Oulu-posti 4/2015

Valitse terveysasemasi s. 3 ○ Turkansaarella syysmarkkinat s. 8 ○ Oulu

tanssii s. 9 ○ Kirjastossa surisee s. 10 ○ Lapsiperheen kotipalvelut

s. 12 ○ Nujerretaan täit s. 13 ○ Bussiaikataulut kännykkään s. 14 ○ Opiskele aikuislukiossa s. 16 ○ Työpörssi vie työkokeiluun s. 17 ○

Mieskaverina lapselle s. 20 ○ English page p. 21 ○ Krossisyksy s. 22

Kaupungin palvelut kotisohvalle:

Asioi verkossa

OULUN KAUPUNGIN LEHTI ASUKKAILLE 4/2015

Kalatien kulkija, biologi Timo Kanniainen s. 22

s. 4–6

Tietomaan pajassa

Tieto muuttuu käsin kosketeltavaksi

Julkinen tiedote, jaetaan jokaiseen oululaistalouteen

s. 7

s. 2 OULU-POSTI NRO4 - 2015 NRO4 - 2015 OULU-POSTI s. 3

Oulu-posti on Oulun kaupungin julkaisema lehti kaikille oululaisille. Lehti ilmestyy tänä vuonna viisi

kertaa, ja se kertoo Oulun kaupungin palveluista, toiminnasta, tapahtumista ja ilmiöistä.

♥ Lue lehti verkossa: www.ouka.fi/oulu-posti

Oulu-posti 4/2015, lehti Oulun kaupungin asukkaille • Julkaisija: Oulun kaupunki • Päätoimittaja: Sirkka Keränen, [email protected] • Toimitussihteeri: Sari Valppu, [email protected] • Toimituskunta: Lea Ansamaa, Jasmin Dost, Satu Fränti, Martti Holma, Annu Höttönen, Sirpa Laitala, Terttu Mikkola, Hanna Sankala-Sivula, Marjatta Sa-volainen, Riikka-Tiina Sipilä, Satu Tähtinen, Anne-Maria Vesa ja Eila Vähäkuopus. • Toimitus ja ulkoasu: Otavamedia Asiakasviestintä • Julkinen tiedote jaetaan jokaiseen ou-lulaiseen talouteen. • Painosmäärä: 107 311 kpl. • Paino: Erweko Oy, Oulu • Lehti ilmestyy sähköisenä näköislehtenä osoitteessa www.ouka.fi/oulu-posti • Kannen kuva: Juuso Haarala • Kuvassa: Tietomaan näyttelyvastaava Jukka Pitkänen ja näyttelyteknikko Aleksi Mella.

Miehet Tietomaan kulisseissa

4

5

6

78

9

Turkansaaren vuosi päättyy markkinoihin

Tanssien läpi syyskuun alunOuDance-festivaali

18

10 Harrastaja kiittää

11 Liikuntakolumni

12 Lapsiperheen kotipalvelut

14 Bussit kännykässä

16 MEILLÄ OSATAAN: Oulun aikuislukio on Suomen suurin

22–23 24

Asioi kotonaUseat kaupungin palvelut ovat verkossa

Teknologia turvana Etähoivalaitteet apuna iäkkäillä

Hyvinvointipalvelut:

Painopiste ennalta- ehkäisevään toimintaan

Tehdään yhdessä

Turistina kotikaupungissa:

Biologi, panimoyrittäjä ja kalojen rakastaja Timo Kanniainen Kolumni sähköisestä vanhuudesta

Pohjoisen tekijä

K ouluaikoinani en ollut hyvä lii-kunnassa. Telinevoimistelu pe-lotti, koripallossa en pärjännyt ja hiihtokilpailuissa olin aina vii-meinen. Tilannettani ei helpot-tanut se, että suuri osa luokka-

kavereistani menestyi eri urheilulajeissa jopa suomenmestaruustasolla.

Kouluvuosieni jälkeen liikkuminen alkoi hou-kutella. Sauvakävely, juoksu ja pyöräily veivät minut mukanaan, koska huomasin niiden vaiku-tuksen terveyteen ja jaksamiseen. Useat ideat ovat syntyneet pitkillä pyöräilylenkeillä ja elä-män vaikeat hetket ovat jääneet lenkkipoluille. Minusta ei tule koskaan kilpaurheilijaa. Kannus-tan kuitenkin kaikkia liikkumaan. Sen aloittami-nen ei ole koskaan liian myöhäistä!

Oulu on perinteisesti liikuntakaupunki. Pidäm-me huolen asukkaidemme mahdollisuuksista lii-kuntaan. Siksi Oulussa on runsaasti erilaisia lii-kuntapaikkoja. Liikuntaan täytyy olla mahdol-lisuus kaikilla kuntalaisilla iästä tai tulotasosta riippumatta. Tästä syystä palvelutarjonnassa on huomioitava kaikki ikäryhmät: lapset, aikuiset ja ikääntyneet. Aina tämä ei vaadi lisää rahaa. Liik-kumisen päättää jokainen itse!

Riikka Moilanen Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja

20 22

English page

21

KUVA

T Sa

mul

i Ska

ntsi

, Juu

so H

aara

la ja

Kirs

i Tap

ani

Piristystä poluilta

Kokeilussa joustava päivähoito

Lue lehti verkossa:

www.ouka.fi/

oulu-posti

NRO4 - 2015 OULU-POSTI s. 3

OULU10-PALVELUKESKUKSEN (Tori-katu 10) asiakaspalvelussa voi asioida syyskuun alusta lähtien pidempään. Aukioloajat ovat ma–to klo 8–18 ja pe 8–16.

○ OULUN JOUKKOLIIKENTEEN bussilippumyynti on Waltti-kor-tin käyttöönoton myötä keskittynyt Oulu10:iin. Lähiaikoina myyntipistei-tä tuodaan pop-up-tyyppisesti myös Oulun yliopistolle ja OAMKille. Seuraa tiedottamista sivuilla ouka.fi/asiointi ja Oulu10:n Facebookissa.

Oulu10 palvelee pidempään ○ OULU10-yhteispalvelupisteistä saa neuvontaa TE-toimiston, Kelan, verohallinnon, poliisin ja maistraatin palveluista. Tarpeen mukaan voidaan hyödyntää myös etäpalvelua video-yhteyden välityksellä. Osa palveluista vaatii ajanvarauksen. Lue tarkemmin lähimmän palvelupisteesi palveluva-likoimasta ouka.fi/asiointi.

○ SIVAKKA-YHTYMÄN asunto-jen vuokrauspalveluita tarjotaan To-

rikadun, Haukiputaan ja Oulunsalon Oulu10:issä. ○ MUISTATHAN, että Oulu10:stä voit hankkia liput kaupunginteatteriin ja Oulu Sinfoniaan ilman palvelumaksua. Syksyn lippujen myynti on nyt kuumimmillaan.

ma–to 8–18pe 8–16

yhteispalvelupisteet ma–pe 8.30–16 p. 08 558 558 00

[email protected] Oulu10-palvelupiste

AIEMMIN TERVEYSASEMA on määräytynyt vuoden 2011 osoitteen mukaisesti tai asiakkaan itse tekemän terveys-aseman valinnan mukaan. Jos kuntalainen on joskus ilmoit-tanut itse terveysaseman vaihdosta, hänen valintansa on edelleen voimassa. Jatkossa terveysasema vaihtuu auto-maattisesti muuton yhteydessä. Itse valittu asema ei vaih-du muuton yhteydessä, vaan vaihdosta tulee tehdä ilmoitus

Kuntalainen voi itse valita perusterveydenhuollostaan vastaavan terveysaseman tai hyvinvointikeskuksen. Terve-ysaseman voi valita myös kuntien rajojen ulkopuolelta. Va-linta käsittää terveysaseman palvelut kokonaisuutena, jo-hon sisältyvät muun muassa terveysneuvonta ja terveys-tarkastukset, sairaanhoito, suun terveydenhuolto, lääkin-nällinen kuntoutus ja neuvolapalvelut.

Näin terveysasema määräytyy: Jos ei ole valinnut terveysasemaaTerveysasema on ajantasaisen osoitteen mukainen ja vaih-tuu jokaisen muuton yhteydessä automaattisesti.

Jos on valinnut terveysasemanTerveysasema on oman valinnan mukainen niin kauan, kunnes itse haluaa sen vaihtaa. Valinnaksi voi ilmoittaa myös ”osoitteen mukainen”, jolloin terveysasema vaihtuu aina senhetkisen osoitteen mukaiseksi.

Jos on muuttamassa OuluunTerveysasema tulee olemaan Oulun osoitteen mukainen. Jos paluumuuttaja on joskus tehnyt valinnan, on terveys-asema aikanaan tehdyn valinnan mukainen eikä ole muut-tunut muualla asumisen aikana.

LapsetSyntyvät lapset ovat oman osoit-teensa mukaisen terveysase-man asiakkaita. Vanhemmat voivat halutessaan vaihtaa lap-sensa terveysaseman.

Toisestakin kunnastaTerveysaseman voi valita myös kuntien rajojen ulkopuolelta. Muu-tos tehdään kirjallisesti. Tömäkkä

syystervehdys!KANNUSTAN SINUA lajittelemaan biojätteet entistä tarkemmin, jotta saamme kaikki biojätteet hyödyn-nettyä ja pois poltosta.

Ruskon jätekeskuksessa biojätteet laitetaan mädätyskäsittelyyn. Se on täysin suljettu prosessi, eipä tule ha-juja eikä muita ympäristöhaittoja! Kä-sittelyssä syntyvä biokaasu hyödyn-netään energiana ja ravinnejäännös ajetaan pelloille lannoitteeksi.

Laitetaan yhdessä biojätteesi hyö-tykäyttöön!

kulttuuri: HAUKIPUDAS-PÄIVÄT, 5.–8.11. haukipudaspaivat.yhdistysavain.filuonnontiede: VAMPYYRIN VARJOSTAMAT– LEPAKOIDEN SALAINEN MAAILMA, 16.10.2015–10.1.2016, POHJOIS-POHJANMAAN MUSEOkotoilu: RAAKAKAKKUKURSSI 8.9. KLO 17.30–20.00, TUBA - FOOD AND LOUNGE. TARKEMMAT TIEDOT FACEBOOKISTA

ILMOITA TERVEYSASEMASI

VALINNASTA OSOITTEESSA

OUKA.FI/VALINNANVAPAUS.

Oululaisten terveysasemat ja hyvinvointikeskukset ovat muuttuneet kotiosoitteen mu-kaisiksi, mikäli asiakkaat eivät itse ole valinneet terveysase-maa kirjallisesti tai verkossa.

Valinnanvapaus terveysasemaan

Aloita syksy siivoamalla – siirrä laskusi eLaskuksi!SAATKO VIELÄ päivähoidon laskut paperipos-tina? Vaihda laskusi e-laskuksi – se on kätevä, helppo, vaivaton ja luontoystävällinen. Ei tup-lasuorituksia, ei maksamista virheellisillä viite-tiedoilla eikä väärillä summilla.

E-laskusopimuksen voit tehdä heti omassa verkkopankissasi.

Myös nämä laskut voit saada e-laskuina: ter-veyskeskus, hammashoito, kotipalvelu, vesi, maanvuokra ja venepaikat.

Lisätietoja: [email protected],p. 08 558 55800

Oiva Roina

Valoa Oulu! -valofestivaali 20.–25.11.VALOA OULU! -valofestivaali nostaa tänä vuonna valokeilaan uudistuneen torialueen ja kaupungin maamerkkeinäkin toimivat kau-punginteatterin ja pääkirjaston rakennukset. Kolmatta kertaa järjestettävä valofestivaa-li toteutetaan 20.–25.11. kauppatorilla, Vän-manninsaarella ja Linnansaaressa.

Valofestivaali nostaa vuosittain esille tie-tyn alueen ja rakennuksia uudessa valossa. Valofestivaalin aikana toteutetaan elämyk-sellisiä valotaideteoksia ja toteutetaan sisäl-töjä yhteisöllisin menetelmin sekä yhdistel-lään pelillisyyttä ja valoa. Tämän vuoden va-lofestivaalin teemana ovat tarinat. Vuosi 2015 on myös kansainvälisen valon vuosi, joka nä-kyy mm. tiiviinä yhteistyönä Suomen valofes-tivaalien kesken. YK:n nimeämän kansainväli-sen valon vuoden tavoitteena on tuoda esil-le valon ja valoteknologioiden merkitystä ih-misten arjessa ja koko yhteiskunnassa. Va-lolla on merkittävä osa kaikessa ihmisen toi-minnassa ja sillä on erinomaiset mahdolli-suudet tulla merkittäväksi tekijäksi nykyai-kaisessa tieteessä, tiedonvälityksessä, viih-teessä ja kulttuurissa.

Valoa Oulu! -valofestivaali levittäytyy koko Oulun alueelle. Varsinaista festivaalia ennen järjestetään eri puolilla Oulua alueellisia va-lotapahtumia yhteistyössä alueen toimijoi-den kanssa. Valofestivaali on koko perheelle suunnattu maksuton tapahtuma, jonka pää-järjestäjänä toimii Oulun kaupunki yhteistyös-sä yhteistyökumppaneiden kanssa.

www.ouka.fi/valoaoulu

OULUnyt

TOIMITUS SUOSITTELEE


Sähköistä elämääOululaisperhe Heikkinen harrastaa, opiskelee ja haaveilee omasta talosta.

Kuvi

tuks

et K

irsi T

apan

i

P erhe Heikkinen elää aktiivista arkea koto-na, työssä ja koulussa. Koska aika on kortil-la, käyttää perhe Ou-lun kaupungin palve-

luita kotoa käsin. Näillä konsteilla se on mahdollista:

Äiti aloitti opiskelun juuri Oulun ai-kuislukiossa. Tavoitteena on korot-

taa muutamia lukion pääsytodistuk-sen arvosanoja ja päästä sen jälkeen kiinni jatko-opintoihin ammattikor-keakoulussa. Etäopiskeluna arvosa-nojen korottaminen käy helposti, kun aikaa säästyy matkoista. www.ouka.fi/oulu/oulun-aikuislukio

VÄLILLÄ OLLAAN TIUKILLA, MYÖS MUUTENKIN KUIN AJAN SUHTEEN. TOIMEENTULOTUESTA PERHE SAA TIETOA OSOITTEESSA www.ouka.fi/toimeentulotuki, JA SAMASTA OSOITTEESTA PÄÄSEE MYÖS JÄTTÄMÄÄN HAKEMUKSEN.

♥Kuopus käy vielä vuoden päivähoi-dossa, kunnes siirtyy ensi vuoden syksyllä esikouluun. PÄIVÄHOITO-PAIKKA oli helppo hakea osoittees-sa www.ouka.fi/ph-asiointi, ja siellä voi myös ilmoittaa lapsen poissaolot. Samassa osoitteessa ilmoitetaan tyt-tö myöhemmin myös sinne eskariin.

♥Perhe haaveilee omasta talosta lä-hellä hyviä palveluita. Isä ja äiti viet-tävät usein iltaisin muutaman het-ken verkossa KARTTATIELLÄ (kart-ta.ouka.fi) katselemassa kaupun-gin myytäviä tai vuokrattavia tontte-ja. Karttatieltä löytyvät kaikki Oulun kaavoitushankkeet ja niihin liittyvät asiadokumentit. Ohjeet tonttien ha-kuun löytyivät näppärästi ohjaavana videona: www.ouka.fi/oulu/asumi-nen-ja-rakentaminen/ohjeita-ton-tinhakuun.

♥Myös uusi palvelu KARTTAKAUPPA on aktiivisessa käytössä. Sieltä per-he saa vaikka ilmakuvakartan itsel-leen alueesta, joka heitä kiinnostaa. https://karttakauppa.ouka.fi

♥Jahka perhe Heikkinen saa haaveis-taan totta, he jättävät luultavasti myös RAKENNUSLUPANSA jousta-vasti sähköisesti: www.ouka.fi/oulu/rakennusvalvonta/

♥Mutta ennen sitä harrastetaan. Aktii-vinen perhe käy säännöllisesti Oulun uimahallissa Raksilassa.

Matka taittuu linja-autolla, ja aika-taulut tarkistetaan vauhdissa känny-kän kautta oulunliikenne.fi:stä. Kesäl-lä tilattiin uusi WALTTI-MATKAKORT-TI, joten kulkeminen on entistä vauh-dikkaampaa, kun korttiin ladatuilla ui-malipuilla pääsee suoraan sisään por-teista kulkematta kassan kautta.

♥RESEPTIT perhe uusii omahoitopalve-lussa, oulunomahoito.fi:ssä ja KIRJO-JAKIN saa nykyään kirjastosta sähköi-senä suoraan tabletille. www.ouka.fi/oulu/kirjasto/e-kirjat

♥– Mitä ei perhe Heikkinen verkkopal-veluna saa, sitä ei tarvita, tuhahtaa isä Heikkinen tabletin takaa ja tekee kuulemma juuri ilmoitusta VAARAL-LISEN JÄTTEEN NOUTOPALVELUUN osoitteessa ouka.fi/jatehuolto. Ma-

ria Öfverström

LUE LISÄÄ aikuislukiosta

sivulta 16!

TOIM. HUOM: Tarinan perhe on kuvitteellinen, mutta kaupungin verkkopalvelut tosia, löytyvät kootusti myös osoitteesta www.ouka.fi/verkkoasiointi.

LUE LISÄÄ Oulun Omahoito-

palvelusta s. 12!

Kaupungin verkkopalvelut


Joustoja, etäpäiviä, vuorotyötä ja lyhennettyä työaikaa on paljon.”

Kuva

Kat

i Val

jus

Noora ja Riina Ojalan hoitopäivien pituus riippuu vanhempien, Helin ja Mikon, työvuoroista.

Päivähoitoa tarpeen mukaanHuonesuon päiväkodissa on kokeiltu hoitoaikaan perustuvaa asiakasmaksua. Joustava päivähoito peilaa joustavaa työelämää.

S atakaksikymmentä tun-tia. Se on maksimi, jon-ka Noora, 5, ja Riina, 3, Ojala ovat kuukaudes-sa päivähoidossa. Kos-ka tuntimäärä on sel-

västi pienempi kuin kokopäiväisten lasten yli 151 tuntia, myös tyttöjen päi-vähoitomaksut ovat pienemmät.

Ojalan siskokset ovat hoidossa Huonesuon päiväkodissa. Huonesuo on yksi päiväkodeista, joissa hoitoai-kaan perustuvaa asiakasmaksua on pilotoitu viime vuoden joulukuusta.

– Tämä on ollut meidän perheel-lemme toimiva systeemi, sillä käyn itse vuorotyössä. Iltavuoropäivinä pystyn olemaan tyttöjen kanssa ko-tona, tyttöjen äiti Heli Ojala kertoo.

Kun äidillä on aamuvuoro, isä Mik-ko menee töihin vasta yhdeksäksi. Näin säästetään taas hoitotunteja.

Käyttöön koko Oulussa? Kokeilu on otettu Huonesuolla hyvin vastaan.

Perheet ovat myös voineet seura-ta toteutuneita tunteja reaaliaikaises-ti Daisy Net -palvelusta. Hoitoaikaso-pimusta on voinut myös muuttaa, jos tarve on vaatinut.

Pilottia jatketaan vielä vuoden ver-ran niin, että mukaan otetaan vaihto-ehtoinen järjestelmä Tiedolta. Jatko-pilotoinnin aikana seurataan varhais-kasvatuslain valmistelun etenemis-tä ja sen linjauksia. Noin vuoden ku-luttua tiedetään, tuleeko järjestelmä käyttöön kaikissa Oulun päiväkodeis-sa. Kati Valjus

– Hoitoaikaperusteinen päivähoi-to on ollut perheiden kannalta jous-tavampi kuin aikaisempi tapa, jossa lapsella saattoi olla vaikkapa 15 hoito-päivää kuukaudessa. Nyt lapsen hoi-topäivän pituus voi myös vaihdella, mikäli vanhempien työ sen mahdol-listaa, sanoo päiväkodin johtaja Riit-ta Haanpää.

Haanpää kokee, että hoitoaikaan perustuva päivähoitomaksu vastaa nykypäivän tarpeisiin.

– Harvassa perheessä molemmat vanhemmat ovat tiukasti kahdeksas-ta neljään töissä joka päivä. Sen sijaan joustoja, etäpäiviä, vuorotyötä ja ly-hennettyä työaikaa on paljon.

Pilottivaiheessa perheen on pitänyt valita itselleen sopiva tuntiluokka, jol-le hoitoaikasopimus perustuu. Ojalan perheellä se on ollut 106–120 tuntia kuukaudessa.

– Suurin osa perheistä on kokeilun myötä lyhentänyt lasten hoitoaikaa, Haanpää on huomannut.

Liikkujan viikko16.–22.9.2015

Viikon ohjelmawww.ouka.fi

Waltti-kortilla kaveri ilmaiseksi 19.–20.9.

Osallistu Instagram-kuvakisaan ja voita Waltti-kortti! #oulussabussissa


Oikea lääke oikeaan aikaan

Teknologia turvanaYli-Iissä on edellisen vuoden aikana kokeiltu älyk-käitä teknologisia ratkaisuja vanhusten kotona asumisen tueksi.

P ienelle testiryhmälle kotiin asennettu etä-hoivajärjestelmä on laaja kokonaisuus. Sii-hen kuuluu turvapu-helin, älykäs poistu-

misvalvonta, muun muassa liikettä ja lämpötilaa mittaavia antureita sekä lääkekello.

Jälkimmäinen on mahdollistanut kotona asumisen haastattelemallem-me 84-vuotiaalle naiselle. Kello hä-lyttää, kun lääke on otettavissa. Se ei kuitenkaan anna lääkkeitä etukäteen, eikä lääkkeenottoajan jälkeen.

– Olen pitänyt siitä kovasti, lääke-kello on ollut luotettava kaveri, hän kertoo.

Lääkekello on tuonut turvaa myös tunnin ajomatkan päässä asuvalle tyttärelle sisaruksineen. Heidän äi-tinsä muisti heikkeni syksyllä nope-asti. Lääkkeitä jäi välillä ottamatta, ja ajoittain äiti otti niitä liikaakin – ”var-muuden varalta”. Sisaruksilla heräsi pelko siitä, miten käy, jos heidän äi-tinsä ottaa liikaa lääkkeitä.

– Kotihoito käy hänen luonaan kol-me kertaa viikossa, mutta kerran päi-

Lääkekello on mahdollistanut kotona asumisen haastattelemallemme 84-vuotiaalle naiselle.

vässä tapahtuvat käynnitkään eivät voi täysin varmistaa oikea-aikaista lääkkeenottoa, tytär sanoo.

Lääkekello on ollut erehtymätön. Sen jakamat muistilääkkeet ovat te-honneet, ja vaikka voinnin heikkene-minen syksyllä säikäytti, nainen viet-tää talven kotonaan maaseudulla.

Kotona pidempäänMarjut Kiviahde Yli-Iin kotihoitotii-mistä arvioi, että juuri lääkekellosta olisi hyötyä laajaltikin. Lääkkeet voi-daan laittaa lääkekelloon yhdeksi vii-koksi kerrallaan sen sijaan, että nii-tä vietäisiin kaksi, kolme kertaa päi-vässä.

Laajemman etähoivajärjestelmän Kiviahde näkisi erityisesti muistisai-raiden turvana, sillä välimatkat ovat pitkät. Järjestelmän avulla voi seu-rata, mitä tapahtuu esimerkiksi yöllä ulko-oven avaamisen jälkeen: pois-tuuko vanhus asunnosta vai näyttää-kö patjan anturi, että hän kävikin vain tarkistamassa kelin ja palasi nukku-maan. Jos käytössä on pelkkä ovihä-lytin, samanlainen kurkistus aiheut-taisi vartijan tarkistuskäynnin.

Teknologia-asiantuntija Jaana Kok-ko sanoo, että kokeilun perusteella etävalvonta näyttää vähentävän tur-hia käyntejä.

– Kun ikäihmisten määrä kasvaa, meidän täytyy löytää tämänkaltaisia ratkaisuita, joilla työntekijöiden aika saadaan kohdennettua oikein. Juha-

Pekka Honkanen

Kaupungin verkkopalvelut


MEKANIIKKA-AIHEINEN NÄYTTELY Avautuu: Loppusyksystä

”Näyttely havainnollistaa erilaisten mekanismien toimintaa. Monimutkaisetkin

koneet perustuvat yksinkertaisiin mekaanisiin periaatteisiin ja hyödyntävät

käytännössä yhtä tai useampaa mekaniikan perusjärjestelmää: epäkesko, kampi,

hammasvaihde, räikkä, vipu, talja.”Kosketa tiedettä

KUVA

Juu

so H

aara

la

Tietomaan näyttelyt rakentuvat usein omassa pajassa – ja kiehtovat paitsi kävijöitä myös tekijöitään.

AUKKOJA KALENTERISSA?

Nostimme haastateltavien avustuksella muuta-man esimerkin kaupungin laajasta kulttuuritar-jonnasta. Täytä kalenterisi vaikka näillä. Lisää tapahtumia: tapahtumakalenteri.ouka.fi

Liikunta23.9. KLO 18–19, PISTÄ PÄÄKOPPASI JA KEHOSI KUNTOON, YLEISÖLUENTO, POHJANKARTANO Salla Mäntyniemi: ”Ristikoiden ratkojana tiedän, että aivojen jumppaaminen on mukavaa. Täältä voisi saada uusia vinkke-jä aivojen virkeyteen.”

9.10. KLO 17:30 HAASTA ITSESI -VAUHTILIIKUNTATAPAHTUMA Salla Mäntyniemi: ”Täällä voisi käydä kokeilemassa mikä on tämän hetkinen Cooperin-testi tai UKK-kävelytestin tulos, ihan vain mielenkiinnon vuoksi.”

Musiikki 17.9. KLO 19–21 SCORE – PELIMU-SIIKKIA

Videopelien musiikkia sinfoniaorkeste-rin elävinä esityksinä. Erkki Lasonpalo, kapellimestari Orvar Säfström, juontaja Sabina Zweiacker, sopraano Oulu Sinfonia, ikäraja +7 v. Jukka Pitkänen: ”Koko elämäni olen suunnitellut joskus aloittavani pelaami-sen, olisiko tässä tarpeeksi hyvä aloitus-potku..??”

Näyttelyn suunnitteleminen

ja tekeminen on hyvinkin vuoden

prosessi.”

Jukka Pitkänen ja Aleksi Mella ovat työskennelleet yhdessä toistakymmentä vuotta. Kuvassa kehittelyvaiheessa olevan robottikäden he hankkivat amerikkalaisen perheyrityksen konkurssipesästä.

T yökaluja, esineitä ja niiden osia, kesken-eräisiä mekaanisia vempeleitä, robotti-käsi… Peruspäivä Tie-tomaan pajassa, näyt-

telyvastaava Jukka Pitkäsen ja näyt-telyteknikko Aleksi Mellan työtilassa.

Täällä, ja näiden miesten käsissä, syntyy suurin osa talon näyttelyistä. Mutta miten? Sitä kuulemma kysy-tään usein, eikä siihen ole aivan help-po vastata.

– Ensin on toki oltava aihe ja tee-ma. Se voi olla jotain vuosia mielessä muhinutta tai sitten jotain, johon tu-lee syystä tai toisesta tarttuneeksi ja joka alkaa kasvaa. Sitten alkaa tutki-minen, ideoiminen ja toteuttaminen, Jukka Pitkänen kertoo.

– Näyttelyn suunnitteleminen ja tekeminen on hyvinkin vuoden pro-

lyssäkin on alusta asti itse valmistet-tujen lisäksi vanhoista muunneltuja, muualta etsittyjä ja rakennussarjois-ta koottuja laitteita. Myös yhteistyö toimii:

– Kotimaan kentällä toiminta on varsin avointa. Toimijat kiertävät toi-sissa tiedetaloissa, ja ideoita ja välillä laitteitakin lainaillaan ja vaihdellaan ja alan kuulumiset kerrotaan, Pitkä-nen ja Mella kertovat.

Esimerkiksi mekaniikkanäyttelyn miljööksi on tulossa Kansallismuse-on vanha, keskiaikaisen linnan kulissi.

Unelmien työpaikkaTiedetalon työ on juuri niin mieluisaa kuin miltä se kuulostaakin.

– Tavallista päivää ei oikeastaan ole – ja se juuri on hienoa. Tämän ko-koisessa talossa on kuitenkin aina jo-tain huollettavaa, joten työtä riittää silloinkin, kun edellinen näyttely on valmis eikä uudesta ole vielä tietoa, Pitkänen kertoo.

Iso osa Tietomaan kävijöistä on lap-sia, mutta näyttelyitä suunniteltaessa erityistä kohderyhmää ei ole.

– Pyrimme aina huomioimaan mah-dollisimman leveän rintaman. Olem-me siitä onnellisessa asemassa, että olemme saaneet pitkälti itse valita, mitä teemme. Esimiehetkin ovat huo-manneet, että vapaa luomisprojekti toimii kohdallamme liikaa ohjaamis-ta paremmin, Mella kuvailee.

Luottamus on rakentunut paitsi työparia kohtaan myös sen välille.

– Tämä on ryhmätyötä, jossa ei yk-sinään pärjäisi, molemmat päättävät. Maaria Rousu

sessi. Yleensä yhdessä näyttelyssä on noin viisitoista kohdetta, joka on melko paljon – ainakin siinä vaihees-sa, kun pöytä on vielä täysin tyhjä, Aleksi Mella lisää.

Tietomaassa pyritään tekemään yksi iso näyttely vuodessa, ja näytte-lyt ovat yleensä esillä kolme vuotta.

Vuokranäyttelyt ovat harvinaisempia – ja itse tehtyjä kalliimpiakin.

Romu-Roope ja Pelle PelotonSeuraava uusi näyttely avautuu lop-pusyksystä. Työnimellä Mechanicals kulkeva näyttely havainnollistaa me-kaniikan perussuureita. Eli tekee juu-ri sitä, mitä Tietomaa haluaakin: tie-dettä ymmärrettäväksi ja käsin kos-keteltavaksi.

– Työ näyttelyiden parissa on pit-kälti käsityötä. Valmistettavat lait-teet ovat prototyyppejä, joista jokai-sella on oltava paitsi idea myös paik-kansa kokonaisuudessa. Lisäksi pitää huomioida käytettävyys, kiinnosta-vuus, ulkonäkö, turvallisuus, kestä-vyys, huollettavuus, mielellään eko-logisuuskin, Pitkänen luettelee.

Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse teh-dä itse. Tulevassa mekaniikkanäytte-

tapahtumatihmisetILMIÖT


29.9.–4.10. THE IRISH FESTIVAL OF OULU Jukka Pitkänen: ”Erinomaisen hyvä syy kumota tuoppi tummaa.”

24.10. KLO 16 OLAVI VIRRAN KAU-NEIMMAT, MADETOJAN SALI Salla Mäntyniemi: ”Olavi Virran musiik-ki sykähdyttää aina ja mielenkiintoista kuulla, miltä se kuulostaa Haukiputaan mieskuoron esittämänä.”

5.11. KULLERVO, MADETOJAN SALI Jarkko Lehmus: ”Johanna ja Ville lau-lavat Siskon ja Kullervon roolit todella koskettavasti ja Mihkel Kolditzin valmen-tama mieskuoro pyörittää varmasti sukat rullalle.”

Tanssi SALSAT NEVER GROW OLDISSA JOKA TIISTAI Jarkko Lehmus: Niissä on mahtava meininki.”

27.9. MAN IN A ROOM -SOOLO, YLIVIESKASSA Tero Saarinen tanssii Carolyn Carlssonin luoman Man in a Room -soolon. Jarkko Lehmus: ”Kuvataiteilija Mark Rothkon elämän ja töiden innoittamaa taiteilijan tuskaa, hulluuttaa ja ilmaisuvoi-maa suurella tunteella ja taidolla!”

SYYSMARKKINAT TURKANSAARESSAsunnuntaina 13.9. klo 10–16.Vapaa pääsy.

Syysmarkkinoilla on kotoisaa ja kiireetöntä

KUVA

Mai

ju T

orvi

nen/

Kale

vaSyysmarkkinat päättävät Turkansaaren tapahtumarikkaan juhlavuoden. Tänä syksynä suositut markkinat järjestetään jo 35. kerran.

Ilma on kesän jäljiltä viileämpää ja kosteam-paa, mutta syysaurinko lämmittää esiinty-essään. Ilmassa tuoksuvat lakastuvat puut ja kasteen jäljiltä märkä maa. Tuuli pudottaa ensimmäiset lehdet puista, mutta Turkansaa-ren syysmarkkinoilla tunnelma on vuosi vuo-

den jälkeen kotoisan lämmin.Markkinaväki on leppoisaa ja mandoliinimusiik-

ki säestää syksyistä tapahtumaa. Museon henkilö-kunta ja myyjät pukeutuvat markkinoilla maalais-henkisesti.

– Kenellekään ei ole kiire mihinkään, museo-emäntä Salla Mäntyniemi kuvailee tunnelmaa.

– Sää toki vaikuttaa, mutta onneksi se on suosi-nut syysmarkkinoita.

Mäntyniemi kertoo, että perinteikkäät syysmark-kinat ovat kunnianosoitus Turkansaarelle, joka on vanha markkinapaikka. Markkinat muistuttavat menneistä ajoista ja elämäntavasta.

Lempileipää ja räsymattojaSyysmarkkinat ovat kasvaneet vuosittain. Viime vuonna paikalla oli noin 2 500 markkinakävijää. Liikenne- ja pysäköintijärjestelyt vaativat suunnit-telua ja kävijöiltä kärsivällisyyttä. Turkansaareen pääsee kätevästi myös pyörällä, jota kannattaakin harkita auton sijasta.

Markkinoilla myydään elintarvikkeita ja käsitöi-tä. Tuotevalikoima on tarkkaan valittua ja se halu-taan pitää maalaishenkisenä. Siksi paikalta ei löy-dy metrilakukojua. Kaikki myyntipaikat on varattu jo hyvissä ajoin.

– Moni myyjistä on ollut mukana jo pitkään. Saat-taa jopa olla, että joku on ollut mukana aivan alus-

Turkansaareen pääsee kätevästi myös pyörällä,

jota kannattaakin harkita auton sijasta.”

Syysmarkkinat päättävät Turkansaaren kauden, jonka jälkeen museoalueella tehdään syystöitä ennen talven saapumista.

ta lähtien. Myös kävijöissä on paljon vakiokävijöitä, Mäntyniemi kertoo.

– Osa tulee markkinoille hakemaan joka vuosi vain ”sitä jotain tiettyä”, kuten valkosipulia tai omaa lempileipää.

Mäntyniemi tietää kokemuksesta, että hyvät ide-at ja tuotteet myyvät parhaiten. Hän kertoo, kuin-ka eräänä vuonna virkatut matot menivät kaupak-si nopeammin kuin myyjä oli osannut ajatella. Tur-kansaaren kylänraitilla kulki tuona syksynä mark-kinaväkeä matot kainaloissaan.

Syysmarkkinoilta voi ostaa hunajaa, yrttejä, me-huja ja leivonnaisia. Myynnissä on luomutuotteita ja paikallista sadonkorjuun satoa. Markkinoilla myy-dään runsaasti myös käsitöitä. Sieltä onkin kätevä hankkia talveksi lämmintä päälle pantavaa, kuten villasukkia ja lapasia. Petra Silvennoinen



Tanssiteatteri 22.–24.10. EUROPIUM, KAUPUN-GINTEATTERIN PIKISALISSA Jarkko Lehmus: ”Rootlessrootin Eu-roopan myyttejä ja nykytilaa ruotiva maailmanensi-ilta on ehdottomasti näkemisen arvoinen teos kansainvälisesti maineikkaalta kollektiivilta.”

MUSEKORTILLA LUUPIN KOH-TEISIIN! Museokortti on suoma-laisten museoiden yhteislippu, joka on voimassa vuoden ensimmäises-tä käyttökerrasta. Hinta 54 € – ja sinulla on sisäänpääsy kaikkiin mu-seokortin kohteisiin, Oulussa Luupin museoihin.

www.museot.fi/museokortti

OUDANCE-FESTIVAALI9.–13.9.2015

Kansainvälinen tanssifestivaaliTämän vuoden teemana

Fyysiset Tunteet.Esityksiä, luentoja, yleisö-

keskusteluja ja tanssikirppis.jojo.fi/festivaali_ohjelma/

Liput: 0–15 €Tanssilajien törmäyttäjä

KUVA

Juu

so H

aara

la

JoJon taiteellinen johtaja Jarkko Lehmus haluaa pönötyksen tilalle kokemuksia ja maailman avartumista.

Itsensä kehittämiselle on äärimmäisen tärkeää, että altistuu uusille kokemuksille.”

Jarkko Lehmus törmäytti yleisön ja itsensä Oulun juhlaviikoilla Kehä-festivaalissa, jossa yleisö pääsi tanssimaan hänen kanssaan illan viimeisiä hitaita.

Oulun Tanssin Keskuksen, JoJon, taiteellinen johtaja Jarkko Lehmus ei pidä turhasta taidesnobbailus-ta. Sen sijaan hän peräänkuuluttaa kokemuksia, joita taide katsojassa ja kuulijassa herättää.

– Tärkeintä on kokemus, oli se sitten hyvä tai huono. Ei pidä analysoida liikaa silloin kun kokee. It-sensä kehittämiselle on äärimmäisen tärkeää, että altistuu uusille kokemuksille, Lehmus sanoo.

Kokemuksia on luvassa OuDance-festivaaleil-la syyskuussa. Lehmus houkuttelee festareille niin tanssin ystävät kuin tanssista vielä tietämättömät kävijät.

– Haluan vapauttaa ihmisiä tanssin ymmärtä-misen paineesta. Ei sitä tarvitse ymmärtää, täytyy vain tuntea ja kokea. Ei ole olemassa vääriä mieli-piteitä tai kokemuksia – on vain mielipiteitä ja ko-kemuksia. Tanssi koskettaa, ihmetyttää, kauhistut-taa, naurattaa, viihdyttää ja itkettää. Tähtään sii-hen, että kenelläkään ei ole tylsää, eikä rankinta-kaan kokemusta ruodita otsa rypyssä snobbaillen, Lehmus summaa.

Tanssi ulos teatteristaLehmus kehuu Oulussa vallitsevaa tanssin moni-alaisuutta sekä harrastajapohjan laajuutta. Tulevil-la festivaaleilla hän haluaa törmäyttää eri tanssila-jien ammattilaisia. Se onkin välttämätöntä, jos hän aikoo saada eri tanssilajien edustajat ja yleisöt yh-teen toistensa kanssa.

– Oma tanssitaustani on hyvin laaja, joten mi-nun on verrattain helppo saada yhteys eri tanssi-lajien edustajiin. Oulu mielletään tanssikaupunki-na koko Suomessa. Toivoisin, että tämä näkyisi sel-keämmin myös Oulun kaupungin kulttuuripäätök-

sissä. Haluan tehdä JoJon kautta tanssin ammat-tilaisten toimintaa näkyvämmäksi Oulun alueella, Lehmus toteaa.

Hän uskoo, että oman kehon ja sitä kautta kehol-lisen kommunikaation ymmärtäminen ja empati-an kehittäminen edesauttavat luomaan terveem-män yhteiskunnan.

Tulevat festivaalit ovat johtajansa mukaan ”sika-siistit”. Tarkoitus on viedä OuDancea takaisin juuril-leen ja tuoda toimintaa teatteritilojen ulkopuolelle. Samalla hänellä on myös halu laajentaa kansainvä-listä näkökulmaa.

– Tämän vuoden festareilla on suomalaisia ko-reografeja, jotka eivät välttämättä ole Suomessa vielä kovin tuttuja. Esimerkiksi Cecilia Moisio kuin Johanna Nuutinen niittävät mainetta enimmäk-seen Suomen ulkopuolella. Festarit tuovat Ouluun myös kansainvälisiä festivaalivieraita.

Taide vie kulttuurimatkalleLehmus aloitti työssään puolitoista vuotta sitten. Ouluun houkuttelivat mahdollisuudet päästä teke-mään asioita, eikä vain puhumaan niistä.

– Suomen nykytanssin saralla on vain kaksi tuo-tantotaloa: Zodiak Helsingissä ja JoJo Oulussa. JoJo on siis sekä Suomen että pohjoisen Euroopan mit-tapuussa merkittävä tuotantotalo, jonka toimintaa ja ohjelmistoa on todella mielenkiintoista olla ke-hittämässä. Minua on kiinnostanut jo pitkään kehit-tää tanssin kentän työympäristöä organisaatioiden toiminnan kehittämisen kautta.

Lehmus suosittelee festivaaleja kaikille, sillä ne eivät kustanna paljon ja niillä on hyvä meininki. Hän muistuttaa, että taide on pienimuotoista kulttuuri-matkailua ja se näyttää erilaisia näkökulmia maa-ilmaan. Saara Kärki


Tarkista ohjelmatiedot ja aikataulut Oulun seudun tapahtumakalenterista: TAPAHTUMAKALENTERI.OUKA.FI.


KUVA

T Ka

ti Va

ljus

Kirjastossa suriseeKarjasillan kirjastossa voi käyttää ompelukonetta ja saumuria kirjasto-kortilla. Uudenlaiset palvelut on otettu kirjastoissa ilolla vastaan.

K arjasillan kirjaston perimmäisestä huo-neesta kuuluu om-pelukoneen surina. Aino Siltala on hetki sitten lainannut ko-

neen kirjastokortillaan ja surauttelee nyt tottunein ottein tunikan helmaa lyhemmäksi.

– On minulla kone kotonakin, mut-ta se on ikivanha. Tässä on kaikki uu-simmat hienoudet jousto-ompeleista lähtien, Siltala kiittelee.

Ompelukone ja saumuri ovat olleet kirjastokortilla lainattavissa Karjasil-lan kirjastossa helmikuusta lähtien.

– Kirjastojen tehtävä on tarjota si-vistystä ja mahdollisuuksia kehittää itseään. Ompelukoneita on ollut kir-jastoissa lainattavissa Etelä-Suomes-sa, mutta meillä ovat nyt Oulun en-simmäiset, kertoo erikoiskirjastovir-kailija Heini Strand.

Pohjankartanon yhteydessä sijait-sevassa Karjasillan kirjastossa käy paljon käsitöistä innostuneita asiak-kaita.

– Oulu-opiston tilat ovat tuossa vieressä, joten meiltä haetaan paljon käsityö- ja kaavalehtiä. Martat ovat järjestäneet tiloissamme kerran kuu-kaudessa kokoontuvaa Tikkitiimiä,

Ompelukoneita on ollut kirjastoissa lainattavissa Etelä-Suomessa, mutta meillä ovat nyt Oulun ensimmäiset.

Aino Siltala piipahti ompelemassa ripustuslenkit keittiöpyyhkeisiin kirjas-ton ompelukoneella.

Tämä on kiva idea. Monella ei ole varaa hankkia ompelukonetta kotiin eikä se ole järkevääkään, jos tarvitsee konetta vain muutaman kerran vuodessa.”

Oulun kirjastojen lisäpalveluita:JÄÄLI: Liikuntavälinekassi lasten pihaleikkeihin

KARJASILTA: Ompelukone ja saumuri

KASTELLI JA RITAHARJU: Lukupyörä (kuntopyörä, jota polkiessa voi lukea)

KIIMINKI: Jumppakepit, liikuntavälinekassi

OULUNSALO JA YLIKIIMINKI: Kotiin lainattava sähkönkulutusmittari

PUOLIVÄLINKANGAS: Omatoimikirjaston lisäksi omatoiminen kokoushuone

jossa opetellaan erilaisia kädentaito-ja, kertoo Strand.

Siltala huomasi ilmoituksen om-pelukoneen käyttömahdollisuudes-ta kirjaston ilmoituksesta.

– Tämä on kiva idea. Monella ei ole varaa hankkia ompelukonetta kotiin eikä se ole järkevääkään, jos tarvit-see konetta vain muutaman kerran vuodessa. Omat ompelukseni ovat enimmäkseen korjausompeluita. Pi-dän tärkeänä, että vaatetta ei heite-tä heti pois, jos se menee rikki tai jos

se ei ole sopiva. Pienellä vaivannäöl-lä vaatteen voi palauttaa käyttöön.

Älä heitä pois, korjaa!Paidanhelman jälkeen Siltalalla ovat työn alla keittiöpyyhkeet, joista puut-tuvat ripustuslenkit.

– Nämäkin jääneet sen takia käyt-tämättöminä kaapin perälle.

Menee hetki, ennen kuin kirjas-ton uudenkarheasta ompelukonees-ta löytyy peruutusnappi. Ohjekirja tu-lee tarpeeseen, sillä kirjastosta ei ole

harrastajakiittää


T änä vuonna syksy ei vaikuttaisi muut-tavan paljoakaan. Taitekohta saapui jo elokuussa: yöt pimenivät, loma loppui. Kesä tuntui pettäneen. Ensin se oli vas-ta tulossa, sitten jo mennyt.

Sen rinnalla syksy tuntuu oikeastaan helpottavalta. Syksyyn voi luottaa. Silloin kuuluukin sa-taa koleaa vettä. Se tuo mukanaan aikataulut, suunni-telmallisen otteen, ehkä uusia harrastuksiakin. Puhtaan pöydän ja uuden alun innon.

Samalla se siirtää liikkujan sisälle kuin itsestään. Toi-set hakeutuvat salien hälinään ja tutuille, ohjatuille tun-neille, toiset vetäytyvät kodin seinien sisään. Itse olen yksi jälkimmäisistä. Aiempien ulkoliikunnan kannalta haastavien välivuodenaikojen peruna vaatehuoneen hyllyiltä löytyvät kahvakuulan kaltaisten käyttöesinei-den lisäksi niin jumppapallo ( jonka osalta parasta tree-niä oli pallon täyttäminen pyöränpumpulla) kuin voima-pyöräkin ( jonka käyttämiseen minulla ei luultavasti tule tässä elämässä olemaan riittävästi voimaa).

Kotona kuntoilemisessa on vain yksi varsin huono puoli: jumppamatto olo-huoneessa tarjoaa harvoin järin mie-leenpainuvia elämyksiä. Koska liikun-nan kuuluu näkemykseni mukaan hoi-taa kehon lisäksi myös mieltä, olen tä-näkin syksynä alleviivannut päänsisäi-seltä muistilapultani yhden rivin: vie it-sesi ulos. Vie vaikka sataisi. Alaviite: tee se välillä toisin.

Retkeilyalueiden kartoittamiseen ja kohteiden ja reittien suunnitteluun löy-

tyy verkosta runsaasti informaatiota ja inspiraatiota, mutta toisinaan on paikallaan myös vain ottaa ja läh-teä. Ehkä vilkaista vähän polkuja, pukeutua säänmukai-sesti ja painaa ovi perässään kiinni.

Eräällä tällaisella kerralla, myöhään viime syksynä todistin jossain Sanginjoen suunnalla, miten tyhjästä alkanut ensilumisade leijaili maahan suurina, suoraan sulavina hiutaleina. Yksi sen vuoden vangitsevimmis-ta näyistä.

Ja koska syksy on parasta aikaa myös niille oikeas-ti uusille jutuille, paljastan, mistä tänäkin vuonna salaa haaveilen. Samasta kuin joka vuosi peruskoulun päät-tymisen jälkeen - suunnistamisesta.

Kartta, kompassi ja kihelmöivän palkitsevat valko-oranssit rastit kuuluivat lukuvuoden alun liikuntatun-neille yhtä olennaisesti kuin pesäpallo kevään paljasta-malle, vielä mutaisenkostealle koulunpihalle. Sitä pait-si suunnistaessa oli aina kirpeää ja kuulasta. Ja metsäs-sä puolukoita.

Saakohan avoimilla iltarasteilla olla ihan pihalla?

MyötätuulessaKirjoittaja on kolmekymppinen kuntoilija, joka hikoilee mieluiten yksin ja ulkona. Suhtautuu liikkumiseen intohimoisesti mutta kaksijakoisesti,

rakastaa metsää kaikkina vuodenaikoina ja niitä, jotka sinne vievät. Etsii ( ja löytää) mielellään.

Mitä sinun syksyysi kuuluu?

Vie itsesi ulos. Vie vaikka sataisi.

–Karjasillan kirjastossa käsityölehdet ovat kovassa käytössä, sanoo erikoiskirjastovirkailija Heini Strand.

KIRJASTOAUTON TALVIAIKATAULUT www.ouka.fi/oulu/kirjas-to/kirjastoautot tai nappaa aikataulu kirjastoautosta tai kir-jastosta. Hox! Muutoksia pysäkeissä: Kirjastoauto Teuvolla on uudet iltapysäkit Haukiputaan Jokikylässä ja Kivikkokankaal-la. Kirjastoauto Akseli käy jatkossa Halosenniemen pysäkillä.

mahdollista saada opastusta koneen käyttöön.

– Nämä ovat niin hienoja nykyään.Kirjaston henkilökunnalle on kan-

tautunut ompelukoneista pelkästään positiivista palautetta. Surruuttelu ei ole haitannut muita asiakkaita.

– Fyysisten kirjojen merkitys on vä-henemässä, se on fakta. Oulun kir-jastoissa on jo lainattavissa monen-laisia tarvikkeita sähkönkulutusmit-tareista jumppakeppeihin. Mielestä-ni on hyvä suuntaus, että kirjasto tar-joaa tällaisia palveluja. Taustalla on myös ajatus kestävästä kehityksestä, Strand sanoo.

Kotiin asti ompelukonetta ja sau-muria ei saa viedä, vaan lainaus ta-pahtuu kirjaston tiloissa kirjaston au-kioloaikoina. Laina-aika on kaksi tun-tia kerrallaan.

– Hups, johan se on kohta mennyt, Siltala huomaa kelloa vilkaistessaan.

Laina-aikaa voi toki jatkaa, jollei jo-noja ole. Kati Valjus


KUVA

123r

f

Matalan kynnyksen kotiapuaLapsiperheillä on oikeus saada kotiapua, jos se on välttämätöntä lasten hyvinvoinnin kannalta.

L apsiperheillä on vuoden alusta ollut mahdollista saada ennaltaehkäisevää kotipalvelua. Kotipalvelu-työtä tekevät sekä sosi-aalipalveluiden että neu-

volan perhepalveluiden työntekijät. Lisäksi palvelua hankitaan yksityisil-tä palveluntuottajilta.

– Lakimuutos on tarkoittanut käy-tännössä sitä, että nyt apua voi saa-da jo varhaisessa vaiheessa, ilman lastensuojelun asiakkuutta, kertoo asiantuntija Marja Salo-Laaka.

Kysyntä on lisääntynyt uuden lain myötä. Kotipalvelun saamisessa on kriteerit, joiden täyttymisen ammat-tilaiset arvioivat.

– Lapsiperheellä on oikeus saada kotipalvelua, jos perheen toiminta-kyky on alentunut niin, ettei lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ole mah-dollista. Toimintakyky voi olla alentu-nut esimerkiksi sairauden, synnytyk-

O ulun Omahoitopal-velusta pääsee nyt il-man erillistä kirjautu-mista valtakunnalli-seen Omakanta-pal-

veluun. Muutos tarkoittaa sitä, että asiakas näkee hänelle kirjoitetut eRe-septit ilman, että hänen täytyy kirjau-tua eri ohjelmiin.

Asiakas pääsee Oulun Omahoito-palveluun kirjautumalla katsomaan

lääkereseptejään Omakanta-palve-lusta ja voi pyytää niiden uusimista Omahoitopalvelun kautta. Omahoito-palvelusta viestit menevät automaat-tisesti omalle terveysasemalle/hy-vinvointikeskukseen. Reseptien uu-sintaa voi pyytää vain niille resepteil-le, jotka on kirjoitettu kaupungin ter-veyspalveluissa.

Omahoitopalvelusta pääsee ilman erillistä kirjautumista myös Kelan säh-

köiseen asiointiin ja eOmahoitokirjas-toon. eOmahoitokirjasto tarjoaa hyö-dyllistä sairaus- ja riskitekijäkohtais-ta tietoa kotona tapahtuvan hoidon avuksi.

Oulun Omahoitopalvelu on Oulun kaupungin verkkopalvelu, jonka kaut-ta voi hoitaa useita sosiaali- ja ter-veyspalveluita. Lisäksi palvelussa voi arvioida ja seurata hyvinvointia eri-laisten kotimittausten ja testien avul-

la. Palvelun kautta voi reseptien uusi-misen lisäksi lähettää viestejä muun muassa neuvolaan, terveysasemille ja vammaispalveluihin, varata aiko-ja mm. laboratorioon, hammashoito-laan ja lasten vuosittaisiin tarkastuk-siin. Palveluun on kirjautunut nyt noin 75 000 oululaista.

www.oulunomahoito.fi

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELULapsiperheiden on mahdollista saada kotipalvelua silloin, jos arki ei suju ilman apua. Palvelun saami-

nen ei edellytä lastensuojelun asiakkuutta.Palvelu räätälöidään perheen tarpeen mukaan.

Kotipalvelu on maksullista. Pienituloiset perheet voivat saada maksusta vapautuksen.

www.ouka.fi/oulu/sosiaali-ja-perhepalvelut

OULULAINEN TIINA ei osaa määritellä, mikä oli se hetki, kun suurperheen arjen pyörit-täminen alkoi käydä raskaaksi.

– Raskasta elämänvaihet-ta oli jatkunut jo jonkin aikaa. Tuntui, että paukut yksinker-taisesti loppuvat. Mies oli pal-jon töissä eikä pystynyt juuri pitämään lomaa. Odotin kuu-detta lastamme, kun hakeu-duimme pariterapiaan ja sitä kautta pääsimme ehkäisevän perhetyön asiakkaaksi. Per-hetyöntekijä alkoi käydä meil-lä kerran viikossa muutaman tunnin kerrallaan.

Tiinan perheessä täyttyivät kriteerit myös sosiaalitoimen myöntämälle lapsiperheiden kotipalvelulle.

– Se tuntui ajatuksena iha-nalta. Joku tulisi auttamaan tämän kaaoksen hallinnassa. Esimerkiksi vaatehuoneen lä-pikäyminen ja muut isommat, konkreettiset askareet olivat

sellaisia, joihin eivät vain omat aika ja voimat arjen keskellä riittäneet, Tiina huokaa.

Yksityiseltä palveluntuot-tajalta hankittu kotiapu oli jo ensimmäisellä käynnillä kuin positiivinen pyörremyrsky. Pyykkivuori oli pian selätetty ja vaatehuoneen raivaus aloi-tettu.

– Muistan, kun hain lapsia kerhosta ja oikein hypähtelin kotimatkalla. Olin vihdoin saa-nut apua. Kati Valjus

sen, vamman tai erityisen perhe- ja elämäntilanteen vuoksi. Käytännössä kotipalvelun saaminen edellyttää siis sitä, ettei arki alentuneen toiminta-kyvyn vuoksi muuten suju, Salo-Laa-ka täsmentää.

Kotipalvelun keskeinen tavoite on perheen omien voimavarojen vahvis-taminen.

– Kotipalvelu on vanhemmuuden ja arjessa selviämisen tavoitteellista tu-kemista, ei siis pelkkää siivous- eikä lastenhoitoapua.

Palvelu on maksullista. Maksu mää-räytyy avuntarpeen, perheen koon ja tulojen perusteella. Toinen vaihtoeh-to on palveluseteli, jolloin kaupunki korvaa yksityiseltä hankitusta kotipal-velusta tietyn summan. Perhe saa itse valita kotiavun antajan hyväksyttyjen palveluntuottajien listasta.

Mahdollisuutta kotipalveluun voi kysyä omasta neuvolasta tai sosiaa-lityöntekijältä.

Kun paukut loppuivat

Kotiapu oli jo ensimmäisellä käynnillä kuin

positiivinen pyörremyrsky.”

Reseptiuusinta helpottui Omahoitopalvelussa

Tiinan nimi on muutettu.


KUVA

123r

f

Jokavuotinen vitsausKun päiväkotien ja koulujen lukuvuosi on käynnistynyt, alkaa myös perinteinen täirumba.

” Muutama viikko koulujen alkamisesta tai viimeistään syysloman korvilla tör-määmme samaan riesaan – joka vuosi. Toisina vuosi-

na täitä on vaan enemmän kuin toisi-na, kertoo Metsokankaan koulun ter-veydenhoitaja Marja Pietilä.

Päätäit eivät elä kesän tyhjillään olleissa päiväkodeissa tai kouluissa, koska ne tarvitsevat elääkseen ver-ta. Täitartunta saadaan aina toiselta ihmiseltä.

Täin tunnistaminenElävä täi on muutaman millimetrin mittainen, läpikuultava, vikkeläliikkei-nen ja siivetön hyönteinen. Sen löytä-minen voi olla hankalaa, mutta tyypil-lisimmät paikat kohtaamiselle ovat korvantaustat tai niska.

– Vajaan millimetrin mittaiset sai-vareet eli täin munat näkyvät selvem-min. Ne ovat tiukasti kiinni hiuksis-sa eivätkä liiku hilseen lailla, Pietilä kertoo.

Kova kutina voi olla ensimmäinen merkki täistä.

– Toisilla kutinaa ei kuitenkaan ole, kun toiset lapset raapivat päänahkan-sa rikki.

Ennaltaehkäisyä ja hoitoaTärkeimpänä täitartunnan ennaltaeh-käisynä 12 vuotta terveydenhoitajana työskennellyt Pietilä pitää lakkien ja hanskojen säilyttämistä takin hihassa.

Pitkät hiukset on hyvä pitää kiinni eikä hiusharjoja tai -pompuloita kannata lainailla.”

Hyvinvoinnin tarjotin yli 65-vuotiaille

HYVINVOINNIN TARJOTIN on yli 65-vuotiaille oululaisille suunnattu verkkosivusto, joka kokoaa yhteen ennaltaehkäisevää tietoa hyvinvoin-nista ja terveydestä sekä tietoa har-rastusmahdollisuuksista. Lisäksi tar-jottimelta löytyy tietoa järjestöjen ja kunnan hyvinvointia ja kotona asu-mista tukevista palveluista. Selkeil-tä sivuilta on helppo löytää tarvitse-mansa tieto nopeasti.

– Pitkät hiukset on hyvä pitää kiin-ni eikä hiusharjoja tai -pompuloita kannata lainailla. Ennaltaehkäisyyn voi myös kokeilla apteekista saatavia sampoita tai suihkeita.

Kun täitä kaikista varotoimenpiteis-tä huolimatta aina kuitenkin löytyy, on Pietilän mukaan tärkeää muistaa muutama perusasia:

– Koko perheen päät täytyy tarkis-taa tiheäpiikkisen täikamman avulla, mutta täisampoolla käsitellään aino-astaan ne päät, joista löytyy saivarei-ta tai eläviä täitä.

Hiukset pestään täisampoolla oh-jeen mukaisesti ja saivareet poiste-taan. Hiukset täytyy tarkistaa ja kam-mata huolellisesti vähintään joka toi-nen päivä seuraavan kahden viikon ajan.

– Vuodevaatteet ja päähineet pes-tään 60 asteessa, ja patjat voi saunot-taa yli 80 asteisessa saunassa parin tunnin ajan.

Pesua kestämättömät pehmolelut voi pakastaa yön yli tai säilyttää kak-si viikkoa muovipussissa.

– Huolellisella hoidolla ja siivouk-sella sekä sinnikkäällä tarkistuksella ongelmasta päästään yleensä eroon, Pietilä lohduttaa.

Tiedottamisen tärkeysTäistä täytyy ehdottomasti kertoa päiväkodin henkilökunnalle tai opet-tajalle, jotta täiden leviäminen saa-daan estettyä heti alkuunsa.

– Täit eivät kerro huonosta hygie-niasta, vaan niitä voi tulla kenelle ta-hansa.

Kun päiväkodista tai koulusta tu-lee täitiedote, jokaisen perheen tu-lisi muistaa säännöllinen täitarkistus seuraavien viikkojen ajan.– Kertatarkistus ei riitä, koska tänään täittömässä päässä voi huomenna olla täitä. Yksi huomaamatta jäänyt täi ehtii päivän aikana munia useita uusia munia, muistuttaa terveyden-hoitaja.

Täiasiassa voi aina kääntyä myös neuvolan tai koulun terveydenhoita-jan puoleen. Titta Vilpa

TUTUSTU HYVINVOINNIN TARJOTTIMEEN OSOITTEESSA: www.ouka.fi/65plus.

Aino [email protected]:ssä, Torikatu 10ma–pe klo 9–11 ja 12–15044 703 4973

s. 14 OULU-POSTII NRO4 - 2015 NRO4 - 2015 OULU-POSTI s. 15

KUVA

T Ju

ha-P

ekka

Hon

kane

n

Kivisydämen rakennus-työt loppusuoralla

Kivisydämen rakennustyöt ovat kesän aikana edenneet viimeistely- ja testivaiheeseen. Laajojen järjestelmien koeponnistamiseen on varattu aikaa yli kuukausi.

” Ilmastoinnit, sähköt, varavoima, vesi-, hälytys- ja pysäköintijärjestelmät, kuu-lutukset ja äänentoisto, siis kaikki tek-niikka käydään läpi. Kun asiakkaat pää-sevät Kivisydämeen, ominaisuudet on testattu, Oulun pysäköinnin toimitus-

johtaja Jouni Anttila kertoo.Kivisydämen viralliset avajaiset koittavat 1.10.

Pääurakoitsija Lemminkäinen luovuttaa hallin Ou-lun Pysäköinti Oy:lle syyskuun lopussa. Avajaisten ohjelmaa vielä suunnitellaan, mutta Anttila kertoo asiakkaiden olevan pääosassa. Kivisydämen halu-taan tulevan kaupunkilaisille tutuksi.

– Minulta on kysytty sitäkin, että jaetaanko näis-sä avajaisissa muoviämpäreitä. Voi olla, että se mei-dän muoviämpärimme on esimerkiksi ilmainen py-säköinti jonain tiettynä ajankohtana.

Keskusta elävöityy Vielä vuosi sitten Kivisydämessä tehtiin viimeisiä louhintatöitä ja puhkaistiin hissikuiluja. Nyt kaikki

19 hissiä ovat asennettuina sekä seinät rapattuna että maalattuna. Anttila huomauttaa, että hissit on toki rakennusaikana ohjelmoitu niin, etteivät esi-merkiksi Pallas-korttelin asiakkaat epähuomiossa päädy kauppakasseineen parkkihalliin. Hissiyhteyk-siä eri puolelle keskustaa nousee kuusi kappaletta, osa kaduille, osa liikekeskuksiin.

– Pallas-kortteli on hyvä esimerkki siitä, että Ki-visydän on todella saanut keskustan kiinteistöjen kehittämisen liikkeelle. Moni on pannut merkille, että Kauppurienkatu on jo nyt muuttunut yleisil-meeltään positiiviseen suuntaan.

Rinta rinnan Kivisydämen kanssa on rakennettu myös kauppakeskus Valkeaa, johon on niinikään oma hissiyhteytensä Kivisydämestä. Kun kortteleis-sa on kuhinaa maan päällä, parinkymmenen met-rin syvyydessä on myös pidetty kiirettä. Asennus- ja viimeistelytöitä on ollut tekemässä kesän yli kes-kimäärän sata ammattilaista päivittäin. Yksistään sähköjohtojen määrä lasketaan kilometreissä – on-han pinta-alaakin kaikkiaan 50 000 neliötä ja käy-

täviä kaikkiaan kolmen kilometrin verran. Pysäköin-ti- ja huoltotilojen tieltä on väistynyt kaikkiaan 350 000 kuutiota kiveä

Ja nyt syyskuussa urakka on valmiina. Aivan vii-meisenä maalataan kaistamerkinnät ja pysäköin-tiruudut.

– Asfalttimerkinnät jätetään loppuun aivan tar-koituksella niin, että kun Kivisydän avataan, ne ei-vät ole päässeet kulumaan rakennustöiden aikana. Juha-Pekka Honkanen

Pysäköintimaksut Kivisydämessä 2016

perusmaksu 1. tunti 2,30 € 1 €/uusi alkava puoli tuntia

vuorokausimaksu 30 €

Loppuvuosi 2015 kampanjahinta

1. tunti 1,80 €

Elokuussa 2015 Kivisydämen rakennustöissä oltiin jo pitkällä. Ajovalmiina Kivisydän on lokakuun ensimmäisestä päivästä alkaen.

Bussitiedot kätevästi kännykkäänJoukkoliikenteen käyttäjä näkee bus-sin reaaliaikaisen sijainnin kartalla. Palvelusta hyötyvät myös kuljettajat ja viranomaiset.

J okohan se bussi meni? Kilpajuoksu ajan kanssa

on tuttua puuhaa joukkolii-kenteen käyttäjälle. Bussi-pysäkille tulee aina lähdet-

tyä jotenkin viime tipassa, ja omasta kuhnailusta johtuva myöhästyminen se vasta harmittaa.

Kaivan taskusta kännykän esiin. Kas, odottamani bussi näyttäisi ole-van aikataulussaan. Tarkemmin sa-nottua kolmen korttelinvälin pääs-sä. Sieltä sen violetinvärinen gps-pal-

lukka näyttäisi nyt sulavasti liikkuvan kohti pysäkkiäni kännykkäni kartalla.

Oulunliikenne.fi-sivuston reittiopas ja satelliittipaikannukseen perustuva gps-palvelu parantavat bussilla liikku-misen mukavuutta. Paitsi että sivus-tolta voi etsiä itselle sopivaa reittiä, sieltä myös näkee haluamiensa bus-sien sijainnit reaaliajassa. Enää ei tar-vitse arvailla, menikö se jo.

– Joukkoliikenteen käyttäjälle tär-keitä tietoja ovat bussin todellinen lähtöaika pysäkiltä ja tieto siitä, mis-

kaupunkirakentaa


Joukkoliikenteen käyttäjälle tärkeitä tietoja ovat bussin todellinen lähtöaika pysäkiltä ja tieto siitä, missä bussi on tulossa.”

sä bussi on tulossa. Reittiopas neuvoo näppärästi myös bussilinjan valinnas-sa, jos reitti on käyttäjälle entuudes-taan tuntematon, lupaa liikenneinsi-nööri Jukka Talvi.

Uudistus kattaa myös pysäkki-näytöt, joita on vilkkaimmin liiken-nöidyillä pysäkeillä. Niistä näkyvät seuraavaksi lähtevien bussien lähtö-ajat ja sijainnit kartalla.

Pinkinvärinen ajokkini kaartaa kul-man takaa, minuutilleen aikataulussa.

– Kuljettajat näkevät reaaliaikaises-

ti tiedon siitä, onko bussi aikataulussa. Ja mikä olennaisinta, myöhässä ole-vat bussit saavat etuuksia liikenneva-loissa, jolloin myöhästymiset vähene-vät, Talvi kertoo.

Järjestelmä käskyttää automaatti-sesti seuraavia liikennevaloja, jos bus-si on minuutinkaan myöhässä aika-taulustaan.

Oulunliikenne.fi-sivustosta hyöty-vät siis muutkin kuin joukkoliikenteen käyttäjät.

– Viranomaiset ja liikennöitsijät

saavat järjestelmästä tarkkaa tietoa liikenteen sujumisesta. Tätä tietoa hyödynnetään muun muassa jouk-koliikenteen aikataulujen ja reittien kehittämisessä, Talvi sanoo.

Sivuston hyödyt eivät jää joukko-liikenteen sisältöihin. Oulunliikenne.fi:n alle on koottu useita palveluita eri kulkumuodoille, aina Hailuodon lautta-aikatauluista liikenteen poik-keusjärjestelyihin ja jopa sadekarttoi-hin. Kati Valjus

Matkustusta WaltillaHeinäkuun puoleen väliin mennessä uusia kortteja oli käyttäjillä noin 6 000 kappaletta ja 12.8. mennessä matkakorteilla tehtävistä matkoista tehtiin Waltti-kortilla jo 56 prosenttia.

Waltti -korttia alettiin myydä netissä kesäkuun puolivälissä, mutta

korttien myyntitahti oli aluksi verkkainen. Koulujen alkamisviikon osattiin odottaa olevan

palvelupisteessä ruuhkainen ja niin kävikin. Ilta-päivisin palvelupisteessä oli pitkät jonotusajat ja tupa täynnä.

Korttijärjestelmän vaihdossa on kyse isosta ura-kasta, kun yli 10 000 kortin käyttäjää hankkii uutta korttia. Alkuvaikeuksia palvelupistemyyntiin aiheu-tui myös myyntijärjestelmän hidastelusta.

Pääosa matkustuksesta on sujunut hyvin. Arvo-lippu on uusi asia kaikille Oulun joukkoliikentees-sä. Arvolippuun valitaan ostettaessa oletusvyö-hykkeet, mutta kun tehdään niistä poikkeava mat-

ka, ojennetaan kortti kuljettajalle, joka tekee veloi-tuksen kortilta rahastuslaitteellaan.

Korttien toiminnassa ilmenneitä ongelmia on sel-vitelty tapauskohtaisesti. Muutamissa tapauksis-sa kyse on ollut taustajärjestelmän tiedoista, joita on pitänyt täydentää ja ajaa uudet ohjelmistover-siot autoihin. Osassa tapauksista on kyse siitä, että asiakkaat ja myös korttien kanssa autoissa toimi-vat kuljettajat vielä opettelevat niiden käyttöä. Lip-pu on saatettu kenties ostaa väärille vyöhykkeille.

Tilaa lippu netistäWaltti-kortin voit tilata helpoiten netistä. Valitse samalla kortille ensimmäinen kausi- tai arvolippu. Toimitusaika on noin viikon. Lipputuote ostetaan

niille vyöhykkeille, joilla matkustusta tulee eniten. Kortille voi ostaa myös molemmat, kausi- ja arvo-lipun. Arvolipulla on mahdollista matkustaa mil-lä tahansa vyöhykkeillä, kunhan arvoa riittää. Ar-volippuun valitaan ostettaessa oletusvyöhykkeet, mutta kun tehdään niistä poikkeava matka, ojen-netaan kortti kuljettajalle, joka tekee veloituksen kortilta rahastuslaitteellaan.

Waltti-kortin ostamista netistä suositellaan, mi-käli ei ole kyse kortista, jossa jonkun etuuden saan-ti täytyy todistaa eikä alaikäisen kortin hankinnas-ta. Ostoksilla täytyy verkkopankkimaksun jälkeen muistaa palata myyjän palveluun verkkopankin pai-nikkeella, muutoin tilaus ei etene.

Korttiostoksen tekoon pääset nettisivujemme kautta. Kausilipun tilauksen voi tehdä hyvissä ajoin ennakkoon, sillä kauden käyttö alkaa ensimmäi-sestä leimauksesta linja-autossa. Nettiostoksel-la välttää mahdollista palvelupistejonotusta, jota väistämättä isossa kortinvaihtourakassa kertyy.

Mieti etukäteen, mitä lippua olet ostamassa ja mille vyöhykkeille. Minna Soininen

KUVA

Oul

un k

aupu

nki

TalviliikenneTALVILIIKENNEKAUSI käynnistyi 12.8.2015. Aikatauluihin ja reitteihin tehtiin useita muu-toksia saadun asiakaspalautteen perusteel-la. Muun muassa linjat 4 ja 4A ajavat nyt Ra-takadun, Saaristonkadun ja Torikadun kaut-ta. Oulunsalosta tarjonta lisääntyi kun linja 8 Teknologiakylä–lentoasema kulkee myös talviliikennekaudella Oulunsaloon ja lento-asemalle Teknologiakylästä.

www.oulunjoukkoliikenne.fi

OPINTO-OPAS2015-2016

Pohjankartanon yksikkö

Kiiminkijoen yksikkö

Oulunsalon yksikkö

Vapaa sivistystyö

Taiteen perusopetus


KUVA

Kat

i Val

jus

Aikuislukion oppiin pääsee joustavastiOulun aikuislukio on nimeään laajempi oppilaitos. Lukio-opintojen lisäksi siellä voi suorittaa peruskoulun koko oppimäärän sekä tehdä yksittäisiä aineopintoja.

” Aineopinnoissa kielet ovat suosituimpia. Biologiaa, kemiaa ja fysiikkaa opiskelevat esimerkiksi ne, jotka eivät vielä lukiossa tienneet hakevansa lääkikseen, rehtori Panu Kela sanoo.

Moni yksittäisiä kursseja suorittava opiskelee harrastuksenaan englantia, espanjaa ja ruotsia. Tar-jonnasta löytyy esimerkiksi ranskan kieli ja saame iltaopetuksena. Aikuislukio on myös olennainen osa maahanmuuttajien kotoutumista, sillä se tarjo-aa aikuisille mahdollisuuden perusopetuksen oppi-määrän suorittamiseen kahdessa vuodessa.

Toisin kuin kymppiluokilla, aikuislukiossa myös aikuisten on mahdollista korottaa peruskoulun ar-vosanoja. Lukiostartti ja maahanmuuttajien lukioon valmistava koulutus, LUVA, puolestaan valmenta-vat lukion aloittamiseen.

Ylioppilastutkintojen määrällä mitattuna aikuislu-kio on Oulun suurin lukio, josta valmistuu vuosittain 250 ylioppilasta. Mukana on myös kaksoistutkin-

Aikuislukion aloittaminen on joustavaa, sillä kyytiin voi loikata missä kohtaa lukuvuotta tahansa.

Aikuislukion opintoja voi suorittaa myös eLukiossa, jolloin koulupulpetti jää tyhjäksi ja opinnot hoidetaan kotikoneella.

V apaa sivistystyö ja taiteen perusope-tus Oulu-opistossa tarjoaa noin tu-hat kurssia; musiikkia, teatteria, ku-vataiteita, tanssia, kädentaitoja, kie-liä, tietotekniikkaa, historiaa, psyko-

logiaa, liikuntaa yleisluentoja ... ja kynnys on ma-talalla!

Lukuisilla koko vuoden kursseilla on tilaa ja voit vielä ilmoittautua mukaan. Useita lyhytkursseja on vielä alkamatta, joihin ilmoittautuminen on käyn-nissä. Katso lisää opinto-ohjelmasta nettisivuilta ja hae opinto-opas kirjastoista tai Oulu10-toimi-paikoista.

Harrastamalla hyvinvointiaOulu-opiston kursseilla vielä tilaa.

toa tekeviä ammattilukiolaisia, jotka urakoivat sekä ammatillisen tutkinnon että ylioppilastutkinnon.

–Aikuislukioon ei ole keskiarvorajaa. Kriteerinä on motivaatio sekä halu opiskella että oppia.

Ylioppilaaksi myös töiden ohessaErona tavalliseen lukioon aikuislukiossa on 44 kurs-sia 75 kurssin sijaan. Ylioppilastutkinto on kuiten-kin molemmille yhtenevä – kurssit ovat Kelan mu-kaan vain tiiviimpiä. Aikuislukion oppimäärä suori-tetaan useimmiten kolmessa tai neljässä vuodes-sa, sillä valtaosalla opiskelijoista on työ- ja perhe-kiireitä opintojen lisäksi.

Aikuislukio on mahdollisuus aiempien lukio-opin-tojen suorittamiseksi loppuun. Monella aikuisopis-kelijalla on ammatillinen koulutus ja työelämässä on syntynyt halu ylioppilastutkinnon suorittami-seen. Kela huomauttaa, että kolmevuotinen am-matillinen tutkinto oikeuttaa osallistumaan yo-tut-kintoon.

www.ouka.fi/ oulu/oulun-aikuislukio

www.ouluopisto.fi

– Käytännössä kursseja on kuitenkin opiskelta-va noin 25 kappaletta, jotta tutkinnon saa läpi. Täl-löin valmistuu ylioppilaaksi, mutta ei saa lukion op-pimäärää.

Aikuislukion aloittaminen on joustavaa, sillä kyy-tiin voi loikata missä kohtaa lukuvuotta tahansa. Päiväopinnot alkavat aamukahdeksalta ja jatkuvat iltalukiona kello 21 asti. Lukion täyden oppimäärän tai yksittäisiä aineopintoja voi suorittaa myös tieto-koneella eLukiossa.

– eLukiossa on itse asiassa kaikista laajin kieli-tarjonta Oulun seudulla. Opettajia on kaikkiaan 22 yhteistyölukiosta, Kela sanoo. Juha-Pekka Honkanen

meilläosataan


T yöpörssi on sähköi-nen palvelu, jolla halu-taan tarjota työkokeilu-paikkoja niin opiskelu-paikkaa vaille jääneil-

le nuorille kuin pidempään töitä et-sineille ammattikoulutetuille työt-tömille. Työkokeilupaikkoja on tar-jolla Oulun kaupungin eri yksiköissä sekä yrityksissä, yhteisöissä ja työ-pajoissa.

– Haluamme, että työnhakija löy-tää omiin suunnitelmiinsa mahdol-lisimman parhaiten sopivan paikan. Työkokeilu on mahdollisuus tutus-tua itseään kiinnostavaan alaan ja kerätä kokemusta, josta on hyötyä jatkossa, työpörssin ohjaaja Satu Mäki kertoo.

Avoimet paikat näkyvillä verkossa Työkokeilujaksot kestävät kuukau-desta kolmeen kuukauteen. Samas-sa työkokeilupaikassa voi olla kor-keintaan puoli vuotta. Työpörssin si-vuilla on lista vapaina olevista pai-koista. Kiinnostavan paikan löytä-essään kannattaa hakemus laittaa heti menemään, sillä paikkoja tu-lee ja menee sitä mukaan, kun nii-tä tulee auki.

– Tämä on mahtava tilaisuus esi-merkiksi varttuneemmille ammatin-vaihtajille lähteä kokeilemaan, onko ala itselleen sopiva. Nuorille taas välivuosi tulee usein suunnittele-matta. Työpörssi voi auttaa amma-tin valinnassa, joten vuoden aikana

voi tutustua itseään kiinnostavaan alaan, Mäki kertoo.

Alkuun TE-toimiston kauttaEnsimmäinen askel työpörssiin on ottaa yhteyttä TE-toimistoon. Jos hakijan työkokeiluoikeus on kun-nossa, voi hän täyttää sähköisen ha-kemuksen Oulun kaupungin sivuilta.

Miikka Hautamäki, 20, kuuli työ-pörssistä kavereidensa kautta. Ur-heilullinen mies sai paikan koulu-avustajana Ritaharjun koulussa. Työ-kokeilu kesti puoli vuotta ja siitä jäi Hautamäelle hyvä mieli.

Elokuu on työpörssin vuoden vilk-kain kuukausi. Silloin ovat liikkeellä varsinkin opiskelupaikkaa vaille jää-neet nuoret. Saara Kärki

Työpörssin pelaaminen kannattaa

KUVA

Sam

uli S

kant

si

Byströmin nuorten palvelut muodostuu viiden emo-organisaation työntekijöistä ja heidän tuottamista palveluista. Työpörssin Satu Mäen ja muut Suomen laajimman nuorten palvelukeskuksen työntekijät löytyvät Hallituskatu 5:stä. Kuvassa myös Miikka Hautamäki.

Tutustu itseäsi kiinnostavaan ammattiin.

”Valmennan junnusählyjouk-kuetta, joten onnekseni sain olla työkokeilussa avustajana liikuntatunneilla. Sain tehdä sitä, mikä minua kiinnostaa ja näin läheltä, millaista liikun-nanopettajan työ on.”

”Työkokeilu vahvisti tulevai-suudensuunnitelmiani ja hain-kin keväällä niin Jyväskylään kuin Rovaniemelle opiskele-maan alaa. Vaikka opiskelu-paikka jäi tänä vuonna saa-matta, aion hakea alalle uu-destaan ensi vuonna.”

”Suosittelen työkokeilua väli-vuoden viettäjille tai armeijan alkua odottaville. Sain työko-keiluni aikana paljon tehtävää sekä runsaasti neuvoja.”

- Miikka Hautamäki

Byströmin palvelut nuorille:• Etsivä nuorisotyö • Kohdennettu nuorisotyö• Maahanmuuttaja- ja monikulttuu-

risentaustan omaavien nuorten ohjaus

• Nuorten tietoja neuvontapalvelut• Terveydenhoitaja• Psykiatrinen sairaanhoitaja• Sosiaaliohjaaja• Työhönvalmennus• Palveluohjaus• Nuorten kesätyöt• Työpörssi• Ammatinvalinnan ohjaus, psykologi• Asiantuntijan palvelut

Hallituskatu 5a ma–pe klo 9–16www.ouka.fi/bystromByströmin nuorten palvelut Facebookissa ja Instagramissasekä IRC-Galleriassa.


Terveydeksi, oululaisille!Oulun kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut ovat olleet jo muutaman vuoden muutoksen kourissa. Muutoksia on tarvittu kipeästi, sillä menot ovat olleet liian kovat nykyisessä taloudellisessa tilanteessa.

T alous ei kuitenkaan ole ainoa syy, sillä hy-vinvointipalvelut ovat kaivanneet jo pitkään palveluiden muokkaa-mista vastaamaan pa-

remmin asiakkaiden tarvetta. Näin on koko Suomessa, mutta Oulu on jäl-leen kerran kaupungeista se uranuur-taja.

Kun hyvinvointipalveluita muoka-taan uuteen muotoon, on päättäjillä ja virkamiehillä kirkkaina mielessään kuusi avainsanaa: asiakaslähtöisyys, monialaisuus, monikanavaisuus, mo-nituottajuus ja talouden hallinta.

Hyvinvointipalveluissa on talou-dellisena tavoitteena kustannuske-hityksen taittaminen ja kääntäminen laskuun. Vuoden 2016 talousarviota-so edellyttää asukaskohtaisten kus-tannusten laskevan noin -1 prosenttia vuoden 2015 toteutumaennusteesta.

Tavoitteeseen päästään muokkaa-malla palveluiden rakennetta.

– Palveluiden nykyaikaistamisella pystymme säästämään samalla myös menoissa, korostaa hyvinvointijohtaja ja oto-apulaiskaupunginjohtajana toi-miva Kirsti Ylitalo-Katajisto.

Oiva esimerkki palvelurakenteen muokkaamisen tarpeeseen löytyy suusta: suun terveydentila on koko väestössä parantunut merkittäväs-tä kaikenikäisillä. Kun vuonna 1972 12-vuotiailla oli keskimäärin 7,2, paik-kaa hampaissaan, on vastaava paik-kaluku nykyisin noin 1,4.

– Asioinnin tarve hammashoito-loissa on siis vähentynyt, joten myös hammashoitoloiden määrään ja si-jaintiin voidaan tehdä muutoksia, sa-noo Ylitalo-Katajisto.

Höyhtyän, Herukan, Ylikiimingin ja Yli-Iin hammashoitoloiden toimin-ta onkin päätetty siirtää suurempien hammashoitoloiden yhteyteen heti, kun se on toiminnallisesti ja tilojen suhteen mahdollista. Asiasta tiedo-tetaan aikataulujen selvittyä.

– Pienet yksiköt on haavoittuvia ja niiden toiminta riippuu jopa yhdes-tä työntekijästä. Suuremmissa ham-mashoitoloissa sitä ongelmaa ei ole, koska isompi yksikkö antaa parem-mat mahdollisuudet uusiin työtapoi-hin ja joustavuuteen, toteaa Ylitalo-Katajisto.

Vuoden 2016 loppupuolella valmis-tuva Aapistien suun terveydenhuol-

lon yksikkö on jatkossa yksi kuudes-ta hammashoitolasta. Muut hoitolat ovat Tuira, Kaakkuri, Oulunsalo, Kii-minki ja Haukipudas.

– Nykyisin aikuiselle asiakkaalle tarjotaan aikoja kaikista hammashoi-toloista.

Apu teknologiastaKuntalaisten terveys- ja sosiaalipal-velut järjestetään siis yhdenvertaises-ti niin, että palveluiden saatavuus tur-vataan toimintatapoja uudistamalla ja tekemällä rakenteellisia muutoksia.

Asiakkaille rakenteelliset muutok-set näkyvät muun muassa uusina hy-vinvointikeskuksina, joissa asiakas saa laajemmat palvelut saman katon alta.

Tulevaisuudessa hyvinvointikeskuk-sia on kuusi, joista tällä hetkellä on avoinna kaksi: Kiimingin ja Kontinkan-

kaan hyvinvointikeskukset. Hyvinvointikeskusten palveluita

täydennetään matalan kynnyksen palvelupisteillä ja monipuolisilla säh-köisillä palveluilla. Matalan kynnyk-sen palvelupisteitä ja hyvinvointipis-teitä tulee olemaan sijainnin, palve-luiden, etäisyyksien ja väestön pal-velutarpeen mukaisesti ja niitä to-teutetaan yhteistyössä eri toimijoi-den kanssa.

Sähköisistä hyvinvointipalveluista käytetyin lienee Oulun Omahoito.

– Oulun Omahoitopalvelua käyt-tää jo noin 75 000 oululaista, mutta palvelussa on vielä tilaa, vinkkaa Yli-talo-Katajisto.

Oulunomahoito.fi:ssä voi hoitaa monia erilaisia sosiaali- ja terveys-palveluita. Reseptien uusimisen ja ai-kojen varaamisen lisäksi voi lähettää

Miksi kirjastoissa annetaan mahdollisuus kerätä allekirjoituksia kansalaisaloitteisiin?

K ansalaisaloitteet ovat oikeusmi-nisteriön ylläpi-tämälle Kansa-laisaloite-sivus-tolle hyväksyt-

tyjä aloitteita, joihin kerätään al-lekirjoituksia sähköisesti tai pa-perilla. Kirjastot puolestaan ovat yhteiskunnallisen ja muun tiedon saannin ja jakamisen paikkoja, jot-ka ovat kaikkien ulottuvilla.

Yleisten kirjastojen neuvosto on antanut kansalaisaloitteista

lausunnon, jossa todetaan, että kansalaistoiminnan tukemiseksi kirjastot tarjoavat paikan kansa-laisaloitteiden ja muiden adressi-en keräämiselle. Oulun kaupun-ginkirjasto noudattaa tätä lau-suntoa.

Ennen allekirjoitusten keräämi-sen aloitusta kirjastossa tarkaste-taan, että kansalaisaloite on hy-väksytty oikeusministeriön Kan-salaisaloite-sivustolla.

Kirjasto ei ota kantaa kansalais-aloitteiden sisältöön, eikä hoida

varsinaisia keräyksiä, vaan tarjo-aa keräyksen toimijoille yhden-vertaisen mahdollisuuden kerätä allekirjoituksia niille osoitetussa paikassa kirjaston tiloissa.

Kansalaisaloitteen voi teh-dä kuka tahansa äänioikeutettu Suomen kansalainen ja kansalais-aloitteella voidaan vaikuttaa lain-säädäntöön.

Jouni PääkköläKirjastopalveluiden johtaja Oulun kaupunki

Palveluiden nykyaikaistamisella pystymme säästämään samalla myös menoissa.

kaupunginkukkarolla

Hankalat kysymyksetOnko sinulla mielessäsi ”hankala kysymys”, johon haluaisit saada kaupungilta vastauksen? Lähetä kysymys osoitteessa www.ouka.fi/oulu-posti.


SARJ

AKU

VA Jy

rki M

äki

Vanhuspalvelulain seuranta 1.1.–30.6.2015.SOSIAALIPALVELUT on järjestettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa (90 vrk) päätöksestä ja kiireellisissä tapauksissa viipymättä.

viestejä terveyden- ja sosiaalialan ammattilaisille.

Teknologiaa käytetään Oulussa laa-jemminkin sekä ammattilaisten työs-sä että myös asiakkailla, joilla älylait-teet voivat edesauttaa esimerkiksi kotona itsenäisesti asumista.

– Tällä hetkellä meillä on meneil-lään muun muassa pilotti Yli-Iissä, jossa etähoivajärjestelmää testataan pienelle asiakasjoukolle. Yksinkertai-silla laitteilla voidaan turvata iäkkäi-den mahdollisuus kotona asumiseen, kertoo Ylitalo-Katajisto.

Kohti vakaata tulevaisuuttaKaikkien kuntalaisten etuoi-keus on normaali asuminen vammasta tai sairaudesta riip-pumatta. Esimerkiksi Tahkokan-kaalla on siirretty asukkaita esteet-tömiin palveluasuntoihin ja kotipalve-lujen sekä päivätoiminnan piiriin on-nistuneesti. Onnelan lastenkoti sul-jetaan, koska sentyyppisen palvelun tarve on vähentynyt, kuten nykylin-jausten mukaan kuuluukin.

– Maailma on muuttunut. Sijoitus-ta tarvitsevat lapset sijoitetaan ny-kytietämyksen mukaan mieluummin perheisiin kuin lastenkoteihin, kos-

Vanhuspalvelulain seuranta Oulussa 1.1.–30.6.2015

Sosiaalipalvelu Keskimääräinen odotusaika Tavoite

Kotihoito Palvelu alkaa heti, kun päätös on tehty alle 90 vrk

Kotipalvelun tukipalvelut:

– turvapalvelut 34 vrk alle 90 vrk

– ateriapalvelut Palvelu alkaa heti, kun päätös on tehty alle 90 vrk

– kuljetuspalvelu Palvelu alkaa heti, kun päätös on tehty alle 90 vrk

Omaishoidon tuki Palvelu alkaa heti, kun päätös on tehty alle 90 vrk

Säännöllinen vuorohoito 47 vrk alle 90 vrk

Tehostettu palveluasuminen 98 vrk alle 90 vrk

Pitkäaikainen laitoshoito 69 vrk alle 90 vrk

ka perhehoito turvaa parhaiten lap-sen etua ja kehitystä, Ylitalo-Katajis-to painottaa.

Laitoshoidosta ei kuitenkaan luovu-ta kokonaan, mutta apulaiskaupun-ginjohtajan mukaan ostopalveluilla pystytään tarjoamaan räätälöidym-pää ja yksilöllisempää palvelua.

– Jokaisen asiakkaan kohdalla teh-dään palvelutarpeen arviointi ja mää-ritetään, mikä on hänelle paras hoi-tomuoto.

Muutoksia rakenteissa on siis me-neillään, eikä laivaa tunnetusti kään-netä hetkessä. Koko Oulu on mullis-

tusten kourissa, mikä vaatii jos-kus pitkää pinnaa kaupunkilai-silta ja uuden opettelua myös ammattilaisilta. – Toivon malttia ja kärsiväl-

lisyyttä pöydän molemmin puolin, ehkä myös luottoa päätöksentekijöi-tä kohtaan, sillä uskon, että olemme oikealla tiellä, Ylitalo-Katajisto tote-aa. Maria Öfverström

Lue Oulun Omahoidosta

s. 12!

Lue pilotista

s. 6!

KUVA

Pet

ra S

ilven

noin

en

Mieskaverina on kivaaMonilla lapsilla ei ole yhteyttä omaan isään tai muihinkaan aikuisiin miehiin. Mieskaverit mahdollistavat turvallisen kaveruussuhteen, jossa lapsi saa tutustua luotettavan miehen elämään.

T aivas on harmaa ja puistonpenkin kos-teuden voi tuntea is-tuessaan. Vehreä Ai-nolan puisto on sil-ti täynnä väkeä. Puis-

tonpenkillä istuu rauhallisen oloinen mies. Jukka Piirainen on isä, vaari ja mieskaveri.

Piirainen kertoo, että vapaaehtois-toiminta on hänestä luontevaa.

– Pitää vain priorisoida, mikä on tär-keää, niin aikaa löytyy.

Mieskaveritoimintaan hän lähti mu-kaan vuosi sitten.

– Kuultuani toiminnasta päätin osallistua koulutukseen. Päätin kat-soa, onko toiminta sellaista, missä ha-luan olla mukana.

Kurssin jälkeen päätös oli selvillä.

Kaverina antaa ja saa– Olen saanut tutustua lasten maa-ilmaan. Omat lapset ovat aikuisia ja lastenlapset asuvat eri paikkakunnal-la, Piirainen kertoo.

– Enää en ole vain aikuisten kans-sa, vaan saan kokea uutta ja erilais-ta itsekin.

Piirainen on kaverina 7-vuotiaalle pojalle.

– Hän on nokkela keskustelemaan. Pelaamme lautapelejä ja olemme käyneet pojalle mieluisissa paikois-sa, joissa en olisi muuten käynyt. Hän on myös tarkka esimerkiksi myöhäs-tymisistä, Piirainen toteaa.

– Se kouluttaa itseä, kun lapsi on tarkkana asioista.

Piirainen kertoo, että suhde poi-kaan ja äitiin on sujunut alusta asti

Ainakin tusinan verran äitejä lapsineen odottaa kaveria.

OULUSSA MIESKAVERITOIMINTAA järjestää Oulun ensi- ja turvakoti ry. Kaveriksi sopivat kaikki luotettavat miehet, jotka ovat käyneet kurssin ja joilla ei ole rikostaustaa.

Haluatko mukaan mieskaveritoimintaan? Lue lisää:www.oetk.fi www.mieskaverit.fi

Jukka Piirainen kannustaa oululaisia miehiä mukaan mieskaveritoimintaan, jossa luotettavat aikuiset ovat kavereina tarvitseville lapsille.

luontevasti. Poika on esitellyt hänet ylpeänä pihakavereilleen, ja he ovat kyläilleet puolin ja toisin.

– Totta kai tulee äksyilyä ja haastei-ta, mutta se kuuluu ihmisten väliseen kanssakäymiseen, Piirainen sanoo.

Piiraisen mielestä toiminnan pi-tää ennen kaikkea olla kivaa kaikil-le. Hän kannustaa ja rohkaisee lähte-mään mukaan, jos aikaa löytyy.

– Ainakin tusinan verran äitejä lap-sineen odottaa kaveria.

Hän muistuttaa, että jos toimintaan lähtee mukaan, se pitää ottaa vaka-vasti ja mieskaverin on oltava muka-na tosissaan.

– Pitää myös ymmärtää, että kave-ruus voi loppua yllättäen. Mutta se ei tarkoita, että olisi epäonnistunut ka-verina.

Piiraisen mielestä ei kannata kui-tenkaan pohtia liikaa mahdollisia su-denkuoppia, eikä pelätä.

– Tarkkoja suunnitelmia ei kanna-ta tehdä. Niin mennään, mikä on mu-kavinta ja järkevintä. Kaveruus ei saa olla stressaavaa.

OULUN MIESKAVERIT kokoon-tuvat noin kerran kuussa. Tavates-saan he vaihtavat kokemuksiaan, tukevat ja kannustavat toisiaan. Myös Oulun ensi- ja turvakoti järjestää mieskavereille ja lapsille toimintaa.

– Kävimme kesäkuussa Helsin-gissä, muun muassa Linnanmä-ellä ja vielä toistaiseksi yleisöltä suljetulla Vallisaarella. Mukana oli mieskavereita ja lapsia ympäri Suomen. Siellä oli hauskaa, paljon naurua, ja muiden näkeminen oli mukavaa, mieskaverina toimiva Jukka Piirainen muistelee.

Elokuussa mieskaverit pelasivat jalkapalloa vastustajanaan AC Oulun miesten joukkue. Mieskave-ritoiminnan ohjaaja Raija Lohilahti kertoo, että toiminta merkitsee paljon myös vapaaehtoisesti mu-kaan lähteneille äideille.

− Mieskaveritoiminta on saanut aikaan lumipalloefektin, Lohilahti sanoo.

− Mukana olevat äidit ovat kokeneet saavansa toiminnasta itselleen ja lapsilleen niin paljon, että he ovat tulleet luokseni kysy-mään, mitä he voisivat tehdä. Petra

Silvennoinen

Mieskaveri ei jää yksin


tehdäänyhdessä

THE BUZZING OF A SEWING MA-CHINE can be heard coming from the furthest room of the Karjasil-ta library. Aino Siltala has just bor-rowed the machine with her libra-ry card and is now shortening her tunic’s hem with experienced mo-ves.

Since February it has been pos-sible to loan a sewing machine or an overlock sewing machine using just a library card in the Karjasil-ta library.

– It’s the mission of the libraries to offer customers educational and developmental opportunities. Se-wing machines have been availab-le on loan at libraries in Southern

Finland before, but our library is the first in Oulu to offer this servi-ce, says Specialized Librarian Hei-ni Strand.

– Oulu-opisto is situated just next to us and their students often fetch sewing magazines and pat-tern magazines from us, Strand ex-plains.

Aino Siltala read about the pos-sibility to loan a sewing machine in the library’s add.

– This is a nice idea. Many peop-le can’t afford to buy a sewing ma-chine for themselves and it doesn’t make sense either if you need the machine just a couple of times a year.

A LIVING HEAD LOUSE is a wingless in-sect that is a couple of millimetres long, transparent, and fast moving. Finding it can be tricky, but the most common areas are behind the ears or on the neck.

– A head louse’s eggs, which are less than a millimetre long, are easier to spot. They are tightly attached to the hair and don’t move like dandruff would, school nurse Marja Pietilä says.

Severe itching is sometimes the first sign of head lice, but everyone does not have this.

Prevention and treatmentPietilä considers storing your hats and gloves inside your coat sleeve the most important method of preventing lice from spreading.

– It’s good to tie long hair together and you shouldn’t borrow hairbrushes or bobbles from others.

If you do find head lice there are some basics that Pietilä says are important to remember.

– All members of the family must have their hair examined with a lice comb that has dense spikes, but only those who have living head lice or their eggs on their heads should use louse shampoo to get rid of them.

The hair is washed with lice shampoo according to the instructions and the eggs are removed. The hair needs to be tho-roughly checked and combed at least every second day for the next two weeks.

– Sheets and head gear must be was-hed in 60 degrees and mattresses can be put in a more than 80 degree sauna for a couple of hours.

It’s imperative that the teacher of the day care group or the school class is told about the head lice in order to stop the lice from spreading as soon as possible.

– Head lice are not a sign of bad hygie-ne. Anyone can get them.

Once the day care centre or the school sends a notice about head lice every fami-ly should remember to check for lice re-gularly for some weeks to come.

THE OULUNLIIKENNE.FI websi-te offers a route guide and a GPS service based on satellite naviga-tion that make bus travelling more comfortable. On the site you can look for the route that suits you the best and also see the real time lo-cation of the busses that you are interested in.

– What is important to public transport customers is accurate in-formation about the time the bus will leave the bus stop and about

where the bus is right now. The rou-te guide will help choosing the best bus line if the customer does not know the route beforehand, says traffic engineer Jukka Talvi.

The new system is also availab-le on bus stop monitors that have been provided for the most popu-lar stops. The monitors show the next buses’ departure times and their locations on the map.

www.oulunliikenne.fi

SINCE THE BEGINNING OF THE YEAR it has been possible for families with children to get precautionary domestic help from social services employees or from the child health centre’s family ser-vices, or from private service providers.

In order to access this domestic service one must fulfil certain criteria, which are evaluated by professionals.

Families with children have the right to the domestic service if the family’s opera-tional ability has been compromised and the child’s wellbeing cannot be ensured. A family’s operational ability can be comp-romised by an illness, giving birth, an in-jury, or a special family or life situation.

– The domestic service provides goal-orientated support for parenting and ma-

naging everyday situations. It’s not just helping with cleaning and babysitting, says specialist Marja Salo-Laaka.

The service is subject to a charge. The charge is determined according to the needs and the size of the family and their income. Another possibility is a servi-ce coupon the family can use to procu-re the service from a private service pro-vider, for which the city reimburses a cer-tain amount. The family can choose the domestic help provider from a list of ac-cepted service providers.

You can enquire about the possibility of qualifying for domestic help at your own child health centre or from a social wor-ker.

It’s buzzing in the libraryIn the Karjasilta library you can utilise a sewing machine or an overlock sewing machine by showing your library card.

Easy access to domestic helpFamilies with children now have the right to domestic help if it is essential for the wellbeing of the children.

Public transport system customers can now see busses’ real time location on a map.

www.ouka.fi > in English > Social and Family Services > Family Support and Child Welfare

The blight that returns every year

Bus info conveniently on your mobile phone

When day care centres and schools start their semester the traditional head lice circus starts as well.


English page


KUVA

T Ju

uso

Haa

rala

Hupisaarilta SonnisaareenTimo Kanniainen on paitsi biologi ja panimoyrittäjä myös kalojen ja vesistöjen hyvinvoinnista huolehtiva perhokalastaja. Kotikaupungin kohteiksi valikoituivat luontevasti Hupisaaret, eri-tyisesti Merikosken kalatien ympäristö Lasaretinsaaressa sekä Oluthuone Leskinen.

K oulutukseltaan Kan-niainen on eläineko-logi. Hän toimii tällä hetkellä Luonnonva-rakeskuksella tutki-musassistenttina, ja

kevät ja kesä kuluivat lohenpoikas-ten vaeltamista tutkivassa projektis-sa Torniossa. Työt ovat tutustuttaneet Kanniaisen myös Merikosken kalatien toimintaan.

– Olen ollut mukana kalojen las-kennassa sekä aineistojen purkami-sessa ja analysoimisessa. Kalatien to-teuttaminen oli tärkeä asia ja tällai-sena se sopii ympäristöönsä, Kanni-ainen sanoo.

– Tämä on hienoa aluetta, jossa lii-kun mielelläni myös vapaa-ajalla. Ke-

Hupisaarten puistoalueen puroja katson biologin ja ”kalanhalaajan” silmin.

< Luonto on Kanniaiselle tärkeä, mikä oli vaikuttamassa myös alavalintaan. Kanniainen on kalastanut koko ikänsä. Kenttätyöt vievät hänet usein pohjoiseen, ja mm. Tornionjoki ja Tenojoki ovat tuttuja niin työ- kuin vapaa-ajan reissuiltakin.

Sonnisaaren panimon toiminta on käynnistynyt hyvin, ja esimerkiksi kesän Qstockissa oli mahdollista mais-tella festareiden nimikkotuotetta. Kanniainen toivoo, että panimosta kasvaisi hänelle työpaikka.

Kanniainen näkisi Oulun mielellään kaupunkina, jonka keskusta-alueella virtaa taimen-puroja. Nyt Ainolan puiston puroissa elää lähinnä särkikaloja, kivennuolijaisia ja mateita.

Biologin ja tutkijan työt ovat usein projekteja eivätkä itses-täänselvyys. Työttöminä jaksoi-na Kanniainen kertoo viettä-neensä kirjastossa tavallistakin enemmän aikaa.

Seuraavaksi

kotikaupungin turistiksi

Kanniainen haastaa

muusikko ja biokemisti

Olli Niemitalon, joka

on omien sanojensa

mukaan ”tieteellisesti

ajatteleva taiteilija”.

nan taustalla Oluthuone Leskisellä on tärkeä rooli.

– Leskisessä tiedettiin paitsi mi-nun myös parin muun intohimoisen olutharrastajan panimohaaveista ja he yhyttivät meidät yhteen. Leskis-tä pyörittävä yritys on Sonnisaaressa mukana myös taustayhtiönä, Kanni-ainen kertoo.

Paikkakunnan omalle panimolle ja lähioluelle oli selvästi tilausta, ja toi-minta on lähtenyt käyntiin lupaavasti.

– Volyymimme ovat vielä melko pieniä, mutta niitä on tarkoitus kas-vattaa. Ensimmäiset oluemme tulivat myyntiin vapun jälkeen eli vajaan vuo-den kuluttua toiminnan käynnistämi-sestä. Toistaiseksi tuotteet on myyty käytännössä käsistä. Maaria Rousu

väisin, lintujen saavuttua, sirkutus on valtava, ja silloin kuljen usein tarkoi-tuksella koko puiston läpi.

Monesti matka vie kirjastoon, joka on Kanniaiselle tärkeä paikka.

– Olen lukutoukka, jolla on aina useita kirjoja kesken. Lukusalista löy-tyvät myös seuraamani luonto- ja ka-lastuslehdet, Kanniainen kertoo.

Hupisaarten puistoalueen puroja hän katsoo biologin ja ”kalanhalaa-jan” silmin.

– Jos puroja kunnostettaisiin niin, että ympärivuotinen vesitys olisi tur-vattu ja kutualueita sekä soraikkoja löytyisi, uhanalainen taimen voisi li-sääntyä niissä. Tällaisesta on onnistu-neita kokemuksia kotimaassakin, esi-merkiksi Vantaanjokeen taimen saa-tiin palaamaan.

KANNIAINEN ON MYÖS yksi Sonni-saaren Panimon kolmesta perusta-jasta ja henkilöosakkaasta. Sen tari-

turistinakotikaupungissa


KUVA

123R

F

Rapa roiskumaan!Tulossa on jo kuudes syksy, kun oululaiset

pyöräilijät pääsevät nauttimaan liikunnasta

erilaisilla radoilla puistoissa ja lenkkipoluilla.

O ulun krossisyksyn rullauttajana toimii Krossikommuuni Ry, ja yhteisharjoituksia järjestetään syys- ja

lokakuussa keskiviikkoiltaisin. Tors-taisin järjestetään myös yhteislenk-kejä pyöräilijöille.

Krossisyksy sai alkunsa siitä, kun oululaisille cyclokrossin Suomen hui-puille haluttiin järjestää hyviä treene-jä. Pikkuhiljaa toiminta alkoi kasvaa suuremmaksi.

– Viimein tapahtuma kasvoi niin suureksi, että osallistujille oli jaetta-va numerolappuja. Krossisyksyn ta-pahtumissa on ollut keskimäärin 50 osallistujaa vuosittain ja tänä syksy-nä odotetaan samanlaista osallistu-jamäärää, kertoo Oulun krossisyksyn perustaja ja Krossikommuuni Ry:n va-rapuheenjohtaja Kimmo Ovaska.

Tämän vuosituhannen aikana pyö-räilystä onkin tullut muoti-ilmiö. Tämä on näkynyt erityisesti keski-ikäisten miesten keskuudessa.

– Oulussa on ollut aina vahva pyö-räkulttuuri. Maantiepyörien määrä ja erilaiset asusteet ja varusteet ovat koko ajan lisääntyneet katukuvas-sa. Krossisyksyn tapahtumissa va-rusteeksi riittää kypärä. Myös kaik-ki pyörämallit ovat sallittuja, mutta kapearenkaisilla maantiepyörillä ei tahdo oikein pärjätä maastossa. Ihan kaikki ovat tervetulleita tapahtumaan, Ovaska toivottaa.

Kaikki krossisyksyn tapahtumat ovat maksuttomia. Cyclocross-ta-pahtumien sarja huipentuu lokakuun puolivälissä Heinäpään urheilukes-kuksessa Oulun avoimiin CX-mesta-ruuskilpailuihin. Petteri Pohjonen

Ihmisyyden ydin, toisen ihmisen tarve, ei koskaan häviä.

Pyöräilystä onkin tullut muoti-ilmiö.

T anskalainen ”Näin se vain on” -tv-dokumentti tuntui pahalta.

Vanha nainen oli menettänyt nä-könsä toisesta silmästään ja vietti päivänsä yksin. Lapset asuivat lähel-lä, mutta eivät käyneet tapaamassa.

Vanhus itki, ja asiantuntijat lausuivat, että vanhuk-sista huolehtimisen perinne on katkennut. Vanhus-ten yksinäisyyden vakuutettiin olevan ongelma eri-tyisesti Pohjoismaissa.

Siis siellä, iloisessa ja yhteisöllisessä Tanskassa. Mitenkähän meillä, slaavilaisen melankolian maas-sa, itsellisyyttä korostavassa Suomessa?

Kun nuorena ei ole kokemuksia vanhuudesta, tu-lee tilalle pelkoja, kuvitelmia, tutkimuksia, ennus-teita ja dokumentteja. Niihin on sovitettava oma persoonallinen tulevaisuutensa. Lohtua tuo kui-tenkin aarre sateenkaaren päässä, jos tilillä riittää katetta. Senioriasuminen alkaa nimittäin erikois-tua. Jo nyt voi valita esimerkiksi puutarhapainot-teisen vaihtoehdon.

Erikoistuminen tarkoit-taa kohderyhmän tuntemista. Suunnittelijoille tiedoksi jo täs-sä vaiheessa: huomisen per-soonallinen vanhainkoti tarkoit-taa paitsi toimivaa perushoivaa myös sujuvia tietoliikenneyhte-yksiä. Maaseutuyhteiskunnasta tutut harrasteet eivät vedä, sil-lä niihin asiakkailla ei liity tun-ne- ja lihasmuistoja.

Me haluamme arvokkaan, hy-vän ja sähköisen vanhuuden.

Emme pelkää tietokoneita, vaan vaadimme lan-gattomia yhteyksiä. Yöpöydän laatikosta pitää kiin-teänä varusteena löytyä tabletti eikä se tarkoita il-talääkitystä. Keksi tabletin sisällä meinaa muuta kuin päiväkahvileipää. Teknisen tuen edellytämme olevan hälytysvalmiudessa vuorokauden ympäri.

Niin paljon ihminen ei kuitenkaan muutu, että perusasiat muuttuisivat. Myös me pidämme vii-meiseen asti kiinni oman kotimme ovenrivasta. Sii-henkin tarpeeseen saapuu teknologia. Nettilääkä-rit ovat jo todellisuutta ja hoivaroboteista puhu-taan. Mutta voiko niiden tunne-elämää ohjelmoi-da? Saammeko heistä samanhenkistä seuraa vai touhuavatko vain hoitavina käsinä?

Toisaalta jo Irwin lauloi lättähattujen vanhainko-dista, jonne hän ei ennättänyt. Taiteilija kuitenkin ymmärsi, että ihmisyyden ydin, toisen ihmisen tar-ve, ei koskaan häviä. Tanskalaisdokumentissa tuttu näyttelijä oli ottanut anopin asumaan samaan ta-louteen. Tässä tapauksessa päätöksestä oli isos-ti iloa kaikille.

Nimim. Valkoinen paperiKuulostelee ja kommentoi oululaisia ilmiöitä

Sateenkaaren päässä sähköinen vanhuus


Antto hakee oppinsa AmerikastaRakkaus amerikkalaiseen jalkapalloon sai teinipojan muuttamaan tuhansien kilometrin päähän kotoa.

ANTTO TOIVIO15 vuotta

KoululainenKotoisin Oulusta,

opiskelee Yhdysvalloissa sisäoppilaitoksessa

� OULUSTA TULEN ENITEN kaipaamaan perhettä, sukulaisia ja ystäviä. Ennen lähtöä yritinkin viettää mahdollisimman paljon aikaa heidän kanssaan.

S yyslukukauden alettua oululainen Antto Toivio, 15, ei aloittanut yhdek-sättä luokkaa Maikku-lan koulussa, vaan hän totuttelee elämäänsä

Yhdysvalloissa. Toivio muutti kesällä Tennesseen Chattanoogaan McCalli-en sisäoppilaitokseen lukion ensim-mäiselle luokalle kehittyäkseen en-tistä paremmaksi amerikkalaisen jal-kapallon pelaajaksi.

Teini-ikäisen tavoitteet ovat korkeal-la, sillä hän haluaa ensimmäisten suo-malaisten joukossa lajin ammattilai-seksi.

– Olen osallistunut kahtena edel-lisenä kesänä Manning Passing Aca-demyn leirille Louisianassa. Siellä huo-masin, että ero minun ja amerikkalai-sen pelaajan välillä ei ole vielä kovin suuri. Sen sijaan muutaman vuoden päästä ero olisi jo huima. Siksi juuri nyt on hyvä hetki päästä sekä opiskele-maan että harjoittelemaan kunnolla, Toivio kertoo.

Ainutlaatuinen elämänkokemusKoulussa päiväohjelma on tarkkaan suunniteltu aamupalasta iltapalaan ja siihen kuuluu harjoittelun lisäksi sel-keät vapaa- ja opiskeluajat. Opiske-lijoilta odotetaan ahkeruutta myös oppituntien ulkopuolella. Päiväohjel-maan onkin merkattu kotiläksyjen te-koon varattu aika ja vanhemmille ra-portoidaan viikoittain opiskelijoiden menestyksestä.

Englannin kieli sujuu Toiviolta hel-posti, sillä lapsena perhe asui neljä ja puoli vuotta Dubaissa. Siellä Toivio

aloitti amerikkalaisen esikoulunsa ne-livuotiaana.

– Tämä on hieno elämänkokemus. Olen sitä mieltä, että matkalla koh-ti unelmiaan kannattaa tehdä välita-voitteita. Tämä on yksi niistä. Seuraava on saada stipendi johonkin collegeen. Ei kannata odottaa kymmentä vuot-ta, vaan tarttua hetkeen, Toivio kertoo.

Ensimmäisinä vuosina opiskelijat ja-kavat huoneen yhdessä toisen opiske-lijan kanssa koulun kampuksen asun-tolassa. Uusi ympäristö vaatii varmasti sosiaalisuutta, mutta iloiselle nuorelle se tuskin on ongelma.

– Lähden sinne positiivisin mie-lin. Varmasti se tulee vaatimaan so-siaalisuutta, mutta ei siellä auta jää-dä omaan huoneeseen mököttämään. Erilaisia harrastuskerhojakin on kou-lussa vaikka kuinka paljon. Niissä on helppo tutustua uusiin ihmisiin.

Koko perhe lajin pauloissaAmerikkalainen jalkapallo on tullut Toiviolle tutuksi jo lapsena. Isä ja sis-ko ovat olleet innokkaita pelaajia ja valmentajia, ja äiti on toiminut joukku-eissa huoltajana. Anton pelipaikka on pelinrakentaja, jossa parasta on siinä tarvittava vastuu.

– Se on vähän erikoinen paikka ver-rattuna muihin, vaikka kaikki paikat ovat yhtä tärkeitä. Siinä pitää olla joh-tajuutta ja saa olla paljon pallon kans-sa tekemisissä, Toivio summaa.

Ouluun nuorimies tulee seuraavan kerran jouluna. Onneksi nykyaikana koti-ikävää on helppo lievittää Skypen avulla. Saara Kärki

� EN EHTINYT KEVÄTJUHLASSA AJATELLA, että tämä on viimeinen päiväni Maikkulan koulussa. Se tuntui normaalilta päättäjäispäivältä. Pari opettajaa ja kaverit tulivat toivottamaan onnea tulevaan.

� TAVOITTEENI ON päästä pelaamaan mahdollisimman paljon. Alussa edessä on varmasti vaikea vaihe, jotta pääsee näkyviin. Siinä suomalaisuuteni voi olla avuksi ja erotun paremmin joukosta.

KUVA

Sam

uli S

kant

si

Julkinen tiedoteJaetaan jokaiseen oululaiseen talouteen.

Documents

Oulu-posti 4/2015