Embed Size (px)
Citation preview
JYRKI KATAINENkannustaa suomalaisia yrityksiä hakemaan rahoitusta EU:staS. 12
1/2016TEEMANAEU-RAHOITUS
MUUTTUVA KAUPPA NAISJOHTAJUUS KALENTERI
HÄMEEN KAUPPAKAMARIN JÄSENLEHTIWWW.HAMECHAMBER.FI
UUDET AUKIOLOAJATmuuttavat kaupan rakennetta S. 7
Katleena Kortesuo:
”KUN KANNAT VASTUUN, ET KOSKAAN KANNA HÄPEÄÄ” S. 10
Työ- ja elinkeinoministeriön Jussi Yli-Lahti:
SUOMI EI OSAA LOBATA OMIA HANKKEITAAN S. 16
UUDET PALKITUT MONITOIMILAITTEET JA
SKANNAUSSOVELLUKSETsäästävät energiaa ja luontoa!
Documentus OyEspoo: Sinimäentie 8, 02630 ESPOO | Hämeenlinna: Linnaniemenkatu 6,13100 Puh. 09 4393 5610 | [email protected]
Documentus on valtuutettu Konica Minolta -kumppani Kanta-Hämeessä.
Skannaa dokumenttisi suoraan Word- tai Exel muotoon! Kysy lisää: [email protected]
Tutustu meihin ja uusiin monitoimilaitteisiin
www.documentus.fi
SISÄLTÖ
12
24
JULKAISIJAHÄMEEN KAUPPAKAMARI, NIEMENKATU 73, 15140 LAHTI VISAMÄENTIE 33, 13100 HÄMEENLINNA WWW.HAMECHAMBER.FI
PÄÄTOIMITTAJATOIMITUSJOHTAJA JUSSI EERIKÄINENPUH. 075 7566 713
TOIMITUSTIEDOTTAJA PÄIVI PULKKI PUH. 075 7566 714 JA MARKKINOINTIKOORDINAATTORI NINA KARILAHTI PUH. 075 7566 712
KONSEPTI JA ULKOASUKUMPPANIA OY / KESKUSKAUPPAKAMARI
TAITTOHÄMEENLINNAN OFFSET-KOLMIO PAINO OY, JIRKA MESSMAN
ILMOITUSMYYNTITIEDOTTAJA PÄIVI PULKKI PUH. 040 563 5013 [email protected]
ILMESTYYMAALIS- JA SYYSKUUSSA PAINETTUNA
TOUKO- JA JOULUKUUSSA VERKKOLEHTENÄ
PAINOPAIKKAOFFSETKOLMIO OY
ISSN 2342-1525
9UUSI JÄSEN
3J Consulting tarjoaa
erityisosaamista
omistusjärjestelyihin.
10URAPOLKU
Katleena Kortesuo tekee
kriisiviestinnän konsultointia.
20KEHU KAVERIA
Osuuskauppa Hämeenmaa
ja LähiTapiola Vellamo
suunnittelevat
alkusammutuskoulutusta.
26KALENTERI
Kasvumarkkinoinnin
valmennusohjelma alkaa.
28KAMARIKUULUMISIA
Vaikuttamisiltapäivän satoa ja
onniteltavia.
12HENKILÖ
Jyrki Kataisella on työkalunaan
315 miljardin euron rahasto.
16TEEMA
Yritykset voisivat hakea
rohkeammin EU-rahoitusta.
24ALUEELTA
Omani.fi –sivusto tarjoaa
matalan kynnyksen
verkostoitumiseen.
8B & A VINKIT
Fuel blogi, Periscope ja Content
Marketing Institute
22TILASTO
Mentorointiohjelma naisjohtajille
27ASIANTUNTIJA
Yritysten kansainvälistymisen
verohaasteita.
UUSI SOSIAALINEN INTRANET VERKOSTOI YRITYKSET
3 KAUPPAKAMARI
PÄÄKIRJOITUS
Rytminmuutos ylisääntelyssäKauppakamarit ovat asettaneet tämän vuoden päätavoitteeksi entistä yritysvastuullisemman yhteiskunnan, joka tarjoaa mahdollisimman hyvät puitteet kasvulle ja työpaikkojen luomiselle. Tämän saavuttamisen edellytyksenä ovat kasvua tukeva verotus, toimivat liikenneväylät sekä ylisääntelyn purkaminen.
Hämeen kauppakamari teki vuosia määrätietoista työtä kauppojen aukioloaikojen vapauttamiseksi ja onnistui saamaan vuosittain poikkeuslupia, joiden turvin kauppoja voitiin pitää auki määrättyinä pyhäpäivinä rajatuilla alueilla. Nämä rajaukset tuntuivat kuitenkin usein mielivaltaisilta. Lupaviranomainen, joka toimi Rovaniemeltä käsin, päätti jopa kadun tarkkuudella, missä kaupat saivat olla auki ja missä eivät. Tämän vuoden alussa poistui yllättävän nopealla aikataululla kauppojen ja kampaamoiden sekä partureiden aukioloaikojen sääntely. Suomi astui lähemmäksi eurooppalaista vapaampaa yritystoimintaa.
Yritykset saavat nyt vapaammin päättää, milloin harjoittavat liiketoimintaa. Ensimmäisten viikkojen perusteella muutos on lisännyt asiakasvirtoja lauantai-iltaisin ja sunnuntaisin. Lakimuutos on saanut myös kritiikkiä osakseen. Pienet erikoisliikkeet kokevat, että pidemmät aukioloajat lisäävät työvoimakustannuksia, joita mahdollinen lisämyynti ei riittävästi kompensoi.
Uusi vapaus mahdollistaa yrityksen omaehtoisen kehittämisen. Olen vuosia ihmetellyt, miksi kukkakaupat ovat arkisin auki vain 09 – 17, miksi en ehdi suutariin tai miksi PC-tarvikkeiden ostaminen on vaikeaa työajan jälkeen. Aukioloaikojen pitää perustua asiakasvirtoihin. Esimerkiksi useimmissa Euroopan maissa erikoisliikkeet aukeavat maanantaisin vasta puoliltapäivin tai ovat jopa kiinni.
Vuosi 2016 käynnistyi ylisääntelyn vähentämisen osalta positiivisesti. Meillä on kuitenkin paljon tehtävää vapaamman yritystoiminnan, talouden kasvun ja työllisyystilanteen edistämisessä. On hienoa olla mukana lähes tuhannen Hämeen kauppakamarin jäsenyrityksen kanssa vaikuttamassa tähän rytminmuutokseen.
Jussi Eerikäinen
Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja
Kuva Tarmo Valmela/Photodance Valmela
Kauppojen vapautuneet aukioloajat lähensivät Suomea eurooppalaiseen yritystoimintaan.
5 KAUPPAKAMARI
KOMPASSI
KIRJA
MAARETTA TUKIAISEN ja Jaana Villasen kirja Huippunaisia tarkastelee kysymystä naisjohtajuuden näkökulmasta ja kokoaa yhteen tekijät, jotka menestyneitten naisten urakehityksestä löytyvät.
Kirjaa varten on haastateltu joukko suo-malaisen yhteiskunnan menestyneimpiä nai-sia poliitikoista ja taiteilijoista yritysjohtajiin. Mukana ovat muun muassa Anne Berner, Minna Parikka, Ann Wahlroos-Jaakkola, Nasima Razmyar, Susanna Mälkki, Riikka Kämppi sekä joukko muita inspiroivia naisia.
Kirja johdattaa lukijan sankarin matkaan kiinnostavien elämäntarinoiden kautta ja tar-joaa runsaasti konkreettisia toimenpide-eh-dotuksia naisten urakehityksen tukemiseen. Niiden avulla kuka tahansa voi edetä kohti unelmiensa uraa.
Johtajuuden tulevaisuutta koskevaa tut-kimustietoa hyödyntäen kirja tuo myös esiin havainnon, että keski-ikäisissä asiantuntija-naisissa on huomattava määrä potentiaalia, jonka merkitystä yrityselämässä ei tällä hetkellä täysimittaisesti tunnisteta. Yrityksille ja organisaatioille kirja tarjoaa näkökul-mia tämän potentiaalin hyödyntämiseen kilpailuetuna. Koskettavat tarinat ja tuoreet havainnot tempaavat lukijan mukaansa.
KESKI-IKÄISISSÄ ASIANTUNTIJANAISISSA ON HUOMATTAVA MÄÄRÄ POTENTIAALIA.
HUIPPUNAISET MENESTYSTARINOITA
LYHYESTI LUKUINA
26.5.
+20 000
2016
Ennakkotieto: Hämeen kauppakamarin kevätkokous järjestetään torstaina 26.5.2016 klo 17.00 alkaen Raatihuoneella Hämeenlinnassa. Merkitse ajankohta kalenteriisi!
Kauppakamareiden jäsenmäärä on ylittänyt 20
000 rajapyykin. Jäsenistössä on mukana kattavasti
kaikenkokoisia yrityksiä eri toimialoilta ympäri Suomea.
Kauppakamarin tavoite vuodelle 2016: Sote-
uudistuksen kustannustehokas toteutus ilman veronkorotuksia.
Viisi tärkeää kauppakamarin jäsenetua: Verkostoituminen, koulutukset, maksuton perusneuvonta lakiasioissa, ATA Carnet –tulliasiakirjat ja kauppakamarin julkaisut.
5
6 KAUPPAKAMARI
Aukioloaikojen muutoksilla yllättäviä vaikutuksiaKauppojen uudet aukioloajat muuttavat kaupan rakennetta enem-män, kuin aluksi uskoimmekaan. Näin arvelee Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen.
”Keinotekoiset 400 neliömetrin kaupat tulevat kasvattamaan pin-ta-alojaan, mikä vaikuttaa asiakasviihtyvyyteen ja lajitelmien moni-puolistumiseen.”
Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttuu vielä tämän kevään aikana. Tähän saakka maakuntakaavan on vahvistanut ympäristöministeriö, kun se muutoksen jälkeen antaa vain lausunnon ja maakuntaliitot tekevät päätökset. ”Paikallinen päätöksenteko siis tehostuu”, sanoo aluesuunnittelupäällikkö Riitta Väänänen Päijät-Hämeen liitosta. Muutos tulee nopeuttamaan maakuntakaavo-jen käsittelyä paljon.
Hämeen liiton yli-insinööri, suunnittelujoh-taja Heikki Pusan mukaan nykyisessä maan-käyttö- ja rakennuslaissa säädellään kaupan mitoitusta ja sijoittumista varsin tarkasti. Jopa liiankin tarkasti. ”Kanta-Hämeen maakunta-kaavoituksessa lähtökohtana on mahdollista-minen. Kunnilla tulee olla riittävästi harkinta-valtaa omalla alueellaan”, Pusa toteaa. ”Kaupan sijoittuminen on tärkeä tekijä yhdyskuntarakenteen suunnittelussa. Maakuntakaavalla luodaan puitteet, joita kunnat soveltavat omassa yksityiskohtaisessa kaavoituksessaan”, Pusa jatkaa.
ALUEELLE LISÄÄ PÄÄTÄNTÄVALTAAAlle 2000 neliömetrin kauppapaikoista ovat tähän saakka päättäneet kunnat. Ne ovat saaneet päättää myös keskustassa sijaitsevista yli 2000 neliömetrin marketeista, tavarataloista ja kauppakeskuksista. Lainvoi-man saatuaan maakuntakaavan on tarkoitus mahdollistaa kunnille lisää päätäntävaltaa.
Alle 3000 kerrosneliömetrin päivittäistavarakaupan sijoittuminen olisi tulevaisuudessa kuntien harkinnassa.
”Kanta-Hämeen vahvistetussa maakuntakaavassa on käytössä ”kaupan seudullinen palveluvyöhyke”, kertoo Pusa. ”Esimerkiksi Hä-meenlinnan seudulla vyöhykkeen sisäpuolella päivittäistavarakaupan sijoittaminen kunnan asemakaavalla on mahdollista 5000 neliöön saakka ja tilaa vaativan kaupan osalta 10 000 neliöön saakka. Lisäksi maakuntakaavassa on osoitettu yksittäiset kaupan suuryksiköt, jotka noudattavat pääosin nykyistä kaupan rakennetta. Kaupungin keskus-tassa ei ole mitoituksellisia rajoitteita kaupan sijoittumiselle.”
Lahdessa ja Hollolassa kunnan päätösvallassa olevan paljon tilaa vaativan kaupan raja olisi 12 000 neliömetriä ja muun 5 000 neliömet-riä. Heinolassa ja Orimattilassa vastaavat rajat olisivat 7 000 ja 4 000
neliömetriä ja Asikkalassa 5 000 ja 3 000 neliö-metriä. Lisäksi maakuntakaavaan erikseen mer-kityille kaupan alueille kunnat voisivat sijoittaa kauppaa enimmäismitoituksen puitteissa.
MITEN KÄY PIENILLE KIVIJALKAKAUPOILLE?Aukiolomuutoksia on käsitelty lähinnä elintar-vikekaupan näkökulmasta. Eerikäinen arvelee, että suuremmat vaikutukset voivat sittenkin
koitua palveluihin ja erikoisliikkeisiin, mikäli yrittäjät ottavat tilaisuu-desta vaarin.
Yleinen huoli on kivijalkaliikkeistä. Eerikäinen tarjoaa lääkkeeksi nykyistä joustavampaa aukiolojärjestelmää. ”Pidetään ovet auki asia-kasvirtojen mukaan.”
Digitaalisuuden aikakaudella on helppo seurata asiakkaiden käyt-täytymistottumuksia. Esimerkiksi Keski-Euroopassa monet erikoisliik-keet pitävät aamupäivisin ovensa kiinni. Etelä-Euroopassa puolestaan kaupatkin viettävät siestaa.
TEKSTI SISKO OJAJÄRVI
NYT PUHUTTAA
MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS NOPEUTTAA MAAKUNTAKAAVOJEN KÄSITTELYÄ.
Tekijäno
ikeus: P
ixhill.co
m / elen
athew
ise
7 KAUPPAKAMARI
KOMPASSI
BLOGI- JA APSIVINKIT
Fuel blogiFuel Digital Oy:n
yritysblogi, jossa avataan
sosiaalisen myynnin
ja markkinoinnin
saloja selkokielisesti ja
hauskalla tavalla.
blogi.fueldigital.fi
Periscope Periscope on Twitterin
sovellus, jolla voi
lähettää reaaliaikaista
videokuvaa. Ladattavissa
Google Play:ssa ja Apple
Store:ssa.
periscope.tv
Content Marketing Institute CMI:n twiitit sisältävät
työkaluja ja vinkkejä
sisältömarkkinoinnin
tuottamiseen ja
tehostamiseen.
@CMIContent
Kysyimme uusilta hallituksen jäseniltä, mitä he odottavat kauppakamarin toiminnalta ja mikä on heidän oma panoksensa?
TEA LEHTO, TOIMITUSJOHTAJA, FINNSONIC OY”Odotan, että kauppakamari toimii talousalu-een yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi ja lisää talousalueemme kiinnostavuutta. Odotan myös verkostoitumista yli toimialo-jen. Tuon kansainvälisen toiminnan sekä valmistavan teollisuuden liiketoiminnan nä-kökulmia keskusteluun ja päätöksentekoon.”
MINNA PENTTILÄ, TOIMITUSJOHTAJA, KUTOMON FYSIOTERAPIA JA LIIKUNTAKESKUS OY”Odotan yrittäjäystävällisiä näkökulmia ja toimia maan talouden kehittämiseksi sekä tomeraa ilmapiiriä, jossa asioihin tartutaan rehellisesti. Haluan nostaa esille myös yritys-ten henkilökunnan hyvinvoinnista huolehti-misen koko elinkaarella.”
TOMMI VEKKA, TOIMITUSJOHTAJA, ENEGIA OY”Minun odotukseni kauppakamarin halli-tustyöskentelystä on päästä vaikuttamaan päivän polttaviin asioihin ja verkostoitua alueen toimijoiden kanssa.”
OLLI VORMISTO, TOIMITUSJOHTAJA, OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA”Odotan kauppakamarilta aktiivista otetta ja selkeitä kannanottoja alueen liiketoiminnan edistämiseksi. Otan aktiivisesti kantaa esillä oleviin asioihin ja tuon näkökulmia kauppa-kamarin toimintaan.”
GALLUP
PS. TOIMITUSJOHTAJA, TARJOA HENKILÖ-
KUNNALLESI AJANKOHTAI-SIMMAT KAUPPAKAMARIN KOULUTUKSET!
8 KAUPPAKAMARI
UUSI JÄSEN
9 + 1 SYYTÄ
KOMPASSI
NÄKYVYYTTÄ JA LISÄÄ KONTAKTEJAKAUPPAKAMARIN TILAISUUKSISSA, JULKAISUISSA JA KOULUTUKSISSA SEKÄ KAUPPAKAMARIVERKKO.FI –PALVELUSSA SAAT ARVOKASTA NÄKYVYYTTÄ JA KONTAKTEJA YRITYKSELLESI.
YHDEKSÄN MUUTA SYYTÄ LIITTYÄ KAUPPAKAMARIIN:
1. Vaikuta elinkeinoelämässäKauppakamarin luottamustehtävät tarjoavat vaikuttamisen mahdollisuuksia yrityksesi edustajille.
2. Hyvät neuvot eivät ole kalliitaSaat maksutonta perusneuvontaa laki- ja veroasioissa.
3. Pysy ajan tasallaSaat ensimmäisten joukossa elinkeinoelämää ja yrityksiä koskevat uutiset jäsentiedotteista, oppaista ja selvityksistä sekä kauppakamari-kirjasarjan julkaisuista.
4. Tietolähteet päivittäiseen työhönVoit hankkia yrityksellesi uudet ammattikirjat tai ottaa käyttöösi sähköisen Kauppakamaritietoverkkopalvelun.
5. Asiakirjoja ulkomaankauppaanKauppakamarit myöntävät ja vahvistavat kansainvälisessä kaupassa tarvittavia ulkomaankaupan asiakirjoja.
6. Apuja kansainvälisiin sopimuksiinVoit tilata kauppakamarista kansainvälisiä sopimuspohjia ja oppaita avuksi sopimusten laadintaan.
7. Edullisemmat jäsenetuhinnatJäsenenä saat alennusta koulutuksista, Keskuskauppakamarin ansiomerkeistä, ulkomaankaupan asiakirjoista ja kauppakamarin julkaisuista.8. Kehitä osaamistasiVoit tarjota henkilöstöllesi ajankohtaisimmat kauppakamarin koulutukset.9. Jokainen kontakti on mahdollisuus Verkostoitumalla luot kontaktit alueen yrityspäättäjiin ja löydät uusia asiakkaita, kumppaneita sekä osaajia.
Erityisosaamista omistus- järjestelyihin3J Consulting on yrityskauppoihin ja omistusjärjestelyihin erikoistunut asiantuntijayritys. ”Kun yrityksen myynti, osto, sukupolvenvaihdos tai muu omistusjärjestely tulee ajan-kohtaiseksi, haluamme olla luotettavin kumppani omistus-järjestelyn toteutuksessa”, kertoo 3J Consulting Oy:n osakas Jaakko Niskanen.
”Olemme laajentaneet toimintaamme Hämeessä ja avasimme uuden toimipisteen Hämeenlinnaan vajaa vuosi sitten. Näkyvyyden lisääminen ja uusien kontaktien saaminen oli tärkeä syy Hämeen kauppakamarin jäse-neksi liittymiselle. Uskomme tilaisuuksien, julkaisujen ja koulutusten tarjoavan paitsi arvokasta tietoa ja oppia, myös mahdollisuuden verkostojen laajentamiselle ja kumppa-nuussuhteiden rakentamiselle.”
”Odotan jäsenyydeltä myös avointa näkemysten vaihtoa eri toimialojen osaajien kanssa ja sitä kautta oman osaamispääoman kartuttamista eri toimialojen liiketoimin-nasta. Vaikka 3J:n erityisosaaminen on omistusjärjestelyis-sä, niin liiketoimintaosaaminen on yksi tärkeä edellytys yrityskaupan onnistumisessa.”
9 KAUPPAKAMARI
URAPOLKU
KOMPASSI
”Kun kannat vastuun, et koskaan kanna häpeää”Viestinnän ammattilainen Katleena Kortesuo kohdistaa toimintansa sosiaaliseen mediaan.
KERRO OMASTA TYÖURASTASI?Aloitin oman alani työt opiskelun ohessa vuonna 1997. Tein tietokirjoja, oikolukua ja toimitustöitä monelle eri taholle ja kiikutin jokaiselle vuorollaan sivutuloverokorttia. Lopulta hermostuin verokorttisäätämiseen ja päätin perustaa yrityksen 24-vuotiaana vuon-na 2000. Siitä pitäen olen ollut yrittäjänä.
Nykyään teen etupäässä kriisiviestinnän konsultointia, viestinnän koulutusta ja käyn seminaareissa puhumassa. Asiakkaani ovat isoja organisaatioita kuten OP-Pohjola, Helsingin kaupunki, HYY-yhtymä, S-ryhmä ja monet ammattikorkeakoulut.
Tietokirjoissa olen siirtynyt organisaa-tiohistoriikeista bisneskirjallisuuteen. Pyrin julkaisemaan 3-6 kirjaa vuodessa.
MITEN ARJEN ELÄMÄ SUJUU HAASTAVASSA TYÖELÄMÄSSÄ?Yrittäjän on osattava pitää kaikki elämän osa-alueet tasapainossa. Olen aikoinaan tehnyt liikaa töitä ja nyt yritän välttää sitä.
Kouluttajan ja seminaaripuhujan työ on sesonkiluontoista. Pahin kiire on helmikuusta
huhtikuuhun ja lokakuusta marraskuuhun. Vastineeksi pystyn onneksi pitämään pitkät kesälomat.
MISTÄ SAAT VAIKUTTEITA JA MOTIVAATIOTA TYÖHÖSI?Olen helposti innostuva ihminen. Saan ”kik-sejä” esiintymisestä ja kirjoittamisesta, joten kärsin tosi harvoin motivaatio-ongelmista.
Yritän valita asiakkaat niin tarkasti, että jokainen työtehtävä on mielenkiintoinen.
KOULUTUS
Suoritettuja: rakennuspiirtäjän tutkinto, tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto, yrittäjän erikoisammattitutkinto, viestintäpäällikön koulutusohjelma ja HHJ-tutkinto
Kesken: Helsingin yliopistossa FM-opinnot. Juuri nyt suoritan HAMK:issa liiketalouden AMK-tutkintoa.
ENSIMMÄINEN TYÖPAIKKA
Aivan ensimmäinen oli leipämyyjänä torilla. Siitä sain palkan pimeänä käteen. Tuntipalkkaani korotettiin 20 markasta 25 markkaan, koska olin niin hyvä houkuttelemaan asiakkaita luokseni.
MERKITTÄVIN ASKEL URALLA
Vuosi 2009, kun päätin kehittää tunnettuuttani ja yritykseni markkinointia määrätietoisemmin. Kohdensin toimintani sosiaaliseen mediaan. Liikevaihto kolminkertaistui ensimmäisenä vuonna ja kasvoi siitä vielä 50 % seuraavana vuonna.
MOTTOSI
”Kun kannat vastuun, et koskaan kanna häpeää.”
Ku
va Mikaela L
öfro
th
UUDET JÄSENET26.11.2015 - 16.2.2016 LIITTYNEET
3J Consulting Oy
Finnsampo Oy
iO Kustantajapalvelut Oy
Johtajuustaito.fi Oy Mattila
Kasvupartneri Oy
Luhta-Kiinteistöt Oy
Sari Mattila
MRKP-Yhtiöt Oy
Susinno Oy
Tilitoimisto Merit Oy
Till Dawn They Count LTD Oy
Käänne kohti positiivista on mahdollinen! #talous #uutiset @K2HAM_ http://ow.ly/XW9Sg
Keskuskauppakamari @K3FIN
HÄMEEN KAUPPAKAMARI KIITTÄÄ UUSIA JÄSENIÄ.JOKAINEN KONTAKTI ON SINULLE MAHDOLLISUUS!
10 KAUPPAKAMARI
ELÄMÄNTYÖ– yhtä ainutkertainen kuin taideteos
Jokainen elämäntyö on uniikki, aito ja korvaamaton.Ei ole olemassa kahta samanlaista. Elämäntyö on omistautumista, johon liittyy elämänaikaisia saavutuksia, joita oman elämäntyönsä taiteilija ei välttämättäitse edes huomaa. Onneksi on Keskuskauppakamarinelämäntyömerkki.
Katso lisää ansiomerkit.fi »
HENKILÖ
EU TARJOAA RISKIRAHAA
INVESTOINTEIHIN Jyrki Kataisella on Euroopan komission
varapuheenjohtajana selkeä tehtävä: investointien aikaansaaminen, jotta eurooppalaisten yritysten kilpailukyky paranisi ja talouskasvu lähtisi nousuun. Työkalunaan hänellä on 315 miljardin euron rahasto. Rahaa sijoitetaan hankkeisiin,
joiden riskikerroin on niin suuri, että yksityiset rahoittajat eivät yksin lähde niihin mukaan.
TEKSTI PATRIK LINDFORS
KUVAT MIKA LEVÄLAMPI
12 KAUPPAKAMARI
13 KAUPPAKAMARI
Jyrki Kataisen johtaman ESIR-rahaston tehtävä on kanavoida 315 miljardin euron edestä investointeja hankkeisiin, joissa riski on korkea,
mutta joiden vaikutukset ovat Euroopan talouskas-vun kannalta merkittävät. Euroopan strategisten investointien rahasto ESIR on yksi komission kärkihankkeista talouskasvun aikaansaamiseksi. Rahasto aloitti virallisesti toimintansa vuoden 2016 alusta ja toimii tällä rahoituksella vuoteen 2020 asti.
”ESIRin vaikutus perustuu siihen, että rahoitet-tavat hankkeet luovat ympärilleen uutta liiketoi-mintaa. Esimerkiksi investoinnit uusiin teknologioihin antavat mahdollisuuden uusien toimialojen kehittymi-selle. Infrastruktuuriin tehdyt investoinnit vauhdittavat alueiden välistä vuorovaikutusta ja lisäävät liiketoimintamahdollisuuksia”, sanoo Katainen.
ESIRin keskeinen idea on, että se vähentää mui-den sijoittajien riskiä. EU ja Euroopan investointi-pankki EIP sijoittavat yhteensä 21 miljardia euroa rahastoon. Näitä rahoja käytetään ensi kädessä tappioiden kattamiseen, jos rahoituksen saanut hanke epäonnistuu. Muiden sijoittajien rahat ovat vaarassa vasta, jos ESIRin osuus ei riitä tappioiden maksamiseen. Tämä tappiotakuumekanismi ma-daltaa olennaisesti yksityisten rahoittajien kynnystä osallistua riskipitoisiin hankkeisiin. Tavoitteena on, että yksityiset sijoittajat lähtisivät rahoittamaan ESIR-hankkeita yhteensä 294 miljardilla eurolla.
”Suomalaisten yritysten ja yhteisöjen kannattaa perehtyä ESIRin tarjoamiin mahdollisuuksiin. Rahastolla ei ole maakohtaisia kiintiöitä, joten jokaisen maan oma aktiivisuus ratkaisee.”
EU KÄRSII INVESTOINTIVAJEESTAEdellytykset investointeihin ovat tällä hetkellä hyvät Euroopassa. Rahaa on tarjolla, korot ovat en-nätyksellisen alhaalla ja rahoitusmarkkinat ovat va-kaat. Yritykset investoivat tästä huolimatta erittäin vähän tuotannon uudistamiseen ja laajentamiseen.
Jyrki Katainen tarjoaa ESIR-rahaston lisäksi kaksi muuta lääkettä EU:ta vaivaavaan investoin-tilamaan. Jäsenmaiden on ryhdyttävä tarvittaviin rakenneuudistuksiin, muun muassa lisäämällä työlainsäädännön joustoja ja verotuksen kan-nustavuutta. Unionin omien sisämarkkinoiden avaaminen on toinen toimenpide, jota komissio vie eteenpäin investointien ja kasvun aikaansaamisek-si. EU:n tavoite on, että jokaisella jäsenmaalla olisi käytössään 500 miljoonan ihmisen sisämarkkinat, varsinkin digitaalisten tuotteiden ja palveluiden sekä pääoma- ja energiamarkkinoiden osalta.
”Markkinoiden avaaminen on halvin ja tehok-kain tapa vauhdittaa talouskasvua”, toteaa Katainen.
RAHAA INFRAAN JA TEKNOLOGIAANESIR tarjoaa kolme vaihtoehtoa: lainaa, pääomi-tusta ja vakuuksia. Rahasto ei jaa rahoja itse, vaan ensisijaisena välittäjätahona toimii Euroopan inves-tointipankki EIP, jolla on toimisto Helsingissä.
Katainen haluaa myös suomalaisia pankkeja välittäjätahoiksi. Pankit ja pääomarahastot voivat hakea ESIR-rahaa EIP:n kautta, ja lainata sitä eteenpäin omille asiakasyrityksille. Suomessa ei vielä ole yhtään välittäjätahona toimivaa pankkia tai kansallista kehityspankkia.
ESIR-rahaa voi hakea hankkeisiin, jotka ensisi-jaisesti liittyvät infrastruktuu-riin, tutkimukseen ja inno-vaatioihin sekä opetukseen. Hakijana voi toimia yksityinen yritys tai julkinen taho. Kysees-sä voi myös olla yksityisen ja julkisen toimijan yhteinen niin
kutsuttu Public Private Partnership -hanke.Yksi kolmasosa rahastosta, eli 75 miljardia
euroa, on korvamerkitty PK-yrityksille. Pienin ESIRistä haettava summa on 10 miljoonaa euroa. Hakijat voivat olla suoraan yhteydessä Euroopan investointi pankin toimistoon Helsingissä.
KAUPUNKISEUDUISSA MAHDOLLISUUSÄlykkäät kaupunkiseudut tarjoavat Kataisen mukaan suuria mahdollisuuksia Suomelle. In-vestoinnit energiatehokkuuteen, liikenteeseen ja tietoverkkoihin ovat erittäin kalliita. Toteuttaminen ja rahoituksen järjestäminen on helpompaa, jos erilliset hankkeet yhdistetään yhteen isoon koko-naisuuteen.
Toinen esimerkki vastaavasta mallista on Ranskassa toimiva energiatehokkuuteen keskittyvä hanke. Kyseessä on rahasto, joka kokoaa yhteen 40 000 rakennusta Pariisin seudulla.
”Hankkeessa on mukana asiantuntijoita, jotka tarjoavat asukkaille edullisia luottoja ja rakennuste-hokkuuteen liittyvää neuvontaa. Asunnon omistaja maksaa kulut, mutta tavoitteena on, että sähkölas-ku puolittuu”, sanoo Katainen.
Katainen peräänkuuluttaa aktiivisia talouselä-män edustajia ja kaupunkien päättäjiä viemään tämän tyyppisiä hankkeita eteenpäin.
”ESIR voi olla mukana ottamassa ensimmäisiä iskuja vastaan, jos tulee tappioita”, sanoo Katainen.
Suomalaisten yritysten kannattaa Kataisen mukaan seurata, minkä tyyppisiin hankkeisiin yritykset muualla Euroopassa hakevat rahaa. EIB:n Helsingin toimisto antaa myös tietoa muista ESIR-hankkeista.
”Muiden tekemät ratkaisut on mahdollista monistaa ja soveltaa omiin tarpeisiin.”
JYRKI KATAINEN
EU-KOMISSION
vara puheenjohtaja. Vastaa mm. EU:n strategisesta investointi rahastosta (ESIR)SYNTYNYT
Siilinjärvellä 1971URA
Suomen pääministeri 2011-2014. Valtiovarainministeri 2007-2011. Kokoomuksen puheen johtaja 2004-2014.
ESIR OTTAA ENSIMMÄISET ISKUT
VASTAAN
Ku
va: Mika L
evälamp
i
ESIR-RAHASTO
ESIR
Euroopan strategisten investointien rahasto. Rahasto tukee strategisia investointeja EU-komission määrittelemillä avainaloilla, mm. infrastruktuuri, koulutus, tutkimus ja innovointi sekä pk-yritysten riskirahoitus. ESIR EI TARJOA
vastikkeetonta avustusta. Hankkeissa on oltava myös yksityistä rahoitusta. Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaalle on myönnetty ESIR-rahoitusta. LISÄTIETOJA
www.esir.fi EIB:n toimisto (Fabianin katu 34, Helsinki) [email protected]
14 KAUPPAKAMARI
Osaava ja motivoitunut henkilöstö on menestyvän yrityksen tärkein voimavara. Handelsbankenin eläkeratkaisut tarjoavat kustannustehokkaan ja joustavan keinon motivoida ja palkita henkilökuntaa. Eläkevakuutusmaksuihin ei kohdistu palkan sivukuluja ja yritys voi vähentää maksut verotuksessa. Säästöihin liitetään normaalisti myös sitouttamispykälä, joka kannustaa henkilöstöä pysymään samassa työpaikassa. Eläkeratkaisulla sekä työntekijä että työnantaja voittavat.
Lisätietoja eläkeratkaisuista saat konttorista sekä osoitteesta handelsbanken.fi/elake
Handelsbanken Lahti-VapaudenkatuVapaudenkatu 12Puh. 010 444 3020*handelsbanken.fi/vapaudenkatu
Yrittäjä, varmista henkilöstön sitoutuminen
* 0,0835 e/puh.+0,1209 e/min.
Yritykset voisivat hakea enemmän
Suomalaiset yritykset voisivat hakea rohkeammin kehitys-, tutkimus- ja investointirahaa EU:sta, sanoo työ- ja
elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti.
TEKSTI HEINO YLISIPOLA KUVAT HEIKKI SAVOLAINEN
EU-rahoitusta
TEEMA
16 KAUPPAKAMARI
Suomi kärsii talouden taantumasta jo neljättä vuotta, eikä merkittävää toipumista näytä vieläkään olevan näköpiirissä. Vienti ei vedä entiseen
malliin, ja työttömyys pysyttelee korkealla.Maailmanlaajuinen talous- ja finanssikrii-
si on vähentänyt investointeja Euroopassa. Ne ovat edelleen noin 15–20 prosenttia alemmalla tasolla kuin ennen finanssikriisin alkua vuonna 2008.
Suomi elää paljolti juuri investointi-tavaroiden viennistä, eli vientimme on melko yksipuolista. Meillä ei ole sellaisia globaaleja kulutustavararabrändejä – H&M, Ikea, Volvo – kuin länsinaapurillamme Ruotsilla.
Yrityksille on rahoitusta tarjolla kotimaan lisäksi myös EU:sta, mutta siinäkin suhteessa suomalaiset ovat hitaampia ja jäyhempiä kuin ruotsalaiset, hollantilaiset tai jopa britit.
”Kaikkiaan rahoitusvälineitä on runsaasti, kunhan suomalaiset yritykset rohkaistuisi-vat hakemaan nykyistä enemmän kehitys-, tutkimus- ja investointirahaa EU:sta”, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti, joka palasi viime syyskuussa takaisin Suomeen neljän vuoden Brysselin komennukselta.
Brysselissä Yli-Lahti hoiti Suomen pysy-vässä EU-edustustossa erityisesti rakennera-hastoasioita.
Uusin rahoitusinstrumentti on Euroo-pan investointipankin takaus- ja inves-tointiohjelma ESIR (Euroopan strategisten investointien rahasto), jonka pitäisi lisätä yksityisten investointien määrää Euroopas-sa, nopeuttaa talouden kasvua ja parantaa työllisyyttä.
ESIRin kunnianhimoiseksi tavoitteeksi on asetettu yhteensä 315 miljardin euron uudet investoinnit EU-maissa. Investoinneista kolme neljäsosaa on isoja kansallisen tason hankkeita, ja loppuosa rahoituksesta on tar-koitettu pienille ja keskisuurille yrityksille.
ESIR on uusi väline, jonka taustalla ovat EU ja Euroopan investointipankki EIP.
17 KAUPPAKAMARI
NOIN 500 MILJOONAA EUROA VUODESSATähän mennessä Suomi on saanut Euroo-pan unionin rahoitusvälineistä tutkimus- ja investointirahoitusta yhteensä noin 500 miljoonaa euroa vuodessa, mukaan lukien kansalliset rahoitusosuudet.
Niin sanottuja vanhoja rahoitusvälineitä ovat Horisontti 2020 -ohjelma ja EAKR-ra-hoitus (Euroopan aluekehitysrahoitus).
EU:n Horisontti 2020 -ohjelma on seitse-män vuoden mittainen, 2014–2020. EU-mai-den tutkimuslaitokset ja yritykset voivat saada rahoitusta nykyisellä EU:n budjettikau-della yhteensä lähes 80 miljardia euroa.
Komission tavoitteena on luoda Hori-sontin avulla Eurooppaan kasvua ja uusia työpaikkoja sekä parantaa eurooppalaisten yritysten asemaa globaalissa kilpailussa.
Käynnistysvaiheessa Suomi on saanut Horisontti-rahoitusta noin 100 miljoonaa euroa vuodessa.
”Edellytyksiä olisi varmasti paljon enem-päänkin, mutta Suomi ei osaa lobata tarpeek-si omia hankkeitaan verrattuna vaikkapa Ruotsiin”, sanoo Yli-Lahti.
EAKR ON VANHIN EU-RAHOITUSVÄLINESuomalaisille yrityksille ehkä tunnetuin EU-rahoitusväline on EAKR (Euroopan aluekehitysrahasto). Yhteensä EAKR:n ja
Euroopan sosiaalirahaston ESR:n rahoitusta Suomeen on tulossa 1,2 miljardia euroa EU:n budjettikaudella 2014–2020. Kummatkin rahastot ovat olleet toiminnassa jo ennen Suomen EU-jäsenyyttä.
Kappalemääräisesti suosituin on EAKR, jonka rahoituksesta tehdään noin 1 000 päätöstä vuodessa.
EAKR:n suurin hanke Suomessa tällä hetkellä on Stora Enson LVL-tehdas Varkau-dessa. Tehdas valmistaa rakennuslevyjä. Tehdas on saanut EAKR-rahoitusta vajaa viisi miljoonaa euroa.
LVL-viilupuu on maailmanlaajuises-ti tunnettu ja käytetty puutuote, jolla on useita käyttötarkoituksia. Stora Enso aloittaa viilupuun valmistuksen Varkaudessa uudella tuotantolinjallaan kesään 2016 mennessä.
Nivalassa sijaitseva Champion Door Oy on erikoistunut valmistamaan muun muassa lentokonehallien ja laivatelakoiden ovia. Yhtiön on saanut EAKR-rahoitusta tuotan-toteknologiansa kehittämiseen noin 120 000 euroa. Yritys on hyvä esimerkki, kuinka paikallinen PK-yritys voi päästä erikoisosaa-misellaan myös vientiyritykseksi.
Kuopion Sorsasaloon suunnitellaan jättimäistä, noin 1,4 miljardia euroa maksa-vaa, maailman suurinta havusellutehdasta Finnpulp Oy:tä. Se olisi valmistuessaan vielä suurempi kuin Metsä Groupin Äänekoskel-le valmistuva biosellutehdas. Finnpulp on saanut sellutehdashankkeen alkuvaiheen val-misteluihin EAKR-rahoitusta vajaa 600 000 euroa.
Tällä hetkellä yhtiön työpöydällä on ympäris-tölupaan ja kaavoitukseen liittyvät asiat sekä seuraavan vaiheen rahoitusneuvottelut. Hankkeessa on mukana useita arvostettuja kotimaisia sijoittajia, jotka ovat olleet val-miita alkuvaiheen riskirahoitukseen ennen lupa-asioiden varmistumista, kerrotaan Finnpulp Oy:stä.
Rahoituskierrosten myötä omistajia tulee lisää. Etenkin kansainväliset sijoittajat edel-lyttävät lupaprosessien valmistumista ennen sijoituspäätöksiään.
Uusi tehdas tarvitsee 6,7 miljoonaa kuu-tiota puuta. Laskennallisesti kotimainen puu riittää Finnpulpille ja muille toteutuksessa oleville selluhankkeille.Finnpulpin mukaan tärkeää on aktivoida puumarkkinoita ja tehostaa koko hankinta-ketjua. Lisäksi tarvitaan eri teollisuudenalo-jen markkina- ja kysyntätilanteisiin sopeutu-vaa puun hyödyntämistä.
Tänä vuonna toteutettavan toisen rahoi-tuskierroksen jälkeen hankkeen painopiste siirtyy tehtaan perussuunnitteluun sekä varsinaisen rakennusvaiheen rahoitukseen. Tässä vaiheessa Finnpulp näkee EU:n tarjoa-mat ESIRin kaltaiset rahoitusmallit erittäin tärkeiksi. Hankkeen mahdollistamisen myötä niillä on iso yhteiskunnallinen merkitys.
Valmistuttuaan biotuotetehdas kasvattaa maamme teollisuuden vientituloa yhden prosentin ja bkt:ta 0,4 prosenttia sekä työllis-tää yhteensä yli 3 400 henkeä.
FINNPULPIN TAVOITTEENA KÄYNNISTYS VUONNA 2019
FINNPULP OY VALMISTELEE UUTTA BIOTUOTETEHDASTA KUOPIOON. TEHDASHANKKEESSA ON MYÖS EU-RAHOITUSTA. TEHTAAN TAVOITTEENA ON, ETTÄ TUOTANTO KÄYNNISTYY VUONNA 2019.
EDELLYTYKSIÄ OLISI VARMASTI PALJON
ENEMPÄÄNKIN, MUTTA SUOMI EI OSAA
LOBATA TARPEEKSI OMIA HANKKEITAAN
VERRATTUNA VAIKKAPA RUOTSIIN.
Havainnekuva Finnpulpin havusellutehtaasta.
18 KAUPPAKAMARI
Finnpulpin tehdas käyttäisi puuraaka-ainetta 6,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Sellutuotanto olisi 1,2 miljoonaa tonnia vuo-dessa. Lisäksi tehdas tuottaisi 60 000 tonnia mäntyöljyä ja yhden terawattitunnin bio-sähköä valtakunnan verkkoon.
Joulukuussa 2015 valmistui Finnpulpin ympäristövaikutusten arviointiselostus. Tehtaan perustajien tarkoituksena on, että sellutehdas käynnis-tyisi tämän vuosi-kymmenen loppuun mennessä.
Rakennerahastojen (EAKR, ESR) hank-keet päätetään Suomessa, ESIR-hakemukset Luxemburgissa ja Horisontti-hakemukset Brysselissä.
HAKEMUKSET ELY-KESKUKSISTAKaikki tutkimus- ja investointirahoitushake-mukset hoidetaan paikallisen ELY-keskuksen kautta. Isommat hankkeet päätetään työ- ja elinkeinoministeriössä. ESIR-rahoitusta
haetaan kuitenkin suoraan Euroopan inves-tointipankista.
Yli-Lahden mukaan hakemusten käsitte-lyajat ovat muutamasta kuukaudesta puoleen
vuoteen, joskus pitempiä.
Kun puhutaan yritysten EU-rahoi-tuksesta, Suomi on Yli-Lahden mukaan ollut keskinkertainen hakija.
”Britannia, Rans-ka, Hollanti ja Ruotsi ovat selvästi Suomen edellä EU-rahoituk-sen hankinnassa.
Ne osaavat lobata paremmin kuin Suomi. Tietenkin tarvitaan ensin hyvä liikeidea ja sitten rohkeutta riskinottoon. Hyville ideoille löytyy aina rahoitusta.”
Yli-Lahden mukaan Suomen hyvinvointi- ja terveysteknologia-alan yritykset voisivat olla uusi kasvava alue EU-rahoituksen saannissa.
Suomalaisten yritysten pääsyä EU:n ra-hoituslähteille helpottanee se, että elinkein-oministerinä toimii Olli Rehn (kesk.), jolla
entisenä EU-komissaarina on erittäin hyvä unionin ja keskeisten päättäjien tuntemus.
EU-rahoituksen lisäksi yritykset voivat saada ja usein tarvitsevatkin myös koti-maista julkista rahoitusta, jota on tarjolla Tekesistä, Finnveralta ja Suomen Teollisuus-sijoitukselta.
TEM:in neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti sekä elinkeinoministeri Olli Rehn kannustavat yrityksiä tutustumaan EU-rahoituksen mahdollisuuksiin.
• ESIR eli Euroopan strategisten investointien rahasto
• EAKR eli Euroopan aluekehitysrahoitus
• Horisontti 2020 -ohjelma
• ESR eli Euroopan Sosiaalirahasto
• PK-yrityksille suunnattu Cosme
• EIP:n, EIF:n tarjoamat lainat ja lainatakaukset
Lisätietoja osoitteesta ec.europa.eu
ESIMERKKEJÄ EU:N RAHOITUSINSTRUMENTEISTA
BRITANNIA, RANSKA, HOLLANTI JA RUOTSI
OVAT SELVÄSTI SUOMEN EDELLÄ EU-RAHOITUKSEN
HANKINNASSA.
19 KAUPPAKAMARI
Osuuskauppa Hämeenmaa
HENRI HÄIKIÖAsiakkuusjohtaja
Osuuskauppa Hämeenmaan omistajat saavat
Bonusta LähiTapiolan vakuutusmaksuista. Teemme paljon yhteistyötä markkinoinnissa sekä erilaisissa
tapahtumissa. Lisäksi S-Pankki on S-ryhmän ja LähiTapiolan yhdessä omistama pankki.
Meille keskeisin tavoite on kumppanuuden avulla
lisätä asiakkaalle tarjottavia etuja S-Etukortilla. Voimme myös hyödyntää molempien osaamista
esimerkiksi asiakkuuksien kehittämisessä ja toimialojen tuntemuksessa. Lisäksi teemme
korvausvahinkohankintojen osalta yhteistyötä, josta hyötyvät niin asiakas kuin Hämeenmaa ja LähiTapiola.
Paljonkin asioita. Parhaimpia ovat olleet ideointiriihet,
joissa olemme kehittäneet erilaisia toimenpiteitä yhteistyön syventämiseksi. Olemme aidosti hyödyntäneet
kummankin osapuolen parasta tietämystä ja itse olen oppinut LähiTapiolan vakuutusliiketoimintaa.
Ennakkoluulottomassa asenteessa lähteä kokeilemaan
uusia asioita. Myös ketteryys on hieno piirre. Laitetaan nopeasti toimeksi ja saadaan näin tuloksia aikaiseksi.
LähiTapiola Vellamo
SEIJA SALONENLiiketoimintajohtaja
Strateginen kumppanuutemme luo valtavan määrän mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä ja auttaa asiakkaitamme saamaan lisäarvoa yhteistyöstämme. Juuri nyt esimerkiksi on suunnitteilla LähiTapiolan asiakkaille alkusammutuskoulutusta, joista osa järjestetään Prismojen ja Terran pihoilla. Erilaiset tavat tehdä yhteistyötä, on tuonut meille uusia asiakkuuksia. Yhdessä kaupan ja vakuutusalan ammattilaisten kanssa syntyy aivan uudenlaisia ideoita, jotka tuottavat asiakkaille uusia hyötyjä. Ohjaamme vahingonkorvaushankinnat kumppanin kautta ja se tuo etuja molempien asiakasomistajille. Esimerkiksi Terran kanssa yhteistyö toimii jo rakennusvahinkojen ja kodinkoneiden osalta. Ainoastaan oppimalla tuntemaan toisensa syntyy vuorovaikutusta ja uusia ideoita. Aktiivisuudessa, aidossa vuorovaikutuksessa ja myönteisessä ajattelussa, jotka mahdollistavat yhteisen näkemyksen löytämisen ja uudenlaiset kokeilut.
KEHU KAVERIA
”Yhteistyökumppaneina voimme vapaammin vaihtaa ajatuksia ja oppia
toinen toisiltamme”LähiTapiola ja S-ryhmä solmivat strategisen kumppanuussopimuksen kesällä 2014. Sopimuksen myötä LähiTapiolan asiakkaat saavat Bonusta vakuutusmaksuista. Nyt
kumppaneilla on suunnitteilla LähiTapiolan asiakkaille alkusammutuskoulutusta.
MIKÄ OLI PAINAVIN SYY ALOITTAA YHTEISTYÖ?
MITÄ HYÖTYÄ KUMPPANUUDESTA
ON TEILLE?
MITÄ OLETTE OPPINEET
YHTEISTYÖN MYÖTÄ?
MISSÄ KUMPPANI ON PARHAIMMILLAAN?
20 KAUPPAKAMARI
Hämeen kauppakamarin USA:n kirjeenvaihtaja:
USA on viennille suotuisa markkinaTalouden luvut ja vaihtokurssit antavat syyn vauhdittaa suomalaisten yritysten vientiä!
Vuosi on lähtenyt maailmalla mollivoittoi-sesti käyntiin pörssikurssien laskiessa ja kasvuennusteita rukatessa alaspäin, mutta USA:n talous on vielä täydessä iskussa. Merk-kipaaluina toimivat esim. työttömyys 5,0 % (täystyöllisyys 4 %), luotuja uusia työpaikkoja 221 000, BKT:een kasvu 2,2 %, palkkojen nousu 2,4 % ja inflaatio 0,4 %. USA:n vienti on noussut 80-luvun 5 %:sta vuonna 2015 n. 13 %:iin BKT:sta. Tämä on suhteellisen pie-ni osuus, jos vientiä verrataan vaikkapa Ete-lä-Koreaan (50 %) tai Saksaan (45 %), mutta sillä on myös hyvä puolensa, kun maailmalla ”tuulee” eivät vaikutukset iske niin suoraan USA:n markkinoille.
USA on öljyn suhteen omavarainen aina-kin seuraavat 100 vuotta, joten mahdollisia luonnonmullistuksia lukuun ottamatta maal-la on talouden suhteen hyvät kortit käsissä. Ongelmia tosin on syntynyt öljyn hinnan las-kun myötä alle 30 dollarin tynnyriltä öljyte-ollisuudelle ja sitä palvelevalle teollisuudelle. Esimerkiksi Pohjois-Dakotassa on öljykenttiä suljettu, mikä on johtanut alueen asuntojen hintojen laskuun, kun työntekijöitä on irtisa-nottu ja he ovat muuttaneet muualle. Eniten öljyä porataan kuitenkin Teksasissa. Autojen myynti on noussut selvästi, kun bensa on halpaa. Jopa kalliissa Oregonissa saa gallo-nan 92:sta hintaan $ 1,90. Kuriositeettina se,
että Oregonissa ei saa itse tankata vaan pal-velu on pakollinen ja kuuluu hintaan. Tämä olisi oiva tapa työllistää myös Suomessa ja moni kaupunkilainen arvostaisi sitä!
Suomalaisesta vientiyrityksen vinkkelistä katsottuna USA on nyt hyvä markkina-alue, jota vahvistuva dollari ja/tai heikkenevä euro vielä pönkittää. Kasvualueita ovat mm. Texas, Kalifornia, Oregon, Washington State, Nevada ja Arizona. Voidaan nähdä, että etelä ja länsi ovat USA:n kasvun vetureita ja muut-toliikkeiden kohteita. On itsestään selvää, että kaikenlainen palvelujen tuottaminen kyseisten osavaltioiden kasvukeskuksissa on kasvun paikka pienellekin yritykselle. Esimer-kiksi yhden osavaltion ja sopivan kaupungin valinta on paikallaan markkinatutkimuksen kohteeksi. Oleellista on alasta riippumatta nopea ja asiantunteva palvelu sekä toimitus.
PRESIDENTIN VAALIT JA TALOUSUSA:n presidentin vaalit puhuttavat koko maailmaa. On oleellista muistaa, että esi-vaalit puolueiden sisällä ratkaisevat, ketkä ovat lopulliset ehdokkaat. Näissä esivaa-leissa voivat äänestää ainoastaan puolueen jäsenet, joten mitään järisyttäviä muutoksia on tuskin odotettavissa. Demokraateilla ovat kärjessä Clinton ja Sanders ja konservatii-veilla Trump ja Cruz. Tuleeko joku musta
hevonen vielä mukaan kisaan, jää nähtäväk-si, mutta sellaisen päätöksen pitää tapahtua kohtuulisen pian, sillä osavaltioissa alkavat mielipiteet olemaan kohta puolueiden sisällä sinetöityjä. Lisäksi jokainen kandidaatti tar-vitsee “paksun lompakon” ja hurjasti muuta varainhankintaa kampanjansa kulujen katta-miseen, sillä koko kampanjan kulut nousevat yli miljardiin dollariin. Esim. konservatiivi-kandidaatti Jeff Bush on kerännyt varoja jo yli 133 miljoonaa, mutta kisa on vasta alussa. Istuva presidentti ei pysty yleensä toisella kaudellaan, eikä etenkään sen loppupuolella viemään läpi enää kovinkaan kummoisia asioita, mistä syystä hänestä käytetään termiä ”lame duck” eli jotakuinkin kuin ontuva ankka, ja samasta syystä ei mitään suurisuuntaisia taloudellisia päätöksiä ole odotettavissa vuonna 2016. Nyt talous rullaa niillä eväillä, joita sillä on. Oikeastaan ainut merkittävä tekijä on keskuspankki FED, joka saattaa muuttaa korkopolitiikkaansa, mutta se on yleensä aika varovainen käänteissään.
Lukijat voivat lähettää minulle kysymyksiä ja toiveita teemoista, joihin voin vastata tai paneutua seuraavissa artikkeleissa. Vesa A. [email protected]
TALVINEN TULIVUORI MT. HOOD OREGONISSA LENTOKONEESTA NÄHTYNÄ.
21 KAUPPAKAMARI
TILASTO
TEKSTI JA GRAAFIT KESKUSKAUPPAKAMARIN VIESTINTÄ
Mentorointi vauhdittaa naisten urakehitystäKESKUSKAUPPAKAMARIN MENTOROINTIOHJELMA NAISJOHTAJILLE VAUHDITTAA OSAAVIEN NAISTEN ETENEMISTÄ YHTIÖIDEN LIIKETOIMINNAN JOHTOTEHTÄVIIN JA HALLITUKSIIN.
TAVOITE MUUTTUI, JA SITÄ EI SAAVUTETTU
EI SAAVUTTANUT TAVOITETTAAN
SAAVUTTI ENNEN OHJELMAA ASETTAMANSA TAVOITTEEN
kasvatti verkostojaan ohjelman aikana
SAAVUTTIVATKO NAISET TAVOITTEENSA OHJELMASSA?Keskuskauppakamarin mentorointi-ohjelma on suunnattu keskijohdossa toimiville naisjohtajille, jotka haluavat kehittää osaamistaan. Ohjelman tavoit-teena on myös murtaa lasikattoja.
Mentorointiohjelma on siivittänyt mo-nen osallistujan urakehitystä ja tukenut vaativassa työssä toimimista.
Nyt käynnissä on kolmas ohjelma. ”Ensimmäiseen ohjelmaan osallistujille tehtiin seurantakysely kaksi vuotta ohjelman päättymisen jälkeen. Tulokset olivat hyviä”, kertoo Keskuskauppaka-marin johtaja Anne Horttanainen.
”Osallistujista jopa 93 prosenttia kertoo kasvattaneensa verkostojaan ohjelman myötä. Lähes yhtä moni ilmoittaa saa-neensa eväitä oman uransa suunnitte-luun”, Horttanainen sanoo.
Yhteensä 86 prosenttia mentoroitavista sanoo saavuttaneensa tavoitteen, jonka oli asettanut ennen mentorointia tai sen aikana.
61
4
10
100 %
TAVOITE MUUTTUI, JA SE SAAVUTETTIIN 25
sai ohjelmasta työkaluja uransa suunnitteluun
”Mahtavaa oli verkostoituminen erilaisissa virallisissa ja vapaamuotoisissa tilaisuuksissa.
”Erinomainen kokonaisuus: sopivan pitkä ja monipuolinen. Mentorikin sattui hyvin kohdalleen.
”Erittäin lämpimät kiitokset siitä, että sain mahdollisuuden osallistua Naisjohtajien
mentorointiohjelmaan ja tavata ihmisiä ja tutustua organisaatioihin ja yhtiöihin, joihin en olisi omassa työssäni pystynyt.
OHJELMASTA SANOTTUA:
93 %
22 KAUPPAKAMARI
Vielä kymmenisen vuotta sitten yritys-ten hallitukset olivat kovin miesvaltai-sia. Tilanne on Suomessa muuttunut melkoisesti: naisten osuus pörssiyhtiöi-den hallituksissa on EU:n huipputasoa, suurissa pörssiyhtiöissä 30 prosenttia. Tämä kehitys on saavutettu ilman kiintiö lainsäädäntöä.
Elinkeinoelämän tavoitteena on tasapainoinen tilanne, jossa naisten korkea koulutus ja osuus työvoimasta
heijastuvat myös johtotasolle. Näin yhtiöt voivat myös löytää parhaat mahdolliset osaajat hallituksiin ja muuhun yritysjohtoon. Listayhtiöi-den hallinnointikoodiin otettiinkin vuonna 2008 täsmällinen suositus, jonka mukaan pörssiyhtiöiden hallituksissa on oltava molempia sukupuolia.
Elinkeinoelämän lisäksi naisten asema yritysjohdossa on löytänyt paikkansa myös valtiojohdon poliittiselta agendalta. Valtioneuvoston vuonna 2004 antaman päätöksen mukaan valtionyhtiöiden hallituk-sissa on oltava 40 prosenttia molempia sukupuolia. Kunnianhimoinen tavoite saavutettiin jo vuonna 2006.
Suomen malli ja Keskuskauppakamarin aktiivinen toiminta naisjohta-juuden edistämiseksi on maailmalla tunnettu. Keskuskauppakamarin Naisjohtajaohjelma palkittiin parhaana yhteiskuntavastuuprojektina Maailman kauppakamarien kongressissa kesäkuussa 2015.
Tavoitteemme on, että suomalaisten yritysten johtoon valitaan paras henkilö, onpa hän mies tai nainen. Naisjohtajaselvitystemme havain-not ovat kannustaneet ryhtymään käytännön toimiin naisjohtajuuden edistämiseksi. Järjestämme nyt kolmatta kertaa huipputason Nais-johtajien mentorointiohjelmaa. Naisjohtajaohjelmasta saa lisätietoja ylläpitämästämme sivustosta naisjohtajat.fi.
Leena Linnainmaavaratoimitusjohtaja
Keskuskauppakamari
Suomalainen naisjohtajuus kuuluu maailmallakin
YRITYSTEN JOHTOON ON VALITTAVA PARAS HENKILÖ, ONPA HÄN MIES TAI NAINEN.
KOLUMNI
Lipunmyynti Lahti2017-juhlakisoihin käynissäVuoden 2017 pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisojen lipunmyynti on täydessä vauhdissa. Tällä hetkellä kuluttajille myynnissä ovat kahden tai useamman päivän lippupaketit. Lisäksi valikoimistamme löytyy monipuolisia VIP-paketteja ja yrityksille räätälöitäviä kokonaisuuksia.
Lahti2017-juhlakisat ovat elämys, jota ei kannata jättää väliin. Kuluttajatuotteiden lisäksi myynnissä ovat tällä hetkellä VIP-pa-kettimme Salppurin Tupa ja Salppurin Salonki.
Lämminhenkinen Salppurin Tupa on kokoontumispaikka, joka on yhdistelmä rentoa tunnelmaa, hyvää ruokaa sekä viihdettä. Salppurin Tuvassa kisatunnelma nostetaan kattoon aivan mäki-katsomon keskellä. Ravintola Voitossa ja Hiihtomuseolla sijaitseva Salppurin Salonki sen sijaan on kisaviikkojen tärkein näyttäyty-mispaikka notkuvine pöytineen, maljannostoineen ja hiihtosan-kareineen. VIP-lippujen myynnistä vastaa StarSquad.
Räätälöimme myös erilaisia kokonaisuuksia yritysten tarpei-den mukaan. Tuo siis oma henkilökuntasi, asiakkaasi tai muu yhteisösi Lahti2017-juhlakisoihin. Lisätietoja erilaisille ryhmille räätälöitävistä kokemuksista saat ottamalla yhteyttä: [email protected]
Lisätietoa lipputuotteista: lahti2017.fi/liput MM-kisalippuja voi ostaa Ticketmasterin (entinen Lippupalvelu) verkkokaupasta, puhelinpalvelusta tai myyntipisteistä ympäri Suomen.
23 KAUPPAKAMARI
Hämeenlinnalaisille yrityksille verkkoon avattu Omani.fi sivusto tarjoaa mahdollisuuden matalan kynnyksen verkostoitumiseen, uutisten ja tapahtumien läpikäymiseen ja ajankohtaisista aiheista keskusteluun.
Uusi sosiaalinen intranet
verkostoi yritykset
24 KAUPPAKAMARI
Omani.fi:n taustalla on yrityksille palveluja tarjoavien toimijoiden yhteistyö. Hämeen-linnan kaupungin mahdollistaman palvelun on tuottanut Linnan Kehitys Oy ja sisällöstä vastaavat lisäksi Hämeen Uusyrityskeskus, Hämeen kauppakamari, Hämeenlinnan Yrittäjät, Hämeenlinnan kaupunkikeskusta-yhdistys, Hämeen Työ- ja elinkeinotoimisto, Hämeen ammattikorkeakoulu, Koulutus-kuntayhtymä Tavastia sekä Hämeen Yrittä-jät. Palvelun tavoitteena on luoda hämeen-linnalaisista yrityksistä ja sidosryhmistä entistä tiiviimpi yhteisö, jossa potentiaali-seen yhteistyökumppaniin on helppo ottaa yhteyttä ja yritystoiminnan kehittämiseen tarvittavat tiedot löytyisivät keskitetysti. Palveluun ovat tervetulleita kaikki yritykset ja yhtenä lähtökohtana onkin ollut myös eri toimialojen kohtaaminen samalla alustalla.
MONIPUOLISTA SISÄLTÖÄOmani.fi sivulla on ajantasainen uutisvir-ta, johon tuodaan uutiset eri toimijoiden sivuilta. Yritykset voivat myös itse tiedot-taa ajankohtaisista asioista tai markkinoida palveluitaan Facebookista tuttuun uutisfeed tyyliin. Tapahtumakalenteri auttaa yritystä löytämään kaikki koulutukset ja tilaisuudet yhdestä paikasta. Lisäksi yhteiskalenterilla pyritään välttämään toimijoiden päällek-käisiä tilaisuuksia. Kalenteri eroaa julkisis-ta kalentereista siten, että sinne voi ilmoittaa myös suunnitteilla olevista tapahtumista tai kertoa toteutuvasta tapahtumasta ainoas-taan odotetun kävijämäärän.
Omani.fi:n muita toimintoja ovat materi-aalipankki sekä foorumit. Materiaalipankis-ta on ladattavissa muiden muassa asiantun-tija-aineistoja. Foorumeilla käyttäjät voivat keskustella ajankohtaisista aiheista. Yhtei-sön jäseniltä voi myös kysyä vinkkejä oman toiminnan kehittämiseen. Sivustolla kysy-myksiin vastaavat myös tarpeen mukaan asiantuntijat eri sidosryhmistä. Lisäksi pal-veluun on mahdollista luoda suljettuja ryh-miä. Rajatun ryhmän näkyvyyttä voidaan hyödyntää esimerkiksi erilaisten projekti-tiimien yhteydenpitoon. Linnan Kehitys Oy kannustaa yrityksiä yksityisten foorumei-
HÄMEENLINNALAISTEN OMA FACEBOOK, LINKEDIN, TWITTER JA TINDER
OMANI.FI• Palvelu avattu lokakuussa 2015• yli 320 rekisteröitynyttä• noin 100 yritystietoa• Linnan Kehitys Oy hallinnoi,
rahoitus Hämeenlinnan kaupunki • Sisältöä tuottaa lisäksi Hämeen
Uusyrityskeskus, Hämeen kauppakamari, Hämeenlinnan Yrittäjät, Hämeenlinnan kaupunkikeskustayhdistys, Hämeen Työ- ja elinkeinotoimisto, Hämeen ammattikorkeakoulu, Koulutuskuntayhtymä Tavastia sekä Hämeen Yrittäjät
• Maksuton
den perustamiseen. Sähköpostin kuormitus pienenee, kun keskustelut, materiaalin jaka-miset ja kommentoinnit keskitetään yhteen paikkaan.
AINUTLAATUINEN PALVELUToimijat uskovat Omani.fi palvelun tu-
levaisuuteen. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan aktiivisia käyttäjiä ja sisällöntuot-tajia.
- Helppokäyttöisyys, ajankohtaisuus ja myös vuorovaikutteisuus ovat avainasioi-ta tällaisessa palvelussa. Tässä toteutuksessa ne on pyritty hyvin huomioimaan. Palve-lun tulevaisuus on kiinni siitä, kuinka hyvin palvelu löytää käyttäjänsä ja kuinka heidän tarpeisiinsa vastataan, summaa kehityspääl-likkö Mirja Ojantausta Hämeen kauppaka-marista.
- Yksi keskeisimmistä Linnan Kehityksen toiminnallisista tavoitteista Hämeenlinnan elinvoiman vahvistamiseksi on sähköisten palvelujen kehittäminen. Lähdimme niistä näkökohdista kehittämään nykymaailman menoon soveltuvaa palvelua eri toimijoiden verkostoitumiseen. Tarve palvelulle on noussut erilaisissa selvityksissämme ja suorana toiveena toimijakentältä, taustoittaa Omani.fi rakentamisesta vastannut markkinointisuunnittelija Mirva Lemmetty Linnan Kehityksestä. Linnan Kehityksen tiedossa ei ole, että muualla Suomessa olisi vastaavanlaisia yhteisöalustoja käytössä.
25 KAUPPAKAMARI
SELKEÄT RAPORTIT EXCELIN PIVOTILLA, Verkkokoulutus
EXCEL TEHOKÄYTTÖÖN –TYÖPAJA, Hämeenlinna
POMON PARHAAT RATKAISUT TIUKKOIHIN TILANTEISIIN, Lahti KOULUTUSVALIOKUNNAN KOKOUS, Hämeen TE-toimisto, Lahti
KOULUTUSVALIOKUNNAN EK-VIERAILU, Helsinki
KASVA JA KANSAINVÄLISTY! –TAPAHTUMA, Hämeenlinna
HALLITUKSEN KOKOUS, Forssa ONNISTU MYYMISESSÄ JULKISILLE ORGANISAATIOILLE, Hämeenlinna VISUAALISUUS EXCELISSÄ, Verkkokoulutus KASVUMARKKINOINNIN VALMENNUSOHJELMA, Hämeenlinna, Riihimäki ja Lahti VIENTI-, TUONTI- JA TULLIPÄIVÄ, Lahti TEHOKKAALLA JOHTAMISELLA TUOTTAVUUTTA TYÖHÖN, Hämeenlinna HHJ-TUTKINTOPÄIVÄ, Tampere HHJ-PUHEENJOHTAJAKURSSI, 1. päivä, Lahti
HHJ-PUHEENJOHTAJAKURSSI, 2. päivä, Lahti JOHTAJAKLUBI, Uusi klubitoiminta 2016, Hollola
HHJ-KURSSI, 1. JAKSO, Lahti
NÄPPÄRÄT EXCELIN MAKROT, Verkkokoulutus SUURI PALKKAPÄIVÄ, Lahti HHJ-KURSSI, 2. JAKSO, Lahti INTERNET-MARKKINOINTI NOLLABUDJETILLA, Lahti HHJ-KURSSI, 3. JAKSO, Lahti SUURI PALKKAPÄIVÄ, Hämeenlinna HHJ-KURSSI, RYHMÄTYÖ, Lahti HALLITUKSEN KOKOUS, Raatihuone, Hämeenlinna KEVÄTKOKOUS, Raatihuone, Hämeenlinna
MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU
KALENTERI
14.
15.17.
22.
31.
6.7.
11.12.
13.19.
20.21.22.28.
4.9.
11.10.
12.
18.24.25.26.
Kuinka markkinoinnista ja myynnistä tehdään yrityskasvun tae?KASVUMARKKINOINNIN VALMENNUSOHJELMA 1. Valmennuksessa opit uudistamaan yrityksesi markkinoinnin ja myynnin johtamisen mallin perustuen liiketoiminnan tavoitteisiin, yrityksesi toiminnan nykytilaan sekä par-haisiin oppeihimme kasvuyritysten kanssa kasvamisesta. Valmennusohjelma on tähdätty kasvuhakuisten pk-yritysten avainhenkilöille ja rakentuu kasvumarkkinoinnin johtamis-järjestelmän varaan.
Päivä 1: Visio – mihin olemme matkalla? Hämeenlinna ti 12.4.2016
Päivä 2: Ydinviesti – millainen yritys olemme? Riihimäki ti 10.5.2016
Päivä 3: Ihmiset – kuinka innostat heidät mukaan?Lahti ti 14.6.
ILMOITTAUDU NYT!
Joko 1) yrityksenä 2.940 € (+ alv.)sis. 3 henkilöä ryhmävalmennuspäivissä, kahvi- ja lounastarjoilut + 1 yrityskohtainen päivä valitulla teemalla
tai2) henkilönä 940 € (+ alv.)sis. 1 henkilö ryhmävalmennuspäivissä sekä kahvi- ja lounastarjoilut
Ilmoittautuminen ja lisätiedot: www.bang.fi/strategia
LUE LISÄÄ JA ILMOITTAUDU: WWW.HAMECHAMBER.FI
26 KAUPPAKAMARI
Yritysten kansainvälistymisen verohaasteista
Suomen valtio on kautta aikain kannustanut suomalaisia yrityksiä investoimaan, kasvamaan ja kansainvälistymään. Kuitenkin kohtaamme kanssakäymisessä valtion
omien hallinnonalojen kanssa tilanteita, joissa nämä kannustukset ovat joskus pahastikin ristiriidassa esimerkiksi verohallinnon verovaroja kerryttävien tarkoitusperien kanssa.
Selvitykset ja liiketoiminnalliset riskitYrityksen hallittu etabloituminen uuteen kohdevaltioon edellyttää yritykseltä usein laajoja markkina- ja soveltuvuusselvityksiä siitä, onko kannattavaa markkinoida omia tuotteita tai palveluita kohdevaltiossa, ja missä juridisessa rakenteessa tätä liiketoi-mintaa on järkevää harjoittaa (tytäryhtiö, sivuliike, edustaja, jne.). Näin ollen kansain-välistymiseen liittyy väistämättä asiantunti-japalveluiden hyödyntämistä, markkinoin-ti- ja edustuskuluja sekä matka-, kokous- ja neuvottelukuluja. Lisäksi on yleistä, että myös palkkamenoja allokoidaan projektiseu-rannassa tällaiselle kustannuspaikalle.
Verotuksellinen problematiikkaOlemme todenneet asiantuntijatyössämme muun muassa verotarkastusten yhteydessä, että veroviranomaisen mielenkiinto yritysten kansainvälistymiseen liittyen voi poiketa muiden valtion hallinnonalojen kannusta-vasta ilmapiiristä. Eräässä tapauksessamme verotarkastajien näkökulma oli yrityksen nä-kökulmasta vahvasti poiketen se, että yritys ei saisi vähentää verotuksessaan vuosikuluna mitään edellä luetelluista kansainvälistymi-seen liittyvän projektin kuluista. Sen sijaan verotarkastajien vaatimus oli täysin päin-vastoin se, että kaikki tällaiseen projektiin liittyvät kulut olisi aktivoitava perustetun ulkomaisen tytäryhtiön osakkeiden hankin-tamenoon.
Näkemyksemme mukaan kyse oli kuiten-kin suomalaisen yrityksen liiketoiminnasta ja sen hyödykkeiden viemisestä kansainvälisille markkinoille eikä siinä mielessä tytäryhtiön perustamiseen liittyvistä osakasintressissä suoritetuista kuluista. Tällaiset tytäryrityksen perustamiseen liittyvät välittömät menot, kuten erilaiset rekisteröinti- ja viranomais-lupamaksut, perustettavan organisaation suunnittelumenot sekä mainosmenot ovat pääsääntöisesti vähennyskelvottomia ja osakkeiden hankintamenoon aktivoitavia eriä, mutta kyseisessä tapauksessa veroviran-omainen laajensi kaiken kansainvälistymi-seen viittaavankin menon vähennyskelvot-tomaksi.
Ongelma piilee myös tulevaisuuteen kohdistuvassa tarkastelussa, sillä jos menot aktivoitaisiin osakkeiden hankintame-noon ja kohdevaltioon perustettu tytäryhtiö jouduttaisiin ajamaan epäonnistuneiden liikeponnis-teluiden johdosta alas, tarkoit-taisi se tiettyjen edellytysten täyttyessä mitä todennä-köisemmin myös sitä, että näin syntyvää tappiota ei päästäisi koskaan vähentä-mään verotuksessa. Tällöin kasvuun ja kansainvälis-tymiseen tähdänneen yri-tyksen vahinko tuplaantuisi verotuksen näkökulmasta.
Asioiden etukäteisen ja reaaliaikaisen dokumentoinnin tärkeyttä sekä kirjanpidon että hallinnon pöytäkirjojen muodossa ei voida yliarvioida. Myös esimerkkitapauksem-me riidanalainen asia ratkaistiin loppukädes-sä kattavan dokumentoinnin ja projektisel-vityksen osalta yrityksen eli verovelvollisen eduksi. Tämän vuoksi on tärkeää huomata, että siinä missä valtio pyrkii edesauttamaan yritysten kansainvälistymistä, samalla se voi pyrkiä tekemään nopeaa tiliä vastoin pidemmän aikavälin jalompia tavoitteita, joista olisi aidosti enemmän hyötyä kaikille osapuolille.
ASIANTUNTIJA
PAULI LIIRI, VEROASIANTUNTIJA JA KPMG:N LAHDEN TOIMISTON JOHTAJA.
[email protected]. ASKARRUTTAAKO SINUA JOKIN VEROASIA?
27 KAUPPAKAMARI
VAIKUTTAMISILTAPÄIVÄ JA EK-FOORUMI 3.2.
HÄMEEN KAUPPAKAMARIN VAIKUTTAMISILTAPÄIVÄ JA EK-FOORUMI JÄRJESTETTIIN HELMIKUUN ALUSSA LAHDEN TIEDEPUISTOSSA.
(Kuvat Paula Ahokanto)
1.
2. 3.
KAMARIKUULUMISIA JA ONNITELTAVIA
1. Kiitos kaikille aktiivisille Hämeen kauppakamarin Vaikuttamisiltapäivään ja EK-foorumiin osallistumisesta! Verkostoitumista, nykytilasta ennakointiin ja rytminmuutokseen! Muutos on aina mahdollisuus.
2. Päivän aikana oli hyvä mahdollisuus verkostoitua. LähiTapiolan Tarja Laine ja Seija Salonen tapasivat Koulutuskeskus Salpauksen Pia Hemmilän Future Café:n yhteydessä.
3. Future Café:n työryhmissä pohdittiin digitalisaation, markkinoinnin, kuljetuksen ja liikenteen murroksia sekä maahanmuuttajia työelämässä.
28 KAUPPAKAMARI
YHTEYSTIEDOT4.
5.
HÄMEEN KAUPPAKAMARI
LAHDEN TOIMISTO
NIEMENKATU 73, 15140 LAHTI
HÄMEENLINNAN TOIMISTO
VISAMÄENTIE 33,
13100 HÄMEENLINNA
WWW.HAMECHAMBER.FI
TOIMITUSJOHTAJAJUSSI EERIKÄINEN
PUH. 075 7566 713
GSM 040 7399 303
KOULUTUSPÄÄLLIKKÖPAULA AHOKANTO
PUH. 075 7566 716
GSM 040 455 5617
MARKKINOINTIKOORDINAATTORININA KARILAHTI
PUH. 075 7566 712
GSM 040 451 7451
NINA.KARILAHTI@ HAMECHAMBER.FI
KEHITYSPÄÄLLIKKÖMIRJA OJANTAUSTA
PUH. 075 7566 711
GSM 044 329 6654
TIEDOTTAJAPÄIVI PULKKI
PUH. 075 7566 714
GSM 040 563 5013
TOIMISTOSIHTEERISUSANNA SELIN
PUH. 075 7566 717
GSM 040 455 5618
LIITY JÄSENEKSI:
4. Keskuskauppakamarin kultainen elämäntyömerkki yli-insinööri, suunnittelupäällikkö Heikki Pusalle (toinen vasemmalta). 5. Herkkumaa on Hämeen vuoden 2015 yrittäjä. 6. FC Lahti 20 v. (Kuva Antti Sepponen) 7. Plutoni Oy 10 v.
6. 7.
29 KAUPPAKAMARI
PALVELUHAKEMISTO
VARAA ILMOITUSPAIKKASI HETI!
JÄSENLEHTI nro 2/2016 ilmestyy viikolla 20 verkkolehtenä, materiaalipäivä 15.04.2016
TIEDUSTELUT JA VARAUKSET tiedottaja Päivi Pulkki, puh. 040 563 5013 tai
ESIM. alapanorama (1170 x 150 px) 400 €/kk (+ alv 24 %), jpg-, png- ja gif-kuvatiedostot
kpmg.fi
TilintarkastusVero- ja lakipalvelutNeuvontapalvelut
Ota yhteyttä:Pauli LiiriP: 020 760 3397 | E: [email protected] 10 B, 15110 Lahti
Yritt äjän vahva taustatuki.
TURENKIHarvialanti e 7 Apuh. 03 626 240
HÄMEENLINNARaati huoneenkatu 13 A
puh. 03 6262 460
www.etela-hameenti likeskus.
Maailman myllerryksessä pienempikin yritys hyötyy asiantuntevista neuvoista ja luotettavasta kumppanista. EY on Suomessa alansa markkinajohtaja ja kansainvälinen verkostomme kattaa 212 000 asiantuntijaa yli 150 maassa.
Lähimmän toimistomme löydät osoitteesta ey.com/fi/kotimaa
EY | Tilintarkastuspalvelut | Veropalvelut | Lakipalvelut | Konsultointi | Yritysjärjestelyt
Tarvitseeko valloittaa maailma saadakseen maailmanluokan kumppanin?
© 2
016
Erns
t & Y
oung
Oy.
Kai
kki o
ikeu
det p
idät
etää
n.
30 KAUPPAKAMARI
Kuvalähde Kartta.com
HYVÄ UUTINEN
HÄME METROPOLIALUEEN KASVUKAARI
KANTA-HÄMEEN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNILLA ON PALJON YHTEISTÄ. ALUEET MUODOSTAVAT KOLME KASVUKÄYTÄVÄÄ.
Maakunnat ovat toiminnallisesti osa laajaa metropolialuetta ja sijaitsevat samalla etäi-syydellä pääkaupunkiseudusta. "Forssan, Hämeenlinnan ja Lahden seutu muodos-tavat yhdessä kolme vahvaa kasvukäy-tävää", toteaa Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen. "Kaikki kasvukäytävät johtavat lopulta metropo-lialueelle ja ovat vetovoimaisia yritysten sijoittumisalueiksi", Eerikäinen jatkaa.
Maakuntien yhteisiä edunvalvonnallisia intressejä ovat muun muassa biotalouden
edistäminen ja itä-länsi -suuntainen logis-tiikka, kuten ajankohtainen kysymys juna-yhteyksien supistamisesta Lahti-Riihimäki välillä. Hämeen kauppakamari katsoo, että VR:n on löydettävä uusia kustannustehok-kaampia tapoja järjestää Lahti-Riihimäki -junavuoroja palvelutason säilyttämiseksi. Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakun-tien vetovoimaisuus ja kilpailukyky ovat pitkälle riippuvaisia hyvistä liikenneyh-teyksistä.
31 KAUPPAKAMARI
Puh. 03-68500
PEKOLAN LIIKENNE OY Hämeenlinna, Lahti • YHDYSLIIKENNE OY Riihimäki, Forssa
PEKOLANLIIKENNE.fi
TILAUSAJOT PEKOLALTAKoko Kauppakamarin alueella
Puh. 03-68500
PEKOLAN LIIKENNE OY Hämeenlinna, Lahti • YHDYSLIIKENNE OY Riihimäki, Forssa
PEKOLANLIIKENNE.fi
TILAUSAJOT PEKOLALTAKoko Kauppakamarin alueella
Puh. 03-68500
PEKOLAN LIIKENNE OY Hämeenlinna, Lahti • YHDYSLIIKENNE OY Riihimäki, Forssa
PEKOLANLIIKENNE.fi
TILAUSAJOT PEKOLALTAKoko Kauppakamarin alueella
