Essi Vuopala, koulutusteknologian tutkimusyksikkö

Pedagogisia näkökulmia tieto- ja viestintätekniikan soveltamiseen (6op)Orientaatio opintojaksoon

Essi Vuopala, yliopisto-opettaja

Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö (LET)

http://let.oulu.fi

Orientaatiotapaamisen sisältö ja aikataulu

12.15 -12.45 Kurssikuvaus 12.45-13.15 Perehdytys PBL-

menetelmään 13.15-13.30 Tauko 13.30-15.00 PBL-työskentelyä: Case I

avaus

Kurssikuvaus Tavoite: Opiskelija perehtyy oppimisprosessiin sekä

sen tukemiseen ja pedagogisiin malleihin teknologiaa hyödyntävissä oppimisympäristöissä. Opintojaksolla tarkastellaan oppimisprosessin suunnittelua, ohjausta ja arviointia sekä teoreettista tietoa että käytännön kokemuksia yhdistämällä.

Sisältö: yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen, yhteisöllisen oppimisen mallit, teknologiatuetun oppimisen motivationaaliset tekijät, strateginen oppiminen

Osaamistavoitteet Kurssin jälkeen opiskelija

tunnistaa teknologiatuetun opiskelun ja opetuksen perustana olevia oppimisen teorioita,

osaa perustella teknologian hyödyntämistä oppimisen tukena oppimisen tutkimuksen näkökulmasta,

hallitsee perusasiat oppimisprosessin suunnittelusta ja tukemisesta teknologiaperustaisissa oppimisympäristöissä.

Oppimateriaali Ydinaines

S. Järvelä, P. Häkkinen, E. Lehtinen. (Toim.) 2006. Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö. Porvoo: WSOY. Luvut II-V (247 sivua)

Luokkanen, T., Näykki, P., Impiö, N. & Vuopala, E. (Toim.) 2008 Teknologian mahdollisuudet ymmärtävän oppimisen tukena. Oulun yliopiston opetuksen kehittämisyksikön julkaisuja Dialogeja 9. Oulu: Oulun yliopiston yliopistopaino.

Oheismateriaali Pöysä, J., Hurme, T-J., Launonen, A., Hämäläinen, T., Järvelä, S. & Häkkinen, P.

(2006) Millaista on laadukas yhteisöllinen oppiminen verkossa? Osallistujalähtöinen näkökulma yhteisöllisen oppimisen ja toiminnan käytänteisiin Suomen virtuaaliyliopiston tieteenalaverkostojen verkkokursseilla. Suomen virtuaaliyliopiston julkaisuja 3/07. Helsinki: Paino Multiprint Oy.

Webb, N. (2009). The teacher’s role in promoting dialogue in the classroom. British journal of Educational Psychology, 79, s. 1-28.

Muu luentoihin liittyvä materiaali.

Suoritustavat Luennot 8h (+ oman työn osuus 4h), yht. 12h Pienryhmätapaamiset 12h (+tapaamisiin

valmistautuminen 6h), yht. 18h Digitarinan työstäminen, 30h Verkkotyöskentelyä yht. 100h

PBL-työskentely Wiki-työskentely

Pedagogisia näkökulmia tieto- ja viestintätekniikan soveltamiseen,6op (418016P)

HUOM!Opintojakson aikana apukahveja juodaan seuraavina keskiviikkoina (klo 13-14 tilassa KTK219): 19.1. (digitarinan käsikirjoittaminen), 26.1. (kuvien valitseminen ja äänen

nauhoittaminen) ja 16.2. (digitarinan viimeistely)

PBL-case aloitus

Itsenäi-sen työn vaihe

PBL-casen päätös

ke 8.12. 13.30-15.00 (KTK305)

to 9.12. – ma 13.12.

ti 14.12.10-12 ja 12-14(KTK117)

Orientaatioke 8.12.

12.15-13.30KTK305

(ennakko-tehtävä)

PBL Case 1 PBL Case 2

PBL-case aloitus

Itsenäi-sen työn vaihe

PBL-casen päätös

TUOTOS: MINDMAP 1 TUOTOS: MINDMAP 2

PBL Case 3

PBL-case Aloitus

Itsenäi-sen työn vaihe

PBL-case päätös

ti 25.1. ACP:ssa

ke 26.1.-pe 4.2.

ma 7.2.- pe 11.2. wikissä

TUOTOS: MINDMAP 3

Työskentelyä tuutorryhmissä (PBL-työskentely ja digitarinan tuottaminen)Työskentelyä tuutorryhmissä (PBL-työskentely ja digitarinan tuottaminen)

Oman oppimisen reflektointi kurssin ajan blogissaOman oppimisen reflektointi kurssin ajan blogissa

Ti 1.3. päätös-seminaari

(digitarinan esittely)

Virike-luennot 10.1. (wikissä)

Virike-luennot 21.1. (wikissä)

ke 12.1. klo 10-12 ja 12-14

to 13.1.- ma 17.1.

Ti 18.1. 10-12 ja 12-14

8

Ikitarinoista digitarinoihin –reflektio oppimisen edistäjänä

digitarinaprojektin aikana

Jaana TolonenOulun yliopistoOppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö

Tutkimuslupa Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista

Opintojaksoja ja niiden tuotoksia, erityisesti verkkomateriaaleja voidaan yliopiston käytäntöjen mukaisesti käyttää tutkimustarkoituksiin.

Kaikki materiaalit käsitellään tutkimuseettisesti ja anonyymisti.

Mikäli sinulla on jotain tätä vastaan, ilmoita siitä sähköpostilla (essi.vuopala(at)oulu.fi) / (jaana.tolonen(at)oulu.fi)

Tutkijan rooli Opetusharjoittelu on päättynyt Tutkija – tutkiva apuopettaja

11

Lähestymisnäkökulmia digitaaliseen tarinankerrontaan opetuksessa

Opiskelijoiden motivaatio

Projektioppiminen

Reflektio ja ymmärtävä oppiminen

Teknolo-gianintegrointi opetukseen

Digitaalinen tarinankerronta

Tutkimuksen tehtävä ja tavoite Tämän tutkimuksen tutkimustehtävänä on

tarkastella sitä, miten digitarinat virittävät oppijan reflektiota.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on etsiä empiirisin keinoin uutta tietoa siitä, tarjoaako digitarinat oppimisprosessien tukena todisteita syvällisestä oppimisesta korkeakoulukontekstissa.

Miten digitarina toimivat oppimisen perusedellytyksen reflektion edistäjänä.

13

Tutkimusasetelma

Tekniset valmiudet taitotyöpajoissa

PBL 1

PBL 2

PBL 3

Digitarina

Informantit22 koulutusteknologian opiskelijaa

REFLEKTIO

digitaaliset portfoliot, blogit

+wiki

+videointi

TutkimuskontekstiOulun yliopisto, Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö (LET)

Lukuvuosi 2010-2011

Koulutusteknologian perusopinnot (25 op)

Digitaaliset portfoliot oppimisen tukena (4 op)Pedagogisia näkökulmia tieto- ja viestintätekniikan soveltamiseen (6 op)

Aineiston keruu tutkimuksessa blogipohdintojen apukysymykset wiki apukahvityöskentely videoinnit tutkijan omat havainnot

Tutkimuksen julkaiseminen Gradu valmis elokuussa 2011 Gradu saatavilla normaalisti kirjastosta Jatkotutkimusintressit Artikkeleita

Blogitehtävä Mieti, miltä alkava opintojakso ja sen eri

osatehtävät erityisesti digitarinan tuottaminen tuntuu?

Mieti, mitä tehtävät pitävät sisällään? Mieti, ja kirjoita auki, mitä tehtävät vaativat

sinulta? Mikä/miten aikaisempi kokemus auttaa sinua tässä

tehtävässä? Blogitehtävä suoritetaan ajalla to 9.12. – ma

13.12.2010 klo 23.59

17

Kiitos mielenkiinnostanne!

Kysymyksiä, ajatuksia

kommentteja?

Yhteystiedot:

Jaana TolonenTaidonkaari 1 I 6890570 OULUjaana.tolonen(at)oulu.fi044 – 215 40 55

Kysymyksiä, ajatuksia

kommentteja?

Tuutorryhmät Ryhmä I: Jenni Jäntti, Päivi Kaartinen, Elisa

Palosaari, Laura Kettunen, Jannika Sammalkangas, Maija Laatikainen, Riikka Suominen, Pinja Hietalahti, Juhana mykrä, Heidi Kylmäaho, Heidi Hellsten, Petra Kuuva

Ryhmä II: Saara Tikkanen, Sirpa Tahvanainen, Liisa Soininen, Heli Suomalainen, Anni Lantto, Pia Hietala, Annemari Siro, Pauliina Saarijärvi, Heidi Vuoma

Essi Vuopala, koulutusteknologian tutkimusyksikkö

Johdatus PBL -menetelmään

PBL, Problem-Based Learning

Ongelmalähtöinen oppiminen (OLO) Taustalla yhteistoiminnallinen /

yhteisöllinen oppiminen = opiskelumuoto, jossa kaikilla ryhmän

jäsenillä on yhteinen tehtävä ja tavoite, ja jossa pyritään jaettujen merkitysten ja yhteisen ymmärryksen rakentamiseen vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa (Dillenbourg, 1999) tiedon rakentaminen yhdessä, jokainen tuo

oman osaamisensa ja panoksensa mukaan

PBL –menetelmän 7 askelta

1. Virikkeeseen tutustuminen, tapaukseen liittyvien käsitteiden selventäminen

2. Ongelman tai selvitettävän ilmiön määrittely

3. Aivoriihi eli brainstorm (vapaa assosiaatio)

4. Ilmiötä kuvaavan selitysmallin rakentaminen, väitteiden perustelu

5. Oppimistavoitteen/ -tavoitteiden muotoilu

6. Itsenäisen opiskelun vaihe

7. Opitun tiedon analysointi ja arviointi + käsitekartan koostaminen

Essi Vuopala, KTK

Roolit PBL -työskentelyssäRoolit PBL -työskentelyssä

puheenjohtaja valmistautuu, jäsentää keskustelua, huolehtii ajankäytöstä, esittää

kysymyksiä, johtaa puhetta sekä tekee yhteenvetoa purkutilanteessa sihteeri

kirjaa ylös oppimistavoitteet ja avainsanat rakentaa ja jäsentää selitysmallia askelissa 4 ja 5 kirjoittaa wikiin purkutilanteessa käytyä keskustelua

ryhmänjäsenet osallistuvat aktiivisesti kysyen ja kommentoiden jakavat omaa tietoaan muille valmistautuvat purkutilanteeseen muistiinpanoin arvioivat työskentelyä

Tuutori huolehtii, että työskentely etenee kurssin oppimistavoitteiden mukaisesti

PBL-tapauksen avaus 8.12. 1. Käsitteiden selventäminen virikemateriaalista (n. 10 min)

Oliko tekstissä käsitteitä tai teemoja, jotka jäivät epäselväksi? 2. Ongelman tai kuvattavan ilmiön määrittäminen (n. 10 min)

Mikä virikemateriaalin sisällöissä kiinnosti? Millaisia yhteisöllisen verkko-oppimisen ohjaamiseen liittyviä ajatuksia, ongelmia,

ilmiöitä heräsi? Ryhmä sopii alustavan otsikon/työnimen ongelmalleen/ilmiölleen.

3. Aivoriihi – vapaata assosiaatiota (n. 25 min) Millaisia ajatuksia, ideoita, näkökulmia, käsitteitä jne. liittyy ryhmän valitsemaan

alustavaan ongelmaan? Jokainen kirjoittaa ajatuksensa kritiikittömästi lapuille (yksi ajatus / lappu) ja kertoo

sitten ideansa ääneen (sihteeri kokoaa laput yhteen). 4. Ongelman analysointi (n. 25 min)

Alustavan rakenteen (käsitekartan) työstäminen tutkittavalle ilmiölle. Samaan teemaan liittyvät tai toisiaan lähellä olevat ideat ryhmitellään lähelle toisiaan. Lyhyt keskustelu yhteisesti siitä, puuttuuko käsitekartasta vielä joitakin näkökulmia.

5. Oppimistavoitteiden muodostaminen (n. 15 min) Tuotetuista näkökulmista valitaan yksi tai kaksi eniten kiinnostavaa teemaa ja niistä

muodostetaan yhteinen oppimistavoite itsenäisen työskentelyn vaiheeseen. Tässä vaiheessa voi jakaa hyödyllisiä kirjallisuusvinkkejä yms.

Työskentelyn seuraavat vaiheet6. Itsenäisen työskentelyn vaihe 9.12.-13.12

Lähdemateriaalin etsiminen ja materiaaliin perehtyminen Valmistautuminen tapauksen purkuun

7. Tapauksen purku 14.12. Opitun tiedon analysointi ja arviointi Käsitekartan koostaminen

Kiitos!