S U O M E N L E I K K AU S O S A S TO N S A I R A A N H O I TA J AT RY : n A M M AT T I L E H T I

32017

pinsetti

Uusi perioperatiivisen hoitotyön toimintamalli s. 18

Jäsenpäivä Tallinnassa 20.-21.5.2017 s. 8

MEDIATIEDOT SISÄLTÖ 3/2017

pinsetti

Kansikuva: Shutterstock/ The bacterium under the microscope.

Päätoimittajan palsta ............................................4

EORNA 2017 -kongressi Rodoksella ...................5

Jäsenpäivä Tallinnassa 20.-21.5.2017 ..................8

Jäsenpäiväristeilyn kysely ..................................10

Leikkauksen jälkeinen virtsaumpi ....................12

Leikkaussalikierroksella 10: Töölön sairaala,Plastiikkakirurginen leikkausosasto .................14

Ravitsemuksen merkitys kirurgisen haavan paranemisessa ....................15

Uusi perioperatiivisen hoitotyön toimintamalli ...18

Pohjois-Suomen Hoitotiedepäivät, Kajaani ........20

Kokemuksia musliminaisenahoitoalan opiskelijana ja ammattilaisena ..........24

Salin nurkasta katsottuna ..................................27

Historianurkka ....................................................28

Discharge counselling of multicultural patientsand their families in day surgery ........................30

FORNA ry vuosikokouskutsu ..............................30

Opintopäivien 2017 info & ohjelma .....................33

Puheenjohtajalta ................................................36

Koulutus- ja tiedotussihteerin palsta ................37

Koulutuksia 2017 .................................................37

Pinsettti 2017 mediakortti ..................................38

Pinsetti on FORNA ry:n (Suomen Leikkausosaston sairaanhoitajat) ammattilehti. Se lähetetään yhdistyksen jäsenille, sairaalatarvikeyrityksille, tukimaksun maksaneille ja lehden tilanneille.

JulkaisijaFORNA ryParlamentti, Mannerheimintie 44 A, 00260 HelsinkiY-tunnus 0823538-1www.forna.fiSähköposti hallitus@forna.fi

ToimitusneuvostoPäätoimittaja Noora Turunenpinsetti@forna.fi, gsm 040 7644 289Minna Korpela Päivi NurmelaSimo Toivonen

Pinsetin tilaukset ja osoitteenmuutokset www.forna.fi jasensihteeri@forna.fi

TilaushintaVuosikerta 45 €, ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Opiskelijalehtitilaus 15 € ja yhdistyksen jäsenmaksu 20 €/vuosi, sisältää Pinsetti-lehden.

IlmoitusmyyntiMinna Ikonen, tiedotussihteeri@forna.fiReklamaatiot tehtävä kirjallisesti 8 vuorokauden kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehden vastuu rajoittuu enintään ilmoitushintaan.

TaittoGraafinen suunnittelija Piia Viikariaineistopankki@gmail.com, gsm 040 549 7519 www.piiaviikari.com

Painotiedot ISSN 1236-8237Painosmäärä 2000 kplForssa Print

WANTED! ARTIKKELEITA JA OPINNÄYTETÖIDEN TIIVISTELMIÄ HAETAAN JULKAISTAVAKSI PINSETTIIN! LISÄTIETOA SIVULLA 31.

4 | Pinsetti 3/2017

PAATOIMITTAJAN PALSTA Noora TuruNeN

SUOMEN KESÄ oli jälleen lyhyt, kolea ja vähälu-minen, toki muutama lämminkin kesäpäivä näh-tiin. Ehkä tulossa on lämmin syksy?

Käsissäsi on Pinsetin tämän vuoden kolmosnu-mero. Tässä numerossa pääsemme aistimaan tunnelmaa paikasta, jossa on lähes aina kesä. EORNA -kongressi järjestettiin toukokuussa Ro-doksella ja pääsemme tutustumaan kongressin sisältöön eri palautteiden muodossa.

Pääsemme lukemaan myös Pohjois-Suomen hoitotiedepäivistä sekä ihastelemaan kuvia ja aistimaan tunnelmaa jäsenpäivästä, joka järjes-tettiin aurinkoisessa Tallinnassa niin ikään tou-kokuussa.

Olen nyt kolmatta vuotta Pinsetin päätoimitta-jana ja tavoitteenani on ollut saada Pinsetistä mahdollisimman selkeä ja yhtenäinen, sen ol-lessa samalla luova ja rento jäsenlehti. Tässäkin numerossa on siis vakiopalstat Leikkaussalikier-roksella sekä Salin nurkasta katsottuna. Tänä vuonna jokaisessa Pinsetin numerossa on myös erikoisartikkelisarja Historianurkka, jota Simo on ansiokkaasti kirjoittanut.

Lisäksi Opintopäivät lähestyvät! Komiat päivät Seinäjoella, jossa toivottavasti näemme runsain joukoin. Opintopäivien ohjelma on luettavissa yh-distyksen omilla sivuilla. Nähdään Seinäjoella!

Noora

.. ..

Kuva © Ira Viikari

Rauhallista syksynalkua, Pinsetin lukijat!

Pinsetti 3/2017 | 5

uu

EORNA 2017 -kongressi Rodoksella

Heli Ruokamosairaanhoitaja YAMKKeski-Suomen keskussairaalaLeikkausosasto 1-3

Opiskelin Jyväskylän ammatti-korkeakoulussa ylempää am-mattikorkeakoulututkintoa kolme vuotta Kliinisen asiantuntijan kou-lutusohjelmassa. Tutkinto-ohjel-maan kuului luonnollisesti myös opinnäytetyön tekeminen, joka oli laajuudeltaan kolmannes ko-konaistutkinnon opintopistemää-rästä. Tämän varsin haasteellisen tutkimustehtävän aikana ohjaaja-ni ehdotti, että valmiin opinnäyte-työn tutkimuksen tuloksineen voisi esittää EORNA 2017 -kongressis-sa. Päätin ottaa haasteen vastaan ja tein abstraktin kongressin tie-teelliselle toimikunnalle, joka sit-ten hyväksyikin työni esitettäväk-si kongressissa. Vaihtoehtoina oli suullinen tai posteriesitys. Päätin asettaa uskaliaasti riman korkeal-le ja päädyin suulliseen esitykseen. Kongressikieli oli luonnollisesti englanti.

FORNAn koulutus- ja kehittämisraha

ni mukaisesti. Tämän rahan myön-tämisen perusteena on artikkelin julkaiseminen PINSETTI-lehdessä kolmen kuukauden kuluessa kou-lutus- ja kehittämisrahan käytöstä, eli tässä tapauksessa kongressiin osallistumisesta. Selkeät ohjeet koulutus- ja kehittämisrahan ha-kemiseen ja myöntämisperusteisiin löytyvät FORNAn jäsensivuilta.

EORNA 2017 -kongressi

Euroopan leikkaushoitajien kong-ressi järjestettiin tänä vuonna Ro-doksen aurinkoisella saarella 4.5.-7.5.2017. Kongressipaikkana oli Rodos Palace -kongressihotel-li. Osanottajia oli lähes kaikista Eu-roopan maista sekä myös Euroopan ulkopuolelta aina Amerikkaa myö-ten. Osallistujamäärä oli yli 900,

joten joukkoon mahtui runsaasti erilaisissa leikkaushoitajan työteh-tävissä toimivia sairaanhoitajia ja myös muita asiantuntijoita opetta-jista lääkäreihin.

Suullisia kongressiesityksiä oli 114 ja e-Postereita oli lähetetty 249.

Sairaanhoitaja Heli Ruokamo esittämässä opinnäytetyötään EORNA2017-kongressissa.

Jyväskyläläisen YAMK-opiskelijan debyytti hieman suuremmalla näyttämöllä

Kongressin avajaisseremonia oli juhlallinen spektaakkeli.

Hain FORNAlta koulutus- ja kehit-tämisrahaa matkaani ja kongressiin osallistumista varten ja tämä raha myönnettiin minulle hakemukse-

6 | Pinsetti 3/2017

uu

Kansainvälinen käsihygieniapäiväKongressiajankohtaan osui myös kansainvälinen käsihygieniapäivä, jota vietetään joka vuosi 5.5. Tämä olikin varsin osuva teema omaa kongressiesitystäni ajatellen. Kä-sihygieniapäivä sai runsaasti nä-kyvyyttä myös kongressin näytteil-leasettajien toimesta.

Rodoksen sairaala

Kongressiin osallistujille järjes-tettiin myös mahdollisus tutustua opastetusti Rodoksen sairaalan leikkausosastoon ja välinehuoltoon.Andreas Papandreou on yleinen valtion sairaala, jossa ovat edus-tettuina lähes kaikki lääketieteen erikoisalat. Mikäli sairaalassa ei pystytä auttamaan ja hoitamaan potilasta, hänet kuljetetaan heli-kopterilla Ateenaan sairaalaan.

Oppaina Andreas Papandreoun sairaalassa toimivat leikkausosas-ton ja välinehuollon vastuusairaan-hoitajat. n

Tiivistelmä opinnäytetyöstä

Sairaanhoitajan ammatillista osaamis-ta terveydenhuollossa pidetään usein hoitohenkilöstön keskuudessa itses-tään selvyytenä (Lång 2013, 41). Am-matilliseen osaamiseen liittyy monia osatekijöitä, joista tässä tarkastellaan sairaanhoitajan aseptista osaamista leikkaussalissa. Potilasturvallisuuden turvaamiseksi sekä työntekijää itseään suojatakseen aseptiikan tuntemus ja sen oikea toteuttaminen on merkittävä osa-alue leikkaussalissa työskenneltäes-sä (Kinnunen 2012, 10.)

Aseptinen omatunto merkitsee asep-tisiin työtapoihin sitoutumista, ja näin ollen kenenkään ammattilaisen ei tuli-si olla aseptiikan suhteen riippuvainen toisten valvonnasta. Rakentava kes-kustelu ja palaute aseptiikasta ja sen osaamisesta eivät ole kollegan taito-jen aliarvioimista tai moittimista, vaan aseptiikan mahdollisimman hyvää to-teutumista kaikkien yhteiseksi eduksi. (Majapuro, Lillqvist & Tuominen 2011.)

”Leikkaussaliolosuhteissa väline tai alue on puhdas tai likainen, steriili tai epäste-riili. Näiden välimuotoa ei ole olemassa.” (Aseptinen työskentely leikkaussalissa 2017.)

Hoitoon liittyviä haavainfektioita kui-tenkin ilmenee verrattain paljon, mutta toisaalta korkeat esiintyvyysluvut voivat olla merkki hyvästä seurannasta ja ti-lastoinnista. (Kärki & Lyytikäinen 2011.) Erityisesti sairaanhoitajan heikkota-soisesta aseptiikkaosaamisesta ei voi-da tehdä tulkintoja, sillä infektiot ovat yleensä monen tekijän summa, ja hyvä käsihygienia on tärkein yksittäinen kei-no välttää haavainfektioita. (Korhonen, Ojanperä, Järvinen, Puhto, Keijonen & Holopainen 2014.)

Havainnoimalla leikkaussalissa tapah-tuvaa toimintaa on mahdollista saada selville, onko toiminnassa puutteita tai virheitä (Korhonen, Meriö-Hietaniemi, Rekola & Taponen 2011, 214.) On tilan-teita, joissa ei välttämättä huomata

Rodoksen sairaalan pääsisäänkäynti.

Pienoismalli Rodoksen sairaalasta.

Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo ja sai-raanhoitaja Heli Ruokamo Keski-Suomen kes-kussairaalasta kansainvälisen käsihygienia-päivän tunnelmissa Rodos Palacessa 5.5.2017.

Pinsetti 3/2017 | 7

steriilin alueen tai instrumentin kon-taminoitumista. Tällainen tilanne on yleensä kiireessä työskentely, joka ei kuitenkaan oikeuta sairaanhoitajaa toi-mimaan huolimattomasti. (Kataja 2011.) Infektiotilastojen mukaan suomalaisissa sairaaloissa esiintyy kohtalaisen suuri määrä leikkaushaavainfektioita. Infek-tioiden hoito on yhteiskunnallisesta nä-kökulmasta tarkasteltuna kallista. Se vie runsaasti aikaa ja resursseja muulta hoi-dolta ja on potilaalle tuskallista. (Anttila 2014, 1 - 2.)

Käsihygieniasta ja aseptisista käytän-teistä on olemassa runsaasti tutkimuk-sia sekä eri aseptiikan osa-alueista tehtyjä tutkimuksia (mm. Adams, Kor-niewicch & El-Masiri 2011; Aholaakko 2011, Arrowsmith & Taylor 2014; Fager-nes 2009, Kantomaa 2013; Korhonen & Meriö-Hietaniemi 2011; Labrague, Ar-teche, Yboa & Pacolor 2013; Larmer, Till-son, Scown, Grant & Exton 2009; Liljeblad 2003; Osman 2000; Puska 2013, Rintala & Routamaa 2013), mutta Suomessa ei ole paljonkaan tutkittu leikkaussalin sairaanhoitajan aseptiikan toteutumista kokonaisvaltaisesti.

Suomalaisia näyttöön perustuvia tut-kimuksia on mm. käsihygienian yhte-näinen toimintamalli, joka on otettu jo käyttöön useissa suomalaisissa sai-raaloissa ja hoitolaitoksissa. Tämän toi-minnan tarkoituksena on havainnoida käsihygienian toteutumista auditoimal-la vähintään kymmenen käsihygienia-tapahtumaa kuukaudessa. (Korhonen, Ojanperä, Järvinen, Puhto, Keijonen & Holopainen 2014.) Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten aseptiikan eri osa-alueet osataan ja miten ne toteutuvat käytännön hoitotyössä. Tavoitteena oli selvittää, mitkä osa-alueet toteutuvat hyvin ja onko jossain osa-alueessa pa-rannettavaa.

Leikkaussalissa on monia tekijöitä, jois-sa oikeita toimintatapoja noudattamalla voidaan ehkäistä haavainfektioita varsin yksinkertaisin keinoin, jolloin henkilö-kunnan kouluttaminen nousee myös keskeiseen rooliin aseptiikan osaamisen toteutumisessa. (Similä 2014.) Yhtenäis-ten käytäntöjen luominen on potilastur-vallisuutta, mutta helpottaa myös sai-raanhoitajan leikkausosastolta toiselle siirtymistä, kun käytännöt ovat samat (Korhonen ym. 2014).

Tutkimus toteutettiin havainnointitutki-muksena keväällä 2016 Päiväkirurgian kuudessa leikkaussalissa. Havainnoija osallistui itse päivittäiseen leikkaussa-lityöhön, joten tutkimus tehtiin osal-listuvana havainnointitutkimuksena. Havainnointeja tehtiin yhteensä 120 leikkauksen aikana. Havainnoinnin osa-alueita oli kahdeksan ja kaikissa näissä osa-alueissa oli useita alakohtia. Tutkimustulokset taulukoitiin ja niistä laskettiin prosentti- ja frekvenssijakau-mat. Käsihygienia toteutui puutteellises-ti useissa tapauksissa, päiväkohtaisen työasun käyttö toteutui erinomaisesti, leikkaussalin yleinen siisteys toteutui myöskin kohtalaisesti, tehdaspuhtaita käsineitä käytettiin paljon, ehkä toisi-naan myös tarpeettomasti, nenä-suu suojaimen käyttö toteutui lähes täydel-lisesti, aseptinen työjärjestys toteutui kohtuullisen hyvin, steriliteetin toteu-tuminen lähes täydellisesti. 120 leikka-uksen aikana leikkaussalin ovi avattiin yhteensä 598 kertaa. 21 leikkauksen ai-kana ovea ei avattu yhtään kertaa. Kes-kimäärin ovi avattiin leikkauksen aikana viisi kertaa.

“Requires strict adherence to the principles of aseptic technique by all team members for every patient on every case.ORs that value these principles create a patient centered culture.”Girard, NJ. Surgical Conscience: Still Pertinent. AORN (2007):86 (1); 13.14.

Johtopäätökset kootusti

u Käsihygienia toteutuu kohtalaisen hyvin, mutta parannettavaa on käsi-huuhteen käytön lisäämisessä varsinkin ennen potilaaseen koskemista.u Asianmukainen työvaatetus toteutui kiitettävästi, joka tarkoittaa leikkaussa-livaatetukselle annettuja standardeja ja työyksikkökohtaisia sääntöjä.u Leikkaussalin siisteydessä oli huomat-tavan paljon parantamisen varaa, var-sinkin leikkaussalin välineistön määräs-sä ja tarpeellisuudessau Tehdaspuhtaita käsineitä käytettiin liikaa.u Suojaimia käytettiin suositusten mu-kaisesti.u Aseptinen työjärjestys toteutui hyvin määriteltyjen kriteerien ja määräysten mukaisesti.u Leikkaussaliliikenne eli pääasiallisesti leikkaussalin ovien avaaminen leikkauk-sen aikana oli liian vilkasta todelliseen tarpeeseen nähden.u Selkeästi parhaiten tässä tutkimuk-sessa toteutui sairaanhoitajan leik-kaussalivaatetus, joka oli annettujen määräysten ja standardien mukainen jokaisessa havainnointitilanteessa.u Leikkausten puhtausluokituksesta ja niiden vaikutuksesta aseptiikan toteutu-miseen ei tässä opinnäytetyössä pystyt-ty saamaan vastausta.

Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksessä ja ohjauksessa. Pit-kään leikkaussalissa työskennelleitä sai-raanhoitajia voidaan muistuttaa asep-tiikan ehdottomasta noudattamisesta erilaisissa koulutustilaisuuksissa ja sai-raalahygienian teemapäivillä. n

Lisätiedot ja lähdeluettelo kirjoittajalta:

Heli Ruokamo, sairaanhoitaja YAMK (heli.ruoka-mo@ksshp.fi)

Ruokamo, H. 2017. Sairaanhoitajan aseptisen osaamisen toteutuminen päiväkirurgisessa leik-kaussalissa. Opinnäytetyö. Kliinisen asiantuntijan koulutusohjelma. Jyväskylä: Jyväskylän ammat-tikorkeakoulu.

Opinnäytetyö löytyy kokonaisuudessaan These-us-tietokannasta: https://publications.theseus.fi

8 | Pinsetti 3/2017

Jäsenpäivä Tallinnassa20.-21.5.2017

ALKUKESÄN yksi aurinkoisimmis-ta ja lämpöisimmistä päivistä suo-si meitä jäsenpäivämme koittaes-sa. Tänä vuonna olimme päättäneet järjestää jäsenpäivän Tallinnassa yöpymisineen, tarkoituksena koota yhteen eri puolelta Suomea tulevia leikkaussalisairaanhoitajia, verkos-toitua ja kuulla erilaisista toimin-tatavoista leikkausosastoilla. Mu-kaan ilmoittautuikin iloksemme 21 jäsentä, joista kolme kunniajäsen-tä Kerstin Skogman, Merja Fordell ja Jarkko S. Tuusvuori sekä 10 halli-tuksen jäsentä. Jäseniä saapui Hel-sinkiin pääkaupunkiseudun lisäksi eri puolelta Suomea, Lappeenran-nasta, Turusta, Jyväskylästä, Ka-jaanista, Oulusta, Rovaniemeltä ja Hämeenlinnasta.

Kokoonnuimme yhteen Hotelli Grand Marinan aulassa, jossa FOR-NAn puheenjohtaja Jaana Perttunen toivotti kaikki tervetulleiksi. Samal-la jaettiin matkaliput ja annettiin käytännön infoa jäsenpäivästä. Lai-va kohti Tallinnaa lähti klo 11 ja jä-senet pääsivät heti aluksi ruokai-lemaan laivan buffet-ravintolaan, jonka jälkeen oli mahdollisuus tu-tustua laivaan ja tehdä ostoksia. Hallitus kokoontui kokoustamaan laivamatkan ajaksi.

Tallinnan helteiseen ja aurinkoi-seen päivään saavuimme iltapäi-vällä. Hotelliin sisäänkirjautumisen jälkeen oli kaikille varattu vapaa-ta aikaa kaupunkiin tutustumiseen, ostoksien tekoon tai vaikka vain istuskeluun upeassa ulkoilmas-

sa. Tallinnan vanhakaupunki ja sen keskiaikaiset korttelit ovatkin upea nähtävyys.

Illalliselle kokoonnuimme vanhas-sa kaupungissa sijaitsevaan ravin-tola CRUhun. Siellä hyvän ruoan lomassa syntyi paljon keskustelua työstämme leikkausosastoilla ja oli rikastuttavaa kuulla, kuinka sa-mat asiat hoidetaan eri yksiköissä. Uusia vinkkejäkin siis tuli vietäväk-si omaan yksikköön. Keskustelua syntyi myös kehittämiskohteista eri leikkausosastoilla.

Seuraavaksi päiväksi meille oli va-rattu opastettu museokierros Tal-linnan vanhassa kaupungissa sijaitsevaan Viron terveydenhoi-tomuseoon, jossa jakaannuimme kahteen ryhmään. Museo on pe-rustettu vuonna 1924. Näyttelytilat muodostavat teemahuoneita, jois-sa ihmiskehoon tutustutaan tutki-malla kaikkia elimistön osa-alueita. Näyttelyssä kerrotaan myös ihmi-sen evoluutiosta, syntymästä, kuo-lemasta, terveellisestä ruokavali-

osta ja nykyaikaisista sairauksien diagnosointimenetelmistä. Tervey-denhoitomuseo kokoaa ja esitte-lee virolaiseen lääkinnän historiaan liittyvää perinnettä. Teemahuoneis-sa on esillä myös kunkin aihealu-een historiallisia esineitä. Paljon puhuvat lääkäreiden välineet ja hoi-tokeinot antavat ymmärtää, miten ihmisiä ennen hoidettiin. Museo-kierros opastettuna olikin mielen-kiintoinen, vaikka monet asiat olivat ennestään tuttuja.

Laivalla kokoonnuimme vielä syö-mään yhdessä ennen Helsinkiin saapumista.

Jäsenpäivään mahtui paljon nau-rua, iloa, hyviä keskusteluja ja uu-sia tuttavuuksia! Kiitos kaikille mu-kana olleille: Kerstin, Merja, Jarkko, Jaana P, Mari, Hanne, Anneli, Anna, Kirsti, Senja, Riikka, Jaana M, Kati, Miia, Anu, Kitty, Krista, Tytti, Tuulik-ki, Markku, Iina, Pirjo, Minna I, Simo, Elina, Päivi, Marja, Marianne, Tiina ja Anne! n

minna koRpelaSairaanhoitajaHUS Töölön sairaalaJäsensihteeriFORNA ry

Pinsetti 3/2017 | 9

Jäsenpäivän kuvasatoaKuvatSimo ToivonenmaRkkku YliSiuRua

10 | Pinsetti 3/2017

Jäsenpäiväristeilyn kyselyelina keRänenSairaanhoitaja (AMK), yamk-opiskelijaSimo ToivonenLeikkaussairaanhoitajaTöölön sairaala, Plastiikkakirurginen leikkausosasto

1. Kuka olet ja mistä?2. Aiemmat osallistumisesi jäsenpäiville?3. Mistä kuulit jäsenpäivästä?4. Mikä sai sinut lähtemään mukaan?5. Mitä pidit reissusta?6. Olisitko halunnut, että jotain olisi tehty toisin? 7. Terveiset muille FORNAlaisille?

1. Olen Riikka Vanhanen. Työskentelen leikkaussalisai-raanhoitajana HUS Meilahden sairaalan leikkausosastol-la Helsingissä. 2. Olin vuosi sitten Fornan jäsenristeilyllä. Se oli päiväret-ki Turusta Maarianhaminaan ja paluu Turkuun. 3. Jäsenpäivistä olen kuullut hallituksen jäseniltä sekä lu-kenut Pinsetti-lehdestä. Nyt osaan jo alkuvuodesta odot-taa infoa tulevasta jäsenpäivästä. 4. Lähdin ensimmäisellä kerralla mukaan ystävän yllyttä-mänä. Toisella kertaa oli selvää, että tottakai lähdetään! Houkuttelimme Tallinnan reissulle pari muutakin kolle-gaa. 5. Jäsenristeily Tallinnaan oli oikein hyvin järjestetty. Ohjelmaa ja vapaa-aikaa oli sopivassa suhteessa. Ter-visehoiu-museum oli todella mielenkiintoinen tutustu-miskohde. Parasta koko reissussa oli kuitenkin huippu-porukka ja uusien tuttavuuksien tekeminen. Nauraa sai taas sydämen kyllyydestä! Myös jäsenpäivän ajankohta oli oikein sopiva. 6. Ei jäänyt mitään hampaankoloon. Toivon samantyyp-pistä jäsenristeilyä tulevaisuudessakin. 7. Terveisiä muille Fornalaisille, että käykää opintopäi-villä ja jäsenpäivillä. Hakekaa apurahoja ja osallistukaa! Pienellä vuosittaisella jäsenmaksulla on mahdollista saada aika paljon. On kiva tutustua kollegoihin muualta Suomesta ja maailmalta, vaihtaa vinkkejä ja kokemuksia. Useasti Fornan tilaisuuksissa törmään moniin vanhoihin tuttuihin ja tapaamiset ovat yleensä hulvattoman haus-koja.

1. Olen Kati Kilpikoski, Keski-Suomen keskussairaalasta Jyväskylästä. 2. En ole osallistunut jäsenpäiville aiemmin, mutta kuul-lut niistä paljon hyvää!3. Kuulin jäsenpäivistä kollegalta Helsingistä. 4. Ai mikäkö sai lähtemään mukaan?? Äärettömän hyvä seura! 5. Reissu oli todella onnistunut!!! Järjestelyt oli hoidettu upeasti. Aikataulu oli mukavan väljä ja aikaa jäi paljon rentoon yhdessäoloon. Tutustuin uusiin ihmisiin ja pää-sin myös päivittämään kuulumisia vanhojen kavereiden kanssa. Tallinna-neitsyys meni mitä parhaimmassa seu-rassa! Meidän sairaalastamme lähti matkaan 9 henkilöä, joten mukana oli paljon tuttuja. Ihan varmasti lähden ensi vuonna mukaan! 6. Jäin kaipaamaan jonkinlaista yhteistä ”esittäytymistä”, koska puolet porukasta oli aivan vieraita. En oikein tien-nyt kuka oli kutsuttuna esim. kunniajäsenenä mukana tai kuka mistäkin syystä oli mukana. Toki kysymällä nämäkin asiat sitten selvisi!7. Terkut kaikille: Aurinkoista ja ihanaa loppukesää!!

FORNAn jäsenpäiväristeily pidettiin keväisessä toukokuussa. Hel-singistä starttasimme kohti Tallinnaa lauantaina aamupäivällä. Aurinkoinen sää siivitti matkaamme. Kysyimme jäseniltä elokuun auringossa jäsenpäivän synnyttämiä tunnelmia. Olkaatte hyvä: Iloiset jäsenpäiväosallistujat Tiina ja Anne

Kajaanista.

Pinsetti 3/2017 | 11

1. Hei, olen Anna Glader, instrumenttihoitaja Helsingin Pohjola-sairaalasta.2. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun osallistuin jäsenris-teilylle ja ei kyllä jää viimeiseksi.3. & 4. Luin jo viime vuonna risteilystä mutta ajankohta ei sattunut sopimaan ja kun Pinsetissä oli ilmoitus tämän vuoden risteilystä, niin päätin ilmoittautua.5. Reissu oli aivan mahtava piristys kevääseen, sopi-van paljon yhteistä ohjelmaa, mutta myös omaa ai-kaa (mm. shoppailuun). Jo matkalippujen jaossa Grand Marinassa sain huomata, etten todellakaan ollut yksin matkassa, vaan aulasta löytyi vanhoja tuttuja, tuttuja naamoja joista sitten tuli tuttuja ja ihan uusia tuttuja, joiden kanssa rupattelun jälkeen löytyi yhteisiä tuttuja! Illallinen tunnelmallisessa ravintola Crussa oli rento , iloi-sen puheensorinan joukossa saatiin myös kuulla urheilu-tuloksia. Sunnuntaipäivän kruunasi visiitti Viron Tervey-denhuoltomuseoon, moderni ja hauskasti suunniteltu Tallinnan keskustassa sijaitseva "Heureka". Paluumatkal-la sitten syötiin vielä varmuuden vuoksi. Ja tämä kaikki todella subventoituun hintaan ja minkälaisessa seurassa, maailman parhaimman ammatin omaavien ihmisten keskellä. 7. Terveiset muille Fornalaisille olisivat, että rohkeasti mukaan vaikka yksinkin ja hallitukselle iso kiitos risteilyn järjestämisestä.

1. Mari Kontiokoski, leikkaushoitaja Etelä-Karjalan kes-kussairaalasta Lappeenrannasta2. En ole aiemmin osallistunut jäsenpäiville. 3. Näin ilmoituksen Pinsetti-lehdessä.4. Työkaverini Hanne Siintovaara houkutteli mukaan ja hyvä niin! Kivaa oli!!!5. Reissu oli kaikin puolin hienosti järjestetty. Mukavaa porukkaa eri puolilta Suomea mukana. Oli kivaa vertailla eri toimintatapoja eri sairaaloiden välillä ja muutenkin tu-tustua uusiin kollegoihin.6. Eipä nyt tule mieleen. Minusta oli sopivassa suhteessa ohjelmaa ja vapaa-aikaa tuon mittaiselle reissulle. Ehkä jonkinmoinen pieni esittelykierros kuka on ja mistäpäin Suomea.7. Kannattaa ehdottomasti lähteä mukaan Firman reis-suille tutustumaan uusiin huippumukaviin tyyppeihin!

1. Mie oon Siintovaaran Hanne, anestesiahoitaja Etelä-Karjalan keskussairaalasta Lappeenrannasta.2. Ihan oli eka kerta tämä.3. Pinsettiä selailin ja osu se ilmotus silmii.4. No niin hyvältä kuullosti jäsenpäivän ohjelma, et het-ken säntäilin töissä ettimässä matkakaveria, et kuka läh-tis.. Ja Marihan lähti. Vieno epäilys kävi mielessä, et mite sitä nyt anestesiahoitaja viittii lähtee leikkaushoitajien mukaan.. Mut toisaalta, onha täs oltu Fornan jäsen vuosi-kausia, ni miksipä ei.5. No ihan paras reissu. Miten mukavia Fornalaisia ympäri Suomen. Oli kiva vertailla eri leikkausosastojen toimintaa toisiinsa. Matka oli hyvin järjestetty, ei voi kuin heittää isot kiitokset tulemaan. Ja erityisterveiset Hämäläisen Kirstille, kutsu Etelä-Karjalaan on voimassa.6. No miekää en keksi muuta kuin sen, että piettäisiin pie-ni esittelykierros heti alkuun. 7. Jäsenpäiville mukaan vaan!

1. Anne Keinänen Kajaanista2. Ei aikaisempaa osallistumista3. Luin Pinsetti-lehdestä ilmoituksen ja 4. Elinan houkuttelemana lähdin mukaan5. Reissu oli tosi hyvä ja mukava6. Ei muutettavaa tule mieleen

1. Tiina Kokkonen Kajaanista2. En ole aiemmin osallistunut3. & 4. Anne taisi saada minut Ellun houkuttelemana mukaan5. Mukava reissu, mukavia ihmisiä tuli tavattua, ajatuksia ja kokemuksia vaihdettua

Kuten iloisena voimme lukea, hyvä tunnelma on pääl-limmäisenä mielessä. Jäsenpäivät mahdollistavat tutus-tumisen ja yhdessäolon. Tehkäämme hyvin edelleen ja saamme kollegoista tuttavia ympäri maan!

Terveisin Simo & Elina, FORNA ry

KuvatSimo Toivonen

12 | Pinsetti 3/2017

ulla manTTaaliSh, uroterapeutti PHHYKY/Päiväkirurgia Lahden ammattikorkeakoulu/Kliini-sesti erikoistunut osaaja – uroterapia/ 30 op

Johdanto

Päiväkirurginen leikkaustoimin-ta lisääntyy ja yhä suurempia ja pi-dempikestoisempia toimenpiteitä voidaan suorittaa päiväkirurgises-ti. Myös entistä iäkkäämpien ja sai-raampien potilaiden osuus kasvaa. Korkea ikä ja monet sairaudet li-säävät postoperatiivisen virtsare-tention riskiä. Myös itse anestesia ja leikkaus voivat estää virtsara-kon normaalia toimintaa ja hallin-taa leikkauksen jälkeen.

Virtsaumpi on leikkauksen jälkei-nen yleinen komplikaatio. Se voi johtaa virtsarakon pysyvään vau-rioon sekä aiheuttaa pitkittynyt-tä sairaalassaoloaikaa ja johtaa li-sääntyneisiin kustannuksiin. Kun virtsarakossa volyymi lähentelee 500ml, virtsarakon seinämän det-rusorlihaksessa alkaa tapahtua vaurioita. Rakon ylivenytys voi joh-taa virtsainkontinenssiin, se lisää virtsatieinfektioita ja akuuttia mu-nuaisten vajaatoimintaa. Lisäksi se voi aiheuttaa verenpaineen laskua, pulssin laskua, jopa asystolen. Täl-laiset komplikaatiot ovat vältettä-vissä, jos isot virtsarakon volyymit havaitaan, diagnosoidaan ja hoide-taan.

Jos virtsaretentiota ei huomata ja rakko venyy 1-2 tunnin ajan, seu-rauksena voi olla pitkityneitä virt-saamisvaikeuksia. Kykenemät-tömyys virtsaamaan voi johtaa pitkittyneisiin ja hankaliin seura-uksiin, kuten virtsarakon sisäiseen iskemiaan, alentuneeseen tunte-mukseen, jossa rakon hermotus on vaurioitunut, sekä heikentyneeseen rakon supistumiskykyyn etenkin vanhemmilla potilailla.

Kehittämistyön tarkoitus ja tavoite

Kehittämistyön tarkoituksena oli esittää virtsaummen riskiä lisää-viä tekijöitä potilaan hoidossa, jot-ta riskipotilaiden tunnistaminen helpottuu, hoitohenkilökunnan tie-toisuus tunnistaa, tiedostaa, ha-vaita ja hoitaa virtsaretentiotilanne ajoissa lisääntyy ja potilaan virtsa-rakon ylivenyminen estyy. Samalla hoitajien osaaminen, potilastyyty-väisyys, potilasturvallisuus ja kus-tannustehokkuus potilaan hoidossa lisääntyvät. Lisäksi infektioriski vä-henee. Kehittämistyön tavoitteena oli luoda kirjallinen ohjeistus virt-saretentioriskiä lisäävistä tekijöis-tä potilaan hoidossa apuvälineeksi hoitohenkilökunnalle pre-, intra- ja postoperatiiviseen hoitoon.

Leikkauksen jälkeinen virtsaumpi

Leikkauksen jälkeistä virtsareten-tioriskiä lisääviä tekijöitä ovat po-

tilaan ikä (yli 50 vuotta), mies-su-kupuoli, dementia, ummetus, krooninen kipu, liikuntakyvyttö-myys sekä neurologiset sairaudet, kuten sairastettu aivohalvaus, po-lio, Ms-tauti, spinaalivauriot, dia-betes ja alkoholin aiheuttamat neu-ropatiat. Miehillä riskiä lisäävät myös aiemmat eturauhasen sairau-det sekä rakko- ja virtsausongel-mat. Naisilla virtsankulkua saat-tavat estää kohdun ja virtsarakon laskeuma sekä virtsaputken lima-kalvon prolapsi. Huomioitava on myös potilaan käyttämä lääkitys ennen leikkausta, mm. antikoliner-git, opiaatit, antipsykootit, bentso-diatsepiinit, NSAID-lääkkeet sekä kalsiumsalpaajat lisäävät riskiä leikkauksen jälkeiselle virtsareten-tiolle. Myös psyykkiset ja sosiaali-set tekijät voivat vaikuttaa potilaan virtsaamiskykyyn.

Potilaan toimenpiteen jälkeiseen virtsaamiskykyyn vaikuttavat myös leikkauksen ja anestesian pitkitty-minen, potilaan liiallinen nestey-tys, yleisanestesia-aineet, pitkävai-kutteiset spinaalipuudutteet sekä opioidilääkkeiden käyttö, myös spi-naali- tai epiduraalisesti annostel-tuna. Erityisesti ortopediset alaraa-jaleikkaukset ja leikkaukset lantion alueella lisäävät riskiä virtsareten-tiolle. Myös postoperatiivinen kipu ja riittämätön kivun hoito saatta-vat vaikuttaa potilaan virtsaamisky-kyyn leikkauksen jälkeen.

Kehittämistehtävä: Leikkauksen jälkeinen virtsaumpi – kannattaa havaita ja hoitaa

Pinsetti 3/2017 | 13

Useat anesteettiset ja ei-anesteet-tiset tekijät edistävät leikkauksen jälkeisen virtsaretention syntyä potilailla. Huolellisella potilaiden identifioinnilla, sopivien aneste-siamenetelmien valinnalla ja pe-rioperatiivisen hoidon periaatteil-la ja tarkalla virtsarakon volyymin mittauksella leikkauksen jälkeis-tä virtsaretentiota ja siihen liittyvää virtsarakon vaurioitumista voidaan ehkäistä.

Johtopäätökset

Postoperatiivinen virtsaretentio on yleinen ja hyvin tunnettu ja leik-kauksen ja anestesian jälkeinen komplikaatio. Sen esiintyvyys eri tutkimuksissa vaihtelee ja sen on todettu liittyvän merkittävään sai-rastuvuuteen, pitkittyneeseen sai-raalassaoloaikaan ja lisääntynee-seen hoidon seurannan tarpeeseen. Tästä syystä on perusteltua tut-kia, arvioida ja tunnistaa leikkauk-sen jälkeinen virtsaretentioriski po-tilaalla.

Tutkimusartikkeleissa leikkauk-sen jälkeinen virtsaretentio määri-teltiin olevan yli 400 – 500 - 600ml eikä potilas pystynyt spontaanis-ti virtsaamaan ja suositeltiin ker-takatetrointia. Potilaat, joiden resi-duaali on 200-400ml, virtsamäärä on hyväksytyn (alle 200ml) yläpuo-lella, tarvitsevat erityistarkkailua. Korkean virtsaretentioriskin poti-lailla voi olla postresiduaalivolyymi rakossa yli 600ml normaalin virt-saamisen jälkeen ja heidän iv-nes-teytystään tulee tarkkailla ja heidän liian aikaista kotiuttamista tulee välttää.

Virtsaumpi saattaa aiheuttaa virt-sarakon vauriota potilaalle sairaa-lahoidossa. Tarkoituksenmukainen virtsarakon tilavuusmittaus ultra-äänellä vähentää virtsarakon vauri-oita ja vähentää tarpeetonta katet-rointia. Lisäksi virtsainfektioriski ja multiresistenttien bakteerikantojen leviämisriski pienenee ja siitä joh-tuvat kustannukset alenevat. Virt-sarakon volyymin mittaus ultraää-

Leikkauspotilaan rakon tilavuuden seuranta UÄ-laitteella.

nellä on tarkka mittausmenetelmä leikkauksen jälkeisen virtsareten-tion diagnosoinnissa. Leikkauksen jälkeinen virtsaumpi uusiutuu noin 60 %:lla potilaista. Rakon ti-lavuusmittaukseen suunnitellun UÄ-laitteen on todettu olevan sekä helppokäyttöinen että luotettava perioperatiivisessa käytössä. Vas-tuu potilaan virtsarakon toiminnas-ta on hoitohenkilökunnalla.nLÄHTEET

Baldini, G., Bagry, H., Aprikian, A., Carli. F. & Phil, M. 2009. Postoperative Urinary Retention, Anesthetic and Perioperative Considerations. Anesthesiology 110. 1139-57 [ viitattu 23.2.2016] saatavissa http://anesthesiology.pubs.asahq.org/article.aspx?articleid=1924171 Elsamara, S E. & Ellsworth, P. 2012. Effects of Analgesic and Anesthetic Medications on Low-er Urinary Tract Function. Urologic Nursing 2, 32, 60-68. [viitattu 12.2.2016]

Johansson, R-M., Malmvall, B-E., Andersson-Gäre, B., Larsson, B., Erlandsson, I., Sund- Levander, M., Rensfelt, G., Mölstad, S. & Cristensson, L. 2012. Guidelines for preventing urinary retention and bladder damage during hospital care. Journal of Clinical Nursing. 3-4, 22, 347 - 355. [viitattu 14.11.2015]

Mc Leod, L., Southerland, K. & Bond, J. 2013. A Clinical Audit of Postoperative Urinary Reten-tion in the Postanesthesia Care Unit. Journal of PeriAnesthesia Nursing. 4, 28, 210 – 216. [viitat-tu 14.11.2015]

Palkama, V. 2013. Ortopedisen päiväkirurgisen potilaan katetrointi. Finnanest 45, 4, 344 - 348. [viitattu 23.3.2016] saatavissa http://www.finnan-est.fi/files/palkama_ortopedisen.pdf Sung, K H., Lee, K M., Chung, C Y., Kwon, S-S., Lee, S Y., Ban, Y S. & Park, M S. 2014. What are the risk Factors Associated with Urinary Reten-tion after Orthopaedic Surgery. Academic Jour-nal. 2015. 1 – 5 [viitattu 3.3.2016] Tammela, T. 2013. Virtsaumpi, hemotamponaatio ja virtsarakon katetrointi. Teoksessa K. Taari, S. Aaltomaa, M. Nurmi, T. Parpala, & T. Tamme-la. (toim) Urologia. 3., uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Sairaala Orton. Ohje. 2016. Leikkauspotilaan rakon seuranta UÄ-laitteella.

Vuokaavio: sh Ulla Manttaali Ll Ora Julkunen LÄHTEET

Miller, R D., Eriksson, L I. & Fleisher, L A. 2014. Flowchart illustrating the manage-ment of patients who fail to void after ambu-latory surgery. Teoksessa Miller`s Anesthe-sia. E-Book. s.2640.

Sairaala Orton. Ohje. 2016. Leikkauspotilaan rakon seuranta UÄ-laitteella.

14 | Pinsetti 3/2017

PLASTIIKKAKIRURGINEN LEIK-KAUSOSASTO on yksi Töölön sai-raalan kolmesta leikkausosastosta. Osastollamme on neljä leikkaussa-lia ja seitsemänpaikkainen heräämö. Osastolla leikataan pääsääntöisesti arkisin virka-aikana. Leikkaushoita-jat tekevät päivävuoroa ja pidennet-tyä päivävuoroa ja anestesiahoitajat tekevät kahta vuoroa. Osastollam-me on 28 sairaanhoitajan vakanssia, yksi osastonhoitaja ja kaksi apulais-osastonhoitajaa, yksi lääkintävah-timestari ja osastonsihteeri. osas-tollamme työskentelee myös kaksi välinehuoltajaa ja kolme laitoshuol-tajaa. Töölön sairaala on opetussai-raala, joten meillä on sairaanhoita-ja- ja lääketieteenopiskelijoita sekä vierailijoita Suomesta ja ulkomailta.

Leikkausosastollamme hoidetaan aikuispotilaita, joita oli viime vuo-na noin 2300. Potilaat tulevat meil-le vuodeosastoilta, teho-osastolta ja leiko-yksiköstä. Vaativaa plastiik-kakirurgista hoitoa tarvitsevia poti-laita tulee koko Suomesta. Teemme paljon yhteistyöleikkauksia eri eri-koisalojen kanssa, kuten ortopedian, rintakirurgian, KNK-kirurgian, vat-saelinkirurgian, verisuonikirurgian, urologian, gynekologian, suu- ja leu-kakirurgian, mikä tekee työstämme mielenkiintoista ja haastavaa.

Leikkaukset vaihtelevat pienistä paikallispuudutuksessa tehtävistä arvenkorjauksista isoihin tehohoi-toa vaativiin syöpä- ja rekonstruk-tioleikkauksiin. Suuri osa leikka-uksista on syöpäleikkauksia, kuten iho-, rinta-, suu- ja pehmytkudos-syöpiä. Hoidamme tapaturmia ja niiden jälkitiloja, kroonisia haavo-ja, synnynnäisiä epämuodostumia ja hyvälaatuisia kasvaimia, post-bariatrista kirurgiaa ja aikuisten huuli- ja suulakikorjauksia. Lisäksi teemme ainoana Suomessa suku-puolenkorjausleikkauksia.

Leikkaus- ja anestesiahoitajan työ-päivät ovat hyvin vaihtelevia. Par-haimmillaan, tai pahimmillaan leik-kaussalissa työskentelee kuusi sairaanhoitajaa: kolme instrumen-toivaa hoitajaa, kaksi salivalvojaa ja yksi anestesiahoitaja. Aamulla aloi-tetut leikkaukset saattavat jatkua il-taan tai yöhön asti, jolloin leikkaus-tiimi vaihtuu iltapäivällä. Toisaalta päivän aikana saatetaan leikata esi-merkiksi neljä pienempää leikkaus-ta, mikä asettaa omat haasteet työlle.

Leikkausosastollamme suoritettiin viime vuona pohjoismaiden ensim-

mäinen kasvojenkudostensiirtoleik-kaus, mikä oli haastavin työrupea-ma tähän mennessä. Leikkausta valmisteltiin viisi vuotta ja potilaan hoitoon osallistui koko osaston hen-kilökunta. Meiltä lähti oma kasvo-jenirrotustiimi toiseen sairaalaan samaan aikaan kun siirtotiimi työs-kenteli osastollamme. Kaikkiaan leikkaus kesti yli vuorokauden.

Osa leikkaushoitajistamme hoitaa Suomen ainutta Ihopankkia. Iho-pankin hoitajat huolehtivat cadaver-ihoista ja niiden irrotuksesta sekä käsittelystä aina käyttöön luovutuk-seen. Näitä cadaver-ihoja voidaan käyttää esimerkiksi isojen ihopuu-tosten hoitoon lapsilla ja aikuisilla, kuten palovammojen hoitoon. Iho-pankki sai uudet, asianmukaiset tilat Jorvin sairaalasta, kun palovamma-potilaiden hoito siirtyi Jorviin viime vuonna.

Kaiken kaikkiaan sairaanhoitajan työ plastiikkakirurgisella leikkaus-osastolla on haastavaa, motivoivaa ja vaihtelevaa. Työyhteisössäm-me saa ja pitääkin olla luova, koska kahta samanlaista työpäivää tai toi-menpidettä ei ole. Työmme on jatku-vaa uuden oppimista, mikä yhdessä osastomme luonteen kanssa tekee työpaikastamme viihtyisän. Viihtyi-syyttä lisää myös se, että viime vuon-na pääsimme palaamaan remon-toituihin ja laajennettuihin tiloihin sairaalan kuudenteen kerrokseen.n

SH Helena RanTonen SH Hanna FiTzpaTRickPlastiikkakirurginen leikkausosasto, Töölön sairaala

kuva mikko HYYpiö

Leikkaussalikierroksella 10: Töölön sairaala

Pinsetti 3/2017 | 15

käRnä, Sanna; leHTonen, emma; pollaRi, minna & peRTTunen JaanaJyväskylän ammattikorkeakoulu

JYVÄSKYLÄN ammattikorkeakou-lun sairaanhoitajaopiskelijat Kär-nä, Pollari ja Lehtonen tekivät opin-näytetyönä kirjallisuuskatsauksen ravitsemuksen merkityksestä ki-rurgisen haavan paranemisessa. Leikkaustoiminta elää tällä hetkellä suurta murroksen aikaa, säästötoi-mien myötä sairaansijojen määrää on vähennetty ja potilaan kannalta merkittävä muutos on sairaalassa vietetyn ajan lyhentyminen. Uudet toimintamallit tarkoittavat potilaan nopeaa kotiutumista leikkauksen jälkeen. Tästä syystä tekijät, jotka vaikuttavat potilaan nopeaan kotiu-tumiseen korostuvat. Vajaaravitse-muksen seulonnalla ja ravitsemus-tilan tukemisella voidaan vaikuttaa kirurgisen haavan paranemiseen ja näin ollen nopeuttaa potilaan kotiu-tumista sekä vähentää yhteiskun-nan taloudellisia kustannuksia. Ra-vitsemuksen merkitystä kirurgisen haavan paranemisen kannalta on siis ajankohtaista tarkastella.

TUTKIMUSTULOSTEN mukaan ravitsemus on olennainen teki-jä kirurgisen haavan paranemises-sa. Hyvä ravitsemustila nopeuttaa haavojen paranemista sekä vähen-tää leikkauksen komplikaatio- ja infektioriskiä. Leikkausalueen si-jainti ja laajuus vaikuttavat siihen kuinka suuri merkitys potilaan ra-vitsemustilalla on leikkauksesta toipumiseen. Kun potilaalla on ki-rurginen haava, energian, proteii-nin, nesteen ja vitamiinien sekä hi-venaineiden tarve kasvaa. Silloin

potilaan elimistö vaatii kaloreita, jotta keho pystyy korjaamaan vauri-oitunutta kudosta. On arvioitu, että haavan paranemiseen tarvittava energian määrä on 30-35 kilokalo-ria yhtä painokiloa kohden vuoro-kaudessa. Lisäksi potilas tarvitsee proteiinia uusien kudosten ja solu-jen rakennusaineiksi. Haavapoti-laille suositeltu proteiinimäärä on 1.2–1.5 grammaa painokiloa koh-den vuorokaudessa. Potilaat, joilla haavat erittävät runsaasti ja joilla haavanhoitotuotteita saa toistuvasti vaihtaa, vaativat proteiinia 3 gram-maa yhtä painokiloa kohden, jotta haavojen paraneminen olisi teho-kasta. Tärkeimmät vitamiinit haa-van paranemisen kannalta on CA-KE-B-vitamiinit eli C-, A-, K-, E- ja B-vitamiini. Näiden vitamiinien saanti tulisi aina varmistaa haava-potilaalta.

RAVITSEMUSTEKIJÄT ja erityi-sesti vajaaravitsemus vaikuttavat haavan paranemiseen. Vajaaravit-semus on tila, jossa potilas saa lii-an vähän energiaa, proteiineja ja muita ravintoaineita tarpeeseen-sa verrattuna. Vajaaravitsemuksen muodoista yleisin on proteiinien saannin puutos. Sairaalapotilaista noin 30 % kärsii vajaaravitsemuk-sesta. Vajaaravitsemustila hidas-taa haavan paranemista, heikentää haavan vetolujuutta, lisää infektio-riskiä ja pidentää potilaan sairaa-lassaoloaikaa. Hoitohenkilökunnal-la on merkittävä rooli edesauttaa haavan paranemista ravitsemuk-sen näkökulmasta. Potilaan ruoka-valiota tulee täydentää välittömästi, mikäli vajaaravitsemuksen riski on olemassa.

Ravitsemustilaa tulee arvioida hoi-don alussa ja koko hoitojakson ajan. Ei riitä, että ravitsemuksen riittä-vyydessä arvioidaan vain kalori-en määrää, koska potilas voi saa-da energiaa yli tarpeensa, mutta tärkeitä ravintoaineita silti liian vä-hän. Hoitohenkilökunnan täytyy huomioida, että monet tutkimukset, leikkausta edeltävät paasto, pa-hoinvointi, kipu ja stressi saattavat nopeasti heikentää potilaan ravit-semustilaa. Potilaan ravitsemusti-lan arviointi on tärkeää ennen leik-kausta. Leikkauksessa potilaalle aiheutetaan haava sekä kudostrau-ma, mikä vaatii hyvät olosuhteet pa-rantuakseen. Arvioinnin puute saat-taa johtaa siihen, että potilas tulee leikkauksen jälkeen tarvitsemaan ylimääräistä sairaalahoitoa. Vajaa-ravitsemuksen riskin arvioinnissa voidaan käyttää erilaisia seulonta-menetelmiä, kuten NRS-, MUST- ja MNA-menetelmiä. Näiden menetel-mien rinnalla voidaan käyttää myös seerumista mitattavia proteiine-ja, kuten albumiinia, prealbumii-nia, transferriinia ja retinolia sitovaa proteiinia.

VAJAARAVITSEMUSTILA on tär-keää tunnistaa ja hoitaa jo preope-ratiivisessa vaiheessa, sillä va-jaaravitsemustilan hoito takaa hyvän kokonaishoitotuloksen. Ra-vitsemusohjaus on hyvä aloit-taa mahdollisimman varhain preoperatiivisessa vaiheessa, jot-ta ravitsemustila saadaan mah-dollisimman hyväksi ennen leikka-usta. Ennen leikkausta potilasta ei tule ohjeistaa olemaan syömättä ja juomatta edellisestä illasta läh-

Ravitsemuksen merkitys kirurgisen haavan paranemisessa

uu

16 | Pinsetti 3/2017

tien. Tutkimukset ovat osoittaneet, että liian pitkästä paastosta on poti-laalle enemmän haittaa kuin hyötyä. Leikkausta edeltävän paaston vält-täminen ja optimaalinen hiilihyd-raattitankkaus nopeuttavat suolen toiminnan palautumista normaalik-si ja vähentävät insuliiniresistens-siä postoperatiivisessa vaiheessa. Insuliiniresistenssi on metabolinen reaktio, joka on hyvin samanlainen tila kuin 2-tyypin diabetes. Insulii-niresistenssissä glukoosin otto so-luihin on vähentynyt. Edellisiltana aloitettu paasto ennen leikkausta ajaa elimistön kataboliseen tilaan, mikä hidastaa potilaan leikkauk-sesta toipumista. Kuitenkin poti-laan tulee olla syömättä kuusi tun-tia ennen leikkauksen aloittamista. Kirkkaita nesteitä voi ja suositel-laan nautittavaksi siihen asti, kun leikkaukseen on kaksi tuntia aikaa.

INSULIINIRESISTENSSI on aiem-min yhdistetty vain palovammoi-hin, traumoihin ja sepsikseen, mut-ta nykyään tiedetään, että leikkaus aiheuttaa saman reaktion. Hoita-mattomana insuliiniresistenssi li-sää sairaiden kirurgisten potilaiden kuolleisuutta merkittävästi, jopa 40 %. Glukoosi-infuusio ei ole kovin potilasystävällinen tapa hoitaa in-suliinitankkausta ennen leikkausta, joten sen korvaavaksi vaihtoehdok-si on kehitetty hiilihydraattijuoma. Hiilihydraattijuoman voi nauttia tur-vallisesti kaksi tuntia ennen leik-kausta, sillä juoma poistuu elimis-töstä 90 minuutissa. Juoman avulla potilas voi mennä leikkaukseen eli-mistö anabolisessa tilassa, mutta maha tyhjänä. Hiilihydraattijuoman on todettu vähentävän leikkauk-sen jälkeistä pahoinvointia, janon tunnetta, väsyneisyyttä, voimatto-muutta ja leikkaukseen liittyvää ah-distuneisuutta. Hiilihydraattitank-kauksella ennen leikkausta ei ole todettu olevan sivuvaikutuksia.

HYVÄN RAVITSEMUSTILAN yllä-pitäminen on aina helpompaa kuin vajaaravitsemustilan korjaaminen. Ruokavalion täydentäminen on-nistuu parhaiten, kun se perustel-laan hyvin potilaalle. Ravitsemus-tilan tukemiseen voidaan käyttää samanaikaisesti useita eri mene-telmiä, jotka tukevat toisiaan. Käy-tettävä menetelmä valitaan aina potilaan mukaan. Ruokiin voidaan lisätä tiettyjä ravintoaineita tai po-tilaalle voidaan tarjota täydennys-ravintovalmisteita. Ravitsemusoh-

uu

jaus on yksi keskeinen tapa tukea potilaan ravitsemustilaa. Tavoittee-na ravitsemusohjauksessa on, että potilas pystyy hoitamaan haavan paranemisen kannalta optimaali-sen ravitsemuksen kotona itsenäi-sesti. Sairaalassa tarjottava ruoka on täysipainoista ja tarjoaa monil-le riittävän ravitsemustilan. Täs-tä syystä onkin tärkeä tunnistaa ne potilaat, jotka tarvitsevat tehostet-tua ruokavaliota tai hyötyvät täy-dennysravintovalmisteista. n

LÄHTEET:

Alho, S. & Nylund, A. 2002. Päiväkirurgisen potilaan kirjalliset hoito-ohjeet. Pro gradu-tutkielma. Tampereen yliopisto. Lääketieteellinen tiedekunta. Hoitotyön lopettamisen kou-lutusohjelma.

Arffman, S. & Partanen, R. 2009. Ravitsemus hoitotyössä. 1. painos. Helsinki: Edita Prima.

Castrén, H., Dunder, U. & Hietanen, H. 2014. Haavojen ABC. Duodecim oppiportti, verkkokurssi. Viitattu 6.2.2017. http://www.oppiportti.fi/op/dvk00006/avaa

Haava ja ravitsemus –ohje ravitsemuksen parantamiseksi, kun haava ilmaantuu tai se ei parane. 2015. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Ohje ammattilaisille. Viitattu 12.12.2016. http://www.epshp.fi/files/7539/haava_ja_ravitsemus.pdf

Iivanainen, A., Jauhiainen, M., Pikkarainen, P. 2002. Hoitamisen taito. 1.-2. painos. Keuruu: Otavan Kirjapaino

Juutilainen, V. & Hietanen, H. 2012. Haavanhoidon periaatteet. 1. painos. Helsinki: Sanoma-Pro.

Lahtela, H. & Iivanainen, A. 2016. Ravitsemus osana haavanhoitoa. Haava-lehti, Suomen Haavanhoitoyhdistyksen ammattijulkaisu 1/2016. 19. vuosikerta.

Manninen, A. 2016. Potilaan ravitsemus kirurgian näkökulmasta. Erikoistuva lääkäri. Haava-lehti, Suomen Haavanhoitoyhdistyksen ammattijulkaisu 1/2016. 19.vuosikerta.

Medlin, S. 2012. Nutrition for wound healing. British Journal of Nursing. Viitattu 10.2.2017. http://web.a.ebscohost.com/ehost/pdfviewer/pdfviewer?sid=1d0b3861-5e2f-4366-8a97-8740e8b00b71%40sessionmgr4010&vid=11&hid=4212

Nazarko, L. 2013. Helping wounds to heal by improving nutrition. Clinical Review. Nursing & Residential Care. Vol 15, no 6. Viitattu 13.2.2017. http://web.b.ebscohost.com/ehost/pdfviewer/pdfviewer?sid=4f02bf33-bd87-4fcc-9306-5708d117d271%40sessionmgr120&vid=4&hid=118

Orell-Kotikangas, H., Antikainen, A. & Pihlajamäki, J. 2014. Sairaalapotilaan vajaaravitse-muksen havaitseminen ja hoito. Katsaus. Duodecim.Viitattu 10.2.2017.http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo11941.pdf

Pulkkinen, K. 2016. Hyvä hoito edellyttää vajaaravitsemuksen tunnistamista. Laillistettu ra-vitsemusterapeutti. Haava-lehti, Suomen Haavanhoitoyhdistyksen ammattijulkaisu 1/2016. 19.vuosikerta.

Quain, A., Khardori, N. 2015. Nutrition in Wound Care Management: A Comprehensive Over-view. Artikkeli. Eastern Virginia Medical School. Lääketieteen tohtori. Viitattu 13.1.2017. http://www.woundsresearch.com/article/nutrition-wound-care-management-comprehen-sive-overview

Ruohoaho, U-M. 2016. Nopean toipumisen mallit leikkaus toiminnassa –LYHKI, HERKO, SEUKO? Duodecim. Pääkirjoitus. Viitattu 6.4.2017. http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo13196.pdf

Saarnio, J., Pohju, A. & Ahtola, H. 2014. Enteraalisen ravitsemuksen aiheet ja toteuttaminen. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. Viitattu 10.2.2017. http://www.duodecimlehti.fi/lehti/2014/21/duo11943

Von Knorring, S. & Kajander, K. 2014. Haavapotilaiden vajaaravitsemuksen hoito ja ennal-taehkäisy. Haava-lehti. Suomen Haavanhoitoyhdistyksen ammattijulkaisu 4/2014. 17.vuosi-kerta.

MUKAVAT JA ISTUVAT SUPREME DUO-KAKSOISKÄSINEET

Samassa pakkauksessa käsineet yhteen pukemiseen: Sempermed® Supreme -päällyskäsineet ja Sempermed® Supreme green -aluskäsineet. Yhdistelmä lisää turvallisuutta ja päällyskäsineen rikkoutuminen havaitaan nopeasti toimenpiteen aikana.

www.sempermed.com

Ainutlaatuinen Sempermed®-sisä-pinnoite – helppo pukea ja vaihtaa toimenpiteen aikana

Optimoitu tuntoherkkyys – ohuempi aluskäsine

Rikkoutuminen havaitaan välittömästi Tuttu Sempermed-muotoilu vähentää

käden väsymistä pitkissäkin toimenpi-teissä

supreme duo

HYVIÄ UUTISIA

LEIKKAUSTIIMILLE:

2 PARIA

KÄSINEITÄ

YHTEISPAKKA-

UKSESSA

OneMed Oy PL 10 (Metsäläntie 20)

00321 Helsinki www.onemed.fi

asiakaspalvelu@onemed.compuh. 020 786 6810

Panostamme hoitotuloksia parantaviin ratkaisuihinOlemme enemmän kuin vain toimittaja – kumppaninamme terveydenhoidon toimijat voivat tuottaa laadukkaampaa hoitoa potilaille alhaisemmin hoitokuluin. Ympäristöystävällisesti ja vastuullisesti.

OneMed Oy PL 10 (Metsäläntie 20)

00321 Helsinki www.onemed.fi

asiakaspalvelu@onemed.compuh. 020 786 6810

Panostamme hoitotuloksia parantaviin ratkaisuihinOlemme enemmän kuin vain toimittaja – kumppaninamme terveydenhoidon toimijat voivat tuottaa laadukkaampaa hoitoa potilaille alhaisemmin hoitokuluin. Ympäristöystävällisesti ja vastuullisesti.

18 | Pinsetti 3/2017

Uusi perioperatiivisen hoitotyön toimintamalli

maRia pulkkinenOsastonhoitaja, TtM HUS, HYKS, ATeK, Anestesia- ja leikkausosasto KPeijaksen sairaalakRiSTiina JunTTilaArviointiylihoitaja, DosenttiHUS Yhtymähallinto, Hoitotyön johto

Tutkimuksen keskeisenä tarkoituk-sena oli kehittää korkeatasoinen hoitotyön toimintamalli, joka pa-rantaa hoidon jatkuvuutta, potilas-turvallisuutta, potilastyytyväisyyttä sekä perioperatiivisten sairaanhoi-tajien työtyytyväisyyttä.

Aiempien tutkimustulosten perus-teella potilaan kokema ahdistu-neisuus, pelko ja kipu heikentävät hänen toipumistaan leikkaukses-ta [Marks 2015]. Aikaisemmat tut-kimukset osoittavat, että hoita-jan antama tieto ja potilaan ohjaus leikkauksen yhteydessä vähentävät leikkauksen jälkeistä kipua ja no-peuttavat potilaan toipumista [Ba-ger et al. 2015, Bailey 2010, Johans-son-Stark et al. 2014, Papastravou et al. 2012]. Hoidon jatkumon on todet-tu parantavan potilasturvallisuutta sekä lisäävän potilastyytyväisyyt-tä ja hoitajien työtyytyväisyyttä [Mo-rath et al. 2014, Lindwall et al. 2003, 2009].

Taustaa

Uusi perioperatiivisen hoitotyön toi-mintamalli on lähtöisin professo-ri Lillemor Lindwallin kehittämästä perioperatiivisesta dialogista [Lind-wall et al. 2003]. Perioperatiivinen dialogi kehitettiin ”caring science” näkökulmasta, eräänlaiseksi ihan-nemalliksi perioperatiivisen hoito-työn organisoimiseksi siten, että se ohjaisi perioperatiivisten sairaan-

hoitajien työskentelyä. Perioperatii-vinen dialogi käsittää pre-, intra- ja postoperatiivisten vaiheiden dialo-gin (keskustelun).

Uuden perioperatiivisen hoitotyön toimintamallin kehittäminen

Perioperatiivisesta dialogista muokkasimme uuden perioperatii-visen hoitotyön toimintamallin, vuo-sina 2010–2015 käynnissä ollut-ta pohjoismaista tutkimushanketta varten, jota johti professori Lind-wall (”Den perioperativa dialogen – ett applicationsmoment som skapar kontinuitet”).

Interventio

Yksi ja sama anestesiahoitaja ot-taa potilaan vastaan hänen saapu-essaan leikkausosastolle ja hoi-taa häntä sekä intraoperatiivisesti

leikkaussalissa, että postoperatii-visesti heräämössä. Ensimmäise-nä postoperatiivisena päivänä sama anestesiahoitaja käy tervehtimässä potilasta vuodeosastolla. Tämä on uusi lähestymistapa ainakin Suo-messa, jossa potilasta yleensä hoi-taa eri hoitaja intraoperatiivisesti ja postoperatiivisesti. Pre- ja posto-peratiiviset käynnit ovat harvinai-sia nykypäivänä, johtuen henkilös-töresursseista ja siitä, että potilaat saapuvat yleensä sairaalaan vasta leikkauspäivän aamuna.

Pilottitutkimus

Osana yhteispohjoismaista hanket-ta suomalaisen pilottitutkimuksen tehtävänä oli keskittyä tutkimaan, kuinka spinaalipuudutetut, primää-riin polven ja lonkan tekonivelleik-kaukseen tulevat potilaat kokivat uuden perioperatiivisen hoitotyön toimintamallin.

Maria Pulkkinen.

Maria Pulkkinen vastanotti parhaan suullisen esityksen palkinnon EORNAn presidentti May Karamilta (oikealla) ja kongressin tieteellisen komitean puheenjohtaja Jaana Perttuselta.

Pinsetti 3/2017 | 19

Aineiston keruu

Tutkimus toteutettiin vuosina 2013–2014. Tutkimukseen kutsuttiin osal-listumaan 20 aikuista potilasta, joista yksi kieltäytyi. Perioperatii-visen dialogin toteutti neljä vapaa-ehtoista anestesiasairaanhoitajaa. Anestesiasairaanhoitajat kirjoitti-vat kokemuksistaan toteutettuaan pre-, intra- ja postoperatiiviset kes-kustelut potilaidensa kanssa. Näis-sä keskusteluissa potilas ja hoita-ja vaihtoivat tietoja. Potilaalla oli mahdollisuus kertoa aiemmista leikkauskokemuksistaan, toiveis-taan esimerkiksi kipulääkityksen suhteen ja esittää kysymyksiä hoi-toon liittyvistä asioista, jotka hän-tä askarruttivat. Anestesiasairaan-hoitajat kirjasivat myös potilaiden taustatietoja aineiston keruulomak-keelle.

Aineiston sisältö

Aineistonkeruulomakkeessa oli anestesiasairaanhoitajalle suun-nattuja ohjaavia kysymyksiä, kuten

’Millaiseksi potilas kuvaa tilannettaan ja kehoaan?’ ja ’Millä keinoin autoit potilasta tuntemaan olonsa turvalli-seksi?’

Aineistoon kirjatuista teksteistä kävi ilmi, mistä anestesiasairaan-hoitaja ja potilas keskustelivat sekä kuinka potilas kuvaili tilannettaan ja tuntemuksiaan/tunteitaan kus-sakin keskustelussa (dialogissa) ja mitä huomioita anestesiasairaan-hoitaja potilaasta teki keskustelun aikana.

Aineiston analyysia varten teks-tit 57 perioperatiivisesta dialogis-ta yhdistettiin yhdeksi isoksi teksti-kokonaisuudeksi (kolme dialogia 19 potilaan kanssa), joka analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä.

Tulokset

Sisällön analyysin tuloksena aineis-tosta nousi kolme eri teemaa:u Kärsimys leikkausta odotellessa (preoperatiivinen dialogi)u Hoidon jatkumo luo yhteenkuulu-vaisuutta (intraoperatiivinen dialogi)u Yksilöllisyys koettiin huomioiduksi tulemisena (postoperatiivinen dialogi)

Johtopäätökset

Uusi perioperatiivisen hoitotyön toi-mintamalli lisäsi potilastyytyväi-syyttä. Potilaat kokivat, että hei-dät oli huomioitu yksilöinä. Heillä oli mahdollisuus osallistua omaan hoitoonsa ja he kokivat saaneen-sa emotionaalista tukea aneste-siasairaanhoitajalta. Potilaat koki-vat saaneensa hyvin tietoa hoidon etenemisestä ja ohjausta liittyen postoperatiiviseen vaiheeseen.

Tutkimuksen aikana ei raportoitu yhtään haittatapahtumaa tutkimus-ryhmän potilaissa, ilmeisesti johtu-en siitä, että hoitohenkilöstön vä-linen siirtoraportointi väheni, kun sama anestesiasairaanhoitaja hoi-ti potilasta koko perioperatiivisen prosessin ajan. Uuden perioperatii-visen hoitotyön toimintamallin mu-kainen henkilökunnan sijoittelu ei aiheuttanut lisäresurssin tarvet-ta, eikä heikentänyt osaston mui-den, perinteisellä hoitotyön toimin-tamallilla hoidettujen potilaiden hoidon laatua. Tutkimukseen osal-listuneet anestesiasairaanhoita-jat kokivat, että heille mahdollistui hoitaa potilasta osallistavalla, voi-maannuttavalla ja laadukkaalla ta-valla [Pulkkinen et al. 2016].

Kliininen jatkotutkimus

Pilottitutkimuksemme rohkaise-vat tulokset herättivät uusia tutki-

muskysymyksiä, jotka johtivat jat-kotutkimukseen. Tavoitteena on selvittää, mikä on aiemmin ke-hittämämme yhden hoitajan mal-lin vaikutus potilastyytyväisyyteen, leikkaukseen liittyvään ahdistu-neisuuteen, terveyteen liittyvään elämänlaatuun, hoitajien sitoutu-miseen työhönsä sekä leikkauspro-sessin ajalliseen sujuvuuteen.

Uuden perioperatiivisen hoitotyön toimintamallin merkitys

Tämä tutkimus käsittelee useita ajankohtaisia ongelmia erikoissai-raanhoidon saralla. Potilaiden sai-raalassaoloajat ovat lyhentyneet, joten potilaiden tulisi pystyä luot-tamaan kykyynsä selviytyä itsenäi-sestä toipumisesta kotioloissa. Suo-men terveydenhuoltolainsäädäntö antaa potilaalle oikeuden valita hoi-topaikkansa. Potilastyytyväisyys on erittäin tärkeä osa organisaatioiden kilpailukykyä. Uusi perioperatiivi-sen hoitotyön toimintamalli saattaa lisätä sairaanhoitajien sitoutunei-suutta organisaatioon. Perioperatiivisen hoitotyön vaiku-tus tulee näkyväksi tuottamalla laadukasta, turvallista ja potilas-keskeistä hoitoa kaikille potilaille.

Oheinen artikkelilyhennelmä pe-rustuu suulliseen esitykseeni, jon-ka pidin EORNA 2017 kongressissa Rhodoksella, Kreikassa toukokuus-sa 2017. Esityksen olen kirjoittanut yhdessä dosentti Kristiina Juntti-lan kanssa. Haluan kiittää Suomen Leikkausosaston sairaanhoitajat ry:tä ja Mölnlycke Health Carea mi-nulle myönnetystä apurahasta, joka mahdollisti osallistumiseni EORNA 2017 kongressiin.n

Lähdeluettelo saatavilla toimituksesta.

20 | Pinsetti 3/2017

Pohjois-Suomen Hoitotiedepäivät Kajaanissa 11. - 12.5.2017

elina keRänen Sairaanhoitaja (AMK), yamk-opiskelijaRauni leinonenKT, TtM, Yliopettaja

Pohjois-Suomen hoitotiedepäi-viä vietettiin keväisessä Kajaanis-sa toukokuussa 2017, ja ne koko-sivat yhteen vajaa 200 sosiaali- ja terveysalan asiantuntijaa keskus-telemaan hoitotyöhön liittyvis-tä kysymyksistä. Päivät tarjosivat foorumin hoitotyöhön liittyvän tut-kimus- ja kehittämistiedon esittä-miselle, yhteisille keskusteluille, verkostoitumiselle ja uusien yh-teistyöaihioiden tuottamiselle. Eräs vastaaja kiteytti päivien merkityk-sen toteamalla, että ”sain omaan esimiestyöhöni taas lintuperspektii-viä, joka on ensiarvoisen tärkeää, jotta kykenee asettamaan itsensä hoitotyön kontekstiin. Päivät auttoivat näkemään, miten asioita voidaan myös hoitaa ja oman työni merkitys tässä isossa ku-vassa jälleen sai lisämerkitystä. Olin hyvin voimaantunut päivien jälkeen. Ennen muuta saatoin verkostoitua kol-legoiden kanssa ja niistä keskusteluis-ta sain monia uusia ideoita arjen pyö-ritykseen!”

Hoitotiedepäivien teemassa koros-tettiin hoitotyötä tänään ja asiakas-ta sen keskiössä. Hoitotiedepäivien esitykset olivat moninaisia lähti-en asiakasnäkökulman tarkaste-lusta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen ja päätyen asiakkaan kohtaamiseen niin hoitotyönteki-jän kuin robotin läsnä ollessa. Ta-voitteena oli tarkastella, mitä hoi-totyö on tämän ja huomisen päivän muuttuvassa arjessa sekä, miten

asiakas otetaan huomioon aktiivi-sena, oman hyvinvointinsa edistäjä-nä ja hoitotyön kehittäjänä. Päivien yhteydessä juhlittiin myös kainuu-laisen sairaanhoitajakoulutuksen 50- ja terveydenhoitajakoulutuksen 35-vuotisjuhlia. Koulutus näkökul-ma tuli esille myös kahdessa asian-tuntijan esitelmässä.

Ohjelmasta opittua

Päivien ohjelma sisälsi asiantunti-jaluentoja, hoitotyön osaajien pos-teriesityksiä ja suullisia esityksiä. Muun muassa europarlamentaa-rikko Merja Kyllönen toi terveisiä ajankohtaisia asioita Euroopan so-siaali- ja terveysasioista. Profes-sori, TtT ja tutkimusyksikön joh-taja Helvi Kyngäs Oulun yliopiston hoitotieteen ja terveyshallintotie-teen tutkimusyksiköstä pohti esi-tyksessään päivien teemaa otsikol-la ”Asiakas hoitotieteen keskiössä”. Kyngäs tarkasteli aihetta laajas-ti ja totesi, että ”hoitotieteessä asia-kas on aina ensisijaisesti ihminen ja tämä tulee ilmetä hoitotyössä mut-ta myös organisaation kirjoitetussa strategiassa.” Mäkelän (2015) tut-kimustulosten mukaan muistutuk-sia tekivät potilaat (66 %), omaiset (20 %) ja vanhemmat (13 %), jois-ta naisia oli 72 %. Muistutuksen te-kijöiden tyytymättömyys kohdistui 86 %:ssa saatuun hoitoon ja kohte-luun. Kyngäs kysyikin, onko asiakas hoidon keskiössä? Hoitoon ja koh-

teluun liittyvä tyytymättömyys liit-tyi 15 %:ssa potilasasiakirjoihin ja niiden salassapitoon, 4 %:ssa fyy-sisen koskemattomuuden louk-kaamiseen, 9 %:ssa työntekijän epäammatilliseen käyttäytymiseen, 16 %:ssa alistamiseen ja 12 %:ssa henkiseen väkivaltaan. Epäasialli-sen kohtelun aiheuttajaksi nimettiin 46 % lääkäri, 30 % hoitohenkilökun-ta ja 12 % molemmat. (Mäkelä 2015; Kyngäs 2017.)

Dosentti TtT, yliopistonlehtori Mari Kangasniemi Itä-Suomen yliopis-tosta lähestyi teemaa pohtimalla, mikä on teknologian rooli suhtees-sa asiakaslähtöisyyteen. Kangas-niemi lähestyi aihetta pohtimalla, miksi teknologian miettiminen hoi-totyössä on yhä ajankohtaisempaa. Hän tarkasteli asiaa työelämän muutoshaasteiden kuten väestön ikärakenteen, asiakkaan ja potilaan aseman, hoitohenkilökunnan mää-rän, työn sisällön ja käytettävissä olevan teknologian näkökulmista. Aiheuttavatko muutoshaasteet ris-tiriitaa, kun vastaavasti asiakkaan

Hoitotyö tänään – Asiakas keskiössä

Mari Kangasniemi.

Pinsetti 3/2017 | 21

uu

hyvä hoito ja palvelu edellyttävät it-semääräämisoikeuksen, oikeuden-mukaisuuden, ihmisarvon kunnioit-tamisen, hyvän tekemisen ja pahan tekemättä jättämisen periaattei-den toteutumisen? Esityksen yksi havainnollinen esimerkki oli, kun Kangasniemi vertaili hoitotyön si-sällön ajallista muutosta. Hän viit-tasi Lappalaisen vuodelta 1952 ole-vaan tutkimukseen, jonka tulosten mukaan hoitotyöntekijä käytti työ-ajastaan potilaan hoitoon ja huol-toon 62–72 %. Tuolloin potilaan hoi-toon käsitettiin kuuluvan yleishoito, erikoishoito (lääkkeiden jako, si-devaihto, muut erikoistoimenpi-teet), lääkäreiden kierrot, näyttei-den otto, keskustelut potilaan ja potilaan omaisten kanssa, puhe-linkeskustelut, kirjalliset tehtävät, tiedotustilaisuudet ja neuvottelut, valvontatehtävät, sänkyjen siirto, asiointi erikois- ja muilla osastoilla ja avainten haku. Vertailukohteena oli Bellemanin ym. (2011) tutkimus, jonka tutkimustulosten mukaan po-tilaan välittömään hoitoon hoito-työntekijän työajasta kului 25–49 %. Välitön hoito käsitti potilaiden tutkimukset ja hoitotoimenpiteet, lääkkeiden antamisen ja yleen-sä lääkehoidon, vuorovaikutuksen, potilaan ohjaamisen ja avustami-sen potilaiden ja omaisten kanssa. Kokonaisuuden tarkastelun luen-noitsija kiteytti tarkastelemalla asi-akasta keskiössä teknologian nä-kökulmasta: Asiakkaan ja potilaan omahoitoa koskevaan, hoitotyön-tekijöiden työhön kohdistuvaan ja lääketieteelliseen diagnosointiin ja toimenpiteisiin kohdistuvaan auto-matiikkaan ja robotiikkaan.

Hoitotiedepäivien aikana käsitel-tiin myös näyttöön perustuvaa hoi-totyötä, sosiaali- ja terveysalan koulutuksen kehitystä ja haastei-ta samoin kuin Kainuun uuden kes-kussairaalan mukanaan tuomia muutoksia. Osallistujat pääsivät kuulemaan ja kokemaan myös päi-

vien teemaan liittyvää kainuulais-ta kulttuuria (musiikkia, tarinoita ja runoja) sekä oppimista tukevaa el-pymisliikuntaa. Eero Schroderuksen elämänmakuista tarinointia kom-mentoitiin ”ihan huippu”.

Korkeatasoisten asiantuntijoiden esitysten merkitystä oman osaa-misen kehittymisen kannalta 78 % vastaajista (N=60) oli niihin vähin-tään tyytyväisiä (ka/keskiarvo 3.97; vastausvaihtoehdot 1=tyytymä-tön…5=erittäin tyytyväinen). Tauko-jen aikana osallistujat pääsivät tu-tustumaan posteriesityksiin (18) ja yhteistyökumppaneiden mahdol-listamaan näyttelyyn. Iltapäivällä ohjelmassa oli rinnakkaissessioita, jotka käsittelivät viittä eri aihekoko-naisuutta: Lasten ja nuorten hoito-

työtä (ka 4.41), hoitotyön osaamisen kehittämistä (ka 4.33), ikääntyvän ihmisen hoitotyötä ja asiakkaan osallisuutta (ka 4.05), sosiaali- ja terveysalan koulututusta ja sen ke-hittämistä (ka 4.16) sekä kliinisen hoitotyön kehittämistä  ja potilas-ohjausta (ka 4.42). Eräs osallistu-ja kommentoi, ”erityisesti painehaa-voja ja kriittisesti sairaan potilaan tunnistamista koskevat esitykset oli-vat mieleenpainuvia ja saivat pohti-maan oman yksikön kehittämistar-peita. Mentorointi saisi ehdottomasti tulla alalle!” Perjantaina ohjelmas-sa oli niin ikään rinnakkaissessioita sekä kaikille yhteisiä asiantuntija-luentoja kuten Sairaanhoitajaliiton puheenjohtajan, TtT Nina Hahtelan esitys sairaanhoitajan asiakasläh-töisen hoitotyön tulevaisuuden nä-kymistä. Kokonaisuuden Hahtela kiteytti asian sairaanhoitajan mot-toon ”Tuen joko itse tai teknologia-avusteisesti, en tee puolesta, jos asia-kas voi tehdä itse. Arvostan asiakkaan tuottamaa tietoa”.

Hoitotyö tänään – asiakas keskiös-sä -päivien viidessä eri asiakoko-naisuudessa pohdittiin siis asiakas-lähtöisyyttä, näyttöön perustuvaa hoitotyötä ja potilasohjausta. Oh-jausteemaa käsiteltiin myös hoi-

Eero Schroderus.

Älysali.

22 | Pinsetti 3/2017

totyön opiskelijan ja työelämässä työskentelevien hoitotyöntekijöiden osaamisen viitekehyksessä. Osa esityksistä kosketti aiheita, jotka ovat tärkeitä sote uudistuksen yh-teydessä kuten terveyspalvelujen rooli asiakkaan omahoitoon akti-voinnissa ja asiakkaan osallisuuden tukemisessa. Ikääntyvän, vanhus-ten sekä lasten ja nuorten hoito-työn kehittämiseen liittyviä aiheita lähestyttiin useista eri näkökulmis-ta. Koulutuksen kehittämistä ja di-gitaalisuuden monipuolista hyödyn-tämistä erilaisissa konteksteissa käsittelevät aiheet voidaan tulki-ta myös hallitusohjelmaa tukevik-si aiheiksi. Useissa esityksissä si-vuttiin hoitotyöntekijän osaamisen kehittämisen näkökulmaa. Ajan-kohtainen aihe, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys ja tätä ilmentä-vä diversiteetti ilmenivät esityksis-sä. Kliinisen hoitotyön kokonaisuu-dessa käsiteltiin pääsääntöisesti erilaisten potilas- ja asiakasryhmi-en hoitopolkujen- ja toimintamalli-en kehittämistä.

Osallistujat olivat tyytyväisiä hoi-totiedepäivien sisältöihin ja järjes-telyihin. Palautteissa todettiin, että

”Aiheet olivat ajankohtaisia ja mielen-kiintoisesti esitettyjä”. ”Mielestä-ni asiakaskeskeisyys tuli näillä päi-villä kaikissa esityksissä hyvin esille.” Osallistujilta kysyttiin palauttees-sa, mitkä asiasisällöt olivat oman osaamisen kehittymisen kannal-ta tärkeitä. Vastauksissa kuvat-tiin laajasti päivien aikana käsitel-tyjä aiheita, jotka koettiin tärkeiksi.

”Kaikki luennot olivat tärkeitä ja päivit-tivät osaamista”, ”Kaikista mihin osal-listuin, sai jotakin omaan työhön ja tu-levaisuuden visioita”, ”Korhosen sekä Kangasniemen luennot erinomaisia ja opettavaisia. Lisäksi ePosterit ja rinnakkaissessiot, joissa olin muka-na, sai hyvän kokonaiskuvan käsitel-tävistä asioista”, ”Teknologianäkökul-ma”, ”Potilasohjaukseen liittyvät asiat ja Green care n tulo korkeakoulutuk-seen” ja ”Kliinisen hoitotyön kehittä-minen.” Palautteissa toivottiin myös

”enemmän tiedettä ja vähemmän or-

ganisaatioiden ym. esittelyä”, ”vielä enemmän asiakkaan osallistumista ja osallistamista”, ”potilasohjauksen interventioita”, ”menetelmiä/käytän-teitä, joilla asiakas saadaan aidos-ti sinne keskiöön” ja sitä, että ”sote-uudistuksen vaikutuksia olisi voinut ottaa enemmän esille”.

Palkitseminen

Pohjois-Suomen hoitotiedepäivil-lä palkittiin parhaana perinteisenä posteriesityksenä (ka 4.08) tervey-den- ja sairaanhoitaja (AMK), yamk-opiskelija, rekrytoija, Sari Hänni-sen posteri ”Rekrytoijan osaamisen kehittäminen työnhakijan osaamis-perustaisessa arvioinnissa Kainuun soten rekrytointiyksikössä”. Perus-teluissa todettiin, että posteri he-rätti katsojan ja lukijan huomion. Posterissa kuvattiin opinnäytetyön kokonaiskuva selkeästi ja loogises-ti ja käytettävissä olevaa tilaa hyö-dynnettiin tekstin, kuvan ja kuvion osalta hyvin. Sisältö kuvattiin pos-terissa täsmällisesti, kielellisesti oikein ja sisällön osalta esille tuo-tiin vain olennaisin tieto. Toiminta-tutkimus metodologiana kuvattiin selkeästi, vaikka sen mukaiset tu-lokset ja johtopäätökset olivat vie-lä kesken.

Ensimmäistä kertaa hoitotiede-päivien historiassa mukana oli-vat ePosterit (ka 4.29), joita yhteen-sä esitettiin seitsemän. Sähköinen ePosteri antaa mahdollisuuden esittää tutkimus- ja kehittämis-tietoa perinteistä posteria laajem-min ja hieman vapaamuotoisemmin. Sähköisesti esitettävä posteri muis-tuttaa perinteistä posteriesitystä, mutta esitys tapahtuu tietokoneen välityksellä varatussa esitystilassa. Hyvin suunniteltu ja toteutettu pos-teri on itsessään selkeä ja kattava. Sähköinen posteri koostuu yleen-sä yhdestä tai korkeintaan kahdes-ta diasta. Eräs esiintyjä kommentoi, että ”Pidin oman esityksen ePosteri-na ja se oli oman osaamisen kannal-ta erittäin hyvä kokemus!” Parhaana ePosterina palkittiin LT Päivi Flöjtin, LT Kristiina Kanasen, Sh Ella Kar-hun ja Sh Ulla Tuppuraisen ePoste-ri, jonka aiheena oli ”Training a blind patient performing independent au-tomatic peritoneal dialysis”. ePoste-rin arvioinnissa voidaan osin sovel-taa perinteisen posterin kriteereitä. Tällä kertaa arviointi perustui en-nen kaikkea Karhun ja Tuppuraisen suulliseen esitykseen. He hallitsi-vat aiheen. Esityksessä oli vahva, asiakkaan osallisuutta tukeva am-matillinen ote. ePosteri täytti esi-tykselle asetetut ohjeet, ja se sopi parhaiten hoitotiedepäivien tee-

uu

Kajaanin amk:n liikunnanohjaaja-opiskelijat ohjasivat taukoliikunnan.

Pinsetti 3/2017 | 23

maan ”Hoitotyö tänään – asiakas keskiössä”. Posterin avulla osoitet-tiin selkeästi innovaatio-osaamisen kehittäminen ja asiakaslähtöinen teknologian hyödyntäminen hoito-työssä.

Osallistujat ja järjestäjät

Hoitotiedepäiville oli kutsuttuna käytännön hoitotyötä tekevät, lä-hijohtajat, opettajat, opiskelijat, tutkijat ja muut kehittämistyös-sä toimivat tai kehittämisestä kiin-nostuneet. Yhteiset keskustelut siivittivät esitysten herättämiä ajatusaihioita ja yhteistyön alku-ja syntyi useita. Foorumi oli antoi-sa monenlaisille toimijoille. Pu-heenvuoron sai niin aloitteleva kehittäjä kuin kokenut asiantunti-ja, jolloin osaamisen kehittyminen mahdollistui, niin tekemällä kuin havainnoimalla. Pohjois-Suomen

hoitotiedepäivät Kajaanissa mah-dollistivat Kajaanin ammattikor-keakoulu sosiaali- ja terveysala yh-teistyökumppaneinaan Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kun-tayhtymä, Kainuun ammattiopis-to, Oulun yliopiston hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyk-sikkö, Hoitotieteen tutkimusseuran Pohjois-Pohjanmaan aluetoimikun-ta, Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Tehy ry, Kainuun kätilöyh-distys ja Kainuun sairaanhoitajat ry sekä Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry. Lisäksi sh (amk) ja yamk-opis-kelijoilla oli sekä päivien suunnit-telussa että toteutuksessa tärkeä rooli. Opiskelijat olivat osa hoitotie-depäivien onnistumista.

Seuraavat Pohjois-Suomen hoito-tiedepäivät ovat 2019 Rovaniemel-lä Lapin amk:n sosiaali- ja terveys-alan toimijoiden organisoimana.n

LÄHTEET

Ahokas, C. & Leinonen, R. (toim.) 2017. Hoitotyö tänään – Asiakas keskiössä. Tiivistelmäjulkaisu. Pohjois-Suomen hoitotiedepäivät 11.5.–12.5.2017 Kajaanissa.

Bellerman, M.A., Shaw, N.T., Mayes, D.C., Gib-ney, R.T.N. & Westbrook, J. 2011. Validation of the Work Observation Method by Activity Tim-ing (WOMBAT) method of conducting time-motion observations in critical care settings: an observa-tional study. BMC Medical Informatics & Decision Making 11(32): 1-12.

Hahtela, N. 2017. Sairaanhoitajien osaamisen haasteet nyt ja tulevaisuudessa. Asiantuntijalu-ento. Pohjois-Suomen hoitotiedepäivät 12.5.2017. Kajaani.

Kangasniemi, M. 2017. Teknologia – asiakas kes-kiössäkö? Asiantuntijaluento. Pohjois-Suomen hoitotiedepäivät 12.5.2017. Kajaani.

Kyngäs, H. 2017. Asiakas hoitotieteen keskiössä. Asiantuntijaluento. Pohjois-Suomen hoitotiede-päivät 11.5.2017. Kajaani.

Mäkelä, M. 2015. Hoitoon ja kohteluun kohdistuva tyytymättömyys. Potilaslain mukaiset muistutuk-set. University of Oulu Graduate School; Univer-sity of Oulu, Faculty of Medicine; Nursing Science, Acta Univ. Oul. D 1301.

https://kaima.kainuu.fi/ajankohtaista/Sivut/Kai-nuun-soteen-palkintoja-Pohjois-Suomen-hoito-tiedepäivillä.aspx

Sari Hännisen palkittu posteriesitys.Parhaana palkittu ePosteri, tekijät Päivi Flöjt, Kristiina Kananen, Ella Karhu ja Ulla Tuppurainen.

24 | Pinsetti 3/2017

Hoitoalalla ollaan oltu edelläkävi-jöitä muslimityöntekijöiden suhteen siinä mielessä, että työhuivit ovat ol-leet käytössä jo noin 15 vuoden ajan HUS:lla ja lähes yhtä kauan myös Helsingin Kaupungilla. Omaa huivia sai käyttää kuitenkin jo ennen kuin työhuiveja oli saatavilla. Nykyisin työhuiveja on tullut käyttöön muil-lakin aloilla ja toivottavaa mielestä-ni olisi, että ne yleistyisivät mahdol-lisimman monelle alalle.

Huolimatta työhuivien ”pitkästä” historiasta Suomen mittakaavassa, negatiivista asennoitumista musli-mityöntekijään on edelleen runsaas-ti potilaiden keskuudessa ja jon-kin verran hoitoalan ammattilaisten keskuudessa. Mainittakoon, että ni-menomaan suomalainen muslimi tuntuu olevan monelle kummastus. Itse henkilökohtaisesti ihmettelen tätä, koska ei suomalainen musli-mi mikään uusi asia ole katukuvas-sa, varsinkin jos asuu pääkaupunki-seudulla.

Hoitoalan opiskelijana sain usein op-pitunneilla vastata kysymyksiin siitä, mitä asioita tulisi huomioida, jos po-tilas on muslimi, tai rajoittaako va-kaumukseni työntekoani jollakin ta-valla. Monelle tuli yllätyksenä se, ettei muslimipotilas ole sen ”kum-mallisempi” kuin tavallinenkaan po-tilas. Käytäntömme ovat jo sellai-set jotka vastaavat muslimipotilaan toiveita. Näitä ovat yksityisyyteen liittyvät kysymykset, esimerkik-si ettei vartalosta paljasteta aluei-ta tarpeettomasti, vain se alue jota tutkitaan ja että potilas suojataan toisten potilaiden katseilta. Samaa sukupuolta oleva hoitaja tai lääkä-ri olisi toivottavaa muttei pakollista. Tämäkin on mielestäni hienosti huo-mioitu terveydenhuollossamme ja

jos muslimipotilas on pyytänyt omaa sukupuolta olevaa hoitajaa, on se pyritty järjestämään. Mainittakoon tässä yhteydessä, että kohdalleni on osunut monia ei-muslimi potilaita, jotka ovat toivoneet omaa sukupuol-ta olevaa hoitajaa, esimerkiksi van-hemmat rouvashenkilöt ovat usein sellaisia, jotka kokevat epämiellyt-tävänä, että mieshoitaja veisi heidät suihkuun tai tekisi intiimialueen pe-suja. Ruokavaliossa kiellettyjä ovat sianliha ja veri ja ruokavaliotoiveet aina kysytään jokaiselta potilaal-ta, joten sekin hoituu ilman mitään

”suurempaa numeroa”. Muslimivai-najan suhteen on niin, että omaiset haluavat itse pestä ja laittaa ruumiin. Haartmanin sairaalassa Helsingis-sä on varattu pesutila tätä tarkoitus-ta varten. Lisäksi sairaalan kappe-li on muunneltavissa juutalaisille ja muslimeille sopivaksi.

Mitä sitten en muslimihoitaja-na voi tehdä? Lista on hyvin lyhyt. Voin tehdä kaikkia hoitotoimenpi-teitä mitä potilaan hoito vaatii, riip-pumatta potilaan sukupuolesta. Ai-noa mihin en haluaisi osallistua on abortissa avustaminen. Lisäksi en

maRYam RaTilainen-elabbaSY

Kokemuksia musliminaisena hoitoalan opiskelijana ja ammattilaisena

Oman kokemukseni mukaan suhtautuminen muslimiin niin siviilissä kuin työelämässäkin

on hyvin vaihtelevaa ja värikästäkin.

Olen 37-vuotias lähi- ja sairaanhoitaja Helsingistä. Lähihoitajaopin-tojeni yhteydessä olen suorittanut myös Huslabin näytteenotta-ja -koulutuksen näyttötutkintona. Sairaanhoitajaopinnoissani olen suuntautunut perioperatiiviseen hoitotyöhön. Muslimi olen ollut 20 vuotta. Tuohon aikaan mahtuu monenlaisia kokemuksia vähemmis-tön elämästä Suomessa. Asenteissa on myös tapahtunut tuona ai-kana paljon muutosta.

Pinsetti 3/2017 | 25

Leikkaussalissa huivin ja myssyn eroa ei lähes lainkaan huomaa, koska leikkaussalissa kaikilla on päähine. Huivi käy myös leikkaussalipäähinees-tä. (HUSissa ne ovat tilattavissa pesulasta ja päiväkohtaisia niinkuin muutkin kangasmyssyt). Itse asiassa huivi on peittävämpi kuin moni tavallisesti käytössä oleva kertakäyttömyssy!

tarjoilisi alkoholia potilaalle, esi-merkiksi palvelutaloissa saattaa asukkaalla olla oma konjakkipul-lo tms, josta hän haluaisi lasillisen silloin tällöin. Muslimille on kiellet-tyä olla edes kosketuksissa (juota-vaan) alkoholiin ja tästä on luvallista myös kieltäytyä, koska alkoholi ei lii-ty ravitsemukseen. Toisin kun luul-laan, sianlihaa saa syöttää potilaal-le, jos sellaista ruokana on. Tiedän joitakin muslimihoitajia, jotka täs-tä ovat kieltäytyneet, mutta islam ei sitä vaadi. Ravitsemus on tärkeä osa potilaan hoitoa ja velvollisuus hoita-jana on huolehtia potilaan riittäväs-tä ravinnonsaannista. Toki omalta osaltani huolehdin muslimipotilai-den kohdalla, ettei heidän ruokan-sa ole ollut kosketuksissa sianlihan kanssa (esim. leikkeleet, makkara/juusto).

Oman kokemukseni mukaan suh-tautuminen muslimiin niin siviilis-sä kuin työelämässäkin on hyvin vaihtelevaa ja värikästäkin. Myös se, että muslimi on suomalainen, vai-kuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Opiskeluaikoinani jännitin aina har-joitteluun menoa siltäkin osin, mi-ten minuun tullaan suhtautumaan harjoittelupaikassa. Lisäksi minun piti aina mainita harjoittelupaik-kaan soittaessani, että minulle pi-täisi tilata työhuiveja. Minusta olisi hyvä, että työhuiveja olisi saatavilla ilman erillistä tilausta muiden työ-vaatteiden ohella vaatevarastossa. Keikkalaisenakin saattaa olla huivia käyttävä hoitaja, esimerkiksi. Hyvin usein harjoittelupaikkaan saapues-sani ensimmäisenä päivänä minua katsottiin pitkään ja koin oloni epä-mukavaksi. En kuitenkaan koskaan

antanut sen näkyä ulospäin, sillä ko-kemukseni mukaan ilmapiiri keve-nee pian, kun minuun tutustutaan paremmin ja huomataan että olen ihan ”tavallinen ihminen”. Poikkeuk-setta jokaisessa harjoittelu- ja työ-paikassa minulta on kyselty paljon asioita islamiin liittyen, sekä haluttu tietää miksi olen muslimi ja kauan-ko olen muslimina ollut. Minua eivät kyselyt haittaa, päinvastoin. Minusta on parempi, että kysytään kuin luul-laan asioita. Monelle olen ollut ainoa kontakti muslimeihin ja siten ainoa tilaisuus kysellä asioista, jotka ovat askarruttaneet mieltä. Olen myös kaikille sanonut, ettei tyhmiä kysy-myksiä ole olemassa. Ainoastaan asenteellisuus ärsyttää. Kysymyk-sen esittämisen tavasta ja sävystä näkee helposti, onko taustalla vilpi-

uu

26 | Pinsetti 3/2017

uu

tön halu tietää ja oppia vaiko pelkkä provosointi. Pari ohjaajistani on kiit-tänyt, että ovat saaneet tutustua mi-nuun ja he myönsivät heillä olleen paljon ennakkoluuloja muslimeihin liittyen, jotka hälvenivät kanssani käytyjen keskustelujen myötä. Täs-tä tuli hyvä mieli. Minusta oli hienoa, että nämä ohjaajat pystyivät myön-tämään ennakkoluulonsa ja että he myös pystyivät luopumaan ennak-koluuloistaan, vastoin parempaa tie-toa. Kaikki eivät tähän pysty, valitet-tavasti.

Pääsääntöisesti hoitohenkilökunta on ollut ammattitaitoista ja asiallista. Vain muutaman kerran kollega on ollut minulle ilkeä. Tällöin olen heti ilmaissut, ettei syrjintä kuulu am-mattitaitoisen henkilön käyttäytymi-seen. Huomautus on riittänyt ja toi-meen on tultu sen jälkeen. On myös ollut muutamia kollegoja jotka ovat olleet ystävällisiä minulle työvuoron aikana, mutta työpaikan ulkopuolel-la, esimerkiksi kotiin lähtiessä, eivät ole olleet tuntevinaan minua. Tämä on tuntunut pahalta, mutta arvos-tan heitä kuitenkin heidän ammatil-lisuudestaan, eli etteivät työaikana ole minua syrjineet. Joskus syrjin-tä on ollut työyhteisössä epäsuo-raa: muslimeista on puhuttu alen-tavaan sävyyn minun kuulteni. Myös isosiskoni on kertonut vastaavaa omasta työyhteisöstään, hänkin on hoitoalalla. Hänen kuultensa on ar-vosteltu muslimeja rasistiseen sä-vyyn, vaikka he tietävät, että hänen pikkusiskonsa on muslimi. Jokaisel-la on toki oikeus omaan mielipitee-seensä, mutta mielipiteet on pidet-tävä poissa työpaikalta.

Potilaissa sen sijaan syrjintää ja ra-sismia esiintyy paljon enemmän. Usein potilas väittää, etten ole suo-malainen ja vaatii suomalaista hoi-tajaa. Minua on nimitelty rättipääk-si, ählämiksi ja somaliksi. Surullista, että kansalaisuudestakin on tehty

nykypäivän Suomessa haukkuma-sana. Ammattitaitoani myös saate-taan epäillä ja suoranaisia valheita-kin on sanottu asiakaspalautteissa. Asiakkaan/potilaan käytös saattaa olla yleisesti ottaen töykeää. Esi-merkkinä voisin mainita näytteen-ottotilanteen, jossa asiakas jo minut nähdessään huudahti että ”vai tuol-lainen hoitaja”, ja kun ohjeen mu-kaan henkilötunnus tulee kaksois-tarkastaa ja putkien tarrottamisen yhteydessä kysyin häneltä henkilö-tietoja uudestaan, hän tiuskaisi ”luu-letko että kelakorttini on varastettu? Mitä muuta haluat tietää? Osoit-teen ja kengännumeronko?” Onnek-si kuitenkin työyhteisö ja esimiehet ovat pääsääntöisesti olleet tukena-ni ja ovat selvittäneet potilaille, ettei hoitajaa voi pelkän ulkonäön perus-teella valita. Joskus menee pitkiäkin aikoja, ettei tule yhtään komment-tia, joskus taas tuntuu, ettei muu-ta tulekaan kuin ilkeilyä ja negatii-visia kommentteja. Silloin todella henkisesti väsyy. En jaksa ymmär-tää, kuinka jotkut voivat arvottaa ih-misen pelkän ulkonäön tai jonkin ominaisuuden perusteella. Miten yksi pieni vaatekappale voi muut-taa ”kaiken”. Tuon vaatekappaleen vuoksi olen yhtäkkiä huonompi ja tyhmempi kuin muut, minulla ei ole oikeutta olla Suomessa tai minulle voi puhua kuinka törkeästi tahansa. Tuon pienen vaatekappaleen vuok-si käytöstavatkin joutavat romu-koppaan. Mielestäni todella pöyris-tyttävää ja surullista. Välillä tulee samanlainen olo kuin koulukiusa-tulla. Sinua ei hyväksytä omana it-

senäsi, mikään muu ei ole ”vikana”, ja se jos mikä on todella kulutta-vaa. Omalla kohdalla lisärasitteen tuo vielä se, että minua ei hyväksy-tä omassa kotimaassani. Voin vain kuvitella miltä sotaa pakoon lähte-vistä tuntuu vieraassa maassa ”vie-raana”.

Monesta vaikeasta tilanteesta olen selvinnyt sillä, etten ole antanut vastapuolen huomata, että huo-maan hänen asenteellisuutensa minua kohtaan. Ajan kanssa ennak-koluulot ovat hälvenneet kuin itses-tään. Valitettavaa toki on, että itse joutuu tavallaan todistamaan ole-vansa ihan normaali ja ammatti-taitoinen ihminen. Toisaalta ei eri-laisuuteen voi tottua, jos ei joudu olemaan sen kanssa tekemisissä. Yritän aina sanoa itselleni, kun tun-tuu etten henkisesti jaksa, että eh-käpä jonkun täytyy olla se pioneeri ja jään rikkoja ja ehkäpä seuraaval-la muslimihoitajalla ei enää ole-kaan niin raskasta. Silloin se kaikki, mitä itse on joutunut kokemaan, on ollut sen arvoista. Luotan myös uu-teen sukupolveen sen suhteen, että he kasvavat jo huomattavasti mo-nikulttuurisemmassa ympäristös-sä kuin missä esimerkiksi itse olen kasvanut. Suomalainen muslimi-kaan ei nuoremmalle sukupolvelle ole enää mikään ihmetys.n

Yritän aina sanoa itselleni, kun tuntuu etten henkisesti jaksa, että ehkäpä jonkun täytyy olla se pioneeri ja jään rikkoja ja eh-käpä seuraavalla muslimihoitajalla ei enää

olekaan niin raskasta.

Pinsetti 3_2017_B. Braun Medical Oy_konvertoitu.indd 1 08.08.2017 16:10:24

PIIRROS: Pasi Rajala Lääkintävahtimestari Keski-Suomen keskussairaala, leikkausosastot 1-3

Salin nurkasta katsottuna

28 | Pinsetti 3/2017

Historianurkka Simo ToivonenLeikkaussairaanhoitajaTöölön sairaala, Plastiikka-kirurginen leikkausosasto

Aiemmin tässä osiossa on käsitel-ty sairaanhoitajan koulutuksen ke-hittymistä ensin kansainvälisesti ja sitten Suomessa. Tällä kertaa tar-kastelemme hoitajaan kohdistunei-ta odotuksia, velvoitteita ja vaati-muksia.

Ei tarinaa ilman Florencea. Floren-ce Nightingalen määritelmän mu-kaan sairaanhoitajan tulee olla

”raitis ja totuutta rakastava, täsmäl-linen, rauhallinen, luotettava ja iloi-nen; sellainen jolla on keveä ja var-ma kosketus potilaaseen, sellainen joka ei kuiskutellut potilashuoneessa eikä askeltanut laiskasti.” Lisäksi piti olla ”Hiljainen mutta vikkelä olematta hätikkö, helläkätinen olematta hidas, tahdikas olematta itsetietoinen. Hil-jaisuudessa ja toivossa olkoon hänen väkevyytensä”.

Suomessa 1867 alkaneelle hoita-jakurssille valintakriteereinä olivat

”keski-ikäisyys, terveys, kestävyys, hil-jaisuus, kunnollisuus ja siivous sekä naissukupuoli.”

Hoitajien kuri ja järjestys oli kova. Kirurgisen sairaalan ohjeissa vuo-delta 1910 mainittiin muun muassa että ”Hoitajatar on olemassa potilaita eikä itseään ja vapaa-aikojaan varten.” Jo ja etenkin opiskeluaikana pyrit-tiin oppilaiden käyttäytymistä sää-telemään lukuisin määräyksin, oh-jein ja rajoituksin. Liika tyttömäisyys pyrittiin kitkemään oppilaista. Op-pilaan tuli olla” tottelevainen ja huo-maavainen, täsmällinen, tunnollinen

oppivelvollisuuksissaan ja hiljainen esiintymisessään. Puhetta ja naurua käytävissä, etehisessä ja portaissa oli vältettävä”. Jopa vähää vapaa-aikaakin ohjeistettiin: ”Vapaa-aika täytyy käyttää lepoon ja liikkeeseen ulkona raittiissa ilmassa.” Hoitajal-la oli yksi vapaapäivä kuukaudes-sa, yöhoitajalla 2 yötä ja niiden vä-linen päivä.

1965 ilmestyi ensimmäinen suoma-lainen nimenomaa leikkausosaston työtä käsittelevä kirja ”Leikkaus-osaston käsikirja”. Tämän leikka-ushoitotyölle merkittävän teoksen kirjoittivat Kaija Schwanck ja Aili Kokkonen. Tässä kirjassa on mel-ko perusteellisestikin kuvailtu nii-tä piirteitä ja odotuksia mitä leik-kausosaston hoitajalta vaaditaan ja mitä työ leikkausosastolla on. Täs-sä niistä joitain poimintoja.

”Leikkaushoitaja-hallitsee hyvin erikoisalansa sairaanhoidon ja voi olla alansa luotettava asiantuntija

-tuntee toimi- ja vastuualueensa-osaa tukea potilasta oikealla ta-valla vaikeassa elämänvaihees-sa

-noudattaa aina ehdotonta asep-tiikkaa, seuraa alansa kehitys-tä, tutkii, arvioi ja uudistaa työ-menetelmiä

-kasvattaa tietoisesti itsessään ominaisuuksia joita osaston toi-minnan erikoisluonne vaatii

-kehittää taitojaan ja palvelualtti-uttaan niin että pystyy antamaan lääkärille kaiken sen avun, mitä tällä on oikeus odottaa; mitä pa-rempi on lääkärin ja häntä avus-tavan ryhmän yhteistyö, sitä pa-rempi on lopputulos”

”Leikkausosastolla on sekä henki-nen että ruumiillinen rasitus sik-si suuri, että vailla työintoa hyväs-täkin sairaanhoitajasta kehittyy ajan mittaan vain kone, joka mekaanises-ti suorittaa sille kuuluvat välttämät-tömät tehtävät. Jos vaikeudet eivät masenna vaan päinvastoin kannus-tavat yrittämään eteenpäin, kas-vaa hänessä tietojen ja kokemusten myötä vakaumus siitä, että hän on valinnut oikean uran. Innostus työ-hön synnyttää ja kehittää niitä omi-naisuuksia joita työn hyvä suoritta-minen edellyttää.”

”Leikkaushoitajan suhtautumisel-la työtovereihin on ratkaisevam-pi merkitys kuin muilla sairaalan osastoilla, koska hoitajat joutuvat työskentelemään kiinteästi yhdes-sä; kaikkien työt kytkeytyvät toisiin-sa. Hyvä toverihenki kannustaa, tukee ja lisää viihtyvyyttä ja työteho paranee myötämielisessä, sopusointuisessa ympäristössä, jossa vaistoaa toveri-en alttiuden ja ystävällisyyden. Liialli-nen omanarvontunto on aina pahasta ja voi johtaa subjektiiviseen, rajoittu-neeseen näkemykseen.”

”Kyllin ei voitane korostaa sitä, mi-ten paljon leikkaushoitaja olemuk-sellaan ja kohtelullaan voi vaikuttaa potilaan mielialaan tämän olles-sa leikkausosastolla. Kiireisimpinä-kään hetkinä leikkaushoitaja ei saa unohtaa, että hän hoitaa sairaita ih-misiä eikä vain rutiinileikkauksia.”

Suomi täyttää tänä vuonna sata vuotta. Juhlan kunniaksi tämän vuoden Pinseteissä on hieman tuulahduksia menneiltä vuosilta. Tässä historianurkassa tarkastellaan menneitä ei-niin-ryppyotsai-sesti, silloin ennen asiat olivat hyvinkin vakavia.

Pinsetti 3/2017 | 29

Kirjoittaja on oman uransa Kirurgisessa sairaalassa 1900-luvulla (1990) aloittanut leik-kaussairaanhoitaja, joka on saanut perehdy-tyksensä lähes ensimmäisten hoitajakurssien mallin mukaisesti ja lisäksi kohdannut/kuullut Sophie Mannerheimin haamun yötöiden aika-na ainakin kolmasti.

”Leikkaushoitajan työ on vastuun-alaista ja voimia kuluttavaa, mutta se on elävää, vaihtelevaa ja mielen-kiintoista.”

Kirjassa on myös sangen yksityis-kohtaisesti kirjattu instrumen-toivan ja valvovan hoitajan tehtä-vät. Toki näihin kuvauksiin on ajan myötä tullut muutoksia ja uutta-kin, mutta sydänsisältö lienee edel-leen sama. Kirjan nyt vanhahtavalta tuntuva kieliasu saa sen tuntumaan paikoitellen koomiseltakin. Tässä muutama poiminta jotka saivat ai-nakin minut hymyilemään.

”Avustaminen leikkauksen aikana:Instrumentointi vaatii sairaanhoi-tajalta keskittymistä, rauhallisuut-ta ja valppautta. Hoitajan on sen verran oltava perillä anatomias-ta ja leikkaustekniikasta että hän jossain määrin voi etukäteen arva-ta lääkärien toivomukset ja toimia niiden mukaan. Hänen on pyrittä-vä kehittämään työskentelynsä niin järjestelmälliseksi ja nopeaksi ettei leikkaava lääkäri joudu hänen taki-aan odottamaan eikä leikkauksen kulku viivästy. Saattaa syntyä odot-tamattomia tilanteita, joihin instru-mentoija ei voi olla valmistautunut. Tällöin hän ei saa menettää malt-tiaan vaan hänen on suhtaudutta-va rauhallisesti uusiin ohjeisiin ja joustavasti muutettava toiminta nii-den mukaiseksi. On ymmärrettävää että yleinen jännitys saattaa pur-kautua hyvinkin teräviksi, instru-mentoijaan kohdistuviksi huomau-tuksiksi ja oikaisuiksi. Hänen on kuitenkin hyvä muistaa, että arvioi-malla tilanteen oikein ja toimimalla asiallisesti hän voi auttaa lääkärin voittamaan vaikeudet. Hän ei saa ottaa kuulemaansa henkilökohtai-seksi loukkaukseksi vaan opiksi. ”

”Valvovan sairaanhoitajan työstä:Leikkausta valvovan sairaanhoita-jan tehtävät ovat erittäin moninai-set. Mitä paremmin hän hallitsee työnsä ja tietää velvollisuutensa,

sitä joustavammin hän pystyy ha-vaitsemaan, missä kaikessa häntä tarvitaan. Hänen töitään on mahdo-tonta tarkkaan määritellä.

Leikkauksen alettua valvoja seu-raa tarkkaavaisena leikkauksen kulkua ollakseen tarvittaessa oma-aloitteisesti heti valmis auttamaan. Hän ei hetkeksikään saa ilmoitta-matta poistua leikkaussalista leik-kauksen aikana.

Leikkaussalin ilma ja kuumenta-vat leikkausvaatteet saattavat hios-tuttaa leikkaavaa lääkäriä. Mikäli näin tapahtuu, valvoja pyyhkii hei-dän otsansa ja kasvonsa, niin ett-eivät hikipisarat pääse valumaan leikkausalueelle. Pyyhkimisen on tapahduttava nopeasti ja lujin ot-tein; on kuitenkin pidettävä huolta siitä, että steriliteetti säilyy. Silmä-lasien käyttäjiltä pyyhitään him-mentyneet lasit.”

Kyselin kesällä Facebookissa tei-dän mielipiteitänne ja näkemyk-siänne hyvästä leikkaushoitajasta ja hänen toiminnastaan. Yllättä-vän paljon niissä tuli esille saman suuntaisia asioita kuin jo Floren-cella ja Sophiella aikoinaan. Vas-tuuntuntoisuus, ammattitaitoisuus (aika laajakin käsite), asiantunti-juus, joustavuus ja tiimityöhön ky-kenevyys mainittiin lähes kaikissa vastauksissa. Empaattisuus, rau-hallisuus, luotettavuus, tarkkuus ja organisointikyky sekä nopea pää-töksentekokyky kuvastavat myös nykypäiväistä hoitajaa. Hyvä hoita-ja osaa ”pitää jöötä”, small talka-ta mutta myös olla hiljaa ja antaa työrauhan. Mielestäni kaikki tämä on tärkeää mutta erityisesti tykkä-sin kommentista ”maalaisjärki ja tuntosarvet”. (kiitos, Nina Simokki!) Maalaisjärjen, ”hoksnokan” ja loo-gisen ajattelun tärkeyttä ei mieles-täni voi liikaa korostaa, se heijastuu järkevänä toimintana myös noissa edellä mainituissa ominaisuuksis-sa.

Itselleni (huonojen vitsien ehtymät-tömänä lähteenä) yllätyksenä tuli että oikeastaan kukaan ei mainin-nut huumoria, vaikka leikkaussalis-sa ollaan varmaan humoristisem-pia -härskiydestä puhumattakaan

- kuin muilla sairaalan osastoilla. Toki huumori on taitolaji ja tarkka ajoituksestaan.

Hauskoja kuvauksia tuli muuta-ma, Jaanan kommentti 90-luvulta oli ”Kolme kättä ja tarttumahäntä”.

4N.n hoitaja: nuori, nätti, nopea ja nöyrä. (tämä lienee kirurgin päivä-unta…). Se klassinen työnkuvauskin mainittiin :”Imee, antaa ja levittää”.

Luulenpa että kaiken tuon lisäksi nykyhoitajan työhön kuuluu rutkas-ti vielä teknistä osaamista. Kaik-ki nuo ATK-ohjelmat, rekisterit ja muu kirjaaminen. Sähkölaitteiden määrä on varmaan satakertaistu-nut sitten vuoden 1965. Myös kou-luttautuminen, tiedon hankkiminen ja myös sen tuottaminen ovat uusia asioita verrattuna aiempaan.

Summa summarum, paljon ovat hoi-tajuus ja hoitajat muuttuneet mutta toisaalta eivät. Sanottaisiinko että se perussisältö, työnkuva ja toimin-nat, on pysynyt pohjimmiltaan sa-mana. Tiettyjä asioita on tullut lisää ja vanhoja on päivitetty 2000-luvul-le.

Tästä hyvänä aasinsiltana vielä lo-puksi; tulehan päivittämään tieto-jasi ja tutustumaan ja tapaamaan vanhoja ja uusia kolleegoita Seinä-joen opintopäiville 5.-6.10.2017. Oh-jelma on tässä lehdessä ja myös FORNAn kotisivuilla www.forna.fi. On nimittäin Seinäjoen porukka pis-tänyt pystyyn KOMIAT PÄIVÄT! n

30 | Pinsetti 3/2017

FORNA ry sääntömääräinen vuosikokous

5.10.2017, klo 10.45Seinäjoki, Frami

Käsitellään sääntöjen määräämät asiat.TERVETULOA!

Continually increasing cultural di-versity sets new requirements for nursing care. Previous research show the importance of acknowl-edging the individual needs of mul-ticultural patients due to language difficulties, different cultural val-ues, customs and beliefs and ex-periences which can easily lead to misunderstandings (1-3). In day sur-gery, it is especially important to ensure the comprehension of dis-charge instructions since the pa-tient returns home just a few hours after the surgery (4).

The purpose is to describe dis-charge situation of multicultur-al patients and their families in day

Discharge counselling of multicultural patients and their families in day surgery

surgery. The aim is to develop fam-ily centered and culture sensitive care in day surgery. The data was collected by observing seven nurs-es discharging nine patients after day surgery. Observed situations were videotaped and analyzed us-ing inductive content analysis. Nine nurses were also interviewed about their experiences of discharge counselling of multicultural pa-tients. Interview method was qual-itative and inductive content anal-ysis was used in analysis. Second data collection part will include the interview of the patients and their family members as well.

Going home was seen as the goal of discharge, and all participants seek to ensure the home care instruc-tions were understood. Nurses and patients/family members had vary-ing roles in discharge, from patient centered counselling and active participation to counselling every-one the same way and patient being a passive recipient. Nurses regard-ed the counselling of multicultur-al patients as demanding and time consuming. Recognition of cultural differences was individual and the

existence of cultural differences was rejected, criticized or approved. Some nurses pursued to take cul-tural background into account while the others insisted on counselling everyone similarly.

Nurses, patients and family mem-bers used several methods to en-sure understanding of instructions. However, patients’ individual needs of counselling were not taken into consideration systematically, which could impair understanding the in-structions correctly, and thus suc-cessful home care.n

1. Koskinen L. Kulttuuri, monikulttuurisuus, monikulttuurinen hoitotyö ja maahanmuutta-ja käsitteinä. In:. Monikulttuurinen hoitotyö. Ab-delhamid P, Juntunen A & Koskinen L. (eds.) 1.ed. WSOY, Helsinki, 2010; 16–19.

2. Hanssen I & Alpers L-M. 2010. Utilitarian and common-sense morality discussions in intercul-tural nursing practice. Nursing ethics, 2010; 17: 201–211.

3. Mead E, Zoorenbos A, Javid S, Haozus E, Al-vord L, Flum D & Morris A. 2013. Shared Decision- Making for Cancer care Among Racial and Ethnic Minorities: A Systematic Review. American Jour-nal of Public Health, 2013; 103: 15–29.

4. Sinivuo R & Paavilainen E. Perheen ja sen kulttuuritaustan rooli päiväkirurgisessa hoi-dossa: systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Hoi-totiede, 2011; 23: 34–45.

Riikka SinivuoJAMK University of Applied Sciences School of Health and Social Studies Jyväskylä, FinlandUniversity of TampereSchool of Health SciencesJaRi kYlmä FT TtLYliopistonlehtoriTampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, HoitotiedemeeRi koivulaTtT, dosenttiYliopistonlehtoriTampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Hoitotiede

Abstract

Pinsetti 3/2017 | 31

Yhdi

styk

sen

sivu

t

Come together – Building Bridges in Perioperative Nursing5th NORNA-congress 29 – 30 november 2018 in Stockholm, SWEDEN

Työnantaja!Nyt on mahdollisuus ilmoittaa avoimista työpaikoista myös kotisivuillamme www.forna.fiLisätietoja: Noora Turunengsm 040 7644 289, sähköposti pinsetti@forna.fi

FORNA nyt myös Facebookissa-liity ryhmään!https://www.facebook.com/groups/146824912139680/

ARTIKKELEITA JA OPINNÄYTETÖIDEN TIIVISTELMIÄ PINSETTIIN.

Nyt sinulla on tilaisuus kirjoittaa Pinsettiin! Onko sinulla sellainen aihe takataskussa, joka koskettaa ja kiinnostaa? Olisitko halukas kertomaan siitä Pinsetin lukijoille ympäri Suomen? Tai oletko kenties tehnyt mielenkiintoisen opinnäytetyön? Tartu tilaisuuteen ja kerro siitä myös meille muille! Lähetä sähköpostia Pinsetin päätoimittajalle, ideoidaan yhdessä aikataulut ja muut yksityiskohdat kuntoon. päätoimittaja Noora Turunenpinsetti@forna.fi, 040 7644 289

WANTED!

32 | Pinsetti 3/2017Yh

dist

ykse

n si

vut

Seinäjoki kutsuu -tervetuloa opintopäiville!http://forna.fi/opintopaivat-2017

Kuvat Seinäjoen kaupunki

Pinsetti 3/2017 | 33

Yhdi

styk

sen

sivu

t

34 | Pinsetti 3/2017Yh

dist

ykse

n si

vut

Pinsetti 3/2017 | 35

Yhdi

styk

sen

sivu

t

36 | Pinsetti 3/2017Yh

dist

ykse

n si

vut

PUHEENJOHTAJALTA Jaana Perttunen

Näinä päivinä puut lähettävät koosteen lukemattomista lehdistä väripainoksena ja avuliaat tuulen pojat kantavat ilmaiseksi joka pihaan. Tarkkaile postiasi! Anna-Helena Kärkkäinen

MYÖS tämä vuoden kolmas Pinsetti on kolahtanut postiluukusta väripainoksena. Kesä on kääntymäs-sä syksyksi, kun tätä kirjoitan. Töihin tulo lomien jäl-keen merkitsee monille paluuta arkeen ja ehkä myös järjestyneempään elämään. Kesän aikana unohtuneet arkirutiinit otetaan taas käyttöön, toivottavasti virkis-täytyneenä. Vuoden värikkäin aika on alkamassa, jos luontoa katsoo.

EDELLISEN Pinsetin ilmestymisen jälkeen on tapah-tunut paljon. Toukokuun alussa Euroopan ja myös muualta maailmasta tulleet kollegat kokoontui-vat Rhodokselle EORNA kongressiin. Osallistujia oli noin 900 kaikkiaan 41 eri maasta. Kaukaisimmat tuli-vat USA:sta, Kanadasta, Australiasta, Etelä-Koreasta ja Brasiliasta. Sekä suullisia esityksiä että posterei-ta oli lukuisia, niin kuin Heli tämän lehden artikkelis-sa mainitsee, itseasiassa ennätysmäärä. Suomalaisia oli estradilla ilahduttavan paljon; viisi suullista esitys-tä ja kaksi posteria. Tässä lehdessä on artikkelit osas-ta näistä. Kongressi sujui hienosti ja paikka oli mitä parhain sekä tiloiltaan että ympäristöltään. Saimme nauttia kreikkalaisesta vieraanvaraisuudesta ja ys-tävällisyydestä täysin rinnoin. Voimme suomalaisi-na olla ylpeitä siitä, että kuulijat äänestivät parhaak-si suulliseksi esitykseksi Maria Pulkkisen esityksen ”A new model of perioperative care”, josta on tässä lehdes-sä artikkeli sekä kuva palkitsemistilaisuudesta. Läm-pimät onnittelut Marialle!

TOUKOKUUSSA järjestettiin myös FORNAn jäsen-päiväristeily; tällä kertaa Tallinnaan. Mukana oli 31 osallistujaa. Tallinna näytti meille parhaat puolen-sa. Sää oli suosiollinen ja ravintola Crun illallinen to-della maittava. Sunnuntaina tutustuttiin Viron tervey-denhoitomuseoon erittäin asiantuntevien oppaiden johdolla. Kiitos kaikille osallistujille mukavasta mat-kaseurasta. Ensi vuonna järjestetään taas jäsenpäi-vä, johon toivotamme teidät tervetulleiksi. Tarkempaa tietoa järjestelyistä tulee vuoden 2018 ensimmäisessä Pinsetissä ja yhdistyksen kotisivuilla alkuvuodesta.

PARI PÄIVÄÄ sitten sattui silmiini mukava uutinen valtion ensi vuoden budjettiesityksestä. Hoitotyön tutkimukselle on ensimmäistä kertaa osoitettu suo-raan määrärahoja valtiovarainministeriön tuorees-sa budjettiesityksessä. Hoitotyön tutkimusrahat koh-dennetaan Hoitotyön tutkimussäätiö HOTUS:lle, jonka tehtävä on edistää ja vakiinnuttaa sosiaali- ja terve-ydenhuollon näyttöön perustuvaa hoitotyötä. Hoito-työn merkitys SOTE-palveluiden vaikuttavuudelle ja laadulle on mittava, koska esimerkiksi alan työnteki-jöistä noin 72 % on hoitotyöntekijöitä. Vanhentuneiden toimintatapojen korvaaminen yhtenäisillä näyttöön perustuvilla toimintatavoilla parantaa terveydenhuol-lon kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta. Hyvän hoidon lopputuloksen kannalta on olennaista, että vai-kuttavan lääketieteellisen hoidon lisäksi muiden am-mattiryhmien toiminta sekä koko hoitoketju perus-tuvat tutkittuun tietoon ja parhaaseen mahdolliseen näyttöön. (www.hotus.fi)

NÄISSÄ TUNNELMISSA toivotankin kaikki tervetul-leeksi Seinäjoen opintopäiville lokakuussa. Luvassa on laatua lakeudelta; kiinnostavia luentoja ja inspiroi-via tapaamisia kollegoiden kanssa.

Lopuksi vielä kesäkuva lomamatkalta Itävallasta.

JAANA

Pinsetti 3/2017 | 37

Yhdi

styk

sen

sivu

t

OPINNOT JA KOULUTUS Minna ikonen

koulutus- Ja tiedotussihteeri

Koulutuksia 2017

n Päiväkirurginen koulutuspäivä 22.9.2017, Tampere, Scandic City, Suomen päiväkirurginen yhdistys ry

n Syyskoulutuspäivät 28.-29.9.2017, Helsinki, Clarion Hotel, Suomen anestesiasairaanhoitajat ry

n Suomen leikkausosaston sairaanhoitajien opintopäivät 5-6.10.2017 Seinäjoki, Forna ry

n Syksyn koulutuspäivät 5-6.10.2017 Helsingissä, Suomen Verisuonihoitajayhdistys ry

n Tehohoitopäivät 2.-3.11.2017, Helsinki, Marina Congress Center, Suomen Tehohoitoyhdistys ry

n 5th NORNA-congress 29-30.11.2018, Tukholma

KYLLÄ AIKA menee nopsaan, nyt on käsillä jo vuoden kol-mas Pinsetti. Tätä kirjoittaessa on heinäkuu aivan lopuillaan ja elokuu tekee tuloaan. Ehkä hyväkin, niin saa arjen kulke-maan ehkä pikkasen paremmin. Kesä kun on mennyt sitä odotellessa, eikä se sitten kuitenkaan koskaan oikein tullut-kaan. Ehkä siksi juuri aika on mennyt ehkä liiankin vauhdil-la. Mutta taas ollaan täydessä vauhdissa ja syksyn opintopäi-viä kohti mennään. Ne on melkein jo ihan kohta . Tulkaahan kaikki Seinäjoelle.

OPINTOPÄIVILLÄ tarjolla monipuolinen ohjelma ja tuttuun tapaan opintopäivillä pidetään yhdistyksen vuosikokous. Joka vuosi on erovuorossa hallituksen jäseniä eli jos sinua yhtään kiinnostaa työskentely Fornan hallituksessa, tule opintopäi-ville tai laita s-postia halukkuudesta olla ehdolla hallitukseen.

Mukavaa syksyä kaikille

MINNA

Minulle voi laittaa s-postia tiedotussihteeri@forna.fiMuistathan käydä Fornan kotisivuilla www.forna.fiLiity myös Fornan -ryhmään!

JÄSENSIHTEERI TIEDOTTAA:Yhdistyksen toiminnan ja tavoitettavuuden vuoksi muista päivittää toimiva, sinuthyvin tavoittava meiliosoite jäsensihteerille:jasensihteeri@forna.fi

Pinsetti on FORNA ry:n (Suomen leikkausosaston sairaanhoi-tajat) ammattilehti. Se lähetetään yhdistyksen jäsenil-le, sairaalatarvikeyrityksille, tukimaksun maksaneille ja lehden tilanneille.

JulkaisijaFORNA ryParlamentti, Mannerheimintie 44 A, 00260 HelsinkiY-tunnus 0823538-1www.forna.fisähköposti hallitus@forna.fiPäätoimittajasähköposti pinsetti@forna.fi

Pinsetin tilaukset ja osoitteenmuutokset www.forna.fi jasensihteeri@forna.fi

TilaushintaVuosikerta 45 €, ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Opiskelijalehtitilaus 15 € ja yhdistyksen jäsenmaksu 20 €/vuosi, sisältää Pinsetti-lehden.

IlmoitusmyyntiMinna Ikonentiedotussihteeri@forna.fiReklamaatiot tehtävä kirjallisesti 8 vuorokauden kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehden vastuu rajoittuu enintään ilmoitushintaan.

Ilmoitusaineiston toimitusGraafinen suunnittelija Piia ViikariGsm 040 549 7519 Aineistojen lähetys sähköpostitse: aineistopankki@gmail.com

Nro Ilmoitusten jättöpäivä Ilmestyy

1 3.2.2017 viikko 10

2 21.4.2017 viikko 21

3 4.8.2017 viikko 36

4 17.11.2017 viikko 51

29. vuosikerta

Ilmoituskoot ja -hinnat2., 3. ja 4. kansi (takakansi): 1/1 sivu (210x297 mm) 800 €Tekstissä: 1/1 sivu 700 €1/2 sivu 450 €1/4 sivu 170 €1/6 sivu 100 €

Vuosialennus 15 %.

Jos ilmoitus ulottuu marginaaleihin, tarvitaan5 mm leikkausvarat kaikille sivuille (bleed) sekä leikkausmerkit.

AineistovaatimuksetHinnat edellyttävät painovalmista ilmoitusaineistoaPDF-muodossa.

Tekniset tiedotLehden koko A4, 210 x 297mmPainosmäärä 2000 kplISSN 1236-8237Palstaleveys:1 palsta 43mm2 palstaa 90mm3 palstaa 185mmPalstakorkeus:Koko sivu 270mm1/2 sivua 133mm

Paino Forssa PrintEsko Aaltosen katu 2, 30100 ForssaPuhelin 03 42351

Ilmestymisaikataulu

pinsetti Mediakortti 2017

C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K

ChloraPrep-mainos-CHLP022016-B5-takakansi-cmyk.pdf 1 17.7.2016 12.54

Ilmoituskoot ja -hinnat2., 3. ja 4. kansi (takakansi): 1/1 sivu (210x297 mm) 800 €Tekstissä: 1/1 sivu 700 €1/2 sivu 450 €1/4 sivu 170 €1/6 sivu 100 €

Vuosialennus 15 %.

Jos ilmoitus ulottuu marginaaleihin, tarvitaan5 mm leikkausvarat kaikille sivuille (bleed) sekä leikkausmerkit.

AineistovaatimuksetHinnat edellyttävät painovalmista ilmoitusaineistoaPDF-muodossa.

Tekniset tiedotLehden koko A4, 210 x 297mmPainosmäärä 2000 kplISSN 1236-8237Palstaleveys:1 palsta 43mm2 palstaa 90mm3 palstaa 185mmPalstakorkeus:Koko sivu 270mm1/2 sivua 133mm

Paino Forssa PrintEsko Aaltosen katu 2, 30100 ForssaPuhelin 03 42351

Mediakortti 2017

BARRIER® työpuvut

Puhtautta ja raikkautta joka päivä

Ansaitset puhtaan ja hygieenisen työpuvun joka kerta Korkea puhtaus yhdistettynä nykyaikaiseen tyyliin antaa raikkaan ja hygieenisen alun jokaiselle päivälle. Ei kulumista. Ei tahroja ja hajuja. Ei huolta. Tuotevalikoimaamme kuuluu laaja valikoima työpukuja, lämmittelytakkeja ja puhdasilmapukuja. Malli, materiaali, väri ja koko – valitse mieleisesi.

Todistamme sen joka päivä Mölnlyckellä kaikkea tekemistämme ohjaa yksi tavoite: auttaa terveydenhuollon ammattilaisia tekemään parhaansa. Haluamme todistaa sen joka päivä.

Lue lisää: www.molnlycke.fi Mölnlycke Health Care Oy, Pitäjänmäentie 14, 3. krs, 00380 Helsinki. Puhelin: 0201 622 300. Mölnlycke® -tavaramerkit, -nimet ja -logot on rekisteröity maailmanlaajuisesti yhdelle tai useammalle Mölnlycke Health Care -yhtiölle. © 2017. Mölnlycke Health Care AB. Kaikki oikeudet pidätetään. FISU0321707