KAUPPA- JA TEOLLISUUS- MINISTERI0

TEOLLISUUSOSASTO

Hels ingissä ,

28 joulu 56 ........ .. p.xa ... , , , , , ., ,. /auta 19 .... , , , , ,

5753 1335 A.D.11. ' N:O . . . ~ . ~ . - ~ ' , ~ . 1 9 5 6 .

(Vastauksessa viitataan tähän numeron.)

kil? j elm'kbne V i i t e : 14.12.1956.

A s i a : luopuminen Kopsa 1-6 n i m i s l s t ä ka ivosp i i - r e f s t ä ,

Outokumpu Oy

Hels l n k i Malminkatu 1 6

Viitekirjelm'8n Johdosta kanppa- j a t e o l l i s u u s -

ministeriö k a i v o s l a i n täyt'äntöönpanosta ja sovel ta -

misesta 24.3.1943 annetun asetuksen 11 $:n 2 momen-

t i n n o j a l l a keho i t t aa Outokwnpu Oy:tä antamaan m i -

n i s t e r i ö l l e sanotussa momentissa saäde ty t t i e d o t ,

Toimeksi saaneena:

Kauppa- ja teollisuusninisteriö

Teollisuuso~asto

H e l s i n k i

Asia: Luopuminen Kopsa 1-6 nimisista kaivospiireistä

Kauppa- ja teollisuusministeriön kirje 5753/1335 A.D.K. ja T o M o 1956

Viitaten kauppa- ja teollisuusministeriön ym. kirjee- seen liihetanme oheisena selostuksen Outokumpu Oy:n suo-

rittamista tutkinustöista Kopsa 1-6 kaivospiirien alu-

eella Haapajärven pitäjässä.

Oheinen selostus annetaan valitettavasti huomattavasti

myöhästyneenä, koska tutkimusnateriaali, joka Nivalan

kai~oksella skiilytettyna e.n. kaivoksen lopetettua toi-

mintansa joutui kaivoksen arkiston evakuoinnin yhtey-

dessa osittain vaille hoitoa jakaantuen Outokummun eri

laitosten arkistoihin.

Allekirjoittaneen, joka on saanut tehtavakseen oheisen

selostuksen, vasta twan vuoden aikana onnistuessa kokoa-

maan tu.tkimusaineiston tutkimusraportin laatimisen edel-

lyttämissa puitteissa.

Ou.tokumpu, lokakuun 29 pna 1958

,- - .

Veikko 0. Vähätalo

Liitteet: 1 k p l tutkimusselostus

karttaliitteitä 1-6 profiililiitteitä 7-17

O U T O K U Z P U Oy:n t u t k i m u s t y ö t

Kopsa 1-6 kaivospiirien a luee l l a Haapajarven pitäjassti

sivu

Tutkimustoiminta

Alkuvaiheet

Outokumpu Oy:n tutkimukset

Poraukset

Ngytteidenotto ja analyysit

Muut tutkimustyöt

Tutkinusten tulokset

Yleinen geologia

Kvartsi-kiisujuonet ja kiisuraot

Buuttuneet vyöhykkeet

Kiisuirnpregnatio

Malrnit

Kiisuirnpregnatio

Euuttuneet ja tektonisoituneet vyöhykkeet

Kvartsiauonet ja niiden tinentynat

Au-pitoisen vyöhykkeen luonne

Malmien käytännöllinen rne~kitys

Yhteenveto

Tutkimusten jatkaminen

Kopsa

Euut alueet

A l k u v a l h e e t -

Jo vuonna 1937 toi Sst Oikarinen aneim&ie@t As-kifeupi%oiset ngyttaet PLeEapaJ&rvelt& lakolsui tutkiJoills tarbetettavakal, Ee eivkit kuitenkaan viel& aiheuttaneet aink&&nlaisia tofnienpi- teitki. Vaeta kun Nivalan Sarjakylän ngytteiden analyoointi ke- sallM 1939 o8oitti, ettl kulta saattoi olla Jopa huoa~attavakin eeuralalnen eeudun arsenikkikiisuissa, kiinnitti Oeal* Toim. myUs huomiota Olbriaen It5ytöihbn. Irtokiviassa tavattiin Als-

kiioua gunswasti Kontiolan slllon l&hettyvill& seka Kortesjhr- ven jo Haaga$irven vkiliaeltli jokikannakselta (Vahkan alue). J4ilkfmm%iseasa paikassa aloitettiin poraue 30 samana keebki. Edelleen lGyd@ttiIn Vehkan alueet~ta n. 2,5 km launaaeeen de- kiisugitoisia ~eissigmniittflohkareita Ropsan talon l a o t t y - vilt& Ja niiden peruatsella keksittiin Hopean kallio, joeaa As- kiisua tavattiin kiintokivesaa. Kogsaeaa aloitettiin porerua kevaalla 1940.

O u t o k u m p u Oytn t u t k i m u k s e t

Kun tutkiauetoininta &aps&j&rvail& kev&tk6st&$tli 1940 joutui Ou- tokumpu Oytlle, oli Vehkan a1ueell.a porattu 5 reik&& ja ensim- mainen 019 alulla Kogea@~a. Kultam€i&rf&yksi& oli tehty u ~ s i a t a lohkareista eri puolella tutkinusaluetta. Ae-kiieupftofset ki- vet e r i t o t e n gneie~igraniittflohkareet olivat yleene8 antaneet Au-htmoja, Amlyysisar3a Kopsan kalliosta oli rohkai~eva, aillk kaikki arvot olivat yli 1 &%on Au. Eoraeydhietti oli ehditty analysoida vain Behkan rei&n Mo 1 heikoetb impregnoitunut gla- gioklaaeigneisei. Kultaa stina oli merkttykeetön m&&rti. Kuften- kin o l i Vehkasm rei'iaasa No 4 ja 5 tavattu 88-kiirtupltoista gneisslgraniittia Ja Kogsan enaimkiinen m l k & oaoftti gneisei- grsuiiltln jatkuvan A s i - k i i s u p i t o h e e gerljaatuman ulkopuolella- kin.

Tutki~u~tolminta p&4it@ttiin keekitW& Kogeaan ja Vehkaan. Kun ratkaisuun oli pyrltt&vQ nopeasti, oli gorauafa tehostettava ja tyljvoiaa varattava sen k&yttUön. Oli ilmelatkl, @tt& vain gi~n@mn&sca& mli&r&es& voitiin o a i e t a u t u muulle tutkimiuety6lle.

Po~auketet (kts. karttaa HaagerJllrvi 1 r8,000)

Porau~alueista sijaitsee Vshka Kortasjarven-Hap6tj&men vgli- se118 kannaksella n. 4 , 5 km Haapajiiimen kirkolta Rivalarin gain. Kopsan alueen kaakue on Vehkaata n. 2 ,5 km lounaaseen, mutta on t U & n alueeseen laokettu kaikki sanaan linjoitukesen kuuluvat gorareiiit aina Lev&larmille ja p i t k a l l e Vahkan-Rop- aan saliseen maaetoon saakka, Vehlca on kahden maantien vi4lls- ag, joten gaMey einne on helppo. Kogawin v i e heikko karrytio, joka srkanee gtaeapajumen etaltiipuoleiae~ta tieet& Tutulan ta- lon kohdalta n. 1 b Outokmmun asutuealueesta 14ivalaan piikin.

Haasto on molenmlssca netsaietë, va ikbkln Vehkaasea viljelye- ten reunustama. goreenlpeitteen paksuus vaihtelee 2-4 a.

K~paasea porattiin reiat K 1- K 44 (kartta Moagajtimi 1;8.000

j6~ lfittest r&- fT" ) H I i a r t i & K 20:aora auorltsttiin vain niaapo-

rnus. K 41, K 42, K 43 ja K 44 keeksytylvtkt eodan alkseasa, mutta niit& on tuskin ayyt& jatkaa. Reikien paikat ja asenteet k&yv&t ilai kartaista ja proflileiata. Porausverkoeto on mer- kitty maaetoon heikoin iinjoituksin ja pbta1uIn. Lukuunotta- rriiatta K 1 ja K 2, Joilla on Getilogi~sen Toimikunnan valitaelaca rajalinjan suunta, ovat kaikki rei;bt auunn~tut linjoituksen mukaan, vain kmteen rsuunta ja rn8&$i vaihtelee.

Baytteiden oton Ja anslysoinnin m&iirL%ai alkuaikoina tarve tie- tU tarkoin kultaniaarat aek& kullan sfjoittuwisen voinakkuus erilaisiin kiviin ja sakenfolslin. hei~rn&iei~tiI rei'i~ta ana- l y s o i t i i n kgiyt&nnöllfsesti kateoen koko kivf. Analysoitiin erikeeen Wsrtsijuonet, juoniin liittyvat lmgregnoituneet oest sivulclveti 8ekA terve muu8tuaton sivukivi. Vahitéllen eyksyn -40 kuluessa afnshistoa kertyi n i i n runaaaati, eft8 gorauksla valvovan gaologin oli helppo ra3aittaa n&ytte@notton~l~~ vain n i i h i n o s i i n eydantg, jotka todella olivat rnsrk i tykse lb i~eat i kultapitoieia, silloin t8118ia kuitenkin analyeoitiin hefkom- m n n&lkölet& kiveti ollakseen t;urvellisella puolella. Lis&ksi on otettu suurempia n&yttsit& Kogsen kallioista ja ka1vaukei~- ta

TtB8.n luokkaan kuuluu etup&&se& vain lohkaretutkimzllcsia. VghII- s e t geologiaet kalliohaveshmot ovat aerkftyt karttaan Haapa- j&mf 1r8.000. Lohkare-etaintöJa a u o r i t t i koko tutkimu~ty6n

ajan Set Oikarinen.

Kaiva3ksia on suorlte%tu vain KogBassa. Moreeni on kuitenkin liian paksu B U U F O B T B ~ ~ ~ ~ paljaotukaille. Kaivausten paikat ja

tulokset ovat k n r t o i l l a . ( L i i t e 3,;9).

Xagaeettfset nii%taukset Kopsw al~eella sota k e s k e y t t i al- kuunsa.

Y 1 e-i n e n p t ; a o 1 o a i . a

Futkirausten alueellinen sugpeus ja luonne eivat paljonkaan luoneet 2ie&& eiihen geologiseen yleiskuvaan, jonka Vilkman omiinsa ja Loisten tuloksiin noJsutuen on laatinut. O l i tie- t y a t i aelv&&, ott i i maastossa, jossa puhkeamat ovat niin harvf- naiafa kuin Baapaj&irvell&, karttakuva ei o3.e luotettava, mut- La pienen alue~n intensfivinenkaan pornus ei anna a l u e o l l i a t a merkity~tg onaavia tuloksia el l .e i a i t a tgydenna k a u e m a ulot - tuva k a r t t a t y 8 , johoa tyovoima e i riitthinyt.

Kivilrn,jeista n k i ~ t t i jo tulkfauaten allraaeaa merkityksellisim- n U t a gneiesigraniitti, joka kartan aukaan peftthki laaJut alu- eet Haapaj&irvellki ja lUigiti4Jfesii. Se oeoitlautui yleenaa hyvin tasaisekai, melkeinpii ykaitoihkofoskrsi kivekef. Keski-

ja tasamkeisena k a i k k t a l l a vaihtelut supistuivat sifna aina harmaan yleievarin tumsnemi~ifn ja vaalanenieiin ja suuntauk- ser, voimakkuuden muutokrsiin. Suuntaus on valtaorial taan heikko, ~aikkakin, ainakia suuremiasa pimlnaisea, a i n a havaittavieraa. Kaikki fisteet ?iYriamaSsaen I f u ~ k e i i t ~ f 8 e @ n saakka on tavattu, t o s i n v i i a e k a i c a i n S t t u tyyppi aivan poikkeukseiliaana. Vehkan graniitti on ylaenaa aalvlfan ja yleinesti yar is tunut ta vesrat- tum Kopsan graniittiin. P~agioklaa~i on aina helposti &vai%- tavisara, mutta kvartsin tunteainen on epCjvsrmwa. Tumnien mine-

raalien nWr& vaihte lee . Aina h e l p o s t i havaittava on b i o f i i t t i ja aarvivalke. Kloriitti sn yloisenki, vaikka vllhiiisend teki- Jiinti. Kivi on ylsensa tervatta, vein rajoitetusti liikkunis- ja mdrrasvöSss& on tapahtunut vofmakka~gaa klorfiltlutumfsta. Seka Kopsassa e t t a vehka~aa on graniitti sarb-ynyttki, vaikkakin nyt kvartakn ehyeksi kittasaau. Kopoas~a t&a& on ilrnieiee~ti vaiaaU&~mpaa. S&irkynisen keskittyminen m a a ~ t i t y k s i vyuhykkeek-

si on epkiselviin heikkoa. 3uosituimgana auutana on likim&&rin ignai-dt&euunta, vaikka ei mitenkWn korostetueti.

Toiaena C e k i j W on alueella tavattu kerrallinen kivi, jota on kutauttu plagiokbaasSgnei~aiksf, AlkuaikoJna kaytet t f ia afitkit nixaityksia l e p t i f t t f , kiill~lfueke, kfillegnetoai ja fylliitti, joita nimilyksii4 on kartta- ja raportDimsrkimóla- s&. Nimitykset kuvaavat vaihteluja kivaa Lmdussa. Yqöhemin k u r ~ gorsukaisélri tavattiin runsammin k.0, kiveti, tultiin e l i - ken tulokseen, otti5 valtaoealla on omimieuud~t , jatka kuvauk-

een mukaan k-uuluv~~t karttalahden plagbokls&signeisalll@ ja o t e t t i f n se nimitys kayttöön. Se on tidueelliaeati hyvin taaai- nen k i v i , yleisvitr i ~zuamankama, @nimmäkaeen hlenorakeinen k i i l l e , kvartsi- ja a&aa8Zp&giLofnan kfvf. E e r r a l l i ~ u u s on yleistki ja ~elvtaa. Tununéit, kiillsrfkkaat ovat tiiviimgfl ja ehkal lfuskeissapka kuin v~a lea t Iwartol- Ja ~ e & l p & r 2 k k a a % kesrokeet. T u m i ~ m keirroke'larsa, 30~1kaora e i tarkoin vain niie- sl, tavertaan yleieretsti mmteli~aai~As muotoja, joieea on usein runsaasti kaikkialla -2 seunoiesa aurrrkoviittfa kuten v U f - naesassakin. Koko vaihtelee ~:uutarwata milli~etrista muuta- maan aenttimetsiin. "BQantelitn ovat i lmeisesti Vilb-aanin ku- vaamia kordiariitti- ja andaluslittikyhmyjki. Skirky~inen on paljon heikompaa kuin gneiosigraniitisss.

QneisaigxaniiLin ja p l a a i o k l a a s i ~ . e i $ e i n suhteet. Poraukaet ovat osoitlaneet, ett& tutkfmuoalueen levinnein kivi on pla- gioklaasigneisei, gnoiseigraniitln muodoetaesaa vain pitkiin- omaisia pahkuja slina. Kontaktit n ~ y t t ~ v a t seuraavan plagio-

klaasignei~sfri rakennetta ainakin suurlasta p i i r t e i ~ s i i . Itse kontakti on ter&v& ja jyrkka ja yleenski heikosti liikkunut. Oranitisatio sai yleeneg graniitin vaikutus sivukiveen on na- kyrngt6n. Joitakin grranlftt ikielekksita ja -haaroja on tavattu l & h e i l & kontaktia. Liikkumia- ja si4rlcymisilmi6t ovat eeilai- este Plagioklaaeigneleaiesa on tasainen, joskaan e i voimakaa liuakeieuus yleinen. Kivf nayttaa reagoineen homogeeniaeeti ja p l a s t i l l i a e e t i . Onsissieraniitti t a s a n&ytt&& jajlykernpiSn8 k&rsineen snaamtb ja hajanaissmfn, vaikkakin voimakkaammat murros- Ja hieraantumisvytit ovat v&Plaiei&. A l u e e i i i ~ s a t i on tutki&uiaas rajoiasa tuskin vofnakkstampea tai erilaista reak- tiota odotsttavfssakaan, n i in tomiaelts ja rauhalliselta vai- kuttavat yleiset rakennepiirteet kaikkialla.

Euieta kivilajaieta on tavattu liuskenuodo~telmean kuuluvat

uralifttiporfyribtit Kontiolan pomuksiosa eekh puhksamlsea Veh.b-Kagaa-linjain etslapuolalta. Viimemainituila alueella viittiavat laajat louhikot ayy8sskin konglomaraattien aiaaltyvkh eteluiseen liuakevy6hön.

Kvartei-kiisujuonst. Tutkinuetöiden tavoitteen kannalta sie- -- lenkiintoisimpia Ja ailniánpfstiivimpiki piirteita esudun ki- vfsski ovat kvartsi-kiisujuonst. He oli pantu m e r k i l l e jo ensi lohkareisea ja analyyaein todettifn niiden kultapitoisuue. Niiden esiiatymfofepaa ja ulkonaisia giirteitg voi tarkaatel-

1a Kopsan kallioiasa ja kaivauksissa (ni iata on olenaesa ixm- k a t gifrroksef) ja Vehkan kallios~a. Ensi silm&ye anW kuvan e p ~ s & ~ ö l l i a e ~ kvarteijuonfverkoa%a, Joata vaivain voi poi- mia yksityieiii juonia. Voinakhln suunta n d y t t u olevan itki-

lkintinen, mutta nekfn juonet ovat ylaenski ketkonaieia Ja haa- raiaia. Yleinen pakouus on vain muutmia aenltizetrejti , vain poikkeuatapaukei8~1a noueee se 90 am, ailloinkln vain tasku- maioeasa Iwjennukas~arr tai juonen haaraosa. Kcsrads on yleensg pysty tai jyrkkh, kontaktit taathieia pintoja, joskin pikku

p i i r t e i r : brekeirzrniaineri rajakiri on tavatlu. Xyöerkin hiertynei- Li4 kontakteja on tavattu, Kvartsi ryuodoataa valtaosan juonta. Se on enimmiiksoen ~ ~ r i ~ t 6 ~ ~ l#ipikuultavaa tai sfnsrrW, b r - keas. Toisena huomattavena tekijän3 ovat kiiaut, etugcilisuii de-kfisut. Se esiintyy u a e l m i t o n karkeinct ykeiltjinki Qa kau- niina kiteina tai, Joskin harvemmin, h i e n o r a k e i ~ i m naesofna. Sa sijaittuu nielell&&in kontaktin 12ihPstUlle tai kontaktin suuntaiaiin rytmiin 3uonen oisKlla. Kuparikiiau on myös hyvin

yleinen ja asiintymiaelt&kin slsnantapainen. S!agneettikiieu on maasolna ehka haminafeempi, mutta pfeniésea nagrin yleinen. Rikkikifsu on hyvin harvfnainen ja nCiyttW esiintyvän eril- l&än. Ainakin yhdesea to8etu~ss tapaukseeaa rikkfkfisurako leikkaa jyrkt iat i 8s-kiisupitofata kv-juonta, L i s d k s i on tavat-

tu molybdenfhohdotta ja rnstolliata kuparia seka lohkareissa sink%ivKlkett& 3a lyijyhohdetta. Efsäaineksista on mainittava vielki kloriit%i ja v%hre&, kuitufnen a d i b o l f yleisen&, vaikka m&&&ltMiAn v E ~ a i s ~ n & seka aatunnazissm niner&alina jokin kar- bonasttinfncraali ( k a l s i i t t i ? ) .

Kiisuraot ngytt&v€it t i h a n t y v a kvartaijuonien liiheiayydesaa, vaikkakin Kopean kalliossa seuraavatkfn omia suuntiaan, etuosl- tuimman euunmn ollessa etela-pohjoinen. Me ovat ftseaeiaasa vain tektonisia pintoja, haarni~ka- tai nyr38hdyepintoja, joille ki i suja on asettunut katkoilevnksi, hajanaisekei ker- rokeeksi. Weeimiten ei tallaioella s'aolla ale mitathvaa gakauutta. KiZsulsadut ovat aemat kufn kvarteijuonlesakin ja

myöskin l iaiimineraalit . Karbonanttia o i ole tavattu.

Kvrz r t a i - i r i lw~on ien ja kiisurako jen esiint:.mf nen. !lolernpSa tavataan aekä gneissigraniltisen e t t g plagioklausigneisaiasa,

jS1k1~rnaisissa kuitenkin h8rvoin ja slkloinkin heikonnfn ke-

hittyneenti. (3neisaigraniitfeea varsinkin Kopsassa ns ovat la- kuisia. Jakautuminen ei ole téisaiatei, mutta yhdistely vyöhyk-

kaiksi re2lrMprofifleiese ei ole ku.i tankaan onnietunut sanotta- vasti.

RontakLivaikutukset ovat uaein seiviit ja voi~~kkaat. Suuren- p ien kvartsijilonisn yiltoydasuä, j s l a w ehka t-iekaaninen s&rky- mfnenkin on ollut voimakkaampaa, tama ~ o h t a u 1Khsisen sivuki- ven voiuiakkaaaesn kvar-ksiiutmieeen. Vaikutuu voi n&y& (nghty vain porasyd6misa&i) useiden metrien matkalla. Aivan juonen 1&- h e i ~ ~ y d e s s t i sa on niin voimakaa, e t t M teraud kontakti hliviiia

ja on vaikea ~atkaieta onko kysynykeeaski juoni vai nuuttumfe- ~ U ~ O B . Tavalfisemmausa tapauksessa on ~uutos n&ht&viaa& vain

juonen vtilittömaesa l&h63$.@yyde~~a sivukiven vaalentwfoena ja kiieupitoisuutsna.

Metallipitoiauus. Kiisurakoje ei ole erikseen voitu analysoida Ja vain hawoiasa tapauksissa on Irvartaijuonen paksuus ollut n i i n s u w i , etta ae on kannattanut erikseen analyeoida, KLL- tapituisuus vaihtelee hyvin suuresti, korke in arvo on 62 &ta, usein on Au-gitoisuua p u l l e 10 g/ton, mutta suurin oea j&hee kuitenkin alLs 10 glton. S i i e ytl%&&n erikoisen korkeaa arvoa ei o l a saatu. Arsenikki-pitoisuus on myöskin vaihteleva ja r f ippunla ton kul lan mä.kirE;stii, Kuparia on tavallirsesti 0,1-0,2 $.

hfuuttuneia%a vyöhykkeistii on kuvattu jo yksi oBa, nimittain

ne, jotka liittpkit kvartsijuonifn. Wiidsn olsnrmisin piirre on kvartsiulwtinen Ja kiiaujen mukaantulo, Y ~ n a i k a i a e s t i ha- vi&v&-t tai vahenevkit t u m t minersalit. Tiillafsta kivsa on ta- vattu ny6akin ilman ntikyvaa yhteytta kvarteijuoniin, vaikkakin silloin heikommin Ja epkitaeaieemin kvartaiutuneena. Toisen ryeiman muodoatcsvat voi.xkkaasti tektonieoituneet vytjhykkeet, joeea k l o r i i t t f u t m f n e n on kvartsiutumieta voimakkaampi, Vain ykai huomattavampi ja yhtengiesnpi t&&n tyyppinen vyöhyke ta- vattiin nfmfttain reiniss& K 1, E 2, # 3 , K 4 , K 5, H 6 , K 8 ,

K 9 Qa Z 12. 3e on suurin piirtein lanai-itki-euunlainen, l~iva-

k m t e i n e n vyöhyka, joka on p a i k o i t e l l e n voinakkaasti l i u a k e i - nen ja eflloin lmarteiutuut, paikoin klosifttirikkaaata, peh-

Sekg granlittbgneiaeisa4i sttg glagioklaasigneis~i8si.i tavataan kiieuja pienin& rakeina s&Bll& taallP. Tutkitulla alueella on p l a g i o k l a a e i g n e i e a i ~ kiisujen m W 8 , erittéllnkin Aa-kfiaun rnki&rB aivan mit£4tlSn. On kuitenkin tavattu lohkaretita, joisea As-kiieua on verraten runsaasti. On@issigranlitissa sit&vaa- toin kiisut ovat yleisempi&. Varsinkin ptenen pieniki magneetti- k i i a w a k e i t a on kaikkialla js kuparikfieukin on verraten ylei- see t i lovinmiyt, %en eijaarn Ae-kiisu on ehyeaaki ja terveaaaa ~raniitiaea brvinainen, m u t t a Wartafjuoaien s&rkem&aa& ja

muutm t@ktoni#oituneeosa kivesski voittaa Loieef kdisut.

Kiisuirnpregneiti., Tutkimukela alcitettasasn analyysit Ja en- eirm&iaat hsvainnot kalliolata ja poraayd&nist& antoivat ai- heen toivoa, e t t a gnelesigrmiitti olisi eiiina atUrin As-ki i - sun ja sitti aeuraav'an kulla2 imgrsgnoi-,.r, a t t i i se kelpaisi eylinomaahieen ajan heikoksi nalniksi, tuf a inak in kvart~i- Lilsujuonion korkoaman Au-gitoisu~idarr avustetmam olfioi khyt- t~kelpoinen, TIuxiki vtiiira k&eitya p e r u s t u i o s a k a i viitirfin t a i guutteeïlisiin havaintoihin t l i l la icen impregmtlon ylsioyydso- La Ja voimakkuudssta sekQ analyyseihin ni iyt te ie ta , Jotka e ivgt ole voiaeet olla tyypll l iei2i . Vu%me~lkkaampf imgregmtfo ra jo i t - tuu vain kvartsijuonion v ~ l i t t 6 ~ ~ ~ l&heisyyteen ja nkidenkin

Au-gftoisuue on paljon pienenpi kuin kuvauksista phiatellen ea- manlaisten Geologisen Toinikunaan ottanrien niiytyteiden arvot. Jos lasketaan keskis&&rainelz Au-piteieuua vikihtinkin suuremaalle nUr&ille tkillaiata isnpregnoi-tua kive&,on kultapftoi$uus enin- t&&n 0,1-0,2 g/ton,

~ u u t t u n e @ t ~ k t o n i 8 u i t u n d e t *hgkkeat. As-pitoinen tekto-

niaoitunut gneisai oli antanut ensi enaly;~setasa huo~attavia kulta-amola. k f ~ b k i n oli ensi ~iza lyys i en Ja havslntojen ge-

rustealln l ~ i d e t t y Ae-kiisua runsautta ~ucsSollisena kullan m&&r&llo. S i k s i hergttikin hyviK toiveita sdellá kuvattu rnuut- t m u t vyGhyke, jossa vofmkos tektonlaoituwinen yhtyi runaaa- aesn Aa-piloiauutean. #ulta~Uc3'&ykset osoi3tfvat kuitenkin, e t t a vyahykkeea~g o l i , joakin enernrän kuin elvuklveeeiii, vain paikoin yif 1 &/%on Au:ta. K.o. vy8,biyke l&vtstettiin Kopsan kallion 1&h@fsyy'dessil uaeaasa r e i E w ~ % Ja t u l o k s e t olivat yhta- piL&vk%. Se ~ ~ a h d s l l i ~ u u s on o2eaassa, et t t i vyöhyke muu%taa laa- timan pidlran;rr~#Zla e~euratlaeaaa. T ~ i k k a ~ a i a ~3iittl on kuitenkin

Qc niin paljon, e t t a olisi odottanut niioah suurempia heilab- 8uksia Au-pitoisuudessa, jotta nainltulle rrahdolllsuudeLle v a i a i antaa merkityst&.

Kvartoijugnet Aa-n --- tihentym2.t: - Kun kaikkialla Au-arvot olivat korkei~mat ja v a r n f m t lmrtai-klieujuonis8a, oupis-

~ o k o niin auuria ykuityPni& l ~ r a r t u f J u o n i a , e t t a nliden lou- hinta yksin u l P ~ 1 mahdollfne~i tai ssliiiisia Juon i t f hen tp ik i , e t t k i juonisea oleva W l t s Jakeaisi kohottaa valieen kivenkin

tapauksessa oletet tziviaea, s$t& ry8skln imprsgnatio intensif- vieeus&in kcjul:otuicosn jcrhdostu olisi ~ l ~ i ! ~ ~ k k & a f B p i vELliaeas4-i ~ e i a s i g r a n b i t l s s a Ja auttaisi aaiaa oteeny3ifn, Ta1Lafsia tf- Ilentymii4 tava8tiinohial ykaityississti reP 'iss#, mutta n i iden ulot- tuvaleuus ei uaefmiten u l o t t x n u t 25 metrin paKss& olevaa ms- purireikä& p i t a ~ u & i l l e ja Lain Beskigitolauue ei nouaaut yli

3 g/ton, ~6 niin p i e n d l l i i tankuilla o l l u t z;zit&aeiul merkftyst24. Vasta rei&oe&i K '7 tavnt3iin vyuhykót, josea kvartoijiioniirn liittyi irny8rirkiri. voimakkaat k v a r t e i u - & ~ p s i l n i ö t ja kul tap i to i - auus, Joskin heikko, ncrusf 2,S g/ton 8,38 metrfn na%kalla. (Vertaa seloatuata 1t1.000 tai 1:500 karttoihin ja peitepiir- r o k s i l n sek& gorarapor%tefhln). Va~taava ?ryOf~yke tavattiin yhtal&isena naapurlrei~ssi% K 11 ( 3 . 6 g/tori 8,26 n'etrin mtkal-

18). Lántem pafn tata voitiin kulun euunrraesa seurata aina r a ik€ im Ig 24 asmkka ja iti&%rr reik&&n K 1 1 , e l i rr. 225 m 1.5- tuisestl yktsensa. Rai&es& K 18 ItSiseen, ja rei#ee& K 24 lantiseen auuntaian ee on $0 heikonturrul. Aikaisemmin oli vyö- hyke3tbi LuLkP.Ctu kaat~en suuntaan atelgein. &C 7 ja Ia 11 n&&- r&mSe~& leikkoukaiaso se tavattiinkin. K 10teai4 Ja K 13rssa

(K 7:n tasoesa) ei kultsnkaan en&& yhtki yhtsrztiisan&. Kvartsiu- tuminen oli heikompi ja hajanainen ja kuxta-arvot sen nukai- a l a , Kaus~pana l W e a s t i tutkittifn kaateen ja tkoa K 23rn Ja

K 24:n mWrWSse& Poikkauksfssa. K 23rn tasossa tavattiin vasta n. 130 zri syvyyd~eskl ku i f zp i to lnen vyahyke, t o i e i n sanoen, jos B@ o l i s i jatko e t e i t y l l e vgröhykkeslls, oliei Ben kauteesaja tapahtunut radik~alinen ;n,uutos iy.hysll& matkalla. R 24tn ta- eosea tavattiin heikosti kv8rtsiulunutta kiveti ja ai inä haja- naisia Au-arvoja, nutta rdat&&n rraJoi te tuata vyalaykkeeratki ku- ten aikaisenmlsaa Pefkksuksissa e i vo i puhua,

Au-pitoisen vyökkkeen luonne. Poraustulokset ja analyysiar- vot antavat kuvan vyöhykkeestg, jolla pikemmin ekonomieessa mieiessii on joltinenkin yhteniiisyya kulun suunnassa, mutta joka kasteen suunnassa on tavattu vain kahdeesa 25 m:n p&äss&

toisistaan oleviasa profiileissa. Loiva kaade herattiiki kum- mastusta kun rakenteelliset piirteet yleenali ovat jyrkkia, ja erittainkin kun kvartaijuonet, joihin kullan pitoieuue taesa- kin tapauksessa lfittyy, ovat mitatuissa tapaukeiaaa melkein pystyja. Kysymys on tuskin yhtenaisestii kappalessta, vaan sar- jasta pesakkeita, joiden sijoitturninen noudattaa hyvin epa- s&ännölliat& s&rkyniiavyöhykett&, ehkii samaan tapaan kuin haa- vajuonissa (gash veine), joissa ykaityisten juonien ja juoni-

rintaman asenteet voleat olla usein aivan vastakkaiset.

Kultapitoisen vyöhykkeen ytimen3 n&ytt&vat tassakin tagauk- seaaa olevan kvartsijuonet, vaiWrakin kultapitoiauus kuten kvartaiutminenkin ulottuu poikkeuksellisen pitkalle ja voi - makkaaeti eivukiveen. T&& johtunee sivukiven inteneiiviaem- maat& sarkymiseatki. Suoranaisia todisteita ei t&st&i ole, silla muuttulriinen on h&vftthyt breksiamkeateen. Kulta-arvot ovat korkeimt kvartsijuonissa, mutta eivgt nouse n&isa&kUn kuin muutamassa poikkeuatapauk~esaa yli 10 g/ton. Metallipitoisuu- den jakautumiseen nahden vyuhykkeen eri osioea voi tuskin huo- -ta ~iit&&n ski&nnönmukaisuutta. Jonkinlainen tendenssi kullan rikastumiseen kattopuolelle ja hopean Jalkapuolelle on ollut huomattaviaaa, mutta tendensei on liian heikko ja sen esiner- kit liian v&ih~lukuiaiiet, jotta sita v~isi p i t U toosiaaiana. Ra- portteihin liittyy kaksi grafiata eeityatä rei'istki K 7 ja K l l . Biiden tarkoituksina on eaittU eri metallien suhteita vy6hyk- keesea. Kulta ja areenikki seuraavat suurin piirtein toisiaan. Yhdenmuotoisu~s kuvfoiaaa on sita suurempi mit& pitemliit ovat

analyysivälit Qa pginvastoin. Aa ja Au näyttiivat siten suurin pilrtein lakalisoituneen samoihin paikkoihin, vaikkakin voi- neet sialla valita olinpafksikseen eri kohdat. Niaeki kuparia on runeaamin, nliyttaki sen heilahtelu tarkoin mukaantuvan ho- pean vaihteluihin. Kulta Ja hopea eivat n&yt!A seuruetelevan keskenaän. Sleenoa on = a b i hopeaköyha (vain sinkkivälke- Ja Lyijyhohdepitoieiass lohkareissa nousee hopean rnakirti).

Ualmien kkiyt&nnöllinen nerkitys. Yll&iolevaeta on jo ilmennyt, etta vain Kopsan erillisaati kasitellylle vyöhykkeelle voidaan omistaa huomiota tibs5-i auhteeesa. Sen oikuttelevaieuudesta

johtueu on malmin rn&&lrW ja pitoisuuden laskeminen vielakin

vaikea teht&v%. Jotta kuitenkin o l i s i saatu k&eitys a i l L 8 , minka suuruueluokan arvoa se edustaa, e a i t e t u n seuraavassa laBkelma, jossa eovinnaisin menetelmin p y r f t W a r v i o i m todetun mal~in aWr& ja laatu. La~kslma peruetuu neljWn leikkaukeaen ( k t n . 1!1.000 prof i i le ja) OB-46, 0Ii-47, 011-48

Qa OH-50, Joiesa kahdesea =imi on vain yhden porareiiin maa- raaniki. &.%rfm&iaten Zeikkauksien ulkopuolella kulun euunnaaea on a$ete t tu 10 n jatkuvslauua samoin kasteen euunnasea kunkin lsikkaukaen Wrimlfa is t&i rei'iatli laskien, Laskut suorftet- t i i a kahdelle eri malnflyypflls. Ylimp&nii tavoitteena oli 3 g/ton m d m i , mutta ellhen ei pkibty kuin pnikallieisss lae- kulma. T o i s e a ~ s tapauk~eeea pidettiin tavoitteena 2 g/ton. Ominaiapainoksi otettiin 2,S. TiillGin anat3.Int

120.000 tonnia rnalaia, jot?rss on S,O g/tan Au tai 70.0QO -'- -tf- - sf- 2 , ~ n t3 .- 1'

?hte@nv@to. Tiihän a a t i o t a n tutki~uetan peruateells ef ole pakisty kiiyti imölliasatti merkitykseal& aleviin tuaokaiin. To- detut mäar&t ovat l i i an p iene t , kun kyeynykseoeti on niia kay- h& mlmi kuin Kogs- a 0 ~ a .

Tutkitun Au-pitoisen vyöhykkeen aelvittaly on keeken, mutta kyaeemlaista on, kannattaako sitii Jatkaa. Siing *apnukssesa, etta keeken oleva reika E 43 o a o i t t a i a i yhteyden Au-gltoisten vyuhykkeiden va l i lba sei'iseki K 23 ja K 36 (lelkkaue oB-50) voisri ayvent&mtill&i rafkha K 21 vamiotetei, Jatkuuko reSkkiriviel~tA K 11-K 23 tavattu wyOhyke ehka muullekin jyrkem4illi.i kaateel-

la syvyyssuuntaan. Poeitiivinenkaan tu los t&st& ei ainakaan radikaalioeati m u i ~ t t a i s i tilannetta.

Koko alueeaecan n&hden oli ajateltu Jatkaa .harvaa etainttipo- rauata a l u k e i itöisaen euiuitaan gne?.aaigranii.t%in seuraten ja myöhomin lgnteenkin pain IhihiruztL pitlisn nielossa siella (l&- neesii) %avatut hyvhpuolaiset lohkareet (AU ja Ag, As-kfisu-,

einkkivalke- Ja 1yiJyhohdepitofseeea kiveaa8). Porauaverkko eaiai o l l a harva. ki&yttU jo vcarazstliia, etta rikkaita peeakkef- ta ei Kopsan rrrkentai~eesa gnoiaeigr~iiui it isaa o l e . Vain suu- r i l l a ee i intya i l l t i tavstunlaista mahiia on merkityetg ja ne tarttuvat harvenpaankin verkkoon.

Buut alueet

Rullnn anlintywin@n IakiJalla, pbtkf,'jia k & s i t t E i v & l l i i aiua@l.la, antaa ta lvos, etta se joa~akin on tavannut siksstumiaelle auatuisarmsat r8kentoelliset ja laadulllaet olosuhteet kuin nyt tutkituilla paikoi2la. Hgkyiseas!t vaiheeesa tulla1 tUh

aluesiliasn tufkimustyth p U a W etualalle. Eaikleta nifatki paikoista, miseki As-kiisus 3n ku l t aa on tavattu, o l i s i tshtklva ensin alustava ss lv i tye Ja sen an tmion ja j o saavutettujen

tuloaten valosaa ratkatstava Jatkotutkinusten targeekliouue ja laatu ~ e k M j&rJeety~.

Jatkotutkimusten tuliei antaa mhdol l i s lmac täydellinen eel- vitys kunkin alueen mahdollisuukaiata. ksrtoituksineen, lohka- re-otaintöineen, geologiafne eelvittslyineen aina koeporauk- eia myöten. Kun p o h j a k a r t a t ovat heikkoSa, jouduttaiailn feke- maan my69 puhdasta kart~it~~tyOta ja laajan alueen aerogeo- fyaiikallinon tutkimus, Jonka suorittarni~en sdyllytykssna ole- vien ilmakuvakarttoJen puuttuminen on toistuisekai viivy-ttlhyt k y e e i ~ e n alueellissn tutkimuksen Eiiyntlinpanoa.

Outokupu, lokakuun 15 pnli 1958

OUTOKUMPU Oy ~P/Jairr;inei-~ini505dsto

Veikko 8. Viihiktalo P i l . tri

&lalainetsict&osaaLon p&allikkö