RastoriesTrendit &

tulevaisuus

2/13

Tomi Hussi, OP-Pohjola:

Työhyvinvointi on strateginen menestystekijä.””

Ilmatieteen laitos ja Mubik Entertainment Oy:

Jääosaamisella ja musiikkipeleillä maailmalle Turun Hylly- ja Trukkitalo:

Asentajat ryhtyivät

kaupantekoon

SisältöK oulutuksen tulee

kehittyä ajassa ja näyttää suuntaa tulevaisuuteen. Siksi mekin Rastorilla arvioimme ja kehitämme toimintaamme jatkuvasti.

Olemme mukana useissa kansainvä-lisissä verkostoissa ja tästä johtuen jopa poikkeuksellinen suomalainen koulutusyritys. Verkostojen kautta saamme aina käyttöömme uusimman tiedon siitä, mitä koulutusmaailmassa myös rajojemme ulkopuolella tapahtuu. Lisäksi käytössämme on lukuisia kansainvälisesti arvostettuja työkaluja ja mittareita asiakasyritystemme toimin-nan kehittämiseen.

Yhteistyökumppanimme TACK International järjestää joka vuosi kaksi tapaamista partnereilleen. Näissä tapaa-misissa kuulemme mitä uusia kansain-välisiä projekteja on menossa ja toisaalta miten eri maanosissa koulutuspalveluita myydään ja ostetaan. Olen ollut mukana tapaamisissa 3–4 kertaa ja lähes joka vuosi olen voinut todeta, että Suomessa ostajat ovat kriittisempiä kuin missään muualla ja tietävät tarkalleen mitä haluavat. Räätälöinti on vanha ja kulunut sana kuvaamaan sitä, liiketoimintalähtöi-nen on huomattavasti parempi ja kertoo mistä oikeasti on kysymys.

Tänä vuonna tapasimme Ateenassa. Mukana oli partnereita neljästä-

kymmenestä eri maasta ja viiden päivän aikana saimme kuulla hyvin valmisteltu-ja esityksiä eri puolilta maailmaa ja eri toimialoille toteutetuista hankkeista.

Näyttäisi siltä, että koulutusmark-kinassa Intia, Kiina ja Etelä-Amerikka ovat vahvan kasvun aluetta kun taas Euroopassa markkina on varsin saturoitunut ja lähes nolla- ellei jopa miinuskasvussa. Tämä johtuu tietysti taloudellisesta tilanteestakin mutta myös siitä, että täällä yritysten työnteki-

jät ovat yhä koulutetumpia. Esimerkit Kiinasta ja Intiasta kertoivat myös, että he ovat koulutusten toteutuksessakin ottaneet ison loikan eteenpäin ja edelle muita. Nähdyissä esimerkeissä oli tehokkaalla ja vaikuttavalla tavalla ”sekoitettu” e-learningiä, perinteistä face to face -koulutusta sekä yrityksen kehittämiseen suunnattuja tehtäviä. Lopputulokset puhuivat puolestaan; yri-tykset olivat erittäin tyytyväisiä saatuun tulokseen ja hyödyt olivat nähtävissä parantuneena liiketoimintana.

Kuten uutisoinnit muiltakin yhteiskunnan alueilta kertovat, olemme viime vuosina Suomessa jääneet jälkeen teknologian hyödyntämisessä. Tois-taiseksi en ole nähnyt tai kuullut vielä yhtään niin toimivaa esimerkkiä verkon

hyödyntämisessä koulutusprojektin osana kuin Ateenassa kuulin.

On helppo ennustaa, että koulu-tusmarkkinassa voittajia ovat ne, jotka löytävät yhdessä asiakkaidensa kanssa tähän toimivia, kustannustehokkaita ja vaikuttavia ratkaisuja.

Me Rastorissa panostamme vahvasti tähän ja toivon mukaan olen seuraavas-sa partnereiden tapaamisessa estradilla kertomassa Suomessa toteutetusta läpi-murrosta tällä alueella. Uusien toiminta-tapojen ja teknologioiden soveltaminen auttaa erinomaisesti myös suomalaisen aikuiskoulutuksen ylpeyden aihetta: toimivaa näyttötutkintojärjestelmää.

20

10

16

19

06

Myyntipotentiaali käyttöönTurun Hylly- ja Trukkitalo halusi asentajia, jotka tekevät myös kauppoja.

Asenne esiin pukeutumisellaHyvä bisnespukeutuminen tarjoaa näkökulman ihmisen ammattiin ja persoonaan, sanoo pukeutumiskouluttaja Tuija Kauppinen.

Aulikki vs. TuomasKouluttaja ja koulutettava kertoivat julkishallinnolle toteutetun johtamiskoulutuksen onnistumisesta.

Perspektiivi – Mikko LaaksoMuuttuva mediaympäristö edellyttää medialta uusia toimintamalleja.

Työhyvinvointi on menestystekijäOP-Pohjolan Tomi Hussin mukaan työ - hyvinvoinnin edistämiseen kannattaa panostaa tiukempinakin aikoina.

Pääkirjoitus – Marko Sarén

Suuntana tulevaisuus

09Kolumni – Sari Kuvaja”Täydennyskoulutuksen tulee pal-vella nykyisiä työtehtäviä, mutta antaa valmiuksia myös tuleviin haasteisiin”, sanoo Sari Kuvaja

JulkaisijaRastor www.rastor.fi

PäätoimittajaMarko Sarén puh. 020 7798 236marko.saren@rastor.fi

ToimitusMarkkinointitoimisto GOLD

UlkoasuJussi Latvala

ToimituspäällikköMinna Korpimies

PainopaikkaWellprint Oy Espoo 2013

OsoitelähdeRastor Oy:n asiakasrekisteriFonecta / ProfinderB2B

Lisätilaukset, palautteetjulkaisut@rastor.fi

Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

Rastorin toimipaikatHelsinki Sturenkatu 21 00510 Helsinki

Oulu Vihikari 10 90440 Kempele

KuopioMicrokatu 170210 Kuopio

Turku Eerikinkatu 17 C20100 Turku

www.rastor.fi

”Kansain välisissä tehtävissä toimivat ymmärtävät paremmin pukeutumisen merkityksen. Se on viesti, jota katsotaan neuvotteluissa”, pohtii Tuija Kauppinen

”Toteutimme koulutuksen uudella mallilla, joka sisälsi enemmän henkilö­kohtaista sparraamista”, kertoo Aulikki Ohtamaa­Panu Rastorilta

”Yhteiskunnan näkökulmasta työhyvinvointi on yksi pidempiin työuriin ja kestävyys vajeeseen liittyvistä avain kysymyksistä”, sanoo Tomi Hussi OP­Pohjolasta

12Merten taakseIlmatieteen laitos ja Mubik Entertainment Oy hakivat Rastorilta potkua maailman valloitukseen.

”Olemme Suomessa jääneet jälkeen teknologian hyödyntämisessä viimeisten vuosien aikana.”

OMISTAUTUNUT SINULLE

Rastories02/2013

2 3

Terveydenhuollon sihteerit saivat oman koulutuksen samalla kun sihteerin ammattitutkinnon perusteet määriteltiin Opetushallituksen toimesta uudestaan. Aikaisemmin kaikki koulutettavat suorittivat samat tutkinnonosat. Nyt tutkinto muuttui entistä monipuolisemmaksi ja valitta­vana on seitsemän eri suuntautumis­vaihtoehtoa aina terveydenhuollosta viestintään.

”Muutos on otettu kentällä erinomaisesti vastaan. Aiemmin terveydenhuollolle ei ole ollut täsmäkoulutusta, mutta nyt erikoistu­

misvaihtoehto tarjoaa paljon koh­distettua, alakohtaista tietoa”, kertoo koulutuspäällikkö Sari Partiainen Rastorilta. ”Uusia ilmoittautumisia ja kyselyitä on tullut paljon. Yksi selvä kouluttautumisen ja tutkinnon suorittamisen motivaattori on ollut työsuhteen vakinaistaminen.”

Täsmäkoulutusta terveydenhuollon sihteereilleSihteerin ammattitutkinnon perusteet määriteltiin uudestaan. Tutkinto muuttui entistä monipuolisemmaksi. Suuntautumisvaihtoehtoja on nyt seitsemän.

Kuopiossa järjestetyssä huippu­seminaarissa Menestyvä ja hyvinvoiva työyhteisö perehdyttiin kahdesti Euroopan parhaaksi työpaikaksi valitun Futurice Oy:n ajatuksiin muuttuvasta työelämästä ja kuultiin, minkälaisia oivalluksia Saku Tuominen ja Pekka Pohjakallio saivat mittavassa Redesigning 925 tutkimus­hankkeessa.

Seminaarissa keskusteltiin muun muassa työelämän painopisteiden muutoksesta sekä jatkuvan kiireen luovuutta ja syvällistä ajattelua tuhoavasta vaikutuksesta. Luennoitsijat kehottivatkin johtamaan työn iloa systemaattisesti, ratkomaan ongelmat yhdessä ja luomaan yrityksiin uuden­laista keskustelukulttuuria. Esimerkiksi Futuricessa henkilöstön mielipiteitä

luodataan viikoittaisissa tiimipalave­reissa, kuukausittaisin henkilöstötyyty­väisyyskyselyin ja järjestämällä erityisiä ”speed dateja” ja kysy toimitusjohtajalta ­sessioita henkilöstölle.

Seminaarin osallistujat kiittivät puhujien vahvaa asiantuntemusta, käytännön bisnestuntemusta ja esiintymiskykyä sekä tilaisuuden positiivista ja luovaa pohjavirettä. Palautteissa toistui kehu rohkeaan, uudenlaiseen ajatteluun kannustami­sesta. ”Todella konkreettista, avointa jakamista. Suorastaan ilahduttavan harvinaista!”, kiteytti eräs kuulijoista palautteessaan. ”Mainion mullistavia uusia käytäntöjä työelämään ­ tuntu­vat olevan tosi kaukana vielä mutta näköjään mahdollisia. Inspiroivaa!”, säesti toinen.

Mullistavia käytäntöjä työelämään

Vahvaa kasvua Rastorin ruotsinkielisessä koulutustoiminnassa

Koulutuksia järjestetään Helsingissä keväällä 2014. Koulutus mahdollistaa myös virallisen sihteerin ammattitutkinnon suorittamisen.

Luentosarja jatkuu Rastor Kuopiossa keväällä 2014.

Rastor kehittää yritysten liiketoi­mintaosaamista myös ruotsiksi. Ensimmäiset, erinomaista palautetta saaneet esimiestyön ja johtamisen koulutusohjelmat käynnistettiin vuonna 2007. Sen jälkeen toiminta on laajentunut kattamaan myös tuotekehityksen, yrittäjyyden ja myynnin osaamisalueet. Tällä hetkellä koulutuksia tarjotaan kaikilla Suomen ruotsinkielisillä alueilla.

”Ruotsin kielellä toteutetut kou­lutukset ja valmennukset ovat erittäin tärkeä osa strategiamme toteuttamista. Siten pystymme tarjoamaan kehittämi­sen työkaluja ja osaamisen kehittämi­sen mahdollisuuksia asiakkaillemme

heidän omalla äidinkielellään”, sanoo rehtori Hanne Paila.

Rastorin ruotsiksi toteutetuista koulutus­ ja valmennusohjelmista vastaa Helsingin yksikössä toimiva neljän hengen tiimi, jota vetää koulutuspalvelupäällikkö Katarina Björkell­Ahlgren.

”Otamme aina kaikessa toimin­nassamme huomioon asiakkaiden osaamisen kehittämisen tarpeet. Koulutusten tavoitteet kumpuavat organisaatioiden käytännön kehittä­mistarpeista. Esimerkiksi Folkhälsa­nin kanssa yhteistyö on jatkunut jo usean vuoden ajan”, Björkell­Ahlgren sanoo.

Aluksi

Työteknikkopäivät – asiaa ja viihdettäTyöteknikkopäivät tarjoavat ammatillisen foorumin työteknikoille.

Työteknikkoliiton toiminta keskittyy jatkossa entistä enemmän vuosittaisten Työ­teknikkopäivien ympärille.

”Koulutamme vuosittain yli 500 työteknikkoa. On tärkeää tarjota heille foorumi, joka tarjoaa paitsi ammatillisia virikkeitä, myös mahdollisuuden tavata työnjohdon tehtävis­sä toimivia kollegoita ympäri Suomen”, kertoo Mika Irenius Rastorilta. ”Työteknikkopäivät ovat oivallinen alusta näille kohtaamisille ja asiantuntijapuheenvuorot tarjoavat uusia ajattelumalleja päivittäiseen työhön”.

Ensimmäiset valtakunnalliset Työteknikkopäivät järjestet­tiin elokuussa Tampereella. Hotelli Rosendahlissa järjestetty tilaisuus tarjosi napakan paketin sekä asiaa että viihdettä. Asiantuntijapuheenvuoro lean­ajattelusta kirvoitti hedelmäl­listä keskustelua tuotannon läpimenoajoista sekä siitä, miten asiakastyytyväisyyttä voitaisiin entisestään parantaa.

Liiton jäsenyys on työteknikoille ilmainen.

www.tyoteknikko.fi

Rastor Kuopion järjestämässä huippuseminaarissa pohdittiin muuttuvaa työelämää ja menestyvän työyhteisön aineksia.

Lähiesimiesvalmennukselle on ollut tilausta Oulussa.Rastor Oulun uudelle valmennustuotteelle lähiesimies­valmennukselle on ollut todellista tilausta. Meneillään on kaksi merkittävää yrityskohtaista hanketta, joista toinen toteutetaan valtakunnallisessa mittakaavassa.

”Tavoitteena hankkeissa on, että koulutukseen osallistuvat kaikki yrityksen esimiesasemassa olevat henkilöt. Tyypillisesti työnjoh­tajat suorittavat tekniikan erikoisammattitutkinnon, päälliköt johtamisen erikoisammattitutkin­non ja johtoryhmän jäsenet yritysjohta­misen erikoisammat­titutkinnon”, kertoo koulutusjohtaja Aulikki Ohtamaa­Panu Rastorilta.

Leadershipia lähiesimiehille

Oulussa käynnistyy toukokuussa 2014 myös avoin lähiesimiesvalmennus.

Kysy lisää koulutuksista Leevi Karvonenleevi.karvonen@rastor.fi, puh. 020 7798 232

Rastorin ruotsinkielinen koulutustoiminta on kasvanut merkittävästi. Kuuden toimintavuoden aikana opiskelija­määrät ovat moninkertaistuneet ja koulutustarjonta on lisääntynyt lukuisilla uusilla koulutusohjelmilla. Fa

kta • Ruotsinkielisissä koulutus- ja

valmennusohjelmissa opiskelee tällä hetkellä 300 opiskelijaa.

• Vuosittain suoritetaan noin 100 tutkintoa ruotsinkielellä.

• Järjestämissopimuksia on kuuteen ruotsiksi toteutettavaan ammatti- tai erikoisammattitutkintoon:

» Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto

» Johtamisen erikoisammattitutkinto

» Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

» Tekniikan erikois- ammattitutkinto

» Yrittäjän ammattitutkinto » Myynnin ammattitutkinto (tutkintotoiminnan käsittelyssä)

• Lisäksi tarjonnassa on lyhyempiä koulutus- ja valmennusohjelmia.

4 5

Onko työhyvinvointi menoerä vai tuloerä?Työhyvinvointi on ehdottomasti investointi. Mitä paremmin ihmiset voivat, sitä parempaa tulosta he tekevät. Työhyvinvointi on siten yksi yrityksen strategisista menestystekijöistä.

Ovatko asenteet työhyvinvointia kohtaan muuttuneet?

Kyllä. On ymmärretty, että henkilöstöhal­linnon pitää pystyä puhumaan bisneksen kieltä. Työhyvinvointi ei missään nimessä ole synonyymi ilmaiselle terveydenhuollolle – eihän mikään firma sitä varten ole olemassa. Sen sijaan tulee keskustella laajemmin siitä, miten liiketoiminnalle luodaan mahdolli­simman hyvät edellytykset ja maksimoidaan henkilöstön tuottavuuspotentiaali, oli kysymys sitten osaamisen tai työkyvyn ylläpidosta, johtamisesta tai tiimityöskentelystä. Ihminen, joka voi hyvin, luo parempia innovaatioita.

Miten työhyvinvointia tulisi linjata yhteiskunnallisella tasolla? Entä organisaatiotasolla?

Yhteiskunnan näkökulmasta työhyvinvointi on yksi pidempiin työuriin ja kestävyys­vajeeseen liittyvistä avainkysymyksistä. Työhyvinvoinnista huolehtiminen on siten paitsi hyvää liiketoimintaa, myös hyvää kansantalouden hoitamista. Kilpailu­kykymme määrittyy osaavien ja pystyvien ihmisten kautta. Oy Suomi Ab:tä ei voi ulkoistaa.

Organisaatiotasolla mottonani on ”one size fits nobody”. Työhyvinvoinnin strategia tulee linjata kunkin työyhteisön lähtökohtiin ja tarpeisiin sopivaksi. Keskiössä ovat toki myös aina samat peruspilarit – osaamisen kehittäminen sekä työympäristöön, työ yhteisöön ja terveydentilaan liittyvät kysymykset.

Tomi Hussi on työskennellyt työhyvinvoinnin parissa 15 vuoden ajan ja tehnyt aiheesta myös tohtorinväitöskirjan. Mikä työhyvinvoinnissa tänä päivänä puhuttaa?

”Työhyvinvointi

on strateginen

menestystekijä”Tomi Hussi, OP-Pohjola:

Hot TopicTeksti: Minna Korpimies

Kuva: Lassi Kaaria

6 7

T yöntekijöiden täydennyskoulu-tuksen pitää palvella nykyisiä työtehtäviä, mutta antaa valmiuksia myös henkilökoh-taisiin ja työnantajan tuleviin haasteisiin. Se, mitä ne ovat,

vaatii tulevaisuusorientoitunutta pohdintaa sekä johtajilta että työntekijöiltä. Heidän vastuullaan on osata kuvitella, mitä yhteiskun-ta, asiakkaat ja kumppanit tarvitsevat lähivuo-sina. Hyvä kouluttaja tukee arvion tekemisessä ja auttaa löytämään sopivimmat ratkaisut. Hän on asiakkaitaan edellä eikä turvaudu itsestään selviin vaihtoehtoihin.

Meille on kerrottu, että tulevaisuuden työpaikat ja kasvumahdollisuudet löytyvät palvelualoilta. Kestävyysvaje uhkaa erityisesti hoiva-aloja. Jos tavoittelee maksimaalista varmuutta siitä, että töitä on tarjolla myös kymmenen vuoden kuluttua, kannattaisi vakavasti harkita uudelleenkouluttautumista terveydenhoitajaksi tai sosiaalityöntekijäksi. Myös työelämävalmentajilla, psykologeilla ja psykiatreilla on kasvava kysyntä. Työyhteisöt kaipaavat sparraajia ja ihmiset kuuntelijoita.

Henkilökohtaisia työkuvioita miettiessään itse kunkin pitää pohtia myös vastuutaan

sidosryhmiään kohtaan. Se, jolla on töitä, tuo kotitalouteen rahaa eli kantaa taloudel-lista vastuuta perheen hyvinvoinnista. Piste terveydenhoitoalalle! Mutta työntekijä on vastuussa myös nykyiselle työnantajalleen, joka panostaa täydennyskoulutukseen ja tarjoaa kehittymisen mahdollisuuksia. Tulevat sukupolvet puolestaan odottavat meiltä tekoja, jotka turvaavat elinolosuhteet maapallolla.

Henkilökohtaiset uraa ja kehittymistä koskevat ratkaisut ovat alisteisia sille, mikä näyttää mahdolliselta. Yritysten ja yhteisöjen vastuu on yksilön vastuuta suurempi.

Trendikkäät vuorovaikutuskoulutukset ja luovan johtamisen työpajat ovat varmasti

erittäin motivoivia ja kiinnostavia. Mutta maa-pallo, yhteinen kotimme, oirehtii tuotanto- ja kulutustottumustemme seurauksena, ja pian esimerkiksi puhdas ruoka ja vesi voivat olla niukkuushyödykkeitä. Tai luksusta. Köyhyys ja eriarvoisuus uhkaavat turvallisuutta ja sitä kautta liiketoimintamahdollisuuksia. Kestävää bisnestä on hankala tehdä, jos potentiaaliset asiakkaat näkevät nälkää.

Julkisessa keskustelussa käytetään paljon aikaa sen pohtimiseen, miten hyvinvointi-

palvelut tulevaisuudessa rahoitetaan ja kuka hoitaa vanhuksia, sairaita ja lapsia. Liian vähän huomiota on saanut kysymys siitä, millaisia

osaajia tarvitaan maapallon säilyttämiseksi elinkelpoisena sen asukkaille.

Ilmastonmuutos, luonnonvarojen rajallisuus, nuorten työttömyys sekä ihmisten ja alueiden välinen eriarvoisuus ovat sellaisia kansallisia ja kansainvälisiä kestävyyshaastei-ta, jotka koskettavat kaikkia toimijoita alasta riippumatta. Vastuullinen kouluttaja kehittää palveluja, jotka antavat yrityksille ja yhtei-söille välineitä ratkaista kestävän kehityksen ongelmia ja myy palvelut asiakkailleen, ennen kuin on liian myöhäistä.

Kolumni Sari Kuvaja

Yhteyspäällikkö, Nuorten Akatemia

Maailmaa parantava koulutus

”Jos tavoittelee maksimaalista varmuutta siitä, että töitä on tarjolla myös kymmenen vuoden kuluttua, kannattaisi vakavasti harkita uudelleen­ kouluttautumista terveyden ­ hoitajaksi tai sosiaalityöntekijäksi.

Onko yksilön hyvinvoinnista huolehtiminen viime kädessä yrityksen vai yksilön asia?

Hyvinvointi on siitä hieno asia, että se johtaa win­win­win­tilanteeseen. Toimenpiteet, jotka lisäävät yksilön hyvinvointia ja hyvän elämän edelly­tyksiä, hyödyttävät niin yritystä kuin yksilöäkin. Yhteiskunta puolestaan hyötyy siitä, että työelämässä on mukana mahdollisimman iso joukko ihmisiä, jotka antavat yhteiskunnan käyttöön parhaan mahdollisen panoksen.

Miten Suomi pärjää työhyvinvoinnin kansainvälisessä vertailussa?

Suomessa ollaan työhyvinvoinnin edelläkävijöitä. Meillä käsitetään

työhyvinvoinnin merkitys jo isossa mittakaavassa ja tulosta alkaa syntyä. Työ­ ja elinkeinoministeriön luotsaama Työelämä 2020 ­hanke tähtää siihen, että Suomessa saavutettaisiin Euroopan paras työelämä. Taustalla on ajatus siitä, että Suomen kilpailukyky perustuu hyvin toimiville, tuloksellisille ja uutta työtä luoville työpaikoille.

Mikä työhyvinvoinnissa puhuttaa?Olen iloinen siitä, että johtamisen ja esimiestyön merkitykseen kiinnitetään yhä enenevässä määrin huomiota. Suomalainen johtaminen on aina ollut ammattitaitoista ja vahvaa mutta nimenomaan managementin – tavoit­teenasetannan ja kontrollin – näkökul­

masta. Tänä päivänä myös ihmisten johtamisen, leadershipin, merkitys nähdään entistä paremmin. On myös ymmärretty, että esimiestyö on nimen­omaan lähiesimiehen velvollisuus.

Nykyään keskustellaan yhä enemmän myös työhyvinvoinnin mittareista: mitä voi mitata, voi myös johtaa.

Miten tiukat taloudelliset ajat vaikuttavat kehittämistoimenpiteisiin?

On luonnollista, että kaikkia kehittämistoimenpiteitä mietitään kriittisemmällä seulalla. Fiksut toimijat eivät kuitenkaan vedä liinoja kiinni tiukempinakaan aikoina. Joku resurssi on nimittäin aina tiukka – hyvinä aikoina puute on puolestaan ajasta. Kes­keistä onkin miettiä, mihin panostetaan: irrallisiin asioihin kannattaa vetää aina muutenkin henkselit päälle. Suunnitel­mallinen ja tavoitteellinen toiminnan kehittäminen hiljaisempina aikoina on sen sijaan erittäin kannattavaa toimintaa – niin ollaan täydessä iskussa sitten, kun tilauskirjat paukkuvat taas pulleina.

On ollut hurjaa seurata sitä, miten kvartaaliajattelu on lyönyt Suomessa läpi. Sopivalla tavalla käytettynä se on toki hyvä väline. Dogmaattinen suhtautuminen, jossa seuraava kvar­taali määrittää kaikkea tekemistä, ei kuitenkaan kulje käsi kädessä pääoman pitkäaikaisen tuoton tavoittelun kanssa.

Miten odotat työhyvinvoinnin johtamisen muuttuvan jatkossa?

Tuottavuuden tulee jatkossakin olla vahvasti mukana keskustelussa. Samalla pitää kuitenkin pystyä argumentoimaan, miksei ilmiötä voi suoraviivaisesti kääntää euroiksi.

Pidän todennäköisenä, ettei kymmenen vuoden kuluttua puhuta enää työhyvinvoinnista vaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat nähdään osana hyvää henkilöstöjohtamista. Myös ikäjohtaminen tulisi ottaa pysyväksi osaksi työhyvinvointikeskustelua.

Tomi Hussi toimii työhyvinvoinnin asiantuntijana OP-Pohjolassa. Hän on kirjoittanut aiheesta väitöskirjan ” Essays on managing knowledge and work related wellbeing”.

”Työhyvinvoinnin

edistäminen johtaa

win­win­win­tilanteeseen”

8 9

pientä ostobudjettia, hankintojen suunnittelemattomuutta, omalle vartalomallille sopimattomia tai väärän kokoisia vaatteita sekä uudistumiskyvyttömyyttä.

Pelissä arvot ja persoona ”Vaatteella voi ilmentää muun muassa omia elämänarvoja, ammattia, osaamista ja varallisuutta. Pukeutuminen on viesti sekä itsestä että yrityksestä. Homssuinen olemus kertoo piittaamattomuudesta, kun taas kunnioitusta kanssaihmisiä kohtaan voi osoittaa pukeutumalla hyvällä tavalla aavistuksen yli. Varsinkin johdon,

myynnin ja markkinoinnin tehtävissä sekä asiakaspalvelussa tähän tulisi kiinnittää erityistä huomiota”, Tuija Kauppinen summaa.

Suomalaisten tyypilliseksi kehitys­kohdaksi Kauppinen nimeää yleisen huolittelemattomuuden ja värittömyyden: pukeutuminen on vaatimatonta eikä kokonaisuuden viimeistelyyn ole panostettu.

Kauppinen peräänkuuluttaakin persoonallista otetta pukeutumiseen: ”Toivon, että yhä useampi uskaltaisi tehdä rohkeampia ja persoonallisempia valintoja sekä tuoda vähän enemmän väriä pukeutumiseen. Muotilehdistä ja sosiaalisesta mediasta löytyy paljon hyviä esimerkkejä materiaalien yhdistämiseen, värien käyttöön ja kenkien malliin.”

Mutta mitä pukeutumisneuvoja katsoo ihmisessä ensimmäiseksi?

”Katson kokonaisuutta. Jos kokonai­suus on hyvä, pienen hiuspörrön saa anteeksi. Kiinnitän huomiota vaatteiden laatuun, yhteen sopivuuteen, vaatekokoi­hin ja niiden paljastavuuteen. Myös terve itseluottamus on tärkeä asuste. Vaikkei tyylitajua juuri olisikaan, luottamus itseen ja tekemiseen huokuu kaikesta käyttäytymisestä ja ohjaa mielikuvaa hyvään suuntaan.”

Kohti kansainvälisempää pukeutumiskulttuuriaVahvojen pukeutumisperinteiden kulttuureissa lapset oppivat etikettisään­

nöt ja pukeutumisen taidon jo nuorena. Kauppinen muistuttaa, että ymmärrys siitä, mitkä värit ja mallit sopivat itselle ja miten mihinkin tilaisuuksiin pukeudu­taan, rakentuu pienistä palasista.

”Suomen pukeutumiskulttuuri on nuori ja suomalaiset ovat melko arkoja ja vaatimattomia. Nuori sukupolvi pukeutuu onneksi jo paremmin: on ollut enemmän valinnanvaraa ja ostomahdollisuuksia, ja omaa makua on voinut kehittää rajojaan kokeilemalla”, Kauppinen sanoo.

”Keskieurooppalaiseen pukeutumis­kulttuuriin meillä on silti vielä pitkä tie. Siellä perinteet näkyvät ja bisnespukeu­tumisessa käytetään kautta linjan hyviä materiaaleja.”

Kauppinen kiittää kuitenkin tapahtu­nutta kehitystä:

”Onneksi erityisesti kansainvälisissä tehtävissä toimivat suomalaiset ym­märtävät yhä paremmin pukeutumisen merkityksen: sen, että pukeutuminen on viesti, jota vastapuoli katsoo neuvotte­luissa.”

Harkittu palapeliBisnespukeutumista voi kehittää syste­maattisesti itse – tai pyytämällä avuksi ammattilaisen.

Kauppinen kehottaa käymään vaa­tekaapin läpi rankalla kädellä: kuluneet vaatteet sekä vaatteet, joita ei ole käytetty pitkään aikaan, kannattaa heittää tai antaa pois arkailematta. Myös tunnevaatteet – merkitykselliset vaatteet, joista ei haluaisi luopua, vaikkei niitä enää käytäkään – on syytä säilyttää muualla.

”Arkivaatekaapissa tarvitaan tilaa”, Kauppinen muistuttaa. ”Tavoitteena on, että sieltä löytyisi käyttökelpoinen kokoelma laadukkaita, sopivan kokoisia ja ­värisiä vaatteita, jotka ovat helposti yhdisteltävissä keskenään.”

Kun vaatekaappi on siivottu, voi sitä täydentää harkiten.

”Jakku­ tai housupukua ostaessa kannattaa miettiä tarkkaan, mitä työkseen tekee ja minkälaisissa tilanteissa sitä käyttää. Erityisesti hartialinjan istutta­minen on tärkeää niin puvuntakeissa kuin naisten jakuissakin. Asusteilla voi viimeistellä kokonaisuuden ja korostaa

omaa persoonaansa. Arjessa korujen ei tarvitse olla aitoja, kunhan ne sopivat kokonaisuuteen, tilanteeseen ja kanta­jansa asemaan. Esimerkiksi iso kello ja konservatiivinen pieni kello herättävät eri mielikuvia”, Kauppinen neuvoo.

”Kehottaisin naisia myös vaihtamaan kenkiä päivän aikana. Matalat kengät voi vaihtaa korkeampiin korkoihin asiakastapaamisiin ja muihin edustustilai­suuksiin mentäessä. Kengät kertovat tuhat tarinaa ja korot antavat asulle ryhtiä ja arvokkuutta”.

Kauppinen nauttii asiakkaidensa auttamisesta.

”Tyypilliset asiakkaani ovat ihania, tavallisia ihmisiä jotka haluavat nostetta

yleiseen olemukseensa. Yhteistyö alkaa usein vaatekaappikonsultoinnista, jossa selvitetään mitä kaapista jo löytyy, mitä vaatteista voisi uudistaa ompelijalla ja mitä uutta tulisi hankkia. Ulotamme kokonaisuuden usein meikkiin, silmäla­seihin, hiustyyliin ja uuden bisneskuvan ottamiseen asti.”

Laadun äärelleEnnen kaikkea Kauppinen korostaa laadun merkitystä.

”Nykyään tarjolla on paljon halpatuotteita. Kannattaa kuitenkin ostaa mieluummin yksi hyvä tuote kuin viisi huonolaatuista. Tämä koskee myös sukkahousuja, alusvaatteita, sukkia ja kenkiä.”

Materiaali on sijoitus, joka kestää.”Puku on iso ostos, joten laatuun

kannattaa ehdottomasti panostaa: hyvä laatu näkyy ja materiaali kestää väsähtämättä. Myös paidan materiaaliin kannattaa kiinnittää huomiota: jos sitä käytetään ilman solmiota, kaulusten tulee pysyä kauniisti pystyssä. Tämän voi varmistaa kotioloissa tärkkäämällä tai käyttämällä pesulapalveluita”, Kauppinen sanoo.

”Suomessa eläminen on kallista, ja monesti kuuleekin että pukeutumiseen ei siksi ole varaa panostaa. Tyylikkyys on kuitenkin pikemminkin asenne­kysymys ja arvovalinta. Kehottaisin ostamaan vähemmän mutta laatua”, hän summaa.

Bisnespukeutuminen on viesti:

Asenne & asema esiin!”Vain harva suomalainen viestii bisnespukeutumisellaan

asemaa ja asennettaan” sanoo pukeutumiskonsultti Tuija Kauppinen. Parempaan suuntaan ollaan

kuitenkin menossa.

yvä bisnespukeu­tuminen tarjoaa näkökulman ihmi­

sen ammattiin ja persoonaan. Harva suomalainen kuitenkaan panostaa työpukeutumiseensa ja viestii sillä omaa asemaa ja asen­nettaan”, pukeutumisneuvoja ja bisnespukeutumisen kouluttaja Tuija Kauppinen sanoo.

Suurimpina bisnes­ ja työpukeutumisen kompastus­kivinä Kauppinen pitää liian

”H

”Tyylikkyys on pikemminkin asennekysymys ja arvovalinta.”

Teksti: Minna Korpimies Kuva: Lassi Kaaria

10 11

uleeko talvesta kylmä vai leuto? Saadaanko lunta ennen joulua? Sääilmiöt ovat ajattomia keskustelun-aiheita, joiden nyanssit jaksavat kiinnostaa ihmistä vuodesta toiseen.

Sääilmiöiden ennustus ja tutkiminen kuuluvat Ilmatieteen laitokselle, jossa sateen ja poudan lisäksi povataan parhaillaan myös tulevan talven jäätilannetta.

Jäähän liittyvät ennusteet ovat tärkeitä talvisella merellä työskenteleville jäänmurtajille ja muille merellä liikkujille. Ennusteiden avulla voidaan

Jääosaamisellamaailmalle

Ilmatieteen laitos tuotteisti jäätilanne­

ennusteensa Rastorin koulutuksessa.

Tutkijalle koulutus antoi itseluottamusta

ja opetti paljon hyödyllistä tuote ­

kehityksen johtamisesta.

TTeksti: Anna Väre

Kuva: Lassi Kaaria

12 13

genreistä. Oikealla vastauksella pelaaja kasvattaa sekä pistetiliään että mu­siikkitietouttaan. Soittaminen ei vaadi nuotinlukutaitoa tai musikaalisuutta, riittää että liu’uttaa sormiaan näytöllä oikeassa rytmissä.

Hauska peli innostaa kaikenikäisiä, mutta sittemmin se on löytänyt erikois­kohderyhmänsä lapsista ja vanhuksista, joille soittamisen helppous tarjoaa suurimmat onnistumisen elämykset.

”Kuulin Rastorilta Keksintösäätiön tuoteväylän ohjelmasta, jonka kautta kek­sinnön sai asiantuntijoiden arviotavaksi. Kun esittelin ideani, Keksintösäätiö teetti siitä uutuustutkimuksen, jossa idealla todettiin olevan uutuusarvoa. Aivotutki­joiden ja kasvatuspedagogien mukaan peliä voidaan hyödyntää koulujen musiikkikasvatuksessa ja muistisairaiden vanhusten terapiavälineenä”, Mubik

Entertainment Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Räsänen kertoo.

Kohti suurta unelmaaKehitystyö jatkui Ely­keskuksen rahoi­tuksella. Nyt peliin liittyvät patentit ovat haussa ja yritys työllistää kolme henkeä. Tekesin avulla Mubikia valmistellaan vauhdilla kansainvälisille markkinoille.

”Rastorin antama koulutus oli ensimmäinen askel unelmani toteutta­

miseen. Sen ansiosta sain ensimmäisen prototyypin toteutettua nykyisen yhtiökumppanini avustuksella. Erittäin antoisaa koulutuksessa oli myös vertaistukiverkoston syntyminen samassa tilanteessa olevien yrittäjien kanssa”, Räsänen kertoo.

Mubikin voi ladata ilmaiseksi Suo­men Apple Storesta. Pelistä on kehitteillä myös haasteellisempi versio, joka tarjoaa soittamisen elämyksiä edistyneemmille pelaajille.

täjän erikoisammattitutkintoon kuului oman tuoteinnovaation kehittäminen. Tutkijana häntä kiehtoi ajatus laajentaa osaamistaan tuotekehityksen johtamisen puolelle.

Rastorin valtion tutkimuslaitoksille räätälöimän koulutusohjelman tavoit­teet ovat vahvasti strategialähtöisiä. Pyrkimyksenä on muokata tuotteista ja palveluista mahdollisemman kannatta­via. Tutkijana ja sääennustuksen parissa työskennellyt Gregow oppi koulutuk­sessa paljon ideoidensa myynnistä ja markkinoinnista.

”Opin kuinka myydä ja esitellä tuotettani uskottavasti ja saada muutkin uskomaan siihen. Koulutus antoi hurjasti itseluottamusta. Nyt tiedän että, jos jotain haluaa tarpeeksi, on kaikki mahdollista”, Gregow sanoo.

Tähtäin maailmallaPuolitoista vuotta kestäneessä koulutus­ohjelmassa läpikäytiin tuotekehityksen ja konseptoinnin osa­alueita aina projektinhallinnasta monistamiseen ja tuotteen hinnoitteluun saakka. Sisältöä räätälöitiin yksilöllisesti eri yritysten tarpeiden pohjalta.

Musapelistä kasvoi hyvinvointi-innovaatioKymmenen vuotta sitten harrastajakitaristi Ilkka Räsäsen päässä pyöri ajatus pelistä, josta soittotaidotonkin innos­tuisi. Idean piti kuitenkin odottaa teknologiaa.

Kosketinnäyttöpuhelimien yleistyessä Räsänen työskenteli

it­konsulttina. Vuonna 2008 hän kuuli Rastorin järjestämästä tuotekehityksen erikoisammattitutkinnosta, joka tarjosi sopivia työkaluja peli­idean kehittämiseen. Pari vuotta myöhemmin syntyi prototyyppi iPhonella ja iPadilla toimivasta Mubik­pelistä, jonka idea oli soittaa ja arvata musiikkikappaleita eri

” Aivotutkijoiden ja kasvatuspedagogien mukaan peliä voidaan hyödyntää musiikkikasvatuksessa ja muisti­ sairaiden vanhusten terapiavälineenä”

Mubik Entertainmentin Ilkka Räsänen esittelee viimein toteutunutta unelmaansa.

Kuv

a: L

assi

Kaa

ria

Kuva: Lassi K

aaria

”Projektien onnistuminen on usein kiinni johtamisesta ja tavoitteiden sel­keydestä. Oli hyödyllistä oppia jakamaan laajoja kokonaisuuksia helpommin hallittaviksi osaprojekteiksi. Pilottimme tekemiseen osallistui kahdeksan tutkijaa, joilla kaikilla oli työssä oma tärkeä roolinsa”, Gregow kertoo.

Pilotin avulla tutkimusryhmä onnistui laatimaan aiempaa tarkempia jäätilanne­ennusteita. Gregow uskoo, että projektin kehittämiskohteita tutkimalla voidaan löytää uusia lähestymistapoja, jotka tuovat tarkkuutta myös haasteelli­siin usean kuukauden ennusteisiin.

Vaativa pilotti on kerännyt ympäril­leen monenlaista osaamista. Tärkeässä osassa ovat olleet mentorit, jotka ovat tarjonneet ydinosaamistaan sparraa­vien keskustelujen muodossa. Yhtenä mentoreista toimi Gregowin esimies Ari Laaksonen.

”Tuotekehitys onnistui paremmin kun osasimme odottaa. Nyt olemme raportoineet hankkeemme tuloksista kansainvälisesti ja tähtäämme palvelun kehittämiseen myös muille kohderyh­mille. Uskomme, että sovellutukselle on olemassa paljon tilausta tulevaisuudessa”, Laaksonen sanoo.

vaikutukset ovat toistaiseksi jääneet niissä varsin vähällä huomiolle.

Kannattavuutta ja johtamistaitoaTutkija Hilppa Gregowin johtama jääprojekti on kuitenkin vienyt tutkimuksen astetta pidemmälle. Tilastollisia malleja ja jääpalvelu­menetelmiä yhdistelemällä hänen tutkimusryhmänsä on onnistunut laatimaan pitkiä aluekohtaisia arvioita Itämeren jääpeitteen laajuuden ja paksuuden kehityksestä.

Projektinsa saavutuksista innos­tuneena Gregow haki syksyllä 2011 Rastorin hanke­ ja innovaatiojohtamisen koulutusohjelmaan, jossa tuotekehit­

arvioida, kuinka paljon kallista jäänmur­tokalustoa millekin alueelle milloinkin tarvitaan.

Arktisten alueiden jäätilanteen tarkkailu on yksi Ilmatieteenlaitoksen painopistealueista. Talvisin Alaskan poh­joisrannikolla ahkeroivat suomalaiset monitoimimurtajat Fennica ja Nordica saavat usein mukaansa ilmasto­ ja jääolosuhdetutkimuksia suorittavia meteorologeja.

Vaikka tutkimusdataa kerätään arktisissa maisemissa, tehdään valtaosa tutkimus­ ja ennustustyöstä kuitenkin lämpimissä sisätiloissa. Ennusteet syntyvät pääosin vertaamalla vuo­denaikaisennusteiden tuloksia saman ajanjakson pitkäaikaisiin keskiarvoihin, mutta ennusteiden toteutumisen

” Koulutus antoi hurjasti itseluottamusta.

Nyt tiedän että, jos jotain haluaa

tarpeeksi, on kaikki mahdollista”

Tutkija Hilppa Gregow laajensi Rastorin koulutuksen avulla osaamistaan tuote­ kehityksen johtamisen puolelle.

14 15

Johtamisen erikoisammattitutkinto on kokonaisvaltaisen johtamisosaamisen konkreettinen osoitus sekä yksilölle että organisaatiolle. Tutkinnon suorittaneilla henkilöillä on käytössään laaja johtamisen työkalupakki ja he hallitsevat sekä asia­ että henkilöjohtamiseen liittyvät keskeiset osa­alueet.

Antoisinta oli nähdä tutkinnon suorittajien kehityspolku ja osalla tapahtui myös uralla etenemistä.

Molempia tarvitaan onnistuvan tavoit­teen saavuttamiseksi. Ponnistelun myötä tavoitteen saavuttaminen tuntuu entistäkin makeammalta. Oli hienoa nähdä johdon sitoutumisen mer­kitys ryhmän dynamiikalle. Paras lopputulos syntyy, kun kaikki pohtivat yhteisiä asioita rinta rinnan, jokainen oman vastuualueensa näkökulmasta.

Tutkinto on tuonut työkiireiden keskelle mahdollisuuden pysähtyä hetkeksi pohti­maan kokonaisvaltaisesti omaa johtamis­osaamista, ­taitoa ja ­tyyliä. Se on ollut tarpeellista, koska usein koulutukset, joissa työn keskellä käydään, vahvistavat enem­mänkin ammatillisia ja asiallisia valmiuksia kuin henkilökohtaista johtamisosaamista.

Lähiopetuspäivät olivat konkreettisia, havainnollisia ja antoivat vertaistukea. Ryhmäkeskusteluissa asiat jäsentyivät ja täydentyivät luonteviksi kokonaisuuksiksi.

Matka. Päämäärä pitää olla, mutta matkalla koetaan, tunnetaan, eletään ja luovitaan. Se on elämää.

Valmentajat antoivat kokemukseen perus­tuvaa arvokasta näkemystä erilaisista johta­misen haasteista. Valmennettavat antoivat vertaistuenomaista viitekehystä ajatteluun ja keskusteluihin.

Aulikki

Aulikki

Tuomas LohiKunnanjohtaja, Kempeleen kunta

”Olen peruskoulutukseltani historian, uskonnon ja yhteiskuntaopin aineen-opettaja. Suoritin filosofian maisterin tutkinnon 2001 ja väittelin filosofian tohtoriksi 2003. Kempeleen kunnan-johtajana aloitin kesäkuussa 2013. Sitä ennen olen toiminut Tyrnävän vs. kunnan johtajana ja sivistysjohtajana sekä Muhoksen lukion rehtorina ja aineen opettajana. Johtamisen erikois-ammattitutkinnon lopputyön tein henkilöstö johtamisen osa-alueelle.”

Aulikki Ohtamaa-PanuKoulutusjohtaja ja yksikön vetäjä, Rastorin Pohjois-Suomen yksikkö

”Toimin Rastorin Pohjois-Suomen yksikön vetäjänä ja vastasin koulutuskokonaisuu-den suunnittelusta ja räätälöimisestä asia-kastarpeita vastaavaksi. Kokonaisuudessa otettiin erityisesti huomioon julkisorgani-saation tarpeet ja näkökulmat, ja mukaan lisättiin aikaisempaa enemmän henkilö-kohtaista sparrausta. Olemme toteutta-neet lukuisia julkishallinnon koulutuksia, ja vahvuuksiamme – räätälöintikykyä ja asiakaslähtöisyyttä – on kiitetty laajasti.”

Kuka?Kuka?

TuomasJohtamiskoulutusta

julkishallinnolle

Tuomas

Rastorin Pohjois­Suomen yksikkö räätälöi

johtamisen erikoisammattitutkinnon

julkishallinnon tarpeisiin. Koulutusjohtaja

Aulikki Ohtamaa­Panu ja Kempeleen

kunnanjohtaja Tuomas Lohi kertoivat

kokonaisuuden onnistumisesta ja siitä,

mitä puolin ja toisin opittiin.

Johtamisen erikois ammatti­tutkinnon merkitys sinulle?

Mikä kokonai suudessa oli antoisinta?

Matka vai pää­määrä, eli kumpi oli tärkeämpää?

Mitä opit valmentajilta/ valmennettavilta?

Teksti: Minna Korpimies

Kuvat: Jukka-Pekka Moilanen, KuvaUljas Oy

16 17

Perspektiivi Mikko Laakso

MTV MEDIA

Median käyttäjille median murros tarkoittaa kissan päiviä. Uutisia, viihde­ ja urheilu­sisältöjä voi seurata

millä tahansa välineellä milloin vaan. Sosiaalinen media tarjoaa foorumeita keskustella ja luoda omia mediasisältöjä.

Mainostajalle tarjoutuu puolestaan monipuolisemmat mahdollisuudet ta­voittaa haluamansa ihmiset useammas­sa eri välineessä, mikä tuottaa parempia tuloksia. Markkinointitoimenpiteiden kustannustehokkuus, mitattavuus ja markkinointi­investoinnin tuoton todentaminen parantuvat.

Mediamyynnin kannalta sekä MTV MEDIAn että muiden mediatalojen posi­tiivisena haasteena on, että media­ala on kilpaillumpi kuin koskaan. Kotimainen media­ala – isot sanomalehtitalot, ketterät tv­kanavat, isot netti­ ja radio­kanavat – on saanut kilpailijoikseen kansainväliset yritykset kuten Googlen ja Facebookin, jotka haluavat myös osansa suomalaisen mainostajan pussista.

Menestys perustuu asiakastuntemukseenMediatalojen on menestyäkseen ymmärrettävä ihmisten mediakäyttöä ja vastattava siihen vielä paremmin. Mediamyynnissä on taas ymmärrettävä tästä johtuvat mainostajien muuttuneet tarpeet ja reagoitava niihin asiantunte­muksella ja nopeammin.

Mediamyynnin puolella menestys mitataankin sillä, kuinka hyvin tunnem­me asiakkaamme. Asiakastuntemuksen on oltava parempi kuin kilpailijalla, ja sen avulla voi erottautua. Mediamyyjän on tunnettava asiakkaansa toimiala ja bisnes kuin omat taskunsa voidakseen tarjota oikeanlaisen ja perustellun ratkaisun asiakkaan haasteeseen.

Kilpailun kovetessa mediamyyjän on oltava koko ajan lähellä asiakasta ja ylläpidettävä luottamuksellista asiakas­suhdetta. Tapaamme kumppaneitamme tuhansia ja tuhansia kertoja vuodessa, satoja kertoja joka viikko. Jokaisen tapaa­misen on tuotettava arvoa asiakkaalle.

Merkityksellisiä sisältöjäMitä muuttuva mediaympäristö tarkoittaa MTV MEDIAlle?

Sitä, että meillä on oltava jatkossakin paras suhde suomalaisiin. Uusi MTV vastaa entistä paremmin ja monipuolisemmin tulevaisuuden mediakäyttäjän odotuksiin ja tarpeisiin. Haluamme tarjota sellaisia sisältöjä ja jakelukanavia, jotka ovat suomalaisille tärkeitä.

Mediamyyntiä muuttuvassa maailmassaMediakentän jatkuvan muutoksen myötä medioilta vaaditaan yhä parempaa tulevaisuuden ennustamis­ ja muuntautumiskykyä.

Vahvuutemme on, että tavoitamme suomalaiset jo erinomaisen hyvin. Jokai­nen viettää jopa 50 minuuttia päivästään MTV MEDIAn sisältöjen parissa. Tästä olemme nöyrin mielin ylpeitä. Lisäksi toimialamme on sähköisissä medioissa: suomalaisten päivittäisestä mediakäytöstä 90 % kuluu sähköisten medioiden eli tv:n, radion ja netin parissa.

Median murroksen keskellä katsomme yhdessä kumppaneidemme kanssa tulevaisuuteen, hyödynnämme muutoksen tuomia mahdollisuuksia ja vastaamme sen tuomiin haasteisiin. MTV MEDIAssa teemme kaikkemme asiakkaan puolesta, yhteisen tavoitteem­me eteen.

” Mediamyynnin puolella menestys mitataan sillä, kuinka hyvin tunnemme asiakkaamme.”

Lassi Kaaria

Koulutuksessa oli mukana eri palvelu­alueiden esimiehiä ja johtajia kahdesta organisaatiosta Limingasta ja Tyrnävältä. Tällaisen ryhmän kanssa on kiinnostavaa peilata omaa johtajuuttaan ja arvoja. Samal­la pysyy ajan tasalla siitä, mikä julkisorgani­saatiossa tällä hetkellä puhuttaa.

Kehittämisideoita tulee aina. Toteutimme tämän koulutuksena uudella mallilla, joka sisälsi aiempaa enemmän henkilökohtaista sparraamista. Palaute vahvisti, että valitulla tiellä kannattaa ehdottomasti jatkaa.

Koen tärkeänä, että johdetaan sekä asioita että ihmisiä, annetaan palautetta ja vaa­litaan yhteisöllisyyttä. Esimerkin voima on huikea! Ihmiset tulee saada uskomaan yhteisiin tavoitteisiin ja tekemään töitä niiden eteen. Tämän päivän työelämä vaatii osallistuvaa ja osallistavaa johtamista.

Pidän haasteista ja ihmisten kanssa työskentelemisestä. Olen siitä onnellisessa asemassa, että minulla on mukava työyhtei­sö ja upeat asiakkaat. Myös palaute kentältä motivoi ja auttaa jaksamaan.

Mentoreiltani saan tukea ja näkökulmia omaan työhöni. He edustavat itselleni tärkeitä arvoja ja arvostan heidän pitkää ja monipuolista työkokemustaan. Uskon, että mentoroinnin mahdollisuuksia ei hyödynne­tä vielä tarpeeksi. Työnohjauksen tulisi olla lakisääteistä jo oman jaksamisen ja työn kehittämisen näkökulmasta.

Perhe ja ystävät, harrastukset sekä mielekäs työ ovat ehtymättömiä voiman lähteitä.

Yhteistyö johtaa parempiin tuloksiin – osallistu ja osallista.

Ryhmässä oli noin parikymmentä kunta­alan johtamistehtävissä toimivaa osallistujaa. Ryhmä muotoutui tiiviiksi, ja kokemuksia sekä erilaisia näkemyksiä vaihdettiin aktii­visesti. Keskustelut olivat erittäin antoisia ja auttoivat ymmärtämään johtamisen erilaisia haasteita.

Tutkinnon suorittaminen eteni mielestäni hyvin ja selkeästi osana jokapäiväistä työtä.

Hyvä johtaja on oikealla tavalla vaativa ja määrätietoinen, oikeudenmukainen, karismaattinen, sosiaalinen, kuunteleva ja helposti lähestyttävä. Johtajalla on oltava tilannetajua.

Työn on oltava mielenkiintoista ja siinä on oltava haastetta. Työn mielekkyyden kan­nalta on oleellista, että siinä voi hyödyntää omia vahvuuksia. Työ tuo osaltaan elämään merkitystä ja sisältöä.

Minulle esikuvia työssä ovat ihmiset, joilla on päämäärä ja jotka tekevät työtä nöyrästi, energisesti, luovasti ja hyvillä mielin.

Elämän tulee olla tasapainossa. Keskeiset elementit ovat perhe, työ ja harrastukset sekä riittävä lepo. Ne antavat energiaa.

Arvosta työkavereitasi, ole reilu ja kommu­nikoi tarpeeksi!

Aulikki Tuomas Minkälainen ryhmä koulutukseen osallistui ja mikä puhutti?

Tekisitkö nyt jotain toisin – jos, mitä?

Mitkä ovat mielestäsi hyvän johtajan tärkeimmät ominaisuudet?

Motiivisi työelämässä – mikä ajaa sinua eteenpäin?

Kuka on tärkein esikuvasi työ­elämässä?

Mistä saat voimaa arjessa jaksamiseen?

Neuvosi parempaan työelämään?

Mui

sta

näm

ä • Ihmiset seuraavat sisältöjä ajasta ja paikasta riippumatta

• Markkinoijat odottavat parempaa tuottoa ja todennettavuutta mediamainonnalta

• Mediamyynnin on tunnettava asiakkaansa bisneslogiikat hyvin

18 19

byrokratian puolestamme. Itse emme olisi välttämättä osanneetkaan lähteä rakentamaan tällaista koulutusta.”

Tuore vinkkeli30­vuotias Turun Hylly­ ja Trukkitalo on alueensa johtava varasto­, teollisuus ja arkistokalusteiden sekä trukkien toimittaja. Yrityksen asentajat aloittivat niin asiakaspalvelu­ kuin myyntitaitoja kehittävän koulutuksen syksyllä 2012. Vajaan vuoden mittaisen koulutuksen aikana Turun Hylly­ ja Trukkitalon kuusi

asentajaa omisti perjantai­iltapäivät asiakaspalvelu­ ja myyntitaitojensa kehittämiselle.

Yrityksessä oli panostettu työnteki­jöiden ammattitaidon kehittämiseen aiemminkin, mutta asentajien kurs­situkset olivat olleet painotukseltaan teknisiä. Tuotteisiin liittyvän lisäkou­lutuksen rinnalle tarvittiin parempaan asiakaspalveluun ja lisämyyntiin tähtäävää täydennyskoulutusta. Koulutuksen alussa yrityksessä suori­tettiin organisaatiokulttuurin arviointi, jonka avulla pohdittiin vallitsevien asenteiden vaikutusta tuottavuuteen. Vuoro vaikutteisen koulutuksen aikana asentajat kiinnostuivat myynnistä ja asiakkaista uudella tavalla.

Vähemmän tekninen vinkkeli oli valtaosalle asentajista tuore ja innostava.

”Koulutuksen aikana pureuduttiin muun muassa persoonallisuustyyppei­hin, mikä tarjosi osallistujille ahaa­elä­myksiä asiakkaiden kohtaamisen suhteen”, tekninen myyjä Tarmo Tuuppa muistelee.

Hyvästit kyräilylleTurun Hylly­ ja Trukkitalon johdon mukaan koulutuksella oli myönteisiä vaikutuksia tulosten ja tuottavuuteen lisäksi työyhteisön yleisilmapiiriin.

”Asentajat olivat koulutukseen todella tyytyväisiä”, Jussi Kulmala kertoo. ”Rastorin koulutus oli heille viesti siitä,

että yritys panostaa heihin ja heidän ammattitaitonsa kehittämiseen. Kynnys yläkerran ja alakerran välillä madaltui hetkessä, kun asentajatkin pääsivät kokeilemaan uusien taitojensa myötä esimerkiksi kaupantekoa.”

Vaikka ideasta innostuivat alun perin lähinnä yrityksen nuoremmat työntekijät, konkaritkin hahmottivat vähitellen koulutuksen hyödyt.

Yhteishenki eri­ikäisten asentajien kesken parani: tieto alkoi siirtyä sula­vammin kumpaankin suuntaan – siinä missä nuoremmat hioivat vanhempien atk­taitoja, eläkeikää lähentelevät trukki­ ja hyllytalolaiset alkoivat siirtää urakalla vankkaa teknistä tietämystään seuraajilleen.

”Kaikenlainen kyräily väheni”, Jussi Kulmala kiteyttää.

Myös Tarmo Tuuppa huomasi Rastorin koulutuksen vaikutukset työpaikan dynamiikkaan.

”Olemme perheyritys, ja matalan organisaation johdosta firman asiat puidaan läpi aamukahvipöydässä.

Koulutuksen myötä nämä keskustelut muuttuivat selkeästi avoimemmiksi.”

Viimeinen myyntimiesToimitusjohtaja Kulmala suosittelee vastaavaa koulutusta kenelle tahansa alan toimijalle, jonka huoltomiehet liikkuvat asiakaspinnassa. Asentajat ja huoltomiehet ovat yrityksen käyntikortti ja

viimeinen myyntimies asiakkaalle.”Nykyään valtaosa palautteesta on

myönteistä ja kuulemme huomattavasti useammin asiakkailta, että asentajiamme kuvaillaan erityisen reippaiksi ja hyvä­käytöksiksi. Se ei ole itsestäänselvyys, sillä tekninen taitavuus ei takaa, että sosiaaliset taidot olisivat huipussaan. Työntekijöidemme koulutustaustatkin ovat keskenään hyvin erilaisia.”

Yrityksessä satsataankin kehittävään ja ylläpitävään koulutukseen jatkossakin.

”Koulutuksen myötä hankitut taidot täytyy aika ajoin aktivoida, jotta ne eivät työn arjessa unohdu”, Jussi Kulmala muistuttaa.

”Kynnys yläkerran ja alakerran välillä madaltui hetkessä, kun asentajatkin pääsivät kokeilemaan uusien taitojensa myötä esimerkiksi kaupantekoa.”

Rastor koulutti Turun Hylly­ ja Trukkitalon asentajat kohtaamaan asiakkaan ja lisäämään myyntiä. Koulutus kohensi myös yrityksen työilmapiiriä.Teksti: Laura Friman Kuvat: Mari Lehto

Kun asentaja

kohtasi asiakkaan

sentaja, joka puhuu samaa kieltä asiakkaan kanssa. Asentaja, jolla on timanttiset sosiaaliset taidot. Asentaja, joka osaa tehdä myös kauppoja.

Nämä oli Turun Hylly­ ja Trukkitalon johdon unelmavisiot asentajiensa suhteen, mutta niiden saavuttaminen tuntui utopistiselta – kunnes täydellinen tarjous tipahti syliin. Ehdotus

”Sales for Non­Sales People” ­koulutukseen tuli Rastorin asiakkuusjohtaja Mika Suurkauliolta.

Juuri yrityksen tarpeisiin räätälöity kokonaisuus vaikutti pätevältä, joten Turun Hylly­ ja Trukkitalolla ei arvottu kauaa. ”Lähdimme mukaan saman tien”, toimitusjohtaja Jussi Kulmala summaa. ”Pakettiin oli harvinaisen helppo tarttua, sillä Rastor hoiti kaiken

A

Etualalla Tarmo Tuuppa ja takana Jussi Kulmala.

20 21

Järjestötyö on yhteiskuntaa

kehittävää vaikuttamista,

jonka perustuu pitkälti vapaa­

ehtoisuuteen. Tue työntekijöidesi

henkilökohtaisia motivaatioita

ja innosta heitä tekemään sitä,

mikä antaa heille eniten iloa.

Järjestötyön tavoitteena on kehittää yhteiskuntaa ja auttaa ihmisiä. Hyvä järjestöjohtaja innostaa alaisiaan ohjeistamalla ja perustelemalla toiveensa järkevästi. Hänellä on kyky löytää jokaiselle motivoivia tehtäviä.

Kansalaisjärjestön rahoitus koostuu pääosin varainhankinnasta, jonka lisäksi osa järjestöistä nauttii valtionavustusta. Uskottavuuden vuoksi järjestön tulee välttää taloudellista yhteistyötä edunvalvonnan- tai oman aatteensa kanssa ristiriidassa olevien yritysten tai yhteistyötaho-jen kanssa.

Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurlingin vinkit onnistuneeseen järjestöjohtamiseen:

Näin johdat järjestöäTyökalupakki

Teksti: Anna Väre Kuvitus: Jussi Latvala

1 2 5

3Valitse yhteistyökumppanit huolella. Liikunta­järjestön ei kannata ottaa sponsorikseen tupak­kayhtiötä eikä kuluttajajärjestön vastaanottaa yksityistä rahaa yrityksiltä. Riippumattomuus on tärkeä osa uskottavuutta. Luottamuksen rakentamiseksi yhteistyökumppaneista tulee aina viestiä avoimesti.

Satsaa viestintäänMonen järjestön ongelmana on asiantuntijakieli, joka tekee siitä etäisen ja vaikeasti lähestyttävän. Panosta osaaviin viestintäihmisiin. Viestintä ratkaisee mistä yhdistyksesi tunnetaan, mitä siitä ajatellaan ja kuinka paljon se kiinnostaa rahoittajia ja työntekijöitä. Parhaiten menestyvät järjestöt, joiden karismaattinen johtaja edustaa asiaansa innostavasti ja jossa asiantuntijoiden osaamista hyödynnetään monipuolisesti.

”Tiedon taakse vaaditaan yhä enemmän aitoja tekoja. Niitä järjestöillä on vaikka kuinka, mutta niistä kertominen on monille vaikeaa”, Beurling toteaa.

Koko elämäkseen yhden aatteen alle sitoutuvat kansalaisaktivistit alkavat olla katoavaa kansanpe­

rinnettä. Nykyihmiset innostuvat aatteista kuin trendeistä ja käyttävät niitä oman,

muuttuvan identiteettinsä tukena. Hyödynnä kokeilunhalu ja innosta ihmiset kokeilemaan järjestötyötä projektimaisesti. Kenellä meistä ei olisi hetki aikaa edes kerran kuukaudessa? Opiskelijalle järjestöt tarjoavat tärkeitä työelämäkontakte­ja ja kokemusta. Siten järjestötyö on siis kun panisi rahaa pankkiin.

Tutustu muihin järjestöjohtajiin. Säännöllinen keskuste­lu kollegoiden kanssa on yhtä hyödyllistä kun opiskelu.

Kollegoiden kanssa voit puhua organisaatiosi ongelmista yleisellä tasolla loukkaamatta

ketään työntekijöistäsi. Muiden ko­kemuksia kuulemalla oppii uutta ja saa luottamusta omaan tekemiseen. Parhaiden käytäntöjen jakaminen olisi toivottavaa kaikilla aloilla.

Anna tilaa kokeiluilleVerkostoidu ja nauti vertaistuesta

Pysy riippumattomana

Yritysmaailmassa kuluttajille luodaan jatkuvasti uusia tarpeita, kun taas järjestöpuolella tarpeille pitäisi luoda motiiveja. Tehokas tapa sitouttaa työntekijöitä on

vahvistaa sitä mikä heitä toiminnassa eniten motivoi. Selvitä, mikä tuo vapaaehtoisen mukaan toimintaan. Haluaako hän solmia hyödyllisiä kontakteja, oppia uutta vai auttaa

muita? Anna hänen tehdä juuri sitä.

Löydä työntekijäsi sisäinen motivaatio

4

Seuraava järjestöjohtamisen koulutus on käynnistynyt Helsingissä. Vielä ehdit mukaan!

Lisätiedot: www.rastor.fi

22 23

OMISTAUTUNUT SINULLE

HeLSiNKi, Sturenkatu 21, 00510 Helsinki

KUOPiO, Microkatu 1, 70210 Kuopio

OULU, Vihikari 10, 90440 Kempele

TURKU, Eerikinkatu 17 C, 20100 Turku

www.rastor.fi

Rastorilla koulutetaan käytännön­

läheisiä osaajia. Koulutuksissamme kehität

sekä itseäsi että yritystäsi. Ravistelemme

vanhoja käsityksiä, annamme uusia ajatuksia

ja autamme sinua löytämään omat

vahvuutesi. Olemme luotettava kumppani

koko monimuotoisen työurasi ajan.

Yli 70 vuoden kokemuksella ja

omistautuvalla asenteella.

ESIMIESTYÖEväitä henkilöiden johtamiseen,

esimiestyöhön ja työnjohtoon.

JOhTAMInEnValmiudet strategisen johtamisen

eri osa­alueisiin, muutos­

johtamiseen ja itsensä johtamiseen

TYÖhYVInVOInTIKun henkilöstö voi hyvin,

organisaation kilpailukyky kasvaa

MYYnTI JA ASIAKKUUdETLisää myyntiä uusista ja

nykyisistä asiakkaista

TUOTEKEhITYS JA KASVUYRITTäJYYSKasvua innovaatioiden ja

uuden ajattelun kautta