Rakennustekniikka 2/2014

PEKKA SEPPÄLÄ on vuoden 2014 rakennusalan DI s.12

OPINTOKYSELYRILin opintokyselyn 2014 tulokset s.47

142

RAKENNUSTEKNIIKKA 2/2014

Kaivantojen turvallisuus.FinMeasin automaattisilla mittaus-

järjestelmillä on valvottu useiden

vaativien rakennusprojektien turvallisuutta.

AnkkurivoimatHuokospaine

Kallion liikkeetLämpötilaprofi ili

PainumaSiirtymäTärinä

Vedenkorkeus

Automaattinen mittausjärjestelmä hälyttää kun sovitut arvot ylittyvät. Saat hälytyksen puhelimeesi tai sähköpostiisi 24/7.

Lue lisää mm. käynnissä olevasta länsimetron työmaasta ja Skanskan vaativasta

rakennuskohteesta www.fi nmeas.com

Valvomme puolestasi.

Kysy lisää:040 715 3264

2/2014 • Rakennustekniikka 3

MORAALISAARNA

Rakentamisen laatu. Aihe nos-tattaa jatkuvasti näyttäviä ot-sikoita: ”Rakentamisen laatu

romahti: Uusia asuntoja joudu-taan korjailemaan jopa vuosia.” (SK 13-14/2013), ”Tästä suden ja sekundan teosta on hyvää vauh-tia tulossa maan tapa.” (A-studio 2.12.2013), ”Auttaisiko pelote: ra-kentajien nimet hometalon sei-nään?” (Taloussanomat 11.2.2014).

Mielikuva rakentamisen hei-kosta laadusta on niin laajalle le-vinnyt totuus, että sen kiistäjä lei-mataan joko valehtelijaksi tai lobbariksi.

Vastaavasti laajalla näkyvyy-dellä palkitaan ne, jotka nou-sevat todistamaan ongelmista. Tämä on oivallettu varsinkin Ra-kennusliitossa, jossa on viime vuodet oltu erityisen huolissaan niin työmaiden kiireestä kuin moraalikadostakin.

Aihetta koskettavassa artikke-lissa (HS 7.4.2014) Rakennuslii-ton puheenjohtaja Matti Harju-niemi nimesi rakentamisen laa-tuongelmien aiheuttajiksi tuotan-tolähtöisen insinööriajattelun ja vastuunpakoilun. Hänen syyttävä sormensa osoitti myös tilaajien ja rakennuttajien suuntaan. Taval-lista rakennusmiestä on Harjunie-men mukaan turha syyttää, vaikka

hän toteaakin normimeiningin työmailla olevan tyyliä ”teen duu-nin, otan rahani ja sen jälkeen – ei kiinnosta.”

Täytyy myöntää, että lausunto sai minut ärsyyntymään. Mieles-täni välinpitämättömyys jos mikä on vastuunpakoilua. En ole koh-dannut suunnittelijaa, urakoitsi-jaa tai rakennuttajaa, jonka asenne työtään tai projektiaan kohtaan olisi vastaava.

Tavallisesti tilanne on täysin päinvastoin. Asiantuntijat haluavat pitää huolta maineestaan ja asia-kassuhteistaan, koska elanto on niistä riippuvainen. Vinkkinä Har-juniemelle, että hyvin hommansa hoitaneelle ammattimiehellekin seuraava keikka löytyy varmem-min kuin sutta ja sekundaa suol-tavalle viheltäjälle. Varsinkin suh-dannekuopassa, jossa yli 13 000 rakennusliittolaista nauttii ansiosi-donnaista työttömyyspäivärahaa.

Valtaosa rakentamisen laatuun vaikuttavista tekijöistä, aina raken-tajien koulutuksesta rakennuspro-sessin kokonaisuuden hallintaan, ovat parantuneet merkittävästi viime vuosikymmeninä. Myöntei-nen kehitys on pitkälti ”insinööri-ajattelun” tulosta.

Tuottavuuden ja työturvalli-suuden parantuminen ei ole tapah-tunut laadun kustannuksella, sillä esimerkiksi asuntotuotannossa ylivoimainen enemmistö asun-noista luovutetaan virheettöminä. Aalto-yliopiston tekemän selvityk-sen mukaan asuntotuotannon ta-kuukustannukset ovat yhden pro-senttiyksikön luokkaa hankkeen kokonaiskustannuksista. Urakoit-sijoiden vuosikorjauskustannuk-set ovat puolestaan pienentyneet kymmenesosaan viimeisen vuosi-

kymmenen aikana. Vastaavana ai-kana 10-vuotisvastuukustannukset ovat puolittuneet.

Kun rakentamisen todellisuutta tarkastellaan kokonaisuutena, voi todeta, että Suomessa osataan ja myös halutaan rakentaa laaduk-kaasti. Virheettömään toteutuk-seen ja lopputuotteen erinomai-seen laatuun pyrkiminen kun ovat kaikkien etu. Hyvän laadun ainoa huono puoli on se, ettei sillä pääse julkisuuteen.

Toisaalta ongelmia ei saa vähä-tellä, ja aina löytyy parannettavaa. Jopa niin, että oman toiminnan kehitystarpeita kannattaa aktiivi-sesti etsiä ja korjata ennakoivasti. Esimerkiksi Skanskan varatoimi-tusjohtaja Tuomas Särkilahti muis-tutti Näkökulma-kirjoituksessaan (Rakennuslehti 2.5.2014) aivan oi-kein siitä, että hyvä asiakaspalvelu on meille rakentajille yhtä tärkeää osaamista kuin varsinainen raken-taminenkin. Eikä niitä homekou-lujakaan tarvita enää yhtään lisää.

Rakentajien, ja varsinkin asian-tuntijoiden tehtävänä on tunnistaa haasteet ja löytää keinoja niiden ratkaisemiseksi, sillä maine syntyy vain teoista ja kohtaamisista.

Alalle on vaadittu asennemuu-tosta, joka korjaisi laatuongelmat ja puutteellisen palveluhenkisyy-den. Määritelmällisesti asenteella tarkoitetaan myönteistä tai kiel-teistä suhtautumista johonkin asi-aan. Insinöörien asenne alaan ja sen kehityshaasteisiin on positii-vinen – siis kunnossa. Muutosta näyttäisi pikemminkin kaipaavan ammattityövoiman työmoraali*.

Laatuaikaa kesään toivottaen,Helena Soimakalliopäätoimittaja

*Latinan mores (mon.) tarkoittaa tapaa tai käyttäytymismallia.

Pääto im ittaja He l ena So imaka l l i o • he l ena . so imaka l l i o@r i l . f iKaivantojen turvallisuus.FinMeasin automaattisilla mittaus-

järjestelmillä on valvottu useiden

vaativien rakennusprojektien turvallisuutta.

AnkkurivoimatHuokospaine

Kallion liikkeetLämpötilaprofi ili

PainumaSiirtymäTärinä

Vedenkorkeus

Automaattinen mittausjärjestelmä hälyttää kun sovitut arvot ylittyvät. Saat hälytyksen puhelimeesi tai sähköpostiisi 24/7.

Lue lisää mm. käynnissä olevasta länsimetron työmaasta ja Skanskan vaativasta

rakennuskohteesta www.fi nmeas.com

Valvomme puolestasi.

Kysy lisää:040 715 3264

Rakennustekniikka • 2/20144

TÄSSÄ NUMEROSSA >>

3 Pääkirjoitus Helena Soimakallio ja moraalisaarna..

5 Nyt – ajankohtaiset uutiset Pätevyysuutisia, kilpailuja, uusia hankkeita ja uutisia korkeakouluista.

12 Pekka Seppälä on positiivisen ajattelun lähettiläs ja vuoden DI.

17 Lähes nollaenergia-rakennusten määrittely onnistuu hyvällä yhteistyöllä.

23 HUSLABin uudesta laboratoriosta tulee yksi Euroopan suurimmista.

Rakennustekniikka The Finnish Civil Engineering Construction Journal

70. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsen

Julkaisija ja kustantaja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Töölönkatu 4, 00100 Helsinki

Painosmäärä Keskimäärin 6000 kpl

Päätoimittaja Helena Soimakallio Toimitus Helena Soimakallio Henriikka Hellström Ritva Solasaari Teemu Vehmaskoski Jaana Henell [email protected] Taitto Jaana Henell

Ilmoitusmyynti JPM-Info Oy [email protected] Ritva Solasaari [email protected]

Kansikuva Shutterstock

Palaute ja juttuideat Helena Soimakallio [email protected]

Toimituksen osoite Rakennustekniikka c/o Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Töölönkatu 4, 00100 Helsinki

Painopaikka Forssa Print ISSN 0033-913X (painettu) ISSN 2243-0369 (verkkojulkaisu)

Rakennustekniikka

23

39

42

27 Rakennettu ympäristö 2100 Viidesluokkaisten visioita ja innovaatioita tulevaisuuden ympäristöstä.

34Hankintalaki jakaa mielipiteitä kunnissa Nykyinen menettely suosii suuria suunnittelutoimistoja ja urakoitsijoita.

39 E18-hankkeessa elinkaarimalli selätti perinteiset ratkaisut.

42Ryhmärakennuttamisesta säädetään jatkossa lailla.

47 Opintokysely 2014 Kolme neljästä haaveilee kansain-välisestä työstä.

53 Tapahtumia RILin taipaleen varrelta Osumia kevään juhlaseminaarista ja 80 vuotisen historian varrelta..

56 KulmaTeemu Vehmaskoski ja opiskelijoiden sielunelämä.

57 Ammatti-identiteetti Esittelyssä LIVI ry, RET ja LVI-kerho.

60Vaihto-opiskelijana Juho Rahko opiskeli neljässä yliopistossa.

6371 81 82

RILissä tapahtuuAsiantuntija-aineistoa RILin juhlakirja

Viimeinen silaus


Marita Mäkinen FISEn toimitusjohtajaksi

DI Marita Mäkinen, 44, on valittu FISEn seuraavaksi toimitusjohta-jaksi. Hän aloittaa varatoimitus-johtajana 18.8.2014 ja siirtyy toi-mitusjohtajaksi 1.10. Klaus Söder-lund jatkaa lokakuun alkuun asti toimitusjohtajana ja siirtyy sen jäl-keen hallituksen erityistehtäviin ennen eläkkeelle siirtymistään.

Mäkinen on hämeenlinnalai-nen diplomi-insinööri, joka on valmistunut Tampereen teknilli-sestä korkeakoulusta vuonna 1995 pääaineenaan talonrakennustek-niikka. Hän on toiminut valmis-tumisensa jälkeen rakennesuun-nittelijana ja rakennustekniikan sekä teräsbetonirakenteiden leh-

Äly valtaa Pohjoismaat Älykkäät laitteet ja palvelut ovat osa kotien arkea, mutta kuinka paljon äly valtaa markkinoita tu-levaisuudessa? Lähivuosina verk-koyhteydellä varustettujen älylait-teiden uskotaan tulevan vauhdilla koteihin ja muuttavan merkittä-västi arkielämää.

8 500pätevyyttä

FISEn pätevyysrekisteristä löytyy tällä hetkellä yli 8500 pätevyyttä. Rekisteri on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2012 lähtien.

www.fise.fi

torina Hämeen ammattikorkea-koulussa. Vuodesta 2012 lähtien Marita on vastannut rakennustek-niikan, rakennusalan työnjohdon, Construction Engineering ja ym-päristöteknologian koulutusohjel-mien opetuksesta ja kehittämisestä toimiessaan näiden koulutusohjel-mien koulutusvastaavana.

”Fisen toimitusjohtajan tehtävä on luonteva askel pätevyyskoulut-tajasta pätevyysjärjestelmän kehit-täjäksi”, Marita Mäkinen iloitsee uusista haasteistaan. ■

Konsulttiyritys Arthur D. Littlen ja TeliaSoneran julkaiseman rapor-tin mukaan alan ennustetaan kas-vavan Pohjoismaissa vuosittain 30 prosenttia, mikä on tuplasti ver-rattuna globaaliin kasvuun. Suo-messa alan arvoksi arvioidaan 1,3 miljardia vuonna 2017. ■

www.verisure.fi

Kuva: Emmi Mäkinen


Kilpailu Suomen parhaasta toimitilasta

Ihmiset viettävät suuren osan val-veillaoloajastaan toimitiloissa, joita on Suomessa noin 283 mil-joonaa neliömetriä. Toisaalta ra-kennukset käyttävät noin 40 pro-senttia energiankulutuksesta: ei ole siis aivan yhdentekevää millaisia kyseiset tilat ovat.

”Energiatehokkuus, käyte-tyn energian päästöt ja uusiutu-van energian käyttö ovat kaikki tärkeitä elementtejä rakentamisen ohjauksessa. Kun tähän yhdiste-tään hyvä sisäilma, kuivat raken-teet ja ympäristöominaisuuksil-taan hyviä materiaaleja, meillä on tulevaisuuden ohjauskenttä val-miina”, ylijohtaja Helena Säteri ympäristöministeriöstä sanoo.

Kilpailun tarkoituksena on myös haastaa alan toimijoita tar-joamaan yhä energiatehokkaampia ja viihtyisimpiä toimitiloja. Tavoit-

Mistä löytyy Suomen viihtyisin ja energiatehokkain toimitila? ERA 17ohjelman ja Green Building Council Finlandin järjestämän kilpailun voittajat julkistetaan FinnBuild 2014 messuilla lokakuussa.

seen. Ihmisiltä kysymällä saadaan helposti hyödyllistä tietoa ja pie-nilläkin korjauksilla voi olla suuri vaikutus viihtyisyyteen”, toimi-tusjohtaja Heli Kotilainen Green Building Council Finlandista kertoo.

Kilpailu on avoin kaikille. Mu-kaan hyväksytään toimitilakäy-tössä olevia kokonaisia kiinteis-töjä tai yksittäisiä toimitiloja, kuten yksittäisiä yrityksiä, jul-kisia rakennuksia tai toimitilako-

Kilpailuun ilmoittaudutaan sähköpostitse 31.5.2014 mennessä osoitteessa:

[email protected]

Lisätietoja kilpailusta Jessica Karhu,

[email protected], puh. 040 675 8899,

Green Building Council Finland.

konaisuuksia. Osallistuminen on maksutonta.

Kohteita mitataan kahdella Green Building Council Finlan-din Rakennusten elinkaarimitta-rilla, jotka ovat helposti osallistu-jien käytettävissä:yy Energiankulutus (Ostoenergian

kulutus)yy Käyttäjätyytyväisyys (Sisäympä-

ristöön tyytyväiset: lämpöviihty-vyys, huoneilman laatu sekä va-laistus- ja ääniolosuhteet).Voittajan valitsee kahden mai-

nitun mittarin tunnuslukujen ja

harkintansa perusteella jury, jo-hon kuuluvat Helena Säteri (ym-päristöministeriö), Tarmo Pipatti (Rakennusteollisuus RT ry), Leena Karessuo (Kuntaliitto), Helena Kinnunen (RAKLI), Auri Häkki-nen (Rakennuslehti) sekä Heli Ko-tilainen (Green Building Council Finland).

Kilpailun voittajat, juryn kun-niamaininnat ja osallistujat julkis-tetaan FinnBuild 2014 -messuilla FinnBuild Awards Party -tilaisuu-dessa 2.10.2014 klo 18.30 Helsin-gin Messukeskuksessa. ■

teena on myös tuoda esille toimiti-laosaamista ja parhaita käytäntöjä.

”Hyvällä sisäympäristöllä on todettu olevan vaikutuksia paitsi terveyteen, myös työssä jaksami-


Lähiöissä asuu 1,5 miljoonaa suo-malaista. Niissä myös yhdisty-vät suurimmat Suomen rakennus-kantaa koskevat haasteet. Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitasen asettaman työryhmän ehdotuk-set tähtäävät uusien lähiöiden sekä

Remonttiryhmä painottaa toimivan korjauskulttuurin luomista lähiöihin

niiden kiinteistöjen korjaus- ja yl-läpitokulttuurin juurruttamiseen.

Remonttiryhmän jäsenenä toimi myös RILin puheenjohtaja Risto Vahanen. ■

100 M€

Tuulivoimaloiden melu kuriinYmpäristöministeriö on julkaissut kolme ohjetta tuulivoimaloiden melun mitoittamiseen ja todentamiseen.yy Tuulivoimaloiden melun mallinnusohjeella mitoitetaan tuulivoimaloi-

den ja melulle altistuvan kohteen, kuten asuinalueen, välinen suojaetäi-syys. Mallinnuksen avulla voidaan arvioida tuulivoimaloiden toiminnas-ta aiheutuvat meluvyöhykkeet ja melutasot eri tarkastelupisteissä. Ääni-tekninen mitoitus on osa tuulivoima-alueiden muuta suunnitteluproses-sia ja hyväksymismenettelyä.

yy Tuulivoimaloiden melutason mittausohjeella on mahdollista selvittää, ylittääkö melutaso siitä säädetyn ohje- tai raja-arvon. Ohjetta voidaan hyö-dyntää myös sellaisenaan tai yhdessä muun ääniteknisen viranomaisoh-jeistuksen kanssa silloin, kun tuulivoimaloiden melu aiheuttaa häiriötä ympäristössä tai rakennusten sisällä.

yy Tuulivoimaloiden melupäästön mittausohjetta voidaan käyttää toden-tamaan takuuarvo, jonka valmistaja on antanut tuulivoimalan äänenvoi-makkuudesta. Näin mitoituksen luotettavuus ja läpinäkyvyys paranee. Mit-tausohjetta voidaan käyttää myös melumallinnuksessa käytettyjen lähtö-arvojen mittaamiseen. ■

aikoo sijoittaa vuosina 20142016 energiatehokkuuteen. NegaWatt Energiatehokkuusrahasto 1 Ky:n sijoittajia ovat Sitra ja joukko yksityisiä tahoja. www.negawatt.fi

Summa, jonka uusi NegaWatt Energiatehokkuusrahasto

Remonttiryhmän ehdotuksia:

y■ Lähiöiden korjaus strategiselle tasolle

y■ Kiinteistönpidosta suunnitelmallistay■ Lisä ja täydennysrakentamisen edistäminen

y■ Valtiolta täytetakaus, kohdennetaan korjausavustukset tarkemmin

www.ymparisto.fi

www.ymparisto.fi


Raksa-hanke toteutettiin vuosina 2008–2012. Kyseisenä aikana val-mistui 3 525 verotarkastuskerto-musta, joista löydettiin 4 857 kir-janpidon ulkopuolelle jätettyä pal-kansaajaa ja liki 220 miljoonaa euroa palkkoja, joista ei ollut toi-mitettu ennakonpidätyksiä. Peitel-tyä osingonjakoa löytyi 92 miljoo-naa euroa.

Harmaata taloutta löytyi lähes joka kolmannesta tarkastuskoh-teesta ja rikosilmoitus tehtiin lä-hes kymmenelle prosentille kohtei-den yrityksistä. Esimerkiksi väärä-

Raksa-hanke paljasti harmaata taloutta yli 200 miljoonan edestä

Pimeitä töitä löytyi lähes joka kolmannesta tarkastuskohteesta ja rikosilmoitus tehtiin lähes joka kymmenennessä tarkastetussa rakennusyrityksessä.

Biojätteen osavirtamädätysprosessi tehostaa typen talteenottoa

sisältöisiä tositteita löytyi yhteensä 112 miljoonan euron arvosta. Yli 90 prosenttia epäselvyyksistä löy-tyi yrityksistä, joiden liikevaihto oli alle kuusi miljoonaa euroa.

Hanke tuotti välittömän vero-tuksen osalta 144 miljoonan euron nettolisäyksen tuloihin ja olettama lisätulosta vuodelle 2014 on 12,5 miljoonaa euroa. Arvonlisäveron tarkastustulokset olivat yhteensä 70 miljoonaa euroa. Veroksi muu-tettuna hankkeen tulos oli yli 200 miljoonaa euroa.

Hankkeen aikana Verohallinto teki työmaavalvontakäyntejä yh-dessä Aluehallintovirastojen työ-suojelutarkastajien ja Eläketurva-keskuksen tarkastajien sekä polii-sin kanssa.

”Hankkeen merkittäviä saavu-tuksia ovat pysyvä, entistä vaikut-tavampi viranomaisyhteistyö sekä vuorovaikutteinen yhteistyö sidos-ryhmien ja suurten alan toimijoi-den kanssa”, hankeen vetäjä, ylitar-kastaja Pekka Muinonen sanoo. ■

Helsingin seudun ympäristöpal-veluiden eli HSY:n käynnistämän KOMBI-kehittämisprojektin ta-voitteena on optimoitu osavirta-mädätysprosessi biojätteen kä-sittelyyn. Kyseisessä prosessissa osa biojätteestä mädätetään ja osa kompostoidaan. Se mahdollistaa mädätysprosessissa syntyvien jä-tevesien vähentämisen ja aiempaa tehokkaamman typen talteenoton.

“Biojätteen kompostointia ja mädätystä hyödyntävä käsittely on pelkkään kompostointiin verrat-tuna ympäristöystävällisempi rat-kaisu. Kompostoinnissa osa ty-pestä ja energiasta vapautuu il-maan, mutta mädätysprosessissa

biojätteen sisältämää typpeä ja energiaa on mahdollista ottaa tal-teen”, HSY:n projektipäällikkö Christoph Gareis kertoo.

KOMBI-projektia jatketaan ke-hittämällä, ideoimalla ja mallinta-malla eri käsittelytapojen vaiku-tuksia jäteveden syntymiseen, ty-pen talteenottoon ja yleensä ym-päristöön. Projekti kestää vuoden 2015 loppuun saakka ja saa ympä-ristöministeriön rahoitusta. ■

www.hsy.fi

www.vero.fi

HSY rakentaa tänä vuonna Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen biojätteen mädätyslaitoksen. Kuva Erik Åström.


Euroopan suurin puukerrostalo nousee VantaalleVuoden 2015 Asuntomessuille rakentuu korkeimmillaan seitsenkerroksinen puukerrostalo, jonka rakennuttavat Suomen Vuokrakodit Oy ja TAAsumisoikeus Oy. Yli 10 000 neliömetrin laajuisen hankkeen pääurakoitsijana toimii Rakennusliike Reponen Oy.

ARA-rahoitteiseen taloon tulee 186 asuntoa, joista asumisoikeus-asuntoja on 79 ja vuokra-asuntoja 107. Hanke toteutetaan PuuMera -konseptilla, joka on Rakennus-liike Reposen johdolla kehitetty malli. Aurinkoenergiaa hyödyn-tävä rakennus täyttää VTT:n mää-rittelemän passiivienergiatason.

Puuelementit kohteeseen val-mis tavat Koskisen Oy ja VVR

Consti toteutti VVO:n vuokrata-lossa ennätyksellisen nopean put-kisaneerauksen. Vajaassa kahdessa viikossa remontoitiin kolme linjaa, eikä talon asukkaiden tarvinnut muuttaa remontin aikana lainkaan pois kodeistaan.

Ideal Putki- ja kylpyhuonere-montti™ -ratkaisussa kylpyhuone rakennetaan vanhan kylpyhuo-neen sisälle. Rakenteita ei tarvitse purkaa lainkaan. Kaikki kylpy-huoneen elementit tulevat suoraan tehtaalta valmiiksi kaakeloituna.

Nopea putkiremontti mak-saa arviolta 10–15 prosent-tia vähemmän kuin perinteinen putkiremontti.

Uusi remontointiratkaisu so-veltuu parhaiten 1960-luvun lopun jälkeen rakennettuihin kiinteistöi-hin, joissa kylpyhuoneet sijaitsevat päällekkäin.

Konseptille myönnettiin Suo-messa Rakennusvalvontaviras-ton lupa vuoden 2013 lopussa ja VTT-sertifikaatti heinäkuussa 2013. ■

Uusiaratkaisuja

www.rklreponen.com

Wood Oy, puumateriaalin toimit-ta misesta vastaa Pölkky Oy. Hank-keen arkkitehtisuunnittelusta vas-taa Arkkitehtitoimisto Vuorelma Arkkitehdit Oy, rakennesuunnitte-lusta Finnmap Consulting Oy ja LVIS- suunnittelusta Optiplan Oy. ■

Putkiremontti onnistui kymmenessä päivässä Helsingin Oulunkylässä

Vantaalaiset saivat ohjeen tulvien varalta

Vantaan kaupunki on tehnyt asuk-kaille yksityiskohtaisen ohjeen tul-viin varautumisen varalle. Ohje on ajankohtainen, sillä valtio ei esi-

merkiksi ole enää kuluvan vuoden alusta lähtien korvannut vesistö-tulvista johtuvia rakennus- tai ir-taimistovahinkoja. ■www.consti.com

Näkymä Ruusukvartsinkadulta. Kuva: Vuorelma Arkkitehdit.


LUT:lle uusi tutkimusyksikkö Varkauteen

Tampereen teknillinen yliopisto ja YIT vahvistavat yhteistyötä

Perinteisemmän opiskelija- ja ver-kostoitumistoiminnan lisäksi TUT ja YIT tekevät jatkossa tiiviimpää yhteistyötä muun muassa raken-nusalan perusopetuksessa, opin-näytetöissä ja tutkimushankkeissa. YIT esimerkiksi tarjoaa todelliset olosuhteet harjoitustehtävien to-teuttamiseen työmaillaan.

”Uskomme vahvasti tiiviin yh-teistyön myötävaikuttavan koko rakennusalan kehityksen, opetuk-sen ja tutkimuksen vahvistumi-seen”, Rakennusteollisuuden kehi-tysjohtajana ja TTY:llä rakennus-tuotannon professorina toimiva Jukka Pekkanen sanoo.

Yksi luontevista yhteistyön vahvistamistavoista on koko diplo-mityöprosessin kehittäminen. YIT ja TTY ovat yhdessä käyneet läpi

Lappeenrannan teknillinen yliopisto perustaa Varkauteen uuden energiatekniikan tutkimusyksikön, joka on osa LUT:n Savo Sustainable Technologies –alueyksikköä.

laajemmin kehitystarpeita ja hio-neet diplomitöiden aiheet osaksi yliopiston tutkimusryhmiä.

”Hyvin suunniteltu ja oh-jattu diplomityö on oiva kehitty-misen mahdollisuus sekä opiske-lijalle että YIT:lle. Haemme tänä vuonna kohdennetusti suurempaa

määrää diplomityön tekijöitä. Ke-väällä käynnistimme kymmenen uutta diplomityötä ja syksyn ta-voitteemme on saada käyntiin toi-set kymmenen”, YIT:n henkilöstö-johtaja Pii Raulo kertoo. ■

Uusiutuvan energian teknologi-oiden tieteelliseen tutkimukseen keskittyvästä Varkauden yksiköstä kasvaa tulevien 3–5 vuoden aikana noin 10–15 tutkijan tutkimusjohta-javetoinen asiantuntijaryhmä, joka toimii LUT:n strategisilla painopis-tealueilla: vihreä energia ja tekno-logia, kestävän kilpailukyvyn luo-

minen sekä kansainvälisenä Ve-näjä-yhteyksien rakentajana toimi-minen. Tieteellisen tutkimuksen kautta yksikkö edistää uutta liike-toimintaa ja kasvua.

”Uudessa toimintamuodossa yhdistetään akateemisesti kor-keatasoinen ja elinkeinoelämän kannalta relevantti tutkimus. Jat-

Uutisia korkeakouluista

kossa yksikkö voi toimia myös uu-den yritystoiminnan käynnistä-jänä”, kuvailee Varkauden yksikön vt. tutkimusjohtaja, professori Jari Hämäläinen.

Tutkimusyksikön perusrahoi-tuksesta vastaavat LUT, Varkauden kaupunki sekä opetus- ja kulttuuri-ministeriö. ■

www.tut.fi, www.yit.fi

CE-hyväksytyt kiinnitystarvikkeet teräsrakenteisiin

Teräsrakenteiden siirtymäaika päättyy 1.7.2014 ja yhä useammille rakennustuotteille CE-merkintä on pakollinen. Se tarkoittaa, että rakennustuotteen valmistaja ei saa saattaa markkinoille ilman CE-merkintää rakennustuotteita, jotka kuuluvat harmonisoidun tuotestandardin soveltamisalaan tai joihin valmistajalla on ole-massa eurooppalainen arviointi (ETA).

Pametossa olemme varautuneet tähän varastoimalla CE - hyväksyttyjä kiinnitystarvikkeita.

Lisätietoa CE – tuotteista ja niiden saatavuudesta saat1. Verkkosivuiltamme osoitteesta www.pameto.fi.2. Soittamalla Pameto ON LINE - Pulttipalvelunumeroon 0207 65 4404.3. Sähköpostilla [email protected]

Oy Pameto Ab on suomalainen kiinnitystarvikkeisiin erikoistunut perheyritys, joka on saavuttanut tärkeän roolin Suomen teollisuudessa. Koko maan kattavien palveluiden lisäksi

Pameto vie tuotteita moniin suuriin teollisuusmaihin. Toimitukset koostuvat DIN/ISO standardin mukaisista vakiotuotteista, CE-hyväksytyistä sekä valmistettavista asiakkaiden piirustusten

mukaisista erikoistuotteista

www.pameto.fi

Pameto.indd 1 5.5.2014 10:24:13


”Minun on valtavan vaikea hyväksyä, jos joku yrittää nousta toisen

yläpuolelle toisen alistamalla. Jokainen ihminen on laulun arvoinen.”


Teksti ja kuvat: HENRIIKKA HELLSTRöM

Tummaa pukua piristää sini-nen kravatti, jossa keikkuu vaaleansinisiä lintuja. Pieni

yksityiskohta kertoo miehestä, josta paistaa jo kauas pirskoiteltu ilo. Oulun rakennusvalvonnan en-simmäinen laatupäällikkö on teh-nyt uraauurtavaa työtä paitsi asia-osaamisellaan, myös positiivisella asenteellaan rakentamisen laadun parantamiseksi. Vahva asiantun-temus on kasvanut Seppälällä käsi kädessä periksiantamattomuuden, innostuksen ja itsensä likoon lait-tamisen vanavedessä.

Toisaalta, intohimo vie helposti mennessään. Seppälä sanoo teh-neensä jossakin vaiheessa lähes ympärivuorokautisia päiviä. Vuo-teen mahtuu luentojakin jo sata.

”Järjestämme noin 2 000 henki-lökoulutuspäivää vuodessa, toisin sanoen melkein 200 joka kuukausi. Aikuiskoulutuksessa ongelmaläh-töinen lähestymistapa on oleelli-

Seppälä kehittää intohimoisesti uudenlaisia toimintamalleja, haluaa vaikuttaa alan laatuvaatimuksiin ja murtaa piintyneet asenteet. 35 vuoden kokemus alalta on vain

lisännyt halua oppia myös itse koko ajan uutta.

Positiivisen ajattelun lähettiläs

sin tapa saada massat liikkeelle. Olemme onnistuneet siinä. ”

Tornionjokilaaksosta kotoisin oleva tekniikan lisensiaatti Seppälä kulkee saarnamiehen lailla ympäri Suomen, mutta hän vierastaa lei-päpapin roolia.

”Asiat on osattava perin pohjin, ja niihin on mentävä täysillä mu-kaan, jotta niitä voi opettaa. In-nostumattomuus paistaisi kauas. Yleensä suoritan samoja kursseja ammattilaisten kanssa, jotta oma osaamiseni syvenee.”

Ammattilaisten oppiminen ei Seppälän mielestä rakentamisessa-kaan tapahdu pakolla, vaan innos-tamisella. Hänen itsensä lansee-raama termi on monien kollegoi-den tuntema ”hokshauttaminen”. Hokshauttamalla rakentajaperheet tekevät määräysten vähimmäista-soa parempia laatuvalintoja, pa-kolla ei vastaavaa tulosta saavuteta.

Ennakoiva laadunohjaus pelastaa paljonJa niin vain on, että Oulun malli ennakoivasta laadunohjauksesta tunnetaan Hangosta Utsjoelle. Epäilijöiden harteillakin viitta on kääntynyt – jos ei aivan ympäri, niin ainakin suorempaan. Parhail-laan omia sovelluksiaan toteutta-vat esimerkiksi Vaasa ja Porvoo. Vaasassa omakotiasujien tueksi on laadittu muun muassa ”Käsikirja omakotirakentajille”.

”Kun omakotirakentajille ker-rotaan, että määräyksiä energiate-hokkaampi talo maksaa noin 2 000 euroa enemmän kuin määräykset täyttävä talo, aika harva haluaa ra-kentaa minimivaatimusten mukai-sen talon”, Seppälä sanoo.

Vuoden DI Pekka Seppälä on


Ennakoiva laadunohjaus tar-koittaa, että rakentajille ollaan läsnä muulloinkin kuin aloitus-kokouksessa ja lopputarkastuk-sessa. Seppälä painottaa, että Ou-lussa rakennusvalvonta ei lähde poliisina rikospaikalle, vaan mie-luummin kätilönä synnytykseen. ”Ennakkoneuvonta, tasavertai-nen keskustelu laatuasioista, kuten energiatehokkuudesta, sisäilmas-tosta, ympäristöystävällisyydestä ja kuivaketjuajattelusta tuottavat paremman tuloksen kuin pisto-koemaiset yllätysiskut työmaavai-heessa. Panostamalla ennakoivaan laadunohjauk seen, yksittäinen ra-kennuttaja saa monin kerroin li-säarvoa rakennuksen elinkaaren aikana.”

Rakentajat pitäisi saada ym-märtämään, että rakennuspro-sessissa kuivaketju on yhtä tärkeä kuin elintarvikeketjussa kylmä-ketju. Esimerkiksi työmaan aikai-nen sääsuojaus on tässä ketjussa vain yksi vaihe. Heikoin lenkki määrää Seppälän mukaan tason: se voi pilata hyvänkin talon, vaikka muut lenkin osat olisivat moitteet-tomassa kunnossa.

Kuivaketjun perustan luo ra-kennuttajan laatutavoitteet. Panos-taminen kokonaissuunnitteluun ja erityisesti vaativien rakenteiden huolellinen suunnittelu luo pohjan työmaavaiheen toteutukselle.

Työmaan kosteudenhallintaan sisältyy sääsuojaus, kuivumisaika-arvio, olosuhdehallinta ja kos-teusmittaukset. Rakenteita ei saa pinnoittaa ennen kun pinnoitet-tavuusehto täyttyy. Taloteknisten laitteiden säätö ja käytön aikai-nen huolto ovat myös osa kosteu-denhallintaa. Kuivaketjun kruu-naa rakennuksen oikea käyttö ja kunnossapito.

Seppälä sanoo Oulun raken-nusvalvonnan kymmenen vuoden

kokemuksella, että ennakoivalla laadunohjauksella luodaan kuiva-ketjun perusta.

Yrityksiä palkitaan kehitystyöstäOulun kaupungin rakennusval-vonta haluaa olla edelläkävijä, jo-ten uutta pukkaa koko ajan. Par-haillaan on käynnissä esimerkiksi rakennusyrityksille suunnattu tes-tialusta ”Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia” -hanke. Hiuk-kavaaran testialueelle rakenne-taan 10 000 kerrosneliön verran tulevaisuuden omakoti- ja rivi-taloja, joiden energiatehokkuus on määräystasoa keskimäärin 40 prosenttia parempi. Lisäksi ta-loissa hyödynnetään uusiutuvia energioi ta. Alue vastaa suuruudel-taan asuntomessualuetta.

ehdoilla, koska kaupunki omistaa isoja, kaavoitettuja maa-aluei ta. Luonnollisesti testialustan pe-rustaminen edellyttää ymmär-rystä testattavista asioista sekä taitoa ja halua koordinoida kehityshanketta.

Konseptin idea on, että yritys hakee tontin ja on siten myös vas-tuussa kehittämisestä. Mitä pidem-mälle erilaisia ratkaisuja viedään, sitä paremmin yritys palkitaan.

”Jos yritys aikoo rakentaa lä-hes nollaenergiatalon, se saa va-lita tontin ensimmäisten joukossa. Mitään tahoa ei kuitenkaan pako-teta tekemään passiivitason rat-kaisua. Mutta kaikki talot pitää olla tuunattavissa lähes nollaener-giataloiksi. Kvartaalitaloudessa on suuri kiusaus tehdä talo halvim-malla mahdollisella tavalla. Halu-amme osoittaa, että parempi ener-giatehokkuus ei vaadi valtavaa ra-hallista panostusta.”

Hyvä tiimihenki vie pitkälleOulussa kaikki tuntuu olevan mahdollista. Seppälä sanoo, että oma tiimi on loistava. Innostus tarttuu asiantuntijalta toiselle.

”Mietimme jatkuvasti, mitä voisimme tehdä parempien palve-luiden aikaansaamiseksi. Muuten-han me tylsistyisimme. On paljon mielekkäämpää luoda lisäarvoa kuin tehdä tylsää byrokraattityötä. Luonnollisesti joskus jokainen vä-syy, mutta silloin pitää levähtää ja kerätä voimia, mutta innostus ja polte asioiden hoitoon eivät saa kadota.”

Seppälä korostaa, että palvelun pitää olla ajantasaista ja nopeaa. Jos virkamiehet hidastelevat pää-töksenteossa, tulee se kaikille kal-liiksi. Rakennusvalvonnassa on asetuttava asiakkaan asemaan. Kyyläysmentaliteetti ei toimi.

”Meidän täytyy olla myös em-paattisia. Tiukkapipoisuus ei kuulu siihen pakettiin.”

Kysymykset: ”Kuinka voisim me ratkaista tämän asian siten, että se

”Pelkkä mallintaminen ei riitä, vaan on äärimmäisen tärkeää pe-rustaa oikeita alueita, joissa pilo-toidaan uusia ratkaisuja. Tällöin yritykset voivat mitata ja reivata ratkaisuja uuteen asentoon”, Sep-pälä huomauttaa.

Alustavien arvioiden mukaan yritykset investoivat uudelle alueel le 15–20 miljoonaa euroa. Lisäksi Oulun kaupunki ja Te-kes ovat myöntäneet hankkeelle 300 000 euroa. Jatkorahoitus on juuri varmistunut.

”Tavoitteenamme on käyn-nistää uusia testialustoita tule-vaisuuden haasteiden testaami-seen. Saatujen tulosten pohjalta muodostamme kustannustehok-kaita ja riskittömiä toimintakon-septeja koko rakennuskannan laadunohjukseen.”

Seppälä sanoo Oulussa tällais-ten testialustojen muodostami-sen onnistuvan tontinluovutus-

”On paljon mielekkäämpää luoda lisäarvoa kuin tehdä tylsää byrokraattityötä.”


olisi kaikkien etu?”, ovat arkipäi-vää. Kaikilla pitäisi Seppälän mu-kaan olla kaksi korvaa ja yksi suu. Positiivisella otteella tapahtuu muutoksia.

Seppälä on kiitollinen Oulun rakennusvalvonnan johtajalle, Ta-pani Mäkikyrölle, jonka johta-mistaidolla ja henkilökohtaisella esimerkillä on ollut suuri vaikutus hänen omaan ammatilliseen kehit-tymiseensä ja koko työyhteisössä saavutettuihin tuloksiin.

”Hyvä johtaminen on sitoutta-nut työtehtäviin ja lisännyt työmo-tivaatiota. Mestari-kisälli -mallissa olen saanut olla kisälli. Olen oppi-nut paljon mestarilta, ja siitä olen onnellinen.”

Polku johti opettajasta laatuinsinööriksiSitä, kuinka monta kertaa laatuin-sinööri on joutunut takomaan päätään seinään jollakin mitta-puulla mitattuna konservatiivisel-lakin alalla, on vaikea sanoa.

Ainakaan hänen suustaan ei kuule lausetta: ”Näin on aina en-nenkin tehty ja näin tehdään nyt-kin.” Sananparsi voisi sen si-jaan kuulua: ”Näin ei ole ennen tehty, mutta tehdään varmasti jatkossakin.”

”Innovatiivinen asiaosaaja, vä-litön, saa muut innostumaan…” – lista on pitkä. Seppälän valin-taa vuoden DI:ksi puoltavat kolle-gat ja yhteistyökumppanit vaikut-tavat olevan harvinaisen yksimie-lisiä miehen ansioista. Valovoimai-suus paistaa kauas. Ehkä sitä voisi kutsua karsimaksi.

Itse Seppälä sanoo, että hän pyrkii etsimään tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta kaikesta, mitä hän tekee.

”Minun on valtavan vaikea hy-väksyä, jos joku yrittää nousta toisen yläpuolelle toisen alista-malla. Jokainen ihminen on laulun arvoinen.”

Yksi syy muiden huomioonot-tamiseen ja sosiaalisuuteen kum-

puaa miehen omien sanojen mu-kaan lapsuudesta. Seppälällä on viisi sisarusta, ja koko perhe asui 1960-luvulla pienessä maalaismö-kissä. Siinä oli opittava jakamaan asioita ja tekemään töitä yhdessä.

Into rakennusalalle syttyi jo 14–15-vuotiaana kirvesmiehen töis sä. Myötätuulta urahaaveil le tuli nuorena lautapoikana kun seurasin rakennustyömailla kir-

vesmiesten töitä. Oman kokemuk-sen myötä uravalinta rakennus-alan diplomi-insinööriksi oli selvä. Diplomityönsä Seppälä teki Ouluhallin innovatiivisesta liitostekniikasta.

”Sinne tehtiin suomalaisesta kertopuusta vaihtoehto amerikka-laiselle liimapuurakenteelle.”

Valmistuminen diplomi-insi-nööriksi johti työskentelyyn suun-

Pekka Seppälä

y■ 55vuotiasy■ Valmistunut tekniikan lisensiaatiksi vuonna 2000 ja diplomiinsinööriksi vuonna 1985 Oulun yliopistosta, rakentamistekniikan osastolta

y■ Asuu Oulussa yhdeksän vuotta sitten rakennetussa asuntomessutalossa, jossa näkyy osittain myös oman käden jälki. Kotoisin Tornionjokilaaksosta, Kolarista.

y■ Naimisissa 35 vuotta, puoliso Helenay■ Viisi lasta, kolme lastenlastay■ Harrastaa rakentamista ja nikkarointia. Tehnyt omin käsin useamman talon. Esimerkiksi 1800luvulta olevan mökin hirsirakenteet on siirretty Oulun läheltä Ylläkselle. Vapaaajasta haukkaa osansa myös hiihto, kävely, rauhallinen oleilu. Tanssi ja musiikki, etenkin kuubalainen musiikki ja argentiinalaiset tangot, ovat lähellä sydäntä.

”Rakennusvalvonnassa on asetuttava asiakkaan

asemaan. Kyyläysmentaliteetti ei toimi.”


nittelijana, tutkijana ja opettajana sekä yliopistossa että ammattikor-keakoulussa. Työn ohessa hän suo-ritti lisensiaatin tutkinnon. Sep-pälä hankki opettajapätevyyden ja toimi ammattikorkeakoulun tut-kijayliopettajana, josta hän siirtyi Oulun rakennusvalvontaan nykyi-selle paikalleen.

”Jouduin opettajana mietti-mään opiskelijoiden motivoin-tikeinoja ja tein jo silloin yhteis-työstä rakennusvalvonnan kanssa laatukoulutukseen liittyen, paino-pisteenä oli kosteudenhallinta. Jär-jestimme ensimmäiset kosteuden-hallintaan liittyvät tilaisuudet ja ne vetivät paikalle väkeä kerrasta toiseen. Se oli ilmiö, jota ei ennen oltu koettu. Työllemme oli sosiaa-linen tilaus”, Seppälä muistelee.

Sama työ siis jatkuu. 35 vuotta työkokemusta rakennusalalta an-taa perspektiiviä. Vuoden DI Pekka Seppälää kuvataankin am-mattikunnan edusmieheksi, joka vie suomalaista insinööritaitoa pää pystyssä eteenpäin. ■

Vuoden DIvalinnaksi perusteluja

Pekka Seppälä on muun muassa:y■ Tunnustettu, innovatiivisen asiaosaamisen rakentamisen laadunohjauksen kehittäjäy■ Vetää useimpia Oulun rakennusvalvonnan laadun kehittämishankkeita, jotka yleensä ovat EU, Tekes, YM tai Sitraosarahoitteisia

y■ Kirjoittanut laadunohjaukseen liittyen lukuisia artikkeleita ja pitänyt satoja luentoja, esitelmiä ja tilaisuuksia eri puolilla maata

y■ Toiminut 2010–2012 Sitran energialähettiläänä ja toiminut/toimii Oulun rakennusvalvonnan laadunohjaustyön konsulttina mm. Porvoossa, Vaasassa, Joensuussa, Porissa

y■ Ollut ministeri Jan Vapaavuoren työryhmään kutsuttuna rakennusvalvonnan edustajana luomassa sisältöä valtakunnan tasolla määriteltyyn ERA17ohjelmaan (Energiaviisaan rakentamisen aika)

y■ Toiminut ministeriöiden säädösten ja ohjeiden laadinnan työryhmissä ja RILin työryhmissä sekä toiminut aktiivisesti luennoitsijana RILin, SAFAn ja RKLn tilaisuuksissa ja ollut eduskunnassa kuultavana asiantuntijana ja luennoitsijana

Persoonana Seppälä on: Innostava, valovoimainen, tuttavallinen, huumorintajuinen, sanavalmis ja rento lapinmies


Lähes nollaenergiarakennusten määrittely onnistuu hyvällä

yhteistyöllä

Teksti: HENRIIKKA HELLSTRöM

FInZEBhankkeessa selvitetään, mille tasolle kansalliset energiatehokkuusvaatimukset tulisi asettaa eri rakennustyypeillä. Tavoitteena on vaikuttaa normiohjaukseen ja koulutukseen.

Lähes nollaenergiarakentami-nen on pian arkipäivää. Ra-kennusten energiatehokkuus-

direktiivin (EPBD) mukaan vuo-den 2019 alusta kaikkien uusien viranomaisten käytössä ja omis-tuksessa olevien rakennusten ja vuoden 2021 alusta kaikkien uu-sien rakennusten on oltava ”lähes nollaenergiarakennuksia”.

Direktiivin perusteella raken-nuksella tulee olla erittäin korkea energiatehokkuus. Lähes olema-ton tai erittäin vähäinen energia-määrä olisi katettavissa uusiutu-vista lähteistä olevalla energialla, jonka pitäisi olla mahdollisuuksien

mukaan tuotettu paikan päällä tai vähintään lähellä rakennusta. Di-rektiivin mukaan tulkintavara jää kansallisesti melko laveaksi.

”On jo korkea aika määrittää, mitä tämä tarkoittaa Suomessa”, LVI-talotekniikkateollisuus ry:n toimitusjohtaja Ilkka Salo sanoo.

Salo toimii puheenjohtajana vuoden 2015 alkuun kestävässä FInZEB-hankkeessa, jonka pää-määränä on kiteyttää Suomen ra-

kennusalan yhteinen näkemys siitä, mitä EU:n vaatimuksilla tar-koitetaan lähes nollaenergiaraken-tamisessa. Hankkeen takana ovat myös ympäristöministeriö, Raken-nusteollisuus RT ry ja Teknologia-teollisuus ry. Pääkonsulttina toimii Granlund Oy.

Ilkka Salon vetämän FInZEBhankkeen seuraava työpaja järjestetään kesäkuussa.

FInZEBhanke

Hanke käynnistyy syksyllä 2013 ja jatkuu kevääseen 2015. Hankkeen budjetti on 280 000 euroa. Päärahoittajat ovat:y■ Rakennustuotteiden Laatu Säätiö

y■ TRTrahastoy■ ympäristöministeriö

Pääkonsulttina toimii Granlund Oy.


Rakennusteollisuus RT ry ● LVI‐talotekniikkateollisuus ry ● Ympäristöministeriö

Kansallisen ohjauksen kehittyminen keskusteluissa

6.3.2014 6

1. Uudisrakentamisen 2010 energiatehokkuusmääräykset2. Uudisrakentamisen 2012 määräykset voimaan 7/20123. Energiatodistuslainsäädäntö sekä korjausrakentamista koskevat energiamääräykset 20134. Uusiutuvan energian käyttöä koskevat energiamääräykset 20145. a Uudisrakentamisen ”passiivitason” energiamääräykset 7/2016

b. Uudisrakentamisen ”lähes nollaenergiatason” energiamääräykset julkisissa rakennuksissa 1.1.2019c. Uudisrakentamisen ”lähes nollaenergiatason” energiamääräykset kaikissa rakennuksissa 1.1.2021

TAI6. a. Uudisrakentamisen ”lähes nollaenergiatason” energiamääräykset julkisissa rakennuksissa 2017

b. Uudisrakentamisen ”lähes nollaenergiatason” energiamääräykset kaikissa rakennuksissa 2018 Kuva: ympäristöministeriö

Kansallisen ohjauksen kehittyminen keskusteluissa.

Energiatehokkuusdirektiivi (EPBD)

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) edellyttää, että kaikki uudet viranomaisten käytössä ja omistuksessa olevat rakennukset ovat 31.12.2018 jälkeen lähes nollaenergiarakennuksia sekä 31.12.2020 jälkeen kaikki uudet rakennukset. Rakennuksella tulee olla erittäin korkea energiatehokkuus. Lähes olematon tai erittäin vähäinen energiamäärä olisi hyvin laajalti katettavissa uusiutuvista lähteistä olevalla energialla, jonka pitäisi olla mahdollisuuksien mukaan tuotettu paikan päällä tai rakennuksen lähellä uusiutuvista lähteistä.

Lähes nollaenergiarakentamiseen vaikuttavat lisäksi uusiutuvan energian käytön edistämisdirektiivi (RES) ja energiatehokkuusdirektiivi (EED).

RESUusiutuvan energian käytön edistämisdirektiivi (RES) edellyttää, että jäsenvaltioiden on 31.12.2014 mennessä rakennussäännöksissään ja määräyksissään tai muulla tavalla vastaavin vaikutuksin tarvittaessa edellytettävä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian vähimmäistasoa uusissa ja perusteellisesti kunnostettavissa olemassa olevissa rakennuksissa. Jäsenvaltioiden on sallittava mainittujen vähimmäistasojen saavuttaminen muun muassa kaukolämmöllä ja jäähdytyksellä, joka tuotetaan käyttämällä merkittävää uusiutuvien energialähteiden määrää.

EEDEnergiatehokkuusdirektiivi (EED) edellyttää yleisemmin mm. pitkän aikavälin strategiaa rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen koskien erityisesti rakennusten peruskorjausta. Direktiivin edellytyksistä tullee heijastuksia myös uudisrakentamiseen, joita voivat olla mm. julkisten hankintojen tekeminen, kun on kyse julkisen rakennuksen korjaamisesta, energiakulutuksen mittaamisesta, energiatehokkuudesta tiedottamista tai vaikka rakennusten energiakatselmuksista.

www.finzeb.fi


FinZEB-hankkeessa on järjes-tetty tähän mennessä yksi työpaja, jossa oli tavoitteena asettaa kansal-linen ambitiotaso.

”Pyrimme tilaisuudessa peilaa-maan, kuinka korkealle Suomen rima asetetaan. Meidän täytyy sa-manaikaisesti haastaa itsemme, olla jalat tukevasti ilmassa, nouse-matta kuitenkaan pilviin. Kaiken pitää olla perusteltavissa taloudel-lisesti”, Salo huomauttaa.

Tavoitetasoja asetettaessa kiin-nitetään erityishuomiota raken-nusten sisäilman laatuun, raken-tamisen kustannustehokkuuteen sekä rakenteiden turvallisuuteen, terveellisyyteen ja toimivuuteen. Samalla tarkastellaan rakennusten energiatehokkuuden parantami-sen keinoja ja alueellisten sekä pai-kallisten energiaratkaisujen mah-dollisuuksia ja vaikutuksia.

Salon mukaan esimerkiksi uu-siutuvan energian kohdalla pitäisi selventää, mitä tarkoitetaan lähellä tuotetulla uusiutuvalla energialla.

”Kaikkien pitäisi olla näistä asioista suurin piirtein samaan mieltä. Jotta asioista päästäisiin yksimielisyyteen, tarvitaan avointa ja aktiivista keskustelua. Se on yksi näiden työpajojen päämäärä.”

Työpajoihin kutsutaan laajasti alan asiantuntijoita. Kesäkuun työ-pajan aiheena ovat taserajat, las-kenta ja herkkyystarkastelut pai-nottuen talotekniikkaan. Syksyllä pohditaan rakenteita, rakennuk-sen muotoja ja tehdään rakennus-tekniikan herkkyystarkasteluja. Viimeisessä työpajassa vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä hiotaan johtopäätökset yhteiseksi näkemykseksi. ■

Kustannukset nousevat entisestään nollaenergiarakentamisen myötä. Tänä vuonna omakotialoituksia on arviolta viime vuotta vähemmän.

”Nollaenergiarakentamisessa eletään mielenkiintoisia het-kiä”, Pientaloteollisuus PTT

ry:n johtaja Kimmo Rautiainen sanoo.

erilaisia pientaloasumiseen so-veltuvia energialähteitä ja niiden yhdistelmiä.”

Resca-konseptin tavoitteena on luoda uudenlaisia malleja, joilla

Noin puolella tusinalla pienta-lotehtaista on Rautiaisen mukaan ollut muutaman vuoden ajan eril-lisiä passiivitalokonsepteja. Lähes nollaenergiatalo -termin myötä sekä passiivitalo- että matalaener-giatalomääritelmät menevät kui-tenkin uusiksi.

”Esimerkiksi Pohjolan Design-Talo ja Kastelli rakentavat uudella konseptilla omakotitalot Oulun Hiukkavaaran Resca-alueelle, joka toimii uusiutuvan energian pilot-tialueena. Hankkeessa testataan

helpotetaan sekä rakennuttajia että suunnittelijoita pientalon uu-siutuvien energialähteiden ja ra-kennuksen energiatehokkuuden yhteisvalinnassa.

Omatalolla on valmistumassa Lietoon yrityksen oman passiivi-talokonseptin mukainen koetalo, jossa tutkitaan passiivirakenteita, tiivistämistä ja LVI-tekniikkaa.

Kimmo Rautiainen pohtii, pysyvätkö kuluttajat nollaenergiarakentamisen vauhdissa.

Pientaloteollisuus kehittää vauhdilla uusia konsepteja


Talotehtaiden yhteistyö insinööritoimisto Vesitaidon

kanssa vahvaaTulevaisuuden omakotiostaja saattaa löytää saman katon alta niin talopaketin

kuin talotekniikankin toimittajan.

Oulun Resca-alueelle valmis-tui Design-Talon kohde tou-kokuun alussa. Kaksikerrok-

sisen, passiivirakenteisen Käpylä 186 -talon lämmitys muodostuu maalämmön ja poistoilmalämpö-pumpun yhdistelmästä. Talon kat-tona on Ruukin Solar-lämpökatto, osa talon sähköstä tuotetaan au-rinkopaneeleilla ja valaistus on hoidettu ledein.

Talo toimii testitalona, ensim-mäisiä mittaustuloksia on odotet-tavissa seuraavan lämmityskau-den lopussa. Ensin testaajiksi pi-täisi löytyä asukkaat, sillä kohde

Oman passiivitalokonseptinsa ovat luoneet myös muun muassa Jetta-Talo, Planiatalo, Lammi-Kivitalot, Passiivikivitalot ja Greenbuild.

Rautiainen olettaa, että jatkossa paikallinen ja alueellinen energi-antuotanto lisääntyy.

”Aurinkoenergia on vahva eh-dokas rakennuskohtaiseen energi-antuotantoon, jos konseptista saa-daan kustannustehokas.”

Samalla hän epäilee, että pien-talorakentamisen kustannukset nousevat nollaenergiarakentami-sen myötä. Tämä tietää projek-tien vähenemistä entisestään. Tänä vuonna omakotitaloaloituksia on arviolta 7 500 kappaletta eli noin puolet siitä, mitä 2000-luvun huip-puvuosina 2005–2006.

”Jos kustannukset nousevat lii-kaa, on pelkona, että omakotira-kentaminen karkaa kuluttajien ulottumattomiin.”

Myös Omatalon suunnittelu-osaston päällikkö Lasse Juselius on huolestunut rakennuskustan-nuksien nousemisesta kohti nolla-energiaa mentäessä.

”Eristepaksuudet nykyisillä eris teillä ovat tapissaan, eli tässä on luotettava tekniikkaan ja sen kehitykseen sekä niiden ihanteelli-seen yhdistelmään.”

Rautiainen on erittäin tyyty-väinen toimintatapaan, jolla lähes nollaenergiarakentamisen määrit-telyä on viety eteenpäin FInZEB-hankkeen puitteissa.

”On hienoa, että Suomen mit-takaavassa näin monet tahot yh-distävät voimansa. Mukana on niin teollisuuden, ministeriön

kuin konsulttienkin edustajia. Ym-päristöministeriöllä on loistava asenne hankkeeseen. Virkamiehet ottavat mielellään vastaan raken-nus- ja talotekniikkateollisuuden avun.”

Rautiainen pitää pienenä ris-kinä sitä, etteivät asukkaat pysy mukana nollaenergiarakentamisen vauhdissa.

”Lämmityksen ja ilmanvaih-don ohjauksen merkitys korostuu, jotta vältytään ylilämmöiltä. Ta-lossa voi myös olla useita lämmön- tuottojärjestelmiä. Yksinkertaisille ja helppokäyttöisille kotiautomaa-tiojärjestelmille tulee varmasti ky-syntää.” ■

on myynnissä. Ensimmäisen pas-siivitalon Design-Talo sertifioi jo vuonna 2011.

Yrityksen tuotekehitysjohtaja Jarmo Huhtalan mukaan tulevai-suuden energiaratkaisut pienta-loihin löytyvät erilaisista lämpö-pumppuja ja/tai aurinkoa hyödyn-tävistä järjestelmistä.

”Maalämpö pitää pintansa, mutta myös aurinko, sillä keräi-mien ja paneelien hinnat tule-vat varmasti alaspäin, kun niiden käyttö lisääntyy. Tämä kuitenkin edellyttää järkevää syöttötariffijär-jestelmää ja/tai nettomittarointia,

Jarmo Huhtala uskoo, että aurinkoenergiaa hyödynnetään tulevaisuudessa enemmän.


jossa verkosta oston ja verkkoon myynnin arvo on sama, vaikka osto- ja myynti tapahtuu eri ajan-hetkinä. Aurinkoenergiaa pitäisi pystyä varastoimaan siten, että tuotettu sähkö laitettaisiin joko pankkiin tai sitä myytäisiin. Ai-nakin haja-asutusalueilla kasvaa puun hyödyntäminen vesitakko-jen ja lämmöntalteenottopiippujen käytön yleistyessä.”

Etunoja kannattiDesign-Talolle energialaskelmia paljon tehnyt Insinööritoimisto Vesitaito löytyy monen muunkin pientalotehtaan taustavoimista. Kun uudet energiamääräykset tuli-

Lasse Juseliuksen mukaan maalämmön ja lämmöntalteenoton yhdistäminen on paras vaihtoehto omakotiasujalle.

vat vuonna 2012 voimaan, oli Ve-sitaito Huhtalan mukaan etuno-jassa muihin yrityksiin verrattuna. Tuon ajan työ on kantanut hedel-mää, ja tällä hetkellä asiakaskun-taan kuuluvat pientalotoimittajista ainakin Omatalo, Kastelli, Kan-nustalo ja Pohjolan Design-Talo.

Suunnitteluosaston päällikkö Lasse Juselius Omatalo Oy:stä kertoo, että kehitystyö lähes nolla-energiarakentamisen suuntaan on kovassa vauhdissa.

”Olemme tehneet Vesitaidon kanssa yhteistyössä laskelmia ja vertailuja lämmitysjärjestelmien välillä. Tutkimme myös niiden yhteensopivuutta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että maalämmön ja lämmöntalteenoton yhdistäminen olisi paras vaihtoehto.”

Pientaloasuminen teknistyy entisestään. Asukkaan täytyy olla pian käyttäjänä, saati sitten raken-tajana alan ammattilainen. Kai-ken kaikkiaan Huhtala epäileekin hartiapankki- ja pakettirakenta-misen vähenevän tulevaisuudessa entisestään.

”Muuttovalmiiden pientalo-jen määrä lisääntyy, mutta jatkossa saattaa käydä myös niin, että talo-tekniikkakin ostetaan talopaketin kanssa samasta paikasta.” ■DesignTalon passiivirakenteisen lähes nollaenergiatalon huoneistoala on 148 m2.

Omatalon viisikkopassiivikoetalo on valmistumassa Lietoon.


Asuntomessuilla nollaenergia

rakentamisesta näkyy häivähdys

Kohde 3 kuuluu kärkijoukkoonItse tarkoituksena ei ollut huippuenergiatehokas talo. Sellainen

siitä muotoutui, kun rakentajan näkemys oli vahva ja ote rohkea.

Asuntomessujen kohde nu-mero 3, Elämänlanka, ei ai-nakaan kuvista päätellen

eroa normitalosta. Vaipan alta kuoriutuu kuitenkin erikoinen ra-kenne; kingspan-elementti muo-dostuu pelti-uretaani-pelti-ra-kenteesta. Talon rakennuttaja, In-meco Oy Rakennuskonsulttien omistaja Pasi Korhonen on am-matiltaan rakennuttajakonsultti, joka on työskennellyt paljon si-säilma- ja peruskorjauskohteissa. Tulevaisuuden talo syntyikin sekä työn että oman arvomaailman sanelemana.

”Olen teettänyt ammatikseni paljon erilaisia halleja. Hain ta-loonkin sellaista rakennetta, joka saadaan nopeasti sääsuojaan. Tästä syntyi ajatus teräksisestä rungosta, joka voidaan esivalmis-taa jo pajalla pitkälle.”

Korhonen kertoo talon energi-aluokka A:n muodostuneen vasta hankintojen ja rakentamisen yh-teydessä. ”Laskennassa ilmavuoto-luku oli 2 ja sillä saatiin ET-luvuksi 116. Kun rakennusaikana tehtiin tiiviysmittaus, saatiin n50-luvuksi 0,7 ja q50-luvuksi 0,8. Osa läpi-vienneistä oli mittauksen aikana vieläpä auki, joten uskon, että lo-pullinen energialuokka on vielä parempi.”

Seinien uretaanielementti oli Korhosen mukaan kevyt asentaa.

”Pienemmät elementit voi asentaa käsin. Villa- ja uretaa-nielementin välillä on kymme-nen kiloa per neliö painoeroa ure-taanin hyväksi, jos verrataan 200 millin paksuista, U-arvoltaan 0,11-arvoista elementtiä 230 mil-lin villaelementtiin, jonka U-arvo on 0,16–0,17.”

Katto muodostuu viidestä puuelementistä, joissa on SPU-eriste. Talossa on rossipohja.

”Talo seisoo paalujen päällä. Ensimmäisen kerroksen lattiaeris-teet laitettiin paikalleen, hiekka-täytön päälle, sitten teräskehät en-simmäiseen kerrokseen, laattaan paikoilleen. Kehät toimivat sa-

malla valumuotteina ensimmäisen kerroksen laatalle, jonka jälkeen rakennettiin teräsrunkoa ylöspäin. Sen jälkeen hiekat imettiin pois, joten saatiin rossipohja.”

Elämänlanka lämpiää kauko- ja aurinkolämmöllä. Katolle tulevat tyhjiöputkikeräimet, joilla vara-taan lämpöä 1 500 litran varaajaan. Se lämmittää käyttöveden ja lattia-lämmityksen. Lattialämmitykses-täkin löytyy pieni erikoisuus: joka huoneen lämpöjä voi säätää erik-seen normaaleilla jousivoimaisilla termostaateilla, jotka on upotettu seiniin.

Sisällä ei ole saunaa, vaan se on erillisessä piharakennuksessa. Päätös syntyi sen myötä, että kos-teusvaurioita ei pääsisi syntymään, eikä vedenkulutus olisi valtavaa. Mutta kyllä taustalla vaikuttaa se-kin, että tuleva isäntä kunnioittaa vanhaa saunakulttuuria.

”Sauna ei ole mielestäni mis-tään kotoisin, jos saunominen ei ole tapahtuma.”

Korhonen ei tiedä toista sa-manlaista omakotitaloa. Muuta-masta pelti-villa-pelti-talosta hän on kuullut.

”Tässä talossa on tuotu halli-rakentamisen ja teollisuuden oppi pientaloon.” ■


Teksti: ANTTI LEIKAS Kuvat: PROJECTUS TEAM OY JA RE-SUUNNITTELU OY

Huolellinen suunnittelu mahdollistaa poikkeuksellisen tehokkaat tilaratkaisut

HUSLABin uudesta laboratoriosta tulee yksi Euroopan suurimmista

H elsingin yliopistokiinteis-töjen lähivuosien merkittä-vin uudisrakennuskohde ko-

hoaa Meilahden sairaalan kupee-seen, Haartmaninkatu 3:een. Ra-kennuksen valmistuttua sen ottaa haltuunsa HUSLAB, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin la-

boratoriopalveluista vastaava or-ganisaatio. Kohteessa aloittaa toi-mintansa yksi Euroopan suurim-mista keskitetyistä näytteenotto- ja analyysikeskuksista.

Rakennuttajan kannalta ky-seessä on kaikilta osin poikkeuk-sellinen kohde. Käyttäjän tiukat

vaatimukset on pitänyt huomioida suunnittelun alkumetreiltä lähtien. Yhteistyö talotekniikan suunnitte-lijoiden kanssa on tiivistä ja kyky tehokkaaseen muutosten hallin-taan välttämätöntä.

Meilahden sairaalan kupeeseen kohoaa yksi Euroopan suurimmista keskitetyistä näytteenotto ja analyysikeskuksista. Tavoitteena on ollut, että rakennuksen hiilijalanjälki on mahdollisimman pieni.


Talotekniikan rakennuttami-sesta vastaavan Helsingin yliopis-ton tila- ja kiinteistökeskuksen apulaisjohtaja Aimo Hämäläisen mukaan rakennushanke kuuluu vaativimpaan luokkaan.

”Tällaisessa kohteessa edelly-tetään lähes aukotonta toiminnal-lista varmuutta käytön ja talotek-niikan osalta. Kaikkien ratkaisujen on oltava ykkösluokkaa. Raken-nukseen tulee esimerkiksi kolme erillistä sähköverkkoa, joilla turva-taan laitteiden toiminta kaikissa ti-lanteissa”, Hämäläinen sanoo.

Energiatehokas suunnittelu on nykyään lähtökohta kaikessa ra-kentamisessa, niin myös tulevassa laboratoriossa.

”Erityinen tavoitteemme on ol-lut mahdollisimman pieni hiili-jalanjälki. Talo jäähdytetään Hel-singin Energian kaukokylmällä. Kaikki iv-koneet toimivat opti-

maalisella SFP-luvulla. Vetokaap-pien säätöautomaatio, tilojen va-laistusautomatiikka, aurinkosuo-jaukset – kaikki on täytynyt ottaa huomioon suunnittelussa.”

Kohteessa toteutetaan avoimen rakentamisen konseptia. Projek-tin kesto – kaksi vuotta – aiheuttaa sen, että muutostarpeita tulee mat-kan varrella väistämättä.

”Pidämme ovet auki mahdol-lisimman pitkään”, Hämäläinen sanoo.

Hän jatkaa, että erityisesti tässä kohteessa tietomallisuunnit-telu on näyttänyt tehonsa. Erin-

omaiset osaajat läpi koko proses-sin ovat varmistaneet, että tieto-mallista on todella hyötyä. Malli on käytössä kaiken aikaa, tarkaste-lut ja muutostenhallinta hoidetaan sen avulla.

Hankkeen mittakaavaa kuvas-taa se, että suurimmatkin yliopis-tokiinteistöjen viime vuosien pe-ruskorjaukset ovat olleet vain yksi kolmasosa Haartmaninkatu 3:n koosta.

Synergiaa käyttäjälleKun rakennus otetaan käyttöön vuoden 2015 lopulla, astuu HUS-LABin henkilökunta monessa suh-teessa uuteen aikaan. Toiminnalli-sesti eräs suurimmista eroista ai-empaan löytyy laboratoriotiloista, eri alojen yhteiskäytöstä.

”Tällä hetkellä eri laboratorio-alat toimivat eri tiloissa, jopa erilli-sissä rakennuksissa. Haartmanin-katu 3:ssa saamme eri alojen osaa-jat samoihin tiloihin. Tällä saavu-tetaan suuria synergiaetuja sekä toimintojen tehostumisen että me-netelmien kehittämisen ja oppi-misen kautta”, ylilääkäri, käyttä-jien projektipäällikkö Heikki He-lin kertoo.

”Tämä on vaatinut erittäin huolellista tila- ja laitesuunnitte-lua. Erityisalojen yhteiset tarpeet

Yleiskuva kohteesta (arkkitehtimalli).

”Kyseessä on eräiden tilojen ja toimintojen osalta

melkein tehdas.”

Koko kohde on suunniteltu tietomallintamalla. Kaikki projektin aikaiset tarkastelut ja muutostenhallinta hoidetaan tietomallin avulla. Mallista voidaan ottaa leikkausnäkymä mistä tahansa kohdasta ja leikkauspintaa voidaan siirtää reaaliajassa.


ja vaatimukset on täytynyt selvit-tää tarkasti.”

Sairaalamaailmassa on rutii-nia, että henkilöstö luottamusmie-hineen on mukana seuraamassa ja kommentoimassa rakennushank-keen suunnittelua. Tässä tapauk-sessa osallistuminen suunnitte-luun on ollut tavallista tarkempaa.

”Meillä on ollut muutaman hengen ydintiimi mukana projek-tissa”, Helin sanoo.

Sanansa ovat saaneet sanoa niin kliinisen kemian, mikrobio-logian, patologian kuin genetii-kankin edustajat. Helin arvelee, että erikoistilojen suunnittelu on aiheut tanut päänvaivaa taloteknii-kan suunnittelijoille.

”Rakennukseen tulee esimer-kiksi erikoisalojen yhteinen geeni-monistustila, jonka suunnittelua ei viedä eteenpäin aivan rutiinirat-kaisuilla”, Helin pohtii.

Uusi näytteenotto- ja analyysi-keskus on valmistuessaan yksi Eu-roopan suurimmista.

”Kyseessä on eräiden tilojen ja toimintojen osalta melkein teh-das, vaikka sairaalatoiminnasta ei mielellään sitä sanaa käyttäisikään. Mutta teknisesti kyllä: taloon tulee paljon koneita automaatioasteen ollessa erittäin korkea. Kaikki pro-sessit on viritetty huippuunsa.”

”Rakennukseen tulee esimerkiksi erikoisalojen

yhteinen geenimonistustila.”

Suuruus ei ole itsetarkoitus, mutta se tuo etuja, kun ratkaisut on suunniteltu hyvin. Automati-soitu älykäs talokuljetin liikuttaa näytteitä ympäri taloa. Nopea nel-jäkanavainen putkiposti huolehtii näyteliikenteestä klinikoiden ja la-boratorion välillä.

Helsingin yliopistokiinteistöt on kokenut rakennuttaja, ja Heikki Helin on tyytyväinen hankkeen etenemiseen.

HUSLAB

y■ Uudisrakennus, Haartmaninkatu 3, Helsinkiy■ Keskitetty näytteenotto ja analyysikeskus, käyttäjänä HUSy■ Työmaaalue siirtynyt SRV:n hallintaan 4.3.2013. Käyttöönotto vuoden 2015 lopulla.

y■ Tavoitebudjetti: 65 miljoonaa euroay■ Rakennuttaja: Helsingin yliopistokiinteistöty■ Pääurakoitsija: SRVy■ Talotekniikan suunnittelu: Projectus Team Oy

”Tilaalueelle voidaan lisätä vapaasti laboratoriolaitteita, vetokaappeja ja vesipisteitä ilman, että se vaatisi hankalia talotekniikan lisäasennuksia”, projektipäällikkö Juha Åberg kertoo.

”Tosin heillä on enemmän ko-kemusta tutkimuslaboratorioi-den rakentamisesta. Sairaalalabo-ratorio vaatii selvästi raskaampia ratkaisuja.”

Talotekniikan suunnittelija paljon vartijanaHaartmaninkatu 3:n talotekniikan suunnittelusta vastaa espoolainen Projectus Team. Yritys on toteut-tanut 2000-luvulla useiden labora-torio- ja erikoistilojen talotekniik-karatkaisuja, mutta haastavuudel-taan uusi kohde lyö laudalta kaikki entiset.

Projektipäällikkö Juha Åberg kuvaa hanketta erittäin kiinnostavaksi.

”Energiatehokkuus ja muun-neltavuus, runsaasti veto- ja lami-naarikaappeja sekä sähkölaitteita sisältävät laboratoriotilat, näyttei-den analysoinnin automaatiola-boratorio, laajat puhdastilakoko-naisuudet sekä virustutkimuksen BSL-3-luokan tilat yli- ja alipai-neistuksineen aiheuttavat suun-nitteluun omat haasteensa. La-boratorioista ja laitetiloista muo-dostuvien tilaryhmien taloteknii-kan muunneltavuus tulee olemaan huippuluokkaa”, Åberg luettelee.


Myös rakennuksen sähköjärjes-telmälle on asetettu korkeat vaati-mukset. Sen muodostavat kolme erillistä sähköverkkoa: normaali jakeluverkko, dieselvaravoimako-neella varmennettu turvasyöttö-verkko ja UPS-verkko.

Tilasuunnittelu jatkuu koko ra-kentamisen ajan. Suunnitteluun vaikuttavat noin 1 500 erilaista sähkö- ja lvi-teknistä laitetta, joi-den tuotetiedot tarkentuvat han-kintojen myötä rakentamisen edetessä.

Uusi rakennus kytkeytyy sa-malla tontilla sijaitseviin, vuonna 1966 valmistuneisiin HUSLABin käytössä oleviin rakennuksiin. Uu-disrakennuksen kokonaispinta-ala on noin 25 000 m², ja korkeimmil-laan siinä on kuusi kerrosta. Koh-

teen lopullinen käyttöönotto ta-pahtuu vuoden 2015 lopulla.

Kohteen suunnittelu toteute-taan tietomallintamalla, ja mal-lia hyödynnetään suunnittelu- ja

rakentamisprojektin kaikilla osa-alueilla, myös määrälaskennassa. Kohteesta tehdään lisäksi yhdistel-mämalli, johon liitetään kaikkien suunnittelualojen tiedot. ■

Helsingin yliopistokiinteistöt on kokenut rakennuttaja. Haartmaninkatu 3 on rakennuttajan lähivuosien suurin yksittäinen kohde.

www.fi nnbuild.fi

Rakennusalan ammattilaiset kohtaavat 1.–3.10.2014 Messukeskuksessa Helsingissä

Samanaikaisesti:

VIHERTEK

OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN.


Miltä näyttää rakennettu ympäristö vuonna

2100?

Teksti ja piirrokset: METSOLAN ALA-ASTEEN VIIDESLUOKKALAISET Kuva: SHUTTERSTOCK

Pyysimme viidesluokkalaisia visioimaan ensi syksynä toteutettavaa ROTIraporttia silmällä pitäen, millaisessa ympäristössä suomalainen asuu ja elää ensi vuosisadan alussa. Lasten näkymä

tulevaisuudesta on paikoitellen villi, konekeskeinen, eriarvoinen, epäinhimillinenkin. Joukosta löytyy huimia innovaatioita, kuten taskuun mahtuva talo ja liitoauto. Mutta mitä ihmettä tarkoittaa, että

bussikuskiksi ja nettipoliisiksi kelpaa vain mies?


TOIVEITA:

y■ Tulevaisuuden kaupungissa tulisi olla enemmän urheilumahdollisuuksia, jalkapallo ja muut lajit ovat jääneet unholaan!

y■ Virtuaalipeleissä olisi tarkat ikärajat, koska lapsi ei voi osallistua sotapeleihin.

y■ Virtuaalipeleille voitaisiin rakentaa oma planeetta, jonne tulisi mennä teleportilla. Planeetalla liikkuisi robotteja, jotka valvovat pelejä. Jos lapsi saadaan kiinni jostain, vaikka K18 pelistä, siitä saisi sakot.

Leijuvan kaupungin alla asuu köyhiä, mielisairaita ja hulluja. Maan alla on vankiloita, joissa

on pahoja vankeja. Ihmiset ovat joutuneet sinne, koska he ovat teh-neet rikoksia leijuvissa kaupun-geissa. Siellä on myös tiukkoja robottivartijoita.

Ihmisillä on isommat päät, koska aivot ovat kehittyneet noin sadan vuoden aikana. Ihmiset ei-vät tarvitse raajojaan enää niin paljon, koska robotit tekevät kaiken.

Vuonna 2100 on pelkkiä pil-venpiirtäjiä, jotka ovat sata met-riä leveitä ja kolme kilometriä kor-keita. Ylös pääsee teleportilla, joka on pilvenpiirtäjien alakerrassa. Alimmassa kerroksessa on kym-menen teleporttia, joilla pystyy menemään omaan kotiin.

Ihmisiä kohdellaan eri asuin-ympäristöissä eri tavoin. Alem-massa kerroksessa on rähjäistä ja huonosti hoidettua ympäristöä, kun ylemmässä kerroksessa hoi-detaan paremmin.

Erilaisista kaupoista voi tilata teleportin avulla esimerkiksi ruo-kaa ja vaatteita. Teleportista voi kulkea virtuaalipeleihin. Peleissä on tarkat ikärajat. Partureita ei ole, mutta kotona on robotteja, joilta voi tilata erilaisia hiustyylejä.

Vuonna 2100 harrastusmah-dollisuudet ovat huonot. Virtuaa-liurheilu on kuitenkin suosiossa, ja suosittuja pelejä ovat FIFA 100

(K-3) ja GTA 100 (K-18). FIFA 100 -pelissä pääsee pelaamaan jal-kapalloa yksin myös onlinessa. Pe-lissä voi olla joku vanha legenda, kuten Ronaldo tai Messi. GTA:ssa

voi tutustua rikollisen elämään, mutta jos alle 18-vuotias pelaa K-18-peliä, saa hän sakot. ■

Uhkaako asuinympäristön jakautuminen ihmiskuntaa

v. 2100?

Tekijät: Antti Lempiäinen, Jaakko Sihvonen, Aatos Pirkola, Sami Kosonen ja Nyyrikki Kankaanpää


Unelmatalo vuonna 2100

Talossa asuu ihmisiä ja lem-mikkejä. Robotit hoitavat sii-voamisen. Talossa voi asua

1–6 henkilöä. Talo on sen verran iso, että isokin perhe mahtuu sii-hen hyvin. Alhaalla voivat asua vanhukset, joita auttavat robotit. Lemmikeillä on oma huone, hu-vila ja automaattinen ruokakone.

Talon seinät ja lattiat on tehty muun muassa kestävästä lasista.

Alin lattia on tehty puusta. Ulko-seinissä on myös sinivalkoista silk-kipaperia, sillä se näyttää hienolta. Talon seinät eivät kuumene, sillä silkkiseinät keräävät lämmön ja sähkön talteen auringosta talvea varten. Lämpö ja sähkö kerään-tyvät silkkiseiniä pitkin talon alle luolaan. Talvella voi avata luukun, josta saa lämmintä ilmaa talon si-sälle. Katto on kestävää peililasia. Sateella talo nostaa päälleen ison sateenvarjon. Yläkerrasta menee ulos iso liukumäki.

Taloa ympäröi suuri parveke, joka on valmistettu lasista. Talon pohjassa on isot imukupit, joilla voi liikkua paikasta toiseen.

ILMOITUS: Ilmasto muuttuu, joten muuta ympäristöystävällisempään taloon. Talo pystyy ajattelemaan itse. Talossa on enemmän mikrosiruja sekä supertietokoneita. Se pystyy pitämään varkaat loitolla. Se on ohjelmoitu pitämään kaikki, joilla on pahat mielessä, loitolla talosta. Talo osaa huolehtia itsestään, joten ihmisen ei tarvitse enää siivota taloa.

OSTA HETI, VAIN 2 000 000 EUROA.

Kokemuksia unelmatalosta:

Herra ja rouva Ruususaari, ja heidän lapsensa Emmi, Ella ja Eemil ovat osta-neet tällaisen samanlaisen talon. He ovat siihen hyvin tyytyväisiä. Vanhempien mielestä on hyvä, että silkkiseinät keräävät itse sähkön, eikä tarvitse maksaa sähkölaskuja. Lapsien mielestä lasiseinät ja -lattiat ovat tosi mahtavat. Myös

iso uima-allas pihalla on tosi hieno.

”Me mahdumme hyvin taloomme, eikä meillä ole ahdasta. Talo on ihanan avara ja valoisa. Meidän ei tarvitse siivota sitä. Kesällä ei ole liian kuuma, eikä tal-

vella kylmä. Me kaikki olemme hyvin tyytyväisiä taloomme”, Ruususaaren perhe kertoo.

Talon puutarha on todella iso, ja siellä on paljon kasveja, puita, pensaita ja iso uima-allas. Uima-altaan vedenvärin voi valita itse.

Yläkerrassa on neljä makuu-huonetta ja alakerrassa kaksi. Huonekalut ovat valkoisia ja vaa-leita. Sisäkatto on peililasia.

Televisiota ei tarvita, eikä elo-kuviinkaan kannata mennä, koska jokaisella on oma kotiteatteri. Se

Tekijät: Eeva Pursiainen, Kaisa Kukkola, Maija Rauramo, Joel Jallinoja ja Tuomas Riutta

nousee lattiasta aina sanomalla ”elokuva”. Elokuvan voi valita sa-nomalla haluamansa elokuvan nimen.

Talon saa mukaansa myös matkalle. Painamalla nappia talo muuttuu taskukokoiseksi.

Sähkö, lämmitys ja äly ovat niin kehittyneet vuonna 2100, että jo-kainen haluaa elää silloin. ■


TULEVAISUUDEN KULKUNEUVO ON EKOLOGINEN

Superauto toimii biojätteellä, joka saadaan ruuan täh-teistä. Niistä on tosin jo pulaa

vuonna 2100, sillä erittäin moni kulkuneuvo toimii tähteillä. Au-ton huippunopeus on 500 km/h, ja toimintasäde 6 000 kilometriä. Superauto toimii maalla, merellä ja ilmassa.

Superauto, teleportti ja liitoauto ovat vuoden 2100 mullistavimmat kulkuneuvot. Ne ovat kaikki vähäpäästöisiä ja ekologisia.

Liitoauto toimii hylkivillä mag-neeteilla, jotka nostavat au-ton ilmaan. Auton perässä on

pienet raketit, joilla voi ohjata au-toa. Koska auto toimii magnee-teilla, niin päästöt ovat vähäisiä. Liitoauton huippunopeus on 200 km/h ja sen toimintasäde on 7 000 kilometriä.

Teleportti toimii liike-energi-alla eli matkustaja voi tuottaa energian omaan matkaansa.

Teleportin vieressä on juoksu-matto, jolla tuotetaan matkaan vaadittava energia. Teleportilla voi matkustaa mihin päin maailmaa tahansa, jossa on toinen teleportti. Matka kestää vain viisi sekuntia.

Teijät: Olli Heino, Aku Soimakallio, Hanna Saastamoinen, Fiiu Frigren ja Aarre Jormalainen

TESTITULOKSET: Testasimme näitä kolmea kulkuneuvoa eri perheiden kanssa. Kaikkein perheystävällisin oli superauto. Teleportti ei ole perheystävällinen, koska siinä voi matkustaa vain yksi kerrallaan. Liitoautoonkaan ei mahdu koko perhettä, koska siinä on vain kaksi paikkaa.

Testien perusteella kaikki kulkuneuvot ovat erittäin ekologisia ja käytännöllisiä.

Suosittelemme tulosten perusteella superautoa lapsiperheille ja eläinrakkaille. Liitoauto sopii kiireisille ja varakkaille, koska se käynnistyy nopeasti. Teleporttia suosittelemme eikiireisille lomamatkailijoille, koska matka ei kestä kauan, mutta valmistautuminen kestää noin 20 minuuttia.


Maailma siirtyy melkein kokonaan

nettiin

Teknologia on kehittynyt, ja netissä käynti on vaivatonta ja halpaa. Ihmiset valitsevatkin mieluummin virtuaalimaailman kuin todellisen ympäristön.

Ihmisten arvo vähenee, sillä ne-tissä voi tehdä töitä, käydä kou-lua ja harrastaa urheilua. Mel-

kein kaiken voi ostaa netistä. Koko maailma siirtyy pian nettiin, ei-vätkä ihmiset juurikaan tapaa muualla kuin netissä.

Netissä voi hakea töitä – ja mikä parasta – tiedot netistä voi ottaa netistä ja kopioida ne pape-rille ilman tulostimia tai muita ko-neita. Videon editointi on helppoa. Lataamalla sen koneelle ja ajattele-malla, sen saa oikeaan muotoon. Tietokone tekee siis tarvittavat muutokset itsestään.

Uusien nettilasien lisäksi net-tiin pääsee esimerkiksi TV:llä, pu-helimella ja tietokoneella. Laitta-malla lasit päähän ja nappia pai-namalla pääsee nettiin ja näkee edessään jonkinlaisen ruudun.

Laseihin on asennettu siru, joka skannaa näytön eteen. Lasit mak-savat noin 650 euroa, ja niitä on erikokoisia, -värisiä ja -muotoisia.

Uusien nettilasien myötä netin käyttö on yleistynyt. Tämän myötä netissä on myös enemmän vaaroja. Varkauksia tapahtuu yhä enem-män, sillä kaikki on ostettavissa netissä, ja rahat voidaan yrittää varastaa esimerkiksi huijaamalla. Onneksi nettipoliiseja on aiempaa enemmän.

Nettipoliisit valvovat nettikäyt-täytymistä. Yleisimmät varkaudet tapahtuvat oston yhteydessä. Jos

Tekijät: Saana Vuorenmaa, Laura Kauppinen, Eerika Jokinen, Alma Suonvieri, Jere Suominen ja Visa Kyllönen

nettipoliisi saa jonkun kiinni var-kaudesta, niin varkaan netti sul-jetaan tietyksi ajaksi varkaudesta riippuen. Nettipoliisit saavat pal-jon palkkaa. Työhön pääsevät vain harvat, ja opinnot kestävät kym-menen vuotta. Nettipoliisit ovat aina miehiä, ja he ovat erittäin luotettavia.

Jos satelliitteihin tulee jo-kin katkos tai vastaava, niin mi-ten sitten käy? Sitä ei vielä tiedetä. Netti on ihmisille yhtä tärkeä kuin ruoka. Mahdollisesti keksitään myös uusi lähestymistapa, kuten telepatia! ■


TYÖPAIKKAILMOITUS

Tekijät: Juho Kilo, Erika Ilola, Niilo Meklin, Matias Komulainen ja Heppu Tommila

Skybus OY hakee bussikuskia talvi ja kesäajoihin Toivomme sinulta erikoisominaisuuksia lääkärin, poliisin ja palomiehen työstä – näin olet valmis onnettomuuksien ja huligaanien varalta. On tärkeää, että osaat antaa ensiapua, jos matkustajalle sattuu jotakin. Sinun täytyy osata myös käyttää käsirautoja. Palomiehen taidoilla pystyt sammuttamaan tulipalon.

Toivomme sinulta:y■ huippuälykkyyttäy■ vahvuuttay■ rohkeuttay■ hyvää näköäy■ hyviä ajotaitojay■ hyviä navigointitaitojay■ hyviä refleksejäy■ kokemusta huippulääkärin työstäy■ kokemusta poliisin työstäy■ kokemusta palomiehen työstäy■ rikkauttay■ 172 cm:n pituuttay■ mustaa tukkaa

– ja lisäksi sinun täytyy olla mies.

Kesäksi haemme leijuvan bussin ja talveksi leijuvan sekä pilvien päällä pomppivan bussin kuskia. Sinun täytyy osata lukea ilmavirtoja ja pilviä. Sinun on myös asuttava valmiiksi yläkaupungissa.

Koska Skybus Oy:n henkilökunnasta puuttuu vielä puolet eli 25 000 työntekijää, haluamme tarjota sinulle hakijana parhaat edut.

Palkka: 15 000–20 000 euroa aiemmasta kokemuksesta riippuen. Palkan päälle saat hienon asunnon rikkaiden kaupungista, ilmaiset ruuat ja hienon auton.

Skybus Oy perustettiin vuonna 2099, jotta ihmiset pääsisivät kulkemaan nopeammin ylä ja alamaailmassa paikasta toiseen. Skybus Oy omistaa 50 000 bussia ympäri maailmaa. Bussien nopeus on 500 km/h. Skybus Oy on palkittu vuonna 2099 parhaan työpaikan palkinnolla, koska palkka ja muut edut ovat niin hyvät. Skybus Oy tekee hyvää yhteistyötä muiden bussivalmistajien kanssa.

Skybus–aseman osoite: Taivastie 53a 80372 Pilvilinna.Jos haluat paikan, otathan yhteyttä: Tumggo Weytäjis 78630697198 tumggo.weytä[email protected] tai [email protected]


Ympäristösi parhaat tekijätSito on infran, liikenteen, maankäytön, ympäristön ja digitaalisten palveluiden moniosaajayritys. Lähes 500 asiantuntijaamme tarjoavat mutkatonta palvelua ja korkealuokkaista suunnittelua kymmenellä paikkakunnalla. Palvelumme kattavat suunnittelun kaikki vaiheet ja osatehtävät sekä asiakasprosessien konsultoinnin ja projektinhallinnan. Kanssamme vaativatkin projektit onnistuvat.

www.sito.fi

SITO-ilmo-142x105mm.indd 1 30.4.2014 13.47


Teksti: HENRIIKKA HELLSTRöM Kuvat: DESTIA OY, ESPOON, OULUN JA KIRKKONUMMEN KAUPUNKI

Hankinnoista vastaavat viranomaiset ovat samaa mieltä siitä, että nykyinen menettely suosii suuria suunnittelutoimistoja ja urakoitsijoita. Lain muutoksella pyritään muun muassa turvaamaan

pkyritysten pääsy markkinoille.

Nykymuotoinen hankintalaki herättää vahvoja mielipiteitä kunnasta riippuen suuntaan

jos toiseenkin. Kirkkonummen kunnan yhdyskuntatekniikan toi-mialajohtaja Jari Tirkkonen teilaa lain kovin sanakääntein:

”Hankintalain periaatteet ovat kirkasotsaisella tasolla hyviä, mutta käytännössä ne johtavat to-della työlääseen ja kalliiseen toi-mintaan. Hankintojen maailma on erikoistilanteita täynnä, ja raha so-lahtaa esimerkiksi hankintalakiasi-antuntijoiden taskuihin. Konsul-toiva hankintalakijuristi veloittaa helposti 200 euroa tunnilta.”

Tirkkonen sanoo ihmettele-vänsä vallalla olevaa käsitystä siitä, että hankintojen kilpailutuksella ylipäänsä säästetään rahaa.

”Mielestäni väite ei kyllä pidä kaikilta osin paikkaansa. Helposti käy niin, että hankintojen kyn-nysarvoista tulee itseään toteutta-via ennusteita. Tarjouspyyntökin pitäisi osata kirjoittaa niin, että tie-dämme tarkasti, mitä haluamme. Ja vaikka tietäisimmekin, saa-tamme silti saada täysin vertailu-kelvottomia tarjouksia. Tekopyhä ilme naamalla peräänkuulutetaan

’hankintaosaamista’, mutta onko tilaajilla tai noilla peräänkuulutta-jilla itselläänkään sitä – vai ovatko he vain myymässä jotakin uutta palvelua?”

Hankintalain määräysten vuoksi julkiset rakennushankkeet myös venyvät kymmenillä päi-villä yksityisen puolen tilanteeseen nähden hankintaprosessin hitau-den vuoksi.

”Aika on rahaa ihan väkisin”, Tirkkonen painottaa ja toteaa, että kukaan ei tunnu tietävän, mitä tä-män hullunmyllyn pyörittäminen maksaa suhteessa sen tuottamiin etuihin.

Tirkkosen mukaan hankinta-laki ei nykymuodossaan myös-kään sovi suunnittelukilpailu-jen järjestämiseen. Siihen liit-tyy hänen mukaansa epäjatku-vuuskohtia ja hankintaprosessiin liittyviä periaatteita, jotka tah-tovat mennä keskenään sekai-sin. Esimerkkinä hän mainitsee Kruunusillat-suunnittelukilpailun.

”Toimin Kruunusillat-hank-keen ja niistä järjestetyn kan-sainvälisen suunnittelukilpailun pyörittämisen sieluna vastates-sani aiemmassa toimessani Kruu-

nuvuorenrannan aluerakentamis-projektista. Teimme kyseisessä projektissa Helsingin kaupungin kokeneiden ammattilaisten kesken työläästi ja perusteellisesti kaiken niin hyvin kuin osasimme, ja käy-timme lisäksi hankintalain asian-tuntijaa, mutta silti hanke meni markkinaoikeuteen yhden valituk-sen takia.”

Tirkkosen puoli voitti jutun, mutta prosessi viivästi Helsingin design-pääkaupunkivuoden mer-kittäväksi tapahtumaksi kaavailtua kilpailua niin, että design-pääkau-punkivuosi vilahti ohi ennen kuin oikeusjuttu päättyi.

Jari Tirkkonen on löytänyt nykylaista 40 kriittistä kohtaa.

HANKINTALAKI jakaa mielipiteitä kunnissa


Suuret yritykset jyräävät hankinnoissaTirkkonen onkin vahvasti han-kintalain uudistamisen kannalla, sillä hän kertoo asiaa pohtiessaan löytäneensä lyhyessä ajassa nyky-tilanteesta liki 40 kriittistä koh-taa. Lisäksi hän painottaa, että ny-kymuotoinen laki pelaa suurien, kauan toimineiden monialayritys-ten pussiin.

”Hyvin harva tilaaja haluaa ot-taa riskejä. Tämä johtaa siihen, että tarjouspyynnöissä rima nos-tetaan usein tarpeettomankin kor-kealle. Tämä taas johtaa siihen, että yritys voi tarjota kaikille suun-nittelupalveluita ja urakointia vain, jos yrityksellä on paljon koke-musta aikaisemmista projekteista. Ja kokemusta ei saa, jos ei saa toi-meksiantoja. Noidankehä on val-mis. Laki polkee pienempiä yrityk-siä, joissa on lahjakkaita työnteki-

jöitä. Pk-yritysten valitseminen on tehty todella vaikeaksi.”

Espoon kaupungin teknisen keskuksen rakennuttajapäällikkö Hannu Lehtikankare kertoo, et-tei pienimmillä yrityksillä ole käy-tännössä mahdollisuuksia voittaa Espoossa urakkatarjouskilpailuja urakoiden koosta ja kelpoisuus-vaatimuksista johtuen.

”Kyllä meidän toimijoidemme liikevaihto on viisi miljoonaa tai enemmän.”

Espoossa hankinnat tehdään pääsääntöisesti halvimman hinnan perusteella.

”Mielestäni halvin hinta on pe-rusurakoissa kelvollinen ja sel-kein mittari. Se on kustannusteho-kas tapa. Jos tilaaja joutuu vertaile-maan laatupisteitä, on se aika työ-läs tie.”

Tästä huolimatta Espoossa on hankinnoissa kokeiltu uusia, hy-

väksi havaittuja menetelmiä. Ura-koitsijoita on kannustettu toimin-tatapojen ja laadun parantamiseen

Espoon Laaksolahdentien rakentaminen valmistuu tänä vuonna.

Hannu Lehtikankareen mukaan Espoossa urakoitsijoita on kannustettu urakkaajan alitukseen bonuksilla.


muun muassa tarjoamalla bonuk-sia, jos urakka-aika alitetaan.

”Esimerkiksi Tillimäen hiih-tosiltaa koskevan urakan hinta oli noin 700 000 euroa. Bonus olisi ollut 50 000 euroa, jos silta olisi saatu kuntoon hiihtokauden al-kuun mennessä. Aikarajaa ei tällä kertaa kuitenkaan alitettu.”

Lehtikankare mainitsee han-kinnan kannalta onnistuneeksi hankkeeksi myös Länsiväylän Piis-pansillan rakentamisen, jossa no-peusrajoitukset ovat pysyneet ai-soissa projektin etenemisen ja laa-dun kärsimättä. Urakoitsija antoi tarjouksessaan lupauksen, kuinka monta päivää Länsiväylällä on töi-den vuoksi alennettu nopeusrajoi-tus. Mitä lyhyempi luvattu aika, sitä edullisempi tarjous. Toteu-

tusvaiheessa urakoitsijan on vielä mahdollisuus saada bonusta, jos luvattu aika alittuu tai vastaavasti tämä joutuu maksamaan sakkoa, jos aikaraja ylittyy.

Espoossa hankintojen volyymi on melkoinen, joten yksittäisen hankkeen kilpailuttamiseen ei ole käytettävissä paljonkaan aikaa.

”Kilpailutamme kymmeniä urakoita, ja toivon, ettei uudistet-tava laki tuo sellaisia menettelyta-poja, jotka lisäävät hankintaan liit-tyvää tilaajan työtä”, Lehtikankare sanoo.

Oulussa hinta ei ratkaiseJos Kirkkonummen Tirkkonen on tyytymätön nykyiseen hankintala-kiin, ja Espoon Lehtikankare sii-hen tyytyväinen, asettuu Oulun kaupungin suunnittelupäällikkö Tapio Siikaluoman näkemys jo-honkin näiden kahden välimaas-toon. Hänestä hankintalaki mah-dollistaa kilpailuttamisen, jossa

ei ole aina pakko valita halvinta vaihtoehtoa.

Oulussa on esimerkiksi pilo-toitu viiden vuoden ajan raken-nusurakoiden kilpailuttamista aika-hinta-kriteereillä.

”Meillä on tällaisesta han-kintamallista hyvät kokemuk-set. Olemme esimerkiksi käyttä-neet urakka-aikaa valintaperus-teena erittäin vilkkailla pääväylillä, joilla työmaan kestolla on suuri merkitys hankintaan kokonaisuu-tena. Olemmekin onnistuneet ly-hentämään tällaisissa kohteissa urakka-aikaa merkittävästi laatua heikentämättä.”

Siikaluoma sanoo, että suun-nittelupalveluiden hankintoja on tehty jo kymmenisen vuotta myös mallilla laatu-hinta.

”Valintamme ei välttämättä koskaan kohdistu halvimpaan tar-joajaan, vaan haluamme hyvät te-kijät järkevään hintaan. Suunnit-telu on väärä paikka säästää. Am-

Turveradantien ja Turvesolmun tietyömaahankkeen kustannusarvo on noin 30 miljoonaa euroa.


Uudistuva hankintalakiy■ Taustalla EU:n julkisia hankintoja koskevat direktiivit

y■ Tarkoitus tulla voimaan vuonna 2016

y■ Lakiuudistusta valmistelee kaksi työ ja elinkeinoministeriön johtamaan työryhmää

Tavoitteena:y■ yksinkertaistaa hankintamenettelyjä

y■ huomioida entistä enemmän tarjousten laatu hinnan sijaan

y■ edistää työllisyyttä, terveyttä ja muita sosiaalisia näkökohtia hankinnoissa

y■ parantaa pkyritysten osallistumista tarjouskilpailuun

y■ tarkastella kansallisia kynnysarvoja

y■ luoda hankinnoille valvontakeino

Tapio Siikaluoma kertoo, että Oulussa suunnittelupalveluiden hankintoja on tehty laatuhintamallilla jo kymmenen vuotta.

mattitaidoton geoteknikko saat-taa tuoda hankkeeseen merkittäviä lisäkustannuksia.”

Myös Tirkkosen mielestä hankkeisiin pitäisi pystyä valitse-maan halvimman sijaan parhaiten työnsä tekevä yritys.

Siikaluomasta sähköinen han-kintapäätös lyhentää prosessia merkittävästi. Myös tilaajaavastuu.fi-palvelu on helpottanut huomat-tavasti tilaajavastuulain mukaisten todistusten varmentamista.

”Toivottavasti prosessi tulevai-suudessa sähköistyy entisestään, sillä paperityötä on nykyään kai-kesta helpotuksista huolimatta paljon.”

Uudistuvan lain taustalla on EU:n julkisia hankintoja koskevat direktiivit. Muutoksien olisi tar-koitus tulla voimaan vuonna 2016. ■ Oulun Kuivasjärvellä parannettu Raitotie on kilpailutettu aikahintaperiaatteella.



E18-hankkeessaelinkaarimalli selätti perinteiset

ratkaisut

Elinkaarimalli on nopeuttanut E18-tien muuttamista moot-toritieksi, sillä mallin myötä

hanke oli mahdollista käynnis-tää ja toteuttaa perinteistä budjet-tirahoitteista hankintatapaa no-peammin. Rakennustöiden aika-taulutus on vapaampaa, kun rahoitus ei ole kiinni valtion vuo-

Elinkaarimallia eli eurooppalaisittain PPPmallia on testattu tähän mennessä Suomessa neljässä infrahankkeessa, joista kolme on myös toteutettu kyseisellä mallilla. Näistä viimeisin Kotka–

Koskenkylähanke on saanut erityiskiitosta toiminnan avoimuudesta tilaajan suuntaan.

sibudjetista. Malli myös tehostaa suunnittelua, aikaistaa ja nopeut-taa kohteen rakentamista ja käyt-töönottoa sekä kehittää tienpi-dolle asetettuja tavoitteita entistä käyttäjäystävällisemmäksi.

E18-hankkeessa rahoituksesta vastaa Tieyhtiö Valtatie 7 Oy, joka toimii palveluntuottajana tien to-teutuksessa ja käytettävyydessä vuoteen 2026 asti. Tilaajan roolissa on Liikennevirasto ja investointi-vaiheen urakoitsijana Työyhteen-liittymä Pulteri.

”Elinkaarimalli on merkittä-västi laajempi kokonaisuus kuin pelkän rakentamisvaiheen toteut-taminen urakoimalla eri tavoin tai allianssilla. Kyse on kokonaispal-velusta, ei pelkästä rakentamisesta. Rahoitusosaaminen on rakenta-mis- ja kunnossapito-osaamisen ohella yksi tärkeä osa-alue, sillä Liikennevirasto ei maksa meille mitään ennen kuin jokainen kuu-desta tieosuudesta 53 kilometrin mittaisella moottoritiellä avataan liikenteelle. Meillä on sopimuksen kautta hankkeesta laaja ja pitkäai-

kainen vastuu”, Tieyhtiö Valtatie 7 Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Kou-valainen sanoo.

Investoinnit kattavat Kotka-Koskenkylä-tieosuudella suunnit-telun ja rakentamisen. Jos tieosuus ei ole sovitun aikataulun mukai-sesti valmis liikenteelle, Tieyh-tiö menettää palvelumaksuosuu-den kyseisiltä päiviltä. Maksu pie-nenee, jos esimerkiksi kaistoja on pois käytöstä enemmän kuin so-pimuksessa on määritelty tai jos sovittuja kunnossapitotoimia ei tehdä määräajassa.

”Tämä motivoi palveluntuot-tajia ennakoimaan riskien mini-moimista. Toisaalta pitää muis-taa, että jo tarjousvaiheessa tilaaja määrittelee tietyt reunaehdot ko-konaispalvelulle. Palveluntuottaja määrittelee itse siltä pohjalta esi-merkiksi itseään sitovan raken-tamisaikataulun”, Kouvalainen kertoo.

Jaakko Kouvalainen muistuttaa, että elinkaarimallissa kyse on kokonais palvelusta.

Teksti: HENRIIKKA HELLSTRöM Kuvat: TIEYHTIö VALTATIE 7 OY JA ERJA MUTANEN


Ylläpitokulut vaikuttavat investointikustannuksia enemmänTYL Pulterin projektinjohtaja Kari Alavillamo YIT:ltä on tyy-tyväinen hankkeen tähänastiseen toteutukseen. Sen aikana on tehty elinkaarihankkeen näkövinkke-listä teknisiä ratkaisuja, jotka mak-savat nyt enemmän kuin normaa-liurakassa, mutta niiden koko elin-kaaren aikaisesta kustannuksesta muodostuu pienempi.

”Esimerkki tällaisesta on Mark-kinamäen tunnelin led-valaistus. Se maksaa 70 000 euroa perinteistä valaistusta enemmän. Olemme laskeneet, että investointi lunastaa itsensä takaisin pienempänä säh-könkulutuksena kunnossapitojak-son aikana.”

Alavillamo sanookin, että edul-lisin vaihtoehto investointivai-heessa ei elinkaarimallilla ajatellen ole aina se paras. Kotka–Kosken-kylä-hankkeessa ylläpitokustan-nuksia on pienennetty siten, että viimeinen tierakenteeseen kuuluva päällystekerros rakennetaan muu-tama vuosi liikenteelle oton jäl-keen, jolloin ylläpitokustannuksia asfaltin kulumisen osalta voidaan tällä tavalla minimoida. Useim-miten päällimmäinen asfalttiker-ros levitetään saman tien muiden päällystekerrosten päälle.

Edellisen lisäksi tällä on vaiku-tusta rahoituskustannuksiin.

”Näin päällimmäistä kerrosta ei tarvitse rahoittaa rakentamisen ai-kana, joten samalla säästetään kor-kokuluissa”, Alavillamo kertoo.

Hän sanoo, että tämä kuvaa elinkaarimallin yhtä näkökulmaa: mitataan, mihin on järkevä inves-toida tässä ja nyt. ”Ylläpitokulut ratkaisevat.”

Vahva Pulteri-henki vie hankkeen maaliin Kouvalainen arvostaa Liikennevi-rastoa omien sanojensa mukaan ammattitaitoisena sopimuskump-panina paljon. Hän on erittäin tyy-tyväinen myös siihen, että hank-keen suunnitelmat oli tehty mah-dollisimman pitkälle valmiiksi ti-laajan toimesta, ja esimerkiksi uuden tien alle osuvat maa-alueet oli valmiiksi lunastettu ja tarvitta-vat luvat haettu.

”Elinkaarimallilla toteutetuissa hankkeissa on joissakin maissa tullut vastaan tilanteita, joissa pal-veluntuottajat joutuvat jatkamaan tiesuunnitelmien tekoa, hakemaan erilaisia lupia ja tekemään esimer-kiksi maanlunastuksia. Tällöin hanketta ei voida välttämättä aloit-taa heti täysipainoisesti tai toteut-taa tehokkaasti.”

Kouvalainen sanoo tämän luonnollisesti lisäävän merkit-tävästi palveluntuottajan ris-kiä, eikä se voi olla heijastumatta sopimushintaan.

”Esimerkiksi ympäristöluvan saaminen Natura-alueella saattaa kestää niiden erikoislaatuisuuden tai valitusten takia pitkään.”

Kotka–Koskenkylä-hanketta on kiitelty myös onnistuneesta yh-teishengestä. Alavillamo lupaa, että hankkeen viimeisetkin sadat metrit juostaan vahvalla Pulteri-hengellä. E18-työmaalla työsken-telee tulevina kuukausina reilut 300 henkeä. Parhaimmillaan työn-tekijämäärä on ollut yli 700.

”Kaikki lähtee perusjohtami-sesta ja siitä, että hankkeessa on motivoitunut ja sitoutunut henki-löstö. On tosiasia, että Suomessa on vain harvoilla henkilöillä mah-dollisuus päästä toteuttamaan tä-män luokan hankkeita. Hankkeen projektihenkilöstö on hoitanut työnsä kiitettävästi ja kaikilla on ollut selkeä yhteinen päämäärää.”

Uhkasakko liikkuu eri luokassa kuin bonuksetKouvalaisen mukaan elinkaari-malli soveltuu hyvin selväpiirtei-

Elinkaarimalliy■ Suomalaisittain sovellettu versio kansainvälisestä Public Private Partnership (PPP) hankintamallista.

y■ Julkinen hankintamalli, jossa palveluntuottaja vastaa kokonaispalvelusta. Se sisältää hankkeen suunnittelun, rahoituksen, rakentamisen sekä pitkän ajan kunnossapidon.

y■ Palvelujakso kestää useista vuosista vuosikymmeniin.y■ Palveluntuottajan kustannukset, mukaan lukien rakentamisen kustannukset, korvataan palveluntuottajalle palvelumaksuina. Palveluntuottaja saa palvelumaksuja tilaajalta vasta sitten, kun esimerkiksi koko rakennettava tie tai sen erikseen liikenteelle otettava tieosa otetaan käyttöön.

y■ Etuna kokonaiskustannusten helpompi hallittavuus, kun suunnittelun, rakentamisen, käytön ja ylläpidon riskit sekä vastuut ovat samalla osapuolella. Samalla suunnittelu tehostuu ja kohteen käyttöönotto nopeutuu.

Lähde: Tieyhtiö Valtatie 7 Oy


siin, suuriin investointeihin, joi-den riskit tunnetaan.

”Sopimus ei lähtökohtaisesti si-sällä sellaista riskiä, jota kukaan ei hallitse. Palveluntuottajalle kuulu-van riskin jakavat urakoitsija, tie-yhtiö, osakkaat, ulkoiset rahoitta-jat sekä vakuuttajat yhdessä. Tilaa-jan riskit ovat selvästi pienemmät kuin vastaavassa tavanomaisessa hankkeessa.”

Vaikka uhkasakko hankkeen viivästymiselle on merkittävä, ei peli toimi toiseen suuntaan sa-malla tavalla.

”Tässäkin hankkeessa on mah-dollista saada bonusta aikataulun nopeuttamisesta, mutta se ei ole merkittävä kannustin. Maksimi-bonuksen saaminen edellyttäisi, että kaikki tieosuudet valmistuisi-vat kuukauden etuajassa. Käytän-nössä tämä tarkoittaa samaa kuin hanke myöhästyisi päivän. Bonus ei siis ole merkittävä, mutta sakot ovat. Puhutaan eri summista kuin YSE:n viivästyssakoissa”, Alavil-lamo huomauttaa.

Hän jatkaa, että toisaalta yksi tarjouksen menestymisen saloista on liittynyt juuri nopeaan raken-tamisaikaan, jonka palveluntuot-taja on itse joutunut määrittä-mään tarjouksessaan. Tällöin ti-laajalla ei lähtökohtaisesti ole ollut intressejä motivoida palveluntuot-tajaa rakentamalla tähän urak-kamalliin liittyvää huomattavaa bonuskannustinta.

Elinkaarimalli on laajasti käytössä EuroopassaSuomessa on aiemmin toteutettu kaksi hanketta elinkaarimallilla. Ensimmäinen oli Järvenpään ja Lahden välinen moottoritie, jossa hankkeen aloitusta voitiin aikais-taa mallin vuoksi 5–6 vuodella. Toteutuksen tehokkuuden arvioi-dun hyödyn yhteiskunnalle on ar-

vioitu olevan noin sata miljoonaa euroa. Sen lisäksi kyseisen moot-toritien on arvioitu tuottaneen yh-teiskunnalle vuositasolla 20–30 miljoonan euron säästöt matka-aikojen lyhenemisen ja onnetto-muuksien vähenemisen tuloksena.

Myös Turun moottoritie vä-lillä Muurla–Lohja on toteutettu elinkaarimallilla. Sen sijaan Poh-janmaan rata välillä Kokkola–Yli-vieska jäi tekemättä elinkaarimal-lilla korkeamman riskiprofiilin vuoksi, ja osittain sen vuoksi, että E18 Koskenkylä–Kotka tiehank-keen kilpailutus tapahtui osittain samanaikaisesti. Päällekkäisyyden vuoksi syntyi resurssipula, joka mahdollisesti vaikutti osaltaan saatujen tarjousten lukumäärään.

Euroopassa elinkaarimal-lia vastaavia sovelluksia on ol-lut käytössä muun muassa Nor-jassa, Ranskassa, Irlannissa, Ita-liassa, Espanjassa, Portugalissa ja Isossa-Britanniassa.

Kotka–Koskenkylä-hanke on edennyt joka osuudella aikatau-lua edellä useita kuukausia. Tä-män vuoden loppuun mennessä on tarkoitus avata kolme viimeistä tieosuutta, Loviisa–Ruotsinpyh-

E18 Kotka–Koskenkylä elinkaarimallilla

y■ Tilaaja Liikennevirasto, palveluntuottaja Tieyhtiö Valtatie 7 Oy

y■ Urakoitsija: Työyhteenliittymä Pulteri

y■ E18 Koskenkylä–Kotka 11/2011–9/2015, ylläpitosopimus tien toteutuksesta ja käytettävyydestä vuoteen 2026 asti

y■ Elinkaarisopimuksen arvioitu kokonaisarvo on 620 miljoonaa euroa sisältäen kokonaispalvelun oletetulla kustannustason nousulla vuoteen 2026 saakka

tää (osuus 2), Pyhtää–Heinlahti (osuus 5) ja Ruotsinpyhtää–Ah-venkoski (osuus 3). Itse investoin-tivaihe kestää vuoden 2015 lop-puun. Palvelusopimus päättyy vuonna 2026, jolloin hallinta siir-tyy Liikennevirastolle.

”Sopimuskauden lopulla pidet-tävissä tarkastuksissa varmiste-taan, että rakenteet ovat sopimuk-sen mukaisessa kunnossa,” Kouva-lainen kertoo. ■


Ryhmärakennuttamista säädellään jatkossa lailla

Uudella lailla pyritään turvaamaan, että ryhmärakennuttaminen olisi aiempaa selkeämpää kaikille projektin osapuolille.

Asuntoosakeyhtiö Helsingin Juutinraumakatu 6 rakennuttaa Helsingin Jätkäsaareen 45 huoneistoa käsittävän asuinkerrostalon. Hankkeen kokonaislaajuus on noin 3 600 kerrosneliömetriä. Tulevat asukkaat ovat perustaneet asuntoosakeyhtiön tavoitteenaan rakennuttaa asunnot omaan käyttöönsä.


Teksti: HENRIIKKA HELLSTRöM Kuvat: SARACON, HENRIIKKA HELLSTRöM

JA MIA-MARI VIRTANEN

Ryhmärakennuttamista pyri-tään helpottamaan uudella lailla. Tähän mennessä hank-

keita on ohjaattu muun muassa kuluttajasuoja- ja asuntokauppa-lain kautta.

”Vaikka ryhmärakennuttami-nen ei ole uusi asia, tähän men-nessä ei ole ollut mitään vakiintu-nutta käsitystä siitä, mitä termillä tarkoitetaan”, oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Katri Kum-moinen kertoo.

Toimitusjohtaja Juha Sara-korpi Rakennuttajakonsultti Sa-raco D&M Oy:stä määrittelee ryh-märakennuttamisen omatoimisen ja rakennusliikevetoisen asunto-rakennuttamisen välimuodoksi, jossa ryhmä tulevia asukkaita or-ganisoituu ja ryhtyy rakennutta-maan asuntoja yhdessä. Hänen mielestään tähän asti on ollut epä-selvää, voiko asuntokauppalakia mitenkään soveltaa ryhmäraken-nuttamiseen. Epäselvyys on tukki-

nut etenkin asunto-osakemuotois-ten ryhmärakennushankkeiden pankkirahoitusta.

”Asuntokauppalailla ei ole ol-lut hankkeiden ohjaamisessa roo-lia. Tähän asti konsulttialoitteista ryhmärakennuttamista on koske-nut vain yleinen kuluttajansuoja-lainsäädäntö, jota ei oikein voi so-veltaa asukasaloitteisiin hankkei-siin. Hankkeissa on sovellettu ra-kennusalan yleisiä sopimusehtoja. Uusi laki määrittelisi pelisäännöt sekä konsulttialoitteisiin että asu-kasaloitteisiin hankkeisiin”, Sara-korpi huomauttaa.

Sarakorven mielestä uudella lailla luotaisiin ryhmärakennutta-miselle selvät pelisäännöt.

”Keskeinen parannus on se, että laki mahdollistaisi hankkeen markkinoinnin alkuvaiheessa ja luo markkinoinnille selvät peli-säännöt. Hanketta markkinoiva – konsultti tai asukas/asukasryhmä – velvoitetaan antamaan jo mark-

kinointivaiheessa seikkaperäiset tiedot hankkeen toteutusedellytyk-sistä, sisällöstä ja toteutustavasta.”

Lain muutos koskee konsultteja etenkin rahoituksen osalta. Ehdo-tuksen mukaan konsultin käyn-nistämässä hankkeessa osallistuja-maksuja ei voisi kerätä ennen kuin sopimus ryhmärakennuttamisesta on tehty. Myös asukkailta kerä-tylle rahamäärälle olisi luotu katto: maksimissaan 30 euroa neliöltä ja 3 000 euroa asunnolta.

Sarakorpi toteaa, että asukas-aloitteisessa hankkeessa osallistu-mismaksuja saa kerätä 100 euroa neliöltä ja maksimissaan 10 000 euroa per asunto, ja niitä saa käyt-tää hankkeen suunnitteluun. Maksu on palautettava vetäyty-neelle henkilölle, kun toinen hen-kilö on saatu hänen tilalleen.

Konsulttia koskisivat lisäksi tie-donantovelvoitteet ennen ryhmä-rakennuttamissopimuksen teke-mistä sekä huolellisuusvaatimus.

Ehdotus ryhmärakennuttamislaiksi

y■ koskee hankkeita, joissa projektin päämääränä on hankkia ryhmään kuuluville luonnollisille henkilöille tai heidän perheenjäsenilleen oma asunto

y■ tavoitteena turvata hankkeisiin osallistuvien oikeudellinen asemay■ helpottaa hankkeille saatavaa rahoitustay■ koskisi sekä asuntoyhteisömuotoista että kiinteistömuotoista ryhmärakennuttamista

y■ ulkopuolelle jäisivät enintään kolmen asunnon rakennuttamishankkeet Lisätietoa: oikeusministerio.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2014/03/tyoryhmaehdottaaryhmarakennuttamislainsaatamista.html


Konsultilla olisi myös oltava vastuuvakuutus.

”Ryhmärakennuttamiskonsult-tina toimiminen on vähän kuin kauppakeskuksessa monen vuok-ralaisen kanssa tehtävä yhteistyö, jossa isomman hankkeen sisällä jokaisella on oma tilansa, joka rää-tälöidään hänen valintojensa mu-kaan”, Sarakorpi kommentoi.

Hän ei usko uuden lain aina-kaan heikentävän pätevien kon-sulttien toimintaa. Saracollakin on parhaillaan Jätkäsaaressa Hel-

singissä käynnissä mittava pilotti-hanke, jonka harjannostajaisia vie-tettiin talvella.

”Kyseisessä projektissa toimit-tiin lakiehdotuksen mukaisessa hengessä. Ennen kuin sopimus oli tehty, asukkailta kerättyjä pieniä varausmaksuja ei käytetty hank-keeseen, vaan niitä säilytettiin asiakasvaratilillä”, Sarakorpi sanoo.

Tavoitteena turvata osapuolten oikeudellinen asemaUuden lain valmistelu perustuu hallitusohjelmassa olleeseen kir-jaukseen. Lakia valmisteleva työ-ryhmä sai mietintänsä valmiiksi maaliskuun alussa ja lausuntokier-ros umpeutui toukokuun alussa.

”Tavoitteena olisi, että hallituk-sen esitys olisi alkusyksystä edus-

kunnan käsittelyssä”, Kummoinen sanoo.

Esityksessä ehdotetaan säädet-täväksi ryhmärakennuttamislaki ja muutettavaksi asuntokauppa-lakia sekä lakia kuluttajariitalau-takunnasta. Tavoitteena on edis-tää ryhmärakennuttamista turvaa-malla ryhmärakennuttamishank-keisiin osallistuvien oikeudellinen asema ja helpottamalla sen myötä hankkeille saatavaa rahoitusta. Uusi laki koskisi sekä asuntoyh-teisö- että kiinteistömuotoista ryhmärakennuttamista.

Lain toivotaan helpottavan myös hankkeeseen osallistuvien asukkaiden välisten sopimusten laadintaa.

”Jos joku hankkeen osapuolista on esimerkiksi taloudellisten vai-

Rakennustyöt käynnissä Saracon D&M Oy:n ryhmärakennuttamistyömaalla Jätkäsaaressa.


Pitkän prosessin päätös

Jätkäsaaren Malta-talossa asuu tyytyväinen osakas. Ryhmä-rakennuttamishankkeen puu-

hanainen, toimittaja Salla Kor-pela voi huokaista pitkän raken-nusrumban jäljiltä. Nappiin meni!

”Kokemus oli hyvä ja voimme osoittaa, että tämä on mahdollista. Edelliset vastaavat hankkeet on toteutettu varmasti ennen toista maailmansotaa, kun Helsinki ja muut isot kaupungit kasvoivat no-peasti. Me vain toimme ne uudel-leen käyttöön ja todistimme skep-tikoille, että tehtävissä on”, Salla Korpela sanoo.

keuksien vuoksi joutunut irtaan-tumaan projektista kesken kaiken, eikä tilalle ole löydetty toista osal-listujaa, vaikutukset jäljelle jää-neiden asemaan ovat voineet tulla yllätyksenä. Lain tarkoituksena on saada ihmiset ymmärtämään paremmin, mitä sitoutuminen ryhmä rakennuttamishankkeeseen merkitsee”, Kummoinen kertoo.

Omanlaiset haasteensa projek-tin toteutumiseen on luonut rahoi-tuksen saaminen.

”Ryhmärakennuttamiseen liit-tyy sekä pankkien että rakennut-

tajien osalta riskejä. Uusi lain-säädäntö helpottaisi hankkei-den rahoittamista selkeyttämällä pelisääntöjä ja toimintatapoja ny-kyisestään”, lakimies Eeva Joki-neva Finanssialan Keskusliitosta sanoo.

Hän huomauttaa kuitenkin, että lainsäädäntö ei tarkoita sitä, että jatkossa jokaiselle hankkeelle myönnettäisiin automaattisesti ra-hoitusta. Rahoituspäätökset ovat aina pankkikohtaisia, ja niihin vai-kuttaa esimerkiksi asunto-osake-yhtiömuotoisissa hankkeissa mui-

yhtiötoiminnan kokeeksi. Asuk-kaat olivat itse vastuussa hankkeen koko taloudesta ja hallinnosta.

Suurimmat vastoinkäymiset hanke kohtasi rahoituksessa.

”Neuvottelimme pankkien kanssa jo alkuvaiheessa yhtiölai-nasta, jolloin suhtautuminen oli myönteistä. Jäimme aluksi käsityk-seen, että rahoitus järjestyy. Varsi-naisessa lainanhakuvaiheessa pan-kit vetivätkin tarjouksensa pois”, Korpela kummeksuu.

Hanke kuitenkin toteutui, koska tulevat asukkaat rahoitti-vat rakennusaikana projektia puo-liksi omalla rahallaan. Tiukkojen neuvottelujen jälkeen urakoitsija Hartela rahoitti toisen puoliskon. Kun talo oli valmis, asunto-osa-keyhtiölle myönnettiin yhtiölai-naa ja sillä maksettiin pois Harte-lan myöntämä rakentamisaikainen laina korkoineen.

Korpela nimittää ratkaisua luo-vaksi. Hän kokee 2007 vuonna käynnistyneen kerrostaloprojek-

tin onnistuneen hyvin myös sopi m uspuolella.

”Jouduimme itse miettimään, kuinka hanke ja yksittäisten asuk-kaiden oikeudet turvataan. Jat-kossa voimme konsultoida mui-takin vastaavissa hankkeissa. Koti Kaupungissa -yhdistys suunnitte-

den seikkojen ohella se, minkälai-sista järjestelyistä osapuolet ovat sopineet yhtiön maksuvalmiuden turvaamiseksi.

Vastaavanlaista lakia ei löydy Kummoisen mukaan pohjoismais-takaan. Kansainvälisesti ryhmä-rakennuttaminen on todennäköi-sesti yleisintä Saksassa, mutta siel-täkään ei löydetty asiaa koskevaa erikoislainsäädäntöä. ■

”Massiivinen yhteistoiminnan koe”

Hän jatkaa, että tavalliset ih-miset, joista suurin osa ei ole ra-kennusalan ammattilaisia, pysty-vät ottamaan isoja riskejä ja to-teuttamaan haaveensa asumisesta. Korpela kutsuu tätä massiiviseksi


Ryhmärakennuttaminen ei ole ainoa tapa, jossa tulevat asuk-kaat voivat osallistua uuden

kotitalonsa suunnitteluun. Luja-talo aikoo rakentaa Helsingin Laa-jasaloon kerrostalon yhteiskehit-telymenetelmällä (co-creation).

Projekti käynnistyi vuoden alussa. Tässä hankkeessa unelmien ker-rostaloa suunnittelevat alusta al-kaen yhdessä alueen asukkaat ja eri alojen asiantuntijat.

Vaikka yhteiskehittely ei ole uusi keksintö, sitä on hyödynnetty rakennusalalla usein vain alueke-hityshankkeissa. Alueen asukkai-den lisäksi mukaan on otettu asu-misen ja muiden alojen asiantunti-joita (ns. varjoryhmän) varmista-maan asumisen mahdollisuuksien laajempi tarkastelu.

“Halusimme Lujatalossa mah-dollistaa asukkaiden osallistumi-sen rakennushankkeen suunnitte-luun ryhmärakennuttamisen ta-

voin mutta riskittömästi ja ilman sitoumuksia”, kehityspäällikkö Tomi Tiainen Lujatalo Oy:stä kertoo.

Hän onkin ilahtunut ensim-mäisten työpajojen tuloksista, joissa mahdolliset tulevat asukkaat antoivat hyviä ehdotuksia unelma-kotien suunnitteluun.

”Esimerkiksi ensimmäisen työ-pajan tulosten perusteella olemme jo tehneet muutoksia suunnitel-miin, kun esimerkiksi asuntojen pohjia sekä yhteistilojen sijaintia, kokoa ja käyttötarkoitusta muutet-tiin”, Tiainen sanoo. ■

Yhteiskehittelyllä unelmien kerrostalo

lee toisen tontin hakemista mah-dollisuuksien mukaan Kalasata-masta. Itse aion tosin asua lop-puelämäni uudessa Jätkäsaaren kodissani.”

Lain muutokseen Korpela suh-tautuu varovaisen toiveikkaasti. Hän on ilahtunut, että sellaista valmistellaan ja sanoo sen tule-van tarpeeseen. Samalla Korpela

Borgströminmäkihankkeen ideariihi unelmakodista.

epäilee, toteutuvatko rahoitusku-viot toivotunlaisina eli suhtautu-vatko pankit myönteisesti uusiin säännöksiin.

”Harras toiveeni on, että pankit näkisivät lakiehdotuksen myötä ryhmärakentamismallin selkeyty-

Salla Korpela nauttii Maltatalon kattoterassilla näkymistä kaupungin yli.y■ Maltatalon rakennuttaja: Koti Kaupungissa ry – Hem i stan rf

y■ 30–150neliöisiä hitasasuntoja 61 kappaletta

y■ Budjetti hieman alle 5 000 euroa neliöltä. Hintaan sisältyy autohalli, yhteiset tilat ja liiketilat

y■ www.maltatalo.fi, www.hemistan.fi

vän. Toivon myös, että vakuutus-yhtiöt antavat ehdotettuja vakuu-tuksia konsulteille, sillä niiden täy-tyy olla normaaleja vakuutuksia suurempia.” ■


Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin nuorille jäsenille tehtiin maalis-huhtikuussa

2014 opintokysely, jossa selvitet-tiin opiskelijoiden ja vastavalmis-tuneiden näkemyksiä omista opin-noistaan. Kyselyyn vastasi 257 nuorta: 110 opiskelijaa Aalto-yli-opistosta, 112 Tampereen teknil-lisestä yliopistosta ja 33 Oulun yliopistosta. Kaksi vastaajista oli muista yliopistoista.

Tänä vuonna kyselyyn sisälly-tettiin samoja kysymyksiä Opis-kelijabarometri 2012 -tutkimusra-portin (Juhani Saari ja Heidi Ket-tunen, toim., Opiskelun ja kou-lutuksen tutkimussäätiö Otus 39/2013) kanssa. Tämä mahdol-listaa RILin opintokyselyn tulos-ten osittaisen vertailun Suomen kaikkien yliopisto-opiskelijoiden kanssa. Opiskelijabarometriin vas-tasi 1 580 yliopisto-opiskelijaa.

Suvun vaikutus uravalintaan suuriKyselyyn vastanneista 50 prosent-tia ilmoitti, ettei perhe tai lähisuku vaikuttanut heidän päätökseensä opiskella rakennetun ympäristön alaa. Neljännes kertoi isänsä oh-janneen heidät alalle ja 10 prosen-tin valintaan oli vaikuttanut oma äiti (5 %) tai sisarus (5 %).

Opiskelijoista lähes kolme neljästä

haaveilee kansainvälisestä työstä

Opinto-kysely2014

RILin nuorista jäsenistä 93 % kokee opiskelevansa oikeaa alaa. Työelämätaitoja halutaan osaksi opetusta.

Teksti: RIIKKA RAUTAVAARA


Mikä on korkein koulutustaso, jonka isäsi on suorittanut?

Jos opintosi ovat edenneet tavoitteistasi hitaammin, mitkä ovat mielestäsi keskeisimmät syytä tähän?

OPINTOKYSELY 2014

© Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL 53 (58)

*Mikä on korkein koulutustaso, jonka isäsi on suorittanut?

0,0%

5,0%

10,0%

15,0%

20,0%

25,0%

30,0%RIL

Opiskelijabarometri 2012

OPINTOKYSELY 2014


*Jos opintosi ovat edenneet tavoitteitasi hitaammin, mitkä ovat mielestäsi keskeisimmät syyt tähän? Valitse 1‐3 parhaiten sopivaa

0,0% 5,0% 10,0% 15,0% 20,0% 25,0% 30,0% 35,0% 40,0%

Työssäkäynti

Kurssien pakollinen suoritusjärjestys tai niiden huono…

Opintojen työläys

Opintoni ovat edenneet tavoitteiden mukaisesti

Ylityöläs tai liian vaikea kurssi tai tentti

Aktiivisuus opiskelijajärjestöissä

Heikko motivaatio

Vaihto‐opinnot ulkomailla

Puutteellinen ohjaus

Opintosuunnan vaihtaminen

Puutteelliset opiskelutaidot

Aikaavievä harrastus

Perhe

Henkilökohtaiset syyt

Opinnäytetyö

Sairaus

Toimeentulovaikeudet

Kokemus väärästä alasta

Jokin muu, mikä

Aalto

TTY

Opinto-kysely2014


Arvioi oppilaitostasi koskevia väitteitä. 1 = täysin eri mieltä, 7 = täysin samaa mieltä.

OPINTOKYSELY 2014


Arvioi seuraavia oppilaitostasi koskevia väitteitä1 = Täysin eri mieltä, 7 = täysin samaa mieltä

Ob* RIL ka. Aalto TTY OuluOpetusjärjestelyt ovat tarkoituksenmukaiset ja joustavat (kurssien aikataulutus, opetuksen sijainti, kurssimateriaalin saatavuus)

4,25 4,65 4,32 4,99 4,61

Opetetut asiat ovat mielekkäitä 5,02 4,79 4,61 5,01 4,60

Opetusmateriaali on ajankohtaista ja tarjoaa viimeisintä tietoa 4,47 4,19 4,71 4,52

Opetushenkilökunnan asiaosaaminen on syvällistä 5,37 5,28 5,17 5,51 4,82

Opetushenkilökunta osaa opettaa 4,78 4,04 3,88 4,16 4,18

Koen saavani riittävästi palautetta oppimisestani 3,78 3,48 3,45 3,53 3,37

Opintosuoritusten arviointi on oikeudenmukaista ja tasapuolista 4,90 5,19 5,02 5,34 5,28

Koen tarvittaessa saavani apua opiskeluuni liittyvissä kysymyksissä 4,76 4,88 4,58 5,12 5,00

Yliopistossa suoritettava tieteellinen tutkimus on mielestäni korkeatasoista ja sen tuloksia hyödynnetään opetuksessa 4,51 4,12 4,94 4,31

Ob* = Opiskelijabarometri 2012 (Juhani Saari ja Heidi Kettunen, toim., Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus 39/2013)

Yksi Opiskelijabarometrista lai-natuista kysymyksistä koski van-hempien koulutustasoa. Yleisesti ottaen RILin vastaajien isät olivat suorittaneet korkeampia tutkin-toja kuin yliopisto-opiskelijoiden keskimäärin. RILin kyselyssä vas-taajista lähes 28 % ilmoitti isänsä suorittaneen ylemmän korkeakou-lututkinnon, kun vastaava luku kaikkien yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa oli 22 %. Sen sijaan vastaajien äitien koulutustasoissa ei ollut eroa – 23 prosentilla se oli ylempi korkeakoulututkinto.

Työssäkäynti ja kurssien aikataulutus hidastavat opintojaSuurin osa RILin opintokyselyyn vastaajista on erittäin tyytyväisiä omien opintojensa etenemiseen. Kaikkein tyytyväisimpiä ovat Ota-niemen opiskelijat, jotka arvotti-vat etenemisensä 6,71 -arvoiseksi asteikon ollessa 1–9. Saman luku oli hervantalaisilla 6,49 ja oululai-silla 6,38.

Opiskelijat ovat suhteellisen tyytyväisiä myös omaan oppimi-seensa. Asteikolla 1–9 tyytyväisim-piä ovat TTY:n opiskelijat (6,45). Aallossa arvosana on 6,19 ja Ou-lussa 6,13.

Kaikilla vastaajilla opinnot ei-vät kuitenkaan olleet edenneet täy-sin tavoitteiden mukaisesti. Ylei-simmäksi syyksi opintojen hi-dastumiseen opiskelijat ilmoitti-vat työssäkäynnin (33 %). Toiseksi yleisin syy on kurssien pakolli-nen suoritusjärjestys tai niiden huono aikataulutus (27 %) ja kol-mas kurssien työläys (26 %). Tässä näkyy ero RILin kyselyyn vastaa-jien ja Opiskelijabarometrin tulos-ten välillä. Opiskelijabarometrissa syyt jakautuvat hieman tasaisem-min yleisimmän syyn ollessa työs-säkäynti (22 %), toisena kurssien pakollinen suoritusjärjestys tai nii-

Arvioi, kuinka hyvät valmiudet opintosi antavat seuraaviin työelämän taitoihin. 1 = heikot valmiudet, 7 = riittävät valmiudet.

OPINTOKYSELY 2014


OPINTOKYSELY 2014

Arvioi, kuinka hyvät valmiudet opintosi antavat seuraaviin työelämän taitoihin.1 = Heikot valmiudet, 7 = Riittävät valmiudet

RIL Aalto TTY Oulu

Johtamis‐ ja esimiestaidot 3,55 3,54 3,65 3,24

Projektinhallinta 4,49 4,32 4,67 4,42

Tiimityöskentely ja neuvottelutaidot 5,13 4,79 5,39 5,45

Suullisen esiintymisen taidot 4,46 4,30 4,59 4,55

Yritystoiminnan perusteiden tuntemus 3,69 3,51 3,88 3,52

den huono aikataulutus (18 %) ja kolmantena heikko motivaatio (17 %). Heikon motivaation opintojen hidastumiseen RILin kyselyssä il-moitti 15 prosenttia vastaajista.

Kilta on opiskelijoille tärkeä sidosryhmäRILin kyselyyn vastanneet koke-vat kuuluvansa paremmin oman alansa opiskelijoiden joukkoon kuin yliopisto-opiskelijat keski-määrin. Kaikista vastaajista jopa 19,5 prosenttia tuntee kuuluvansa

erittäin paljon oman alansa opis-kelijoiden joukkoon, kun vastaava luku Opiskelijabarometrissä on seitsemän prosenttia. Ero näkyy myös toisessa ääripäässä, sillä vain vajaa kaksi prosenttia RILin kyse-lyyn vastaajista kertoi, ettei tunne kuuluvansa lainkaan alansa opis-kelijoiden yhteisöön. Kaikkien yliopisto-opiskelijoiden keskuu-dessa samaa mieltä on kahdeksan prosenttia.

Ob* Opistelijabarometri 2012


Koetko opiskelevasi oikeaa alaa?OPINTOKYSELY 2014


OPINTOKYSELY 2014

61,3%56,9%

67,9%

54,5% 55,0%

31,3%33,9%

28,6%

30,3%36,0%

5,5% 7,3%1,8%

12,1%8,0%

2,0% 1,8% 1,8% 3,0% 0,5%

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

RIL Aalto TTY Oulu Opiskelijabarometri 2012En osaa sanoa En lainkaan Joissain määrin en Kyllä, joissain määrin Kyllä, suuressa määrin

Tulisiko mainittuja taitoja opettaa yliopistossa?

OPINTOKYSELY 2014


OPINTOKYSELY 2014

Tulisiko mainittuja taitoja opettaa yliopistossa? Jos kyllä, kuuluvatko ne mielestäsi kandiohjelman yleisopintoihin vai pääaineopintoihin?

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

Suullisenesiintymisen taidot

Tiimityöskentely janeuvottelutaidot

Yritystoiminnanperusteidentuntemus

Projektinhallinta Johtamis‐ jaesimiestaidot

Kandiohjelma

Pääaineopinnot / maisterivaihe

Ei tarvitse sisällyttää opintoihin

Opinto-kysely2014


Mihin työtehtäviin toivoisit ensisijaisesti työllistyväsi opintojen jälkeen?

OPINTOKYSELY 2014


OPINTOKYSELY 2014

61,7%

60,2%

40,6%

30,5%

15,6%

12,9%

10,9%

10,2%

9,8%

9,8%

9,0%

3,9%

2,0%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70%

Suunnittelu

Konsultointi

Rakennuttaminen ja tilaaminen

Urakointi

Yrittäjä

Omistus ja hallinnointi

Tutkimus

Käyttö ja kunnossapito

Julkishallinto

Palvelut

Rakennustuoteteollisuus

Jatko‐opinnot

Jokin muu, mikä

Mihin työtehtäviin toivoisit ensisijaisesti työllistyväsi opintojen jälkeen / olet jo työllistynyt? Voit valita useamman vaihtoehdon.

RILin opintokyselyn 2014 vas-taajat ovat myös aktiivisesti mu-kana erilaisessa järjestötoimin-nassa. Jopa 31 prosenttia vastaa-jista toimi yhden tai useamman järjestön hallituksessa tai on muu-ten erittäin aktiivisesti järjestä-mässä toimintaa ja 17 prosenttia on muuten aktiivisesti mukana yh-dessä tai useammassa järjestössä, esimerkiksi osallistumassa erilai-siin tapahtumiin.

Opiskelijoita on kuitenkin eri-laisia, ja osa vastaajista (17 %) il-moitti osallistuvansa silloin täl-löin opiskelijajärjestöjen toimin-taan, 17 prosenttia ilmoitti osallis-tuvansa toimintaan vain harvoin ja 18 prosenttia kertoi, ettei osallistu toimintaan lainkaan.

Selkeä enemmistö toimintaan osallistuvista vastaajista (61 %) on ensisijaisesti mukana killan toi-minnassa. Seuraavaksi yleisintä

mieltä, että kaikkia näitä taitoja tu-lisi opettaa joko opintojen kandi- tai maisterivaiheessa.

Englannin kielen käyttö opinnoissa vaihteleeKansainvälistyminen kiinnostaa nuoria selvästi, ja vaihto-opintojen lisäksi myös työt ulkomailla kieh-tovat. Kaikista RILin kyselyyn vas-taajista 73 prosenttia on kiinnos-tunut mahdollisuudesta työsken-nellä kansainvälisissä tehtävissä ulkomailla jossakin vaiheessa työ-uraansa. Vajaa neljännes vastaa-jista (24 %) ilmoitti kotimaan työ-markkinoiden riittävän.

Eri yliopistojen välillä on kui-tenkin havaittavissa huomattavia-kin eroja englannin kielen käy-tössä. Kaikista vastaajista vain yh-deksän prosenttia on suunnitel-lut kirjottavansa diplomityönsä englanniksi ja 28 prosenttia ei ole

(40 %) on aktiivisuus ammattiai-nekerhoissa. Kolmanneksi useim-min osallistutaan liikunta- tai ur-heilujärjestöjen toimintaan (24 %).

Työelämän taitoja toivotaan jo kandivaiheessaKyselyssä tiedusteltiin opiskelijoi-den mielipiteitä viidestä eri työ-elämän taidosta ja niiden opetuk-sen tarpeellisuudesta yliopistossa. Vastaajat toivovat erityisesti kan-divaiheeseen tiimityöskentely- ja neuvottelutaitoja (72 %) sekä suul-lisen esiintymisen taitoja (62 %). Maisterivaiheeseen toivotaan joh-tamis- ja esimiestaitojen (80 %) sekä projektinhallinnan opetusta (81 %). Yritystoiminnan perus-teiden tuntemuksen sijoitustoi-veet jakautuvat kysytyistä aihealu-eista tasaisimmin kandi- (50 %) ja maisterivaiheen (42 %) väliin. Sel-keä enemmistö vastaajista on sitä


Opintokyselyn 2014 täydelliset

tulokset sekä muita tuoreita RILin

tutkimustuloksia on esillä RILin

extranet-sivuilla. Pääset extraan RILin

kotisivujen www.ril.fi kautta

Opinto-kysely2014

vielä päättänyt asiaa. Reilu enem-mistö (62 %) on päättänyt kirjoit-taa työnsä muulla kuin englannin kielellä. TTY:n ja Aalto-yliopiston opiskelijoiden välillä näkyy sel-keä ero. Otaniemeläisistä 11 pro-senttia on suunnitellut kirjotta-vansa diplomityönsä englanniksi, kun vastaava luku hervantalaisten keskuudessa on neljä prosenttia.

TTY:n opiskelijoiden selkeä enem-mistö (78 %) ilmoitti suoraan, et-tei aio kirjoittaa työtään englan-niksi (Aallossa vastaava 48 %), kun Aallon opiskelijoista 40 pro-senttia vielä mietti kielivalintaansa (TTY:ssä 17 %).

Eroja löytyy myös opintojen suorituskielestä. Kun kieliopin-toja ja vaihto-opiskelua ei huo-mioida, Aalto-yliopiston opiskeli-joista 72 prosenttia on suorittanut vähintään 11 opintopistettä kurs-seilla, joiden kurssimateriaali oli englanniksi. TTY:n opiskelijoista vastaavan on tehnyt 22 prosent-tia opiskelijoista. Sama ero näkyy myös luennoissa. Otaniemeläisistä yli puolet (52 %) on kuunnellut luen toja englanniksi vähintään 11 opintopisteen verran, kun TTY:llä luku on selvästi pienempi (7 %).

Opiskelijat ovat oikealla alalla ja siellä halutaan pysyäReilu enemmistö (61 %) RILin ky-selyyn vastanneista koki suuressa määrin opiskelevansa oikeaa alaa. Luku oli kaikkein korkein TTY:n opiskelijoiden keskuudessa, sillä vastaajista peräti 68 prosenttia opiskeli suuressa määrin oikeaa alaa ja 29 prosenttia jossakin mää-rin oikeaa alaa.

Opiskelijat ovat myös päättä-neet pysyä valitsemallaan opiske-lualalla. Kaikista RILin kyselyyn vastanneista 82 prosenttia ei suun-nittele alan vaihtoa lainkaan. Vas-taava luku kaikkien yliopisto-opis-kelijoiden keskuudessa on 57 pro-senttia. Kaikkien yliopisto-opiske-lijoiden keskuudessa alan vaihdon suunnittelu oli rakennetun ympä-ristön alan opiskelijoita yleisem-pää. Kun kaikista opiskelijoista 15 prosenttia harkitsi alan vaihta-mista ja viisi prosenttia suunnit-teli sitä vakavasti, RILin kyselyssä alan vaihtoa harkitsi 13 prosenttia ja vain yksi prosentti opiskelijoista suunnitteli sitä vakavasti. ■


80-vuotisjuhlaseminaariin osallistui 11.4.2014 yli sata rakentamis- ja kiinteistöalan kutsuvierasta. Tapahtuman voi katsoa RILin verkkosivuilta.

Johtaja, jäsenyys ja vaikuttaminen, Teemu Vehmaskoski, RIL”Elämme koko elämämme rakennetussa ympäristössä, jonka laatu ja toi-mivuus määrittelevät suurelta osin koko elämämme laadun. Siksi rakenne-tun ympäristön ammattilaiset tekevät tällä hetkellä tärkeämpää työtä kuin ehkä koskaan aikaisemmin.”

Puheenjohtaja Risto Vahanen, RIL”Kun katsotaan rakentamista globaalisti, niin WHO:n mukaan 30 prosen-tissa rakennuksia on sellaisia ongelmia, jotka aiheuttavat sisäilmaongelmia ja sitä kautta terveysongelmia. Se ei ole vain suomalainen ongelma. Suo-messakin rakennuksiin liittyvän tekniikan kehittäminen on vahvaa, mutta rakennusalan prosessit ovat hyvin pitkälle kehittymättömiä.”

Puheenjohtaja Ilpo Kokkila, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK”Työn hinnan kehitys on ristiriidassa tuottavuuden kehityksen kanssa. Muutaman vuoden palkkamaltti ei riitä. Kustannuskuria pitäisi jatkaa 5-10 vuotta, jotta pääsisimme Saksan kanssa samalle tasolle kuin euroajan alussa. Suomen ainoa vaihtoehto on saada teollisuus uuteen kasvuun. Kil-pailukyvyn kannalta on olennaisen tärkeää, että työmarkkinat uusiutuvat.”

Puheenjohtaja Anne Berner, Uusi lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry”Maailman parhaan lastensairaalan saavuttamiseksi tarvitaan potilaskes-keisyyttä suunnitteluun, parhaiden teknologian hyödyntämistä ja rohkeutta johtamiseen. Luottamuksen synnyttäminen on keskeinen osa hankkeen ta-setta, ja lapsen ja perheen kokemus on saatava osaksi tulosta. Kun raken-namme toimitiloja, osaamme ajatella myös henkilöstön, työhyvinvoinnin ja asiakastyytyväisyyden kautta.

Toimialajohtaja Reijo Kangas, Tekes”Kokeilemista ei ole otettu Suomessa tarpeeksi vakavasti. Ennen kuin teh-dään mittavia muutoksia, voidaan kokeilla asioita. Kun yksi asia on onnis-tunut hyvin, seuraava pitäisi tehdä paremmin ja löytää keino kokeilun siir-tämiseksi toimialalta toiselle. Ei pidä tyytyä siihen, että tehdään hyvä esi-merkki ja palataan entiseen käytäntöön.”

Toimitusjohtaja Keith Silverang, Technopolis Oyj”Perinteisen teollisuuden aika on Suomessa lopussa, saattohoito on ohi. Pi-tää keskittyä kasvuyrittäjyyteen, tulevaisuus on siitä kiinni.”

Secretary General Wim Bakens, International Council for Research and Innovation in Building and Construction CIB ”Rakennusteollisuuden ei pitäisi odottaa, että jokin taho pyytää rakenta-maan jotakin. Sen sijaan teollisuuden pitäisi ennakoiden kehittää ja tar-jota ratkaisuja, joilla saavutetaan suurin mahdollinen arvo yhteiskunnalle.”Kuvat Adolfo Vera.

Tapahtumia RILin taipaleen varrelta


Teksti: HELENA SOIMAKALLIO

Maanviljelysinsinöörit voimaantuvatYli-insinööri Gustaf Mauritz von Essenin johtamassa kokouksessa päätettiinkin yksimielisesti perus-taa Maanviljelysinsinöörien yh-distys, jonka tarkoituksena oli val-voa jäsentensä yhteiskunnallisia ja taloudellisia etuja, edistää heidän ammattitaitojaan sekä luoda am-mattikuntaan luja toverihenki. Li-säksi piiri-insinööri Arvo Schro-deruksen alaisuuteen muodos-tettua johtokuntaa evästettiin huolehtimaan siitä, että kaikki am-mattikunnan toimialaan kuuluvat tehtävät myös saadaan ammatti-kunnan hoidettavaksi.

Alusta saakka yhdistyksen jär-jesti erilaisia kursseja, neuvotte-lupäiviä ja retkeilyjä. Erityisen ar-vostettuja olivat suontuntemuksen kurssit, joita johti kansainvälisesti-kin tunnettu ”suotohtori” Mauno J. Kotilainen.

Jatkokoulutuksen suosioon vai-kutti varmasti myönteisesti sekin, että niihin kytkeytyi läheisesti vir-kistys- ja viihdetoiminta; retkeily-jen yhteydessä järjestettiin puoli-soille ohjelmaa ja ainakin yhtenä iltana juhlat tanssiaisineen. Li-

Huhtikuun 5. päivänä 1934 kokoontui Helsingissä Suomalaisten teknikkojenseuran huoneistossa, osoitteessa Aleksanderinkatu 46 yhteensä 35 huolestunutta maanviljelysinsinööriä. Eduskunnalle

oli jätetty aloite, jonka mukaan maanviljelys ja talousseurojen agronomit valtuutettaisiin hoitamaan lakiin ja asetuksiin perustuvia kuivatustöitä.

RIL 80-vuotta, 1. osa

Maanviljelysinsinööriyhdistys MVIY 1934–1965

säksi yhdistyksen toimialaan kuu-lui jo alkuvuosista lähtien kiin-teästi myös julkaisutoiminta sekä vaikuttaminen alan opetukseen ja lainsäädäntöön lausunnoin ja kannanotoin.

töiden lopettamista mikäli niistä ei maksettu korvausta! Toisaalta pohdittiin pitäisikö alan tehtä-viä hoitamaan perustaa yksityinen insinööritoimisto.

Parhaaksi keinoksi ansiotason korjaamiseksi todettiin kuitenkin ammattikunnan tunnettuuden ja arvostuksen kasvattaminen. Sodan jälkeen yhdistys valitsi Hemmo Sakari ”Saku” Paasilahden hoi-tamaan ja ohjaamaan yhdistyk-sen nimissä propagandatoimin-taa, jotta maanviljelysinsinöörien merkitys yhteiskunnassa saataisiin yleiseen tietoisuuteen. Jäsenkuntaa kehotettiin kiertokirjeellä aktiivi-suuteen ammatin tunnetuksi te-kemisessä ja muun muassa solmi-maan henkilökohtaisia suhteita eri toimialojen avainhenkilöihin.

Verkottuminen kantoi hedel-mää. Vuoden 1945 alussa valtion diplomi-insinöörikunnat lähetti-vät valtioneuvostolle yhteiskirjel-män, jossa perustellusti esitettiin valtion insinöörien palkkoihin 60 %:n korotusta. Valitettavasti tätä mainiota ehdotusta ei sellaisenaan hyväksytty, mutta samassa esityk-sessä ollut Rakennusinsinööriyh-

”Jotta ammattikunnan yhtenäisyys säilyisi ja kaikki vanhat tiedot ja kokemukset

sekä uudet virtaukset voitaisiin käyttää hyväksi, on otettava käyttöön uusia

menetelmiä!”

Palkat, palkat, palkat Ammattikuntaa hoiti velvoitteensa maataloushallituksen alaisuu-dessa kuuliaisesti myös sotavuo-sina, mutta palkkojen jääminen jälkeen tie- ja vesirakennushalli-tuksen pakoista hiersi vuodesta toiseen. Palkkojen tasa-arvoista-mista koskeneet toistuvat kirjelmät eivät tuottaneet toivottua tulosta, joten yhdistyksen piirissä oli vi-rinnyt keskustelu rajummista toi-mista: Tultaisiin harkitsemaan yli-

Tapahtumia RILin taipaleen varrelta


distyksen ehdotus vesihallituksen perustamisesta sai kannatusta.

Pitkä kihlaus Yhteistyö yhdistysten välillä tiivis-tyi vuosien mittaa erilaisten asia-kysymysten äärellä. Rakennusinsi-nööriyhdistys ry oli esittänyt kiin-teämpää yhteistoimintaa vuonna 1951 nimensä maa- ja vesiraken-nusinsinöörien yhdistyksesi muut-taneen MVIY:n kanssa. Jo 9.4.1954 pitivät yhdistykset yhteisen koko-uksen, jossa edustajat muun mu-assa esittelivät kokemuksiaan ja havaintojaan Neuvostoliiton ra-kennustekniikasta. Kokouksessa päätettiin perustaa yhteistoimin-taelin, joka sittemmin esitti yhteis-

83

sotilaasta siviili-insinööriksi

Maanviljelysinsinöörikunta kevättalvella 1936.

1 Jaskari, 2 Suksniemi, 3 Ståhle, 4 Paukkonen, 5 von Essen, 6 Hakala, 7 Paasilahti, 8 Maula, 9 Liukko, 10 Nuutila, 11 Kaitera, 12 Stenberg, 13 Nuuttila, 14 Kärnä, 15 Setälä, 16 Juusela, 17 Heimonen, 18 Kallio, 19 Mikkeli, 20 Kähkönen, 21 Rauste, 22 Arvonen, 23 Polvinen, 24 Veräväinen, 25 Seppälä, 26 Heino, 27 Puhtila, 28 Aaltonen, 29 Turtiainen, 30 Schroderus, 31 Hakola, 32 Saraste, 33 Hallakorpi, 34 Hermonen, 35 Hintikka, 36 Cleve, 37 Wäre, 38 Hakari, 39 Luukko, 40 Hirvonen, 41 Saukko, 42 Listo, 43 Tipuri, 44 Seppänen, 45 Risku, 46 Juvani.

toiminnan aloittamista liittoperi-aatteen pohjalta.

Lopulta yhteistoiminta velje-syhdistysten välillä kehittyi niin pitkälle, että 7.10.1963 perustet-tiin Suomen Rakennusinsinöö-rien Liitto RIL ry. Uusi yhdistys al-koi jo saman vuonna julkaista alan ammattilehteä Rakennustekniik-kaa. Siirtymävaihetta jatkui vielä tämänkin jälkeen erilaisten kes-

Maanviljelysinsinööriyhdistyksen vuosikokouksen 1936 osanottajat.

RILin historiasarjan seuraavassa osassa käydään läpi Rakennusinsinööriyhdistys RIYn historia vuosina 1945–

1965. Sarjan päättää RILin historia vuosina 1965–2014, joka julkaistaan Rakennustekniikassa 4/2014.

keneräisten hankkeiden loppuun-saattamiseksi. RIL aloitti virallisen toimintansa kaikkien rakennusin-sinöörien yhteisenä yhdistyksenä 1.1.1966. ■

Lähde: Matti Kantasen artikkeli ”Maanviljelysinsinööriyhdistys 1934 – 1965” teoksessa 50 raken-tamisen vuotta, RIL ry, Helsinki, 1984.


KulmaTeemu Vehmaskoski

MISTä TUNNET SäOpintojen kehittämisestä puhuttaessa vaaditaan jos jonkinlaisia sisältöjä, menetelmiä ja taitoja. Harvoin muistetaan, mikä lopulta ehkä onkin yliopistoopinnoissa sitä kaikkein tärkeintä – ja pysyvintä.

Kuten toisaalla tässä lehdessä kerrotaan, RIL toteutti opis-kelijajäsenilleen keväällä

2014 laajan opintokyselyn. Kyse-lyyn vastasi kattava joukko eri-ikäisiä, kaikkiin mahdollisiin eri-koistumiskohteisiin syventy-neitä opiskelijoita kolmesta eri yliopistosta.

Opintokyselyssä oli tällä ker-taa mukana runsaasti kysymyksiä, jotka oli esitetty toisessa suoma-laisille yliopisto-opiskelijoille teh-dyssä selvityksessä vuonna 2012. Näin rakennetun ympäristön alan yliopisto-opiskelijoitamme voi-daan verrata suoraan vastaavaan kansalliseen keskiarvoon.

Eroja löytyy. Keskiarvon alle näyttäisimme jäävän esimerkiksi opetushenkilökunnan opetustai-doissa ja oppimisesta saatavassa palautteessa. Opetettujen asioi-den mielekkyyttäkin epäillään py-kälän verran enemmän. Samalla kuitenkin keskiarvon yläpuolelle päästään, koska opiskeluun liitty-viin kysymyksiin koetaan saata-van apua. Myös opintosuoritusten arviointia pidetään oikeudenmu-kaisempana ja tasapuolisempana, ja opetusjärjestelyjä pidetään tar-koituksenmukaisempina ja jous - tavampina.

Erityisesti yhden vastausryh-män vertailu kiinnittää huomion: RILin vastaajat kokevat kuulu-vansa oman alansa opiskelijoi-den yhteisöön yli 22 prosenttiyk-sikköä paremmin kuin yliopisto-opiskelijat keskimäärin. Vastaa-jista 86 % siis valitsi vähintään neutraalin suhtautumisen teek-kariyhteisöönsä. Alkuun sitä on luonnollisesti kilta, myöhemmin ammattiainekerhot ja ainejärjes-töt, urheiluyhdistykset, orkeste-rit, kuorot, speksi tai ihan muuten vain opintojen aikana muodostu-neet kaveriporukat.

Tästä luulisi seuraavan monen-laista saamattomuutta. Yksi vas-taaja epäilikin, etteivät kiltahuo-neen kahvinjuojat valmistu kos-kaan. Tätä ovat viime vuosina epäilleet myös ainakin yliopistot, opetushallinto ja valtioneuvosto.

Samaan aikaan vastaajat ovat kuitenkin toisaalla varsin tyyty-väisiä opintojensa etenemiseen. Miten sen on mahdollista? Koska kaverit!

Koko kyselyn parhaan arvosa-nan (4,3/5) saa opiskelutovereilta saatu tuki opintojen etenemiselle. ”Ilman yhteisöä ja kavereita ei tästä koulusta selviä, koska juuri muualta apua ei saa.”

Luonnonlait ja suuret teoriat ovat ikuisia, kunnes ne kumotaan. Menetelmät ja softat luovat nah-kansa parin vuoden välein. Alan kuumimmat kehityskärjet ovat pa-himmillaan pelkkiä päiväperhoja. Mutta ystävät pysyvät.

Siksi kyselyn vapaissa vastauk-sissa on tässä kohtaa enemmän positiivista kuin muualla yhteensä. Siksi kaikki edellä mainitut yhtei-söt näyttelevät ratkaisevaa roolia siinä, minkälaisia ammattilaisia alallemme valmistuu. Ja lopulta – siksi myös RIL on olemassa. Tar-joamassa puitteet ystäville kohdata ammattilaisina ja ammattilaisille ystävystyä.

Jos tuon haluaa konkretisoida sopivan kunnianhimoiseksi tavoit-teeksi, joku voisi vaikka joskus sa-noa jotakin siihen suuntaan kuin eräs vastaaja opintokyselyssä teki: ”Opiskelijajärjestöillä on ollut to-della merkittävä vaikutus siihen, millainen ihminen olen nykyään. Olen saanut opiskelijatoiminnalta erittäin paljon.”

Tervetuloa mukaan!


Teksti: PEKKA TAKKI Kuva: SHUTTERSTOCK

LIVIn eli Lämpöinsinööriyhdis-tyksen tarkoituksena on edis-tää jäsentensä ammatillista,

yhteiskunnallista ja keskinäistä so-siaalista toimintaa sekä vaikutus-mahdollisuuksia. LIVI on arvos-tettu ja aktiivinen asiantuntijayh-distys, joka uudistuu ja vastaa ajan haasteisiin.

LIVIn ammatillinen toiminta ja vaikuttaminen toteutetaan yhteis-työssä RILin Energia- ja talotek-niikkaryhmän kanssa, ja sosiaa-liset aktiviteetit organisoidaan ja pidetään yllä LIVI ry:n puolella. Tarvittaessa LIVI antaa lausun-toja LVI-alaan liittyvissä asioissa erikseen, tai yhteistyössä RILin sekä LVI-alan muiden järjestöjen kanssa.

Yhdistyksen toimintatapoina ovat asiantuntijaseminaarit, yh-teiset tapaamiset sekä sähköinen viestintä- ja verkko-oppimisym-päristö yhteistyössä RILin, LVI- ja muiden rakennusalan yhteisöjen kanssa. Uusien jäsenten rekrytoin-nilla varmistetaan uusiutuminen ja jatkuvuus.

Ammatillinen vaikuttaminen kohdistetaan vuosittain valittavaan

AMMATTI-identiteetti

Lämpöinsinööriyhdistys LIVI ry toimii LVI-alan diplomi-insinöörien yhdyssiteenä

ajankohtaiseen painopistealuee-seen. Vuonna 2014 panostetaan erityisesti nettonollaenergiaraken-tamisen osaamiseen huomioiden kyseisen asian määrittelytyö. Ta-voitteena on aktiivisesti osallistua edellä mainittua painopistealuetta käsitteleviin seminaareihin sekä järjestää painopistealuetta tukevia ekskursioita.

RILin piirissä toimii tällä hetkellä seitsemän tekniikkaryhmää, jotka edustavat toimialan eri näkökulmia. Rakennustekniikan numeroissa 4/13 ja 1/14 esiteltiin Väylät, liikenne ja logistiikka teknikkaryhmä ja Pohja, maa ja kalliorakentamisen tekniikkaryhmä, nyt esittelyssä ovat RILin jäsenyhdistys LIVI ja Energia ja talotekniikkaryhmä. Ryhmien esittely jatkuu seuraavissa numeroissa.

PS. Kiinnostuitko? RILin jäsenenä voit liittyä tekniikkaryhmään verkossa www.ril.fi Tekniikkaryhmät.

Yhdistyksen toimintavarat saa-daan pääosin vuosimaksuista ja alan yritysten kannatusjäsenmak-suista. ■

Lisäksi LIVIssä kehitetään edel-leen yhteistyötä RILin Energia- ja talotekniikkaryhmän kanssa. Pe-rinteen mukainen kesäretki järjes-tettiin toukokuussa ja joululounas on vuorossa LIVIn vuosipäivän lä-heisyydessä joulukuussa. Edellis-ten lisäksi osallistutaan vuoden aikana RILin Energia- ja talotek-niikkaryhmän seminaareihin.


AMMATTI-identiteetti

Energia- ja talotekniikkaryhmä (RET) on tiiviisti mukana energiankäytön muutoksessa

Teksti: TAPIO JALO Kuva: SCANSTOCFOTO

Energia- ja talotekniikkaryhmä (RET) seuraa niin rakennus-tasolla kun koko rakennetussa

ympäristössä tapahtuvaa ener-giatehokkuuden ja energiankäy-tön muuttumista. Keskeinen asia vuona 2014 on kansallisella tasolla laadittava lähes nollaenergiaraken-nuksen (nZEB) määrittely. Semi-naarien lisäksi RET-ryhmä järjes-tää vuosittain ekskursioita. Myös yhteistyö Lämpöinsinööriyhdis-tyksen (LIVI) sekä Aalto-yliopis-ton Teekkarien LVI-kerhon kanssa pidetään jatkossakin tiiviinä.

RET-ryhmä toimii rakenta-misen ja rakennuksien energiate-hokkuusfoorumina ja ottaa kantaa ajankohtaisiin energiatehokkuus-teemoihin. Tavoitteena on edistää uusien energiatehokkuusmääräys-ten käyttöönottoa, matalaenergia-

ja lähes nollaenergiarakentamista sekä talotekniikan koulutukseen tarvittavan materiaalin käyttöön-ottoa. RIL-tason verkostoitumisen lisäksi otetaan huomioon myös muut ammattikunnat, sillä ener-giatehokkuus edellyttää kokonais-valtaisia ratkaisuja.

Ajankohtaisia asioita toimin-taympäristössä ovat uusien ener-giatehokkuusmääräysten ja ener-giatehokkuusdirektiivin (EED) käyttöönotto ja FInZEB-hanke (http://finzeb.fi/) kansallisten ta-voitteiden laatimiseksi. Lisäksi seurataan EU:n rahoittaman Build Up Skills -hankkeen toista vai-hetta, joka kohdistuu energiate-hokkaan rakentamisen osaami-sen lisäämiseen rakennustyönte-kijätasolla (http://www.motiva.fi/buildupskills).

Johtoryhmän tämän vuoden ensimmäisessä kokouksessa todet-tiin, että RET-ryhmä voisi jatkossa aktivoitua myös pääkaupunkiseu-dun ulkopuolella. Katseet onkin kohdistettu muun muassa Tampe-reen suuntaan, jossa energiatehok-kuusteemat ovat hyvin esillä. ■

RETryhmän painopistealueet

y■ Suunnittelu ja osaaminen ➟ saatava koko suunnitteluryhmä sitoutumaan energiatehokkuussuunnitteluun

y■ Rakentamisen laatu ➟ elinkaarimallitoteutukset, ympäristöluokitukset, uudet työn aikaiset laadunvarmistusmenettelyt ja energiatehokkuuden todentaminen käytäntöön

y■ Viranomaisohjaus ➟ yhtenäisen toimintatavan tukemiseksi koulutus ja tiedotustoimintaa eri paikkakunnilla

y■ Korkeakouluyhteistyö ➟ opiskelijoille laajaalaista yhteistyötä tiedonvaihdossa sekä asiantuntijaluentoja


Teksti: TUOMO NIEMELÄ Kuva: MIKAEL FRISKOPF

Teekkareiden LVI-kerho on pe-rustettu vuonna 1948, eli se on toiminut jo yli 65 vuotta

LVI-opiskelijoiden yhdyssiteenä järjestämällä tapahtumia aina eri-näisistä ekskursioista saunailtoi-hin. Kerhossa jaetaan opiskeluajan parhaat kokemukset yhdessä mui-den LVI-tekniikan ja insinööritie-teiden opiskelijoiden kanssa. Visio on, että LVI-kerho on alansa asian-tuntijoiden tuntema ja arvostama opiskelijoiden ammattiaineyhdis-tys, jonka jäsenet ovat alansa vah-vimpia osaajia tulevaisuudessa.

LVI-kerhon arvoihin kuuluu, että se toimii avoimesti teekkari-perinteitä, jäseniään ja yhteistyö-kumppaneitaan kunnioittaen. Sen toimintaa tukevat vuosittain alan yritykset ja yhdistykset, jotka toi-mivat kerhon kannatusjäseninä

edistäen ja samalla mahdollistaen kerhon jokavuotisen toiminnan. Kerhon toimintaan kuuluu lisäksi vahvasti yhteistyö muiden alan yhdistysten kanssa. LVI-Kerhosta on vuosittain edustaja Lämpöinsi-nööriyhdistys LIVI ry:n hallituk-sessa sekä lisäksi edustaja RILin RET-ryhmässä. Yhteistyötä teh-dään myös muun muassa TEK:n LVI-kerhon kanssa. Kerho auttaa vuosittain Sisäilmayhdistys ry:tä maamme suurimman sisäilmasto-tapahtuman, Sisäilmastoseminaa-rin, järjestämisessä ja toteuttami-sessa. Lisäksi kerho järjestää yh-teisiä ekskursioita ja tapahtumia muun muassa LIVIn kanssa.

Joka syksy järjestetään kerhon perinteinen kotimaan pitkä eks-kursio, jossa päästään aina vierai-lemaan noin 3–4 eri yrityksessä ja

tutustumaan näin alan kehityksen terävimpään kärkeen, esimerkiksi uusiin ilmanvaihtoratkaisuihin ja -järjestelmiin, uusiutuvilla ener-gialähteillä toimiviin lämmitysrat-kaisuihin tai uusimpien dynaamis-ten simulointiohjelmien kehitys-työhön ja uusiin ominaisuuksiin. Lisäksi yritysvierailut poikivat mo-nille opiskelijoille sekä diplomi-työaiheita että työpaikkoja.

Aalto-yliopiston kandiuudis-tuksen jälkeen ammattiaineker-hoilla on yhä suurempi ja tär-keämpi tehtävä toimia rakennus- ja talotekniikka-alan puolestapu-hujina. Teekkarien LVI-kerho on vastannut tähän haasteeseen jär-jestämällä ja osallistumalla erinäi-siin phuksitapahtumiin sekä te-hostamalla yhteistyötä muiden ammattiainekerhojen kanssa. Uu-denlaiset tapahtumat yhdessä mui-den kerhojen kanssa sekä entistä mielenkiintoisemmat ja kattavam-mat ekskursiot ovat Teekkarien LVI-kerhon keinoja pyrkiä erottu-maan edukseen ja lisäämään kiin-nostusta tähän jatkuvassa kehityk-sessä olevaan mielenkiintoiseen alaan. Uudet ja alati tiukentuvat energiamääräykset sekä passiivi- ja nollaenergiarakennukset eivät saa aikaiseksi ainoastaan erittäin hyvää työllistymisnäkymää, vaan lisäksi mielenkiintoisen ja laaja-alaisen tehtäväkentän valmistuville LVI-diplomi-insinööreille. ■

kokoaa yhteen Aalto-yliopiston LVI-tekniikan opiskelijat

LVI-kerho


Vaihto-opiskelijana neljässä yliopistossa

Juho Rahko opiskeli 29.10.2012–29.5.2013 European Mining Course-ohjelmassa, johon si-

sältyi opintoja Aalto-yliopistossa, Saksassa Aachenin teknillisessä yliopistossa, Englannissa Cam-borne School of Mining:ssa Fal-mouthissa sekä Hollannissa Delf-tin teknillisessä yliopistossa. Hän suorittaa diplomi-insinöörin tut-kintoaan Aalto-yliopistossa, Ra-kennus- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmassa.

Rahko suoritti vuoden aikana 60 opintopistettä kaivosalan opin-toja eli jokaisessa yliopistossa 15 opintopistettä. Majoitus oli il-mainen ja valmiiksi järjestetty. Myös paperiasiat sekä muu byro-kratia oli hyvin pitkälle valmiiksi hoidettu, mikä helpotti käytän-nön asioita vaihto-vuoden aikana huomattavasti.

Kaikki EMC:n kurssit löyty-vät Aalto-yliopiston Rakennus- ja ympäristötekniikan koulutusohjel-man opinto-oppaassa, joten ne saa luettua suoraan maisterivaiheen opintoihin.

Aachen, Saksa, 29.10.–21.12.2012”Aachen on 250 000 ihmisen kau-punki Saksassa aivan Hollannin rajalla. Kaupunki on viihtyisä, ja yliopisto arvostettu teknilli-nen yliopisto Euroopassa. Majoi-tus oli järjestetty Hollannin puo-

Teksti ja kuvat: JUHA RAHKO

Juho Rahko tutustui myös maailman suurimpaan ”kaivinkoneeseen”, Bucketwheel Excavatoriin, saksalaisella ruskohiilikaivoksella.

lella Vaalsissa, leirintäalueella. Majoituspuitteet olivat loistavat, asuimme omakotitaloissa kolmen kämppiksen kanssa.

Kurssijärjestelyt toimivat, ja kurssit olivat mielenkiintoisia. Va-paa-aikaa jäi suhteellisen hyvin, ja se kului reissaamiseen sekä Saksan sisällä että muissa naapurimaissa. Aachenista on helppo matkustaa muun muassa Kölniin, Dussel-dorfiin, Brysseliin, Luxemburgiin, Strasbourgiin, jopa Pariisiin. Hin-tataso on Saksassa yleisesti ottaen hieman Suomea alhaisempi.”

Falmouth, Englanti, 14.1.–8.3.2013”Falmounth on viihtyisä kaupunki Luoteis-Englannissa, lähes niemen kärjessä, aivan meren rannalla. Alueella on hienoja, luonnon-kauniita kalliorantoja sekä mah-tavia vaellusreittejä tyypillisine englantilaisine maastoineen. Fal-mountissa on hyvä harrastaa muun muas sa surfausta, joskin se oli tammi-maaliskuussa kylmää tou-hua. Ilmasto oli leudohko, keski-lämpötila noin +5 …+10 astetta. Sadepäiviä oli yllättävän vähän. Lenkkeily onnistui helmikuussa merenrannalla joinakin päivinä jopa shortseissa ja t-paidassa.

Falmountissa opiskelimme vain kaksi kurssia, jotka olivat mielenkiintoisia, ja ne koostui-vat luennoista sekä palautetta-

vasta projektityöstä. Opiskelupuit-teet Falmountissa olivat loistavat, kampus alue on lähes upouusi. Ma-joitus oli kolmikerroksisessa ta-lossa aivan kaupungin keskustassa, josta bussimatka kesti kampukselle noin 20 minuuttia. Asunnot olivat täydellisesti varusteltuja kerros-talokolmioita, jossa asui lisäkseni kaksi kämppistä. Hintataso Eng-lannissa on pääasiallisesti Suomen tasoa, tuotteista riippuen.”

Delft, Hollanti, 11.3.–29.5.2013”Delft on mukava, pienehkö kau-punki Hollannissa, aivan Rotter-


damin ja Haagin vieressä. Se on tyypillinen hollantilainen kau-punki lukuisine kanaaleineen ja muine hollantilaisine piirtei-neen. Asukkaita on noin 100 000, joista prosentuaalisesti iso osa on opiskelijoita.

Opiskelu Delftissä oli varsin in-tensiivistä. Opetus koostui kol-mesta kurssista sekä niin sanotusta Case Studysta, joka toimi EMC:n päättötyönä. Se tehtiin viiden hen-gen ryhmissä, ja aikaa siihen ku-lui noin viisi viikkoa. Kurssit olivat Delftissä hyvin järjestettyjä sekä mielenkiintoisia. Luennot kesti-vät viikon, jonka jälkeen oli tentti. Kaikissa kursseissa täytyi myös pa-lauttaa harjoitustyö.

Majoitus oli järjestetty Delftse Hout -leirintäalueella, mökeissä. Matka kesti yliopistolle noin 10 minuuttia. Vapaa-aikaa jäi suh-teellisen paljon, vaikka opetustahti olikin varsin tiivis. Hintataso Hol-lannissa on pääasiallisesti hieman Suomea alhaisempi.”

Avartava kokemus jätti pysyvän jäljen”Vaihtoon lähteminen on yksi par-haista päätöksistäni tähänastisessa elämässäni. Ulkomailla opiskelu ja asuminen yhdistettynä lukuisiin uusiin ystävyyssuhteisiin ympäri maailmaa avartaa ja laajentaa sekä omaa ajattelutapaa että asennoitu-mista yleisesti elämään. Lisäksi se luonnollisesti kohentaa kielitaitoa ja pienentää, tai oikeastaan poistaa kokonaan, kynnyksen käyttää vie-rasta kieltä päivittäisessä elämässä.

EMC:llä yksi suurimmista eduista on alan yritysmaailman vahva läsnäolo ohjelmassa. Vierai-limme vuoden aikana kymmenissä kaivosalan firmoissa. Moni opiske-lijoita onnistui saamaan kyseisistä yrityksistä itselleen joko diplomi-työ- tai harjoittelupaikan. Tämä

mahdollisuus kannattaa todella hyödyntää EMC:llä. Valtava etu on myös se, että FEMP järjestää joka vuosi Reunion-tapahtuman, johon on kutsuttu kaikki ohjelman suo-rittaneet henkilöt sekä ohjelmaa rahoittavien yritysten edustajat.

EMC on todella varteenotet-tava vaihtoehto suorittaa maiste-rivaiheen opinnot. Se ei ehkä ole helpoin mahdollinen tie, mutta ammatillisesta näkökulmasta täy-dellinen valinta sen suhteen, että vuoden aikana oppii kaivosalasta

todella paljon. Lisäksi mahdolli-suus saada hylätty arvosana kurs-seista on häviävän pieni, koska sekä ”ryhmäpaine” että opettajien ja professoreiden luoma ”opiske-lupaine” ajavat todellakin panos-tamaan opiskeluun. Ohjelman ai-kana monella kurssilla käsitellään kaivosalan ympäristökysymyk-siä, mikä on mielestäni yksi tär-keimmistä aiheista kaivosalaa aja-tellen nyt, ja varsinkin tulevaisuu-dessa. ■

Rahko oli ekskursiolla IHC Merwede:n ruoppausalustelakalla Rotterdamissa.

Faktaa vaihtoohjelmastaEMC eli European Mining Course (RTWH Aachen, Camborne School of Mines, Technical University of Delft) on FEMP:n, Federation European Mineral Program, hallinnoima kaivosalan vuodenmittainen maisteriohjelma, joka suoritetaan neljässä eri maassa ja yliopistossa. Ohjelmaan valitaan n. 25 opiskelijaa useista eri maista hakemusten perusteella.

Tulevaisuudessa ohjelma muuttuu kaksivuotiseksi maisteriohjelmaksi kaikille osallistujille. Lisätietoja: www.femp.org

Hae apurahaa:RILSäätiö myöntää apurahoja teekkareiden ulkomaiseen ammatilliseen opiskeluun ja harjoitteluun. Katso lisää ril.fi/fi/ril/rilsaatio/apurahojenhaku.html


S

F A C I L I T Y M A N A G E M E N T | C L E A N I N G | S U P P O R T | P R O P E R T Y | C A T E R I N G | S E C U R I T Y | www.fi .issworld.com

Rakennustekniikka_lehti_painokelpoinen.indd 1 5.5.2014 15:27:46

Routasuojauskoulutus21.3.2013, Helsinki

Hankintalakikoulutus rakennuttajille11.4.2013 Helsinki

RIL & RKLYhteistyökoulutusta Tilaajavastuulain uudistus ja rakennusalan veronumero sekä ulkomaisen työvoiman hallinta20.3.2013 Turku13.5.2013 Jyväskylä11.6.2013 Helsinki Rakennuttajan turvallisuuskoordinaattori21.3.2013 Tampere Jatkopäivä 25.4.201330.5.2013 Oulu Jatkopäivä 22.8.201312.9.2013 Helsinki Jatkopäivä 1.10.2013 YSE 98 -koulutus9.-10.4.2013 Kuopio5.-6.6.2013 Helsinki

Ril.fi

RIL JULKAISEE RIL KOULUTTAA

RIL 261-2013Routasuojaus– rakennukset ja infrarakenteet257 sivua. 115,-

RIL 107-2012Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet219 sivua. 97,-

RIL 232-2012Rakennusten paloturvallisuus. Savunpoiston suunnittelu275 sivua. 95,-

RIL 260-2012Ryhmäkorjaus hankkeen kokoaminen, suunnittelu ja toteutusRyhmäkorjaamisella tehokkuutta, laatua ja kustannussäästöä taloyhtiöi-den korjaushankkeisiin. 130 sivua. 57,-

RIL 259-2012 Matalaenergiarakentaminen. ToimitilatKokonaisvaltainen suunnittelu-, to-teutus- ja ylläpito-ohjeisto toimitilojen matalaenergiarakentamiseen.185 sivua. 87,-

RIL 250-2011Kosteudenhallinta ja homevaurioiden estäminenMenettelytapoja ja ratkaisuja kos-teuden hallintaan suunnittelusta käyttöön. 243 sivua. 67,-

RIL 258-2011Teolliset ratkaisutkorjausrakentamisessaTeollisen tuotannon perusteita,ratkaisujen vaikutuksia rakennuspro-sessiin ja esimerkkejä teollisistakorjausrakentamisratkaisuista.59 sivua. 44,-

Taloyhtiömme putkiremontti – jokaisen osakkaan työkirjaSelkeä opas taloyhtiön jokaiselle osakkaalle. 74 sivua. 20,-

RILin julkaisuja saatavissa myös eKirjoinaKs. www.ril.fi/kirjakauppa › eKirjat

Tilaukset ja lisätietoja:[email protected] taiRil.fi › Julkaisut › Kirjakauppa

YSE 98 - sopimustekniset erityiskysymykset7.5.2013 Tampere

RIL, SAFA, ATL, RIA & RKLYhteistyökoulutusta Pääsuunnittelijakoulutus nro 9Koulutus alkaa 20.3.2013 Helsinki

RIL-SAFA kouluttaa

Kestävä korjaaminen – Työkaluja ja ohjeita6.5.2013 Helsinki

Pääsuunnittelijan ajankohtaispäivä14.5.2013 Helsinki

Lisätietoja kaikista koulutustilaisuuksistamme:Ril.fi/koulutus taiVille Raasakka [email protected] p. 050 366 8687


Majoitusta tarvitseville RIL on varannut huoneita Scandic Parkista, Mannerheimintie 46, 00260 Helsinki, puh. 09 47 371, [email protected] tarvitsevat varaavat huoneensa itse suoraan hotellista hotellin yllä olevia yhteystietoja sekä varaustunnusta SUO130614_002 käyttäen 30.05.2014 mennessä.

Tapahtuma on veloitukseton, avec! Ilmoittautuminen vaaditaan, voit tehdä sen RILin verkkosivujen (www.ril.fi) tapahtumakalenterin kautta.

Ohjelmassa:yy buffetruokailuayy musiikkiayy Dj Igor soittaa savikiekkojayy muusta musiikista huolehtii pitkän linjan ammattimuusikoista koostuva Big Time kokoonpanolla Jussi Liski, kosketinsoittimet, Markus Raivio, rummut ja laulu, Mikko Vuorela, kontra ja sähköbasso ja Jarmo Hynninen, kitarat

yy luvassa 30luvun swingiä ja tanssittavaa bilemusiikkiayy teemapukeutumista 30luvun henkeen, paras asu palkitaan!yy loistavaa seuraa

RILin suuri jäsenjuhla 13.6. iloisissa 1930luvun tunnelmissa, ilmoittaudu heti!


Mentorointi ei ole pokkurointia, vaan tasaarvoinen kumppanuussuhde. Se vaatii toki hieman aikaa, mutta sitäkin enemmän avointa suhtautumista eri sukupolven taitajaan.

Ari Ahonen ja Saku Viitaaho kiittelevät mentorointiprosessin antia. Saajaosapuolia oli kaksi.

Mentoroinnista syntyy parhaimmillaan elinikäinen kaveruus

Sen näkee jo kauas. Näillä kah-della synkkaa. Puhe kumpuilee viskin maistelusta käynnissä ole-viin projekteihin. Letkeä huulen-heitto pohjustaa usein vakavam-pia aiheita, kuten harmaan talou-den vaikutusta omaan työnku-vaan tai perheen ja huippu-uran yhteensovittamista.

RYM Oy:n toimitusjohtaja Ari Ahonen, 57 v, ja Sweco PM Oy:n projekti-insinööri Saku Viita-aho, 28 v, osallistuivat vuonna 2012 RILin järjestämään mentorointi-ohjelman pilottiin.

”Idea on loistava, koska mi-nuakin on aikoinaan mentoroitu”, Ahonen kertoo 35 vuoden työ-kokemuksella. Historiasta löytyy myös aiempia mentorointisuhteita.

Viita-aholle kokemus on en-simmäinen. Hän on ehtinyt työs-kennellä täysipäiväisesti valmistu-misensa jälkeen 3–4 vuotta. Joku voisi siis todeta, että nuoruuden into kohtaa kokemuksen. Klisei-sesti kyllä näin, mutta todellisuu-dessa kumpikin osapuoli painot-taa tasa-arvoisen mentorointisuh-teen tärkeyttä.

”Tämähän on kokemusten ja-kamista, mentorointi ei suinkaan tarkoita opettamista. Koen sitä paitsi uhkana ajatusmallin ’näin tämä on aina ollut’. Saku haas-

toi minut monta kertaa”, Ahonen vahvistaa.”On hyvä kuulla, ettei Ari kuol-lut tylsyyteen”, Saku kommentoi ja kumpikin nauraa remakasti päälle.

Päämäärä on saavutettu, kun luottamus on syntynyt. Parhaim-millaan prosessi tarjoaa läpinä-kyvän mentorointisuhteen, jonka vaakakupissa painavat yhtä paljon kunnioitus ja itseluottamus.

Ahonen teki ensimmäistä ta-paamista varten vanhojen koke-mustensa pohjalta rungon, jota he muokkasivat yhdessä. Tapaami-sia oli aloitus- ja lopetuskokouk-sen lisäksi neljä. Viita-ahon mu-

Mentori Ari Ahonen kertoo ”aivohiiri”tekniikan toimineen hyvin. Saku Viitaaho huomauttaa, että mentoria pitää kunnioittaa, mutta tittelit on hyvä heittää syrjään. ”Mentorin pitää olla valmis kehittymään itsekin.”

RILin uusi mentoriohjelma on käynnissäMukaan on lähtenyt ennätysmäärä, yli 50 mentoria, jotka pääsevät pian ammentamaan kokemuksiaan nuoremmilleen, ja imemään itse uusia ajatusmalleja. Lisää ohjelmasta RILin sivuilta ril.fi/fi/alankehittaminen/mentorointi2014.html

Teksti ja kuvat: HENRIIKKA HELLSTRöM


kaan mentorin onkin nähtävä ta-paamisten eteen hieman vaivaa, ja jokaiselle kerralle olisi hyvä olla valmiiksi pohjustettu aihe. Hän sa-noo Ahosen kertoneen uransa var-relta esimerkkejä, jonka jälkeen asiaa pohdittiin yhdessä ylem-mällä tasolla. Yksi tällainen tapaa-misen aihe oli skenaario alan tu-levaisuudesta, josta Viita-aho oli valmistellut pohdinnan tapaami-sen pohjaksi.

”Tapaamiset saivat pysähty-mään sellaisten asioiden äärellä, joita ei normaalissa arjen pyörityk-sessä ehdi aktiivisesti miettimään.”Ahosen kokemuksen mukaan kes-kusteluissa on hyvä pysytellä työ-elämän kiemuroissa ylätasolla, koska operatiivisella tasolla neu-vot voisivat helposti ohjata väärille raiteille.

”Minut on heitetty nuorena us-komattoman vaativiin paikkoi-hin. Nuoren omanarvontunto

Arin ja Sakun vinkit uusille mentoripareille: y■ RILin runko on hyvä: alkubriiffi, kolme tapaamista ja yhteenvetoy■ Tapaamisrungon luominen yhdessäy■ Hyvä valmistautuminen jokaiseen tapaamiseen sovitun aiheen pohjaltay■ Suuret linjat, ei operatiivisen tason asioitay■ ”Tittelit syrjään!”y■ Tärkeimmät keskinäiset arvot: tasaarvoinen kumppanuus, itseluottamus ja nöyryys oikeassa suhteessa, läpinäkyvyys

y■ Poteroituminen ei kannata: tapaamisia hyvä pitää myös muualla kuin mentorin työhuoneella

vahvistuu tällaisten kokemus-ten kautta. Mielestäni nykynuo-rille ei tarjota tarpeeksi haasteel-lisia tehtäviä, joten heidän esiin-tuloaan on vahvistettava oikealla tavalla. Mentorointiohjelma on tähän hyvä väylä. Mentorisuhde on myös hyvä paikka testata omia leadership-kykyjään.”

Viita-ahon mielestä olisi hie-noa, jos konkareiden silmät avau-tuisivat, ja he tajuaisivat, että ”tuol-

laisellekin räkänokalle” voi antaa vastuuta.

Hän sanoo, että Ahonen on henkilö, jolta voi kysyä mielipi-dettä, kun tulee tenkkapoo.

”Mentorointiprosessi oli pal-jon lämminhenkisempi kuin ole-tin. Parasta tässä onkin syntynyt kaveruus.”

Ja Ahonen muistuttaa: ”On velvollisuuteni jakaa hyvää eteenpäin.”

CIB World Building Congress 2016 ”Intelligent Built Environment for Development”30.53.6.2016 TampereellaLue lisää aiheesta: wbc16.com

PilottihankeRIL on julkaissut ohjeluonnoksen olemassa olevien rakennusten kantavien rakenteiden tarkastusmenettelyä varten. Seuraavaksi ohjetta on tarkoitus testata käytännön kohteissa. Testaus toteutetaan konsulttivetoisella pilotointihankkeella vuoden 2014 aikana. Samalla ohjeluonnos annetaan vapaasti yleiseen käyttöön palautteen hankkimista varten. Aiheesta lisää: ril.fi Alan kehittäminen.

KOULUTTAA

Tietoa kaikista RILin järjestämistä koulutustilaisuuksista löydät osoitteesta www.ril.fi /koulutus

Syksyllä alkamassa pätevöityskoulutusta mm. rakennuttajille (RAP) ja työmaainsinööreille.

Lisätietoja myös:[email protected] tai 050 3668687

Rakennustekniikka koulutus 0514.indd 1 12.5.2014 10:13:42


RILin golfmestaruudet ratkotaan tänä vuonna maanantaina, 1.9., Tawast Golfissa Hämeenlinnassa. Yhteislähtö klo 10.00.

Mestaruus ratkaistaan totuttuun tapaan bruttolyönneillä ja lisäksi kahdessa sarjassa:y■ sarja A: tasoitus 0 - 18,4 pgy■ sarja B: tasoitus 18,5 - pgy■ lisäksi pisin avaus ja lähinnä lippua palkitaan.

RIL-Seniorit: RIL-Senioreilla on lisäksi oma seniorimestaruuskilpailu-sarja (pb), johon voivat osallistua kaikki RIL-Seniorit -jäsenet (ei tarkoita SGS-jäsenyyttä).

Jokaisen pelaajan on oltava jonkun seuran rekisteröity jäsen (voimassa-oleva jäsenkortti mukaan). Kilpailuihin hyväksytään max slope 36.

Osallistumismaksu on 50 euroa/henkilö sisältäen kilpailun kenttämak-sun, harjoitusalueen käytön palloineen, golfkärryn, aamiaisen, noutopöy-täruokailun ja saunan.

Ilmoittaudu www.ril.fi tapahtumakalenterin kautta.

Pohjois-Suomen osaston & seniorien golfkisat järjestetään to 7.8. klo 15.00 alkaen peräkkäisin lähdöin Sankivaaran golfkentällä Oulussa.Sarjat:y■ pistebogey tasoitus max 35,9y■ pistebogey tasoitus 36 tai enemmäny■ lyöntipeliy■ rakentajaseniorit osallistuvat lisäksi omaan seniorisarjaan (pb)y■ lisäksi palkitaan lähimmäs lippua ja pisimmän draivin lyönyt.

Kaikki pb:t aivan täysin tasoituksin. Jokaisen pelaajan on oltava jonkun seuran rekisteröity jäsen (voimassa oleva jäsenkortti mukaan).

Osallistumismaksu: pelioikeuden haltijat 0 eur ja muut 50 eur, sisältää kisan jälkeen vapaavalintaisen juoman klubilla. Maksetaan tuloskortin noutamisen yhteydessä caddiemasterille.

Ilmoittautumiset: suoraan caddiemasterille viimeistään pe 1.8.: Oulun Golfkerho, Sankivaaran Ulkoilukeskus, [email protected]

Tervetuloa!

RILGolf 2014


Perhetapahtuma EläinmuseossaHelsingin Luonnontieteellisessä museossa sukelletaan Itämeren pin-nan alle, narskutellaan pakkaslunta, kauhistellaan kodin kutsumatto-mia vieraita, pohditaan evoluution aikaansaannoksia ja ihmetellään luustokokoelmaa.

Luonnontieteelliseen museon uusin pysyvä näyttely kertoo maailman luonnosta. Kantavana teemana näyttelyssä on elollisen luonnon sopeutu-minen mitä erilaisimpiin olosuhteisiin.

RIL järjestää syyskauden avauksena perhetapahtuman museossa sunnuntaina 7.9. klo 12–14.

TOP10tehtäviä, kahvi ja mehutarjoilua.

Tapahtuma on tarkoitettu kaikille RILin jäsenille perheineen ja se on maksuton, tervetuloa! llmoittautumiset www.ril.fi tapahtumakalenterin kautta.

Luonnontieteellinen museo, Pohjoinen Rautatiekatu 13, Helsinki. Kuva: LKTM/Mikko Heikkinen

Vierumäki: Golfia Cooke-kentällä 2014 Pelaa golfkierros puoleen hintaan! Varaa peliaika caddiemasterilta 010 5777 030 ja mainitse varausta tehdessäsi olevasi RILin jäsen.

RILin jäsenistön käytettävissä on neljä pelioikeutta/päivä:y■ Jäsenellä on mahdollisuus varata 4 pelioikeutta per pelikerta/pvy■ Hinta RILin pelioikeutta käyttävälle on arkena 28/33 €/henkilö (normaali greenfee 56/66 €) ja viikonloppui-

sin 32/37 €/hlö (normaali greenfee 64/74 €). Kierros maksetaan paikan päällä. Korkeammat hinnat ovat voi-massa sesonkikaudella 1.6–31.8.2014. Kierrosta ei ole mahdollista maksaa liikuntaseteleillä.

y■ Jäsenetuhinnan varattuihin pelioikeuksiin saa esittämällä RILin jäsenkortin maksettaessa. Jäsenkortin voi tu-lostaa extranetistä jäsensivuilta kohdasta Jäsenkortti, tietojen muuttaminen.

Caddiemaster: puhelin 010 5777 030, s-posti [email protected] Vierumäki Golf: http://www.vierumaki.fi/lomailijat-ja-liikkujat/golf/ Cooke-kenttä: http://www.vierumaki.fi/lomailijat-ja-liikkujat/golf/golfkentat/


RILin jäsenellä on nyt mahdolli-suus vaihtaa painettu jäsenetuleh-tensä Tekniikka&Talous sähköi-seksi. Talentumin uusi Summa-palvelu tarjoaa kustantajan kaikki lehdet sähköisinä kaikkiin mah-dollisiin päätelaitteisiin känny-kästä padiin ja pöytämikroon.

Vaihdon voit tehdä maksutta ja helposti kirjautumalla RILin verk-kosivujen www.ril.fi kautta extra-netiin. Siellä Jäsensivuilla kohdasta Jäsenkortti, tietojen ja salasanan muuttaminen kirjaudutaan jäsen-tietojen päivitykseen, jota kautta voit valita SUMMA-palvelun sisäl-lön. Viimeistään viikon kulues sa tilaaja saa Talentumilta tilauk-sen käyttöönottoviestin, jossa ole-vaa linkkiä klikkaamalla jäsen re-kisteröityy Summaan. Näin siis aluksi, myöhemmin tilaaminen nopeutuu.

Paperilehden tilauksensa di-gitaaliseksi tilaukseksi vaihtava RILin jäsen on oikeutettu kah-teen erityisetuun: hän saa käyt-töönsä veloituksetta yhden Talen-tumin kustantaman sähköisen kirjan sekä kolmen kuukauden veloituk settoman käyttöjakson Summan ns. Lehtitimantti-pal-velusta, joka sisältää kaikki Talen-tumin lehdet.

SUMMA on auki! Tekniikka&Talous tarjolla nyt myös sähköisenä – vaihtajalle erityisetuja.

Paperilehden tilauksensa digi-taaliseksi tilaukseksi vaihtaneella jäsenellä on mahdollisuus palata paperilehden tilaajaksi milloin vain niin halutessaan. Edellä mai-nitut vaihtotarjoukset hän saa kui-tenkin vain kerran.

Digitaaliseen tilaukseen vaih-tanut RILin jäsen on oikeutettu ti-laamaan saman lehden paperiver-sion 17,60 euron lisähintaan (sis. alv) per vuosikerta. Oikeus pape-rilehden lisähintaiseen tilaukseen edellyttää, että RILin jäsenellä on digitaalinen jäsentilaus ko. leh-destä samaan osoitteeseen. Talen-tum perii tämän lisähinnan jäse-neltä suoraan.

Voit edelleen vaihtaa Tek-niikka&Talous-lehden tilauk-sen maksutta johonkin seuraa-vista Talentumiin lehdistä: Fakta, Markkinointi&Mainonta, Metalli-tekniikka, MikroPC, Tietoviikko, Arvopaperi. Vaihtomah dollisuus koskee sekä painettua lehteä että digitaalista tilausta. Vaihto teh-dään samalla tavalla RILin extra - netissä kuin yllä on kuvattu. Vaihtomahdollisuus ei koske opiskelijajäseniä.

Jäsenetulehden lisäksi RIL:n jäsen saa 40 % alennuksen Talen-tumin julkaisemista lehdistä pape-

risina sekä digitaalisina tilauksina. Summa-palvelun kautta ladatuista Talentumin kustantamista digitaa-lisista kirjoista Talentum myöntää RILin jäsenille 20 % alennuksen. Sama 20 % alennus koskee Talen-tumShopista (www.talentumshop.fi) ostettuja Talentumin kirjoja.

Opiskelijoille digilehti ilmaiseksi

Osana uudistuvaa lehtipakettia RIL ja Talentum ovat sopineet, että kaikki RILin opiskelijajäsenet saavat uutena etuna Tekniikka&Talouslehden digitilauksen maksutta käyttöönsä. Opiskelijajäsen pääsee aktivoimaan palvelun RILin extranetissä samoin kuin yllä on kuvattu.


RILin Sillat ja erikoisrakenteet tekniikkaryhmä tutustui Pieta-rin hankkeisiin pääsiäisen jäl-keen. Heti Pietariin tultuamme siirryimme katsomaan Nevan ylit-tävää Bolshoy Obuhovskiy -vi-noköysisiltaa, joka on osa Pieta-rin kehätietä. Sillan alikulkukor-keus on 30 metriä, ja toisin kuin muut Nevan ylittävät sillat, se ei ole avattava. Kahdesta rinnakkai-sesta sillasta ensimmäinen valmis-tui joulukuussa 2004 ja toinen lo-kakuussa 2007.

Vinoköysisillalla on leveyttä 25 metriä ja pituutta 2,5 kilometriä. Jänneväli on 382 metriä. Sillan te-räspylonit ovat 120,5 metriä kor-keat. Siltaa on monitoroitu sekä työn että käytön aikana.

Bolshoy Obuhovskiy -sillan jäl-keen näimme vuonna 2008 val-mistuneen, rata-alueen ylittävän

713 metriä pitkän Alexandrovs-kaya ferma bridge -vinoköysisil-lan. Sen A-muotoiset betonipylo-nit ovat 65 metriä korkeat. Myös tätä siltaa monitoroidaan.

Viimeiseksi tutustuimme kah-teen arkkitehtonisesti ainutlaatui-seen kevyen liikenteen siltaan. En-simmäinen teki ympyrän liittymän yläpuolella. Kulku sillalle tapah-tui portaita tai pitkiä luiskia pit-kin. Jälkimmäinen kaareva silta oli ”riippujänteellä” niin pysty- kuin vaakatasossakin tuettu.

Ensimmäisen päivän kohteita meille esittelivät Institute Giprost-roymost Saint Petersburgin Igor Koljushev ja Roman Guzeev. In-stitute Giprostroymost oli suunni-tellut kaikki kohteet, joihin pää-simme tutustumaan.

Toisena päivänä ryhmämme suuntasi Pietarin eteläpuolella ole-

vaan Stroyprojektin toimistoon, jossa saimme kuulla Pietarin län-tisestä ohikulkutiestä eli Diame-ter-hankkeesta. Tämän jälkeen ajoimme jo valmistuneille ete-läisen ja pohjoisen osuuksille. Näimme myös kehätien länsiosan, joka ylittää Suomenlahden tulva-patoa pitkin.

Kokonaisuudessaan Diamete-ristä tulee 46,6 kilometrin pitui-nen 14 eritasoliittymineen. Pisin pohjoinen osuus on 26,4, keski-nen 11,7 ja eteläinen 8,5 km. Kais-tojen lukumäärä vaihtelee neljästä kahdeksaan. Eteläisellä osuudella Diameter kulkee osin sillalla kah-dessa tasossa. Tällä hetkellä liiken-nettä on noin 70 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Keskimmäinen osa valmis-tuu 2016 ja se ylittää Nevan suis-ton näyttävällä vinököysisillalla. Vinoköysisilta rakennetaan myös Petrovsky kanavan ylitse. Poh-joinen osuus, joka valmistui elo-kuussa 2013, päättyy Scandinavian moottoritielle.

Koko Diameter tulee olemaan maksullinen, mutta vain eteläisen osan maksupisteet on otettu tois-taiseksi käyttöön.

Viimeisenä päivänä osa ryh-mästämme tapasi omia yhteistyö-kumppaneitaan, ja osa tutustui YIT:n Moskovskij-kerrostalotyö-maahan. Alue on aiemmin toimi-nut tuotantoalueena ja nyt siihen rakennetaan asuntoja. Kohde koostuu kolmesta eri rakennuk-sesta, jotka valmistuvat kahdessa vaiheessa vuosina 2014 ja 2015. Asuntoja siihen tulee yli 900, ja kerrosluku on suurimmillaan 19. Ekskursioryhmä ihastelee Bolshoy Obuhovskiy siltaa.

Komeita siltoja PietarissaSillat ja erikoisrakenteet tekniikkaryhmän ekskursio

Teksti ja kuvat: ANU KARVONEN


Kalenteriin on koottu RILin ja alan tapahtumia

Päivä Tapahtuma Järjestäjä Paikka

09.06. MC RIL Pohjois‐Suomi PS‐osasto Pudasjärvi

12.06.Lounais‐Suomen osaston kesäglögit

LS‐osasto Turku

13.06. RIL 80‐vuotta RIL Helsinki

11.07.– 10.08. Asuntomessut Suomen Asuntomessut Jyväskylä

05.08. PiRIL‐Nuoret kesälajikokeilu PiRIL‐Nuoret Tampere

07.08.RIL Pohjois‐Suomen osaston & seniorien golfkisat

PS‐osasto Oulu

19.08. RIL‐Suunnistus RIL Sipoo

20.08. RIL‐Regatta RIL Espoo

01.09. RIL‐Golf 2014 RIL Hämeenlinna

07.09. Perhetapahtuma Eläinmuseossa RIL Helsinki

01.– 03.10. Finnbuild Suomen Messut Helsinki

01.– 03.10. Infra Expo Suomen Messut Helsinki

01.– 03.10 Ympäristö ja yhdyskunta Suomen Messut Helsinki

04.11. Pirkanmaan rakennuspäivä PIRA Tampere

13.11. RIL‐Palkinto, julkistaminen RIL Helsinki

13.11. Syysliittokokous RIL Helsinki

12.12. RIL‐Glögit RIL Helsinki

ASIANTUNTIJA-AINEISTOA


Teksti: Anne Herneoja (vas.) ja Anu Kruth (oik.), Liikennevirasto

Palvelutasolähtöinen liikennejärjestelmäsuunnittelu haastaa uudenlaiseen keskusteluunEri liikennemuodot huomioon ottavalla liikennejärjestelmäsuunnittelulla on jo perinteitä. Sitä on vuosien varrella kehitetty monin tavoin. Viime aikoina keskeiseksi on noussut matka ja kuljetusketjujen toimivuuden varmistaminen. Tällöin liikennejärjestelmää lähestytään asiakkaiden tarpeiden näkökulmasta, jolloin kuvaan tulee mukaan palvelutason käsite.

Palvelutaso on käsitteenä moni-tulkintainen. Liikennesektorilla sillä on perinteisesti tarkoitettu liikenteellistä (HCM-) palveluta-soa tai ylipäänsä väylän tarjoamaa palvelutasoa. Tällöin ollaan oltu kiinni väylässä tai väylään raja-

tussa osassa liikennettä. Nykyinen liikennepolitiikka laajentaa tarkas-telua yleisemmälle tasolle eli mat-kojen ja kuljetusten ovelta ovelle -palvelutasoon.

Matkojen ja kuljetusten palve-lutasotekijöitä ovat yhteydet, tur-

vallisuus, matka-aika, ennakoita-vuus ja hallittavuus. Matkoilla ko-rostuvat lisäksi mukavuus ja hinta. Kuljetusten kustannustehokkuus on seurausta muista palvelutasote-kijöistä, etenkin yhteyksien kapa-siteetista (väylien kantavuus, kul-kusyvyys), joten sitä ei käsitellä erikseen.

Palvelutasotekijöiden merki-tys vaihtelee matka- ja tavararyh-mittäin. Tämän vuoksi tarpeiden ja palvelutasotavoitteiden tarkas-teluissa on usein mielekästä ero-tella matkaryhmät: työ-, työasia-, opiskelu- ja koulumatkat, ostos- ja asiointimatkat sekä vapaa-ajan-matkat. Kuljetusten tarkastelua on suositeltu lähestyttävän tavararyh-mittäin: irtotavarat, massatuot-teet, kulutus- ja investointitava-rat, tuoretuotteet ja vaaralliset ai-neet. Näitä kaikkia ei kuitenkaan Matkojen ja kuljetusten palvelutasotekijät. www.liikennevirasto.fi• Liikenne ja tieto

Matkojen ja kuljetusten palvelutasotekijät

Matkat Kuljetukset

Turvallisuus

Ennakoitavuus

Matka-aika

Yhteydet

Matkan hinta

Mukavuus

Hallittavuus

Turvallisuus

Yhteydet

Matka-aika

Ennakoitavuus

Esteettömyys


ole tarpeen tarkastella kaikissa tilanteissa.

Palvelutasotavoitteet asetetaan ensinLiikennejärjestelmäsuunnitelma kattaa yleensä yhden maakunnan alueen. Tarpeiden ja palvelutasota-voitteiden määrittämisen kannalta on usein järkevää jakaa maakunta toiminnallisesti samankaltaisiin alueisiin. Palvelutasotavoitteita asetettaessa joudutaan tekemään arvovalintoja: Mitä tarpeita pai-notetaan kullakin alueella? Mikä taso on riittävä? Tämä keskus-telu pitää käydä poliittisten päät-täjien kanssa. Priorisointiin selkä-nojaa tuovat laajemmat alueelli-set ja yhteiskunnalliset tavoitteet. Esimerkiksi kestäviin kulkutapoi-hin liittyvät tavoitteet tai maakun-taohjelmassa tunnistetut keskeiset saavutettavuussuunnat tai alueen kärkiyrityksiksi nostetut toimialat.

Taajama-alueella matkoihin voisi liittyä esimerkiksi seuraavan-laisia palvelutasotavoitteita: ”Päi-vittäiset arjen tarpeet on mahdol-lista hoitaa ilman autoa. Asemat ja pysäkit ovat hyvin saavutetta-vissa kävellen ja pyöräillen. Kaikille kaukoliikenteen vuoroille on mah-dollista tehdä liityntämatka jouk-koliikenteellä.” tai ”Työmatkojen matka-aikojen ennakoitavuus on henkilöautolla tyydyttävä: yllättä-viä viivytyksiä sattuu melko usein ja ihmiset joutuvat varautumaan niihin.”

Maaseudulla tai kehityskäytä-vässä palvelutasotavoitteet ovat erilaisia, kuten: ”Esteettömät asioin timatkat haja-asutusalueelta lähimpään kuntakeskukseen tur-vataan kaksi kertaa viikossa.” tai ”Pääkaupunkiseudulle joukkolii-kenteellä tehtävien työ- ja työasia-matkojen matka-aika, ennakoita-vuus ja helppous ovat kilpailuky-kyisiä suhteessa henkilöautoon.” tai

”Maakunnan läpi kulkevat kulje-tukset voidaan hoitaa turvallisesti ja häiriöttömästi.”.

Palvelutasopuutteiden priorisoinnista toimenpiteisiinTavoitteiden asettamisen jälkeen arvioidaan tavoitteiden nykytila ja ennustettu kehitys. Näin pääs-tään keskustelemaan palvelutaso-puutteista: ”Kaupan vastaanotta-mien toimitusten täsmällisyys on huonompi ja tyhjänä ajon osuus suurempi kuin tämän tyyppisellä alueella koko maassa keskimää-rin”. Parhaimmillaan tunnistetaan myös kohtia, jossa palvelutasoa on varaa laskea: ”Saavutettavuus henkilöautolla on nykyisin erittäin hyvä, sillä liikennejärjestelyt on ai-emmin suunniteltu henkilöautoili-joiden ehdoilla”.

Päättäjät ovat jälleen keskei-sessä roolissa päätettäessä siitä, missä järjestyksessä puutteita läh-detään poistamaan.

Keinot tuodaan keskusteluun vasta lopuksi. Keskeistä on vastata palvelutasotavoitteiden pohjalta priorisoituihin puutteisiin ja riit-tävän palvelutason turvaaminen joka tilanteessa.

Palvelutasolähtöisen liikennejärjestelmäsuunnittelun prosessi.

Keinoja ei etsitä pelkästään lii-kennesektorin valikoimasta. Palve-lutasopuutteet voivat ratketa myös esimerkiksi muiden toimijoi-den sijainti- tai aukiolopäätösten myötä tai esimerkiksi uuden tek-nologian keinoin. Toimenpiteiden monipuolinen ideointi haastaakin pohtimaan, millä foorumeilla rat-kaisuja etsitään.

Tuloksena syntyy vaihtoehtoi-sia kehittämispolkuja, joiden vai-kutukset on arvioitu suhteessa ase-tettuihin tavoitteisiin.

Liikennejärjestelmäsuunnit-telun uudistettu prosessi haastaa keskustelemaan liikkumis- ja kul-jetusolosuhteiden tarkoituksen-mukaisuudesta sen sijaan, että kes-kusteltaisiin parannustoimenpi-teistä. Osapuolet joutuvat myös tekemään arvovalintoja liikkuja-ryhmien välillä. ■

Lähde: Metsäranta, Launonen, Sa-volainen, Somerpalo ja Kivari: Palvelutasolähtöisyys liikennejär-jestelmätasoisessa esisuunnitte-lussa, Liikenneviraston julkaisuja X/2014


Nordic IABSE Summit “Engineering and Beyond”Helsinki-Tallinna 9-10.4 2014

Silta- ja rakennetekniikan kan-sainvälinen yhdistys IABSE ja RIL kutsuivat koti- ja ulkomaisia asi-antuntijoita RILiin alustamaan ja keskustelemaan rakennetekniikan trendeistä ja tulevaisuuden näky-mistä. Kaksipäiväisen tilaisuuden ohjelma koostui kahdeksasta kut-sutusta alustuksesta, paneelikes-kustelusta sekä ekskursiosta Tal-linnan historialliseen vesilento-konehalliin. Tapahtuma oli suun-nattu rakennesuunnittelun parissa työskenteleville ammattilaisille sekä lehdistön edustajille. Samalla luonnosteltiin seuraavan, vuonna 2015 Helsingissä järjestettävän, IABSE Workshopin tavoitteita.

Ohjelma koottiin muutaman yleisesti tunnistetun kehityssuun-nan pohjalta. Näitä olivat raken-nesuunnittelun ja konsulttitoimin-nan globalisoituminen, englan-ninkielen käyttö yliopisto-opetuk-sessa, muutokset työympäristössä ja rakenneteknisesti yhä haasta-vampien konstruktioiden käyttö, joiden pitää palvella kiinteistö- ja aluekehityksen tarpeita.

Aalto-yliopiston Rakennustek-

Teksti: Risto Kiviluoma, IABSEn Suomen osaston puheenjohtaja Kuva: Aaltoyliopisto ja Ville Raasakka

niikan laitoksen johtaja, professori Juha Paavola, alusti aiheesta ”tie-teen tuominen rakennetekniikan opetukseen”. Hän esitteli muun muassa Aalto-yliopiston akatee-mista urapolkujärjestelmää ja lai-toksensa strategiatyötä sekä pa-nostusta opiskelijoihin yksilöinä.

SKOLin toimitusjohtaja, Matti Mannonen, puhui konsulttitoi-minnan globalisoitumisesta. Suun-nittelu- ja konsulttialan yritys-ten, samoin kuin niiden tekemien suunnitteluprojektien koko on jat-kanut kasvuaan. Alalta löytyy jo yli 20 000 työtekijän konserneja, jotka voivat olla kytkettyjä myös ura-kointiin ja rahoitukseen. Globali-saatio on jo osa arkipäivää suoma-laisessa konsulttitoiminnassa.

Professori Christian Grosse Münchenin teknillisestä yliopis-tosta esitteli ainetta rikkomat-toman testauksen ja instrumen-toinnin uusimpia mahdollisuuk-sia. Hän toi esille, että rakentei-den kunnon ja turvallisuuden seurantaan panostetaan nykyisel-lään huomattavan vähän, verrat-tuna moneen muuhun teollisuu-

den alaan, missä itse lopputuotteet ja niiden korjaaminen voivat olla huomattavasti halvempia.

IABSEn presidentti, emeritus-professori David Nethercot (Im-perial College London), alusti ai-heesta ”kuinka parantaa teräs- ja liitorakenteisten rakennusten vau-rionsietokykyä”. Suunnitteluohjeis-tus on pääosin kuvailevaa, ja siinä ei ole tapahtunut juurikaan kehi-tystä sitten 1970-luvun, jolloin jat-kuvan sortuman riski tunnistettiin laajemmin.

Andrew Byrne, Grimshaw-arkkitehdeista Lontoosta, esitteli modernin toimistorakennuksen arkkitehtisuunnittelua. Kilpailu toimitilarakentamisessa on kovaa. Näyttävä, toimiva ja kestävä ark-kitehtuuri on keskeisessä osassa, kun asiakkaat valitsevat toimitilo-jaan. Samalla yhteistyö rakenne-suunnittelijan kanssa on vietävä pidemmälle.

John Parker Lontoon WSPstä puhui arkkitehtuurin ja rakenne-suunnittelun yhteensovittamisesta Shard-pilvenpiirtäjässä ja London Bridge-asemakeskuksessa. Kor-


keassa ja hoikassa rakennuksessa on tärkeää kerrosten hyötyneliöi-den maksimointi, mutta samalla on pidettävä huolta riittävästä tur-vallisuudesta esimerkiksi tulipalo-jen yhteydessä. Vilkkaan aseman laajennuksen yhteydessä liiken-nettä ei juuri voi rajoittaa, ja sen turvallisuudesta ei voida tinkiä.

Tallinnan päässä professori Ivar Talvik Tallinnan teknillisestä yliopistosta esitteli kalvoraken-teista saatuja kokemuksia. Saman yliopiston emeritusprofessori Karl Õiger kertoi Tallinnaan vuonna 1917 valmistuneen vesilentoko-nehallin betonikuorien mittavasta peruskorjausprojektista. Vesilento-konehallissa sijaitsee nykyisin me-rimuseo, johon tapahtuman osal-listujat kävivät tutustumassa.

Paneelikeskustelussa David Nethercot vastasi kysymykseen ”Kannattaako Ison-Britannian ko-kemusten perusteella rakennus-tekniikan yliopisto-opetuksessa panostaa ulkomaisiin vaihto-opis-

kelijoihin?”. Vastaus oli ”ilman muuta”. Vaikka he lähtisivätkin tutkinnon saatuaan kotimaahansa, he eivät unohda sitä, missä he ovat oppinsa saaneet, ja toimivat myö-hemmin usein asemassa, jossa he tilaavat palveluja.

Samaa tuki myös Matti Man-nosen esityksen huomio: suurin osa insinööreistä koulutetaan In-tian ja Kiinan suunnalla. Siellä si-jaitsee myös suurin osa markki-noista. Työkustannuksiltaan kal-liille eurooppalaisille jää uusien in-novaatioiden ja asiakkaalle tuodun lisäarvon kehittäminen.

Tapahtuman yhteenvetona to-dettiin, että sekä rakenteiden vau-riosietokyvyn laskentamallien että ainetta rikkomattoman testauk-sen/instrumentoinnin hyötykäyt-töä rajoittaa suunnittelu- ja viran-omaisohjeiden puutteet. Muun muassa näihin kysymyksiin on tar-koitus palata IABSE Workshopissa ”Rakenteiden turvallisuus, vau-rionsietokyky ja kunnonseuranta”, joka on suunniteltu järjestettäväksi helmikuussa 2015 Tuusulassa. ■

IABSE on silta ja rakennetekniikan kansainvälinen yhdistys. Yhdistykseen kuuluu n. 4000 jäsentä 100 eri maasta. Yhdistys on perustettu vuonna 1929 Sveitsissä, ja sillä on maaosastot 48 eri maassa. Suomen osasto on ollut toiminnassa yli 60 vuotta, ja se onkin ollut pohjoismaisen yhteistyön ohella tärkeä kansainvälistymisen kanava silta ja rakennesuunnittelijoille. Yhdistyksen kotisivu löytyy osoitteesta www.iabse.org


Teksti: Miguel Ferreira, Hannele Kuosa ja Markku Leivo Kuvat: VTT

Jäädytys-sulatusrasituksen vaikutus kloridien tunkeutumiseen betonissaVTT:n tutkimuksessa pyritään selvittämään, kuinka jäädytyssulatusrasituksen ja kloridien betoniin tunkeutumisen yhteisvaikutus vaikuttaa betonin säilyvyysominaisuuksiin ja käyttöikään. Projektin tavoitteena on mahdollistaa suunnittelukäytäntöjen tarkentaminen.

Ankarat talvet ja yhdistelmä erityi-siä vaurioitumismekanismeja al-tistavat raudoitetun betonin Suo-messa erittäin hankalille olosuh-teille. Tämä vaikuttaa betonin säilyvyyteen, ja sitä kautta betoni-rakenteen käyttöikään.

Perinteisen tutkimuksen nä-kökulmasta jäädytys-sulatusra-situsta sekä karbonatisoitumista on pidetty ensisijaisina betonia vaurioittavina tekijöinä, ja klori-dien tunkeutumista toissijaisena. Viimeaikaisten tutkimusten va-lossa Suomessa [kuvat 1–3] ja ul-komailla on kuitenkin kiinnitetty enemmän huomiota muihin vau-rioitumismekanismeihin, kuten kloridien tunkeutumiseen, alkali-kiviainesreaktioon sekä näiden yhteisvaikutukseen jäädytys-sula-tusrasituksen kanssa. Jäädytys-su-latusrasitus heikentää betonia ra-pauttaen sen pintakerroksia (suo-lojen läsnä ollessa) ja aiheuttaen mikrohalkeamia, jotka muuttavat betonin ominaisuuksia sekä sen pintaosassa että syvemmällä.

Vaikka tietämys betonin säily-vyysominaisuuksista onkin kas-vanut, tiedetään toistaiseksi suh-teellisen vähän siitä, kuinka jää-dytys-sulatus vaikuttaa kloridien tunkeutumiseen sekä betonin säi-

lyvyyteen yhdessä kloridien tun-keutumisen kanssa. Kloridien tun-keutuminen voi johtaa raudoitus-ten korroosioon, mikä alentaa be-tonirakenteiden turvallisuutta.

Erikoistutkija Miguel Ferreira työskentelee VTT:n elinkaarihallinnan tutkimusalueella infrarakenteiden tiimissä.


Tutkimukset ovat osoittaneet, että jäädytys-sulatuksella ja klo-ridien tunkeutumisella on syner-gisiä vaikutuksia. Kuitenkin vasta nyt käynnissä olevassa VTT:n pro-jektissa yritetään määrittää ja ym-märtää tähän yhteisvaikutukseen liittyviä mekanismeja sekä niistä aiheutuvia seurauksia betonira-kenteiden säilyvyydelle ja käyt-töiälle. Tärkeä osa kyseisestä pro-jektia on kehittää suunnittelu-käytäntö, jonka avulla tätä tietoa saataisiin jaettua teollisuuteen ja käytäntöön.

Betonia, testausta ja tuloksiaTässä projektissa keskitytään tut-kimaan jäädytys-sulatuksen vai-kutusta kloridien tunkeutumiseen betonissa. Tutkimusta varten val-mistettiin kaksi erilaista betoni-koostumusta. Ensimmäinen val-mistettiin vesi-sementtisuhteella 0,42 (tyypillinen infrabetoni) ja toinen vesi-sementtisuhteella 0,55 (talonrakennus, julkisivut). Mo-lemmat betonit valmistettiin se-mentillä CEM I 42,5 N-SR3 (Finn-sementti) mahdollisen kloridien sitoutumisen minimoimiseksi (fy-sikaalinen/kemiallinen kloridien sitoutuminen sementin hydraattei-hin kapillaarihuokosissa).

Molemmissa betoneissa oli erittäin hyvä suojahuokostus. Be-toneita säilytettiin ensin kosteus-

huoneessa (RH ≥ 95 %) noin kah-deksan kuukauden ajan, jotta itse testauksen aikaiset sementin hyd-rataatiosta johtuvat mikroraken-teen muutokset voitiin minimoida. Tämän jälkeen betonikoekappa-leet siirrettiin toiseen kosteushuo-neeseen (RH ≥ 65 %) vielä kuu-kauden ajaksi.

Kymmenen päivää ennen tes-tausta betoninäytteet valmistel-tiin standardissa CEN /TS 12390-9:2006 esitetyn menettelyn mu-kaisesti pakkas-suolarapautu-miskoetta varten, poikkeuksena koekappaleiden ikä. Koekappaleet olivat 150 x 150 x 50 mm3:n ko-koisia laattoja. Koekappaleet altis-tettiin kolmen päivän ajaksi kol-men millimetrin vesipatsaalle io-nivaihdettua vettä, minkä jälkeen vesi vaihdettiin 3 p.-% NaCl-liu-okseen. Tässä vaiheessa koekappa-leet olivat valmiina itse testauksen aloittamiseen.

Tutkimukseen valittiin kolme erilaista jäädytys-sulatussykliä, jotta voitiin arvioida niiden vai-kutusta kloridien tunkeutumiseen betonissa. Kaikki syklit kestivät 24 tuntia ja noudattivat pakkasrapau-tumisen referenssikoemenettelyä.

Syklien alimmat lämpötilat poikkesivat tosistaan ollen -5, -10 ja -20°C. Jäätymisnopeudet pidet-tiin mahdollisimman lähellä re-ferenssitestin jäätymisnopeuksia.

Koekappaleet altistettiin kaikkiaan 112 jäädytys-sulatussyklille. Alim-mat lämpötilat valittiin toisistaan poikkeaviksi, jotta koekappaleet altistuisivat pituuksiltaan erilaisille nollan alapuolisille lämpötilajak-soille, ja samalla suolaliuos altis-tuisi erilaisille jäätymis-sulamista-pahtumille betonin huokosraken-teessa. Mitä alemmas lämpötila laskee, ja mitä pidempään jääty-minen kestää, sitä suurempi osuus huokosrakenteessa olevasta liuok-sesta jäätyy [3].

Edellisen lisäksi tehtiin kaksi referenssikoetta vakiolämpöti-loissa +5 ja +20°C. Pääasialliset testausten aikaiset veden ja klori-dien tunkeutumismekanismit be-toniin ovat kapillaari-ilmiö, dif-fuusio (sekä ilman vesihöyry että liuoksen kloridit) sekä jäätymis-sulamissyklien aiheuttama pump-pausmekanismi (Micro ice-lens pumping effect).

Koekappaleille tehtiin myös täydentäviä mittauksia sen lisäksi, että ne altistettiin jatkuville jäädy-tys-sulatussykleille. Niistä määri-tettiin rapautuneen betonin massa (suolaliuoksen jäätymis-sulamis-sykli rapauttaa betonin pintaa), koekappaleen massan muutos (ra-pautumisen lisäksi kappale voi imeä vettä) sekä ominaisfrekvenssi (mittaa sisäistä vauriota, joka joh-tuu veden jäätymisestä huokosra-kenteessa). Lisäksi tiettyinä ajan-kohtina määritettiin koekappalei-den kloridiprofiilit. Kloridiprofiili antaa tiedon betonin kloridipitoi-suudesta eri syvyyksillä sen pin-nasta. Lisätietoa aiheesta löytyy lähteistä [4, 5].


Tuloksia on esitetty lyhyesti ku-vissa 1–5.

Kuvat 1–3 antavat käsityksen siitä, kuinka betoni käyttäytyy. Ku-vassa 1 on esitetty rapautuneen materiaalin määrä (kg/m2) jäädy-tys-sulatussyklien funktiona. Odo-tetusti rapautumisen määrä kasvaa syklien määrän lisääntyessä, mutta kyseisten betonien hyvän suoja-huokostuksen ansiosta rapautu-minen on kuitenkin erittäin vä-häistä. Kuvissa 2 ja 3 on esitetty ve-denimun määrä jäädytys-sulatus-syklien funktiona betoneille B42 ja B55. Vakiolämpötilassa +20°C suoritetun vertailukokeen tulok-set on esitetty kolmen jäätymis-su-lamiskokeen tulosten lisäksi. Jää-tymis-sulamiskokeissa tapahtu-van suuremman vedenimun ajatel-laan johtuvan pumppausefektistä, joka kasvattaa betonin vedellä kyllästymistä.

Kuvissa 4 ja 5 on esitetty esimer-kit kloridiprofiileista B42 betonille 112 päivän jälkeen referenssiko-keissa ja jäädytys-sulatuskokeissa.

Tämän tutkimuksen kokeet suunniteltiin siten, että erilaiset siirtymismekanismit vaikuttaisivat yhtäaikaisesti. Kokeet olivat moni-mutkaisia, sillä niissä yhdistyy ka-pillaarinen vedenimu diffuusion kanssa sekä jäätymis-sulamissyk-lin vaikutus molempiin. Tulokset antavat tietoa mahdollisista yhteis-vaikutuksista, ja siksi on tärkeää kiinnittää huomiota todennettujen käyttäytymisten lopputuloksiin.

Lopullisia johtopäätöksiä voi olla vaikea vetää ilman lisätutki-

0,00

0,04

0,08

0,12

0,16

0,20

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110

Rap

autu

nut m

ater

iaal

i (kg

/m2 )

Aika (vuorokausia=syklejä)

Testaus D [-20/+20 °C] B42

Testaus A [-5/+20 °C] B42

Testaus D [-20/+20 °C] B55


0

10

20

30

40

50

0 10 20 30 40 50 60 70

Pain

o (g

)



Testaus B [-10/+20 °C] B42

Testaus D [-20/+20 °C] B42

Testaus E [+20 °C] B42

0

10

20

30

40

50

0 10 20 30 40 50 60 70

Pain

o (g

)



Testaus B [-10/+20 °C] B55

Testaus D [-20/+20 °C] B55

Testaus E [+20 °C] B55

Kuvat 13.


0,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0 5 10 15 20 25 30

Klo

ridip

itois

uus (

% p

. bet

onin

)

Syvyys betonin pinnasta (mm)

kloridiprofiilien keskiarvot [B42] - 112 cycles

Testaus E [+20 °C]

Testaus E [+5 °C]

0,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0 5 10 15 20 25 30

Klo

ridip

itois

uus

(% p

. bet

onin

)

Syvyys betonin pinnasta (mm)

kloridiprofiilien keskiarvot [B42] - 112 cycles

Testaus D [-20/+20 °C]

Testaus B [-10/+20 °C]

Testaus A [-5/+20 °C]

Kuvat 45.

muksia. Rajallistenkin kokeiden ja koekappalemäärien perusteella on kuitenkin selvää, että jäätymis-su-lamiskoe altistaa betonin suurem-malle vedenimulle kuin vakioläm-pötiloissa toteutetut referenssiko-keet, joissa jäätymistä ei tapahdu. Tämä viittaa siihen, että pump-pausefekti vaikuttaa vedenimuun. Jäätymis-sulamissyklin alimmalla lämpötilalla ei kuitenkaan to-dettu olevan selvää vaikutusta ve-denimun määrään. Tämä voi to-

sin johtua jäätymis-sulamissyklin ominaispiirteistä.

Jäätymis-sulamissyklin vaiku-tus kloridiprofiileihin oli havaitta-vissa betonien pintaosassa, mikä ei ole yllättävää, koska myös beto-nien vedenimu kasvoi. Tämä voisi tarkoittaa sitä, että klorididiffuu-sio, joka tapahtuu kylläisessä mik-rorakenteessa, dominoi, mutta kuitenkin myös jäätymis-sulami-nen vaikuttaa kloridien tunkeu-tumisessa. Siirtymismekanismien

välinen vuorovaikutus näyttäisi olevan kaikkiaan monimutkainen ilmiö, ja mikään yksittäinen siirty-mismekanismi ei selitä kaikkea.

Säilyvyystestauksesta pidempään rakenteiden käyttöikään Tämän tutkimuksen tulosten mer-kitys betoni- ja rakennusteollisuu-delle ei liity yksinomaan siihen, miten betoni materiaalina todel-lisuudessa käyttäytyy, vaan myös siihen, mitä tietoa betonin käyttäy-tymisestä on saatavissa suunnitte-lun ja mallinnuksen kautta.

Yleisesti vaaditaan, että raken-teiden kunnostus ja korjaus tu-lisi suorittaa systemaattisesti, en-nakoivasti ja vaurioita ennalta eh-käisten. Tämän takia tahot, jotka kehittävät systemaattisen huol-lon järjestelmiä ja menetelmiä, haluavat erittäin luotettavia mal-leja säilyvyyden ennustamiseksi. Käyttöiän suunnittelu, elinkaari-suunnittelu ja ennakoiva huolto eivät ole mahdollisia ilman luo-tettavia malleja säilyvyyden ennustamiseksi.

Huoltostrategian pitkäaikainen suunnittelu voi olla vailla pohjaa tai merkityksetöntä ilman luotet-tavia malleja, jotka ottavat huomi-oon erilaisten vaurioitumistekijöi-den yhteisvaikutukset. Luotettavat vaurioitumismallit ovat tarpeelli-sia myös, kun arvioidaan epävar-muuksia ja riskitekijöitä.

Suomalaiset urakoitsijat ja omistajat voivat tehdä tarkempia tarjouksia kansainvälisistä pro-jekteista, jotka vaativat elinkaari-suunnittelua (Yhdysvalloissa ylei-


Lähdeluettelo

1. Leivo, M., Sistonen, E., AlNeshawy, F., Piironen, J., Kuosa, H., Holt, E., Koskinen, R., Nordqvist, C., ‘Effect of interacted deterioration parameters on service life of concrete structures in cold environments. Laboratory results 2009 2010’. VTT Research Report. VTTR0479911, 2011. 57 p.2. Kuosa, H., Ferreira, R.M., Holt, E., Leivo, M., Vesikari, E., ‘Effect of coupled deterioration by freeze– thaw, carbonation and chlorides on concrete service life. ’ Cement.& Concrete Composites. 47 (2014) 32–403. Ferreira, R.M., Kuosa, H., Makkonen, L., ‘Performance & Durability of Concrete in Extreme Cold Environment. CSLA Project – Task 1. Literature Review’. VTT Research Report. VTTR07364312. (2012). 108p.4. Ferreira, R.M., Kuosa, H., Leivo, M., ‘Characterization of testing concrete. CSLA Project – Task 5. Testing’. VTT Research Report. VTTR0162014 (2014a) 5. Ferreira, R.M., Kuosa, H., Leivo, M., ‘Study of the effect of freezethaw on chloride ingress. CSLA Project – Task 6. Test setup and results’. VTT Research Report. VTTR0162114 (2014b)

Kiitokset

Tämä tutkimus rahoitettiin TEKESin FiDiPro Program apurahalla projektille CSLA – Concrete Service Life Assessment: modelling frost attack degradation in the presence of chlorides (TEKES40083/12).

nen käytäntö), kun he oppivat hyödyntämään työkaluja, joilla en-nustaa betonirakenteiden käyttö-ikää. Tietokoneavusteista suunnit-telua ja kunnossapidon hallintaa, joihin sisältyvät säilyvyys- ja käyt-töikämallit, käytetään tai voitai-siin käyttää muun muassa silloissa, tunneleissa, kanaaleissa, padoissa, perustuksissa, satamalaitureissa, majakoissa ja jalkakäytävissä.

Sijoittajat, kunnossapitoyrityk-set sekä tuote- ja materiaalival-mistajat ovat muita potentiaalisia käyttäjiä tällaisille järjestelmille. Projektissa saavutetun tiedon sekä kehitetyn suunnittelutyöka-lun avulla teollisuus pääsisi pa-rempaan asemaan markkinoilla ja hyötyisi pitkällä aikavälillä.

Parempia säilyvyysmalleja ke-hitetään, kun betonin käyttäyty-

misestä saadaan syvällisempää tie-tämystä. Tällaisia malleja voidaan käyttää vahvistamaan laboratori-oissa koetuloksien kautta saatua tietämystä sekä simuloimaan beto-nin käyttäytymistä todellisissa olo-suhteissa. Materiaalin valmistajat hyötyvät realistisemmasta ja luo-tettavammasta työkalusta, jonka avulla tarjoukset saadaan hinnoi-teltua tarkemmin, ja siten paran-nettua omaa markkina-asemaa.

Materiaalien käyttöiän odote-taan pidentyvän, kun materiaa-lien suunnittelu paranee. Tämä it-sessään on jo merkittävää, ja sillä

on paljon seurauksia sektorin py-syvyydelle: luonnonvarojen käyttö ja rakennus- ja purkujäte vähenee, samoin kuin hiilidioksidipäästöt.

Kaikkiaan nykyisiä suunnitte-lumenettelyitä voisi muuttaa. Täl-löin yksi huomioon otettava tekijä voisi olla jäädytys-sulatusrasituk-sen vaikutus kloridien tunkeutu-miseen. Nykykäytäntöjen muutta-minen vaatii yhteistyötä teollisuu-den (rakennusten omistajat, ura-koitsijat, konsultit, materiaalien valmistajat, yms.) kanssa, jotta ko-kemus ja luottamus asiassa lisään-tyisivät. ■


RILin juhlakirja Rakentajat maailmalla nyt edulliseen jäsenetuhintaan

Rakentajat maailmallaVientirakentamisen vuosikymmenet

Mikko Laakso & Seppo Tamminen RIL

Rakennusviennin laaja historiateos on osa RILin 80-vuotisjuhlavuotta. RILin jäsenet ovat olleet keskeisiä toimijoita rakentamisen ja raken-nesuunnittelun vientitoiminnassa ja kansainvälistymisessä, joten RIL-Senio rien historiaryhmä ryhtyi syksyllä 2010 toimeen katoamassa olevan kokemus- ja muistitiedon tallentamiseksi.

Runsaasti kuvitettu juhlakirja esittelee yhteensä yli neljäkymmentä ul-komaan rakennus- ja suunnitteluprojektia, joiden avulla lukija saa yleis-kuvan siitä, mitä suomalaiset ovat eri puolille maailmaa rakentaneet ja suunnitelleet. Hankkeiden vaiheita käsitellään kuudeksi maantieteelli-seksi kokonaisuudeksi ryhmitellyissä pääluvuissa. Koko teoksen aloittaa rakennus- ja suunnitteluviennin vaiheita ja yhteiskunnallista merkitystä valottava johdanto.

RILin jäsenet voivat ostaa uutuusteoksen hintaan 24,00 € (norm. 30 €).

Hintaan lisätään mahdolliset toimitusmaksu (13,00 €).

Tilaa jo tänään joko RILin toimistolta, sähköpostitse [email protected] tai

RILin verkkokirjakaupasta www.ril.fi/kirjakauppa.

Kirjassa aihetta lähestytään kokeneiden, rakennusalan vientiponnisteluissa mukana olleiden näkökulmasta. Ta-voitteena on ollut luoda lukemaan innostava, kerronnaltaan sujuva kirja, jonka artikkeleista välittyy vientiraken-tajille ominaista seikkailuhenkeä. Rakentajat maailmalla tarjoaa kokeneellekin vientirakentajalle ja -suunnitteli-jalle lisätietoa ja uusia näkökulmia siitä, millaista alan ammattilaisten toimeliaisuus on maailmalla ollut.

Teoksen ovat kirjoittaneet filosofian lisensiaatti Mikko Laakso ja filosofian maisteri Seppo Tamminen Oy Spi-ritus Historiae Ab:stä. Kirjan rahoittajia ovat RIL-Säätiö, muut rakennusalan järjestöt ja rakennusvientiä harjoit-taneet yritykset.


Viimeinen silaus

RIL ABC-2014: Taitava vuosilomailija

Uudessa julkaisussa käydään laajasti läpi vuosiloman viet-toa ohjaava normisto, orga-

nisointi ja päätöksenteko, matka-kohteiden kilpailuttaminen sekä perheen sisäiset sopimukset. Vuosiloman viettoprosessia tar-kastellaan suunnittelu-, toteutus- ja jälkihoitovaiheen kautta.

Vuosilomailussa on erityispiir-teensä – esimerkiksi monita-soinen päätöksenteko, inter-

netpohjaiset hankintamenettelyt sekä erilaisten, usein jopa ristirii-taisten, intressien yhteensovitta-misen tarve. Uusi julkaisu purkaa monimutkaiset prosessit paloihin ja tarjoaa käytännönläheisiä työ-kaluja löytää omiin tarpeisiin par-haiten soveltuvat ratkaisumallit.

Julkaisu pohjautuu aihepiirin uusimpiin kokemuksiin. Siinä onkin käsitelty rohkeasti vuo-

silomailuun liittyviä erityiskysy-

VUOSILOMAN VIETTO HALLINTAAN UUDEN JULKAISUN AVULLA Vuosiloma määrittelee insinöörin ajankäyttöä ja aktiivisuutta ympäri vuoden. Vuosilomaansa suunnittelevan ja viettävän insinöörin sekä hänen lähipiirinsä käyttöön on nyt valmistumassa uusi ajankohtainen julkaisu RIL ABC2014 Taitava vuosilomailija.

myksiä, kuten romantiikkaa pa-risuhteessa, nikkaroinnin työtur-vallisuutta, kotitarvekalastusta, moottorikäyttöisten työkonei-den hallintaa sekä selviytymistä kesätapahtumissa.

Teoksen loppuun on koottu käytännön lomakokemuksia, jotka toimivat esimerkkeinä

talvi- ja kesäloman sekä juhla- ja arkipyhien viettoa suunnitteleville.

Perheen sisällä uusi julkaisu toimii ohjenuorana niin vuo-silomaa harkitsevalle insinöö-

rille kuin hänen perheelleenkin. Mökkinaapureille, lähikauppiaille, sukulaisille ja kavereille sekä työn-antajille teos tarjoaa ikkunan insi-nöörin vuosiloman viettoon liit-tyviin toiveisiin ja todellisuuteen. Tieto auttaa osaltaan ymmärtä-mään paremmin insinöörin käy-töstä, mikä helpottaa kanssakäy-mistä lomaprosessissa olevan hen-kilön kanssa.

Julkaisun kirjoittajina on toimi-nut yli 20 asiantuntijaa, joilla on pitkä ja monipuolinen ko-

kemus lomailusta sen eri muo-doissa ja eri vuodenaikoina. Uusi julkaisu ilmestyy juhannuksena. ■

CE-

mer

kity

t er

iste

et jo

vuo

dest

a 20

04

Yhde

llä a

senn

ukse

lla v

eden

pain

e-er

iste

ja lä

m-

mön

erist

e. F

innf

oam

CW

-300

-kel

larin

sein

äeris

-te

en ra

kenn

e op

timoi

sokk

elin

kos

teus

tekn

isen

toim

ivuu

den

fysii

kan

laki

en m

ukai

seks

i.

CW

-300

kel

lari

eris

teet

Kat

so a

senn

usan

imaa

tio w

ww

.finn

foam

.fi

Rout

aeris

te tu

lisi a

ina

asen

taa

antu

ran

alle

, jo

lloin

kyl

mäs

ilta

saad

aan

teho

kkaa

sti k

atka

is-tu

a. E

riste

iden

ase

ntam

isen

ei ta

rvits

e en

ää

olla

eril

linen

työ

vaih

e va

an s

ama

rake

nne

toim

ii m

yös a

ntur

amuo

ttin

a. F

innf

oam

-ant

u-ra

muo

tilla

ant

uroi

den

teke

min

en o

n he

lppo

a ja

erit

täin

nop

eaa.

Finn

foam

ant

uram

uott

i

Kat

so a

senn

usan

imaa

tio w

ww

.finn

foam

.fi

Läm

mön

erist

een

on o

ltava

tarp

eeks

i luj

a, e

ttei

se

pai

nu k

asaa

n. S

aman

aika

isest

i kun

eris

tepa

k-su

utta

kas

vate

taan

on

luju

utta

kin

kasv

atet

tava

ta

i laa

tan

mill

imää

räise

t pai

num

at k

asva

vat

liika

a. F

innf

oam

on

eritt

äin

luja

ja k

estä

ä pa

inu-

mat

ta m

yös s

uure

t kuo

rmat

, kut

en ta

kkoj

en ja

vä

lisei

nien

alla

.

Pain

umat

on la

ttia

eris

te

Kat

so a

senn

usan

imaa

tio w

ww

.finn

foam

.fi

Tulp

pa® o

n va

akaa

n as

enne

ttav

a m

ärkä

tila

levy

, jo

ka to

imii

sekä

rak

ennu

slev

ynä

että

ved

en-

erist

eenä

. Tul

ppa®

-levy

illä

voit

rak

enta

a se

inie

n ve

dene

risty

ksen

lisä

ksi h

elpo

sti j

a ed

ullis

esti

m

yös

suih

kuse

inät

, tas

ot ja

kiin

toka

lust

eet.

Tulp

pa®

-mär

käti

lajä

rjes

telm

ä

Lue

lisää

ww

w.tu

lppa

.fi

Rout

aeris

teen

tule

e to

imia

luot

etta

vast

i vu

osik

ymm

eniä

, mut

ta jo

pie

ni m

äärä

kos

te-

utta

eris

tees

sä v

oi p

uolit

taa

sen

erist

ysky

vyn.

Su

latu

s-jä

ädyt

yske

stäv

yyst

esti

kert

oo ro

utae

ris-

teen

pitk

äikä

isyyd

estä

ja se

tule

ekin

huo

mio

ida

rout

aeris

teid

en m

itoitu

kses

sa. V

alits

e lu

otet

ta-

va, v

etty

mät

ön ja

luja

Fin

nfoa

m!

Vet

tym

ätön

rou

taer

iste

Kat

so a

senn

usan

imaa

tio w

ww

.finn

foam

.fi

CE-

mer

kity

t er

iste

et jo

vuo

dest

a 20

04

Yhde

llä a

senn

ukse

lla v

eden

pain

e-er

iste

ja lä

m-

mön

erist

e. F

innf

oam

CW

-300

-kel

larin

sein

äeris

-te

en ra

kenn

e op

timoi

sokk

elin

kos

teus

tekn

isen

toim

ivuu

den

fysii

kan

laki

en m

ukai

seks

i.

CW

-300

kel

lari

eris

teet

Kat

so a

senn

usan

imaa

tio w

ww

.finn

foam

.fi

Rout

aeris

te tu

lisi a

ina

asen

taa

antu

ran

alle

, jo

lloin

kyl

mäs

ilta

saad

aan

teho

kkaa

sti k

atka

is-tu

a. E

riste

iden

ase

ntam

isen

ei ta

rvits

e en

ää

olla

eril

linen

työ

vaih

e va

an s

ama

rake

nne

toim

ii m

yös a

ntur

amuo

ttin

a. F

innf

oam

-ant

u-ra

muo

tilla

ant

uroi

den

teke

min

en o

n he

lppo

a ja

erit

täin

nop

eaa.

Finn

foam

ant

uram

uott

i

Kat

so a

senn

usan

imaa

tio w

ww

.finn

foam

.fi

Läm

mön

erist

een

on o

ltava

tarp

eeks

i luj

a, e

ttei

se

pai

nu k

asaa

n. S

aman

aika

isest

i kun

eris

tepa

k-su

utta

kas

vate

taan

on

luju

utta

kin

kasv

atet

tava

ta

i laa

tan

mill

imää

räise

t pai

num

at k

asva

vat

liika

a. F

innf

oam

on

eritt

äin

luja

ja k

estä

ä pa

inu-

mat

ta m

yös s

uure

t kuo

rmat

, kut

en ta

kkoj

en ja

vä

lisei

nien

alla

.

Pain

umat

on la

ttia

eris

te

Kat

so a

senn

usan

imaa

tio w

ww

.finn

foam

.fi

Tulp

pa® o

n va

akaa

n as

enne

ttav

a m

ärkä

tila

levy

, jo

ka to

imii

sekä

rak

ennu

slev

ynä

että

ved

en-

erist

eenä

. Tul

ppa®

-levy

illä

voit

rak

enta

a se

inie

n ve

dene

risty

ksen

lisä

ksi h

elpo

sti j

a ed

ullis

esti

m

yös

suih

kuse

inät

, tas

ot ja

kiin

toka

lust

eet.

Tulp

pa®

-mär

käti

lajä

rjes

telm

ä

Lue

lisää

ww

w.tu

lppa

.fi

Rout

aeris

teen

tule

e to

imia

luot

etta

vast

i vu

osik

ymm

eniä

, mut

ta jo

pie

ni m

äärä

kos

te-

utta

eris

tees

sä v

oi p

uolit

taa

sen

erist

ysky

vyn.

Su

latu

s-jä

ädyt

yske

stäv

yyst

esti

kert

oo ro

utae

ris-

teen

pitk

äikä

isyyd

estä

ja se

tule

ekin

huo

mio

ida

rout

aeris

teid

en m

itoitu

kses

sa. V

alits

e lu

otet

ta-

va, v

etty

mät

ön ja

luja

Fin

nfoa

m!

Vet

tym

ätön

rou

taer

iste

Kat

so a

senn

usan

imaa

tio w

ww

.finn

foam

.fi

photo by

Submit your abstract by September 2014

www.isarc2015.org

32nd International Symposium on Automation and Robotics in Construction and Mining

Connected to the FutureJune 8-12 2015 Oulu, Finland

RT214.indd 1 8.5.2014 9:55:47

Documents

Rakennustekniikka 2/2014