24

Prosp 315 painoon - kullankaivajat.fi · jänkä. Sosiaalinen media epäso-siaalistaa ihmiset päätelaitteiden-sa ääreen, ja uskoisin että 5 pro-sentin tuottavuusloikka saavutet-taisiin

  • Upload
    others

  • View
    1

  • Download
    0

Embed Size (px)

Citation preview

2 Prospäkkäri 3/2015

3Prospäkkäri 3/2015

Puheenjohtaja:Hannu VirantoEteläranta 4296300 Rovaniemipuh: 0400 182 [email protected]

Varapuheenjohtaja:Maija VehviläinenVäinämöisentie 1196300 Rovaniemipuh: 040 778 [email protected]

Sihteeri: Kai J RantanenKittiläntie 1074, 99800 Ivalopuh: 040 7746 [email protected]

Esko OravaMellantie 1497220 Sinettä

Aki KarvonenKarukorvenkuru99885 [email protected]

Hannu RajaLapionevantie 54, 61250 Jalastopuh: 050 365 [email protected] Ensio KaustinenPertuntie 110, 69600 Kaustinenpuh: 040 574 [email protected]

LKL:N HALLITUS

Lapin KullankaivajainLiitto Ry:n jäsenlehti

38. vuosikerta

Ilmestyy 4 kertaa vuodessa

Vastaava päätoimittaja:Kai J Rantanen

Toimitus:Lapin Kullankaivajain Liitto ryPL 8699871 Inari

Ilmoitushinnat:1/1 s. 312 € (2. kansi)1/1 s. 240 €1/2 s. 162 €1/3 s. 108 €1/4 s. 84 €

Graafinen suunnittelu ja taitto:Liisa Hertell, LH Viestintä

Paino:Tammerprint Oy,Tampere 2015

PROSPÄKKÄRI 3/2015

Lapin Kullankaivajain Liitto RyPL 86, 99871 Inaripuh. 0400 836 500s-posti: [email protected]: www.kullankaivajat.fi

JÄSENASIAT

KANSIKUVA

4 - 5 Pääkirjoitukset

6 - 9 Kullan tie Klondikesta Turun yliopistonmäelle

10 - 11 LKL:n Kultaristeily 2016

12-16 Rajatapaus liiton toiminnanjohtajana

17 Pikkujoulu 4.-5.12.2015

18 Muistoja, muistoja, muistoja tuo...

19 Yhteistoimintapäivä Tankavaarassa

20 - 21 In Memoriam Jaakko Kangasniemi

22 In Memoriam Pirjo Savolainen

23 Merkkipäivät

LKL:N PANKKITILIT

Jäsenmaksutili: FI45 2177 3800 0049 77Muut maksut: FI95 1201 3000 1031 83

TÄSSÄ NUMEROSSA

KANNEN KUVA: Poro ei biodiversiteettisopimusta paljon märehdi.Hirvasparttio palkimassa ja märehtimässä omia asioitaan Lemmenjoen Jäkäläpäässä kesällä 2015.

4 Prospäkkäri 3/2015

PÄÄKIRJOITUS

Sana©

MULLIS’

A

päätoimittaja

lussa oli sana. Jasana oli monopoli-soitu. Sanaa käytet-tiin ennennäkemät-tömän luomiseen.

Sanalla Copywriter loi läpi maa-ilmankaikkeuden muodikkainapysyneitä trendituotemerkkejä.Istui alas, katsoi ja näki että näinon hyvä.

Sanan lihaksi lanseeramisenjälkeen on ihmiskunnalla ollut sit-ten edessään parikin muuttujaa.

Sana synnytti mahdollisuu-den tiedon siirtämiseen ja sananvallan. Informaation välittäminenloi maanviljelyksen ja sanan mer-kityksen. Maanviljelys kulttuurin– maan ja mielen muokkaamisen.Kirnussa vatkattu ja hapatettumaidon sivutuote on ulkomaankulttuurikielestä vapaasti kään-nettynä kulturoitu maito, suo-meksi piimä ja kansanvallan elipääministerin murteella harmaja.

Kulttuuri siis hapatti vallanja sanavallan. Piimitty sanan val-ta puolestaan laillisti mielivallanja kanavoidun väkivallan.

Kaikkien aikakausien nerotovat hoksanneet, että on parem-pi milloin minkäkin kratian ni-missä monopolisoida sana, mielija väki hallitsijalle ja piimiä ne.Prosessin luonteeseen kuuluu,että neroille kuuluu kerman kuo-riminen. Pääsääntöisesti tämänkuningasidean kanssa on pärjät-ty hyvin.

Kaivoslakityöryhmäkinomaksui aikanaan tämän kunin-gasidean. Heilutettiin sanan säi-lää ja alistettiin asia kulttuurin

vaikutuksille. Itse asia happaniprosessin idean mukaisesti pit-käksi piimäksi.

Ihmiskunnan suppean histo-rian jälkeen sana on löytänyt tien-sä Zuckerbergin ja muiden vilje-lemän hyvän- ja pahantiedonpuun juurelle. Ja ihminen ontäyttänyt maailmansa harmajillasanoilla, jotka eivät kultivoi kes-kustelua sanan varsinaisessa mer-kityksessä, mutta hapattavat mie-lipideilmaston ja lisäävät palve-luntarjoajien valtaa. Nimitettä-köön sitä vaikkapa sosiaaliseksimediaksi ja hapatetuksi kansan-vallaksi.

Nettisivustojen kommentti-palstoille eksyessä hiipii mieleenpaha aavistus, että Sokrates,Cicero ja kumppanit eivät näki-si, että näin kuitenkaan on hyvä.Tuskinpa alkuperäisen tuotemer-kin sana© haltijakaan näkisi.

Aristotelellä oli rääpyä moit-tia moukkaa ympyröittensä sot-kemisesta. Minulla ei. Päivän sanaon digitalisoitu. Kivikautta elävätkullankaivajatkin ovat päässeetelämään historiallista murrosvai-hetta, jossa tiedonvälitys muuttuualati nopeammaksi, bipolaarisem-maksi ja klikkien lukumäärällä ar-votettavammaksi. Viihteeksi jaajanvietteeksi. Meidän ohuelle or-ganisaatiollemme on haasteellis-ta tuottaa samanaikaisesti some-eläinten myllyyn jatkuvasti uuttajauhettavaa, ja toisaalta viestintää,

joka katsoo vastaanottajaa silmiin.Omasta mielestäni median

digitalisaatio on rannaton letto-jänkä. Sosiaalinen media epäso-siaalistaa ihmiset päätelaitteiden-sa ääreen, ja uskoisin että 5 pro-sentin tuottavuusloikka saavutet-taisiin jo pelkästään sillä, että ih-miset oikeasti käyttäisivät tilapäi-vityksiin vuorokausitasolla kulu-van ajan siihen, että tekisivät nii-tä asioita joita päivittävät tekevän-sä. Liitto pyrkii vastaamaan ajanhaasteisiin, ja mennään toistaisek-si eteenpäin näillä kahdella kär-jellä. Pitkässä juoksussa pidän itsekuitenkin Guttenbergin kehittä-mää kirjanpainotaitoa ihmiskun-nan historiassa merkittävämpänäasiana kuin Facebookia tai kap-selikahvinkeitintä.

Aurinkoisena optimistinaperustan kantani sille, että kunalailmakehässä laukaistaan voima-kas ydinlataus, pyyhkiytyvät kaik-ki digitaaliset keskustelunsäikeet,nettikeskusteluiden kännikärtyä-miset ja tallennetut muistot sitäseuraavassa sähköimpulssissa ti-laan tabula rasa.

Printtimedia jää kirjahyllyi-hin ja paperikoreihin radioaktii-vista pölyä keräämään. Prospäk-kärin vuosikerrat ovat jäljelle jää-ville torakoille mitä mainiointaevästä ja rotille muhevaa pesän-rakennuskampetta. Ja tablettiinon sitä paitsi hankala pyyhkiäpersettä, toisin kuin suodatinpus-siin tai lehteen.

5Prospäkkäri 3/2015

PUHEENJOHTAJAN PALSTA

HANNU VIRANTOpuheenjohtaja

K aivukesä on ohi.Valitettavan monel-la kylläkin luppoke-sä kullanhuuhdon-taluvan jumiudut-

tua Saamelaiskäräjien valitustenvuoksi. Tänä vuonna lokakuunpuoliväliin mennessä käräjät ontehnyt 21 valitusta. Selvitämme,onko käräjät käyttänyt ympäris-töasioiden hoitamiseen myönnet-tyä valtionavustusta oikein, kunsitä käytetään valitustehtailuun.Odotamme myös, että Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle teke-mämme pyyntö nopeuttaa toisenvalituskierroksen valitusten käsit-telyä tuottaa tulosta.

Saamelaiskäräjien vaalit pi-dettiin lokakuussa. Niissä meniläpi huomattavilla äänimäärillähenkilöitä, joilta voi odottaa vas-tuullisempaa suhtautumista kul-lankaivuun ja kriittistä suhtautu-mista valitustehtailuun. Uusi joh-to valitaan ensi vuoden puolella.Elämme toivossa, että uusi halli-tus koostuisi henkilöistä, jotkalopettavat perusteettoman vali-tustehtailun. Tapaamme marras-kuussa nykyjohtoa.

Muistakaamme kuitenkin.että protestointimme kohteinaeivät ole saamelaiset ja saamelais-kulttuuri vaan käräjien vastuulli-nen johto. Haluamme elää sovus-sa saamelaisten, poromiesten, ka-lastajien, rivisaamelaisten kanssa.On ollut miellyttävää huomata,että niin saamelaiset kuin muut-kin poromiehet, joitten laidun-mailla kullanhuuhdontaa on, ovatottaneet järkevän ja yhteistyöha-kuisen linjan. Yhdessä on voituratkaista paikalliset ongelmatilan-

teet. Sama yhteistyövalmius tuleekullankaivajillakin olla. Pitäkääyhteyttä kaivualueittenne poro-miesten kanssa.

TEM arvioi parhaillaan kai-voslain toimivuutta. LKL on toi-mittanut omat ehdotuksensamuutoksiksi ja ehdotuksia tar-peettoman byrokratian purkami-seksi. Marraskuussa neuvottelem-me niistä Lapin kansanedustaja-ryhmän kanssa. Vetämässä on ta-paamispyyntö kaivosasioista vas-taavan elinkeinoministerin kans-sa. Olisi toivottavaa, että jäsenis-tö pitäisi ”omia” kansanedustaji-aan ajan tasalla ongelmistamme.

Golden Geopark -hanke kaa-tui. Kansainvälinen Geopark-ver-kosto on siirtymässä osaksiUNESCOn verkostoa ja sitenmyös vahvemmin suojeluluontei-seksi. LKL otti tiukan linjan, ettähanke ei saa aiheuttaa minkään-laisia esteitä kullankaivulle eikäkullanmyynnille. Hankkeen muutosapuolet sitoutuivat tähän. Kes-keinen syy kaatumiseen oli, ettäkansainvälinen Geopark-organi-saatio ei antanut takeita, että kul-lankaivu voi jatkua entiseen ta-paan. Hankkeen toimijat keskeyt-tivät jatkovalmistelun. Inarinkunnan ja GTK:n vahva sitoutu-minen kullankaivajien ehtoihinoli tiedossa.

Miellyttävänä yllätyksenä tuliMetsähallituksen aluejohdon il-moitus, että sekään ei halunnutjatkaa hanketta, koska kullan-huuhdonnan asemaa ei varmuu-della turvattu. Onkohan tapah-tunut historiallinen käänne met-sähallinnon suhtautumisessa kul-lankaivuun. Kun kesällä tapasim-

me Metsähallituksen pääjohtajan,saimme häneltä vahvan tuen, nytmyös aluejohto. Jokohan kaikillaportailla suuntaudutaan samoin?

Vaikka kullankaivulla onmonenlaisia ongelmia – tai juurisiitä syystä – LKL:n edunvalvon-ta ja palvelut kiinnostavat. Tänävuonna lokakuun alkuun men-nessä oli tullut jo 326 uutta jä-sentä. Lähestymme maagista4000 jäsenen rajaa. Tosin luon-nollisista syistä johtuen myös jä-senyydestä poistuu vuosittainmelkoinen määrä.

LKL:n hallitus on voimalli-sesti panostanut tiedotukseen.Korkealaatuinen Prospäkkäri onedelleen tärkeä väline. Muttasome-aikakaudella nelinumeroi-nen lehti on aivan liian harvoinilmestyvä. Liiton uudistuneitanettisivuja päivitetään säännölli-sesti. Sieltä löytyvät hallituksenpäätökset, tiedot annetuista lau-sunnoista, lehtiuutisista, tulevis-ta tapahtumista, aikaisempienPäkkärien ja Hyvän kullankaivu-kirjasen sähköiset versiot jne.Nettisivujen kautta löytyy myöskeskustelupalsta, puheenjohtajanblogit ja muuta ajankohtaista.Käykääpä säännöllisesti surffaile-massa.

6 Prospäkkäri 3/2015

uonna 1896 Bonanza-joeltaAlaskan Klondikesta löydettiinkultaa, joka käynnisti maailmankuuluisimman viimeisen suurenkultaryntäyksen. Kymmenettu-

hannet kultakuumeen sairastuttamat miehetlähtivät tavoittele-maan parempaa elan-toa Alaskaan. Muu-tamassa vuodessa pa-rin sadan kullan-kaivajan porukkakasvoi 25 000 henki-löksi ja lisää toivorik-kaita tuli koko ajan.Klondike- ja Yukon-

jokien yhtymäkohtaan nousi myös kuuluisaDawson City kaikkine palveluineen ja viette-lyksineen. Kultakentille suuntasivat myös sa-dat venäjänsuomalaiset. Työteliäinä ja karuihinolosuhteisiin tottuneina he olivat haluttua työ-väkeä valtauksille.

Alaskan kullan-kaivajista kuuluisim-pia suomalaisia olivatansaitusti Joutsenenveljekset Karl ja An-

Kullan tie KlondikestaTurun yliopistonmäelle

JARI NENONEN JA TAPIO SOUKKAGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, KANSANNÄYTETOIMISTO

Joutsenen vejesten lahjoitus Turun yliopistolle

V

Joutsenen veljesten Klondiken hippuja, joista suurin painaa 247 grammaa.Hiput Turun yliopiston kokoelmissa. Kuvaaja: Johan Grönlund.

Joutsenten veljeksetKarl Fredrik Joutsen(1865-1948) vasem-malla ja Anton FabianJohnsson (1868-1942).

7Prospäkkäri 3/2015

ton Turusta. He lukeutuvat niihin harvoihinkullankaivajiin, jotka rikastuivat kaivutyölläänkultaryntäyksessä.

Vanhempi veljeksistä, Karl Fredrik ”Kal-le”, syntyi 1865 ja nuorempi, Anton Fabian1868. Heidän isänsä oli Kaarinan pitäjänsep-pä. Vanhempi veljeksistä Kalle kävi teollisuus-koulussa sekä kone- että sähköteollisuuskurs-sit. Lisäksi hän opiskeli saksan- ja englannin-kieltä. Isän varhaisesta kuolemasta johtuen per-heen elanto oli niukkaa ja Anton kävi kierto-koulun.

1800–1900-lukujen vaihteessa moni suo-malainen lähti ”rapa-kon taakse” paremmanelämän toivossa. Tätäolivat suunnitelleetmyös Joutsenen veljek-set. Anton lähti vuon-na 1896 työnhakuunAmerikkaan ja vuottamyöhemmin, veljestenäidin kuoltua, Kalleseurasi perässä. Pitkienlaivamatkojen jälkeenKalle saapui Seattleen,

jossa asui jo paljon suomalaisia.Pitkien laivamatkojen ja monien mutkien

jälkeen, kuin ihmeen kaupalla veljekset tapasi-vat toisensa Seattlessa, paikallisessa suomalai-sessa ravintolassa. Siellä syntyi myös yhteinenpäätös lähteä kokeilemaan onnea kullankaiva-jina Klondiken kultakentille, josta tieto suu-resta kultalöydöstä oli kiirinyt Amerikkaan asti.Helppoa se ei olisi, sillä ensiksi täytyi ylittää2,5 km korkeat rannikkovuoret ja sen jälkeenmatkata 700 km Yukon-jokea pitkin Klondi-keen. Varusteita matkaa varten tarvittiin kaik-kiaan 2,5 tonnia.

Matka kohtiKlondikea alkoi Dye-an kaupungista. Edes-sä oli surullisen kuu-luisa, vaikea Chilkoo-tin reitti vuorten yli.

Joutsenen veljestenmatka Klondikeen kulkivaarallista Chilkootinreittiä jouluna 1897.Kuva on syyskuulta1898. Kuva: WikipediaCommons.

Kalle ja Anton Joutsen ostivat Klondiken kullalla Wreden palatsimai-sen talon. Se sijaitsee Helsingissä, Pohjois-Esplandi 35. Talo myytiin1940-luvulla ja rahat lahjoitettiin Turun yliopistolle. Kuva: Kari A.Kinnunen.

8 Prospäkkäri 3/2015

Se oli lyhyin, mutta vaarallinen, sen varrellemonet uupuivat, paleltuivat ja eksyivät. Suo-malaisella sisulla hitaasti mutta varmasti vel-jekset ylittivät vuoret joulun päivinä 1897. Yli-tyksen aikana varusteita jouduttiin kuljetta-maan useissa pienemmissä erissä. Tarkat kana-dalaiset rajavartijat joutuivat katkaisemaan vel-jesten matkan teon, sillä ruokavarat olivat hu-venneet kahden kuukauden reissussa alle salli-tun rajan. Rahaakin olijäljellä hyvin niukasti,joten tienestiksi joudut-tiin tekemään töitäkämppiä rakentamalla.Rahan lisääntyessä palat-tiin Dyeaan hakemaanlisää ruokatarvikkeita.Viimein rajamiehet pääs-tivät veljekset jatkamaanmatkaa kohti Whitehor-sen putouksista ja Lebar-gen järveä.

Lebargen järvelle lei-riydyttiin odottamaanjäiden lähtöä. Sen aika-na tehtiin vene, jolla pit-kä, 650 kilometrin vene-

matka päästäisiin taittamaanKlondike-joen ja Yukonin yh-tymäkohtaan. Reitti oli vaaral-linen kivisine kuohuvine koski-neen, joihin monen kullanetsi-jän matka päättyi.

Veljekset pääsivät turvalli-sesti perille. Antonilla esiintyikeripukin oireita yksipuolisenruokavalion takia, joka hoituivähitellen kuusen latvusten ha-vulientä nauttimalla. Puolivuo-tisen Urakan päätteeksi veljes-ten rahavarat olivat huvenneet75 senttiin, joka ei riittänytmaksuksi Klondike-joen ylittä-miseen. Veljekset jäivät elämäänjoen vastarannalle, johon val-mistui talveen mennessä hirsi-

kämppä. Talvella tehtiin töitä valtauksilla ja kar-tutettiin kokemusta ja rahavaroja.

Ensimmäisen vuokravaltauksen veljeksetsaivat Dominion-joen varrelta heinäkuussa1900. Paikalla oli huonoin tuloksin kaivettuennenkin. Kalle oli tekniikan miehenä sitä miel-tä, että valtaus voidaan saada tuottavaksi, jospanostetaan tehokkuuteen ja tekniikkaan. Hei-dän valtaukselleen nousi tehokas huuhtomo.

Turun yliopiston pääkirjastotalo rakennettiin Joutsen veljesten lahjoittamillarahoilla. Kuva: Wikipedia Commons.

9Prospäkkäri 3/2015

Rännit rakennettiin siirrettäviksi pukkien pääl-le, jolloin ne saatiin kaivantojen ja maakasojenviereen. Kun pääomaa karttui riittävästi, valta-us koneistettiin. Rakennettiin laitteisto, jollakuumaa höyryä pumpattiin onton poran läpipari päivää routaisen maan uumeniin ja sittensulatettua maata kaivettiin laajalta alueelta.

Valtaus tuotti hyvin, koko valtaus ostettiinvuoden aikana. Kolmen kesän aikana valtaustuotti yli 100 000 dollaria. Tämän jälkeen kul-tavaranto alkoi hiipua ja veljekset päättivät lo-pettaa kaivun 1904 keväällä.

Joutsenen veljesten rikastumiseen on sel-vät syynsä; sisu, säästäväisyys ja säntillisyys.Tietenkin myös tekniikka heidän valtauksellaanoli niissä olosuhteissa ajan tasalla, eikä onnenhaltijankaan olemassaoloa voi täysin kieltää.

Kalle ja Anton palasivat, melkein yhdek-sän vuotta kestäneeltä Amerikan-reissulta ta-kaisin Suomeen ja ostivat käteisellä Pohjois-Esplanadilta kuusikerroksisen asuin- ja liiketa-lon. He elivät vaatimatonta poikamieselämääja tekivät sijoituksia mm. suomalaisiin ja venä-läisiin kaivosyrityksiin. He olivat mukana mm.Orijärven kaivoksessa ja Lapin kalliokullan et-sinnöissä.

Anton kuoli vuonna 1942, tämä sai Kal-len kiirehtimään perintöasioiden selvittämistä.Veljeksillä ei ollut omia lapsia joten he halusi-vat, että omaisuus siirtyisi palvelemaan jotaintärkeää suomalaiskansallista tarkoitusta. Hei-

dän lakimiehensä Yrjö Raevuoren avustuksel-la Karl Joutsen testamenttasi koko omaisuu-den lahjoitettavaksi tuolloin rahavaikeuksissaolleelle Turun yliopistolle. Lahjoituksen aino-ana ehtona oli, ettei lahjoittajan nimeä saa jul-kaista ennen hänen kuolemaansa. Karl kuoli8.12.1948, minkä jälkeen testamentti pantiintoimeen.

Turun yliopisto on ”Vapaan kansan lahjavapaalle tieteelle”, mutta on siinä ollut osansamyös Joutsenen veljesten Alaskan kullallakin,jonka avulla on rakennettu yliopiston kirjasto-rakennus sekä useat muut Yliopistonmäen ra-kennukset. Lahjoituksesta muistuttaa kirjasto-rakennuksen seinässä oleva muistolaatta. Senmukaan kirjasto on rakennettu ”Alaskan kul-lalla, jonka K.F. Joutsen on kaivanut yhdessäveljensä kanssa ja lahjoittanut Turun yliopis-tolle 1948”. Lahjoitukseen sisältyi kultaa jakultaesineitä, joita on vieläkin runsaasti talles-sa pankkiholvissa.

KirjallisuuttaNiitemaa, T. Kullankaivajaveljesten jättilahjoitus yli-opistolle. Internet: http://www.utu.fi/fi/Yliopisto/historia/historia/Sivut/kullankaivajaveljesten-jattilahjoitus.aspx (9.7.2015)

Partanen, S. J ja Nieminen, R. 2003. Kullankaivajanopas. Gummerus Kirjapaino: Jyväskylä.

Raevuori, Y. 1975. Klondiken veljekset. Weiling +Göös.

VENEKULJETUKSET LEMMENJOELLATavarakuljetukset kulta-alueelle

0400 137 090Polttopuuta metrisenä halkona.

Kysy myös poronlihaa

Veikko Jomppanen

10 Prospäkkäri 3/2015

KultaristeilyKultaristeilyKultaristeilyKultaristeilyKultaristeily29.–31.1.2016

LapinKullankaivajain Liitto ry:n

laivaseminaari 2016Viking Line M/S Mariellalla Katajanokan

terminaalista Tukholmaan ja takaisin

Perjantain teema:Byrokratian purkutalkoot – voisikose koskettaa myös kullankaivajia

Olemme saaneet pienenä ammattikuntanaläpielää huiman muutoksen. Parissa vuosikym-menessä salliva ja yrittämiseen kannustavatoimintaympäristö on muuttunut melkoisek-si hallintohimmeliksi. Voisiko kullankaivuatulevaisuudessa ohjata ja säädellä jopa alle kym-menen eri viranomaisen voimin?

Pääpuheenvuoron pitää ministeri Anne Berner

Lauantain teema:Kultaristeily goes culture –kultaiset kuvatRisteilyaiheina on ollut vuoron perään geolo-giaa ja kaivutekniikkaa. Asialinjasta on tullutkiitosta, mutta jos tämän yhden kerran emme

puhuisi mitään mistään hipuista, vuorijonois-ta tai rihlojen yksityiskohdista.

Mitä jos tällä kerralla katsottaisiin yhdessä van-hoja filminpätkiä? Ei sillä tavalla, että tuijot-taisimme unisina pari pitkää filmiä, vaan ke-räisimme koosteen, joka kattaisi monet vuosi-kymmenet – hyviä palasia dokumenteista javiihdeohjelmista, ehkä pieni pätkä jostakin pri-vaattifilmauksestakin. Ja ne kaikki esiteltäisiinoikein asiantuntevasti, sidottaisiin elävään elä-mään ja omaan aikaansa; hauskoille naurettai-siin porukalla, parhaille hurrattaisiin ja kehnojapilkattaisiin.

Eikö se yksi iltapäivä kuluisi vanhoja muistel-lessa näinkin, kultakulttuurin parissa ja hyväs-sä seurassa?

Lauantaina pidämme tietysti myös kullan-huuhdonnan Tukholman-mestaruuskil-pailut.

10 Prospäkkäri 3/2015

11Prospäkkäri 3/2015

Ilmoittautumiset:Heli Rapakko: [email protected] 040 5935337 viimeistään 22.12.2015mennessä.

Ilmoittautumisesi yhteydessä kerro nime-si, syntymäaikasi, mahd. LKLn jäsennu-mero, hyttiluokka, kansalaisuus sekä tar-vitko osallistumistodistusta VR:n lippuavarten (edellistä varten myös osoitteesi).

Perjantai-iltapäiväseminaariin tulee myösilmoittautua.

Hinnat / henkilöjäsen / ei-jäsen

123 / 133 A 4n hengen hytissä133 / 143 A 3n hengen hytissä152 / 162 A 2n hengen hytissä210 / 220 A 1n hengen hytissä

Hinta sisältää risteilyn valitussa hyttiluo-kassa sekä seminaariohjelman mukaisettarjoilut (2 x Viking Buffet-illallinen va-kioruokajuomineen, 2 x meriaamiainen,kokouskahvit ja hedelmiä).

Perjantai-iltapäiväseminaari risteilyyn osal-listuvalle 5 e/henkilö. Muut LKL:n,SJHY:n, Geologisen seuran jäsenet: 10 e/henkilö. Ulkopuoliset: 20 e/henkilö.

Maksut LKL:n tilille FI95 1201 3000 113562 viimeistään 22.12.2015. Maksuun tar-vittavan viitenumeron saatte ilmoittautu-misen yhteydessä Heliltä.

OHJELMAA TÄYDENNETÄÄN !!!

Prospäkkäri 3/2015

12 Prospäkkäri 3/2015

dotettavissa oli turbulenttistamatalalentokeliä ja salamointia,kun Hannu Raja otti vastaanliiton kesä-aikaisen toiminnan-johtajan pestin, ja liiton päivys-

tyskännykän vallan ulkoisena tunnusmerkki-nä kesäkuun puolivälissä. Mullis teki Hanskillevaroiksi vielä ”LKL toiminnanjohtaja” -pins-sin lisäksi takataskuun ”Lupa tappaa, vam-mauttaa tai vahingoittaa” -pinssin toimintaval-tuuksien selventämiseksi.

Ei sitä jälkimmäistä lätkää kuitenkaan tar-vittu – kerran vain oli Hanski joutunut varoiksikokeilemaan, että onhan se varmasti tallessa…

Rajatapausliiton toiminnanjohtajana

”Ei pahempi työmaa, kiitos!””Ei pahempi työmaa, kiitos!””Ei pahempi työmaa, kiitos!””Ei pahempi työmaa, kiitos!””Ei pahempi työmaa, kiitos!”Malttia ja valttia onneksi löytyi Jalasjärven

mieheltä, ja sitä tarvitaan liiton puuhapetejäkaivukaudella kaitsettaessa.

Alku harvoin näin hankalaaEnsimmäisillä käynneillä ilmoitetuissa päivys-tyskohteissa tunnelma oli kireä. Olihan tilan-nekin toki tukala; Saamelaiskäräjien valitus-rumba oli sakkauttanut Tukesin lupakäsittelyn,ja jopa kolmasosa kaikista kullankaivualueistaoli oikeudettomassa tilassa.

Suuressa kuvassa tilanne on kultahistorianhaastavimpia, mutta vielä enemmän se kirpai-see yksittäistä kaivajaa, joista traagisimmille

O

Vanha pitkäpartainen mies on kultamailla aina kuvan arvoinen, vaikka se istuskelisi työmaalla. Seppo Mauno(vas.) ja Kauko Matilainen liiton Elsa- / Palsinojan valtauksella kuonan poistossa ja kunnostustöissä.

13Prospäkkäri 3/2015

hahmoille joutokäyntikesä oli jo neljäs perät-täinen. Moni vakikävijä jätti tulematta. Mitä-pä sinne tulla peukaloita pyörittelemään har-vinaisen paskaan ja koleaan kesäsäähän.

– Kyllä sen heti alkukesästä huomasi liitonjäsenvaltauksilla, että väkeä ei ollut niin paljonliikkeellä, kuin aiemmin. Liiton päivystyskän-nykkäänkin soiteltiin aikalaille, että kannattaa-ko edes tulla, kun valitusrumban takia kaivu-mahdollisuuksia ei ole oikein tarjolla, kertootoiminnanjohtaja Raja.

– Toisaalta taas niille, jotka vaivautuivattulemaan, oli tilaa valtauksilla sitten ihan hy-vin, vaikka alueita oli käytössä huomattavastivähemmän kuin aiempina kesinä.

Deus ex machinaIlman sen kummempia perusteluita kaivosla-kiin kirjattu kolmen vuoden lupasykli vieläentisestään kärjistää ongelmaa. Pikku hiljaa al-

Härkäselän lanssin aidan kunnostustalkoot. Jussi Jau-hiainen (vas.) karan varressa, Maire Bruun juontamas-sa uusia tolppia ja Vehviläisen Risto on päättänyt kui-tata vaarallisen työn lisät.

Kulttuurisidonnainen aita rajaa ja komistaa liiton vä-livarastointialueen Härkäselässä.

Pari tuntia, ja aita kunnossa. Talkoolaiset tyytyväisinäpaistamassa makkaraa.

14 Prospäkkäri 3/2015

kukesän aikana liitonkin valtauksista putosi-vat pelistä pois vielä alkukesästä kaivettavissaolleet AuH Aureus, Rönkön Neloset ja Karu-oja Kakkonen jo aiemmin hakemusjonoon ju-mittuneiden Piispanpysäkki 43:n ja Golledig-gin lisäksi.

Jos tilanteeseen ei valtiovallan puolelta puu-tuta ja päätös-valitus-palautus -rulettia ei py-säytetä, seisoo ensi vuonna jo puolet luvistahakemusjonossa.

Saariselän Juhannuskisojen jälkeen Hans-killa oli kuitenkin jo hymy herkemmässä. Tan-kavaaran Kultakylän pojat olivat tiedostaneetliiton tukalan tilanteen ja tekivät antiikin draa-makomedioista tutun jumala-koneesta tyyppi-sen tarjouksen.

Pojat tarjosivat Tankavaarassa Hopeaojanvarressa olevaa ”AuRum”-valtaustaan liitonvuokrakäyttöön.

– Sitten kun sana levisi, että on saatu uusialue käyttöön, ja että sieltä löytyy hyvin kultaaja suht’ helpolla, niin tulijoita alkoi taas ollaparemmin. Kultakylän poikien vuokravaltausimi myös porukkaa muilta, vielä käytössä olle-ilta valtauksilta, ja vähensi painetta niillä, sum-maa Raja kaikkia osapuolia tyydyttäneen pää-töksen.

– Kaiken kaikkiaan vuokravaltaus Au-rumiin oltiin sekä jäsenistön että liiton halli-tuksen puolelta tosi tyytyväisiä. Siellähän onhelppo toimia, ja kaikki tarvittavat palvelut ovatkävelymatkan päässä. Myös liiton hätäpäivys-tys oli nykyjärjestelyillä tavoitettavissa käytän-nössä 24 / 7.

Autiot kultaleirit, tyhjät pöydätKeskikesällä Saariselän matkailuyrittäjät nos-tivat kissan pöydälle. Sitoutumattoman maa-kuntalehti Lapin Kansan artikkelissa yrittäjätkertoivat havainnoistaan tyhjistä pöydistä jakämpistä. Moni vakikävijä oli jättänyt tulemat-ta, kun ei ollut viitsinyt lähteä tuuleen ja tuis-kuun peukaloita pyörittelemään. Liiton edun-valvontapäällikkö Antti Peronius osasi esittääihan numeerisen arvionkin pohjoiseen tulemat-tomista matkailutuloista.

Kullankaivajien kuluttamisen aluetalou-teen synnyttämien oheistuottojen määrää kos-kevan pro gradu -tutkielman pohjalta Peroniusarvioi toteutumatta jääneiden matkailutulojenmääräksi noin 350 000 euroa. Todellisuudessakerrannaisvaikutuksineen summa voi olla suu-rempikin.

– Olisi hienoa, jos Saamelaiskäräjät voisikeskustella asiasta ja kertoa kuinka kullankai-vu heidän kieltään ja kulttuuriaan tuhoaa jarajoittaa. Silloin voisimme yhdessä etsiä ratkai-sua, Peronius totesi Lapin Kansan artikkelissa.

Puuhuoltoa ja sielunhoitoaToiminnanjohtaja Rajan kiireet alkoivat saman-laisella ruljanssilla puukaupoissa Metsähallituk-sen kanssa kuin aiempina vuosinakin. Puulu-vat oli maksettu, mutta puita ei löytynyt.

Liiton valtauksilla kaivavat alkoivat pikkuhiljaa haiskahtaa, ja alkoi jo epäilyttää ettäMetsähallitus olikin tehnyt pystykaupan liitonostamista puista. Puita lupailtiin sinne, tänneja toisinaan tuonne. Palsin kaivajat kävivät nii-tä useana päivänä vinkatuista paikoista haes-kelemassa, mutta turhaan. Lopulta puut ilmes-tyivät juurikin samaan paikkaan, mistä niitäpuulupaa ostettaessa kerrottiin olevan ei-saa-tavissa.

TalkoitaHärkäselän lanssin aidan panossa ja Palsin sau-nan lattiatalkoissa oli periaatteena tehdä hom-mat kuntoon saakka. Edellisen kesän lattiare-montin oli pilannut komentosuhteet unohta-neen porukan vastahanka.

Talkooporukkaa saatiin kumpiinkin talkoi-siin riittävästi, enempää ei olisi mahtunutkaan.

– Elsanojan saunaremontissa jätettiin ilma-raot lattiaan, niin kuin olla pitääkin, kertootalkoita johtanut toiminnanjohtaja Raja.

– Paikalliset kaivajat olivat organisoineetGandhi-tyyppisen passiivisen mielenosoituk-sen, kun tultiin saattamaan tarpeellinen re-montti loppuun. Edelliskesänä se oli jäänytsamasta syystä kesken, ja hygieniatilan pukeu-tumishuoneen lattiaan, vastoin kaikkea järkeä

15Prospäkkäri 3/2015

laitettu hengittämätön lasikuitumuotti oli peh-mittänyt kaikki alapuoliset rakenteet.

Liiton iskuryhmän lisäksi paikalla ei näky-nyt ketään – välillä tilannetta käytiin kuiten-kin kuikuilemassa leiristä käsin. Eipä pikkupikku saunaan olisi kyllä enempää toimijoitamahtunutkaan. Irti hapantunutta orvaskettä jamuuta ryönää lapiotiin lahonneen lattian altaikkunan kautta pihalle, varmaan enemmänkuin toteutumattomia unelmia Palsin varrelta.

– Uhkasivat, että hakevat Ivalosta vaneriaja laittavat lattian umpeen, kun viima käy jal-koihin. Väljennettiin samalla pukuhuoneenlattialaudoitus, että terve ilma pääsee sielläkinkiertämään.

Kiista kärjistyi siis paljaiden varpaidenmukavuuskokemukseen.

Uskokaa nyt jo, hyvät ihmiset rakennus-mestareiden ja käytännön timpureiden koke-muksiin; rakennusten ja rakennelmien pysyvyy-den suhteen ilmanvaihto on avainasemassa.

Härkäselän lanssilla on taas tarpeen järjes-tää raivaustalkoot tulevana kesänä. Osassa säi-lytykseen unohtuneista tavaroista on viimeinenkäyttöpäivä mennyt selkeästi umpeen.

Nyt olisi jokaisen, joka haluaa kamppeen-sa paikalla säilyttää, tarpeen käydä tarkastamas-sa tavaroittensa kunto ja käyttökelpoisuus jamerkitä selvästi haltija ja yhteystiedot niihin,jotka haluaa vielä säilyttää.

Mäntykankaan Enska on luvannut tulla”huolitsemaan” poiskuljetettavat tavarat lans-silta. Talkoista ilmoitetaan kevään jäsenlehtiProspäkkärissä – ja samalla annetaan ajankoh-ta, johon mennessä armahdusanomukset onilmoitettava toiminnanjohtajalle.

Kasöörin kämppäInsinöörit ovat piruja miehiksi. Liiton aiempipuheenjohtaja Jouko Korhonen esitti jossa-kin laivaseminaarissa skenaarion, että kullan-kaivun painopiste tulee siirtymään Lemmen-joelta takaisin ”vanhoille” kultamaille, ja Tan-kavaaran suuntaan tullaan kohdistamaan muu-takin kuin ujoja katseita. Näin on käymässä.

Jo keväällä liiton hallitus päätti vuokrata

Kun liiton hallitus oli saanut vatuloitua muodollisuus-pykälät alta pois, valmistui Kasöörin kämpän kattore-montti nopeasti.

Remontin ansiosta katto kestää taas pitkälle tulevaisuu-teen, kuten toivottavasti Lapin kullankaivun jatkumo-kin.

Osaavien ja ahkerien talkoolaisten kanssa hommat su-juivat. Suuri kiitos Miinalan Reinolle, Maire Bruunil-le ja Seppo Maunolle. Sekä tietenkin Hannu Rajalle,joka on kaikissa kuvissa etsimen pimeällä puolen.

16 Prospäkkäri 3/2015

kesäaikaisen toiminnanjohtajan tukikohdaksisaavutettavuudeltaan ylivertaisen kämpän Tan-kavaaran Kultakylästä. Päätös oli harvinaisenhyvä; toiminnanjohtaja oli herätettävissä ne-lostien varresta mihin vuorokauden aikaan ta-hansa. Niin ne tekivätkin.

Tankavaaran Kultakylän pojat huomasivat,että liiton porukka viihtyi Tankavaaran nur-kissa, joten he tekivät tarjouksen josta ei voi-nut kieltäytyä. Käyttämättömänä lojunut, japieniä kosteusvaurioita kärsinyt Kasöörinkämppä Tankavaarassa tarjottiin liiton käyttöönremonttisuoritetta vastaan.

Liiton remontti-iskuryhmä on kuin syn-tynyt tällaisia operaatioita varten. Hankalin jaaikaa vievin vaihe koko remontissa oli aloitta-misluvan saaminen liiton hallitukselta, jokamakusteli tarjottua pähkinää – osin käynnissäolleesta kaivukaudesta johtuen – pitkän tovin.Kun aloituslupa oli saatu, valmistui pieni pin-taremontti muutamassa päivässä.

KotisivukehittämistäPitkään paikallaan junnanneen kotisivujenuusiminen sai uusia kierroksia, kun HannuRaja alkoi aktiivisesti osallistua InnoKaltionSamuli Jomppasen kehitystyöhön.

Oli ihan oikeasti haastavaa saada koneistopyörimään oikein, kun tietoturvan suhteenhysteerinen Viestintävirasto oli hyvinkin jäyk-käniskainen avainkoodien suhteen, toiminnan-johtaja Inarissa, Lemmenjoella ja Tankavaarassaja työn tekijät Rovaniemellä.

Syyskuussa uudet tuoreet sivut lopulta saa-tiin aukaistua. Suuri kiitos tästä kuuluu Han-nu Rajalle, Samuli Jomppaselle InnoKaltiostaja puheenjohtaja Hannu Virannolle.

Käykää koekäyttämässä sivuja osoitteessawww.kullankaivajat.fi, ja laittakaa kehityskom-mentteja liikkeelle.

Kotisivujen merkitys myös liitosta ulospäinsuunnattuna mainoksena ja käyntikorttina onnykymediassa edelleen korostunut. Ikinä neeivät tule olemaan valmiit, mutta tarkoitus onpanostaa niiden sisällöllisen kehittämiseen edel-leen. Hannu-kaimat, Raja ja Viranto, ovat tä-

hän jo paneutuneet, mutta olisi arvokasta saa-da käyttäjäkommentteja myös jäsenistöltä.

Toinen asia on toimivien yhteystietojenpäivittäminen. Jäsenlehden postituksen osaltaliitolla on maksullinen tiedotuspalvelusopimuspalveluntarjoajan kanssa.

Jokainen tiedotuspalvelun osoitteenmuu-tos maksaa – ja näkyvät kullankaivajat olevanvarakasta väkeä, kun jatkuvasti päivittävät asu-misolosuhteitaan – mutta vielä vähemmän kuinfyysisen osoitteen muutoksista ilmoitetaan suo-raan liiton toimistolle, sitä tehdään virtuaa-liosoitteiden osalta.

LoppuyhteenvetoPäivystykset Savotta Kahvilassa ja KutturantienKultakioskilla vetivät hyvin porukkaa.

Isot hiput ja niistä uutisointi herätti mie-lenkiintoa kullankaivua kohtaan, ja herättimyös jäsenistön kiinnostusta. Niistä kannat-taa uutisoida aina kun on mahdollista.

– Kaivajien kanssa ihan hyvin pärjäsi, to-teaa Hannu Raja lopuksi.

Mutta ne kaivuraportit… Ilmoittakaa nyt,hyvä ihme, toiminnastanne. Jos ujostuttaa lait-taa omia kaivutuloksia sinne tuskanpunaiseenpostilaatikkoon valtauksella, niin käyttäkääuusien kotisivujen palautepalvelua. Siellä onpäävalikon kohdassa Jäsenvaltaukset klikatta-vissa auki Liiton valtausten käyttöilmoitus.Täyttäkää tiedot sinne, ja antakaa ilmoituksel-le kyytiä. Ei tule kukaan kateellinen kanssa-kaivaja kurkkimaan saaliitanne.

– Ei pahempi työmaa, kiitos!, tuumasiHannu Raja toimintaraporttinsa lopuksi.

17Prospäkkäri 3/2015

PERJANTAI 4.12.

Kaivosekskursio First Quantum Mineral-sin Kevitsan kaivokselle perjantaina4.12.2015 alkaen kello 14.00. Vierailuryh-män max. koko 36 henkeä.

Kaivosvierailu liiton tilauskuljetuksella.HUOM! Kaivosalueella 0,00 %-toleranssi –kaikki portista kulkijat puhallutetaan.

Mahdollisuus tulla Kevitsan kaivoksen portillemyös omalla kyydillä. Tarkka aika ja paikkailmoitetaan kaivosekskursioon osallistuvillehenkilökohtaisesti.

Tankavaaran Kultakylässä karaoke-ilta,vetäjänä Jouko Sieppi Vuotsosta.

LAUANTAI 5.12.

On-line Kullanhuuhdontakisat Tanka-vaaran Kultakylässä. Voittajalle 10 gkultaharkko! Osallistumismaksu 10 €,lisäyritykset 5 €

Vertaistukikeskusteluja ja kultasaaliillaleuhottamista.

Ohjelmaa tarkennetaan myöhemmin.

Lapin Kullankaivajain Liiton PikkujoulutTankavaaran Kultakylä.

Perinteinen pikkujoulubuffet noutopöydästä26,00 € / henkilö alkaen kello 19.00.

Illalla Johtava Vuotson musiikkitaiteilijaTrubaduuri Jouko Muru esittää Lapin kullan-kaivu-aiheisia lauluja.

Tankavaaran oma Trubaduuri ja kullankaiva-ja Marko Lauronen esiintyy.

Illan päätteeksi karaoke-ilta, vetäjänä JoukoSieppi. Saa laulaa, tanssia tai nauttia.

Sitovat majoitus- ja pikkujoulubuffet-varauk-set Tankavaaran Kultakylä / Marko Touru:puh. 040 744 1710.

Lisäksi sähköpaikkoja asuntoautoille, ja parilämmintä nurkkaa jossa sänky ja lämmitys,niille joille sopii minkä tahansa tasoinenmajoitus omakustannehintaan 10 €/yö.

Pelkät pikkujoulubuffet-varaukset ilmanmajoitusta 27.11.2015 mennessä suoraanLKL:n toimistolle, mieluiten e-mail:[email protected] tai puh:0400 836 500.

Kaivosekskursion ilmoittautumiset yhteystie-toineen LKL:n toimistolle 30.11.2015 mennes-sä, e-mail: [email protected] tai puh:0400 836 500.

Kaivosekskursiolla paikkoja on 36. Osallistu-jat arvotaan, mikäli ilmoittautuneita on tätäenemmän. Tarkka ohjelma ilmoitetaankaivosekskursiolle osallistuville henkilökohtai-sesti myöhemmin.

Kevitsassa ja Tankavaarassa

4.–5.12.2015Tervetuloa viihtymään kanssamme

Tankavaaran Kultakylään ja Kevitsan kaivokselle Sodankylään!

Lapin Kullankaivajain LiitonPerinteiset Pikkujoulut

18 Prospäkkäri 3/2015

K ullankaivaja, luontoromantikkoPellervo Kankaisen (27.3.1910–7.11.1980), Pellen, elämäntarina ja-filosofia heräävät eloon meistä mo-nen mielessä silloin tällöin, oikeas-

taan yllättävän usein. Tänä vuonna tulee kuluneeksi35 vuotta murheellisesta marraskuisesta isänpäivänaamusta Muddusjärvellä, joka muodostui Pelle-isänensimmäiseksi ja viimeiseksi Isänpäiväksi. Onnek-si legendaarisen Pellen elämä oli paljon, paljonmuutakin, täynnä huimia arjen seikkailuja ja satu-maisia tarinoita.

Emme halua unohtaa näitä muistoja, vaan säi-lyttää ja kertoa niistä mahdollisimman monelle.Uskomme, että niissä muistoissa elää arvokas mer-kitys myös kultamiesperinteen säilyttämiseksi. Tästäsyystä me Pellen sukulaiset ja eräät ystävät olemmesaaneet idean, jota olemme lähtemässä toteuttamaanpikku hiljaa. Asiassa on vielä monta mutkaa ja ki-veä käännettävänä (mm. apuraharahoitus vireillä jaavoin), mutta haudata ja kuopata emme aio ide-aamme.

Niinpä pyydämmekin Teidän – Pellen ystävätja hänet tunteneet, Te joiden elämäntaival on koh-

dannut Pellen polun tavalla tai toisella – apuanne.Tarkoituksemme on haastatella, valokuvata, kuvit-taa ja tallentaa ehkä jopa julkaista Pellen elämän-polkua kuvaavaa aineistoa. Teidän merkityksenneideamme toteutumiseksi on ensiarvoisen tärkeä janiin toivomme, että olette käytettävissä, kun lähes-tymme Teitä myöhemmin kerätessämme Pelle-muistoja, tarinoita ja muuta häneen liittyvää aineis-toa ja materiaalia.

Hankkeesta on informoitu useita eri tahojamuun muassa Lapin Kullankaivajain Liitto ry:tä jaKultamuseota, jotka ovat suhtautuneet asiaanmyönteisesti. Hanke pyritään käynnistämään ensivuoden kevättalvella (aikaisintaan III/2016). Toi-vomme, että viestittelette jo nyt jollekin työryh-mämme jäsenelle sähköpostitse tai millä muulla ta-valla tahansa mahdollisesta avustanne hankkeessa,esim. haastattelumahdollisuus, tarinat, valokuvatmuu aineisto. Kiitos jo etukäteen

Työryhmä Lumous, johon kuuluvat Hanneleja Inari Kankainen Pellen vaimo ja tytär, luontoku-vaaja Martti Rikkonen ja Annu Palomäki os. Kan-kainen Inarin pikkuserkku (työryhmän vastuuhen-kilö, [email protected]),

MUISTOJA, MUISTOJA, MUISTOJA TUO …

PelleMudduksenPellenniemenkammilla.

18 Prospäkkäri 3/2015

19Prospäkkäri 3/2015

T ankavaaran Kultakylä ja VuotsonHurjat ry järjestivät 5.9.2015 toi-mintapäivän, jossa heitettiin vastak-kainasettelu romukoppaan teemalla”valituksen ja vastakkainasettelun

aiheet eivät lopu koskaan, kyse on myös asen-teesta ja tahdosta” ja vietettiin hauska retkipäi-vä käytännön kullankaivun esittelystä lapiomie-

Yhteistoimintapäivä Tankavaarassahen silmin, sen itse kokemalla.

Toimintapäivä oli niin Vuotson Hurjien,kuin myös Tankavaaran Kultakylän yhteinenajatus, jossa saimme vaihtaa epätiedon tiedok-si molemmin puolin ja käsitellä asioita ilmanvälikäsiä, hyvässä tunnelmassa ja seurassa. Päi-vä oli monelle vuotsolaiselle ensikosketus kul-lankaivuun ja vastavuoroisesti me pääsimme

jyvälle poronhoidosta ja sen monimuo-toisesta tilanteesta. Tämän yhteisen päi-vän päätteeksi saimme kutsun tulla seu-raamaan poroerotusta ja tutustumaannäin ollen laajemmin porotalouteensekä saamelaiskulttuuriin.

Illan päätteeksi turinoimme nuoti-olla kullankaivaja- ja poromieslegen-doista, huomaten kuinka paljon yhteis-tä historiaa meillä jo onkaan. Tästä mei-dän on hyvä ponnistaa eteenpäin.

MARKO LAURONEN

Myös ”Suuri hipun hukkaaja” Marko Touru onnistui tehtävässään kaikkien kiin-nostuneiden silmäparien sitä toimitusta seuratessa, eikä hukannutkaan ihan kaik-kia hippuja tällä kertaa.

”Täältäkö niitä tulee?” ”Puolikkaita kuormia.” ”Toitko lisää hippuja?”

20 Prospäkkäri 3/2015

L apin Kullankaivajain liiton kun-niapuheenjohtaja Jaakko Kangas-niemi menehtyi pitkäaikaiseen sai-rauteen Rovaniemellä 85-vuotiaa-na. Liiton neljäntenä puheenjoh-

tajana vuodesta 1982 hän joutui puolustamaankullankaivajien oikeuksia ja työskentelyn edel-lytyksiä useissa kiivaissa kiistoissa viranomai-sia, poliitikkoja ja luonnonsuojelijoita vastaan.Jaakko luovutti puheenjohtajan tehtävät vuon-na 2000 nuoremmille 70-vuotiaana. Hänenjohdollaan luotiin perusta toiminnan elpymi-selle, jäsenmäärän kasvulle, yhteistyölle ja mo-nille uudistuksille.

Jaakko Martti Johannes syntyi Kangasnie-men kuuluun kultamiessukuun ja asui läheskoko elämänsä Inarin kirkonkylässä, rakensisinne oman talon, perusti perheen ja toimi tak-siyrittäjänä vuosina 1955–1979. Isä EenokkiKangasniemi (1895–1974) oli toiminut kul-

lankaivajana Alaskassa, Ivalojoella ja Lemmen-joella ja setä Veikko Kangasniemi kullankaiva-jien perustavan kokouksen sihteerinä 1949.Isoisän isä Yrjö Kangasniemi, Yrri-Äijä saituntuman Lapin kultaan jo ennen Ivalojoenkultaryntäystä, sillä hän majoitti Kaamasessasijaitsevassa talossaan Suomen senaatin lähet-tämän kullanetsintäretken jäsenet syyskesällä1868.

Kulta ja kullankaivu olivat Jaakolle tuttujajo lapsuudessa. Hän lähti ensi kerran Lemmen-joelle kultakuumeen noustessa kesällä 1948setänsä Volmari Kangasniemen valtaukselleJäkälä-äytsiin. ”Kannoin ämpärillä ränniinmaata ja pesin kivenlohkareita. Sinä kesänä sainelämänikäisen kultakipinän”, hän kertoi LapinKullankaivaja -lehden haastattelussa 2004.

Kullan hinnan putoaminen karkotti kul-lankaivajat Lemmenjoelta 50-luvun alussa jaJaakko hakeutui tuottavimpiin töihin Rova-

Jaakko Kangasniemi26.7.1930–7.8.2015

20 Prospäkkäri 3/2015

In Memoriam

21Prospäkkäri 3/2015

niemellä, työskennellen Petäjäskosken voima-laitoksella, kun rakennustyöt olivat kiivaimmil-laan Kemijokea padottaessa. Kotikylään Ina-riin hän muutti 1955 saatuaan taksiluvan. Li-säksi hän toimi talonmiehenä, rakensi taloja jarekiä sekä korjasi moottorikelkkoja 30 vuotta.Hän toimi lautamiehenä käräjillä useita vuosiaja hankki Lapin tapaan elantoa perheelleenmonesta eri lähteestä.

Kultapuroille hän palasi 1979 ottaen val-tauksen Ruihtuäytsin latvahaaralle, jonne hänrakensi pienen kämpän. Koko perhe oli muka-na kullankaivussa; vaimo Taimi sekä neljä poi-kaa ja tytär.

Jaakko ja hänen poikansa Arto rakensivat1985 pienen kullankaivukoneen ”konelapion”.Tämä pienoiskaivuri osoittautui tehokkaaksityökaluksi kuivassa maastossa, jossa kultaryn-täyksen vuosina käytettiin hevosta kultapitoi-sen maan siirtoon kaivupaikalta rännitettäväksija vaskattavaksi.

Jaakko valittiin kullankaivajien puheenjoh-tajaksi aikana, jolloin sisäiset riidat ja ulkoisetuhkat varjostivat toimintaa monelta puolelta.Sisäistä yhtenäisyyttä lujitettiin perustammal-la toimikunnat Lemmenjoen ja Ivalojoen kai-vajille. Ryhdyttiin hankkimaan omia, jäsenis-tölle tarkoitettuja kultaval-tauksia sekä järjestämäänomia mestaruuskilpailujavaskaus- ja huuhdontatai-doissa. Kultamieskodin ra-kentamisessa Inarin kirkon-kylään Jaakolla oli merkit-tävä rooli liiton puheenjoh-tajana.

Liitto pyrki aktiivisestivaikuttamaan uusien luon-nonsuojelu- ja erämaa- sekäkaivoslakien sisältöön, tuke-maan yksittäisten kullan-kaivajien taistelua elinkei-

nonsa puolesta, niin viranomaisten kuin suo-jelijoiden rajoitustoimia kohtaan. Uusia uhkianousi esille koko ajan 1980- ja 1990-luvuilla.Ne vaativat liiton hallitukselta valppautta janeuvokkuutta sekä puheenjohtajalta tietoa, tai-toa, tarmokkuutta ja tyyneyttä.

Jaakko Kangasniemi pani alulle kullankai-vajain liiton 50 vuoden historiankirjan kokoa-misen ja se ilmestyi nimellä ”Morgamin Pyr-kyrit, Lapin Kullankaivajain liitto 1949–1999”.Kultahommat jätettyään Jaakko innostui tut-kimaan sukunsa historiaa yhteistyössä IreneKangasniemen kanssa. Kimmokkeen sukukir-jan valmistamiseen Jaakko sai vuonna 1996Ivalossa pidetyn ensimmäisen Kangasniemiensukukokouksen jälkeen. Kirjan kokoamiseenJaakko Kangasniemeltä vierähti 16 vuotta. Kirja“Yrri-Äijän suku – Inarin Kangasniemet ja hei-dän jälkeläisensä” julkaistiin Kangasniemientoisessa sukukokouksessa Inarissa heinäkuussa2012, juuri ennen Jaakon täyttäessä 82-vuot-ta.

”Juhlivatko kullankaivajat nyt viimeistäkertaa! Tämä pieni ammattikunta on puristu-massa yhteiskunnan laki- ja sääntömyllyyn. Onjoskus tullut mieleen, että luonnonsuojelun li-säksi myös Lapin ihminen tarvitsisi suojelua

pystyäkseen elämään ja tu-lemaan toimeen kotiseu-dullaan”, sanoi JaakkoKangasniemi tervehdyspu-heessaan LKL:n 40-vuotis-juhlissa Inarissa 12.9.1985.

Nuo sanat ovat hyvinajankohtaisia nytkin. Jaak-ko, jätit jälkeesi montakaunista muistoa!

SEPPO J. PARTANENIRENE KANGASNIEMI

21Prospäkkäri 3/2015

22 Prospäkkäri 3/2015

T ukesissa, kaivosviranomaisessa, lu-pakäsittelijänä työskennellyt PirjoSavolainen kuoli 21.8.2015. Pirjooli syntynyt 16.1.1958 Valtimol-la.

Pirjo aloitti työuran kauppa- ja teollisuus-ministeriössä konekirjoittajana 15-vuotiaanavuonna 1973. Pirjo kouluttautui työn ohessaja aloitti tarkastajana ministeriössä 1990-luvunalussa kaivosviranomaisen tehtävissä. Hän olikaivosviranomaisen pitkäaikaisin työntekijä.

Pirjo tuli tutuksi Suomen kaivostoimijoi-den joukossa. Hänen kanssaan on lupa-asiois-

Pirjo Savolainen16.1.1958–21.8.2015

sa asioinut suuri joukko nykyisiä ja entisiä kul-lankaivajia, malminetsijöitä ja kaivosten luvan-hakijoita. Pirjo näki ja koki työssään tehtävänteknistymisen ja kaivosviranomaisen tehtäviensiirtymisen KTM:stä TEM:iin ja edelleen vuon-na 2011 Tukesiin kaivoslain uudistumisenmyötä.

Pirjo Savolainen jää muistoihin työyhtei-sössä ja asiakaskunnassa osaavana, työstäännauttivana, iloisena asiakaspalvelijana.

Pirjoa jää kaipaamaan puoliso Hannu, äitisekä sisko ja veli perheineen.

TERHO LIIKAMAAkaivosryhmän päällikkö, Tukes

In Memoriam

22 Prospäkkäri 3/2015

23Prospäkkäri 3/2015

Merkkipäivät85 v.8.11. Yrjö Teeriaho, Palokka

80 v.2.10. Paavo Aho, Vihanti14.12. Kauno Pollari, Espoo24.12. Sulo Salmi, Helsinki

75 v.13.10. Stig Hausen, Tammisaari27.11. Martti Pennanen, Rovaniemi12.12. Timo Ylinen, Kalanti14.12. Risto Telilä, Tottijärvi19.12. Iikka Kaukua, Posio

70 v.8.8.2014 Seija Hietala, Rovaniemi23.8. Lauri Ilmoniemi, Wappingers

Falls Yhdysvallat1.10. Kari Patala, Söderkulla6.10. Jorma Pessinen, Lappajärvi18.10. Soili Ikävalko , Heinola21.10. Esa Koskela, Kiiminki23.10. Jorma Järvensivu, Jääli27.10. Osmo Kurronen, Tukholma

Ruotsi9.11. Anja Silvasti, Lempäälä11.11. Tapio Alho, Alaviirre11.11. Aimo Toivola, Naarajärvi12.11. Kari Pilvi, Riihimäki15.11. Eila Gratschev, Hämeenlinna18.11. Arvo Ukkonen, Läsäkoski19.11. Seija Lundström, Ähtäri25.11. Arto Risku, Ilmajoki

30.11. Antti Seppälä, Loviisa1.12. Seija Keinonen, Siuntio4.12. Marja Allén, Keitele5.12. Anja Roivanen, Turkhauta8.12. Timo Areva, Salo8.12. Maire Mustonen, Kuopio10.12. Carita Koski, Isnäs15.12. Toivo Alanen, Toijala16.12. Risto Haikola, Ylivieska21.12. Mauri Virtanen, Urjala26.12. Tapani Manninen, Mikkeli

65 v.3.10. Matti Mustonen, Inari10.10. Pentti Tuomivirta, Jokela11.10. Kalervo Jänkälä, Kuopio14.10. Seppo Viitanen, Kuortane19.10. Matti Juntunen, Suomussalmi28.10. Tapio Alanko, Perho28.10. Timo Virtamo, Uusikaupunki29.10. Matti Klemola, Kouvola1.11. Matti Parkki, Muurame6.11. Matti Närhi, Mikkeli7.11. Leif Eklund, Söderkulla15.11. Pirkko Laine, Hämeenlinna19.11. Kauno Kuusela, Myrskylä27.11. Risto Rautio, Espoo28.11. Vesa Rautiainen, Joensuu30.11. Jukka Tikkanen, Iisalmi2.12. Ahti Luosujärvi, Oulu12.12. Tapio Sivonen, Jyväskylä17.12. Matti Niemelä, Lempäälä19.12. Jari Kosenius, Riihimäki19.12. Raimo Pätilä, Valkeala

19.12. Jorma Vaarala, Oulu21.12. Martti Mäkelä, Valkekoski23.12. Pirjo Nurminen, Salo24.12. Eero Kukkonen, Rovaniemi27.12. Sinikka Kouhia, Lakiala

60 v.9.10. Terttu salminen, Vantaa9.10. Jari Sulonen, Pori10.10. Inga-Liisa Magga, Inari14.10. Eero Hyötilä, Kokemäki14.10. Kerttu Kautiainen, Lappajärvi22.10. Kristiina Meskus, Oulu2.11. Arja Mäkynen, Ulvila3.11. Riitta Hakamäki, Turku4.11. Anita Luukkonen-Luola,

Mehamn, Norja26.11. Jouni Vähäniitty, Nummela9.12. Matti Salojensaari, Nokia17.12. Jouko Heinilehto, Oulu17.12. Lauri Keipi, Karuna17.12. Matti Mäkinen, Kangashäkki23.12. Aila Mikkonen, Ivalo

50 v.3.10. Tarmo Ojala, Kelankylä8.10. Mikko Mustonen, Kuopio24.10. Timo Savolainen, Helsinki2.11. Petri Kiippa, Ulvila9.11. Ossi Anttila, Forssa17.11. Jyrki Korteniemi, Kittilä26.11. Arto Turtiainen, Tervakoski7.12. Pasi Uusitalo, Raisio11.12. Vesa Niemi, Huhmari

23Prospäkkäri 3/2015

Golden Geopark of LaplandInarin kunnanhallitus on tehnyt pää-töksen olla jatkamatta Golden Geopark

of Laplandin kehittämistä, ja samalla olla ak-

tiivisesti pyrkimättä Euroopan ja maailmanGeopark-verkostojen jäseneksi. Asiaa mutus-tellaan tarkemmin seuraavassa Prospäkkärissä.

.5362