022014

KOEAIKA OSANA REKRYTOINTIPROSESSIA

LUE LISÄÄ SIVULTA 10

VARAINSIIRTOVERO YRITYSKAUPOISSA

SÄÄTIÖLAIN KOKONAISUUDISTUS

26

14

30

HALLITSE RISKIT KANSAIN-VÄLISESSÄ KAUPASSA

SISÄLTÖ3 PÄÄKIRJOITUS

4 TOIMITUSJOHTAJANKATSAUS

6 KUINKAVÄLTTÄÄJURIDISIASUDENKUOPPIASOSIAALISESSA MEDIASSA

10 RISKIENHALLINTAKANSAINVÄLISESSÄKAUPASSAHYVÄLLÄ SOPIMUSTEKNIIKALLA

14 KOEAIKAOSANAREKRYTOINTIPROSESSIA

17 VAINAJANDIGITAALINENJÄÄMISTÖ

18 KUOHUVAAKESKUSTELUA–ALKOHOLIMAINONNANUUDET SÄÄNNÖT1.1.2015

20 HAASTATTELU:HEIKKICANTELLNIB

24 SAATAVANPERINTÄJAMAKSUVELVOLLISUUDENKIISTÄMINEN

26 VARAINSIIRTOVEROYRITYSKAUPOISSA

28 MIPIM2014

30 SÄÄTIÖLAINKOKONAISUUDISTUS

32 TAVARAMERKKEJÄKAIKILLEAISTEILLE

35 NIMITYSUUTISET

36 UUDETOSAKKAAT

38 KOULUTUKSET

PÄÄTOIMITTAJAViikkaTyynilä,puh.0106841663TOIMITUKSENOSOITEFabianinkatu29B,FI-00100HelsinkiSÄHKÖPOSTIjuridiabutzow@juridia.comILMOITUKSET,OSOITTEENMUUTOKSETJATILAUKSETjuridiabutzow@juridia.comJULKAISIJAAsianajotoimistoJuridiaBützowOyULKOASUJATAITTORadikalAdvertisingHelsinkiPAINOPAIKKAErweko

OSOITELÄHDEAsianajotoimistoJuridiaBützowOy:njaAsianajotoimistoHeinonen&CoOy:nasiakas-jasuoramarkkinointirekisteritILMESTYMINENLehtiilmestyykaksikertaavuodessaKANNESSAosakasVesaTurkki,kuva:KariYlitalo

02/2014

3

“JB-LEHTEMME ON ASIANTUNTIJALEHTI,

JOSSA KERROMME JURIDIIKANALAN AJANKOHTAISISTA ILMIÖISTÄ JA ASIOISTA”

”Lehden uudistus ja ilme ja artikkelit olivat todella posi-tiivinen yllätys – hienoa työtä!”

Pyysimme viime lehdessä lukijoiltamme palautetta uu-distuneesta lehdestä, ja iloksemme positiivista palautetta tuli paljon. Lehden tekijöille palautteen saaminen onkin kallisarvoista, ja haluan lämpimästi kiittää kaikkia pa-lautteen antajia. Palautteen antajien kesken arvoimme iPad Airin, jonka voitti Marketta Eräsaari Helsingistä. Onnittelut vielä voittajalle!

Olemme yksi Suomen johtavista asianajotoimistoista – täyden palvelun toimisto, joka erikoistuu liikejuridiik-kaan. JB-lehtemme on asiantuntijalehti, jossa kerromme juridiikan alan ajankohtaisista ilmiöistä ja asioista raik-kaan kuvituksen kera.

Tämänkertaisessa lehdessä kerromme muun muassa riskienhallinnasta kansainvälisessä kaupassa, 1.1.2015 voimaan tulevista alkoholimainonnan uusista säännöis-tä ja säätiölain kokonaisuudistuksesta sekä neuvomme, kuinka yritykset voivat välttää juridisia sudenkuoppia sosiaalisessa mediassa. Esittelemme myös Juridia Bützo-win uusimmat tulokkaat sekä neljä uutta osakastamme.

Toivotan hyvää syksyä ja mielenkiintoisia hetkiä JB-leh-den parissa!

Viikka TyyniläMYYNTI- JA MARKKINOINTIKOORDINAATTORI

PÄÄTOIMITTAJA

INNOLLA SYKSYYN

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Moni talousviisas on viime aikoina pohtinut maailman-talouden ja siihen liitännäisen Suomen talouden ja yri-tysten lähitulevaisuutta. Yhteinen näkemys lienee siitä, että edessä on useamman laihan vuoden jakso, jossa vientivetoinen Suomi on todennäköisemmin taantuja kuin menestyjä. Yrityksemme ovat kovin riippuvaisia pää vientimaidemme menestyksestä ja viime aikoina eri-tyisesti sen puutteesta. Yhdysvaltojen talouden korjaami-nen vie edelleen useita vuosia ja Kiinakin taitaa jo yskiä.

RAHOITUS

Vaikka eurooppalainen rahoituskriisi lienee hetkellises-ti pahimman vaiheensa ohittanut, on osan suomalaisten yritysten kriittisimmäksi asiaksi noussut saatavilla olevan

rahoituksen rajallisuus. Osa yrityksistä kärsii maksuvai-keuksista ja lyhytaikaisen rahoituksen saamisen haasteista. Sama tilanne tulee jatkumaan pitkään ja yritykset jakautu-vat menestyjiin, haasteissa tuskaileviin tai niihin kaatuviin.

YRITYSJÄRJESTELYITÄ ERI SUHDANTEISSA

Haastavat ajat luonevat sekä likvidaatiota että konso-lidaatiota.

Vuonna 2013 konkurssihakemusten lukumäärä oli 3 131 ja kuluvana vuonna olemme suunnilleen samassa vauh-dissa. Konkurssien määrä onkin 2009 alkaen pysynyt va-kiona 3000 hakemuksen kieppeillä, eikä ainakaan hake-

TYÖSTÄMISTÄ

5

musten määrän olennaista vähentymistä ole näköpiirissä.Yritysjärjestelyjen määrä näyttää sekin pysyvän vuoden 2013 tasolla mutta ei olennaisesti kasvavan rahoituk-sen kapeikoista johtuen. Toisaalta olosuhteiden pakos-ta tapah tuvien yritysjärjestelyjen määrä tullee kasva- maan, mikäli näkyvyys pysyy heikkona ja suhdanne-vaihtelu nykivänä. Tämä avaa hyviä mahdollisuuksia sekä teollisille ostajille ja pääomasijoittajille rahoituksen ollessa kunnossa.

TYÖN ARVOSTUS

Positiivista haastavissa ajoissa on se, että työn tekemi-nen palaa sille kuuluvaan arvoonsa. Juridia Bützowissa olemme jatkaneet ja tulemme nöyrästi jatkamaan työn

arvostamista ja siihen liittyvää kasvua tästäkin lehdestä ilmenevin tavoin.

Toivotamme Yhteistyökumppaneillemme Menestystä ja Työn Iloa.

Harri Tolppanen ITOIMITUSJOHTAJA

HARRI TOLPPANEN

toimitusjohtaja

“POSITIIVISTA

HAASTAVISSA AJOISSA ON

SE, ETTÄ TYÖN TEKEMINEN

PALAA SILLE KUULUVAAN

ARVOONSA.”

/ TEKSTI Elina Koivumäki (asianajaja, osakas) / KUVA Ilkka Vuorinen / KUVITUS Shutterstock

Sosiaalisella medialla tarkoitetaan erilaisia digitaalisissa verkoissa tarjolla olevia viestin-täympäristöjä, joissa käyttäjällä on mahdolli-suus olla aktiivinen sisällön tuottaja. Suomen lainsäädäntö ei sisällä nimenomaisia säännöksiä sosiaaliseen mediaan liittyen. Siihen sovelletaan kaikkia kyseiseen tilanteeseen sopivia, olemassa olevia Suomen lakeja, vaikkei niissä ole erityi-siä pykäliä sosiaalisesta mediasta. Artikkelissa esitellään muutamia sosiaalisessa mediassa tyy-pillisesti esiintyviä juridisia sudenkuoppia.

MARKKINOINNIN TUNNISTETTAVUUS

Lainsäädäntömme sisältää säännöksen sekä kuluttajiin että toisiin yrityksiin kohdistuvan markkinoinnin osalta. Markkinoinnista on aina

käytävä selkeästi ilmi sen kaupallinen tarkoitus sekä se, kenen lukuun markkinoidaan. Loka-kuussa 2008 säädettiin kuluttajamarkkinointiin lisäksi erillinen valtioneuvoston asetus, jonka mukaan on sopimatonta ja harhaanjohtavaa antaa sellainen kuva, että elinkeinonharjoittaja ei harjoita elinkeinoaan vaan on kuluttaja (esim. keskustelupalstoilla kuluttajana esiintyminen).

Säännösten noudattaminen yhteisöllisessä me-diassa toteutettavassa markkinoinnissa ei ole ongelmatonta. Esimerkiksi blogien osalta ei lukijoille liene aina selvää, milloin on kyseessä blogia pitävän henkilön omasta mielipiteestä ja milloin henkilö käsittelee tiettyä aihetta markki-noijan toimeksiannosta. Vastaavasti esim. Face-book:ssa ylläpidettävistä ”Pages” ja ”Groups”

KUINKA VÄLTTÄÄ JURIDISIA SUDENKUOPPIA SOSIAALISESSA MEDIASSA

7/ TEKSTI Nimi Niminen (asianajaja, osakas) / KUVA Kari Ylitalo / KUVITUS Shutterstock

-sivuista ei aina selvästi ilmene, onko kyseessä markkinoijan ylläpitämä virallinen Facebook-si-vusto vai työntekijöiden tai fanien perustama si-vusto. Markkinoija on viime kädessä vastuussa markkinoinnistaan sosiaalisessa mediassa, joten pelisäännöt mm. bloggarikumppaneiden kanssa on syytä olla selvillä.

SOSIAALINEN YHTEISÖ SISÄLLÖNTUOTTAJANA

Nykyään on yhä tavanomaisempaa kannustaa asiakkaita tuottamaan sisältöä sosiaaliseen me-diaan. Tähän sisällöntuotantoon sisältyy useita juridisia sudenkuoppia, joista seuraavassa lista-taan keskeisimpiä. Sisällöntuotanto on suosi-teltavaa toteuttaa teknisesti niin, että aineiston

lähettämisrajapinnassa henkilön tulee aktiivi-sesti rastittaa vahvistus ehtojen hyväksymisestä.

IMMATERIAALIOIKEUDET• Immateriaalioikeudet liittyvät lähes kaiken-laiseen sisällöntuotantoon, ja erityisesti ne kos-kettavat erilaisia valokuva- tai suunnittelukil-pailuita. Kampanjaehdoissa on syytä ohjeistaa, ettei ole sallittua lähettää aineistoa, jonka sisäl-töön on otettu luvatta immateriaalioikeuksilla toiselle suojattua aineistoa. Markkinoijalla ei ole oikeutta hyödyntää elinkeinotoiminnassaan luvatta esimerkiksi toisen yrityksen suojattuja tavaramerkkejä.

• Erilaisissa suunnittelukilpailuissa osallistujilta on syytä ottaa vakuutus siitä, että he ovat itse

JATKUU›

“SUOMEN LAINSÄÄDÄNTÖ EI SISÄLLÄ

NIMENOMAISIA SÄÄNNÖKSIÄ SOSIAALISEEN MEDIAAN

LIITTYEN.”

ideoineet suunnitelmansa eikä sitä ole kopioitu muualta. Lisäksi, mikäli suunnittelukilpailun lopputulokset siirty-vät järjestäjän omaisuuteen ja kaupallisesti hyödynnettä-väksi, on asiasta kerrottava jo kilpailuehdoissa.

HENKILÖNKUVANJANIMENKÄYTTÖ• Kampanjaehdoissa tulee informoida, että osallistuja saa lähettää kilpailuun aineistoa vain, jos aineistossa esiintyvät henkilöt ovat antaneet nimenomaisen suostu-muksensa kyseisen aineiston toimittamiseen. Vastaava suostumus tarvitaan kuvaajalta, mikäli hän on eri henkilö kuin aineiston kilpailuun lähettävä henkilö.

AINEISTONJASENLÄHETTÄJÄNNIMENJULKAISEMINEN• Kampanjaehdoissa on informoitava, millaiset julkaisu-oikeudet yritys pidättää toisaalta kaikkeen kampanjaan tuotettuun sisältöön ja toisaalta esimerkiksi kuvauskil-pailun voittaneisiin aineistoihin. Ehdoissa kannattaa määritellä, että lähettämällä aineistoaan kampanjaan henkilö antaa suostumuksensa aineiston julkaisemiseen kerrottuihin tarkoituksiin.

• Lisäksi kampanjaehdoissa tulee muistaa informoida siitä, julkaistaanko sisältöä tuottavien henkilöiden nimet sellaisenaan vai esim. nimimerkeillä.

LIIKESALAISUUKSIEN PALJASTAMINEN

Yritysten tulee välttää omien ja asiakkaidensa liikesa-laisuuksien tahatonta tai tahallista paljastamista yhtei-söllisessä mediassa, ja muistuttaa työntekijöitään sa-

lassapidosta. Esimerkiksi uudenlaiset paikkatietoon ja sisäänkirjautumiseen perustuvat palvelut voivat varomat-tomalla käytöllä aiheuttaa juridisia riskejä. Sijaintitiedon kertominen saattaa paljastaa esim. luottamuksellisten yhteistyöneuvottelujen vireilläolon tai asiakassuhteen olemassaolon.

TYÖNTEKIJÄN LOJALITEETTIVELVOLLISUUS

Sosiaaliseen mediaan liittyy myös työsopimuslakiin si-sältyvä niin sanottu työntekijän lojaliteettivelvollisuus. Kiteytettynä voidaan todeta, että työntekijän on ylläpi-dettävä tietty lojaliteetti työnantajaansa kohtaan myös yhteisöllisessä mediassa esiintyessään. Työsopimuslain mukaan työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaik-kea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Lojaliteettivelvoite tarkoittaa käytännössä sitä, ettei työntekijä voi ilman juridisia seuraamuksia esimer-kiksi halventaa työnantajaansa sosiaalisessa mediassa tavalla, joka rikkoo lojaliteettivelvoitetta. Työntekijän lojaliteettivelvoite ulottuu myös vapaa-aikaan, eli työn-tekijä ei voi vapaasti kritisoida työnantajaansa työajan ulkopuolella yhteisöllisessä mediassa yksityishenkilön roolissa toimien. Toisaalta työntekijöillä on sananva-pauslainsäädäntöön perustuva yleinen oikeus ilmaista mielipiteitään kenenkään sitä ennakolta sensuroimatta, huomioiden työntekijää sitovat salassapitovelvoitteet.

Mielipiteiden ilmaisu sosiaalisessa mediassa on siten tasa-painoilua lojaliteettivelvoitteen ja sananvapauden välillä,

Mielipiteiden ilmaisu sosiaalisessa mediassa on siten tasapainoilua lojaliteettivelvoitteen ja sananvapauden välillä, eikä tarkkoja rajoja sallitulle ja kielletylle voi yleispätevästi antaa.

9

eikä tarkkoja rajoja sallitulle ja kielletylle voi yleispäte-västi antaa. Selvää on, että ilmaistessaan kritiikkiä työn-antajastaan, työntekijän on syytä varmistua kritiikkinsä paikkansapitävyydestä.

Lojaliteettivelvoitteen ja sananvapauden rajanvetoa on alettu käsitellä myös suomalaisissa tuomioistuimissa. Helsingin käräjäoikeus antoi 22.2.2011 päätöksensä asiassa, jossa koruliikkeessä työskennellyltä työnteki-jältä vaadittiin työsopimuslainsäädäntöön perustuen va-hingonkorvausta hänen Facebook:ssa sekä muutamilla keskustelupalstoilla julkaisemiensa kirjoitusten vuoksi (L 09/36752). Työntekijä oli kritisoinut työnantajaan-sa ja kehottanut ihmisiä boikotoimaan kyseistä koru-liikettä. Koruliikkeen korvauskanne kuitenkin hylättiin, sillä vahingon aiheuttamista ei näytetty toteen. Sosiaa-lisen median juridiikan kannalta kiinnostavia käräjäoi-keuden päätöksen perusteluissa ovat kuitenkin seuraavat seikat:

• työntekijä oli osa-aikaisena myymäläapulaisena eli myyntitehtävissä: tässä asemassa olevalta työntekijältä voidaan kohtuuden mukaan vaatia sellaista menettelyä, joka ei ole sopimatonta työnantajaa kohtaan;

• työsuhteen osa-aikaisuudella ei ole merkitystä lojali-teettivelvollisuuden olemassa oloon sinänsä;

• sillä, onko kirjoitukset toimitettu internetiin työajalla vai sen ulkopuolella, ei ole merkitystä lojaliteettivelvol-lisuuden olemassa oloon sinänsä;

• sillä ei ole merkitystä, että tekstit oli ladattu internetiin irtisanomisajan aikana; ja

• kirjoituksissa esitetyt asiat ovat liittyneet todellisiin tapahtumiin eivätkä ole perättömiä; työntekijän tulee kuitenkin lojaliteettivelvollisuuden perusteella ottaa huo-mioon toimintansa mahdolliset vaikutukset työnantajalle ja pidättyä työnantajalle haitallisesta menettelystä siinä-kin tapauksessa, että työnantaja on omalla toiminnallaan myötävaikuttanut tilanteeseen.

LAADI OHJEISTUS

Koska nimenomaista sosiaalisen median lainsäädäntöä ei Suomessa vielä ole, ja koska yritysten esiintyminen yhtei-söllisessä mediassa on vasta alkuvaiheessa, on suositelta-vaa laatia sisäinen ohjeistus sosiaaliseen mediaan liittyen. Ohjeistuksessa kuvataan, mitä työntekijöiden tulee huo-mioida sosiaalisessa mediassa toimiessaan. Ohjeistukseen kannattaa kirjata selkokielellä se, miksi ohjeistus on yli-päänsä laadittu ja mitä yrityksen intressejä sillä suojellaan. Työntekijät eivät välttämättä tunnista ilman ohjeistusta sitä, mikä merkitys ajattelemattomalla toiminnalla sosi-aalisessa mediassa voi olla yrityksen ja sen brändien mai-neelle, asiakassuhteille ja sitä kautta yrityksen arvolle ja toimintaedellytyksille. Lisäksi ohjeessa on syytä selostaa, mitä seuraamuksia ohjeen rikkomisesta voi aiheutua työn-tekijälle. Juridia Bützowin asiantuntijat ovat avustaneet lukuisia suomalaisia yrityksiä ja muita yhteisöjä sosiaali-sen median käytön ohjeistusten laadinnassa.

/ TEKSTI Vesa Turkki (asianajaja, osakas) / KUVA Kari Ylitalo / KUVITUS Shutterstock

RISKIENHALLINTA KANSAINVÄLISESSÄ KAUPASSA HYVÄLLÄ SOPIMUSTEKNIIKALLA

Moni suomalainen vientiyritys poh-tii, mitä riskienhallinnassa on tehtä-vissä kaiken arjen kiireen keskellä. Tässä annan muutamia vinkkejä ju-ristin työpöydältä.

On riskienhallinnan kannalta hyvä asia, että tavaran kauppaa koskeva lainsäädäntö on pitkälle kansainväli-sesti harmonisoitu. Palvelujen kaup-paa koskevaa yleislainsäädäntöä ei ole olemassa, mutta harmonisoituneet so-pimuskäytännöt ja sopimusoikeuden perusperiaatteet auttavat palveluyri-tyksiä tässäkin eteenpäin kansainvä-lisillä markkinoilla oikein hyvin.

Riskienhallinnassa on hyvä mieltää, että kv-kaupan toimintakäytännöt harmonisoituvat koko ajan ja ne on yrityksessä tunnettava. Vakiintunut alan toimijoiden kauppatapa on mer-kittävässä roolissa. On myös syytä etukäteisesti hyvällä sopimusteknii-kalla välttää ja hallinnoida potentiaa-lisia riitaisuuksia sillä riitojen ratkai-sumekanismit ovat hankalia, aikaa vieviä ja kulttuurillisesti vieraita.

Kansainvälistä tavaran kauppaa säätelee ylikansallisesti neuvotel-tu ja valmisteltu kauppalaki CISG (Convention on Contracts for the International Sale of Goods), joka on solmittu Wienissä vuonna 1980. CISG tunnetaan meillä myös nimel-lä kansainvälinen kauppalaki ja sen jäsenvaltiot edustavat yli 2/3 maail-mankaupasta (Japani tullut mukaan 2009 ja Brasilia 2014). Laki on kes-keinen esimerkki kansainvälisten kaupan esteiden poistamisesta myös lainsäädäntöä harmonisoimalla ja tarjoaa yritykselle konkreettisen työkalun riskienhallintaan sekä lisää ennustettavuutta sopimusten laadin-nassa ja ongelmatilanteissa.

Hyvään sopimustekniikkaan on hyvä sisällyttää muutama lähtökohtainen oivallus: 1) kaiken kattavaa sopimusta ei ole 2) sopimus on aina altis tulkinnoille 3) joustavuus on hyve, mutta väärin

ja harkitsemattomasti käytettynä se voi johtaa koko yrityksen olemassa-olon vaarantumiseen.

Sopimus on aina monen tekijän sum-ma. Siihen vaikuttavat mm. sopimus-osapuolten liiketoiminnan luonne, heidän asiakassuhteensa sisältö, valittu sopimustyyppi, osapuolten markkinavoima ja -tilanne sekä eri-tyisesti myös osapuolten neuvottelu- ja tietotaito. Sopimuksen tarkoitus on olla osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien yhtälö ja kuvaus. Asianmukainen sopimus selventää sopimuskumppanien välisiä tehtäviä, heidän oikeuksiaan ja velvollisuuk-siaan sekä parantaa yhteistyötä ja auttaa välttämään ongelmia.

Kansainvälinen kauppalaki lähtee siitä, että osapuolten odotetaan sää-televän kaupallista suhdettaan ja oi-keudellisia velvollisuuksiaan ensisijai-sesti sopimuksella. Sopimusvapaus ja osapuolten tahto on ensisijainen, laki väistyy osapuolten sopimustahdon tieltä. Kun yritys tunnistaa liiketoi-

11

minnassaan sopimus- tai liikeriskin, on riski huomioitava vastuunrajoi-tuksella tai riskivarauksella sopimuk-sessa niin, että ideaalitilanteessa yritys voi pahimman vaihtoehdon toteu-tuessa ennustaa riskitason kaavalla X euroa/potentiaalinen riski. Tämä on yrityksen riskienhallinnan perusasia sopimustekniikassa.

Kun juristit puhuvat riskeistä, he yleensä tarkoittavat yrityksen vahin-gonkorvausvelvollisuutta. Yrityksen mahdollinen korvausvelvollisuus syntyy sopimuksen sisältämien ehto-jen tai yrityksen toimimisvelvollisuu-den laiminlyönnin perusteella, joko 1) sopimuksen mukaisena, tai 2) sovellettavan lain nojalla. Vastuuperusteet ovat usein käytän-nössä joko (i) virhe tuotteessa tai palvelussa tai (ii) viivästys toimimis-velvollisuudessa.

Kansainvälisessä kaupassa vallit-

sevana on ns. täyden korvauksen peri aate. CISG:n vahingonkorvaus-systematiikka on rikkojalle ankara eikä CISG erottele vahinkolajeja. Tämä saattaa tulla yritykselle yllä-tyksenä. Kansainvälisen kauppalain 74 artikla toteaa nimenomaisesti, että vahingonkorvaus sopijapuo-len sopimusrikkomuksen johdosta käsit tää rahamäärän, joka vastaa sopimus rikkomuksen vuoksi toisel-le sopijapuolelle aiheutunutta va-hinkoa, mukaan luettuna menetetty kauppavoitto. En tunne yritysjoh-tajaa, joka edellä sanotun mieltäes-sään olisi valmis allekirjoittamaan tällaisen avoimen riskin yrityksensä puolelta.

Sopimukseen otettavat vastuunrajoi-tusehdot ovat ehtoja, joilla rajoite-taan sopijapuolen korvausvastuuta asettamalla tälle (i) enimmäismäärä (esim. kiinteä euromäärä tai prosent-tiosuus sopimuksen arvosta) tai (ii) jättämällä tietyt vahinkolajit (kuten välilliset vahingot) kokonaan kor-vausvastuun ulkopuolelle.

Edellä sanottu on vastuunrajoitu-sehtojen tarkoitus. Usein ne suojaa-vat nimenomaan myyjän intressiä ja vähentävät sopijapuolen poten-tiaalista vastuuta sen tekemän so-pimusrikkomuksen seurauksista. Ostajien tulee ennakoida, että so-pimus sisältää vastuunrajoituseh-toja myyjän vastuun rajaamiseksi. Vaikka sopimusvapaus vallitsee, ei-vät vastuunrajoitusehdot ole aivan ehdottomia. Vastuunrajoitusten ei ole katsottu sitovan sopijapuolia kun kyseessä (i) ehtojen kohtuutto-muudesta johtuva sitomattomuus ja/tai (ii) sopimusta rikkonut osapuoli on toiminut tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta ja/tai (iii) rajoi-tukset tekevät sopimuksesta selvästi epätasapainoisen. Vastuunrajoitu-sehtoja koetetaan usein käytännön riitatilanteessa murtaa tekemällä väite osapuolen rikkomuksen tör-keän moitittavasta luonteesta. On kuitenkin syytä todeta, että kynnys törkeälle huolimattomuudelle on huomattavan korkea kansainväli-sessäkin oikeuskäytännössä, joten

JATKUU›

“ON RISKIENHALLINNAN

KANNALTA HYVÄ ASIA, ETTÄ TAVARAN

KAUPPAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

ON PITKÄLLE KANSAINVÄLISESTI

HARMONISOITU.”

selkeää vastuunrajoitusehtoa on vaikea murtaa, jollei kyseessä ole erityisen moitittava huolimattomuus tai piittaamattomuus sopimuksen sisältämän toimimisvelvollisuuden sisällöstä tai osapuolten asemasta.

Yrityksen riskienhallinnassa enna-kointi on keskeistä. On huomatta-vasti halvempaa ennakoida riskit kuin navigoida ongelmista ulos. Kun yritys tarkastelee sopimusta normaalin kaupankäynnin osana en-nakkoon, ei jälkikäteen, kun ongel-ma on ilmaantunut, ollaan oikealla tiellä. Käytännön keinoja riskienhal-lintaan yrityksessä ovat mm:

1) yrityksen tasolla: täydellinen ”cor-porate legal audit” liiketoiminnan

riskeistä ja käytettyjen sopimusten suhteesta niihin

2) standardisopimusdokumentaation laatiminen / laadituttaminen sekä sen päivittäminen 3) yleisten ehtojen käyttäminen osa-na yrityksen myyntejä ja ostoja

4) tarjous/vastaus -dokumentaation laatiminen osaksi myynti- ja ostotoi-mintaa sekä alihankintaa.

Sopimustekniikan perusasia on, että yritys kykenee sopimaan selkeästi osapuolten tehtävistä, kaupan koh-teesta, kohteen laadusta, laadun mit-tareista ja varmistamaan osapuolten yhteisymmärryksen. Perusasia on

myös, että tunnistetaan ja ennakoi-daan riskit – mikä voi mennä pieleen ja mitä se maksaa puolin ja toisin. Kun käytetään selkeitä määrittelyjä sopimuksessa, käytetään räätälöi-tyjä sopimusmalleja päivitettynä, ollaan pitkällä. Kentällä toimivien myyjien on syytä tuntea yrityksen sopimuspolitiikka ja sen perusteet. Tällöin uskalletaan avata keskuste-lu vaikeistakin asioista ja neuvottelu on helpompaa, kun ”no go” -tilanne on yrityksessä selkeästi määritelty.

“YRITYKSEN RISKIENHALLINNASSA

ENNAKOINTI ON KESKEISTÄ.”

JuridiaBützowedustaakotimai-siajakansainvälisiäyhtiöitäkai-killamerkittävilläkansainvälisenkaupansektoreilla.Avustammeasiakkaitammesäännöllisestierilaisissajärjestelyissälaati-mallajaneuvottelemallamm.jälleenmyynti-jaagenttisopi-muksia,myynti-javalmistus-

sopimuksiajateknologia-taitutkimusyhteistyösopimuksia.Asiantuntijoillammeonmyöserityisosaamistamuistakan-sainväliseenkauppaanläheisestiliittyvistäoikeudenaloista,kutenkilpailuoikeudestajaimma-teriaalioikeudesta.Näinollenhoidammeasiakkaidemmetoi-

meksiannotkokonaisvaltaisestijakunkinasiakkaanominaispiir-teethuomioonottaen.Työsken-telemmeasiakkaammetarpeistajatavoitteistakäsin.Olemmemukanamyösasiakkaidemmetytäryhtiö-taiyhteisyritys-hankkeissaglobaalisti.

JURIDIABÜTZOWINKANSAINVÄLISENKAUPANJASOPIMUSOIKEUDENASIANTUNTIJARYHMÄ

13

EI NIIN MONIMUTKAISTA ONGELMAA,ETTEIKÖ RATKAISU LÖYTYISI.

/ TEKSTI Mari Mohsen (lakimies, varatuomari) ja Timo Jarmas (asianajaja, varatuomari, osakas) / KUVAT Kari Ylitalo / KUVITUS Shutterstock

KOEAIKA OSANA REKRYTOINTI- PROSESSIA

MIKSI KOEAIKA

Huolellinenkaan rekrytointiprosessi ei aina takaa, että uusi työsuhde on perfect match. Tästä syystä työsopi-muksissa, myös määräaikaisissa, tulee sopia koeajasta, jonka aikana voidaan selvittää, vastaako työsuhde odotuksia puolin ja toisin.

Oikein käytettynä koeaika antaa työn-antajalle mahdollisuuden varmistua työntekijän ammattitaidosta ja sovel-tuvuudesta työhön ja työyhteisöön. Työntekijälle koeaika tarjoaa ikku-

nan varmistaa vastaavatko lupaukset todellisuutta. Jos odotukset eivät täyty, koeaika turvaa melko kevyen tavan perääntyä sopimuksesta.

KAIKKI IRTI KOEAJASTA

Jotta koeajasta on työsuhteen kannal-ta hyötyä, työnantajan on panostettava perehdyttämiseen ja valvottava huolel-lisesti työntekijän suoriutumista. Näin siitäkin huolimatta, että perehdyttämi-nen vaatii aikaa ja vaivaa. Koeaikana on pystyttävä luotettavasti arvioimaan, onko rekrytointi osunut oikeaan.

JATKUU›

15

“JOS ODOTUKSET EIVÄT TÄYTY, KOEAIKA

TURVAA MELKO KEVYEN TAVAN PERÄÄNTYÄ

SOPIMUKSESTA.”

Näin ideaalimaailmassa. Todelli-suudessa koeaikaa ei usein pystytä hyödyntämään, vaan työntekijä jää syvään veteen selviytymään ja aika kuluu.

Työntekijällä on oikeus saada tukea ja oikea-aikaista palautetta onnis-tumisistaan ja epäonnistumisistaan. Vain tällä tavoin työntekijällä on mahdollisuus osoittaa taitonsa ja sisäistää, mitä häneltä edellytetään.

Koeaikana tulisi käydä keskustelui-ta, joissa käsitellään työsuoritusta avoimesti. Vaikka kielteisen palaut-teen antaminen on vaikeaa, vastuul-lisen esimiehen on kohdattava ikävät tilanteet – ja hoidettava ne tyylik-käästi. Vain tällä tavoin käytettynä koeaika voi palvella tarkoitustaan.

Koeaikapurku, jos siihen joudutaan, ei edellytä varoituksen antamista. Pa-lautteen antaminen ja puuttuminen

puutteelliseen työsuoritukseen on tästä huolimatta tärkeää, ellei välttä-mätöntä. Jos koeaikana ei ole puutut-tu työsuoritukseen lainkaan ja tästä huolimatta koeaikapurku tehdään, riitauttamisen riski on ilmeinen.

KOEAIKAPURKU – TYÖNTEKIJÄN OIKEUS?

Oikein käytetty koeaika takaa, että epäonnistumaan tuomittu työsuhde ei rasita osapuolia liian pitkään. Jos työntekijä ei parhaasta mahdolli-sesta tuesta huolimatta täytä työn vaatimuksia, on myös hänen etunsa irtautua mahdollisimman pian työs-tä, johon ei sovellu, ja hakeutua ky-vyilleen paremmin sopiviin tehtäviin.

Myös työyhteisön kannalta on hai-tallista, jos työt kasaantuvat muille työtoverin pätemättömyyden vuoksi. Tämä johtaa äärimmillään ilmapii-rin tulehtumiseen työtovereiden ja

esimiesten odottaessa, että henkilö ymmärtäisi itse lähteä. Tällainen tilanne on estettävissä vastuullisella esimiestyöllä.

KOEAIKAPURKU OIKEILLA SYILLÄ

Koeaikapurulla työsopimus päättyy välittömin vaikutuksin. Purku on sallittu vain koeajan tarkoitukseen nähden asiallisilla perusteilla, eikä purkuun saa olla syrjiviä syitä. Koe-ajan tarkoitukseen liittymättömät henkilökohtaiset tai taloudellis-tuo-tannolliset irtisanomisperusteet ei-vät oikeuta työantajaa käyttämään koeaikapurkua, vaan tällöin on edet-tävä irtisanomismenettelyssä.

Rekrytointiprosessin osana, vastuul-lisen työnantajan käyttämänä koeai-kapurku on myös työntekijän etu.

Työoikeudenasiantuntijammepalvelevatyrityksiä,yhteisöjäjayksityishenkilöitä.Palveluihimmekuuluvatoikeudenkäynniterituomioistuimissa,konsultointisekäsopimustenjamuidentyöoikeudellistenasiakirjojen

laatiminen.Asiantuntijammeavustavatyritystoiminnanuudelleenjärjestelyissä,yhteistoimintamenettelyissäsekätyöehtosopimuksiinliitty-vissäasioissa.Lisäksikoulutam-metyö-javirkasuhdeasioissa.

Työoikeusonyhäkeskeisempimenestystekijäjokaisentyönantajantoiminnassa.JuridiaBützowinasiantunti-jatauttavatsekäyritystäettäjulkisyhteisöämenestymäänhenkilöstöpolitiikassaan.

JURIDIABÜTZOWINTYÖOIKEUDEN ASIANTUNTIJARYHMÄ

Koeaikana tulisi käydä keskusteluita, joissa käsitellään työsuoritusta avoimesti.

17/ TEKSTI Kari Parkkinen (asianajaja, Specialist Counsel) / KUVAT Kari Ylitalo ja Shuterstock

VAINAJAN DIGITAALINEN JÄÄMISTÖ

Digitaalisella jäämistöllä tarkoitetaan vainajan hallinnassa ollutta, erilai-sille alustoille tallennettua sähköistä aineistoa. Siihen kuuluvat niin tie-tokoneen kovalevylle, muistitikulle, sosiaalisen median palveluihin, digi-taalikameroihin kuin esimerkiksi pu-helimeenkin talletettu materiaali sekä sähköiset maksutilit, kuten PayPal ja eBay. Digitaalista jäämistöä kos-kevan tuoreen selvityksen mukaan kirjesalaisuuden ja luottamuksellis-ten viestien suojan voidaan katsoa päättyvän henkilön kuollessa. Vai-najan sähköiseen viestintään liittyvä ja muu digitaalinen aineisto siirtyvät siten kuolinpesän hallintaan samoin kuin vainajan muutkin asiakirjat. Kuolinpesän osakkailla on näin ollen muun muassa oikeus tutustua vaina-jan tietokoneen sisältöön ja kirjautua vainajan sähköpostilaatikkoon.

Digitaalisen jäämistön tutkiminen on suositeltavaa varsinkin silloin, kun vainajalla oli merkittävää omaisuut-ta tai internetissä tehtyjä sopimuk-sia, joiden irtisanominen kuoleman jälkeen tulee ajankohtaiseksi. Erityi-sesti yrittäjänä toimineen perittävän digitaalisen sopimus-, kirjanpito-

ynnä muun aineiston läpikäyminen on välttämätöntä jo pesänselvityksen asianmukaiseksi toteuttamiseksi. On kuitenkin huomionarvoista, että perillisten ja pesänselvittäjän tutki-misoikeuden laajuus tulisi käsittää samankaltaiseksi kuin edunvalvo-jan oikeus tutustua päämiehensä kirjeisiin ja sähköposteihin. Näin ollen selvästi perittävän yksityiselä-mään, harrastuksiin ja vapaa-aikaan kuuluvat sähköpostiviestit ja muu materiaali jäisivät lähtökohtaisesti tutkimisoikeuden ulkopuolelle, kos-ka pesänselvitys on mahdollista suo-rittaa myös ilman niiden avaamista. Perilliset eivät kuitenkaan syyllisty yksityisyyden loukkaukseen, vaikka tällaiseen aineistoon tutustuisivatkin.

Sähköisessä muodossa olevan jää-mistön kohtelusta kuoleman jälkeen on mahdollista määrätä testamen-tilla. Testamentissa voi esimerkiksi esittää toiveen siitä, kuka perillisistä aineistoon tutustuu, taikka että säh-köinen jäämistö tulee kokonaisuu-dessaan tuhota.

Digitaalisen jäämistön selvitykses-sä ongelmallisinta lienee usein se,

ettei vainaja ole jättänyt perillis-ten tietoon käyttäjätunnuksiaan ja salasanojaan. Viestintävirasto on 5.3.2013 julkaisemassaan linjauk-sessa todennut, että teleyrityksillä on oikeus luovuttaa vainajan viestit, tunnistamistiedot ja kirjautumis-tunnukset kuolinpesän osakkaille samojen kriteerien mukaisesti kuin perittävälle itselleen. Tietojen saami-seksi perillisen tulee osoittaa olevan-sa vainajan oikeudenomistaja, mihin käytännössä vaaditaan maistraatissa vahvistetun perukirjan osakasluette-lon esittämistä. EU:n alueella otetaan vuonna 2015 käyttöön niin sanottu eurooppalainen perintötodistus, mikä helpottanee myös digitaalisten palveluntarjoajien kanssa asioimista rajat ylittävissä perimystilanteissa.

Sosiaalisen median palveluilla on omia sopimusehtoja siitä, kuinka toi-mitaan kuolemantilanteissa. Muun muassa Facebook ei luovuta palvelun käyttäjätunnuksia perillisille, mutta voi sulkea tilin varmennettujen peril-listen pyynnön perusteella.

/ TEKSTI Laura Teirikko (lakimies) / KUVA Kari Ylitalo / KUVITUS Shutterstock

KUOHUVAA KESKUSTELUA- ALKOHOLIMAINONNAN UUDET SÄÄNNÖT 1.1.2015

Alkoholilainsäädännön tulevat uu-distukset puhuttavat mediassa. Al-koholilain 1.1.2015 voimaantulevan muutoksen yleisenä tavoitteena on vähentää lasten ja nuorten altistu-mista alkoholimainonnalle.

Kuohuttavimpana keskustelunaihee-na on ollut alkoholilain mainonta-säännöksen muutos, jonka mukaan mietoja alkoholijuomia, kuten olut-ta, siideriä tai viiniä, ei enää jatkossa saa mainostaa järjestyslain tarkoitta-milla yleisillä paikoilla, kuten bus-sipysäkeillä, kadunvarsissa, liiken-nevälineissä tai kauppakeskuksissa.

Mietojen alkoholijuomien mainos-taminen on kuitenkin jatkossakin

sallittua yleisötilaisuuksissa, kuten urheilutapahtumissa ja konserteis-sa, sekä niihin pysyvästi käytettä-vissä paikoissa. Esimerkkinä yleisö-tilaisuuksiin pysyvästi käytettävästä paikasta on lainmuutosta koskevassa hallituksen esityksessä nimenomai-sesti mainittu jäähalli, jonka kau-kalon laitaan maalattua alkoholi-juoman tavaramerkkiä ei tarvitse poistaa otteluiden välillä, vaikka kyse on yleisestä paikasta. Alkoholi-juomien mainonta yleisötilaisuuksis-sa edellyttää toki, että mainonnassa otetaan muutoin huomioon alkoho-lijuomien mainontaa koskevat lain rajoitukset.

Väkevien alkoholihuomien mainon-

taan ei tule lainmuutoksen myötä merkittäviä muutoksia, se on edel-leen muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kiellettyä. Kuitenkin, 1.4.2014 alkaen väkevien alkoho-lijuomien vähittäismyyjät ovat saa-neet julkaista verkkopalvelussaan väkevien alkoholijuomien vähittäis-myyntihinnaston. Tämä oli merkit-tävä muutos Alkolle sekä laiva- että lentoyhtiöille, jotka ovat Suomessa luvan saaneita väkevien alkoholien vähittäismyyjiä.

Uudessa laissa säädetään myös al-koholimainontaa koskevista alueel-lisista rajoituksista, joiden mukaan Suomen alkoholilaki ei käytännössä tulisi sovellettavaksi, jos alkoholi-

19

mainonta on julkaistu ulkomaalai-sessa aikakauslehdessä tai internet-sivuilla kyseisen maan kuluttajille, vaikka lehti tai verkkosivu olisi Suo-messa luettavissa. Säännöksen sisältö ei ole yksiselitteinen ja sen soveltumi-nen edellyttää aina tapauskohtaista arviota.

Lakimuutoksen yhtenä tarkoituk-sena on pyrkiä paremmin ottamaan huomioon mainonta esimerkiksi so-siaalisessa mediassa. Jatkossa kiel-lettyä on mietojen alkoholijuomien mainonta, jossa kuluttajat osallistu-vat peliin, arpajaisiin tai kilpailuun, sekä mainonta, jossa käytetään ku-luttajien itsensä tuottamaa tai ja-kamaa sisältöä, kuten kirjoituksia,

valokuvia, videoklippejä tai mai-nosfilmejä. Esimerkiksi kuluttajien omien juomiskuvien tai -videoiden jakaminen valmistajan internetsivu-jen tai yhteisöpalvelujen kautta on kielletty, samoin kuin ”tykkäämi-seen” perustuvat kisat tai kampanjat. Kuluttajien omaehtoinen viestintä on muutoksen jälkeenkin sallittua ja si-ten kuluttajat voivat keskenään sal-litusti jakaa esimerkiksi lomakuvia sosiaalisessa mediassa, vaikka niissä olisi esillä alkoholijuoma.

Lainuudistusta koskeva hallituksen esitys ja uuden lain sanamuoto ovat tulkinnanvaraisia mm. sen suhteen, millainen alkoholimainonta ylei-sötilaisuuksissa tai sosiaalisessa

mediassa on sallittua. Odotamme mielenkiinnolla, millaisen ohjeis-tuksen alkoholimainontaa valvova Valvira tulee antamaan uuden lain tiimoilta. Juridia Bützow on jo nyt ollut neuvonantajana mukana suun-nittelemassa niin suomalaisten kuin ulkomaalaisten asiakasyritystemme mainontaa tulevan lakimuutoksen huomioiden.

“LAKIMUUTOKSEN YHTENÄ TARKOITUKSENA ON

PYRKIÄ PAREMMIN OTTAMAAN HUOMIOON MAINONTA

ESIMERKIKSI SOSIAALISESSA MEDIASSA.”

/ TEKSTI Nimi Niminen (asianajaja, osakas) / KUVA Kari Ylitalo / KUVITUS Shutterstock

“ON TODELLA TÄRKEÄÄ, ETTÄ VOIN VAIKUTTAA

MERKITTÄVIIN ASIOIHIN VÄLIIN AIKA PAPERIKUIVALLAKIN TYÖLLÄ.

SE TUO TYÖNTEKOON MOTIVAATIOTA.”

Heikki Cantell Pohjoismaiden Investointipankin

NIBin lakiasiainjohtaja

21/ TEKSTI Tiina Ruulio (toimittaja) / KUVA Pohjoismaiden investointipankki

HAASTATTELU

KOTI RANSKASSA JA SUOMESSANIBIN JURISTI VOI VAIKUTTAA TÄRKEISIIN ASIOIHIN

Pohjoismaiden Investointipankin NIBin lakiasiainjohtaja Heikki Cantell muutti Suomeen seitsemän vuotta sitten asuttuaan sitä ennen lähes 20 vuotta Pariisissa.

Itse asiassa paluumuutto Suomeen tuli Cantellille kuin tilauksesta. – Tuntui oikein mukavalta ja kodik-kaalta palata Suomeen. Työnteko pohjoismaisessa työkulttuurissa on selkeää ja helppoa. Myös vanhat tut-tavat ja ystävät ovat lähellä.

NIBin tehtävänä on rahoittaa kil-pailukykyä ja ympäristöä edistäviä hankkeita, jotka liittyvät esimerkiksi energiatalouteen tai Itämeren suoje-luun. Investointipankin omistavat

sen jäsenmaat eli kaikki Pohjoismaat sekä Latvia, Liettua ja Viro. Pankin rahoitus hankitaan joukkovelkakir-jalainoilla kansainvälisiltä pääoma-markkinoilta.

– On todella tärkeää, että voin vai-kuttaa merkittäviin asioihin väliin aika paperikuivallakin työllä. Se tuo työntekoon motivaatiota.

NIB LAAJENTAA PK-YRITYKSIIN

Cantell johtaa NIBissä 15 hengen la-kiasiainosastoa. Hänen työnsä fokus on sopimusjuridiikassa sekä muun muassa vakuuksien määrittämisessä. Myös NIBin luonne kansainvälisenä valtioiden omistamana järjestönä

JATKUU›

teettää talon juristikunnalle paljon töitä. Koska NIB ei ole suoraan min-kään maan kansallisen lainsäädän-nön alainen, tarvitsee pankki omat sääntönsä, joita Cantellin johtamana lakiasiainosasto ylläpitää.

– Tarkoituksemme on, että NIB rahoittaa jatkossa yhä enemmän pk-yritysten projekteja yhdessä pai-kallisten pankkien kanssa. Pk-yri-tysten vaikutus kilpailukykyyn ja työllisyyteen on suuri, kertoo Cantell NIBin uudesta kesäkuussa sovitusta linjasta.

NIB hankkii johonkin erityisosaami-seen liittyviä lakipalveluita kymme-niltä toimistoilta sekä Suomesta ja Suomen lähialueilta että vähän kau-empaakin. Eräs yhteistyökumppani on Juridia Bützow.

– Tarve ulkopuolisiin asianajopal-veluihin syntyy usein nopeasti. Siksi valitsemme toimiston, joka tuntee meidät ja jonka me tunnemme. On hyvin tärkeää, että käyttämämme toimisto ymmärtää toimintamme eri-tyislaadun. Jos tilanne ei ole akuutti, pyrimme myös kilpailutukseen.

Myös henkilökemioilla on luonnol-lisesti vaikutusta yhteistyösuhteisiin.

– Mielestäni suomalaisen juridiikan taso on korkea. Yhteistyösuhteet ovat selkeitä ja asioista puhutaan avoimesti.

NUORENA MAAILMALLA

Heikki Cantell lähti perheineen nuo-rena juristina töihin Asianajotoi-misto Heikki Haapaniemen Pariisin toimistoon vuonna 1990 ja jatkoi sieltä Euroopan neuvoston kehitys-pankkiin.

– Olimme nuoria ja seikkailunhalui-sia, valmiita lähtemään kaksivuo-tiaan tyttären kanssa maailmalle. Elämän kulkuun on vaikuttanut moni asia. En usko varsinaiseen kar-riäärisuunnitteluun, vaan pikemmin-kin siihen, että edellinen asia johtaa luontevasti seuraavaan.

Alun perin Cantell kuvitteli palaa-vansa asianajomaailmaan Euroopan kehityspankin jälkeen, mutta kan-sainväliset järjestöt veivät miehen mukanaan.

KAKSI KOTIMAATA, KAKSI KOTIA

Oikeastaan kiinnostus ranskan kieltä kohtaan oli se syy, joka sai Cantellin

alun perin muuttamaan Pariisiin. Sit-temmin hän suoritti töidensä ohella ranskalaisen asianajotutkinnon sekä jatko-opintoja omaan suomalaiseen tutkintoonsa.

– Vaikka osasin ranskaa hyvin läh-tiessäni sinne, se ei riittänyt ammatil-lisesti. Asianajajan työn uskottavuus vaati ranskalaisen tutkinnon suorit-tamista.

Cantell ajattelee niin, että hänellä on oikeastaan kaksi kotimaata, Suomi ja Ranska. – Olemme voineet edel-leen pitää Pariisin kotimme ja käym-mekin siellä usein. Lähinnä lapset ankkuroivat meidät sinne.

Pariisin vuodet opettivat Cantellia tarkkailemaan kaikkia asioita hie-man ulkopuolisin silmin. – Uskon, että arvioin kotimaatakin yhä edel-leen tavallista analyyttisemmin. Sii-näkin mielessä ulkomailla asuminen on muuttanut minua.

NIB hankkii johonkin erityisosaamiseen liittyviä lakipalveluita kymmeniltä toimistoilta sekä Suomesta ja Suomen lähialueilta että vähän kauempaakin. Eräs yhteistyökumppani on Juridia Bützow.

23

EI NIIN MONIMUTKAISTA ONGELMAA,ETTEIKÖ RATKAISU LÖYTYISI.

/ TEKSTI Marja-Riitta Seulu (asianajaja, varatuomari) / KUVA Kari Ylitalo / KUVITUS Shutterstock

SAATAVAN PERINTÄ JA MAKSUVELVOLLISUUDEN KIISTÄMINEN- AIHEETON VAI AIHEELLINEN

“SAATAVIEN PERINNÄSTÄ ANNETUN

LAIN MUKAAN VAPAAEHTOISTA PERINTÄÄ EI SAA JATKAA, JOS VELALLINEN KIISTÄÄ MAKSU-

VELVOLLISUUTENSA.”

Velallinen voi hankaloittaa ja hi-dastaa perintää kiistämällä maksu-velvollisuutensa. Ilmiö on tuttu niin puhtaasti kotimaisissa kuin kansain-välisen ulottuvuudenkin omaavissa saatavissa.

Maksuvelvollisuuden kiistämisen syynä on usein velallisen heikko taloudellinen tilanne, joka ajaa te-kemään aiheettomia väitteitä, usein vasta perintävaiheessa. Toisaalta Suomen lainsäädännössä on uusia säännöksiä, jotka osaltaan rajoittavat velkojan toimia kiistämistilanteissa.

Saatavien perinnästä annetun lain mukaan vapaaehtoista perintää ei saa jatkaa, jos velallinen kiistää maksu-velvollisuutensa. Jos velallinen ei esitä kiistämiselle perustetta tai ve-toaa ainoastaan sellaiseen perustee-seen, jolla selvästi ei ole vaikutusta velallisen maksuvelvollisuuteen, pe-rintää saa jatkaa. Velallinen saattaa yksinkertaisesti vain ilmoittaa, ettei

25

hänellä ole rahaa maksaa. Velalliselle on tällöin syytä kertoa, ettei hänen esittämänsä perustelu vaikuta asiaan.

Jos velallisen esittämä väite voi vai-kuttaa asiaan, vapaaehtoista perintää ei saa jatkaa. Velallinen saattaa esi-merkiksi väittää maksaneensa saata-van, mutta ei pyynnöstä huolimatta toimita kuittijäljennöstä. Velallinen voi myös esittää toimitetun tavaran virhettä koskevan väitteen. Velallisen ja velkojan näkemyksien poiketessa toisistaan velkojan on harkittava, halutaanko saatavan perimistä jat-kaa oikeudessa vai luopua perinnästä kokonaan.

Kiistämistilanteissa on suositelta-vaa, että velkoja kääntyy lakimiehen puoleen kiistämisperusteiden merki-tyksen arvioimiseksi ja velkojan oi-keudellisen aseman selvittämiseksi. Jos asiaa päätetään viedä eteenpäin oikeudellisin keinoin, lakimiesapu on luonnollisesti välttämätöntä.

Oikea menettelytapa on syytä var-mistaa ennen kuin asiassa edetään oikeudelliseen perintään. Jos velal-linen kiistää maksuvelvollisuuten-sa, velkomusasiaa ei voida yleisessä tuomioistuimessa viedä eteenpäin ns. summaarisessa menettelyssä vaan ky-seessä on riita-asia, joka edellyttää perusteellisen haastehakemuksen laatimista. Toisaalta yritysten väli-sissä sopimusehdoissa saattaa olla sovittuna myös siitä, että riitaisuu-det osapuolten välillä ratkaistaan välimiesmenettelyssä.

Kansainvälinen ulottuvuus tuo omia haasteita kiistämistilanteisiin. Useis-sa maissa on epätavallista tai jopa kiellettyä, että perintätoimisto hoi-taisi riitaisia asioita. Perintätoimisto saattaakin ilmoittaa, että velallinen on kiistänyt saatavan ja asian kä-sittely toimistossa on päätetty. Pa-himmillaan velkojan on aloitettava asia alusta eri asiantuntijan kanssa. Juridia Bützowin kokonaisvaltaisen

perintäpalvelun – riidattomasta pe-rintämenettelystä saumattomasti oi-keudellisesti vaativaan riitaprosessiin – tarjoaminen ei ole kaikissa maissa mahdollista ainakaan yhden luukun -periaatteella.

Aiheettomat kiistämiset lisäävät huomattavasti molempien osapuol-ten kustannusriskiä. Perintäkuluihin itsessään liittyy oma lisäriski saata-van kiistämiselle. Velallinen saattaa kiistää kohtuuttomina pitämänsä perintäkulut, joita velkojan asiamies on lisännyt maksuvaatimukseen. Vel-kojan asiamies ei voi vaatia kuluja suoraan itselleen, vaan perintäkuluja vaaditaan aina velkojan nimissä. Jo yrityksen julkisuuskuvan ja mahdol-lisen kuluvastuun vuoksi velkojan onkin hyvä olla perillä siitä, minkä-laisia kuluvaatimuksia tämän nimissä esitetään!

/ TEKSTI Torsti Lakari (asianajaja, varatuomari, KTM, osakas) / KUVA Kari Ylitalo / KUVITUS Shutterstock

VARAINSIIRTOVERO YRITYSKAUPOISSA

VARAINSIIRTOVEROLAIN ALAISET LUOVUTUKSET

Varainsiirtoveroa maksetaan kiinteis-tön tai arvopaperin luovutuksesta. Pe-rustilanteessa verovelvollinen on osta-ja, mutta jos ostaja on ulkomaalainen ja myyjä suomalainen, on myyjä vel-vollinen perimään veron ostajalta ja vastuussa veron suorittamisesta.

Yrityskaupoissa on merkitystä arvo-paperin määritelmällä. Lain mukaan arvopaperilla tarkoitetaan paitsi osa-ketta, myös esimerkiksi velkakirjaa, jossa korko on sidottu yhtiön tulok-seen. Toisin sanoen jos esimerkiksi pääomalainalle on sovittu kiinteä korko, ei kyseessä ole varainsiirto-verolain mukainen arvopaperi, mut-ta tulossidonnainen korkoehto tekee saamisesta arvopaperin.

MISTÄ VARAINSIIRTOVERO LASKETAAN?

Lakimuutoksella 2013 nostettiin kiinteistöyhtiöiden osakkeiden va-rainsiirtoverokanta 2 %:iin. Muiden osakkeiden verokanta on edelleen

1,6 %. Lakimuutoksesta on annettu Verohallinnon yhtenäistämisohje, joka on voimassa 12.4.2013 lukien toistaiseksi.

Yrityskaupassa 1,6 % suuruinen vero lasketaan kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta. Lain mu-kaan vastikkeeseen luetaan myös luovutuksensaajan muulle kuin luo-vuttajalle tekemä suoritus, joka on luovutussopimuksen ehtona samoin kuin suoritusvelvoite, josta luovu-tuksensaaja on luovutussopimuksen ehtojen mukaan ottanut vastattavak-seen luovuttajalle tai muulle taholle, jos suoritus tai suoritusvelvoite tulee luovuttajan hyväksi.

Mainittu säännös on merkittävä laa-jennus aiempaan, jolloin varainsiir-toveroa maksettiin lähtökohtaisesti vain kauppahinnasta. Nykyinen laki johtaa siihen, että tilanteessa jossa ostaja rahoittaa kaupan kohdeyh-tiötä, jotta kohdeyhtiö voi maksaa myyjälle olevat velkansa, lasketaan ostajan tätä varten kohdeyhtiölle antama rahoitus mukaan varainsiir-toveron perusteeseen.

ESIMERKKIKAUPPA

Kauppakirjan mukaan ostaja mak-saa kauppahintana myyjän tilil-le 500.000 euroa. Lisäksi myyjän 100.000 euron suuruinen pankki-laina siirretään pankin suostumuksin ostajan vastattavaksi. Kaupan koh-deyhtiöllä on 150.000 euron suurui-nen pääomalaina, velkojana myyjä. Lisäksi kohdeyhtiö on velkaa myyjän tytäryhtiölle 50.000 euroa. Kaupan yhteydessä sovitaan, että ostaja ra-hoittaa kohdeyhtiötä 50.000 eurolla, jotta se voi maksaa kyseisen velkansa myyjän tytäryhtiölle, lisäksi 150.000 euron pääomalainasaatava siirretään ostajalle samansuuruista korvausta vastaan.

Varainsiirtoveroa maksetaan ensin-näkin rahana maksettavasta kaup-pahinnasta 500.000 eurosta. Varain-siirtoveroa maksetaan myös 100.000 euron velasta, joka siirtyy myyjältä ostajan vastuulle.

Toisin kuin aiemmin, varainsiirto-veroa joudutaan maksamaan myös siitä suorituksesta, jolla kaupan koh-

VARAINSIIRTOVERON VEROPOHJAN LAAJENTUMISESTA UUTISOITIIN LAAJASTI KEVÄÄLLÄ 2013 LIITTYEN YHTIÖLAINA-OSUUKSIIN ASUNTOKAUPOISSA. VÄHEMMÄLLE HUOMIOLLE ON JÄÄNYT VEROPOHJAN LAAJENTUMINEN MYÖS YRITYSKAUPOISSA.

27

deyhtiö maksaa 50.000 euron velan myyjän tytäryhtiölle, koska ostaja rahoittaa suorituksen. Tällainen vä-lillisesti myyjän hyväksi tuleva suo-ritus luetaan Verohallinnon ohjeen mukaan varainsiirtoveron perustee-seen. Myös, vaikka 150.000 euron pääomalainasaatava ei perustilan-teessa olisi arvopaperi, joudutaan senkin arvosta maksamaan varain-siirtoveroa, koska Verohallinnon

ohjeen mukaan olennaista on, että luovuttaja saa tosiasiallisen suori-tuksen kohdeyhtiöön sijoittamalleen pääomalle.

JOHTOPÄÄTÖKSET

Varainsiirtoverotus on muuttunut aiempaa monimutkaisemmaksi ja veropohjaa on lainmuutoksella merkittävästi laajennettu. Yritys-

kauppoihin liittyy muiden verokysy-mysten selvittämisen ohella erityinen tarve selvittää varainsiirtoverokus-tannusten oikea määrä.

JuridiaBützowinveroasiantuntijoidenosaaminenkattaakokovero-oikeudenkirjon.Kauttammesaakattavastikaikkiniinkotimaiseenkuinkansainväliseenverotukseenliittyvätpalvelutsekäniinpk-sektorinyrityksillekuinpörssiyh-tiöille,niidenomistajille/omistajaper-heillejamuilleyksityishenkilöillesekä

yleishyödyllisilleyhteisöille.

Hoidammemuunmuassaseuraaviavero-oikeudellisiatoimeksiantoja:yrityskauppoihinjakiinteistöjärjeste-lyihinliittyväsuunnittelu,yhtiömuodonmuutokset,yritysrakenteenjärjestelyt,sukupolvenvaihdokset,ennakkorat-

kaisuhakemukset,tappioidenpoik-keuslupahakemukset,kansainvälisetveroasiat,siirtohinnoittelukysymykset,henkilöverotus,perintö-jalahja-verosuunnittelu,yleishyödyllistensäätiöidenjayhdistystenverotus,vastauksetverotarkastuskertomuksiinym.kyselyihinjaverovalitukset.

JURIDIABÜTZOWINVEROTUKSENASIANTUNTIJARYHMÄ

/ TEKSTI lkka Koivisto (asianajaja, varatuomari,osakas), Saara Raitala (asianajaja, osakas) / KUVAT Kari Ylitalo ja Ilkka Koivisto

MIPIM 2014

Maaliskuun puolivälissä järjestetään vuosittain suuri kansainvälinen kiin-teistösijoitusalan tapahtuma Canne-sissa. Tapahtumalla on jo noin 25 vuoden historia. Pääosin eurooppa-laisista kiinteistöalan ammattilaisista koostuvia osallistujia on viime vuosi-na ollut noin 20.000, eli tapahtuma on varsin suuri. Tosin kiinteistösi-joittamisen ”hulluista vuosista” on osallistujamäärä tullut alas. Tapah-tuman kiinnostavuutta ja suosiota lisäävät varmasti isäntäkaupunki ja sen kuuluisa messukeskus Palais des Festifals. Samassa paikassa järjeste-tään myös huomattavasti enemmän julkisuutta saavat elokuvajuhlat vuo-sittain toukokuussa.

Mipimin osallistujat edustavat lähin-nä kiinteistösijoittajia, kaupunkeja, kuntia sekä kiinteistöalan konsultti-yhtiöitä. Myös kiinteistöpuolen asi-anajajat ovat hyvin edustettuina. Ta-pahtumaan kuuluu laaja messualue

“YKSI TILAISUUDEN SUURIMMISTA ANNEISTA

ONKIN SE, ETTÄ PÄÄSEMME YHDELLÄ KERTAA TEHOKKAASTI

PITÄMÄÄN YLLÄ JA LUOMAAN UUSIA SUHTEITA NIIN ASIAKKAISIIN

KUIN KOLLEGOIHIN.”

29

sekä lukematon määrä esityksiä ja keskustelutilaisuuksia. Messualueen täyttävät lähinnä yksittäisten kiin-teistösijoituskohteiden ja kaupun-kien messuosastot. Viime vuosina esimerkiksi Helsingin kaupungilla, kuten lähes kaikilla eurooppalaisilla suurkaupungeilla on ollut muutaman muun Suomen kaupungin kanssa yhteinen suurehko messuosastonsa. Osallistujien panostus messuosas-toonsa vaihtelee suuresti. Joillakin osastoilla on tarjolla ruokaa ja juo-maa kaikille halukkaille. Toiset taas ovat panostaneet vierailijoihin, jois-ta tänä vuonna mieleen painui Os-lon osastolla vieraillut shakin tuore norjalainen maailmanmestari. Jotkut osallistujat taas panostavat enemmän asialinjaan.

Juridia Bützowia tapahtumassa edustivat tänä keväänä tämän jutun kirjoittajat. Kolmen päivän aika-na ehdimme tavata lukemattoman

määrän niin ulko- kuin kotimaisia asiakkaitamme, kiinteistösijoitta-jia, yhteistyökumppaneitamme sekä luonnollisesti kollegoita. Yksi tilai-suuden suurimmista anneista onkin se, että pääsemme yhdellä kertaa te-hokkaasti pitämään yllä ja luomaan uusia suhteita niin asiakkaisiin kuin kollegoihin. Valtaosin tapaamiset so-vitaan itse messualueen ulkopuolel-le, yleensä johonkin rantakadun La Croisetten kahviloista.

Mipim-viikon aikana järjestetään myös suurempia yksityisiä tapahtu-mia aamiaisen, lounaan tai cocktai-lien merkeissä. Osalla näistä tapah-tumista on lähes yhtä pitkäaikainen perinne kuin itse päätapahtumalla. Itse olimme järjestämässä tänä vuon-na lounastapahtumaa rantakadulla yhdessä muutaman ulkomaisen kolle-gamme kanssa. Kirkkaassa auringon-paisteessa järjestettyyn tapahtumaan osallistui yhteensä noin 60 henkeä.

Tapahtumia järjestetään näinä päi-vinä paljon, joten ”kilpailu” toinen toistaan houkuttelevimpien tapahtu-mien välillä onkin varsin kovaa.

Mipimin lisäksi vuosittain järjeste-tään myös toinen kiinteistösijoitta-misen suurtapahtuma, Expo Real. Se järjestetään perinteisesti Octoberfes-tin jälkeisellä viikolla Münchenissä. Tapahtuma on varsin erityyppinen Mipimiin verrattuna, eli siellä keski-tytään yleisesti enemmän varsinaiseen ”messutoimintaan” vapaamuotoisten sosiaalisten tilaisuuksien sijaan. Juri-dia Bützowin asianajat ovat mukana myös Expo Realissa. Jotkut huhut ovat olleet viemässä Mipimia Cannesista Barcelonaan. Ainakin ensi vuonna tapahtuma jär-jestetään onneksi vielä perinteisesti Cannesissa. Tosiasia kuitenkin on, että paikka tuo tapahtumalle oman hohtonsa.

/ TEKSTI Olli Iirola (osakas, asianajaja, VT) / KUVA Kari Ylitalo / KUVITUS Shutterstock

SÄÄTIÖLAIN KOKONAIS- UUDISTUS

UUDISTUKSEN KESKEISISTÄ TAVOITTEISTA JA MUUTOKSISTA

Säätiölain uudistamisessa yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut lain sisällön ja kirjoitustavan yhtenäistä-minen muiden yhteisöoikeudellisten lakien kanssa. Tähän liittyen lakiin ehdotetaan lisättäväksi lukuisia tah-donvaltaisia olettamasäännöksiä, joista voidaan kuitenkin poiketa sää-tiön säännöissä. Sääntöjä laadittaes-sa tai muutettaessa tulee kuitenkin arvioida, millä tavoin olettamasään-nöt toimivat juuri kyseessä olevan säätiön kohdalla.

Lain alkuun ehdotetaan kirjattavak-si lain soveltamista ohjaavat yleiset

periaatteet koskien muun muassa säätiön toiminnan tarkoitusta, joh-don tehtäviä ja varainhoidon suun-nitelmallisuutta. Periaatteet on tar-koitettu oikeusperiaatteiksi, joihin voitaisiin aiemmasta poiketen vedota suoraan lakiin perustuvina.

Uuden säätiölain tarkoituksena on monin eri tavoin parantaa säätiö-toiminnan avoimuutta ja valvontaa. Säätiön lähipiiriin kuuluville ei saa antaa mitään erityisiä etuja, ja jat-kossa kaikki lähipiiritoimet tulee ilmoittaa toimintakertomuksessa. Patentti- ja rekisterihallitukselle tul-laan antamaan lisää valvontakeinoja.

Uuden perustettavan säätiön perus-

pääoman tulee olla vähintään 50.000 euron suuruinen. Vanhojen säätiöi-den ei kuitenkaan tarvitse taanneh-tivasti muuttaa peruspääomaansa. Perustamisen yhteydessä tulee laatia toimintasuunnitelma ja talousarvio kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Patent-ti- ja rekisterihallituksessa ei jatkos-sa olisi enää erillistä lupamenettelyä, vaan perustaminen tapahtuisi yksi-vaiheisena ilmoitusmenettelynä.

Uudistuksessa ei ole tarkoitus ottaa kantaa säätiöiden verotukseen.

SÄÄTIÖN HALLINNOSTA

Uuden lain mukaan säätiön ainoa pakollinen toimielin olisi edelleen

NYKYISEEN VUODELTA 1930 PERÄISIN OLEVAAN SÄÄTIÖLAKIIN ON TULOSSA KOKONAISUUDISTUS. EDUSKUNTAKÄSITTELYSTÄ RIIPPUEN UUSI LAKI TULLEE VOIMAAN 1.7.2015. UUDISTUS MERKITSEE HUOMATTAVIA MUUTOKSIA LAIN RAKENTEESEEN JA SELKEYTTÄÄ LAIN TULKINTAA.

31

hallitus. Lain olettama-säännön mu-kaan hallituksessa on kolmesta seit-semään jäsentä. Säännöissä asiasta voitaisiin määrätä toisin, kunhan hallituksen jäsenmäärä on aina vä-hintään kolme.

Säätiöön voitaisiin uudistuksen voimaantulon jälkeen valita toimi-tusjohtaja, joka on toimisuhteessa säätiöön vastaavasti kuin osakeyhti-öissä. Uuden lain mukaan tämä edel-lyttäisi kuitenkin aina nimenomaista sääntömääräystä. Sellaisten säätiöi-den, joissa on tällä hetkellä asiamies (pääsihteeri, toiminnanjohtaja, ra-hastonhoitaja tvs.), tulee arvioida, halutaanko asiamiehen jatkossa tulevan toimitusjohtajan asemaan

– vai kenties pysyvän työsuhteisessa asemassa. Luonnollisesti säätiö ei voi yksipuolisesti asiamiestä kuulematta tehdä tällaista päätöstä.

Hallituksen ja toimitusjohtajan ohel-la säätiössä voisi olla lakiin perus-tuva hallintoneuvosto. Myös hal-lintoneuvoston ottaminen säätiöön edellyttäisi nimenomaista sääntö-määräystä. Hallintoneuvostossa tu-lisi olla vähintään viisi jäsentä. On huomattava, että olettamasäännös-ten mukaan hallintoneuvoston teh-tävänä tulisi olemaan muun muassa hallintoneuvoston ja hallituksen jä-senten sekä tilintarkastajien valin-ta, edellä mainittujen palkkioista päättäminen, tilinpäätöksen ja toi-

mintakertomuksen vahvistaminen, päätökset sääntöjen muuttamisesta, sulautumisesta ja purkamisesta sekä päätökset toiminnan huomattavasta supistamisesta tai laajentamisesta sekä säätiön organisaation olennai-sesta muuttamisesta. Hallintoneu-vostoa koskevan sääntömääräyksen ottamista harkitsevan säätiön tulee-kin siten tarkoin arvioida, soveltu-vatko kaikki hallintoneuvostoa kos-kevat olettamasäännöt hyvin juuri kyseessä olevaan säätiöön.

“UUDEN SÄÄTIÖLAIN

TARKOITUKSENA ON MONIN

ERI TAVOIN PARANTAA SÄÄ-

TIÖTOIMINNAN AVOIMUUTTA

JA VALVONTAA.”

/ TEKSTI Nina Mikander (tavaramerkki- ja mallioikeustoimintojen esimies) / KUVA Kari Ylitalo

TAVARAMERKKEJÄ KAIKILLE AISTEILLEJokainen osaa varmasti mainita esi-merkkejä tavaramerkeistä. Kaikille ovat tuttuja Pauligin PRESIDENTTI -kahvi, Nokian LUMIA-puhelimet, Vaasan RUISPALAT tai LAPPONIA -korut. Kovin moni ei ehkä tiedä, että myös se miltä joku näyttää, kuulos-taa tai tuoksuu voi toimia yrityksen kaupallisena tunnuksena ja tulla suo-jatuksi tavaramerkkinä.

Tavaramerkkeinä on perinteisesti opittu pitämään sanoja, kuvioita, lo-goja ja näiden yhdistelmiä mutta myös itse tuote, tuotteen ulkoasu, ääni, liike tai haju voidaan tietyin edellytyksin rekisteröidä tavaramerkkeinä. Eri maiden säädöksissä on lueteltu mil-lainen tavaramerkki voi olla. Luette-lot eivät kuitenkaan ole tyhjentäviä ja yleensä niissä on lopuksi mainittu, että tavaramerkki voi olla mikä tahan-sa merkki, joka voidaan esittää graa-fisesti ja joka muuten täyttää tavara-merkin kriteerit. Rajaavana tekijänä on graafisen esittämistavan vaatimus. Tavaramerkkirekisteröintien hakijat eri maissa ovat sangen luovastikin

testanneet tätä, välillä paremmalla ja välillä huonommalla menestyksellä. Seuraavassa muutamia mielenkiin-toisia ei perinteisten tavaramerkkien ryhmiä hieman tarkemmin.

LIIKKUVAT MERKIT

Multimedia on omalta osaltaan li-sännyt liikkuvien merkkien suosio-ta, koska niitä on entistä helpompi ja edullisempi myös toteuttaa. Yhä enemmän yritykset pyrkivät erottu-maan itse tai erottamaan tuotteensa liikkuvan kuvan tai liikkeiden avulla. Merkki voi olla esimerkiksi animoitu merkki tai tuotteeseen liittyvä tietty liike. Tällainen tavaramerkki esi-tetään tavaramerkkihakemuksessa yleensä kuvasarjalla, josta liike tu-lee esiin vaiheittain. Lisäksi voidaan toimittaa myös tallenne, josta liike näkyy siten kuin se esitetään varsi-naiselle kohderyhmälleen.

ÄÄNIMERKIT

Erilaiset äänet ja musiikki ovat ny-

kyään myös merkittäviä erottautu-misen välineitä brändinhaltijoiden keskuudessa. Vaikka tällaisia tava-ramerkkejä ei tietoisesti tallentaisi-kaan omaan muistiinsa nähdessään ja kuulleessaan ne niin usein riittää, kun joku mainitsee tietyn merkin niin muistaa hetken päästä millai-nen äänimaailma siihen liittyy. Silja Line, McDonald’s, Saarioinen, Metro Goldwyn Maierin leijonan karjai-su – muutamia äänimerkkejä, joita tuli heti mieleen. Äänen esittäminen graafisesti tapahtuu tyypillisesti nuo-tiston avulla. Monet virastot hyväk-syvät myös esimerkiksi sonogrammit. Yleensä mukaan liitetään myös ää-nite.

HAJUMERKIT

Ihmisen hajumuisti on hyvin vahva ja tästä johtuen monet markkinoi-jat haluaisivat enemmän hyödyntää hajuja tuotteittensa tunnuksina. Pe-rinteisesti hajujen merkitys on suuri kosmetiikkateollisuudessa, mutta ha-jut tavaramerkkeinä valtaavat myös

33

muita aloja. Graafisen esittämistavan vaatimus on hajumerkkien osalta osoittautunut ehkä kaikkein haasta-vimmaksi. Hajunäytteet ovat myös arkistoinnin kannalta ongelmallisia sillä ne muuttuvat väkisinkin. Joten luovuutta on vaadittu ja moni merkki

on hylätty, koska sitä ei ole pystytty yksiselitteisen graafisesti esittämään. Hollantilainen yritys on onnistunut saamaan tavaramerkkisuojan vas-taleikatun ruohon tuoksulle liittyen tennispalloihin. EU-virasto hyväksyi graafiseksi esittämistavaksi kaikessa

yksinkertaisuudessaan tekstin: ”the smell of fresh cut grass”. Virasto pe-rusteli päätöksessään, että jokainen pystyy kuvittelemaan miltä vastalei-kattu ruoho tuoksuu. Joskus haju-merkin rekisteröinti onnistuu näin helpostikin.

Immateriaalioikeudet(IPR)ovatmerkittäväosayrityksenkilpailuedunrakentamistajastrategistaomaisuutta.JuridiaBützowintytäryhtiöHeinonen&Coonimmateriaalioikeuk-sienasiantuntija,jokatarjoaakattavat palvelut tavara-merkkien,mallioikeuksienja

domain-nimiensuojaamiseen,rekisteröinteihin,hallinnoin-tiin jaylläpitoon maailmanlaa-juisesti.Autammeasiakkaitam-me saamaantäydenhyödynirtiimmateriaalioikeuksistaan javarmistamaanniihintehtyjeninvestointienarvontulevaisuu-dessakin.

IPR-asiantuntijammetoimivatläheisessäyhteistyössämuidenliikejuridiikanasiantuntijoidem-mekanssa. Yhdessäemoyhtiöm-mekanssatarjoammeyksilöl-listä,asiakkaan liiketoiminnantarpeethuomioonottavaapalveluakaikissaIPR-asioissa.

HEINONEN&CO

REKISTERINUMERO:CTM010533313HALTIJA:THECOCA-COLACOMPANY

TARZANINHUUTOREKISTERINUMERO:CTM003673308HALTIJA:EDGARRICEBURROUGHS,INC.

LAMBORGHININOVENLIIKERATAREKISTERINUMERO:CTM001400092

HALTIJA:AUTOMOBILILAMBORGHINIS.P.A.

TULEVAISUUDEN PALVELUVERKKO- ROHKEUS KEHITTYÄ

WWW.HYOTYSEMINAARI.FI

UUDISTUNUTHYÖTY-SEMINAARIKERÄÄJULKISEN

SEKTORINPÄÄTTÄJÄTJAVAIKUTTAJATLOKAKUUSSA

PÖRSSITALOLLE.JULKINENSEKTORITARVITSEE

INNOVATIIVISIARATKAISUJAJAUUDENLAISTA

AJATTELUA.INVESTOITULEVAISUUTEEN

–ÄLÄELÄMENNEISYYDESSÄ!

16.10.2014PÖRSSITALO,

HELSINKI

JURIDIABÜTZOWMUKANAHYÖTY2014–SEMINAARISSA

SYKSYN MONIPUOLISINJURIDISEN TIEDON KOULUTUSTAPAHTUMA

3.10. VANHA YLIOPPILASTALO, HELSINKI

YHTEISTYÖSSÄ:

TUTUSTU OHJELMAAN JA ILMOITTAUDU MUKAAN: WWW.KARAJAT.FI

35

NIMITYSUUTISET

JURIDIA BÜTZOWIN NIMITYSUUTISET

SYKSYN MONIPUOLISINJURIDISEN TIEDON KOULUTUSTAPAHTUMA

3.10. VANHA YLIOPPILASTALO, HELSINKI

YHTEISTYÖSSÄ:

TUTUSTU OHJELMAAN JA ILMOITTAUDU MUKAAN: WWW.KARAJAT.FI OTMMinna Hokkanen on nimitetty lakimieheksi IPR ja IT -ryhmään 6.8.2014 alkaen. Aikaisemmin Hokkanen on työskennellyt Magnusson Helsinki Asianajotoimisto Oy:ssä.

VARATUOMARI,OTL Matleena Engblom on nimitetty lakimieheksi työoikeusryhmään Helsingin ja Turun toimipisteisiin 1.9.2014 alkaen. Aikaisemmin Engblom on työsken-nellyt mm. Työtuomioistuimessa ja Metal-liliitossa.

VARATUOMARIHenna Pajulammi on nimitetty lakimieheksi yksityishenkilö- juridiikkaryhmään 1.9.2014 alkaen. Aikaisemmin Pajulammi on työskennellyt tutkijana Lapin Yliopistossa.

JAN POPOV

MINNA HOKKANEN

MATLEENA ENGBLOM

HENNA PAJULAMMI

SAARA SIMOLA

NIINA MICKELSSON

ANNEMARI KOVALAINEN

OTMJan Popov on nimitetty laki-mieheksi transaktiopalvelut, yhtiö-, rahoitus- ja vakuutusoikeus -ryhmään 17.3.2014 alkaen. Aiemmin Popov on työskennellyt Juridia Bützowissa oikeustieteen ylioppilaana.

EMBA,BBAAnnemari Kovalainen on nimitetty henkilöstöpäällikök-si 28.4.2014.alkaen. Aikaisemmin Kovalainen on työskennellyt LM Information Deliveryssä konsernin henkilöstöpäällikkönä.

TRADENOMI,HSOSaara Simola on nimitetty asianajosihteeriksi 22.4.2014 alkaen.

ASIANAJAJA,VARATUOMARINiina Mickelsson on nimitetty Specialist Counseliksi riidanratkaisu, insolvens-si- ja sopimusoikeusryhmiin 2.6.2014 alkaen. Aikaisemmin Mickelsson on työskennellyt Asianajotoimisto Kro-geruksessa.

ESITTELYSSÄ UUDET OSAKKAAT

JURIDIA BÜTZOWIN UUDET OSAKKAAT

PETRI KESKITALO

Asianajaja

ILMO KORPELAINEN

Asianajaja

Toimistomme osakkaaksi kutsuttu asianajaja Ilmo Korpelainen on keskittynyt pääasiassa kiinteistöoikeuteen ja vakuutusoikeudellisiin toimeksiantoihin. Lisäksi hänellä on vahvaa osaamista yrityskauppoihin ja -järjestelyihin sekä yhtiö- ja sopimusoikeuteen liittyvistä kysy-myksistä.

Ilmolla on yli 30 vuoden monipuolinen kokemus liikejuridiikasta sekä asianajajana että yritysjuristina.

Ilmo on mainittu Chambers Europe -julkaisussa yhtenä johtavista asiantuntijoista.

Toimistomme osakkaaksi kutsuttu asianajaja, OTL, VT Petri Keskitalo on erikoistunut asunto-, kiinteistökauppaa ja uudistuotantoa sekä välitysalaa koskevien riita-asioiden hoitamiseen.

Petri on julkaissut useita kirjoja koskien asunto- ja kiinteistönkauppaa sekä kouluttaa jatkuvasti asunto- ja kiinteistöalan ammatti-laisia, kuten lakimiehiä, kiinteistönvälittäjiä ja rakennusalan ammattilaisia.

Petrin keskeinen osaamisalue on asunto-, kiinteistönkaupan ja välitystoiminnan sekä uudistuotannon riitaprosessien hoitaminen ja oikeudenkäynnit.

Petri toimii tällä hetkellä myös asianajajalii-ton edustajana KVKL:n (kiinteistövälitysalan keskusliitto) laki- ja lausuntovaliokunnassa.

37

TORSTI LAKARI

Asianajaja

Toimistomme osakkaaksi kutsutulla ja vero-osaston johtajaksi nimitetyllä asianajaja Torsti Lakarilla on sekä juridinen että kau- pallinen koulutus. Hän on koko 2000-luvun keskittynyt veropainotteisiin toimeksiantoihin. Hänen keskeinen asiakaskuntansa koostuu erikokoisista perhe- ja muista omistaja- vetoisista yrityksistä sekä yhdistyksistä ja säätiöistä. Ennen asianajajauraansa hän on toiminut mm. eri KHT-yhteisöjen vero-osastoilla ryhmänjohtajana sekä Veronmaksajain Keskusliitossa.

Torsti on ollut mukana useissa yrityskaupoissa ja yritysrakenteen järjestelyissä sekä perheyritys- ten sukupolvenvaihdoksissa, joissa hän on vas-tannut verosuunnittelusta sekä järjestelyiden käytännön toteutuksesta. Yleishyödyllisiä yhtei- söjä hän on palvellut niiden toiminnan eri vaihe-issa liittyen perustamiseen, purkamiseen ja toiminnan aikaisiin hallinto- ja verokysymyksiin.

Vapaa- ja työaikanaan hän kuuntelee musiikkia, vapaa-ajalla myös soittaa eri instrumentteja erilaisissa kokoonpanoissa.

JANNE RAINVUORI

Asianajaja

Toimistomme osakkaaksi kutsuttu Janne Rainvuori on ennen siirtymistään asianajajauralle ollut pitkään liike-elämän palveluksessa. Janne on toiminut pörssiyhtiön lakiasiainjohtajana ja KHT-yhteisön laki- miehenä, minkä lisäksi hänellä on runsaasti kokemusta hallitustyöskentelystä erikokoisissa kotimaisissa ja kansainvälisissä yhtiöissä.

Janne hoitaa erityisesti yritys- ja rahoitus-järjestelyjä sekä osaamisalojensa oikeuden-käyntejä ja välimiesmenettelyjä. Lisäksi hän toimii useiden yhtiöiden yhtiökokouksen puheenjohtajana. Janne on myös suorittanut HHJ hallituksen puheenjohtaja –tutkinnon ja hän on aktiivisesti mukana hallitustyöskente-lyä kehittävän Future Board ry:n toiminnassa.

Matkustelun ja historiakirjallisuuden lisäk-si Jannen mieluisimpana harrastuksena on samoilla lähimetsässä 9 kuukautta vanhan jackrussellinterrieri-pennun kanssa. ”Jos se muuttuu tästä vielä fiksummaksi, se tulee meille avustavaksi lakimieheksi.”

/ TEKSTI Nimi Niminen (asianajaja, osakas) / KUVA Kari Ylitalo / KUVITUS Shutterstock

JURIDIA BÜTZOWIN ASIANTUNTIJAT

KOULUTUKSET

CREDITA

EDILEX PRO

KHT-MEDIA

KIINKO (KIINTEISTÖALAN KOULUTUSSÄÄTIÖ)

24.09.2014

JULKISTEN HANKINTOJEN AJANKOHTAISPÄIVÄ Scandic Simonkenttä, HelsinkiKouluttajina asianajaja, OTL Tuomas Aho, asianajaja, OTT Marko Mononen ja asianajaja, Specialist Counsel Anne Petäjäniemi-Björklund

15.10.2014

HYVÄN TARJOUKSEN LAATIMISEN PERUSTEET JULKISISSA HANKINNOISSAScandic Simonkenttä, HelsinkiKouluttajina asianajaja, OTL Tuomas Aho, asianajaja, OTT Marko Mononen ja asianajaja, Specialist Counsel Anne Petäjäniemi-Björklund

30.10.2014

SUUNNITTELUKILPAILUT JULKISISSA HANKINNOISSAScandic Simonkenttä, HelsinkiKouluttajina asianajaja, OTL Tuomas Aho ja asianajaja, OTT Marko Mononen

09-10.09.2014

YKV, YLEMPI KIINTEISTÖNVÄLITTÄJIEN JATKOKOULUTUSHelsinkiKouluttajana lakimies, Specialist Counsel Tapio Nevala

30.09.2014

VUT, VUOKRAHUONEISTON VÄLITTÄJÄKOULUTUSHelsinkiKouluttajana lakimies, Specialist Counsel Tapio Nevala

01-03.10.2014

KIINTEISTÖNVÄLITYSPÄIVÄTM/S Silja Serenade, Helsinki-Tukholma-HelsinkiKouluttajana lakimies, Specialist Counsel Tapio Nevala

10.11.2014

SULAUTUMINEN JA JAKAUTUMINEN ASUNTO- JA KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖISSÄHelsinkiKouluttajana asianajaja Torsti Lakari

18.11.2014

KIINTEISTÖT YRITYS- JA KUNTAJÄRJESTELYISSÄHelsinkiKouluttajana asianajaja Torsti Lakari

26.11.2014

UUDEN ASUNNON KAUPPA KÄYTÄNNÖSSÄHelsinkiKouluttajana lakimies, Specialist Counsel Tapio Nevala

07.10.2014

SIIRTOHINNOITTELU VEROTARKASTUKSESSAKouluttajana asianajaja, MBA Kirsi Hiltunen

03.10.2014

KÄRÄJÄT 2014Vanha Ylioppilastalo HelsinkiTyöoikeuslinja puheenjohtajana ja kouluttajana asianajaja, osakas Timo Jarmas, kouluttajana FM, Lakimies Salla Pyymäki

09.12.2014

UUDISTUVA SÄÄTIÖLAKI

Kouluttajana asianajaja Torsti Lakari

39/ TEKSTI Nimi Niminen (asianajaja, osakas) / KUVA Kari Ylitalo / KUVITUS Shutterstock

KOULUTTAVAT SYKSYLLÄ 2014MIF

RATEKOULUTUS

SUOMEN KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄLIITTO

TALENTUM EVENTS

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO

18.09.2014

YRITYSJÄRJESTELYJEN VEROSUUNNITTELUHelsinkiKouluttajana asianajaja Torsti Lakari

29.09.2014

VEROSUUNNITTELUA VAI VERONKIERTOATampereKouluttajana asianajaja Torsti Lakari

07.10.2014

VEROSUUNNITTELUA VAI VERONKIERTOATurkuKouluttajana asianajaja Torsti Lakari

10.10.2014

VEROSUUNNITTELUA VAI VERONKIERTOAHelsinkiKouluttajana asianajaja Torsti Lakari

02.09.2014

KV-KAUPPA JA RISKIENHALLINTA SOPIMUKSIN JyväskyläKouluttajana asianajaja Vesa Turkki

23.09.2014

KV-KAUPPA JA RISKIENHALLINTA SOPIMUKSINRadisson Blu Plaza, Mikonkatu 23, HelsinkiKouluttajana asianajaja Vesa Turkki

14.11.2014

KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄLIITON VUOSIKOKOUSTAPAHTUMATurkuKouluttajana lakimies, Specialist Counsel Tapio Nevala

07.-08.10.2014

TERVEYDENHUOLLON ESIMIEHEN JURIDIIKKA: OIKEUDET & VELVOLLISUUDET + HANKINTALAIN OSAAMINEN TYÖOIKEUSOSIO 7.10. JA JULKISET HANKINNAT 8.10.HelsinkiKouluttajina asianajaja, OTL Tuomas Aho, lakimies, varatuomari Mari Mohsen ja asianajaja, Specialist Counsel Anne Petäjäniemi-Björklund

JYVÄSKYLÄPUISTOKATU2140200JYVÄSKYLÄPUH.0106841950FAKSI0106841951

TAMPEREPYHÄJÄRVENKATU5B33200TAMPEREPUH.0106841500FAKSI0106841501

HÄMEENLINNARAATIHUONEENKATU7B13100HÄMEENLINNAPUH.0106841900FAKSI0106841901

TURKUWORLDTRADECENTERVEISTÄMÖNAUKIO1-3PL31320101TURKUPUH.0106841550FAKSI0106841551

HELSINKIFABIANINKATU29B00100HELSINKIPUH.0106841300FAKSI0106841700

JURIDIABUTZOW.COM HEINONEN.COM