H A L S T A R I

Digitaalisten kameroiden valokennojen koot.

LOHJAN

ROTARYKLUBI

LOJO

ROTARYKLUBB

SELOSTE N:o 3

2008-2009

ISSN 0781-4151

2

HALSTARI Seloste 2008-2009 N:o 3 elokuu 2009 Sisältö Sivu 3 Toimituksen sana 3 Lauttatyypeistä 5 Laivat vuodesta 1972 12 Handelsbanken 13 Feng Shui 21 Oppaana Lohjalla 23 Digikuvaus 27 Ajankohtaista sosiaaliturvasta 30 Auton tuonti ulkomailta 31 Voiko mediaan luottaa? 32 Kansainvälisestä museotoiminnasta Painopaikka: Lohjan kopio Halstarin toimituskunta:

Veikko Salminen Pentti Kuosmanen (päätoimittaja, taitto, kuvat)

3

TOIMITUKSEN SANA Sattuneesta syystä Halstarien julkaiseminen on viivästynyt. Nii-pä kevääseen aiottu numero 3 ilmestyy vasta nyt elokuussa. Toi-vottavsti lehti palauttaa kevään mainiot esitelmät lukijoiden mie-leen. Toimitus

LAUTTATYYPEISTÄ

Autolautat voidaan jakaa käyttötarkoituksensa mukaan neljään eri tyyppiin:

� RoRo-lautta (roll on roll off) � RoPax-lautta (roll on roll off – passenger) � PaxCar-lautta (passenger – car) � Risteilylautta (cruise ferry)

RoRo-lautta on rahdin kuljetukseen suunniteltu alus. Valtaosa tiloista on rahtitilaa. Matkustajia voi aluksella olla enintään kak-sitoista Safety of Life at Sea (SOLAS) säännön perusteella. Sen perusteella yli kaksitoista matkustajaa ottavat alukset ovat mat-kustajalaivoja.

RoPax eli rahtimatkustaja-alukset kuljettavat lastinaan matkusta-jia, heidän autojaan ja pyörien päällä kulkevaa rahtia, kuten yh-distelmäajoneuvoja ja trailereita. RoPax-lautat liikennöivät

4

yleensä yhden yön kestävillä merireiteillä. Suurin osa laivan ti-lavuudesta on varattu rahdin ja autojen kuljetusta varten. Aluk-sen alempi lastiruuma, pääkansi ja ylempi kansi ovat pääsääntöi-sesti rahtitilaa. Matkustajille ei välttämättä ole hyttejä, vaan vain yleistä tilaa. RoPax-matkoja tarjoavat Suomessa muun muassa Finnlines ja Sea Wind Line.

PaxCar-aluksen matkustajatilat soveltuvat kokonsa ja varuste-lunsa puolesta myös pidemmille merireiteille. Paxcar-aluksissa on matkustajatilojen lisäksi runsaasti rahtitilaa ja tilava autokan-si matkustajien henkilöautoja varten. PaxCar-aluksen matkusta-jatilat voivat olla RoPax-aluksen matkustajatiloja suuremmat ja tarjoavat näin paremmat palvelut. Esimerkiksi Superfast liiken-nöi PaxCar-aluksillaan Suomesta Saksaan.

Cruise Ferry -aluksia käytetään yleensä pidemmillä, vähintään yli yön kestävillä merireiteillä. Alustyyppi tarjoaa matkustajil-leen viihtyisän ympäristön. Osa matkustajista on laivalla huvit-telemassa. Aluksissa on hytit kaikille sen matkustajille, useita ravintoloita, yökerhoja, baareja, kahviloita, elokuvateatteri, peli-sali, leikkihuone, saunaosasto erikoisliikkeitä jne. Alemmilla kansilla on jonkin verran rahtitilaa. Siitä suurin osa on varattu matkustajien autoille ja linja-autoille. Cruise Ferry -risteilyjä tar-joavat Suomessa pääasiassa Tallink ja Viking Line.

5

Fast Ferry-alustyyppiä edustavat esimerkiksi Helsingin ja Tal-linnan välillä yleistyneet pienet, nopeat autolautat. Ne ovat joko kaksirunkoisia katamaraanialuksia tai yksirunkoisia aluksia. Pi-enikokoiset ja nopeat alukset tekevät useita, muutaman tunnin mittaisia matkoja vuorokaudessa. Niissä on matkustajille istu-mapaikat, sekä kahvila, baari ja myymälä. Osalla aluksista on myös autokansi. Fast Ferry risteilyjä tarjoavat Suomessa muun muassa Tallink, Linda Line ja Wiking Line.

LAIVAT VUODESTA -72 Veli Kalevi Laakso kertoi 7.1.2009 laivoista, joilla hän on pal-vellut turvallisuusasiantuntijana ja kouluttajana. Niitä onkin ol-lut melkoinen liuta. M/S NILI. Alus valmistui 1965 Fairfield Shipbuilding & Engineering Ltd

telakalla Glasgowissa Englannissa. Laivan mitat ovat 137,12 x 18,93 x 5,18 m. Pääk-oneita on kaksi 6-sylinteristä Sulzer-Bros dieseliä, jossa hevos-voimia 11 000. Huip-punopeus on 20,0 sol-mua. Matkustajia aluk-

seen mahtui 544 ja henkilöautoja 120.

6

Aikavälillä 1965-05-16 - 1966 alus toimi Helsinki - Travemünde -välillä nimellä "HELSINKI EXPRESS". Vuonna 1975 alus myytiin Kreikkaan, jolloin se sai nimen. ARION. M/S FINNHANSA. Laiva valmistui 1966 Oy Wärtsilä Ab:n Hel-singin telakalla. Mitat olivat 134,40 x 20,10 x 5,70 m. Pääkoneina oli kaksi Wärtsilä-Sulzer 8RD56 dieseliä yhteisteholtaan 10300 kW (13700 hv). Se saavutti maksimissaan 20,0 solmun nopeuden. Matkustajia laivaan mahtui 1424 yhteensä 350 hyttiin. Hen-kilöautoja alus otti 308 kappaletta. Laivan kastoi vesillelaskussa Sylvi Kekkonen 12.1.1964. Laival-la syttyi tulipalo 16.12.1965, mikä viivytti luovutusta 28.3.1966 asti. Se toimi aluksi linjalla Finnlinesin operoimana Helsinki - Nynäshamn - Karlskrona - Lübeck - Slite – Helsinki ja myö-hemmin vain välillä Helsinki - Nynäshamn - Travemünde.

M/S FINNFELLOW. Laiva valmistui 1973 Oy Wärtsilä Ab:n Turun te-lakalla. Sen mitat olivat 137,34 x 24,57 x 6,12 m. Laivaa kuljetti kaksi Wärtsilä-Pielstick 14PC2-5V-400 dieseliä yhteisteholtaan 10298 kW. Se saavutti 19,2 solmun nopeuden.

7

Matkustajia laiva otti 48. Autokansien kaistojen yhteispituus oli 1130 metriä. Laiva aloitti liikenteen toukokuussa 1973 Finnline-sin lipun alla välillä Helsinki - Kotka - Felixstowe. M/S SAGA. Alus rakennettiin Lindholmens Varv Ab: telakalla Göteborgissa

ja valmistui vuonna 1965. Sen mitat oli-vat 141,20 x 20,96 x 5,22 m. Koneita oli neljä Pielstick-Lindholmens 6PC2-2L400 dieseliä te-holtaan 7415 kW. Huippunopeus oli 18,0 solmua. Mat-

kustajia alukseen mahtui 408 yhtä moneen hyttiin. Laiva otti 100 henkilöautoa sekä 8 rekkaa. Lisäksi kontteja mahtui 106. Laiva aloitti reitillä Göteborg - Hull. Myöhemmin laiva ostettiin Suomeen, jolloin se sai nimekseen FINNPARTNER. Myöhem-min se toimi reitillä Kokkola-Uumaja nimellä FOLKLINER. Laiva päätyi Turkkiin, jossa se aikanaan romutettiin. M/S FINLANDIA. Laiva valmistui 1981 Oy Wärtsilä Ab:n Pernon te-lakalla. Aluksen mitat olivat 166,10 x 28,46 x 6,70 m. Pääkoneina siinä oli neljä Wärtsilä-Pielstick 12PC 2,5V die-seliä yhteisteholtaan 22948 kW. Laiva saavut-ti 22 solmun maksimino-peuden. Matkustajia aluksen 1650 hyttiin mahtui 1676. Henkilö-autoja laivaan mahtui 450 ja rekkoja 70 kappaletta. Laivan kas-toi 30.3.1981 rouva Tellervo Koivisto. Alus aloitti reittiliiken-

8

teen Helsinki-Tukholma -välillä 13.4.1981. Laivan keula osoit-tautui liian tylpäksi syysmyrskyillä. Se korjattiin seuraavana vuonna telakoinnin yhteydessä. Syy epäonnistuneeseen keulaan oli halu saada mahdollisimman paljon lastitilaa autokannelle. Laiva telakoitiin Göteborgissa 1990 keväällä, kun se oli myyty Tanskalaiselle omistajalle. Laiva kastettiin uudelleen ja sai ni-mekseen QUEEN OF SCANDINAVIA. Alus asetettiin Köö-penhamina-Helsingborg-Oslo -reitille. GTS/M/S FINNJET. Laiva valmistui 1977 Oy Wärtsilä Ab:n Helsingin telakalta. Sen

mitat olivat 212,96 x 24,45 x 6,50 m. Pää-koneina toimi kaksi Pratt & Whitney FT 4C-1 DLF kaasutur-biinia antaen yhteen-sä 55200 hevosvoi-maa. Vuonna 1981 autokannelle sijoitet-tiin kaksi Wärtsilä

Vasa 18V32 dieseliä teholtaan 23040 kW, yhteensä 55160 kW. Dieselkoneilla ajettiin talviaikaan ja kaasuturbiineilla kesällä. Finnjet kulki kaasutur-biinilla 30,5 ja dieselko-neilla 18,5 solmua. Matkustajia laiva otti 1800 yhteensä 1532 hyt-tiin. Henkilöautopaikkoja laivalla oli 380. Rekkoja laivaan mahtui 34. Laiva oli valmistuttuaan maail-man suurin ja nopein auto- ja matkustajalaiva. Pituutensa vuoksi se ei mahtunut kään-tymään Helsingin satamassa, vaan joutui peruuttamaan Kruunu-vuoren selälle käännöstä varten. Alus aloitti linjaliikenteessä Helsingin ja Travemünden välillä.

9

Myöhemmin laiva toimin asuntona MIAMIN tulvatuhon jälkeen Baton Rouge:ssa USA:ssa. Vuonna 2008 laiva siirrettiin Intiaan Salangiin romutettavaksi.

M/S FINNCARRIER. Laiva valmistui 1969 Oy Wärtsilä Ab:n telakalla Helsingissä. Aluksen mitat olivat 137,34 x 24,54 x 5,20 m. Pääkoneina oli kaksi Wärtsilä-Pielstick 12 PC2V-400 diese-liä, joiden teho oli 9936 kW. Se saavutti 18 solmun nopeuden. Matkustajia aluk-seen otettiin 36 yhden hengen hytteihin. Marraskuussa 1969 laiva aloitti reittiliikenteen Helsinki - Lü-beck – Köpenhamina -linjalla. Laiva kastettiin 1976 nimellä POLARIS ja 1984 nimellä SCANDINAVIA. Laivaa pidennet-tiin Wärtsilän telakalla Turussa. Kasteessa se sai nimekseen SCANDINAVIAN LINK. Seuraava nimenmuutos tehtiin 1990 ja alus kastettiin nimellä STENA SEARIDER. Nimi muutettiin 1991 SEARIDER:iksi. Edelleen nimi muuttui 1992 STENA

M/S Fincarrier © Foto Dirk Jankowsky

10

SEARIDER:iksi ja myöhemmin samana vuonna NORSE MER-SEY-nimiseksi ja jälleen vuonna 1995 STENA SEARIDER:iksi. Vuonna 2007 marraskuussa laiva sai nimekseen CLAUDIA M, ja operoi Italiassa. M/S TRANSLUBECA Laiva valmistui Gdansk Shipyard -telakalla, Gdanskissa, Puolassa ja toimitettiin tilaajalle joulukuussa 1990. Aluksen mitat olivat 157,00 x 25,30 x 8,8 m. Koneina oli kaksi Wärtsilä-Sulzer 12ZAV40 dieseliä yhteisteholtaan 14400 kW. Nopeus oli 20,5 solmua. Matkustajia alukseen mahtui 84 yhteensä 84 hyttiin. Autokaistoja oli laivassa 2100 m. Alus liikennöi Lübeck:in ja Helsingin välillä vuoteen 1995. jol-loin se siirrettiin linjalle Turku-Travemünde-Helsinki. M/S OIHONNA

Laiva valmistui 1984 Rauma Repola Oy:n telakalla. Laivan mi-tata ovat 155,00 x 25,15 x 8,46 m.

”Lastimetrejä” laivassa on 2060. Alus kulkee kahden Pielstick 12PC2-6V-400 -dieselin voi-

malla, joiden teho on 13200 kW. Se saavuttaa 18,5 solmun nopeuden. Laivassa on 12 yhden hengen hyttiä matkustajia varten. Alus myytiin Ruotsiin vuonna 2003. Kaupan yhteydessä se sai nimeksi VASALAND.

M/S OIHONNA © Foto Raimo A Wirrankoski

M/S TRANSLUBECA

11

M/S RAILSHIP I

M/S RAILSHIP I rakennettiin Rick-mers Rederei GmbH Rickmers Werft:in telakalla

Bremerhavenissa Saksassa. Alus val-mistui vuonna 1975. Laivan mitat olivat 150,02 x 22,0 x 6,49 m. Muutos-

ten jälkeen ne olivat 177,2 x 22,0 x 6,5 m. Konehuoneessa oli neljä kahdeksansylinteristä MaK-dieseliä yh-teisteholtaan 14,120 kW. Aluksen maksiminopeus oli 20,5 sol-mua. Matkustajapaikkoja laivassa oli 10. Kullekin oli yhden hengen hytit. Lastimetrejä aluksessa oli 1300 ja muutosten jälkeen 1708. Raidepituus oli 1307 metriä. Laiva aloitti junalauttana Travemünde-Hanko -välillä 15.2.1975 Partenrederei-varustamon omistuksessa. Alus myytiin 5.4.1994 Railship Oy AB:lle Hankoon. Syyskuussa 2001 laiva saapui Alangiin Intiassa, missä se romutettiin. M/S FINNSTAR (RoPax)

M/S FINNSTAR ra-kennettiin 2006 Fin-cantierin telakalla Italiassa. Laivan mitat olivat 218,77 x 30,52 x 7,10 m. Koneina oli neljä Wärtsilä 9L46D -dieseliä yhteistehol-taan 48000 kW. Niillä se saavutti 25 solmun

maksiminopeuden.

12

Matkustajia alus otti 500 yhtä moneen hyttiin. Lastimetrejä oli aluksessa 4200. Laivan sisaralukset olivat FINNMAID, FINNLADY, EUROPALINK ja NORDLINK. Laiva liikennöi Finnlines Plc:n lipun alla välillä Helsinki-Travemünde.

HANDELSBANKEN

Meillä oli ilo saada vieraaksemme 14.1.2009 Risto Vihula Han-delsbankenin Lohjan konttorista, jonka johtajana hän toimii. Konttori sijaitsee osoitteessa Laurinkatu 57.

Aluksi illan puhuja kertoi omasta taustastaan. Sen jälkeen hän esitteli Handelsbankenin yleisiä toimintalinjoja sekä Lohjan konttorin palveluja. Asi-akasmäärä on Lohjalla kasvanut siedet-tävää tahtia. Kaikki asiakkaat eivät edes pankkia kiinnosta. Nuori konttori on saavuttanut kannattavuusrajan suun-nitelman mukaisesti. Handelsbanken on pohjoismainen yleis-pankki, joka toimii vakaasti ja pit-käjänteisesti. Handelsbanken perustet-tiin vuonna 1871. Sillä on toimintaa yli

20 maassa. Pankki on toiminut Suomessa vuodesta 1985 lähtien. Konttoreita pankilla on yli 45 eri puolilla maata. Pankin liiketoiminnan ainoa tavoite on toimia kannattavasti. Tässä se kokee onnistuneensa, koska pankilla on väittämänsä mukaan Suomen tyytyväisimmät pankkiasiakkaat ja pienet ku-lut.

Risto Vihula

13

Toiminta on kaikkialla paikallista. Konttorilla on valta ja vastuu alueensa liiketoiminnasta. Päätökset tehdään lähellä asiakasta, koska konttorit toimivat itsenäisesti. Jokainen konttori on täyden palvelun pankki, jossa yksityishenkilöt ja yritykset voivat hoitaa kaikki raha-asiansa. Myös verkkopalvelu on tarjolla. Handelsbankenille on erittäin tärkeää, että asiakkaat ovat pank-kiin tyytyväisiä. Pankki pitää huolta henkilökunnan osaamisesta ja kuuntelee huolellisesti asiakkaan toiveita. Vakaus on tärkeä periaate. Konttoreita perustetaan harkiten tar-koituksena pysyä pitkään paikkakunnalla. Vakaus merkitsee myös varovaisuutta luottopolitiikassa. 1990-luvulla Handels-banken oli ainoa pohjoismainen pankki, joka selvisi pankkikrii-sistä ilman valtion tukea.

FENG SHUI

Vieraanamme oli Hotelli Loh-jassa 4.2.2009 Tarja Määttä-

Heinonen kertomassa Feng Shuista. Tähän tekstiin on lai-nattu sivuston http://www.energiakeskus.com/energiasivut/fengshui.php -tietoja. Sivuston avulla voit perehtyä syvällisemmin aihee-seen. Feng Shui on muinainen kiinalainen filosofia, jonka pyrkimyksenä on taito elää ja asua yhteisymmärryksessä ympäristön ja luonnon kanssa. Ohjeet opastavat ihmisiä suun-nittelemaan asuin- ja työym-

Tarja Määttä-Heinonen

14

päristönsä siten, että ne edistävät terveyttä, vaurautta ja onnelli-suutta. Kiinaksi feng tarkoittaa tuulta ja shui vettä. Vesi ylläpitää kasvi-kuntaa, eläimiä ja ihmisiä. Tuuli taasen kuljettaa vettä paikasta toiseen antaen sateen kastella korventunutta maata. Fengshuin mukaan tuuli ja vesi kuljettavat mukanaan myös näkymätöntä elämän energiaa - chi'tä. Suotuisa chi energia on feng shuin pe-rusosa, se on olemassaolon voima, joka synnyttää ja tukee elä-mää jokaisessa elollisessa olennossa planeettamme päällä. Se virtaa kehoissamme, maan alla ja päällä joka puolella. Chin vai-kutus on nähtävissä vihreässä kasvillisuudessa, kirkkaissa ve-sistöissä ja maan suojaavissa muodoissa. VALAISTUS Feng Shuin oppien mukaan oivallista talon rakennuspaikkaa et-sittäessä on valittava okein vuorokauden aika, jolloin tontin tar-kastelua suoritetaan. Aamu on parasta aikaa nousevan auringon säteiden sekä valon ja varjon, Yin ja Yang tasapainon, huomio-imiselle. Mikäli nämä asiat ovat tasapainossa, on maisema tältä kannalta suotuisa.

Baguasta (pa kua) on olemassa yksin-kertainen neliön muotoinen yhdek-sään ruutuun jaettu versio, jonka eri osat vastaavat mo-nikulmaisen Bagu-an osia. Neliön ylärivi koostuu nu-meroista 4, 9 ja 2. Keskirivillä ovat numerot 3, 5 (Tai Chi) ja 7. Alariviltä löytyvät numerot 8,

15

1 ja 6 sekä niitä vastaavat aiheet. Tämän kiinalaisen numerologian taikaneliön avulla on mahdol-lista tutkia hyvien energioiden ja elementtien yhteensopivuuksia kodissa asettamalla neliökuvio esimerkiksi asunnon pohjapiir-roksen päälle. 1. SEKTORI Baguan ensimmäinen sektori liitetään uraan ja etenemiseen elämässä. Sen elementti on vesi ja värit musta sekä sininen, joten akvaario on hyvä esimerkki tämän sektorin aktivoimiseen. Trigrammi: kan, vesi. Ilmansuunta: pohjoinen. 2. SEKTORI Sektori numero 2 hallitsee rakkautta, avioliittoa ja parisuhteita. Sen elementti on maa ja värit beige ja keltainen. Keltaiset tai rakkauden punaiset ruusut tällä sektorilla edesauttavat oivan elämänkumppanin löytämisen mahdollisuuksia. Trigrammi: kun, maa. Ilmansuunta: lounas. 3. SEKTORI Kolmatta Baguan sektoria pidetään perheen ja terveyden edusta-jana. Puu on sen elementti ja värit vihreä sekä ruskea, joten mm. puiset huonekalut, kasvit ja kukat edistävät tämän sektorin vai-kutuksia. Trigrammi: chen, ukkonen. Ilmansuunta: itä. 4. SEKTORI Neljäs sektori liitetään vaurauteen ja menestykseen. Sen ele-mentti on puu ja väri vihreä, joten kukoistavat viherkasvit, erity-isesti rahapuu, kohottavat tämän sektorin energioita. Trigrammi: sun, tuuli. Ilmansuunta: kaakko. 5. SEKTORI Viides sektori on Baguan keskusta, jota kuvaa yleensä Tai Chi merkki eli Yin ja Yang symboli. Ihminen itse sijaitsee tässä pist-eessä erittäin vahvojen energioiden keskellä.

16

6. SEKTORI Kuudes sektori Baguassa on auttavien ihmisten, ohjauksen ja matkustamisen alue. Sektorin elementti on metalli ja värit valkoinen, hopea sekä kulta. Erilaiset metalliset esineet kohotta-vat siten tämän sektorin positiivisia värähtelyjä. Trigrammi: chien, taivas. Ilmansuunta: luode. 7. SEKTORI Seitsemäs sektori symboloi luovuutta, lapsia ja heidän onneaan. Myös tämän sektorin elementti on metalli ja värit valkoinen, hopea ja kulta. Metalliset tuulikellot länsiosassa huonetta tai asuntoa kohottavat seitsemännen sektorin edustamia aiheita. Tri-grammi: tui, järvi. Ilmansuunta: länsi. 8. SEKTORI Sektori numero kahdeksan on tiedon, koulutuksen ja viisauden hallitsema. Sen elementti on maa ja suotuisat värit beige, kel-tainen ja ruskea, jotka ilmentävät maan voimaa. Trigrammi: ken, vuori. Ilmansuunta: koillinen. 9. SEKTORI Yhdeksäs sektori tuo mainetta ja kuuluisuutta. Sitä aktivoidaan punaisella värillä ja sen elementti on tuli. Kynttilät ja kirkkaat valot ovat hyviä tämän sektorin energian kohottajia. Trigrammi: li, tuli. Ilmansuunta: etelä. Feng Shuin viisi elementtiä Koska Feng Shuissa painotetaan elämään harmoniassa ja tasa-painossa meitä ympäröivän energian kanssa, johtavat sen suosi-tukset asettelun taiteeseen. Kyse ei ole ainoastaan rakennusten tarkasta maisemaan ja ympäristöön sijoittamisesta vaan myös kaikesta niiden sisällä. Viiden elementin ja näiden vuorovaiku-tusten ymmärtäminen on olennainen osa Feng Shui -kokonai-suutta. Elementit - vesi, puu, tuli, maa ja metalli - on mahdollista yhdistää toisiinsa lukemattomin eri tavoin positiivisten Chi-värähtelyjen aikaansaamiseksi. Jokainen elementti yhdistetään omaan ilmansuuntaansa. Näitä eri elementtien energioita on

17

Feng Shuin mukaan mahdollista keskittää mm. suotuisilla esi-neillä, väreillä ja muodoilla. ELEMENTIT - TULI Väri: punainen. Ilmansuunta: etelä. Vuodenaika: kesä. Numero: 9. Kiinalaisessa tieteessä ja filosofiassa punainen tulielementti edustaa elinvoimaa, toimintaa ja huipussaan olevaa energiaa, joka syöksyy ylöspäin. Punainen on poikkeuksellisen suotuisa, motivoiva väri, joka omaa erittäin positiiviset värähtelyt - oikein talossa tai kodissa sijoitettuna tulenpunainen kohottaa hyvää on-nea, menestymisen ja onnellisuuden mahdollisuuksia. Punaiset ruusut tai maalaukset, joissa punainen väri on vallitseva, ovat Feng Shuin mukaan erinomaisia romantiikan ja rakkauden sym-boleja. Punaisen lisäksi tulielementtiin yhdistetään oranssi väri. Sen pehmeät ja lämpimät sävyt luovat hehkuvan taustan huone-kaluille ja optimistisen, tervetulleeksi toivottavan tunnelman eteiseen tai sisääntuloaulaan. Punaiset, oranssit tai kullan väriset kultakalat tarkkaan sijoitetuissa akvaarioissa tai suihkulähteissä vetävät puoleensa vaurautta ja hyvinvointia työpaikoille. Oranssi väri on myös osa sosiaalista kanssakäymistä ja se kiihottaa ruo-kahalua - kiinalaiset ravintolat suosivatkin tämän värisiä pöytä- ja lautasliinoja. Tulielementti yhdistetään edellisten lisäksi kirkkaisiin valoihin, kynttilöihin ja erilaisiin tulipesiin. Ihanteellisessa sisustuksessa vallitsee tasapaino varjon (Yin) ja valon (Yang) välillä. Mikäli huoneistossa on liikaa auringonpaistetta, Chi energia muuttuu väsyneeksi ja haalistuneeksi. Kaunis keino tämän torjumiseksi on ripustaa hyvin hiottu kristalli auringon puoleiseen ikkunaan, se muuntaa liiallisen paisteen sateenkaariksi seinille ja tekee hy-vää Chi'n virtauksille.

18

ELEMENTIT - MAA Väri: keltainen, ruskea. Ilmansuunta: keskusta. Vuodenaika: myöhäiskesä, alkusyksy. Numero: 2,5,8. Tämän elementin luonne on maadoittava, suunta horisontaalinen ja se synnyttää vuodenaikojen välisen siirtymäkauden. Feng Shui’ssa maavoiman keltainen väri yhdistetään kodin ke-skustaan, se edustaa maapallon ydintä ja vaakatasossa, oman ak-selinsa ympäri pyörivää maaenergiaa. Maan värit, keltainen ja voimakkaat murretut sävyt, toimivatkin hyvin keittiössä, joka on usein kodin tapahtumien keskipiste ja liittyy myös mahalaukun toimintaan, ruoansulatukseen ja ravit-semiseen. Feng Shuissa keltainen kuvastaa myös tietoa, koulutusta, valtaa ja viisautta. Samoin perustein väri liitettiin uskonnollisuuteen ja asuihin, joissa kuolleet haudattiin. Keltainen onkin energian tasapainon väri, se toimii puskurina muiden tasojen välillä. Neliömäiset muodot kuvastavat maaelementtiä tukea antavina ja turvallisina. Ihanteellinen Feng Shui talon muoto on siten neliskulmainen: vakaa ja kokonainen. ELMENTIT - METALLI Väri: valkoinen, hopea, kulta. Ilmansuunta: länsi. Vuodenaika: syksy. Numero: 6,7. Metallin energia on tiheää, tiivistynyttä ja sisäänpäin kääntynyt-tä. Elementti kuvaa iltaa, syksyä ja vähenevää kuuta, aikoja jol-loin nautitaan työn tuloksista ja taloudellisesta menestyksestä tai vietetään vähitellen enemmän aikaa kotona, perheen parissa. Positiivisuus ja innostuneisuus seuraavat tätä elementtiä ja yksi parhaista keinoista sen aktivoimiseksi on metallinen tuulikello asunnon tai huoneen länsiosassa. Rakennuksissa metallia edustavat pyöreät muodot ja kupolit. Nämä ominaisuudet yhdistettynä valkoisen värin kanssa ta-kaavat sopusointuisen tuloksen esimerkiksi kirkoissa tai tähti- ja vesitorneissa.

19

ELEMENTIT - VESI Väri: sininen, musta. Ilmansuunta: pohjoinen. Vuodenaika: talvi. Numero: 1. Viiden elementin teorian mukaan musta ja sininen hallitsevat vesielementtiä, uutta kuuta ja pohjoista ilmansuuntaa. Tämän elementin energia on hiljaista ja nukkuvaa kuin yön pimeys ja kylmä, talvinen vuodenaika, jota metalli myös edustaa. Se hei-jastaa syvää ja piilotettua ilmaisua, elementin voima on laskeu-tuvaa, kelluvaa ja virran mukana kulkeutuvaa. Kodin sisustuksessa sininen luo tyynen ja rauhallisen ilmapiirin eli se on ihanteellinen väri makuu- ja kylpyhuoneisiin. Liika sinisen värin suosiminen saattaa vaikuttaa huoneiston asuk-kaisiin kylmästi ja tehdä heistä itseensä käpertyneitä. Tätä ilmiötä ehkäistään viiden elementin mukaisella rakentavalla syk-lillä eli puinen lattia tai vaaleat, puiset huonekalut pehmentävät sinisen vaikutusta ja tasapainottavat sisustuksen yleisenergiaa. ELEMENTIT - PUU Väri: vihreä. Ilmansuunta: itä. Vuodenaika: kevät. Numero: 3,4. Puuelementin luonne yhdistetään ylöspäin suuntautuvaan ener-giaan, joka kasvaa ja laajenee valtavalla voimalla joka suuntaan. Tähän vihreään värähtelyyn liitetään myös uusien asioiden syn-tyminen, aamun koitto, kevät ja tuulinen tai muuttuva ilmanala. Vihreän eri sävyt ovat varsin moninaiset mintusta ja oliivista tummaan kuuseen. Puisten huonekalujen ja pehmeiden vihreiden värien käyttö ma-kuuhuoneessa auttavat rentoutumaan ja irtautumaan kiireistä mukavalla tavalla. Tämä väri parantaa perheenjäsenten välisiä suhteita kodin itäisessä osassa. Hyvinvoivat viherkasvit sopivat mainiosti tähän tarkoitukseen. LUOVA, RAKENTAVA SYKLI Näiden viiden elementin voimat luovassa, tuottavassa luonnon kiertokulussa synnyttävät jatkuvasti toinen toisensa. Tuli koko-naan sammuneena, tuhkana, muodostaa maan. Tästä maasta syn-

20

tyy ajan kuluessa, voimakkaan paineen alaisuudessa metalli, joka edelleen sulaa ja muuntuu nesteeksi eli vedeksi. Vesi on lu-onnossa kasvillisuuden lähde eli puuelementti saa siitä alkunsa. Puu taasen on tulen polttoaine, joka päättää ja jatkaa edelleen toisiaan tukevan syklin liikettä. KONTROLLOIVA, TUHOAVA SYKLI Tämä kiertokulku kuvaa viiden elementin yhdistelmiä, jotka eivät toimi Feng Shuin tai kiinalaisen lääketieteen kannalta. Ne edustavat muuttuvia energioita, joissa eri osapuolten ominaisuu-det hillitsevät tai estävät toinen toistensa myönteisiä vaikutuksia. Tässä syklissä tuli sulattaa metallin, jolla on voima katkaista puu. Puun juurilla taasen on mahdollisuus rikkoa maan pinta, maa patoaa veden ja vesi kontrolloi tulta. Esimerkiksi henkilön, joka on syntynyt maan merkissä kiinalaisessa horoskoopissa, kannattaa välttää useamman viherkasvin omistamista kodissaan, sillä puu (vihreä) tuhoaa maata. Lopuksi esitelmöitsijä kiteytti oman kodin Feng Shui -asioiksi:

� Siivoa kotisi � Pidä pääsisäänkäynti kunnossa, eteinen on kotisi

käyntikortti � Anna energialle tilaa liikkua � Luovu kaikesta turhasta � Katso, että kaikki on kunnossa. Korjaa vialliset esi-

neet tai luovu niistä. � Tarkista negatiiviset virtaukset esim. kosteus � Tee makuuhuoneesta levon ja rauhan tyyssija.

Esityksessä tuli niin paljon uutta asiaa, että vain osa siitä jäi kor-vien väliin. Esitelmän lopuksi aiheesta käytiin vilkas keskustelu.

21

OPPAANA LOHJALLA Irja Olkinuora piti egoesitel-män 11.2.2009 klubikokoukses-samme. Hän kertoi laajasti op-paan työstä, vaatimuksista sekä järjestötoiminnasta.

Oppaan osassa on tehtävänä tuoda aina positiivisia ajatuksia Lohjasta. Lohjan Oppaat ry:ssä on jäsenenä 22 Lohjan seudulle auktorisoitua opasta. Ei auktori-soituja ja kannatusjäseniä kuten Eero Ahtela on muutama. He ovat tärkeitä tukihenkilöitä ja avustaja, kun tietoa tarvitaan.

Oppaat kuuluvat Suomen Opasliiton jäsenyhdistyksiin. Oppaita on noin 1800, opaskerhoja (yhdistystä) 118. Puheenjohtaja on vaasalainen Margit Sellberg. Valtakunnallisen yhdistyksen toi-mitilat sijaitsevat Tampereella.

Oppaan edellytyksenä on tahto pysyä ajan tasalla. Peruskoulu-tuksen saa opaskursseilla. Se antaa viitteen siitä, mitä pitää opis-kella. Opas ei saa pelätä ihmistä. Katseesta pitää lukea, mitä opastettavat haluavat.

Haastavaa on hypätä pysäkiltä bussiin. Siinä on 30-90 sekuntia aikaa saada ihmiset mukaansa. Pitää keskittyä onnistumaan siinä hetkessä. Yllätyksenä on ollut esimerkiksi ”ruskalapset”. Oli ti-lattu opastus ryhmälle kertomatta sen enempää taustoista. Yllät-täen kolmasosa bussista oli sokeita, 1/3-osa näkövammaisia ja kolmasosa avustajia. Näkövammaiset ja avustajat menivät lin-naan. Sokeat jäivät bussiin. Heidän kanssaan opas kulki kuvail-len läpi koko linnan. Täytyy olla luova ja rohkea!

Toinen muistuma liittyy Fagervikin ruukkiin. Ryhmä koostui keski-ikäisistä ja hieman vanhemmista henkilöistä Suomen Val-

Irja Olkinuora

22

lonit -yhdistyksestä. Heitä kiinnosti kovasti ruukissa käytössä ollut tekniikka. Koska vallonit ovat aikanaan tuoneet sepän tai-dot kyseiseen ruukkiin, Irja teki erään vanhemman herran kanssa sopimuksen siitä, että tämä vihjaisee, jos oppaan esittämä asia ei ole aivan kohdallaan.

Oppaan kehittymisen kannalta palautteen vastaanotto on tärkeä. Pitää uskaltaa ja osata kysyä asioista, joista ei tiedä.

Merkittävä asia, jota kursseilla aina korostetaan, on oma tapa puhua. Oppaan olemus on olennaisen tärkeä – puolet kokonai-suudesta. Äänen osuus on 40 prosentti ja itse asian vain 10 pro-senttia. Nämä tekijät on syytä ottaa aina huomioon.

Kun opas astuu autoon, hän tervehtii kuljettajaa. Seuraavaksi hän ottaa mikin ja toivoo, että se toimii. Kasvoista näkee, miten ihmiset ovat mukana. Niitä pitää osata lukea.

Hiiden opisto on suuri tuki kurssien järjestämisessä: luonto, his-toria, uskonto jne. Esimerkiksi Isä Kalevi Kasanen on erinomai-sen hyvä esittelemään ortodoksisuutta. Eräskin opas innostui hänen kurssillaan ortodoksisuudesta niin vahvasti, että liittyi seurakuntaan - ainakin lupasi.

Kurssilaisen pitä tehdä kirjallinen näyte kahdesta satunnaisesta aiheesta. Toinen on käytännön koe, jossa bussilla liikutaan ja kaksi opasliiton tarkastajaa arvio esityksen. Hyväksytty suoritus antaa auktorisoinnin viideksi vuodeksi.

Irja Olkinuora on ollut Lohjan Oppaiden puheenjohtaja 25 vuot-ta ja kahdeksan vuotta alue-edustaja sekä Opasliitossa eri tehtä-vissä.

23

DIGIKUVAUS Klubiesitelmä 18.2.2009 Pentti Kuosmanen On syytä kysyä eroaako digitaalinen kuvaustekniikka perinteis-estä? Onko sen käyttö vaikeaa? Onko oma tietokone välttämätön digikuvaajan varuste? Kannattaako digikuvista tehdä paperive-doksia? Onko digikuvaamisessa jotain muuta erityistä pe-rinteiseen filmiin verrattuna? Valokuvaamisen perustotuudet ovat samat kuin filmille kuvatta-essa: aihe, sommittelu, rajaus, valaistus, värit jne. Tekniikas-sakin pääasiat ovat pysyneet samoina: objektiivi (polttoväli, valovoima, zoom), suljinaika (aukko-aika -yhdistelmä). Valoku-vat valmistetaan edelleen pääosin kuvalaboratorioissa. Siellä filmi kehitetään, skannataan digitaaliseen muotoon ja tulostetaan valokuvaksi. Digitaalikuvauksessa filmin kehitys jää pois ja digitaalinen tieto tulostetaan suoraan valokuvaksi. Kamerat eroavat yhdeltä olennaiselta osaltaan filmiä käyttävistä laitteista. Filmin korvaa valoherkkä sähköinen kenno. Laitteet ovat nykyään keveitä ja kooltaan pieniä. Kameroissa on run-saasti ominaisuuksia. Ne saa kohtuulliseen hintaan. Pe-rushankintojen (laite, muistikortit) jälkeen itse kuvaaminen on ”ilmaista”. Lisäksi otettu kuva on välittömästi nähtävissä kam-eran näyttölaitteessa. Kuvien tallentamista varten on suositeltavaa omistaa tietokone. Sen lisäksi tarvitaan kameran oma kaapeli tai kortinlukija (USB), Sopiva kuvankäsittelyohjelma on hyvä olla olemassa ainakin punasilmäisyyden poistamiseksi. Usein sellaisen saa kameran mukana. Tarkoitukseen sopivia ohjelmia ovat mm. Adobe Photo Shop, Photo Shop Elements, PaintShop Pro, Pi-

casa, Irfanview, GIMP, Xnview. Lihavoidulla tekstillä esitetyt ohjelmat ovat vapaasti saatavissa internetistä. Kuvat voi tallen-taa myös valokuvaliikkeessä omalle CD:lle, jos ei halua leikkiä tietokoneen kanssa. Levyaihiotkin voi ostaa samasta paikasta.

24

Kiintolevylle tallennettujen kuvien varmistaminen jollekin -muulle välineelle on välttämätöntä. Liian usein se jää tekemättä. Tarkoitukseen sopivat: CD, DVD, ulkoinen USB-kiintolevy, USB-muistitikku sekä verkkopalvelu.

Nykyään on käytettävissä ilmaisia verkkopalveluita kuvien säilyttämiseen ja jakamiseen. Kuvien jakelu netissä on helppoa. Alla on muutama esimerkki tarjonnasta.

http://www.100apes.net/ilmaiset/,

http://www.fotopankki.fi/?gclid=CPWZkPW53pgCFQVItAod

qgpbdQ

http://www.kuvat.fi/

http://albumi.dnainternet.fi/

Kuvien säilytyskin eroaa entisestä. Ennen kuvia säilöttiin usein kenkälaatikoihin, nyt ne tallennetaan tietokoneen kovalevylle. Paperikuvien teettäminen on useille käyttäjille vierasta. Vain 30 prosenttia suomalaisista on teettänyt digikuvista paperivedoksia. Aiemmin lähes kaikista negatiiveista tehtiin ainakin yksi kuva. Uusin trendi, valokuvakirja, on vielä tuntematon Suo-messa. Vain muutama pro-sentti kuvista tulostetaan kirjaksi. Uskon sen kuiten-kin kasvavan nopeasti, koska USA:ssa 70-prosenttia kaikista kuvista tulostetaan valokuvakir-joina. Asiakas itse taittaa kirjan laboratorion tarjoamalla oh-jelmalla ja siirtää tiedot valmistajan palvelimelle.

25

Kuvalaboratoriot Fotoyks www.fotoyks.fi

Ifolor www.ifolor.fi

Colorkolmio www.colorkolmio.fi

Eirikuva www.eirikuva.fi

Rajala Pro Shop www.rajalacamera.fi

ja vaikkapa Filmax tarjoavat erilaisia vaihtoehtoja. Ifolor tekee kirjat digitaalisella painotekniikalla, jonka laatu riittää vallan hyvin normaalien näppäilyjen tallenteeksi. Ohessa on Ifolorin hinnastosta koottu taulukko. Digitaalisen kuvaamisen tekniikassakin on muutamia mielen-kiintoisia ja kuvaajaa helpottavia seikkoja filmille kuvaamiseen verrattuna. Valoherkkää kennoa voidaan säätää kesken kuvauk-sen herkemmäksi ja vähemmän herkäksi tarpeen mukaan. Ai-emmin jouduttiin ottamaan filmi pois kamerasta, vaihtamaan ti-lalle herkempi tai hitaampi filmi. Kameran voidaan jopa antaa itse säätää herkkyys automaattisesti. Kyseinen ominaisuus hel-pottaa huomattavasti näppäilijän kuvaustyötä

Suomen Rotary © 2009 2009-04-28 Pentti Kuosmanen•11

Paljonko niitä pikseleitä pitää olla?

Kennon koko

(megapikseliä)

Lyhyt reuna

(pikseliä)

Pitkä reuna

(pikseliä)

Kuvkoko

(cm)

4,1 1632 2464 13,81 x 20,85

8,2 2336 3504 19,78 x 29,67

10,2 2592 3872 21,98 x 32,78

16,7 3328 4992 28,17 x 42,26

21.1 3744 5616 31,70 x 47,55

Kuvakoko tulostettaessa tarkkuudella 300

pistettä tuumalle (118,11 pistettä/cm)

Kuvan

koko

Pitkä

sivu

Lyhyt

sivuPikseliä

Mega-

pikseliä10x13 1024 768 786432 0.8

1280 960 1228800 1.2

13x17 1024 768 786432 0.8

1600 1200 1920000 1.9

20x27 1280 960 1228800 1.2

2048 1536 3145728 3.1

Ifolorin suositus eri

kuvakokojen

pikselimääräksi

Optimaalinen

tulostustarkkuus on 300

pistettä tuumalle. Se takaa

hyvän kuvatulosteen

laadun.

A-koko (cm)

A2 42,0×59,4

A3 29,7×42,0

A4 21,0×29,7

A5 14,8×21,0

A6 10,5×14,8

150

235

195

120

245

190

p/inch

26

Valoherkän kennon kuvapisteistä käytetään nimitystä pikseli. Digitaalikameran kennokoko tuntuu usein askarruttavan taval-lista ”talliaista”. Pikselien määrää ihmetellään. Lohdullista kyllä, kaikissa uusissa kameroissa on riittävä määrä kuvapisteitä! Asiaa valottamaan on edelliseen kuvaan koottu pistetiheyden ja kuvakoon riippuvuuksia. Kuvan yläosan taulukossa on esillä Ifolorin vaatimukset. Sen mukaan kuvavalmistamo on valmis tekemään 3,1 miljoonan pikselin digitaalisesta aihiosta 20cm x 27cm kuvan. Kuvan alaosan taulukossa puolestaan on esitetty kuvakoko eri pikselimäärillä, kun tulostustarkkuus on 300 pistettä tuumalle. Kyseisellä tarkkuudella 20x27 sentin kuva vaatii 8,2 miljoonaa pikseliä, kun vastaavaan kuvaan Ifolor tarvitsee vain 3,1 mil-joonaa kuvapistettä. Ifolorin tulostustarkkuus lienee siis jotain sadan ja kahdensadan pisteen välillä tuumalle. Olen esityksessäni yrittänyt vastata alussa esittämiini kysymyk-siin. Eroaako digitaalinen kuvaustekniikka perinteisestä? Samat lainalaisuudet pätevät, mutta uusi tekniikka antaa joissain tilan-teissa lisää mahdollisuuksia kuvaajalle. Onko digitaalinen valokuvaaminen prosessina vaikeaa? Yk-sinkertaisimmillaan Eastman Kodakin mainoslause pitää edel-leen paikkansa: ”Paina nappia. Me hoidamme lopun.” Onko oma tietokone välttämätön digikuvaajalle? Ei ole eh-dottoman välttämätön, joskin suotava. Kuvat voi tallentaa valo-kuvaliikkeessä kameran muistikortilta CD:lle. Samoin valmistet-tavat valokuvat voi valita liikkeen tarjoamilla välineillä. Kannattaako digikuvista tehdä paperivedoksia? Mielestäni kannattaa ehdottomasti. Mieti myös erilaisten vihkojen ja kirjo-jen mahdollisuutta. Se tosin edellyttääkin sitten jo tietokonetta. Onko digikuvaamisessa jotain erityistä etua perinteiseen

filmiin verrattuna? Kennojen erottelukyky eikä kontrastin hal-linta vieläkään pärjää filmille. Toisaalta kustannukset jäävät matalammaksi, koska filmikulut jäävät pois. Kuvat voi tulostaa itse niin haluttaessa tarkoitukseen sopivilla laitteilla (nopeus).

27

AJANKOHTAISTA SOSIAALITURVASTA

Klubissamme vieraili veli Arto Maja Lohjannummen klubista pitämässä esityksen viikkokokouksessamme 25.2.2009. Hän on ollut Kelan palveluksessa vuodesta 1985. Porissa hän toimi vuoteen 1994 asti ja sitten Anjalankoskella 6 vuotta paikallis-johtajana. Lohjalla on nyt kulunut 9 vuotta Luoteis-Uudenmaan piirin johtajana. Perhettä veli Artolla on vaimo ja 2 aikuista lasta. Harrastuksena on jalkapallo (erotuomari ja valmennus) ja Rotarytoiminta. SATA-komitea on istunut, mutta tulokset vaativat poliittisia päätöksiä ennen kuin siitä on varsinaisesti mitään konkreettista irti saatavissa. Sosiaaliturvaa on tähän mennessä rakennettu kuin tilkkutäkkiä. Edellisen laman aikana ei poistettu mitään, höylät-tiin vain. Komitea on kartoittanut nykytilanteen hyvin. Muutok-siin halutaan liittää myös elvyttävät elementit. Alkaisi olla kansalaiskeskustelun aika suunnasta, mihin ollaan menossa. Komitean toimeksianto tavoitteli sosiaaliturvan koko-naisuudistusta selkiyttämään lakiviidakkoa. On otettava kantaa sosiaaliturvan riittävyyteen. Mikä on riittävän korkea taso, entä loukut? Kannustavuus eli onko nykyinen sosiaaliturva kannus-tava? Pitäisikö tuen olla vastikkeellista vai vastikkeetonta, esi-merkiksi työttömyysturvan. Tavoitteena on oltava selkeys ja kestävyys. On mietittävä ja päätettävä lainsäädännön perkaami-nen. On selvitettävä, mikä taso on sellainen, jonka rahoitus kestää. Tavoitteet

1. Työn kannattavuus (kannustus) 2. Köyhyyden vähentäminen (absoluuttisen ja suhteellisen) 3. Riittävä perusturvan taso kaikissa elämän tilanteissa.

Tuloksena odotetaan vuoden 2009 loppuun mennessä mietintöä, johon sisältyy ehdotus lainsäädännöksi.

28

Ihmisarvon kunnioittaminen on sisällytetty tehtäväksiantoon. Yksilön oma vastuu on otettu tavoitteisiin mukaan. Elatus-suhteen säilyttäminen nykytasolla edellyttää tuntuvaa työllisyy-sasteen kohottamista. Kestääkö sosiaaliturva seuraavan suku-polven mittaisen maratonin? Parin vuoden mittainen puolimaili ei riitä. Komitean ehdotuksia on arvioitava kulloisessakin talou-dellisessa tilanteessa. ”Olen eläkkeeni maksanut” -väite ei pidä paikkaansa. Oikea toteamus on ”Et ole maksanut, vaikka olet sen ansainnut.” Elatussuhteen säilyttäminen vaatii, että talouskasvun on oltava riittävä. Institutionaaliset tekijät rajoittavat työvoiman tarjontaa siten, ettei saavuteta riittävän korkeaa työllisyysastetta. Sosiaali-turva- ja koulutuspolitiikka ovat avainasemassa: Työmarkki-noille pitäisi tulla nuorempana ja lähteä vanhempana. Työt-tömyys- ja sairausjaksot eivät saa venyä pitkiksi. Työkyvyn eri-laisuus tulisi hyväksyä käytännön tosiasiana. Yhteiskunta on muuttunut, mutta ei sosiaalialan lainsäädäntö. Sosiaaliturvan on avattava uusia mahdollisuuksia. Sen on paran-nettava edellytyksiä pysyä pelikentällä ja auttaa vetäytymisen sijasta palaamaan työn ääreen sekä hallittujen riskien ottami-seen. Laman aikana ja jälkeen on tehty paljon yhteensovittamissääntö-jä. Ne vaikeuttavat muutoksen vaikutusten ennakointia toimeen-tuloon. Perusturvan rakenne on olennaisen tärkeä. Kansaneläke voi olla ainoa tulolähde koko aikuisiän – korkein turvan taso? Vähim-mäispäivärahan (sairaus, työttömyys, vanhemmuus) taso pitää päättää? Miten vaikutusta voitaisiin muuttaa tasapuolisemmak-si? Viimesijainen tuki on toimeentulotuki. Se on tilapäinen, täy-dentävä ja tarveharkintaan perustuva, kun elämän hallinta on menetetty! Edellä olevat tuet ovat jääneet jälkeen vaikka ovat sidottu kuluttajahintaindeksiin. Itse asiassa kaikki tukimuodot

29

pitäisi saada indeksiin esim. lapsilisä. Ostovoimasta on viime vuosina hukkunut 10 prosenttia. Takuueläke voisi olla hyvä ratkaisu turvaamaan pienempiä eläk-keitä saaville riittävä tulotason. Maksatuksen voisi hoitaa Kela, koska sillä olisi mahdollisuus suorittaa laskenta. Myös sairaus-päivärahan vähimmäismäärän omavastuuaika pitäisi saada vas-taamaan yleistä käytäntöä (nykyään 9 pv).

Haasteena on toimeentulotuen varassa olevien aseman paranta-minen aktiivitoimenpiteiden avulla sekä tuen muokkaaminen si-ten, että se auttaa elämän hallinnan palauttamisessa ja työn saa-misessa. Koko systeemi perustuu on/off-ajatteluun. Ollaan joko kokonaan työssä tai kokonaan työttömänä. Haasteena on hoidon tukemiseen tarkoitettujen toimenpiteiden yhteensovittaminen (hoitotuki, omaishoidon tuki, verovähennys) Aktivointi ja työuran pidentäminen on yksi tavoitteista. Siihen kuuluvat: joustavuuden lisääminen, koulutus, työterveyshuollon kokonaisvastuu, kuntoutus, työvoimapalvelut, aktivoitumiskan-nusteet, työllistämistakuu ikääntyneille Kannustava sosiaaliturva on uudistuksen tavoitteena. Siihen si-sältyy hallinnon ja lainsäädännön selkeyttäminen sekä ”yhden luukun” -periaate. Lopuksi esitelmöitsijä kiteytti sanomansa. Muutos vaatii jänte-vää ja pitkälle tähtäävää uudistustyötä, johon on investoitava ra-haa ja osaamista. Lisäksi on päästävä irti vanhoista asenteista. Tämä on vaikeaa, koska ihmisillä on vahva luottamus Suomen toimeentuloturvaan, jopa niin, että se vääristää valintoja.

30

AUTON TUONTI ULKOMAILTA

Veli Kalevi Laakso kertoi viikkokokouksessamme 4.3.2009 au-ton tuonnin kiemuroista. Hän on tuonut lukemattoman määrän moottoripyöriä, muutaman henkilöauton ja useita matkailuautoja lähinnä Saksasta. Esityksessään hän antoi muutamia käytännön vinkkejä, joilla tuontiselvitys ja rekisteröinti sujuu joustavam-min. Hän suositteli tullauksen ja rekisteröinnin hoitamista heti satamassa. Näin säästyy myöhemmin juoksemasta katsas-tusaseman ja tullin välillä.

Tavallinen henkilö-auto on kuulemma helppo tapaus, kun vain pitää huolen pa-pereista. Asuntoauto saattaa olla hankala tapaus monesta syys-tä. Kori ja runko ovat eri valmistajan. Kaa-sun painemääräykset ovat erilaiset Suo-messa ja Saksassa. Se saattaa johtaa laitteis-ton uudelleen asen-nukseen ja siihen liit-tyvään hyväksymis-tarkastukseen.

Veli Kalevi ryyditti esitystään mukanaan

tuomille dokumenteilla. Asiaa koskeva esitys oli ensimmäinen laatuaan klubin historiassa.

31

VOIKO MEDIAAN LUOTTAA?

Klubimme järjesti 11.3.2009 avoimien ovien tilaisuuden Laure-an tiloissa Nummentiellä. Esitel-möitsijäksi oli saatu Tarmo Rop-

ponen. Hän on Lohjan yhteis-lyseon kasvatteja. Työuransa hän on tehnyt pääosin television uutis-toimituksessa. Länsi-Uusimaan kirjoittajavieraana hänet tapaa ker-ran viikossa lehteä lukevat.

Vieraamme aloitti esityksensä näyttämällä erilaisia uutiskuvia maailmalta ja arvioimalla niiden sanomaa. Sen jälkeen hän referoi suomalaisten toimittajien eettisiä ohjeita sekä tätä ammattiryhmää koskevia lakeja.

Iltaa varten oli klubimestari järjestänyt juotavaa ja sisko Marjatta Rasa-nen maistuvat voileivät, jotka sisältyivät sisäänpääsymaksuun.

Tarmo Ropponen

32

Ropponen painotti erityisesti tasapuolisuuden tavoittelua ja mer-kitystä journalistin työssä. Toinen hänen esiin nostamansa aihe oli lähdesuoja. Sen merkitys on osaltaan aivan ratkaiseva, jotta toimittaja voisi saada tärkeää tietoa eri tapahtumista ja niiden taustoista.

Lopuksi hän totesi, että kaikesta keskustelusta ja epäilyistä huo-limatta suomalaiseen mediaan voi luottaa.

Mielenkiintoisena tapauksena ker-rottakoon, että Ropposella oli aina vaalitenteissä omia Tarmo Roppo-nen painatuksella varustettuja kel-taisia lyijykyniä. Hänet paikalle manannut Veikko Salminen oli jostain kaivanut esiin tavallisen

lyijykynän, jonka hän vaihtoi onnistuneesti ”Ropposkynään”.

Osallistujia oli kaikkiaan viitisenkymmentä. Yleisö osallistui ak-tiivisesti kysellen esitykseen.

KANSAINVÄLISESTÄ MUSEOTOIMINNASTA

Jari Harju Helsingin kaupunginmu-seosta kävi 25.3.2009 kertomassa ko-kemuksistaan kansainvälisestä museo-toiminnasta. Hän toimii Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkistossa. Helsingin kaupunginmuseossa työs-kentelee 67 vakinaista viranhaltijaa ja 100 henkilöä. Budjetti on 6 milj. eu-roa. Siitä kuluu 1/3 varastoihin, 1/3 palkkoihin ja 1/3 varsinaiseen toimin-taan. Kyseessä on suuri museo.

Jari Harju

33

Mitä museotoiminta on kansainvälisesti? ICOM kansainvälinen museojärjestö 25 000 jäsentä 150 eri maassa. 25 prosenttia on eurooppalaisia mm. Eero Ahtela. Itse hän on ollut puheenjohtaja 2 vuotta, sitä ennen sihteeri. Tär-kein on komiteatoiminta ICMAH (historiallisten museoiden komitea), joka on yksi suurimmista. Se kokoontuu kerran vuo-dessa, viime vuonna New Orelansissa. Teemana oli Disaster of Museums eli miten museot esittävät erilaisia katastrofeja. Miten esim. New Orleansin tuho näkyy museossa. Onko museolla yli-päänsä oikeutta kerätä aineistoa sen tapaisista tapahtumista?

New Orleans on aivan Missisipin suistossa. Eteläpuolella on me-ri ja pohjoisessa järvi. Hirmumyrsky meni pohjoisesta järven yli. Järveltä tulevat kanavat johtivat veden kaupunkiin. Patojen mur-tuminen päästi veden kaupunkiin. Osa alueesta on järven pintaa alempana, koska alueella ollut suo on kuivattu. Haluttiin perustaa museo tulvatuhojen muistoksi. Millä lailla ta-vallisten kaupunkilaisten kärsimys tuodaan esiin? Miten pelas-tustoimet eivät onnistuneet parhaalla mahdollisella tavalla? New Orleansissa on todella kiukkuisia asukkaita, jotka eivät sie-dä, että heidän kärsimyksellään rahastetaan järjestetyillä turisti-kierroksilla. Vaikeutena on löytää tapa, miten nämä asiat tuo-daan esiin. Yhtenä esimerkkinä oli Kobe Japanissa: siellä on otettu enemmän opetustyyppinen tapa käyttöön: Miten suojau-dutaan, miten kaupunkirakenne pitäisi suunnitella. New Orlean-sissa ihmiset rakentavat alaville paikoille samalle korkeudella, kuin ei menneestä olisi opittu mitään. Irakin sodan aikana USA perusti järjestön Blue shields. Se suo-jaa kulttuuriomaisuutta sotatilan aikana. Bagdadin museo ryös-tettiin sodan aikana. Irakin kansallismuseossa oli erittäin arvo-kas kokoelma. Paikalliset ryöstivät amerikkalaisille ja eurooppa-laisille arvokkaita esineitä. Maineensa puhdistamiseksi USA pe-

34

rusti Blue Shields -järjestön suojaamaa Irakin kulttuuriomaisuut-ta. Corinne Shields (pj.) oli ”kertausharjoituksissa” Bagdadissa auttamassa museoiden korjaamista. Armeijan erikoisyksikkö kolme henkilöä siivoaa, inventoi varastetut ja rikotut tavarat. Osa näistä tavaroista saadaan luettelon perusteella takaisin. Mu-seot pyytävät aina listan siitä, ketkä ovat esim. taulun omista-neet. Tällä tavalla toimien esim. natsien ryöstämiä tauluja palaa vuosittain takaisin oikealle omistajilleen. Jari Harju oli pitänyt esitelmän henkirikoksista. Se on kovin haasteellista. Miten voisi tuoda näyttelyssä esiin rikoksiin liitty-viä asioita? Kaupunginmuseo järjesti 85 kuvan näyttelyn polii-simuseon arkistoista. Sellaiset kuvat, joissa oli esim. tekopaikka vaikkapa aborttivuode, aiheuttivat suurimman kiinnostuksen. Aborttilainsäädäntö oli tiukka aina 1970-luvulle asti. Laittomia abortteja tehtiin paljon. Kuinka paljon? Vain komplikaatioita ai-heuttaneet toimenpiteet tulivat normaalisti ilmi. Asia on USA:ssa hyvin kuuma. Amerikkalainen esitteli lynkkauskuvia 1910-luvulta. Kansanjuh-laa. Ihmiset ovat pukeutuneet parhaimpiinsa ryhmäkuvissa. Lä-heskään kaikki kuvissa olleet ihmiset eivät olleet osallistuneet itse lynkkaukseen. Kyseessä oli enemmän yhteishengen luomi-sesta valkoisten kesken. Lynkattu ei ollut pääosassa, vaan muut kuvassa olevat. Ronald Swartz esitteli kuvia Dresdenin pommituksista 1965 (Marie Kirche). Se oli yksi sodan loppuvaiheen tapahtumia. Siviilikohteiden pommittamisella pyrittiin sotamoraalin heikentämiseksi. Natsit ottivat ne esimerkiksi liittoutuneiden epäeettisestä tavasta toimia. Neuvostoliitto ja Itä-Saksa käänsivät arvostelun kärjen USA:ta vastaan. Liittoutuneet unoh-dettiin.

35

Näyttelyyn kerättiin uhrien määrä. Miten pommituksia on käy-tetty eri ideologioiden tukemiseen

eri vaiheissa. Koko Saksa on osal-listunut keskusteluun. Suomessa kirjallisuus tuo vastaavia asioita esiin (Sofi Oksanen ja virolainen

kirjailija ja Viron historia). Meillä museot tulevat paljon hitaammin mukaan keskusteluun. Connie Frisbee Houde esitti World Trade Centerin tuhon esille-panon heidän museonsa näyttelyissä. Mitä kaikkea siihen liit-tyy? Miksi tapahtui? Oli rohkea veto New Yorkin valtion muse-on (New York State Museum) taholta ottaa asia esiin näin nope-asti tapahtuman jälkeen. Kokoelmassa oli mm. vääntyneitä te-räspalkkeja, puoliksi palanut paloauto, osia törmänneistä lento-koneista. Oli halu tallentaa tapahtuman jälkeiset tunnelmat. Museo on on-nistunut hyvin aineiston keräämisessä ja esille panossa. Näytte-lyä varten on haastateltu ihmisiä. Netissä on haastatteluja kolme kappaletta pelastuneilta. Museo on onnistunut esittämään hyvin, mitä ihmiset ovat oikeasti tunteneet. Ilman kyseisiä kertomuksia museon tekemä työ jäisi puolitiehen.

Lopuksi esitelmöitsijä väläytti ajatuksia museoiden kehitys-suunnasta.

Frauenkirche pommitusten jälkeen

Uudelleen rakennettu Drese-denin Frauenkirche Kuva PHx 2005

36

Klubin jäseniä viikkokokuksessa Hotelli Lohjan kabinetissa. Vasemmal-la Raimo Mäkelä, Kalevi Laakso, Veikko Salminen, esitelmöitsijä Jari Harju, Markku Paasonen, Pertti Tuononen ja Eero Rantalaiho. Taustalla presidentti Kimmo Leppälä ja veli Aki Hellgren.