RATSASTUSKILPAILUT

HELSINGISSA JALAPPEENRANNASSA

JOULUKUUN 3 P:NH 1922

OHJELMAJOULUKUUN 3 P:NÄ 1922LAPPEENRANNASSA JA HEL-SINGISSÄ JÄRJESTETTÄVIÄ RATSASTUSKILPAILUJA

VARTEN.

LAPPEENRANNASSA:1) Palkintoratsastus (vaikeampi)2) Esteratsastus (vaikeampi)

HELSINGISSÄ:1) Palkintoratsastus (vaikeampi)2) Esteratsastus (vaikeampi)

Palkintoina jaetaan kaikissa kilpailuissa seuraavat määrät:l:nen palkinto 1,000:— mk.2:nen » 500:— »

3:mas » 200:— »

Kilpailut avoimet kaikille hevosille

Yleisiä määräyksiä.1) Painettuja kilpailuohjeita on saatavina Ratsumestari

WaseniuKselta Lappeenrannassa (osote: RatsuväkiprikaatinEsikunta) sekä Varatuomari I. Fröjdmanllta, Helsingissä(osote: Kasarminkatu 27).

2) Osanottajien tulee olla Suomen armeijan upseerejatahi Suomen Ratsastusliittoon kuuluvien seurojen jäseniä.

3) Kilpailujen paikka ja aika ilmoitetaan myöhemmin.4) Hevosten, jotka ovat saaneet Kenraali Linderin 1922

järjestämissä kilpailuissa Lsen palkinnon esteratsastuksessa,tulee ottaa kolme 1,20 m. korkeaa ylimääräistä estettä.

5) Ilmoittautumismaksu kuhunkin kilpailuun on 10:—mk. ja starttimaksu samoin 10:— mk.

6) Ilmoittautuminen tulee tapahtua kirjallisesti ja onsiinä mainittava: a) hevosen nimi b) väri c) sukupuoli d) ikäe) omistaja f) ratsastaja. Lappeenrannan kilpailuja koskevailmoitus on lähetettävä Ratsumestari Waseniukselle viimeis-tään sunnuntaina marraskuun 26 p:nä 1922 klo 6 i.p. sekäHel-singin kilpailuja koskeva saman ajan kuluessa VaratuomariFröjdmanille. Myöhästyneitä ilmoittautumisia vastaanotetaanjoulukuun 2 päivään klo 6 i.p., mutta on tällöinkaksinkertainenilmoitus- ja starttimaksu suoritettava.

KILPAILUOHJEITA.

Palkintoratsastus.

Erikoisia määräyksiä.

Ratsastuksen tulee tapahtua yksitellen avonaisella (poik-keustapauksessa katetulla) suorakaiteen muotoisella radalla,jonka pitkä sivu on noin 40 metriä ja lyhyt sivu 20 metriä;ratsastettaessa lisättyä ravia tahi laukkaa tulee radan pitkänsivun mikäli mahdollista olla 60 metriä. Radan sivut, keski-viiva ja keskipiste merkitään valkoisella hiekalla tahi saha-jauhoilla.

Suitsitus: pakkokuolaimet ja kuolaimet ilman martingaliatahi muita apuohjaksia.

Palkintotuomarien lukumäärän tulee vähintään ollakolme,joista yhden tulee olla asianomaisen järjestön valitsema puheen-johtaja. Palkintoratsastuksen aikana on palkintotuomarienmahdollisuuden mukaan oltava radan ulkopuolella, puheen-johtajan toisen lyhyen sivun keskikohdalla ja muiden pitkiensivujen keskiviivalla. Jokaisen palkintotuomarin käytettä-väksi on asetettava apulainen, pöytäkirjan pitoa y. m. varten.

VAIKEAMMAN PALKINTORATSASTUKSEN VAATIMUKSET:Ratsastajan on tultava radalle ratsastaen laukkaa sekä

pysähdyttävä radan keskipisteeseen rintama puheenjohtajaanpäin. Tervehdys.

Paikalla :

1) Hevosen tulee seistä liikkumatta paikallaan hyvässäasennossa.

Käyntiä:2) Puoli kierrosta, minkä kestäessä on tehtävä voltti

Lyhyttä ravia:3) Yksi kierros, minkä kestäessä tehtävä voltti; kään-

nyttävä keskipistettä kohden (vänd rätt upp), pysähdyttävä,peräytettävä suoraviivaisesti kuusi metriä keskeytymättä,ratsastettava edelleen lyhyttä ravia, tehtävä suunnan muutosja voltti.

4) Toisen pitkänsivun keskikohdalla tehtävä täyskään-nös takajaloilla; lyhyen sivun keskikohdalla pysähdyttävä,ratsastettava edelleen lyhyttä ravia ja toisen pitkänsivun keski-kohdalla tehtävä taas täyskäännös takajaloilla.

5) Käännyttävä keskipistettä kohden (vänd rätt upp),tehtävä sivuliike (sluta) oikeaan ja vasempaan (vasempaan jaoikeaan) keskiviivasta, kaksi kertaa kummallekin sivullenoin kolme metriä keskiviivasta.

Lisättyä ravia:6) Ratsastettava kaksi pitkää sivua ja leikattava rata

kaksi kertaa (snett igenom), lyhyillä sivuilla lyhyttä ravia,pysähdyttävä toisen lyhyen sivun keskikohdalla, peräytettäväja ratsastettava edelleen lyhyttä ravia.

Lyhyttä laukkaa:7) Tämän kestäessä tehtävä voltti, voltti takaisin muut-

tamalla laukkaa käännyttäessä (laukassa) sekä täyskäännöstakajaloilla. Liike tehdään samalla tavoin molempiin suuntiin.

8) Otettava laukkaa sekä paikalta, käynnistä, että ly-hyestä ravista sekä peräytettävä jokaisen pitkän ja lyhyensivun keskikohdalla. Liike tehtävä molempiin suuntiin.

9) Suuri oo voltti muuttamatta laukkaa sekä jalanvaih-dos laukassa. Tehtävä molemmilla jaloilla.

10) Tehtävä puolirataa leikkaava sivuliike (sluta halvtigenom); jalan vaihdos laukassa pitkän sivun keskikohdalla.Liike tehtävä molempiin suuntiin.

Lisättyä laukkaa:11) Ratsastettava kaksi pitkää sivua ja rata leikattava

kaksi kertaa, lyhemmillä sivuilla lyhyttä laukkaa; pysähdyt-tävä toisella lyhyellä sivulla, peräytettävä, ratsastettava edel-leen lyhyttä laukkaa. Laukanvaihto laukassa pitkillä sivuillaradan leikkaamisen jälkeen. Ratsastettava lyhyttä laukkaa,pysähdyttävä ja jatkettava edelleen lyhyessä ravissa.

Käyntiä:

12) Puoli kierrosta pitkin ohjaksin

Loppuliikkeet:13) Laukkaa. Keskiviivan keskikohdalla pysähdys, rin-

tama palkintotuomarien puheenjohtajaan päin hevosen seis-tessä paikallaan hyvässä asennossa. Tervehdys.

Ratsastajan :

14) Istunta, ohjasten käyttö, vaikutus hevoseen ja hevo-sen hallitseminen.

Aika 15 minuuttia.

Esteratsastus:15) Kolme yksinkertaista korkeusestettä å 1 metri ja

yksi pituuseste å 2,5 metriä. Nopeus 350 metriä minuutissa.

PISTEIDEN MÄÄRÄÄMINEN PALKINTORATSASTUKSESSA.Kaikki vaatimuksissa mainitut liikkeet ovat tehtävät mää-

rätyssä järjestyksessä.Virhepisteitä (0,1 —1) antaa kukin palkintotuomari väärin

tahi virheellisesti suoritetuista liikkeistä alempana lueteltujenperusteiden mukaan. Pöytäkirjaan merkittyä virhemäärää eisaa ylittää.

Paikalla on hevosen seistävä hiljaa, hyväryhtisenä, kuo-laimiin nojaten ja pää liikkumattomana.

Kaikissa askellajeissa tulee hevosen liikkua hyväryhtisenä,kevyesti kuolaimiin nojaten ja pää tasaisesti liikkuen.

Käynnin tulee olla puhtaan, vapaan, tasatahtisen ja mat-kaavoittavan.

Ravin tulee olla puhtaan, vapaan ja tasatahtisen; lyhyessäravissa tulee' hevosen olla koottuna ja liikkua suuremmallajoustavuudella. Lisätty ravi matkaavoittava. (Nopeus: Lyhytravi korkeintaan 200 m., lisätty ravi vähintään 275 m. minuu-tissa).

Laukan tulee olla rauhallisen, tasatahtisen ja vauhdikkaantaka- ja etujalkojen liikkeet sopusuhtaiset; lyhyessä laukassatulee hevosen olla enemmän koottuna ja liikkua suuremmallajoustavuudella. Lisätty laukka matkaavoittava. Kääntö-(förvänd) laukassa tulee hevosen olla vielä enemmän koottuna.Laukanvaihto laukassa on tehtävä hevosen tehdessä hyppäyk-sen eteenpäin. (Nopeus: lyhyessä laukassa 225 m. ja lisätyssälaukassa 350 mt. minuutissa).

Käännöksissä tulee hevosen sulavasti ja varmasti seurataratsastajan vaikuttimia, pitää päänsä oikeassa asennossa jaruumiinsa taivutettuna käännöksen suuntaan (ställd i nackenoch böjd i bålen); käännöksiä tehtäessä laukassa on hevosenoikealle ratsastettaessa oltava taivutettuna oikealle ja vasem-malle ratsastettaessa taivutettuna vasemmalle. Täyskäännök-sen takajaloilla tulee tapahtua ilman pysäystä ja tehdään seliikkuvin takajaloin tarkemmin tahi vähemmän tarkoin määrä-tyn pisteen ympäri, mikä piste vaikeassa ja vaikeammassapalkintoratsastuksessa tulee olla yhä lähempänä sitä takajal-kaa, minkä ympäri kierros tapahtuu; liike tehdään helpommas-sa luokassa askel askeleelta; hevosen tulee pyrkiä eteenpäinhelposti kuolaimiin nojaten ja pää hyvässä asennossa. Taka-osa ei saa käännöksen kestäessä liikkua paikaltaan.

Sivuliikkeissä (sivuliike oikealle ja vasemmalle keskivii-vasta) tulee hevosen pää oikeassa asennossa ja ruumis taivu-tettuna liikkeen suuntaan, koottuna ja takajalat hyvin allaan,liikkua niin, että etu- ja takajalat koko liikkeen ajan ovat sa-malla etäisyydellä siitä radan sivusta, jota kohti liike tehdään.

Vähennettäessä ja lisättäessä nopeutta tulee hevosenkevyesti nojata kuolaimiin ja ovat tällaiset muutokset teh-tävät pehmeästi.

Pysäysten, jotka vaikeassa ja vaikeammassa luokassa teh-dään nopeammin, tulee tapahtua pehmeästi ja joustavasti, tai-vutetuin takajaloin ja hevosen nojatessa kevyesti kuolaimiin.

Peräytettäessä tulee hevosen koottuna jakuolaimiin noja-ten arastelematta ja tasatahtisesti siirtyä suoraviivaisesti taak-sepäin.

Esteet otetaan laukassa heti sen jälkeenkuin muut liikkeetovat radalla suoritetut ja on liikkeitä arvosteltaessa otettava

huomioon, miten ratsastaja hallitsee hevostaan sekä mukau-tuu sen liikkeisiin samoinkuin miten hevonen liikkuu ennenja jälkeen hypyn sekä itse hypyssä kuin myöskin esteiden vä-lillä.

Ratsastajan istunnan tulee olla hyväryhtisen, mukautu-vaisen ja varman.

Ohjasten käytön tulee olla pehmeän, ilman silmäänpistävämpiä liikkeitä.

Ohjastenpito on vapaa.Ratsastajan vaikuttumien (inverkan) tulee olla pehmeät

ja sopusuhtaiset (mjuk och avpassad).Hevosen hallitsemista arvosteltaessa otetaan huomioon

miten hyvin hevonen liikkuu määrätyillä poluilla ja totteleeratsastajaa.

Aika lasketaan siitä hetkestä jolloin palkintotuomarienpuheenjohtaja antaa aloittamismerkin siksi kunnes määräaikaon umpeenkulunut.

Ratsastajan jättäessä tekemättä jonkun ohjelmassa mai-nituista liikkeistä, lisää jokainen palkintotuomari hänelle 0,2pistettä jokaisesta näyttämättä jätetystä liikkeestä. Palkinto-tuomarien tulee, sittenkun ratsastaja on lopettanut ratsastuk-sensa, vaatia ratsastajan suorittamaan mahdollisesti suoritta-matta jätettyjä (unhoitettuja) liikkeitä.

Liikkeitä, joita ei ole vahvistetuissa vaatimuksissa lue-teltu, eivät palkintotuomarit arvostele.

MÄÄRÄYKSET LOPPUTULOKSIA LASKETTAESSAPALKINTORATSASTUKSESSA.

Jokainen palkintotuomari määrää kilpailijan järjestyksensiten että se, jolla on vähimmän virhepisteitä, saa järjestys-numerok&een 1, seuraava järjestysnumerokseen 2j. n. e. Vir-hepisteiden tasan sattuessa määrää palkintotuomari järjes-tyksen.

Ratsastaja, jonka useimmat palkintotuomarit ovat aset-taneet ensi sijalle, pidetään voittajana, seuraava pidetään No2j. n. e. (Jos tässä yhteydessä on kysymys esim. toisen pal-kinnon saamisesta oikeuttavat sijoittautumisnumerot 2. 2. 3palkinnon saantiin ennen numeroita 2. 2. 3 samoinkuinsijoittautumisnumerot 1. 2. 3 ennen numeroita 2. 2. 3.) ■—Jollei kukaan kilpailijoista ole saanut palkintotuomarienenemmistöä puolelleen saadaan lopputulos laskemalla yhteenpalkintotuomarien antamat järjestysluvut, jolloin alimmansumman saanut tulee voittajaksi, seuraava toiseksi j. n. e. Jospalkintotuomarien antamien järjestyslukujen summat ovatsamat, määrää palkintotuomarien puheenjohtaja järjestyksen.

Voidakseen olla oikeutettu palkinnon saantiin (hyväksytty)vaaditaan, ettei loppuvirhemäärä nouse enempään kuin puo-leen korkeimmasta sallitusta ja ettei palkintotuomarien enem-mistö jotain liikeryhmää arvostellessaan ole rangaissut virheen-tehnyttä korkeimmalla virhemäärällä.

ESTERATSASTUS.

Erikoisia määräyksiä.

Esteet ovat yleensä rakennettavat niin, että niillä on kimteä ulkonäkö, mutta että sopiva osa niistä voi pudota.

Jos kosketus (islag) luetaan virheeksi on este valmistettavaniin, että ainoastaan osa siitä vähemmästä kosketuksesta pv-toaa. (Kosketusrima).

Pensasaitaa tahi siihen verrattavaa esteen osaa ei pidetä»kiinteänä» esteenä.

Yhdistetyksi» kutsutaan estettä, jonka muodostaa kiinteäkorkeuseste ja pituuseste (hauta).

»Kootuksi» kutsutaan estettä, jossa hevosen täytyy ottaauseampia kuin yhden hypyn.

Palkintotuomarien keskuudesta valitsee asianomainen jär-jestö puheenjohtajan.

Suitsitus: vapaa.

VAATIMUKSET.12—16 estettä.

Korkeus: 1,10—1,20 metriä.Leveys: Enintään 3,5 metriä.Nopeus 350—400 metriä minuutissa.

PISTEIDEN MÄÄRÄÄMINEN ESTE-RATSASTUKSESSA.

Virheeksi luetaan:Hevosen kieltäytyessä tahi poiketessa (myöskin esteiden

ensimäisellä kerralla 2 pistettävälillä)

toisella kerralla lisäksi 4 ■ »

Hevosen kieltäytyessä useammin kuin kaksi kertaa samanesteen edessä on kilpailu keskeytettävä.

Putoamisesta 6 pistettäKumoonratsastamisesta (tässä tapauksessa

ei lasketa alempana lueteltuja virheitä erikseen)... 8 »

sekä sitäpaitsi;korkeusesteissä: •

etujalkojen » » 3 virhettätakajalkojen kosketuksesta (islag) '/* *

takajalkojen pudottaessa esteen (nedslag) 1 virhe

etujalkojen » y 2 »

Kosketus lasketaan ainoastaan jos este on rimalla varus-tettu (kosketusrima),

pituusesteissä:takajalkojen (tahi niiden osan) kosketuksesta ra-

javiivojen sisäpuolelle 1 virheetujalkojen (tahi niiden osan) kosketuksesta raja-

viivojen sisäpuolelle 3 virhettä

Edellä olevat määräykset koskevat yhdistettyjen ja koot-tujen esteiden kutakin osaa.

Maksimiajan yli käytetystä jokaisesta sekunnista tahi senosasta lasketaan '/ 4 virhepistettä. Lyhempää aikaa ei lasketakilpailijan hyväksi.

Kun on kysymys »muodosta» (stil) tarkoitetaan sillä ratsas-tajan mukautuvaisuutta, hevosen hallitsemista sekä nopeuttaja hevosen liikkeitä ennen ja jälkeen hypyn sekä itse hypyssäsamoinkuin esteiden välillä. Esteratsastuksessa, jossa »muodon»arvosteleminen tulee kysymykseen, rangaistaan vähemmäntyydyttävä »muoto» I—lo1—10 pisteellä.

Ratsastajan tulee seurata määrättyä rataa ja ovat esteetratsastettavat ennakolta määrätyssä järjestyksessä. Väärälletielle ratsastamisesta annetaan joka kerta kuin sellaista tapah-tuu 2 virhepistettä. Jollei hevosta viedä takaisin sille koh-dalle, mistä väärän tien ratsastaminen alkoi, on ratsastajanlopetettava kilpailu.

MÄÄRÄYKSET

lopputuloksia laskettaessa esteratsastuksessa.Ratsastajaa, jolla on vähiten virhepisteitä, pidetään voit-

tajana, seuraavaa toisena j. n. e.Virhepisteiden tasan sattuessa on erinäisiä palkintotuo-

marien ennen kilpailuja ilmoitettuja esteitä (mahdollisesti kos-ketusrimalla varustettuja) otettava uudelleen. Jos uudistetussaratsastukessa virhepisteet ovat samat, ratkaistaan järjestysarvalla.

Uusintaratsastuksessa voidaan esteet mahdollisesti suu-rentaa ei kuitenkuan enempää kuin tämänluokan vaatimuksissaon määrätty. Edellä mainitut määräykset ovat tällöinkinvoimassa.

T^

RIDTÄVLINGARi

HELSINGFORS OCHWILLMANSTRAND ;r

DEN 3 DECEMBER 1922

/

PROPOSITIONERför

RIDTÄVLINGARNA I HELSINGFORS OCH WILLMAN-STRAND DEN 3 DECEMBER 1922.

I WILLMANSTRAND.1) Prisridning (medelsvår)2) Prishoppning (medelsvår)

I HELSINGFORS.

1) Prisridning (medelsvår)2) Prishoppning (medelsvår)

I varje tävling utdelas följande pris:

l:sta pris Pmk. 1,0002:dra » » 5003:dje » » 200:

Samtliga tävlingar äro öppna för alla hästar

Allmänna bestämmelser.1) Tryckta tävlingsregler överlämnas på begäran till

intresserade av Ryttmästar Wasenius, Willmanstrand (adr.Kavalleribrigadens stab) och Vicehäradshövding I. Fröjdman(adr. Helsingfors Kasärng. 27).

2) Deltagarena skola vara officerare tillhörande finskaarmén eller medlemmar av Finska Ridförbundet underställdaföreningar.

3) Klockslag och plats för de olika tävlingarna kommasenare att meddelas.

4) Hästar, vilka tidigare tagit l:sta pris i prishoppninganordnad av General Linder 1922 skola taga tre extra hinderav 1,20 m. höjd.

5) Anmälningsavgift till varje tävling Fmk. 10:—, start-avgift Fmk. 10:—.

6) Anmälningarna skola vara skriftliga och upptaga a)hästens namn b) färg c) kön d) ålder e) ägare f) ryttare. An-mälningarna till tävlingarna i Willmanstrand insändas tillRyttmästar Wasenius och anmälningarna till tävlingarna iHelsingfors till Vicehäradshövding Fröjdman senest söndagenden 26 november 1922 kl. 6e. m. Efteranmälningar mottagasmot dubbel anmälnings- och startavgift till lördagen den2 december 1922 kl. 6 e. m.

TÄVLINGSREGLER

Prisridning.

Särskilda bestämmelser.Ridningen försiggår enskilt å en öppen (undantagsvis

täckt)" markerad fyrkant med 40 m. långsida och 20 m.kortsida; för det ökade tempot i trav och galopp skall lång-sidan, om möjligt vara 60 m. å öppen fyrkant. Fyrkant-spåret, medellinjen och mittpunkten markeras med ljus sandeller dylikt.

Betsling: stång och bridong utan martingal och andrahjälptyglar.

Prisdomarnas antal skall vara minst 3, varav en av veder-börande organisation utsedd till ordförande. Under bedöm-ningen skola prisdomarna i regel vara placerade utanför rid-banan med ordföranden utanför mitten av ena kortsidan.Till varje prisdomares förfogande skall ställas ett biträde förprotokollföringen m. m.

för medelsvår prisridning

FORDRINGAR

Ryttaren rider in i galopp, gör halt på mittpunkten avmedellinjen med front mot ordföranden för prisdomarna.Hälsning.

På stället.1.) Hästen stillastående och i hållning.

2.) Ett halvt varv, härunder volt.Skritt.

Kort trav.3 ) Ett varv, härunder volt; vänd rätt upp, halt, rygg-

ning minst 6 meter i följd, omedelbar framridning i kort trav,övergång åt motsatt håll, volt.

4.) På mitten av en långsida helomvändning på bak-delen, på mitten av en kortsida halt, omedelbar framridningi kort trav, på mitten av en långsida helomvändning på bak-delen.

Ökad trav.

Kort galopp.

9.) Stora åttvolten med bibehållen galopp och medgaloppombyte i språnget. Visas lika åt båda sidor.

10.) Sluta halvt igenom, vid mitten av långsidan galopp-ombyte i språnget. Visas lika åt båda sidor.

Ökad galopp.

11.) Två långsidor och två vändningar snett igenom,kortsidorna i kort galopp, på mitten av en kortsida halt,ryggning, omedelbar framridning i kort galopp. Galoppombytei språnget efter minskning till kort galopp vid långsidornaefter vändningen snett igenom. Kort galopp, halt, omedel-bar framridning i kort trav.

Skritt.12.) Ett halvt varv med hängande tyglar

13.) Galopp. Halt på mittpunkten av medellinjen medfront mot ordföranden för prisdomarna, hästen stillaståendeoch i hållning. Hälsning.

Avslutning.

Ryttarens14.) sits, tygelföring, inverkan samt herravälde över

hästen.Tid: 15 minuter.

Hinderhoppning.

15.) Tre enkla höjdhinder å 1 m. och ett längdhinderå 2,5 m. Tempo 350 m. i min.

5.) Vänd rätt upp, sluta till höger och vänster (vänsteroch höger) om medellinjen, två gånger åt vardera sidan om-kring 3 meter på vardera sidan om medellinjen.

6.) Två långsidor och två vändningar snett igenom, kort-sidorna i kort trav, på mitten av en kortsida halt, ryggning,omedelbar framridning i kort trav.

7.) Härunder volt, volt tillbaka med galoppombyte isprånget samt helomvändning på bakdelen. Visas lika åtbåda sidor.

8.) Galoppfattning från stället, skritt, trav och rygg-ning å varje mittpunkt av lång- och kortsidorna. Visas likaåt båda sidor.

BEDÖMNINGSGRUNDER FÖRPRISRIDNINGEN.

Samtliga enligt fastställda fordringar föreskrivna rörel-ser skola visas i angiven ordning.

Fel (0,1 —1) sättes av varje prisdomare för oriktigt ellermindre väl utförda rörelser enligt nedanstående bedömnings-grunder. I protokollet angivet maximum av fel får ickeöverskridas.

På stället skall hästen stå stilla och i hållning, frammepå bettet med stadigt huvud.

I alla gångarter skall hästen röra sig i hållning, mjuktoch säkert fram på bettet samt med stadigt huvud.

Skritten skall vara ren, fri, taktmässig och vägvinnande.Traven skall vara ren, fri och taktmässig; i samlat tempo

ined mera sammanskjuten hållning och ökad spänstighet;i ökat tempo med vägvinnande rörelser. (Tempo: Kort travhögst 200 m., ökad trav minst 275 m. i minuten.)

Galoppen skall vara lugn, taktmässig och schvungfullmed bakdelen inrättad på framdelen; i samlad galopp medmera sammanskjuten hållning och ökad spänstighet; i ökattempo med vägvinnande språng. I förvänd galopp fordrasen högre grad av samling. Galoppombyte i språnget skallske under hästens framåtbjudning med bak- och frambeni samma språng. (Tempo: kort galopp högst 225 m., ökadgalopp minst 350 m. i minuten).

I vändningar skall hästen mjukt och säkert följa rytta-rens inverkan samt vara ställd i nacken och böjd i bålen åtdet håll vändningen sker; under vändning i galopp, ställdtill höger, då höger galopp rides, i motsatt fall till vänster.Helomvändning på bakdelen skall ske utan föregående haltoch utföres med rörliga bakfötter kring en mer eller mindrefixerad punkt, som i svårare och medelsvåra klasserna för-lagges allt närmare den bakfot ditåt vändningen sker; rörelsenutföres i lättare klassen steg för steg; hästen skall med lättstöd på bettet och riktig huvudställning bjuda framåt; bakde-len får icke falla ut i vändningen.

Under sidvärtsrörelserna i sluta (sluta halvt igenom samtsluta till höger och venster om medellinjen) skall hästen, ställdi nacken och böjd i bålen åt det håll rörelsen sker, med sam-lad hållning och väl undersatt bakdel förflytta sig med fram-del och bakdel lika långt från den långsida mot vilken slu-tandet göres.

Vid minskande och ökande av hastigheten skall hästenförbliva med lätt stöd framme på bettet och skola övergångarnapräglas av mjukhet.

Halten, som i svårare och medelsvåra klasserna bör gö-ras hastigare, skall alltid ske mjukt och f jädrande, med böjdabakben och lätt stöd på bettet.

Vid ryggning skall hästen villigt och taktmässigt trädarakt bakåt med bibehållen hållning och med stöd på bettet.

Hoppningen utföres i galopp omedelbart efter avslutaduppvisning på ridbanan och bedömes med hänsyn till rytta-rens följsamhet och herravälde över hästen, hästens formsåväl före, i och efter språnget som mellan hinderna samttempot .

Ryttarens sits skall vara präglad av hållning utan styv-het samt följsamhet och säkerhet i sadeln.

Tygelföringen skall vara mjuk och utan vidlyftiga rörelser.

Tygelhållningen är fri.Inverkan skall vara mjuk och avpassadHerraväldet över hästen bedömes med hänsyn till hästens

lydnad och ridning av rätta vägar.

Tiden räknas från det ögonblick prisdomarnas ordförandegiver tecken för ridningens början, till dess föreskriven tidutgått.

Underlåter ryttare att visa någon av de i programmetföreskrivna rörelserna, straffas han av varje prisdomare förvarje icke visad rörelse med 2

», 0 fel. Prisdomarna skola, sedanryttaren slutat sin uppvisning, fordra att få se samt bedömaeventuellt uteglömda (ej visade) rörelser.

Rörelser, som icke äro upptagna i för prisridningen fast-ställda fordringar — prisbedömas icke.

BESTÄMMANDE AV ORDNINGSFÖLJDEN.

Varje prisdomare ordnar de tävlande så, att den, somerhållit minsta antalet fel, erhåller platssiffra 1, den därnästplatssiffra 2 o. s. v. Vid lika felsummor skall prisdomarenavgöra ordningsföljden.

Den ryttare, som av prisdomarna erhållit majoritet tillförsta platsen, är segrare, den därnäst är n:r 2 o. s. v. (Majori-tet till t. ex. 2 pris ger i detta sammanhang icke endast plats-siffrorna 2. 2. 3. i förhållande till 2. 3. 3. utan även platssiff-rorna 1. 2. 3. i förhållande till 2. 2. 3.) Har ingen av de täv-lande majoritet för sig, erhålles resultatet genom samman-räkning av prisdomarnas platssiffror, varvid den lägstasumman blir segrare, den därnäst n:r 2 o. s. v. Om summanav prisdomarnas platssiffror är lika, avgör ordföranden förprisdomarna ordningsföljden.

För att vara berättigad till pris (godkänd) fordras, atttotala felsumman icke uppgår till mer än hälften av högstamöjliga och att icke majoriteten av prisdomarna i någon be-dömningsgrupp straffat den felande med högsta möjliga fel-summa

PRISHOPPNING.

Särskilda bestämmelser.

Hinderna skola i allmänhet konstrueras så att de angivaett fast utseende, men så att lämplig del kan nedslås.

Sker bedömning av islag, skall översta delen av hindretvara så konstruerat, att vid lättare beröring blott en del däravfaller (markeringsribba) .

Häck eller liknande del av ett hinder räknas ej såsom»fast».

»Sammansatt» kallas ett hinder, som är så konstrueratatt det utgör en sammansättning av fast höjdhinder och längd-hinder (grav).

»Kombinerat» kallas ett hinder, där hästen måste tagamer än ett språng.

Bland prisdomarua skall vederbörande organisation utseen ordförande.

Betsling: fri.

FORDRINGAR.

Medelsvår.12—16 hinder.Höjd: 1,10—1,20 m. (sammansatta minimum 1 m.)Längd: Maximum 3,5 m.Tempo: 350—400 m. i min.

BEDÖMNINGSGRUNDER FÖRPRISHOPPNINGEN.

Fel sättes vid varje hinder:

vid vägran eller utbrytning (även mellan hinderna)

första gången 2 felandra gången ytterligare 4 »

vägran mer än två gånger vid samma hinder ellervid mer än två hinder medför uteslutning,

vid avfallning 6 »

vid omkullridning (övriga fel enligt nedan räknashärvid ej) 8 »

samt dessutom:

vid höjdhinder:för nedslag med bakben 1 fel

» » » framben 3 »

för islag med bakben 7*» » » framben %

(islag räknas endast då markeringsribba finnes),

vid längdhinder:

för bakhov (del därav) innanför demarkationslinjerna 1 felför framhov (del därav) innanför demarkationslinjerna 3 »

Vid sammansatta eller kombinerade hinder gälla ovan-stående bestämmelser var för sig.

Varje påbörjad sekund över maximitiden straffas med74 fel. Kortare tid räknas ej till godo.

Med stil menas ryttarens följsamhet och herravälde överhästen samt hästens tempo och form såväl före, i och eftersprånget som mellan hinderna. I prishoppning, där stilbe-dömning äger rum, straffas mindre god stil med 1-—10 fel.

Angiven väg skall följas och skola hinderna tagas i påförhand bestämd ordning. Ridning av fel väg straffas med2 fel för varje gång. Återföres ej hästen till den plats, därfelridningen började, medför detta uteslutning från tävlan.

Bestämmande av ordningsföljden.

Den ryttare, som erhåller minsta antal fel, är segrare»den därnäst är n:r 2 o. s. v.

Vid lika antal fel äger omhoppning rum över av prisdo-marna före tävlingen tillkännagivna hinder (eventuellt med mar-keringsribbor). Uppstår vid förnyad tävlan åter lika antalfel, äger lottdragning rum.

Då förnyad tävlan äger rum, kunna hinderna eventuelltvara förstorade, dock ej över gränsen för denna klass fast-ställda fordringar. Ovanstående bedömningsgrunder gälla.

Ab. F. Tilgmann, Bok- o. Stentryckeri.