PDF-lehti 2/2012

2/2012 10,00 €

Luomulehti

Innovaatioita • Lautaselle • Kasvua

■ Pääkirjoitus

Novarbo Oy I PL 12 I 27511 Eura I puh: (02) 5491 680 I faksi (02) 5491 660 I [email protected] I www.novarbo.fi

Part of

Alan osaajalta

Ammattiviljelijälle!

Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Kuivikkeet Viherrakentaminen

Novarbo Oy on ammattiviljelyn, kasvihuonetekniikan, viherrakentamisen ja kuiviketuotteiden asiantuntija. Kotimaan myynnin lisäksi meillä on vientitoimintaa jo yli 60 maassa.

Lannoitteet ja kasvualustat luonnonmukaiseen tuotantoon

UUTUUS!

Talven- ja kuivankestävät.Laitumeen, heinäksi ja säilörehuksi

KARLU- JA JUURLU-

rehumailaset

Myynti alan liikkeet sekä

92400 Ruukki, Puh. (08) 270 7200, (02) 762 6200

www.naturcom.fi

L uomu kiinnostaa sekä kuluttajia että tuottajia enemmän kuin koskaan. Luomumarkkinat kasvoi-vat 46 prosenttia vuonna 2011, mutta useat me-

diat uutisoivat luomumarkkinoiden kasvaneen hieman. Tämä korosti volyymien pienuutta ja ikään kuin oletusta siitä, että muutoksen suunta ei olisi olennaista.

Luomu 50 -raportin julkistamista uutisoitiin muun muassa seuraavin otsikoin: ”Luomutavoitetta on liki mah-doton saavuttaa” ja ”Luomutavoite karkaa käsistä tuista huolimatta.” Raportin tiedotustilaisuudessa sen kirjoitta-neet tutkijat kuitenkin sanoivat uskovansa luomun mah-dollisuuksiin – jos luomuun panostetaan.

Itse olen halunnut vaikuttaa siihen, että ainakin luo-mun parissa toimivat uskoisivat luomun mahdollisuuksiin ja tavoitteiden korkealle asettamiseen. Yhdessä voimme ponnistella määrätietoisesti tavoitteiden saavuttamiseksi.

Samaan aikaan, kun länsimaissa 1970-luvulla keskus-teltiin torjunta-aineiden käytön radikaalista vähentämi-sestä ja biologisen torjunnan mahdollisuuksista, Suomes-sa vannottiin kemiallisten kasvinsuojelun nimiin. Suomes-sa ei tuolloinkaan ammattilehdissä ei käsitelty torjunta-aineiden haittoja, eivätkä viranomaiset olleet halukkaita kieltämään terveydelle haitallisiksi todettuja torjunta-ai-neita kansalaiskeskustelusta tulevan paineen puuttuessa.

Keskustelu kasvisuojeluaineiden haittavaikutuksista ja luomun puhtaudesta leimataan meillä vieläkin usein haihatteluksi. Kansainvälisesti luomun hyödyt tunnus-tetaan monessa yhteiskuntaa pohdituttavassa kysymyk-sessä. Luomu nähdään mahdollisuutena muun muas-sa ilmastonmuutoksen torjunnassa, uusiutumattomien luonnonvarojen käytön vähentämisessä ja biodiversitee-

tin ylläpitämisessä. Luomua tarjotaan ratkaisuksi nälän-hädän torjuntaan ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kehittämiseen.

Suomalaisessa mediassa lähes poikkeuksetta verra-taan ulkomaista luomutuotetta kotimaiseen tavanomai-sesti tuotettuun lähiruokaan. Milloin voimme lukea, et-tä kotimaista lähiruokaa verrataan lähiluomutuotteeseen, italialaista luomuomenaa italialaiseen tavanomaiseen omenaan ja tanskalaista luomukinkkua tanskalaiseen te-hokinkkuun? Tällöin voisimme edes puhua tuotantotapo-jen eikä eri tuotteiden vertailusta.

Oikean keskustelun puute estää myös toimenpiteet luomun todelliseksi edistämiseksi. Meillä otsikoihin nou-see aika ajoin rahojen riittävyys tulevien vuosien luomu-sopimuksiin, kun esimerkiksi Itävallassa varojen löytymi-nen siihen on itsestään selvyys. Siellä ollaan ylpeitä, et-tä Itävalta tunnetaan maailmalla luomumaana. Itävallan menestyksekkääseen luomun edistämiseen on vaikutta-nut kansalaisten voimakas halu edistää luomua ja se on näkynyt myös harjoitettavassa maatalouspolitiikassa ko-ko EU-ajan.

Luomu on marginaalissa niin kauan kunnes uskallam-me itsemme sieltä nostaa. Meidän tulee tuoda kansainvä-liset keskustelut kotimaisiksi puheenaiheiksi ja meidän tu-lee uskaltaa sanoa tosissamme että vaadimme luomua! Kun Suomessa aletaan puhua luomusta sen oikeassa merkityksessä, on politiikkojenkin lunastettava lupauk-sensa luomulle. Silloin on luomulla menestyksen avaimet käsissään.

Jukka Lassila

Uskalletaanko Suomessa edistää luomua?

©

Har

ri H

akal

a

Luomulehti 2/2012 3

3 UskalletaankoSuomessaedistääluomua?

6 2011:Luomumarkkinanarvokasvoijopa46prosenttia

8 BioFach

10 AllesBio–kaikkiluomua!

12 AsiantuntijaHanniRützler:Ruokatrendeissätuoksuuluomu

14 Itsetehtynurmensuorakylvökone

15 KymenLuomunmarkkinointirenkaastaosuuskunta

16 Koottujatuloksialuomunterveellisyydestä

18 Ruokapiirissäkuluttajatjatuottajatkohtaavat

22 Luomutärkkelysperunastahyvätkokemukset

23 IkaalistenluomujaKKK-vihannesovatnytsamaakonsernia

26 Maanparannuksenuudetmenetelmät

29 Lietelannankäytönongelmatsijoitusmultaintakäyttäessä

30 Luomunautaapreerialta

34 Yhäuseammallelapselleluomua

36 Niinkaukanakuinluomupippurikasvaa

40 Kerääjä-japeitekasvit–käytännönkokemuksia

42 Vaaleatpalaleivätjasämpylät

44 Yhteistyölläkotimaistaluomuaruokapöytiin

46 Majoitus-jaravintola-alanopiskelijathaluavatluomua

47 Aivottykkääluomusta

48 TuloksekastaluomusianlihantuotantoaTanskassa

49 Pullantuoksuisiakumppaneita

50 Euroopassataistellaantorjunta-ainejäämiävastaan

52 Kestävääluomuviestintää

56 DenprisbelöntamateniMikaelskolan–enlångsiktigsatsningsomburitfrukt

57 RehupulankartoitusRuotsissa

58 Rokuallahuomattiin:LuomukiinnostaaPohjois-Suomentuottajia

60 Yhdistyksensihteeri,emäntä,äiti,kauppias

Sivu 46: Majoitus- ja ravin tola- alan opiskelijat haluavat luomua

Sivu 26: Maanparannuksenuudetmenetelmät

Sivu 30: Luomunautaa preerialta

SI SäLLyS 2/2012

PaLStat

tutkittua tietoa ...........16

Kommentti ................. 29

Ulkomailta ............ 30, 36

Luomut vertailussa .... 42

Luomua opiskelemassa ........... 46

Palveluksessanne ....... 54

På svenska .................. 56

Luomuyhdistyksistä ...60

Minä ja luomu............. 63

Kannenkuva: anne Hytönen

Ly H ye t

Jamie Oliver johtaa ruokavallankumousta ....................57

Vuonna 2011 valvontaan hakeutuneet uudet luomutoimijat ja toimipisteet ................ 59

Lisää luomulihaa ........ 63

Luomua jokaiseen makuun!

Lisäaineettomat keitot ja puuro

www.juustoportti.fi Luomulehti 2/2012 5

WiseBox®

Myrkytön ratkaisu jyrsijätorjuntaan

Raksystems Anticimex on tuonut Suomen jyrsijätorjuntamarkkinoille uuden laitteen eli WiseBox®-loukun. Sen tehokkuus perustuu jyrsijöiden luontaisiin käyttäytymismallei-hin ja tapaan hakeutua suojaan. Loukun anturit aktivoituvat jyrsijän jouduttua sisään WiseBox®-loukkuun.

Loukun ominaisuudet

• Loukku on täysin myrkytön ja sitä voidaan käyttää sisä- ja ulkotiloissa• Loukku asennetaan esim. rakennusten seinämien vierustoille, rottien ja muiden

jyrsijöiden luontaisille kulkureiteille• Loukku voidaan asentaa toimimaan haluttuna vuorokaudenaikana esim. siten, että

se on aktiivinen vain klo 18.00 – 06.00• Elektroninen ohjaus tapahtuu helposti WisePlan-ohjelmiston kautta ja/tai itse

laitteen kautta• Loukussa on tämän lisäksi GPS-paikannus / valvonta.

Kysy lisää!Asiakaspalvelu p. 0207 495 [email protected]

www.racx.fi

– Kasvuprosentti näyttää hyvältä. Joissa-kin muissakin Euroopan maissa on nähty vastaavia prosentteja, kun tavoitteet on asetettu korkealle, toteaa Jukka Lassi-la Luomuliitosta.

– Luomuviljelyn pin-ta-alan osalta tavoittee-na on nostaa nykyisestä 8 prosentista 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä eli noin 10 prosenttia vuo-dessa. Se on sitä helpom-paa, mitä ripeämmin saa-daan suomalaisten luo-mutuotteiden markkinoi-ta kasvamaan, kommentoi Lassila MTT:n Luomu 50 raportin ja ostolukujen suhdetta.

Luomumarkkinoiden arvo Suomes-sa nousi vuoden 2010 vajaasta 82 mil-joonasta lähes 120 miljoonaan euroon vuonna 2011. Suomi on selkeästi jäljes-sä luomumyynnissä luomun kärkimais-ta ja edelleen myös keskiarvosta. Täl-

lä muutosvauhdilla etenemme kuitenkin nopeasti ja siitä ansaitsee kiitoksen ket-jun monet toimijat.

Lähellä 10 prosenttia

Luomuhiutaleiden osuus koko tuoteryh-män arvosta hipoo jo 10 prosenttia. Ta-vanomaisten hiutaleiden kokonaismyynti hieman laski kiloissa, mutta luomussa se nousi yli 30 prosenttia.

Myös luomukananmunien ostojen määrä nousi yli 30 prosenttia, tavan-omaisten vähemmän. Luomukananmu-nien osuus markkinoista on nyt 9 pro-senttia. Esimerkiksi Ruotsissa vastaava luku on 17 prosenttia.

Luomusienet nousivat tuoteryhmän osuudessa kolme prosenttiyksikköä yli 8 prosenttiin ostojen arvosta ja nousivat siis lähes kymmenen prosentin liigaan.

– Hyvin monissa tuoteryhmissä ky-syntää on enemmän kuin tarjontaa ja joissakin tuoteryhmissä ulkomaiset tuot-

teet valtaavat siksi markkinoita. Tämä voi olla monessa tuoteryhmässä vain vä-livaihe, kun kotimaiset yritykset valmis-tautuvat tuomaan uusia tuotteita mark-kinoille. Joka tapauksessa on tärkeää, et-tä suomalaisen luomutuotannon kasvua vauhdittavat valinnoillaan niin kuluttajat, tuottajat kuin yrityksetkin, toteaa Jukka Lassila.

Kotimaisen siipikarjanlihan tarjonta parantui hieman: Suomessa on nyt yksi luomubroileritila, kotimaista kalkkunaa on vasta tullut markkinoille ja myös mu-nijakanojen lihaa on saatavilla. Nämä ko-timaiset tuotteet eivät kuitenkaan ehti-neet olla markkinoilla kuin osan vuotta ja

siten 2011 vuoden luvuissa siipikarjan-lihan myynnin nou-sua ehti näkyä vain puolesta prosentis-ta 0,6 prosenttiin. Muun tuoreen luo-mulihan osuus nou-si nyt 1,6 prosentis-ta 2,2 prosenttiin.

Maitotaloustuotteissa kasvua

Luomumaitotaloustuotteiden arvon osuus tuoteryhmässä nousi 1,4 prosen-tista 2,1 prosenttiin. Kermojen ja juusto-jen osuudet noin tuplaantuivat ja jogurt-tien osuus kasvoi kolmanneksella.

Rahkat sekä jäätelöt kuuluivat nollas-

ta ponnistajiin ja nousivat nyt 0,2 ja 0,3 prosenttiin – yrityksillä on siis myös uu-sia avauksia.

Luomulehti 6/2011 kertoi vuoden 2011 aikana markkinoille tulleen yhden ainoan voituotteen rinnalle neljä muu-ta. Luomuvoin ostojen arvo koko tuote-ryhmässä ehti kasvaa 0,2 prosentista 0,6 prosenttiin. Luomuvoikiloja myytiin kui-tenkin vain 15 prosenttia enemmän ja kaikkiaan voin myynnin nousu jäi alle prosenttiin, vaikka joulun alla hyllyt myy-tiin tyhjiksi. Tänä vuonna testataan luo-muvoin ostoinnon pysyminen.

Isommat volyymit, alemmat hinnat?

Luomuteen arvon osuus nousi tuoteryh-mässä 10 prosenttia, mutta volyymissä luomun osuus nousi 16 prosenttia. Tämä selittyy esimerkiksi sillä, että luomutee-tä on nyt paremmin saatavilla päivittäis-tavarakaupoissa ja edullisempi tuotteita myydään paljon.

Luomuruokaöljyjen osuus laski jopa prosentin koko tuoteryhmän arvon osuu-desta, mutta volyymi on kasvanut noin 28 000 litraa eli lähes puoli prosenttia. Tämän selittää jälleen päivittäistavara-kauppa: valikoimiin on otettu edullisem-

pia luomuruokaöljyjä ja niitä on ostettu enemmän. Neljä prosenttia ruokaöljyistä ostetaan nyt luomuna.

Juustoissa luomun arvon osuus tuo-teryhmässä nousi jopa 95 prosenttia, mutta volyymin nousu oli vähemmän: 81 prosenttia eli noin 170 000 kg. Tavan-omaiset juustot mukaan luettuna juus-ton myynnin arvo nousi kuitenkin 10 prosenttia ja volyymi vain 2 prosenttia. Kaikki juustot siis tulivat kalliimmaksi, luomu vähemmän kuin tavanomainen. Jälleen syynä luultavasti laajempi luo-mun tarjonta päivittäistavarakaupoissa.

Helsingin sanomat kirjoitti 9.1.2012 luomutuotteiden välisistä hintaerois-ta, mitä kommentoitiin uutena näkökul-mana – ennen luomun hintaa on verrat-tu lähinnä tavanomaiseen. Suuret hinta-erot kauppojen välillä keskusteluttivat. Vertailussa oli hyvin erilaisia tuotteita kä-sityöstä kauppaketjujen omiin edullisiin brändeihin.

Lisää makeaa

Mehuissa nousua tapahtui prosentista 1,9 prosenttiin. Isot ulkomaiset valmis-tajat Vogel ja Eden ovat olleet vuosikau-sia kärjessä. Lounas takeaway mehujen

tarjonta on kasvanut hurjasti – esimer-kiksi luomusmoothieita löytyy jo mones-ta paikkaa. Mehuissa usein raaka-aine on ulkomaista suurelta osin vaikka valmista-ja tai pakkaaja olisi kotimainen.

Luomuomenoiden myynnin arvo kas-voi reilusta kolmesta prosentista viiteen. Tätä selittää paitsi kattavampi tarjonta päivittäistavarakaupoissa, myös erikois-kauppojen myynti. Kotimaista omenaa on näkynyt useammassa erikoiskaupas-sa jonkin verran jouluun asti. Eviran en-nakkotietojen 2011 mukaan kotimaisen omenan tuotantoala nousi 51 hehtaaris-ta 67 hehtaariin. Kysyntää olisi kuiten-kin paljon enemmän kuin tarjontaa – niin teollisuudessa kuin kaupassakin.

Hedelmien ja marjojen osuus tuo-teryhmän arvosta nousi 2,8 prosentista 3,7 prosenttiin. Vihannekset ja juurekset nousivat hieman, nekin 3,7 prosenttiin.

Luomuhunajan ostojen arvo nousi 3,4 prosentista 4,5 prosenttiin. Nämäkin tuotteet ovat saaneet laajemman edus-tuksen market-kaupassa. Sokerin ja sii-rapin ostojen arvo tuplaantui prosentis-ta kahteen. •

Lisää tietoa: www.luomuliitto.fi/index.php/ostot

Teksti: elisa Niemi ja Marika auersalmi

NielseninKuluttajapaneelintieto-jenmukaanluomumarkkinanarvokasvoivuonna2011jopa46pro-senttia.Luomutuotteidenosuuskaikkienostojenarvostanousi1,2prosentista1,7prosenttiin.

tUOteryHMäOSUUS

KaIKISta OStOISta %OSUUS

LUOMUOStOISta %

2010 2011 2010 2011

Tuoretuotteet 42,7 42,9 50,1 48,5

Maitotaloustuotteet 21,2 21,8 24,9 26,8

Pakatut elintarvikkeet 17 16,9 18,9 17,4

Juomat 14,2 13,8 4,6 6,5

Pakasteet 4,9 4,6 0,5 0,8

2011

Luomusienet nousivat tuoteryhmän osuudessa kolme prosenttiyksikköä yli 8 prosenttiin ostojen arvosta ja nousivat siis lähes kymmenen prosentin liigaan.

Suomessa on nyt yksi luomubroileritila, kotimaista kalkkunaa on vasta tullut markkinoille ja myös munijakanojen lihaa on saatavilla.

Luomukanan-munien osuus

markkinoista on nyt 9 prosenttia.

©

Pola

r Sh

iitak

e O

y

©V

isa

Vilk

una

©

Ann

e H

ytön

en

Lähde:Luomuliitto/NielsenHomescan2011

: Luomumarkkinan arvo kasvoi jopa 46 prosenttia

6 Luomulehti 2/2012

CONTRAMONIRESISTENTTIÖljyretikka saneeraukseen ja ankeroistorjuntaan

RIVIVÄLIHARAT IP- JA LUOMUVILJELYYN

Robocrop

KATSO haran esittelyvideo:

www.garford.com

Maahantuonti ja myynti:S.G.Nieminen Oy, Jussi Peltonen, puh. 040 582 9955, www.sgnieminen.fi

• parantaa maan rakennetta• sitoo ravinteita• tukahduttaa rikkakasvit• torjuu ankeroisia• pienentää kasvitautipainetta

Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliha-rat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm: • Viljat • Vihannekset • Öljykasvit • JuureksetHaran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljet-tajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella.

Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvi-en osuus olisi suuri.

UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN

PARANNA PELTOSI KASVUKUNTOA

Luomutuotannon kehittyminen 2009 – 2010Maailmalla– Maailman tasolla luomuala pysyi 2010 lähes

ennallaan, eli 37 miljoonassa hehtaarissa. – Lisäystä oli kuitenkin keräilyalassa, joka kas-

voi 41:stä 43 miljoonaan hehtaariin. Keräily-alueissa Suomi on edelleen maailman ykkönen valvonnassa mukana olevalla 7,8 miljoonalla hehtaarillaan.

– Tarkkailtua luomutuotantoa löytyy jo 160 maasta.

– Luomun markkinat painottuvat edelleen kah-teen maanosaan, Pohjois-Amerikkaan ja Eu-rooppaan, joissa myydään peräti 96 prosenttia kaikesta luomun myynnistä. USA:ssa luomun markkinaosuus on 3 prosenttia, Euroopassa 2 prosenttia ja Aasiassa alle 1 prosentin.

– Markkinoiden koko on arvioitu 44,7 miljardik-si euroksi. Vuodelle 2012 luomumarkkinoiden arvioidaan kasvavan keskimäärin 3,3 prosenttia.

euroopassa– Luomun viljelypinta-ala kasvoi 9 prosenttia

9,7 miljoonaan hehtaariin. – Kaikesta pellosta luomua Euroopassa on

2 prosenttia, mitä voi pitää isona lukuna, kun suurimman maatalousmaan Venäjän luku on lähellä nollaa.

– EU:n alueella luomualaa oli keskimäärin 5 prosenttia, kun Suomessa luomua vuonna 2010 oli 7,5 prosenttia viljelystä.

– Ruotsissa luomun ala 2010 oli 14,5 prosenttia, Virossa 12,5 prosenttia ja Latviassakin 9,4 prosenttia peltoalasta.

– Suurinta luomualan kasvu oli Ranskassa (+168 000 ha), Puolassa (+155 000 ha) ja Espanjassa (+126 000 ha).

– Luomun markkinat kasvoivat 2009 – 2010 kohtuulliset 8 prosenttia. •

tilastolähteet: Helga Willer, amarjit Sahota, luennot Biofach.

Tekstitjakuvat: Mikko rahtola

BioFachVuosittainenmaailmansuurin

luomuammattitapahtumaNürnbergin

BioFach-messutkokosi15.–18.2.yli400000alan

ammattilaistaympärimaailmaa.Laajantuotekirjon

lisäksitarjollaolimonipuolistaseminaariohjelmaa

sekätärkeitäedistysaskelialuomunkehittymiselle.

Amerikan markkinoille nykyistä

helpommin kesäkuusta lähtien

Eri mantereiden luomusäännöissä on ollut pieniä eroavaisuuk-

sia, mikä on edellyttänyt ulkomaankaupassa kalliita yksityisser-

tifiointeja. Biofachissa EU:n maatalouskomissaari Dacian Cia-

los ja USA:n maatalousministeriön apulaispääsihteeri Kathleen

Merrigan allekirjoittivat luomusääntöjen vastavuoroisuussopi-

muksen, jonka mukaan 1. kesäkuuta 2012 lähtien erillistä serti-

fointia ei tarvita, vaan kummankin alueen luomutuotteet hyväk-

sytään sellaisenaan molemmille alueen markkinoille.

Suomalaistenkin yritysten aiemmin Amerikan vientiään var-

ten hakemat Niin sanotut USDA-sertifioinnit jäävät nyt tarpeet-

tomana pois. Ainoat poikkeukset ovat vesieläinten kasvatus, vii-

nit sekä antibioottisäädökset eläintuotannossa ja hedelmänvilje-

lyssä, jolloin näiden tuotteiden osalta sääntövastaavuus täytyy

edelleen erikseen tarkastaa.

Erityisen mielenkiintoinen tämä sopimus on sen vuoksi, et-

tä Amerikan luomun markkinat ovat tällä hetkellä EU:n luomu-

markkinoita suuremmat ja kasvavat vieläkin nopeammin. Uuti-

nen on helpotus myös kolmansien maiden tuottajille, joiden ei

enää tuotantovaiheessa samalla lailla tarvitse miettiä useam-

man markkina-alueen tuotantovaatimuksia. EU ja USA vastaa-

vat yhdessä peräti 96 % koko maailman sertifioidusta luomu-

markkinoista. •

Intia vuoden luomutuotantomaa Biofach-messuilla

Värikäs Intia oli messujen näkyvimpiä osal-listujia. Intian rooli koko luomun kasvussa on valtava. Intia on ykkönen mm. luomutuotta-jien lukumäärissä laskien ja messuilla puhu-neen Intian maatalousministeriön edustajan mukaan maassa on noin miljoona luomuvilje-lijää. Intian tärkeimpiä luomutuotteita ovat pe-ruselintarvikkeiden, kuten riisin ja teen lisäk-si mausteet ja ennen kaikkea puuvilla. Vaikka Intian luomutuotanto onkin suunnattu vahvas-ti vientiin, on myös kotimaisten luomumarkki-noiden suuruudeksi arvioitu vuonna 2010 noin 410 miljoonaa euroa ja maasta löytyy jo 2000 luomukauppaa. •

Luomuviinit erottuvat jatkossa paremmin

Luomumarkkinoiden kummallisuuksia on ollut luo-

muviinien sääntötilanne. Luomurypäleiden kasvatuk-

seen on ollut tuotanto-ohjeisto, mutta viinien osalta

yhteisiä käytäntöjä ei tuntunut vuosiin löytyvän. Niin-

pä tarkkaan ottaen meilläkin on myyty kuluttajan kan-

nalta epäselvästi luomurypäleistä tehtyä viiniä, jossa

itse valmistusmenetelmälle ei ollut luomusääntöjä.

Juuri ennen BioFachia päästiin EU:n komissios-

sa sopimukseen, jonka mukaan vuoden 2012 sados-

ta lähtien noudatetaan uusia yhteisiä viininjalostuk-

sen tuotantoehtoja ja tuotteille voidaan siten käyttää

muista luomutuotteista tuttua EU:n luomulogo-mer-

kintää. Säännöissä määritellään esimerkiksi tavan-

omaista selvästi alemmat sallitut sulfiittimäärät ja kiel-

letään sorbiinihapon sekä desulfuraation käyttö.

– Olen iloinen, että vihdoin pääsimme sopimuk-

seen. Kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia luomu-

tuotteista ja on tärkeää, että heille on selkeästi vies-

tittävissä, miten luomuviini eroaa tavanomaisesta, to-

teaa EU:n maatalouden ja maaseudun kehittämisen

komissaari Dacian Ciolos. •

Messuilla tuotiin

esiin muun muassa

tuotteiden pieniä

hiilijalanjälkiä ja

100 prosenttista

luonnollisuutta.

KirjoittajatoimiiluomuasiantuntijanaLuomuliitossa.Mikko.rahtola@luomuliitto.fi

8 Luomulehti 2/2012

B iofach 2012 -messut olivat ensi-kertalaiselle melkoinen läpileik-kaus luomutuotannon volyymis-

ta ja monimuotoisuudesta. Vierailu nürn-bergilaisessa luomukaupassa kertoi, että keskieurooppalainen luomu näkyy myös kuluttajan arjessa.

Kilienstrassella sijaitsevassa kaupas-sa on hyvät valikoimat kaikkea, mitä ku-luttaja kaipaa: leivät, vihannekset, hedel-mät, maitotuotteet, juustot, lihat, mehut, jauhot, säilykkeet, makeiset, taloustava-

Alles Bio – kaikki luomua!OpettavaisenmessumatkanviimeisenäpäivänäteimmeekskursionNürnbergissävuosisittenavattuunEBL-Naturkost-luomukauppaan.Sielläkeskieurooppalainenluomubuumikonkretisoituitavalla,jokasaiallekirjoittaneenleuanloksahtamaanauki.

rat. Keskieurooppalaisittain tarjolla on myös laaja valikoima luomuviinejä.

Myymälänhoitaja Birgit Siegler kertoi, että kaupalla on paljon asiakkaita kaikis-ta ikäryhmistä. Asiakkaat tulevat pää-asiassa lähiseudulta, sillä kauppaketjulla on useita liikkeitä alueella.

Ebl-Naturkost on saksalainen luomu-kauppaketju, joka on perustettu vuonna 1994. Nyt kauppaketjulla on 19 liikettä Nürnbergin lähialueella, ja valikoimissa on peräti 6000 luomutuotetta.

Kauppaketjun www-sivuilla kerrotaan kauppojen erikoistarjouksista, tuotteis-ta, tuottajista ja yhteistyökumppaneista. Tarjouksia, reseptejä ja vinkkejä saa net-tisivujen lisäksi myös joka torstai ilmes-tyvästä asiakaslehdestä.

Kauppojen henkilökunta on koulutet-tu kertomaan luomutuotteiden alkuperäs-tä ja tuotantotavasta. Myös Kilienstrassen myymälässä jokaisesta tuotteesta kerrot-tiin innolla lisätietoja. Kun hämmästelin, ovatko nämä kaikki todella luomua, sain iloisen vastauksen: ”Alles bio!”. •

Lisätietoja: www.ebl-naturkost.de

KirjoittajaonHelsinginyliopistonRuralia-instituutintiedottaja,jokaopiskeleeluomua.

Tekstijakuvat: anne Hytönen

KAIKKIEN AIKOJEN VAHVIN NELISYLINTERINEN N-SARJA

N163 171HV / 700NM

UUDISTUNUT T-SARJA

UUSI SCR-AIKA ON ALKANUT.UUDET TALOUDELLISET SCR-MOOTTORIT

KEHITTYNEET VERSU- JA DIRECT-VAIHTEISTOT

UUDISTUNUT KÄSINOJA UUSILLA OMINAISUUKSILLA

Kysy lisää.Lähimmän Valtra-myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi

UUDEN SCR-MALLIN OSTAJALLE

KAUPAN PÄÄLLESÄHKÖPUMPULLA VARUSTETTU 125 L AdBlue-SÄILIÖ + 125 L AdBlueta

SAAT MYÖS MAKSUAIKAA 0%-KOROLLA LOKAKUUN LOPPUUN ASTI.

Valtra-Rahoitusehtojen mukaisesti.

TARJOUS VOIMASSA 31.3.2012 ASTI.

VAL_N3+T3_210x146_Luomu_12.indd 1 27.2.2012 9.43

EBL Naturkost myymälän runsasta luomua, vain luomua!

10 Luomulehti 2/2012

Tähti-ratkaisut luomukotieläintuotantoon

Puh. (08) 5144 700Murrontie 2,

91600 UTAJÄRVIwww.kinnusenmylly.fi

Kinnusen Mylly valmistaa 100%:set luomurehut lypsy- ja lihakarjalle sekä lampaille.

Raaka-aineina käytetään mm. kotimaista luomuohraa, luomukauraa ja luomuhärkäpapua.

Kinnusen Tähti-rehuvalikoimasta löydät myös luomutuotantoon soveltuvat kivennäisrehut.

Pyydä tilallesi sopiva Tähti-ratkaisu omalta kauppiaaltsi!

Hanni Rützler luettelee tärkeim-piä ruokatrendejä ja pohtii, mi-ten niiden piirteitä näkyy ja pi-

täisi näkyä luomun viestinnässä. – Luomutuotteilla olisi hyvä tarina

kerrottavanaan, mutta ne harvoin on-nistuvat kertomaan sitä. Pelkkä faktojen luettelu ei riitä, vaan kuluttajat tarvitse-vat tarinoita tuotteen taakse. Haaste, jo-hon tulisi vastata on erityisesti isoissa kaupungeissa se, että ihmiset eivät enää luota ruoan valmistajiin, kuvaa Rützler.

Luottamus valmistajiin on uudenlai-sella koetuksella, kun tieto liikkuu no-peasti. Ihmiset haluaisivat syödä hyvällä omallatunnolla, vaikka ruoantuotannos-

sakin on monenlaisia epäillyttäviä ilmiöi-tä. Osana elämäntapaa ruokavalinnois-ta halutaan saada se tuntuma, että ollaan mukana tekemässä parempaa maailmaa.

– Myös ruoan alkuperä, paikallisuus ja historia kiinnostavat niitä kuluttajia, jot-ka kiinnittävät päivittäisiinkin valintoi-hin huomiota. Halutaan tietää enemmän. Siksi tuottajatoreilla menee niin hyvin, pohtii Rützler.

Ruokavalintoja tehdään myös mie-lialan mukaan ja tällöin vaikuttaa paitsi eettiset arvot, ennen kaikkea helppous. Terveellisyyttä ei silti haluta unohtaa.

– On kasvava tarve helppokäyttöisille tuoretuotteille. Luomutuotteet eivät ole olleet erityisen innovatiivisia tällä saralla. Kannattaa katsoa amerikkalaisia ruoka-kauppoja – miten helppoa on tuoda esiin esimerkiksi perinteitä ja käsityötä ja lisä-tä joukkoon hieman huumoria.

Suomessa Luomuliiton hankkimien Nielsenin kuluttajapaneelin tietojen mu-kaan luomuvalmisruokien ostojen arvo koko tuoteryhmän arvosta nousi vain 0,1 prosentista 0,2 prosenttiin vuonna 2011. Snacksit nousivat 1 prosentista 1,1 pro-senttiin, säilykkeet 0,8 prosentista 1,2 prosenttiin ja pakasteet 0,1 prosentista 0,3 prosenttiin.

erilaisia tuotteita

Uusien makujen tuomisesta on puhunut Suomessa esimerkiksi keittiömestari Sa-su Laukkonen, joka toteaa, että luomun myötä kasvikset ja myös erikoiset kasvik-set ovat löytyneet uudella tavalla. Monet ihmiset maistavat luomun aromikkuuden joissakin tuotteissa, vaikka tutkimukset eivät niitä tilastollisesti saisikaan esiin.

Luomutuotteita on jonkin verran yh-distetty myös allergisille sopiviin tuot-teisiin. Haasteena on pienet käyttäjäryh-mät, jos vaihtoehtona on myös tavan-omainen allergiatuote. Osa allergisista on valveutuneita siitä, että kaikki ruoas-ta tuleva kemikaalikuorma voi lisätä her-kistymistä ja oirehtimista. Osa voi kokea sopivan ruoan hankinnan jo itsestään niin haastavana, ettei luomuvaihtoehdon

pohtimiseen tartuta. Evirakin on kuiten-kin myöntänyt, että lisäaineiden yhteis-vaikutuksia ei ole tutkittu.

Ruokatrendeihin vaikuttaa tottakai se, mitä haasteita ihmisillä on ruokavalioi-densa kanssa. Ruoka nähdään yhä sel-keämmin vaikuttajana esimerkiksi mo-nien kroonisien vaivojen ja sairauksien oireisiin.

ammattikeittiöissäkin luomu edustaa uutta

– Ammattikeittiöt siirtyvät kohti terveel-lisempää ja ekologisempaa ruokaa. Tä-mä kumpuaa muun muassa siitä, että ”nopeammin, lisää ja halvemmalla” -tee-sit eivät toimi enää markkinoilla, vaan kuluttajat haluavat myös muuta, toteaa ammattikeittiö-teemaisessa Luomupäi-vässä 14.3. esitelmöivä Rützler.

– Erityisesti kouluissa ja päiväkodeis-sa joka puolella Eurooppaa on noussut esiin terveellisten ruokavalintojen tär-keys. Jos luomutuotteita on pystytty tar-joamaan kiinnostuneille niin, että laatu ja valikoima on saatu kohdilleen, on isketty naulan kantaan.

Ravintolayrityksissä luomutuottei-den makua ja imagoa hyödynnetään osa-na kokonaisvaltaista elämystä. Julkisissa hankinnoissa taas poliittinen tahto ja toi-mijoiden aloitekyky määrittää sitä, miten luomuun tartutaan.

Monitieteinen ja käytännöllinen

Hanni Rützler katsoo globaaleja ruoka-trendejä Wienistä käsin Future Food stu-diossaan, jota hän luonnehtii teorian ja käytännön yhdistäjäksi. Rützler aloitti ra-vitsemustieteen ja terveyspsykologian opinnoilla ja on nyt tunnettu ja arvostet-tu tutkija, kirjoittaja ja konsultti.

– Olen aina ollut kiinnostunut ruoasta ja mauista. Toisaalta minua kiinnosti niin luonnontieteiden kuin ihmistieteidenkin näkökulmasta ruoantuotanto, ruokakult-tuurin muutokset ja perinteinen käsityö. Siksi päädyin opiskelemaan ravitsemus-tiedettä ja terveyspsykologiaa. Tutkittua-ni näitä aiheita 15 vuotta, erikoistuin ruo-

Ihmisettarttuvatomanterveytensähoitamiseenjaympäristönymmärtämiseenuudellatavalla.Luomunelementitonnähtävissämonissaruokatrendienpiirteissä.

Teksti: elisa Niemi

asiantuntija Hanni rützler:

Ruokatrendeissä tuoksuu luomu

1.Halutaanuusiamakuja2.Nopeaamuttaterveellistäjahyvää

ruokaa3.Ruoan,mielihyvänjaelämänlaa-

dunyhdistäminen4.Eettinen,hyvänomantunnon

ruoka5.Autenttinenruoka–halutaan

käsityötäjaalkuperäisyyttä6.Puhdasruoka–täysinturvallista

myösallergisille7.Syöminenosanatunteidenja

mielialojenhallintaa

HanniRützlerinhaastattelustavapaastisuomennettu.

Tärkeimmät ruokatrendit

katrendeihin. Jotta pystyin yhdistämään teorian ja käytännön, perustin tulevai-suuden ruokastudion. Tavoitteenani on työstää strategioita tulevaisuuden ter-veellisemmän ja nautinnollisemman ruoan ja ravitsemuksen luomiseksi, kertoo Rützler.

– Tutkimustuloksista olen seurannut muun muassa si-tä, miten luomu erottuu: esi-merkiksi sekundäärisiä meta-boliitteja on noin 12 prosenttia enemmän – eli muun muassa terveydelle hyödyllisiä fenolisia yhdisteitä. •

www.futurefoodstudio.at

© Günther Pichlkostner


N urmirehuntuotannossa täysti-heät kasvustot ovat laadukkaan ja suuren säilörehusadon perus-

ta. Täydennyskylvöön on tarjolla mo-nenlaista kylvölaitetta, mutta näppärä isäntä tekee suorakylvökoneen itse, ku-ten soinilainen Matti Alatalo.

Alatalo kasasi kylvökoneen jyrästä ja kaksimetrisestä Simultan kylvökoneesta sekä hydraulimoottorista. Vanhan kyl-vökoneen siemenlaatikko asennettiin jy-rän päälle ja kylvöputket levitettiin viuh-kamaisesti jyrän etupuolelle. Näin kaksi-metrisestä kylvökoneesta saatiin melkein kolmimetrinen. Kylvölaatikkoa täyden-nettiin vielä erillisellä heinäsiemenlaati-kolla, joten pientenkin määrien kylvö on-nistuu helposti.

Täydennys kylvössä Alatalo täyttää ”viljapuolen” nurmisiemenseoksella ja heinäsiemenen kylvölaatikon hän täyt-tää apilansiemenillä. Tämä helpottaa täydennyskylvöä. Säätämällä voidaan lisätä joko apilan tai heinänsiementä tai molempia.

Oleellinen osa kylvökonetta on etu-nostolaite sovitteinen, vanhasta S-piikki-äkeestä otettu, suorapiikkinen jälkihara. Hara rikkoon vanhan nurmen pinnan eli irrottaa kuloheinän pellon pinnasta. Ri-kottuun nurmenpintaan hajakylvetään siemen, jonka jyrä painaa siemenen tiu-kasti maahan.

Viime keväänä tehdyt apilan täyden-nyskylvöt onnistuivat erinomaisesti. Toi-seen satoon saatiin apilavoittoinen nur-misato. Alatalo lisäsi luomuun siirryt-

Tekstijakuvat: Jari Luokkakallio

Itse tehty nurmen suorakylvökone

Viimekesänmärätkorjuuolosuh-teetharvensivatsäilörehunurmia.Keväälläriittääpaikattavaa.Nytonaikarakentaayksinkertainenjatoimivanurmensuorakylvökone.

Siirtymävaiheen timotei-nurminata nurmeen keväällä täydennyskylvetty apila (5 kg/ha) muodosti toiseen säilörehun korjuuseen rehevän apilakasvuston.

täessä kaikkiin timoteinurmiin apilansie-mentä onnistuneesti.

Täydennyskylvöihin hän käytti vii-si kiloa puna-apilan ja alsikeapilan seos-ta. Jatkossa täydennyskylvöllä tullaan varmistamaan täystiheät nurmet. Tällai-nen suorakylvökone on erittäin edulli-nen. Ainoa hankittava lisä osa oli hyd-raulimoottori. •

KirjoittajatoimiineuvojanaProAgriaEtelä-Pohjanmaalla.

Vanhasta kylvölannoittimesta ja jyrästä voi toteuttaa nurmen syöräkylvökoneen. Ai-noa hankittava lisä osa oli hydraulimootto-ri. Kylvötulosta varmentaa traktorin etunos-tolaitteeseen sijoitettava suorapiikkinen hara, joka rikkoo nurmen pinnan ennen kylvöä.

Suorakylvöön saadaan tehoa ja joustavuut-ta käyttämällä viljasiemen laatikkoa hei-nänsiementen kylvöön ja heinänsiemen-laatikkoa apilansiementen kylvöön.

O suuskunnan puheenjohtajaksi valittiin Sami Kuoppamäki Kou-volasta. Alkuvaiheessa toimin-

nassa keskitytään luomuviljan sekä -pal-kokasvien markkinointiin.

Kymenlaaksossa toiminut viljelijöiden markkinointirengas, Kymen Luomu, syn-tyi viime talvena helpottamaan tilojen

Teksti: reijo Käki

Kymen Luomun markkinointirenkaasta osuuskuntaHyvienkokemustenrohkaisemanamarkkinointirenkaanpohjaltapäätettiinperustaaOsuuskuntaKymenLuomu.Osuuskuntaantaamarkkinointirenkaallevirallisenstatuksenjaoikeudentehdäsopimuksia.Tärkeänäpidettiinmyösmahdollisuuttamaksaavetäjillekorvaustatehdystätyöstä.

välistä valkuaisrehukauppaa. Viljakau-pan uusi tee tarjous -sopimusmalli sopi oikein hyvin myös markkinointirenkaan toimintaan, joten rengas neuvotteli lisäk-si luomuviljoista sopimukset.

Toiminta osoitti jo ensimmäisenä vuonna toimivuutensa. Toimintaan on oltu tyytyväisiä niin ostaja- kuin myy-

jäpuolellakin. Viime satokaudella Ky-men Luomu huolehti renkaan noin 50 viljelijän ja yli 3 miljoonan kilon sadon markkinoinnista.

Viljelijät olivat tyytyväisiä yhteismark-kinoinnista saatuihin hyötyihin ja koke-muksiin. Isommilla erillä pystyttiin pie-nentämään kuluja ja saamaan lisää euro-ja isännille. Myös ostajille isommat erät tuovat säästöjä esimerkiksi vähentäen ostajien työmäärää. Lisäksi viljelijären-gas pystyy yksittäistä viljelijää paremmin toimittamaan sovitut määrät.

Merkittävänä saavutuksena voidaan pitää myös sitä, että markkinointirengas mahdollisti luomu mallastuksen aloitta-misen ja luomu härkäpavun saamisen mukaan valkuaisrehuseoksiin.

Osuuskunta Kymen Luomu kannustaa luomuviljelijöitä yhteistyöhön. Osto- ja myyntirenkaat helpottavat markkinointia ja pienentävät kustannuksia. Väheksyä ei pidä myöskään yhteistyön ja yhdessä te-kemisen positiivista vaikutusta.

KirjoittajatoimiiProAgriaKymenlaaksonluomuneuvojana.


L uomutuotannon vahvuudet ryh-mitellään usein kolmeen pääluok-kaan, ympäristövaikutuksiin, tuo-

tantoeläinten hyvinvointiin sekä tuot-teideen laatuun ja terveellisyyteen liitty-viksi. Viimeksi mainittu on näistä selvästi haastavin osoitettava, sillä tasapuolisten koeolosuhteiden järjestäminen ja tutki-muksiin tarvittajan ajan pituus tekevät erojen saamisesta vaikeaa. Tarton maa-talouskorkeakoulun ja Varsovan yliopis-ton tekemä tuore katsaus tuo kuitenkin esiin vakuuttavia tutkimustuloksia luo-musta ja mahdollisista terveellisyysvai-kutuksista useiden vuosien ajalta.

Koottuja tuloksia luomun terveellisyydestä

tutkimukset vahvistavat eroja koostumuksessa

Yli kahdeksankymmentäsivuinen tutki-muskooste ”Quality of Organic vs. Con-ventional Food and Effects on Health” esittelee laajasti luomun laadusta ja sen vaikutuksesta terveellisyyteen tehtyjä tutkimuksia. Tuotantotapaeron saaminen esiin ei ole kuitenkaan yksinkertaista, sil-lä jokainen vaikkapa tomaatteja tai kurk-kuja viljellyt tietää, että myös muut teki-jät kuin viljelyjärjestelmä vaikuttaa tuot-teen laatuun ja makuun.

Suurin virhelähde tutkimuksiin tulee,

jos yritetään verrata liian erilaisissa olo-suhteissa kasvaneita tuotteita. Esimer-kiksi lajikkeet, käytetty lannoitus, maala-ji, kastelun määrä, sääolot ja kasvinsuo-jelu vaikuttavat myös tuloksiin. Kuitenkin vertailukelpoisissakin oloissa kasvaneista tuotteista eroja on löydetty: luomutuot-teiden kuiva-ainepitoisuudet ovat keski-määrin korkeampia, niistä löytyy enem-män C-vitamiinia, hyödyllisiä poly-fenoleita ja vähemmän haitallisia nitraat-teja kuin tavanomaisista tuotteista.

Vastaavia tutkimuksia on tehty muita-kin. Ruotsissa vuonna 2003 – 2004 tehty-jen tutkimusten mukaan torjunta-aine-

Tekstijakuva: Mikko rahtola

jäämiä löytyi 3 prosentissa luomutuot-teista, 11 prosentissa integroidun tuo-tannon tuotteista sekä 44 prosentissa tavanomaisista tuotteista. Tarkkojen ana-lyysilaitteiden avulla hyvin pienetkin kul-keumat voivat näkyä tuloksissa, mutta joka tapauksessa luomun ja tavanomai-sen tuotannon jäämäriskien ero on sel-vä. Yleisesti ottaen on merkille pantavaa se, että samoista tuotteista löydetään yhä useampia torjunta-aineita. Pahimmillaan elintarvikkeista onkin löydetty jopa 26 eri torjunta-aineen jäämiä.

torjunta-aineiden hormonaaliset vaikutukset

Raportin tulokset torjunta-aineiden vai-kutuksista ovat huolestuttavaa luettavaa. Torjunta-aineita tai niiden metaboliitte-ja on mitattu selvästi korkeampina pi-toisuuksina tavanomaista ruokaa nautti-neiden lasten virtsasta (Curl et al., 2003) ja äitien rintamaidosta (Aubert 1987) kuin vastaavilla luomuravintoa nautti-neilla koeryhmillä. Torjunta-aineiden on todettu myös lisäävän lasten alttiut-ta ADHD- ylivilkkauteen (Abdel Rasoul et al., 2008). Torjunta-aineilla on havait-tu vaikutuksia myös aikuisiin. Howardin (2005) mukaan lisääntyvä torjunta-aine-altistus on heikentänyt sekä miesten et-tä naisten hedelmällisyyttä. Varsin tuo-reen tutkimuksen mukaan (Orton et al. 2011) suurella osalla tutkituista 37:stä laajasti käytetyllä torjunta-aineella onkin todettu olevan hormonaalisia vaikutuk-sia. Näistä 23 dokumentoitiin vaikutuk-seltaan anti-androgeenisiksi ja seitsemän androgeenisiksi.

Terveysvaikutusten tutkiminen on haastavaa. Parhaita ovat olleet koejär-jestelyt, joissa kahden tutkittavan ryh-män elintavat ovat mahdollisimman sa-manlaisia. Tällaiset olosuhteet voivat ol-la esimerkiksi vankiloissa, luostareissa

tai sisäoppilaitoksissa. Laajasti on tutkit-tu myös biodynaamisten steiner-koulujen ja tavallisten koulu-jen oppilaiden eroja, mut-ta tällöin tulokseen voi-vat vaikuttaa muutkin erot esimerkiksi per-heiden koulutukses-sa ja elintavoissa.

Vielä näiden-kään tulosten perus-teella ei voida täysin kiistattomasti osoit-taa, että luomu olisi jo-kaisessa tilanteessa ter-veellisempi vaihtoehto, mut-ta kuitenkin suurimmassa osassa tutkimuksista luomun on todettu sisältä-

vän terveyden kannalta positiivisia omi-naisuuksia tavanomaisia tuotteita

enemmän. Kaiken kaikkiaan tutkimusraportin sanoma

on selvä: syömällä run-saasti luomua kulut-taja voi pienentää al-tistumistaan torjun-ta-aineille ja niiden haitallisille vaiku-tuksille. •

Tarton ja Varsovan maatalouskorkeakou-

lujen tekemä raportti löy-tyy englanniksi kokonaisuu-

dessaan osoitteessa: orgprints.org/19504/1/Report_2011_(1).pdf

■ tutkittua tietoa

Luomutuotteiden kuiva-ainepitoisuudet ovat keskimäärin korkeampia ja niistä löytyy enemmän C-vitamiinia.

Peruna

Papu

Päärynä

Porkkana

Mandariini

Kurkku

Riisi

Appelsiini

Pinaatti

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Maksimirajanylittäviäjäämiä Maksimirajanalleoleviajäämiä

Eimtattaviajäämiä

EU:n laajan monitorointiohjelman jäämätulokset kaikkiaan 11 610 näytteestä kuudella eri tuotteella vuonna 2008. Testatut olivat tavanomaisia tuotteita.

Tarkkojen analyysilaitteiden avulla hy-vin pienetkin kulkeumat voivat näkyä tu-loksissa, mutta joka tapauksessa luomun

ja tavanomaisen tuotannon torjunta-ai-neiden jäämäriskien ero on selvä.

Omena on yksi niistä kasviksista, joissa torjunta-aineita käytetään eniten. Luomuomenan voi hyvin syödä kuorineen.

16 Luomulehti 2/2012 Luomulehti 2/2012 17

R uokapiirit ovat kasvattaneet suo-siotaan, sillä yhä useampi kulut-taja haluaa ostaa luomu- ja lä-

hiruokaa ilman turhia välikäsiä. Ruo-kapiirin toimintaidea on varsin yksin-kertainen: ryhmä ihmisiä tilaa tuotteita suoraan lähialueen tuottajilta. Yhteisti-laukset tehdään yleensä kerran kuukau-dessa, ja tuotteet toimitetaan jakelupis-teeseen ennalta sovittuna päivänä.

Miksi juuri ruokapiiri?

Sysäyksen ruokapiirin perustamiseen an-taa usein tyytymättömyys kauppojen lä-hi- ja luomuruokatarjontaan. Tuotteet halutaan ostaa mahdollisimman käsitte-lemättömänä, ja samalla halutaan tukea paikallisia tuottajia.

Jyväskyläläisen lähiruoka-aktiivi Lau-ra Brownen mukaan ruokapiiritoimin-nan arvot ja vaikuttimet ovat hyvin pit-källe samat kuin ylipäätään vapaaehtois-toiminnassa. Osallistumisen avulla halu-taan vaikuttaa itselle tärkeäksi koettuun asiaan kuten omaan terveyteen tai ym-päristön hyvinvointiin.

Useimmat ruokapiirin jäsenistä halua-vat tietää enemmän ostamansa ruoan al-kuperästä, tuotantotavasta ja itse tuotta-jasta. Ruokapiirin jäsenyys voikin monel-le olla kannanotto eettisen ja vastuullisen kuluttamisen puolesta.

Eri elämäntilanteessa olevat ihmiset voivat osallistua toimintaan eri tavoin. Ruokapiirissä voi olla jokaiselle jotakin tehtävää – niin isoja kokonaisuuksia kuin pieniä askareita.

– Yhdessä tekeminen luo yhteisölli-syyttä, korostaa Browne.

Luomupiiri Lipstikan toiminta käynnistyi ruokapiiriluennolla

Luomupiiri Lipstikka perustettiin Mikke-liin kesällä 2011. Idea ruokapiiristä oli muhinut jo pari vuotta, kunnes Ruralia-instituutti ja Mikkelin kansalaisopisto jär-jestivät ruokapiiritoiminnasta luennon, jossa oli puhujana ruokapiirikonkari Lea Alanko.

– Luennolla kerättiin nimilista kiin-nostuneista, sovittiin tapaaminen ja mie-tittiin, miten luomupiiri saadaan pystyyn, kertoo Lipstikan tiedotusvastaava Han-na Lamminen.

Lamminen on yksi luomuruokapiirin aktiiveista. Jokaisella seitsemällä aktiivi-jäsenellä on omat vastuualueensa: tuot-teet ja tuottajat (lihat, juurekset, viljat), talous, tiedotus ja tilausjärjestelmän päi-vittäminen. Tuotteiden jakelu hoidetaan yhdessä. Jakopäivänä on aktiivien lisäksi aina paikalla muutama luomupiiriläinen jakoapulaisena.

Tuottajia luomupiirin ringissä on kol-misenkymmentä, ja valikoimissa on ruo-katuotteiden lisäksi muun muassa ekolo-giset kodin pesuaineet, hiushoitotuotteet ja kauneudenhoitotuotteet.

Luomupiiri on kasvanut nopeasti puo-len vuoden aikana, ja nyt jäseniä on noin sata. Tilausta uudelle luomupiirille on, sillä lähes päivittäin kysellään, vieläkö piiriin mahtuu mukaan.

Luomupiirin jäsenille lähtee kerran kuukaudessa jäsentiedote, jossa tiedote-taan uusista käytännöistä tai tuotevali-koiman muutoksista. Lipstikka on myös Facebookissa. Silloin tällöin luomupiiri

Tekstijakuvat: anne Hytönen

Hyväruokapiirionsopivankokoinenjahyvinorganisoitu.Tuotteidenostaminenontehtymahdollisimmanhelpoksi,valikoimaonmonipuolinenjatilausjärjestelmätoimiva.Sekätilaajaettätuottajatietävät,mitenhommatoimii.

Riihipuodin luomuviljatuotteet löydät yli 100 jälleenmyyntipisteestä!

Pöytyän Riihikoskella www.riihipuoti.fi

Riihipuoti Oy

Uudet jälleenmyyjät tervetulleita!Ostamme luomuviljaa, teemme viljelysopimuksia!

puh. 02 4861 475

Lähiluomuntyöpajassaideoitiinvaltakunnallistatiedonjako-paikkaajakeskustelufoorumiaruokapiiritoimijoille.TyöpajanjälkeenperustettiinWiki(ruoka-piirit.wikispaces.com/)sekäFacebook-ryhmä(www.facebook.com/groups/ruokapiirit/).

Tervetuloafoorumeille!

Koordinaattori Kati Kankainen, JAPA ry.

Lähiruoka-aktiivi Laura Browne.

Ruokapiirissä kuluttajat ja tuottajat

kohtaavat

Ruokapiireissä tuotteet tulevat noutopisteeseen ja ruokapiiriläiset

itse pakkaavat ne – tai sitten ne tulevat valmiissa tuotepakkauksissa

ja vielä mahdollisesti kullekin asiakkaalle laatikoihin pakattuna.

Käytäntöjä on monia.


järjestää jäseniltoja, joissa kuullaan vaik-kapa ruoka-aineiden ravintoarvoista tai lähiruoan merkityksestä.

Jyväskylässä ruokapiirejä on perustettu hanketyönä

JAPA ry on jyväskyläläinen kestävää ke-hitystä edistävä yhdistys, jonka jäseni-nä ovat jyväskyläläiset asukas- ja kylä-yhdistykset. Yhdistys on auttanut pe-rustamaan Jyväskylään jo seitsemän ruokapiiriä.

– Kaikki alkoi yksittäisen asukkaan toiveesta, kun lähi- ja luomuruokaa ei löytynyt oman alueen kaupoista, kertoo koordinaattori Kati Kankainen JAPA ry:stä.

Yhteydenoton jälkeen ideoitiin han-ke, jossa lähdettiin heti liikkeelle siitä, et-tä ruokapiirin toiminta saadaan mahdol-lisimman pian käyntiin. Infotilaisuudessa kerättiin lista vapaaehtoisista ja aktiivi-toimijoista, ja suunnittelua jatkettiin tar-kemmin pienemmän porukan kanssa.

Hankkeessa perustetut piirit saavat käyttöönsä JAPA ry:n nettisivujen kaut-ta toimivan tilausjärjestelmän. Kan-kainen kannustaa ruokapiirin perusta-jia käyttämään heti apunaan sähköisiä työvälineitä kuten Facebook-ryhmiä ja sähköpostilistoja.

– Yhteydenpito tuottajiin ja tilaajiin helpottuu, kun kaikki hoituu yhden yh-

– Kerätkää yhteen ruokapiirin perustamisesta kiinnostuneet ihmiset.• tuttavapiiri,ruokapiiriluennot,

facebook,lehti-ilmoitus…• onkoalueellamuitaruokapiire-

jä,joiltasaaapuajaneuvoja?• liityLuomuliitonperustamalle

ruokapiiriensähköpostilistalle:http://groups.google.com/group/ruokapiirit

• verkostoitukaaWikissä(http://ruokapiirit.wikispaces.com/)sekäFacebook-ryhmässä(http://www.facebook.com/groups/ruokapiirit/)

– Pitäkää ensimmäinen järjestäy-tymiskokous aktiivien ja vapaa-ehtoisten kesken

– avatkaa ruokapiirille pankkitili maksujen hoitamista varten, näin maksuista jää aina kirjalli-nen tosite

– Sopikaa pelisäännöt• vastuuhenkilötjatyönjako

(ruokapiirinvetäjä(t),yhteydettuottajiin,tiedotusvastaava,laskutusvastaava,tuotteidenvastaanotto,lajittelu/jakelu)

• työvuorot–jokaisenruokapiirinjäsenenolisihyvävuorollaanavustaajakopäivänä

• tilausrytminjajakelupäivänpäättäminen,milloinlaskutmaksetaan–jamitentoimitaan,josmaksaminenmyöhästyytaiunohtuu

• kulukorvaukset(tilaustenjalaskujentulostaminen,pakkaaminen,lajittelu/jakelu)jamitennehoidetaan(pienijäsen-taitoimitusmaksu,osuuskuntamuotoisuus,yhdistysavustukset)

• tiedotustavat(sähköposti,Facebook…)

– Päättäkää tilausjärjestelmästä• netissäolevatjärjestelmät

auttavat,esim.ruokapiiri.fi-palvelussavoihoitaatilauksetjalaskutukset

• tilauksetvoihoitaamyössähkö-postitsetaipuhelimitse

– Ottakaa yhteyttä tuottajiin• miettikäämillaisiatuotteita

haluattetilata• selvittäkäätuotteetja

pakkauskoot• toimittaakotuottajalähialueen

muillekinruokapiireille,milloin?Voisikotoimituksiayhdistää?

• sopikaatuottajienkanssasopivayhteydenpitotapaennenjajälkeentilausten(kukahoitaa,miten)

• kukapäivittääruokapiirinti-lausjärjestelmäntiedot(tuottajaitse/ruokapiiriaktiivi)

• vinkkejätuottajistasaamuiltaruokapiireiltä,tuottajayhdistyk-sistäjanetistä(www.luomu-liitto.fi/index.php/osta-luomua,www.aitojamakuja.fi,www.proagria.fi)

– Hankkikaa tuotteiden vastaanotto/jakopaikka• tilankokoriippuuruokapiirin

koosta• tuotteitaonotettavavastaan

pitkinpäivää,jotenpaikallaonainaoltavajoku

• kylmätilojentarpeellisuusliha/kala/maitotuotteilletaikylmä-ketjunkatkeamattomuudenvarmistaminenmuutoin

• vinkki:hankkikaaruokapiirinkäyttöönkaksikestokassiaperasiakas–jakopäivänätuodaantullessatyhjäkassijaotetaanmukaantilauspakattunatoiseen

– Jakakaa työtehtävät• tuotteidenjakopäiviksityö-

vuorolistat,jokuaktiiveistaainapaikalla,kaikkienjäsentensitouttaminentoimintaan

• mahdollisetmuuttyötehtävät– Pitäkää huolta jaksamisesta!

• Aktiivijäseneteivätsaaväsyä…Erästapahuolehtiaaktiivijäsen-tenjaksamisestaonkierrättääruokapiirintyötehtäviäsekäpalkitajakiittääaktiiveja.

• Muistakaayhdessätekemisenilo!

Teksti: anne Hytönen ja ritva Mynttinen

Näin perustat ruokapiirin

teisen sähköpostiosoitteen kautta, eikä viestit jää kenenkään henkilökohtaisen sähköpostiosoitteen taakse.

Yhdistys on auttanut ruokapiirit al-kuun aktivoimalla alueen asukkaita ja antamalla neuvoja ja ideoita. Jokainen ruokapiiri tekee kuitenkin itse päätökset omista toimintatavoistaan ja työnjaosta. Ohjeita on annettu muun muassa jako-päivien valinnassa ja yhteydenpidosta lä-hialueen muihin ruokapiireihin.

– Jos tuottaja toimittaa alueella toimi-ville eri ruokapiireille samana päivänä, säästetään työajassa ja kuljetuskustan-nuksissa, neuvoo Kankainen.

Ruokapiirien yhteisissä tilaisuuksissa on jaettu hyviä käytäntöjä ja keskusteltu kokemuksista. Hyviä käytäntöjä on jaettu muuallekin Suomeen, ja hankkeessa luo-dun ohjeistuksen avulla ruokapiirejä on perustettu esimerkiksi Kajaaniin.

Sopivien tilojen löytäminen vaikeaa

Haasteellista ruokapiirin perustamisessa tuntuu olevan sopivan jakotilan löytämi-nen. Jakopäivänä jonkun on oltava pai-kalla vastaanottamassa tuotteita. Tilan on oltava riittävän iso, jos tuotteet myös pussitetaan ja lajitellaan samassa tilassa.

Mikkelin luomupiirissä toimintaa pyö-ritettiin aluksi eri paikoissa, kun sopivaa vakituista tilaa ei löytynyt etsinnöistä huolimatta. Nyt Lipstikka toimii Vanhalla sotilaskodilla, josta on vuokrattu tila jo-ka kuukauden kolmanneksi keskiviikoksi. Tilavuokrasta peritään pieni lisäveloitus jokaisen tilauksen yhteydessä.

Keski-Suomessa apu on löytynyt pai-kallisista kauppiaista, jotka ovat antaneet ruokapiiriläisten käyttöön kaupan tiloja kerran kuukaudessa.

– Kauppiaat ovat ymmärtäneet sen, että paikallista tuotantoa ja aktiivisuutta tukemalla houkutellaan samalla asiakkai-ta omaankin kauppaan, kertoo Kankai-nen. •

KirjoittajaonHelsinginyliopistonRuralia-instituutintiedottaja,jokaopiskeleeluomua.LähiluomuntyöpajatovatosaHelsinginyliopistonRuralia-instituutinLuomualanerikoistumisopintoja.

Lähteet: LähiluomuntyöpajanluennotJyväskylässä26.1.2012/Helsinginyliopisto,Ruralia-instituutti,Luomualanerikoistumisopinnot,www.helsinki.fi/ruralia/koulutus/ecowww.japary.fiwww.ruokapiiri.fiwww.luomuliitto.fi/index.php/ruokapiiri

rUOKaPIIrIt OVat jo suuriaasiakkaitatuottajille,silläjäsenmää-ränkasvunmyötämyöstilausmää-rätkasvavat. JAPAry:n laskelmienmukaanruokapiirinkeskimääräinentilausonnoin1000euroa/kuukau-si.Tilausmäärätvaihtelevatruoka-piirinkoon,sijainnin,tuotevalikoi-manjasesonginmukaan.

–Tilausmäärien perusteella lä-hi- ja luomutuotteidenmenekkionsuurta, jaetenkinluomutuotteidenkysyntäonkasvanut,kertooKankai-nen.

Sekä mikkeliläiset että jyväsky-läläisettoteavat,ettänykyisintuot-tajat suhtautuvat ruokapiirien tie-dusteluihin lähesainapositiivises-ti.Yhteistyöonpoikinutmyösuusia

muotoja.–Mikkelissä tuottajat kysyvät,

mitätuotteitahaluammeensivuon-na.Toisaalta luomupiirinasiakkaatovatolleetavoimiatuottajienuusil-letuoteideoille,kertooLamminen.

MyösJyväskylänseudunpientoi-mittajatovatolleet innollakehittä-mässäpakkauksiajaetikettejäomil-letuotteille.Ruokapiiriasiakkaillaonkokeiltuuusia ideoita jatuotteidenmenekkiä. Tuotteen laadusta saasuoraa kuluttajapalautetta, ja ruo-kapiiriottaa ilollavastaamyöspie-neterät.

–Ruokapiirit toimivatpilotteinaisommillekin hankkeille vaikkapalogistiikkaanliittyvissäkokeiluissa,muistuttaaKankainen.

Ruokapiiri on mahdollisuus tuottajallekin

Yleensä ruokapiirit tilaavat muutaman maatilan tuotteita kerralla.


M onen meistä pöydällä on juu-ri nyt Ikaalisten luomun pu-naposkisia luomutomaatteja.

Harva kuitenkaan tietää, että ostaessaan Onnelliset- ja Pirkka-tuotemerkkien alla myytävistä luomutomaateista, on niiden takana sama yritys. Ikaalisten luomu ja KKK-vihannes yhdistyivät samaksi kon-serniksi jo elokuussa 2011, kun Ikaalisten luomu osti enemmistön KKK-vihannek-sen osakekannasta. Vanhat tuotemerkit jätettiin käyttöön. Yrityksen omistaja Ari Kulmanen kertoo, että useammalla tuo-temerkillä aiotaan myös jatkaa.

– Jotkut ovat pelänneet hintojen nou-sevan nyt, kun meillä ei ole enää kilpaili-joita, mutta hintataso on sama kuin vii-

me vuonnakin. On meidän etumme, et-tä luomun käyttö kasvaa Suomessa, Kul-manen toteaa.

Yritykset tuottavat tomaattia 1,5 mil-joonaa kiloa vuodessa ja liikevaihto on 6 miljoonan euron kieppeillä, eli ihan pii-perryksestä ei tässäkään luomufirmassa ole kyse.

Yhdistymisen suurin etu oli se, että viljelyrytmi saatiin tasaiseksi.

– Kun viljelyosastoja on kymmenen, niin toimitus asiakkaille on tasaista. Sa-tohuippuja ei tule, mutta ei myöskään pula-aikaa.

tuttu ikaalislainen astui johtoon

Viljelysuunnitelman teko tälle vuodelle oli ensimmäisiä konkreettisia toimenpi-teitä heti yritysten yhdistymisen jälkeen. Suunnitelmaa oli tekemässä myös KKK-vihanneksen pitkäaikainen puutarhuri Pentti Rasi. Honkajoella pitää kiirettä.

Rasi kertoo yritysten yhdistymisen tuot-taneen paljon töitä. Uudistuksia on tullut kerralla iso määrä.

– Rivityöntekijän kannalta ei ole tul-lut hirveästi muutoksia, mutta esimerkik-si tekniikkaa on uusittu kovalla kädellä. Antiikkisen pakkaamomme tilalla on nyt paljon entistä parempi pakkaamo, Rasi juttelee.

Kasvualustaratkaisuja on saman mu-kaistettu Ikaalisten kanssa - heillä oli enemmän tietoa siltä sektorilta. Uusi tek-nologia tuo uusia työvaiheita, mutta het-keksi kasvaneesta työmäärästä huolimat-ta puutarhuri on tyytyväinen. Kun hän palasi viime elokuussa lomalta töihin ja kuuli uutisen firman omistajanvaihdok-sesta, niin työntekijöiden aamukahvit meinasivat mennä väärään kurkkuun.

– Uutinen ei kuitenkaan aiheuttanut paniikkia. Ikaalisten omistajakin on Hon-kajoelta lähtöisin, joten tuntui hyvältä, että hän ei ollut ”joku tuntematon ikaa-lislainen”, vaan henkilö, jonka monet tie-sivät jo entuudestaan.

yhteensovittamisessa menee aikansa

Rasin mielestä yhdistymisessä oli ehdot-tomasti enimmäkseen positiivisia puolia. Synergiaetuja on paljon, kuten jo mai-nittu keskeytymätön sadontuotto ympä-ri vuoden sekä KKK-vihanneksen teknii-kan uudenaikaistaminen.

Viljelytekniikka on ollut puutarhoilla

Teksti: Laura rantanen Kuvat: Jari Koskensalo

Ikaalisten luomu ja KKK-vihannes ovat nyt samaa konsernia

100%suomalaisestaluomutalvitomaatistakasvaavihreälläsähköllä.

Saatavana ilmaiSekSi kananlanta-turve -seosta kuormattuna maskusta! Soita: 045 130 1454

V uoden 2011 luomutärkkelyspe-runan sopimustuotanto Finna-mylissä oli noin 1,5 miljoonaa

kiloa. Finnamylin tavoitteena on nostaa luomutärkkelysperuna sopimuksien mää-

rää oleellisesti. Sopimusmäärät tarkentu-vat talven aikana.

Suuri osa Suomen luomutärkkelyspe-runasta kasvoi viime kesänä Kauhavalla. Märkä kesä ei ollut otollisin vuosi aloit-taa luomutärkkelysperunan tuotantoa. Runsaat sateet ja tulvat hukuttivat peru-naa ja joillakin lohkoilla pellon kantavuus ei korjuukoneelle riittänyt.

Parhaiten satoa (noin 30 000 tonnia) ja kovinta tärkkelystä (yli 20 %) saatiin lohkolla, joka oli perustettu viherlannoi-tusnurmeen. Uusi lohko ja hyvärakentei-nen maa antoivat perunalle hyvät lähtö-kohdat kasvuun. Perunarutto pysyi ku-

Teksti: Jari Luokkakallio

Luomutärkkelysperunasta hyvät kokemuksetLuomuelintarvikkeidenvalmis-tajattarvitsevatluomulaatuistasakeuttajaa.Luomuperunatärk-kelyksenkysyntäylittäätarjonnankertootoimitusjohtajaOssiPaakkiFinnamylOy:sta.Uusialuomutärk-kelysperunantuottajiatarvitaan.

rissa kohtuullisella ja tasapainoisella kompostilannoituksella sekä oikealla la-jikevalinnalla. Lisäksi onnistuneella rivi-väliharauksella saatiin kasvusto pidettyä hyvin tuulettuvana.

Luomutärkkelysperunan lisäksi uu-sia luomuperunan tuottajia tarvittaisiin hiutaleperunatuotantoon, kertoo Suo-men Perunalta Joni Jalonen. Nopeasti kasvavan kysynnän vuoksi yritys joutuu tuomaan ulkomailta luomuperunaa Suo-meen. •

KirjoittajatoimiineuvojanaProAgriaEtelä-Pohjanmaalla.

Luomutärkkelysperunan lisäksi uusia luomuperunan tuottajia tarvitaan hiutaleperunatuotantoon.

– Hinnat eivät ole nousseet; on meidän etumme, että luomun käyttö kasvaa Suomessa, toteaa Ikaalisten luomun Ari Kulmanen.


OStaaKO KaUPaSta suomalainen kasvihuoneto-maattivaiEspanjastalennätettyriistotyövoimallatuo-tettu?Moniympäristötietoinenkuluttaja laskeskeleehiilijalanjälkiäjamiettiivaihtoehtojatosissaan.

–Erimaidenkasvihuonekasvatuksessaonomathy-vät jahuonotpuolensa.Onhyvinvaikeasa-noamustavalkoisesti,ettäonkoespan-jalainen vai suomalainen kasvihuo-netomaattiekologisempi,miettiiluomukasvihuonekasvihuo-nesäännöksiä val-mistelevaan kes-kusteluun Luo-muliiton kat-tojärjestöIFOAMissaosallistu-nut Luo-muliitonluomuneu-voja Mikko Rahtola.

Espanja-laisen tuo-tannonheik-kouksiaovat muunmuas-sa pohjave-den kestämä-tönkäyttö ja ravin- ne-huuhtoumat.Maapohjal- la kasvat-taminentarkoittaauseinlannoitevalumiamaaperäänjapahimmillaanpohjaveteen.

Energiankäyttöpuolestaanlisääntyymitäpohjoi-semmaksimennään,mutta joskäyttöätarkastellaantuotettujakilojakohti,vertailumeneejovaikeammak-si.

–Esimerkiksi uusimman tutkimuksen alla olevis-sa täysin suljetuista kasvihuoneissa saatetaan pääs-täenergiatehokkaampaantuotantoon,kuinhuonoillahuoneillatehdyssäkausihuonetuotannossa.

Luomussa nitraatteja huomattavasti vähemmän

Luomukasvihuonetuotantoaontutkittumaailmanlaa-

juisestikinhyvinvähän, jotentuleviasäännöksiätun-tuu Rahtolan mukaan sanelevan enemmän kauppa-kuinympäristöpolitiikka.Jokainenneuvottelijamaapi-tääjuuriomaatuotantotapaansaparhaana.

–Kasvihuonekasvatus on intensiivistä tuotantoa,jossapienestämaa-alastaotetaanuseinkaikkiirti.Jo-

kamaidentuotantotavoissaonomatplussat jamiinuksensa.Luomuliittohaluaakorostaakes-

kustelussa valumien ehkäisyä ja energiate-hokkuutta.

Maapohjaisessatuotannossakasveis-sasaattaaollakorkeammatc-vitamii-

nipitoisuudetkuinkasvualustallakasvatetuissa,muttaeriste-

tyistäkasvualustoistaeituleympäristöä

rajusti kuormit-taviahuuhtou-

mia.–Tuot-

teen laa-dunkinkan-nal-ta luo-mu onolen-

naisessaasemas-

sa. Tavan-omaisissa sa-

laateissa nitraattipitoisuu-detpaukkuivatsallituillaylärajoilla japitoisuusrajojajopakorotettiin,kunsenähtiinhelpommaksikuinvä-hentääsalaatinnitraattimääriä.Luomusalaatinhaitalli-nennitraattipitoisuusonkinollutvain1-5prosenttiata-vanomaiseensalaattiinverrattuna.

Rahtolanmukaanuusialuomuvihannestuottajiatar-vitaanalallejakiinnostustaonkin.

–Ikaalisillaonnytosakekauppojenjälkeentalvito-maatissa100%markkinaosuus,muttaeitokikaikestasuomalaisestatomaatista–eikäruukkusalaatista,jos-salöytyymyösisotuottajaKulmalanpuutarhajajoita-kinpienempiä.Mukaanmahtuu.•

Kasvihuoneiden ekologisuus puhuttaa

Kulmanen informoi.KKK-vihanneksessa on panostet-

tu uraa uurtavaan luomututkimukseen, jonka tuloksena on syntynyt esimerkik-si kierrätettävä ja luonnonmukainen to-maattien kasvualusta kasvihuonekäyt-töön. Puutarhuri Pentti Rasi kertoo lan-noituksen pohjautuvan Biolanin luon-nonlannoitteeseen. Täytekakkumallisen penkin keskellä oleva panoslannoitus pi-tää huolen siitä, että kastelu tapahtuu tarkasti, kun panoslannoituksen takia yli-kastelua on pakko välttää.

– Tavanomaisessa viljelyssä ravinteet annetaan kasteluveden mukana, ja yli-kastelu on perusoletuksena.

Vaikka vihannestenviljely on isos-sa mittakaavassa tuottavaa bisnes-tä, niin ekologisellakin ajattelulla on painoarvonsa.

– Jos ajatellaan pelkkää bisnestä, niin vihreää sähköä tai biohajoavia pakkauk-sia ei kannattaisi käyttää. Ajattelemme kuitenkin ekologisuuttakin ja uskon, et-tä asiakaskuntammekin arvostaa valinto-jamme, Kulmanen miettii. •

Luomutomaatin suosio kasvaaLuomutomaattienosuustomaat-tienkokonaismyynnistänousi4,5prosentista 4,9 prosenttiin (Luo-muliitto/NielsenHomescan2011).Tomaattikuuluusuosittuihinluo-muvihanneksiin, sillä yhteensäluomujuureksienja-vihanneksienosuuskokotuoteryhmässäon3,7prosenttia.

pääpiirteittäin sama, mutta hienosäädös-sä riittää tekemistä vielä ainakin vuodek-si. Honkajoella on lasihuoneet ja Ikaali-sissa muoviset, ja Honkajoen huoneet ovat selkeästi vanhemmat, joten samoil-la kaavoilla ei voida kaikkea vielä tehdä.

– Ilmastonhallintatietokoneemme päi-vitettiin niin, että olemme taas yhden konkreettisen askeleen lähempänä toi-siamme. Kahden tarhan asetuksia on nyt helpompi vertailla kuin aikaisemmin, kun meillä oli emolevyn vanhempi versio.

Valumia vältetään

Ikaalisten luomu käyttää vain vihreää sähköä. Tomaatin lisäksi he tuottavat kurkkua ja salaattia. 100 % suomalaises-ta talviluomutomaatista tulee Ikaalisten luomulta ja KKK-vihannekselta, joten kaupoissa myytävä talviluomutomaat-ti on takuulla tuotettu vihreällä sähköllä.

– 50 prosentissa tomaatteja lämmön-lähteenä käytetään viereisen tehtaan hukkalämpöä ja loppuosa kasvatetaan oman bio-voimalan lämmöllä, joten vil-jelemme niin ekosti kuin mahdollista, Ari

Ilmasta typpeä!apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset -

vuohenherne - keltamaiteVihannesviljelynRikkatekniikkaa

LiekittimetHaratRyömijä

Elomestari Oy, Koskitie 185, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477

Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun


H umuksen vähenemisen haitta-vaikutuksia vastaan voidaan to-vin aikaa taistella kemiallises-

ti, mutta jossain vaiheessa pää tulee ve-tävän käteen. Humusta pitäisi olla pel-tomaassa vähintään 3,4 prosenttia, jotta viljely ylipäänsä onnistuisi.

Usein humuksen ja eloperäisen ai-neen välille vedetään yhtäläisyysmerkit. Humuksessa on kuitenkin aina kivennäis-ainetta mukana eli se ei ole pelkkää maa-tuvaa materiaalia.

Hajoamistuotteet talteen

Humusmielessä pelto otettava tarkaste-

Tekstijakuvat: Visa Vilkuna

Maanparannuksen uudet menetelmätHumussyntyyhitaasti,muttasemyöskuluuhitaasti.Tästäseuraamonestivirheellinenajatus,etteihumuksestatarvitsehuolehtia.HumuspehtoorinHauhollahelmikuunpuolivälissäjärjestämässätilaisuudessasaatiinjämeräannoshumustietoutta.

SUOMeN LyHytkasvukausiaiheuttaaongelmiauseilleviljelijöille.Useinpellollepyritäänmene-määnliianaikaisinkeväällä.JuusoJoonanneu-voon,ettäpellolleeikannatamennä,kunmaatahtaantuukämmentenvälissänauhaksi.Tämä”kämmentesti”olisitehtäväkokomuokkausker-roksesta.

Myöskaunismurustumatonviilukyntöauranjäljiltäosoittaa,ettäpeltoonlähinnämuovailu-savea,eikänäinollenliianmärkänäolekyntö-kunnossa.Pellollekannattaamennävainsilloin,kunmaatosiaanmurustuukokomuokkaussy-vyydeltä.

Viimeaikoinasuosiotalisänneensyvämuok-kauksen/kuohkeutuksenelijankkuroinninkans-saonmyösoltavatarkkana,sillämärkäänmaa-han tehty kuohkeutus saattaa kääntyä itseäänvastaan.JuusoJoonankokemuksenmukaanvi-herlannoitusnurmionparasjankkuroitava.Syvä-juurisetviherlannoituskasvitvakauttavatkuoh-keutetun maan, tällöin rakenne pysyy pitem-päänhyvänä.Ennenkevätkylvöistäkasviaeisy-väkuohkeutustatulisitehdä.

Jankkuroinninjälkeenpeltoonkannattaakyl-väämahdollisimmansyväjuuristakasvia,esimer-kiksisyysrypsiätaisyysviljoja.Syväjuurisinakas-veina ne hyödyntävät jankkurin tekemät rako-setjamaanrakennepysyykauemminkunnossa.Maanparannusvaikutuskestääniinkauankuineloperäinenainesonhajonnut–mitähitaamminhajoavaaainestapeltoonlisätään,sitäkauemminmaanparannusvaikutuskestää.•

luun kokonaisuutena eikä niinkään eri osa-alueisiin jaettuna palapelinä. Hyväl-lä viljelykierrolla maan humusvarat saa-daan karttumaan tai ainakin humuksen ehtyminen saadaan pysähtymään. Hu-musaines on ”kotipaikka” ravinteille, ve-delle, ilmalle ja biologiselle aktiivisuudel-le. Yhdessä toimivan ojituksen kanssa se vähentää kovan kuivuuden ja sateen haittavaikutuksia ja varmistaa ravintei-den saatavuutta kasvin tarpeiden mukai-sesti. Eli humus säästää myös hermoja, rahaa ja energiaa.

ProAgrian Maarit Karin mukaan monokulttuurista pidetään meillä liian tiukasti kiinni. Esimerkiksi perunan vil-jelyssä vaaditaan lajikkeelta ja siemen-materiaalilta erittäin hyvää laatua ja so-peutuvuutta, jotta itse viljelyssä voitaisiin jatkaa yksipuolista viljelyä. Suorakylvös-sä – maanpäällistä satoa tuottavien kas-vien viljelyssä – viljelykierron merkitys korostuu. Se on lannoitus-, muokkaus- ja kasvinsuojeluväline.

Karin mukaan viljelykierrossa olevaa viherlannoitusta pidetään yleensä typen

sitomisena, mutta se ei suinkaan ole ai-nut, eikä edes tärkein tekijä. Olennaista on myös se, että viherlannoituskasvi tuo juurimassaa peltoon ja samalla vähen-netään tautipainetta. Viljelykierrossa on ajateltava kokonaisuutta, missä ravinteet, jankko, humus, vesitalous, pH ja muut kasvuun vaikuttavat tekijät muodostavat menestyksen avaimen.

Karin kokemusten mukaan syväjuuri-sen esikasvin muokkaava vaikutus näkyy konkreettisesti polttoaineen kulutuksessa muokkaus- ja kylvötyössä. Polttoaineen kulutuskin muokkaustyössä on pienem-pi, kun maa on muhevan kuohkeaa. Esi-merkiksi talven nujertama syysrypsi on kuohkeuttanut maata mukavasti ja sen on havainnut selvästi kyntötyössä. Hyvin toteutetussa viljelykierrossa eri kasvit ot-tavat ravinteet eri syvyydeltä, jolloin ko-ko muokkauskerros tulee hyödynnetyksi ja juuristomassalla ladatuksi.

Satotasot eivät nousekaan

Maailmassa on peltomaata entistä vä-hemmän ja sen tuottokyky heikkenee suolaantumisen, eroosion ja humushu-kan takia koko ajan. Kasvinjalostajat pu-huvat mielellään satopotentiaalista, mut-ta tilastot näyttävät, ettei satotaso ole noussutkaan ennustetulla tavalla. Satota-so junnaa yllättävästi paikallaan.

Helsingin Yliopiston Jukka Kivelä

Jätä märkä maa rauhaan

Hyvin hoidetussa pellossa ei kyntöanturaa näy. Syväjuurisia kasveja, kuten sinimailasta ei kannata viljellä kerrallaan kol-mea vuotta pitempään, jotta juuristo ei tunkeutuisi salaojiin.

Lietteen sijoittaminen nurmeen on ajoitettava kuivaan keskikesään, jolloin maa ei tiivisty ja apilakin on virkistynyt talven jäljiltä. Aikaisin keväällä apilanurmeen levitetty

liete vauhdittaa heinäkasveja, jotka nopeakasvuisina helposti varjostavat apilaa.


K eski-Euroopassa joissakin mais-sa lietelannan letkulevitys on kielletty nurmille. Suomeen tätä

kieltoa ei Maa- ja metsätalousministeriön mukaan ole tulossa. Onneksi.

Itse kokeilin sijoitusmultainta 1980- luvulla ja se tuli kalliiksi. Multaimen piir-tämän vaon kohdalta apilat kuolivat pois ja apila kasvoi kapeana raitana vakojen välisellä alueella. Tästä seurasi tieten-kin voimakas nurmisadon väheneminen. Senaikaiset multaimet tekivät syvemmän vaon kuin nykyiset. Vähentynyttä typen-sidontaa on vaikea korvata. Karjanlan-nan typpivarat eivät riitä nurmelle, kos-ka niitä täytyy riittää tilalla ennen kaik-kea viljakasvien käyttöön.

Vahingosta viisastuneena täytyi alkaa kokeilla letkulevittimen käyttöä.

Monien kokeilujen jälkeen löytyi työ-tapa, jolla saatiin apilapitoisten nur-mien satotaso nousemaan ja typensi-donta toimimaan. Toimivaksi käytän-nöksi tuli se, että liete levitetään kasvun alkaneeseen, noin 15 cm pitkään nur-meen. Letkulevitin jakaa lietteen kas-vuston juureen ja silloin kasvusto pys-tyy hyödyntämään tehokkaasti typen lehtilannoitusvaikutuksena.

Letkulevityksen on etuna se, että ha-juhaittoja ei synny ja lietettä tarvitaan paljon pienempiä määriä hehtaarille jol-loin helppoliukoista typpeä säästyy vil-jakasvien tarpeisiin. Sijoituslannoistus-menetelmällä lietelantaa menee hehtaa-rille moninkertaisia määriä, jolloin haju-haittakin on merkittävästi suurempi kuin letkulevityksessä.

■ Kommentti

treksti: Urho Kari

Lietelannan käytön ongelmat sijoitusmultainta käyttäessä

Sijoitusmultaimenpahinongelmaonse,ettämultaimenpiirtämävakoapilanurmenpinnassavahingoittaaapilanjuuristoa.Tästäseuraavavoimakasapilapitoisuudenväheneminenonisotappioluomutilalla.

muistutti, että elävä maa ei synny ilman viljelijän toimia. Ruokamulta syntyy vain kulttuuritoiminnan (agri-culture) tulokse-na. Metsän humus on arvokasta raaka-ainetta, mutta se on erilaista kuin viljely-käyttöön sopiva peltomaan humus.

Peräti 80 prosenttia Suomen pellois-ta tuottaa rehua karjalle. Karjatiloilla on paikoitellen ongelma liian lannan kanssa ja rehuviljatiloilla taasen on ongelmana lannan puute. Maassamme syntyy kar-janlantaa 20 miljoonaa tonnia vuodessa, joka antaisi tasaisesti jaettuna 8-9 tonnin arvokkaan ravinnelisän maamme jokai-selle peltohehtaarille. Varastointi, kulje-tus ja levitys ovat usein tuhoisia ravintei-den säilymisen kannalta, mutta lannan

Syväkuohkeutusta ei kannata tehdä raakaa maata pintaan nostavalla syväkyntöauralla. Parempi vaihtoehto on maakerroksia sekoittamaton ja kyllin syvällä kulkeva jankkuri.

Maaperän ilmastajien kanssa on oltava huolellinen, jotta saavutettaisiin tavoiteltu lopputulos.

”Humuspehtoori” Reino Mantsinen (oik) veti asiantuntijaluentojen päätteeksi paneelikeskustelun, missä luennoitsijat ja puukuituseoksia käyttäneet viljelijät antoivat käytännönläheisiä vastauksia yleisön kysymyksiin. Vastaajat vasemmalta agronomi Maarit kari, vihannesviljelijä Pasi Aspila, agronomi Jukka Kivelä, vihannesviljelijä Jani Jokinen ja agronomi Juuso Joona.

humusta parantava vaikutus toki pysyy ravinteiden karkaamisesta huolimatta.

Mikrobitoiminta pellossa on kaiken a ja o eli kyseessä on tavallaan kasvuker-roksen puolustusvoimista. Jos tätä mo-nipuolista mikrobistoa ei ole, pellon saa vallattua joku taudinaiheuttaja. Mikrobit myös liuottavat ravinteita maahiukkasten pinnalta kasvien käyttöön. Jos peltoon ei lisätä riittävää määrää orgaanista ainesta, mikrobikannat eivät pysy hyvänä.

Puukuitu humuksen lähteenä

Maanviljelijä ja tutkija Juuso Joona tutkii paperiteollisuuden sivutuotteiden mahdollisuuksia maanparannuksessa. Helsingin Yliopistolla tehtävää tutkimus-

Toinen sijoitusmultaimen vakava on-gelma luomutiloilla tulee siitä, kun sijoi-tusvantailla varustetulla levittimellä ei voi antaa starttilannoitusta viljan oraille. Sijoituskaluston pienen työleveyden ta-kia pyörien aiheuttamat vahingot kasvus-tolle ovat kolminkertaiset letkulevitinka-lustoon verrattuna.

Kolmas ongelma tulee siitä, että si-joituslaitteiston aiheuttama vetovastus ja pienempi työleveys lisäävät traktorin polttoaineen kulutusta.

Neljäs ongelma on, että tarvittava uu-si sijoituslannoitus yksikkö maksaa vä-hintään 90 000 euroa. Letkulevityskalus-ton säiliövaunuosaa ei voida hyödyntää vaihtamalla siihen sijoituslannoitus laitet-ta, koska tarvittavat muutostyöt tulevat liian kalliiksi. •

Kirjoittajaonollutluomuviljelijänäjaalankehittäjänä1970-luvunalustaalkaenjaperustamassaalanjärjestöjä.

ta tukevat Joonan tekemät käytännön viljelykokeet omalla maatilallaan.

Maassamme tulee noin 450 000 ton-nia kuiva-aineena paperin ja sellun teon sivutuotekuituja, joita voidaan käyttää hyväksi maataloudessa. Niin sanotut kuitulietteet ovat maanparannuksessa ja osin lannoittamisessakin täyttä tavaraa.

Massat ovat pääasiassa hitaasti hajoa-vaa eloperäistä puukuitua. Se tosin niuk-karavinteisena sitoo typpeä hajotessaan, mutta siksipä se onkin mainio levitettä-vä yhdessä eloperäisten lannoitteiden kanssa syksyllä viherlannoitusnurmil-le ja nurmia lopetettaessa. Myös vihan-nes- ja palkokasvipeltoon sadonkorjuun jälkeen puukuitu on oivallista tavaraa en-nen muokkausta.

Viherlannoituksen typpi pystytään ottamaan talteen maanparannuskuitu-jen avulla. Joonan mukaan useissa tutki-muksissa on todettu puukuitujen vähen-täneen ravinteiden huuhtoutumista. Tu-hoisan kasvihuonekaasun, dityppioksi-din (N2O) päästöt voivat tosin kasvaa, etenkin jos kuitu muokataan liian syvälle. Mutta kasvukerrokseen levitettynä vaara on minimaalinen. Jos halutaan paksun-taa pellon humuskerrosta, niin kuiduil-la kuntoon saatua, hyvin humustunutta, kylvökerrosta voidaan kyntää syvemmäl-le ja ottaa niukkahumuksista maata pie-ni kerros pintaan puukuiduilla parannet-tavaksi. •


■ Ulkomailta

Tekstijakuvat: eeva-Kaisa Pulkka

Elokuussa syntyneet vasikat ovat kasvaneet hyvin karuissa oloissa. Beefmaster-emoilla epäilemättä riittää maitoa vasikoilleen.

Lasaterin karja on hyvin kesyä. Luonne on tärkeä, eläimet eivät saa juosta kilojaan laitumelle, Alex Lasater painottaa tarjotessaan emoille valkuaispellettejä.

Luomunautaa preerialta–Annetaanluonnolleenemmänvaltaa,emontehtäväontuottaavasikkavuosittainluonnonehdoillaihmisensiihenjuuripuuttumatta,AlexLasatertiivistäätilanfilosofianLasaterRanchillaColoradonMathesonissa.

– Sukusiitos ei ole ongelma, Alex La-sater vakuuttaa. Rodun jalostajia on USA:ssa noin 500.

Isoisän opit ovat yhä Lasaterien ar-kea. Karsinta on karjassa kova, noin nel-jännes karjasta uusiutuu vuosittain. Emo poistetaan, jos se ei tiinehdy 50 päivän astutuskauden aikana, se tarvitsee poiki-ma-apua, jättää huonosti kasvaneen va-

sikan, on huono luonteeltaan tai jostain muusta syystä tarvitsee ihmisen apua.

Myös vasikoissa karsinta on tiukka, vain parhaimmat otetaan uudistusemoik-si tai siitossonneiksi. Heikoiten kasva-neet sonnivasikat kuohitaan, eivätkä sii-tokseen pääse myöskään tyhjiksi jäänei-den emojen edelliset vasikat.

Elleivät hiehot tiinehdy 50 päivässä,

L asater Ranch on perustettu vuon-na 1948, kun Alex Lasaterin isoisä, Tom Lasater, osti sen ja

toi sinne itse jalostamansa beefmaster-rotuisen karjan Teksasista. Teksasissa Lasaterin suku oli pitänyt karjaa jo vuo-desta 1889 saakka.

Alex Lasater on hoitanut tilaa vas-

ta vuoden isänsä Dale Lasaterin apu-na. Tätä ennen hän ehti työskennellä 20 vuotta Meksikossa öljy- ja kaasunporaus-teollisuuden palveluksessa.

Tilalla on 30 000 eekkeriä (12 000 ha) maata ja 500 emolehmää sekä niiden sii-tokseen tai teuraaksi kasvatettavat va-sikat. Tilalla on vanhan ja nuoren isän-

nän lisäksi kaksi vakituista työntekijää ja opiskelijoita kesätöissä.

ankara karsinta

Tom Lasater kehitti beefmaster-rodun herefordista, shorthornista ja brahmanis-ta risteyttämällä niitä keskenään. Johto-ajatuksina hänellä olivat hyvä luonne, he-delmällisyys, painot, ruho-ominaisuudet, kestävyys ja maidontuotanto. Syntymä-paino on keskimäärin 31 kg.

– Kaikki näistä kuudesta ovat yhtä tärkeitä optimaalisen karjan aikaansaa-misessa. Yhdenkin näistä poisjättäminen vähentäisi huomattavasti eläimen toimin-nallista ja tuotannollista arvoa, Tom La-sater on sanonut.

Lasaterien karja suljettiin vuonna 1937, eikä siihen ole sen jälkeen tuotu lainkaan uutta verta. Uudeksi roduksi beefmaster hyväksyttiin USA:ssa vuonna 1956. Se on maailman vanhin suljettu rotu.


ne karsitaan karjasta ja laitetaan uudes-taan sonnille. Jos ne tiinehtyvät, ne myy-dään kantavina hiehoina ja elleivät, myy-dään ne lihana. Eläinten täytyy myös kasvaa ilman hormoneita ja antibiootteja sekä selviytyä ilman loislääkitystä.

– Loislääkitys on lopetettu jo 1960-lu-vulla, minkä vuoksi karjaan on valikoitu-nut sellaisia yksilöitä ja sukuja, jotka ovat luonnostaan vastustuskykyisiä loisille, Alex Lasater kertoo.

Lihaa laitumelta

Karja laiduntaa preerialla vuoden ympä-ri. Talvella karja syö preerian kulottunut-ta heinää, viljeltyä heinää karja saa vain, jos lunta sataa niin paljon, etteivät eläi-met saa kaivettua heinää lumen alta. Tila ostaa tarvitsemansa heinän pääosin toi-selta luomutilalta.

Marras-maaliskuun aikana karjalle annetaan valkuaislisä kerran päivässä, muuten ne saavat preeriaheinän lisäksi vain kivennäistä. Myös teurashärät kas-vavat pelkällä heinäruokinnalla, kasva-tuksessa ei käytetä maissia, ja se on tilan lihan myyntivaltti.

– Karjan laidunnuksessa jäljitellään villieläinten vaeltavaa laidunnusta. Loh-koa vaihdetaan muutaman päivän välein ja laidun saa toipua ja kas-vaa uudelleen, Alex Lasater kertoo.

Tilaa on kaikille villi-eläimille, niitä ei pyritä häätämään, sillä isän-nän mukaan jokaisel-la on oma tehtävänsä luonnossa. Lasatereilla tilan koko pinta-ala on preerialaidunta, kastel-tua alaa ei ole lainkaan. Preerialla kasvaa 70 – 80 erilaista luonnonheinä-lajia, jotka kylvävät itse it-sensä. Coloradon alue on hy-vin kuivaa, sadetta tulee noin 300 milliä vuodessa, mutta lasken-nallinen haihdunta on noin 1000 mil-liä. Yleisesti kaikki viljelty ala on kastel-tava sadon saamiseksi. Tila ei ole käyttä-nyt lainkaan kemikaaleja viljelyssä kym-meniin vuosiin.

– Rikkakasvien kanssa pärjää, kun antaa luonnon hoitaa. Intensiivinen lai-dunnus auttaa myös, Alex Lasater perustelee.

Beefmasteria lihana ja siemenenä

Karjan tuottaman lihan tila markkinoi it-se. Vuodessa teurastetaan noin 200 pää-tä teurastamossa Colorado Springsissä.

Här-kien

teuras-paino on noin

350 kiloa. Vähäras-vaista beefmaster-lihaa toimitetaan myy-mälöihin tai suoraan yksityisille asiak-kaille noin 75 000 kiloa vuodessa. Sii-tossonneja myydään vuosittain noin 200 ympäri USA:ta ja Meksikoon.

– Harrasteviljelijöitä emme halua asiakkaiksi, vaan isoja, tosissaan tuotta-via tuotantokarjoja, jotka haluavat pientä syntymäpainoa, Alex Lasater linjaa.

Hän uskoo juuri niissä karjoissa beef-masterin hyvien ominaisuuksien ole-van parhaiten hyödyksi. Myynnissä on

myös jonkin verran hiehoja. Tilan tuot-taa myös siementä ja alkioita, mutta niitä ei käytetä lainkaan omalle karjalle.

– Siementä ja alkioita myydään Mek-sikoon, Brasiliaan ja Afrikkaan, Alex La-sater kertoo.

Lasatereilla on myös toinen 300 emon tila, jonka karja ei ole suljettu uusilta eläimiltä. Sinne ostetaan uusia jalostus-eläimiä muilta beefmaster-tiloilta. Kar-jankasvatuksen lisäksi Lasaterit tarjoavat kuluttajille valokuvaus- ja villieläinsafa-reita, tilavierailuja, metsästystä sekä lin-tujen bongausta. •

KirjoittajaolimukanaInnoNauta-hankkeenopintomatkallaColoradossa.KirjoittajasaimatkalleHenrikjaEllenTornberginsäätiönapurahan.

Beefmaster-karja elää laitumella ympäri vuoden. Etualalla oleva kaktuskin maistuu nuorella kasvuasteella emoille.

Lasaterien jalostama Beefmaster-rotu on kehitetty

herefordista, brahmanista ja shorthornista.

Erotu ekologisesti: Aseptisesti pakattava, uusiutuvasta raaka-aineesta valmistettu uudenlainen

Lamican –kartonkitölkki erilaisten juomien pakkauksiksi

mehut, viinit, maitopohjaiset juomat Sopimusvalmistaja Bullberry Oy Meillä on luomulupa v Tuomas Sarjanoja +358 400 587 512 www.bullberry.fi


V iime vuosi toi selkeän kasvun K-ruokakaup-pojen luomulastenruoan myyntiin. Niiden osuus koko tuoteryhmän myynnistä oli kol-

manneksen suurempi kuin vuonna 2010. – Vaikuttaisi siltä, että luomu on viimeinkin lyö-

mässä läpi Suomen markkinoilla, arvioi Ruokakeskon tavarakaupassa lastenruokatuoteryhmästä vastaava tuoteryhmäpäällikkö Nina Salmi.

Myös Nielsen Homescan 2011 kuluttajapaneelin tilastot kertovat luomulastenruoan osuuden hienoi-sesta kasvusta valmisruoissa. Vuonna 2010 luomun osuus koko tuoteryhmän arvosta oli 3,1 prosenttia, ja viime vuonna määrä oli noussut 3,8 prosenttiin.

– Hyvän kehityksen taustalla ovat osaltaan paran-tuneet valikoimat sekä merkittävimpänä kuluttajien valinta ostaa luomulastenruokia aiempaa enemmän, sanoo Salmi.

Ulkomaisten merkkien markkinat

Luomuruokia valmistavan sveitsiläisyhtiö Hollen las-tenruoat olivat niitä maahan tuovassa Itu Biodyn Oy:ssä kasvavin ryhmä viime vuonna. Siihen on osal-

– Kotimaisia luomulastenruokia ei va-litettavasti tällä hetkellä löydy markki-noilta, kertoo Ruokakeskon Salmi.

Suomi tulee perässä

Suomessa luomulastenruoan osuus on vielä pieni verrattuna esimerkiksi Ruot-siin, jossa sen osuus on jo lähes vii-denneksen luokkaa. Ruokakeskon Sal-mi uskoo suomalaisen kuluttajan pitä-vän lastenruokatuotteita itsessään tur-vallisena vaihtoehtona. Niiden valmistus on jo raaka-aineista lähtien tarkkaan kontrolloitua.

– Luomun ei ole nähty tuovan lisäar-voa muutoinkin turvallisiksi ja puhtaik-si koettuihin lastenruokiin, joskin luo-mun arvostus lastenruokatuotteissa-kin näyttäisi nyt olevan kasvussa, sanoo Salmi. Ruokakesko käyttää luomutuot-teita ajoittain teematoteutuksissa ja -kampanjoinneissa.

Luomun tuotanto- ja valmistuskustan-nukset ovat muita tuotteita suuremmat, joten kuluttajahinta luomulastenruois-sa on jonkin verran muita tuotteita kal-liimpi. Semperin tuotepäällikkö Susan-na Peltonen kertoo yrityksen panosta-van brändäyksessään monipuoliseen va-likoimaan ja mahdollisimman laajaan saatavuuteen.

– En usko, että nykyinen hintataso oli-si oston este luomua arvostaville kulut-tajille. Luomulastenruoka trendi on vas-ta tulossa Suomeen ja on siksi vielä kehi-tysvaiheessa. •

Teksti: Virpi adamsson Kuvat: Holle ja Semper

Yhä useammallelapselle luomua

LuomuonlyömässäitsensäläpilastenruoissaSuomessa.Ilmiöntaustallaovatparantuneetvalikoimatsekäyhäuseammankuluttajantietoinenvalintaostaaluomulastenruokaa.

taan voinut vaikuttaa se, että Ruokakesko otti Hollen puuroja velliainekset valikoimiinsa niin, että jokainen K-ruokakauppa voi niitä halutessaan ostaa.

– Holle kasvaa muidenkin asiakkaiden kohdalla, joten var-masti joku trendi on nyt juuri tällä saralla, kertoo toimitusjoh-taja Merja Ekholm Itu Biodyn Oy:stä.

Myös tuoteryhmäpäällikkö Suvi Lindholm päivittäista-varatukku Metrosta näkee taustalla muutakin kuin luomu-tuotteiden suosion yleistä kasvua.

– Tavarantoimittajien tarjoamat uudet tuotteet vaikut-tavat asiaan.

Viime vuonna Metron valikoimiin tuli yli kymmenen uutta luomulastenruokatuotetta. Valikoimista löytyvät tällä hetkellä ruotsalainen Semper Eco ja saksalainen HiPP. Samat merkit löytyvät myös Ruokakeskolta. Ne ovat tällä hetkellä merkittävimpiä luomulastenruokaa tarjoavia brändejä Suomessa. HiPPin kaikki tuotteet ovat luomua.

Semperiltä tuli uutena tuoteryhmänä markkinoille yli yksivuotiaiden Småfolk-välipalatuotteet. Luomu-lastenruokia löytyy pääasiallisesti lasipurkkiruoista ja yli yksivuotiaiden välipalatuotteista.

©

Hen

na-M

aria

Leh

tone

n

HENNA-MARIA LEHTONENkiinnos-tui luomusta esikoista odottaessaan.27-vuotias elintarvikekemiasta väitel-lytkahdenpienenlapsenäitihalusivar-mistaa,ettäruokaonpuhdasta.

Perheen3,5-vuotiastaesikoistaruo-kittiin luomusoseilla.Välipalamarjaso-seitaolikaupassasilloinjosaatavilla.

–HiPPoliparhaitamerkkejävalikoi-millaan.

Lehtonen on huomannut valikoi-mientäydentyneen,erityisesti ruotsa-laistentuotteidenmääräonkasvanut.Hänuskootarjonnanlisäävänkysyntää.

–Kyllä luomusoseitaolisi tullutvar-sinkin esikoisen kanssa enemmän an-nettua,jostarjontaaolisiollutenemmän.

PerheenkuopuksenkanssaLehtosil-lasiirryttiinyleistyneeseensormiruokai-luun.

–Hänsyösamaaluomuruokaakuinmuukinperhe.

KäyttämänsäluomunLehtosetovatlöytäneetomienreittienvarrelta.PerheasuuPaimiossa,jonkamarketistatuot-teitalöytyymyöslapsille.

–Esimerkiksimaissinaksutovathy-väänaposteltavaaautontakapenkillä.

Lontoo yllätti iloisesti

LontoonmatkallaantammikuussaLeh-tosenperhehavaitsi,ettävarsinkinlas-tenruoatolivatilahduttavanluomuisia.Vauvojensoseitalöytyiuudelleensuljet-tavissapusseissajaElla`skitchen-sar-jaankuuluipaljonvauvoilletarkoitettu-jaluomusormiruokia.

–Pienessälähikaupassaolikymme-niävaihtoehtoja.

Lehtonenuskoo,ettäLontoonkal-taisissametropoleissa jamuuallaKes-ki-Euroopassa vallitseva luomuinnos-tuslastenruoissatuleemyösSuomeen.

–Yleensähänilmiötjabränditvirtaa-vattänne.Olisihienoa,ettäluomuolisivaltavaihtoehtomyösmeillä.

Henna-MariaLehtonenonmukanaTurun yliopiston luomupiirissä ja senhallituksessa.Luomupiirinsivuillahänbloggaaaiheesta.

–Lastenmyötäarvomaailmakehit-tyijahaluanvaikuttaasiihen,millainenmaailmaheillejää.•

luonnonmukainen.blogspot.com

Lehtosilla luotetaan luomuun

Semperiltä tuli markkinoille uutena yli yksivuotiaiden

välipalatuotteet.

Ruokakesko otti Hollen puuroja velliainekset valikoimiinsa niin, että jokainen K-ruokakauppa voi niitä halutessaan ostaa.


H ento tuulenvire huojuttaa kor-keiden palmupuiden latvoja. Aurinko paistaa tropiikissa ar-

motta, mutta sukellus vehreään luomu-paratiisiin huojentaa oloa.

Olemme Intian Goassa luomumauste-farmilla, jossa kasvavat kaikki maailmal-la tunnetut maustekasvit ja yrtit. Vuon-na 1992 perustettu reilun 50 hehtaarin ti-la on ollut alusta saakka tuottanut puh-

taasti luomua.Pippuria, kardemummaa, kanelia, nei-

likkaa, kurkumaa, vaniljaa, inkivääriä, curryn lehtiä, basilikaa, korianteria, val-kosipulia, rohtosarviapilaa, muskottipäh-kinää, kuminaa, cashew-pähkinöitä… Lista on pitkä.

Pascoal Organic Spice Village on yk-si Intian lukuisista mausteplantaaseista. Intia on tunnetusti mausteiden koti ja lu-

vattu maa. Hyviä uutisia on se, että tä-nä päivänä merkittävä osa Intian maus-tetuotannosta on luomua.

– Intialla ja koko maailmalla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin siirtyä kokonaan luomuviljelyyn, toteaa maustefarmin omistaja Milagres Fernandes.

– Luomu on pitkällä tähtäimellä myös taloudellisesti järkevämpää, sillä tääl-lä lannoitteet ja torjunta-aineet ovat tosi

Tekstijakuvat: Marjo-Kaisu Niinikoski

Niin kaukana kuin luomupippuri kasvaa–Luomuonpitkällätähtäimellätaloudellisestijärkevämpää,sillätäällälannoitteetjatorjunta-aineetovattosikalliita.Puhumattakaansiitä,mitäkemikaalittekevätvesistöillejaympäristölle,selittääluomumaustefarminomistajaMilagresFernandesluomunsuosiotaIntiassa.

Ylh.oik. Oppaana maustefarmin tutustumisretkellä toimi Pravina Kavlekar, joka

tuntee tarkoin myös kasvien ja mausteiden lääkinnälliset terveysvaikutukset.

Ylh. Luomumaustefarmilla asustelee myös aito Intian norsu, jonka viisaus teki vaikutuksen vierailijoihin.

Oik. Tällä 55-vuotiaaalla Goan Tarzanilla on kolmekymppisen kunto. Salaisuus piilee siinä, että hän kiipeilee työkseen palmujen latvoihin

pudottelemassa kypsyneitä pähkinöitä maahan.

■ Ulkomailta


kalliita. Puhumattakaan siitä, mitä kemi-kaalit tekevät vesistöille ja ympäristölle.

esittelyssä Goan tarzan

Pääsemme tutustumiskierrokselle katso-maan lähemmin, mitä kaikkea plantaa-silla kasvaa. Oppaanamme toimii nuo-ri goalainen nainen Pravina Kavlekar, joka kertoo myös mausteiden ja yrttien terveyttä edistävistä ja lääkinnällisistä vaikutuksista.

– Täällä luomumaustefarmillamme kaikkia kasvejamme voi käyttää myös lääkekasveina. Rohdoskasvien käyttö pohjautuu ikivanhaan intialaiseen ayur-veda-hoitomuotoon, jota on harjoitettu jo yli 5000 vuoden ajan, Pravina kertoo.

Puikkelehdimme kapeita polkuja pit-kin yhä syvemmälle mausteviidakkoon. Eksoottiset linnut laulavat ja tunnelma on kuin brittikirjailija Rudyard Kiplin-gin lastenkirjassa Viidakkokirja.

Pysähdymme betelpalmu- eli areka-palmupuiden juurelle. Paikalle ilmestyy leveä hymy kasvoillaan paljasjalkainen, pelkkään lannevaatteeseen ja pääliinaan pukeutunut mies. Yllätykseksemme mies kiipeää ketterästi palmun latvaan pelkän kankaasta punotun renkaan turvin.

– Nyt esittelen teille Goan Tarzanin. Hänen tehtävänään on pudotella palmu-jen latvoissa kypsyneet betelpähkinät maahan, Pravina kertoo.

Huomio vesistöjen suojeluun

Paikan omistaja Milagres Fernandes esit-telee taimitarhansa, jossa hän kasvattaa itse lähes kaikki farminsa kasvien ja kuk-kien taimet. Mies kertoo olevansa itseop-pinut puutarhuri ja floristi, jolle luomuvil-jely on elämäntapa ja sydämen asia.

– Tärkeintä on pitää huolta ympäris-tön tulevaisuudesta. Meidän täytyy näh-dä eteenpäin pitkällä tähtäimellä ja ym-märtää, että se, miten kohtelemme ym-päristöä tänä päivänä, näkyy selkeästi vielä 25 vuoden kuluttuakin.

Fernandes ottaa esimerkkinä kemial-listen lannoitteiden ja torjunta-ainei-den käytön. Hän on avoimesti huoles-tunut maansa pohjavesien ja maaperän saastumisesta.

– Täällä Intiassa puoli vuotta kestä-vän monsuunisadekauden aikana sade huuhtoo pelloilta kemikaalit suoraan jo-kiin, suistoihin ja muihin vesistöihin.

Trooppisen ilmaston ja kuivuuden vuoksi Intian viljelijät ovat erityisen riip-puvaisia vesistöistä ja niiden suojelusta.

– Esimerkiksi me saamme farmilla tarvittavan kasteluveden tuosta vieres-sä virtaavasta joesta, joten sen puhtaus

on meille elinehto. Vesistöjen tuhoutumi-nen tarkoittaa myös meidän tuhoutumis-ta, luomufarmari kuvaa.

rikas luonto hallitsee tuholaisensa

Omalla luomufarmillaan Fernandes ei käytä minkäänlaisia kemiallisia torjunta-aineita. Komposti- ja lannoitemateriaa-lina käytetään sokeriruo´on tuotannosta syntyviä jätteitä, lehmän lantaa sekä ka-nojen ja kalojen jätöksiä.

– Täällä lannoitteiden tai torjunta-ai-neiden käyttö ei olisi millään tavalla jär-kevää. Niiden avulla voisi kenties saada suuremman sadon, mutta koska tuotan-tokulut nousisivat merkittävästi, lopputu-los olisi sama.

– Olemme olleet alusta alkaen luo-mussa, joten myös kasvimme ovat tottu-neet puhtauteen. Kasvit ovat vähän kuin lapset; jos tenavat tottuvat johonkin tie-

tynlaiseen ruokaan, tulee itku, jos lauta-selle laitetaan toisenlaista ravintoa, Fer-nandes naurahtaa.

Intialaisessa luomuviljelyssä moni-muotoisuutta osataan hyödyntää myös tuholaistorjunnassa. Fernandes sanoo, että tässä apuna ovat trooppisen alueen jo itsessään tavattoman rikas luonto ja eliökanta.

– Meillä luonto hoitaa itse omat tuho-laisensa. Esimerkkinä tästä on hindujen pyhänä pidetty neem-puu, joka on var-sinainen biologinen tuholaistorjuja, Fer-nandes kuvaa.

Neem-puusta tehdään joitakin luomu-torjunta-ainetuotteita myös länsimaisille markkinoille. Suomessa näitä testattiin ja todettiin tehokkaiksi viime kesänä.

Fernandes kertoo, että kirvaongel-ma puolestaan hoituu luonnonmukaisten petojen kuten lintujen ja toisten hyön-

teisten avulla. Trooppinen metsä vilisee myös muita tuholaisten luontaisia vihol-lisia, jotka hoitelevat kasveja uhkaavat tuholaisia.

– Käytämme myös valkosipulia tu-holaisten loitolla pitämiseksi ja monet mausteet ovat itsessään maultaan ja ha-jultaan niin vahvoja, että ne karkottavat luontaisesti ympäriltään epätoivotut tu-hohyönteiset ja -eläimet, toteaa luomu-maustefarmari Milagres Fernandes. •

INtIaLLa ON hyvin pitkät luo-muviljelyperinteet. Luomulan-noitteita ja luonnonmukaistatu-holaistorjuntaaonkäytetty iät jaajatjosenvuoksi,ettäviljelijöilläeioleollutvaraakalliisiinkemial-lisiintuotantoratkaisuihin.

Luomutietoisuusonkasvanutviime aikoina myös Intiassa. Ta-louden kasvun myötä tänä päi-vänäyhäuseampiintialainenku-luttajaonkiinnostunut luomustasenpuhtauden,terveydellisyydenjamyösympäristöystävällisyydenvuoksi.

Ongelmana intialaisilla luo-muviljelijöilläontuotteidensale-vitykseensaaminen.Syynätähänonse,ettäviljelijöilläeioleainavaraa hankkia virallista luomu-sertifikaattia.Tämärajoittaahuo-mattavastiheidäntoimintaansa.

Tästäollaanhuolissaanerityi-sesti IntianjaYhdysvaltojensekäIntianjaEuroopanvälisessäluo-mukaupassa.Vaaranakatsotaanolevanse,ettäglobaalisuuntausluomua kohti jättää ulkopuolel-leenköyhätmaatkutenIntian.

Asian ratkaisemiseksi Intianhallitusperustivuonna2003Kan-sallisen luomuviljelyinstituutin(NationalInstituteofOrganicFar-ming).SentavoitteenaonsaadaIntiaaktiivisestimukaankansain-väliseenluomukauppaan.•

Ongelmana kalliit luomu-sertifioinnit

Yllä Luomupippuri kasvaa täällä. Vaatimattoman oloisesta marjasta jalostetaan meilläkin tunnetut pippurilajit eli viher-, musta- ja valkopippuri.

Ylh.oik. Suuren pippuripuun tai köynnöskasvin alla saamme tietää, että musta-, valko- ja viherpippuri ovat lähtökohdiltaan kaikki saman kasvin marjoja.

Luomumaustefarmari Milagres Fernandes sanoo, että luomun tulevaisuus on itsestäänselvyys. Meillä ei ole ihmiskuntana hänen mukaansa varaa muuhun kuin luomuviljelyyn.


K erääjä- ja peitekasvit vähentävät pelloilta typen huuhtoutumis-ta, suojaavat eroosiolta ja lisää-

vät eloperäisen aineksen määrää maas-sa. Luomutiloilla myös kilpailu rikkakas-vien kanssa on tärkeä ominaisuus.

Peitekasvit viljellään suojaamaan pel-lon pintaa eroosiolta, kun viljelykasvi ei sitä tee. Kerääjäkasvit keräävät liukoista typpeä maasta. Ne voidaan kylvää joko aluskasviksi tai aikaisin korjattavan viljan jälkeen. Aluskasvit kasvavat yhdessä sa-tokasvin kanssa, mutta ne jätetään kas-vamaan sen korjuun jälkeen. Ne toimi-vat siis myös kerääjäkasveina ja voivat li-säksi sitoa typpeä. Aluskasvit soveltuvat Suomen oloihin, missä kasvuaika sadon-korjuun jälkeen on usein lyhyt.

Kerääjäkasvit vaihtoehto syksyn sänkimuokkauksille

Luomukasvinviljelytilat torjuvat usein rikkaruohoja sänkimuokkauksella sadon-korjuun jälkeen.

Pellon pinta jää alttiiksi sateen ja va-lumavesien kulutukselle. Myös maan ra-kenne voi kärsiä, jos muokkaus tehdään huonoissa olosuhteissa. Fosfori huuhtou-tuu savimailta vesistöihin suurimmaksi osaksi maa-aineksen mukana runsasveti-sinä aikoina syksyllä ja keväällä. Etenkin kaltevilla eroosion vaivaamilla rantapel-loilla olisi tärkeää kehittää keinoja kasvi-peitteisyyden lisäämiseksi syysviljojen ja nurmien lisäksi.

Kerääjäkasvien viljely voisi olla ny-kyistä yleisempää. Kasvava kasvusto kui-vattaa maata syksyllä, mikä mahdollis-taa myöhemmän kyntöajankohdan. Pel-lon pintaa koko talven suojaava kasvipei-te saadaan, kun pelto muokataan vasta keväällä. Osassa RaHa-hankkeen havain-tokokeissa kasvipeitteisyyttä lisättiin vil-jelemällä yksivuotisia aluskasveja, kuten italian raiheinää ja valkoapilaa ja muok-kaus tehtiin vasta keväällä. Yksivuoti-set kasvit kuolevat talvella ja riski ke-

rääjäkasvin muuttumisesta rikkakasvik-si vähenee.

Havaintokokeissa kerääjäkasvit on kylvetty aluskasveiksi joko viljan tai här-käpavun kylvön yhteydessä. Esimerkik-si italian raiheinän käytöstä härkäpavun kanssa on saatu hyviä kokemuksia.

Hankkeessa kokeillaan myös nopea-kasvuisia sadonkorjuun jälkeen kylvettä-viä kerääjäkasveja.

Tällaisia kasveja ovat muun muassa

ristikukkaiset öljyretikka ja valkosinap-pi, joista saadaan nopeasti peittävä kas-vusto. Etuna on tällöin mahdollisuus teh-dä sänkimuokkaus heti sadonkorjuun jäl-keen. •

KirjoittajatoimiiRaHa-hankkeessa,jossakerätäänjajaetaantietoasekäkäytännönkokemuksiavesiensuojeluajakestäväämaatalouttaedistävistätoimenpiteistä[email protected],[email protected],puh.0400363225

Kerääjä- ja peitekasvit – käytännön kokemuksia

Eroosiolta suojaava kasvipeite on tärkeä kaltevilla lohkoilla.

Kerääjäkasvin kyntö sujui hyvin. Maa oli kuivaa ja helposti muokkautuvaa.

RaHa-hankkeen tuloksiaKahden vuoden kokemustenperusteellaaluskasvinaikainenkylvö on edellytys hyvälle kas-vustolle. Myöhään pellon pin-taanhajakylvetytaluskasvitovatepäonnistuneet kuivina kesi-nä.Ensikesänäkokeidenmää-rä kasvaa ja toiveena on saa-da kerättyä lisää kokemuksiaja havaintoja kerääjäkasveista.Kerääjäkasvien vaikutuksia onseurattuottamallamaa- jakas-vinäytteitä sekä tekemällä ha-vaintoja kasvustoista. Tuloksetkootaan hankkeen nettisivuil-le. Sivuilta löytyy myös lisätie-toakerääjä- japeitekasvienvil-jelystä.

www.ymparisto.fi/uus/raha

LUONNOLLISESTI LUOMUSTA

www.pajuniemi.fi

UudellamaallatoimivassaRavinnehuuhtoumienhallinta(RaHa)-hankkeessaviljelijätovatkokeilleetpelloillaankerääjä-japeitekasveja.Kokemuksetovatolleetlupaaviavuosina2010ja2011.Hankejatkuuvieläkahdenkasvukaudenajan.

Tekstijakuvat: Kari Koppelmäki

Härkäpavun aluskasviksi kylvetty rehevä italian

raiheinäkasvusto lokakuun lopussa 2011.


Tekstijakuva: Salla Kuuluvainen

Vaaleat palaleivät ja sämpylät

Nykyään leipomoista on monenlaista vaaleata luomuleipää saatavilla.

Kauppojenvalikoimaanonviimeisenvuodenaikanatullutpaljonuusialuomuleipiä.Luomuvertailuunotettiinkintälläkertaakaupastavaaleitapalaleipiä.Erityisestiluomuvertailijaailahduttivatuudettuotteet:luomusämpylät.

goltaan terveellisiä ja kuituisia leipiä, Koivulan että Ehon sämpylät puolestaan muistuttivat enemmän perinteistä vaa-leaa leipää.

elovena ruis-kaura paahtopalat (raisio)

Elovenan kaura-ruis-paahtopalat ovat olemukseltaan ruisleivän ja vaalean lei-vän välimaastossa: ne eivät maistu ruis-leivän lailla happamalta, mutta eivät myöskään muistuta vaaleaa leipää. Lei-vässä on käytetty täysjuväruista ja täys-jyväkauraa, ja sen kuitupitoisuus on hui-mat 9 g/100 g.

Erityisesti paahdettuina ne olivat kiin-nostava uusi tuttavuus. Leipä on pakat-tu suojakaasuun ja tukevan muovin si-

sään, mikä on erikoisen tuntuinen rat-kaisu, mutta ei juurikaan vaikuta leivän makuun.

Puhdas Luomu Kaurapaakarit (Leipomo rosten)

Leipomo Rostenin Kaurapaakarit sisältä-vät pakkauksen mukaan runsaasti ome-ga3 -rasvahappoja, ja ne on valmistettu leipomossa, jossa käsitellään ainoastaan luonnonmukaisesti valmistettuja raaka-aineita. Kaurapaakarit-kaurapalat ovat maultaan rouheisia ja makeahkoja. Lei-vän kuitupitoisuus on 4,2 g/100 g.

Luomu peruna-kaurasämpylä (Leivon leipomo, Perheleipurit)

Luomu peruna-kaurasämpylän maus-

sa peruna tuntuu, ja sämpylät ovat myös ulkonäöltään kauniin jauhoisia. Nii-den rakenne on kiinteä. Kuituprosentti 3,6/100 g.

Luomuleipurin Kaurasämpylä (Koivulan leipomo)

Koivulan leipomon kaurasämpylät ovat testissä olleista luomuleivistä pisimpään markkinoilla olleita. Niissä on kauraleset-tä, joka näkyy ja tuntuu sämpylässä, nii-den rakenne on melko mureneva, mut-ta toisaalta myös kauraa on sämpylöissä suhteellisen paljon, 9 prosenttia. Koivu-lan leipomo on myös panostanut kaunii-siin koivuaiheisiin pakkauksiin. •

L uomuvertailuun valittiin tällä ker-taa Koivulan leipomon luomu-sämpylät, Ehon perheleipureiden

Luomu Perunasämpylät, Elovenan ruis-kaura luomupaahtopalat ja Puhdas Luo-mu Kaurapaakarit. Kaurapaakarit ja Elo-venan paahtopalat olivat selkeästi ima-

■ Luomut vertailussa


Tuotannon turvaamiseksi• maa-analyysit, myös eläimille tärkeät Cu, Zn, Mn sekä Se• lanta-analyysit lannoituksen tarkentamiseen• rehunalyysit, myös erikois- ja aperehut• vesianalyysit• salmonellat eläimistä, lannoista sekä rehuistaPuhelin 015 320 400 • PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli • www.viljavuuspalvelu.fi

– Luomun myynnin kehitys näkyy eri tuotteissa ja eri tuoteryhmissä eri tah-tiin. Varsinkin kotimaisen luomun kysyn-tä on kasvanut myös lähiruokakeskus-telun ansiosta. Tarjotkaa vain rohkeasti tuotteita myyntiin, kannusti Pirkanmaal-ta Lahteen siirtynyt K-kauppias Marko Laaksonen.

– Lihan ja tuoreen leivän kysyntää oli-si enemmänkin. Lihassa hintaero tavan-omaiseen on iso, leivissä pieni, Laakso-nen kuvasi tilannetta omassa marketis-saan. Erikseen kauppias esitti toiveen, että tuottajat antaisivat vastauksen asiak-kaiden useimmiten esittämään kysymyk-

seen, mitä hyötyä luomun valitsemises-ta on.

Linkosuon Kahvilat Oy:n juhlapal-velupäällikkö Anne Sulkakoski koros-ti erityisesti tuotteiden saatavuuden en-nakointia. Esimerkiksi häätapahtumassa suosituinta luomu&lähiruokamenuta voi-daan tarjota vain juuri se määrä, johon raaka-aineet varmasti löytyvät.

yhteistyöstä merkittäviä hyötyjä tuottajille

– Se on värikästä, kun useamman tilan tuottajat kerääntyvät keskustelemaan parhaista käytännöistä. Siinä ideat ja

kokemukset tulee jaettua suoraan hyö-tykäyttöön, kertoi luomumaitotilalli-nen Jaakko Suominen terveisiä Turun suunnalta.

Yhteistyöstä syntyy myös eri mitta-reilla kannattavaa toimintaa. Suomisen tilalla kannattavuus paranee yhteistyöti-loilta hankittavan rehun määrän ja laa-dun sekä eläinten hyvinvoinnin kautta.

Sami Kuoppamäki kertoi Kymen-laaksossa luomuviljelijöiden ottaneen markkinat omiin käsiin. Yhteisillä han-kinnoilla ja sopimuksilla jalostajien suun-taan viime vuodelta kertyi eurojen lisäk-si yhteisen toiminnan malli. Uusi osuus-kunta pistettiin hiljattain pystyyn ja toi-minnan järjestäytymisen jälkeen ollaan

Teksti: anu tuomola ja Sari Hiltunen Kuvat: Jari Koskensalo

Yhteistyöllä kotimaista luomua ruokapöytiinHelmikuunalussaTampe-reellekokoontuipuolensataaruokaketjunlenkkienedus-tajaa.ProAgriaPirkanmaanluomu-jalähiruokahankkeenpäätteeksijärjestettiinKetjupelaayhteen-seminaari.Seminaarisaikiitostahavainnollisuudestajakonkreettisuudesta.Kiinnos-tavuudentakasivatavoimestitarinansakertoneetesiintyjät.

valmiita yhteistyöhön myös oman alueen ulkopuolella.

– Kokemukset ovat olleet todella hy-viä. Tuottajat ovat sitoutuneet yhteiseen tekemiseen ja ostaja on ollut tyytyväinen saamaansa palveluun. Kunhan saamme toiminnan raamit valmiiksi, niin kuulette meistä lisää, Kuoppamäki lupasi.

Ministeriöt huomaavat luomun

Seminaarin päätteeksi maa- ja metsäta-lousministeriön valtiosihteeri Risto Art-joki linjasi valtiovallan näkemyksiä luo-mualan kehittämiseksi. Tukien ja maa-seuturahastosta jaettavien hankerahoi-tusten lisäksi ministeriön työpöydällä on CAP uudistus.

– Kasvava luomutuotanto on vastaus kysyntään, luomu tukee myös Itämeri-politiikkaa ja maaseudun monimuotoi-suutta, summasi valtiosihteeri ja kertoi pienenä yksityiskohtana, että ulkominis-terille on mietitty jotain sopivaa tuliaista

Pirkanmaan luomu- ja lähiruokahanke on osaltaan mahdollistanut luomuketjun

yhteispeliä maakunnassa. Luomun tuotanto ja luo-mutuotteiden käyttö on

lisääntynyt Pirkanmaalla koko hankeajan 2008–2012.

Hankkeen loppuraportti: www.pirmk.fi/lomakkeet/

Luomu_%20ja_lahiruokahan-ke_loppuraportti_2012.pdf

ulkomaan vierailulle.– Ehdottakaapa, mitä erinomaista luo-

mua laitamme ministerin käsimatkatava-raan seuraavalle reissulle, kannusti Art-joki. •

UKK-instituutin luomu- ja lähiruokapöytä Ketju pelaa yhteen -seminaarissa.

Kauppias Laaksonen osaa tehdä myyntipaikan

kotimaiselle luomulle.

Luomumaidontuottaja Jaakko Suominen tuntee

yhteistyörenkaansa vahvuuden.


V okattua luomukaalisalaattia aio-lin kera, rapeaksi paistettua me-hukasta lohta ja uunijuureksia,

loppuun vielä marjainen jälkkäri kevyel-lä kermavaahtopilvellä. Nam. Ja kaupan päälle hyvä olo ja omatunto, sillä ateria-kokonaisuus koostuu pelkästään hyvää tekevistä ainesosista.

Suomen ensimmäinen aivojen helli-miseen suunniteltu lounasmenu lunastaa lupauksensa, sillä vaikka kolme ruokala-jia tulisi nautiskeltua viinilasillisen kera, ateria ei saa nuupahtamaan kesken työ-päivän niin kuin normaali pitkän kaavan mukaan syöty herkkulounas.

Menun takana onkin paljon tietoa ai-voista ja ruoan vaikutuksesta aivojen hy-vinvointiin. Viime lokakuussa espoolai-sessa Ravintola Henricuksessa esitellyn uudenlaisen lounasmenun ideoi toimit-taja ja Parasta aivoillesi -kirjan äiti Raija Kivinen. Hän kehitti ja toteutti menun yhteistyössä Henricuksen keittiömestari Pauli Hakalan sekä ravintolapäällikkö Tanja Griffithin kanssa.

– Tavoitteenamme oli valita ja käyt-tää aivojen hyvinvointia edistäviä raaka-aineita sesonkia kunnioittaen, etsiä niil-le luomu- ja lähiruokavaihtoehtoja se-kä saada aikaan iltapäivän työenergiaa nostava ravitsemuspaketti, kertoo Raija Kivinen.

Puhtaita makuja

Sanotaan, että vatsalla on todistetus-ti suora yhteys aivoihin. Se onkin help-po uskoa: kun elimistö saa säännöllisesti ravintoa, aivot saavat polttoainetta ja aja-tus pysyy kirkkaana. Ja päinvastoin: jos syödään milloin sattuu ja nälkä pääsee

Tekstijakuvat: Maria Markus

Aivot tykkää luomustaRavintolaHenricuksessavoiherkutellaruoalla,jokasaapääntoimimaanterävästi.Tarjollaonerityisestiaivojenhyvinvointiinsuunniteltujaluomuherkkujasisältävälounasmenu.

kurnimaan, alkaa ajatuskin pätkiä. Mut-ta onko sillä väliä, millaisella ruoalla ai-vojaan ruokkii?

Raija Kivisen mukaan on. Ravinnon laatu on yksi tärkeimmistä asioista, jos haluaa pitää päänsä terävänä. Hyvä uu-tinen on se, että mitään kummempia kik-kailuja ei tarvita: aivoja hellivä ravinto tarkoittaa puhdasta, monipuolista ja ai-toa ruokaa.

– Parhaimpien aivoruokien joukos-ta löytyvät muun muassa kaikille tutut kaali, omena, mustikka, rasvainen kala ja kananmuna.

Kivinen kertoo, että luomu on aina plussaa aivoillekin, sillä luonnonmukai-sesti tuotetut kasvikset sisältävät yleen-sä kasvatettuja lajikumppaneitaan enem-män antioksidantteja ja muita hyödyllisiä ravinteita, joita aivot tarvitsevat voidak-seen hyvin. Lisäksi esimerkiksi luomuli-hassa on parempi rasvahappotasapaino kuin tavallisessa pihvissä. Ja hyviä ras-vojahan aivot tarvitsevat ehkä enemmän kuin mitään muuta, sillä aivoista peräti 60 % on rasvaa.

Luomua saa jo helposti

Ajatus aivoja huoltavasta lounasmenus-ta oli hautunut Raija Kivisen päässä jo pitkään, mutta vasta kun hän löysi Hen-ricuksen, palaset alkoivat loksahdella kohdalleen.

– Osaamiskeskus InnoOmnian ope-tusravintola Henricus on loistava lähi- ja luomuruokaan keskittyvä ravintola. Huo-masin, että se on juuri sopiva paikka ai-toihin raaka-aineisiin pohjautuvan ter-veellisen menun kokeiluun, hän kehuu.

Syksyllä 2011 avatun skandinaavis-tyylisen ravintolan voi hyvin laskea suo-malaisten luomuravintoloiden pionee-reihin, sillä luomuruoan osuus on keit-tiömestari Pauli Hakalan mukaan 75 prosenttia kaikista käytetyistä raaka-ai-neista. Lähiruokaa käytetään tarvittaes-sa ja saatavuuden mukaan.

Hakala kertoo, että luomutuotteiden saatavuus ammattikeittiöiden näkökul-masta on nykyään ihan toista kuin vielä joitakin vuosia sitten.

– Luomusta on tullut trendi ja luomu-tukkujen ansiosta luomutuotteita on lä-hes yhtä hyvin saatavilla kuin tavanomai-sia tuotteita. Nyt luomuun uskaltaa sitou-tua myös ammattipuolella.

Parasta aivoille -menu on ollut Hen-ricuksessa hieman yllättäen erityisesti karppaajien suosiossa. Ykkösmyyntituot-teiden joukkoon aivoja hellivä lounas ei kuitenkaan ole ainakaan vielä noussut.

– Olemme lounasravintola, joten ih-

misillä ei useinkaan ole aikaa kolmen ruokalajin syömiseen, Pauli Hakala sanoo.

Mutta aivojen kannalta olisi hyvä jut-tu, jos lounas maltettaisiin nauttia rau-halliseen tahtiin mukavassa ympäristös-sä pöytään tarjoiltuna. Silloin keho ja ai-vot saisivat pienen lepohetken työpäivän keskellä.

– Aivot toimivat hieman hellimällä hy-vällä teholla. Ylirasitus ei ole tehokkuut-ta, Raija Kivinen muistuttaa. •

Menun pääruokana tarjoillaan mehevää lohta, joka on täynnä aivoja helliviä hyviä rasvoja.

Parasta aivoillesi -lounasmenun takana ovat keittiömestari Pauli Hakala, ravintolapäällikkö Tanja Griffith ja toimittaja Raija Kivinen.

Miten luomua tuodaan esille Omnian kursseilla?

O mniassa Espoossa luomu raa-ka-aineiden käyttö tuodaan esille luonnollisena vaihtoehto-

na tai valintana joka antaa sen käyttäjälle lisäarvoa! Ruoanlaiton opetuksen yhtey-dessä aihe kulkee opetuksessa tavallisten

raaka-aineiden seassa ja rinnalla. Ajatuk-semme on, ettei kaiken tarvitse eikä voi-kaan olla luomua, mutta sen käytön li-sääminen on suositeltavaa ja toivottavaa ja myös toimipaikka hyötyy sen käytöstä.

Järjestämme myös aistinvaraisia ver-tailuja, jossa konkreettisesti laitetaan luo-mu ja tavanomainen vierekkäin ja mais-tellaan ja vertaillaan. Lisäksi kerrom-me luomun eettisistä periaatteista ja miten luomun tuoma etu voidaan muut-taa rahaksi. Teemme myös vertailevia kustannuslaskelmia.

Millä kursseilla?Meillä ei ole erikseen kursseja jossa käsi-

tellään luomutuotteita vaan luomu tuot-teiden esilletuominen tapahtuu kaikil-la kursseilla. Luomu on läsnä kaikessa keittiöopetuksessa: lounasruokien val-mistus, annosruokien valmistus, à la carte ruokien valmistus ja suurkeittiön ruoanvalmistus.

Lisäksi Hotelli- ravintola- ja catering-alanperustutkinto koulutusohjelmas-sa luomuaiheita sisältävät kurssit suo-rittavat kokkien lisäksi myös tarjoilijat ja vastaanottovirkailijat. Luomua tuo-daan esiin myös esimerkiksi majoitus- ja ravitsemispalvelussa toimimisessa ja materiaalitoiminnoissa.

Minkälaista keskustelua luomu on herättänyt?Osittainen luomutuotteiden käyttö on otettu hyvin vastaan ja herättänyt paljon positiivisia tunteita. Jo koulutukseen ha-keutumisvaiheessa monet ovat ilmoitta-neet olevansa kiinnostuneita luomutuot-teista – kuka mistäkin syystä. Luulen että hyvästä ja turvallisesta ruoasta kiinnos-tuneiden ihmisten keskuudessa on aika tavallista ja luonnollista että vaihteleva osa raaka- aineista on luomua! Joskus on kovastikin keskusteltu onko luomu ”pa-rempi” tai hintansa arvoinen.

Mistä hankitte luomuraaka-aineita opetukseenne?Keskusliikkeiden, erikoisliikkeitten tai suoramyynnin kautta.

Mistä opettajanne ovat hankkineet luomutietoa?Osittain työelämän kautta ja osittain kurssittamalla. Opettajat ja kouluttajat käyvät eri luennoilla ja taitaa meillä jo-pa olla opettaja joka toimi luomuringissä!

Minkälaista tietoa kaipaisitte lisää?Kaikenlaista tietoa esimerkiksi raaka-ai-neiden saattavuudesta, uusista tulokkais-ta ja toimittajista.

Onko suunnitelmissanne tuoda luo-mua jatkossa monipuolisemmin esille?Saman tahtiin, kun luomuraaka-ainei-den käyttö ravintoloissa ja toimipai-koissa lisääntyvät, niin myös painopis-te opetuksessa lisääntyy luomuun suun-taan. Omnian ravintola, jossa opiskelijat syövät, on jo mukana Portaat luomuun -ohjelmassa.

Uudessa opetusravintola Henricuk-sessa on raaka-aineiden pääpaino luo-mu- ja lähiruokatuotteilla. •

[email protected],puh.0468515088

■ Luomua opiskelemassa

Teksti: elisa Niemi

Majoitus- ja ravin-tola-alan opiskelijat haluavat luomua JoOmnianaikuisopistoonhakies-saanmonetilmoittavatolevansakiinnostuneitaluomusta.Koulut-tajaBrunoStaldervastaa,mitensitätuodaankursseillaesille.

©

Om

nia

Omniassa ei ole erillisiä luomukursseja vaan luomutuotteiden esilletuominen

tapahtuu monilla kursseilla.


aUtON MOOttOrIraksuttaalouk-kaantuneenapihalla.Pakkasrajatmu-kavalletyönteolleovatpaukkuneetjokymmenenastettaaikaisemminrik-ki. Lapset on pakattu haalareissaanautoon, ja lampaantaljojenaltakuu-luukininnokasta,odottavaanurinaa.”Onkosielläpullaa?Tänäänehditäänjuomaankahvit,äiti?”Tavarantoimi-tuskahviloihinonlapsillejotuttujut-tu.Omista jauhoista leivotutkorva-puustitmaistuvatpienilleapulaisillejaniidenavullatoimitusreissujakse-taanloppuunasti.

Helsinginkaupunginihmisvilinäjaruoanalkuperästävilliintyneidenku-luttajien lupaavataloudellinenmah-tionsynnyttänytmaatilapuotienjaki-vijalkakauppojenesiinmarssin.Pikku-kauppojenromanttinentunnelma,tin-kimaitojanotkuvatherkkuhyllytovatihanakokonaisuusmarkkinoitavaksi,jasetuntuukuluttajiinpurevan.Maa-seudun ruoantuotannon arkisen to-dellisuudenkanssa täl-lä hellivänpehmeällätunnelmal-la on vali-tettavanvähäntekemistä.

Romanttisenmielikuvanomaksu-neetkuluttajatottavatyhteyttämyösmaatiloihin suoraan. Maatilan arki-päivässäsuoramyynninjapienasiak-kaidenkanssatyöskenteleväyrittäjämuuntautuuparhaansamukaanvas-taamaan jokaisen asiakkaansa ku-

vaamaanviljelijästä.Asiakkaankoh-taamiseenpanostetaanjakeskuste-lusuuntautuusilloinhelpostiarvoi-hinja lähiruuantärkeyteen.Yrittäjänponnistelutkannattavuudenparanta-misensekätoiminnantehostamisenkanssaovatsilloinkurjiatosiasioita,jotkatuleehelposti lakaistuamatonallevaieten.

Lähiruokayrittäjyysonsuurenky-synnän ansiosta saanut ansaitse-maansahuomiotamyösammattikeit-tiöiltä.Kuluttajienlisäksiyritykset,ra-vintolatjajopakaupungitsekälaitos-ruokalatovatinnostuneetlähellätuo-tetuistalaadukkaistaelintarvikkeista.Lähiruokayrittäjäkääntääkinkatseen-sa kohti ruoan ammattilaisia__ toi-veikkaana,silläsuurkeittiöidenkans-sa tehty yhteistyö vapauttaa aikaamarkkinoinnista jamyynnistäyritys-toiminnankehittämiseen.

Toimiva suurkeittiöiden kanssatehtyyhteistyöpalkitseeparhaimmil-

laan mo-lemmat,yrittäjän jakeittiön.Lähiruo-an tuoma

markkinointietuja laadukkaistaraa-ka-aineistavalmistetutateriat ja lei-vonnaisetkannattelevatuusiaasiak-kaitaruokapöytiinjahyvääpalautettakeittiöihin.Maatilallavoidaansuur-keittiöasiakkaidenansiostakarsiaku-luja tehokkaasti, vähentää markki-noinnin jamyynninvaatimaaaikaa.

On mukavaa tehdä kauppaa toisenelintarvikealan ammattilaisen kans-sa.Puheonnopeaajaasiatsanotaanreippaasti.Ostotovat isompiajata-varantoimitus näin ollen järkeväm-pää.

Olemmeperilläkahvilassaja jau-hotonkannettuvarastoon.Riisunjotoisetvillahousutpienistä jaloista jaetsimmesuojaisannurkan,jossasyö-däpullaa ja juodamaitokahvit. Iloi-nenjakiireinenkahvilanpitäjärupat-teleekanssammehetkenjajatkaasit-tenhyörientöitään.Mehörppäämmemukit tyhjiksi ja jatkamme matkaa.Lapsetnukahtavattakapenkillejaau-tossa tuoksuu evääksi napatut pul-lanjämät.Muistelenajaessanitätäkinkahvilanpitäjää lämmöllä. Suurkeit-tiöidenansiostasaanolla jokaisenapäivänähiukanenemmänmaanvilje-lijäjollaontavoite.•

KirjoittajaviljeleemaataVihdissäVierelänluomutilallamiehensäMikanjaLotan(1v.)jaVillen(3v.)kanssa.

Pullantuoksuisia kumppaneita

» Suurkeittiöidenkanssapuheonnopeaajaasiatsanotaanreippaasti.

■ KolumniTeksti: eliisa Malin

Brian Holmin tila lähellä Bil-lundia on ollut luomussa vuo-desta 1998. Isännän vastuul-

la ovat tilan luomusiat. Holmin tilalla on 160 emakkoa, jotka tuottavat noin 3000 porsasta vuodessa. Emäntä hoitaa tilan 9000 ruskean luomukanan kanalaa. Ti-la on yksi viimeisimmistä ruskeiden ka-nojen kanaloista Tanskassa. Peltoa Hol-meilla on 140 hehtaaria tilan ympärillä ja

Tekstijakuvat: terhi KujalaTuloksekasta luomusianlihan tuotantoa TanskassaAurinkoisenailtapäivänäpikkupossutjuoksevatkilpaalumisellapellolla.Pellollaonsiellätäälläpieniäharmaita”mökkejä”.Emakotkäyskentelevätauringossajamuutamamakaamökeissäänvastasyntyneidenporsaidenkanssa.EmmeolesenkauempanakuinTanskassa,jossakansallinensäädösedellyttää,ettäluomusikojentuleesyntyäjaeläävapaastiulkonaelämänsäensimmäisetajat.

läheisyydessä. Holm siirtyi viljelijäksi kolmekym-

mentäkolmevuotiaana; hän on maati-lan kasvatti, mutta halusi nuorena ko-keilla elämää kaupungissa. Ensimmäisen lapsen synnyttyä he päättivät vaimonsa kanssa etsiä sopivan tilan maalta. Luomu oli heille itsestäänselvyys viljelyä aloitet-taessa. Tällä hetkellä tila työllistää kolme ulkopuolista työntekijää: kaksi ukraina-laista ja yhden tanskalaisen. Lisäksi per-

heen seitsemästä lapsesta saa tarvittaes-sa apuvoimia.

Alueen tilat tekevät yhteistyötä vil-jakaupan suhteen. Kymmenen kilomet-rin säteellä sijaitsee kolme luomusika-laa, kolme luomunautatilaa ja kolme luo-muviljatilaa. Viljan ja säilörehun lisäksi eri tuotantovaiheisiin on tarjolla tanska-laisen toimijan hyviä rehuratkaisuja, ku-ten porsasrehu pienille porsaille. Tämä edesauttaa laadukasta ja tehokasta luo-musianlihan tuotantoa. Samaista por-sasrehua käytetään tällä hetkellä myös Suomessa.

Porsinta ulkona

Emakot porsivat ympäri vuoden ulkona. Jokaisella emakolla on 300 neliömetrin aitaus, jossa on porsimista varten oma mökki. Emakoille laitetaan nenärengas, jotteivät ne tongi laidunta pilalle. Kesällä emakoiden mökit siirretään alueelle, jos-sa puut antavat niille luonnollisen varjon, johon eläimet voivat itse siirtyä auringol-ta suojaan niin halutessaan.

Holmin tilalla on keskimäärin 20 vie-roitettua porsasta vuodessa ja 18,3 teu-rastettua porsasta vuodessa emakkoa kohti. Holm kertoi olevansa tyytyväi-nen tuloksiinsa, mutta vielä voi kuulem-ma parantaa. Hän aikoo jatkossa kes-kittää enemmän huomiota siihen vai-heeseen, kun porsaat syntyvät ja elävät ulkona mökeissä. Tavoitteeksi ensi vuo-delle Holm on asettanut yhden lisäpor-saan emakkoa kohti.

Luomutilojen on mahdollista ostaa kaksikymmentä prosenttia emakoista ta-vanomaisena, jolloin tanskalaisella ema-kolla on vuoden siirtymäaika ennen kuin siitä tulee luomuemakko. Tämä antaa mahdollisuuden eläinkannan laadun pa-rantamiseen, kun saa uutta geenipohjaa. Holm ostaa osan emakoista luomutilalta, joka on erittäin kokenut ensikoiden kans-sa. Holm kertoo sellaisen emakon ole-

van hyvä, joka ei päästä helpolla mökkiin porsaiden aikana.

Vaikeuksista voittoon

Elämä ei ole ollut aina niin ruusuista luo-mutiloille Tanskassa: vuonna 2008 oli luomutilojen vaikea saada pankista ra-hoitusta rakennusinvestointeihin. Pankit näkivät erityisesti luomusikalat riskitoi-mialana, mutta onneksi tilat eivät luovut-taneet. Luomutilat ovat pärjänneet hyvin

vaikeista ajoista huolimatta. Nyt Tanskassa teurastetaan vuosittain

90 000 luomusikaa. Luomusianlihasta suurin osa päätyy vientiin ja merkittäviä kauppakumppaneita ovat Saksa, Ranska sekä Englanti. Luomusianlihan kysyntä on kasvanut viime vuosina EU-alueella. Tuottajia tarvittaisiin enemmän niin Kes-ki-Euroopassa kuin meillä Suomessakin.

Brian Holm toteaa tyytyväisenä, että vuosien varrella koetuista vaikeuksista ja

haasteista huolimatta luomu on heille se ainoa oikea tuotantotapa. Holmin luomu-kanat istuvat omenapuiden oksilla ja por-saat ulkoilevat oman halunsa mukaan. Porsaat hyödyntävät kevätauringon niin pitkään, kun se paistaa pellolle. Pihaan ajaa Billundista rouva hakemaan usean kennon tuoreita kananmunia tilan itse-palvelupisteestä. •

KirjoittajatoimiiostopäällikkönäAgrimarketOy:ssä.

©

Sam

psa

Hut

tune

n


puutteesta, joka vaikeuttaa erityisesti niiden yritysten toimintaa, jotka yrittävät kantaa vastuunsa. Siksi tar-vitsemme pian EU-maiden yhteisen menettelytavan, van den Idsert jatkaa.

Hollannissa yritykset ryhtyneet toimiin

Hollannissa luomuyritysten yhteistyöjärjestö Ve-reniging Biologische Producenten en Handel (VBP) on perustanut yhdessä Skal-tarkkailuorganisaation kanssa vuonna 2008 yrityksille vapaaehtoisen Biokap-järjestelmän. Siinä mukana olevien yritysten kautta kulkevien luomutuotteiden torjunta-ainepitoisuuksia seurataan ja analysoidaan säännöllisesti. Maassa toi-mii paljon luomutuotteita jalostavia ja välittäviä yri-tyksiä, joille torjunta-ainejäämät ovat hankala asia, jonka työstämiseen tarvitaan yhteistyötä.

Biokapin vuoden 2009 tulokset osoittivat, että jää-mät ovat todellakin kansainvälistä huomiota ja yhteis-työtä vaativa ongelma. Kahdeksaltatoista hollantilai-selta luomuyritykseltä otetuista vajaasta 2000 näyt-teestä oli täysin puhtaita 81,2 prosenttia. Lopuista 18,8 prosentista 2,9 prosenttia ylitti 0,01 mg/kg eli ra-jan, joka on otettu monissa maissa toimenpiderajaksi. Raja tulee EU:n lastenruokien torjunta-ainejäämära-jasta ja sen ylittävät luomutuote-erät laitetaan myyn-tikieltoon, kunnes saastumisen lähde on selvitetty ja tehty tulkinta saastunnan aiheuttajasta.

Tämä tarkoittaa, että luomutuotteistakin saa löytyä hyvin pieniä määriä jäämiä, jos ne eivät ole luomu-toimijoiden sääntöjen rikkomuksen takia sinne joutu-neet. Jokainen tapaus tutkitaan ja tulkitaan erikseen. Keski-Euroopassa on hyvin kallista ja hankaa läh-teä tutkimaan EVIRA:n tavoin kaikkia jäämiä sisältä-viä näytteitä, joten on keskityttävä niihin, joissa riski sääntöjen rikkomisesta on merkittävä. Biokap järjes-testelmän pioneereihin kuuluvan Ariza BV:n toimitus-johtaja Roland van Merlen toteaa:

– Yrityksemme käyttää vuosittain kymmenen tu-hatta euroa torjunta-ainejäämien testaamiseen. Ta-vanomaisen tuotannon torjunta-aineet ovat suuri ja kallis ongelma luomuketjulle. Yritysten on tuotava on-gelma julkisuuteen ja puhuttava avoimesti ja tehtävä yhteistyötä, jotta ala voi täyttää kuluttajien odotukset ja pitää yllä luomun korkeaa laatua.

Torjunta-ainejäämien käsittelyä on pohdittu IFO-AM EU-groupin alaisessa jatkojalostajien työryh-mässä. Bio Fach-messuilla julkaistiinkin ryhmältä opas aiheesta, “Guideline for Pesticide Residue Con-taminations for International Trade in Organic”. Op-paan kirjoittamiseen osallistunut van den Idsert ker-too sen tulevan tarpeeseen, koska tarvitsemme markkinoille yhteisen tavan kommunikoida aihees-ta yhteistyön kehittämiseksi ja yhteisten tehokkaiden menettelytapojen löytämiseksi ja jakamiseksi torjun-ta-ainejäämien vähentämisessä. •

Kirjoittajaseuraajakommentoiluomutapahtumiaylikahdenkymmenenvuodenkokemuksellajaylläpitääluomusalonki.fi-sivustoa.ArtikkelionkirjoitettuMaa-jametsätalousministeriönrahoittamassaLuomujatkojalostusvauhtiin-hankkeessa.

Biokap: www.biokap.com/_/en/

IFOaM eU-groupin torjunta-ainejäämäopas: www.ifoam-eu.org/workareas/regulation/php/guidelineresidues.php

E viran raportin mukaan Suomes-sa vuonna 2008 tutkituista luo-mutuotteista kolmetoista pro-

senttia sisälsi kasvinsuojeluaineiden jää-miä. Näistä suurimmalta osalta määrät-tiin luomumerkinnät poistettavaksi.

Luomulainsäädäntö ei ota kantaa tor-junta-ainepitoisuuksiin. Sen mukaan val-votaan vain viljelytapaa. Torjunta-aine-jäämiä valvoo Tulli ja Evira. Evira sel-vittää saastunnan lähteen kaikilta niil-tä luomutuotteilta, jotka sisältävät alle

tavanomaisille tuotteille sallitun mää-rän torjunta-ainejäämiä. Merkinnät pois-tetaan vain, jos syynä on sääntöjen rik-komus. Koko Euroopassa tilanne on monimutkaisempi.

Torjunta-ainejäämien aiheuttama uh-ka yrityksille ja koko luomun maineelle on hyvin konkreettinen. Hollantilaisen luomuyritysten etujärjestön VBP:n toimi-tusjohtaja Bavo van den Idsert kuvaa tilannetta:

– Ei ole olemassa luomualan yhteis-

tä tulkintaa torjunta-ainejäämille – ei EU-maiden välillä, ei tarkkailuorganisaa-tioiden välillä eikä yksityisellä sektorilla. Toisaalta on laboratorioita, jotka vaativat nollatoleranssia ja toisaalta löytyy tark-kailuorganisaatioita, jotka eivät reagoi edes silloin kun vakavat epäilyt heräävät.

– Toisaalta on kansallisia EU-viran-omaisia, jotka poistavat tuontilupia ja toisaalta niitä, jotka eivät puutu asiaan millään tavalla. Nämä esimerkit kerto-vat yhteisen tulkinnan ja menettelytavan

Tekstijakuvat: Marja Nuora

Euroopassa taistellaan torjunta-ainejäämiä vastaanSuomalaisissaluomutuotteissaeiyleensälöydytorjunta-ainejäämiä,muttajomuuallaEuroopassatuotetuissariskionsuurempi.Ainaeiolekysehuijauksesta.Nykyisellälaboratoriotekniikallapystytäänhavaitsemaanhyvinkinpienetainemäärättuotteista.Torjunta-aineetovatvoineetlevitänaapurinpelloiltataijoutuatuotteisiinvarastoinnin,prosessoinninjakuljetuksenaikana.

Roland van Marlen kertoi avoimesti mehutiivisteitä valmistavan yrityksensä Arizan haasteista torjunta-ainejäämien kanssa asiaa käsitelleessä seminaarissa Bio Fachissa.

INterNatIONaL CO-OPeratIONinOrganicFoodProcessing

Kurmakka–OrganicFoodjärjestääseminaarinkansainvälistymisestäluomuyrityksilleEspoonWeeGee-keskuksessa12.kesäkuuta.Mitentoimiiluomujatkojalos-tuksenkansainvälinenedunvalvontajaalantoimijoidenyhteistyö?

Elintarvikeyrityksetjoutuvatmonenlaisiinhaasteisiintuottaessaanluomutuotteita.Viranomaisillaonerityis-vaatimuksialiittyenluomulainsäädäntöön,raaka-aineidenlöytäminenvoiollahankalaajaEuroopanUnioninmaidenerilaisetmenettelytavataiheuttavatharmia.

Entäpäluotettavuusjaläpinäkyvyys–voikokaikkiintoimijoihinluottaajakukavastaa,josongelmiasyntyyvaikkapatorjunta-ainejäämientakia?

Tulekuulemaanalankansainvälisiävaikuttajia!

Katsolisätietoja:www.organic-finland.com

Luomujatkojalos tuksen kansainväliset ulottuvuudet

MilkaMilka

Mil

kaM

ilka

KALANMAKSAOLJY5, 30 ja 200 l

NUOLUKIVET 10 ja 2 kg

Yrittäjäntie 20, 03600 Karkkila Puh. (09) 2252560 www.biofarm.fi

Milka tuotteet 20 vuottaMilka tuotteet 20 vuotta


FI-EKO-201Tuotettu SuomessaFinland-jordbruk

Lihatukku Harri Tamminen Oy p. (09) 868 9000 www.lihatukku-tamminen.com

Lihatukku Harri Tamminen Oy p. (09) 868 9000 www.lihatukku-tamminen.com

Luomunaudan laatulihat löydät tammenlehden alta!

Tuotteemme tulevat vastuullisilta suomalaisilta tiloilta ja ovat jäljitettävissä aina tilalle asti.

MARVIPAKILTA TURENGISTA!

LUOMUTUOTTAJAN TARVIKKEET

Biohajoavat Ilip-rasiat satosi markkinointiin. Rasiat on valmistettu maissitärkkelyspohjaisesta muovista. Bioska maatalouskalvo, biohajoava kate rikkakasvien torjuntaan. Styrox-kasvatuslaatikko, 80 x 30 x 25 cm, sadon aikaistamiseen esim yrteille, maustekasveille, mansikalle... AP-Marjalaatikot “Luomu” 5 kg marjalaatikko suunnitteilla. Neko MerileväuuteNeko Luonnonlannoite 5-1-0 Neko pyörähara, toimiva ja ekologinen vaihtoehto rikkakasvien hävittämiseen. Puristemassarasiat marjoille, hedelmille, sienille ja vihanneksille.

Marvipak OY Yrjö Tanila 040 930 6230 Y-tunnus Siankärsäntie 84 B Hannu Ovaskainen 050 590 3802 2345224-5 14240 JANAKKALA www.marvipak.fi [email protected]

K estävään kehitykseen kuuluu ekologinen, sosiaalinen ja ta-loudellinen kestävyys. Käsittee-

nä kestävyys on monimutkainen, ja sen käyttö viestinnässä ei aina ole yksiselit-teistä. Markkinoinnissa kestävyys liite-tään usein tuotteiden tai palveluiden hii-lijalanjälkeen, hiilipäästöjen vähentä-miseen tuotannossa tai Reilun kaupan periaatteisiin.

Luomutuotannossa kestävyys sisäl-tyy kaikkeen toimintaan. Markkinoinnis-sa ja viestinnässä on valittava ne perus-

Tekstijakuva: anne Hytönen

Kestävää luomuviestintääKestävyysonjopitkäänollutyhteiskunnallisenapuheenaiheena.Mitenkestävyysnäkyyluomumarkkinoinnissajamitenluomualantulisiviestiäkestävyydestäkuluttajille?NäitäkysymyksiäpohdittiinBioFach2012-messutapahtumanyhteydessäjärjestetyissäseminaareissa.

viestit, joilla kestävyyden eri elementte-jä tuodaan esiin.

– Kaikkea ei voi sanoa tuotepakkauk-sessa tai lehti-ilmoituksessa. Esimer-kiksi nettisivuilla voi kertoa, miten yri-tys toimii omassa tuotannossaan kestä-vyyden edistämiseksi, pohti johtaja Mi-chael Kuhndt YK:n ympäristöohjelma UNEP:sta.

Kuhndtin vision mukaan tulevaisuu-den kuluttaja haluaa kehittää koko elä-mäntyyliään kestävään suuntaan ja siten olla tietoinen ketjun kaikista osa-alueis-

ta. Myös suurimpiin luomuvihannesyri-tyksiin kuuluvan EOSTA:n toimitusjohta-ja Volkert Engelsmann korosti kulutta-jien aktiivisuutta.

– Huomisen kuluttajat ovat kriittisiä ja haluavat vaikuttaa omaan terveyteensä ja ympäristöön, sosiaalista hyvinvointia unohtamatta, painotti Engelsmann.

Miten kuluttajille viestitään?

Viestintäkonsultti Erica L. Stonen esit-telemän kyselytutkimuksen mukaan yh-dysvaltalaiset luomukuluttajat voidaan jakaa neljään ryhmään: ”Ei nyt”-kulutta-jat, peruskuluttajat, luomusta kiinnostu-neet ja luomun aktiivikuluttajat. Näistä ryhmistä markkinoinnin keinoin on par-haiten tavoitettavissa perus- ja kiinnostu-neet kuluttajat.

– Nämä kuluttajaryhmät haluavat luo-

mutuotteita lähinnä terveydellisistä syis-tä. Toinen selkeä syy on elämänmuutos kuten lapsen syntymä, kertoo Stone.

Myös Yhdysvalloissa luomutuotteiden suosio on kasvussa, ja etenkin ei-GMO-tuotteet ovat haluttuja. Stone kehottaa kilpailemaan kuluttajien huomiosta tuo-te-esittelyjen, reseptien ja huolella tehty-jen www-sivujen avulla.

– Kerro kuluttajalle, miten tuotettasi käytetään. Kokeilijasta voi tulla uskolli-nen asiakas, innostaa Stone.

Kansainvälisten luomutuotteiden merkkikirjo on melkoinen, ja etiketit ovat täynnä tuotetietoa. Stonen mukaan Yhdysvalloissa tuote-etikettien sisältä-mään tietoon suhtaudutaan peräti skep-tisesti. Tämän vuoksi viestinnän on ol-tava selkeää ja siinä on keskityttävä vain tosiasioihin.

– Älä kerro, että tuotteesi on terveel-listä, kerro miksi. Kerro, että luomu tar-koittaa parasta laatua, kehottaa Stone.

Mobiilimarkkinat tulevaisuutta

Internet ja mobiililaitesovellukset ovat tulevaisuudessa kiinteä osa myös luo-

mutuotteiden markkinointia. Saksalaisen Naturkost-kauppaketjun websuunnitteli-ja Rolf Mützen mukaan kuluttajat ha-luavat tietoa alennuksista tai ostopäätös-ten tueksi.

Mobiilipalveluiden osuus on kasvanut teknologian kehittyessä. Tekstiviestimuo-toiset alennuskupongit ovat jo monelle tuttuja, mutta niiden rinnalle tulee jatku-vasti uusia palveluja.

– Mobiilipalvelut kiinnostavat nyt jo-kaista kuluttajaa iästä riippumatta, tote-si Mütze.

Mützen mielestä luomualan on ol-tava hereillä ja otettava oma paikkansa nettimaailman sosiaalisissa yhteisöissä ja mobiilipalveluissa. Naturkostissa asia on ratkaistu niin, että jokaisella tuote-brändillä on oma Facebook-profiili ja sen kävijäseuranta.

– Parhaiten meillä toimii nettisivujen ja sosiaalisen median yhdistelmä. Sosi-aalisen median kautta ollaan suoraan yh-teydessä kuluttajiin, ja nettisivuilla tarjo-taan täydentävää tuotetietoa.

Natureandmore.com-sivustolla puo-lestaan voi syöttää tuotteesta löyty-

vän koodin ja saada sen avulla lisätietoa tuottajasta.

Luotettavuus avainasemassa

Luomutuotteiden markkinointi painii sa-mojen ongelmien kanssa kuin mikä ta-hansa muu markkinointi. Puheenvuorois-sa korostettiin, että luomualan valttikort-teja ovat avoimuus, läpinäkyvyys, luotet-tavuus ja uskottavuus.

Vaikka kohderyhmäajattelu onkin hyödyllistä, tulee muistaa, että jokainen asiakas on ensisijaisesti kuluttaja.

– Puhu niistä asioista, jotka jokai-selle on tärkeitä. Jokainen ihminen on kiinnostunut ruoan puhtaudesta, paikal-lisuudesta ja vastuullisuudesta, muis-tutti Berndt Eberle Mainostoimisto Eberlestä.

Lähtökohtana on, että kestävyys on läpinäkyvästi mukana kaikessa toimin-nassa. Kestävän toiminnan perustalle on helppo rakentaa kestävää viestintää. •

KirjoittajaonHelsinginyliopistonRuralia-instituutintiedottaja,jokaopiskeleeluomua.


Laatusiemenet luomuun!

Suomen Luomusiemen Oy 0400-273 873 f. 017-758 [email protected]

- viljat, timoteit, raiheinät- nadat, apilat, virnat- nurmiseokset, ympit

Toimitukset koko maahan.Rahoitusjärjestelyt.

Haetaan sopimusviljelijöitä!

KULTAKASVUKULTAKASVUMelkein jo joka sadas viljahehtaari Suomessa kylvetään

Kultakasvulla käsitellyillä siemenillä. Liity tyytyväisten käyttäjien joukkoon ja tilaa nyt!

Myynti: Tmi Tilapeittaaja Reijo Hartikka, www.tilapeittaaja.� , Yrittäjien Maatalous Oy, www.yrma.net, muut myyjät sekä tuotetiedot

valmistajan Elom Oy sivuilla www.elom.� .

LISÄTIETOJA JA VILJELIJÖIDEN KOKEMUKSIA: www.parempisato.� ja puh. 0400-325 863

Dynaaminen tuote viljan peittaukseen

Lisää tuottoa luomuviljelyynLisää tuottoa luomuviljelyyn

Helsingin Mylly Oy, vaihde 01080 2829• Puurtajankatu 34, 04440 Järvenpää

Janne Sorrola puh. (09) 271 69 240, 050 589 176• LUOMUKAURAN vastaanotto ja ennakkonäytteet:

Liisanlehto, PL 17, 65101 VaasaMaria Erkkilä, puh. (06) 3560 625, 050 589 7161

SOPIMUSASIOISSA ole hyvä ja ota yhteyttä:Heikki Saarinen, puh. (09) 271 69 238, 050 596 1779heikki.saarinen@helsinginmylly.�

OSTAMMELUOMUVILJAA JATEEMME LUOMU-VILJELYSOPIMUKSIAkaurasta, rukiista, vehnästä ja ohrasta

ww

w.h

elsi

ng

inm

ylly

.�

Kar JatI LaLLe LUO M UtUO tte I ta KO N e I ta KO N e I ta

KO tI MaI Se e N JaLO StUKSe e N KO tI MaI Se e N JaLO StUKSe e NLUO M UtUO tte I ta

KaNaN UO r I KO I ta SI e M e N Iä SI e M e N Iä

LUO M UtUO tte I ta

LUO M UVI L J e Lyy N

■ Palveluksessanne ■ PalveluksessanneSeuraava Luomulehti

ilmestyy 27.4.

Ilmoitusmyynti:Maritta Humala,

040 709 9856

Vihdoin tarjolla LUOMUJOGURTTIA

suurkeittiöille 5 kg, 3 kg ja 2kg sangoissa

Ota yhteyttä: [email protected]

tai Anssi Laamanen 0400-650221


äldrarkrafter. Skolan växte och flyttade så småningom ut till natursköna Vester-by gård, ca 2 km utanför Ekenäs.

I Mikaelskolan stöder maten pedago-

giken. Hälsosam, god och energigivan-de mat ger barnen ork, glädje och triv-sel. Råvarorna ska vara av hög kvalitet – ekologiska, färska och utan tillsatsäm-nen. Maten i Mikaelskolan är övervä-gande ekologisk och vi prioriterar loka-la producenter.

L uomukotieläintilojen määrä nousee Ruotsissa, mutta tilat tuot-tavat yhä pienemmän osan rehuviljastaan ja valkuaisrehustaan itse. Rehusta on pulaa ja tuonnista ollaan riippuvaisia.

Rapsista ja rypsistä on suuri pula koko maassa. Omavaraisuusas-te on siirtymävaiheen ala mukaan lukienkin vain 17 prosenttia ja tuon-tia on paljon.

Herneen ja härkäpavun tuotannon tilanne on hieman parempi. Kui-tenkin alituotantoa on koko maassa muutamaa aluetta lukuun ottamat-ta ja tuontia on paljon. Siirtymävaihealat mukaan laskettuna omava-raisuusaste on 79 prosenttia. Alituotantoa on 6400 tonnia, mikä vas-taa 3800 hehtaaria.

Viljan osalta pulaa on eteläisessä Ruotsissa ja Keski-Norrlannissa, mutta yli oman tarpeen tuotetaan esimerkiksi Uppsalan ja Götebor-gin seuduilla. Omavaraisuus aste koko Ruotsille on 83 prosenttia, mut-ta jopa 109 prosenttia, jos siirtymävaiheen alat otetaan huomioon. Ot-taakseen huomioon satojen vuosittaiset vaihtelut, selvityksessä käytet-tiin vuosista 2008 – 2010 laskettua keskiarvoa.

Markkina-agronomi Lars Jonasson, joka teki kartoituksen toteaa, että on haas-kausta tuoda rehua, jota voitaisiin hy-vällä kannat-tavuudella tuottaa Ruot-sissa. Tuo-tannon kannattavuus on noin 180 euroa parempi luomussa kuin tavan-omaisessa tuotannossa, kun otetaan huomioon viljelykierto. Rehupu-la vastaa 55 000 hehtaaria energia- ja valkuaiskasveja, mikä voisi tuoda yli 10 miljoonaa euroa lisätuloa ruotsalaiselle maataloudelle.

enemmän valkuaista nurmista

Kaikilla alueilla ei ole yhtä hyviä mahdollisuuksia tuottaa menestyksek-käästi hernettä, härkäpapua tai öljykasveja. Yksi vaihtoehto on panos-taa valkuaispitoisempiin nurmiin.

25 prosentin lisä nurmirehun raakaproteiinissa per kilo kuiva-ai-netta riittäisi kattamaan koko valkuaiskasvivajeen. Jos lehmiä, vasi-koita ja lampaita ruokkisi neljänneksen proteiinipitoisemmalla rehul-la, tarvitsisivat ne lisäksi vain vähän valkuaisrehua. Keskiverto märeh-tijä pärjää valkuaispitoisella nurmirehuruokinnalla, mitä tasapainote-taan rehuviljalla.

Maatalousneuvojat usein ohjaavat maksimoituun tuotantoon, mutta voi olla kannattavampaa optimoida hyöty tuotannon luontaisista edel-lytyksistä. Silloin kokemusten vaihto erilaissa ryhmissä on hyödyllistä ideoiden syntymiseen. •

elisa Niemi muokaten kääntänyt ekologiskt lantbruk 1/2012 -lehdestä.

Rehupulan kartoitus RuotsissaPulaerirehukasveistanäyttääerilaiseltaeripuolillamaata,toteaaRuotsinluomuviljelijöidenjärjestöEkologiskaLantbrukarnanuusitutkimus.Kotimaistatuotantoatulisikehittää.

» 25prosentinlisänurmirehunraaka-proteiinissaperkilokuiva-ainettariittäisi

kattamaankokovalkuaiskasvivajeen.

» Råvarornaskavaraavhögkvalitet–ekologiska,färska

ochutantillsatsämnen..

■ På svenska

M ikaelskolan Ekenäs Rase-borg är en 9-årig, privat stei-nerskola med grundläggan-

de utbildning. Skolan grundades år 1985 och upprätthålls av en understödsfören-ing som också erbjuder steinerpedago-gisk dagvård i småskalig miljö. Skolan startade för 27 år sedan med två elev-er. Idag har skolan 114 elever – allting tyder på att elevantalet fortsätter att växa.

Maten samt den ekologiska och bio-dynamiska odlingen är starkt förknip-pade med hela steinerrörelsen runtom i världen. I början var omständigheterna i Mikaelskolan väldigt spartanska - ma-ten lagades på vedspis i ett pyttelitet kök och bespisningen sköttes i turer med för-

Skolan har ett matutskott som består av kökspersonalen, styrelsemedlemmar samt en representant ur lärarkollegiet. Matutskottets uppgift är att tillsammans utveckla skolans mat så att man hela ti-den strävar efter en godare, hälsosam-mare och miljösmartare skolmat. Skolan har egna matdirektiv som beskriver hur-dan mat och vilken typ av råvaror som prioriteras. I matdirektiven slår man bl.a. fast att man endast använder ekologiskt kött i skolans kök, medan man undvi-ker broiler eftersom den industriella upp-födningen av broilers inte uppfyller våra etiska krav.

Så gott som alla rotfrukter, grönsaker, spannmåls- och mjölkprodukter som an-vänds i skolans kök är ekologiska. Vi fö-redrar råsocker, fullkornsmjöl och -pas-ta. Skolan har också en egen trädgård där eleverna varje odlingssäsong får pro-va på att odla potatis, grönsaker och ör-ter som sedan tillreds i skolans kök. Att eleverna själva får se hela odlingsproces-sen från frö till gröda och ta del av allt det arbete som ligger bakom maten är en viktig del av skolans pedagogik.

Det finns två viktiga orsaker till att detta utvecklingsarbete fallit i så god jord. Den ena är viljan att satsa på eko-logisk mat, vilket i praktiken innebär att man varit redo att betala för att barnen ska få äta ren mat. Det andra är Mikael-skolans ypperliga läge när det gäller eko-logiska råvaror – det finns flera ekologis-ka gårdar med mångsidigt utbud i regi-onen som skolan samarbetat med i år-tionden. I stort sett köper skolan alla basråvaror som kött, grönsaker, rotfruk-ter, mjöl och flingor från dessa gårdar. Dessutom ligger den ekologiska grossis-ten Makrobios bara några kilometer från oss. De tillhandahåller ett rikligt utbud av olika ekologiska matprodukter och t.ex. ekologiska tvättmedel. •

SkribentenärförälderiMikaelskolanochfungerarsomordförandeiskolansmatutskott.

Teksti: Katarina rehnström Kuva: Chris Senn

Den prisbelönta maten i Mikaelskolan – en långsiktig satsning som burit frukt

IMikaelskolanharmanunderallaårserveratekologiskmattilleleverna.Idagtillrederskolanshusmorochkökshjälpdagligenca150portionermat.

Marthaförbundet utsåg Mi-kaelskolans skolkök till detbästaiSvenskfinlandår2011.Prismotiveringen löd i kort-het så här: ”Steinerskolan iEkenäs satsar målmedvetetpåkvalitetochfrämjarekolo-giskt, biodynamiskt, närpro-duceratochhemgjort.”

tUtKIMUKSeN MUKaaN 26 prosenttia alle35-vuotiastaostaaluomua,eettisestioikeintuo-tettua ruokaa sekä kokkaa edellispäivän tähtei-täkäyttäen.Samalukuyli35-vuotiaillaonvain13prosenttia.IGD:nmukaannämäovatloistouutisiakokobrittiläiselleruokaketjullejaympäristöäsääs-tävälleruokakulttuurille.

Viimeiset20vuottaovatolleettv-kokkienkul-ta-aikaa.OhjelmissaanniinJamie OliverkuinGor-don Ramseykinkorostavattuoreenluomu-jalähi-ruoantärkeyttä.OmalleperheelleenOliverkokkaalähesainaluomuruokaa,koskauskoosenolevanterveellisempää jamaultaanparempaa.Molem-matkokitmyöskäyttävätraaka-aineitavuodenai-kojenmukaan.

Alle35-vuotiaatovat innokkaitakokeilemaanmaailmanmakuja,koska internetontuonutek-soottisetreseptitkaikkienulottuville.Heovatku-luttajia,jotkavälittävätympäristöstä.Monetmyösvalitsevatsupermarkettinsasenmukaanmitenseonpärjännytympäristökrediiteillään.

Koskanuoremmatostajathaluavatsäästääruo-kakuluissaan,hekäyttävätinnokkaastihalpamar-ketteja jokapäiväisissäostoksissaan,muttasijoit-tavatmyöshuippulaatuun.Premium-laatutuottei-taostaasäännöllisesti30prosenttiaalle35-vuo-tiaista.Yli35-vuotiaistakalliimpiatuotteitaostaa16prosenttia.Nuoretsuunnittelevatostoksensatar-kemminkuinyli35-vuotiaat,ja19prosenttiakäyt-tääahkerasti leipomoja, lihakauppoja,maatilato-rejasekämuitaerikoiskauppoja.•

Teksti: Katarina Boijer

Jamie Oliver johtaa ruokavallankumousta

Tv:stätututjulkkiskokitJamieOliverjaGordonRamseyovatrohkaiseetnuoriakuluttajiaentistäympäristöystävälli-sempäänkulutukseenBritanniassa.IGDShopperTrack-tutkimuslaitoslistasialle35-vuotiaidenruoankäyttötapojaverrattunavanhempaaikäpolveen,jatuloksetovatluomunkannaltarohkaisevia.

Tv-kokki Jamie Oliver kokkaa omalle perheel-leen lähes aina luomuruokaa, koska uskoo sen olevan terveelli-sempää ja maul-taan parempaa. © David Loftus

Hälsosam, god och energigivande mat ger barnen ork, glädje och trivsel.


R okualla 15. – 16.2. MTK-Pohjois-Suomi, Maaseutuelinkeinojen kehittämisen tiedotus-, koordi-

naatio- ja aktivointihanke, YmpäristöAg-ro II –hanke sekä Kainuun luomuyrittä-jä 2010 -hanke järjestivät Pohjois-Pohjan-maan ja Kainuun luomutuottajille sekä luomutuotannosta kiinnostuneille vilje-lijöille tiedotuspäivät tämän päivän luo-mutuotannosta ja luomutuotannon tule-vaisuuden näkymistä. Tilaisuus oli hyvä

startti vastaavanlaisten tilaisuuksien sar-jalle Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.

Luomutuotanto Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa

Aluksi kuultiin YmpäristöAgro II -hank-keen ja Kainuun luomuyrittäjä 2010 -hankkeen edustajien kotieläinagro logi Sanna Suomelan ja projektipäällikkö Helena Kämäräisen puheenvuorois-sa alueen tämän hetkisestä luomutuo-

tannosta. Pohjois-Pohjanmaalla oli vuonna 2011 404 luomumaatilaa (osuus aktiivitiloista 7,5 prosenttia) ja luomuviljelyn osuus peltopinta-alasta oli 10 prosenttia. Kainuussa oli vuonna 2011 131 luomumaatilaa (osuus aktiiviti-loista 12 prosenttia) ja luomuviljelyn osuus peltopinta-alasta oli 22 prosent-tia. Kämäräinen valaisi myös kainuulaisen luomutuotannon pitkää ja mai-neikasta historiaa, jonka voidaan katsoa alkaneen Suomussalmella 1970-lu-vulla. Vuonna 1981 Suomussalmella järjestettiin ensimmäinen ekoviljelyn kurssi, jonka opettajana toimi Jukka Rajala.

Tiloilta tapahtuvan suoramyynnin haasteisiin perehdyttiin Kainuulainen lähiruoka -hankkeen projektipäällikön Kaisa Juntusen johdolla ja Kämä-räinen valaisi yleisölle luomutuotannon mahdollisuuksia kestävän kehityk-sen tukemisessa. MTK:n asiantuntija Jukka Markkanen kertoi luomutuo-tannon kehittämisen tämän hetkisistä painopistealueista. Nyt olisi tärkeää saada lisää kotimaista luomua markkinoille, jotta kysyntä voidaan tyydyttää. Pitää muistaa, ettei tuotannon kasvu synny hetkessä eikä tuottajia pidä syyl-listää tarjonnan puutteesta kysynnän noustua jyrkästi lyhyellä aikavälillä. Myös muulta ketjulta tarvitaan ennakointia ja ennen kaikkea sitoutumista.

Luomutuotteille tulee löytyä myös markkinat eikä suoramyynti tiloilta ole kaikille sopiva ratkaisu. Tiloilta luomutuotteita ostavien tahojen puheen-vuorot käyttivät AtriaNaudan asiakkuuspäällikkö Raimo Murtoniemi sekä Kinnusen Mylly Oy:n toimitusjohtaja Aarne Kinnunen ja hallituksen pu-heenjohtaja Eero Kinnunen. Murtoniemi kertoi luomunaudanlihantuotan-non haasteista ja mahdollisuuksista. Kinnuset valaisivat luomurehun ja luo-mujauhojen tuotantoaan sekä tavoitteittaan tulevaisuudessa.

esimerkkejä luomutiloilta

Erittäin antoisiksi osoittautuivat ja paljon keskustelua herättivät viljelijä-puheenvuorot. Ari Orava, Ahti Hannula ja Tero Savela kertoivat omis-ta kokemuksistaan ja omien tilojensa luomutuotannosta. Kuulijat saivat kuulla hyvinkin toisistaan poikkeavista toimintatavoista luomutiloilla, jot-ka mahdollistavat kannattavan tuotannon. Palautteesta nousi esille viljeli-jäpuheenvuorojen tärkeys kuulijoille. Kokeneiden luomuviljelijöiden tieto-taitoa toivottiin hyödynnettävän myös pienryhmätyöskentelyssä ja mento-roinnissa aloittaville luomuviljelijöille. Tämän tyyppisillä toimilla voitaisiin myös madaltaa viljelijöiden kynnystä siirtyä tavanomaisesta tuotannosta luomutuotantoon.

Myös tiedon saatavuuden helppous on keino lisätä luomutuotannon kiin-nostusta. Uusista tiedonvälityskeinoista kuultiin LuomuTIETOverkko-hank-keen verkko-opetuskoordinaattori Harri Hakalan etäluennolla. Hankkees-sa on koottu nettiin paljon luomuun liittyvää materiaalia ja sitä tullaan vielä tuottamaan lisää ennen hankkeen päättymistä.

Valvonta ja luomutuotannon kannattavuus

Luomutuotannon kannattavuudesta ja kannattavuuskirjanpidosta kertoi puolestaan MTT:n taloustutkimuksen tutkija Jukka Tauriainen. Kannat-tavuuskirjanpidossa olevien luomutilojen suhteellinen kannattavuus on pa-rempaa kuin tavanomaisessa viljelyssä olevien, mutta myös luomutilojen suhteellinen kannattavuus on ollut viimeiset pari vuotta laskusuuntainen.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen asiantuntija Johanna Honkanen kertoi luomutuotannon valvontaan liittyvistä ajankohtaisista asioista. Hon-kanen muistutti muun muassa lisäysaineistorekisteristä, muiden siemen-ten käyttöön hankittavista luvista, rinnakkaisviljelyluvasta, luomuvalvon-nan ulottamisesta luomuyksikön ulkopuolella tapahtuvaan luomutuottei-den käsittelyyn, jalostukseen tai varastointiin sekä eläintuotantoa koskevis-ta muutoksista.•

KirjoittajatoimiihankevetäjänäMTK-Pohjois-SuomenMaaseutuelinkeinojenkehittämisentiedotus-,koordinaatio-jaaktivointihankkeessa,jokaonsaanutrahoitustaEuroopanmaaseudunkehittämisenmaatalousrahastosta.TuenmyönsiKainuunELY-keskus.

[email protected], puh. 0400 218 720

Teksti: anita Mäkipelto Kuva: ella Karttimo

Rokuallahuomattiin:

Luomu kiinnostaa Pohjois-Suomen tuottajiaAjatusluomuseminaarinjärjestämi-sestäsyntyiMTK-Pohjois-Suomenluomuvaliokunnassaalueenluomu-tuotannonedistämiseksi.Haluttiinvälittääajankohtaistatietoaluomu-tuotannostajaherättääajatuksialuomutuotannonmahdollisuuksistatulevaisuudessa.Osallistujiaoliyliodotusten:jopa75henkeä.

Leipomot ja muut viljatuotteiden jalostajat

67

Kasvis-, marja- ja hedelmätuotteiden jalostajat

30

Muu elintarvikkei-den jalostus 25

teurastamot ja lihanjalostajat 15

tukkukaupat 13

Meijerit ja maidonjalostajat 12

Kananmuna- pakkaamot ja -jalostajat

3

yht. 165

•Leipomotjamuutviljatuotteidenjalostajatpitääsisälläänkaikkileipomotmuttamyösmyllytjamuunviljatuotteidenjalostuksen(muunmuassatalkkunanvalmistus).

•Kasvis-,marja-jahedelmätuotteetpitävätsisälläänhillot,mehut,juomatsekäkasvisruokienvalmistuksen.

•Tukkukaupatpitääsisälläänkaikentukkukaupan;viljakauppa,elin-tarvikkeidentukkukauppasekänetinkauttatoimivattukkukaupat.

•Muuelintarvikkeidenjalostuspitääsisälläänmuunmuassamakeiset,mausteet,suklaajasnack-tuotteet.

Vuonna 2011 valvon-taan hakeutuneet uudet luomutoimijat ja toimipisteet

■ Lyhyesti

Runsas osanotto innostaa järjestämään lisää luomuaiheisia

tapahtumia Pohjois-Suomeen.

Teksti: Jaana elo


Luomulehti maksaa

postimaksun

LUOMULeHtItunnus 5009144

33003 VaStaUSLäHetyS

■ Luomuyhdistyksistä

©

Vis

a V

ilkun

a

U pea vihreä siipinen, violettipu-kuinen keiju on minua vastas-sa, kun astun Mattiloiden taloon

Kouvolan Korialla. Puotimaalla on maa-laistalon yhteydessä ja kuljemme sen ohi matkalla keittiön pöydän ääreen.

– Aikaisemmin olen ollut Kuhilaan

toiminnassa mukana vain pari kertaa yleiskokouksessa, kun on ollut samal-la mukava paikka minne on menty syö-mään, naurahtaa Liisa Mattila.

– Kun minua kysyttiin sihteeriksi, mietin jonkin aikaa ja ajattelin sitten, että voin nyt olla sen verran aktiivinen, että

teen tällaisen osuuden, hymyilee Mattila ja ojentaa keiju Siiri Mattilalle ja pikku-veli Antille välipalaa.

yhdistystoiminta on yhteistyötä

Yhdistystoiminta on tiimityötä ja Matti-la on vakuuttunut, että puheenjohtajana jatkava Kristiina Terhemaa on hänelle hyvä työpari. Pitkään Kuhilaassa sihteeri-nä toimineelta Reijo Käeltä Mattila saa hyvät toimintamallit käyttöön.

– Paikallisissa luomuyhdistyksissä ku-

Tekstijakuva: elisa Niemi

Yhdistyksen sihteeri, emäntä, äiti, kauppiasLiisaMattilaonKymenlaaksonalueenluomuyhdistyksenKuhilaanuusisihteeri.Toimintaonhyvääyhteistyötäniinyhdistyksensisälläkuinmuidenkintahojenkanssa.

luttajat ja tuottajat voivat kohdata. Pidän sitä tärkeänä. Kohtaamispaikkana voivat olla erilaiset tapahtumat – esimerkiksi maatilavierailut.

– Erityisesti lapsiperheillekin suunnat-tuja tapahtumia voisi olla, ideoi Mattila lasten rientäessä väillä isä Tommi Mat-tilan luokse.

Luomuviikko lokakuun ensimmäisel-lä viikolla on jo monta kertaa järjestetty Kymenlaaksossa näyttävästi. Nyt Kymen-laakson ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat ottamassa ohjat käsiinsä ja Kuhilas ja Kestävän kehityksen verkosto KERK-KO avustavat nuoria luomaan mielen-kiintoista tapahtumaa.

Viljoja ja mustaherukkaa

Mattilat viljelevät luomuna jo toisessa polvessa ja ovat hieman olleet vaikutta-massa siihen, että lähiseudulle on tullut muitakin luomuviljelijöitä.

– Samalla luomukurssilla kun oltiin niin sen jälkeen kysyttiin toiselta vilje-

lijältä, että etkös siekii nyt lähe, kertoo vanha emäntä Marja-Leena Mäkelä.

Mattiloilla peltoa on noin 130 hehtaa-ria ja niillä viljellään vehnää, spelttiä, oh-raa, kauraa, ruista ja pellavaa. Myös ryp-siä sekä hernettä ja härkäpapua on mu-kana viljelykierrossa ja sato myydään rehunvälittäjille.

Pellava on haastava puida ja viljoissa-kin on tietysti omia haasteitaan. Ohra vil-jellään maltaaksi. Kun on monia kasvila-jeja, ei kaikki koskaan epäonnistu sama-na vuonna ja perheelle saadaan elanto.

Mustaherukkaa on nyt 4,5 hehtaaria viljelyssä. Suurin osa myydään ennak-kotilauksien perusteella suoramyyntinä asiakkaille. Tutulle asiakaslistalle laite-taan tieto puinnin ajankohdasta ja varaa-jat hakevat omansa suoraan tilalta.

Puodista kosmetiikkaa omista marjoista

Viime vuonna myytiin mustaherukkaa ensimmäistä kertaa myös helsinkiläisel-

le kosmetiikka yritykselle. Näitä tuotteita myydään nyt myös oman tilan puodissa.

– Puodin avajaiset pidettiin viime lo-kakuussa. Idea lähti oikeastaan siitä, että olisi kätevää, jos tuotteet olisivat valmii-na esillä, kun niitä haluaa esitellä asiak-kaille, kuvaa Liisa Mattila.

Natural wellness –kosmetiikkaa myy-dään myös nettikaupassa ja kotiesitte-lyissä. Pienessä puodissa on niiden li-säksi myynnissä oman tilan peltovilje-lyn tuotteita sekä lähialueella tehtyjä käsitöitä.

– On kätevää, kun ei tarvitse lähteä mihinkään odottamaan tulisiko asiak-kaita. Tämä on meille kustannuksien ja ajankäytön kannalta tehokas ratkaisu, hymyilee yhdistys-, työ- ja perhe-elämän omalla tavallaan yhdistänyt Mattila. •

Luomuliiton 13 alueellista luomuyhdis-tystä: www.luomuliitto.fi/index.php/jaesenyhdistykset


Pää[email protected]

[email protected]

toimitusPL14500101Helsinki

IlmoitusmyyntiMarittaHumala/[email protected]

tilaajapalveluarkisinklo9–[email protected]

[email protected]

JulkaisijatLuomuliittory

PainoArt-PrintOy,Helsinki

ISSN14550660

Aikakauslehtienliitonjäsenlehti

LUOMULeHtI www.luomulehti.fi LUOMULIIttO www.luomuliitto.fi

VarapuheenjohtajaJukkaLassilajukka.lassila@luomuliitto.fi0505290482

[email protected]

Luomuneuvonnan yhteyshenkilö[email protected]

Järjestö

2/2012

Nimi:

Osoite:

Puhelinnumero: Sähköposti:

Kestotilaus 59,95 € (sis. ALV 9 %)

Yhden vuoden tilaus 59,95 € (sis. ALV 9 %)

Olen jäsen, kestotilaus 43,60 € (sis. ALV 9 %)

Opiskelijatilaus 29 € (sis. ALV 9 %)

Näytenumero 1 kpl 0 €

Muu: _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Voit esimerkiksi pyytää tarjouksen monen kap-paleen tilauksesta yritykseesi tai tapahtumassa jaettavasta Luomulehdestä.

HaluantilataLuomulehden

Luomuliittory:nsääntömääräinenkevätkokous

Suorajäsen 60 €

Kuluttajajäsen 25 €

Kannatusjäsen 100 € (yritys tai henkilö)

Yhdistysjäsen 140 €

Olen kiinnostunut liittymään Luomuliittoon paikallisen luomyhdistyksen kautta. (Lähetämme lisätietoa.)

HaluanliittyäLuomuliittoon

■ Minä ja luomu

Ehdota

haastateltavaa:

luomulehti@

luomuliitto.fi,

p. 0400 534003

Luomulehti maksaa postimaksun!

Moi, Mitä sinulle merkitsee luomu?–Ekologisestijaeettisestipunnitenlähialueillatuotettuaruokaa,jonkaostamisestatuleeoikeamielinenolo.Brasilialaisenluomuhäräntyyppisettuotteetratsastavatluomunhyvällämaineella,muttaovatoikeastikestämätöntäkehitystä.

Onko lähikaupassasi tarpeeksi luomutuotteita?–RaumallajaUudessakaupungissaonmuhkeatluomupuodit,jotkauseinpullistelevatasiakkaita–toivottavastisetietääniillepitkääikää.Normimarketeissaluomupuolionuseinhutiloimallahoidettu:vähätvihanneksetovathuonostiesillä,asiakkaateiväthuomaaniitäjanepääsevätnahistumaan–eivätkälopultaenääkelpaakaan.

Mitä haluaisit saada luomuna?–Kasviksiasaamukavastivaikkakinsattumanvaraisesti,eläin-tuotteitajavaatetustaonvaikeampilöytää.

Mitä sinulle tulee mieleen sanasta luomutulevaisuus?–Kauhiankankiajavirkamiäsmäinesana,minkkuuleminenkinukutta...Sisällöltäänsiinäontoiveikastaajattelua:ettäjonainpäivänäluomuolisinormijalähtökohtajatehotuotetturuokamenneisyyttä,jotaäimisteltäisiinniinkuinnytäimistelläänaikoja,jolloinviemärivedetpröötättiinsuruttakaupunginlahteen.

©

Miik

ka L

app

alai

nen

PrOaGrIa KaNNUStaaluomulihantuo-tantoon siirtymistä – erityisesti, jos tilanpellotovat jo luomussa.Luomulihalleonkovakotimainenkysyntä.

–Keskeisintä on ratkaista, miten tuo-tantokustannuksetsaadaanpysymäänku-rissa.Mahdollisestituottajahintaavoidaansaadanostettuasuoramyynnillä jatuotta-jienonomillajalostusyrityksillä,toteaaluo-munerikoisasiantuntijaUlla-Maija Leski-nenProAgriasta.

–Verkostoituminen ja yhteistyökump-panit helpottavat tuotannon ja varsinkinrehustuksenjärjestämistä.Verkostoitumi-nentarvitseeaktiivisiatoimijoitajasosiaa-listasilmää,jottatoisilleensopivat,saman-henkisetyhteistyökumppanit löytävättoi-sensa.

Naudanlihantuottajan kannattaa pa-nostaahyvänsäilörehusadontuottamiseenselvitäkseenvähemmällävilja- javalkuis-ruokinnalla.Tämävoionnistuayhteistyös-sänaapuritilanviljanviljelijänkanssatämänviljelykiertoahyödyntämällä.

Myössianlihantuotantotarvitseeviljely-kiertoonsatsaamista.Hyväviljelykiertosi-ka-javiljatilallasisältäävähintään20pro-senttiavalkuaiskasveja,40prosenttiaviljo-ja ja40prosenttianurmea.Luomuunsiir-tymisestäkiinnostuneitasikatilojaonLes-kisen tiedossa parisenkymmentä ympäriSuomea.•

Lisää luomulihaa

■ Lyhyesti

Lauantaina21.4.klo13Kaapelitehdas,

Tallberginkatu1,Helsinki

Käsitelläänsääntö-määräisetasiatja

valitaanLuomuliitollepuheenjohtaja.

Tervetuloa!Luomuliitonhallitus

jaESVYry

Perille Kaapelitehtaalle pääsee esi-merkiksi Helsingin rautatieasemalta tai Kampin linja-autoasemalta met-rolla Ruoholahteen. Ilmoittautuneille tarkemmat tulo-ohjeet.

Ennen kokousta lounas klo 12 Kaapelitehtaalla.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen järjes-telyiden vuoksi viimeistään ma 16.4.

www.luomuliitto.fi/index.php/jaerjestoe

[email protected], 0400 534003

Perjantaina20.4.Seminaari,jossa

aiheena”Kohtikestävääruokajärjestelmää”

Keskustelua,jossatuottajatjakuluttajatkohtaavat.

Tykättyäteatteria:

StellaPolaris–varaajoliput!

www.kaapelitehdas.fi

/fi/tapahtumakalenteri

Lisätietoja:JukkaLassila,puh.0505290482

www.luomuliitto.fi

groups.google.com/

group/luomuliitto

LuomuliitonFacebook-ryhmä

Iltaohjelmaa

perjantaina!

Luomulehti 2/2012 63

Luomuviljaa ja -rehuja

Lumet suLavat ja kevät koittaa vihdoin. viLjakauppaa tehdään edeLLeen aktiivisesti, jotta tiLat saavat varastot tyhjiksi ja puhtaiksi ennen kevään kiireisiä peLtotöitä.

agrimarket ostaa:• Luomukauraa Toimituspaikat Ylivieska,

Iisalmi, Rauma ja Kokemäki• Luomuvehnää Toimituspaikka Kokemäki• Luomuruista Toimituspaikka Kokemäki• Luomuohraa Toimituspaikka Kokemäki• Luomuherne Toimituspaikka Kokemäki• Luomuhärkäpapua Toimituspaikka Kokemäki

Kotieläintiloille on tarjolla seuraavat tuotteet:• Luomu Krono -tiiviste

naudoille• Luomu Nasu -porsasrehu

sekä tiivisteet sioille (ennakko- tilauksella)

• Luonnon Punaheltta -tiiviste kanoille

Aurinkoisia kevätpäiviä!

www.agrimarket.fi

Lisätietoja: Terhi Kujala puh. 010 768 3444 [email protected] sekä Agrimarketit kautta maan

Documents

PDF-lehti 2/2012