Rakennustekniikka 2/2013

AALTO-yLiOpisTO Kuuden korkeakoulun muodostama kokonaisuus, jossa tavoitteet ovat korkealla s.11

suuri OpinTOkyseLyFaktaa opinnoista, yliopistoista ja työnteosta opiskelun rinnalla. s.16

TyömArkkinATuTkimusRILin työmarkkinatutkimuksen tuloksia, palkat nousivat ja työllisyys hyvällä tasolla s.22

132

rAkennusTekniikkA 2/2013

Uusimmat tutkimustuloksetja hyvät käytännön ratkaisut

22.–24.10.2013Tampere-talo

www.ril. /rakennusfysiikka2013

RAKENNUSFYSIIKKA 2013

Rakennustekniikan laitos

Rakfys RT.indd 1 6/11/2013 10:24:53 AM

2/2013 • Rakennustekniikka 3

Brussels, we have a problem!

Faktat rakennetun ympäristön yhteiskunnallisesta merkittä-vyydestä ovat tuttuja kaikille:

Suomalainen viettää elämästään yli 90 prosenttia sisätiloissa ja si-too asumiseen pääosan varallisuu-destaan. Rakennuksissa, väylissä ja yhdyskuntateknisissä järjestel-missä ja verkostoissa on kiinni yli 70 prosenttia kansallisvaral-lisuudesta ja rakennettu ympä-ristö vastaa liki puolesta Suomen energiankulutuksesta.

Näin suuri valta kansalaisten elämään ja kansalliseen kilpailuky-kyyn vaikuttavista asioista tuo mu-kanaan vastuun. Luonnollisin tapa kantaa vastuuta on aktiivisesti tar-jota yhteiskunnan käyttöön asian-tuntijatietoa ja -taitoja niin, että ne tukevat päätöksentekoa.

Alan tilaisuuksissa ja seminaa-reissa toistuukin jatkuvasti vaati-mus siitä, että asiantuntijatietoa tulisi olla nykyistä paremmin saa-tavilla ja asiantuntijoita tulisi käyt-tää enemmän hyödyksi päätösten valmistelussa. Yleinen käsitys tun-tuu olevan, että varsinkin poliit-tiset ratkaisut perustuvat enem-min ideologisille valinnoille tai epämääräisille lehmänkaupoille kuin koville faktoille ja niiden analysoinnille.

Onneksi näin ei yleensä ole. Asiantuntijoiden ja yhteiskunnal-listen päätöksentekijöiden väliselle vuoropuhelulle on olemassa selvät ja toimivat kanavat. Asiantunti-joita istuu tälläkin hetkellä sadoit-tain kymmenissä eri työryhmissä, lait ja asetukset valmistellaan osa-

puolia kuullen ja lausuntoja ke-räten. Järjestöt ajavat taustataho-jensa etuja ja poliitikot tapaavat omien verkostojensa jäseniä. Eikä pidä unohtaa sitä, että päätökset valmistellaan poikkeuksetta virka-kunnan asiantuntijoiden toimesta.

Uskallankin väittää, että Suo-messa asiantuntijoiden ääni kuu-luu tärkeissä asioissa poikkeuksel-lisen hyvin.

Ongelma vaikuttaa paremmin-kin olevan siinä, että poliittinen koneisto tekee roolinsa mukaista työtä eli valintoja. Ja valintojen eteen joudutaan aina, kun asian-tuntijamielipiteet ovat toisistaan poikkeavia tai jopa keskenään ris-tiriitaisia. Viime vuosina on näyt-tänyt siltä, etteivät asiantuntijat ole olleet samaa mieltä juuri yhdestä-kään päätettävästä asiasta.

Sen sijaan, että kritisoimme menneitä tilanteita, voisimme ky-syä tarvitaanko rakennetun ympä-ristön hallinnassa kaikkea nykyistä pakottavaa ohjausta ja tunnistam-meko tulevat säädöstarpeet oikein.

Rakennusala on hyvin poik-keuksellinen sen suhteen, että sen piirissä pidetään lainsäädän-töä yleisesti hyvänä ajurina toimi-alan kehittämiselle. Muualla teol-lisuudessa normiohjausta pyri-tään lykkäämään ankarasti Brysse-lissä lobbaamalla kunnes toimiala saa rakennettua riittävät valmiu-det esimerkiksi uuden ympäris-tömyötäisemmän teknologian käyttöönotolle.

Kyse lienee ainakin osittain harjoituksen puutteesta, sillä kiin-

teistö- ja rakentamisala on vasta kohtaamassa sen EU-direktiivien ja muiden kansainvälistä alkupe-rää olevien määräysten vyöryn, joka iski vientiteollisuuteemme jo kaksi vuosikymmentä sitten. Direktiivit ovat takana kaikissa viime vuosina meteliä nostatta-neissa hankkeissa jätevesiasetuk-sesta energiatodistukseen ja CE-merkintään. Jopa yliopistolain ja tutkintojen kaksivaiheisuus tulee meille suoraan Brysselistä.

Jos KIRA-ala mielii menestyä kasvavilla kansainvälisillä mark-kinoilla, joiden osa Suomi väistä-mättä on, tulee meidän luoda vah-vat linkit eurooppalaiseen asioiden valmistelu- ja päätösprosessiin. Paraskin asiantuntijatieto on myö-hässä, jos se pyrkii vaikuttamaan vasta sitten, kun direktiiviä imple-mentoidaan suomalaiseen lainsää-däntöön. Samalla voisimme pur-kaa liian raskasta tai hyödyiltään kyseenalaista kotimaista säätelyä sekä kehittää tarvittaessa vapaaeh-toisia toiminnan valvonnan ja oh-jauksen työkaluja.

Toivotan kaikille Rakennustek-niikan lukijoille lämmintä ja kan-sainvälistä kesää. Lehden seuraava numero ilmestyy lokakuun lo-pussa. Tällöin tulemme kysymään myös teidän mielipidettänne leh-destä, sen sisällöstä ja jatkosta. ■

Pääto im ittaja He l ena So imaka l l i o • he l ena . so imaka l l i o@r i l . f i

PS. Ehdotuksia juttuaiheiksi ja julkais-taviksi artikkeleiksi voi lähettää lehden toimitukseen osoitteella [email protected].

Rakennustekniikka • 2/20134

TÄSSÄ NUMEROSSA >>

3 pääkirjoitus Helena Soimakallion pääkirjoituksen aiheena EU ja rakentaminen.

5 nyt – ajankohtaiset uutiset Uutisia ympäristöministeriöstä, vuoden Kauppakeskusteko ja Kulttuuriympäristön tekijät kilpailu.

11 Aallon mekin ansaitsemme Suomalaisen yliopistouudistuksen kärkihankeen tavoitteet korkealla.

16 suuri opintokysely 2013 Faktoja opinnoista, yliopistoista ja työnteosta opiskelun rinnalla.

22 palkat nousivat, työllisyys hyvällä tasolla RILin jäsenille tehdyn työmarkkinatutkimuksen tuloksia.

26 rantaväylä avaa Tampereen liikennesolmut Rantaväylän suunnitteluvaihe päättyy syksyllä 2013.

30 Vauhtitien siltakilpailu ratkesi Chicaner teki vaikutuksen kilpailun tuomaristoon.

32 kruunusillat Design competiton on bridges for a heritage site.

34 sekaisin Ce-merkistä CEmerkintä tulee pakolliseksi 1.7.2013 noin 4000 suomalaiselle yritykselle.

38 Työsopimus ja kilpailukielto Kilpailukieltoon liittyvät kysymykset askarruttavat monen mieltä.

41 riLissä tapahtuu Tekniikan museolla tapahtuu ja vaalitoimikunnalla on asiaa Lisäksi juoksua, purjehdusta ja golfia.

46 Grillissä Mitä laittaa tänä kesänä grilliin LIVIn uusi puheenjohtaja Pekka Takki?

48 rakennusten kantavien rakenteiden tarkastus-menettely Gunnar Åströmin tilannekatsaus.

50 increasing the capacity of activated sludge plant Anna Mikolan tohtorinväitös.

53

Rakennustekniikka The Finnish Civil Engineering Construction Journal

69. vuosikerta

Aikakauslehtien Liiton jäsen

Julkaisija ja kustantaja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Töölönkatu 4, 00100 Helsinki

Painosmäärä Keskimäärin 6000 kpl

Päätoimittaja Helena Soimakallio [email protected]

Toimitus Helena Soimakallio [email protected] Ritva Solasaari [email protected] Teemu Vehmaskoski [email protected] Jaana Henell [email protected]

Taitto Jaana Henell

Ilmoitusmyynti Helena Soimakallio [email protected] Ritva Solasaari [email protected]

Kansikuva Shutterstock

Palaute ja juttuideat Helena Soimakallio [email protected]

Toimituksen osoite Rakennustekniikka c/o Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Töölönkatu 4, 00100 Helsinki

Painopaikka Forssa Print ISSN 22430369

Rakennustekniikka

30

Towards user-oriented suburb renovation Oulun SB13konferensin parhaaksi valittu artikkeli.

26

11

61 62

uutuusjulkaisuna Hanaa! Viimeinen silaus


ympäristöministeriö asetti työryhmän edistämään laajarunkoisten hallien rakenteellista turvallisuutta

Laajarunkoisten hallien rakenteellisen turvallisuutta edistävä työryhmä aloitti toimintansa toukokuun lopulla. Ryhmän tehtävänä on alan yhteisten toimintamallien valmistelu ja niistä sopiminen, tiedon välittäminen, koordinointi sekä asiaa koskevien lainsäädäntöhankkeiden valmistelun tukeminen.

Viime helmikuussa Laukaalla ta-pahtuneen maneesionnettomuu-den jälkeen ympäristöministe-riö käynnisti joukon toimia, joilla pyritään parantamaan laajarun-koisten hallien rakenteellista turvallisuutta.

”On hienoa, että laaja-alainen yhteistyö laajarunkoisten hallien turvallisuuden parantamiseksi on käynnissä. Tätä tärkeää asiaa ei ole näin kesän korvallakaan syytä unohtaa. Nyt kannattaa varautua

jo tulevaan talveen tarkastamalla rakenteet ja tekemällä tarvittavat korjaukset”, sanoo asuntoja vies-tintäministeri Pia Viitanen.

Ympäristöministeriö valmis-telee lainsäädäntöä, jolla pyri-tään vähentämään laajarunkois-ten hallien sortumavaaraan liitty-vää onnettomuusriskiä. Esityksen on määrä valmistua kuluvan hal-lituskauden aikana. Lisäksi ympä-ristöministeriö valmistelee kan-sallista laajarunkoisten hallien

tietokantaa.Toimintaryhmään kuuluu laaja

joukko muun muassa rakennus- ja kiinteistöalan sekä kuntien ja mui-den ministeriöiden edustajia. Pu-heenjohtajana toimii ympäristö-ministeriön rakennetun ympäris-tön ylijohtaja Helena Säteri. Toi-mintaryhmän toimikausi päättyy 31.12.2014. ■

ELY-keskusten ympäristöasioita koskeva asiakaspalvelu keskitetään

Uusi valtakunnallinen Ympäristöasioiden asiakaspalvelukeskus aloitti toimintansa 1.3.2013. Keskus palvelee vuonna 2013 elin-keino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) asiak-kaita vesilain valvontaa ja vesihuoltoa koskevissa asioissa sekä antaa ympäristöasioiden yleisneuvontaa. Tavoitteena on, että pal-velu laajenee vuodesta 2014 alkaen myös muihin ELY-keskusten hoitamiin ympäristöasioihin.

"Keskus neuvoo puhelimitse ja sähköpostitse kansalaisia, yrityksiä ja yhteisöjä suomeksi ja ruotsiksi. Meiltä voi kysyä esimerkiksi ran-tojen ruoppauksista, laiturin ra-kentamisesta tai vesiosuuskunnan perustamisesta", kertoo keskusta luotsaava asiakaspalvelupäällikkö Sirkka Lahtinen. "Kesällä vas-taamme myös levätiedusteluihin."

Keskitettyä asiakaspalvelua pi-lotoidaan vuonna 2013 Pirkan-maan ja Etelä-Savon ELY-keskuk-sessa. Kahdessa kuukaudessa yh-teydenottoja on ollut lähes 500. Enemmistö on koskenut yleisneu-vontaa. Asiakkaita ovat askarrutta-neet esimerkiksi vedenkorkeudet, ruoppaukset ja hulevesien johta-minen pois tontilta. ■

Ympäristöasioiden asiakaspalvelun

yhteystiedot

Puh. 0295 020900 asiakaspalvelu

(ma-pe klo 9-16, paitsi 1.-31.7. ma-pe klo 9-15)

Tfn 0295 020901 kundservice

(må-fre kl. 9-16, 1.-31.7. må-fre kl. 9-15)

Sähköposti: ympariston.asiakaspalvelu@ely-

keskus.fi

www.ely-keskus.fi/palaute (valitsemalla palautteen

aiheeksi Ympäristö)


Suomen Kauppakeskusyhdistys ry järjesti kilpailun Suomen merkit-tävimmästä kauppakeskusteosta neljännen kerran. Kilpailun tuo-mariston mukaan Willa on tiivis-tänyt Hyvinkään kaupunkiraken-netta kaupallisen keskustan ympä-rille, ja näin uudistanut keskustan toiminnallisuutta, palvelukykyä ja vetovoimaisuutta. Willa on elä-vöittänyt Hyvinkään keskustaa ja mahdollistanut kaupungin palve-luiden siirtymisen uudelle tasolle, kun sinne on tullut lähes 70 uutta toimijaa ja 600 uutta työpaikkaa.

”YIT lähti mukaan Hyvinkään keskustan kehittämiseen vuonna 2005 ostamalla Hyvinkään van-han postitalokiinteistön. Heti tä-

män jälkeen käynnistyi yhteistyö Hyvinkään kaupungin ja alueen muiden kiinteistönomistajien kes-ken tavoitteena luoda elinvoimai-nen kaupallinen keskustakortteli”, toteaa yksikönjohtaja Heikki K. Hannukkala YIT:ltä.

Vuoden kauppakeskusteko -kil-pailun tuomaristo antoikin kiitosta Willan toimijoille siitä, että yh-teistyön ansiosta arvokas kulttuu-rimiljöö on kehitetty vetovoimai-seksi kaupunkikeskustaksi.

Kauppakeskus Willa valmistui Hyvinkään ydinkeskustaan kah-dessa vaiheessa, joista YIT:n ke-hittämä ja toteuttama ensimmäi-nen vaihe avattiin maaliskuussa vuonna 2012. Willassa on kaksi Kuvat: YIT ja SRV Yhtiöt Oyj

isoa päivittäistavarakauppaa, ta-varatalo, liikuntakeskus, lääkäri-asema, posti, yli 20 ravintolaa ja kahvilaa sekä yli 70 muodin ja eri-koiskaupan myymälää. Yhteensä liikkeitä on yli 100, vuokrattavaa liikepinta-alaa noin 54 000 m² ja pysäköintipaikkoja 1 600. Willassa kävi avausvuonna 4,1 miljoonaa asiakasta. ■

kauppakeskus Willa Hyvinkäällä on Vuoden kauppakeskusteko 2013

YIT:n kauppakeskus Willa on voittanut Vuoden Kauppakeskusteko 2013 -kilpailun ”Hyvinkään keskustan uudistaminen” -teollaan.


Kulttuuriympäristön tekijät -kil-pailuun voi osallistua ideoimalla uusi käyttötarkoitus esimerkiksi tyhjillään, vajaakäytössä tai purku-uhan alla olevalle rakennukselle tai rakennelmalle.

Osallistua voivat vähintään kahden hengen ryhmät, joiden jä-senet ovat syntyneet vuonna 1995 tai sen jälkeen. Ryhmä voi muo-dostua esimerkiksi harrastus- tai kaveriporukasta, koululuokasta tai opiskelijaryhmästä. Kilpailun voit-tajana palkitaan yksi ryhmä 500 eurolla. Kaikki osallistujat saavat kunniakirjan. Kilpailuun voi osal-listua 15. marraskuuta asti.

Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu on osa Euroopan raken-nusperintöpäivien ohjelmaa. Vuo-den 2013 teemana on ELÄKÖÖN RAKENNUS! Suomessa on paljon erilaisia rakennuksia, joiden käyt-tötarkoitus on muuttunut. Tee-man kautta halutaan tuoda esiin vanhojen rakennusten, rakennus-kokonaisuuksien ja rakennelmien uusiokäyttöä.

Yhdistykset, museot, koulut ja muut kiinnostuneet tahot ovat ter-vetulleita järjestämään rakennus-perintöpäivien tapahtumia. Vuosi-teeman mukaisesti avointen ovien päiviä tai tutustumiskäyntejä toi-votaan erityisesti kohteisiin, joi-den käyttötarkoitus on muuttu-nut. Tapahtumien pääviikonloppu

on 6.–8. syyskuuta, mutta ohjel-maa voi järjestää myös muuna ajankohtana.

Euroopan rakennusperintöpäi-viä koordinoivat Suomessa ym-päristöministeriö, Museovirasto, Opetushallitus, Suomen Kotiseu-tuliitto ja Suomen Kulttuuriperin-tökasvatuksen seura ry. ■

kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu etsii uusia käyttötarkoituksia rakennuksille

Bändikämppä autokaupassa, mediapaja meijerissä vai skeittirata vanhassa tehtaassa? Mikä rakennus ansaitsee uuden elämän? Euroopan rakennusperintöpäivät käynnistää lapsille ja nuorille Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailun, joka kannustaa keksimään uusia käyttötarkoituksia unohdetuille rakennuksille.

Euroopan rakennusperintöpäivät

Tavoitteena on lisätä paikallisen rakennetun kulttuuriympäristön tuntemusta ja arvostusta osana

eurooppalaista kulttuuriperintöä sekä kannustaa kansalaisia osallistumaan rakennusperintömme vaalimiseen ja

suojeluun.

Päiviä vietetään Euroopan neuvoston ja Euroopan komission aloitteesta. Joka syksy 50 maassa noin 20 miljoonaa ihmistä

osallistuu rakennusperintöpäivien tapahtumiin.

Suomessa rakennusperintöpäiviä koordinoivat ympäristöministeriö, Suomen Kotiseutuliitto, Museovirasto, Opetushallitus ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura

ry.

Rakennusperintöpäivien vuoden 2013 teema on ELÄKÖÖN RAKENNUS! Tapahtumien pääviikonloppu on 6.–8.9.2013.

■■ Lisätietoja ja osallistumisohjeet (Rakennusperintö.fi)

■■ Rakennusperintö ja kulttuuri-ympäristö (ymparisto.fi)


Näistä liikenteen osuus on suurin. Mahdollisten ympäristön kannalta haitallisten tukien yhteenlaskettu summa on lähes kolme miljardia euroa vuodessa ja ne ovat pääosin epäsuoria verotukia. Selvitys väit-tää, että tuet lisäävät merkittävästi fossiilisten polttoaineiden ja tur-peen käyttöä sekä siitä ilmastolle aiheutuvia vaikutuksia. Niillä on merkittäviä vaikutuksia myös ve-sistöjen tilaan, ilmanlaatuun sekä luonnon monimuotoisuuteen.

”Maailmanlaajuisesti fossii-lisia tuetaan edelleen kaksi ker-taa enemmän kuin vähäpäästöisiä energialähteitä. Kannustimet on muutettava sellaisiksi, että voidaan siirtyä puhtaisiin ratkaisuihin. Muutos voi tapahtua alan sisällä niin, että tuetaan vähäpäästöisiä ratkaisuja fossiilisten sijaan”, ym-päristöministeri Ville Niinistö to-teaa asiasta annetussa tiedotteessa.

Ympäristöministeriön mukaan osa liikenteen tuista ohjaa liikku-mis- ja asumisvalintojamme auto-riippuvaisempaan suuntaan. Par-haillaan ministeriöissä valmistau-dutaankin liikenteeseen liittyvien verotuskäytäntöjen uudistamiseen.

Ministeriö on huolissaan myös energiasektorin verotuista ja huo-mauttaa niiden olevan huomatta-van suuria verrattuna esimerkiksi ilmastotoimien rahoitukseen. Mi-nisteriössä nähdään, että tukien

ym: suomessa on ympäristölle haitallisia tukia lähes kolmen miljardin edestä

Ympäristöministeriö on julkaisut selvityksen ympäristön kannalta haitallisten tukien määrästä Suomessa. Sen mukaan ympäristön kannalta haitallisia tukia on Suomessa lähinnä energia-, liikenne- ja maataloussektoreilla.

karsiminen ja uudelleen suuntaa-minen tarjoaa merkittävän mah-dollisuuden ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Maataloustuista ympäristömi-nisteriö toteaa, että ne perustuvat EU:n yhteiseen maatalouspolitiik-kaan, jonka menojen osuus EU:n budjetista on merkittävä. Yhteinen maatalouspolitiikka luo raamin maataloustuille, mutta kansallisilla toimilla on varmistettava niiden ympäristövastuullisuus. Maatalous on suurin yksittäinen vesistöjen ravinnekuormittaja: maatalouden osuus ihmisen aiheuttamista fos-forikuormituksesta vesistöihin on noin 65 ja typen päästöistä noin 55 prosenttia.

Taustoittava selvitys toteutet-tiin osana laajempaa valmistelu-prosessia, jonka valtionvarainmi-nisteriö käynnisti yhteistyössä ym-päristöministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, maa- ja met-sätalousministeriön sekä työ- ja

elinkei noministeriön kanssa. Ym-päristölle haitallisten tukien taus-takartoitus sisältyy pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmaan, jonka tavoitteena on ekologisesti kestävää kasvun ja työllisyyden edistäminen. ■

Hallitus vauhdittaa kohtuuhintaisen asuntotuotannon edistämistäValtioneuvosto on päättänyt väliaikaisesta asetusmuutok-sesta, jolla alennetaan korko-tukilainojen omavastuukor-koa ja lievennetään perus-parannuskorkotukilainojen myöntämisedellytyksiä.

Lisäksi valtioneuvosto antoi edus-kunnalle lisätalousarvion, jossa ehdotetaan merkittäviä lisäyk-siä tämän vuoden määrärahoihin, joilla edistetään kohtuuhintaista asumista.

Väliaikaisella asetusmuutok-sella lainansaajan maksettavaksi jäävä omavastuukorko laskee 1,7 prosentista 1 prosenttiin niissä korkotukilainoissa, joita myönne-tään uusien, muille kuin erityis-ryhmille tarkoitettujen vuokra-asuntojen rakentamiseen. Lisäksi perusomavastuuta alennetaan 3,4 prosentista 2,35 prosenttiin lai-noissa, jotka myönnetään vuokra-asuntojen perusparantamista var-ten. Muita korkotukilainan eh-toja ei muuteta. Valtion tukemaan asuntojen kokonaistuotantoon


osoitettava korkotukilainoituk-sen hyväksymisvaltuus päätetään vuosittain valtion talousarvion yhteydessä.

Lisäksi asetusta muutetaan niin, että perusparannuskorkotu-kilainoituksen myöntämisedelly-tyksiä lievennetään. Jatkossa Asu-misen rahoitus- ja kehittämiskes-kus ARA voi erityisestä syystä hy-väksyä myös alle 20 vuotta sitten valmistuneen tai laajan peruspa-rannuksen kohteena olleen raken-nuksen perusparannuslainan kor-kotukilainaksi. Perusparannuslai-nan korkotukilainaksi hyväksy-mistä koskevaksi edellytykseksi jää kuitenkin edelleen, että rakennuk-

sen valmistumisesta tai laajasta pe-rusparannuksesta on kulunut 15 vuotta.

Asetusmuutos tulivat voimaan 1.6.2013. Alennettua omavastuu-korkoa sovelletaan lainoihin, joi-den kohteena olevien asuntojen rakennussuunnitelmat ja -kus-tannukset on hyväksytty aikaisin-taan 1.4.2013 ja jotka ARA hyväk-syy korkotukilainoiksi viimeistään 31.12.2015. Lainoille maksetaan uusien ehtojen mukaista korko-tukea siihen saakka, kun lainojen korkotuki päättyy.

Lisäksi hallitus esitti, että Kruu-nuasunnot Oy:n yleishyödylliseksi yhtiöksi nimettyä tytäryhtiötä A-

kruunu Oy:ta pääomittettaisiin 30 miljoonalla eurolla. A-Kruunu Oy ryhtyy tuottamaan ja omistamaan kohtuuhintaisia vuokra-asun-toja ARAn korkotuella Helsingin seudulla.

Hallitus esitti myös käynnistys-avustuksia Helsingin seudulle yh-teensä 10 miljoonaa euron edestä. Avustuksen suuruus on 10 000 eu-roa asuntoa kohden, kuitenkin jul-kisyhteisöjen omistamille yhtiöil le 5 000 euroa asuntoa kohden. Aiem pina vuosina käytössä ollee-seen käynnistysavustukseen erona on se, että avustus vähentää raken-nettavan kohteen omarahoitus-osuutta. Näin käynnistysavustus

parantaa erityisesti pienten ja kes-kisuurten rakennuttajien mahdol-lisuuksia rakentaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.

Erityisryhmien asuntoja var-ten myönnettäviä investointiavus-tuksia esitettiin lisättäväksi 10 mil-joonalla eurolla ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman to-teuttamiseksi. Lisäksi kunnallis-tekniikka-avustuksen valtuutta esitettiin korotettavaksi 5 miljoo-nalla 15 miljoonaan euroon.

Hallituksen esitys ARA-asumi-sen kohtuuhintaisuuden edistä-mistä koskeva säädöskokonaisuus on parhaillaan lausuntokierrok-sella. ■

Oulun yliopisto aloittaa yhdyskuntatekniikan Di-koulutuksenOulun yliopistossa käynnistyy ke-säkuussa yhdyskuntatekniikan DI-tutkintoon tähtäävä erilliskou-lutus. Pääaineena on liikenne- ja kuljetusjärjestelmät ja sivuaineena väylärakentaminen.

Koulutus toteutetaan Tam-pereen teknillisen yliopiston (TTY) ja Oulun yliopiston yh-teistyönä. Tampereen teknillinen yliopisto vastaa opiskelijavalin-nasta ja myöntää tutkinnot. Kou-lutusohjelman sisältö ja tavoit-teet ovat TTY:n vaatimusten mu-kaisia. Koulutuksen toteutuksesta vastaavat TTY ja Oulun yliopisto yhdessä.

Kaksivuotiseen koulutukseen haetaan ammattikorkeakoulussa rakennustekniikan alan tai lä-hialan tutkinnon suorittaneita in-sinöörejä sekä muiden alojen DI-tutkinnon suorittaneita henkilöitä. Tavoitteena on, että ensimmäiset 30 rakennustekniikan diplomi-in-sinööriä valmistuvat 2015.

Pohjois-Suomessa rakennus-tekniikan ammattilaisten tarve on lähivuosina noin 40 henki-löä vuosittain. Nyt käynnistyvällä koulutuksella pystytään vastaa-maan laajasti Pohjois-Suomen ra-kentamisosaamisen tarpeisiin, aina liikenne- ja väylärakentami-sesta talo- ja kaivosrakentamiseen saakka.

Pääosa koulutuksen rahoituk-sesta toteutetaan EU-rakennera-hastoista. Rahoitukseen ovat osal-listuneet merkittävällä panoksella myös Oulun rakennustekniikan säätiö ja Oulun kaupunki. ■


”Uudistunut energiatodistuslain-säädäntö edellyttää, että energia-luokka ilmenee myös myyntiesit-teestä. Lisäksi energiatodistuksen on oltava nähtävillä asuntoesitte-lyssä ja se on annettava alkupe-räisenä tai jäljennöksenä ostajalle tai vuokralaiselle kaupan- tai so-pimuksenteon yhteydessä”, kertoo toimitusjohtaja Jukka Malila Kiin-teistönvälitysalan Keskusliitosta.

Energiatodistus tulee konkreet-tisesti mukaan asuntojen mark-kinointiin. Ammattilaisten laati-mien 10 vuotta voimassa olevien energiatodistusten avulla asuk-kaat ja asunnonostajat voivat ver-tailla itse rakennusten – ei ihmis-ten käyttötottumusten – energia-tehokkuutta sekä tunnistaa onko talo ympäristön ja luonnonvarojen käytön kannalta energiapihi vai energiasyöppö.

Energiatodistuksen hankki-misesta vastaa lähtökohtaisesti ta-loyhtiön hallitus ja sen hankinta kannattaa yhdistää kuntoarvion tai energiakatselmuksen laadin-nan yhteyteen, jolloin taloyhtiö voi säästää satoja euroja. Energia-todistusten käyttöä valvoo Asu-misen rahoitus- ja kehittämiskes-kus ARA, joka voi antaa kehotuk-sen, varoituksen ja tehostaa käs-kyjä teettämisuhalla eli ARA voi teettää todistuksen laiminlyöjän kustannuksella.

”Energiatodistuksen suuri hyöty on se, että taloyhtiö saa to-distuksen mukana parannuseh-dotuksia siitä, miten rakennuksen energiatehokkuutta on mahdol-lista parantaa. Laatijan on otettava kantaa myös rakennuksen ener-giatehokkaaseen käyttöön ja yllä-pitoon, vaikka ne eivät itse ener-gialuokkaan vaikutakaan. Ener-gialuokka määritellään asteikolla A–G ja sitä voidaan korottaa erilai-silla korjaustoimenpiteillä”, kertoo Kiinteistöliiton energia-asiantun-tija Petri Pylsy.

”Energialuokkaan vaikuttavat muun muassa rakennuksen ulko-seinien, ikkunoiden ja yläpohjan lämmöneristävyyden taso. Lisäksi siihen vaikuttaa esimerkiksi läm-mitysmuoto ja se, onko rakennuk-sessa lämmöntalteenotto. Myös toteutuneet kulutustiedot on esi-tettävä aina todistuksessa, kun ne ovat olemassa”, Pylsy kuvaa.

Uudessa laissa luokitusasteik-koa on kiristetty ja todistuksen laadintatapaa muutettu. Esimer-kiksi tyypilliset uudiskohteet si-joittuvat C-luokkaan. Uuden lain mukaisesti laadittu energiatodis-tus merkitsee vanhaan tapaan ver-rattuna sitä, että taloyhtiö putoaa todennäköisesti yhdestä kolmeen yksikköä huonompaan luokkaan. Ilmoituksissa vanhan lain aikana laaditut, mutta edelleen voimassa

olevat, todistukset erotellaan uu-sista lisäämällä vanhan energialuo-kan tunnukseen alaindeksi 2007.

Touko-kesäkuun vaihteessa voimassa olleet vanhan lain mu-kaiset erilliset energiatodistukset ovat käyttökelpoisia 10 vuotta laa-timishetkestä ja osana isännöitsi-jäntodistusta annetut todistukset vuoden 2014 loppuun asti. Lisäksi uutta energiatodistuslakia sovel-letaan rivi- ja ketjutaloihin vasta 1.7.2014 ja ennen vuotta 1980 käyttöön otettuihin omakoti- ja paritaloihin 1.7.2017 lähtien.

Todistuksia voivat jatkossa laa-tia vain pätevyyden omaavat, re-kisteröidyt henkilöt ja uusi laadin-tatapa on samanlainen sekä ole-massa oleville rakennuksille että uudiskohteille. Uudet energiato-distukset ovat rakennuskohtaisia.

Vanhojen asunto-osakkeiden kauppoja tehtiin Suomessa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yli 76 000, vanhojen omakotita-lojen kauppoja 13 500 ja uusien omistus asuntojen kauppoja noin 24 500. Yhteensä asuntokauppoja tehtiin Suomessa viime vuonna noin 114 300. ■

Asuntojen myynti- ja vuokraus- ilmoituksissa oltava energialuokka

Asuntojen myynti- ja vuokrausilmoituksiin sekä asuntoesitteisiin on merkittävä kerrostalojen ja vuoden 1980 jälkeen valmistunei-den omakoti- ja paritalojen energialuokka 1.6.2013 lähtien. Ener-giatodistus vaaditaan asunnon vuokraus- ja myyntitilanteissa.


Aallon mekin ansaitsemmeTeksti: HeLenA sOimAkALLiO

Aalto-yliopisto on asettanut tavoitteekseen nousta maail-man kärkiyliopistojen joukkoon vuoteen 2020 mennessä. Ta-voitteen saavuttamiseksi se on laatinut strategian, kerän-nyt 700 miljoonan euron pää-oman, rakentanut uuden or-ganisaation ja uudistanut koulutusohjelmat. Rakenta-jat ovat viime vuodet juos-seet karavaanin rinnalla hauk-kuen, mutta nyt tilanne on muuttumassa.


yliopistouudistus ja arvioinnit pohjustivat muutoksiaSuomen hallitus asetti vuosituhan-nen vaihteen lähestyessä tavoit-teekseen kehittää suomalaista kou-lutus- ja tutkimusjärjestelmää si-ten, että se vastaisi paremmin kan-sainvälistymisen haasteisiin sekä väestörakenteen, työelämän ja toi-mintaympäristön muutoksiin. Uu-distuksen keskeinen osa oli vuo-den 2010 yliopistolain muutos, jonka seurauksena yliopistot ir-tautuivat valtiosta itsenäisiksi jul-kisoikeudellisiksi oikeushenki-löiksi tai yksityisoikeudellisiksi säätiöiksi.

Samaan aikaan useissa koti-maisissa ja kansainvälisissä selvi-tyksissä määriteltiin toimenpiteitä, joilla suomalaista tutkimus- ja in-novaatiostrategiaa ja korkeakoulu-tusta voitaisiin kehittää. Arvioin-neissa korostettiin kansainvälisesti kilpailukykyisen tutkimusjärjes-telmän tarvetta. Toimissa kaivat-tiin muun muassa suuririskisen ja korkealaatuisen perustutkimuksen laajentamista, akateemisten urajär-jestelmien synnyttämistä, korkea-koulujen välisen työnjaon selkeyt-tämistä, tutkimuksen ja opetuksen infrastruktuurin kehittämistä sekä ”teknisten ja sosiaalisten innovaa-tioiden integroitua kehittämistä”.

Aalto syntyi ennätysvauhtiaLähtötilanteessa Suomessa oli 21 yliopistoa tai korkeakoulua 11 paikkakunnalla, sekä 1990-luvulla perustetut 31 ammattikorkeakou-lua 24 paikkakunnalla. Tämä näh-tiin opetushallinnossa liian suu-reksi määräksi.

Taideteollisen korkeakoulun rehtori Yrjö Sotamaa ehdottikin 2005, että Taideteollinen korkea-koulu, Teknillinen korkeakoulu ja Helsingin kauppakorkeakoulu yh-distettäisiin kolmen kampuksen innovaatioyliopistoksi.

Uusi yliopisto syntyi, kun ope-tusministeriön suunnitteluryhmä

sisällytti sen opetusministeri Antti Kalliomäelle antamaansa esityk-seen ja sen toteuttamisesta sovit-tiin Vanhasen II hallituksen halli-tusohjelmassa huhtikuussa 2007. Suomen hallitus teki virallisen päätöksen innovaatioyliopiston perustamisesta marraskuussa.

Aallosta tehtiin suomalai-sen yliopistouudistuksen kärki-hanke ja sen valmistelu alkoi liki 500 henkilön voimin pikimmiten niin kutsutun Sailaksen raportin pohjalta.

Keväällä 2008 järjestettiin ni-mikilpailu, johon tuli yhteensä 1600 ehdotusta. Nimeksi vahvis-tettiin Aalto-yliopisto (ruotsiksi Aalto-universitetet ja englanniksi Aalto University). Uuden yliopis-ton säädekirja allekirjoitettiin ju-hannuksena samana vuonna, ja Aalto-korkeakoulusäätiön hallitus aloitti työnsä elokuussa. Hallitus nimitti yliopiston ensimmäiseksi rehtoriksi FT Tuula Teerin.

Aalto-yliopisto aloitti viralli-sesti toimintansa 1.1.2010, jolloin Helsingin kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Tek-nillinen korkeakoulu yhdistyi-vät. Opiskelijoita uudessa yliopis-tossa on noin 20 000 ja henkilös-töä noin 5 000, joista professoreita noin 350.

rakentajat ja Aallon rahoitusHallitus ehdotti Aalto-yliopiston hallinnon mukaista säätiömal-lia muillekin yliopistoille maalis-kuussa 2008. Mallissa valtioneu-vosto määrää hallituksen viisi jä-sentä ja elinkeinoelämä kaksi. Porkkanana oli raha: Yliopisto saisi valtiolta 2,5 kertaa niin paljon peruspääomaa kuin se saa kerättyä yksityisiltä rahoittajilta.

Aallon tavoitteena oli koota lahjoitusten kautta 200 miljoonaa euroa, jolloin Suomen valtio sitou-tui sijoittamaan säätiöpääomaan maksimissaan 500 miljoonaa eu-roa. Varainhankinta sai lentävän

lähdön, kun teknologiateol lisuus kokosi yhteensä noin 108 mil-joonan lahjoitukset. Lahjoitusten avulla se halusi varmistaa alansa kannalta tärkeiden koulutusalojen tukemisen uudessa Aallossa.

Kiinteistö- ja rakentamisalalta lahjoituksia tehtiin myös ahke-rasti sekä yritysten, järjestöjen, säätiöiden ja yksityishenkilöi-den toimesta, mutta noin 8 mil-joonan euron potti ei riittänyt edes välieriin kilpailussa Aallon hallituspaikoista.

maailmanluokan yliopistoksi vuoteen 2020 mennessäAallon tavoitteet ovat alusta saakka olleet hyvin kunnianhimoiset. Sille on asetettu strategisia tavoitteita niin tutkimuksen ja opetuksen, yhteiskunnallisen vaikuttamisen, taiteellisen toiminnan kuin kan-sainvälistymisenkin suhteen.

Erityisesti tutkimuksellisuus ja kansainvälisyys ovat Aaltoa lei-maavia piirteitä. Yliopisto haluaa olla kansainvälisesti arvostettu monialainen tutkimusyliopisto. Tutkimusta tukee kansainvälinen ja monikulttuurinen oppimisyh-teisö. Myös marssijärjestys on sel-västi ilmoitettu; opetus perustuu tutkimukseen.

Yhteiskunnallisesta vaikutta-vuudesta strategiaan on kirjattu, että ”Aalto-yliopisto on yhteiskun-nan tarpeet ymmärtävä, niitä en-nakoiva ja niihin vaikuttava toi-mija, joka korkeatasoisen tut-kimuksen ja opetuksen keinoin edistää yhteiskunnan ja sen jä-senten hyvinvointia ja elämän-laatua.” Kärjistäen Aallon tavoit-teena on tuottaa huippututkimusta ja -tutkijoita, ei soveltavaa tutki-musta tai asiantuntijoita työelä-män tarpeisiin.

Aalto on kuuden korkeakoulun muodostama kokonaisuusAalto-yliopisto koostuu kuudesta korkeakoulusta: Insinööritietei-


den korkeakoulu, Kemian teknii-kan korkeakoulu, Perustieteiden korkeakoulu, Sähkötekniikan kor-keakoulu, Kauppakorkeakoulu sekä Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu.

Näistä insinööritieteiden, ke-mian tekniikan, perustieteiden ja sähkötekniikan korkeakoulut syntyivät alkuperäisen Teknilli-sen korkeakoulun jakamisen tu-loksena vuoden 2011 alussa. Vas-taavasti Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu muodostui, kun Tai-deteollisen korkeakoulun ja Insi-nööritieteiden korkeakoulun ark-kitehtuurin laitos yhdistyi vuoden 2012 alussa.

rakennetun ympäristön tutkimus ja opetus keskitetysti insinööritieteiden korkeakoulussaRakennetun ympäristön tutkimus ja opetus on Aallossa keskitetty In-sinööritieteiden korkeakouluun, jonka laitoksia ovat energiatek-niikka, koneenrakennustekniikka, maankäyttötieteet, rakennustek-niikka, sovellettu mekaniikka sekä yhdyskunta- ja ympäristö-tekniikka. Insinööritieteiden kor-keakoulussa toimii lisäksi erilli-sinä yksiköinä Yhdyskuntasuun-nittelun tutkimus- ja koulutus-keskus (YTK), Energiatekniikan

instituutti ja Talotekniikan insti-tuutti. Korkeakoulun painopiste-alueita ovat ilmaston lämpenemi-nen, energian säästö ja luonnonva-rojen kestävä hyödyntäminen.

rakennustekniikan laitos tuottaa rakentajatRakennustekniikan laitos perus-tettiin jo vuoden 2008 alussa, kun silloisen Teknillisen korkeakoulun hallinnonuudistuksessa yhdistet-tiin osastoja tiedekunniksi ja labo-ratorioita laitoksiksi. Laitoksen ni-meksi tuli tällöin Rakenne- ja ra-kennustuotantotekniikan laitos. Laitoksen nimi muutettiin uudessa Aallossa vuoden 2011 alussa Ra-kennustekniikan laitokseksi.

Rakennustekniikan laitos muo-dostettiin yhdistämällä kuusi van-han Rakennus- ja ympäristö-tekniikan osaston yksikköä: Ra-kentamistalouden, Rakenteiden mekaniikan, Rakennusmateriaa-litekniikan, Sillanrakennusteknii-kan, Talonrakennustekniikan ja Teräsrakennetekniikan laborato-riot sekä Talotekniikan instituutti.

Rakennustekniikan laitos antaa opetusta ja tekee tutkimusta perin-teisillä ”raksan” osa-alueilla, kuten rakennetekniikassa ja rakenteiden mekaniikassa, rakennusmateriaali- ja rakennustuotantotekniikassa,

rakennusfysiikassa ja rakenteiden käyttöiän hallinnassa, rakentamis-taloudessa ja talotekniikassa sekä tietoyhdennetyssä rakentamisessa (BIM).

maankäyttötieteiden laitos kouluttaa kiinteistöosaajat

Aalto-yliopiston maanmittaus-tieteiden laitos ja Yhdyskunta-suunnittelun tutkimus- ja koulu-tuskeskus YTK yhdistyivät 2012 muodostaen maankäyttötietei-den laitoksen. Laitoksen ytimen muodostavat geomatiikka ja kiin-teistötalous sekä maankäytön suunnittelu.

Laitoksella toimii kolme tutki-musryhmää, joiden yhteisiä pai-nopistealueita ovat muun muassa digitaalinen rakennettu ympäristö (Smart and Livable Cities) sekä il-mastonmuutosvaikutusten mittaa-minen, mallintaminen ja hallinta (Modeling and Managing Climate Change Impacts).

yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos jatkaa vesi- ja ympäristötekniikan perinteitäYhdyskunta- ja ympäristöteknii-kan laitoksen juuret ovat TKK:n rakennusinsinööriosastossa. Lai-


Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 opintopistettä)

Kone- ja rakennustekniikka(150 aloituspaikkaa)

Energia-ja ympäristötekniikka(95 aloituspaikkaa)

Rakennettu ympäristö(45 aloituspaikkaa)

Perus- opinnot 70 op

Pääaineopinnot 50+10 op



Sivuaine 25 op

Vapaasti valittavat opinnot 25 op

Diplomi-insinöörin tutkinto (120 opintopistettä)

Pääaineopinnot 60 op

Diplomityö 30 op

Vapaasti valittavat opinnot 30 op

Diplomi-insinöörien koulutus uudistuu Insinööritieteiden korkeakoulussa

Kolmivuotinen tekniikan kandidaatin tutkinto (TkK) luo perustan osaamiselle, jota syvennetään kaksivuotisessa diplomi-insinöörin (DI) tutkinnossa.

Tekniikan kandidaattien ja diplomi-insinöörien koulutus uudistuu Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa vuosina 2013–2016. Diplomi-insinöörikoulutus jaksotetaan eurooppalaisesti yhteensopivaksi selvästi kahteen vaiheeseen: kolmivuotiseen kandidaattivaiheeseen ja kaksivuotiseen maisterivaiheeseen. Uudet kandidaattiohjelmat alkavat syksyllä 2013, ja diplomi-insinöörin tutkintoon johtavat, kaksivuotiset maisteriohjelmat vuonna 2016.

Suurin muutos insinööritieteiden korkeakoulussa koskee kandidaatinkoulutusta, joka on tulevaisuudessa lavea polyteknillinen väylä ja palvelee useita maisteriohjelmia. Lisäksi tavoitteena on ollut tuottaa opiskelijalle tulevai-suuden insinööriosaamista ja tukea opiskelijoiden liikku-vuutta. Kandidaattikoulutuksen hakukohteita on aiempaa vähemmän ja myös sisäänottoa supistetaan. Vastaavasti maisterivaiheen aloituspaikkoja lisätään ja varataan tilaa omien kandien lisäksi kyvykkäille opiskelijoille kotimaasta ja ulkomailta. Tavoite diplomi-insinöörien koulutusmää-ristä säilyy ennallaan. Lisäksi tavoitteena on lyhentää opiskeluaikoja parantamalla opiskelumotivaatiota

Tekniikan alalle uudet kandidaattiohjelmat

Insinööritieteiden korkeakoulussa on yksi kandidaatin koulutusohjelma, jossa on kolme hakukohdetta eli kandi-daattiohjelmaa: kone- ja rakennustekniikka (vastuupro-fessori Jani Romanoff), energia- ja ympäristötekniikka (vastuuprofessori Martti Larmi) ja rakennettu ympäristö (vastuuprofessori Raine Mäntysalo).

Kandidaattiohjelmat ovat laaja-alaisia ja ne tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden löytää oman alansa ennen

maisteriohjelman valintaa. Tutkintouudistus edistää liikkuvuutta yliopiston sisällä siten, että sivuaineen kaut-ta on mahdollista hakeutua muihin maisteriohjelmiin Insinööritieteiden korkeakoulussa tai Aalto-yliopistossa. Kandidaattiohjelmassa kurssit toteutetaan pääsääntöi-sesti suomeksi, ja opetusmateriaali on osittain englan-ninkielistä.

Tulevaisuuden diplomi-insinöörit valmistuvat maisteriohjelmista

Insinööritieteiden kandidaattikoulutusohjelmaan hyväk-sytty saa samalla oikeuden suorittaa diplomi-insinöörin tutkinnon maisteriohjelmassa (master´s programme). Kandidaattiohjelmia vastaavat maisteriohjelmat on esitetty alla olevassa tutkinnon rakennekuvassa. Tarvit-taessa korkeakoulu päättää valintakriteereistä erityisen suosittuihin maisteriohjelmiin.

Maisteriohjelmissa englanninkielisen opetuksen osuus lisääntyy selvästi. Lisäksi uudet tutkinnot on rakennettu siten, että opiskelijavaihtoon ja ulkomaanhar-joitteluun lähteminen on aiempaa joustavampaa.

Korkeakoulu tarjoaa lisäksi kansainvälisiä maiste-riohjelmia yhteistyössä parhaiden yliopistojen kanssa.

Ennen vuoden 2013 syksyä opintonsa aloittaneet jatkavat pääsääntöisesti omassa koulutusohjelmassaan, jossa opintosuorituksia on mahdollista tehdä 31.7.2016 saakka ja viimeinen valmistumisaika on 31.10.2016.

Ne vanhassa koulutusohjelmassa vielä 1.11.2016 opis-kelevat, joiden kandidaatin tutkinto on edelleen kesken, siirretään uuteen kandidaattiohjelmaan ilman eri hake-musta. Tarkat tiedot siirtymäsäännöistä on koottu Into-opiskelijaportaaliin (into.aalto.fi/display/fimastereng).

KoneenrakennustekniikkaRakennustekniikkaSovellettu mekaniikka

EnergiatekniikkaGeoinformatiikkaGeorakentaminenVesi- ja ympäristötekniikka

Kiinteistötalous Maankäytön suunnittelu ja liikennetekniikka


tos perustettiin liittämällä yhteen kahdeksan laboratoriota: tietek-niikka, liikennetekniikka, vesi-talous ja vesirakennus, vesihuol-totekniikka, pohjarakennus- ja maa mekaniikka, kalliorakenta-minen, geoympäristötekniikka ja ympäristönsuojelu.

koulutusohjelmat ja niihin haku muuttuvat 2013Aalto-yliopiston hallinnolli-nen organisaatio luo vain puit-teet tutkimukselle ja koulutuk-selle. Koulutuksen rakenne ja si-sällöt ovat nyt ja lähitulevaisuu-dessa voimak kaassa muutoksessa. Diplomi-insi nöörikoulutus jakso-tetaan eurooppalaisen nykykäy-tännön mukaisesti erillisiin kandi- ja maisterivaiheisiin.

Insinööritieteiden korkeakou-lussa tulee syksystä 2013 alkaen olemaan kolme hakukohdetta. Rakennustekniikasta kiinnostu-neet voivat hakea kone- ja raken-nustekniikan kandidaatin koulu-tusohjelmaan, vesi- ja ympäristö-tekniikan sekä georakentamisen maisteriohjelmiin haluavat vastaa-vasti energia- ja ympäristöteknii-kan kandiohjelmaan sekä tulevat liikennetekniikan ja kiinteistöta-louden opiskelijat rakennetun ym-päristön ohjelmaa.

Kandiohjelmaan hyväksymi-nen avaa opiskelijalle oikeuden myös maisteriohjelman suoritta-miseen. Valintakriteereitä maiste-riohjelmiin ei ole vielä vahvistettu, mutta todennäköisesti esimerkiksi opintomenestys vaikuttaa asiaan.

kansainvälisyys on uhka ja mahdollisuusOpiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus ja kansainvälistymi-nen on Aallon keskeinen tavoite. Tätä tukee ylipiston päätös supis-taa kandiohjelmien aloituspaik-koja samalla, kun maisteriohjel-mien opiskelijamääriä kasvate-taan. Opiskelijat pyritään rekrytoi-

maan ulkomaisista ja kotimaisista yliopistoista ja korkeakouluista. Myös opetus ja oppimateriaalit muuttuvat viimeistään maisteri-vaiheessa englanninkieliseksi.

Opiskelijan kannalta sekä uusi tutkintorakenne että kansainvälis-tyminen luovat entistä paremmat mahdollisuudet rakentaa tutkin-nosta juuri omia toiveita vastaava, myös kotimaata laajempaa per-spektiiviä sisältävä kokonaisuus. Osa työnantajista on kokenut, että Suomessa opiskellut ja suomalai-seen kulttuuriin tutustunut dip-lomi-insinööri on erinomainen re-surssi toiminnan laajentuessa tai yrityksen etabloituessa ulkomaille.

Toisenlaisiakin mielipiteitä on. Työnantajia arveluttaa eniten se, millaiset valmiudet nykyistä teo-reettisempi ja vähemmän ammat-tiaineopintoja sisältävä tutkinto antaa käytännön työtehtäviin. Huolta on aiheuttanut myös osaa-jien riittävyys; jäävätkö ulkomaiset ammattilaiset Suomeen vai hakeu-tuvatko he muualle joko työn tai jatko-opintojen takia. Kilpailu par-haista osaajista on kovaa, sillä kan-sainvälisyyden lisääminen ja ran-kinglistoilla maailman parhaiden joukkoon pyrkiminen on tällä het-kellä yliopistomaailman muoti-il-miö Skandinaviasta Kiinaan.

useita keskeisiä professuureja hakuprosessissaRakennustekniikan laitoksella on parhaillaan käynnissä neljän pro-fessuurin haku. Kesän 2013 aikana toivotaan virantäytön etenevän muun muassa rakentamisen tuo-tantotalouden, paloturvallisuus-tekniikan, sisäympäristötekniikan ja rakenteiden suunnittelun pro-fessuureissa. Lisäksi kutsumenet-telyllä ollaan täyttämässä osa-ai-kaisina siltasuunnittelun profes-suuria ja ”lähes nolla-energia ra-kennusten” professuuria.

Viimeksi mainitut ovat profes-suurien urapolkujärjestelmässä nk.

Professor of Practise -tasolla, mikä antaa mahdollisuuden palkata yli-opistoon määräajaksi erityistarkoi-tuksia varten akateemisen maail-man, elinkeinoelämän tai julkisen sektorin johtajia tai vaikuttajia.

pikku toukka paksulainenKiinteistö- ja rakennusala on vähi-tellen havahtunut entisen TKK:n muodonmuutokseen Aalto-yli-opistoksi. Alan järjestöjä moiti-taan siitä, ettei kehitystä ole estetty eikä oman toimialan professuu-rien jatkuvuutta ole pystytty var-mistamaan. Jos näin on, niin yri-tyksen puutteesta se ei ainakaan ole johtunut. RIL ja muut alan toi-mijat ovat prosessin alusta lähtien aktiivisesti seuranneet, osallistu-neet, keskustelleet, tiedottaneet ja pyrkineet vaikuttamaan kulloin-kin käsillä olevaan tilanteeseen yh-teistyössä Aallon johdon, opetta-jakunnan ja opiskelijoiden kanssa.

Muutoksen edetessä ovat tun-nelmat vähitellen muuttumassa varovaisen toiveikkaiksi. Siihen on vaikuttanut epävarmuutta ai-heuttaneiden avointen kysymys-ten ratkaiseminen esimerkiksi koulutusohjelmien osalta. Sa-malla on tunnistettu, että KIRA-alalla on sekä tarvetta että mah-dollisuuksia uudistumiselle ja jopa huippututkimukselle.

Nyt viimeistään on syytä hy-väksyä tapahtuneet muutokset ja pyrkiä kääntämään niiden tulokset – työmarkkinoille viiden vuoden kuluttua valmistuvat kansainväli-set ja vahvat polytekniset valmiu-det omaavat diplomi-insinöörit – koko toimialan mahdollisuuksiksi. Näin siitäkin syystä, ettei paluuta entiseen ole. Aallon on pakko on-nistua tavoitteessaan, jonka mu-kaan siitä kuoriutuu vuoteen 2020 mennessä yksi maailman parhaista yliopistoista. ■


SUURI OPINTOKYSELY 2013: ETÄNÄ, TÖISSÄ, VAIHDOSSA – OPISKELU MURROKSESSASuomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin nuorille jäsenille tehtiin huhti-toukokuussa 2013 opintokysely internet-tutkimuksena. Kysely lähetettiin kaikille RILin opiskelijajäsenille sekä niille työikäisille jäsenille, jotka ovat valmistuneet 2000-luvulla. Oikealla alalla koki olevansa 93 % vastaajista.

Opintokysely toteutettiin tässä laajuudessa ensimmäistä ker-taa. Tavoitteena oli kerätä

faktoja opinnoista, yliopistoista ja työnteosta opintojen rinnalla. Tu-lokset on tarkoitettu työkaluiksi niiden ja koko alan kehittämisessä. Kyselyn sai 2056 henkilöä ja sii-hen vastasi kaikkiaan 394 henki-löä (19,2 %). Heillä nykyinen tai entinen oppilaitos oli Aalto/TKK 42 %, Tampereen teknillinen yli-opisto (TTY) 42 % ja Oulun yli-opisto (OY) 16 %. Vastaajista tek-niikan ylioppilaita oli 45 % samalla kun diplomi-insinööriksi oli val-mistunut 28 % ja tekniikan kandi-daatiksi 27 %. Opinnot oli aloitettu keskimäärin vuonna 2007 ja yhä opiskelevilla opintopisteitä oli kes-kimäärin 150–199.

Opetuksessa perusasiat kunnossa, päivityksiä kaivataanOpetusmenetelmistä hyödyllisim-pänä pidettiin laskuharjoituksia (arvosana 4,3 skaalalla 1–5), ryh-mätöitä (4,1) ja yksityisiä harjoi-tustöitä (4,0). Puolikkaan verran heikommat arvosanat saivat tut-kiva oppiminen, luento-opetus ja laboratorioharjoitukset.

40 % vastaajista totesi osan kurssimateriaaleista tarvitse-van päivitystä. Kaikista vastaa-jista vain 3,3 % oli sitä mieltä, että kurssi materiaalit ovat huippuluok-kaa. Uusimman tekniikan suomia mahdollisuuksia koki pystyneensä hyödyntämään riittävässä määrin 58 % vastaajista, kun taas opetus-menetelmiä piti vanhanaikaisina 24 %.

Väite opetushenkilökunnan vankasta asiatiedosta sai kaikilta vastaajilta hyvän arvosanan 4,1. Opetuksen selkeys ja havainnolli-suus sekä henkilökohtainen apu ja neuvonta saivat molemmat arvo-sanan 3,1. Linkittyminen työelä-mään oli heikoin arvosanalla 2,8.

Omaan suuntautumiseen, käy-tännössä siis erikoistumiseen, py-ritään vaikuttamaan opintojen ai-kana sivuaineella (76 %), kesä-töillä (72 %), työharjoitteluilla (40 %) ja vaihto-opinnoilla (8 %). Tie-dusteltaessa mahdollisuuksista eri-koistua opintojen kautta tyytyväi-simpiä olivat tamperelaiset, joista 42 % piti sitä mahdollisena. Aal-lossa 38 % ja Oulussa 32 % piti-vät erikoistumista mahdollisena, mutta erikoistumisopintoja näh-tiin olevan liian vähän.

Toisin päin opintojen suuntau-tumisen motivaattoreista kysyttä-essä tärkeimmäksi nousivat hie-man yllättäen opintomenestys ai-heen kursseilla (3,1) sekä odote-tusti aiheen vastaava professori (2,8). Kavereiden valinnat eivät niinkään vaikuttaneet (2,0). Opin-

Teksti: Teemu VeHmAskOski


tojen ohjausta pidettiin kautta lin-jan masentavankin merkitykset-tömänä: opintojen etenemistahti, pää- ja sivuaineen valinta sekä opiskelumotivaatio saivat kaikki arvosanan 2,1.

Opintojen puitteita voi aina kehittääVastaajista 53 % koki yliopisto-kampuksen palveluiden tukevan opintoja. Lisää toivottiin erityisesti ryhmätyötiloja (58 %) ja tietoko-neluokkia (43 %). Myös kahviloi-den ilta-aukioloa, tulostusmahdol-lisuuksia ja lukunurkkauksia toivoi noin kolmannes vastaajista.

Etäopiskelumahdollisuutta yli-opiston omilla aineistoilla oli tar-jottu 32 %:lle vastaajista ja koulun ulkopuolisilla aineistoilla 7 %:lle. Etäopetuksen toivotuista muo dois- ta kysyttäessä luonte vim pa na pi-dettiin luentoja (61 %) ja oh jaus ta ja neuvontaa esimerkiksi har-

joitustöihin liittyen (59 %). Tent-tejä toivoi tekevänsä etänä 32 %.

Opiskelijaelämän viiteryhmistä tärkeimpänä pidettiin oman vuo-sikurssin opiskelijoita sekä oman pääaineen opiskelijoita (4,0). Kil-tatoiminta ja ammattiainekerhot seurasivat perässä arvosanalla 3,4. Harrastekerhot koskettivat har-vimpia arvosanalla 2,9.

Opintojensa arvioi olevansa 5–5,5 vuoden virallisessa aika-taulussa 39 % edelleen opiskele-vista vastaajista. Muut luetteli-vat viivästymisensä syiksi kurs-sien vaikeuden ja työläyden (26 %), oman alan työt opintojen ohessa (26 %) ja motivaation puut-teen (19 %). Kymmenen prosen-tin molemmin puolin syitä oli-vat kurssien päällekkäisyys, pää- tai sivuaineen vaihto, opiskelija-elämä, elämäntilanne, muut työt ja vaihto-opiskelu.

kansainvälisyys kasvussaDiplomi-insinööriksi valmistu-neista oli käynyt ulkomailla vaih-to-opiskelemassa 22,5 %. Teekka-reista vaihdossa oli käynyt tai ai-koi käydä lähes kaksinkertainen määrä, 47 %. Tärkeimpiä syitä vaihtoon lähtemiselle olivat kieli-taidon parantaminen (90 %) ja yli-päätän kiehtova kokemus (87 %). Työllistymistä vaihdon ennakoi edistävän ulkomailla 39 % ja ko-timaassa 38 %. Myös kavereiden koke mukset olivat vahva peruste lähteä (38 %).

Suosituimpia kohdemaita oli-vat teekkareille Saksa, Yhdysvallat, Alankomaat, Itävalta, Ruotsi, Eng-lanti ja Etelä-Korea. Vaihto-opis-kelupaikan valinnan perusteli koh-demaan kielellä 73 %, sijainnilla 66 % ja kulttuurilla 59 %. Vaihto-yliopiston tarjoamat opinnot esim. pää- tai sivuaineeseen olivat motii-

23,0%

38,2%

15,2%

6,1%

15,2%

41,5%

28,0%

12,2%

3,7%

14,0%

24,2%

32,3%

16,1%

8,1%

17,7%

0%

5%

10%

15%

20%

25%

30%

35%

40%

45%

Kyllä Kyllä, muttaerikoistumisopintoja on

liian vähän

Ei, mutta pitäisi olla Ei, eikä ole tarvettakaan En tiedä

Onko opintojen aikana mahdollista erikoistua johonkin erityisalaan? (esim. rakennuttamiseen)

Aalto

TTY

Oulun yo


56,7%

44,0% 44,0%

37,3%38,7%

24,0%

6,7%

66,7%

40,8%

27,9%25,9%

21,8%19,7%

6,1%

54,2%

57,6%

16,9%

37,3%

18,6%20,3%

3,4%

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

Ryhmätyötilat Tietokoneluokat Kahviloiden ilta‐aukiolo

Tulostusmahdollisuus Lukunurkkauksia Taukotilat Jokin muu, mikä

Millaisia palveluita toivoisit lisää yliopistokampuksellesi?Valitse kaksi tärkeintä.

Aalto

TTY

Oulun yo

7,0%

8,2%

9,4%

10,5%

12,9%

12,9%

14,0%

18,7%

25,7%

26,3%

38,6%

0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45%

Jokin muu, mikä

Vaihto‐opiskelu

Muut työt opintojen ohessa

Elämäntilanne (vanheimpainvapaa,sairaus yms.)

Opiskelijaelämä

Pää‐ tai sivuaineen vaihto

Kurssien päällekäisyys

Motivaation puute

Oman alan työt opintojen ohessa

Kurssien vaikeus/työläys

Opintoni ovat aikataulussa, valmistuntavoiteajassa (5 ‐ 5,5 vuotta)

Ovatko opintosi aikataulussa? Jos opintosi ovat jostain syystä viivästyneet, valitse kaksi tärkeintä siihen johtanutta syytä. (pelkät opiskelijat)


vina 32 %:lle lähtijöistä. Yliopiston korkea taso oli yhtä tärkeä suosi-tus paikalle kuin kavereiden koke-mukset (22 %).

Vaihto-opiskelun koettiin an-taneen ennen kaikkea kokemusta kansainvälisessä ympäristössä toi-mimisesta (81 %). Kielitaito parani kolmella neljästä, uusia ystäviä sai joka toinen ja mielestään hy-vän CV-merkinnän joka kolmas. Tärkeää täydennystä opintoihinsa koki saaneensa vain joka viides.

Kotimaahan palattuaan 46 % opiskelijoista sai hyväksi luettua suunnittelemansa opinnot. Osan opinnoista sai hyväksytettyä 30 % palaajista. Vaikka otanta oli näiltä osin pieni, Oulussa opintoja näy-tettäisiin luettavan hyväksi yli kaksi kertaa todennäköisemmin kuin Tampereella.

Lopputuloksena 87 % vaih-dossa käyneistä suosittelee kaik-

kia lähtemään opiskelijavaihtoon. Jos kaverireferenssi toimii kuten edellä luvattiin, vaihtoon lähti-jöitä pitäisi siis olla vuosi vuodelta enemmän. Edelleen opiskelevista vastaajista 55 % ilmoittaa myös ai-kovansa hakea jossain vaiheessa uraansa töitä ulkomailta. Samalla 37 % ilmoittaa, että kotimaan työ-markkinat tulevat kyllä riittämään.

Töissä käydään ja niistä on hyötyäDiplomi-insinöörin tutkinnon jo suorittaneilta tiedusteltiin erilai-sissa rakennusalan töissä opinto-jen aikana kertyneestä kokemuk-sesta. Työntekijän roolissa esimer-kiksi haalariharjoittelun kautta oli ollut vähintään 4–6 kk kaikkiaan 47 % valmistuneista. Yli vuoden vastaavissa suorittavissa tehtävissä oli ollut 12 %. Työntekijätason ko-kemusta ei ollut lainkaan 24 %:lla vastaajista.

Työnjohdossa, esimerkiksi ke-sämestarina, oli ollut vähintään 4–6 kk kaikkiaan 38 % vastaa-jista. Yli vuoden vastaavissa tehtä-vissä oli ollut 17 %. Työnjohtoko-kemusta ei olut lainkaan 52 %:lla vastaajista.

Toimistotehtävissä oli ollut vä-hintään 4–6 kk kaikkiaan 71 % vastaajista. Yli vuoden vastaavissa tehtävissä oli ollut 24 %. Toimis-tokokemusta ei olut lainkaan 26 %:lla vastaajista.

Tällä hetkellä opiskelevista vas-taajista työssä käy 52 %. Heistä il-moitti työskentelevänsä alan töissä päätoimisesti ja opiskelevansa osa-aikaisesti 12 % vastaajista.

28,7%

10,9%

2,9%

1,2%

25,9%

10,9%

13,3%

0,0%

9,3%9,9%

23,8%

0,0%

9,3%

10,9%

16,2%

0,0%

2,8%

5,9%

18,1%

0,0%

24,1% 25,7%

0%

5%

10%

15%

20%

25%

30%

Työntekijä (esimhaalariharjoittelu)

Työnjohto (esim kesämestari) Toimisto (esimrakennesuunnittelija)

Yrittäjä

Kuinka paljon sinulle on kertynyt kokemusta seuraavista rakennusalan töistä opintojesi aikana? (DI‐tutkinnon suorittaneet, osa‐aikatyöt muutettu täysiksi työkuukausiksi)

1‐3 kk

4‐6 kk

6‐12 kk

12‐24 kk

yli 24 kk

ei kokemusta

51,5% 98,8%


30,3%29,4%

2,8%0,9%

6,4%

13,8% 14,7%

1,8%

12,1%

28,7%

10,9%

0,6%

16,1%

27,0%

2,3% 2,3%

0%

5%

10%

15%

20%

25%

30%

35%

Kyllä,työskentelenalan töissä

päätoimisesti jaopiskelen osa‐

aikaisesti

Kyllä,työskentelenalan töissä osa‐aikaisesti jaopiskelen

päätoimisesti

Kyllä,työskentelen

muussa kuin alantyössä

Kyllä,työskentelenyrittäjänä

En, muttahaluaisin

työskennellä

En, päätoiminenopiskelu riittää

minulle

Olen siirtynyttäysin

työelämään

Jokin muu, mikä

Työskenteletkö opintojen ohella? (teekkarit nykytilanteen mukaan,

valmistuneet viimeisen opiskeluvuotensa perusteella)

Tekn. yo

Dipl.ins

2,03

1,77

1,66

2,13

1,36

2,43

2,34

1,96

1,91

2,14

2,61

2,08

2,13

2,19

2,22

2,47

2,52

2,61

2,62

2,81

2,86

2,92

1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0

Tutkimus‐ ja kehitystoiminnantaidot

Toimiminen kansainvälisesti

Yritystoiminnan perusteidentuntemus

Vieraiden kielten hallinta

Johtamis‐ ja esimiestaidot

Kirjallisen esityksen taidot

Yleiset tietotekniset taidot

Suullisen esiintymisen taidot

Projektinhallintataidot

Tiimityöskenetely janeuvottelutaidot

Kyky itsenäiseen työskentelyyn

Kuinka tärkeitä taitoja nämä ovat nähdäksesi työelämässä, ja saatko niihin yliopistossa valmiuksia?

Kuinka tärkeäksi koet työelämässä?

Kuinka koet opintojen antavan valmiuksia?


Alan töissä työskenteli osa-aikai-sesti ja opiskeli päätoimisesti 29 % vastaajista. Muussa kuin alan työssä työskenteli 11 %. Lisäksi vielä töissä käymättömistä 16 % il-moitti, että haluaisi työskennellä. Päätoimisen opiskelun totesi riittä-vän 27 % vastaajista.

Työssäkäyvistä teekkareista töitä teki korkeintaan 8 tuntia vii-kossa 45 %, 8–16 tuntia 23 % ja 32–40 tuntia 20 %. Kaikista vastaa-jista 92 % koki oman alan töiden hyödyttävän opintoja. Opintojen ohella työskentelyn koki hidasta-van opintoja 57 % vastaajista.

”Työpaikallani minulle on alusta asti tehty selväksi, että opin-tojen eteneminen on ykkösprio-riteetti. Olen saanut tehdä töitä opintojeni ehdoilla, joten sen vai-kutus opintojeni etenemiseen on ollut lähinnä positiivinen. Alan töiden tekeminen on tuke-nut opintojani ja kurssivalinto-

jani. Myös diplomityöpaikka löytyi oman työpaikan kautta.”

Lopulta kunnon töihin, mutta minneTiedusteltaessa, millä perus-teilla opiskelija hakee töitä, tär-keimmäksi perusteeksi nostettiin opintojen tukeminen (64 %). Sitä seura sivat varmuus työnantajana (52 %), palkkaus (49 %), sijainti (49 %), valmistumisen tukeminen (42 %) ja urapolun ohjaus (33 %).

Opiskelijat toivoisivat opin-tojen jälkeen tyypillisesti työl-listyvänsä suunnitteluun (43 %). Kolmas osaan sen suosiosta jää-vät rakennuttaminen ja tilaami-nen (17 %), konsultointi (16 %) ja urakointi (14 %). Jatko-opinnoista haaveilee vain 1,1 % opiskelijoista, mitä voinee huippututkimuksen tulevaisuuden näkökulmasta pitää huolestuttavan matalana lukuna.

Erilaisten taitojen tärkeyttä työelämässä tiedusteltiin, ja sa-

malla kysyttiin opintojen niihin antamista valmiuksista. Tärkeim-pinä työelämässä pidettiin kykyä itsenäiseen työskentelyyn, tiimi-työskentely- ja neuvottelutaitoja, projektinhallintataitoja sekä esiin-tymis-, esitys- ja tietoteknisiä tai-toja. Suurin ero taidon tärkeyden ja opintojen antamien valmiuk-sien välillä oli projektinhallin-nassa, suullisen esiintymisen tai-doissa, sekä erityisesti johtamis- ja esimiestaidoissa.

Lopuksi vastaajille esitettiin runsaan 30 yrityksen lista, josta tuli poimia kiinnostavimmat työn-antajat. Kärkeen pääsivät suu-ret diplomi-insinöörien työllistä-jät: kiinnostavana vastaajat piti-vät Rambollia 55 %, Pöyryä 45 %, YIT:tä 44 %, NCC:tä 43 %, Skans-kaa 42 % ja Lemminkäistä 41 %. ■

21,8%

16,4%

58,8%

25,6%

11,0%61,0%

24,2%

21,0%

53,2%

Oletko käynyt vaihdossa opintojesi aikana?

Kyllä, kerran

En, mutta suunnittelen lähteväni

En

Aalto

TTY

Oulu


Kysely toteutettiin yhteis-työssä Tekniikan Akatee-misten Liitto TEKin vastaa-

van tutkimuksen kanssa. Katsaus on jatkoa RILin palkkatutkimuk-sille ja DI-katsauksille, joita on tehty vuodesta 2002 lähtien. Kyse-lyn avulla seurataan rakennusalan diplomi-insinöörien työtilannetta ja palkkakehitystä.

Joulukuussa 2012 kokopäivä-työtä tekevien vastaajien kuukau-siansioiden keskiarvo oli 5 461 €/kk (5 308 €/kk vuonna 2011) ja mediaani 5 018 €/kk (4 820 €/kk). Kuukausipalkka sisältää peruspal-kan, luontoisetujen verotusarvon ja eräät kuukausittain maksetta-vat muuttuvat palkan osat kuten myyntiprovisiot, mutta se ei sisällä lomarahoja, ylityökorvauksia eikä vuosibonuksia.

Vastaajien keskiansio nousi edellisestä vuodesta 2,9 % ja medi-aaniansio 4,1 %. Vastaajien valmis-tumisvuoden huomioiva valmistu-


PALKAT NOUSIVAT, TYÖLLISYYS HYVÄLLÄ TASOLLA

RILin jäsenille tehtiin jaksolla 12/2012–1/2013 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely lähetettiin kaikille RILin valmistuneille työikäisille jäsenille.

misvuosi-identtinen palkkakehitys oli 4,9 prosenttia.

Vastaajista palkka oli nous-sut 86 %:lla, pysynyt ennallaan 10 %:lla ja laskenut 1,3 %:lla. Viime vuotta enemmän palkkaa saanei-den keskimääräinen palkannousu oli 316 € (352 € vuonna 2011). Suuret korotukset menevät har-voille, sillä puolet korotuksista oli korkeintaan 197 € suuruisia. Li-sää palkkaa saaneista 77 % ilmoitti ainakin osan korotuksesta olleen yleiskorotusta. Henkilökohtaisen palkankorotuksen sai 24 % kai-kista kokopäiväisesti työskentele-vistä vastaajista.

Tulospalkkioiden piirissä oli 65 % (54 %) kokopäiväisesti työssä käyvistä vastaajista. Heistä 66 % (75 %) kertoi saaneensa tulospalk-kion viimeksi kuluneelta vuodelta. Julkisella sektorilla tulospalkkioi-den keskiarvo oli 1 459 € (2 370 €) ja mediaani 1 100 € (1 600 €). Yk-sityisellä sektorilla tulospalkkioi-

den keskiarvo oli 7 865 € (7 624 €) ja mediaani 4 500 € (3 200 €).

Työkokemusta ennen tutkintoa yli 2 vuottaKyselyn vastaajien työkokemuksen keskiarvo ennen ylemmän korkea-koulututkinnon suorittamista oli 3,15 vuotta ja mediaani 2 vuotta.


Ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen työstä poissaolon keski-arvo oli vastaajien keskuudessa 0,87 vuotta ja mediaani 0 vuotta.

Vastaajista 2,7 % ilmoitti työs-kentelevänsä päätoimisena yrit-täjänä. Kun sivutoimet huomioi-daan, yrittäjänä, osakkaana tai hal-lituksen jäsenenä ilmoitti toimi-vansa 17,3 % vastaajista. Kaikista vastaajista 9,1 % ilmoitti toimi-vansa päätoimisena tai sivutoimi-sena yrittäjänä tai ammatinharjoit-tajana; 6,5 % kertoi olevansa osa-kas/pääomistaja yhdessä tai use-ammassa yrityksessä; ja 7,7 % vastaajista on hallituksen jäsen tms. yhdessä tai useammassa yri-tyksessä. Näistä luvuista voidaan päätellä samojen henkilöiden toi-mivan useammassa tehtävässä samanaikaisesti.

Vastaajina monipuolinen otos Kysely lähetettiin RILin 2 916 val-mistuneelle työikäiselle jäsenelle.

Vastaajia oli 755 eli vastauspro-sentti oli 26 %. Vastaajista miehiä oli 79 % ja naisia 21 %. Miesten ikä oli keskimäärin 46 vuotta ja nais-ten 39 vuotta.

Vastaajista 99,9 % oli dip-lomi-insinöörejä ja 0,1% filoso-fian maistereita. Jatkotutkinnon eli TkL, TkT, FL tai FT (tekn. ala) oli suorittanut huomattavan suuri osuus vastaajista, 7,5 %. Insinöörin tai insinööri (AMK)-tutkinnon oli suorittanut 5,6 % vastaajista.

Vastaajien toimialoista suu-rimmat olivat talonrakennus (45 %); tie-, katu- ja liikennetekniikka (14 %); sekä pohja- ja maanraken-nus (9 %). Loput toimialat olivat kooltaan 2–7 %. Työnantajina oli-vat teollisuus (35 %), suunnittelu-ala (30 %), muut yksityiset palve-lut (12 %) ja julkiset työnantajat (23 %).

Vastaajista 51,2 % oli valmistu-nut Aalto-yliopistosta tai entisestä Teknillisestä korkeakoulusta, 32

% Tampereen teknillisestä yliopis-tosta ja 16,1 % Oulun yliopistosta. Tämän lisäksi 0,4 % vastaajista oli suorittanut tutkintonsa Lappeen-rannan teknillisessä yliopistossa ja 0,3 % ulkomailla.

Työllisyys hyvä, muttei täydellinenVuoden 2012 aikana vastaajista 92 % ilmoitti olleensa työssä 12 kuukautta. Vain 0,7 % ilmoitti ol-leensa täysin ilman työtä. Joulu-kuussa 2012 vakituisessa kokopäi-vätyössä vastaajista oli 88,4 %, pää-toimisena yrittäjänä toimi 2,7 % ja määräaikaisessa kokopäivätyössä 2,8 %.

Palkkakysely ajoittui vuoden-vaihteeseen, minkä jälkeen työl-lisyystilanne on ehtinyt hieman

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

5 000

5 500

6 000

6 500

7 000

7 500

8 000

8 500

9 000

9 500

10 000

1982198719921997200220072012

€/kk

n = 664 Valmistumisvuosi © RIL ry

KAIKKIEN VASTAAJIEN KOKONAISANSIOT

90 %

75 %

keskiarvo

mediaani

25 %

10 %

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

5 000

5 500

6 000

6 500

7 000

7 500

8 000

8 500

9 000

9 500

10 000

198219871992199720022007

€/kk

n (2011) = 786 Valmistumisvuosi © RIL ryn (2010) = 812

RIL Palkkakysely 2012KEHITYS VUOTEEN 2011 VERRATTUNA

keskiarvo2012keskiarvo

mediaani2012

mediaani2011


muuttua. Työ- ja elinkeinoministe-riön tilastot seuraavat rakennus-alan diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaneiden työttömien mää-rää. TEMin tilasto ei täysin vastaa RILin jäsenprofiilia, koska se sisäl-tää myös mm. alaa vaihtaneet – jot ka eivät tyypillisesti ole jäseniä.

TEMin mukaan huhtikuun 2013 lopussa rakennusalan dip-lomi-insinöörin tutkinnon suorit-taneita työttömiä työnhakijoita oli 128 henkilöä, mikä on 29 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Kaikkien työnhakijoiden (sisältää myös lomautetut) määrä oli huh-tikuun lopussa 214 henkilöä, kun vuotta aiemmin heitä oli 184.

Kaikkineen työttömyys on nyt vastaavalla tasolla kuin en-

Tulokset ja lisäkuvat ovat pysyvästi esillä

RILin jäsenille extranetissä www.ril.fi

nen kesiä 2009 ja 2010. Suhteelli-nen kasvu vuoden takaiseen ver-rattuna on voimakasta, ja se näyt-tää jossain määrin osuvan myös RILin jäseniin. Työsuhteen päät-

tymiseen liittyvää juridista apua ja oikeusturvavakuutuksen puoltoja onkin viimeisen puolen vuoden haettu hivenen aiempaa enem-män. Näistä haasteista huolimatta rakennusalan diplomi-insinöörin koulutus takaa edelleen 98–99 % työllisyysasteen. ■

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

5 000

5 500

6 000

6 500

7 000

7 500

8 000

8 500

9 000

9 500

10 000

1982198719921997200220072012

€/kk


RIL palkkakysely 2012YKSITYINEN TYÖNANTAJA

90 %

75 %

keskiarvo

mediaani

25 %

10 %

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

5 000

5 500

6 000

6 500

7 000

7 500

8 000

8 500

9 000

9 500

10 000

1982198719921997200220072012

€/kk


RIL palkkakysely 2012JULKINEN TYÖNANTAJA

75 %

keskiarvomediaani

25 %


1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

5 000

5 500

6 000

6 500

7 000

7 500

8 000

8 500

9 000

9 500

10 000

1982198719921997200220072012

€/kk

n (johto) = 107 Valmistumisvuosi © RIL ryn (keskijohto) = 155n (asiantuntijat) = 215

RIL palkkakysely 2012YKSITYINEN SEKTORI TOIMIASEMITTAIN

keskiarvomediaani

keskiarvomediaani

keskiarvo

mediaani

JOHTO:

KESKIJOHTO:

ASIAN-TUNTIJAT:

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

5 000

5 500

6 000

6 500

7 000

7 500

8 000

8 500

9 000

9 500

10 000

1982198719921997200220072012

€/kk

n = n 131, m 532 Valmistumisvuosi © RIL ry

RIL Palkkakysely 2012NAISTEN JA MIESTEN PALKAT

n mediaani

m 25 %

n 25 %

m 75 %

n 75 %

m mediaani

128

214

0

50

100

150

200

250

300

1 3 5 7 9111 3 5 7 9111 3 5 7 9111 3 5 7 9111 3 5 7 9111 3 5 7 9111 3 5 7 9111 3 5 7 9111 3 5 7 9111 3 5 7 9111 3 5 7 9111 3 5 7 9111 3

Rakennusalan diplomi‐insinöörien työttömyys 2001‐2013

Työttömät työnhakijat Kaikki työnhakijat (työttömät, lomautetut, ym.)

Lähde: TEMTilanne 30.4.2013(Rakennus‐ ja yhdyskuntatekniikka)

kk/vuosi2002 2003 2004 2005 2006 2007

lkm

2001 2008 2009 2010 2011 2012 2013


Tampereen kaupungin keskusta-alue on rakentunut Näsijärven ja Pyhäjärven väliselle kapealle kannakselle. Vuosikymmenten saatossa teollisuus on väistynyt kaupungin ytimestä, mutta asumisen ja palveluiden tarpeita palveleva liikenne on kasvanut kaupungin mukana. Uuden Rantaväylän tarve juontaakin juurensa tarpeeseen ratkaista sekä nykyisiin väyliin liittyviä

liikenteellisiä ja ympäristöllisiä ongelmia että sen tarjoamiin mahdollisuuksia kehittää arvokkaiden ranta-alueiden maankäyttöä.

Teksti: HeLenA sOimAkALLiO Kuvat: LiikenneVirAsTO

Rantaväylä avaa Tampereen liikennesolmut

Havainnekuva virtuaalimallista. Näkymä tunnelin läntiseltä suuaukolta Lielahden suuntaan.


Ns. pitkä tunnelivaihtoehto vahvistui Rantaväylän jatkosuun-nittelun pohjaksi 2006, kun Tam-pere hyväksyi keskusta-alueen lii-kenneosayleiskaavan. Osayleiskaa-vaan perustuvan varsinaisen tie-suunnitelman laadinta aloitettiin kaksi vuotta myöhemmin.

Vuosina 2009–2010 hankkeelle tehtiin lakisääteinen ympäristö-vaikutusten arviointi, jossa vertail-tiin kolmea eri vaihtoehtoa Ranta-väylän kehittämiseksi. YVA-selvi-tyksen sisältämien vaihtoehtojen lisäksi lopulliseen yleissuunnitel-maan sisällytettiin lukuisia muita ratkaisumalleja, kuten valtatien kattaminen ja liikenteen sujuvoit-taminen liittymien avulla.

Uuden Rantaväylän kokonais-pituudeksi tulee 4,2 kilometriä, josta tunnelin osuus on 2,3 kilo-metriä. Santalahdesta Naistenlah-teen ulottuva tunneli on käytän-nössä kaksi eri tunnelia, joissa lii-kenne kulkee eri suuntiin. Tunne-leiden väliin jää 11 metriä paksu kallioseinä (pilari). Tunnelista tu-lee (sen) valmistuessaan Suomen pisin liikennetunneli.

kenteen aiheuttamat haitat ovat heikentäneet myös tien varrelle jäävien alueiden kehittämistä ja rantojen virkistyskäyttöä.

pitkä tunneli valikoitui 20 vuoden selvitystyön tuloksena Ratkaisuja liikenteen sujuvoit-tamiseksi ja turvallisuusongel-mien poistamiseksi ryhdyttiin et-simään jo 1980-luvulla. Lyhyempi Onkiniemen tunnelivaihtoehto nousi esille ensimmäisen kerran jo vuonna 1990. Laaditun yleis-suunnitelman mukaan Rantaväylä olisi kulkenut Santalahdesta On-kiniemen tunnelin ja Kortelahden eritasoliittymän siltojen kautta ja yhtynyt nykyiseen Kekkosentie-hen ennen Tammerkosken siltoja. Tampellan alueen suunnittelukil-pailussa 1990–91, palkintosijoille nousi ennakkoluuloton kilpailueh-dotus, jossa Kekkosentie oli sijoi-tettu koko Tampellan alueen alitta-vaan liikennetunneliin.

Tunneliratkaisuun päädyt-tiin, koska sen avulla liikenteestä saadaan sujuvampaa ja turvalli-sempaa ja liikenteen haitoille al-tistuu aiempaa vähemmän ihmi-siä. Hankkeen todettiin edistä-vän myös Tampereen keskustan kehittämistä yleensä, kun alueen katkaiseva tie siirretään tunne-liin ja entisen Kekkosentien poh-jan Näsijärven rannalla jää siten rakennusmaaksi.

Tampereen Rantaväylän histo-ria lähti liikkeelle jo 1970-lu-vulla, jolloin rakennettiin en-

sin Paasikiventie Nokian moot-toritieltä Mustalahteen ja sen jäl-keen jatko-osuus Kekkosentienä Tammerkosken yli aina Kalevan puistotielle saakka. Väylä muuttui kaupungin kadusta valtion tieksi vuonna 1995 ja siitä on muodostu-nut tärkeä osa valtatie 12:sta, joka palvelee paitsi Tampereen merkit-tävänä sisääntuloväylänä myös val-takunnallisen ja seudullisen liiken-teen yhteytenä.

Vilkas, ruuhkainen ja onnettomuusaltis rantaväyläNykyisellään Rantaväylä on Suo-men vilkkain maantieosuus pää-kaupunkiseudun ulkopuolella. Sen keskimääräinen vuorokau-siliikenne on jopa 44 500 ajo-neuvoa, josta raskaan liikenteen osuus on reilut kolme prosent-tia. Liikenne-ennusteiden mu-kaan liikennemäärät tulevat kasva-maan vuoteen 2030 mennessä jopa neljänneksellä.

Suuret liikennemäärät ovat ruuhkauttaneet tien ja samalla ai-heuttaneet kasvavaa huolta lisään-tyneiden meluhaittojen ja ilman-saasteiden takia. Lisäksi tieosuu-della tapahtuu vuosittain keski-määrin 40 onnettomuutta, mikä on liki 20 kertaa enemmän kuin maamme teillä keskimääräin. Lii-


ranta-Tampellalle luvassa uusi elämäPitkä tunneli vapauttaa noin 10 hehtaaria maata. Vanha tienpohja siirtyy valtiolta Tampereen kau-pungin omistukseen, jonka jäl-keen maanomistus Ranta-Tampel-lan alueella jakautuu tasan YIT:n ja kaupungin kesken.

Vapautuville ranta-alueille ra-kennetaan tulevaisuudessa asun-toja, ulkoilualueita ja vapaa-ajan palveluja. Koska alue sijaitsee aivan Tampereen keskustan tuntumasta, voidaan rakentamisessa luonte-vasti tukeutua olemassa oleviin palveluihin ja infrastruktuuriin.

Taloudellisesti kannattava hankeTiepohjan ja vajaakäyttöisten ranta-alueiden saamisella raken-nuskäyttöön on merkittäviä hyö-tyjä paitsi Tampereen keskustan täydennysrakentamisen kannalta myös taloudellisesti. On laskettu, että tunnelin myötä kaupunki hyö-tyy muun muassa Ranta-Tampel-lan rakennusoikeuden myynnistä ja kaavoituskorvauksista yhteensä 77 miljoonaa euroa.

Hankkeen kokonaisbudjetti on 185 miljoonaa euroa, josta val-tion rahoitusosuus on 33 prosent-tia ja Tampereen kaupungin osuus vastaavasti 67 prosenttia. Näin ol-len nettolasku kaupungille jäänee vajaaseen 50 miljoonaan euroon, minkä kaupungin on arvioitu edelleen pienenevän erilaisten vä-lillisten työllisyyshyötyjen ja vero-tulojen kasvun ansiosta. Kokonai-suus onkin aluetaloudellisesti erit-täin houkutteleva.

Allianssimallilla haetaan yhteinen sävelLähes 20 vuotta kestänyt suunnit-telu- ja tutkimusprosessi päättyi, kun Tampereen kaupunki ja val-tio sopivat vuonna 2008 Ranta-väylän pitkän tunnelin toteutta-misesta. Vuonna 2012 sopimusta täydennettiin rakentamisvaiheen osalta muun muassa siltä osin, että hanke toteutetaan uudella allianssimallilla.

Allianssimallissa hankkeen ti-laaja Tampereen kaupunki ja tilaa-jan edustajana toimiva Liikenne-virasto muodostavat yhdessä ra-kentajaksi valitun Lemminkäinen Infra Oy:n ympärille muodostetun konsortion kanssa ns. allianssin, joka jakaa hankkeen riskit ja hyö-dyt. Konsortioon kuuluvat Lem-minkäinen Infra Oy, A-Insinöö-rit Suunnittelu Oy sekä Saanio & Riekkola Oy.

Allianssissa hankkeen taloudel-liset, laadulliset ja aikataululliset tavoitteet asetetaan yhdessä kaik-kien osapuolten kesken niin, että kaikki osapuolet voivat sitoutua niihin. Hanke jakautuu kehitys- ja toteutusvaiheisiin. Noin vuoden kestävän ensimmäisen vaiheen ai-

kana laaditaan hankkeen toteutus-suunnitelma sekä määritetään to-teuttamisen muut tavoitteet ja ta-voitekustannus. Toisesta vaiheesta eli rakentamisesta tehdään erilli-nen sopimus.

ratkaisu tulossa syksylläRantaväylästä on käyty vuosien varrella vilkasta keskustelua puo-lesta ja vastaan. Kysymyksiä ovat herättäneet muun muassa hank-keen kustannukset, tunneliratkai-sun tekninen toteutus ja käytön turvallisuus.

Perusteelliset maa-, kallio- ja pohjavesiolosuhteita koskevat sel-vitykset ovat osoittaneet, että tun-neli voidaan toteuttaa alueelle nor-maalein kalliorakentamisen me-netelmin ja mahdolliset kallion laadunvaihtelut pystytään hallit-semaan tarvittaessa lujittamalla kalliota. Samalla saadaan kallio-louhetta hyötykäyttöön.

Myöskään vesi ei tuota ongel-mia, sillä Näsijärven vedestä ei odoteta olevan haittaa tunnelille eikä päinvastoin. Sama pätee poh-javesiin. Rakentamisen helpotta-miseksi pohjaveden pintaa tullaan alentamaan hallitusti tunnelin päi-

Välimaankatu.


Soukanlahdenkatu.

Tammelan puistokato.

hin tulevien avokaivantojen koh-dalla. Muualla pohjaveden pinnan-korkeus säilyy muuttumattomana.

Tunneleiden käytön turvalli-suutta varmistetaan sekä jatkuvalla valvonnalla että erilaisilla turval-

lisuutta parantavilla havainto- ja liikenteenohjauslaitteilla. Ranta-väylän tunneliin on suunniteltu automaattinen häiriönhavaintojär-jestelmä ja tunnelin ulosajoalueet varustetaan ruuhkatunnistimin.

Järjestelmien aiheuttama hälytys käynnistää automaattisesti vaa-ran vähentämiseksi tarvittavat lii-kenteenohjaustoimenpiteet, kuten varoittamisen ja nopeusrajoituk-sen laskun sekä tarvittaessa jopa kaistan tai tunneliputken sulke-misen. Lisäksi tunneli varustetaan sammutusjärjestelmällä.

Rantaväylän tunnelin suunnit-teluvaihe päättyy syksyllä 2013, jolloin valmistuu lopullinen toteu-tussuunnitelma ja kustannusar-vio. Tuolloin Tampereen valtuusto saa päätettäväkseen hankkeen lo-pullisen toteuttamisen ja aikatau-lun. Valtio on jo sitoutunut hank-keeseen ja varannut tarvittavat ra-hat Liikenneviraton budjettiin. Kun myös tamperelaiset vahvis-tavat myönteisen kantansa, pääs-tään uutta Rantaväylää ajamaan jo vuonna 2018. ■


Pisararata on Liikenneviras-ton ja Helsingin kaupungin suunnitteluvaiheessa oleva

hanke. Suunnitelmaan sisältyy pääradan varrella, näkyvällä pai-kalla sijaitseva Vauhtitien ylittävä ratasilta ympäristöineen. Suunnit-telukilpailun tavoitteena oli suun-nitella kustannustehokas, ympä-ristöön sopiva ja toimiva kokonai-suus alueelle.

”Paikalla on erityinen merki-tys porttina saavuttaessa Helsingin niemelle. Matkustajien näkymät junien ikkunoista ovat keskeisessä

roolissa muodostettaessa mieliku-via alueesta”, kilpailun tuomaristo kuvailee.

Kilpailutehtävään kuului sillan ja lähellä sijaitsevan ratatunnelin suuaukon suunnitteleminen sekä Vauhtitien katualueen, pysäköinti-alueen, urheilukentän liikenneyh-teyksien, ulkoiluteiden ja viherym-päristön järjestelyt.

Edellytyksenä kilpailuun osal-listumiselle oli asiantuntemus sil-tasuunnittelusta, arkkitehtuurista, ympäristö-, katu- ja geoteknisestä suunnittelusta sekä erityisosaa-

mista ratasilloista. Suunnittelukil-pailuun osallistui kaikkiaan neljä kilpailuehdotusta: Chicaner, Ac-celero, Altius ja Wroom. Osallistu-neet työryhmät kilpailutöiden ta-kana ovat Pöyry Finland Oy:n li-säksi WSP Finland Oy, Sito Oy ja Ramboll Finland Oy.

kilpailutyöt olivat korkeatasoisiaTuomaristossa oli edustajia Lii-kennevirastosta, Helsingin kau-pungin rakennusvirastosta ja kau-punkisuunnitteluvirastosta, Aalto-yliopistosta ja H-L-P Arkkitehti-

Vauhtitien siltakilpailu ratkesi – Chicaner teki vaikutuksen

Teksti: Teemu VeHmAskOski Kuvat: LiikenneVirAsTO

Pisararata-hankkeeseen liittyvän Vauhtitien alikulkusillan ja sen lähiympäristön suunnittelukilpailun voittajaksi valittiin Pöyry Finland Oy:n työryhmän kilpailuehdotus ”Chicaner”.

Kilpailu toteutettiin RILin insinööritaitokilpailun konseptilla.


toimisto Oy:stä. Tuomaristo kuuli myös kaupunkisuunnitteluviras-ton, VR Track Oy:n ja Sweco PM Oy:n asiantuntijoita. Kilpailu jär-jestettiin Suomen Rakennusinsi-nöörien Liitto RIL ry:n insinööri-taitokilpailun säännöillä.

Kaikissa kilpailutöissä tuoma-risto näki selkeitä vahvuuksia ja onnistuneita ratkaisuita. Jokaisessa ehdotuksessa silta oli useampiauk-koinen alapuolisilla välituilla tu-ettu siltaratkaisu.

Yleisö sai äänestää mieleis-tään ehdotusta Laiturilla keväällä pidetyssä Pisararata-näyttelyssä sekä jättää kommentteja Pisarara-dan Facebook-sivuilla ja Laiturin

verkkosivuilla. Yleisön näkemyk-set koottiin tuomaristolle. Eniten yleisöääniä keräsi tuomaristoon-kin vaikutuksen tehnyt Pöyry Fin-land Oy:n suunnitelma Chicaner.

”Ehdotus koostuu voimakkaista ideoista: sillan muotoilusta ja ym-päristörakenteista sekä aluetta elä-vöittävistä alueratkaisuista. Nämä kaikki täydentävät hienolla tavalla toisiaan ja lopputuloksena suunni-telmassa esitetty arkkitehtoninen ratkaisu on komea ympäristöön sopiva kaupunkisilta”, tuomaristo kirjasi pöytäkirjaan.

Toiseksi ehdotuksista tuli Sito Oy:n Wroom, jota kehut-tiin ammattimaiseksi ja eloisaksi

Tutustu kilpailuehdotuksiin: http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/suunnitteilla/pisara/Vauhtitien_kilpailu

Lisää insinööritaitokilpailuista: http://www.ril.fi/fi/alan-kehittaminen/rilin-

kilpailut/insinooritaitokilpailut.html

ratkaisuksi. Edellinen Liikenneviraston jär-

jestämä insinööritaitokilpailu jär-jestettiin Mäntyharjun Vihantasal-men sillasta. Puurakenteinen silta otettiin käyttöön vuonna 1999. Vauhtitien kilpailu on siis viiden-toista vuoden tauon jälkeen vi-rastolle tuore avaus tehokkaaseen yleissuunnittelun työkaluun. Kil-pailuun saadut aidosti toisistaan eroavat ratkaisut sekä suurtakin yleisöä osallistanut arviointipro-sessi houkuttelevat toivottavasti vastaisuudessakin harkitsemaan kilpailumuotoa haastaviin kohtei-siin – kuten suurilla kaupungeilla on jo vakiintuneena tapana. ■



KRUUNUSILLAT - DESIGN COMPETITION ON BRIDGES FOR A HERITAGE SITE The longest, most urban, yet with the closest connection to nature and history – that’s what the new Kruunusillat bridges could be for the City of Helsinki. As this magazine comes out of press, the winner of the global design competition has just been announced. RIL helped to sketch the competition.

An international design com-petition was concluded on the major Kruunusillat brid-

ges (“Crown Bridges”), a propo-sed bridge connection between the future Kruunuvuorenranta su-burb and the inner city. The goal of the competition was to produce alternative concepts for the brid-ges, which would be highly visible from the inner city, other surroun-ding areas and the sea. The brid-ges would be an integral part of the Helsinki cityscape and would con-sequently form a landmark in the city, with a potential to become a new Helsinki icon.

Kruunusillat would be made up of two or three bridges connecting Kruunuvuorenranta via the Kor-keasaari Zoo island to Sompasaari in Kalasatama. If implemented, the bridge connection would be the longest in Finland, at approxima-tely three kilometres. The longest of the bridges could span 1.2 km, making it alone the longest bridge in Finland. The bridges would be meant for trams, cyclists, pedest-rians and emergency vehicles. Pri-

vate vehicles would not be allowed.

multidisciplinary teams to face the challengeThe bridge development comp-lies with Helsinki’s strategic goal to promote sustainable modes of transport. The city’s strategic emphases are on rail transport and improved public transport service.

The maritime site of the new bridges is classified as one of Finland’s 27 heritage sites. With the international bridge design competition, Helsinki looks for a design that co-exists in har-mony with the landscape and res-pects the history and cultural sig-nificance of the site. The bridges should be part of Helsinki’s heri-tage to future generations.

The vicinity of the bridges in-cludes many nationally valuable cultural landmarks, most impor-tantly the Suomenlinna (Sveaborg) sea fortress from the 1750’s, which is a UNESCO World Heritage site.

To deal with the challenge, the City of Helsinki invited multidis-ciplinary teams with a broad range

of competence to participate in the bridge design competition. The teams were to possess expertise in bridge design and engineering, ae-sthetically high-quality structural design and architecture, landscape architecture, geotechnics, street and traffic planning, bridge cost estimation, environmental im-pact assessment, and life cycle cost analysis.

record interest from all over the worldThe competition was launched with an invitation for internatio-nal bridge design teams to register as candidates for the competition. About 50 teams registered by the deadline, and 10 teams were se-lected in autumn 2011. The start of the actual competition phase was delayed for a year due to a comp-laint made to the Market Court on the selection of the competition teams.

The City of Helsinki gave it’s counterword to the Market Court in November 2011 and the pro-cess time was estimated to be seve-


Sources: ■■ Competition website: www.

kruunusillat.com ■■ Virginia C. McGuire: The Gol-

den Gate of Helsinki, www.smartplanet.com

■■ All competition entries on the Internet: http://laituri.hel.fi/kruunusillat

ral months. Finally in August 2012 the Market Court declared that the whole process had been carried out right. No further appeal was made to the Supreme Court and the competition was launched in the autumn.

public participation, still no decisionsThe public had an opportunity to examine the competition entries at the Laituri gallery from February to March 2013 and make com-ments, which were then compi-led for review by the jury as part of their work. Comments were also collected via the gallery web site and the competition Facebook page.

As for the City Council, the competition is still primarily a me-ans to gather information on the bridge as compared to other alter-native connections – a tunnel, a ferry, or even a cable car. No deci-sion has yet been made on prioriti-zing the bridge.

The most likely bridge confi-guration, which would include light rail, cyclists and pedestrians, is projected to cost about 210 mil-lion euros. This was also the gi-ven starting point for the competi-tion. But the idea of including cars on the bridge is still under discus-sion. This would almost twice the size of the proposed transit bridge, and the price tag would be al-most twice as large as well, which

would strain the city’s budget even further.

A car-less transit-only bridge of this magnitude is hard to imagine in other parts of the world. In the most optimistic visions the new bridge could be unusual enough to draw tourists to the city – and even balance out the Eastern Helsinki’s resident composition, which is slowly leaning away from the ba-lanced mixture that is widely con-sidered as ideal.

Area development about to beginWhatever the Council thinks or decides later, the Kruunuvuoren-ranta development is about to go forward already this year. It is one of the new areas of Helsinki built on waterfront sites vacated from former industrial uses, here at the site of a former oil terminal. The district will become home for 11,000 residents in varied types of housing and will accommodate about 1,000 jobs. The redevelop-ment will begin in 2013 with street construction, and the first housing will emerge in the Gunillankallio area starting in 2014. Kruunuvuo-renranta will be strongly charac-terized by the surrounding mari-time environment and large green areas.

Altogether, Kruunuvuoren-ranta and several similar develop-ments currently in the works will increase the residential and com-

mercial capacity of downtown Helsinki by fifty percent by the mid 2020’s. It’s obvious that deve-lopment at this scale will clog the city’s transportation grid if radi-cal countermeasures are not taken. Today, an impressive 73 percent of the people who travel to the City Centre during the morning com-mute use public transit. This rate must be maintained and even imp-roved upon when the new deve-lopments are completed.

riL helped on the wayWhile preparing the competi-tion, the City of Helsinki coope-rated closely with Finnish Asso-ciation of Civil Engineers RIL and the Finnish Association of Archi-tects SAFA. The competition pro-gram was drafted according to joint document “Principles of De-sign Competitions for Construc-tion” and the competition rules of the respective Associations. Both organizations also named one in-dependent professional Jury mem-ber and helped the client to find the needed technical specialists.

RIL has a strong heritage on design competitions for multiple clients, typically cities or govern-mental agencies. Be it a bridge or office building, technically and ae-sthetically challenging environ-ments like historical city centers ask for the best designers to try their best. ■


SEKAISIN CE-MERKINNÄSTÄ

Teksti: HeLenA sOimAkALLiO

EU:n rakennustuoteasetus tulee kokonaisuudessaan voimaan 1.7.2013. Tämän jälkeen pakollinen CE-merkintä koskee niitä rakennustuotteita, joille on olemassa harmonisoitu

tuotestandardi tai eurooppalainen tekninen arviointi. Kansallinen hyväksyntä tai vapaaehtoinen sertifikaatti on vaihtoehto, jos tuote ei ole CE-merkinnän piirissä tai

valmistaja ei halua hakea ETAaa. Ilman CE-merkintää rakennustuote ei voi määräajan jälkeen olla markkinoilla Suomessa tai muualla Euroopassa.

Suomessa velvoite koskee hei-näkuun alusta noin 4 000 yri-tystä, jotka valmistavat muun

muassa sahatavaraa, lämmöneris-teitä tai betonielementtejä. Valta-osalla valmistajista merkinnät ovat jo kunnossa, mutta yli viidennek-sellä asiat ovat vielä kesken.

Taustalla eu:n rakennustuoteasetusSertifiointi ja tuotehyväksyntä ovat yleisiä nimikkeitä toiminnalle tai toimenpiteelle, jolla pyritään var-mistamaan, että jokin tuote täyt-tää sille määritellyt vaatimukset tai että tuotteesta ilmoitetut tiedot ovat oikeita. Lukuisia varmenta-miseen liittyviä järjestelmiä on ol-lut käytössä jo pitkään sekä kansal-lisella että eurooppalaisella tasolla.

Perinteisesti tuotteiden hyväk-syntä on hoidettu kansallisella ta-solla esimerkiksi tyyppihyväksyn-nän tai varmennettujen käyttöse-losteiden avulla, mutta Euroopan yhdentymisen myötä 1990-lu-vulla alkoivat yleistyä eurooppalai-set tuote- ja testausstandardit sekä CE-merkintä.

Rakennustuotedirektiivi eli vi-rallisesti ”Euroopan neuvoston direktiivi rakennusalan tuotteita koskevan jäsenvaltioiden lainsää-dännön lähentämisestä” annettiin

jo vuonna 1988. Direktiivi kor-vattiin vuonna 2011 rakennustuo-teasetuksella (EU N:o 305/2011). Asetus tulee voimaan kaikissa EU-maissa sellaisenaan heinä-kuun alussa ja jäsenvaltioiden on samalla kumottava mahdollinen päällekkäinen lainsäädäntö.

taamalla suunnittelijat ja kulutta-jat voivat verrata tuotteita nykyistä helpommin toisiinsa.

Tosin on syytä huomata, että CE-merkintä koskee vain tuotteen ominaisuuksia. Se ei ota kantaa tuotteen käytettävyyteen raken-nuskohteessa. Vastuu rakennus-tuotteen valinnasta on jatkossakin suunnittelijalla, jonka tehtävänä on arvioida tuotteen soveltuvuus rakennuskohteeseen erikseen aio-tun käytön, paikallisten olosuhtei-den ja rakentamismääräysten vaa-timusten perusteella.

Rakennuksille ja rakennusosille asetettavat vaatimustasot pääte-tään edelleen kansallisella tasolla. Koska kaikissa Euroopan talous-alueen maissa ei aseteta tuotteille samanlaisia vaatimuksia, CE-mer-kittyä tuotetta ei aina voida käyt-tää samaan tarkoitukseen kaikissa maissa.

mikä on rakennustuote ja mikä ei? Rakennustuotteilla tarkoitetaan ”pysyvää rakennusosaa, raken-netta taikka rakennuskohteeseen kiinteästi liittyvää tarviketta, tuo-tetta tai laitetta, jolle on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa tai sen nojalla olennaisia teknisiä vaa-timuksia”. Käytännössä ne ovat

Tavoitteena tuotteiden vertailukelpoisuus ja vapaa kauppaCE-merkintä korvaa kansalliset tuotehyväksynnät ja sen tavoit-teena on edistää siten rakennus-tuotteiden vapaata liikkuvuutta ja kauppaa jäsenmaiden välillä. CE-merkityn tuotteen voi tuoda mark-kinoille kaikkialla Euroopassa il-man erillisiä kansallisia selvityksiä.

CE-merkityn tuotteen omi-naisuudet ilmenevät ns. suoritus-tasoilmoituksesta (DoP), joita ver-


esimerkiksi sementtiä, betoniele-menttejä, ikkunoita, lämmöneris-teitä, teräsrakenteita, sahatava-raa ja savuhormeja. Infrasektorilla tyypillisiä asetuksen piiriin kuulu-via tuotteita ovat mm. kiviaines ja tiemerkinnät.

CE-merkintää ei tarvita tuot-teille, jotka on valmistettu tilauk-sesta tiettyyn kohteeseen muu-ten kuin sarjatuotantona ja joiden kiinnittämisestä rakennuskohtee-seen vastaa valmistaja.

Merkintää ei myöskään edelly-tetä tuotteille, jotka valmistetaan rakennuspaikalla ja joiden kiinnit-tämisestä vastaa valmistaja. Tyyp-piesimerkki tästä on paikalla va-lettu betonielementti tai veistetty hirsikehikko. Lisäksi historiallisiin korjausrakennuskohteisiin perin-teiseen tapaan valmistettu tuote, esimerkiksi alkuperäisen kaltainen tilaustyönä valmistettu ikkuna, on vapautettu merkintävelvoitteesta.

Rakennustuoteasetuksen tul-kintaa ja käyttöönottoa hankaloit-taa toistaiseksi yhdenmukaisen ohjeistuksen ja yksityiskohtia kos-kevien tulkintojen puute. EU-ko-missio ole esimerkiksi vielä määri-tellyt mitä ”muu kuin sarjavalmis-teinen tuotanto” tarkoittaa.

rakennustuotteen hyväksyntävaihtoehdotAsetuksen voimaan tulon jälkeen rakennustuotteella on kolme vaih-toehtoista hyväksyntämenettelyä:

1. Rakennustuote kuuluu CE- merkinnän piirin, kun tuot-teella on harmonisoitu eu-rooppalainen tuotestandardi (hEN-tuotestandardi).

2. Rakennustuote, jolla ei ole tuotestandardia, voidaan CE-mer-kitä ETAn (Eurooppalainen Tek-ninen Arviointi) pohjalta.

3. Kansallinen hyväksyntä tai vapaaehtoinen sertifikaatti on vaihtoehto, jos tuote ei ole CE-merkinnän piirissä tai valmistaja ei halua hakea ETAaa.

Ympäristöministeriö on arvioi-

nut, että noin 80 prosenttia ra-kentamisessa käytetyistä tuotteista kuulu asetuksen piiriin. Lopuille 20 prosentille ministeriö kaavai-lee vapaaehtoisuuteen perustuvaa kansallista merkintää.

hen-tuotestandardi johtaa Ce-merkintäänHarmonisoitu tuotestandardi hEN on eurooppalainen standardisoi-misjärjestö CENin laatima stan-dardi, joka määrittää tuoteryhmä-kohtaisesti tuotteilta selvitettävät ominaisuudet, valmistuksen laa-dunvalvonnan vaatimukset sekä CE-merkinnässä ilmoitettava tie-dot. Standardissa asetetaan myös vaatimuksia ilmoitettavien omi-naisuuksien vähimmäisarvoille ja sille, miten ominaisuuksien toteu-tuminen todennetaan. Vaihtoeh-toina todentamiselle ovat valmis-tajan vakuutukset tai tuotetestit.

Rakennustuotteita koskevia harmonisoituja tuotestandardeja on tällä hetkellä yli 400. Suomessa Rakennusteollisuus ry vastaa ra-kennustuotteita ja niiden käyttöä koskevasta standardisoinnista.

CE-merkinnän hankkiminen alkaa selvittämällä, kuuluuko tuote harmonisoidun tuotestandardin piiriin. Asiaa voi tiedustella Suo-

men Standardoimisliitto SFS:stä tai tarkistamalla se verkkoon ava-tusta hEN Help Desk’stä (www.henhelpdesk.fi).

Testaus ilmoitetussa laitoksessa vaaditaanJos tuotteelle löytyy harmonisoitu standardi, on seuraava askel löytää testausluvan omaava eurooppalai-nen ns. ilmoitettu laitos. Suomessa ilmoitettuja laitoksia on tällä het-kellä viisi: Contesta Oy, DNV Cer-tification Oy, Inspecta Sertifiointi Oy, Suomen ympäristökeskus ja VTT Expert Services Oy. Testit voidaan tehdä missä hyvänsä EU-maassa. Listaus laitoksista löytyy niin ikään verkosta EU-komission NANDO-tietojärjestelmästä.

Tuotevalmistaja voi tämän jäl-keen ottaa yhteyttä valitsemaansa laitokseen testausten tai tehtaan laadunvalvonnan järjestämiseksi. Testaus ja muiden asiakirjojen hankkiminen saattaa viedä hyvin-kin pitkään, jopa 1–2 vuotta. Testitulosten ja muiden selvi-tysten perusteella valmistaja laa-tii standardin mukaisen suoritus-tasoilmoituksen, jolla on malli asetuksen liitteessä III. Suoritus-tasoilmoituksen laadinnan jälkeen valmistaja voi kiinnittää CE-mer-


kinnän tuotteeseen, sen pakkauk-seen tai tulostaa sen toimituskir-jaan. Itse suoritustasoilmoitus toi-mitetaan asiakkaalle tuotteen mu-kana tai se voidaan esittää verkossa valmistajan kotisivuilla.

Vapaaehtoinen eTA-hyväksyntä standardoimattomille tuotteilleCE-merkintä voidaan toteuttaa valmistajan hakeman eurooppa-laisen tekniseen hyväksynnän eli ETAn perusteella, jos tuotteella ei ole harmonisoitua tuotestandar-dia. ETAlla on saatu jo yli 3000 rakennustuotetta tai järjestelmää CE-merkinnän piiriin.

Vapaaehtoinen ETA-hyväk-syntä on voimassa koko EU:ssa. Se on siten käyttöalueeltaan kan-sallisia hyväksyntiä tai sertifikaat-teja kattavampi. ETA-hyväksyn-nän piiriin kuuluvat tuotteet ovat tyypillisesti järjestelmiä, innova-tiivisia tuotteita, harmonisoiduista tuotestandardeista poikkeavia tuotteita tai tuotteita joita ei vielä ole standardisoitu.

Suomessa eurooppalaisia tekni-siä arviointeja suorittaa ja ETA-hy-väksyntöjä myöntää VTT Expert Services Oy, joka on EOTAn (Eu-ropean Organizstion for Techni-cal Approvals) jäsenlaitos ja ra-kennustuotteiden ilmoitettu laitos. VTT on myös ympäristöministe-riön valtuuttama uuden rakennus-tuoteasetuksen mukainen tekni-nen arviointilaitos (TAB).

Hyväksyntä perustuu hyväk-syntäohjeeseen tai konsensusme-nettelyyn. Valmiit hyväksyntäoh-jeet ovat saatavana EOTAn verk-kosivuilta. Sivuilta löytyy myös luettelo kaikkien hyväksyntälaitos-ten myöntämistä hyväksynnöistä.

Vähintään rakennuspaikkakohtainen hyväksyntä tarvitaanJos tuote ei ole valmiiksi CE-mer-kinnän piirissä tai valmistaja ei ha-lua hakea ETA:aa, on vaihtoehtona

kansallinen hyväksyntä tai vapaa-ehtoinen sertifikaatti.

Suomessa kansallisia hyväksyn-tämenettelyjä ovat rakennustuot-teiden tyyppihyväksyntä, varmen-nustodistukset (entiset käyttöse-lostemenettelyt) ja valmistuksen laadunvalvonta.

Varmennustodistus on päätös, jolla osoitetaan että tuote ominai-suuksiensa puolesta täyttää sille säädetyt olennaiset tekniset vaati-mukset valmistajan ilmoittamassa käyttötarkoituksessa. Varmennus-todistuksen myöntää ympäristö-ministeriön hyväksymä toimielin.

Lisäksi on käytössä rakennus-paikkakohtainen hyväksyntä, joka tulee aina kyseeseen kun tuot-teella ei ole CE-merkintää, muuta hyväksyntää tai vapaaehtoista sertifikaattia.

Rakennusvalvontaviranomai-nen voi edellyttää rakennuspaik-kakohtaista selvitystä siitä, että ra-kennustuote täyttää sitä koske-vat olennaiset tekniset vaatimuk-set, jos tuotteen kelpoisuutta ei ole muutoin osoitettu tai rakennus-valvontaviranomaisella on syytä epäillä, että tuote ei täytä olennai-sia teknisiä vaatimuksia.

Vastuu rakennuspaikkakoh-taisen kelpoisuuden osoittami-sesta on aina rakennushank-keeseen ryhtyvällä. Kelpoisuu-den osoittamiseksi rakennuttaja voi hankkia ns. kolmannen osa-puolen lausunnon, joka on poh-jimmiltaan aina rakennuspaikka-kohtainen ja kertaluontoinen hy-väksyntä. Joissakin tapauksessa lausuntoa voidaan kuitenkin käyt-tää useaan kertaan, jos olosuh-teet vastaavat toisiaan. Lausun-non kelpoisuudesta päättää aina rakennusvalvontaviranomainen.

Rakennustuotteiden raken-nuspaikkakohtaisen kelpoisuu-den osoittamiseksi tarvittavia lau-suntoja antaa Suomessa mm. VTT. Käytännössä asiantuntija arvioi kohteen tiedot ja kriteerit sekä tuotteeseen liittyvät vaatimuk-

set sekä antavaa lausunnon siitä täyttääkö tuote ko. kohteessa sille asetetut vaatimukset. Arvioitavia asioi ta ovat esimerkiksi rakentei-den toimivuus eli kantavuus, pa-loturvallisuus ja kosteustekninen toimivuus. Samalla arvioidaan pit-käaikaista toimivuutta.

Tukes valvoo merkintöjäSuomessa Turvallisuus- ja kemi-kaalivirasto (TUKES) on ympä-ristöministeriön valtuuttama CE-merkittyjen rakennustuotteiden markkinavalvoja. TUKES valvoo kaikkia Suomessa markkinoilla olevia CE-merkittyjä tuotteita nii-den valmistusmaasta riippumatta.

Jos valvonnassa havaitaan, että CE-merkkiä on käytetty tuot-teessa ilman asianmukaisia pe-rusteita, voi Tukes kieltää tuot-teen luovuttamisen ja käyttämi-sen. Jos luvaton merkinnän käyttö jatkuu, voi valvontaviranomainen kieltää tuotteen myynnin ja jopa velvoittaa poistamaan tuotteet markkinoilta.

käyttöönotto huolestuttaa kaikkiaSekä teollisuus että ympäristömi-nisteriö ovat molemmat ilmoitta-neet olevansa huolissaan alan toi-mijoiden valmiudesta siirtyä CE-merkintään. Siirtymäajasta ennus-tetaan sekavaa.

Ympäristöministeriö on yh-dessä Rakennusteollisuuden kanssa yrittänyt parantaa kentän valmiuksia viestinnällä ja koulu-tuksella sekä tuottamalla asiasta aineistoa, mutta moni tuoteval-mistaja on jättänyt merkinnän ha-kemisen viime tippaan. Valmista-jat puolustautuvat toteamalla, että standardien puute ja maksullisuus sekä hyväksymisprossin byro-kraattisuus vaikeuttavat CE-mer-kinnän hakemista.

Myös suunnittelijoiden ja ra-kennusvalvonnan piirissä on kai-vattu selkeitä ohjeita siitä, kuinka tuotehyväksyntäasiassa pitäisi toi-mia. Suunnittelu- ja konsulttialo-


Hyödyllisiä linkkejä:

■■ Ympäristöministeriö: www.ymparisto.fi■■ Suomen Standardisoimisliitto SFS ry: www.sfs.fi■■ Eurooppalainen standardisoimisjärjestö: www.cen.eu■■ Nando: http://ec.europa.eu/enterprise/newapproach/nando■■ EOTA Eurooppalainen hyväksymislaitosten organisaatio: www.eota.be■■ Tukes – Rekisteri Suomen markkinavalvonnan toimenpiteistä:

http://www.tukes.fi/fi/Rekisterit/Pelastustoimenlaitteet--rekisterit/■■ SKOLin menettelytapaohje:

http://www.skolry.fi/easydata/customers/skolry/files/t_k_julkaisut_yleinen/CE_menettelyohje.pdf■■ Luettelo harmonisoiduista tuotestandardeista:

http://ec.europa.eu/enterprise/policies/european-standards/harmonised-standards/construction-products/index_en.htm

Kootut lyhenteet:

EN-standardi: eurooppalainen standardihEN-standardi: CE-merkinnän perusteena käytetty rakennus-tuotteiden harmonisoitu tuote - standardiLiite ZA: hEN:n informatiivi-nen liite, jota CE-merkinnässä on noudatettavaETA: valmistaja ja tuotekohtainen eurooppalainen tekninen arviointi (hyväksyntä), jonka perusteella valmistaja voi CE-merkitä raken-nustuotteensa, kun tuotteelle ei ole hEN:ääEAD: rakennustuoteasetuksen mukainen eurooppalainen arvi-ointiasiakirja, jonka pohjalta ETA voidaan laatiaETAG: rakennustuotedirektiivin mukainen eurooppalainen tekni-nen hyväksyntäohje, jonka poh-jalta ETA voidaan laatiaCUAP: yhden tai muutaman val-mistajan rakennustuotteelle laa-dittu rakennustuotedirektiivin mukainen erillishyväksyntäohje, jonka pohjalta ETA voidaan laatiaSTD: rakennustuoteasetuk-sen yksinkertaistettu menettely CE-merkintään

AVCP: rakennustuoteasetuk-sen mukainen suoritustason py-syvyyden ja vakauden arviointi ja varmennusjärjestelmä, joka ker-too tuoteryhmäkohtaisesti, missä määrin kolmas osapuoli (ilmoi-tettu laitos) osallistuu rakennus-tuotteen ilmoitettujen ominai-suuksien varmennukseen (käytän-nössä sama kuin AoC)AoC: rakennustuotedirektiivin mukainen vaatimustenmukaisuu-den osoittamismenettely (käytän-nössä sama kuin AVCP)DoP: rakennustuoteasetuksessa määritetty suoritustasoilmoi-tus, joka kertoo tuotteen ilmoite-tut ominaisuudet hEN:n tai ETAn mukaisesti selvitettynä, varmen-nettuna ja ilmoitettunaCE-merkintä: osoittaa rakennus-tuotteelle, että tuotteen DoPissa ilmoitetut ominaisuudet on sel-vitetty, varmennettu ja ilmoitettu hEN:n tai ETAn mukaisestiCEN TC: eurooppalaisen standar-disointijärjestön tekninen komi-tea, jossa eurooppalaiset standar-dit valmistellaanREACH: EU:n asetus N:o 1907/2006 kemikaalien rekiste-röinnistä, arvioinnista, lupamenet-telyistä ja rajoituksista

jen liitto SKOL on julkaissut muun muassa menettelytapaohjeen maa-hantuotujen CE-merkittyjen kan-tavien rakennustuotteiden käy-tölle Suomessa.

Kaikkien merkintäviidakossa kamppailevien yhteinen toive on keskitetty julkinen rekisteri CE-merkinnän piiriin kuuluvista tuotteista.

siirtymäaikana luvassa joustoaRakennusmateriaaliteollisuus on aiheellisesti vaatinut joustoa ase-tuksen tulkintaan ja valvontaan. Ympäristöministeriön ylijohtaja Helena Säteri on selkeästi viesti-nyt, että ennen CE-merkintäpak-koa tehtyjen tuotteiden käyttö ja sovittujen töiden tekeminen voivat jatkua normaalisti loppuun asti. Työmailta tai rautakaupoista ei siis tarvitse palauttaa valmistajille merkitsemättömiä tuotteita. Sä-teri myös muistuttaa työnjaosta, ja vakuuttaa ettei rakennusvalvonta myöhemminkään jalkaudu tarkis-tamaan CE-merkintöjä, vaan vas-tuu työmaalla on ja pysyy raken-nushankkeeseen ryhtyvällä. ■


Työsopimuslain 3 luvun 3 py-kälässä kielletään työntekijän kilpaileva toiminta työsuh-

teen aikana. Ilman nimenomaista työsopimuksen kilpailukieltosopi-musehtoa on siis selvää, että työn-tekijä ei saa työsuhteensa aikana valmistella tai harjoittaa työnan-tajan kanssa kilpailevaa toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti va-hingoittaa työnantajaa. Säännös ei estä työntekijää harjoittamasta ammattinsa mukaista työtä vapaa-aikanaan toisessa työsuhteessa tai omaan lukuunsa edellyttäen, ettei hän tällä työllään ”ilmeisesti” ai-heuta vahinkoa työnantajalleen.

Organisaatiossa ylemmällä ta-solla työskenteleville työntekijöille voidaan asettaa laajempi uskolli-suusvelvollisuus työnantajaa koh-taan kuin alempana oleville. Työn-antaja, joka ottaa palvelukseensa henkilön, jonka tietää edellä mai-nitun kilpailevaa toimintaa koske-van säännöksen nojalla olevan es-tynyt ottamaan työtä vastaan, vas-

taa työntekijän ohella aikaisem-malle työnantajalle aiheutuneesta vahingosta.

Jos työntekijälle on epäsel-vää, aiheuttaako hänen tekemänsä sivu työ mahdollisesti kilpailulli-sia ongelmia, hän voi keskustella asias ta työnantajan kanssa.

kilpailukieltoehto työsopimuksessaLähtökohta on se, että työsuhteen päättymisen jälkeen työntekijällä ei ole enää mitään velvoitteita en-tistä työnantajaansa kohtaan. Tie-tyissä tapauksissa työnantajalla voi kuitenkin olla perusteltu intressi rajoittaa työntekijän kilpailevaa

TYÖSOPIMUS JA KILPAILUKIELTONykyajan työelämässä on useita haasteita, jotka koskevat niin työsuhteiden solmimistilanteita kuin toimintaa työsuhteen aikana. Kilpailukieltoon liittyvät

kysymykset ovat tärkeitä myös RILin jäsenille, jotka työskentelevät asiantuntijatehtävissä tai muutoin organisaation ylemmillä portailla toimialoilla, joissa

kehitys on jatkuvaa ja uuden tiedon määrä on suuri.

Varatuomari Varpu Laankoski, Asianajotoimisto Reims & Co Oy

toimintaa vielä työsuhteen päät-tymisen jälkeen. Tällaisesta työ-suhteen päättymisen jälkeen ulot-tuvasta kilpailukiellosta säädetään työsopimuslain 3 luvun 5 §:ssä.

Työnantaja voi työnantajan toi-mintaan tai työsuhteeseen liitty-västä erityisen painavasta syystä rajoittaa 1) työntekijän oikeutta tehdä työsuhteen päättymisen jäl-keen alkavasta työstä työsopimus kilpailevaa toimintaa harjoittavan työnantajan kanssa, 2) työntekijän oikeutta harjoittaa tällaista toimin-taa omaan lukuunsa.

Kilpailukieltosopimus on va-paamuotoinen ja se voidaan tehdä työsopimusta solmittaessa tai työ-suhteen aikana. Sopimuksessa olisi hyvä määritellä ne työtehtävät ja työt, joita työntekijä ei saa sopi-muksen voimassaoloaikana tehdä. Osapuolet voivat myös sopia, et-tei työntekijä saa toimia toimitus-johtajana tai hallituksen jäsenenä. Lisäksi voidaan esimerkiksi yk-silöidä ne asiakasyritykset, joille työntekijä ei saa tarjota henkilö-


kohtaisesti tai yrityksen välityk-sellä palveluita tai tavaroita. Sopi-muksessa voidaan myös edellyt-tää, ettei työntekijä saa houkutella entisen työnantajan työntekijöitä perustamaansa tai edustamaansa yritykseen.

erityisen painava syy kilpailukiellon edellytyksenäJotta kilpailukieltosopimus olisi pätevä, työnantajalla on oltava eri-tyisen painavia syitä kilpailun ra-joittamiseen. Tätä arvioitaessa on otettava huomioon muun muas sa työnantajan toiminnan laatu ja suojan tarve, joka johtuu liike- tai ammattisalaisuuden säilyttämi-sestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta.

Työnantajalla on intressi suo-jata yritys- ja liikesalaisuudet ku-ten esimerkiksi tavarantoimitta-jien ja asiakkaiden kanssa tehtyjen sopimusten sisältö. Lisäksi työn-antajan intressissä on esimerkiksi estää se, ettei työnantajan työnte-kijälle järjestämä erityiskoulutus joutuessaan toisen käyttöön va-hingoittaisi työnantajan kilpailu-asemaa. Koska kilpailukiellolla ra-joitetaan työntekijän toimintava-pautta, on työntekijän intressinä otettava huomioon työntekijän oi-keus ja mahdollisuudet hankkia toimeentulonsa ammattitaitoaan vastaavalla työllä sekä työnteki-jän oikeus vapaasti valita työpaik-kansa. Molempien osapuolten edut on huomioitava. Kyseessä on eri intressien välinen punninta ja ko-

konaisharkinta, mutta käytännössä painotus on ollut joissakin tapauk-sissa hieman työnantajan (yrityk-sen) etujen puolella.

Työtehtävien osalta kilpailu-kielto on yleensä perusteltu, jos työtehtävät liittyvät tuotekehitys-, tutkimus- tai muuhun vastaavaan toimintaan ja työnantajalla on sel-laista tietoa, jota ei yleisesti ottaen

lukiellolle ei ole enää tarvetta. Kil-pailukieltosopimus, joka on tehty ilman erityisen painavaa syytä, on kokonaisuudessaan mitätön.

kilpailukiellon voimassaolo ja sitovuusKilpailukieltosopimuksella saa-daan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus tai harjoit-taa ammattia enintään kuuden kuukauden ajan työsuhteen päät-tymisestä lukien. Kuitenkin siinä tapauksessa, että työntekijän voi-daan katsoa saavan kohtuulli-sen korvauksen kilpailukieltoso-pimuksen hänelle aiheuttamasta sidonnaisuudesta, rajoitusaika voidaan sopia enintään vuoden pituiseksi.

Yli kuusi kuukautta voimas-saolevasta kilpailukiellosta mak-settavasta korvauksesta ei ole ole-massa eri säännöstä, mutta sen määrä voi olla kuukausittain esi-merkiksi 50 % työntekijän työsuh-teen päättyessä olevasta kuukausi-palkasta. Koska kilpailusta pidätty-misestä maksettava korvaus ei ole palkan luontoista vastiketta siitä ei tarvitse suorittaa työeläke-, tapa-turma- ja ryhmähenkivakuutus-maksuja. Sen sijaan siitä tulee suo-rittaa ennakonpidätys ja sosiaali-turvavakuutusmaksu, koska sen

ole kilpailijoilla käytössä. Yleisesti on niin, että mitä korkeammassa asemassa työntekijä on, sitä perus-tellumpi kilpailukielto on.

Kilpailukielto on tyypillinen erityisesti aloilla, joilla tiedon no-pea uudistuminen ja tekniikan ke-hittyminen ovat tuotantotoimin-nan olennaisia tekijöitä. Tällöin työnantajalla on erityinen intressi estää tärkeiden tietojen ja tietä-myksen siirtymisen kilpailevaan toimintaan. Sen sijaan, jos työn-antaja on esimerkiksi saanut pa-tenttisuojan keksinnölleen, kilpai-


perusteena on päättynyt työsuhde.Kilpailukieltosopimus, joka on

muuten pätevä, mutta ylittää sal-litut määräajat, on pätemätön vain määräajat ylittäviltä osin.

Työnantaja voi luopua kilpailu-kieltoehdosta, jolloin hänen ei tar-vitse myöskään maksaa korvausta ehdon johdosta. Luopuminen lie-nee kuitenkin tehtävä etukäteen ennen työsuhteen päättymistä ja siitä olisi hyvä sopia kirjallisesti.

Kilpailukielto ei sido työnteki-jää silloin, jos työsuhde on päät-tynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Käytännössä tarkoitetaan tilanteita, joissa työnantaja on päättänyt työsuhteen tuotannol-lisilla tai taloudellisilla perusteilla tai jos työntekijä on päättänyt työ-

Asianajotoimisto Reims & Co Oy on RILin kumppani jäsenistön työsuhdejuridisessa neuvonnassa. Lisätietoja extranetissä www.ril.fi.

Lähteenä käytetty oikeuskirjallisuus:

■■ Koskinen, Seppo – Niemi-nen, Kimmo – Valkonen, Mika, Työhönotto ja työso-pimuksen ehdot, Juva 2008

■■ Saarinen, Mauri, Työsuh-deasioiden käsikirja, Jyväs-kylä 2003

■■ Tiitinen, Kari-Pekka – Kröger, Tarja, Työsopimus-laki 2001, Jyväskylä 2002

suhteen työnantajan olennaisen sopimusrikkomuksen vuoksi. Sen sijaan tilanteessa, jossa työnantaja on päättänyt työsuhteen työnteki-jän henkilöön tai hänen käyttäy-tymiseensä liittyvästä syystä (ns. individuaaliperuste) kilpailukiel-tosopimus sitoo työntekijää. Oi-keuskirjallisuuden mukaan sama pätee myös tilanteessa, jossa työn-antaja on purkanut työsuhteen si-nänsä riittämättömällä purkupe-rusteella, mutta peruste olisi kui-tenkin ollut riittävä työsopimuk-sen irtisanomiseen.

Säännökset kilpailukieltosopi-muksen keston rajoittamisesta ja sopimussakon enimmäismäärästä, eivät koske työntekijää, jonka teh-täviensä ja asemansa perusteella katsotaan tekevän yrityksen, yh-teisön tai säätiön tai sen itsenäisen osan johtamistyötä tai olevan täl-laiseen johtamistehtävään välittö-mästi rinnastettavassa itsenäisessä asemassa.

kilpailukieltosopimuksen rikkominenMikäli työntekijä rikkoo kilpailu-kieltosopimusta, hän on velvolli-nen korvaamaan sopimusrikko-muksesta aiheutuneen vahingon. Vahingonkorvauksen sijaan sopi-

mukseen voidaan ottaa ehto so-pimussakosta, joka saa olla enim-mäismäärältään työntekijän työ-suhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkka. Usein kilpailukieltosopimuksissa käyte-tään sopimussakkoehtoa. Jos sopi-mussakosta ei ole sovittu, työnte-kijä on velvollinen korvaamaan ai-heuttamansa vahingon. Vahingon-korvauksen osalta noudatetaan vahingonkorvauslain työntekijän ja virkamiehen korvausvastuuta koskevia perusteita, joiden mu-kaan muun muassa lievä tuotta-mus ei aiheuta korvausvastuuta. ■


kesäglögit Helsingissä Tekniikan museolla

RILin Helsingin kesäglögit vietet-tiin 12.6. Helsinki-päivänä Teknii-kan museolla noin 160 osanottajan voimin.

Tervetulotoivotukset kuultiin niin RILin Teemu Vehmaskos-kelta kuin museon johtaja Marjo Mikkolalta.

Seurustelun ja tarjoiluista naut-timisen lomassa museo tarjosi myös halukkaille opastettuja kier-roksia perusnäyttelyihin halleissa sekä ulkokierroksen.


Tervetuloa Tekniikan museoon! Tänäkin kesänä voit vierailla Tekniikan museossa vapaasti RILin Extra-netissa tulostettavalla pääsylipulla. Pääsylippu löytyy Extranetin jäsensi-vuilta kohdasta Jäsentietojen muuttaminen ja siellä oikealla ylhäällä on li-pun tulostus heti RILin jäsenkortin alla. Lipulla museoon pääsee kaksi ai-kuista ja kolme lasta, lippu sisältää myös eskimot kävijöille.

mitä on teknologia? miten tekniikka on kehittynyt? mitä innovaatioita suomalaiset ovat tehneet?

Tekniikan museo esittelee tekniikan, teollisuuden ja innovaatioiden his-toriaa sekä nykypäivää. Vanhankaupunginkoskella Helsingissä sijaitseva-Tekniikan museo on suurin ja ainoa tekniikan alan yleismuseo Suomessa.

Tekniikan museon pyöreässä hallissa oleva perusnäyttely esittelee tek-niikan ja teollisuuden historiaa. Eri teollisuusaloittain etenevä näyttelyko-konaisuus kertoo polveilevaa tarinaa, miten suomalainen agraariyhteis-kunta on muuttunut teknologian hightech-maaksi.

Museo pitää auki kesäaikana Kuninkaankartanonsaarella on mu-seoitua veden pikasuodatushallia sekä sekä kosken toisella puolella ole-vaa Voimalamuseota.

Museon uusi pelinäyttely on vaihtuvien näyttelyiden rakennuk-sessa avautunut Pongista pleikkaan, joka kertoo sähköisen pelaamisen historiasta.

Muistatko Tetriksen, Amiga 500:n tai entä Spectravideon? Muistatko 8-bittisen pelimusiikin sävyttämät iltapäivät ja hikeentyvät peliohjaimet?

Tapahtumia■■ Koskipäivä la 31.8.: jo perin-

teeksi muodostunut perhe-juhla Kuninkaankartanonsaa-rella kalastuskilpailuineen ja maistiaisineen

■■ Vettä ja elämää -ulkokierrokset kesä- ja elokuussa joka päivä, heinäkuussa klo 13 ja 15

Aukiolo■■ Museo on avoinna kesäaikana

4.6.–1.9. klo 11–17, ja lisäksi perusnäyttely on kesätorstaisin auki klo 20 asti.

Tekniikan museo tarjoaa uu-dessa näyttelyssään nostalgisen ai-kamatkan 1970–1980-luvun peli-maailmaan: fiilistelyä vanhojen pe-likoneiden äärellä ja 80-luvun alun kotimiljöössä.

Pongista pleikkaan nostaa vit-riineihin ja osin myös yleisön tes-tattavaksi pelihallien, huoltoase-mien sekä kotimikrojen video- ja tietokonepelejä ja pelikoneita ajalta, joka alkoi mullistaa vapaa-ajan käyttöä. Näyttelyn aukioloai-kana museo järjestää myös tapah-tumaviikonloppuja, jolloin yleisö pääsee nostalgiapelaamisen rie-muun muutamilla lisäpeleillä.


■■ Pohjois-Suomen golf-kilpailu järjestetään ke 21.8.2013 klo 15:00 alkaen Virpiniemen golf-kentällä, Haukiputaalla.

■■ RIL-Golf 2013. RILin golf-mestaruudet ratkotaan tänä vuonna 4.9. keskiviikkona St.Laurence Golfissa Pyhän Laurin kentällä. Yhteislähtö klo 9.30.

■■ Pelaa golfkierros puoleen hin-taan Vierumäen Cooke-ken-tällä! Varaa peliaika caddie-masterilta 010 5777 030 ja mainitse varausta tehdessäsi olevasi RILin jäsen. RILin jä-senistön käytettävissä on neljä pelioikeutta/päivä.

riL-Golf 2013

nimitysuutisia

■■ Lämpöinsinööriyhdistys LIVIn uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Pekka Takki, kehitysinsinööri, Helsingin Energia.■■ Maanalaisten tilojen rakentamisyhdistys MTR:n puheenjohtajaksi on valittu Reijo Riekkola, Saanio & Riekkola Oy:n toimi-tusjohtaja. Hän toimii myös RILin edustajana hallituksessa.

■■ FISEn puheenjohtajaksi on valittu Ahti Junttila, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL:n toimitusjohtaja.

riL-regattaTervetuloa RIL-Regattaan torstaina 22.8. Ilmoittaudu miehistöksi tai omalla veneellä. Ilmoittautumiset tapahtumakalenterin kautta www.ril.fi tai sähköpostilla [email protected].

riL-run Jyväskylässä Tule mukaan ensimmäiseen RIL-Runiin! Sarjoina on miehille ja naisille 10 km, puolimaratoni ja tietysti täysi maratoni. Tapahtuma järjestetään Jyväskylässä 14.9.2013. Juoksun jälkeen RIL-Run järjestää yhteisen ruokailun ja palkintojenjaon. Lisäksi voidaan järjestää yhteiskuljetus ja hotellimajoituksen yhteisvaraus.

Kolme parasta palkitaan kustakin sarjasta. Lisäksi sarjojen voittajien nimet ikuistetaan RIL-Klubilla säilytet-tävään pokaaliin.

Tapahtuma järjestetään Finlandia Marathonin yhteydessä. Katso li-sätiedot ja juoksuohjeet www.finlandiamarathon.fi. Finlandia Maratho-nille ei ole tarvetta ilmoittautua erikseen, vaan ilmoittautuminen tapah-tuu RILin tapahtumakalenterin kautta, ja maksamalla ilmoittautumis-maksu myöhempien annettavien ohjeiden mukaisesti RILin tiille. Ilmoit-tautumismaksu sarjoissa on 30 e/39 e/44 e, jonka päälle tulevat valintasi mukaan ruokailun, kuljetuksen, majoituksen ja RIL-Run teknisen juok-supaidan kustannukset. Ilmoittautuminen 12.8. mennessä.


Vaalitoimikunta hakee uusia jäseniä riLin hallitukseenRILin Vaalitoimikunta tekee syyskokoukselle esityksen hallituksen erovuoroisten jäsenten tilalle valittavista uu-sista jäsenistä. Syyskokous pidetään torstaina 14.11.2013 Messukeskuksessa Helsingissä. Sopivien ehdokkaiden löytämiseksi vaalitoimikunta pyytää jäseniä tekemään ehdotuksia hallitukseen sopivista henkilöistä. Ehdotukset voi tehdä 31.8. mennessä kirjallisesti osoitteella: RIL, Vaalitoimikunta Töölönkatu 4, 00100 Helsinki tai puhelimitse Teemu Vehmaskoskelle, puhelin 050 352 6878 tai sähköpostilla [email protected]

Ehdotuksesta tulee ilmetä• ehdokkaannimitainimet• ehdottajannimi. Vaalitoimikunta tulee ehdokkaan soveltuvuutta harkitessaan kiinnittämään huomiota ohjesäännön mukaisesti mm. ehdokkaan aiempaan toimintaan RILissä. Mieti kollegoistasi ja ystäväpiiristäsi sopivia RILin jäseniä ja tee ehdotuksesi HETI! Vaalitoimikunnan kokoonpano vuonna 2013 on seuraava: puheenjohtaja Mikko Leppänen ja jäsenet Matti Antikainen, Laila Hosia, Risto Keränen, Maija Krankka, Juhani Niva, Reima Ojala, Pekka Pulkkinen, Johanna Sahlstedt, Maija Sirkkanen, Toimi Tarkiainen ja Eero Timonen.

Hallituksesta erovuorossa ovat vuoden 2013 lopussa• MariPäätalo,Helsinki• JaniSaarinen,Tuusula• TopiTissari,Helsinki(varapj)• SusanneVatanen,Helsinki Hallituksessa jatkavat vuonna 2014• RistoVahanen,Helsinki(pj)• HarriTanska(varapj)• PetriLaurikka,Tampere• JarmoLempinen,Pieksämäki• MikkoHyytinen,Oulu• KatriMehtonen,Helsinki• KyöstiOasmaa,Vantaa• Matti-PekkaRasilainen,Helsinki

Mikko Leppänen, vaalitoimikunnan puheenjohtaja.


RIL tapahtumakalenteri

Ajankohta Tapahtuma Järjestäjä Paikkakunta

01.08. RIL-Run ratakymppi RIL Espoo08.08. Asunomessut Hyvinkäällä Kiinteistöt TR Hyvinkää22.08. RIL-Regatta RIL Espoo

21.08. P-S golfkilpailut Pohjois-Suomi Virpiniemi, Haukipudas

29.08. RIL-Run, Cooperin testi RIL Espoosyyskuu RIL-Suunnistus RIL/RakentajaRastit Helsinki/Espoo/Vantaa04.09 RIL-Golf RIL St Laurence, Lohja14.09. RIL-Run mestaruuskisa RIL Jyväskylä18.09. Haaveena oma talo PiRIL-Nuoret Tampere26.09. Maarakennuspäivä MANK Helsinki

XXIV Pohjois-Suomen Rakentajapäivä

Pohjois-Suomi Oulu

Pohjois-Suomen osaston syyskokous + kerhoilta

Pohjois-Suomi Oulu

loka-marrasJäsenryhmien puheenjohtajatapaaminen

RIL Helsinki

05.11. XXXI PIRA-päivät PiRIL TamperePiRIL syyskokous PiRIL TampereLounais-Suomen syyskokous Lounais-Suomi Turku

13.-15.11 Julkisivu/Kiinteistö 2013 Suomen Messut Helsinki, Messukeskus14.11. Syyskokous RIL Helsinki, Messukeskus14.11. RIL-Palkinto, julkistus RIL Helsinki, Messukeskus

P-Suomen osaston miniseminaari ja jouluglögit

Pohjois-Suomi Oulu

POSURIL -Nuorten vaalikokous PoSuRIL-Nuoret Oulu

marraskuu RIL-Sulkis RIL Helsinki19.11. KIRA-Foorumi KIRA Helsinkijoulukuu Jäsentyytyväisyyskysely RIL

PiRIL glögit PiRIL TampereLounais-Suomen glögit Lounais-Suomi Turku

13.12. RILin glögit RIL Helsinki

riL tapahtumakalenteri


mikä LiVi on ja keitä ovat liviläiset?LIVI on yhdistys, joka toimii LVIalalla vaikuttavien diplomiinsinöörien yhdyssiteenä edistäen heidän ammatillista, yhteiskunnallista ja keskinäistä sosiaalista toimintaa sekä vaikutusmahdollisuuksia. mihin asioihin haluaisit LiVin uutena puheenjohtajana erityisesti vaikuttaa? Ei minulla mitään erityistä agendaa ole, mutta haluaisin nostaa LVIteknisen osaamisen arvostusta Suomessa. mitkä asiat ovat teillä juuri nyt ajankohtaisia?Miten ihmisten asumis, työskentely ja oleskeluolosuhteet hoidetaan tulevaisuudessa. Tarkoitan sitä, että mitkä ovat ne ratkaisut, joilla tulevaisuudessa järjestetään hyvät sisäympäristöolosuhteet ja hyvä hygieniataso.

mitä teet ja millaisia reittejä pitkin päädyit nykyiseen tehtävääsi?Kehitän yllä mainittuja tulevaisuuden ratkaisuja. Ensiksi kuusi kesää kesätöissä ja sitten muutaman talon sisäisen siirron kautta nykyiseen tehtävään.

mikä oli lapsuutesi toiveammatti? Insinööri tietenkin. Miten voi olla mahdollista, että eräs tekniikan alan lehti tiesi, että minkä merkkisellä, mallisella ja värisellä autolla ajan.

mieleenpainuvin esine tai rakennus suomessa? entä maailmalla?Helsingin Tuomiokirkko ja Kuala Lumpurissa sijaitseva Twin Tower. millainen on unelmatilasi?Kavereiden kanssa kesäisenä aamuyönä jokisuistossa kalassa, kun aurinko nousee ja uistin ei ole juuttunut pohjaan ja vapa ei ole mennyt poikki.

Jos saisit rakentaa mitä tahansa, mitä rakentaisit?Rakentaisin ihmisille hyvät sisäympäristöolosuhteet niin kotiin kuin työpaikalle.

mottosi tai elämänohjeesi?Niin makaa kuin petaa. mitä pistät mieluiten grilliin? Lohjalla sijaitsevalta roskalavalta ”löydetyt” grillausritilät, joita piti rälläköidä ja hitsata, jotta sopi omaan grilliin. No, banaani, jonka viiltoon on laitettu geishan paloja. ■

Kesän grillikauden aloittaa Lämpöinsinööriyhdistys LIVI ry:n tuore puheenjohtaja Pekka Takki, joka arvostaa hyvää sisäympäristöä ja haaveilee kireistä siimoista.

Grillissä

Lämpöinsinööriyhdistys LiVin hallitukseen kuuluvat■■ Pekka Takki, puheenjohtaja, Helsingin Energia■■ Ossi Myllymäki, varapuheenjohtaja, Granlund Oy

ja jäsenet■■ Minna Aalto, Schneider Electric Oy■■ Mikko Hiltunen, Airix Talotekniikka Oy■■ Harri Ripatti ■■ Mika Vuolle, Equa Simulation Finland Oy

AsiAnTunTiJA-AineisTOA


Teksti: Gunnar Åström

RAKENNUSTEN KANTAVIEN RAKENTEIDEN TARKASTUSMENETTELY

Rakennusten rakenteelliset ongelmat ovat 2000-luvun alusta lähtien olleet vakavia. Kattorakenteiden sortumia tai vaaratilanteita on ollut talvisaikaan määrältään hälyttävästi ja

seuraukset ovat olleet tuhoisia. Ongelmat ovat osittain johtuneet rakenteiden rappeutumisesta, jota ei ole havaittu, mutta myös rakenteiden suunnittelun ja toteutuksen vakavista virheistä.

Tämä osoittaa, että suunnittelu- ja rakentamisprosessissa on ollut puutteita ja omistajan ylläpitotoimenpiteet eivät aina ole riittäviä tunnistamaan ennakkoon piilevät vaarat.

Vapaaehtoisuus vs. pakollisuus Kun rakennusten turvallisuuden lähtökohtana pidetään vakavien onnettomuuksien kohdalla nol-latoleranssivaatimusta, on riskil-listen rakennusten systemaatti-nen ja säännöllinen tarkastusme-nettely tarpeellinen rakennusten puutteiden tunnistamisessa ja va-hinkojen estämisessä. Tämän tar-peen on Onnettomuustutkintakes-kus useissa onnettomuustutkinta-raporteissaan todennut.

Vuonna 2008 Rakenteellisen turvallisuuden johtoryhmä (alan keskeiset organisaatiot edustet-tuina) teetti esiselvityksen ra-kennusten katsastusmenette-lystä. Raportti osoitti menette-lyn olevan tarpeellinen ja sisälsi ehdotuksen menettelyn raken-teeksi. Tämän pohjalta käynnis-tettiin joulukuussa 2012 vapaaeh-toisuuteen perustuvan säännölli-sen tarkastusmenettelyn (alussa katsastusmenettely-nimikkeellä) kehittämishanke.

RILin vetämä kehityshanke sai

helmikuussa uuden käänteen, kun ympäristöministeriössä päätet-tiin käynnistää lainsäätämishanke, jonka tarkoitus on määritellä laa-jarunkoisille hallirakennuksille pakolliset kantavien rakenteiden kuntotarkastukset. Taustalla oli Laukalla tapahtunut ihmishengen vaatinut kattosortuma. Lainsää-dännön lisäksi on ympäristömi-nisteriöllä tarkoitus kehittää viran-omaistietokanta, joka sisältää vaa-tiviksi ja riskilliseksi luokiteltujen rakennustyyppien ja rakennusten oleelliset tiedot.

Kehityshanke ja lainsäädännön valmistelu on nyt tarkoitus koor-dinoida siten, että kehitettävä tar-kastusmenettelymalli on eräs tapa toteuttaa tulevan lainsäädännön vaatimuksia. Tarkastusmenette-lymallia voidaan myös käyttää luonnollisena osana rakennuksen omistajan ylläpito- ja huoltotoi-menpiteitä. Tarkastusmallin si-sältö on tarkoitus viimeistellä ke-sän aikana.

rakenteellisen turvallisuuden erityismenettelyn luonnollinen jatkeRakenteellista turvallisuutta var-mistavia toimenpiteitä tarvitaan rakennushankkeen kaikissa vai-heissa: suunnittelussa, valmistuk-sessa, työmaatoteutuksessa, yllä-pidossa ja korjauksessa sekä näitä vaiheita ohjaavassa rakennuttami-sessa ja omistamisessa. Vaativien hankkeiden rakenteellista turval-lisuutta on parannettu ottamalla käyttöön erityismenettely (RakMK A1) kohteissa, joissa on suuron-nettomuuden vaara. Erityisme-nettelyn toimenpiteillä on paran-nettu erityisesti rakennesuunnitte-lun sisältöä.

Nyt kehitettävä tarkastusme-nettely on osatehtävä edellä mai-nitussa prosessissa. Turvallinen ja toimiva rakennus luodaan kuiten-kin ensisijaisesti suunnittelun ja toteutuksen yhteydessä, ei korjaa-malla virheitä jälkeenpäin.

Tarkastusmenettelyn tavoitteetKiinteistönomistaja vastaa ole-


massa olevan rakennuksen raken-teellisesta turvallisuudesta ja ter-veellisyydestä. Tarkastusmenettely tukee tämän velvoitteen huolehti-mista ja on osa suunnitelmallista kiinteistöpitoa. Menettelyn mää-rittelemä tarkastus on riippumat-toman asiantuntijan tekemä ra-kennusten kantavien ja tarvit-taessa muiden rakenteiden tek-ninen määräaikainen kunto- ja toimintatarkastus.

Suunnitelmallisella ja määrä-muotoisella tarkastusmenettelyllä pyritään havaitsemaan ja eliminoi-maan kantavien rakenteiden ra-kenteellisia puutteita ja näin vä-hentämään onnettomuusriskiä. Tarkastusmenettelyä tulee kohdis-taa erityisesti laajarunkoisiin ra-kennuksiin, joissa on suuronnet-tomuuden vaara sekä rakennuk-siin, joissa muista syistä arvioi-daan sortuman riskitason olevan poikkeuk sellisen korkea.

mitkä rakennukset?Tarkastusmenettelyn kehittämi-sessä on ollut erittäin haasteellista määritellä tarkasti ne rakennukset, jotka kuuluisivat ensisijaisesti tar-kastusmenettelyn piiriin. Tarkas-tusresurssien ”tuhlaamista” turval-lisiin rakennuksiin on luonnolli-sesti vältettävä.

Tarkastettavassa rakennuksessa tulee siis aina olla jostakin syystä normaalia suurempi riskitaso. On tunnistettu kaksi ryhmää:

a) suuret, laajarunkoiset ja muutenkin vaativat rakennuk-set, joissa on suuria ihmismääriä samanaikaisesti

b) periaatteessa tavanomaisia rakennuksia tai rakennustyyppejä (voivat olla hieman vaativampia rakenteita), mutta

– niiden rakenteissa on yleisesti todettu olevan vakavia rakenteelli-sia vaaroja tai puutteita

– rakennuksen suunnitteluun, toteutukseen tai ylläpitoon liittyy tekijöitä, jotka nostavat niiden ris-kitason normaalia korkeammaksi.

Tarkastusmenettelymallin kuvausTarkastusmenettelyyn (kuva 1) kuuluu kahdenlaista tarkastusta: ensimmäisenä tehty perustarkas-tus ja jatkossa tehtäviä seuranta-tarkastuksia. Tarkastuksen tukena toimii viranomaisten ylläpitämä riskillisten rakennusten tietokanta.

Perustarkastus on olemassa olevalle rakennukselle tehty en-simmäinen tarkastus. Perustar-kastus tehdään kohteen edellyttä-mässä laajuudessa kuntotarkastuk-sin sekä asiakirjoihin tutustuen. Tehtävänä on varmistaa, että ra-kenteelliseen turvallisuuteen liit-tyvät kaikki tärkeimmät rakenteet ovat kunnossa ja toimivat suunni-tellusti. Mahdolliset puutteet re-kisteröidään ja huolehditaan siitä, että niiden osalta ryhdytään tar-vittaviin toimenpiteisiin. Perus-tarkastus tehdään vain kerran. Pe-rustarkastus pidetään aikaisin-taan 5–10 v. vuotta rakennuksen valmistumisesta.

Seurantatarkastus on perustar-kastuksen jälkeen tehtävä tarkas-tus (esim. 5–15 v. välein riippuen rakennuksen kunnosta). Ensim-mäisen seurantatarkastuksen ajan-kohta määritellään perustarkas-tuksen yhteydessä. Tarkastuksen yleinen tavoite on sama kuin pe-rustarkastuksen, mutta se on työ-määrältään ja sisällöltään yleensä suppeampi. Perustarkastuksessa lähtökohtaisesti riskilliset kohdat ovat jo tiedossa ja mahdolliset pe-ruspuutteet korjattu, joten seuran-tatarkastus voi keskittyä tarkasta-maan tunnettujen kriittisten koh-tien kuntoa (rappeutumista) ja toimivuutta.

Tarkastuksen työkaluna on huoltokirjaan kuuluva tarkastus-kirja, joka laaditaan ja jossa esi-tetään oleelliset tiedot raken-nuksista, tarkistettavat kriittiset kohdat sekä tarkastuksen tulok-set. Tarkastuksen kootut tulostie-dot esitetään tarkastustodistuksen muodossa.

Tarkastuksen tekee alan asian-tuntija, yleensä kokenut rakenne-suunnittelija. ■

Kuva 1. Tarkastusmenettelyn vaiheet


Challenges in the biological nutrient removalThe flow and load variations in the wastewater plant influent comp-licate the operation of the biolo-gical treatment process and harm the process performance. Mo-reover, the plant influent is often lacking readily biodegradable or-ganic matter needed for the bio-logical nutrient removal. The role of primary clarification had be-come less important at Pihlaja-niemi wastewater treatment plant (PE 30000) in Savonlinna after the implementation of biological nut-rient removal (BNR). During seve-ral years primary clarification had been partly by-passed in order to avoid lack of organic matter in the biological process, although the capacity of the plant was not suf-ficient to achieve full nutrient re-moval. Clearly, it was not optimal to by-pass a large basin volume, when capacity was lacking later in

the process. Thus, the objective of this pro-

ject was to find feasible modifica-tions for existing primary clarifi-cation basins. After a preliminary study of the available basin volu-mes and flow rate history, it was decided to implement diurnal flow

equalization and pre-fermentation to the existing primary clarifica-tion basins. Diurnal flow equali-zation was chosen, because it can potentially increase the capacity of the biological process, although many of the existing applications struggle to find the suitable cont-

Doctoral dissertation: inCreAsinG THe CApACiTy OF ACTiVATeD sLuDGe pLAnT By DiurnAL eQuALiZATiOn AnD preFermenTATiOn in eXisTinG primAry CLAriFiers

The flow and load variations in the wastewater plant influent complicate the operation of the biological treatment process and harm the process performance. In this research project, the primary clarifiers at the wastewater treatment plant were modified in order to tackle the subsequent problems.

Anna Mikola

Doctoral dissertation presented with due permission of the Aalto University School of Engineering for public

examination and debate on the 24th of May 2013. Research area: Water and wastewater engineering

Opponent: Professor Karin Jönsson, LTH Lund University, Sweden

Supervising professor: Professor Riku Vahala, Aalto University School of Engineering, Department of Civil and

Environmental Engineering


rol strategy (Armiger et al. 1993; Mather and Shaw, 1993). Pre-fer-mentation, on the other hand, pro-duces volatile fatty acids (VFA) which are essential as carbon source for the biological phospho-rus removal and denitrification (inter alia Komorovska-Kaufman et al. 2006; Wentzel et al. 1991). Raw sludge removal from the pri-mary clarifiers was decreased but not fully stopped in order to cont-rol the organic load to the biologi-cal process.

The study set-upDuring the full-scale 18-month study at Pihlajaniemi wastewa-ter treatment plant in Savonlinna two separate process trains of the plant were operated as two diffe-rent treatment processes (Figure 1). In one process train an equali-zation pump evened out as much of the diurnal flow variations as possible. The active equalization volume was approximately 16% of the daily influent dry weather flow, which was approximately 6000

m3/d. For pre-fermentation, an in-ternal raw sludge recycle was ad-ded in order to enhance the trans-fer of the soluble organic matter from the sludge blanket to the li-quid phase. The reference process train was operated as a traditio-nal primary clarifier with approxi-mately 20% of flow by-passing the basin. An extensive monitoring campaign was conducted in order to compare the effect of the diffe-rent pretreatments on the activa-ted sludge process. The control of the equalization pump was achie-ved by two water level measure-ment: one in the primary clarifi-cation basin and the other in the overflow channel of the primary clarifier. More detailed informa-tion about the modifications and the plant can be found in Mikola et al. (2007) and Mikola et al. (2008).

multi-purpose pretreatment tanksThe results showed that a volume corresponding to 4-5 hours‘ nor-mal dry weather flow was suffi-cient to achieve effective decrease in flow rate variations during dry weather periods, as shown in Fi-gure 2. Moreover, an increase of 50% in the VFA concentration du-ring dry weather conditions indi-cated that pre-fermentation took place in the basin. The most signi-ficant difference in process perfor-mance between the trains was ob-served for nitrification. The am-monium removal was 87% in the equalization/pre-fermentation train compared to 75% in the refe-rence train during the whole study (Figure 3). This was mainly due to flow equalization. Better hydrau-

Figure 1. The process of the Pihlajaniemi WWTP.

Figure 2. The flow rate variations in the plant influent and after the primary treat-ment in the two process trains 15.1.2004–21.1.2004.


lic control of the secondary clari-fiers was also achieved resulting in lower effluent solids concentra-tions. Moreover, stable flow con-ditions were reflected in impro-ved sludge settleability and offe-red a long-term buffer capacity against high hydraulic loadings, which occurred during wet weat-her periods in spite of the equa-lization. It was also observed that sludge concentration and the level of the sludge blanket in the secon-dary clarifier had less variation. As expected, increased readily biode-gradable COD enhanced the bio-logical phosphorus removal and denitrification.

In this project existing pri-mary clarifiers were used for diur-nal flow equalization and prefer-mentation as well as for their con-ventional purpose of removing or-ganic load. The transformation of existing primary clarifiers for mul-tipurpose primary tanks could

be economically and technically feasible solution when more ca-pacity is needed, e.g. when ret-rofitting BNR process to an exis-ting plant. This process modifica-tion could be widely implemented in Finland because the majority of middle-sized and large WWTPs have primary clarifiers. The most significant improvements were observed for nitrification. Thus, the implementation of a modified primary treatment would signifi-cantly increase the capacity of the plant, because nitrification is usu-ally the limiting process, especi-ally in low temperatures. Conse-quently, successful diurnal flow equalization could have a signifi-cant effect on plant dimensioning because sludge age required for nitrification usually dictates the reactor size. Also, a good perfor-mance of the secondary settling is a prerequisite for controlled sludge age. Moreover, a better control of

the secondary settling allows to store more sludge in the process and thus enables the treatment of higher loads in the process. ■

referencesArmiger, W.B., Lee, G.J., Schweg-ler, B.R., Mah, T.J. (1993) Cont-rol of BNR processes by regula-tion of the VFA/M ratio Wat. Sci. Technol. 28 (11-12) 303-314

Komorowska-Kaufman, M., Majcherek, H., Klaczynski, E. (2006) Factors affecting the biolo-gical nitrogen removal from was-tewater Process Biochemistry 41 1015-1021

Mather, A.J., Shaw, I.S. (1993) Al-ternative method for the control of balancing tank at a wastewater tre-atment plant Wat. Sci. Technol. 28 11-12) 523-530

Mikola, A., Rautiainen, J., Kiuru H. (2007) Diurnal flow equaliza-tion and prefermentation using primary clarifiers in a BNR plant. Water Practice 1 (5) 1-13

Mikola, A., Kiuru, H., Rautiainen, J. (2008) The effect of flow equali-sation and prefermentation on the sludge production and sludge cha-racteristics in a BNR plant. Wat. Sci. Technol. 57 (12) 2023-2029.

Wentzel, M.C., Ekama, G.A., Ma-rais G.v.R. (1991) Kinetics of nit-rification denitrification biological excess phosphorus removal sys-tems – a review Wat. Sci. Technol. 23 (4/6) 555-565

Figure 3. The removal rate of ammonium in different process temperatures in both process trains.


Towards user-oriented suburb renovation

Anu Soikkeli Senior lecturer University of Oulu Department of ArchitectureFinland [email protected]

Laura SorriResearch fellow University of Oulu Department of ArchitectureFinland [email protected]

Professor Jouni Koiso-Kanttila, University of Oulu, Department of Architecture, Finland, [email protected]

Summary A broad Finnish national research project, KLIKK - lähiöiden käyttäjä- ja liiketoimintalähtöinen korjauskonsepti (User- and Business-oriented Suburb Renovation Concept), was started in the beginning of 2012. The project will end in June 2014. The perspective of energy efficiency is emphasised in the project, but at the same time it addresses what improving the energy efficiency of suburban residential apartment buildings means from the standpoint of architecturally valuable and conservable buildings that represent different periods. The primary goal of the project is to develop a user-oriented, industrial, overall economic renovation concept for suburban apartment building renovation and extension as well as construction of additional storeys.

Keywords: User-oriented, renovation concept, prefabrication, energy efficiency, town planning

1. Introduction

Construction in the near future will focus on suburb renovation and in-fill construction, which will face a demanding challenge due to the objective of improving energy efficiency. The concrete-frame apartment buildings constructed in Finland in the 1960s and 1970s are approaching the age when they require renovation. These buildings contain significant share of the whole housing stock, making this a renovation job that affects a large share of Finns. [1]

These suburban apartment buildings require exhaustive technical repairs both inside and outside. For example, problems related to the quality of the concrete and the reinforcements of the sandwich elements used and the durability of the trusses and fasteners of the elements, moisture damage and poor thermal economy are the most common reasons behind façade renovations. Not only the outer walls but also the roofs, windows and balconies need repair or renewal. Adding balconies to smaller apartments that often lack a balcony or enlarging the existing balconies with insufficient size would also increase living comfort and pleasantness. [2], [3]

These types of renovation projects are excessively laborious and difficult for building managers, housing associations and residents alike. It is hard to find operators who are capable of or willing to take on suburban apartment building renovations, and it is often necessary to search for and hire several contractors for a project. It is very difficult to integrate their work. In practice, renovations are slow, expensive, dirty and disruptive.

The reputation of suburbs is poorer than the possibilities they offer. [4] Therefore, renovations that


promote good practices are very significant as improvers of the profile of suburbs. However, traditional developing and contracting have been dominated by functional decentralisation where various contractors and operators are chosen on the basis of the lowest bid, without regard for life cycle costs or other indirect expenses. For this reason projects that employ traditional bidding methods are very costly for the orderers and do not induce suppliers and interest groups to act in accordance with the orderers’ objectives. Deficient management of the numerous parties involved in renovation projects has often led to contradictions and at least partial failures of the projects.

By developing new operating methods that affect the entire delivery chain it is possible to convert suburbs from underrated living areas into attractive environments. Although real estate companies are generally aware of the need for renovation, the problem has become getting renovation decisions passed by the companies’ decision-making bodies. Postponement of renovation decisions has partly led to a situation where the condition of ownership-based housing company apartment buildings is poorer than that of rental apartment buildings in the same suburb, as they undergo regular maintenance.

1.1 Social, economic and cultural durability

Reinforcement of social, economic and cultural durability and renovations that support sustainable development are the main cornerstones of suburb development. The principles of sustainable development are naturally connected to environmental challenges, such as slowing down climate change, but also to safeguarding the vitality of each living area. This way, e.g. new and in-fill construction can be used in suburbs to boost areal populations, thereby ensuring that services remain and improving the prerequisites for public transport. [4]

New construction’s impact on improving the energy efficiency of the whole building stock is a slow process. [5] Therefore, it is very important to improve the energy efficiency of existing buildings. Suburbs are currently the least energy-efficient segment of Finland’s building stock. The residential apartment buildings built in the 1960s and 1970s are most problematic—they are poorly insulated and they are the most numerous. Improving the energy efficiency of precisely these buildings would have the greatest impact on energy consumption of the building stock in Finland. The most effective measures for improving the energy economy of a residential building are adding insulation to the exterior of the ceiling and outer walls and making them more airtight, renewing the windows, balcony doors and exterior doors to meet the requirements of the near future, renewing heat production systems and constructing an intake and exhaust air ventilation system with heat recovery units in each apartment. [4]

Majority of the older people live and want to live in their own home. The need for services and an accessible residential environment are decisive factors associated with older people’s coping at home. [6] In the future there will be a growing need for apartments suitable for lone dwellers and well-equipped life-cycle apartments where services that replace institutional care can be arranged. Buildings without lifts are a major problem in Finland’s building stock. In the end of 2006 there were 48,700 staircases in at least three storeys high buildings without a lift. More than a half a million people lived in these buildings—100,000 of them were at least 65 years old and needed a lift. [5]

1.2 Wood material in renovation

The market outlook for renovating suburban apartment buildings changed significantly in Finland in April 2011 when a new fire code became effective. The new regulations allow construction of additional lightweight timber-framed storeys atop residential apartment buildings and renovation and additional insulation of the outer walls of buildings using lightweight timber-framed elements. The reasons for the change are the desire to slow down urban sprawl and the need to preserve suburban populations in order to safeguard their services and thereby their attractiveness. [7]

2. Objectives of the project The objective of this project (1.1.2012-30.6.2014) is to develop a user and business-oriented renovation concept for renovation and extension of suburban apartment buildings.


Residential apartment buildings are renovated in Finland using the same methods as in new construction production; industrial service concepts for renovation have not been developed yet in this sector. It is not possible to face the growing renovation debt of Finland’s suburbs or the near-future requirement to improve the energy efficiency of the existing building stock without enhanced construction methods brought about by industrial construction. However, the individual needs of suburban buildings are so varied in terms of technical solutions and architectural and environmental constraints that it is not possible to develop a universally applicable renovation solution for suburban buildings. Indeed, the objective is to develop an industrial renovation concept where solutions can be site-specifically and all-inclusively tailored within the framework of a novel operating model that integrates suppliers and new rules of the game to be developed in the project, and implement those solutions by means of networked business operation.

2.1 All-inclusive

Because no one in the construction field in Finland has the capability to naturally operate all-inclusively—in the same turnkey manner as single-family home deliveries are made—the goal of the project is to build a business-oriented operator network. The objective is to create solution models and develop detailed inter-operator interface solutions for participating companies to ensure the compatibility of their different products and deliveries. Thus, the manner in which the participants work together—defined by the all-inclusive model developed in the project—will create the prerequisites and possibilities for new kinds of products and innovative operating models.

Since the goal is overall development, attention should be paid to both customer satisfaction and the delivery chains of other organisations and their management. With standardised operating methods, methodicalness and manageability will reduce costs, improve quality and decrease dispersion. Thus, the main objective of the project is to create a user-oriented, industrial, overall-economical and efficient renovation concept for suburban apartment building renovation and extension. From the standpoint of the housing company and residents, user-orientedness means speedy, non-disruptive construction work, which is not possible with the renovation methods that are currently employed. The operating model will require companies to adopt new kinds of operating processes; the prerequisites for this will be created in the project by modelling value chains and developing networked business models. The goal of the project is to collaborate with the various operators in formulating novel operating models and processes for working together which are transferable to practical business operations.

Early inclusion of all parties involved in the renovation project and the possibility to influence is the best starting point for getting renovation decisions passed in housing companies’ decision-making bodies. Factors of choice and motivation related to buildings and renovation have been studied as they apply to both private and professional owners. Important in professional operation are management of economic processes and long-term owner policy, i.e. technical and economic rationality. Private individuals are motivated in matters centrally related to their own well-being, such as experienced comfort. [8]

Because suburban apartment buildings require exhaustive technical renovation both inside and outside, the motivation and needs of apartment owners are an essential part of the renovation process and the development of a new renovation concept. Residents’ choices are limited by their financial capacity, but improvement of their own comfort is most important. Even in energy renovations—which in principle are within the sphere of technical and economic rationality—the primary criterion for making a decision is comfort (e.g. a draught-free apartment is more important than energy or monetary savings). This requires various all-inclusive solutions that are correctly focused also from the end user’s (resident’s) perspective, where not only are the need for technical repairs resolved and the level of technology updated, but the residents are offered noticeably better comfort which can be seen and experienced as more pleasant apartments and environment. [8]


Important from the standpoint of housing companies is the cost structure of the renovation project, as not many housing companies have reserved funds for renovation purposes. For this reason constructing an additional storey(s) may be a decisive opportunity for funding necessary façade and balcony renovation or building a lift, for example. [9] From the standpoint of housing companies or other real estate owners, alongside of selling permitted building volume it is necessary develop new types of financing instruments in collaboration with the Housing Finance and Development Centre of Finland (ARA) and employee pension companies. These could be, for example, partial ownership of the real estate through supplementary construction and financing of supplementary or in-fill construction through leasing or so-called life-cycle model funding. The goal of the project is to come up with user-oriented ways to finance suburb renovation and in-fill construction and find new business models at the interface between the financing and real estate and construction sectors.

2.2 Suburb in-fill construction

Suburb in-fill construction is justified from the standpoint of integrating and densifying the urban structure. This has a favourable effect on the environmental impact of communities and promotes preservation of suburbs’ dwindling services, which is in the interests of area residents. From the perspective of housing companies, supplementary construction may be one way to finance necessary renovations, although this operating model requires revision of current zoning practices to make supplementary and in-fill construction flexible in practice. [9]

Fig. 1 Additional storey(s) and in-fill construction. Present situation on the left. An objective of the project is to develop a less complex zoning model for suburb renovation and in-fill construction in collaboration with participating cities, and simultaneously develop practices for environmental impact assessment tools to support and justify suburb in-fill and supplementary construction. The project will analyse and test new types of more flexible zoning practices in pilot areas indicated by participating cities in collaboration with urban zoning and building authorities and the areas’ residents and real estate. These less complex zoning models could be e.g. an areal exceptional permit process with construction method guidelines or a general area plan with loose specification of permitted building volumes, in which case exact construction methods and building volumes would be specified for each block in the building permit phase. It is also necessary to review parking place requirements from the viewpoint of areal services offered.

2.3 User-orientedness and a model book

In terms of environmental impact assessment, user-orientedness in suburb renovation calls for a participative process and consideration of sustainable development values already in the project planning phase. The objective is to achieve resident-oriented solutions to local needs that are in the interests of the owners. The guideline is a comprehensive vision that includes resident-oriented planning objectives regarding e.g. the housing company’s energy consumption, the residents’ safety, comprehensive waste handling and indoor environment control (indoor air quality, lighting, heating and temperature conditions).

Guidelines for post-renovation monitoring of use will be compiled during the research project. The monitoring phase consists of observing key performance indicators (KPI) for environmental impact assessment, such as land use, energy and water consumption, indoor environmental quality (e.g. moisture, air quality) and the impact that visualising energy consumption has on residents’ behaviour and social interaction. The outcome will consist of guidelines for assessing and possibly


certifying the realisation of objectives accordant with sustainable development. The objective is to support value creation for residents by means of marketing, communication, price trends, better sales value and monitoring of energy savings. The project will gather the best practices of assessing the environmental impact of suburb renovation in Finland’s conditions.

Fig. 2 Additional storey realised using box elements on rooftop. Excerpt from the floor plan and south elevation with new balconies and surfacing of the exterior walls.

The objective in this User- and Business-oriented Suburb Renovation Concept research project is to compile a publicly available model book in collaboration with partner companies which will help housing companies start renovation projects by providing them with tools for user-oriented ideating and planning. The purpose of the model book is to present different types of all-inclusive solutions for block in-fill construction and construction of additional storeys atop suburban apartment building using box elements; energy-efficient renovation of the outer shell of buildings—particularly exterior walls—and façade renewal using various materials; construction of balcony systems and installation of lifts. The goal of the all-inclusive concept is to also include the possibility to construct apartment-specific sanitary rooms using box elements as extensions of the building frame and, if necessary, install apartment-specific ventilation systems as part of the new façade. To this can be added tools that serve energy and real estate management as well as apartments’ indoor environments and methods for verifying performance (instrumentation, monitoring). The current state of buildings and the success of renovations should be verified with in-situ measurements.

3. Parties of the project The parties to the project consist of a wide range of Finnish universities, research institutions and companies in the construction sector. The participants are the University of Oulu’s Department of Architecture and Department of Industrial Engineering and Management, Aalto University’s Department of Architecture, Tampere University of Technology’s Department of Construction Engineering and the Technical Research Centre of Finland. Participating companies in the construction sector include Stora-Enso, Isover Saint Gobain and construction companies. Other partners include several cities like Joensuu, Kouvola, Porvoo and Turku, real estate representatives, the Ministry of the Environment and the Finnish Real Estate Federation.

4. Benefits of the project for the partners

4.1 Residents, housing companies and real estate owners

The project will develop a user-oriented, industrial, overall-economical and efficient renovation concept for suburban apartment building renovation and expansion as well as construction of additional storeys. This will directly benefit residents, housing companies and real estate owners by enabling swifter, neater and cheaper renovations. The concept will also offer housing companies the possibility to upgrade buildings and thereby increase their value and attractiveness. With this operating model it will be possible to produce overall-economical renovation solutions that are optimal from the life cycle perspective while balancing the needs of different kinds of interest groups. The project will promote suburb supplementary and in-fill construction which will help reinforce the areas’ population base, thereby ensuring that services are preserved, which is in the interests of the residents and the suburbs.


The model will offer various all-inclusive solutions that are correctly focused from the end user’s (resident’s) perspective, where not only are the need for technical repairs resolved and the level of technology updated, but the residents are offered noticeably better comfort which can be seen and experienced as more pleasant apartments and environment.

Fig. 3 In-fill construction realised using box elements on rooftop. For building managers and housing companies, user-orientedness in the project means that the project’s implementation planning, cost estimation and realisation are reliably available from one source and they are based on a project description compiled and agreed on together in advance. The concept will benefit residents and housing companies by allowing users to participate in renovation ideation and planning from the very beginning of the process.

4.2 Cities

By examining the pilot areas the project will produce ideas, methods and solutions for technical high-quality renovation of suburbs. Development of operating methods in land use planning associated with renovation will widely benefit cities and promote sustainable development in suburbs and cities.

The project will develop—in collaboration with the participating cities—a less complex zoning model for suburb renovation and in-fill construction. At the same time it will develop practices for environmental impact assessment tools. Cities will benefit from the results of the development by getting better methods to densify the urban structure.

4.3 The Ministry of the Environment

The project will produce a national tool or guidelines that the Ministry of the Environment can utilise in less complex suburb zoning in connection with suburb renovations.

4.4 Research partners and partner companies

The know-how of research institutions and international and domestic research results will be developed in the project in collaboration with partner companies to create new know-how, a business model and marketable industrial solutions.


The project will develop model solutions for ensuring the compatibility of different products and deliveries and detailed solutions for the interfaces between them for the participating companies. This will introduce new types of services and product concepts to the market and provide the companies opportunities to broaden their business operation.

4.5 Construction companies and developers

Construction companies will benefit from the novel business concept for suburb renovation, which will be developed together. It will speed up implementation, increase profitability and decrease risks.

The concept will make it possible to change from cost-based operation to a novel service business where renovation solutions can be site-specifically and all-inclusively tailored and implemented by means of networked business operation.

5. Target areas For the cities’ pilot suburbs, the research and guidelines will support buildings’ project-specific planning and compilation of lists of tasks. In the planning phase it is necessary to assess the quality of the city image and the immediate surroundings, evaluate the need to improve drainage water treatment, map the landscape of plots and examine the need for landscape and traffic planning. The planning process also includes energy simulation or calculation and a tentative life cycle analysis of materials. Environmental impact assessment requires documentation and verification calculation of quantities for material life cycle analysis (LCC and LCA). The environmental impact of the renovation process should also be monitored during the realisation phase. Attributes that should be documented include use of time, construction site energy consumption and transports. Waste formation should be monitored with the goal of planning material savings; the quantity and quality of waste produced by the building products used during the production process and at the construction site.

The target sites for town plan analysis have been chosen together with the partner cities: two suburbs in Turku, two in Porvoo, two in Kouvola and one in Joensuu. The areas differ greatly in size and nature, so they form an excellent series in which they complement each other. Assessment of the environmental impact of the sites has begun and the zoning work of each area is starting as a Master’s thesis under the joint supervision of the cities and universities. Planning of the pilot construction case at Kirkkokatu 18 in Joensuu will begin as soon as the zoning change has been approved.

6. Discussion

The frames of suburban apartment buildings built in the 1960s to 1980s will easily carry the construction of lightweight additional storeys allowed by the new fire code. To minimise disturbance inflicted on the residents, it is sensible to construct them using box elements. However, designing and constructing box elements is challenging because the top ceiling slab usually cannot be loaded, whereupon loading has to be aligned with load-bearing walls below the slab, which may be few in number. On the other hand, to increase floor area it may be desirable to make the top storey larger than those below. Special attention also needs to be paid to existing ducts and ventilation pipes that pass through the roof. [10]

Insufficient or unsatisfactorily functioning ventilation is one reason for moisture problems. Apartment-specific ventilation solutions (wall ventilation and heat recovery) have been tried in new sites and have performed well. Installation has been relatively free of problems. Apartment-specific ventilation may also be partially realised by using existing ductwork or new lightweight ducts. Ventilation solutions and testing of their functionality as part of exterior wall renovation is an important part of the concept.


All-inclusive construction—the objective of this User- and Business-oriented Suburb Renovation Concept—calls for swift construction, so lift shafts also need to be installable as large self-supporting elements, using lift technology which doesn’t require a separate machine room. The renovation concept for suburb renovations must be such that building renovations completed within its framework can be done using various façade facing materials so that the architecture of the building is preserved in the renovation, but also so that alternatively the architecture and appearance of the building can be changed completely, if so desired. [4], [11] 7. Final comments The challenge with exterior wall elements is the airtightness and load-bearing capacity of the exterior wall, especially in cases where the existing building lacks a load-bearing inner shell or the façades consist of horizontal band elements. The frames of elements also require special strength analysis if the façade facing is very heavy, e.g. brick slabs or planks. To manage renovation costs, the development work will concentrate especially on wintertime construction, which would allow house factories to use their underutilised autumn and winter capacity. However, this places challenges on job site conditions, especially moisture control, which needs to be addressed in the study.

8. Conclusions The results of KLIKK project benefit housing corporations in improving energy efficiency by offering new methods of renovation and retrofitting. Same time in-fill construction offers a possibility to finance the renovation and also a possibility to build new common facilities. The residents benefit from less intrusive renovation method which minimizes the disturbances and can be realized without emptying the flats. Construction companies have possibility to create new know-how, a business model and marketable industrial solutions. New retrofitting methods can be applied globally as the industrially produced concrete-frame apartment buildings are common in many countries. Finally, the Enhanced housing quality and declined energy consumption benefits the residents and housing corporations allover in cold climate. 9. Acknowledgements KLIKK - lähiöiden käyttäjä- ja liiketoimintalähtöinen korjauskonsepti (User- and Business-oriented Suburb Renovation Concept) research project is funded by Tekes, the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. 10. References [1] HÄKKINEN T (ed.) “Sustainable refurbishment of exterior walls and building facades. Final

report, Part A – Methods and recommendations”, VTT Technology 30, Espoo, 2012, pp. 303 + 40.

[2] MÄKIÖ E, MALINEN M, NEUVONEN P, VIKSTRÖM K, MÄENPÄÄ R, SAARENPÄÄ J and TÄHTI E ”Kerrostalot 1960–1975”, Rakennustieto Oy, Tammer-Paino Oy, Tampere, 1994, pp. 288.

[3] Neuvonen P (ed.), ”Kerrostalot 1880–2000 – arkkitehtuuri, rakennustekniikka, korjaaminen”, Rakennustieto Oy, Tammer-Paino Oy, Tampere, 2006, pp. 288.

[4] ALATALO E (ed.) ”Hurmaava lähiö. Energiatehokas lähiökorjaaminen -hankkeen loppujulkaisu”, Tampereen teknillinen yliopisto, Arkkitehtuurin laitos, 2012, pp. 153.

[5] PEKKA T, PELVAS P and PELTONEN J ”Asuinkerrostalojen hissittömyys; Katsaus hissitutkimuksiin sekä hissitilanteen rekisterikartoitus, kartta- ja paikkatietoesityksiä väestötietojärjestelmään perustuen”, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, Raportti

1/2 008, 2008, pp. 111.


[6] JYRKÄMÄ J ”Ikääntyminen, toimintakyky ja toimintatilanteet”, in Seniori- ja vanhustyö

arjeskulttuurissa (eds. Marin M and Hakonen S), PS-kustannus, WS Bookwell Oy, Juva, 2003, pp. 222.

[7] YMPÄRISTÖMINISTERIÖ,”Rakennusten paloturvallisuus E1. Määräykset ja ohjeet 2011”. Suomen rakentamismääräyskokoelma, 2011, pp.43.

[8] TIGHELAAR C, BACKHAUS J and de BEST-WALDHOBER M ”Consumer response to energy labels in buildings. Recommendations to improve the Energy Performance Certificate and the Energy Performance of Buildings Directive based on research findings in 10 EU countries”, Deliverable 6 of the IDEAL EPBD project, http://www.ideal-epbd.eu/download/pap/Final_WP6_report_findings_recommendations.pdf, 2011, pp. 41.

[9] L UKKARINEN S, KÄRKI A, SAARI A and JUNNONEN J-M, ”Lisärakentaminen osana korjaushanketta”, Ympäristöministeriön raportteja 27/2011, http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=130987&lan=fi, 2011, pp. 47.

[10] SOIKKELI A (Ed.) ”Puun mahdollisuudet lähiökorjauksissa”, Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto, Kalevaprint Oy, Oulu, 2011, pp. 87.

[11] LAHTI P, NIEMINEN J, NIKKANEN A, NUMMELIN J, LYLYKANGAS K, VAATTOVAARA M, KORTTEINEN M, RATVIO R and YOUSFI S ”Riihimäen Peltosaari. Lähiön ekotehokas uudistaminen”, VTT Tiedotteita 2526, Edita Prima Oy, Helsinki, 2010, pp. 107 + 13.

uutuusjulkaisu

Rapautuuko Suomen vesihuolto?Onko jo liian pitkään uskottu mielikuvaan maamme hyvästä vesihuollosta? Voiko jopa vesihuollon toimintavarmuus vaarantua osaavien ammattilaisten siirtyessä eläkkeelle?

Muun muassa näitä kysymyk-siä pohtii toukokuussa jul-kaistu Hanaa! -tietoteos.

Dosentti, tekniikan tohtori Tapio S. Katkon kirja tarkastelee moni-puolisesti vesihuoltoalan kehitys-ilmiöitä Suomessa ja myös kan-sainvälisesti. Se on tarkoitettu am-mattilaisten ohella kaikille vedestä kiinnostuneille ja sitä käyttäville.

Vesihuolto on välttämättö-myyspalvelu, jonka oletetaan toi-mivan katkeamatta kaikissa ti-lanteissa. Puhtaan veden saanti ei kuitenkaan ole nykymaailmas-sakaan itsestään selvä asia, Katko muistuttaa.

Katkon mukaan vesihuolto-alan päivänpolttavia haasteita Suo-messa ovat muun muassa:■■ Vesihuoltoverkostot rapautuvat

maan alla. ■■ Vesihuoltopalveluiden toimin-

tavarmuus edellyttää osaajia; vesihuoltopalvelujen tulee toi-mia häiriöttömästi kaikissa olosuhteissa. Hanaa! -tietoteos käsittelee

myös vesihuollon roolia maankäy-tön suunnittelussa sekä hulevesien hallintaa. Kirja luotaa syvällisesti myös vesihuoltoalan kehitystä eri aikakausina.

– Tulevaisuuden päätösten te-

keminen on tälläkin alalla vai-keaa, mikäli emme ymmärrä jo tehtyjen ratkaisujen taustaa, Katko painottaa.

Kirjan on kustantanut Suomen Vesilaitosyhdistys ry. ■


Viimeinen silaus

Kaupunkilehti Tamperelainen ja Tampere-talon järjestivät taannoin Pläjäytä Manse-vitsi -kilpailun. Kisaan toimitettiin hieman vajaat sata humoristista hengentuotosta, joiden joukosta voittajaksi valikoitui Pertti Ylisen kuvaus

hervantalaisen mummon ja punkkarin kohtaamisesta. Ylinen on luonnehtinut voittotarinaa ns. taskuvitsiksi, jota voi kätevästi käyttää aina kun tilanne

kaipaa kevennystä.

Myös rakennetun ympäristön ammattilaiset kohtaavat ajoittain kiperiä tilanteita, jossa joviaalin seuramiehen taidoista tai ainakin taskuvitsistä on hyötyä. Rakennustekniikka auttaakin tällä kertaa lukijoitaan menestymään

sosiaalisissa tilanteissa julkaisemalla mansevitsien parhaimmiston alkukielellä.

Mummo odotteli keskustorilla bussia kotiin Hervantaan. Tuli siihen muutama vär-

jätty irokeesitukkainen kloppi ky-seleen rahaa, muutamaa kolikkoo. Ei hänellä ole, kun vaan bussi-lippu, vastas mummo. Siihen iro-keesit uhoomaan, että tiäk sää mummo ketä me ollaan. En tiä, vastasi mummo, mutta kun mää pääsen kotio, nin mää katton lintukirjasta.

************

Murtovaras änkes yhtee oma-kotitaloon tua Kissam-maalla. Se sytytti tasku-

lampu ja alko ettiin jotaki arvo-masta nyysittävää. Pimeyrestä kuulu sillo ääni:- Iso Pomo ja mää nährään sut.Tää rosmo vähä pelästy ja suun-tas sitte taskulamppunsa valon ääntä kohren katonrajaan. Siä se näki papukajjan ja huakas sitte helepottuneena:- Voiha vitalis, säähä oot vaa piäni lintu.- Nii-ih, mää oon vaa iha piäni lintu, muta Pomo sun takanas o iso roopermanni.

Ruotsalainen innokas kalamies oli kuullut, että Tampereen ympärillä on runsaasti järviä

ja sieltä saa helposti pilkillä kalaa. Matkusti Tampereelle, löysi mie-leisensä jään ja rupesi kairaamaan reikää. Silloin kuului ääni: – Ei täällä ole kalaa! Ruotsalainen hieman hämmästyi, siirtyi jäällä vähän pitemmälle ja rupesi kairaamaan. Taas kuului ääni: – Johan minä sa-noin, ettei täällä ole kalaa! Silloin ruotsalainen pelästyi ja ky-syi: – Oletkos sinä Jumala?– En. Olen Tampereen Jäähallin vahtimestari.

************

Pispalan Eka meni Napparille ostaan uutta kotsaa. Se katteli ja koklas kaikki mahrolliset

liparit, sylinterit ja tetsonit.- On nää, tota, aika tyyriitä...toikin tetsoni yli kuurenkympin, sano Eka kauppijaalle.Myyjä katto Ekaa hitaasti ja kysy sitte:- Et sää satu oleen kaupunkilla töissä?- Oommää, meinaan tua putsauspualella.- Tässon sulle hyvä kotsa...ja vaan kolome kymppiä.- Sehän o iha samallaine, ku toi, mikä maksaa kuuskypää, ihimet-teli Eka.- Joojoo, niino, mutta tässei oo hi-kinauhaa, selosti myyjä.

Jutut koonnut Helena Soimakallio


rAkennusTArVike- JA LiikeHAkemisTO

+358 10 8322 200

SATAMIEN, VESITEIDEN JA AVO-MERIRAKENTEIDEN SUUNNITTELUA

Skol ry:n jäsen

Olemme erikoistuneet laadukkaiden betonielementtien valmistukseen ja nopeaan toimitukseen työmaille.

Kosken Betonielementti OyTuruntie 107, 31500 KOSKI TLp. 050 5696 341www.koskenbetonielementti.fi

SFS-Inspecta Oy sertifiointi SFS

Maankäytön ja rakentamisen suunnittelua -menestyksellä. www.a3.fi

VIANOVA.FI

Rakennustekniikan laitos

RAKENNUSFYSIIKKA 2013

Uusimmat tutkimustuloksetja hyvät käytännön ratkaisut

22.–24.10.2013Tampere-talo

www.ril.fi /rakennusfysiikka2013

Jätä esitelmäehdotuksesi 13.5. mennessä!

Rakfys 2013.indd 1 4/18/2013 11:08:11 AM

Uusimmat ohjeet

RIL 216-2013 Rakenteiden ja rakennusten

elinkaaren halinta

RIL 261-2013 Routasuojaus

– rakennukset ja infrarakenteet

Lisätietoja: www.ril.fi/kirjakauppa

010 19 19 19 Vakuutuksen myöntää Vakuutusyhtiö Kaleva

Ota nyt lapsellesi tapaturma-vakuutus, joka on voimassa aina ja kaikkialla maailmassa. Vakuutus kattaa paitsi vapaa-ajan, myös kaikki urheilulajit 18 ikävuoteen saakka. Erillisiä lajikohtaisia lisenssivakuutuksia et siis tarvitse. Kuulostaa aika kivalta, vai mitä?

Katso kuinka saat lapsen tapa-turmavakuutuksen tällä hinnalla.

Järjestösi

neuvottelema

jäsenetu!

Documents

Rakennustekniikka 2/2013