Oppimisen motivaatio

Sanna JärveläOppimisen ja Koulutusteknologian tutkimusyksikkö (LET)

Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikköOulun yliopisto

Mistä syntyy oppimisen motivaatio?

• Onko se pysyvä persoonallisuuden taipumus vai voiko sen muodostumiseen vaikuttaa?

• Henkilökohtaiset motivationaaliset uskomukset• Aikaisempien oppimiskokemusten merkitys• Toimijan henkilökohtaiset tavoitteet• Uskomukset mahdollisuudesta vaikuttaa

omaan toimintaan• Emootioiden viriäminen

Eri teorioita oppimisen motivaatiosta (Ford, 1992)

• Sisäinen ja ulkoinen motivaatio (Lepper & Greene, 1975)

• Suoritusmotivaatioteoria: onnistumisen toivo vs. epäonnistumisen pelko (Atkinson, 1964)

• Attribuutioteoria: onnistumisille ja epäonnistumisille annettuja subjektiivisiä selityksiä (Weiner, 1986)

• Flow – virtauskokemus (Csikszentmihalyi, 1975)• Minäpystyvyys (Bandura, 1989)• Tavoiteorientaatio – oppimis- tai

suoritussuuntautunut (yhteys käsitykseen älykkyydestä) (Dweck & Leggett, 1989)

Attribuutioteoria (Weiner, 1979)

Miten selität onnistumista ja epäonnistumista ?• Onko syy sisäinen vai ulkoinen?• Onko tilanne pysyvä vai tilapäinen?• Voinko kontrolloida asiaa?

- Sisäiseksi, pysyväksi ja kontrollin ulkopuolella olevaksi tulkittu

asia kaventaa ihmisen mahdollisuuksia- Ulkoinen, tilapäinen ja kontrollin piirissä olevat tekijätlisäävät hallinnan tunnetta

Esim. matematiikan kokeessa epäonnistumisen Haitallinen tulkinta: ”Minulla ei ole matikkapäätä!” Suotuisa tulkinta: ”Tällä kertaa en onnistunut, miten ensi kerralla opiskelisin eri tavalla?

FLOW- VIRTAUSKOKEMUKSEN LUONNE(Csikszentmihalyi, 1993)

TUNNETILA HAASTE KOETTU OSAAMINEN

VIRTAUS korkea korkea

AHDISTUS korkea matala

IKÄVYSTYNEISYYS matala korkea

APATIA matala matala

Tavoitteet suuntaavat oppijaa

Oppimistavoite Tavoitteena ymmärtää ja oppia

Suoritustavoite Tavoitteena suorittaa jasaada hyviä arvosanoja

Välttämistavoite

(minää puolustava)

Tavoitteena välttää itseen kohdistuvaa huomiota ja oppimistilanteita

“Tämä on kiinnostavaa, olen tyytyväinen vasta sitten kun olen ymmärtynyt tehtävän”.

“Haluan saada tästä hyvän arvosanan, että kotona ollaan tyytyväisiä”.

“Kunhan saan tämän jotenkin tehdyksi, en kuitenkaan osaa….”

MOTIVATIONAALINEN ORIENTAATIO• A. OPPIMISORIENTAATIOOppilaalla on aito halu ja kiinnostus selvittää ongelmia ja ilmiöitä.

Hän pyrkii itsenäiseen tehtävän hallintaan ja ymmärtämiseen. Kykenee ottamaan älyllisen vastuun tehtävän hallinnasta.

• B.SUORITUSORIENTAATIO / SOSIAALINEN RIIPPUVUUSORIENTAATIO

Oppilaan päämääränä on sosiaalinen hyväksyntä. ‘Miellyttävä oppilas’. Siirtää älyllisen vastuun henkilölle, jonka odotuksia oppilas pyrkii täyttämään. Johtaa helposti pinnalliseen oppimiseen.

• C. VÄLTTÄMIS- / MINÄÄ PUOLUSTAVA ORIENTAATIOYleensä takana on pitkä epäonnistumishistoria. Oppilaalle on

tyypillistä negatiivisten emootioiden aktivoituminen suoritus- ja oppimistilanteen aikana. Vaikeat tehtävät koetaan uhkana omalle minälle. Puolustautuu erilaisin hallintastrategioin.

Motivationaalinen orientaatio systeemisenä kokonaisuutena (Salonen, Lehtinen & Olkinuora, 1996; Lepola 2000)

• Yhteys oppimisen strategioihin ja oppimistuloksiin

• Orientaatiotaipumuksen kehämainen vahvistuminen

• Oppilaan ja opettajan tulkintatapojen vastavuoroinen vahvistuminen

• Sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitys– ohjaus, vuorovaikutuskulttuuri, vastuun

jakaminen, vastavuoroisuus ja sensitiivisyys• Kontekstin ja ympäristön merkitys

– tehtävät, haasteet, arviointi, pedagogiset ratkaisut

Oppimisen itsesäätely

”Otan vain itseäni niskasta kiinni ja alan miettiä. Päätän tehdä hauskemmat asiat huomenna. Kun en ymmärrä, yritän hahmottaa asiaa piirtämällä tai kirjoittamalla, tiedän, että yleensä auttaa.”

Oppimisen itsesäätely(SRL- Self-regulated learning; Winne & Perry, 2000; Zimmerman, 2010)

• Miksi ihmiset erilaisissa oppimis-ja suoritustehtävissä käyttävät vaihtelevasti kognitiivisia strategioitaan ja miten he pystyvät itseohjautuvasti säätelemään ja ylläpitämään ponnistelujaan tehtävänsuorituksen aikana?

• Itsesäätely on läpi oppimistilanteen käynnissä oleva prosessi, joka koostuu erilaisista oman tavoitteellisen toiminnan tarkkailuun liittyvistä vaiheista (Pintrich, 2000).

• Sisältää kognitiivisia, motivationaalisia ja emotionaalisia prosesseja, jotka ovat monimutkaisessa yhteydessä toisiinsa

Taitava oppija on strateginen

• On aktiivinen ja proaktiivinen • Tarkkailee, arvioi ja säätelee

– Ajatteluaan– Motivaatiota– Tunteita– Käyttäytymistään

• Oppimisen taitoja voi kehittää koko elämän ajan

Pystyvyys (self-efficacy, Bandura, 2001)

• Käsitys omista kyvyistä ja halu oppia määrittää ihmisen toimintaa jopa älykkyyttä enemmän.

• Pystyvyys (Self-efficacy beliefs) : ydinuskomukset omasta kyvystä toimia tietyllä tavalla (Schunk, 1995)

− määrittävät sinnikkyyttä, lannistumattomuutta ja kykyä selviytyä vastoinkäymisistä ja vaativista tilanteista (esim. haastavat tehtävät)

Lasten pystyvyyden ja toimijuuden tukeminen formaaleissa ja informaaleissa konteksteissa(SA 2010-2013)

Millainen on suomalaisten lasten hyvinvointi?

−Lapset tarvitsevat luottamusta omaan osaamisensa ja tukea toimijuuteen erilaisissa kasvuympäristöissä

−Riskitekijöiden etsimisestä positiiviseen rohkaisuun!

− Innostusta, kannustusta, onnistumista, aloitteellisuutta

Tahto ja toiminnan kontrolli(Corno, 1993; Kuhl, 1985)

• Suorituksen aikaiset sääntely- ja kontrolliprosessit

• Motivaation kontrolli:– Luo mielikuvia menestyksellisestä työstä, muuta

työ haasteellisemmaksi, neuvo itseäsi suorituksen aikana, analysoi epäonnistumisia…

• Emotionaalinen kontrolli:– Pohdi vahvuuksiasi, pohdi tilanteeseen liittyviä

negatiivisia tunteita, laske mielessäsi kymmeneen…

Sparrausta kouluun?

1) Yksilöiden ja ryhmien pystyvyyttä tulee vahvistaa opettamalla oppimisen säätelytaitoja.

2) Koulun opiskelutilanteissa pitäisi pystyä harjoittelemaan epävarmuutta ja ristiriitojen sietämistä, mutta myös yksilöllistä ja kollektiivista onnistumista.

Optimaalinen oppimisenmotivaatio (Brophy, 1999)

”Keskeistä ei ole tavoitteen asettaminen ja sen saavuttaminen, vaan se, että oppijalle syntyy osallisuus ymmärrystä edistäviin toimintoihin ja, että oppija ymmärtää sen toiminnan arvon.”