Opinto-opas - Huittinen · 2016. 7. 1. · harjoitellaan oman tekstin huoltoa (mm. verbimuodot, välimerkit, lauseenvastikkeet, tyyli, käsitteenmuodostus jne.). Tavoitteena on oppia

Opinto-opas 2015 - 2016

2

2

LAUTTAKYLÄN LUKIO Lauttakylänkatu 22

32700 Huittinen

Email: [email protected]

Internet-sivut: http://www.huittinen.fi/lukio

Rehtori Timo Mäkinen 02 560 4281

044 560 4281

Vararehtori Birgitta Simola 02 560 4285

Opinto-ohjaaja Anu Heinonen-Seppälä 02 560 4287

050 394 6835

Koulusihteeri Anne Paasikivi (13.1.-16 alk.) 02 560 4283

Eeva Suontausta (12.1.-16 asti) 02 560 4283

Keittiö Sirpa Välimaa 02 560 4286

Terveydenhoitaja Mailis Roue 044 772 8322

02 560 4292

Koulupsykologi Tiina Marjamäki 044 773 0230

Kiinteistönhoitaja Timo Marttila 050 394 6767

Opettajainhuone 02 560 4285

mailto:[email protected]

http://www.huittinen.fi/lukio

3

3

LAUTTAKYLÄN LUKIO

OPINTO-OPAS 2015 – 2016

1. LAUTTAKYLÄN LUKION TOIMINTA-AJATUS

Lauttakylän lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää, antaa laajan yleissivistyksen

sekä hyvät valmiudet jatko-opintoihin. Pyrkimyksenä on taata se, että opiskelijat kasvavat

yhteiskunnan vastuullisiksi jäseniksi ja kykenevät itsenäisesti huolehtimaan sekä omasta että

muiden hyvinvoinnista. Keskeistä on tukea opiskelijan kasvua aikuisuuteen ja antaa valmiudet

vastata yhteiskunnan haasteisiin ja tarkastella asioita eri näkökulmista.

Lukio kannustaa elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen.

2. LAUTTAKYLÄN LUKION ARVOPERUSTA

Lauttakylän lukion lähtökohtina ovat elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus sekä laajan

yleissivistyksen arvostaminen. Seuraavat seikat ovat lukion erityisen huomion kohteena:

1. Arvostetaan laajaa yleissivistystä sekä jatkuvan oppimisen taitoja ja halua.

2. Kunnioitetaan suomalaista kulttuuria ja satakuntalaisuutta sen osana sekä

edistetään kulttuurien välistä vuorovaikutusta.

3. Suhtaudutaan kriittisesti ympäröivän yhteiskunnan epäkohtiin ja kannustetaan

vastuuseen lähimmäisistä, ympäristöstä ja omasta elämästä.

4. Korostetaan hyvän käytöksen, kannustavan vuorovaikutuksen sekä

oikeudenmukaisen kohtelun ja tasa-arvon merkitystä. Ei hyväksytä väkivaltaa,

syrjintää tai rasismia.

5. Ohjataan totuuteen, rehellisyyteen ja suvaitsevaisuuteen.

6. Arvostetaan avointa demokratiaa ja kannustetaan yhteisön jäseniä osallistumaan

sekä yhteisön että yhteiskunnan toimintaan.

7. Toimitaan elämää ja ympäristöä kunnioittaen sekä kestävää kehitystä rakentaen.

3. ARVIOINTI

ARVIOINNIN TAVOITTEET

Arvioinnin avulla opiskelija saa palautetta opintojen edistymisestä. Opettajan antaman

arvioinnin lisäksi itsearviointi kannustaa opiskelijaa myönteisellä tavalla omien

tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. Arviointi antaa

4

4

tietoja opiskelijan huoltajan sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden

vastaavien tahojen tarpeita varten.

KURSSISUORITUKSEN ARVIOINTI

Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet on selvitettävä

opiskelijalle kunkin kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa.

Kurssin arviointi perustuu mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen

jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Jakson päätyttyä

huoltajat saavat opiskelijan jaksotodistuksen allekirjoitettavaksi.

Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Muista

syventävistä tai soveltavista kursseista suoritusmerkinnällä (S = suoritettu, H =

hylätty) arvioidaan ENA0, ENA9, ENA10, RUB0, RUB9, RU10, MAA0, MAA16,

ÄI11, ÄI12, ÄI13, FY11, FY12, KE7, KE8, BI6, GE5, YH6, IL1-3, ME1-5, OP 2-3

ja AT1-5. Muut syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Keskeneräinen kurssisuoritus

merkitään K-kirjaimella. Kurssisuoritus on täydennettävä seuraavan jakson loppuun

mennessä.

Opiskelijalla on mahdollisuus kerran lukuvuodessa järjestettävässä erityisessä

hyväksyttyjen kurssien uusintakuulustelussa yrittää korottaa hyväksyttyä

kurssisuoritusta. Tällöin lopulliseksi kurssiarvosanaksi tulee parempi suoritus.

Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen

suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä

oppiaineiden kohdalla esitetyllä tavalla. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat

siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän kurssit

voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja.

OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI

Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja

valtakunnallisesti syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvona.

Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja

opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnallisesti syventävät kurssit, eikä

mitään niistä voi jälkikäteen poistaa.

Opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti:

Opiskelusuunnitelman mukaisesti joista voi olla hylättyjä

opiskeltuja pakollisia ja ops:n kurssiarvosanoja

perusteissa määriteltyjä valta- enintään

kunnallisesti syventäviä kursseja

1-2 kurssia 0

3-5 kurssia 1

6-8 kurssia 2

9 kurssia tai enemmän 3

Mikäli opiskelijalla on enemmän hylättyjä kurssiarvosanoja jossakin oppiaineessa

kuin edellä olevassa taulukossa esitetään, hän ei voi edetä seuraavalle sen oppiaineen

kurssille eikä voi saada päättöarvosanaa.

5

5

Opiskelijalla on oikeus ennen päättötodistuksen saamista osallistua oppiaineiden

kertaus kuulusteluihin. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus määräytyy opiskelijan

opinto-ohjelmasta. Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa

kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen

arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa.

Numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä

valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli

opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja

sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden

kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä

niissä käsittää vain kaksi kurssia.

Lukion suorittamisen vähimmäiskurssimäärä on 75. Opiskelijan tulee sisällyttää

opinto-ohjelmaansa vähintään 10 valtakunnallisesti syventävää kurssia. Koulun omista

syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain

opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Myös itsenäinen kurssi pitää suorittaa

hyväksytysti.

Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on

pyydettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista

päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.

4. ITSENÄISEN OPISKELUN PERIAATTEET

- lukion opetussuunnitelmasta löytyy oppiainekohtaisesti merkintä niistä kursseista, joita

ei voi suorittaa itsenäisesti

- itsenäisestä suorituksesta sovitaan keskustelemalla aineenopettajan kanssa, minkä

jälkeen rehtori hyväksyy tai hylkää suoritussuunnitelman

- itsenäinen suoritus tehdään pääsääntöisesti sille aineenopettajalle, jonka kurssin

opiskelija on käynyt tai joka opettaa kyseistä kurssia kuluvana lukuvuonna

- kurssisuoritusta tulee tehdä vähintään yksi kuukausi ja korkeintaan kolme kuukautta

- välitarkastus / arviointi ja osasuoritusten palauttaminen on suositeltavaa

- itsenäinen suoritus tulee toimittaa opettajalle tarkistettavaksi 1 viikko ennen sovittua

aikarajaa / suorituksen päättymispäivämäärää – myös koe tulee tehdä viimeistään tällöin

- suoritusta ei voi keskeyttää tai aloittaa uudelleen alusta

- hylätyn itsenäisen suorituksen jälkeen on osallistuttava opetukseen

- hylättyä itsenäistä suoritusta ei merkitä kurssitodistukseen

- hylättyä itsenäistä kurssisuoritusta ei voi laskea lukion 75 kurssin oppimäärään

6

6

5. TUNTIJAKO

Oppiaine pakolliset syventävät lukion omat

kurssit valtakunnalliset kurssit

kurssit

Äidinkieli 6 3 3

Englanti, A-kieli 6 2 3

Ruotsi, B1-kieli 5 2 4

Saksa, A2-kieli 6

Saksa, B3-kieli 8 1

Ranska, B3-kieli 8

Italia, B3-kieli 8

Venäjä, B3-kieli 8

Espanja, B3-kieli 8

Kiinan kieli 2

Matematiikka, pitkä oppimäärä 10 3 4

Matematiikka, lyhyt oppimäärä 6 2 2

Biologia 2 3 3

Maantiede 2 2 1

Fysiikka 1 7 5

Kemia 1 4 3

Uskonto 3 2 1

Elämänkatsomustieto 3 2

Psykologia 1 4 1

Filosofia 1 3 1

Historia 4 2 1

Yhteiskuntaoppi 2 2 2

Terveystieto 1 2 1

Musiikki valittava yht. 1 4

Kuvataide 3 kurssia 1 4 1

Liikunta 2 2 2

Opinto-ohjaus 1 1 1

Tietotekniikka 5

Ilmaisutaito 3

Mediakulttuuri 5

Tapakulttuuri 1

Lingua Linguarum

(kulttuurilatinen erikoiskurssi) 1 (10 h)

Kansainvälisyyskurssi 5

Opiskelijan turvakurssi 1

Yhteensä 47 – 51 102 63

7

7

6. KURSSIKUVAUKSET

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS (ÄI)

Yleistavoitteet

Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja opitaan erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa.

Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen sekä tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan.

Opetuksen tavoitteet

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

- syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä

- syventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen - syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja

tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista

- oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota,

sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen

- syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista

yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailman-

kuvaansa

- hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden

- osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta,

käyttö-kelpoisuutta ja tarkoitusperiä, osaa hyödyntää tietoja viestintätekniikkaa

oppiaineen opiskelussa

Äidinkielen kursseja on mahdollista suorittaa itsenäisesti vain poikkeustapauksissa.

Tällöin tulevat kyseeseen kurssit 5 ja 6. Pakolliset kurssit on suoritettava

numerojärjestyksessä, syventävät kurssit 8 ja 9 suositellaan suoritettaviksi ennen

ylioppilaskirjoituksiin osallistumista; muut kurssit opiskelija voi valita haluamanaan

ajankohtana.

8

8

PAKOLLISET KURSSIT

1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1)

Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu.

Kurssilla tarkastellaan kirjakielen ja puhekielen piirteitä sekä tutustutaan suomen kielen päämurteisiin. Lisäksi tutkitaan viestintätilanteen, -tavoitteen ja -välineen vaikutusta puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen. Harjoitellaan vuorovaikutustaitoja ja harjaannutaan aktiiviseksi tiedon hankkijaksi, arvioijaksi ja välittäjäksi.

2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2)

Kurssilla ymmärretään kirjoittamisen prosessiluonne, opitaan etsimään tietoa eri lähteistä ja käyttämään sitä osana omaa kirjoittamista. Hankittuun tietoon opitaan suhtautumaan kriittisesti, valikoimaan sitä ja tekemään siitä päätelmiä. Kerrataan oikeakielisyysseikkoja ja tutkitaan tekstiä rakenteellisena kokonaisuutena. Analysoidaan kaunokirjallisia tekstejä ja harjoitellaan esiintymistaitoja.

3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3)

Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen

kulttuurisesta merkityksestä syvenee. Opiskelija oppii ymmärtämään kielen

kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta, syventää tietojaan kirjallisuudenlajeista ja niiden

ominaispiirteistä. Hän kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana tarpeellisia

kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäen sekä oppii perustelemaan tulkintaansa sekä

suullisesti että kirjallisesti. Samalla opiskelija monipuolistaa suullisen ja kirjallisen

ilmaisun taitojaan ja voi laajentaa tulkintataitojaan myös esittävän taiteen keinoin.

4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4)

Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan argumentoivia tekstejä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää medialukutaitoaan ja pystyy analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisia mediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaan median välittämää informaatiota ja vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaan.

5. Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5)

Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa. Hän kykenee tarkastelemaan niin fiktiivisiä tekstejä kuin asiatekstejäkin niiden kulttuurikontekstissa ja suhteessa muihin teksteihin. Hän oppii erittelemään tyyliä ja sen vaikutusta tekstin kokonaisuuteen. Keskeistä on eri aikakausia ja tyylejä edustavien kaunokirjallisten ja muiden tekstien tutkiminen. Samalla opiskelija saa käsityksen maailmankirjallisuuden historiasta antiikista nykypäivään.

6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6)

Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle. Hän oppii tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita ja ymmärtää eurooppalaisten kieli- ja kulttuurikontaktien vaikutuksen suomalaisen kulttuurin muotoutumiseen ja jatkuvaan muutokseen sekä tuntee suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja.

9

9

7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7)

Kurssilla perehdytään erilaisiin puheviestintätilanteisiin ja niissä tarvittaviin tietoihin

ja taitoihin. (1) Yksilöesiintymis- ja (2) ryhmäviestintätaitoja harjoitellaan

monipuolisissa vuorovaikutustilanteissa erilaisin ryhmätyömuodoin. Tarkoituksena on

myös saada viestintätilanteisiin varmuutta. Palautteen apuna käytetään videointia.

Ryhmä koostuu korkeintaan 18 opiskelijasta.

8. Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. Hän vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti ja harjaantuu kirjoittamaan sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä. Kurssilla kerrataan ja syvennetään käsitystä tekstityypeistä ja –lajeista, tekstianalyysistä ja siinä tarvittavista käsitteistä. Myös tekstin ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely kuuluvat keskeisiin sisältöihin.

9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9)

Opiskelija perehtyy yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. Tavoitteena on, että opiskelija kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia kielen, kirjallisuuden ja viestinnän teemoja, oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia tekstejä eettisin ja esteettisin perustein ja näkemään niiden merkityksen osana yhteiskunnallista keskustelua.

10. Kielen rakenteet ja oikeakielisyys (oma) (ÄI10)

Kurssilla perehdytään oikeakielisyyden ja kielen ohjailun periaatteisiin sekä

harjoitellaan oman tekstin huoltoa (mm. verbimuodot, välimerkit, lauseenvastikkeet,

tyyli, käsitteenmuodostus jne.). Tavoitteena on oppia tuottamaan virheetöntä, selkeätä

ja sujuvaa asiatekstiä.

[11. Mediakurssi (oma) (ÄI11) → kts. uusi kurssi ME1]

Kurssilla käsitellään mediaa (myös elokuvaa) eri näkökulmista. Opiskelija voi valita

osan kurssin sisällöistä yksilöllisesti sen mukaan, mikä median osa-alue kiinnostaa.

(Opiskelija voi esimerkiksi perehtyä tarkemmin media-alan työhön tai tuotteisiin,

työstää eri oppiaineisiin liittyviä sisältöjä tai laajentaa mediatekstien analysoimisen ja

tuottamisen taitoja.)

12. Luova kirjoittaminen (oma) (ÄI12)

Kurssilla perehdytään erilaisiin tekstilajeihin ja kirjoitetaan monipuolisesti erityisesti

fiktiivistä tekstiä, esim. runoja, satuja, novelleja, kirjeitä opiskelijan omien halujen

mukaan. Keskustellaan teksteistä ja harjoitellaan tekstin muokkausta. Luovan

kirjoittamisen kurssin tarkoitus on auttaa opiskelijaa löytämään oma, persoonallinen ja

luova kirjoittajaminänsä ja opettaa kirjoittamisprosessia. Etsitään kirjoittamisen iloa.

Kurssin sisällön suunnittelussa otetaan huomioon myös opiskelijoiden toiveet.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

- oppii tuntemaan erityisesti lyhytproosan ja lyriikan ominaispiirteitä

- oppii tunnistamaan asiatekstien ja fiktiivisten tekstien kielen erot

- tottuu muokkaamaan omaa tekstiään

- rohkaistuu ilmaisemaan itseään kirjoittajana.

10

10

Keskeiset sisällöt

- fiktiiviset lajiominaisuudet

- asiatekstien rakentaminen

- tekstillä vaikuttaminen

- kirjallisuuden keinojen käyttö omissa teksteissä

13. Lukudiplomi (oma) (ÄI13) Lukudiplomin voi suorittaa lukemalla 20 kaunokirjallista teosta annetuilta aihealueilta

(ks. ohjeet kirjavalintoja varten).

Samaa teosta voi lähestyä monesta eri näkökulmasta. Teos voi yhtä aikaa olla

jännittävä seikkailu, kuolematon rakkaustarina, ajankuvaus ja kehityskertomus sekä

paljon muuta. Juuri tässä piilee kirjan vetovoima. Näin jokaisella lukijalla on oma

kokemuksensa ja tulkintansa samasta teoksesta. Aihealueiden otsikot ohjaavat

tulkinnan suuntaa, mutta sitovia ne eivät ole. Ne näyttävät lukijalle suunnan, mutta

eivät päämäärää ja elämyksiä reitin varrella. Ne lukijan täytyy löytää itse.


- syventää tietojaan sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kirjallisuudesta

- osaa analysoida, tulkita ja vertailla erilaisia kaunokirjallisia teoksia annetun

teeman tai aihepiirin näkökulmasta

- tottuu pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen työskentelyyn

- kertaa kirjallisuudesta kirjoittamisen muotoja ja tapoja

TOINEN KOTIMAINEN KIELI JA VIERAAT KIELET

Toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden

kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä

tietoja ja taitoja sekä tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää opiskeltavan kielen

kielialueen tai yhteisön kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja

arvostustaan. Tällöin otetaan huomioon erityisesti eurooppalainen identiteetti ja

eurooppalainen monikielisyys ja –kulttuurisuus. Toisen kotimaisen kielen osalta

ruotsin kielen opetus kehittää pohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaa

tietoisuutta, ymmärtämystä ja arvostusta sekä auttaa opiskelijoita syventämään

tietojaan kaksikielisestä Suomesta. Kielten opetus antaa opiskelijoille valmiudet

kielten omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että kieli- ja

viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista kielellistä ja

viestinnällistä harjoittelua. Oppiaineena jokainen kieli ymmärretään laaja-alaisesti

taito-, tietoja kulttuuriaineena.

Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

- osaa viestiä kohdekielelle ja sen kulttuurialueelle ominaisella tavalla

- osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin

- tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana

- osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän

kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin

Arviointi Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki osa-alueet (puhuminen,

kirjoittaminen, kuullun – ja luetunymmärtäminen) sekä opiskelijan osoittama

aktiivisuus.

11

11

RUOTSI B1-kieli (RUB)

SOVELTAVA KURSSI

Ruuvi (RUB0)

Lähinnä 1. vuoden opiskelijoille tarkoitettu ruotsin kielen lukio-opintoihin valmentava

kurssi, jolla perehdytään toisen kotimaisen kielen keskeisiin käsitteisiin ja

rakenteisiin. Kurssilla kerrataan perussanastoa ja harjoitetaan kuuntelutaitoa. Kurssi

arvostellaan suoritusmerkinnällä, joka edellyttää aktiivista osallistumista ja kurssin

päättökokeesta suoriutumista.

PAKOLLISET KURSSIT

1. Koulu ja vapaa-aika (RUB1)

Aihepiireinä ovat ystävyys, koulu ja vapaa-aika. Tavoitteena on perehtyä lukion

työtapoihin vastuullisen kielenopiskelun kautta. Kurssilla vahvistetaan sanaston ja

kielen perusrakenteiden hallintaa. Rakenteet: substantiivit, verbit ja sanajärjestys.

2. Arkielämää Pohjoismaissa (RUB2)

Aihepiireinä ovat nuoren elämä ja elämänhallinta, Tukholma, palvelutilanteet ja

asuminen. Tavoitteena on oppia viestimään erilaisista elämäntyyleistä, ulkonäöstä,

nähtävyyksistä ja asumisesta. Rakenteet: lukusanat, adjektiivit, adverbit ja keskeiset

pronominit.

3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB3)

Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä

Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Tavoitteena on oppia viestimään omasta

kotimaastaan (luonto, kulttuuri, kielelliset olosuhteet) ja analysoimaan eroja eri

Pohjoismaiden välillä. Rakenteet: substantiivin määräysmuodot, pronomineja ja

verbioppia.

4. Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4)

Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen

ja ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Tavoitteena on oppia kertomaan Tanskasta

ja Islannista. Rakenteet: lisää pronomineja ja verbioppia.

5. Elinympäristömme (RUB5)

Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet.

Tavoitteena on oppia kertomaan Norjasta. Mielipiteen ilmaisua harjoitellaan mm.

pitämällä puhe. Rakenteet: verbiopin syventäminen.

SYVENTÄVÄT KURSSIT

6. Puhu ja ymmärrä paremmin (RUB 6) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri

tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun

aiheina ovat ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit.

Kurssi vankentaa myös jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa tarvittavaa

suullista kielitaitoa. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien tekstien ja

puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla.

12

12

7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7)

Aihepiireinä ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen.

Tavoitteena on oppia käsittelemään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon

osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Lisäksi tutustutaan

lähemmin ruotsin kielen ylioppilaskokeeseen. Rakenteista kerrataan: verbioppi,

sanajärjestys, lukusanat ja prepositiot.

SOVELTAVAT KURSSIT

8. Ruotsin ylioppilaskokeeseen valmistava kurssi (RUB8)

Kurssi on erillinen sanastollinen ja kieliopillinen kertauskurssi, joka keskittyy

ensisijaisesti ruotsin kielen ylioppilaskirjoituksiin. Kurssilla käsitellään mm. useita

aikaisempien yo-kirjoitusten kirjallisia kokeita sekä kirjoitetaan yo-otsikoiden

mukaisia aineita ja kuunnellaan yo-kuuntelu-kokeita. Lisäksi tutustutaan

monipuolisesti ajankohtaisiin aiheisiin eri medioita hyödyntäen.

9. Rukki (RUB9)

Ruotsin kielen kirjoitus- ja kirjallisuuskurssi, jolla hiotaan toisen kotimaisen kielen

aineenkirjoitustaitoa. Kirjoittamisen lisäksi analysoidaan aineiden tyypillisiä

ongelmakohtia. Kurssilla tehdään tutustumisretkiä pohjoismaiseen kirjallisuuteen.

Kurssi on tarkoitettu suoritettavaksi 2. vuoden keväällä tai yo-kirjoitusten edellä.

Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä.

11. Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä (RUB11)

Aihepiirinä on kulttuuri laaja-alaisesti. Tutustutaan Tornionjokilaaksoon ja

viikinkeihin sekä pohditaan lemmikkieläimen merkitystä. Kurssilla tutustutaan myös

elokuvan maailmaan. Rakenteista kerrataan: substantiivit, adjektiivit ja pronominit.

Arviointi numeroarvostelu kurssit 1-8

suoritusmerkintä kurssit Ruuvi,Rukki ja kurssi 10

Suoritusohje numerojärjestys kurssit 1-8

Soveltavaa Ruuvi-kurssia suositellaan suoritettavaksi samanaikaisesti ruotsin 1.

kurssin kanssa tai sitä ennen. RUB6 suositellaan suoritettavaksi 2. opiskeluvuonna.

Ruotsin kielen ylioppilaskoe pohjautuu sekä pakollisiin (1-5) että syventäviin

kursseihin (6-7).

Soveltavia kursseja (Ruuvi, Rukki ja Ylioppilaskokeeseen valmistava kurssi 8) ei voi

suorittaa itsenäisesti.

ENGLANTI A1-KIELI (ENA)

SOVELTAVA KURSSI

Englannin valmentava kurssi (ENA0)

Lukion englannin johdantokurssi, joka vahvistaa peruskoulun oppimäärää ja

valmentaa lukion työtapoihin. Kurssilla perehdytään ääntämiseen, kerrataan ja

laajennetaan sanastoa, vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa ja harjaannutaan

tekstinlukemisen taitoihin. Kurssista saatavan suoritusmerkinnän edellytyksenä on

aktiivinen osallistuminen ja hyväksyttävästi suoritettu koe.

13

13

Kurssi on tarkoitettu erityisesti niille opiskelijoille, joiden arvosana peruskoulun

päättövaiheessa on ollut 7 tai sen alle.

PAKOLLISET KURSSIT

1. Young people’s world: Living my life (ENA1)

Aihepiireinä nuori ja hänen maailmansa, perhe ja ihmissuhteet, monikulttuurisuus ja

identiteetti. Tavoitteena on niveltää perusopetuksen ja lukion kieltenopetusta

vahvistamalla kuullunymmärtämis- ja puheviestintätaitoja sekä sanaston ja

perusrakenteiden hallintaa. Kurssilla käsiteltävät rakenteet: aikamuodot,

kysymyslauseet, ehtolauseet, liitekysymykset, persoona-, demonstratiivi- ja

interrogatiivipronominit.

2. Freetime activities: Doing my thing (ENA2)

Aihepiireinä viestintä ja vapaa-aika, nuoren arkipäivä, hyvinvointi ja harrastukset.

Tavoitteena suullisten ja kirjallisten kommunikointitaitojen vahvistaminen, keskeisten

opiskelustrategioiden omaksuminen ja kulttuurierojen huomioonottaminen.

Rakenteina: passiivi, apuverbit, it/there ja sanajärjestys.

3. Education and work: Carving my future (ENA3)

Aihepiireinä opiskelu ja työelämä, opintojen merkitys ja omien vahvuuksien

löytäminen. Tavoitteena harjoittaa opiskeluun ja työelämään liittyvää viestintää sekä

muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja tuottamista. Rakenteet:

adjektiivit, adverbit, epäsuora kerronta, kansallisuussanat ja relatiivipronominit.

4. Society and the surrounding world: Shaping a bigger picture (ENA4)

Aihepiireinä yhteiskunta ja ympäröivä maailma, suvaitsevaisuus, aktiivinen

kansalaisuus ja turvallisuus sekä elämän peruskysymykset. Tavoitteena tutustua

Suomen ja englantia puhuvien maiden yhteiskuntiin, vaativien tekstien ymmärtäminen

ja yhteiskunnallisen sanaston omaksuminen. Rakenteet: infinitiivi ja –ing-muoto,

indefiniittipronominit.

5. Culture: reaching for the stars (ENA5)

Aihepiirinä kulttuuri: kirjallisuus, musiikki, kuvataide, teatteri ja elokuva. Tavoitteena

laajempi kulttuurituntemus, kulttuuriaiheisen tuotoksen valmistaminen ja esittely sekä

englanninkielisen kirjallisuuden lukeminen. Rakenteet: konjunktiot, välimerkit,

prepositiot ja fraasiverbit.

6. Science, technology and economy: Examining the facts (ENA6)

Aihepiireinä tieteen, tekniikan ja talouselämän saavutuksia, viestintä ja media.

Tavoitteena ymmärtää ja tuottaa aihepiiriin liittyvää kieltä vaativalla tasolla.

Rakenteet: substantiivit, artikkelit, paljoussanat ja numeraalit.


7. Luonto ja kestävä kehitys: A walk on the wild side (ENA7)

Aihepiireinä luonnon monimuotoisuus, vaihtoehtoiset energiamuodot, yksilön vastuu

kestävästä kehityksestä ja luonnonsuojelu. Tavoitteena oppia ymmärtämään ja

käyttämään luontoon, luonnontieteisiin ja kestävään kehitykseen liittyvää kieltä sekä

valmentaa päättökokeeseen. Kerrataan verbirakenteita.

14

14

SOVELTAVAT KURSSIT

8. Puhu ja ymmärrä paremmin (ENA8)

Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri

tilanteissa kullekin kielelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun

aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista

harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä

harjoittavien materiaalien avulla.

9. Yo-kokeeseen valmentava kurssi (ENA9)

Vahvistetaan englannin yo-kokeissa tarvittavia tietoja ja taitoja mm. tekstin- ja

kuullunymmärtämistä ja kirjoittamista sekä kerrataan kielioppirakenteita. Huomiota

kiinnitetään myös yo-kokeiden vastaustekniikkaan. Kurssikokeena valtakunnallinen

preliminäärikoe.

Arviointi suoritusmerkintä

10. Writing and literature (W&L) (ENA10)

Tavoitteena on hioa englannin kirjoitustaitoa ja analysoida kielelle tyypillisiä

ongelmakohtia. Kirjallisuuteen tutustumalla pyritään ymmärtämään eri tyylilajeja ja

samalla rikastuttamaan omaa kirjoittamista.

Kurssi suositellaan suoritettavaksi 2. vuoden keväällä tai ennen yo-kirjoituksia.

Arviointi suoritusmerkintä

Kursseista ei suositella itsenäistä suoritusta.

12. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen: Earthbeat (ENA12)

Aihepiireinä globaalisuus, erilaisia maailmankuvia Kanadasta Intiaan, ihmisoikeudet

ja turvallisuus. Tavoitteena oppia ymmärtämään ja käyttämään vaativaa

yhteiskunnallista sanastoa sekä valmentaa päättökokeeseen. Kerrataan substantiivi- ja

pronominioppia, infinitiivi, -ing-muoto sekä yhdisteverbit.

Arviointi numeroarvostelu

Kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti.

SAKSA A2-KIELI (SAA)

Tavoitteet Peruskoulussa alkaneen ja lukiossa jatkuvan saksan A2- kielen opiskelun tavoitteena

on kehittää ja syventää jo olemassa olevaa kielitaitoa niin, että opiskelija pystyy

vastaanottamaan ja viestimään luontevasti vieraalla kielellä eri

kommunikaatiotilanteissa. Saksankielisen kulttuurialueen tuntemus laajenee, ja

opiskelija oppii kulttuurienvälistä viestintää omat kulttuurilähtökohtansa huomioiden.

1. Nuori ja hänen maailmansa (SAA1)

Aihe ja tavoitteita: nuorten elämää ja erilaisia nuoria saksaa puhuvissa maissa,

harjoitellaan kertomaan myös omasta elämästä arkipäivän tilanteissa. Rakenteista

15

15

kerrataan sanajärjestystä ja verbioppia, mm. aikamuodot ja apuverbit, akkusatiivi ja

datiivi.

2. Viestintä ja vapaa-aika (SAA2)

Aiheita ja tavoitteita: nuorten elämään liittyvät tärkeät asiat, kuten vapaa-ajan vietto,

rakastuminen, viestimien käyttö. Rakenteina esim. sivulauseet, substantiivien

sijamuodot ja prepositiot.

3. Opiskelu ja työ (SAA3)

Aiheina ja tavoitteina on tutustua saksalaiseen kouluun ja opiskeluun sekä nuorten

työelämään. Vertaillaan ja kerrotaan myös suomalaisesta opiskelu- ja työelämästä.

Rakenteina mm. adjektiivin taivutus, persoona- ja refleksiivipronominit.

4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (SAA4)

Aiheina ja tavoitteina on tarkastella yksilön ja yhteiskunnan välistä suhdetta, vastuuta

ja kannanottoa ajan ilmiöihin.

Rakenteina mm. konditionaali, konjunktiivin imperfekti ja pluskvamperfekti.

5. Kulttuuri (SAA5)

Aiheina ja tavoitteina on pohtia kulttuuria laaja-alaisesti, tutustua erilaisiin viestintä-

ja mediamahdollisuuksiin, elokuvan maailmaan ja saksalaisiin kulttuurihenkilöihin.

Tehdään oma tuotos jostain kulttuurin osa-alueesta ja esitellään se.

Rakenteina mm. partisiipit, konjunktiivin preesens ja perfekti, kaksoisinfinitiivi.

6. Tiede, talous ja tekniikka (SAA6)

Aiheina ja tavoitteina on käsitellä tekniikan saavutuksia, tieteen käännekohtia,

viestinnän eri muotoja, luonnonsuojelua.

Rakenteina mm. interrogatiivi-, indefiniiti – ja relatiivipronominit, pronominaali-

adverbi, passiivi, rektioverbejä.

Huom. 6- kurssin jälkeen on mahdollista jatkaa saksan opiskelua ja valita saksan B3

kurssit 7, 8 ja 9 harjoituksena ylioppilaskoetta varten.


Suoritusohje numerojärjestys (1 – 6)

SAKSA B3-KIELI (SA)

A2/ B2 saksaa yläasteella lukeneet voivat tulla mukaan myös kursseilta 2, 3 tai 4

alkaen.


1. Hyvää päivää, hauska tutustua (SA1) Tavoitteina ja aiheina: tervehtiminen, esittäytyminen, selviytyminen uudessa

ympäristössä, uusien ihmisten parissa, opitaan kertomaan yksinkertaisia asioita itsestä

ja perheestä, harjoitellaan saksan ääntämistä ja oikeinkirjoitusta.

16

16

Rakenteina mm. verbin persoonataivutus, persoonapronominit, lukusanat,

kysymyssanat, modaaliverbit.

2. Näin asiat hoituvat (SA2)

Tavoitteina ja aiheina: selvitä turistina, ostaa matkalippuja, kysyä – ja neuvoa tietä,

käydä ostoksilla, pankissa, postissa ja ravintolassa, terveyteen liittyviä yksinkertaisia

ilmauksia.

Rakenteina mm. eriävät yhdysverbit, omistuspronominit, refleksiiviverbit, akkusatiivi,

man-pronomini, kehotukset.

3. Vapaa-aika ja harrastukset (SA3) Tavoitteina ja aiheina: selviytyä puhelimessa, keskustella asumisesta, ostaa

pääsylippu, juhlat ja pukeutuminen.

Rakenteina mm. sein- ja haben-verbien imperfekti, perfekti, datiivi, sivulauseet ja

kansallisuussanastoa.

4. Meillä ja muualla (SA4) Tavoitteina ja aiheina: osata kuvata oman maan ja saksankielisten maiden tapoja,

ihmisiä ja maisemia, kertoa lomanvietosta.

Rakenteina mm. persoonapronominit eri sijamuodoissa, genetiivi, vaihtoprepositiot ja

adjektiivin-taivutusta.

5. Ennen ja nyt (SA5) Tavoitteina ja aiheina: elämästä ja yhteiskunnasta kertominen ennen ja nyt nuorten

näkökulmasta, hyvinvointi ja terveys, myös vaativamman virallisluontoisen kielen

ymmärtäminen.

Rakenteina mm. refleksiiviverbit, sivulauseet ja epäsuorat kysymykset, konditionaali

ja konjunktiivin imperfekti, infinitiivi, pluskvamperfekti ja futuuri.

6. Opiskelu ja tulevaisuuden suunnitelmat (SA6) Tavoitteina ja aiheina: kerrotaan koulusta, tulevaisuudensuunnitelmista opiskeluun ja

työhön liittyen, kulutustottumuksista ja ongelmista.

Rakenteina mm. imperatiivi, kaksoisinfinitiivi, relatiivipronominit ja adjektiivin

taivutus.

7. Kulttuuri (SA7)

Tavoitteina ja aiheina: tutustutaan tarkemmin saksalaisuuteen, saksalaisen ja

ulkomaalaisen näkökulmasta, tutustutaan saksalaisen kirjallisuuden, musiikin,

teatterin, elokuvan ja urheilun mestareihin ja merkkiteoksiin ja tapahtumiin.

Rakenteina mm. substantivoidut adjektiivit, passiivi, relatiivipronominit ja

pronominaaliadverbit.

8. Yhteinen maapallomme (SA8)

Tavoitteina ja aiheina: yhteiskunnallinen toiminta, sukupuolten roolit ja odotukset,

kansainvälinen yhteistyö, media, maapallon nykytila, liikenteen haittoja ja

mahdollisuuksia.

Rakenteina mm. konjunktiivin preesens, maantieteelliset nimet, substantiivien heikot

maskuliinit, sananjohtoa.

17

17

SOVELTAVA KURSSI

9. Abikurssi (SA9) Harjoitellaan saksan ylioppilaskoetta varten. Kerrataan keskeisimmät kielioppiasiat,

laajennetaan sanastoa käsittelemällä erilaisia ajankohtaisia tekstejä. Tehdään

ylioppilaskoetyylisiä kuullun- ja luetunymmärtämisen sekä kirjoittamisen harjoituksia.

Hyödynnetään eri medioita.


Suoritusohje numerojärjestys (kurssit 1-9)

RANSKA B3-KIELI (RA)

1. Hyvää päivää, hauska tutustua (RA1)

Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen,

hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään

vastaavia asioita keskustelukumppaneilta. Aihepiirit kattavat perheen ja lähimmät

ihmissuhteet ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän

viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.

2. Näin asiat hoituvat (RA2)

Kurssin aihepiirinä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät

rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä

kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-,

lääkäri-, liikenne-, majoitus-, ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen

ymmärtämistä ja puhumista.

3. Vapaa-aika ja harrastukset (RA3)

Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin

palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa

mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.

4. Meillä ja muualla (RA4)

Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisen maan ihmiset, maantiede,

historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen

ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa.

Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.

5. Ennen ja nyt (RA5)

Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta.

Aiheina ovat terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja

vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan

viestinnällisten tehtävien avulla.

6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (RA6)

Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä

nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin

18

18

liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien

kuvailua.

7. Kulttuuri (RA7)

Kurssin aihepiireinä ovat esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus,

musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia

alueita.

8. Yhteinen maapallomme (RA8)

Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaan yhdyskuntien toimintaan

sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit,

myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja

yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.

ITALIA B3-KIELI (IA)

Yleistavoitteet

Yleistavoitteena on, että opiskelija oppii ääntämään hyvin italiaa, hallitsee kielen

keskeisimmän sanaston, sanonnat ja kielioppirakenteet niin hyvin, että pystyy

ymmärtämään yksinkertaista puhuttua kieltä ja pystyy ilmaisemaan itseään

italiankielellä tilanteissa, jotka liittyvät läheisesti opiskelijan omaan elämänpiiriin ja

että hän selviää hyvin seurustelemiseen liittyvistä vuoropuheluista. Opiskelija pystyy

lukemaan selkeää italiankielistä tekstiä ja oppii hakemaan tekstistä tarvitsemansa

tiedot. Hän osaa myös kirjoittaa viestejä ja lyhyen kirjoitelman tutusta aiheesta.

Opiskelija tutustuu Italiaan, sen maantieteeseen, historiaan ja kulttuuriin sekä

italialaisiin ja heidän tapoihinsa niin, että pystyy viestimään kielelle ja maalle

ominaisella tavalla.


1. Hyvää päivää, hauska tutustua (IA1)

Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen,

hyvästely, esittäytyminen ja voinnin kysely. Harjoitellaan kertomaan perusasioita

itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Kurssin aihepiireihin

kuuluu myös selviytyminen arkipäivän pienistä viestintätilanteista, kuten kahvila-

tilauksista, tien kysymisestä ja hintojen tiedustelusta.

Kurssilla opiskelija oppii ymmärtämään italian ääntämisen ja kieliopin sääntöjen

perusperiaatteita. Rakenteista tulevat esille substantiivit sekä artikkelit, adjektiivit ja

niiden taivutus, säännöllisten are- ja ere-päätteisten verbien taivutus preesenssissä

sekä epäsäännölliset verbit essere, avere, stare, fare ja andare. Persoonapronominit ja

lukusanat, maantieteelliset nimet ja kansalaisuudet.

2. Näin asiat hoituvat (IA2)

Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät

rutiinit. Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttö-

tilanteissa kuten elokuvissa ja ostoksilla. Tavoitteena on myös, että opiskelija saa

sellaiset tiedot, että hän selviää yksinkertaisista matkailutilanteista Opetellaan

puhelinviestintää, kellonajat ja muut ajan käsitteet.

19

19

Keskeisiä rakenteita ovat prepositioiden ja artikkelien yhdistäminen, -ire-päätteisten

verbien preesenstaivutus, refleksiiviverbien taivutus, piacere-verbi, omistuspronominit

ja persoonapronominien painolliset muodot.

3. Vapaa-aika ja harrastukset (IA3)

Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin

palveluihin. Myös tässä kurssissa tulee esille matkailutilanteita, joiden yhteydessä

tutustutaan Italian nähtävyyksiin. Ruokakulttuurilla on tärkeä osa kurssissa ja ruoasta

puhuminen antaa hyvän tilaisuuden opetella mielipiteen ilmaisemista ja harjoitella

puhuttua kieltä. Käymme myös vaateostoksilla.

Uusia rakenteita ovat adjektiivien ja adverbien vertailu, pronominien objekti- ja

datiivimuodot. Verbimuodoissa opetellaan tärkeä yhdistetty perfekti sekä futuuri.

4. Meillä ja muualla (IA4)

Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja Italian ihmiset, maantiede, historia,

nähtävyydet ja juhlat sekä lomanviettomahdollisuudet. Säätilat sopivat mainiosti

puhutun kielen harjoittamiseen samoin kuin asiointi erilaisissa liikkeissä, kuten

apteekissa. Rooman historiallisten nähtävyyksien parissa on luontevaa opiskella

imperfektiä!

Rakenteissa on vuorossa konditionaalin preesens sekä menneen ajan futuuri ja

konditionaali, imperfekti, pluskvamperfekti ja gerundi, relatiivipronominit ja

adjektiivien epäsäännölliset vertailumuodot.

5. Ennen ja nyt (IA5)

Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta.

Aiheina mm. terveys ja hyvinvointi ja edelleen ihmisten luonteenpiirteet ja ulkoinen

olemus. Tutustumme italialaiseen muotiin, liikenteeseen ja lyhyesti politiikkaan.

Kieliopillisesti tässä kurssissa kerrataan ja syvennetään aikaisemmin opittuja

rakenteita. Uusia asioita ovat verbeistä yksinkertainen perfekti sekä konjunktiivin

preesens ja perfekti.

6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (IA6)

Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä

nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin

liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien

kuvailua.

Edelleen kerrataan ja syvennetään opittuja rakenteita, uutena opiskellaan varsinainen

passiivi ja palautetaan mieleen muut passiivin rakenteet, konjunktiivin imperfekti ja

pluskvamperfekti ja näiden aikamuotojen käyttö.

Työtavat Kursseilla 1-4 antaa oppikirja selkeän etenemisjärjestyksen, joten opetuksessa

käytetään oppikirjan tekstejä ja harjoituksia. Kursseilla 5-6 edetään oppikirjassa

valikoiden ja määrättyjä rakenteita opiskellen. Opiskelijat työskentelevät joko

itsenäisesti tai pareittain työstäen kirjan materiaalia tai monistettua materiaalia.

Rakenteet tehdään ensin tutuiksi harjoitusten avulla ja sitten hankittu taito pyritään

siirtämään joko puhe- tai kirjoitusharjoitukseen. Tietojen syventämiseen käytetään

uusia tekstejä esim. kirjallisuudesta, lehdistä tai matkailumainoksista. Opetusta elä-

vöitetään katselemalla videonauhoituksia ja elokuvakohtauksia.

20

20

Kuullun ymmärtämistä harjoitetaan ensisijaisesti kuuntelemalla oppikirjan äänitteitä,

mutta sen lisäksi myös muuta, mahdollisimman autenttista kuuntelumateriaalia.

Puhuttua kieltä harjoitetaan luokkatilanteissa pareittain tai ryhmissä, käyttäen

dialogeja tai pieniä esityksiä eri tilanteista.

Suoritusohje kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä 1-6

Arviointi Kursseilla on numeroarvostelu, joka perustuu kurssin päättävään kirjalliseen

kokeeseen, opiskelijan osallistumiseen tuntityöskentelyyn ja opintojen edistymisen

jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tuotosten arviointiin.

VENÄJÄ B3-KIELI (VE)

ESPANJA B3-KIELI (EA)

KIINAN KIELI (KI)

1. Hyvää päivää, hauska tutustua (KI 1) 你好

Tavoitteina ja aiheina: Tutustutaan aasialaisen ja kiinalaisen kulttuurin piirteisiin ja

tapakulttuuriin. Kurssilla opitaan kiinan äännejärjestelmän toonit pīnyīn -

äännekirjoitusta apuna käyttäen. Harjoitellaan kiinan äänteiden ja tavujen lausumista

sekä tehdään lyhyitä keskusteluharjoituksia. Kurssin päätyttyä opiskelija osaa kertoa

itsestään ja perheestään tärkeimpiä asioita sekä tehdä kysymyksiä. Aiheina myös

ajanlasku ja juhlapäivät, sekä tervehdykset ja toivotukset , numerot.

Tutustutaan kiinalaiseen kalligrafiaan ja opetellaan tunnistamaan ja lukemaan

tavallisimpia kirjoitusmerkkejä. Harjoitellaan myös kirjoittamaan joitakin

tavallisimmista merkeistä ja radikaaleista. Harjoitellaan kiinalaisen sanakirjan käyttöä

ja tekstinkäsittelyä.

Rakenteina: kysymysten tekeminen, genetiivi, sanajärjestys, mittasanoja, asteen

komplementti ja de- rakennepartikkelit, modaalipartikkeli le, apuverbit huì 会, yào

要 ja yīnggāi 应该.

2. Hyvää matkaa Kiinaan! (KI 2)

Aihepiirit: Kurssilla harjoitellaan asioimaan hotellissa ja ravintolassa sekä käymään

ostoksilla ja käyttämään liikennevälineitä, lisäksi opetellaan ajanilmauksia ja

keskustellaan säästä ja vapaa-ajanharrastuksista. Aiheina myös kiinalaisia

partikkeleja ja komplementteja, menneen ja tulevan ajan ilmaiseminen ja apuverbejä.

Kulttuuri. Tutustutaan kiinalaiseen kalenteriin ja juhliin, kaupankäynti- ja

ruokailutapoihin, historiallisiin nähtävyyksiin sekä ajanviettotapoihin.

Opiskelu: Käytetään edelleen aktiivisesti pinyin- kirjoitusta opiskelun apuvälineenä.

Harjoitellaan tunnistamaan ja lukemaan aihepiireissä esiintyviä tavallisia merkkejä ja

opetellaan kirjoittamaan niistä joitakin.

21

21

Harjoitellaan edelleen eri toonien ääntämistä ja äänteiden lausumista sekä

yksinkertaisten lauseiden tuottamista perusasioiden ilmaisemiseksi mm.

pariharjoituksin ja toistamalla.

MATEMATIIKKA, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ (MAA)

PAKOLLISET KURSSIT

1. Funktiot ja yhtälöt (MAA1)

Kurssien tavoitteena on, että opiskelija

- vahvistaa yhtälön ratkaisemisen ja prosenttilaskennan taitojaan

- syventää verrannollisuuden, neliöjuuren ja potenssin käsitteiden ymmärtämistään

- tottuu käyttämään neliöjuuren ja potenssin laskusääntöjä

- syventää funktiokäsitteen ymmärtämistään tutkimalla potenssi- ja eksponenttifunk-

tioita

- oppii ratkaisemaan potenssiyhtälöitä.

2. Polynomifunktiot (MAA2)

- harjaantuu käsittelemään polynomifunktioita

- oppii ratkaisemaan toisen asteen polynomiyhtälöitä ja tutkimaan ratkaisujen luku-

määrää

- oppii ratkaisemaan korkeamman asteen polynomiyhtälöitä, jotka voidaan ratkaista

ilman polynomien jakolaskua

- oppii ratkaisemaan yksinkertaisia polynomiepäyhtälöitä.

3. Geometria (MAA3)

- harjaantuu hahmottamaan ja kuvaamaan tilaa sekä muotoa koskevaa tietoa sekä

kaksi- että kolmiulotteisissa tilanteissa

- harjaantuu muotoilemaan, perustelemaan ja käyttämään geometrista tietoa kä-

sitteleviä lauseita

- ratkaisee geometrisia ongelmia käyttäen hyväksi kuvioiden ja kappaleiden

ominaisuuksia, yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta sekä suora- ja vinokulmaisen

kolmion trigonometriaa.

4. Analyyttinen geometria (MAA4)

- ymmärtää kuinka analyyttinen geometria luo yhteyksiä geometristen ja

algebrallisten käsitteiden välille

- ymmärtää pistejoukon yhtälön käsitteen ja oppii tutkimaan yhtälöiden avulla pisteitä,

suoria, ympyröitä ja paraabeleja

- syventää itseisarvokäsitteen ymmärtämystään ja oppii ratkaisemaan sellaisia itseis-

arvo-yhtälöitä ja vastaavia epäyhtälöitä, jotka ovat tyyppiä | f(x) | = a tai | f(x) | = |

g(x)|

- vahvistaa yhtälöryhmän ratkaisemisen taitojaan.

5. Vektorit (MAA5)

- ymmärtää vektorikäsitteen ja perehtyy vektorilaskennan perusteisiin

- oppii tutkimaan kuvioiden ominaisuuksia vektoreiden avulla

22

22

- tutkii kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteitä, etäisyyksiä ja kulmia vek-

toreiden avulla.

6. Todennäköisyys ja tilastot (MAA6)

- oppii havainnollistamaan diskreettejä ja jatkuvia tilastollisia jakaumia sekä mää-

rittämään ja tulkitsemaan jakaumien tunnuslukuja

- perehtyy kombinatorisiin menetelmiin

- perehtyy todennäköisyyden käsitteeseen ja todennäköisyyksien laskusääntöihin

- ymmärtää diskreetin todennäköisyysjakauman käsitteen ja oppii määrittämään jakau-

man odotusarvon ja soveltamaan sitä

- perehtyy jatkuvan todennäköisyysjakauman käsitteeseen ja oppii soveltamaan nor-

maalijakaumaa.

7. Derivaatta (MAA7)

- osaa määrittää rationaalifunktion nollakohdat ja ratkaista yksinkertaisia ratio-

naaliepäyhtälöitä

- omaksuu havainnollisen käsityksen funktion raja-arvosta, jatkuvuudesta ja deri-

vaatasta

- määrittää yksinkertaisten funktioiden derivaatat

- osaa tutkia derivaatan avulla polynomifunktion kulkua ja määrittää sen ääriarvot

- osaa määrittää rationaalifunktion suurimman ja pienimmän arvon sovellusongelmien

yhteydessä.

8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8)

- tuntee juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuudet ja osaa ratkaista

niihin liittyviä

- yhtälöitä

- tutkii juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioita derivaatan avulla

- oppii yhdistetyn funktion derivoimisen

- tutkii aidosti monotonisten funktioiden käänteisfunktioita.

9. Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MAA9)

- oppii tutkimaan trigonometrisia funktioita yksikköympyrän symmetrioiden avulla

- oppii ratkaisemaan sellaisia trigonometrisia yhtälöitä, jotka ovat tyyppiä sin f(x) = a

tai sin f(x) = sin g(x)

- osaa trigonometristen funktioiden yhteydet sin2x + cos2x = 1 ja tan x = sin x / cos x

- tutkii trigonometrisia funktioita derivaatan avulla

- ymmärtää lukujonon käsitteen

- oppii määrittelemään lukujonoja palautuskaavojen avulla

- osaa ratkaista käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja niistä

muodostettujen summien avulla.

10. Integraalilaskenta (MAA10)

- ymmärtää integraalifunktion käsitteen ja oppii määrittämään alkeisfunktioiden in-

tegraalifunktioita

- ymmärtää määrätyn integraalin käsitteen ja sen yhteyden pinta-alaan

- oppii määrittämään pinta-aloja ja tilavuuksia määrätyn integraalin avulla

- perehtyy integraalilaskennan sovelluksiin.

23

23


11. Lukuteoria ja logiikka (MAA11)

- oppii formalisoimaan väitelauseita ja tutkimaan niiden totuusarvoja totuus-taulujen

avulla

- ymmärtää avoimen lauseen käsitteen ja oppii käyttämään kvanttoreita

- oppii todistusperiaatteita ja harjoittelee todistamista

- oppii lukuteorian peruskäsitteet ja perehtyy alkulukujen ominaisuuksiin

- osaa tutkia kokonaislukujen jaollisuutta jakoyhtälön ja kokonaislukujen kongru-

enssin avulla

- osaa määrittää kokonaislukujen suurimman yhteisen tekijän Eukleideen algorit-

milla.

12. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA12)

- oppii ymmärtämään absoluuttisen ja suhteellisen virheen käsitteet ja niiden avulla

- likiarvolaskujen tarkkuutta koskevat säännöt peruslaskutoimitusten tapauksessa

- ymmärtää iteroinnin käsitteen ja oppii ratkaisemaan yhtälöitä numeerisesti

- oppii tutkimaan polynomien jaollisuutta ja määrittämään polynomin tekijät

- oppii algoritmista ajattelua

- harjaantuu käyttämään nykyaikaisia matemaattisia välineitä

- oppii määrittämään numeerisesti muutosnopeutta ja pinta-alaa.

13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13)

- syventää differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteiden tuntemus-

taan

- täydentää integraalilaskennan taitojaan ja soveltaa niitä muun muassa jatkuvien

todennäköisyysjakaumien tutkimiseen

- tutkii lukujonon raja-arvoa, sarjoja ja niiden summia.

KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT

14. Kertauskurssi (MAA14)

Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

- harjaantuu käyttämään opittuja tietoja ja taitoja monipuolisissa ongelmanratkaisu-

tilanteissa.


- kurssien MAA1-MAA10 aihepiirien tietojen yhteensovittamista ja sovelluksia.

15. Talousmatematiikan kurssi (MAA15)

- oppii ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitä

- saa matemaattisia valmiuksia oman taloutensa suunnitteluun

- saa laskennallisen pohjan yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun

- soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn.


- indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia

- taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien

avulla

24

24

16. Laskuharjoituskurssi (MAA16)


- laskuharjoitusten avulla harjaannuttaa laskuvalmiuksiaan erilaisten matemaattisten

ongelmien ratkaisemisessa

- oppii tunnistamaan tarkasteltavia ongelmia ja tiedostamaan käyttämänsä

ratkaisumenetelmän keskeiset kohdat


- pitkän matematiikan pakollisen oppimäärän kurssien MAA1-MAA10 sisällöt

Arvioidaan suoritusmerkinnällä

17. Luonnontieteen peruskurssi (MAA0)


- kertaa peruskoulun tärkeimpiä lukiossa tarvittavia matemaattisia taitojaan

- tarkentaa tietojaan lukujen perusominaisuuksista

- osaa jakaa luvut tekijöihin, osaa potenssi- ja juurilaskentaa, osaa muokata

tekijäyhtälöitä, osaa sieventää algebrallisia lausekkeita sekä ottaa polynomeja

tekijäksi ja supistaa rationaalilausekkeita

- osaa ratkaista polynomiyhtälöitä


- lukujen tekijät, alkuluvut

- potenssilaskenta, juurilaskenta, polynomilaskenta, rationaalilausekkeet

- algebrallisten yhtälöiden ratkaiseminen

Arviointi Matematiikan opetuksessa arvioinnin tulee kehittää opiskelijan kykyä esittää

ratkaisuja, tukea opiskelijaa matemaattisten käsitteiden muodostamisprosessissa ja

arvioida kirjallista esitystä sekä opettaa opiskelijalle oman työnsä arvioimista.

Osaamisen arvioinnissa kiinnitetään huomio laskutaitoon, menetelmien valintaan ja

päätelmien täsmälliseen ja johdonmukaiseen perustelemiseen.

Matematiikan kursseista pakolliset, valtakunnalliset ja koulukohtaiset syventävät

kurssit arvioidaan numeroarvioinnilla, koulukohtainen luonnontieteen peruskurssi

suoritusmerkinnällä.

Oppimäärän vaihtaminen

Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen suositellaan hyväksi

lukemisessa seuraavia vastaavuuksia: MAA1 MAB1, MAA3 MAB2, MAA6

MAB5, MAA7 MAB4 ja MAA8 MAB3. Opetussuunnitelmassa voidaan

määrätä myös lisänäyttöjä etenkin kurssin arvosanaa uudelleen arvioitaessa.

Näiden kurssien arvosanat siirtyvät suoraan vastaavien lyhyen matematiikan kurssien

arvosanoiksi. Mikäli opiskelija on tyytymätön näin saamaansa kurssin arvosanaan,

hänellä on mahdollisuus osallistua kerran lisäkuulusteluun osoittaakseen

osaamistasonsa kyseisessä kurssissa. Muut pitkän oppimäärän kurssit merkitään

lyhyen oppimäärän soveltaviksi kursseiksi suoritusmerkinnällä.

25

25

Kurssien suoritusjärjestys

Kurssi Vaadittavat aiemmat kurssit

1. Funktiot ja yhtälöt (MAA1)

2. Polynomifunktiot (MAA2) 1

3. Geometria (MAA3) 1

4. Analyyttinen geometria (MAA4) 1,2,3

5. Vektorit (MAA5) 1,2,3,4,

6. Todennäköisyys ja tilastot (MAA6) 1,2

7. Derivaatta (MAA7) 1,2,3,4

8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8) 1,2,3,4,7

9. Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MAA9) 1,2,3,4,7

10. Integraalilaskenta (MAA10) 1,2,3,4,7,8,9

11. Lukuteoria ja logiikka (MAA11) 1,2

12. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA12) 1,2,3,4,7

13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi

(MAA13)

1,2,3,4,7,8,9,10

14. Kertauskurssi (MAA14) 1,2,3,4,5,6,7,8,9,10

15. Talousmatematiikan kurssi (MAA15) 1,2

16. Laskuharjoituskurssi (MAA16)

17. Luonnontieteen peruskurssi (MAA0)

MATEMATIIKKA, LYHYT OPPIMÄÄRÄ (MAB) 1. Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1)

Kun matematiikan keinoin ratkotaan ongelmatilanteita, niin tärkeimpiä taitoja on

muodostaa ja käyttää hyväksi kirjainlausekkeita. Kurssilla opitaan ilmaisemaan

suureiden välisiä yhteyksiä lausekkeiden avulla, muotoilemaan ongelmia yhtälöiksi ja

ratkaisemaan niitä graafisesti ja laskennallisesti sekä perehdytään ratkaisujen

tulkitsemiseen ja arvioimiseen. Tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu käyttämään

matematiikkaa arkisten ongelmien ratkaisemisessa ja oppii myös luottamaan omiin

matemaattisiin kykyihinsä.

26

26

2. Geometria (MAB2) Geometria –kurssi tutustuttaa opiskelijan käytännön geometriaan. Kurssilla opitaan

tekemään havaintoja tasokuvioiden (kolmio, monikulmio ja ympyrä) ja

avaruuskappaleiden (lieriö, kartio ja pallo) ominaisuuksista, piirretään kuvioita ja

kappaleita ja lasketaan niiden pinta-aloja ja tilavuuksia. Tavoitteena on oppia

pelkistämään geometrisista ongelmista havainnollisia kuvioita ja ratkaisemaan

ongelmia yhdenmuotoisuuden, trigonometrian ja Pythagoraan lauseen avulla.

3. Matemaattisia malleja I (MAB3) Matemaattisia malleja –kurssin tavoitteena on, että opiskelija näkee reaalimaailman

ilmiöissä säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia ja oppii kuvaamaan niitä

matemaattisilla malleilla. Kurssin keskeiset aiheet ovat lineaarisen ja

eksponentiaalisen mallin soveltaminen, potenssiyhtälön ratkaiseminen sekä

eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla. 4. Matemaattinen analyysi (MAB4)

Matemaattinen analyysi tutustuttaa reaalimaailman ilmiöiden muutosten tutkimiseen.

Kurssilla tutkitaan funktion muutosnopeutta graafisin ja numeerisin menetelmin.

Opitaan ymmärtämään derivaatan käsite muutosnopeuden mittana ja osataan tutkia

polynomifunktion kulkua derivaatan avulla. Lisäksi opitaan määrittämään

polynomifunktion suurin ja pienin arvo erilaisten sovellusten yhteydessä. 5. Tilastot ja todennäköisyys (MAB5)

Tilastot ja todennäköisyys –kurssi pyrkii tutustuttamaan opiskelijan niihin

arkielämässä usein tarvittaviin matematiikan taitoihin, jotka käsittelevät tilastoja tai

satunnaisilmiöitä. Kurssilla opitaan laskemaan ja käyttämään hyväksi

todennäköisyyksiä. Samoin opiskellaan tilastotieteen taitoja; määritetään jatkuvien ja

diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukuja sekä tutustutaan normaalijakaumaan. 6. Matemaattisia malleja II (MAB6)

Kurssilla varmennetaan ja täydennetään oppilaan aikaisempia yhtälöiden

ratkaisutaitoja. Opitaan ratkaisemaan käytännön tilanteisiin liittyviä lineaarisia

optimointitehtäviä. Ymmärretään lukujonon käsite ja ratkaistaan niihin liittyviä

käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja summan avulla. 7. Talousmatematiikka (MAB7)

Kurssilla tutustutaan talouselämässä käytettäviin käsitteisiin ja saadaan valmiuksia

oman talouden suunnitteluun. Kurssilla perehdytään indeksi-, kustannus-,

rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muihin laskelmiin sekä yksilön että yhteiskunnan

kannalta.

8. Matemaattisia malleja III (MAB8)

Kurssilla laajennetaan oppilaan aikaisempaa käsitystä teknologisoituvassa

yhteiskunnassa tarvittavasta matematiikasta. Lisäksi tutustutaan apuneuvoihin, joiden

avulla käsitellään erilaisia jaksollisia ilmiöitä matemaattisesti.

9. Kertauskurssi (MAB9) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu käyttämään opittuja tietoja ja taitoja

sekä soveltamaan niitä monipuolisissa ongelmanratkaisutilanteissa. Kurssin aikana

kerrataan kurssien MAB1 – MAB6 aihepiirit ja opitaan yhteen sovittamaan ja

27

27

soveltamaan niitä. Kurssilla lasketaan suurimmaksi osaksi vanhoja ylioppilastehtäviä,

minkä avulla opitaan myös ylioppilaskirjoituksissa vaadittavaa vastaustekniikkaa.

BIOLOGIA (BI)

Yleistavoitteet

Biologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään ja

arvostamaan luonnon moninaisuutta. Opiskelija osaa jäsentää eliömaailman nykyisen

rakenteen ja sen kehittymisen eri vaiheet. Lisäksi opiskelija ymmärtää, että ihminen

on osa eliömaailmaa ja vaikuttaa toiminnallaan ympäristöönsä. Tavoitteena on, että

opiskelija osaa havainnoida luonnonilmiöitä, löytää luonnosta syy-seuraus –suhteita

sekä hankkia, soveltaa ja arvioida sekä kriittisesti että eettisesti biologista tietoa.

Biologian opetus edistää kestävää kehitystä, luonnon monimuotoisuuden arvostusta ja

ympäristövastuullista toimintaa.

PAKOLLISET KURSSIT

1. Eliömaailma (BI1)

Kurssi käsittelee elämän perusedellytyksiä ja biologisia tutkimusmenetelmiä.

Eliökunnan rakenteeseen ja kehittymiseen perehdytään evoluution näkökulmasta.

Kurssilla tarkastellaan luonnon vuorovaikutussuhteita sekä eri eliöiden että elottoman

ja elollisen luonnon välillä. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää luonnon

monimuotoisuutta sekä ekosysteemien, eläinten käyttäytymisen että geenien tasolla.

Kurssin sisältöjä tarkastellaan mm. kestävän kehityksen näkökulmasta.

2. Solu ja perinnöllisyys (BI2)

Kurssilla opiskellaan solujen rakennetta ja toimintaa ja perehdytään mm. solujen

energiatalouteen, lisääntymiseen ja DNA:han solujen toiminnan ohjaajana.

Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää perinnöllisen informaation merkityksen

biologiassa ja osaa selittää geenien rakennetta ja toimintaa. Kurssilla tutustutaan

perinnöllisyyden perusmekanismeihin ja lainalaisuuksiin. Kurssin sisältöjä peilataan

mm. teknologiayhteiskunnan ja yksilön hyvinvoinnin ja turvallisuuden kautta.


3. Ympäristöekologia (BI3)

Kurssi käsittelee biodiversiteettiä, sen vähenemistä ja suojelua ympäristöekologian

näkökulmasta. Kurssilla tarkastellaan ja suunnitellaan yksinkertaisia ekologisia

tutkimuksia. Kurssilla käsitellään ajankohtaisten, globaalien ympäristöongelmien syitä

ja ratkaisumahdollisuuksia – toisaalta tutustutaan paikallisiin ympäristöasioihin esim.

luontoretken ja/tai yritysvierailun avulla. Kurssilla tutustutaan Suomen luonnolle

tyypillisiin ekosysteemeihin ja niiden haavoittuvuuteen. Tavoitteena on, että opiskelija

kasvaa ekologisen vastuunsa ja kuluttajan vaikuttamiskeinonsa tiedostavaksi

kriittiseksi kansalaiseksi. Kurssin kantavina teemoina ovat mm. kestävä kehitys sekä

yksilön valintoja korostava, aktiivinen kansalaisuus.

4. Ihmisen biologia (BI4) Kurssilla käsitellään ihmislajin ekologiaa ja kulttuurievoluutiota. Ihmiseen tutustutaan

biologisesti toimivana kokonaisuutena, jonka toimintaa ja sopeutumista erilaisiin

ympäristöihin elimistön säätelymekanismit ohjaavat. Opiskelija perehtyy ihmisen

28

28

lisääntymiseen, yksilönkehitykseen ja koko elämänkaareen. Tavoitteena on, että

opiskelija ymmärtää sekä oman persoonallisen erityislaatunsa että yhteisöllisyyden

merkityksen ihmisyksilölle. Kurssilla suoritetaan laborointeja mahdollisuuksien

mukaan. Kurssin sisältöjä opiskellaan mm. yksilön hyvinvoinnin ja turvallisuuden,

aktiivisen kansalaisuuden sekä teknologisen nyky-yhteiskunnan kautta.

5. Bioteknologia (BI5)

Kurssi syventää opiskelijan tietoja solujen hienorakenteesta sekä geenien rakenteesta

ja toiminnasta. Kurssilla tutustutaan keskeisimpiin mikrobiryhmiin ja niiden

merkitykseen. Opiskelija oppii selittämään ja ymmärtämään tärkeimpiä

geeniteknologian käsitteitä ja menetelmiä. Tavoitteena on, että opiskelija tunnistaa

bioteknologian tarjoamien mahdollisuuksien ohella myös uuteen tekniikkaan liittyvät

uhkatekijät ja eettiset ongelmat. Kurssiin kuuluu mahdollisuuksien mukaan

tutustumiskäynti alan tutkimuslaitokseen. Kurssin sisällöissä painottuvat mm. yksilön

hyvinvointi ja turvallisuus ja teknologiayhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet.

SOVELTAVA KURSSI

6. Biologian syventävä kertauskurssi (BI6)

Kurssi valmistaa opiskelijaa vastaamaan ylioppilaskirjoitusten ainereaalin biologian

kysymyksiin. Kurssilla kerrataan biologian tärkeimmät asiat, harjoitellaan

vastaustekniikkaa ja tutustutaan aikaisempien ylioppilaskirjoitusten kysymyksiin.

Tavoitteena on, että opiskelija osaa vastata monipuolisesti biologian ainereaalin

tavallisiin kysymyksiin sekä mahdollisiin ainerajat ylittäviin kysymyksiin.

7. Luonto- ja retkeilykurssi (BI7)

Kurssilla opitaan retkeily- ja erätaitoja sekä luonnontuntemusta. Retkeilykurssi

toteutetaan teoria-opetuksena vaellukseen valmistautumisena ja yhden viikonlopun

vaelluksena Seitsemisen kansallispuistossa. Vaellus voidaan korvata osanottajien

kiinnostuksen perusteella esim. melontavaelluksena. Kurssin omatoimisena

työskentelynä laaditaan mm. kasvikokoelma.

8. Biologian laborointikurssi (BI8)

Kurssilla perehdytään biologialle tyypillisten tutkimusmetodien käyttöön,

suunnitellaan ja toteutetaan biologisia tutkimuksia ja opitaan laatimaan hypoteeseja,

työselostuksia ja raportteja tehdyistä töistä. Lisäksi syvennetään aikaisemmilla

kursseilla opittuja asioita ja opitaan tulkitsemaan ja havainnollistamaan biologista

tietoa, mikä on keskeistä esim. biologian ainereaalissa.

Suoritusjärjestys

Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Ennen Ympäristöekologia-

kurssia (BI3) suositellaan suoritettavaksi pakollinen Kurssi 1. Eliömaailma (BI1).

Lisäksi ennen Bioteknologia-kurssia (BI5) vaaditaan suoritettavaksi pakollinen Kurssi

2. Solu ja perinnöllisyys (BI2).

Arviointi Kursseissa on numeroarviointi, joka perustuu kurssikokeeseen, jatkuvaan näyttöön ja

muihin vaihtoehtoisiin arviointikeinoihin. Arvioinnin kohteina ovat mm. biologian

keskeisten käsitteiden hallinta ja soveltaminen, laajempien asiakokonaisuuksien

hahmottaminen sekä perehtyminen biologian tutkimukseen ja biologisen tiedon

29

29

käsittelyyn. Lisäksi esim. ryhmässä toimiminen ja harrastuneisuus voidaan ottaa

huomioon arvioinnissa.

MAANTIEDE (GE)

Yleistavoitteet

Maantieteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan ja

ymmärtämään elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien

rakennetta ja toimintaa. Opiskelija osaa tarkastella maailmaa muuttuvana ja

kulttuurisesti monimuotoisena elinympäristönä. Maantieteessä perehdytään toisaalta

kestävän kehityksen ja ihmisten hyvinvoinnin, toisaalta kansojen välisen yhteistyön ja

vuorovaikutuksen mekanismien tärkeyteen alati muuttuvassa maailmassa. Opiskelija

oppii käyttämään maantieteellistä tietoa globaalien, alueellisten ja paikallisten

ilmiöiden ja ongelmien havaitsemiseen ja ratkaisemiseen. Maantieteen opetus

vahvistaa opiskelijan omaa kulttuuri-identiteettiä ja edistää muiden kulttuurien

tuntemusta sekä ohjaa toimimaan kestävän kehityksen ja ympäristövastuun

periaatteiden mukaan.

PAKOLLISET KURSSIT

1. Sininen planeetta (GE1)

Kurssilla perehdytään maantieteellisen ajattelun perusteisiin ja tutkimusmenetelmiin.

Opiskelija oppii jäsentämään ja ymmärtämään maan ja aurinkokunnan aseman

maailmankaikkeudessa. Kurssilla tutustutaan ilman ja veden liikkeisiin maapallolla

sekä maapallon muuttuviin pinnanmuotoihin. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee

maan globaaleja järjestelmiä ja niiden muutosprosesseja sekä ihmisen vaikutuksia

elolliseen ja elottomaan luontoon. Kurssin sisältöjä käsitellään mm. kestävän

kehityksen näkökulmasta.

2. Yhteinen maailma (GE2)

Kurssi tarkastelee maapallon ja ihmisen toiminnan syy-seuraussuhteita sekä ihmisen

ja luonnon vuorovaikutusta niin globaalilla kuin paikallisellakin tasolla. Opiskelija

oppii arvioimaan maapallon väestönkasvua ja –rakennetta, luonnonvarojen alueellista

jakautumista ja käyttöä, alueiden välisiä riippuvuussuhteita sekä ihmistoiminnan ja eri

kulttuurien alueellisia vaikutuksia. Kurssilla pohditaan ihmisen toiminnasta aiheutuvia

ympäristöongelmia ja etsitään erilaisia ratkaisumalleja niihin. Tavoitteena on, että

opiskelija oppii arvostamaan monikulttuurisuutta ja toteuttamaan kestävän kehityksen

periaatteita omassa elämässään.


3. Riskien maailma (GE3)

Kurssi syventää maantieteen pakollisilla kursseilla opittuja asioita laajentaen

tarkastelutason erilaisiin luonnon ja ihmisen toiminnan aiheuttamiin riskeihin ja

uhkatekijöihin. Opiskelija oppii tuntemaan ihmisen toiminnan aiheuttamia globaaleja

ympäristöriskejä, niiden syitä ja seurauksia sekä miettimään uhkatekijöihin

varautumista ja sopeutumista. Tavoitteena on, että opiskelija sisäistää kestävän

kehityksen periaatteet osaksi pyrkimystä kohti maapallon kaikkien ihmisten

30

30

hyvinvointia ja turvallisuutta. Ennen kurssia suositellaan suoritettavaksi pakolliset

Kurssit 1. Sininen planeetta (GE1) ja 2. Yhteinen maailma (GE2).

4. Aluetutkimus (GE4) Kurssi syventää oppilaan maantieteellistä ajattelua ja perehdyttää maantieteellisen

tutkimuksen menetelmiin. Opiskelija oppii käyttämään sekä painettuja että digitaalisia

tietolähteitä, karttoja, tilastoja ja diagrammeja selvittäessään valitsemansa alueen

(valtio) ominaispiirteitä ja vuorovaikutusta muiden alueiden kanssa. Kerättyjä tietoja

analysoimalla ja syy-seuraus –suhteita etsimällä laaditaan laajahko tutkielma.

Kurssilla tutustutaan mahdollisuuksien mukaan paikkatietojärjestelmän (GIS)

perusteisiin ja sovellusmahdollisuuksiin. Tavoitteena on, että opiskelija kykenee

laajan maantieteellisen aineiston hallintaan, analysointiin ja esittämiseen. Kurssin

sisällöissä painottuu mm. viestintä- ja mediaosaaminen. Ennen kurssia vaaditaan

suoritettavaksi pakolliset kurssit 1. Sininen planeetta (GE1) ja 2. Yhteinen maailma

(GE2).

SOVELTAVA KURSSI

5. Maantieteen syventävä kertauskurssi (GE5)

Kurssi valmistaa opiskelijaa vastaamaan ylioppilaskirjoitusten ainereaalin maantieteen

kysymyksiin. Kurssilla kerrataan maantieteen tärkeimmät asiat, harjoitellaan

vastaustekniikkaa ja tutustutaan aikaisempien ylioppilaskirjoitusten kysymyksiin.

Tavoitteena on, että opiskelija osaa vastata monipuolisesti maantieteen ainereaalin

tavallisiin kysymyksiin sekä mahdollisiin ainerajat ylittäviin kysymyksiin.

Suoritusjärjestys

Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Ennen syventäviä kursseja

suositellaan/vaaditaan suoritettaviksi pakolliset kurssit.

Arviointi Kursseissa on numeroarviointi, joka perustuu kurssikokeeseen, jatkuvaan näyttöön ja

muihin vaihtoehtoisiin arviointikeinoihin. Arvioinnin kohteina ovat mm.

maantieteellisten peruskäsitteiden hallinta, erilaisten alueellisten riippuvuuksien

ymmärtäminen sekä maantieteellisen tiedon soveltaminen ja kriittinen arviointi.

Lisäksi arvioinnissa kiinnitetään huomiota esim. karttojen ja diagrammien esittämis-

ja tulkintataitoihin.

FYSIIKKA

PAKOLLINEN KURSSI

1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1)

Kurssilla tutustutaan fysiikkaan kokeellisena luonnontieteenä. Kurssin tavoitteena on

harjoitella kokeellisia menetelmiä fysikaalisten tietojen hankinnassa sekä antaa

perustiedot energiasta, sen tuotannosta ja käytöstä. Kokeellisuus liitetään liikkeen,

voiman, energian ja säteilyn peruskäsitteiden tutkimiseen. Lisäksi tutustutaan fysiikan

suuruusluokkasuhteisiin mikromaailman ja makromaailman kannalta.

31

31


2. Lämpö (FY2)

Kurssilla tutustutaan kiinteiden aineiden, nesteiden sekä kaasujen ominaisuuksiin sekä

niissä vallitseviin lainalaisuuksiin. Kurssilla käsitellään lämpötilaan liittyviä asioita,

kuten esimerkiksi aineiden eri olomuotoja ja niiden muutoksia sekä

lämpölaajenemista. Myös lämpöopin pääsäännöt ja lämpövoimakoneiden periaatteet

käydään läpi tämän kurssin yhteydessä.

3. Aallot (FY3)

Kurssilla tutkitaan sekä mekaanista värähdysliikettä että aaltoliikettä. Samoin

tutkitaan valoa aaltoliikkeenä, äänen syntyä, sen ominaisuuksia ja käyttöä. Lisäksi

tutustutaan valon käyttäytymiseen ja kulkuun erilaisten rajapintojen läpi sekä linssien

ja peilien toimintaan. Ajan sallimissa puitteissa tutustutaan silmän

toimintaperiaatteeseen, erilaisiin taittovikoihin ja niiden korjaamiseen.

4. Liikkeen lait (FY4)

Tällä kurssilla jatketaan liikeopin tutkimista mm. mekaniikan peruslakien avulla.

Tutkitaan jäykän kappaleen tasapainoehtoja sekä tutustutaan kappaleen

tasapainoehtoihin kaltevalla tasolla. Kurssilla tutustutaan energian ja liikemäärän

säilymiseen.

5. Pyöriminen ja gravitaatio (FY5)

Kurssilla tutkitaan pyörivän kappaleen liikettä. Perehdytään gravitaatioon,

planeettojen liikkeeseen, vinoon heittoliikkeeseen sekä erityisesti satelliittien

liikkeeseen, koska nyky-yhteiskunnassa satelliittien merkitys tiedon hankinnassa on

erittäin merkittävä.

6. Sähkö (FY6)

Kurssilla tutustutaan sähköisiin perusilmiöihin, kuten sähkövarauksiin ja

tasavirtapiireihin. Virtapiireihin liittyvien mittausten avulla tutkitaan niihin liittyviä

lainalaisuuksia. Puolijohteista perehdytään diodin toimintaan.

7. Sähkömagnetismi (FY7)

Sähkömagnetismin kurssilla tutustutaan vaihtovirtapiireihin sekä niihin liittyviin

lainalaisuuksiin. Samoin tutustutaan magnetismiin liittyviin peruskäsitteisiin kuten

sähkömagneettiseen induktioon, generaattorin toimintaan. Sähköenergian tuottaminen

ja siirtäminen sekä sähköinen viestintä ovat tämän kurssin keskeisimmät

tutkimuskohteet. Lisäksi tutustutaan tärkeimpiin sähköturvallisuuteen liittyviin

perusasioihin.

8. Aine ja säteily (FY8)

Kurssilla tutustutaan modernin fysiikan, kvanttimekaniikan ja suhteellisuusteorian

peruskäsitteisiin. Tutustutaan sähkömagneettisen säteilyn eri lajeihin ja syvällisemmin

perehdytään röntgensäteilyyn sekä gammasäteilyyn. Kurssin kannalta tärkeitä asioita

ovat radioaktiivisuus, säteilyturvallisuus sekä ydinenergian tuottaminen. Jotta

opiskelijalle jäisi parempi kokonaiskuva mittasuhteista, joilla ydinenergiateollisuus

tuottaa sähköä valtakunnanverkkoon, kurssin lopussa pyritään järjestämään vierailu

esim. Olkiluodon voimalaitokselle.

32

32

9. Kertauskurssi (oma) (FY9)

Kurssin tarkoituksena on fysikaalisten laskuvalmiuksien parantaminen koko

lukiofysiikan osalta. Samalla annetaan oppilaalle paremmat valmiudet selviytyä

ylioppilaskirjoitusten ainereaalin fysiikan tehtävistä. Tässä vaiheessa opiskelijalla on

riittävät matemaattiset valmiudet selviytyä edellä opiskeltujen fysiikan kurssien

vaikeimmista laskutehtävistä. Tällä kurssilla voidaan perehtyä myös eri oppilaitosten

pääsykokeissa esiintyvien tehtävien ratkaisemiseen.

10. Elektroniikka (oma) (FY10)

Kurssin aikana perehdytään tärkeimpien elektroniikan komponenttien (vastukset,

kondensaattorit, diodit, transistorit ym.) toimintaperiaatteisiin sekä yleisimpiin kodissa

esiin tuleviin käytännön "sähkötöihin". Kurssin painopisteenä on erilaisten

kytkentöjen ja laitteiden rakentaminen, koska elektroniikkaa voi oppia vain itse

tekemällä ja kokeilemalla. Paras mahdollinen ajankohta kurssin suorittamiseksi olisi

heti kurssin 6 (Sähkö) jälkeen.


11. Kokeellinen fysiikka (oma) (FY11)

Tavoitteet


oppii suorittamaan ja analysoimaan yksinkertaisia kokeellisia fysiikan mittauksia

ymmärtää mittauksissa esiintyviä virhelähteitä ja osaa arvioida virheiden

suuruuksia

tajuaa mittauksissa esiintyvien suuruusluokkien merkityksen kokeellisessa

tutkimuksessa

oppii yksinkertaistamaan teoriatietoa käytännön tilanteissa

osaa luoda kirjallisen työselostuksen tekemästään mittauksesta

Keskeiset sisällät

mittaaminen fysiikassa

graafinen esittäminen vs. taulukot

virhelähteet ja niiden analysointi

kokeellisia mittauksia ja niiden analysointia

fysiikan työselostuksen tekeminen

12. Käsitteellinen fysiikka (oma) (FY12) Tavoitteet


tulee tietoiseksi fysiikan käsitteisiin liittyvistään virhekäsityksistä

osaa kuvailla fysiikan teoriaa täsmällisesti ja oikein termein

ymmärtää fysiikan ilmiöitä syvällisemmin ja osaa muodostaa ja tulkita fysiikassa

esiintyviä graafisia esityksiä

osaa mallintaa arkielämän ilmiöitä ja muodostaa niistä teoreettisen fysikaalisen

mallin.

Keskeiset asiat

fysiikan teoriatehtävien vastaaminen

arkielämän ilmiöiden mallintaminen teoreettisesti

o yleisesti tunnetut vaikeat ja virheelliset käsitykset fysiikassajatkuvuus,

voima ja vastavoima, kaasujen fysiikka, sähkömagneettinen induktio,

aallon käyttäytyminen rajapinnoissa

33

33

fysiikassa esiintyvien graafisten esitysten tulkitseminen

13. Projektikurssi (oma) (FY13)

Fysiikka on empiirinen luonnontiede, jossa kokeellisella tutkimuksella on vahva rooli

luonnonilmiöitä mallinnettaessa. Tämän lisäksi fysiikka on hyvin formaalinen tiede.

Luonnonilmiöitä mallinnetaan matemaattisten lainalaisuuksien avulla. Fysiikka on

parhaimmillaan näitä molempia sekä kokeellista että kokeiden formaalia

mallintamista. Kurssilla käydään läpi tieteellisen tutkimuksen vaiheet sekä tieteellisen

raportin kirjoittamista. Kurssin tavoitteena on tuottaa tutkimustyö fysiikan alalta.

Tutkimustyö voi olla joko kokeellinen tai teoreettinen tai molempia. Kurssilla

tehdyssä tutkimuksessa tulee käyttää kansainvälistä lähdekirjallisuutta. Projektikurssin

aikana opiskelijan tulee tutustua tieteellistä työtä tekeviin henkilöihin, jolloin hän saa

käsityksen siitä, miten tutkijat tekevät työtään ja tieteellistä tutkimusta. Tieteellinen

tutkimus ei ole pelkästään tutkimuksen tekemistä vaan myös tehdyn tutkimuksen

esittämistä, jotta tutkimustulos saadaan julkisuuteen. Kurssilla tehdyn tutkimuksen

tulokset esitetään yleisölle. Kurssin voi suorittaa myös geofysiikan kurssina.

Geofysiikan kurssilla perehdytään ilmakehän geologisiin ja fysikaalisiin

ominaisuuksiin ja sen vaikutukseen ympäristössä. Tavoitteena on rakentaa sääasema

ja seurata eri fysikaalisten suureiden vaikutusta säähän ja luontoon. Toisena

pääteemana kurssilla on vesi eri olomuodoissa. Kurssilla tehdään vesistöön liittyviä

kenttämittauksia, joista tuotetaan tutkimus.

Tavoitteet


tuottaa tutkimustyön fysiikan alalta

esittää tutkimustyönsä yleisölle fysiikan tieteen tavalla

oppii hyödyntämään kansainvälistä lähdekirjallisuutta

tutustuu tieteellistä työtä tekeviin henkilöihin

Kurssin tavoitteet geofysiikan osalta on, että opiskelija

oppii tekemään geofysiikan mittauksia ja analysoimaan niitä

ymmärtää sää ja siihen liittyvien fysiikan suureiden merkitystä luontoon sekä

ilmastoon

ymmärtää veden tärkeyden luonnossa sekä oppii analysoimaan veden eri

ominaisuuksia

Keskeiset asiat

tutkimustyön tekeminen fysiikan alalta

tutkijatapaaminen

fysikaalisen tutkimuksen esittäminen

veden erityisominaisuuksien tutkiminen

KEMIA

PAKOLLINEN KURSSI

1. Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa yleiskuvan kemiasta, sen mahdollisuuksista

ja merkityksestä ihmiselle ja elinympäristölle. Kurssilla tutustutaan lähinnä

orgaaniseen kemiaan, erilaisiin seoksiin ja niihin liittyviin käsitteisiin. Käsiteltäviä

34

34

asioita ovat mm. erilaiset orgaaniset yhdisteryhmät, niiden ominaisuudet ja reaktiot,

sekä orgaanisissa yhdisteissä esiintyvät sidokset ja poolisuus.


2. Kemian mikromaailma (KE2) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee aineen rakenteen ja ominaisuuksien

välisiä yhteyksiä. Kurssin yksi keskeisistä asioista on jaksollinen järjestelmä, jonka

avulla syvennetään ymmärrystä alkuaineiden ominaisuuksista. Kurssin aikana opitaan

mm. hapetuslukujen määräytyminen, yhdisteen kaava ja kemiallinen sidos. Lisäksi

syvennetään orgaanisen kemian taitoja.

3. Reaktiot ja energia (KE3)

Kurssin keskeisin asia on ymmärtää kemiallisen reaktion tapahtumiseen vaikuttavia

tekijöitä sekä osata kirjoittaa reaktioyhtälöitä ja käsitellä niitä matemaattisesti.

Kurssin aikana tutustutaan epäorgaanisiin ja orgaanisiin reaktiotyyppeihin, niiden

mekanismeihin sekä sovelluksiin. Kurssiin sisältyy paljon kemia peruslaskemista.

4. Metallit ja materiaalit (KE4)

Kurssilla tutustutaan kemian teollisuuden raaka-aineisiin sekä niiden

jalostusprosesseihin. Tärkeä asia on sähkökemiallisten ilmiöiden periaatteiden

oppiminen sekä niihin liittyvät sovellukset. Lisäksi opitaan tuntemaan erilaisia

materiaaleja kuten bio- ja synteettiset polymeerit.

5. Reaktiot ja tasapaino (KE5)

Kurssin tavoitteena on ymmärtää reaktion tasapainotilan muodostuminen ja sen

merkitys teollisuuden prosesseissa. Kurssin keskeisin sisältö on erilaiset laskennalliset

tasapainosovellukset. Kurssi sisältää näin ollen paljon vaativia laskuja ja on jatko-

opintojen kannalta hyvin tärkeä.

KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT

6. Syvemmälle kemiaan (KE6)

Kurssilla syvennetään ja yhdistellään lukion kursseilla opittuja tietoja ja taitoja sekä

kehitetään laskennallista ongelmaratkaisemisen hallintaa. Kemian sovelluksiin

tutustutaan monipuolisesti ja annetaan valmiuksia käsitellä tulevia reaali- ja

pääsykoetehtäviä.

7. Työkurssi (KE7)

Kurssin tavoitteena on hahmottaa paremmin teorian ja käytännön yhteys. Kurssilla

oppilas tutustuu erilaisiin kemian työ- ja tutkimusmenetelmiin ja oppii tekemään

johtopäätöksiä tekemiensä tutkimusten tuloksien pohjalta sekä laatimaan niistä

työselostuksia.

8. Energia ja ympäristö (KE8)

Energia- ja ympäristökeskustelu on Suomessa erittäin kiivasta. Lähes jokainen

kansalainen joutuu tilanteisiin, joissa pitäisi olla mielipide energian tuottamistavasta

sekä niiden ympäristövaikutuksista. Medioissa tulvii eri energiamuotojen hyviä ja

huonoja puolia, jotka ovat aina jonkin tietyn tahon esittämiä. Jotta pystytään

35

35

kriittisesti tulkitsemaan mediaa energiapoliittisissa keskusteluissa, pitää olla tietoa,

mihin eri energiantuotantomenetelmät perustuvat, millaisia ympäristövaikutuksia

niillä on ja mitkä tekijät vaikuttavat valittaessa energiantuotantomenetelmiä.

Kurssin energiaosassa keskitytään energian perusperiaatteisiin ja koneisiin energian

tuotantoprosessissa. Kurssilla tutustutaan eri energiantuotantomenetelmiin sekä

pohditaan Suomessa mahdollisesti tulevaisuudessa käytettäviä energianlähteitä ja

keskustellaan niistä. Lisäksi kurssilla käydään läpi pientalojen energiatietoutta ja

tutustutaan yleisimpiin energian ja energian häviöiden mittaamisessa käytettyihin

suureisiin.

Kurssin ympäristöosassa paneudutaan monipuolisesti ajankohtaisiin

ympäristöaiheisiin. Kurssin tarkoituksena on saattaa ympäristöön liittyvät kysymykset

oppilaan tietoisuuteen.

Kurssi on eri oppiainerajat ylittävä kurssi, jossa kemian ja fysiikan tietoa sovelletaan

muihin (mm. maantiede ja yhteiskuntaoppi) oppiaineisiin.

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO

Uskonnonopetuksen tavoitteena on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa sekä

muihin uskontoihin.

PAKOLLISET KURSSIT

1. Uskonnon luonne ja merkitys (UE1)

Tutustutaan uskontoon ilmiönä. Kurssilla luodaan yleiskatsaus maailman uskontoihin.

Kurssi käsittää myös raamattutiedollisen osan.


- uskonnon määrittely ja tutkiminen

- uskonnon ydinkysymykset

- uskonto yhteisössä ja yksilön kokemuksessa

- raamattu pyhänä kirjana

2. Kirkkokulttuuri ja yhteiskunta (UE2)

Kurssilla perehdytään kirkkohistoriaan, opin rakentamiseen ja kirkon vaikutukseen

kulttuurin eri aloilla.


- kristillisen kirkon synty

- alkukirkosta idän ja lännen kirkkojen eroon

- lännen ja idän kirkkojen kehitys

- reformaatio

- nykyinen kristikunta

- kirkkojen ja uskontojen välinen vuoropuhelu

3. Ihmisen elämä ja etiikka (UE3)

Kurssilla perehdytään etiikan käsitteisiin. Kurssi antaa perustietoja ihmisen

elämänkysymyksistä ja ajankohtaisista etiikan aiheista.


- ihmisen tärkeät elämänkysymykset :elämän tarkoitus, kärsimys, kuolema

- kristillinen etiikka ja etiikan teoriat

36

36

- yksilöeettisiä ja yhteiskuntaeettisiä kysymyksiä


4. Uskontojen maailmat (UE4) Kurssilla perehdytään maailman uskontoihin.


- maailmanuskontojen ominaispiirteet

- uskontojen vaikutus ajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan

5. Mihin suomalainen uskoo? (UE5)

Tutustutaan uskonnon ilmenemismuotoihin Suomessa eri aikoina.


- muinaissuomalainen uskonto

- Suomen kirkkohistorian yleislinjat

- uskonnolliset yhteisöt Suomessa

- kristinuskon vaikutus kulttuuriin ja yhteiskuntaan

6. Ajankohtaiset kysymykset (oma) (UE6)

Kurssilla tarkastellaan ajankohtaisia uskonnollisia ilmiöitä. Kurssi on luonteeltaan

myös kertaava. Kertauksessa nivotaan myös eri kurssien tietoja yhteen.


- uudet uskonnolliset liikkeet ja ilmiöt

- globalisoituva kristinusko

Kurssi arvostellaan numeroin.

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

1. Hyvä elämä (ET1)

Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja

yksilöllinen elämä koostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää

elämää.

2. Maailmankuva (ET2)

Kurssilla pohditaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja.

Kurssilla perehdytään maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri

yhteisöllisten instituutioiden merkitykseen siinä.

3.Yksilö ja yhteisö (ET3)

Kurssilla pohditaan yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä

vuorovaikutusta. Kurssilla perehdytään oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja

demokratian toteutumiseen.


4. Kulttuuriperintö ja identiteetti (ET4)

Kurssilla pohditaan kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja hyvän elämän

mittana sekä toisaalta jatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Kurssilla

37

37

perehdytään sekä maailman että suomalaisen nyky-yhteiskunnan

monikulttuurisuuteen.

5. Maailman selittäminen katsomusperinteissä (ET5) Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja

katsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn,

historiaan ja tutkimukseen.

FILOSOFIA

Filosofian opiskelu tukee opiskelijoiden yksilöllistä kehitystä ja edistää oppimisen ja

ajattelun valmiuksia.

PAKOLLINEN KURSSI

1. Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa filosofisia ongelmia.


- mitä filosofia on

- filosofian osa-alueet, erityisesti metafysiikka, tieto-oppi ja etiikka


2. Filosofinen etiikka (FI2)

Kurssilla tutustutaan filosofisen etiikan tärkeimpiin ongelmiin, käsitteisiin ja

teorioihin.


- metaetiikka, normatiivinen ja soveltava etiikka

- moraalin suhde lakiin

- realistiset ja antirealistiset teoriat

- tunteiden asema moraalisissa vakaumuksissa

3. Tiedon ja todellisuuden filosofia (FI3)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa, mitä tieto ja tietäminen on

filosofiassa sekä minkälaisia kuvia todellisuuden perusrakenteesta muodostuu

filosofiassa.


- metafysiikan keskeisiä kysymyksiä

- totuuden luonne ja totuusteoriat

- tiedon mahdollisuus ja tiedon oikeuttaminen

- tieteellisen tutkimuksen luonne

4. Yhteiskuntafilosofia (FI4)

Kurssilla tutustutaan yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin.


- yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus

- yksilön oikeudet ja velvollisuudet

- yhteiskuntasopimusteoriat

- poliittinen filosofia

38

38

5. Filosofian kertauskurssi (FI5)

Kurssilla kerrataan filosofian kurssien tärkein oppisisältö painopisteenä keskeiset

suuntaukset, klassikot sekä kysymyksenasettelu. Kurssin painopiste on

ylioppilaskirjoitusten filosofian kokeeseen valmistautumisessa. Kurssi suoritetaan

verkkokurssina moodle-oppimisalustalla ja se arvostellaan hyväksytty/hylätty.

HISTORIA (HI)

Yleistavoitteet Historian opiskelu luo pohjan hyvälle yleissivistykselle. Se antaa mahdollisuuksia

ymmärtää ja pohtia ympärillämme olevia ilmiöitä. Opiskelijalle tulee edellytyksiä

ymmärtää ja pohtia eri aikakausien luonnetta, oman aikansa ongelmia ja

muutosprosesseja paikallisesti, kansallisesti, Euroopan ja maailmanlaajuisesti.

Opiskelija oppii tuntemaan Suomen ja maailmanhistorian päälinjat ja keskeisimmät

historialliset tapahtumat sekä niiden taustat ja seuraamukset

Opiskelussa huomiota kiinnitetään tietojen hankintaan, kriittiseen pohdintaan ja

tulkintaan sekä huomioidaan ilmiöiden moniulotteisuus. Keskeistä on ajan,

muutoksen, jatkuvuuden sekä syy-yhteyksien ymmärtäminen. Historian avulla

voidaan luoda näkökulmia tulevaisuuteen sekä siihen liittyvien mahdollisuuksien

arviointiin. Tavoitteena on, että opiskelija näkee nykyhetken historiallisen kehityksen

tuloksena ja tulevaisuuden lähtökohtana.

Historian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

- oppii tuntemaan Suomen ja maailmanhistorian päälinjat ja keskeisimmät histo-

rialliset tapahtumat sekä niiden taustat ja seuraamukset

- näkee nykyhetken historiallisen kehityksen tuloksena ja tulevaisuuden lähtökohtana,

kykenee suhteuttamaan oman aikansa ja itsensä historian jatkumoon ja näin

rakentamaan kansallista ja maailmanlaajuista historiatietoisuuttaan

- osaa hankkia menneisyyttä koskevaa tietoa monista eri lähteistä ja arvioida sitä

kriittisesti sekä ymmärtää tiedon monitulkintaisuuden, suhteellisuuden ja syy-

yhteyksien moninaisuuden

- osaa arvioida menneisyyden ihmisen toimintaa ja historiallisia ilmiöitä kunkin ajan

omista lähtökohdista sekä nykyajan näkökulmasta

- ymmärtää ja arvostaa kulttuurien erilaisuutta

- saa aineksia ihmisoikeuksia ja demokratiaa arvostavan maailmankuvan luomiseen

sekä toimintaan aktiivisena, käytöksestään ja valinnoistaan vastuullisena kansalaisena

PAKOLLISET KURSSIT

1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1)

Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena

tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta

nykyaikaan. Tavoitteena on ymmärtää miten ihminen käyttää luonnonvaroja

toimeentulon lähteenä ja miten se vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntarakenteeseen

osana kestävää kehitystä. Tarkastelukulmina ovat teknologian ja yhteiskunnan

kehityksen suhde, luonto ja talous, yhteisön eloonjääminen ja muuttuminen,

taloudelliset murroskaudet, muuttoliikkeet sekä sukupuolten tehtävänjako (I vk).

39

39

2. Eurooppalainen ihminen (HI2) Kurssi tarkastelee Euroopan kulttuurihistoriaa. Kurssilla tutkitaan eri aikakausien

elämäntapoja, eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia sekä eurooppalaisen

ihmisen maailmankuvan muutosta ja taustalla vaikuttanutta tieteellistä ja

aatehistoriallista kehitystä. Tavoitteena on hahmottaa mistä eurooppalaisuus ja

eurooppalainen kulttuuri-identiteetti rakentuvat sekä ymmärtää tieteiden ja taiteiden

saavutusten merkitys ihmisen maailmankuvan muokkaajana (I vk).

3. Kansainväliset suhteet (HI3) Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja ja

muutoksia 1800-luvun lopulta lähtien. Kurssilla analysoidaan kansainvälisen

politiikan ilmiöitä taloudellisen, aatteellisen ja valtapoliittisen kilpailun perusteella.

Kurssin keskeisiä tarkastelunäkökulmia ovat demokratian ja diktatuurin ilmeneminen

maailmanhistoriassa. Tavoitteena on ymmärtää kansainvälisten yhteistyörakennelmien

sekä vastakkainasettelujen perusteita sekä kansanvaltaisuuden periaatteiden

laajenemisen ongelmia ja mahdollisuuksia. Kurssilla harjaannutetaan lähdekriittistä

medialukutaitoa, tutkitaan teknologian vaikutusta yhteiskuntaan sekä pohditaan

hyvinvointiin, turvallisuuteen sekä kulttuuri-identiteettiin liittyviä kysymyksiä. (I-II

vk).

4. Suomen historian käännekohtia (HI4) Kurssilla tarkastellaan ja analysoidaan Suomen historian tärkeitä kulttuurisia ja

taloudellisia murroskausia ja kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan sekä

suomalaiskansallisen identiteetin muutoksia 1800-luvulta 2000-luvulle. Keskeisiä

tarkastelukohteita ovat siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan,

turvallisuuden ja teknologian yhteisvaikutus hyvinvointiin, Suomen valtiollisen ja

kansainvälisen aseman muuttuminen sekä muutoksiin liittyvät kriisit (II vk).


5. Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (HI5)

Kurssi tarkastelee Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta 1809.

Kurssi kertoo suomalaisten historian alkaen maamme asuttamisesta ja päättyen

suomalaisten nousuun kansakunnaksi. Kurssi antaa suomalaisen näkökulman

kursseilla HI1 ja HI2 opiskeltuihin asioihin sekä erinomaisen taustan HI4 kurssille.

Tavoitteena on suomalaisen kulttuuri-identiteetin vahvistaminen ja samalla oppia

yhdistämään historialliset kehityslinjat myös kotiseudun historiaan. Kurssi auttaa

näkemään Suomen historia osana laajempaa kontekstia: osana länsimaista ja Itämeren

alueen historiaa. Kurssiin liittyy vierailukäynti (I-III vk).

6. Kulttuurien kohtaaminen (HI6) Kurssilla tutustutaan Euroopan ulkopuolisiin kulttuureihin Tarkastelun kohteena on

valinnaisesti jonkun tai joidenkin kulttuuripiirien ominaispiirteet, nykyaika sekä

kulttuurien välinen vuorovaikutus eri aikakausina. Kurssi laajentaa aiempien historian

kurssien Eurooppa-keskeistä näkökulmaa maailmanlaajuiseksi. Kurssilla voidaan

tehdä pienimuotoisia tutkielmia tai esityksiä. Tarkasteltavaksi kulttuurialueeksi

valitaan yksi tai useampi seuraavista: Afrikka, arktiset kulttuurit, Australian ja

Oseanian alkuperäiskulttuurit, Intia, Islamin maailma, Japani, Kiina, Latinalainen

Amerikka tai Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurit (II-III vk).

40

40

7. Historian ja yhteiskuntaopin kertauskurssi (oma) (HI7)

Kurssilla kerrataan historian ja/tai yhteiskuntaopin keskeiset osa-alueet

ylioppilaskirjoituksia silmällä pitäen. Lisäksi päivitetään uusin tieto molempien

oppiaineiden viime aikaisista tapahtumista ja ilmiöistä. Painopiste kurssilla on

valmistautumissa sekä historian että yhteiskuntaopin ainereaalin vaatimuksiin.

Arviointi perustuu kurssilla tehtävään harjoitustyöhön.

Arviointi Oppimisen arvioinnin perusteina ovat historialle ominaiset taidot ja ajattelutavat sekä

oppimäärän keskeisten sisältöjen hallinta. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota

opiskelijan valmiuteen rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia, erottaa

olennainen ja epäolennainen tieto toisistaan, hallita aikasuhteita ja syy-yhteyksiä sekä

arvioida historian ilmiöitä ja tiedonlähteitä kriittisesti. Myös yhteistoiminnallisten

taitojen kehittyminen voi olla arvioinnin kohteena. Kurssien arvioinnissa käytetään

monipuolisia menetelmiä: kokeiden lisänä tai asemasta voidaan käyttää

opintotehtäviä, tutkielmia ja muita vaihtoehtoisia arviointikeinoja.

Kurssien suoritusjärjestys

Pakolliset kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Syventävien

kurssien suorittamisjärjestys on vapaa, ellei toisin mainita.

YHTEISKUNTAOPPI (YH)

Yleistavoitteet

Yhteiskunnan monipuolinen tuntemus on tärkeä osa hyvää yleissivistystä. Lukion

yhteiskuntaoppi syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta.

Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista

tarkastellaan suomalaisen yhteiskunnan, Euroopan ja maailman näkökulmasta.

Opiskelijalla tulisi olla valmiuksia hankkia erilaisin menetelmin yhteiskuntatieteiden

alueilta monipuolista sekä ajankohtaista tietoainesta ja arvioida sitä kriittisesti.

Tavoitteena on kyetä itsenäiseen mielipiteen muodostamiseen sekä perusteltujen

kannanottojen esittämiseen yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä.

Opiskelijan tulisi kyetä soveltamaan hankkimaansa tietoa eri tilanteissa ja tuntea sekä

osata yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuudet.

Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

- ymmärtää yhteiskunnan olemuksen historiallisen kehityksen tuloksena

- tuntee Suomen yhteiskuntajärjestelmän ja talouselämän perusteet ja toimintatavat ja -

osaa suhteuttaa ne eurooppalaisiin ja kansainvälisiin yhteyksiin

- hallitsee keskeisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen käsitteistön

- on selvillä vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksista kansalaisyhteiskunnassa ja

osaa myös soveltaa hankkimaansa tietoa opiskelun, työn sekä vapaa-ajan eri

tilanteissa

- pystyy hankkimaan ajankohtaista tietoa eri lähteistä sekä arvioimaan kriittisesti

verbaalista, kuvallista ja tilastollista informaatiota

- kykenee itsenäiseen mielipiteen muodostamiseen sekä perusteltujen kannanottojen

esittämiseen yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä

- saa edellytyksiä vastuuntuntoisen, tasa-arvoa kunnioittavan ja suvaitsevan yhteis-

kuntakäsityksen rakentamiseen

41

41

PAKOLLISET KURSSIT

1. Yhteiskuntatieto (YH1)

Kurssi perehdyttää valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään ja keskittyy

suomalaisen yhteiskunnan analyysiin. Keskeisiä näkökulmia ovat yhteiskunnan

perusrakenteiden kehitys, valta ja vaikuttaminen. Tärkeitä tarkastelukohteita ovat

hyvinvointivaltion rakentuminen ja mahdollisuudet, ihmisoikeudet, poliittiset ja

sosiaaliset oikeudet sekä vallanjako ja vallankäytön valvonta. Kansalaisaktiivisuus

sekä viestintä ja mediaosaaminen ovat keskeistä sisältöä. Kurssi on vahvasti

sidoksissa HI4 kurssiin (I-II vk).

2. Taloustieto (YH2)

Kurssi johdattaa ymmärtämään talouselämän toimintaperiaatteita ja kansantalouden

peruskäsitteitä. Kurssilla käsitellään taloudellisen toiminnan perusteita ja kysymyksiä

kuluttajan, yritysten ja valtioiden näkökulmasta. Tarkastelun kohteina ovat

markkinoiden toiminta, kansantalouden toiminnassa havaittavat vaihtelut,

taloudellinen kasvu ja kansainvälinen talous. Erityisesti yrittäjyys, kestävä kehitys,

teknologian vaikutukset talouselämään sekä viestintä ja mediaosaaminen ovat

kurssissa keskeistä sisältöä (II-III vk).


3. Kansalaisen lakitieto (YH3)

Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaa

valvomaan omia oikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse.

Opiskelija tutustuu arkielämän keskeisiin oikeudellisiin kysymyksiin ja käsitteisiin.

Keskeistä sisältöä ovat yksilön tavallisimmat oikeustoimet sekä julkisyhteisön ja

yksilön väliset oikeussuhteet. Kurssista on hyötyä jatko-opinnoissa monilla

yhteiskunnallisilla aloilla Vierailukäynnillä opiskelijat tutustuvat esimerkiksi

käräjäoikeuden toimintaan (I-III vk).

4. Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni (YH4)

Kurssi edesauttaa hyödyntämään Euroopan unionin tuomia mahdollisuuksia niin työ

kuin opiskeluasioissa. Kurssi perehdyttää opiskelijat Euroopan unionin toimintaan,

yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa sekä kannustaa

osallistumaan ajankohtaiseen Euroopan unionista käytävään keskusteluun. Euroopan

unioniin liittyvän tietämyksen merkitys on kasvanut monilla työelämän aloilla.

Yhteiskuntaopin 1. kurssin suorittaminen ennen tätä kurssia on edellytys ymmärtää

eurooppalaista päätöksentekoa ja kulttuuria suomalaisesta näkökulmasta, kurssi on

vahvasti sidoksissa myös HI3 –kurssiin (II-III vk).

5. Historian ja yhteiskuntaopin kertauskurssi (oma) (YH5)

Kurssilla kerrataan historian ja/tai yhteiskuntaopin keskeiset osa-alueet

ylioppilaskirjoituksia silmällä pitäen. Lisäksi päivitetään uusin tieto molempien

oppiaineiden viime aikaisista tapahtumista ja ilmiöistä. Painopiste kurssilla on

valmistautumissa sekä historian että yhteiskuntaopin ainereaalin vaatimuksiin.

Arviointi perustuu kurssilla tehtävään harjoitustyöhön.

42

42

6. Yritystoimintaa käytännössä (oma) (YH6)

Yrityspaja on lukion soveltava kurssi. Pajan toimintaan mukaan tulevat perustavat

lukuvuodeksi todellisen yrityksen. Kurssin tarkoituksena on perehdyttää opiskelijat

yritystoiminnan käytäntöön ja yrittäjyyteen. Ajatuksena on tekemisen kautta

oppiminen.


Arviointi Yhteiskuntaopin oppimisen arvioinnissa huomio kiinnitetään oppimäärän asiasisällön

ja keskeisten käsitteiden hallintaan, opiskelijan valmiuteen ilmaista tietonsa

jäsentyneesti sekä arvioida ja tulkita yhteiskunnallisia ilmiöitä ja eri tavoin esitettyä

sanallista, numeerista ja graafista informaatiota kriittisesti. Näitä valmiuksia

arvioidaan kurssin yhteydessä jatkuvan näytön, monipuolisten koetehtävien tai

vaihtoehtoisten arviointikeinojen avulla.

Suoritusjärjestys

Kurssien suorittamisjärjestys on vapaa, ellei toisin mainita.

PSYKOLOGIA (PS)

Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologian kursseilla annetaan opiskelijoille

valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa

vaikuttavia tekijöitä.

PAKOLLINEN KURSSI

1. Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (PS1)

Kurssilla perehdytään erilaisiin tapoihin tutkia ja selittää ihmisen toimintaa. Kurssilla

käsitellään oppimisen psykologian perusteita. Kurssin sosiaalipsykologinen aihealue

on sosiaalinen vuorovaikutus.


- psykologia tieteenä

- psyykkisen toiminnan luonne

- oppimisen psykologian perusteet

- sosiaalipsykologian perusteet


2. Ihmisen psyykkinen kehitys (PS2)

Tarkastellaan kehitystä koko elämän ajan. Kurssilla perehdytään myös

kehityspsykologisiin teorioihin.


- psyykkinen kehitys elämän eri vaiheissa

- psyykkisen kehityksen osa-alueet teorioiden valossa

- psyykkisen kehityksen yhteydet biologisiin tekijöihin

- psyykkisen kehityksen ongelmia

3. Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet (PS3)

Kurssilla käsitellään kognitiivisia perusprosesseja: havaitsemista, tarkkaavaisuutta ja

muistia sekä niiden hermostollista perustaa.

43

43


- hermoston toiminnan perusteet

- kognitiiviset perusprosessit

- vireyden säätely

- nukkuminen, uni

4. Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta (PS4)

Kurssilla tuodaan esiin motivaation, tunteiden ja älykkään toiminnan keskinäinen

riippuvuus.


- tietoinen ja tiedostamaton

- tunteet

- motivaatio

- taitava ajattelu

- asiantuntijuus ja älykkyys

5. Persoonallisuus ja mielenterveys (PS5)

Kurssi on luonteeltaan kokoava. Se yhdistää aikaisempien kurssien teemoja.

Mielenterveyden aihealueella keskitytään psyykkisen hyvinvoinnin voimavaroihin.


- persoonallisuuspsykologian keskeisiä käsitteitä

- persoonallisuuden määrittely ja tutkiminen

- mielenterveys

- psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen

6. Sosiaalipsykologia (oma) (PS6)

Kurssilla tutustutaan sosiaalipsykologian perusteisiin


- sosiaalinen vaikuttaminen

- asenteet

- liittyminen ja attraktio

- ryhmät ja ryhmien välinen toiminta

Kurssi arvostellaan numeroin.

MUSIIKKI (MU)

PAKOLLISET KURSSIT

1. Musiikki ja minä (MU1)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija löytää oman tapansa toimia musiikin alueella.

Hän pohtii oman musiikkisuhteensa kautta musiikin merkitystä ihmiselle ja ihmisten

väliselle vuorovaikutukselle. Hän tutkii omia mahdollisuuksiaan musiikin tekijänä ja

tulkitsijana, kuuntelijana sekä kulttuuripalvelujen käyttäjänä. Kurssilla tutustutaan

opiskelijoiden omaan ja muuhun paikalliseen musiikkitoimintaan. Opiskelija kehittää

äänenkäyttöään ja soittotaitoaan musiikillisen ilmaisun välineenä. Kurssilla

syvennetään musiikin peruskäsitteiden tuntemusta käytännön musisoinnin avulla.

Opiskelija oppii tarkkailemaan ääniympäristöään ja perehtyy kuulonhuoltoon.

44

44

2. Moniääninen Suomi (MU2)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomalaista musiikkia ja

vahvistaa omaa kulttuurista identiteettiään. Opiskelija tutkii erilaisia Suomessa

esiintyviä musiikkikulttuureja ja niiden sisäisiä osakulttuureja ja oppii ymmärtämään

niiden taustatekijöitä, kehitystä ja olennaisia piirteitä. Kurssilla tarkastellaan

eurooppalaisen taidemusiikin vaikutuksia suomalaiseen musiikkikulttuuriin.

Opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja, erityisesti musisointia ja kuuntelua.

Musisoitaessa kiinnitetään huomiota oman ilmaisun sekä kuuntelu- ja

kommunikointivalmiuksien kehittämiseen. Sisältöjen tulee edustaa eri musiikinlajeja:

populaari-, taide- ja perinnemusiikkia.


3. Ovet auki musiikille (MU3)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan itselleen vieraita musiikinlajeja

ja musiikkikulttuureja sekä ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta. Hän

tarkastelee eri musiikkikulttuurien käytäntöjen samankaltaisuutta tai erilaisuutta ja

oppii ymmärtämään, miten jokainen kulttuuri määrittelee itse oman käsityksensä

musiikista. Kurssilla tutustutaan syvällisesti joihinkin musiikinlajeihin tai

musiikkikulttuureihin. Opiskelija kehittää musisointi- ja tiedonhankintataitojaan.

4. Musiikki viestii ja vaikuttaa (MU4)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu musiikin käyttöön ja

vaikutusmahdollisuuksiin eri taidemuodoissa ja mediassa. Opiskelija perehtyy

musiikin osuuteen esimerkiksi elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä ja

Internetissä sekä tutkii musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen. Sisältöjen

tarkastelussa ja työskentelytavoissa painottuu monipuolisuus. Musiikin vaikuttavuutta

tutkitaan analysoimalla olemassa olevaa tai itse tuotettua materiaalia.

5. Musiikkiprojekti (MU5)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan ryhmässä

tai itsenäisesti musiikillisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää aiemmin hankkimiaan

tietoja ja taitoja. Kyseessä voi olla esimerkiksi pienimuotoinen konsertti, ohjelmaa

koulun juhliin, äänite tai taiteidenvälinen projekti.

KUVATAIDE (KU)

PAKOLLISET KURSSIT

1. Minä, kuva ja kulttuuri (KU1)

Peruskurssi, jossa keskitytään oman taiteellisen työskentelyn kehittämiseen.

Tutustutaan sommitteluun, värioppiin, tilan kuvaamisen keinoihin sekä harjoitellaan

kuvan sisällöllistä tarkastelua.

2. Ympäristö, paikka ja tila (KU2)

Kurssilla tarkastellaan tilan kokemista psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena

paikkana. Tutkitaan arkielämän estetiikkaa sekä tutkitaan esineiden sekä rakennetun

45

45

ympäristön muotokieltä, materiaaleja, tarkoitusta ja merkityssisältöjä. Tarkastellaan

muotoilun peruslähtökohtia ja –käsitteitä.


3. Media ja kuvien viestit (KU3)

Kurssi tutustuttaa opiskelijaa omaan mediaympäristöönsä sekä kannustaa tutkivaan

otteeseen omien harjoitustöiden avulla. Kurssilla pyritään käyttämään

mahdollisimman monia eri medioita.

4. Taiteen kuvista omiin kuviin (KU4)

Kurssilla käydään läpi taidehistorian suuret tyylisuunnat esihistoriasta nykytaiteeseen.

Opiskelijan oman työskentelyn lisäksi kurssilla on luentoja, diaesityksiä sekä

mahdollisuuksien mukaan tutustumiskäyntejä.

5. Nykytaiteen työpaja (KU5)

Kurssilla tutustutaan nykytaiteen ajankohtaisiin ilmiöihin. Pohditaan kulttuurin ja

nykytaiteen suhdetta. Opiskelija toteuttaa oman suunnitelmansa mukaisen nykytaiteen

projektin.

6. Kuvataiteen lukiodiplomi tai lopputyö (KU6)

Kurssilla tehdään valtakunnallisten ohjeiden ja tehtävien mukainen opinnäytetyö.

Tehtävät löytyvät osoitteesta www.oph.fi ja niihin voi tutustua etukäteen. Työ koostuu

taiteellisesta tuotoksesta ja omaa työtä kuvaavasta ja arvioivasta portfoliosta. Kurssi

arvioidaan arvosanoilla 1-5 ja siitä saa erillisen todistuksen.

Vaihtoehtoisesti opiskelija voi suorittaa laajahkon opinnäytetyön joltakin

valitsemaltaan kuvataiteen alueelta. Työ koostuu taiteellisesta tuotoksesta ja siihen

liittyvästä portfoliosta.

Opiskelijalla täytyy olla vähintään neljä kuvataidekurssia suoritettuna ennen tätä

kurssia.

LIIKUNTA (LI)

PAKOLLISET KURSSIT

1. Taitoa ja kuntoa (LI1)

Kurssin tavoitteena on jatkaa peruskoulussa opittujen liikuntataitojen syventämistä ja

harjoittamista sekä hankkia myönteisiä kokemuksia monipuolisen liikuntatarjonnan

avulla. Kurssiin kuuluu mm. perusliikuntaa, sisä- ja ulkopalloilua, mailapelejä ja

kuntosaliharjoittelua.

2. Liikuntaa yhdessä ja erikseen (LI2)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija monipuolistaa lajitaitojaan ja –tietojaan, oppii

vastuulliseen toimintaan itsenäisesti ja ryhmässä sekä oppii ylläpitämään ja

arvostamaan työkykyä ja terveyttä. Kurssin sisältöön kuuluu lihaskuntoa kohottavia

harjoitteita, sisä- ja ulkopalloilua sekä mailapelejä. Kurssilla tutustutaan myös

johonkin uuteen liikuntalajiin paikallisten mahdollisuuksien mukaan.

http://www.oph.fi/

46

46


3. Virkisty liikunnasta (LI3)

Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista, lisätä opiskeluvireyttä ja kohottaa

fyysistä kuntoa. Kurssi koostuu yhdestä tai useammasta liikuntamuodosta, joiden

sisältö tarkistetaan yhdessä opiskelijaryhmän ja opettajan kanssa. Poikien kurssilla

korostetaan erityisesti fyysisen kunnon kehittämistä.

4. Yhdessä liikkuen (LI4)

Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijoiden yhteisiä liikuntaharrastuksia. Kurssilla

käydään tutustumassa johonkin lajiin, jota omalla paikkakunnalla ei voi harrastaa.

5. Liikuntaa omin ehdoin (LI5)

Kurssilla toteutetaan opiskelijoiden ja opettajien yhdessä suunnittelema

liikuntaprojekti. Lisäksi jokainen opiskelija laatii henkilökohtaisen

liikuntasuunnitelman, jonka toteuttamista seurataan yhdessä opettajan kanssa.

6. Liikuntadiplomikurssi (LI6)

Liikunnan diplomikurssilla opastetaan opiskelijaa diplomin suorittamiseen

vaadittavissa tehtävissä, joihin kuuluu: opinnäyte opiskelijan valitsemassa lajissa,

lajissa kehittymistä seuraavan portfolion laatiminen, 7-10-sivuisen tutkielman teko,

opiskelijan yhteistyötaitojen arviointi sekä kuntotesti. Kurssi arvioidaan 1-5

arvoasteikolla ja siitä annetaan erillinen todistus. Opiskelijan on suoritettava 5

liikuntakurssia voidakseen suorittaa diplomikurssin.

TERVEYSTIETO (TE)

Kurssikuvaukset

Terveystiedon tavoite on, että opiskelija

- ymmärtää terveyden merkityksen yksilön kokonaisvaltaisessa kehityksessä

- tunnistaa oman terveyskäyttäytymisensä tyypilliset piirteet sekä ymmärtää

terveellisten elintapojen merkityksen terveyden edistämisessä ja ylläpitämisessä

- ymmärtää terveyden riippuvuuden fyysisestä, psyykkisestä ja

sosiaalisesta ympäristöstä

- pyrkii edistämään ympäristönsä terveyttä

PAKOLLINEN KURSSI

1. Terveyden perusteet (TE1)

Perehdytään terveyteen vaikuttaviin tekijöihin yksilön, ympäristön ja yhteiskunnan

kannalta. Opitaan tunnistamaan oman terveyskäyttäytymisen terveyttä edistävät ja

terveyttä haittaavat piirteet. Hankitaan tietoa elämäntapojen, kuten liikunnan ja

ravinnon, vaikutuksesta terveyteen. Tutustutaan Suomen kansanterveyteen ja

hankitaan tietoa ensiavusta.

47

47


2. Nuoret, terveys ja arkielämä (TE2)

Kurssilla tarkastellaan elämää nuoren aikuisen näkökulmasta keskittyen terveyden

arvostukseen, terveysongelmia selittäviin ilmiöihin, terveyteen vaikuttaviin

valintoihin, koettuun terveyteen, vanhemmuuteen ja terveyden ylläpitoon liittyvään

vastuullisuuteen. Kurssi syventää terveystiedon pakollisen kurssin tietoja erityisesti

arkielämän terveystottumusten osalta. Sisältöpainotukset valitaan ryhmän tarpeita

vastaaviksi. Työskentelyssä korostuu yhdessä opiskelu.

3. Terveys ja tutkimus (TE3)

Kurssilla perehdytään terveyden ja sairauden tutkimiseen ja tutkimustulosten

tulkintaan. Lisäksi perehdytään pakollisen kurssin tietoja syventäen

terveydenhuoltoon, terveyspalvelujen tarjontaan sekä yksilön asemaan terveyden- ja

sairaudenhoidossa. Työskentelyssä korostuvat tekemällä oppiminen, toiminnallisuus,

tutkiminen ja vierailukäynnit.

4. Terveystiedon kertauskurssi (TE4)

Kurssilla kerrataan lukion valtakunnallisten kurssien oppisisällöt sekä harjoitellaan

reaalikokeen tehtäviin vastaamista.

OPINTO-OHJAUS (OP)

PAKOLLINEN KURSSI

1. Koulutus, työ ja tulevaisuus (OP1)

Kurssilla perehdytään lukio-opiskeluun ja ylioppilastutkintoon sekä tutustutaan

koulutuspaikkoihin ja työelämään. Opiskelutaitojen ja itsetuntemuksen kehittämiseen

kiinnitetään huomiota ja tietoutta jatkomahdollisuuksista lisätään.

SYVENTÄVÄ KURSSI

2. Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta (OP2)

Kurssilla kiinnitetään erityistä huomiota opiskelutaitoihin, itsetuntemukseen,

jatkokoulutukseen sekä työelämään sen mukaan, minkä osa-alueiden tietoja ja taitoja

on kulloinkin tarpeellista syventää. Myös mahdolliseen jatko-opiskelupaikkaan

voidaan tutustua.

SOVELTAVA KURSSI

3. Tutortoiminta(OP3)

Tutorkurssi muodostuu keväällä järjestettävästä tutorkurssista sekä seuraavan

lukuvuoden toiminnasta. Kurssilla tutor saa perustietoa lukion toiminnasta, omasta

tehtävästään ja sen velvoitteista sekä uuden opiskelijan elämäntilanteesta. Tutorin

tehtävä on opastaa lukion aloittamiseen liittyvissä käytännön asioissa ja olla apuna

ryhmänohjaustunneilla sekä opinto-ohjauksen kurssilla. Tutorien keskeisin tehtävä on

luoda erilaisin keinoin yhteishenkeä sekä viihtyisää ja turvallista kouluilmapiiriä

yhteistyössä oppilaskunnan ja koulun aikuisten kanssa.

48

48

Arviointi Suoritusmerkintä. Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista

opetukseen sekä sovittujen tehtävien tekemistä.

TAPAKULTTUURI (TK)

Harjoitetaan yleisimpiä salonkitansseja sekä vakio- ja nykytansseja ja toteutetaan

niiden pohjalta vanhojen päivän tanssinäytös oppilaiden vanhemmille ja kouluväelle.

Lisäksi yleisimpiä sääntöjä ja ohjeita esim. ravintolassa käyttäytymisessä, ruokailussa

ja juhlapukeutumisessa.

Tanssikurssi on aloitettava siten, että tanssit ehditään oppia ennen ns. vanhojen päivää.

ILMAISUTAITO (IL)

SOVELTAVAT KURSSIT

1. Peruskurssi (IL1)

Kurssi rohkaisee opiskelijoita ilmaisemaan itseään teatterin keinoin ja kartuttamaan

esiintymistaitojaan. Kurssilla tehdään luovan ilmaisun perusharjoituksia, kuten

improvisaatioita sekä luottamus- äänenkäyttö-, aisti-, keskittymis- ja

statusharjoituksia. Lisäksi suunnitellaan esitys tai useita pieniä esityksiä.

2. Näytelmäkurssi 1 (IL2)

Kurssilla perehdytään teatteri-ilmaisuun, käsikirjoituksen laadintaan ja

esitysympäristön suunnitteluun. Pyrkimyksenä on teatteriesityksen vaatiman

kokonaisvaltaisen ajattelun kehittyminen ja esitykseen vaikuttavien yksityiskohtien

hahmottaminen. Lisäksi syvennytään teatterihenkilökunnan tehtäviin, ymmärretään

ohjaajan, dramaturgin, näyttelijän, puvustajan, lavastavan, ääni- ja valomestarin

tehtävät ja erikoistutaan näistä yhteen tai useampaan. Keskeistä on opiskelijan

esiintymisvarmuuden kohentuminen ja yhdessä suunnitellun näytelmän esittäminen.

3. Näytelmäkurssi 2 (IL3)

Syvennetään aiemmilla kursseilla saatuja valmiuksia. Erityishuomiota kiinnitetään

näytelmän statussuhteisiin ja niiden vaihteluihin. Myös näyttämöliikunnan ja

ajoituksen harjoittelu kuuluu kurssin keskeisiin sisältöihin. Kurssityönä suunnitellaan

ja toteutetaan näytelmäproduktio, joka esitetään koko koululle.

Kurssi voidaan toteuttaa myös yhdistettynä johonkin toiseen ilmaisutaidon kurssiin.

Tällöin kurssilla harjoitellaan kokoillan näytelmä.

MEDIAKULTTUURI (ME)

1. Mediakurssi 1 (ME1) (vanha ÄI11- kurssi)

Kurssilla käsitellään mediaa (myös elokuvaa) eri näkökulmista. Opiskelija voi valita

osan kurssin sisällöistä yksilöllisesti sen mukaan, mikä median osa-alue kiinnostaa.

(Opiskelija voi esimerkiksi perehtyä tarkemmin media-alan työhön tai tuotteisiin,

työstää eri oppiaineisiin liittyviä sisältöjä tai laajentaa mediatekstien analysoimisen ja

tuottamisen taitoja.)

49

49

2. Lukion lehti (ME2)

Kurssin tarkoitus on toimittaa lukion oma lehti ja tutustuttaa opiskelija toimittajan

työhön ja lehden tekemiseen. Kurssilla perustetaan yhdessä Lauttakylä-lehden kanssa

toimituskunta, jonka osa-alueet käydään läpi ja jonka tehtävät jaetaan kurssilaisten

kesken. Opiskelija oppii toimimaan oikean toimitustyön mukaisesti aina

suunnitteluvaiheesta lehden julkaisuun asti ja samalla tutustuu lehden teon moniin

vaiheisiin.


- oppii ymmärtämään toimittajan työnkuvaa ja työn monipuolisuutta

- syventää tietojaan lehden tekovaiheista ja oppii itse toimimaan eri vaiheissa

- kehittyy lehden sisältöön liittyvien tekstilajien tuottajana ja tunnistajana

- harjaantuu kirjallisen työn lisäksi muussa lehden toimittamiseen liittyvässä työssä:

taittaminen, kuvaaminen, mainonta


- toimitetaan lukion oma lehti

- toimituskunnan perustaminen ja yhdessä toimiminen, pelisääntöjen sopiminen ja

niiden noudattaminen

- lehden tekovaiheisiin tutustuminen

- oman materiaalin tuottaminen ja julkaiseminen

3. Sosiaalinen media –verkkokurssi (ME3)

Kurssilla käydään läpi, mitä sosiaalinen media tarkoitta ja tutustutaan tämänhetkisiin

suosituimpiin sosiaalisen median ohjelmiin. Kurssilla perehdytään sosiaalisen median

hyötyihin ja haittoihin ja sosiaaliseen mediaan liittyviin tekijänoikeuksiin. Opiskelija

oppii hyödyntämään ja tuottamaan sosiaalista mediaa opiskelunsa tukena ja

tunnistamaan mahdolliset ongelmat ja vaarat.


- tunnistaa sosiaalisen median tarkoituksen ja oppii hyödyntämään sitä itselleen

sopivimmalla tavalla

- ymmärtää sosiaaliseen mediaan liittyvät oikeudet ja velvollisuudet

- osaa tuottaa, muokata ja käyttää sosiaalista mediaa turvallisesti ja sosiaalisesti


- mitä some eli sosiaalinen media on?

- nettitaidot ja tekijänoikeudet

- some-ohjelmat

- some ja pelimaailma

- yhdessä tekeminen ja oppiminen

4. Ajatuksesta elokuvaksi (ME4)

Kurssin tavoitteena on syventää opiskelijan tietoja ja ymmärrystä elokuvista ja

elokuvan tekemisestä. Kurssilla perehdytään elokuvan historiaan ja kehitykseen.

Opiskelija tutustuu elokuvan käsikirjoittamiseen ja tekemiseen: ihmisiin elokuvan

takana. Kurssilla käydään lävitse elokuvan tyylilajit, elokuvan ja kirjallisuuden

suhdetta ja pohditaan, milloin elokuva on klassikko. Lisäksi opiskelija oppii

hyödyntämään elokuvaa lähteenä, mediana.


- oppii ymmärtämään, että elokuva on paljon muutakin kuin katsottava ajanviete.

- tutustuu elokuvan historiaan, tyylilajeihin ja tekovaiheisiin, ihmisiin elokuvan

takana.

50

50

- syventää tietämystään kirjallisuuden ja elokuvan suhteesta, klassikkoelokuvista ja

oppii keskustelemaan elokuvan maailmasta

- oppii hyödyntämään elokuvaa lähteenä, mediana


- elokuvan historia ja kehitys

- elokuvan tyylilajit, kirjallisuuden vaikutukset, klassikot

- ihmiset elokuvan takana: käsikirjoittajat, näyttelijät, tekijät, tuottajat

5. Mediadiplomi (ME5)

TIETOTEKNIIKKA (AT)

Tietotekniikan opetuksen tavoitteena on antaa tietoja ja taitoja, jotka tukevat niin

koulutyötä kuin vapaa-ajan harrastuksiakin. Tietotekniikan opiskelu on erittäin

hyödyllistä myös jatko-opintoja ja työelämän tarpeita ajatellen. Luonteeltaan opiskelu

on käytännönläheistä ja toiminnallista, mutta vaatii myös luovuutta, itsenäistä

suunnittelutyötä ja pohdintaa. Avain kurssien hyvään suoritukseen on aktiivisessa

tuntityöskentelyssä. Kurssit arvioidaan opiskelijan valinnan mukaan joko suoritus-

merkinnällä tai numerolla.

Kurssien ohessa on mahdollisuus suorittaa valtakunnallisen tietokoneen A-ajokortin

moduuleja. Ajokorttiin vaaditaan yhteensä seitsemän moduulia, jotka kaikki voi

suorittaa lukio-opintojen ohessa. Osasuoritukset jäävät voimaan, vaikkei ajokortti ei

tulisi lukiossa valmiiksi, joten puuttuvat moduulit voi suorittaa myös myöhemmin.

1. Tietotekniikan perusteet (AT1)

Kenelle: Tietokoneita vain vähän tai yksipuolisesti käyttäneille opiskelijoille, jotka haluavat

laajentaa osaamistaan ja oppia käyttämään tietotekniikkaa itsenäisesti ja

monipuolisesti. Ei esitietovaatimuksia.

Tavoitteet: Antaa opiskelijalle perusvalmiudet käyttää tietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia

tehokkaasti lukio-opiskelussa ja vapaa-aikana.

Sisältö: Tietokoneen käyttöjärjestelmä sekä tärkeimpien ohjelmien ja lisälaitteiden käyttö.

Sähköisen oppimisympäristön (Moodle), Internetin ja sähköpostin tehokas käyttö.

A-ajokortti: Moduuli Oppiminen ja työskentely verkossa.

2. Toimisto-ohjelmat (AT2)

Kenelle: Opiskelijoille, jotka haluavat oppia hallitsemaan monipuolisesti eniten käytettyjen

tietokoneohjelmien käytön.

Tavoitteet: Opiskelija oppii hyödyntämään toimisto-ohjelmia oikein ja tehokkaasti. Kurssilla

tehtäviä harjoitustöitä voi mahdollisuuksien mukaan yhdistää muihin oppiaineisiin.

Sisältö: Tekstinkäsittely (MS Word), taulukkolaskenta (MS Excel) ja esitysgrafiikka (MS

PowerPoint).

A-ajokortti: Moduulit Tekstinkäsittely, Taulukkolaskenta sekä Esitysgrafiikka.

3. Internet ja julkaiseminen (AT3)

Kenelle: Tietotekniikan avulla tapahtuvan visuaalisen ilmaisun sekä verkkojulkaisemisen

mahdollisuuksista kiinnostuneille. Esitietovaatimuksena tietokoneen

peruskäyttötaidot.

51

51

Tavoitteet: Kuvankäsittelyohjelman perusominaisuuksien tuntemus ja hallinta. Internetin

toimintaperiaatteiden tuntemus, valmius luoda yksinkertaisia www-sivuja.

Sisältö: Digitaalisen kuvankäsittelyn perusteet (GIMP) . Internetin toimintaperiaatteisiin

tutustuminen. (X)HTML:n perusteet ja oman www-sivuprojektin toteuttaminen.

A-ajokortti: Moduulit Internet ja sähköposti sekä Kuvankäsittely.

4. Ohjelmointi (AT4)

Kenelle: Kaikille ohjelmoinnista kiinnostuneille.

Tavoitteet: Opiskelija omaksuu algoritmiseen ajattelun ja ohjelmoinnin perusteet sekä oppii

muuntamaan algoritmin ohjelmointikieliseksi ohjelmaksi.

Sisältö: Algoritminen ajattelu, algoritmien suunnittelu pseudokielellä, kontrollirakenteet.

C++ -olio-ohjelmointikielen perusteet.

5. Web-ohjelmointi (AT5)

Kenelle: Dynaamisten www-sivujen tekemisestä kiinnostuneille. Huom! Esitietoina vaaditaan

AT3 ja AT4 tai vastaavat perustiedot ohjelmoinnista ja HTML:stä.

Tavoitteet: Opiskelija oppii ymmärtämään ja hyödyntämään interaktiivisuuden tuomia

mahdollisuuksia www-ohjelmoinnissa ja huomioimaan myös käyttäjän näkökulman.

Opitaan rakentamaan toiminnallisia www-elementtejä kuten lomakkeita, laskureita,

pelejä jne.

Sisältö: Internetin kehityskaareen ja nykypäivään (Web 2.0) tutustuminen. Dynaamisten

elementtien ohjelmointi JavaScript- ja PHP-kielillä. Kurssin lopuksi tehdään

harjoitustyö.

LINGUA LINGUARUM – KULTTUURILATINAN ERIKOISKURSSI

Kurssin tavoitteena on luoda pohja integraatiolle äidinkielen, vieraiden kielten,

historian ja muiden aineiden kanssa sekä välittää kulttuurimme antiikista periytyviä,

yleissivistyksellisesti arvokkaita sisältöjä.

Kurssin suoritettuaan oppilas

- osaa lukea latinankielistä tekstiä korrektisti ääntäen

- pystyy suomentamaan yksinkertaisia sanoja ja lauseita

- pystyy havaitsemaan latinan kielen ja antiikin kulttuurin heijastumia

eurooppalaisessa kulttuurissa ja nykykielissä

- osaa hyödyntää latinan taitoaan nykykielten opinnoissaan

- ymmärtää äidinkielen sivistyssanojen ja eri tieteenalojen oppisanastojen taustoja.

Suoritustapa: aktiivinen osallistuminen; hylätty/hyväksytty

Kurssista saa osallistumismerkinnän (ei kurssisuoritusta) lukion päästötodistukseen.

KANSAINVÄLISYYSKURSSI LAUTTAKYLÄN LUKIOSSA (oma) (KVK)

1. Kansainvälisyys Lauttakylän lukiossa (KVK1)

Kansainvälisyyskurssi on ainerajat ylittävä kurssi, jossa tutustutaan syvällisesti jonkin

maan kulttuuriin kansainvälisestä näkökulmasta. Opetuksessa painottuvat niin

tutkittavan kohteen maantiede, historia, yhteiskunta ja kulttuuri. Kurssiin kuuluu

opintomatka, ja kohde vaihtelee lukuvuosittain.

52

52

2. Kansainvälinen keittiö (KVK2)

Kurssilla tutustutaan eri kulttuuripiirien ruokakulttuuriin ja -tapoihin. Kurssi

toteutetaan valmistamalla ja nauttimalla yhdessä valmistettuja aterioita. Kohteina

olevat kulttuuripiirit vaihtuvat vuosittain.

Toteutustapa: Kurssi suoritetaan valmistamalla ateriakokonaisuus valitun

ruokakulttuurin teemasta. Kurssin alussa sovitaan montako ruokakulttuuria kullakin

kurssilla käydään läpi.

3. Kansainvälinen kauppa ja talous (KVK3)

Kurssilla tutustutaan matkailijan ulkomailla tapahtuvaan kauppaan uusien valuuttojen

sekä kaupankäyntitapojen kautta. Lisäksi kurssilla harjoitellaan liikeneuvotteluiden

kulkua eri kulttuureissa sekä kirjoitetaan liikekirjeitä suomeksi ja vierailla kielillä.

Kurssilla kerrataan maailmankaupassa vaikuttavat ajankohtaiset ilmiöt.

4. Monikulttuurinen maailma (KVK4)

Kurssin keskeinen tavoite on ymmärtää monikulttuurisuuden tarjoamat hyödyt.

Kurssilla tutustutaan

monimuoto-opetuksena monikulttuurisuuteen omassa lähiympäristössä, ymmärretään

kuinka ennakkoluulot johtavat syrjintään ja rasismiin, sekä yritetään löytää keinoja

monikulttuurisuuden kohtaamiseen.

Kurssilla tutustutaan ulkomaalaisiin omalla paikkakunnalla sekä vieraillaan

vastaanottokeskuksessa tai muussa monikulttuurisuuteen keskittyvässä yhteisössä.

5. Kansainvälinen tiede- ja projektikurssi (KVK5)

Kurssin suoritustapa: opiskelija osallistuu aktiivisesti lukion käynnissä olevaan

kansainväliseen hankkeeseen.

OPISKELIJAN TURVAKURSSI (OTK)

Maanpuolustuskoulutus ry tarjoaa lukion opiskelijoille Opiskelijan turvakurssia, jonka

laajuus on lukion kurssin suuruinen ja sen sisältö oppiainerajat ylittävänä kurssina

sisältönsä puolesta voidaan sisällyttää lukion syventäviin kursseihin. Lukion opiskelija

saisi yhden lukion kurssin Opiskelijan turvakurssin suoritettuaan.

Documents

Opinto-opas - Huittinen · 2016. 7. 1. · harjoitellaan oman tekstin huoltoa (mm. verbimuodot, välimerkit, lauseenvastikkeet, tyyli, käsitteenmuodostus jne.). Tavoitteena on oppia