PIRA Valenciaan 9.3. – 12.3. 2018

Perjantai 9.3.- Tampere – Helsingin lentoasema, junalla ja paikallisjunalla, omalla kustannuksella- lento Norwegian D85423 Helsinki-Alicante 13.05-16.30- tilausbussilla Alicante – Valencia merenrantoja pitkin

o Benidorm Seafronto Cullera ja El Faroo El Saler ja L’Albufera

- Hotel SH Ingles http://www.inglesboutique.com Marques de Dos Aquas 6 - Tel: +34 963516426pääosin kahden hengen huoneet 102€/h, ilmoita jos haluat oman 182€

- omaa iltaohjelmaa vanhassa keskustassa

Lauantai 10.3.- käynti keskuskauppahallissa (sunnuntaina kiinni) turkoosi 8 kartalla- 10:00 tilausbussi kauppahallilta Turiajoen puistoon, suomenkielinen opas

o Alameda metroasemao Gulliverin puisto, ruskea 6 kartallao musiikkipalatsin laajennus, ruskea 7 kartallao taiteiden ja tieteiden kaupunki -museo, Calatrava, ruskea 2+5 kartallao Veles e Vents purjehduspaviljonki, satama-altaalla, lounaso Juan Antonio Samaranch –urheilukeskus v. 2015, ei kartalla mutta löydettyo Colon Kauppahalli, turkoosi 9 kartalla

- 18:00 hotellilla- PIRA:n tarjoama illallinen vanhassa keskustassa

Sunnuntai 11.3.- omatoiminen vanha kaupunki –kierros

o Torres de Serranos, turkoosi 22 kartallao El Carme –kaupunginosa, uudistettua sosiaalista asumista, lila 20 alapuoli kartallao Bombas Gens taidekeskus 1400-l. Av. de Burjassot, 54-56, vihreä 11 kartalta vasemmalle,

auki 11-20o L’Almoina museo 2007, aukion alla 138ekr. lila 12 kartallao El Almodin, 1300-luku, peruskorjaus 1996, auki 10-14, turkoosi 1 kartallao Plaza Redonda aukio, turkoosi 19 kartallao Lonja de la Seda silkkipörssi, 1400-luku, Unescon perintökohde, turkoosi 7 kartalla

Maanantai 12.3.- lähtö aamulla hotellilta tilausbussilla vuoristoista sisämaan reittiä Alicanteen- matkalla historiallinen vuoristokylä Bocairent, www.bocairent.org/en/, lounas- lento Norwegian D85422 Alicante-Helsinki 14.30-19.50- junilla Tampereelle, omalla kustannuksella

Hinta n.850€, joka edellyttää 25 osallistujaa. Se sisältää lennot, tilausbussin, opastukset ja hotellin kahdenhengen huoneissa. Varaaminen PIRAn sivulla www.pira.fi jossa varausmaksu 350€, jota ei palauteta.

Kaupat ja paikat ovat yleensä auki 9:30 – 13:30; välissä on siesta ja sitten 16:30 – 20:00. Marketit ovat aukiaina ja pitkään.

Ohjelma pohjautuu lyhennettynä Turku safan syyskuussa 2016 tekemään vastaavaan ekskursioon. Matkanlaativat ja opastivat Tiltu Nurminen ja Pilar Meseguer Galiana, joilta saimme luvan kopiointiin. Valokuvat ovatosin Tiltun ja osin googlekuvia. Matkaa järjestää kanssamme SMT matkatoimiston Sirkka Kaukoranta.Seuraavilla sivuilla kerrotaan kohteista enemmän.

Perjantaina matkalla lentokentältä hotellille kuljemme meren rannan tuntumassa kulkevaa moottoritietä.Poikkeamme kolmessa kohtaa rantaan tutustumaan paikkoihin.

BENIDORM SEAFRONT 2009 Benidormin rantakaupunki Valencian kupeessa, Arkkitehtitoimisto OAB, CarlosReffater ja Xavier Marti Gali. OAB:n (Office of Architecture in Barcelona) suunnittelema urbaanimaisemarakenne luikertelee pitkin Benidormin rantaviivaa.

Keinotekoinen maisema ratkaisee tyylikkäästi merenrantapromenadiin liittyvän leveysvaatimuksen laajemmiksioleskelualueiksi levittäytyvällä muodollaan. Suunnitelmaan sisältyy myös lukuisia kulkuyhteyksiä rantahiekalle.Suunnitelman ylempi taso soveltuu kenen tahansa kaupungissa liikkujan kuljeskeltavaksi, kun taas alaosankurvit johdattavat juoksijoille ja rannalla kävijöille tarkoitetulle puurakenteiselle tasolle.

CULLERA ranta JA EL FARO linnaToinen esimerkki ”villistä” massaturismista Levanten rannikolla.

EL SALER ja LA ALBUFERA

L’Albufera on laaja kosteikkoalue, joka on muodostunut sulkeutuneesta, alunperin suolavetisestärannikkolaguunista, jonka erotti merestä Turia-joen (pohjoisessa) ja Xúquer-joen (etelässä) kuljettamienmaaaineksien kasvattama kaistale. Tällä hiekkaisella maa-alueella kasvaa Dehesan metsä, kentiesmerkittävin jäljellä oleva alkuperäisessä asussaan säilynyt välimerellinen metsäalue koko Espanjassa.Laguunin yhdisti mereen sarja luonnonkanavia, jotka mahdollistivat suolaisen meriveden sisään virtaamisensääolojen ja merenpinnan vaihtelujen mukaan. Maanviljelyksen kehittymisen myötä näistä kanavista tulikeinotekoisesti säädeltyjä, mikä on ajan saatossa johtanut suolapitoisuuden laskuun L’Albuferan laguunissa.Samanaikaisesti kosteikkoalueen alkuperäinen koko on pienentynyt maanviljelyksen vallattua siltä tilaa.

Lauantaina tutustumme ensin keskustassa olevaan keskuskauppahalliin.

Alejandro Soler ja Francisco Guardia arkkitehdit

Valencian kaupungin keskuskauppahalli on modernistiseen tyyliin toteutettu rakennus, joka kokoaa yhteenlähes 400 pienkauppiasta työllistäen päivittäin 1500 henkeä. Se on Euroopan suurin tuoretuotteisiinerikoistunut keskus. Vuodesta 2004 lähtien kauppahallin peruskorjauksesta on vastannut madridilainenFernández del Castillo Arquitectos –toimisto, jota johtaa Horacio Fernández del Castillo. Toimeksiantoon onkuulunut rakennuksen täydellinen restaurointi sekä sen kaupallisen toimivuuden ja teknisten järjestelmienajantasalle saattaminen.

Keskuskauppahalli on yhdistelmä metallia, kupoleita, lasia ja pylväitä modernismin goottilaisena muistonaikään kuin kyseessä olisi kaupankäynnin katedraali, liittyen luontevasti naapuroivaan Silkkipörssiin (Lonja deMercaderes). Hallitseva ilmaisutyyli on modernismi, vaikkakin havaittavissa on myös historiallisia jakertaustyylisiä elementtejä. Keskuskauppahallin arkkitehtonisen arvon tai suuruuden määrittäminen numeroillaon vaikeaa. Tarkalleen ottaen se peittää 8160 neliömetrin alueen, joka jakautuu kahteen osaan taivyöhykkeeseen. Näistä ensimmäinen on muodoltaan epäsäännöllinen ja pinta-alaltaan 6760 m², toinenkahdeksankulmainen, tarkoitettu kalakauppaan ja pintaalaltaan 1400 neliömetriä.

Kellari on 7690 neliömetriä; se oli tarkoitettu kalatuotteiden huutokauppaan ja toimii nykyään kauppiaidenpysäköintitilana. Kupolit, jotka ovat raudasta, lasista ja keramiikasta (pääkupoli yltää 30 metrin korkeuteen)niihin liittyvine tuuliviireineen (papukaija ja kala) sulautuvat erilaisten tornien muodostamaan yleväänvalencialaiseen maisemaan.

Bussin avustuksella tehtävä kahdeksan tunnin retki kulkee Valencian keskuspuiston tuntumassa. Puisto ontehty kuivuneen joen paikalle. Meillä on mukana suomenkielinen opas, jonka avustuksella koetamme päästäkohteisiin sisälle ja saamme toivottavasti myös kohdeoppaita.

TURIAJOEN PUISTO. 1986arkkitehti Ricardo Bofill

Tura-joen puisto on vanhassa joenuomassa, joka 1980-luvulla muutettiin puistoksi sen jälkeen kun joki olilinjattu uudelleen vuoden 1957 tuhotulvien seurauksena. Se on nyt vehreä alas upotettu puisto, jokamahdollistaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kulkemisen halki suuren osan kaupunkia katuverkkoakäyttämättä. ”Turian Puutarhaksi” kutsutussa puistossa on lukuisia vesialtaita, polkuja, suihkulähteitä,kukkaistutuksia, jalkapallokenttiä, kahviloita, taideteoksia, kiipeilyseiniä, urheilukenttä, zen-puutarha ja paljonmuuta. Lukuisat ylikulkevat sillat kuljettavat liikenteen puiston poikki.

ALAMEDA METROASEMA 1995, Arkkitehti Santiago Calatrava

GULLIVERIN LEIKKIPUISTO. 1990Gulliverin vartalo sulautuu liukumäiksi, rampeiksi, portaiksi ja luoliksi sellaisessa mittakaavassa, että kävijätovat lilliputtien kokoisia. Arkkitehti Rafael Riveran, taiteilija Manolo Martinin ja muotoilija Senton yhteisprojekti.

MUSIIKKIPALATSIN LAAJENNUS. 2001Arkkitehti Eduardo De Miguel Arbonés

José M. García de Paredeksen suunnittelema Valencian Musiikkipalatsi sijoittuu Paseo de la Alameda –kadunja Turia-joen puistoalueen väliin, joelle kurkottavan “alustan” päälle, mikä on ainutlaatuinen ratkaisu kokouomassa korostaen paikan kulttuurillista merkittävyyttä. Rakennuksen persoonallisen arkkitehtuurin johdostaEduardo de Miguel sijoitti herkkyydellä suunnitellun laajennuksen kokonaan terassoitujen kattojen alle,istutettujen sisäpihojen ympärille säilyttäen paikan alkuperäisen visuaalisen ilmeen. Laajennus on kahdessatasossa Paseo de la Alameda –kadun pinnan alla. Sisäänkäynti on kaltevan sisäpihan kautta; sisätilatnivoutuvat yhteen suuren julkisen yhteistilan avulla. Tilojen suuntauksella on maksimoitu aamuauringon valo.

TAITEIDEN JA TIETEIDEN KAUPUNKI 1998-2006, Arkkitehti Santiago Calatrava

Taiteiden ja Tieteiden Kaupunki sijaitsee Turia-joen loppupäässä. Keskus on nykyään Valencian kaupunginmerkittävin turistikohde, sekä vuodesta 2007 lähtien yksi ”Espanjan 12 aarteesta”.

Taiteiden ja Tieteiden Kaupunki (Ciudad de las Artes y las Ciencias) on Valencian kaupungin arkkitehtuuri-,kulttuuri- ja viihdekeskus suunnittelijoinaan Santiago Calatrava ja Félix Candela. Ensimmäisenä yleisölleavautui 16.4.1998 El Hemisférico – IMAX-elokuvateatteri ja planetaario.

Prinssi Felipen Tiedemuseo, joka muodoltaan muistuttaa dinosauruksen luurankoa, avasi ovensa yleisöllevuonna 2001. Kyseessä on luonnontieteiden museo, jossa on pinta-alaa 40 000m² kolmessa tasossa.

12. joulukuuta 2002 avattiin L’Oceanográfic, suurin Euroopassa rakennettu akvaariopuisto. Arkkitehtinakuorirakenteistaan tunnettu Félix Candela.

Kuningatar Sofian Taiteidenpalatsi esiteltiin yleisölle 9. lokakuuta 2005, Valencian itsehallintoalueenjuhlapäivänä, vaikkakin säännöllinen toiminta teatteri- ja oopperakäytössä ei alkanutkaan ennen syksyä 2006.

Keskuksen uusin osanen on 29.10.2009 avattu monikäyttörakennus Agora.

VELES E VENTS. 2007Arkkitehti David Chipperfield

Valencian tultua valituksi 32. America’s Cupin isäntäkaupungiksi 26.11.2003 suunniteltiin tapahtumanjärjestämiseksi joukko infrastruktuurihankkeita, joiden perimmäisenä tarkoituksena oli jäsentää satama-aluettaja yhdistää kaupunki luontevammin meren kanssa, ottaen sisäsatama-altaan osaksi Valenciaa. Sisäsatama-altaan uuden ilmeen keskeisen elementin muodostaa Veles e Vents (=”purjeet ja tuulet”) –rakennus(tunnetaan myös nimellä Foredeck (=”keulakansi”)), Parking Village ja America’s Cup Park. Kesäkuussa 2005järjestetyn kansainvälisen arkkitehtikilpailun voittajaehdotuksen tekivät David Chipperfiel architects ja b720.

Veles e Vents –rakennus, jonka nimi on kunnianosoitus 1400-luvun valencialaiselle runoilijalle ja ritarilleAusias Marchille, koostuu neljästä hallitsevasta vaakatasosta, jotka leijuvat elegantisti ja harkitusti toinentoistensa päällä muodostaen varjostettuja näköalapaikkoja, joista voi tarkkailla alusten lähtöä kanavaa pitkin.Maantasokerros ja erityisesti ensimmäinen kerros ovat luonteeltaan julkisempia toisen ja kolmannen kerroksenollessa yksityisempiä ja varattuja kilpailun järjestäjille ja yhteistyökumppaneille. Rakennus tukeutuu neljänytimen varaan (joista kaksi kallistuu kahteen suuntaan), joiden sisällä kulkevat viestintä- ja teknisetjärjestelmät. Suuret, jopa 12 m pitkät ulokkeet ja 28 metriset jännevälit on saavutettu reunaltaan metrinaksuisiin laattoihin upotetuilla jälkijännitetyillä kaapeleilla. Rakennuksen ulkoisen ilmeen täydentävät paksujenlaattojen ja alaslaskettujen sisäkattojen muodostamia vaakamassoja verhoavat 2m leveät teräslevyt.Vuodesta 2008 lähtien rakennus toimi osana Valencian Formula 1 GP-tapahtumaa.

JUAN ANTONIO SAMARANCH -URHEILUKESKUS. 2015Arkkitehdit Gonzalo Almazán Ja Jose María Tomás

Juan Antonio Samaranch –monitoimihalli on syntynyt vanhan ”Cross” –lannoitetehtaan restauroinnintuloksena. Crossin tehtaan alkuperäisen rakentamisen ajoittaminen ja rakennushistoriallinen selvittäminen onvaikeaa vajavaisten arkistotietojen johdosta, vaikka kyseessä on 20. vuosisadalla rakennettu teollisuuslaitos.

Rakennustyöt suoritettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä, jota johti arkkitehti Gonzalo Almazánrestauroitiin hallien puuosat. Toisessa vaiheessa, jonka johdosta vastasi arkkitehti José María Tomásrakennettiin Juan Antonio Samaranch –liikuntakeskus, joka sisältää 11 ”paddle” –tenniskenttää, joista neljäCrossin puukaton alla, kaksi normaalia tenniskenttää, 20 metrin uima-altaan, kuntosaleja sekä puolikellariiinsijoitetun monitoimisalin, jonka tarkempi käyttö on vielä päättämättä.

MERCADO DE COLÓN (COLÓN –KAUPPAHALLI) 1916Arkkitehti Francisco Mora Berenguer

Tämä suuri kolmen keskuslaivan ja kahden laajan ulkokatoksen kokonaisuus rakennettiin kaupunginläpikäydessä erästä ensimmäisiä laajenemisvaiheitaan. Rautarakenteinen lasikatto peittää keskiosan. Kivestäja keramiikasta tehdyt Valencian maaseutua kuvaavat mosaiikit ovat eräs rakennuksen pääpiirteistä.

Sunnuntaina kävelemme omatoimisesti vanhassa keskustassa. On syytä jakautua pienempiin ryhmiin niinlounaspaikatkin löytyvät helpommin. Tulostamme liitteenä olevia karttoja muutaman. Siinä on ohjelmassaoleva numerointi.

SERRRANOS TORNIT 1392

Serranos tornit ovat yksi kahdestatoista portista, jotka muodostivat osan muinaista Valencian kaupunginmuuria, Kristittyä Muuria (Muralla Cristiana). Muuri rakennettiin valenciangoottilaiseen tyyliin 14. vuosisadanloppupuolella (vuosien 1392 ja 1398 välillä). Nimen taustalla lienee sijainti vanhan kaupunkikeskustankoillisosassa, missä se oli Los Serranosiin kaupunginosaan johtavan tien saapumispiste (päätie Zaragozaan jaBarcelonaan). Vaihtoehtoisesti portti on voitu nimetä Serranos-nimisen merkittävän suvun mukaan, joka asuisamannimisellä kadulla.

Kyseessä on tärkeä maamerkki ja eräs Valencian parhaiten säilyneitä monumentteja. Vanhastakaupunginmuurista, joka purettiin vuonna 1865 kuvernööri Cirilio Amorósin käskystä on säilynyt ainoastaanSerranos tornit, 15. vuosisadan Quartin tornit sekä joitakin muita arkeologisia jäännöksiä ja raunioita, kutenJuutalaisten Portin (Puerta de los Judios) jäänteet. Serranos tornit rakennettiin 14. vuosisadalla (1392) PereBalaguerin toimesta. Kyseessä oli kaupungin pääsisäänkäynti, jolla oli alun perin puolustuksellinen tarkoitus.Vuosien 1586 ja 1887 välillä torneja käytettiin aatelissäätyisten vankilana.

BOMBAS GENS taidekeskus1400-l. pumppaamo muutettu taidekeskukseksihttp://www.bombasgens.com/en/building/

L´ALMOINA MUSEO. 2007Arkkitehti José María Herrera Garcia

Almoina -museo on rakennettu suoraan vanhojen Valencian kaupungin raunioiden päälle ja sallii nähdä itsekaupungin alkuperäisen syntypisteen. Roomalaiset perustivat Valencian vuonna 138eKr ja museo viekiehtovalle kierrokselle halki roomalaisen kaupungin ja eri aikakausien arkkitehtonisten elementtien mukaanlukien länsigootit ja islamilainen linnoitus.

EL ALMUDIN, PERUSKORJAUS. 1996Arkkitehdit Juan Añón, Rafael Martínez Ja José M. Herrera

El Almudin on valenciangoottilaiseen tyyliin toteutettu rakennus muslimien alcazarin (eräänlainen linnoitettupalatsi) paikalle 14. vuosisadan alussa vehnän varastointia ja myyntiä varten. Alkuperäiset mitat olivatvaatimattomammat ja rakennusta laajennettiin 15. ja 16. vuosisadoilla kunnes se saavutti nykyisetmittasuhteensa. Pylväshalli rakennettiin 16. vuosisadan alkupuoliskolla. Primitiivisessä rakennuksessa oliavoin sisäpiha, joka katettiin 17. vuosisadan alussa antaen rakennukselle nykyisen basilikamaisen ilmiasun.

Sisätiloissa on nähtävissä kansanomaiseen tyyliin toteutettuja seinämaalauksia vehnän kuljetuksestakaupunkiin, mikä historiallisesti oli eräs kaupungin hallitsijoiden suurimpia huolenaiheita, samoin kuinviljakauppaan liittyvien kiltojen suojeluspyhimysten kuvauksia.

PLAZA REDONDAN JULKKISIVUJEN RESTAUROINTI. 2009-2010Vetges Tu I Mediterranea arkkitehdit

Plaza Redondan (=”Pyöreä aukio”) tienoilla sijaitsi mauriaikoina teurastamo ja lihakauppa, ja niiden ympärilläkaupallinen alue ”alcasseria”. Teurastamo siirrettiin vuonna 1806 kaupungin muurien ulkopuolelle Quartintornien yhteyteen. Tuolloin alue jäi hylätyksi aina vuoteen 1839 asti, jolloin Valencian kaupunki sopi uudenaukion rakentamisesta. Suunnittelutehtävä lankesi arkkitehti Salvator Escrigille, joka loi sekä ainutlaatuisenettä toimivan ratkaisun; pyöreän aukion.

LONJA DE LA SEDA. S. XV

Lonja de la Seda (= ”Silkkipörssi”) on vanha silkin tukkukauppaa varten rakennettu rakennusryhmä. Se onrakennettu vuosina 1482–1533 ja edustaa myöhäisgoottilaista arkkitehtuuria hienoimmillaan. Rakennusryhmäon julistettu UNESCO:n maailman perintökohteeksi 7. joulukuuta 1996 ja se on eräs kaupungin merkittävimpiäturistikohteita.

Maanataina matkalla lentokentälle ajamme sisämaassa vuoristojen kupeessa ja pysähdymme Bocairentnimiseen kylään. Ihan kylän nimellä googlaamalla löytyy paljon materiaalia ja kuvia.

Pekka Timola+358 40 5418 572pekka.timola@bst-ark.fi