Kilpailu­

viraston

uutislehti 3 • 2008

Kilpailuvirasto tuli aikuisikäänKilpailuvirasto on tullut 20 vuoden ikään. virasto perustettiin vuonna 1988 kilpailuhallinnon uudelleen organisoinnin yhteydessä. Myös kilpailulainsäädännöllä on juhlavuosi, kilpailunrajoituslaki täytti vuoden alussa 50 vuotta. 3 JATKUU s. 8

Kilpailu hyödyttää kuluttajaakinMinisteri tarja Cronbergin mielestä kilpailu­lainsäädäntö on myös parasta kuluttajalainsää­däntöä. Kuluttajankin kannalta on tärkeää, että markkinat toimivat. 3 JATKUU s. 4

Suhdanteet ja KIVIKun taloudelliset suhdanteet kääntyvät laskuun, myös kilpailuviranomaisilta vaaditaan valppautta. toisaalta tarvitaan myös syvällistä arviointia – edessä saattavat olla haasteelliset ajat, sanoo Kilpailuviraston johtaja Martti virtanen. 3 JATKUU s. 2

suomessa ja koko maailmantaloudessa

on viime vuodet eletty vakaan ja vahvan

taloudellisen kasvun aikaa. Kuluvana

vuonna suhdanteet ovat kuitenkin kiis­

tatta kääntyneet ainakin kehittyneissä

teollisuusmaissa laskuun. rahoitusmark­

kinoitten ollessa tätä kirjoitettaessa poik­

keuksellisen epävakaassa tilassa julkisuu­

dessa taitetaan nyt peistä siitä, miten syvä

ja pitkäaikainen suhdannelaskusta tulee

ja siitä, ovatko suomen talouden kehitys­

näkymät lohdullisemmat kuin muiden

teollisuusmaiden.

näyttää kuitenkin var­

sin selvältä, että talo­

udellisen kasvun ja in­

flaation välinen suhde

on kaikissa teollisuus­

maissa muuttumassa

olennaisesti epäedulli­

semmaksi kuin aiem­

pina vuosina. samaan

aikaan kun taloudelli­

nen kasvu lähestyy nol­

laa, vuotuinen inflaatio

on noussut 4–5 pro­

sentin tienoille; lähes­

tytään siis stagflaation

tyyppistä tilannetta.

rajulta näyttävä suh­

dannekäänne ja tulevan taloudellisen

kehityksen epävarmuus pakottavat nyt

sekä yritykset ja kotitaloudet että poliitti­

set päättäjät ja julkishallinnon organisaa­

tiot arvioimaan toimintastrategiaansa ta­

loudellisten menetysten minimoimiseksi

ja omien tavoitteittensa saavuttamisen

turvaamiseksi. Kilpailuviraston toiminnan

kannalta olennaista on se, että talouden

suhdannevaiheella on olennainen vaiku­

tus siihen, millaisia kilpailunrajoituksia

viraston käsiteltäväksi tulee.

Korkeasuhdanteelle on tyypillistä hyödyk­

keiden hyvä menekki ja ajoittaiset saata­

vuusongelmat sekä hintojen nousutai­

pumus. erityisesti suomen kaltaisissa

maissa, joissa markkinat ovat laajalti

keskittyneet ja määräävä markkina­asema

on tavallinen ilmiö, kilpailuviranomais­

ten tietoon saatetaan runsaasti epäilyksiä

kohtuuttoman korkeista hinnoista tai hin­

nan korotuksista. tyypillistä on myös se,

että korkeammalla hintatasolla on usein

taipumus jäädä

pysyväksi, vaikka

alkuperäiset syyt

hintojen kohoami­

selle olisivat pois­

tuneet. Myös toi­

mituskieltoja ja

muita mielivaltai­

siksi epäiltäviä me­

nettelyjä voi esiin­

tyä, kun myyjien

merkittävä markki­

navoima ja vahva

kysyntä kohtaavat

markkinoilla toi­

sensa. Yrityskaup­

poja tehdään myös

runsaasti, kun pääomia rakennejärjestely­

jen toteuttamiseen on hyvin saatavissa.

Matalasuhdanteessa hyödykkeitten ky­

syntä on heikkoa. Myyjien kannusteet

sulkea kilpailijoita pois markkinoilta ja

lisätä näin tuotantokapasiteettinsa käyt­

töastetta vahvistuvat näin ollen. suomen

olosuhteissa voidaan tällöin odottaa tu­

levan esiin erityisesti epäilyksiä saalis­

tushinnoittelusta ja muistakin menette­

Suhdanteet ja KIlpaIluVIraSto tÄssÄ nuMerossa:

pääkirjoitus

uusia kasvoja kilpailupolitiikassa

KIVI selvitti kilpailutilannetta rakennusalalla

ongelmia myös rakennusalan säätelyssä

Kilpailuvaikutukset syrjässä myös

tekijänoikeuslakiuudistuksessa

20 vuotta kilpailun hyväksi

MtV / Canal+ -kauppa jatkokäsittelyyn

Kilpailuoikeudellinen vuosikirja myynnissä

Sidosryhmien mielikuvia KIVIstä tutkittiin

henkilöstöuutisia

uusi sovintomenettely

komission kartelliasioissa

eu:n parlamentti vauhdittaa

palvelujen vapauttamista

julKaISIja: Kilpailuvirasto, pitkänsillanranta 3 a, pl 332, 00531 helsinki, (09) 731 41, www.kilpailuvirasto.fi

päätoIMIttaja:

päivi Kari, (09) 7314 3390

paivi.kari@kilpailuvirasto.fi

toIMIttaja:

Marketta salin, (09) 7314 3331

marketta.salin@kilpailuvirasto.fi

tIlauKSet ja oSoItteenMuutoKSet:

sähköposti:

tiedotus@kilpailuvirasto.fi

Julkaisu on maksuton.

paIno:

pekan offset 2008

issn 1795–2220

Jaa

nis

Ker

Kis

3

lytavoista, joilla suljetaan kilpailijoita

keinotekoisesti pois markkinoilta. Yri­

tyskauppojen määrä yleensä laskee,

mutta esiin tulevilla tapauksilla on tai­

pumus olla erityisen hankalia, koska

niiden seurauksena saat­

taa olla markkinoiden

olennainen keskittyminen

ja tuotantokapasiteetin

merkittävä väheneminen.

Kartellien suhde suhdan­

nevaiheeseen on muihin

kilpailunrajoituksiin verrat­

tuna jossain määrin epä­

selvempi, koska korkea­

suhdanteessa kartellista on helpompi

sopia, mutta matalasuhdanteessa kiel­

lettyyn yhteistyöhön on toisaalta suu­

rempi tarve.

Kilpailuviranomaisen kannalta stagflaa­

tio­olosuhteet ovat sikäli haasteelliset,

että esiin saattaa tulla sekä korkea­ että

matalasuhdanteelle tyypillisiä ongel­

mia kun sekä hintojen nousu että ka­

pasiteetin vajaakäyttö ovat taloudessa

vallitsevina. Kartellienkin osalta stag­

flaatio sekä helpottaa kolluusion toteut­

tamista että vahvistaa tämän kannus­

teita. esiin voi lisäksi nousta erityisiä

kriisialoja, joilla saatetaan ajautua kil­

pailun kannalta kyseenalaisiin erityis­

järjestelyihin.

Kansalaisten ostovoi­

man vähetessä kilpai­

lun ja sen puutteen

merkitys tulee toisaalta

aiempaa selkeämmin

esiin. tilanne on näin

otollinen kilpailuviran­

omaisten työn luon­

teen ja merkityksen

osoittamiseen, mutta arvatenkin saat­

taa esiintyä myös halua syyttää vaikeuk­

sista kiristynyttä kilpailua – tai kilpailu­

viranomaisia.

Kilpailuvirastolta suhdannekäänne vaa­

tii toisaalta valppautta ja ketteryyttä,

toisaalta syvällistä arviointia ja kykyä

viestiä arviointien tuloksista myös

kansalaisille. edessä saattavat siis olla

haasteelliset ajat – myös kilpailuviran­

omaisille. n

JohtaJa Martti virtanen

– ostovoiman vähetessä kilpailun merkitys tulee selkeämmin esiin.

Kun työministeriö ja kauppa- ja teol-lisuusministeriö yhdistyivät vuoden alussa, Cronberg sai kilpailu- ja kulut-taja-asiat hoidettavakseen. Ministeri on yhdistelmään hyvin tyytyväinen ja sanoo, että kilpailulainsäädäntö on pa-rasta kuluttajalainsäädäntöä. ”Kulutta-jankin kannalta on tärkeää, että mark-kinat toimivat”, hän tarkentaa.

Katsoessaan historiaan ministeri ar-vioi ilmapiirin muuttuneen suhteessa kilpailuun. Vedenjakajana hän näkee Suomen liittymisen Euroopan unio-niin. Sitä ennen kulttuuri oli toinen; asioista paljolti sovittiin ja sitä pidet-tiin melko luonnollisena. Nyt ihmisten asenteet ovat muuttuneet ja kilpailulle annetaan oma merkityksensä.

Kaavoitus ohittaa aukioloajat

Kaupan kilpailuun eivät ministerin mielestä niinkään vaikuta liikkeiden aukioloajat kuin kaavoitus ja kauppa-paikkaluvat. Jos halutaan lisätä kan-sainvälistä kilpailua ja sitä tietä saada ruuan hintaa alenemaan on puututta-va näihin seikkoihin.

Kauppa on toki keskittynyttä pie-nissä maissa, kuten kaikissa Pohjois-maissa. ”Ruotsissa on kuitenkin 30

vuoden ajan ollut kaupoilla vapaat au-kioloajat, eikä sillä ole ollut vaikutusta ruuan hintaan”, ministeri sanoo.

harmaa talous vääristää kilpailua

Harmaa talous on Cronbergin mie-lestä ongelmallinen asia, josta pitäisi päästä eroon. ”Se on suurin kilpailun vääristäjä Suomessa.” Ministeri myön-tää, että harmaan talouden poistami-sen tärkeys on kyllä tunnustettu hal-linnossa laajemminkin. ”Harmaan talouden syntyminen pitää saada eh-käistyksi jo ennakkoon. Valvonnalla, valistuksella ja tiedotuksella on tässä sijansa”, ministeri linjaa. Työministe-riössä kehitettiin ns. tilaajavastuulaki, joka mahdollistaa kaikkien tuotanto-ketjun osien kontrollin.

energia-alalle lisää kilpailua

Miten kilpailua sitten saataisiin lisät-tyä kilpailun kannalta ongelmallisilla aloilla, kuten energiasektorilla? Mi-nisterillä on reseptejä tähän: ”Kuten EU:n komissiokin on esittänyt, säh-köntuottaja ei saisi omistaa kantaverk-koa. Nykyinen tilanne toimii kilpailua estävästi. Lisäksi kaikilla energiamuo-

Ministeri tarja Cronberg törmäsi kilpailulainsäädäntöön ensimmäisen kerran työskennellessään Wall streetillä 70­luvulla. hän oli yrityskonsultti ja toimi riskirahoituksen alueella. työ edellytti myös kilpailulainsäädännön kehi­tyksen seuraamista.

Työministeri Tarja Cronberg: kilpailulainsäädäntö on myös parasta kuluttaja lainsäädäntöä

uuSIa KaSVoja KIlpaIlupolItIIKaSSa

leh

tiK

uva

5

doilla on oltava pääsy verkkoon. Tämä vaatii markkinaehtoista tukea eri ener-giamuodoille.”

”Suomi on kaiken kaikkiaan ollut edelläkävijä kilpailun avaamisessa energia-alalla”, ministeri arvioi. ”Eu-roopan tasolla, erityisesti Saksassa ja Ranskassa, on ilmennyt protektionis-mia, eli omien markkinoiden suojelua kilpailulta.”

Kunnissa tarvitaan hankintataitoja

Kunnat ovat kehittäneet tuotantotoi-mintaansa monilla eri aloilla ja avan-neet markkinoita. Hyötyjiä ovat muun muassa kuntalaiset. Ministeri pitää tärkeänä, että julkisilla ja yksityisillä toimijoilla on tasavertaiset lähtökoh-dat yrittämiselle. Kun kunnissa kilpai-lutetaan palveluja, tarvitaan ministerin mukaan myös hyvää tilaajaosaamista ja hankintalain tuntemusta. ”On myös varmistettava, että pienet yritykset saa-

daan toimimaan. Se luo markkinoille dynamiikkaa, kun uusia yrityksiä syn-tyy.”

”Periaatteessa on siis hyvä avata julkisille pal-veluille kilpailua, vaikka tietyille aloille kilpailu ei mielestäni sovi. Haluan esimerkiksi että meillä säilyvät ilmaiset kirjastot”, rajaa ministeri. ”Myös so-siaalipalveluiden kohdalla on tasapainoa haettava kil-pailuttamisen ja markkinaehtoistami-sen välillä.”

palvelujen vienti nojaa vuorovaikutustaitoihin

Valmisteilla oleva palveludirektiivi va-pauttaa palvelukaupan Euroopan uni-onin alueella. Ministeri katsoo asiaa niin, että on erilaista viedä palveluja kuin muita tuotteita. ”Palvelut ovat

vuorovaikutusta ihmisten välillä, ja silloin on otettava huomioon eri mai-den erilaiset kulttuuriperinteet ja tot-

tumukset, toisin kuin tavaroiden liikuttelus-sa.” Siivousyhtiö ISSin onnistunutta kansain-välistymistä ministeri pitää tässä suhteessa esimerkillisenä.

Cronbergin mie-lestä nimenomaan sosiaali- ja terveys-

palveluiden viennissä toisiin maihin kulttuuriset eroavaisuudet on otettava huomioon. Hän luottaa kuitenkin suo-malaiseen osaamiseen tässä suhteessa ja uskoo myös tulevaan menestysta-rinaan palveluiden viennissä. Tähän tähdätään myös TEM:n uuden inno-vaatiopolitiikan kehittelyssä, jossa on huomioitu palveluinnovaatiot. ”Suomi pysyy hyvin mukana”, ministeri uskoo. n

uuSIa KaSVoja KIlpaIlupolItIIKaSSa

– harmaa talous on suurin kilpai­lun vääristäjä suomessa.

Kilpailupolitiikka ryhmän johdossa Elise Pekkala

Hallitusneuvos Elise Pekkalan, VT, Master of European Law, ura minis-teriössä alkoi vuonna 1986. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän toimi sil-loisen KTM:n markkinaosaston sisä-markkinaryhmän vetäjänä. Vuoden 2008 alusta Pekkala on toiminut työelämä- ja markkinaosastolla, jos-sa hänen johdettavanaan on kilpai-lupolitiikkaryhmä. Ryhmälle kuuluu kilpailulainsäädännön valmistelu, julkiset hankinnat ja EU-valtiontuki. Elise Pekkala on tunnettu hankin-talain asiantuntija, ja on toiminut

muun muassa lakia uudistaneen työ-ryhmän puheenjohtajana.

Mikä on mielestänne kilpailupolitiikan

asema suhteessa muuhun elinkeino- ja

talouspolitiikkaan?

– Mielestäni se on välttämätön edel-lytys markkinoiden toiminnalle ja yritysten kasvulle sekä yritysten, kuluttajien että hallinnon näkökul-masta. Säätelyn luomia pelisääntöjä pidetään kuitenkin usein niin itses-tään selvinä asioina, etteivät kilpai-lupoliittiset näkökohdat aina nouse

3 JATKUU s. 6

iDa

piM

eno

FF

6

uuSIa KaSVoja KIlpaIlupolItIIKaSSa

KIVI selvitti kilpailu tilannetta

rakennusalallaKilpailuvirastossa keväällä valmistunut selvitys osoitti, että rakennusalan kilpailuun ja markkinoiden toimivuuteen liittyvät haasteet ovat monitahoinen yhdistelmä useita osa-ongelmia. Ongelmat muodostuvat suuresta joukosta yk-sittäisiä ongelmia, joista mikään ei ole yksinään erityisen dramaattinen. Selvityksen aikana ei tullut esille karkeita kartelliepäilyjä eikä myöskään muita selkeästi kiellettyjä kilpailunrajoituksia.

Selvitys todisti sen, etteivät yksittäiset toimenpiteet, ku-ten kilpailunrajoituskieltojen valvonta, sellaisenaan riitä takaamaan markkinoiden toimivuutta. Vastuu rakentami-sen, asuntojen sekä asumisen hinnasta ja laadusta kuuluu kaikille alan toimijoille ja päättäjille. Markkinoiden toi-mivuuteen liittyvien haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan useita samaan suuntaan vaikuttavia toimenpiteitä. Pysy-vien muutosten aikaansaamiseksi on tähän liittyvää työtä tarpeen jatkaa ja syventää.

Ari Ahonen • Lasse Pöyry • Jussi Pääkkönen • Riitta

Ryhänen: Rakennusalan markkinoiden toimivuus

– ongelma-alueita ja edistämisen mahdollisuuksia, 216 s.

Kilpailuviraston selvityksiä 1/2008, Tilaukset:

tiedotus@kilpailuvirasto.fi, puhelin: 09 7314 3356

Julkaisu pdf-muodossa: www.kilpailuvirasto.fi -> Julkaisut

terävimpään kärkeen erilaisissa stra-tegia- ja tavoiteasiakirjoissa. Laaduk-kaan kilpailusääntelyn ja tehokkaan toimeenpanon merkitystä ei kuiten-kaan kyseenalaisteta, vaikka joistain yksityiskohdista voi näkemyseroja ol-lakin.

Kilpailu- ja kuluttaja-asiat olivat aikai-

semmin KTM:ssä samassa yksikössä, nyt

ne ovat erillään. Mitä ovat saavutetut

edut ja mahdolliset haitat?

– Mahdollisia haittoja on liian aikaista arvioida, mutta samalla osastolla olem-me edelleen ja asioita hoitavat henki-löt ovat ryhmäpäälliköitä lukuun otta-matta samoja. Lisäksi kilpailu- ja ku-luttajaviranomaiset ovat tehneet hyvää yhteistyötä keskenään jo pitkään enkä usko ministeriötason organisoitumi-sen tätä juuri muuttavan. Kilpailupo-liittisten asioiden kokoaminen yhteen on sen sijaan näkynyt synergiaetuna jo monissa käytännön kysymyksissä. Ryhmän vastuulle kuuluvat osa-alueet ovat joiltain kohdin päällekkäisiä tai si-vuavat läheisesti toisiaan, joten myös toimintamalleissa voitaneen hyödyn-tää samoja ratkaisuja.

Kilpailulain tarkistamistyöryhmä on lop-

pusuoralla? Mitä odotuksia Teillä on sen

suhteen?

– Tavoitteena on rakenteeltaan selkeä ja toimiva laki. Työryhmän listalla on joukko uudistuksia, joihin varmaan löytyy kaikkien osapuolien kannalta kohtuullinen ratkaisu. Yhtenä tärkeä-nä tavoitteena pidän sitä, että Kilpai-luvirastolle tulisi aiempaa paremmat mahdollisuudet panostaa työssään kil-pailun kannalta merkittävien rajoitus-ten poistamiseen.

Ns. Julki-työryhmä eli kilpailuneutrali-

teettityöryhmä jättää myös lähiaikoina

raporttinsa. Tarkoitus on varmistaa yk-

sityisen ja julkisen palvelutuotannon ta-

savertaiset edellytykset kilpailupolitiikan

keinoin. Miten merkittävästä asiasta

yhteiskunnan kannalta on kyse ja miten

TEM:ssä edetään sen jälkeen, kun ehdo-

tukset on saatu?

– Julki-työryhmä on kartoittanut ongelmaa eri näkökohdista ja kuullut laajasti sekä yritysten että julkisten pal-velutuottajien edustajia. Ongelmakoh-dat alkavat hahmottua, mutta mitään yksittäistä selvää ratkaisua ei ole. Työ on keskittynyt nyt erityisesti kunta-sektoriin, koska valtion liikelaitosten asemaa arvioidaan erikseen. Julkisen elinkeinotoiminnan laajuutta ja vaiku-tuksia muun muassa alueen yritysten asemaan selvitellään parhaillaan. Työ-ryhmän ehdotukset menevät aikanaan lausuntokierrokselle ja niistä laaditaan vaikutusarvio.

Kesällä lehdestä saatiin lukea (Turun

Sanomat 22.7.), että ”ministeriö sorvaa

Kilpailuvirastosta valitusruuhkan pur-

kajaa, kun markkinaoikeus tukkeutuu

julkisten hankintojen määrästä”. Kirjoi-

tuksessa esitettiin, että oikeusministeriön

ja elinkeinoministeriön vuonna 2007 pe-

rustama työryhmä kaavailee valituksien

ohjaamista muun muassa Kilpailuviras-

toon. Onko tällainen hanke edennyt, ja

miten itse suhtaudutte asiaan?

– Markkinaoikeuden työmäärään vai-kuttavat monet seikat. Ruuhkaa on on-nistuttu purkamaan lisäresursseilla ja ihanneratkaisu olisikin, jos resurssit voitaisiin pysyvästi saada työmäärän edellyttämälle tasolle. Kilpailuviras-toa on tarjottu vuosien varrella milloin neuvonta-, milloin valitusviranomai-seksi tai sovitteluelimeksi. Työryhmä ei ole kuitenkaan edennyt vielä niin pitkälle, että mahdollisen valvonta- tai muun toimeenpanoviranomaisen tar-peesta tai nimestä olisi päästy keskus-telemaan. Mielestäni kyse on aina vii-me kädessä resursseista. Oli taho mikä hyvänsä, niin hankintoihin liittyvään ohjaukseen ja ristiriitojen ratkaisuun tarvitaan ihmisiä. Parasta olisi, jos asi-oihin voitaisiin vaikuttaa jo ennen vali-tusvaihetta. n MS

7

Kilpailuvaikutukset syrjässä myös tekijänoikeuslaki-uudistuksessaLain säännöksillä ei tulisi yleensä puuttua markkinaosapuolten sopi-musvapauteen ja taloudelliseen itse-määräämisoikeuteen eli markkinoi-den toimintaan. Tämä taustanaan KIVI pitää ongelmallisena sitä, jos sähköisen viestinnän monikanavai-sessa jakelussa poikettaisiin sopimus-vapaudesta ilman erillisiä perusteluja. Monikanavaisella jakelulla tarkoite-taan saman tahon tuottaman sisällön jakamista eri kanavilla.

Monikanavajakelua selvittävän työ-ryhmän raportista opetusministeriölle antamassaan lausunnossa KIVI toteaa myös, että raportin ehdotuksien taus-talta puuttuu tarkempi taloudellinen analyysi markkinaosapuolten välisistä taloudellisista suhteista ja alan ylei-sistä kilpailuolosuhteista. Esityksessä ei myöskään ole intressivertailua eikä säännöksen taloudellisten vaikutus-ten arviointia. Uudistusehdotuksessa on jäänyt ottamatta huomioon myös kilpailunrajoituslain tarjoama suoja heikommille markkinaosapuolille suhteessa määräävässä markkina-ase-massa oleviin toimijoihin.

Lausunnossa painotetaan myös sitä, että ehdotettu säännös saattaisi pakottaa tekijänoikeusjärjestöt sel-laisiin menettelyihin, joita ilman eri-tyislainsäädännön suojaa pidettäisiin todennäköisesti kilpailunrajoituslain vastaisina tai ainakin ongelmallisina, jos tekijänoikeusjärjestö ottaisi ne oma-aloitteisesti käyttöön.

Viraston käsitys on, että työryhmä-raportin ollessa keskeisiltä osiltaan niin puutteellinen, ei tekijänoikeusla-kia tulisi muuttaa lainkaan sen perus-teella, ei ainakaan ilman merkittäviä lisäselvityksiä.

Lausunto kokonaan: www.kilpailuviras-

to.fi -> Aloitteet ja lausunnot

Ympäristöministeriö pyysi loppukesäs-tä KIVIltä lausuntoa asetusehdotuksis-ta, jotka käytännössä tiukentavat uudis-rakentamisen energiatehokkuusmää-räyksiä. Antamassaan lausunnossa KIVI kiinnittää huomiota siihen, että ehdotettujen muutosten tosiasiallisten kilpailu- ja markkinavaikutusten arvi-ointi on vaikeata ilman riittävän yksi-tyiskohtaista perustelumuistiota.

Perusteluista ei esimerkiksi selviä se, onko markkinoilla riittävästi tule-vat määräykset täyttäviä vaihtoehtoja. Epäselväksi jää myös ehdotetun uuden kansallisen sääntelyn suhde EU-tason sääntelyyn, jonka yhtenä keskeisenä lähtökohtana on kilpailun lisääminen turvaamalla tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus unionin sisällä.

Merkittävä ongelma liittyy myös siihen, että vuonna 2010 voimaan tuleviksi suunnitellut muutokset pa-himmillaan vähentävät markkinoilla tarjolla olevien vaihtoehtojen määrää. Joka tapauksessa ne asettavat eräät markkinoilla tarjolla olevat vaihtoeh-dot keskenään eriarvoiseen asemaan.

Lausunnossa todetaan myös, että KIVIn havaintojen mukaan rakennus-alan uutta sisällöllistä sääntelyä näy-tetään varsin usein ehdotettavan suh-teellisen pieninä osakokonaisuuksina tai yksittäisinä määräyksinä. Säänte-lyn kokonaisvaikutukset esimerkiksi markkinoiden toimivuuden ja kus-tannusvaikutusten näkökulmasta ei-vät yleensä tällöin näytä erityisen mer-kittäviltä. Alan toimintaolosuhteiden kannalta ongelmallinen on kuitenkin se kokonaisasetelma, jossa muutoin-kin runsaasti säännellyllä alalla uusia yksittäisiä määräyksiä tai vanhojen määräysten tarkennuksia tai tiuken-nuksia ehdotetaan jatkuvasti lisää.

Säädösehdotusten huolellista etu-käteisarviointia puoltaa KIVIn mukaan myös se, että lainsäädännön tai säänte-lyn kautta luodut kilpailunesteet voivat joskus olla vaikutuksiltaan jopa haital-lisempia kuin yritysten itse aikaansaa-mat kilpailunrajoitukset.

Lausunto kokonaan: www.kilpailuviras-

to.fi -> Aloitteet ja lausunnot

ongelmia myös rakennusalan sääntelyssä

8

Kilpailuvirasto täytti 1. lokakuuta 20 vuotta. Virasto perustettiin kilpailu-hallinnon uudelleen organisoinnin yhteydessä. Henkilöstömäärä on kas-vanut parissa vuosikymmenessä 50:stä 70:een.

Virastolla on vaikuttavia aikaansaan-noksia koko toimintansa ajalta. Profes-sori Markku Temmes on kuvannut vi-raston alkuaikoja eli vuosia 1988–95 viraston ”lapsuus- ja nuoruusvuosiksi (Kilpailun puolella – uutta väylää avaa-massa 2004). Temmeksen mielestä rat-kaisevinta myönteisille saavutuksille lienee ollut viraston aktiivinen asenne.

”Kilpailuvirasto pyrki jo perustamises-taan lähtien olemaan aktiivinen vaikut-taja eikä vain sisäänpäin kääntynyt la-kien toimeenpanija.”

”Kypsyysvuotensa” virasto saavutti vuosina 1997–2004. Tähän vaikutti-vat Temmeksen mukaan paitsi vuonna 1996 käyttöön otettu uusi toimintatapa ja organisaatio myös operaatiot, jotka nostivat viraston profiilia. Virasto oli tuolloin jatkuvasti myös julkisuudessa tärkeiden yrityskauppojen ja mm. Yleisradion ja Alkon monopolien tii-moilta.

Sääntelyä purettu viraston alkuajoista lähtien

Kilpailun toimivuutta haittaavaa sään-telyä on purettu 1980-luvun lopulta lähtien aktiivisesti. Kattava hintasään-

nöstelyjärjestelmä purettiin vuonna 1988 samanaikaisesti Kilpailuviraston perustamisen kanssa. Lisäksi on kar-sittu mm. tarveharkintaisia liikenteen lupajärjestelmiä ja poistettu useita mo-nopolioikeuksia. Kilpailuviraston näke-myksillä on ollut näissä uudistuksissa merkittävä rooli.

Suomen liittyminen Euroopan unioniin vuonna 1995 merkitsi sään-telyn purkamisessa todellista läpimur-toa. Kilpailua rajoittavaa sääntelyä oli aiemmin erityisen paljon elintarvike-, energia-, kuljetus-, rahoitus- ja viestin-täsektoreilla. Sääntelyä on sittemmin purettu kaikilla näillä aloilla, ja usein jopa nopeammin kuin monissa muissa EU-maissa.

”Kartellien luvatussa maassa” on törmätty KIVIin

Kartellien vastaisessa työssä on kes-kitytty kansantalouden kannalta tär-keisiin tapauksiin ja myös onnistuttu niiden selvittämisessä. Merkittävin vi-raston selvittämä tapaus on ollut asfalt-tikartelli, josta markkinaoikeus antoi ratkaisunsa viime vuonna.

Kilpailuvirasto esitti vuonna 2004 markkinaoikeudelle yhteensä 97 mil-joonan euron kilpailunrikkomismak-sun määräämistä eräille asfalttialan yrityksille. Alan yritykset olivat syyllis-tyneet kilpailunrajoituslain vastaiseen hinta- ja tarjousyhteistyöhön valtakun-

nallisesti valtion urakoiden osalta vuo-sina 1996–2000 sekä kuntien ja yk-sityisten asiakkaiden osalta eri osissa maata vuosina 1994–2001.

Markkinaoikeus antoi asfalttiasiassa joulukuussa 2007 päätöksen, joka vah-visti kartellirikkomuksen suurelta osin viraston esityksen mukaisesti. Kyse on tähän asti laajimmasta Suomessa tuo-mitusta kartellista. Sakkotaso, 19,4 mil-joonaa euroa, jäi kuitenkin selvästi Kil-pailuviraston esitystä alemmaksi.

Virasto valitti päätöksestä tammi-kuussa KHO:een. Valituksessa kat-sotaan, etteivät tuomitut seuraamus-maksut täytä niille asetettua yleis- ja erityisestävää tavoitetta, kun otetaan huomioon kartellilla saavutettu talou-dellinen hyöty.

Raakapuun ostokartellista virasto teki markkinaoikeusesityksen vuonna 2006 ja autojen varaosakartellista sa-mana vuonna. Molemmissa kilpailun-rikkominen paljastui vuonna 2004 käyttöön otetun leniency-järjestelmän ansiosta.

Mma-yritysten hinnoittelumalleihin puututtu

Myös toiminta määräävän markkina-aseman valvonnassa on tuottanut usei-ta menestyksiä. Virasto on vaikuttanut selkeästi muun muassa määräävässä asemassa olevien yritysten hinnoitte-luun.

20 vuotta kilpailun hyväksi

9

20 vuotta kilpailun hyväksi

Merkittävimmät kilpailun avaamiseen liittyneet uudistukset:

• Yleisen hintavalvonnan purkaminen (1988) • Datasiirtoa koskevan kilpailun avaaminen (1988) • raakaöljytuotteiden tuonnin vapauttaminen (1991) • tarveharkinnan poistaminen maantieliikenteen tavarakuljetuksissa (1991) • Kioskitoiminnan vapauttaminen (1991) • ravintola­ ja hotellitoiminnan alalle tulon vapauttaminen (1991) • sokerin tuontimonopolin kumoaminen (1992) • ulkomaista omistusta koskevien rajoitusten poistaminen (1993) • tarveharkinnan poistaminen kotimaan ilmaliikenteen henkilökuljetuksissa (1993) • tietoliikennepalvelujen kilpailun avaaminen (1994) • autokoulujen tarveharkinnan poistaminen (1994) • autokatsastuksen alalle tulon vapauttaminen (1995) • uusi sähkömarkkinalaki (1995) • almanakka­ ja kalenterimonopolin kumoaminen (1995) • valtion viljavaraston yhtiöittäminen (1995) • alkoholituotteiden tuonnin, valmistuksen ja tukkumyynnin vapauttaminen (1995) • radanpidon ja rautatieliikenteen eriyttäminen (1995) • postipankin yksinoikeuden kumoaminen valtion rahaliikenteessä (2000) • läpinäkyvyyden ja monopolivalvonnan lisääminen vesihuollossa (2001) • suomen ja eta­maiden välisen rautatieliikenteen avaaminen kilpailulle (2003) • tielaitoksen organisaatiouudistus (2001): perustettiin tiehallinto

(yleisten teiden tienpidon tilaaja) ja tieliikelaitos • Yleisten teiden rakentamisen ja ylläpidon avaaminen kilpailulle (2001– 2002) • Yleisten teiden hoitourakoiden avaaminen kilpailulle (2001–2004) • Metsähallituksen hallintotehtävien ja julkisten palvelutehtävien

eriyttäminen liiketoiminnasta (2005) • ilmailualan hallintotehtävien ja ilmailulaitoksen liiketoiminnan eriyttäminen (2006) • rautateiden kansallisen tavaraliikenteen avaaminen kilpailulle (2007)• tieliikelaitoksen yhtiöittäminen (Destia) 2008

KHO katsoi vuonna 1998 Valion poissulkeneen kilpailijoita markki-noilta sitomalla asiakkaitaan alennus-käytännöillään. Valiolle määrättiin 5 mil joonan markan seuraamus-maksu.Vastaava sakkotapaus vuonna 2001 koski Ajastoa, jolle KHO määräsi 2 miljoonan markan sakon.

Tapauksia, joissa Kilpailuvirasto on saanut toimillaan yrityksen muut-tamaan käyttäytymistään, on suuri joukko. Esimerkiksi televiestintäalan kilpailuolosuhteisiin virasto on vai-kuttanut merkittävästi. Keskeinen ta-paus tällä alalla oli Elisan väärinkäyttö tilaajayhteyksien markkinoilla, josta kilpailuneuvosto määräsi Elisalle vuonna 2001 sakkoja 25 miljoonaa markkaa. Vastaavat seuraamukset sa-moilla markkinoilla langetettiin myös Turun Puhelimelle (3,5 milj. markkaa) ja Salon Seudun Puhelimelle (1 milj. markkaa). Laajakaistaprojektissa avat-tiin puolestaan kilpailua kehittyvillä laajakaistamarkkinoilla. Virasto poisti kilpailunrajoitukset verkonvuokrauk-sessa kaikkiaan yli 40 paikallisverkko-operaattorin alueella.

Virasto on puuttunut aktiivisesti myös tekijänoikeusjärjestöjen aikaan-saamiin kilpailunrajoituksiin. Merkit-tävin tapaus oli Gramex, joka käytti väärin määräävää asemaansa säveltai-teen tekijänoikeuksiin sovellettavien tariffien määrittelyssä. KHO määräsi Gramexille 250 000 euron seuraamus-maksun vuonna 2005. n

Joa

KiM

no

rD

lin

G

10

Myös Kilpailuviraston arviointi käynnissäTyö- ja elinkeinoministeriö päätti alkuvuodesta teettää Kilpailuviraston ulkoi-sen arvioinnin. Arvioinnin tekijäksi ministeriö nimesi KTT Aki Kangasharjun, joka toimii päätyökseen Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa tutki-musprofessorina. Arvioinnin on määrä valmistua loppuvuodesta.

Edellisen kerran virasto arvioitiin vuonna 1995, kun kauppa- ja teollisuus-ministeriö teetti arvioinnin kaikissa alaisissaan virastoissa ja laitoksissa. Ar-vioinnin toteuttivat tuolloin Hallinnon kehittämiskeskus ja Ruotsin entinen kilpailuasiamies Gunnar Hermansson. n

Sidosryhmien mieli kuvia KIVIstä tutkittiin

Kilpailuviraston sidosryhmien mielestä virasto on onnistunut tavoitteissaan kohtalaisen hyvin. Virastoa pidetään myös luotettavana, ammattitaitoisena ja yhteiskunnallisesti merkittävänä sekä tasapuolisena toimijana.

Poliittiset päättäjät eivät sen sijaan näytä tuntevan Kilpailuviraston toimin-taa, eivätkä pidä viraston toimintaa yhteiskunnallisesti kovin merkittävänä.

Muun muassa nämä seikat käyvät ilmi viraston toukokuussa teettämästä sidosryhmien tutkimuksesta. Tutkimukseen vastasi kaikkiaan 178 sidosryh-mien edustajaa ja sen toteutti Infor Consulting.

Tulokset osoittavat myös, että virasto tunnetaan sidosryhmiensä keskuu-dessa melko hyvin. Parhaiten viraston tuntevat kilpailujuristit. Toimittajat tuntevat viraston keskimäärin kohtalaisesti. Muita tutkittuja ryhmiä olivat virkamiehet ja elinkeinoelämän edustajat.

Tutkimus asettaa viraston haasteeksi muun muassa viestinnän kehittämi-sen sidosryhmien tarpeiden mukaisesti. n

MtV / Canal+ -kauppa jatkokäsittelyyn

Kilpailuvirasto päätti 8. elokuuta aloittaa jatkokäsittelyn yrityskaupas-sa, jossa ruotsalaiseen Bonnier-konserniin kuuluva TV4 AB hankkii määräysvallan eri Pohjoismaissa Canal+-brändin alla maksullisia TV-kanavia tarjoavassa C More Group AB:ssä. Suomessa Bonnier-konserniin kuuluu muun muassa MTV Oy, joka tarjoaa yleisölle sekä vapaasti vastaanotettavia että maksullisia kanavia.

Viraston jatkokäsittelyssä – joka voi kestää enimmillään 3 kuu-kautta – tutkitaan, johtaako yrityskauppa sellaisen määräävän mark-kina-aseman syntymiseen tai vahvistumiseen, joka estää merkittävästi kilpailua erityisesti maksullisten televisiopalvelujen markkinoilla Suo-messa. Myös lähetysoikeuksien hankintamarkkinoista ja TV-mainon-nan markkinoista tehdään tarkempi selvitys.

Kilpailuoikeudellisen Yhdistyksen vuosikirjamyynnissä

Suomen Kilpailuoikeudellisen Yhdistyksen kausijulkaisu Kilpailuoikeudellinen vuosikir-ja 2007 on myynnissä. Kilpailuoikeudellinen Yhdistys on avoin keskustelufoorumi, jonka tarkoituksena on edistää kilpailuoikeuden ja kilpailun taloustieteen tuntemusta.

Vuosikirjan kirjoitusten aiheita ovat muun muassa:

• EY:n tuomioistuimien kilpailuoikeudelli-nen oikeuskäytäntö

• kilpailuoikeuden ja immateriaalioikeuk-sien välinen suhde

• kilpailuoikeuden kehitys Venäjällä • sähkömarkkinoiden kilpailukysymykset • määräävän markkina-aseman väärinkäy-

tön tarkastelu, erityisesti suunnitellun ko-mission uuden tiedonannon pohjalta

• valtiontuet • komission ehdotus kartelliasioiden sovin-

tomenettelyksi • kokemukset kartelleja koskevista vahin-

gonkorvausasioista Saksassa ja Englan-nissa

• korkeimman hallinto-oikeuden ja mark-kinaoikeuden viimeaikainen kilpailuoi-keutta, hankinta-asioita ja markkinaoikeu-dellisia asioita koskeva oikeuskäytäntö.

Kilpailuoikeudellisen vuosikirjan 2007 voi tilata maksamalla kirjan hinnan 50 euroa yh-distyksen tilille Nordea 101430-226718. Pos-titusosoite (tilaaja ja osoite) on mainittava selkeästi. Myös aikaisemmin ilmestyneitä (2002–2006) vuosikirjoja on vielä saatavilla.

Lisätietoja antaa vuosikirjan päätoimittaja asianajaja Arttu Mentula, etunimi.sukunimi@mmllaw.fi tai puh. (09) 686 481.

11

Laaja tehtäväkenttä odottaa Birgit Bro-mania, kun hän tarttuu Kilpailuviras-ton taloushallinnon asiantuntijateh-täviin. Se ei kuitenkaan lannista tätä tarmokkaan tuntuista kauppatietei-den maisteria, jonka mielestä on vain hyvä, ettei pääse pitkästymään. Aiem-min Geologian tutkimuskeskuksessa ja sitä ennen Maanmittauslaitoksessa pitkän työrupeaman tulosohjaukseen liittyvän suunnittelun ja seurannan parissa tehnyt Broman on myös kus-tannuslaskennan asiantuntija. Tämän vuoksi KIVIn sisäisen laskennan ja raportoinnin kehittäminen on odotta-massa oleva mieluinen työkohde.

Valtion taloushallinto elää Broma-nin mukaan nyt historiallisia muutos-aikoja. Osana valtion tuottavuusohjel-maa ja palvelukeskuskonseptia myös Kilpailuviraston on siirrettävä tietyt talous- ja henkilöstöhallinnon tehtä-vät tuotettaviksi palvelukeskuksessa vuoden 2009 loppuun mennessä.

Siirtyminen edellyttää jo nyt monen-laista valmistelutyötä ja on pienelle virastolle melkoinen ponnistus. Asi-akkuus palvelukeskuksessa merkit-see alusta alkaen uusia prosesseja ja tietojärjestelmiä. Sekin tiedetään, että taloushallinnon tietojärjestelmät ja tietorakenteet uusitaan lähivuosina perusteellisesti.

Tuoreena tulokkaana Birgit Broman yllättyi positiivisesti Kilpailuvirastosta työpaikkana. Häneltä eivät adjektiivit lopu KIVIä luonnehtiessaan: virastossa on ”avoin, älykäs ja välitön ilmapiiri”. Ehkä se yhdistää, kun kaikki tekevät samantyyppistä työtä ja ovat lähellä toi-siaan, Broman arvioi.

Erityisen ihastunut Broman on vi-rastossa viikoittain pidettävään koko henkilöstön tiedotustilaisuuteen, jossa ylijohtajan johdolla käsitellään muun ohella viraston substanssiasioita. Näin myös hallintoväki saa niihin hyvän tuntuman. n

taloushallinnon asiantuntijalla riittää tehtäväkenttääuusiin tehtäviin

Johtaja Martti Virtanen on siirtynyt elokuun alusta ylijohtajan esikun-taan strategia- ja kehittämistehtäviin. Hän toimii samalla ylijohtaja Juha-ni Jokisen sijaisena. Aiemmin Virta-nen toimi kilpailunedistämisryhmän päällikkönä.

Apulaisjohtaja Seppo Reimavuo nimitettiin samaan aikaan kilpailun-edistämisryhmän vetäjäksi

Tutkimuspäällikkö Ari Ahonen on siirtynyt monopoliryhmästä kil-pailunedistämisryhmään, jossa hän toimii mm. Seppo Reimavuon sijai-sena.

Erikoistutkija Sakari Airas on eronnut viraston palveluksesta. Hän siirtyy töihin yksityissektorille.

uusia virkamiehiä

KTM Birgit Broman aloitti elokuus-sa hallintoryhmässä taloushallinnon asiantuntijana. Hän on toiminut ai-kaisemmin mm. Geologian tutki-muskeskuksessa.

HSO-sihteeri Pirjo Ehrstedt aloitti heinäkuun alussa ylijohtajan sihtee-rinä. Hän siirtyi Kilpailuvirastoon Viestintävirastosta.

eläkkeelle

Tutkimuspäällikkö Juhani Penna-nen kilpailunedistämisryhmästä on siirtynyt eläkkeelle. Hän toimi Kil-pailuvirastossa eri tehtävissä viraston toiminnan alusta eli vuodesta 1988 alkaen.

Erikoistutkija Marja-Leena Salo-juuri viraston hallintoryhmästä siir-tyy myös eläkkeelle syksyn aikana. Hänkin on ”alkuperäisiä” virkamie-hiä eli ollut töissä Kilpailuvirastossa 20 vuoden ajan.

henkilöuutisia

12

EU:n komission ajama uusi nopeutettu menettely kartelliasioissa tuli voimaan 1.7.2008. Sovintomenettelyksi kutsuttu uusi toimintatapa täydentää leniency-prosessia, jossa kartellin ensimmäisek-si tunnustanut yritys vapautetaan koko-naan sakkoseuraamuksista ja muut tun-nustaneet kartellin osapuolet voivat saa-da alennuksen määrätystä sakosta.

Sovintomenettely voi alkaa vasta leniency-menettelyn jälkeen. Ensin ko-missio esittää alustavat havaintonsa kar-tellista. Tämän jälkeen yrityksellä on käyttöön saamiensa tietojen perusteella mahdollisuus ilmoittaa halukkuudestaan sovintomenettelyyn. Jos komissio suos-tuu sovintomenettelyn aloittamiseen, asi-asta aloitetaan komission ja yrityksen vä-lillä tarkemmat keskustelut.

Keskustelujen aikana tai niiden jäl-keen yrityksellä on mahdollisuus vahvis-taa komission johtopäätökset oikeiksi ja myöntää osallisuutensa kartelliin. Tämän seurauksena yritykselle kaavailtua sakon määrää voidaan alentaa 10 prosentilla.

Uudistus pähkinänkuoressa:• sovelletaan vain Euroopan komission

käsittelemiin kartelliasioihin• vaihtoehtoinen menettely tavanomai-

selle tapauskäsittelylle• lyhyempi, nopeampi ja yksinkertaisempi

kuin tavanomainen menettely• komissiolla on täysi harkintavalta

menettelyn käyttöönoton suhteen

• kartellin osapuolilla ei ole oikeutta vaa-tia sovintomenettelyä

• tulee kyseeseen vasta tutkinnallisen vai-heen ja todistusaineiston hankkimisen päätyttyä

• komissio ei neuvottele todistusaineis-ton käytöstä

• kartellin osapuolen on tunnustettava 81 artiklan rikkomus

• yhteistyöstä ja sovinnosta palkitaan: palkkio on 10 prosentin alennus sa-kosta

• sovintomenettelyn palkkio lisätään mah-dolliseen leniency-alennukseen

• yksinkertaistettu väitetiedoksianto ja päätös

• kartellin osapuolen puolustautumis- ja valitusoikeudet säilyvät

• tavoitteena säästää voimavaroja, jotta ko-missio voisi käsitellä enemmän vakavia kartellitapauksia.

Ks. Euroopan komission asetus (EY) N:o 622/2008, annettu 30. päivänä kesäkuu-ta 2008, asetuksen (EY) N:o 773/2004 muuttamisesta kartelliasioissa toteutet-tavien sovintomenettelyjen osalta (Euroo-pan unionin virallinen lehti EUVL L171). Ks. myös komission tiedonanto sovinto-menettelyn toteuttamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 7 ja 23 artik-lan mukaisten päätösten tekemiseksi kar-telliasioissa (EUVL C167).

uusi sovintomenettely komission kartelliasioissa

eu:n parlamentti vauhdittaa palvelujen vapauttamista

EU:n parlamentti otti kesällä kantaa komission kuluttajapoliittiseen stra-tegiaan. Parlamentti esittää, että pal-velumarkkinoiden vapauttamista on nopeutettava kilpailun lisäämiseksi ja alhaisempien hintojen takaamiseksi kuluttajille.

Kuluttajien täytyy voida valita erityi-sesti perustuotteet, esimerkiksi ruoka ja asunto, sekä peruspalvelut, kuten koulutus, terveydenhuolto sekä ener-gia-, liikenne- ja televiestintäpalvelut hinnaltaan, laadultaan ja valikoimal-taan parhaista vaihtoehdoista.

Myös rahoituspalvelujen innovaa-tiot ovat parlamentin mukaan tarpeen, jotta kuluttajille voidaan tarjota pa-rempia vaihtoehtoja. Rahoituspalvelu-jen sisämarkkinoita toteutettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota kulut-tajansuojan ja kuluttajien valintamah-dollisuuksien varmistamiseen.

Rahoitus-, pankki- ja vakuutustuot-teet ovat erittäin monimutkaisia. Eten-kin jos on kyse kansalaisten tulevista eläkkeistä, on kuluttajavalistuksella ja neuvonnalla varmistettava, että kaikki käytössä olevat vaihtoehdot tunne-taan.

Parlamentti korostaa kuitenkin, ettei kuluttajansuojaa pidä käyttää te-kosyynä protektionismille ja markki-navoimien on ohjattava rahoitusalan vähittäispalvelujen täysimääräisesti yhdennettyjä markkinoita. n