Pirkanmaalaisen ammattiyhdistysliikkeen mielipidelehti

Pirkanmaa2/2011

Eduskuntavaalit Eduskuntavaalit 17.4.201117.4.2011

Ennakkoäänestys Ennakkoäänestys 6.4.-12.4.20116.4.-12.4.2011

Yhdessä hyvä tulee.

Puhelut 010-numeroihin maksavat kaikkialta Suomesta soitettaessa lankapuhelimesta 0,0828 euroa/puhelu + 0,0595 euroa/min. ja matkapuhelimesta 0,0828 euroa/puhelu+ 0,1704 euroa/min.

Se on palannut.Anna laskusi turhien vakuutuslaskujennoutajan käsiteltäväksi.

OP-bonusasiakas on sellainen Osuuspankin omistajajäsen, jonka oma tai perheen yhteinen pankki- ja/tai vakuutusasioinnin yhteismäärä on vähintään 5000 euroa kuukaudessa.

Reipas sankarimme on noutanut suomalaisista kodeista jo yli 400 000 turhaa vakuutuslaskua. Kokeile osoitteessa op.fi, paljonko sinä säästäisit keskittäessäsipankki- ja vakuutusasiasi meille. Keskittäminen ei muuten ole lainkaan vaikeaa. Soita ja varaa aika henkilökohtaiseen neuvonpitoon puh. 010 254 6011 tai katso op.fi.

PääkirjoitusPirkanmaalaisen ammattiyhdistysliikkeen mielipidelehti

23. vuosikerta (ilmestynyt 1989–1994 SAK Tampere nimellä)

Julkaisija:Hämeen ay-viestintä ry

Päätoimittaja:Onni Niemi0400 971 460

Toimitussihteeri:Jose Ahonen050 431 0077

Taitto:Mari WeirMediapaja/Etappi rymediapaja@etappi.info050 431 0077

Tilaukset ja osoitteenmuutokset:Rautatienkatu 1033100 TRE020 774 0371 orvokki.virtanen@sak.fi

ISSN 1238-8262KIRJAPAINO HÄMEEN OFFSET-TIIMI OY

Kansikuva:SAK

Kauniit Kokoomuslaiset

Se ei ”tutkimuksesta” kuitenkaan selvinnyt, että auttaako se ymmärtämään mitään tavallisen ihmisen arjesta. Itse lisäisin määrittelylistaan vielä rikkaat ja ylimieliset.

Sehän on vasta selvinnyt, että rikkaita kannustaa parhaiten toimimaan kansan parhaaksi heidän verojensa jatkuva alentaminen.

Toki sekin on selvinnyt, että alle toimeentulorajan eläville parasta kannustusta on vähäistenkin tulojen leikkaaminen. Tuntemattoman sotilaan sanoja lainaten: Katai-nen kyllä pystyy esittämään sellaiset rätingit, ettei sulla voi olla nälkä.

Työväenpuolueet vastaan porvaritSoinin ilmoitettua, että persut on työväenpuolue ilman sosialismia (tarkoittanee kan-sallissosialismia), niin enää ei tarvitse odotella kuin K okoomuksen julistautumista taas osa-aikaiseksi työväenpuolueeksi. Sitten meillä alkaakin olemaan eduskunnassa vahva työväenpuolueiden enemmistö.

Tosin sen ilmoituksen uskottavuutta heikentää heidän hengenheimolaisten USAn republikaanien Wisconsinin osavaltiossa junailema laki. Siinä julkisalan liittojen oi-keuksia neuvotella palkoista rajoitettiin. Palkoista voi sopia vain työpaikka- tai hen-kilökohtaisesti ja palkankorotukset eivät saa ylittää infl aatiotasoa. Kuvernööri Walker onkin saanut vastaansa demokraatit ja ammattiyhdistysliikkeen.

Tätä työväenpuolueiden lisääntymisihmettä odotellessa tulee ay-väen tehdä kaik-kensa, että äänestysaktiivisuus nousee turvaamaan perinteisten työväenpuolueiden mahdollisimman hyvän menestyksen näissä eduskuntavaaleissa.

Keskiaukeamalta voi irrottaa SAK:n vaalijulisteen, joka kertoo, mistä näissä vaa-leissa todella kamppaillaan.

Hopi hopi.

4 Pirkanmaa

SAK:n TNS Gallupilla teettämässä kyselyssä 86 % vastaajista katsoo, että verotuksen tulisi määräytyä nykyistä enemmän veronmaksukyvyn mukaan.

- Tulokset osoittavat, että SAK:lla on tavoitteil-leen kansalaisten vahva tuki, SAK:n järjestöjohtaja

Matti Tukiainen sanoo.Selvä enemmistö on sitä mieltä, että pätkä, osa-aika ja

keikkatyöntekijöiden asema on työmarkkinoilla on saatava samalle tasolle kuin vakituisten työntekijöiden. Näin ilmoit-ti 87 % vastaajista.

72 % suomalaisista haluaa, että ensi vaalikaudella keskity-tään työurien pidentämiseen työelämää parantamalla ja lope-tetaan keskustelu eläkeiän alarajan nostamiseksi.

Tutkimusaineisto koottiin 8.–18. helmikuuta ja siihen vastasi 1000 suomalaista.

Keskustan verolinjaus on palkansaajille ankarinSAK on arvioinut neljän mielipidemittausten mukaan suu-rimman puolueen verolinjausten vaikutuksia palkansaajien ostovoimaan ja tulonjakoon.

Eniten tuloerot kasvaisivat, jos Kokoomuksen ja Kes-kustan verolinjaukset toteutuisivat. Keskustan paketti ro-kottaisi palkansaajan kukkaroa kovimmin. Vertailussa huo-

Kansalaiset haluavat kiristää hyvätuloisten verotusta

mioitiin ansiotuloverotus, arvonlisäverotus sekä energia- ja valmisteverot.

Neljästä puolueesta ainoastaan Kokoomus keventäisi palk-kaverotusta. Arvonlisäveroa kiristäisivät Kokoomus ja Kes-kusta, kumpikin kahdella prosenttiyksiköllä. Vain Kokoomus kiristäisi energiaverotusta. Toisaalta kaikki puolueet nostaisi-vat terveysveroja. SDP haluaisi ottaa käyttöön pakkausveron, Perussuomalaiset puolestaan keventäisivät energiaverotusta.

SAK:n laskelmien mukaan kolmen suurimman puolueen verolinjaukset kaventaisivat SAK:laisen palkansaajan osto-voimaa. SDP:n veropaketti alentaisi SAK:laisen ostovoimaa vuodessa noin 100 eurolla ja Kokoomuksen noin 150 eurol-la. Keskustan ehdotus leikkaisi palkansaajalta selvästi eniten, noin 200 euroa. Perussuomalaisten ehdotukset johtaisivat SAK:laisen palkansaajan ostovoiman hienoiseen kasvuun, noin 30 eurolla vuodessa. Kokoomuksen esitys on kaikkein regressiivisin.

SAK:n talouspoliittisena tavoitteena on julkisen talouden oikeudenmukainen tasapainotus. Se tarkoittaa, että myös ve-rotuloja on kerättävä enemmän, mutta siten, että verotuksen progressio säilyy tai kasvaa.

- Välillisen verotuksen kiristämiseen perustuva linja kas-vattaa tuloeroja ja uhkaa etenkin pienipalkkaisten työn-tekijöiden ostovoimaa, SAK:n pääekonomisti Olli Koski summaa.

SAK:n järjestöjohtaja Matti Tukiainen:

5Pirkanmaa

 

SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn mielestä samapalkkaisuustavoite ei etene, jos työmarkkinaosapuolet ei-

vät ole valmiita hoitamaan matalapalk-kaongelmaa kuntoon. Hänen mukaansa käytännössä asiaa pitäisi ratkaista myös palkkapöydissä.

Työmarkkinakeskusjärjestöt sitoutui-vat vuonna 2005 laajaan naisten ja mies-ten samapalkkaisuutta edistävään kol-mikantaiseen ohjelmaan, jonka tarkoi-tuksena on kaventaa naisten ja mies-ten palkkaeroja sekä edistää tasa-arvoa. Järjestöt ovat yhteisesti todenneet, et-tä Juhani Salonius on kokonaisvaltaises-ti arvioinut tätä ohjelmaa. Julkistetus-sa arviossa on runsaasti hyödyllisiä suo-situksia, joiden toteuttaminen edistää samapalkkaisuutta.

– Samapalkkaisuusohjelma on työ-markkinajärjestöjen yhteinen, joten mu-

Samapalkkaisuus ei etene puuttumatta matalapalkkaongelmaan

SAK tyrmää Kokoomuksen esityk-set työehtosopimusjärjestelmän hei-kentämisestä. Julkaisemansa rapor-

tin perusteella Kokoomus haluaa uudis-taa suomalaista työelämää laajentamalla paikallista sopimista työehdoista. Esityk-

kaan on tullut useita SAK:n kannattamia tavoitteita. Mies- ja naistöihin jakautu-misen purkamisen edistäminen oppilai-toksissa sekä nuorten ennakkoluulotto-mat ammattiurien valinnat ovat kanna-tettavia tavoitteita. Jo töissä olevien am-matinvaihtoihin kaivataan jatkuvan ra-kennemuutoksen oloissa miehiltä ja nai-silta uutta rohkeutta. Myös naisten ural-la etenemistä pitäisi edistää nykyistä vah-vemmin, Lyly toteaa.

Hänen mukaansa nämä sinällään kan-natettavat tavoitteet eivät kuitenkaan au-ta aikoja sitten ammattinsa valinneiden ja siinä yhä työskentelevien miesten tai naisten asemaa.

– Sukupuolten palkkaeron ripeämpi purkaminen edellyttäisi raskaiden, vaa-tivien ja vastuullisten matalapalkkaisten naisvaltaisten alojen palkkatason koro-tusta. Kaikkien osapuolien tahto toteut-

taa samapalkkaisuusohjelmaa punnitaan tämän kevään työ- ja virkaehtosopimus-neuvotteluissa, joissa SAK:n naisvaltaiset jäsenliitot pyrkivät parantamaan jäsen-tensä niukkaa toimeentuloa, Lyly sanoo.

Hänen mukaansa on tärkeää, että sa-mapalkkaisuusohjelma on mukana myös seuraavan hallituksen hallitusohjelmassa.

Kokoomus ajaa kohti konfl iktia ay-liikkeen kanssa

sen mukaan työpaikalla voitaisiin käytän-nössä sopia myös työehtosopimusten ta-son alittavista ehdoista, esimerkiksi pal-kan alentamisesta.

- Onkohan Kokoomus oikeasti tätä mieltä vai onko se ajanut Suomen Yrit-täjien virittämään korulausemiinaan? SAK:n edunvalvontajohtaja Nikolas Elo-maa kysyy. Kokoomuksen työlinjauk-sessa keskeinen luku on peräti otsikoi-tu Suomen Yrittäjien ensi vaalikauden tavoiteohjelman mukaisesti: Yrittäjyys kantaa Suomea.

Työehtosopimusten keskeinen tar-koitus on turvata työntekijälle työn vä-himmäisehdot. Kokoomuksen esitys ro-muttaisi käytännössä työehtosopimus-ten merkityksen, työntekijän turvan ja samalla koko suomalaisen työehtosopi-musjärjestelmän, SAK:ssa katsotaan.

Kokoomuksen ja SY:n tarjoilema malli

rapauttaa työntekijän turvan. Irtisanomi-sen pelossa työnantajan esityksistä kiel-täytyminen on äärimmäisen vaikeaa.

- Kuinka Kokoomuksen nyt omaksu-ma esitys voisi parantaa esimerkiksi mää-räaikaisten työntekijöiden asemaa työ-paikoilla? Nikolas Elomaa ihmettelee.

SAK pitää monia Kokoomuksen jul-kaisemia esityksiä hyvinä ja kannatetta-vina, kuten työsuhteiden moninaisuu-den huomioimista ja johtajuuden ke-hittämistä. Tavoite sopimusjärjestelmän rapauttamisesta saattaa kuitenkin koko paperin epäilyttävään valoon, Elomaa arvioi.

- Vaikuttaa siltä, että K okoomus ei kauniista puheista huolimatta ha-lua ammattiyhdistysliikettä päättämään työpaikan asioista. Se on pettymys. Ko-koomus ajaa nyt kohti konfl iktia ay-liikkeen kanssa, hän tiivistää

Niklas Elomaa

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly

6 Pirkanmaa

Vuoden 2007 vaaleissa käytettiin runsaasti vaa-lirahaa tiettyjen tarkoitusten eteenpäin viemi-seksi. Erityisen hyvin tässä kunnostautuivat eräät liikemiehet, keulahahmonaan Arto Me-risalo. Ylpeillen hän mainosti, että tarkoitus oli

luoda maahan porvarihallitus. Näin kävikin ja erinomaisella tarkkuudella vaalirahaa jaettiin melkoiselle määrälle tulevia ministereitä.

 Tällä hetkellä tuntuu siltä, että vaalit on käyty ja uuden eduskunnan on valinnut media. Näin voi päätellä eilisen ( 1.3 )MTV3 uutisten tekemä jutun perusteella, jossa Uuden-maan vaalipiirin tulevat kansanedustajat esiteltiin oikein ku-vien kanssa. Juttu perustui muutaman pienen aluelehden se-kä MTV3:n teettämään tutkimukseen maan suurimmasta vaalipiristä.

  Aikaisempina vuosina en ole havainnut tässä vaiheessa näin voimakasta kannanottoa. Tätä  kirjoitettaessa kaikkia kansanedustajaehdokkaitakaan ei ole vielä edes asetettu, sillä vahvistuspäivä on vasta viikon kuluttua. Aiheellisesti pitää-kin kysyä, onko kyseessä puhdas journalistinen teko, vai hae-taanko uutisoinnilla jotain muuta?Kilpaillaanko mediassa nyt mainoseurojen lisäksi myös siitä, kuka valitsi eduskunnan?

Tähän liittyvät tietenkin keinot, millä tulos saatiin. Me-dian yksinkertainen ja taitaapa olla ainoakin keino on ma-nipuloida ihmisiä äänestämään tiettyä puoluetta tai tiettyjä ehdokkaita.

   Kysymykseen median mahdollisuudesta onnistua mani-puloinnissa useimmat meistä vastaisivat kielteisesti. Valitetta-vasti tämä ei ole totta. Riittävän monta toistoa samaa väitettä saa ihmiset uskomaan asian todeksi, ilman mitään perustei-ta. Näinhän on esimerkiksi nyt käynyt näiden galluppien ja uutisointien kanssa.

   Selkeästi vaaleihin kohdistuvissa uutisoinneissa on tä-hän asti ollut tietty suunta. Soinia ja muita perussuomalaisia on kohdeltu silkkihansikkain ja heille on annettu ilmaista aikaa mediassa runsain määrin. Asia kysymyksiin ei ole edes haluttu paneutua. Tarkoituksena on varmaankin ollut saada aikaan säpinää politiikkaan ja tässähän he ovat onnistuneet.

  Viime päivien uutisoinneissa persujen ohjelmasta ja aja-tuksista on alettu jo kirjoittamaan kritiikin kanssa, kuten kaikkien muidenkin ohjelmista. Tästä Soini ei tietenkään pidä ja hän lausuikin allekirjoittaneelle, että nyt kritiikkiä tulee kaikesta.

  Yleinen käytäntöhän on, että ensin tarjotaan hunajaa ja kun se lakkaa ihmisiä kiinnostamasta, siirrytään käänteiselle puolelle ja taas riittää uutisoimista. Näin on käynyt useille julkkiksille ja politiikoille.

  En tiedä onko Soini unohtanut vauhtisokeudessaan edel-lä mainitun median tyylin. Näin voisi päätellä, kun hän pu-heissaan oli tekemässä jo ensimmäistä ministerivierailua Eng-lantiin. Ehkä hänenkin kannattaisi käydä vaalit ja mahdolli-set hallitusneuvottelut ensin.

  Aamulehdessä tehtiin kysely toimittajien poliittisesta suuntautumisesta ja selkeästi suurimmiksi ryhmiksi muo-dostuivat vihreitten ja kokoomuksen kannattajat. Puolueet-tomaksi julistautuneessa lehdessä toimittajien pitäisi kirjoit-taa ja toimia neutraalisti, mutta uskokoon ken haluaa, ettei-vät omat mielipiteet vaikuta toimitettuun sanaan.

   Meidän aktiivien työnä on ennen vaaleja saada ihmi-set ymmärtämään tulevaisuuden haasteet maan talouden ta-sapainottamisessa ja heikompien ihmisten puolustamisessa. Tätä työtä eivät ainakaan porvaripuolueet hoida, vai luulee-ko joku, että Björn Wahlroos tukee kokoomusta ja rkp:tä sen vuoksi, että ne tekevät työläisille myönteistä politiikkaa!

  Menneisyydestäkin pitää joskus muistuttaa ja siitä kenen voimilla tähän maahan on hyvinvointiyhteiskunta luotu. Re-hellisesti pitää tunnustaa myös se, että viimeisen vuosikym-menen aikana on tehty virheitä, mutta nekin useimmiten pakon edessä, sillä maassahan on ollut porvarienemmistö jo vuosikymmenten ajan. Tämä on tarkoittanut myös hallitus-politiikan suuntautumista rikkaitten suosimiseen tähtäävään politiikkaan.

  Eduskunta tarvitsee myös tavallisia duunareita, toh-toreita ja maistereita siellä riittää. Tavallisen suomalai-sen arjen tunteminen on tärkeää, kun häntä varten lake-ja säädetään.

KÄYTIINKÖ VAALIT JO?Tero Rönni

Parlamentin

7Pirkanmaa

KUULUMISIA

Kallis arkiMinna Sirnökansanedustaja

Monelle maailmankansalaiselle arjesta on tullut todella kallista. Esimerkiksi ruu-an hinta on tänään maailmanennätyslu-kemissa samaan aikaan, kun maailman-kansalaiset entistä enemmän jakautuvat

niihin, joilla on runsain mitoin, ja niihin, joilla ei ole edes jokapäiväistä leipäänsä.

Myös Suomessa kiihtyvä infl aatio käy ihmisten kukka-rolla ja aiheuttaa rajuja hyvinvointieroja. Pelkästään tam-mikuusta helmikuuhun tänä vuonna kuluttajahinnat nou-sivat 0,6 prosenttia. Siis yhdessä kuukaudessa!

Katto pään päällä, lämpö seinien sisällä ja ruoka ovat tänä keväänä huomattavasti kalliimpia kuin vuosi sitten, kun polttoaineiden, elintarvikkeiden, sähkön, osakehuo-neistojen ja kiinteistöjen hinnat sekä vuokrat kallistuivat..

Näitä hintoja nostivat monet tekijät, mutta poliittisesti ennen kaikkea hallituksen tekemät veroratkaisut.

Helsinkiläisessä Ryhmäteatterissa pyörii Eduskunta - sa-tiiri vaurauden uusjaosta – näytelmä, joka perustuu edus-kunnan istuntopöytäkirjoihin sanasta sanaan. Se paljastaa eduskunnassa enemmistönä tällä kaudella rehottaneen kak-sinaismoralismin: samalla, kun köyhiä ja pienituloisia kyy-kytetään, isotuloisimmista isotuloisempien annetaan livah-taa yhteisvastuusta kuin koirat veräjästä.

Kiistämätön tosiasia on, että päättyvällä eduskuntakau-della eläminen Suomessa kallistui, mutta monen suomalai-sen palkka ja perusturva riittivät entistä vähempään. Niil-lä suomalaisilla, joiden tulot pääsääntöisesti menevät elä-miseen, on tänä vuonna entistäkin vähemmän mahdolli-suutta tehdä terveellisiä valintoja ruokaostoksilla, korvata hajonnut pesukone uudella tai käydä elokuvissa. Ja heidän lapsillaan on entistäkin vähemmän mahdollisuuksia har-rastaa tai pysyä tietoyhteiskunnan teknologisessa muutok-sessa mukana.

Hintojen nousu ja tulojen jälkeenjääneisyys onkin johta-nut siihen, että kuluneella eduskuntakaudella köyhyys Suo-messa on syventynyt erityisesti kahdessa ryhmässä eli kai-kista pienituloisimpien palkansaajien ja pelkän perusturvan varassa elävien keskuudessa. Pienellä palkalla tai olematto-malla perusturvalla ei yksinkertaisesti tule toimeen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen arvion mu-kaan yksinasuvalta vaaditaan vuonna 2011 asumismenojen jälkeen minimikulutuksen kattamiseen vähintään 575–660 euroa kuukaudessa. Siis huikeasti enemmän euroja, kuin monelle jää käteen esimerkiksi Tampereella, jossa yksiön keskimääräinen neliövuokra on lähes 15 euroa kuussa ja jos-sa lähes joka viidennessä kotitalouksista aikuisen kuukausi-tulot jäävät alle 1 150 euron.

Suurin osa pienellä palkalla tai perusturvan varassa elävis-tä kotitalouksista ei siis oikeasti pysty kattamaan tuloillaan edes minimin mukaista kulutusta. Heidän tulonsa riittävät kattamaan vain noin kaksi kolmasosaa tarvittavasta. Tässä ti-lanteessa tuntuukin ontolta, että pienipalkkaisilta vaaditaan edelleen palkkamalttia. Suorastaan epäinhimilliseltä tuntuu, että nuorten viimesijaisesta perusturvasta, toimeentulotues-ta, on hallituspuolueiden siunauksella lupa leikata 20 – 40 prosenttia. Ja karmaisevaa, että köyhistä köyhimmiltä lapsi-perheiltä viedään lapsilisät toimeentulotukiluukulla.

Politiikka on arvovalintoja, eikä kokonaisten ihmisryh-mien suistaminen köyhyysloukkuun tapahdu sattumalta. Silti harva nyt päättyvällä kaudella hallitusvastuussa ollut puolue taitaa rehellisesti kirjata eduskuntakauden saavu-tuksiinsa lapsiköyhyyden syventämisen, harmaan talou-den kasvattamisen, arjen kallistamisen tai perusturvan jälkeenjättämisen.

Vastakkainasettelun aika ei ole ohi – ellei kansa päätä va-lita yhteisvastuullisempia edustajia itselleen.

Vaaliuurnilla siis sinun päätökselläsi on väliä.

8 Pirkanmaa

 EUROOPAN KOMISSIO haluaa itselleen oikeuden valvoa EU:n jäsenmaiden palkanmuodostusta ja työehtoja. Se ilme-nee komission ehdotuksesta, jonka tarkoituksena on täyden-tää vakaus- ja kasvupakettia talouden epätasapainotekijöitä valvovalla järjestelmällä. Näin kertoi komission aloitteesta ruotsalainen ay-julkaisu Dagens Arbete.

– Emme voi ikinä hyväksyä tuota (ehdotusta), Ruotsin suurimman ammatillisen keskusjärjestön LO:n sopimussih-teeri Per Bardh kommentoi Dagens Arbetessa.

– Jos komission ehdotus toteutuu, Medlingsinstitutet (työriitojen valtiollinen sovittelulaitos) ohjaisi palkanmuo-

RUOTSIN LO VAROITTAA: EU KOETTAA PUUTTUA PALKANMUODOSTUKSEEN

AY-LIIKE toimi keskeisenä voimana kansannousussa, joka johti Tunisian presidentin Ben Alin maastapakoon ja maan yksipuoluevallan kaatumiseen. Näin totesi kansainvälinen ay-federaatio ICEM. Ay-liike järjesti perjantaina 2-tuntisen yleislakon.

Maanantaina muodostetussa uudessa hallituksessa use-at kaatuneen hallituksen ministerit jatkavat avaintehtävissä, mutta myös vuosikymmeniä vainotun opposition edusta-jat nousivat vaikutusvaltaiseen asemaan. Hallitukseen valit-tiin kolme Tunisian ammatillisen keskusjärjestön UGTT:n edustajaa, mutta BBC:n mukaan he erosivat hallituksesta jo

AY-LIIKE KESKEINEN VOIMA TUNISIAN KANSANNOUSUSSA

KUUBA on pääsemässä vauhtiin julkisen sektorin työpaik-kojen lopettamisessa, uutistoimisto Reuters raportoi tiistai-na Havannasta. Kuuban johto ilmoitti syyskuussa 2010, että tavoitteena on lakkauttaa julkisaloilla peräti puoli miljoonaa työpaikkaa maaliskuuhun 2011 mennessä.

Samanaikaisesti yksityisyrittämisen rajoituksia lievenne-tään. Suunnitelman mukaan sadat tuhannet työpaikkansa menettävät jatkavat työntekoa joko osuuskuntien jäseninä tai itsensä työllistävinä yrittäjinä.

Uudistuksen päämääränä on virtaviivaistaa Kuuban talo-utta, jonka kehitys on ollut pitkään tahmeata. Kuuban viral-linen ay-organisaatio on ilmoittanut toimivansa sen puoles-ta, että työpaikkansa menettävien valinta tehdään asiallisin perustein.

Syyskuussa 2010 ay-federaatio ilmaisi tukensa paino-

AY-UUTISIA maailmalta

dostusta. Se heikentäisi pahasti ay-liikettä ja kokonaisuutena työmarkkinaosapuolia.

LO pyrkii vakuuttamaan Ruotsin hallituksen siitä, että ko-mission ehdotus vaarantaa ruotsalaisen työmarkkinamallin. Sen vuoksi hallituksen on voimakkaasti protestoitava komis-sion ehdotusta vastaan EU:n valtionvarainministerien koko-uksessa 11. maaliskuuta, LO vaatii.

Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY on samoilla lin-joilla. Se vastustaa komission puuttumista palkkoihin ja pyr-kimystä säännellä tes-järjestelmiä.

tiistaina.UGTT oli esittänyt lauantaina, että uuteen hallitukseen

ei pidä hyväksyä kaatuneessa hallituksessa toimineita minis-tereitä. Tiedot sortovaltaa edustaneiden ministereiden valin-nasta uuteenkin hallitukseen herättivät maanantaina näkyviä protesteja Tunisian pääkaupungin Tunisin kaduilla, ja protes-tit jatkuivat tiistaina.

Pääministerinä jatkava Mohamed Ghannouchi ilmoitti maanantaina, että poliittiset vangit vapautetaan ja sananva-pautta aletaan kunnioittaa. UGTT vaati näitä uudistuksia lauantaisessa kannanotossaan.

KUUBA LOPETTAA SATOJA TUHANSIA JULKISEN SEKTORIN TYÖPAIKKOJA

pisteen siirtämiselle julkiselta sektorilta yksityiselle. "(Jul-kisen sektorin) taloudelliset tappiot ovat hyvin vahingolli-sia. Ne luovat ja ylläpitävät huonoja tottumuksia", fede-raatio perusteli tukeaan vuosikymmeniin radikaaleimmalle uudistushankkeelle.

Koulutus ja terveydenhuolto ovat Kuubassa ilmaisia kai-kille kansalaisille, mutta useimpien kuubalaisten tulot ovat hyvin pienet. Maan valuutan virallisen vaihtokurssin mu-kaan kuubalaiset ansaitsevat keskimäärin ainoastaan 15 eu-roa kuukaudessa.

Julkisen sektorin työpaikkojen vähentäminen jatkuu myös maaliskuun 2011 jälkeen, mikäli maan johto pitää kiinni syyskuussa 2011 julkistamastaan suunnitelmasta.

Ennen käynnissä olevaa uudistusta julkisen sektorin osuus Kuuban taloudesta oli noin 85 prosenttia.

9Pirkanmaa

Joonas LepistöUutistoimittaja ja maakuntavaltuutettu

Mielenterveys on ihmisoikeusasia

Mielenterveyden ongelmista kärsivä ihminen saattaa päästä hoitotakuun avulla sisään hoitojärjestelmään, kun hänelle annetaan yksi lyhyt vastaanottoaika alle kuudessa kuukaudessa. Tämä ei kuitenkaan tarkoi-

ta sitä, että häntä hoidettaisiin. Hoitosuunnitelma puuttuu noin puoleltam ielenterveyspotilaista. Hoitotakuu ei ole pys-tynyt turvaamaan oikea-aikaista ja riittävää hoitoa mielenter-veyspotilaille. Pelkkä perusterveydenhuollosta saatu lääkitys ei auta, jos kuntoutusta ei tarjota.

Mielenterveyden puolelle tarvitaan oma erillinen hoitota-kuu, jossa ongelmasta kärsivät ihmiset pääsevät vastaanotolle kuukauden sisään.

Vakavista mielenterveyshäiriöistä kärsivien läheisistä jo-pa neljänneskuormittuu psyykkisesti niin paljon, että hei-dän oma hyvinvointinsavaarantuu. Mielenterveyspotilaiden omaisista yli kolmasosa sairastaamasennusta. Luku on noin kolminkertainen valtaväestöön verrattuna. Kunihminen pääsee vastaanotolle, on varmistettava, että hänen läheisen-sä saavatriittävän tiedon ja avun, jotta tämä tuhoisa kehitys saadaan pysähtymään.

Reilu kolmannes työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mie-lenterveyden ongelmista.Yhä suurempi joukko näistä on alle 35-vuotiaita. Tutkimukset osoittavat, että työkyvyttömyys-eläkkeelle joutuvat epätodennäköisimmin työntekijät, jot-ka pystyvät vaikuttamaan työpäivänsä pituuteen ja työvuo-roihinsa. Ruotsissa eläköidytään huomattavasti myöhemmin kuin Suomessa - siellä työviikko on lyhyempi ja aikaa per-heelle enemmän. Tällöin työuupumuksenvaara on pienem-pi. Tarvitaan siis työaikapankkeja, koulutustilejä ja lyhyem-piä työpäiviä.

Mielenterveyspotilaiden muut sairaudet laitetaan liian helposti mielenterveysongelmien piikkiin. Jopa neljännes mielenterveyspotilaista jää ilman lääkärin hoitoa fyysisissä sairaustapauksissa. Vielä suuremman osan kohdalla lääkärit

eivät ota mielenterveyspotilaita vakavasti ja tutki niitä riittä-västi. Tarvitsemme arvojen ja asenteiden muuttamista myön-teiseksi mielenterveyspotilaiden aseman parantamiselle. Ny-kyisellään valtio pitkittää mielenterveysongelmien noidanke-hää ja tuhlaa varojaan riittämättömällä hoidolla.

Mielenterveyttä haittaa myös jatkuva epävarmuus ja ta-loudellinen ahdinko. Lapsiperheiden köyhyys on kolmin-kertaistunut 15 vuodessa. Tarvitaan enemmän tukipalveluja perheiden kodin arkeen ja köyhyysloukkujen kumoamista. Esimerkiksi toimeentulotuesta ei pitäisi saada vähentää lap-silisiä. Lisäkeinona toimii sosiaalinen luototus. Helsinki on säästänyt kunnallisilla mikrolainoilla 2 miljoonan euron vuo-sitahdilla. Tämä syystä, että velkakierteessä olevat eivät ole enää vetäytyneet pois töistä - koska kunta on tarjonnut lai-nan ja täten ulosottajan oikeus kolmanneksen välistävetoon palkasta ei ole astunut voimaan.

Joka viides parikymppinen on saanut hoitoa mielenterve-ysongelmiinsa. Kymmeneltätuhannelta puuttuu peruskou-lun jälkeinen tutkinto. Näistä 40 prosentilla on mielenter-veysongelmia. Vanhempien köyhyys altistaa lapset pahoin-voinnille. Ero näkyy jo syntymäpainoja verrattaessa. Myö-hemmät ongelmat kuten lasten huostaanotot, mielenterve-ysongelmat, rikollisuus, kouluttamattomuus ja toimeentu-lo-ongelmat kärjistyvät vanhempien toimeentulo-ongelmien lisääntyessä. Myös tyttöjen teiniraskaudet ja sukupuolitar-tunnat yleistyvät tutkimusten mukaan vanhempien toimeen-tulo-ongelmien myötä. Koulutus ja erityisesti äitien korke-ampi koulutus suojaa lapsia pahoinvoinnilta. Jokaiselle suo-malaiselle pitääturvata toisen asteen tutkinto.

Tämä on ihmisoikeusasia. Terveyden- ja hyvinvoinnin lai-toksen viime keväänä julkistamasta tutkimuksesta käy ilmi, että naispuoliset mielenterveyspotilaat kuolevat keskimäärin kymmenen vuotta aiemmin kuin valtaväestö ja miehet jopa kaksikymmentä vuotta aiemmin kuin psyykkisestiterveet. Esittämilläni keinoilla muutos on mahdollinen.

10 Pirkanmaa

Osattomuutta tuottavat kokemukset

Ammattiyhdistysliikkeen tehtävänä on puolus-taa ja kehittää työntekijöiden oikeuksia. Sillä on laajempikin yhteiskunnallinen tehtävänsä puolustaa ihmisiä silloin kun he jäävät työttö-miksi, silloin kun ihminen ei enää ole markki-

natalouden vaatimusten mukaisesti tehokas, iskukykyinen ja tuottava. Pelkistäen sanottuna ay-liikkeen yhteiskunnallista painoarvoa on käytettävä laajasti oikeudenmukaisemman hy-vinvointi -Suomen uudelleen rakentamiseen. Tätä tehtävää on painotettava juuri nyt kun eletään aikaisempaa pahoin-voivammassa Suomessa ja tiedot lisääntyvästä köyhyydestä ovat jokapäiväisiä. Yllätyksenä köyhyyden raju lisääntymi-nen ei ole voinut tulla kenellekään; eriarvoistava politiikka tuottaa eriarvoisuutta ja köyhyyttä.

On hyvä palauttaa mieleen muutaman vuoden takainen Anna Metterin perusteellinen seurantatutkimus Hyvinvoin-tivaltion lupaukset ja kohtuuttomat tapaukset. Siinä selvitet-tiin keitä ovat kansalaiset, jotka jäävät heikoimpaan asemaan ja minkälaisia ovat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden kokemat kohtuuttomat tilanteet, osattomuutta tuottavien polkujen alut.

Yksi niistä on se, että tavallisen kansalaisen on vaikeaa saa-da selville mihin etuihin ja tukiin hän on lain mukaan oikeu-tettu. Pykäläviidakossa voi eksyä ammattilainenkin. Toiseksi tuki voi olla riittämätöntä. Esim. pitkäaikainen sairastami-nen voi ajaa kohtuuttomaan tilanteeseen normaalituloisen-kin ihmisen.

1990-luvulla alkaneella säästöpolitiikalla sosiaaliturvaa on jatkuvasti heikennetty niin, että viimesijaisen toimeentulo-turvan rooli on korostunut. Jopa leipäjonot ovat jääneet osak-si sitä. Sosiaaliturva on muotoutunut tilkkutäkkimäisesti ja siihen on syntynyt myös sellaisia aukkoja, joita lainsäätäjä ei ole tarkoittanut.

Tutkimuksen mukaan eniten saamatta jääneitä etuuksia olivat kuntoutumistuki ja työkyvyttömyyseläke, kuntou-tustutkimus ja -suunnitelma, vammais- ja hoitotuki, sai-rasvakuutuspäiväraha, vaikeavammaisten palvelut, sekä toi-meentulotuki. Useimmin kohtuuttomaan tilanteeseen jou-tuivat eläkeläiset. Toiseksi suurin ryhmä olivat koululaiset ja opiskelijat.

Kohtuuttomuuden kokemukset liittyvät saamatta jäänei-den etuuksien ja palvelujen ohella myös viranomaisten asen-teisiin ja toimintatapaan. Jos missään ei selvitetä asiakkaan kokonaistilannetta, tulee hänestä järjestelmän kiertolainen, josta ei kukaan ota vastuuta. Kun asiakkaalla on jokin mie-lenterveyden ongelma, tai hän on vammainen tai vain hyvin iäkäs, jää hän avun tarpeessaan yksin - etenkin jos hänellä ei ole omaisia, jotka voisivat ajaa hänen asiaansa.

Merkittävin syy kohtuuttomien tilanteiden taustalla on vääränlainen säästäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Voimavarojen leikkaaminen vaikuttaa suoraan ihmisten saa-man palvelun heikkenemiseen, ongelmien kärjistymiseen ja kertautumiseen. Olisi huomattavasti edullisempaa, ja tietys-ti inhimillisempää, satsata ennaltaehkäisevään työhön kuin syntyneiden ongelmien korjailuun.

Tutkimuksessaan Metteri esitti myös uudistuksia lähtö-kohtana se, että ihmiset voisivat saada osallisuuden koke-muksia, osallistua hyvinvointityöhön täysivaltaisina kan-salaisina ammatillisten asiantuntijoiden rinnalla. Tämä va-pauttaisi lujilla olevien, parhaansa tekevien ammattilaisten voimavaroja ja auttaisi jakamaan vastuuta hyvinvointia li-säävällä tavalla.

Tärkeää olisi, että etuuksia ja palveluita koskevien ratkai-sujen perustelut selvitettäisiin asiakkaille ymmärrettävästi. Näin heille osoitettaisiin välittävää asennetta ja arvostusta niissäkin tilanteissa, joissa ei ole mahdollisuutta antaa tar-vittavaa apua. Ihmisten kokemuksia ei koskaan saisi mitä-töidä, eikä heitä saisi kohdella ”kulueränä”. Sosiaalityötä tu-lisi kehittää suuntaan, joka voimaannuttaisi sekä asiakasta että työntekijää sen sijaan, että ne kuormittavat kumpaakin. Tarvittaisiin riittävä määrä palvelupisteitä, joissa avunhaki-ja voisi hakea tilanteeseensa kokonaisnäkemystä ja ohjausta. Sosiaaliasiamiesten resursseja tulisi lisätä niin, että he voisivat paremmin selviytyä tehtävistään.

Metterin pitkän aikavälin seurantatutkimuksen jälkeen on ilmestynyt useita muita tutkimuksia ja niiden tulokset kertovat karua kieltään siitä, että osattomuuden kokemuk-set eivät ole vähentyneet vaan lisääntyneet. Tämä kehitys pi-tää saada kääntymään eduskuntavaaleissa ja ammattiyhdis-tysliikkeen tuella.

Tiedän omakohtaisesti, miten pitkäjänteistä työ-tä on tehtävä eduskunnassa ja ihmisten kanssa saadakseen aikaan vasemmiston tavoittelemia muutoksia.Tunnen politiikan ja politikoinnin eron.”

”

Ulla-Leena Alppi, Tampereitsenäinen, yhteistyökykyinen, luotettava

11Pirkanmaa

Lakialoite osa-aikatyön rajoittamisesta

”Olen pakosta osa-aikainen työnteki-jä. Se tarkoittaa minulle papereiden täyttämistä, tilinauhojen odottamista kolmelta eri työnantajalta. Sellaisena kuukautena, jolloin en tule ”tarvitta-

essa töihin” kutsutuksi, joudun hakemaan toimeentulotu-kea. Tuloni voivat ylittyä 5 euroa yli sallitun, jonka jälkeen en saa toimeentulotukea. Sitten en saa mistään rahaa. On-neksi minulla ei ole lapsia.” – Kertomus elävästä elämästä.

Monella osa-aikatyötä tekevällä työntekijällä on lapsia. Kurjuudesta saavat osansa myös lapset. Tätä näen työssäni palvelualoilla liikaa.

Haluan säätää lain, jolla isoissa yrityksissä osa-aikaisten työntekijöiden määrää rajoitetaan. Uutta hehtaarihallia avat-taessa yrityksessä saisi olla esimerkiksi 80 prosenttia koko-ai-kaisia ja 20 prosenttia osa-aikaisia. Tietyn työntekijämäärän jälkeen yritys joutuu noudattamaan osa-aikatyön rajoitusta, jos sellaisen pääsisin säätämään. Laki ei koskisi muutaman työntekijän yrityksiä.

Työnantajat selittävät osa-aikaisten palkkaamista viikon-loppuruuhkilla ja ”lisäkäsipari” -tarpeella. Opiskelijat täyt-tävät kaupoissa varmasti sen tarpeen ja ovat vapaaehtoisia. Ei näihin lisäkäsipareihin oikeasti vakituisia työntekijöitä tarvita.

Useissa jättimarketeissa työntekijät saavat tehdä lähes 37,5 tuntia viikossa. Työntekijöiden tuntisopimuksissa tuntimää-rä on kuitenkin usein vain 30 tuntia. Mitä hyötyä kauppi-aalle on palkata osa-aikaisia? Minäpä kerron.

Pienellä palkalla tukiviidakossa elävä työntekijä suos-tuu tulemaan heti töihin, kun tarvetta on. Toisen työnteki-jän sairastuessa kysytään tuletko töihin? Noh, pakko kai se on. Kun sitten on hiljaisempaa ja työnteko olisi normaalia, työnantajalla ei ole hiljaisen ajan riskiä. Tiputetaan työnte-kijöiden tunnit minimiin ja annetaan sitten lisää työtä, jos tarve vaatii.  Osa-aikaiset joustavat, kun pakko repiä elan-to jostakin.

Miksei lomauteta, jos on hiljaista? Siitä on työnantajal-le liikaa vaivaa, paperien täyttämistä, todistuksia työvoima-toimistoon ja kaikenmaailman kassoille. Ja sitä paitsi ei saa palkata työharjoittelijoita, kun tuotannollisin taloudellisin perustein on irtisanonut työntekijöitä viimeisen vuoden ai-kana. Eihän hyvässä maineessa paljon bonusta, plussaa tai vastaava jäsenetua tarjoava yritys, voi mainettaan pilata.  

Näiden yritysten maine pilaantuisi, jos saisin pitää mus-taa listaa netissä työnantajista, jotka eivät nykyisellään nou-data voimassa olevaa osa-aikatyön tarjoamispykälää. Miksei 1.6.2001 säädetty osa-aikapykälä riitä punalipun heiluttaja Koivuniemelle? Sitä ei noudateta!

Työntekijät eivät uskalla vaatia lain mukaisia lisätunteja itselleen. Kukapa meistä haluisi jatkuvasti oman työanta-jansa kanssa riidellä. Itsellenikin riittää, että välillä tappelen toisten työnantajien kanssa.

Ainakin kaikilta Pirkanmaan vasemmistoliiton kansan-edustajaehdokkaita uskoisin saavani nimen osa-aikatyön ra-joittamista koskevaan lakialoitteeseen. Vasemmistoliitto kun on oikeasti vasemmalla oleva työväenpuolue.

Niina KoivuniemiPalvelualojen ammattiliito PAM ry:n aluepäällikköräiskyvä, puolustava, rohkea

PIRKANMAAN PIKKUMUSTAA pukee yhdenvertaisuus. Säästy Koivuniemen herralta äänestämällä Koivuniemen akkaa Akaasta. Lakeja säätämään saatava ay-nainen, joka taistelee ahneutta vastaan kuin paholainen.”

” PIRKAN

12 Pirkanmaa

Arjen sankarit Ateneumissa

Van Gogh -museon kanssa toteutettu näyttely kerä-si Amsterdamissa liki 200.000 kävijää. Arjen san-karit esittelee Suomenkin kultakauden taiteessa tär-

keän naturalistisen suuntauksen monia puolia useiden tee-mojen kautta.

Näyttelyssä maalaukset nähdään kiinnostavalla tavalla rinnan aiemmin vähän tunnettujen valokuvien ja varhai-sen elokuvan kanssa. Näyttelyn kuraattori on kansainväli-sesti tunnettu naturalismin asiantuntija, professori Gabriel P. Weisberg.

 Arjen sankarit -näyttelyyn on lainattu teoksia yksityisko-koelmista ja yli kolmestakymmenestä museosta, mm. Scot-tish National Gallerystä, Musée d'Orsay'sta, Tate Britainista ja Moskovan Tretjakov-galleriasta. Mukana on useita Suo-men taiteen historian keskeisiä teoksia kuten Albert Edel-feltin Lapsen ruumissaatto, Akseli Gallen-Kallelan Poika ja varis ja Eero Järnefeltin Raatajat rahanalaiset (Kaski).

 Naturalismi oli yksi johtavista suuntauksista kuvataitees-sa, kirjallisuudessa ja teatterissa 1800-luvun lopun teollistu-vassa Euroopassa Teosten aiheet nousivat yhteiskunnallisen todellisuuden päivänpolttavista kysymyksistä. Työläiset, köy-hät, maanviljelijät ja kaupunkilainen keskiluokka nostettiin taiteen keskeisiksi aiheiksi. Suuntauksen tärkeä keskus oli Pariisi, missä myös moni ajan suomalaistaiteilijoista opiskeli.

 Naturalistisiin taideteoksiin sisällytettiin katsojille tarkoi-tettu sanoma, ja teosten tarkoitus oli opettaa ja viihdyttää, aivan kuten elokuvan myöhemmin. Suurikokoiset, valoku-vamaisen tarkasti toteutetut maalaukset olivatkin aikanaan suuren yleisön suosimaa taidetta. Niitä nähtiin näyttelyissä ja museoissa mutta myös julkisissa rakennuksissa. Teokset ovat täynnä yksityiskohtia, jotka avaavat niiden tarinaa pa-la palalta ja tukevat viestin ymmärtämistä. Teosten kautta menneen maailman elämä ja ihmiskohtalot tulevat lähelle myös nykypäivän katsojaa.

 Arjen sankareiden näyttelyarkkitehtuurista vastaa hol-lantilainen suunnittelijakaksikko Marcel Schmalgemeijer ja Mariëlle Tolenaar.

 Näyttelyä täydentää Sankareita ja uhreja, naturalismia suomalaisessa kirjallisuudessa esittelevä kokonaisuus, jonka on kuratoinut kirjallisuudentutkija Riikka Rossi.

Fernand Pelez (1843–1913) Ilveilijöitä ja katutaiteilijoita / Gycklare och gatukonstnärer / Grimaces et misères–Les Saltimbanques, 1888 öljy kankaalle / olja på duk / oil on canvas Petit Palais, Musée des Beaux-Arts de la Ville de Paris, Pariisi

Akseli Gallen-Kallela: Ensi opetus / Första undervisningen / First lesson, 1887–1889 Kuva/Bild/Photo: Valtion taidemuseo, Kuvataiteen keskus-arkisto / Statens konstmuseum, Centralarkivet för bildkonst / Finnish National Gallery, Central Art Archives / Hannu Aaltonen

13Pirkanmaa

Thomas Anshutz (1851–1912) Metallityöläisten lepohetki / Metallarbetarnas middagspaus / The Ironworkers' Noontime, 1880 öljy kankaalle / olja på duk / oil on canvas Fine Arts Museums of San Francisco

Fernand Pelez (1843–1913) Ilman suojaa / Utan skydd (Sans asile), 1883 öljy kankaalle / olja på duk / oil on canvasPetit Palais, Musée des Beaux-Arts de la Ville de Paris, Pariisi

14 Pirkanmaa

Tämä tosi tarina duunarista työntekijänä ja työpaikkojen tekijänä - TYÖN JA SEN... TEKIJÄN PUOLESTA

Pekka Järvinen (sd), oli yksi avaintekijöistä Avilon Kuitutehtaan uudelleenkäynnistämisprosessissa Valkeakoskella. Tehtaan sulkemisen jälkeen joulukuussa 2008 kahden vuoden ajan kuvia kumartelematta liikuntapaikkamestari (työantajana Valkeakosken kaupunki, ammattiliitto JHL) koputteli mm. ministeriöiden(useimmiten TEM ja alussa myös sisäministeriö) ovia ja vaati asioiden eteenpäin vientiä. Lopputuloksena kahden vuoden tehtaan sulkemisen jälkeen Avilon Oy käynnistyi joulukuussa 2010. Työpaikkoja tuli suoraan tehdasalueelle n. 250, ja koko Pirkanmaalle useampi sata kun huomioi teollisen työpaikan kerrannaisuuden muihin toimijoihin. Se, että tehdas käynnistyi uudelleen tuottaen täysin samaa tuotetta, on ainutlaatuinen tapaus Suomen surullisessa tehdassulkemismis-historiassa.

ingressi Pia Hänninenteksti Virpi Tiainen VS 31.12.2010valokuvaaja Henry Rantaniemi VS

Tammikuun 3. päivä on Elmon nimipäivä. El-mohan oli kirjailija Juhani Peltosen luoma ro-maaninhenkilö, joka voitti urheilussa kaiken, mihin ryhtyi. Elmo heitti keihästä yli 100 metriä; voitti 50 kilometrin hiihdon, vaikka

otti torkut kesken kisan; teki 100 metrin juoksussa maa-ilmanennätyksen, vaikka kaatui kesken matkan; ja voit-ti yksin jalkapallo-ottelun Elmo vastaan muu maailma.Samaa elmomaista otetta on ollut havaittavissa koskilaisten tavassa nostaa pari vuotta sitten konkurssiin kaatunut kuitu-tehdas ylös. Välillä on kaatuiltu ja ehkä vähän torkuttukin, mutta ylös on noustu, ja nyt voitto on varma: kuitutehdas on käynnissä.

Ikävien uutisten sumaKuitu Finland Oy jätti konkurssihakemuksen Tampe-reen käräjäoikeuteen 16. joulukuuta 2008. 330 ihmis-tä työllistänyt tehdas oli mennyt vararikkoon. Lähesty-vä joulu vietettiin monessa koskilaisperheessä synkissä tunnelmissa. Sadat koskilaiset sukupolvesta toiseen työl-listänyt Säteri oli lopullisen hautaamisensa partaalla.Valkeakosken kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka "Kottara" Järvinen(sd) ei aivan tarkalleen muista, missä oli, kun konkurssitieto tuli.

– Auvisen Markku soitti ja kertoi, että tehdas menee nu-rin. Olihan se aikamoinen tyrmäys. Kertaheitolla yli 300 työ-paikkaa, ja kun vähän aiemmin oli tullut muitakin huonoja uutisia. Järvinen viittaa UPM:n päätökseen lakkauttaa Ter-vasaaren sellutehdas Valkeakoskella.

Usko horjuiKoskilaiset eivät jääneet tuleen makaamaan, vaan käärivät hi-hat ja ryhtyivät etsimään ratkaisua Kuidun tilanteeseen. Päät-täjillä oli käsissään tyhjän tehtaan kemikaalivarastot: muun muassa tuhat tonnia äärimmäisen paloherkkää rikkihiiltä. Vas-tuunkantajia ei ilmoittautunut jonoksi asti, ja valtiovalta tuntuipakenevan puun taakse piiloon. – Tehtaan tilannetta lähdet-tiin aluksi tarkastelemaan vain ympäristökysymyksenä. Mie-tittiin miten vaaralliset kemikaalit saadaan siirretyksi pois ja ympäristö puhdistetuksi.

Työ- ja elinkeinoministeriössä (tem) ei aluksi uskottu, et-tä Kuidussa olisi vielä uudelle yritystoiminnalle edellytyksiä.Valkeakoskella asiaa ei kuitenkaan nähty aivan näin yksioikoi-sena. Koskissa kehitetty Kuidun tuote, palosuojakuitu, oli laa-dukasta ja sille löytyi ostajia. Vain tekijästä oli pula. Alkukan-keuden jälkeen temissäkin ymmärrettiin, että Kuidusta voisi olla vielä nousijaksi. Ministeriössä otettiin lusikka kauniiseen käteentosiasian edessä: Kuitu-ongelmaa ei saataisi ratkaistuksi tyh-

15Pirkanmaa

jentämällä kemikaalivarastot ja panemalla laudat ikkunoi-hin. Jäljelle jäisi ympäristöongelma, josta huolehtimaan ei löytyisi vapaaehtoisia.

– Me kaupungin edustajat ilmoitimme heti, että kau-punki ei ota kontolleen tehdasalueen maaperän puhdistusta.Sille laskulle olisi ollut vaikea löytää maksajaa.

Velho ilmestyiSittenkin Koskiin ilmestyi jostakin mies nimeltä Heik-ki Hassi, paperi- ja selluvelho, joka tuntee alan paremmin kuin omat taskunsa. Hassi ryhtyi hakemaan kumppaneita.Niitä oli aluksi pari. Oli pirkanmaalainen sijoittajaryhmä ja maailmalta saman alan fi rma, joka olisi varmaan saman tien lyönyt tehtaan kylmäksi, Järvinen arvioi.

Pirkanmaalaisten sijoittajien nimiä Järvinen ei kerro, väittää vain, ettei edes tiedä, ketä ryhmässä oli. Ensi yritel-mät kuivuivat kuitenkin kokoon, ja taas oltiin tabula rasan äärellä, kunnes kesällä 2009 Hassi toi tiedon, että Ruukki Group-niminen yritys olisi kiinnostunut kuidun uudelleen käynnistämisestä. Nämäkään neuvottelut eivät johtaneet toi-vottuun lopputulokseen. – Oli kuitenkin aika nopeasti näh-tävissä, että tämäkään toimija ei jostain syystä käy kaikille osapuolille. Järvinen tarkoittaa valtiota, mutta korostaa, ettei sitä suoraan sanottu.

Temillä oli tiettävästi ollut aiemmin pieleen menneitä hankkeita Ruukki Groupin kanssa. Taas oltiin tyhjän pääl-lä ja aikaa kului. – Kevättalvi oli hiljaista. Välillä tuli tunne, että ovatko tässä kaikki toimijat edes menossa samaan suun-taan. Kunnes taas järvisen puhelin soi ja langan päässä oli Heikki Hassi. – Hassilla oli jälleen uusi toimija. Myös Anssi Paasivirta työ- ja elinkeinoministeriöstä soitti ja kertoi, että mukaan on tulossa Rainer Häggblom ja hänen yrityksensä Vision Hunters. Olin hiihtämässä silloin Korkiksella. Se on ainoa kerta, kun olen puhunut puhelimessa 5 kilometrin matkan hiihtäen, Järvinen naurahtaa. Häggblom pani hös-seliksi, ja pian kaupunginhallitukselle esiteltiin yritys nimel-tä Neomarkka Oyj.

Nimi ei sanonut mitään. Googlasin sen ja kun katsoin hallituksen jäsenten listaa, tuli tuntuma, että nämä ihmiset herättävät luottamusta. Ajatuksena oli ollut, että homma pi-täisi saada pystyyn kotimaisin voimin. Se toisi uskottavuutta ja luotettavuutta. Loppu onkin suomalaista ja etenkin koski-laista teollisuushistoriaa. Neuvottelut etenivät vuoden 2010aikana niin, että alkusyksystä Neomarkasta(nykyisestä Neo Industrial Oyj:stä) ja sen uudesta yhtiöstä Avilon Oy:stä tu-li tehtaan isäntä. Loppuvuosi on pantu tehdasta käynnistys-kuntoon ja tammikuun alussa päästiin tositoimiin. Millä ta-valla juhlit tehtaan käynnistymistä? – Kävin hiihtolenkillä. Tehtaan käynnistyminen oli hieno hetki.

Valkeakosken kaupunginhallituksen pj ja sdp:n puoluehallituksen jäsen Pekka Järvinen seurasi aitiopaikalta kuitutehtaan nousua tuhkasta. Nyt Pekka itse on eduskuntavaaliehdokkaana.

16 Pirkanmaa

Miten pirkanmaalaisille saadaan töitä tulevaisuudessa?

Talouden laskusuhdanteet koettelevat teollisuus-paikkakuntia enemmän, kuin muita. Laaja elin-keinopohja luo puskurin kestää talouden epä-tasapainoa paremmin. Miten meillä täällä Pir-kanmaalla oikein kävi?

Kun myynti ja vienti pysähtyvät, tarkoittaa se monenkin kohdalla lomautuksia ja irtisanomisia. Eniten kärsinyt pir-kanmaalaiskaupunki on varmasti Valkeakoski, jossa suuria teollisuuskokonaisuuksia lopetettiin. Kaupungin työttömyys-prosentti alkoi pyöriä 15 tietämillä. Nyt pahin on takana ja olemme suurimmissa teollisuuskaupungeissa jo monta pro-senttia paremmissa lukemissa. Talous näyttää kohentuvan ko-vaa vauhtia, joten kaiken pitäisi olla kunnossa, mutta onko sittenkään?

Oma mielipiteeni on, että muuhun valtakuntaan verra-ten, Pirkanmaan perälauta vuotaa pahasti. Täältä on siirret-ty, tai suunnitellaan siirrettäväksi monia toimintoja ja kes-kuksia muualle Suomeen, pelkästään poliittisen tahtotilan ja päätöksenteon voimalla. Miksi emme pysty pitämään puoliamme?

Yksi syy on varmasti se, ettei Pirkanmaan kokoiselle maa-kunnalle saatu omaa ministeriä. Entä kansanedustajamme? Ovatko he uutterasti toimineet maakuntamme puolesta? Pel-kästään riviedustajana ei varmaankaan pysty paljoa vaikutta-maan, mutta melkein kaikki kansanedustajat ovat monissa vaikutusmahdollisuuksia lisäävissä valmistelevissa elimissä ja valiokunnissa.

 Kai Flink,Nokiaeduskuntavaaliehdokassuoraselkäinen, luotettava, ammattiyhdistysaktiivi

Puuttuuko meidän edustajiltamme auktoriteetti, mielipi-devaikuttajana arvostus ja luottamus, jolla voidaan vaikut-taa yli puoluerajojen. Pirkanmaa tarvitsee pikaisen ryhtiliik-keen ja nyt vaaleilla se on tehtävissä. Ovatko sinun ehdok-kaasi toimet olleet tarpeeksi pontevia, jotta jatkomandaatti on ansaittu?   

Väitän, että lopulta moni ei edes seuraa läpimenneen eh-dokkaansa tekemisiä ja aikaansaannoksia. Vaatisihan se toki oma-aloitteellisuutta ja hieman vaivaa, koska valtavirtame-dia ei juuri tylsistä poliittisista asioista ja päätöksistä kerro.

Tästä aiheutuu kuitenkin automaattisesti se, että vaihtu-vuutta ei edustajissa juuri synny. Karavaani kulkee, koirat haukkuvat ja taas seuraavat vaalit lähestyvät. Vaihtuvuus pe-rustuu pääsääntöisesti vain siihen, että joku luopuu paikas-taan, eikä asetu enää ehdokkaaksi.

Siksi on elintärkeää, että meiltä Pirkanmaalta löytyy val-takunnanpolitiikkaan osaajia, työelämän näkijöitä ja tekijöi-tä. Meidän on tehtävä oikeita ratkaisuja, jotta myös tuleville, ammattiinsa valmistuneille pystytään tarjoamaan pirkanmaa-laisia työpaikkoja.

Tampereen seutukunta pitää olla yksi tulevaisuuden met-ropoleista. Toimiva logistiikka pitää meidät yhtä kilpailuky-kyisinä, kuin satamakaupungit. Logistiikan toimivuus tulee olemaan yksi elinehto pärjäämisellemme kilpailussa. Näitä koskevia tulevaisuuden päätöksiä tehdään juuri nyt. Kuin-ka suurella sydämellä sinun ehdokkaasi on Pirkanmaata kehittämässä?

”” Suomalaisen teollisuuden kilpailukyky kuntoon. Tästä syntyvä vau-

raus hyödyttää koko yhteiskuntaa.Työelämän ymmärtäjä eduskuntaan.

17Pirkanmaa

Työ ja elinkeino ministeriö pääsi taannoin ot-sikoihin seksuaalisen häirinnän vuoksi. Mi-nisteriö, jonka pitäisi toimia esimerkkinä työelämästä kärsiikin epämiellyttävimmästä työhäirinnän muodosta. Seksuaalinen ahdis-

telu on aina tuomittavaa ja siihen on puututtava. Tämä opetetaan lähes poikkeuksetta myös kaikissa luot-

tamusmieskoulutuksissakin. Aiheellista olisi ehkä lisätä puuttumiskoulutusta myös esimiehille.

Ei ole kuitenkaan aina helppoa tunnistaa häirintä jos sitä ei suoraan sanota, tai jos työpaikan ilmapiiri ei ole keskus-televa ja kannustava. Seksuaalinen häirintä ei ole ainoas-taan naisiin kohdistuvaa seksististä huumoria ja lääppimis-tä vaan se saattaa kohdistua myös miehiin. Erityisesti nais-valtaisilla aloilla, kuten sosiaali-ja terveysalalla miehet jou-

Minna Minkkinen,Tampereaikaansaava, sitoutunut, iloinen

tuvat usein epämiellyttävän ihailun, vihjailun tai jopa fyy-sisen koskettelun kohteeksi. Kuten TEM:n johtokin ker-too, seksuaaliseen häirintään on asetettava nollatoleranssi.

Avoin työyhteisö pystyy keskustelemaan jokaisen aja-tuksista seksuaalisesta häirinnästä ja rajoista joita asettaa itselleen. Koko työyhteisön päätös laittaa seksistiset jutut ja seksuaalinen häirintä kuriin on jo askel kohti tasa-arvoista työpaikkaa. Mikään ei muutu, jos asiosta ei uskalleta ää-neen puhua.Toista voi häiritä poikakalenteri pukukopissa, kun toisen raja menee seksivitseissä.

Avoimesti puhumalla, yhdessä asetettujen rangaistuk-sen toteuttamisella ja koko työhyvintointia parantamalla saadaan myös seksuaalinen häirintä kuriin. Sillä jokaisella on oikeus olla työpaikalla, jossa kokee olevansa turvassa henkisesti ja fyysisesti.

Häirintään puututtava AINA

Maailmanmeno muuttuu vain muuttamalla ja olen valmis työhön kanssasi.Nostetaan hanskat tiskistä, kääritään hihat ja ruvetaan hommiin paremmantulevaisuuden puolesta.”

”

18 Pirkanmaa

19Pirkanmaa

Mui

sta

ääne

stää

työn

ja s

en te

kijä

n –

itses

i – p

uole

sta!

20 Pirkanmaa

Pitääkö AY -liikkeen ote?

Suomalaisella ammattiyhdistysliikkeellä on tärkeä tehtävänsä linjata suomalaisen yhteiskunnan ja pal-kansaajien tulevaisuutta. Ajat ovat haasteelliset ja asioita on paljon. Palkkaneuvottelut ovat perintei-sesti näistä kärkiteemana. Tällä hetkellä yksi tär-

keimmistä teemoista on myös harmaan talouden torjun-ta ja siinä erityisesti pimeän ulkomaisen halpatyövoiman hyväksikäyttö.

Ei ole oikein, että pitkään moitteettomasti työtä tehneitä ammattilaisia passitetaan kortistoon tai lomautetaan, kos-ka tilalle palkataan keikkatyöläisiä Virosta tai Puolasta te-kemään hommat 3 euroa/tunti, kellon ympäri ilman min-käänlaisia työehtosopimuksia. Tähän on puututtava entistä hanakammin. Se on suomalaisen yhteiskunnan, palkansaa-jan ja rehellisen yrittäjän etu. Harmaan talouden takia me-netämme miljardien verotulot.

Yleinen poliittinen ilmapiiri on keskittynyt "tukista-maan" pakolaisia, turvapaikanhakijoita ja kerjäläisiä, joista sinällään on hyvä puhua, mutta kun heidän yhteenlaskettu osuus maahanmuutosta on reilut 10 %, niin miksi näistä on nyt tullut se suurin ulkomaalaisongelma Suomessa? Ja vielä samaan aikaan todetaan, että työperäinen maahanmuutto on erittäin tervetullutta. Minusta tätä pitäisi kyseenalaistaa, koska meillä on lähes 270 000 työtöntä, joista 40 000 on nuorisotyöttömiä ja vaarassa syrjäytyä. Tarveharkinta tuli-si edelleen säilyttää, jolloin työperäistä maahanmuuttopo-litiikkaa linjataan sen mukaan, onko tarvetta ja todellista työvoimapulaa ko alalla.

Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan ikärakenteen muutoksen vuoksi varmasti tulevaisuudessakin, mutta sii-nä on "Let`s go" -meininki vasta sitten, kun työtä teh-dään säännöillä ja työehtosopimuksilla, joilla lain mukaan Suomessa kuuluukin. Tässä lienee haastetta kylliksi myös ammattiyhdistysliikkeelle.

Marko Asell-ote pitää-

21Pirkanmaa

Sanelupolitiikkaa vai sopimista?

Silmiini osui maaliskuun alun nettilehdestä artik-keli Amerikasta jossa kerrottiin että Ohion osa-valtio on kieltämässä lakko-oikeuden. Jos ja kun laki menee lävitse, ay-liikkeelle jäisi vielä oikeus neuvotella palkoista, työajoista ja työturvallisuu-

desta. Lakot julkisella sektorilla kiellettäisiin kokonaan ja laittomista ulosmarsseista voitaisiin rangaista sakoilla ja van-keudella. Amerikassa työntekijöiden järjestäytymisaste ei yllä lähellekään Suomalaista tasoa. Eikä ay-liike ole yhtä vahva kuin meillä mutta silti tämä on tietynlainen signaali jota ei voi ohittaa pelkällä olankohauksella.

Tietynlaisia viitteitä ay-liikkeen vallan romuttamises-ta on näkyvissä meilläkin. Keskitetyn tulopolitiikan kausi päättyi työnantajien tahdosta vuonna 2007. Hallituksen ei enää tarvitse huomioida ay-liikettä samalla tavoin kuin vanhassa tupo-maailmassa. Yhteistä ymmärrystä työmark-kinapolitiikasta, talouspolitiikasta ja veropolitiikasta ei enää haeta tupo-neuvotteluiden kautta. Vaikka työmarkkinaosa-puolia kuullaan edelleenkin niin enää ei ole entisenlaista kytköstä työmarkkinaratkaisuun.

Olin Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tilaisuudessa joka oli tarkoitettu kansanedustajaehdokkaille. Tilaisuu-dessa meille jaettiin tuhti tietopaketti EK:n näkemyksis-tä. Yhden esitteen toimenpidesuositusten listaan kuuluu työrauhajärjestelmän uudistaminen siten että laittomien lakkojen hyvityssakkoja korotetaan tai niiden enimmäis-määrän poistetaan. Samanaikaisesti EK:n mielestä tulisi työehdoista ja palkkauksesta sekä palkitsemisen kannus-

tavuudesta ja oikeudenmukaisuudesta yhä enemmän sopia paikallisella tasolla.

Edellä mainitussa yhtälössä on jotain joka ei tällä hetkellä toimi. Paikallisella tasolla neuvotteluja käydään useimmiten sopimuskauden aikana. Kun paikallisella taholla halutaan vauhdittaa neuvotteluja on lähestulkoon aina kysymys lait-tomasta työtaistelutoimenpiteestä. Tilastokeskuksen mu-kaan vuonna 2009 ja monena muunakin vuotena, suurin osa lakoista oli laittomia.

Työnantajat korostavat paikallisen sopimisen tärkeyttä työntekijäpuolta useammin. Luottamusmiesten viesti on että paikallinen sopiminen on enemmän sanelua kuin oikeaa sopimista. Peräänkuulutankin tasavertaista mahdollisuutta aitoon neuvotteluun ja siksi mielestäni paikalliseen neuvot-telukulttuuriin tulisi molempien osapuolien kouluttautua.

Paikallisten neuvotteluiden perimmäinen tavoite on tuot-tavuuden kasvu joka edesauttaa sekä työntekijää että työn-antajaa. Paikallinen sopiminen ei tule toiminaan ilman mo-lemminpuolista tarvetta ja tavoitetta. Mielestäni hyvään so-pimuskulttuurin kuuluu molemminpuolinen kunnioitus ja tasa-arvo.

Niin kauan kun paikallinen sopiminen nähdään pelkkä-nä saneluna – ei aitona sopimisena, tulee olemaan laittomia lakkoja joilla työntekijäpuoli pyrkii tuomaan omaa näke-mystään esille. Siksi toivonkin että pärstäkerroin palkitse-misesta ja sanelupolitiikasta siirrytään rakentavaan neuvot-telukulttuuriin, jolla päästään molempia osapuolia tyydyt-tävään ratkaisuun.

Nina HeikkiläSDP:n eduskuntavaaliehdokas

ja työskentelee JHL Pirkanmaanaluetoimiston aluepäällikkönä

22 Pirkanmaa

Matka Lapin maahanJari Heikkilä

Saamelaiskammi , jossa nautimme perinteistä saamelaista ruo-kaa . Kammi on maan sisälle kaivett u katett u kuoppa . Siel-lä Saamelainen poroisäntä kert oi kuinka hänen sukunsa ai-koinaan myi poronlihaa kullankaivajille ja sai siitä maksuk-si kultaa . Kultaa oli kuulemma niin paljon , ett ä ei vieläkään tarvitse kerjuulle lähteä. Poroja on noin 3000 tai suunnilleen kai niin monta .

Moot torikelkalla kuljett aessa tälläisiäkin maisemia näkee . Tämä on Kuolavaaran päältä. Tänne tultiin Reidar Särestövaaran ateljeemuseon kautt a . Nautitaan tietenkin myös korkeasta kultt uurista .

23Pirkanmaa

Hiihtolomaviikolla matkattiin Lappiin Leville. Laitettiin auto junaan ja mentiin Kolariin. Junamatka meni hyvin, oltiin myöhässä vain pari tuntia. Levillä meillä oli vuokralla mökki Immeljärven rannan tuntumassa, siis vähän

sivussa Levin keskustasta, mutta kuitenkin kävelymatkan päässä. Leviä sanotaan piletyspaikaksi, no onhan se sitäkin.

Mutta me keskityttiin moottorikelkkailuun. Levillä on hyvin hoidetut kelkka ja hiihtoreitit. Vuokrakelkalla tuli ajeltua jokunen sata kilonmetriä. Moottorikelkalla kulkies-sa ehtii näkemään maisemia paljon enemmän kuin esimer-kiksi hiihtäen. Nuorempana tosin ehti hiihtäenkin päivässä käymään aika pitkällä mutta nyt ei enää vauhti ole samaa.

Hiihto ja lumikenkäily jäi tällä kertaa vähemmälle. Nau-timme kuitenkin Lapin luonnosta sekä Saamelaiskulttuuris-ta. Takaisin tultiin ajamalla. Aikaa menee noin kellonympä-rys ja vähän päälle. Nopeusrajoitusten kanssa pitää olla tark-kana. Ensivuonna taas Lapin maahan

Kuva on Levin keskustasta . Vasemmalla IHKU, joka on yksi piletyspaikoista,  jossa myös poikett iin . Minä lähdin nukkumaan jo hyvissä ajoin , kun huomasin olevani ravintolan vanhin . Levin keskusta on hyvin keski eurooppalaisten laskett elurinteiden keskustojen tyylinen . Paljon pieniä kauppoja, muot itavaraa ja korkeat hinnat. Mutt a ei ole pakko käydä ostoksilla eikä pilett ämässä, kai .

Kaunis aurinkoinen päivä Levitunturin huipulla . Tosin kävi kova tuuli . Mut-ta olen kuullut, ett ä huipulla tuule aina kovaa . Tot esin jälleen tämän väitt een pi-tävän paikkansa .

Kuolavaaran kodassa käytiin . Lunta oli riit-tämiin . Juuri ja juuri saatiin kodan ovi auki . Tehtiin tulet ja paistett iin makkaraa .

24 Pirkanmaa

Näin vaalien alla duunarikin on taas hetken arvossaan puolueiden tavoitellessa mahdol-lisimmansuurta äänisaalista huhtikuun vaa-leissa. Moni puolue on julistautunutkin ”työ-väenpuolueeksi”. Pelkkä julistautuminen ei

kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan myös tekoja ja selkeää nä-kemystä siitä, mitentyöntekijöiden asemaa parannetaan. Se noilta uusilta ”työväenpuolueilta” puuttuu. Meidän tavallisten palkkatyöllä elävien tuleekin olla tarkkana, ettemme lankea mainosmiesten lanseeraamiin onttoihin lausahduksiin. Pelk-kään sanahelinään ei tule tyytyä, vaan kannattaa tutkia kuka oikeasti on duunarin asialla.

Viimeksi Perussuomalaiset ilmoittautui työväenpuolueek-si. Lueskeltuani heidän vaaliohjelmaansa tuolle julistautumi-selle en löytänyt mitään perusteita. Heidän ohjelmassaan ei kerrottu mitään työelämän arkipäivän ongelmista, pätkä- ja vuokratyöstä, työssä jaksamisesta, duunarin toimeentulosta tai työsuhdeturvasta. Heillä ei siis ole noista asioista mitään mielipidettä ainakaan virallisessa vaaliohjelmassa. Tai sitten niitä ei uskalleta sanoa ääneen. Sen sijaan jotkut Perussuoma-laisten ehdokkaista ovat kyllä työelämän asioistakin lausuneet mielipiteitään, joita ei parhaalla tahdollakaan voi pitää työn-tekijöiden etujen mukaisina. On esitetty mm. yli 60-vuotiai-den työehtojen polkemista alle työehtosopimusten määräys-ten, ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestonlyhentämistä, työnantajamaksujen ja yritysveron pienentämistä ja vaadittu kulutusverojen lisäämistä.

Siis lisää maksettavaa meille tavallisille pieni- ja keskituloi-sille ihmisille. Tuollaisten vaatimusten valossa Perussuomalai-

Kuka duunarin asialla?

set ovat lähinnä hyväosaisten asialla oleva työnantajapuolue.Toinen uusi ”työväenpuolue” Kokoomus ei myöskään

ohjelmassaan tarjoa tavalliselle palkansaajalle ympäripyö-reän kauniilta kuulostavan sanahelinän lisäksi keppiä kum-mempaa kannustusta. Kokoomus haluaa siirtää verotuksen painopistettä kulutusverojen suuntaan, siis kohti tasaveroa. Heidän verotavoitteensa suosivat hyvätuloisia ja lyövät kor-ville köyhiä. Työelämään he tavoittelevat rakenteellisia uu-distuksia, lisää joustoa ja pitempiä työuria eläkeikää nosta-malla. Kauniisti he puhuvat työssä jaksamisen tärkeydestä ja työn mielekkyyden lisäämisestä, mutta mitään konkreettista Kokoomuksella ei ole esittää.

Vertailtaessa noiden kahden ”työväenpuolueen” ohjelmia Vasemmistoliiton ohjelmaan, on ero kuin yöllä ja päivällä. Vasemmistoliitolla on selkokieliset ja konkreettiset tavoitteet työllisyyteen ja työelämään liittyvissä asioissa ja ne ovat var-sin yhteneväiset SAK:n tavoitteiden kanssa, kuten oikealla työväenpuolueella tuleekin olla.

Noiden uusien ”työväenpuolueiden” vaikeneminen ja todellisten tavoitteiden peittely sanahelinään on näkynyt konkreettisesti myös eduskunnassa. Työelämää tai työnte-kijöiden ja työttömien arkeaparantavia ehdotuksia ei noilta puolueilta ole juurikaan tullut. Sen sijaan huolta on kannet-tu työnantajien ja rahamiesten eduista.

Työttömien ja työntekijöiden asioista huolta on kantanut vain vasemmisto, myös vaalien välillä. Nyt on jo-kaisen duunarin syytä käydä äänestämässä todellista työvä-enpuoluetta. Vain siten suomalaisen työttömän ja työnteki-jän arkielämä helpottuu.

Harri Asikainen, Valkeakoskiahkera, asiallinen Asikainen

Myös tavallisen meikäläisen työmiehen ja työttö-män ääni kuuluville. Työtä ja toimeentuloa kai-kille, köyhien vihdoin saatava osansa maamme hyvinvoinnista.Jo riittää hyväosaisten paapominen!”

”

25Pirkanmaa

Opin Ovi Pirkanmaa Opin Ovi, Etelä- Pirkanmaa Oma Ovi

Koulutuksen taikaa!

Aikuiskoulutuksen neuvontapiste

Perinteinen aikuiskoulutuksen neuvontapiste pystyte-tään keskiviikkona 9.3.2011 Koskikeskuksen keskusau-kiolle. Neuvontapiste palvelee klo 10-17.

Paikalla on muun muassa pirkanmaalaisia oppilaitok-sia, TE-toimisto, oppisopimuskeskus ja Pirkanmaan

”Jokainen aikuinen saa tarvitsemansa ohjauksen riippumatta siitä kuka sen antaa”

Menossa mukana klo 11 - 15 jonglööritaikuri Jani Suihkonen!

26 Pirkanmaa

Punainen viiva – NYT! 

Seuraavat eduskuntavaalit ovat jo lähes ovella. Ne ovat yllättävän lähellä. Huomisen vaalit? Toivon vaalit? Muutoksen vaalit?

 Huomisen vaalit on tehtävä sovittamalla yh-teen pitkänajan tavoitteet mahdollisimman yk-

situumaisesti. On annettava poliittinen tuki niille, jotka edistävät Sinun tavoitteitasi ja Sinun käsityksiäsi oikeu-denmukaisesta yhteiskunnasta.

 Toivon vaalit? Ihminen tarvitsee toiveita ja unelmia. Silloin on jotain, joka voidaan tehdä todeksi. Mutta hurs-kaat toiveet eivät nyt yksin riitä. Tavoitteiden taakse tar-vitaan pikaisesti tekoja. Olkoon toive siis myös se, että

Kai Lindroospaperityöntekijä,kansanedustajaehdokas SDP Pirkanmaa

toimeen tartutaan.  Muutoksen vaalit? Todella. Toiveista on siirryttävä tekoi-

hin, jotka johtavat muutoksiin. Emme saa olla tyytyväisiä siihen vaiheeseen, että on otettu esiin muutosta tarvitsevia olosuhteita ja puhuttu kauniisti tavoitteista. Arvottomat lu-paukset ja menneisyyden tekemättömät työt lisäävät vauh-tia alamäkeen.

 Nyt eläkkeelle jäävä kansanedustaja Jacob Söderman sa-noo lehtihaastattelussa: ”Eduskunta on kuin avaruusalus, jonka matkustajat ovat erkaantuneet kauas tavallisen kan-san todellisuudesta.” Ajatus on naseva ja älykkäänä miehe-nä Söderman tajuaa sen, että hän puhuu myös itsestään. Hämmästyttävän vaikeaa tuntuu edustajilla olevan säilyttää kosketus kadunmiehen ajatusmaailmaan ja jopa omiin aikai-sempiin ihanteisiinsa. Eduskunta ei toki saisi olla norsunluu-torni, josta katsellaan rahvaan pieniä puuhia.

 Näinä aikoina ovat politiikan tekijät jalkautumassa teke-mään työtä, vaalityötä äänestäjien keskuudessa – kuka mil-läkin eväillä. Ainakin hallituksen ja hallituspuolueiden eväät tuntuvat aika heppoisilta. Maan hallitus on ikään kuin kaa-pinut isoimmat ja vaikeimmat asiat ”ison mahansa alle” pii-loon. Sieltä ne aiotaan luovuttaa vasta seuraavalle hallituk-selle huomenlahjaksi. Tällä tempulla on yritetty päästä rat-kaisemasta ja jopa puhumasta vaalien alla näistä suurista on-gelmista. Ongelmista, joita ovat työllisyys- ja talouspolitiik-ka, säästökuurit ja – leikkaukset, verotuksen painopisteet ja ostovoiman tasa-arvoinen kehitys. Samoin koko työelämän uudistaminen, työssä jaksaminen ja viihtyminen.

 Viime vuosina lähes kaikki suuret ratkaisut ovat hyvi-telleet varakkaita, ennestään hyvinvoivia ihmisiä ja jo pö-näköitynyttä yritysmaailmaa. Tavallinen kansa, eläkeläiset, yksinhuoltajat ja muut yksinelävät ovat jääneet ilman heille myönteisiä päätöksiä. Nouseva hintataso ja taksakorotukset sekä ostovoiman väheneminen ovat syitä: PUNAINEN VII-VA – huhtikuussa.

Työpaikoilta kuuluva tyytymättömyys kuuluu asioista päättävien korviin nyt entistä heikommin. Kuulo paranee vain jämerän punaisen viivan kautta. 

26

27Pirkanmaa

Suomalaisessa yhteiskunnassa on työllä ollut aina tärkeä rooli. Työelämä on saamassa yhä kovempia piirteitä: ei haluttaisi maksaa kunnollista palkkaa, vaan pyritään keinolla millä hyvänsä pätkimään ja paloittelemaan työtä.

Tämä kehitys on saanut lisävoimaa, kun kovat markkinat ovat kääntäneet rahaa haistavan nenänsä kohti yhteiskunnan jäsenilleen tuottamia palveluja.

Suuret monikansalliset yhtiöt, jotka nyt rymistävät pal-velutuotantokentälle, eivät halua työllistää ammattitaitoi-sia työntekijöitä kokopäiväiseen työsuhteeseen. Tarjoamalla vain osa-aikaista ja pätkätyötä ne säästävät mm. henkilös-tön lomakustannuksissa. Ihmisen on joko otettava vastaan kaksi pätkätyötä tai käännyttävä toimeentulotuen hakijaksi.

Niiden perheiden määrä, joissa huoltaja käy työssä ja siitä huolimatta on toimeentulotukiasiakas, on jatkuvasti nouse-massa. Tämä on puhdasta taloudellista tukea veronmaksaji-en kukkarosta kasvottomien osakkeenomistajien pohjatto-maan taskuun.

Myös pienet paikalliset yrittäjät halutaan jyrätä ulos markkinoilta. Tarjouksia tehdään niin matalalla hinnalla, että pienyrittäjä on kummissaan. Kasvottoman suuryrityk-sen saatua riittävän monopoliaseman markkinoilla voidaan-kin sitten hintoja korottaa mielin määrin.

Parhaillaan käymme kiivasta keskustelua eläkeiän nosta-misesta. Tehokkuusvaatimuksilla on ajettu perustyötä teke-vät ihmiset jaksamisen äärirajoille. Niissäkin työpaikoissa, joissa henkilöstöön panostetaan, ei ole varaa enää ntahtia

kiristää. Lisäksi meillä on työpaikkoja, joissa henkilöstö on vain välttämätön paha. Tilanteessa, jossa ikä alkaa nvaikuttaa jokapäiväiseen jaksamiseen, työpaikan ilmapiirillä on merki-tystä, ei pakkomääräyksillä.

Nuoret on saatava kiinni elämään. Peruskoulun päättä-ville nuorille on löydettävä opiskelu- tai työpaikka. Paras ratkaisu mielestäni olisi oppivelvollisuuden jatkaminen 18 ikävuoteen saakka. Lukion tai ammatillisten opintojen al-kaminen ilman katkoksia peruskoulun jälkeen, on omiaan auttamaan työuran pidentämisessä. Ammatillisen koulutuk-sen ja yritysten yhteistyötä tulee lisätä. Yrittäjän kynnys ot-taa työharjoittelija madaltuu, kun on selkeät suunnitelmat, joiden mukaan oppilasta ohjataan. Nuorten työllistämiseen tulee kehittää kannustimia. Työllistämistuki, esimerkiksi en-simmäisen puolen vuoden ajalle, mikäli työsuhde jatkuu vä-hintään vuoden, voisi olla kannattava. Mallia pitää kehittää ja ottaa käyttöön mahdollisimman pian.

Heikoimmista on huolehdittava. Kuka tahansa meistä voi joutua kohtaamaan äkillisesti työttömyyden, sairauden tai-perhetilanteen muutoksen. Tulojen tai toimintakyvyn ro-mahtaminen on kohdalle osuessaan lamaannuttava paikka.

Hyvinvointivaltion on pystyttävä turvaamaan kansalai-selleen elämän edellytykset tällaisessa tilanteessa. Meidän on säilytettävä ja jopa parannettava tukiverkkoa, jonka varaan ihminen voi pudota. Kun perusturva on kunnossa, ihmisten on turvallista panostaa työ ja perhe-elämään.

Mennään reilusti kohti ihmisen arvoista huomista! Työtä, turvallisuutta ja oikeudenmukaisuutta.

Hanna Laine,eduskuntavaaliehdokas

Työtä ja elämää

28 Pirkanmaa

Suomi on tilastollisesti EU:n kylmin maa, tästä johtu-en kotitaloutemme ovat kärkisijoilla sähkönja muun lämmitysenergian käytössä. Suomalaisille ei ole yh-dentekevää, mitä sähkö Suomessa maksaa.

Totuus on, että sähkölasku on kasvanut huimasti viimeisen vuoden aikana, vaikka oma sähkönkulutuksemme on hiukan laskenutkin.

Mistä tämä hinnanmuutos johtuu? Viime heinäkuussa ar-vonlisävero nousi 1 prosenttiyksikön ja sähkönsiirto n. 6 %. Koko kakun koristaa porvarihallituksen ns. vihreä verouu-distus, joka kaksinkertaisti energiaveron sentistä kahteen per kilowattitunti ja nosti kertaheitolla sähkölaskua enemmän kuin mikään muu aikaisempi toimenpide. Lopputuloksena on sähkölasku noussut puolessa vuodessa huimat 20 %. Tä-mä jos mikä nostaa vihreyden laskun maksajan kasvoillekin. Samalla Suomi on noussut vihreällä verouudistuksella EU:n neljänneksi suurimmaksi energiaverottajaksi.

Otetaan esimerkki elävästä maailmasta. Oma sähköllä lämpiävä taloni syö sähköä vuodessa 16 000kWh. Kahden kuukauden sähkölaskussa oli verojen osuus vielä 2010

SÄHKÖLASKUN REALITEETTI!

Jussi-Pekka Ahoneneduskuntavaaliehdokaswww.jussiahonen.fi

n. 30 €. Verouudistuksen jälkeen veron määrä nousi kaksin-kertaiseksi, eli 60 euroon. Kokonaisuudessaan energiaverotus nousi minulla vuodessa melkein 200 €. Hauskinta asiassa on, että samalla hyvin tienaavan ihmisen (3000 €/kk) verorasitus aleni vuodessa n. 110 €. Tämä osoittaa sen, että porvarihal-lituksella on kova halu lisätä tasa-veroja, jotka kohdistuvat juuri pieni- ja keskituloisiin ihmisiin.

Asian paradoksi on, että energiaveron korotuksella paikat-tiin valtion talouteen tullut aukko, kun työnantajille kuulu-nut KELA-maksu poistettiin. Edellisten esimerkkien mukaan tuntuu, että minä tavallisena palkansaajana maksan työnan-tajille kuulunutta eläkemaksua – ja mikä pahinta, tunne on ivan oikea.

Näin se asia menee: kun sähköveroa on tullut 1 sentti ki-lowattitunnille lisää, on lisäys eli työnantajan KELA-maksu 8000 kWh:n vuosikulutuksesta 100 euroa. Eli jos Ylöjärvel-lä olisi n. 6500 kotitaloutta, joiden keskikulutus olisi 8000 kWh, maksavat ylöjärveläiset n. 650 000 euroa vuodessa työnantajan KELA-maksua. Tämä laittoi minut pohtimaan.

Kestämmekö vielä lisää vihreitä verouudistuksia?

29Pirkanmaa

Koko kevättalven ajan olemme saaneet lukea otsikoista, kuinka elämisen kustannukset ovat kasvussa. Sähkön hinta on noussut huimasti: hallitus kaksinkertaisti sähköveron vuoden-vaihteessa ja tästä seuraa esim. sähkölämmit-

teisessä omakotitalossa asuvalle perheelle 250 euron lisälas-ku vuodessa.

Kiinteistöliiton mukaan taloyhtiöiden vastikkeisiin tulee tänä keväänä tavallista kovempia korotuksia. Syynä tähänkin on energiaverouudistus. Kallistuneet sähkö- ja lämpökustan-nukset nostavat hoitovastikkeita viidestä seitsemään prosent-tia. Hintojen nousut näkyvät myös vuokrissa. On selvää, et-tä tämä asumiskustannusten nousu kirpaisee erityisesti pie-ni- ja keskituloisia. Energiaveroa korotettiin, jotta saataisiin katettua valtiovarainministeri Kataisen työnantajille lupaa-man kela-maksun poiston jättämä lovi valtiokassassa. Kär-jistäen voisi sanoa, että kansalaisten pussista kustannettiin alennukset työnantajille ilman näkyviä työllisyysvaikutuksia.

Tällä kaudella korotettiin myös arvonlisäveroa, joka tekee kauppareissun hinnan kalliimmaksi. Se myös nostaa infl aa-tiota ja haittaa monen pienen palveluyrityksen toimintaa.

Energiaveron ja arvonlisäveron nostot ovat malliesimerk-ki siirtymisestä kohti tasaveroa, jossa tuotteita ja palveluja verotetaan samalla prosentilla tulotasosta riippumatta. Ta-savero kohtelee tuloihin suhteutettuna kovemmin köyhää

Pia ViitanenKansanedustajaSDP:n varapuheenjohtaja

kuin rikasta. Niiden nostamisesta kärsivät eniten pieni- ja keskituloiset ja tämä ei ole reilua.

Suomi onkin siirtynyt viime aikoina lisää kohti tasavero-järjestelmää. Enää alle 10 prosenttia kerätyistä verotuloista tulee tuloja tasaavien verojen kautta. Tälle tasaverokehityk-selle pitää sanoa seis.

Verotukseen tarvitaan enemmän Robin Hood – henkeä: verot maksukyvyn mukaan. Ne, joilla on vähän enemmän, voivat kantaa vähän isomman taakan ja pienituloisimpien tilannetta pitää helpottaa. Pääomaveroa ja isoja varallisuuk-sia voidaan verottaa enemmän – ja näiden verojen progres-siota pitää lisätä.

Näkemykset verolinjoista erottavat puolueet toisistaan. Esimerkiksi Kokoomus tavoittelee edelleen kahden prosen-tin nostoa isoimpaan tasaveroon: arvonlisäveroon. Samoin se tavoittelee energiaverojen nostoa. Varmaan olisi kohtuullis-ta, että ko. puolueen puheenjohtaja ja valtiovarainministeri lasketuttaisi moisten esitysten vaikutukset eri kotitalouksien ostovoimaan ja tulonjakoon.

Äänestäjän kuluttajansuojan vuoksi olisi reilua että myös näitä vaikutuksia avoimesti selvitettäisiin. Vaalien alla on tärkeää, että ihmiset pääsevät vertailemaan eri puolueiden veroesityksiä: eroja löytyy toden totta.

Kyse on jokapäiväisen elämän olennaisista kysymyksis-tä: mitä maksaa asuminen tai kauppareissu tulevaisuudessa.

MITÄ MAKSAA ASUMINEN JA KAUPPAREISSU TULEVAISUUDESSA?

30 Pirkanmaa

Viimeaikaiset Gallup-tulokset ovat murheelli-sia ja pelottavia ja pistävät miettimään syn-tyjä syviä.

  Miten vasemmiston yhteiskannatus voi liikkua noin 26 - 27 prosentin tasolla? Eivät

Suomalaiset ihan oikeasti kannata oikeiston politiikkaa, jos-ta jopa Aamulehti kertoi, että "UUSI VUOSI VIE TUH-KATKIN PESÄSTÄ". Ja otsikon perään luettelo ruokalas-kun, asumismenojen ja lämmityskulujen kasvusta.

 Miksi palkansaajat eivät tunnu luottavan sosialidemo-kraatteihin, vasemmistoon ylipäätään? Ja kuvitteleeko joku, että persujen Veltto Virtanen tai muu velttopersu Pirkan-maalta oikeasti taistelee työlainsäädännön, YT-lain, kanne-oikeuden, työsuojelun, tilaajavastuulain ym. parantamiseksi.

 SAK:n eri liittojen luottamusmiehiä toimii Pirkanmaal-la useita tuhansia. Sanon suoraan - jollei työpaikoilla herätä puhumaan asioista oikeilla nimillä niin vaalien jälkeen täällä

VUODEN TEKONI: EN JÄÄ KATSOMOON ISTUMAAN

jatkaa Kokoomuksen ja Kepun oikeistohallitus. Olemme nähneet kuinka oikeistohallitus on laittanut 9

miljardia € veroalennuksiin. Pääosa on mennyt rikkaiden ja hyvätuloisten taskuihin. SATA - komitean jäsen Hiila-mo sanoi suoraan Metallin AHJO- lehdessä, että porvari-hallitus halusi varata rahat hyvätuloisten marginaaliverojen alentamiseen.

KÖYHYYSRAJAN ALAPUOLELLA ELÄÄ 700.000 SUOMALAISTA 

Köyhyys on pitkittynyt ja huono-osaisuus sekä syrjäytymi-nen ovat kasvaneet. Toimeentulotuen varassa elää 251.000 kotitaloutta, joista pitkäaikaisesti kolmannes. Köyhyydes-sä eläviä lapsia on 151.000. Tulo- ja terveyserot ovat rajus-ti kasvaneet.

Suomen kansa on jakautunut entistä syvemmin kahtia hyvinvoiviin ja huono-osaisiin. Työttömyys on suurta ja huolestuttavinta niin nuorten kuin pitkäaikaistyöttömien-kin kohdalta.

Sos.dem. eduskuntaryhmä esitti joulukuussa budjetti-äänestyksessä työllisyyden täsmätoimiin ja työllisyysmäärä-rahoihin yli 200 milj. € lisäyksiä. Oikeisto äänesti ne nurin.

Suomessa on ylempi keskiluokka ja rikkaat todella ri-kastuneet. Minulle kysymys tulonjaosta - sen molemmis-sa päissä - on aivan keskeinen kysymys. Jos haluamme pa-luuta tasa-arvopolitiikkaan niin on päästävä hallitukseen vaikuttamaan.

UUDEN POLITIIKAN AIKAOn nähtävä oikeiston iso linja. Kataisen puhe hyvinvoin-tiyhteiskunnan puolesta on bluffi a, kun kunnilta viedään voimavarat hoitaa palveluja. Ehkä noloa laittaa paperille, mutta eräs ystäväni sanoi että kun "Katainen puhuu hyvin-vointiyhteiskunnasta, se on raiskaus". Vahva ilmaisu, mutta tarkoittaa kutakuinkin samaa mitä itsekin tarkoitan.

 Politiikka on syvälti arvojen priorisointia. Voit puhua kauniisti niitä näitä, mutta teot ja tulokset ratkaisevat.

 Minun ihanneyhteiskunnassani koulut eivät rapistu, joukkoliikenne ei supistu, yhteiset kirjastot eivät kurjistu, vanhuksia ei jätetä hoitamatta, tuloerot eivät jatka kasva-

 Jukka GustafssonKansanedustaja

303030303030

31Pirkanmaa

mistaan, lapsiköyhyys ei lisäänny, perusterveydenhoitoon pääsee päivässä – kahdessa ja ihmisillä on töitä.

Meidän täytyy siis kerätä riittävästi julkisia voimava-roja. Siksi haluamme pääomatulot progressiiviseksi. Mi-nusta yli 50.000 € pääomatuloista vero voi hyvin olla 35 prosenttia. Tällä hetkellä se on 28. Ansio- ja pääomatu-loveroa tulee lähentää toisiinsa.

Oikeistoveljekset - Kok. ja Kepu - kyllä jatkaessaan halli-tuksessa pitävät omiensa puolta ja pääomavero nousee vain marginaalisesti. Tulot kerätään sitten tasaverona palkansaa-jilta arvonlisäveron korotuksina ynnä muina.

 ROHKEASTI TYÖKAVERIN KYLKEEN..

 Vaaleissa on kysymys Suomen suunnasta.Oman äänestämisen, perheen jäsenten ja työkaverei-

den äänestämistä ei pidä vähätellä. Tulevan Eduskunnan kokoonpano ei vastaa mitenkään Suomen kansan koos-tumusta, jos Kauniaisissa (jossa asuu vauraita suomen-

ruotsalaisia) äänestysprosentti on liki 90, ja Tampereella 60 (jossa asuu taviksia).

Pidätkö oikeana, että tilanne jatkuisi näin? Ne joiden asema yhteiskunnassa on jo muutoinkin hyvä, käyvät ää-nestämässä, ja ne jotka oikeasti tarvitsisivat vetoapua elä-määnsä myös Eduskunnan päätöksin, eivät "viitsi" mennä äänestämään.

Minulle verotuksen oikeudenmukaisuus, vanhusten hoi-valaki, työllisyys ja kasvu, sosiaaliturvan vähimmäisetuuk-sien parantaminen, harmaa talous kuriin ja työeläkeindek-sin korjaaminen nykyistä enemmän palkkakehitystä tur-vaavaksi ovat tärkeitä asioita ja kärkiäni lähikuukausien vaalikamppailussa.

Olen eturivissä vastustamassa "kaikki on kaupan" – Kok. politiikkaa ja sitä, että yhä useammat lyödään yh-teiskunnan ulkopuolelle tai/ja kulutetaan loppuun. Nyt on jaksettava puhua ja perustella. Otathan tosissani sen että olet mielipidejohtaja!

Tule kuulemaan ja keskustelemaan ajankohtaisista kuulumisista työelämästä ja eläkkeistä

Aiheina: Työelämän muutos, YT-laki ja sen muuttaminen, Työurien pidentäminen

Markku J. JääskeläinenTELA:sta

NiinaKoivuniemi(PAM)

“TYÖELÄMÄÄ ja ELÄKETTÄ”SEMINAARI

Paikka: Vakuutusyhtiö Turva (Järvensivuntie 3, Tampere)Aika: Keskiviikko 30.3.2011 klo 17.00.

Vapaa pääsy, paikkoja on kuitenkin rajoitetusti

Kahvitarjoilu!

KaiLindroos(Paperi)

NinaHeikkilä(JHL)

Alustajanaeläketiedottaja

Panelisti Panelisti Panelisti

32 Pirkanmaa

Rakas, kallis koti

Työsuhteet muuttuvat Suomessa koko ajan epä-säännöllisemmiksi. Vai pitäisikö sanoa, että ennen epäsäännöllisistä työsuhteista on tullut säännöllisiä. Pätkätyöt ovat lisääntyneet, työ-voimaa vuokrataan ja osa-aikatyö on lisäänty-

nyt valtavasti. Tästä seuraa, että yhdestä työsuhteesta saatu nettopalkka ei enää välttämättä riitä asumiskustannusten peittämiseen. Asumiseen kuluva raha vaihtelee tietysti eri puolella Suomea ja erot ovat suuria. Esimerkiksi Tampereella vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen keskivuokra oli vuoden 2010 3.neljänneksellä 11.26€/ neliömetri, yksiöt 12.08€. Vastaavat luvut pääkaupunkiseudulla olivat 14.02€ ja yk-siöt 17.47€/neliömetri.

Vuokrien lisäksi tulee vielä usein lisäkustannuksia säh-köstä ja vedestä.

Eikä vuosi 2011 tuo helpotusta asumiskustannusten nou-sulle. Päinvastoin. Lämmön, sähkön ja jätehuollon kallis-tuminen sekä uusi asuntoyhtiölaki tuovat lisäkustannuksia asunnonomistajille. Kustannukset siirtyvät luonnollisesti suoraan vuokranmaksajille.

Vaihtoehtona on yrittää hankkia omistusasunto. Ensin pitäisi vaan saada raavittua jostakin 15-30% omavastuu-

osuus asunnon hinnasta tai takuu vastaavalle summalle. Sitten otetaan asuntolaina, jonka maksuerät ovat pienem-

mät kuin vuokramenot kuukaudessa. Onhan se järkevää, jää sitten vähän enemmän rahaa muuhun. Olkoonkin että laina-ajaksi muodostuu usein yli 20 vuotta.

Omistusasumista on suosittu ja tuettu Suomessa jo kauan. Miksiköhän? Kenen etu on nykyisen kaltainen asuntopoli-tiikka? Ihmisten, jotka maksavat seinistä yli 20vuotta pääs-täkseen sitten helpommalla kun lapsetkin ovat muuttaneet pois kotoa? Pankkien, jotka saavat korkotulot käytännössä riskittömistä lainoista, onhan lainan takeena lähes aina asun-to, mutta vain osasta arvostaan? Vaiko rakennusliikkeiden, jotka säännöstelevät rakentamista, pystyen näin vaikutta-maan asuntojen vuokriin ja myyntihintoihin?

( Vuonna 1989 Suomessa rakennettiin 64000 uutta asun-toa. Vuonna 2010 oli rakennuslupa n.32500:lle uudelle asunnolle -Tilastokeskus)

Suomen valtion tulisi pikaisesti uudistaa asuntotuotanto- ja asuntorahoitusmallit vastaamaan tämän päivän asuntotar-peita. Vuokrien nousun pysäyttäminen, tai jopa laskeminen, vähentäisi myös maksettavaa asumistuen määrää ja sitä kaut-ta vähentäisi osaltaan myös valtion menoja ja byrokratiaa.

Ilpo Sirniö www.ilposirnio.fi

33Pirkanmaa

Ay-liike määrittää tulevaa

Otsikko kertoo tosiasian, sillä alkaneen vuo-den toukokuussa eurooppalainen ammatti-yhdistysliike kokoontuu Kreikan Ateenaan määrittelemään Euroopan Ammatillisen Yh-teisjärjestön EAY:n linjauksia ja valitsemaan

sille uuden johdon. Pääsihteeriehdokkaaksi nimitetty Berna-dette Ségole kokoaa parhaillaan muista ehdokkaista toimi-vaa ja kyvykästä tiimiä, joka vastaa määriteltyjen linjausten toteuttamisesta. Valittavan sihteeristön valta on suuri, mutta samalla tehtävätkin ovat vaativia; sen pitäisi näet varmistaa, että palkansaajan ääni kuuluu EU-valmistelussa.

Otsikon soisi myös kuvaavan tilannetta, jossa ay-liike tuottaa toteuttamiskelpoisia ajatuksia ensialkuun talouskrii-sin selättämiseksi ja pidemmälle ajateltuna EU:n toimivuu-den parantamiseksi. Vaikka nousun merkkejä on jo ilmassa, on kriisi kaikkea muuta kuin taaksejäänyttä elämää. Mark-kinavoimat toipuivat ensimmäisinä (merkittävän julkisen tuen avulla) ja jatkavat nyt spekulointia valtioiden lainapa-pereilla, kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Ohuella jäällä etenevät EU-maat ovat käyttäneet selviytymiskeinoina mi-nimipalkkojen ja eläkkeiden sekä sosiaaliturvan leikkaamista ja maksattavat ahneuden aikaansaaman laman niillä, joilla muutenkin on täysi työ pysyä arjessa kiinni.

Jos EAY:n tulevat linjaukset olisivat vedonlyöntitoimisto-jen listoilla, laittaisin rahani likoon tasa-arvoisen kohtelun ja tasa-arvoisten mahdollisuuksien puolesta. Tällä teemalla voidaan helposti määrittää suhtautuminen niin koulutus-mahdollisuuksiin kuin siirtotyöläisten kohteluun. Samalla se toimii kulmakivenä myös EU:n ytimen, sisämarkkinoiden vahvistamisessa. Eurooppalainen ay-liike itse asiassa ehti jo iloitsemaan, kun selvitysmies Monti ehdotti työelämän oi-keuksien nostamista neljän sisämarkkinaoikeuden rinnalle. Näin oltaisi saatu tasapainoon palkansaajien ja markkinoi-den oikeudet. Työtä täytyy vielä tehdä, sillä komission lop-

puvuonna saadusta esityksestä tämä tasapainotekijä oli pu-dotettu pois. Komissio siis edelleen luottaa markkinoiden hoitavan ongelmat.

Mutta ovatpa linjaukset sitten ennalta-arvattavia tai val-lankumouksellisen uusia, niitä voidaan toteuttaa vain, jos kunkin jäsenmaan ammattiyhdistysliike hoitaa oman leivis-känsä. Tämä tarkoittaa luonnollisesti korkeasta järjestäyty-misasteesta huolehtimista. Eurooppalaisen työehtosopimus-toiminnan kulmakiviä ovat itsenäisyys, yhteistyö ja solidaa-risuus ja sopimukset tullaan lähitulevaisuudessa edelleen te-kemään omaa maata koskien, joskin niitä voidaan tukea eu-rooppalaisilla, melko väljillä puitesopimuksilla.

Eurooppalaisen edunvalvonnan kannalta on suuri mer-kitys sillä, onko jäsenmaiden järjestäytymisaste nouseva vai laskeva. Jos uusia työntekijäryhmiä saadaan vakuutettua am-mattiyhdistystoiminnan tarpeellisuudesta ja näin voidaan nostaa jäsenmäärää, on helpompi myös vakuuttaa komissio ja Euroopan parlamentti siitä, että EAY edustaa kattavasti kansalaisia työelämän asioissa.

Ay-liike voisi myös tarjota päättäjille ilmaisen reseptin oman ja EU:n arvostuksen nostamiseksi. Yksinkertaisuudes-saan resepti kuuluu: jos unionin toiminnalle halutaan kansa-laisilta täysi tuki, täytyy myös kansalaiset huomioida. Enkä tarkoita tällä markkinointikampanjaa, vaan todellisia tekoja, jotka turvaavat ihmisten arjen. Jos työmarkkinat ovat vakaat ja kansalaisilla on mahdollisuus kouluttautua ja kehittää it-seään, on ihmisten helpompi ymmärtää EU:n lisäarvo. Li-säksi tarvitaan samat säännöt joiden mukaan toimitaan, on-pa työntekijä maassaan syntyperäinen, muusta EU-maasta tullut tai vaikkapa EU:n ulkopuolinen kausityöntekijä. Kun itsellä on turvallinen olla, on halu auttaa muitakin suurem-pi. Näin vapaaehtoistoiminnan vuotena ay-liikkeen on hy-vä kutsua muitakin toimijoita edistämään tämän reseptin toteuttamista.

Reijo PaananenEU-asiantuntija, SAK /FinUnions

34 Pirkanmaa

Muutos, muutto - kuin pieni kuolema, johon sopeutumi-nen vie oman aikansa. Siltikin

juuri muutos on se välttämätön voima, joka tekee elämästä eläväisen. Ja mikä hienointa, muuton yhteydessä tarjoutuu oiva tilaisuus luopua kaikesta tarpeetto-masta – kaikesta siitä, mitä ajattelee tar-vitsevansa sitten joskus huomenna...

Vuodesta 1993 alkaen Vuolteenkadul-la toiminut Tampereen seudun Työllis-tämisyhdistys Etappi ry on kääntämäs-

Teksti: Henriikka HeiskanenKuvat: Jose Ahonen

sä uutta aukeamaa tarinassaan, sillä ko-ko sen toiminta siirtyy kevään aikana uusiin tiloihin Sarvijaakonkadulle Kale-vaan. Tällä hetkellä Tampereen Kaupun-gin Tilakeskus saneeraa uusia tiloja ja ne valmistuvatkin hyvää vauhtia.

 Muuttopioneereina toimivat atk/me-dia- ja puupaja, joiden on tarkoitus aloit-taa toimintansa  uusissa tiloissa maalis-huhtikuun vaihteessa. Auto- ja pyöräpa-ja muuttavat hektisimmän kevätseson-gin hiljennyttyä huhtikuun lopulla, jo-ten kesärenkaiden vaihto onnistuu vielä Vuolteenkadulla. Myös pyöräpajalla kan-nattaa asioida, jos on tarvetta löytää toi-miva menopeli keväisille kaduille – keve-neepä pyöräpajan muuttokuormakin sii-nä samalla.

 Kaikki pajat jatkavat palveluitaan täy-simuotoisina myös uusissa tiloissa. Eta-pin palvelukokonaisuuteen kuuluvat atk/media-, puu-, auto- ja pyöräpaja se-kä siivousosasto, taloustoimisto ja uu-simpana palvelumuotona mukaan tullut pitkäaikaistyöttömille suunnattu terveys-piste, josta saa neuvoa terveys- ja hyvin-vointiasioissa ilman ajanvarausta. Terve-ystiimiin kuuluu kolme työntekijää: ter-veydenhoitaja Susanna Oksanen, yksilö-ohjaaja Kristiina Nippula sekä elämän-hallinnanohjaaja Katja Koskensalo, jotka yhdessä tukevat asiakkaidensa fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia.

  Ainoastaan Etapin ruokalan kohta-

Muutoksen tuulet puhaltavat Etapissa

lo on vielä ratkaisematta. ”Sarvijaakon-kadulla ei ole tilaa ruokalalle. Pidämme hyvin tärkeänä, että pääasiassa vähäva-raisista pitkäaikaistyöttömistä koostu-valla asiakaskunnallamme on mahdolli-suus edulliseen lämpimään ateriaan. Sik-si ruokala jatkaa vielä muutaman kuu-kauden ajan Vuolteenkadulla, vaikka muu toiminta on silloin jo siirtynyt toi-saalle”, kertoo Etapin toiminnanjohtaja Kauko Salmivirta ja lisää: ”Toivottavas-ti löydämme ruokalalle uudet tilat ja sen toiminta voi jatkua tämänkin jälkeen.”

 Uusi, hieno Etappi on kahdessa eril-lisessä rakennuksessa, joista toisessa on auto- ja pyöräpaja, toisessa atk/media- ja puupaja sekä siivousosasto. Toimis-tohuoneita tulee molempiin rakennuk-siin.  Vaikka uudet tilat ovatkin huomat-tavasti pienemmät kuin Vuolteenkadun kiinteistö, silti ne soveltuvat toimintaan mainiosti.

”Syksyllä järjestämme yhteistyökump-paneillemme avajaistuparit, joiden aika-na on mahdollista tutustua uuteen Etap-piin. Saattaapa virallisen ohjelman ohel-la tarjolla olla myös hieman sirkushuve-ja”, vinkkaa taikurinakin esiintyvä me-diapajan työnohjaaja Jose Ahonen. En-nen juhlintaa edessä on kuitenkin vie-lä melkoinen urakka, sillä pajat kalus-teineen ja laitteineen sekä ison joukkion siirtäminen paikasta toiseen ei onnistu pelkästään taikasauvaa heilauttamalla.

35Pirkanmaa

LII

MATAIN

EN

YhteislähtöKATSELIN TEEVEESTÄ taas niitä mel-kein jokatalvisia mm hiihtoja. Yhteislähtö-kilpailut olivat tylsää katsottavaa. Onnek-si meidän työmaalla porukkaa ei ole vie-lä ajettu ulos yhteislähdöllä. Harvennus-ta on tullut paljonkin, mutta vain väliai-kalähdön kautta. On paljon mukavampaa juoda yhden eläkkeelle lähtijän kahvit ja pulla silloin tällöin, kuin syödä kaikkien pullat kerralla.

TOISAALTA jos porukka, siis hiihtopo-rukka lähtee ladulle samanaikaisesti siinä varmaan voi jutella vieressä hiihtäjän kans-sa. Jotenkin tuntuu kuitenkin siltä, että hiihtäjät eivät siinä tilanteessa sisällä jouk-kovoiman merkitystä, vaan kukin hiihtäjä ajattelee vain omaa parastaan. Käsittääkö hiihtäjä joka testaa suksiparejaan ja har-joittelee oikeaoppista laskutekniikkaa to-della joukkovoiman antavan tunteen?

OLEN HUOMANNUT, että perässä hiihtäjä saa laskuissa edun. Hän on jossain imussa. Entäs työmaalla? Jos olet ensim-mäisenä moittimassa pomoa suksesi me-nee niin sanottuna ristiin. Muut ohittavat imulla vaikka olisivat samaa mieltä. Aina ei kannata työmaalla yrittää ottaa ensim-mäistä mitalia. Tylsää yhteislähtöä katsel-lessa oli aikaa miettiä asioita. Voiko hiih-täjä koskaan kokea sitä suurenmoista tun-netta, kun ollaan lakossa? Ihminen joka on ollut lakossa, on todella ollut jossain.

MEIDÄN TYÖMAALLE on suksinut jostain myös jokunen uusi nuorempi ih-minen. He eivät vain ymmärrä kaikkia sanoja. Sarvenkolistajaiset tuntuvat hy-vin vieraalta asialta heille. Tullessani it-se aikoinaan työporukkaan vanhemmat

miehet huomauttelivat kasvavista sarvis-tani. En itse huomannut mitään. He al-koivat kummastella kuinka mahduin sar-vineni ovista kulkemaan. Olin vanhem-man sähköasentajan opissa. Hän varoit-ti minua myös kommunisteistä Työmaalla oli kuulemma niitä kommunistejä ja meitä sosialidemokraatteja.

  OLIN ITSE HUOLISSANI sarvistani, koska vaikka päätäni tunnustelin, en niitä tuntenut. Olimme rakentamassa Multisil-lan päiväkotia. Nokkamies sanoi, että voi-sin päästä sarvistani eroon. Noudatin hänen neuvoaan. Hain Alkosta hänelle ison pul-lon Anisviinaa. Hän ilmoitti pullon juotu-aan kaikille vanhemmille miehille, että sar-veni olivat lähteneet. Olin kolistanut sarve-ni. Olin huojentunut. Nyt mahduin ovista. Kommunisteistä en päässyt eroon kuiten-kaan. Tänäkin aamuna tulin erään sellaisen matkassa virastotalolta työmaalle Nekalaan.

KUINKA NUORIA TYÖNTEKIJÖITÄ pitäisi kannustaa seuraamaan vanhoja hy-väksi tavaksi juotavia perinteitä? Olemme muistuttaneet niistä sarvista. Olemme huo-mauttaneet aika usein. Eivät Ville, Marko ja muut sähköverstaan tulokkaat tunnu ole-van huolissaan sarvistaan. Voiko syynä olla se, että nykynuoriso kulkee pipo, tai hup-pu päässä kesälläkin? Jos he olisivat jossain laivalla ja ylittäisivät ensimmäistä kertaa jonkun pituus ja leveysasteen, heidät vis-kattaisiin yli laidan naru perässään. Siinä menisi heidän sarvensa. Täällä heidän tar-vitsisi vain astella kauppaan ja toteuttaa se VÄHÄINEN vanhemman työntekijän ja-non tarve, mitä raskas työnteko päivittäin aiheuttaa.

Olin kolistanut sarveni. Olin

huojentunut. Nyt mahduin ovista.

Turvan Henkikulta on ammattiliittojen jäsenille tarkoitettu henkivakuutus, jonka avulla voit taata perheesi tutun arkielämän jatkuvuuden ja taloudellisen turvallisuuden. Se tuo turvaa vuosiksi ja vuosikymmeniksi eteenpäin. Testaa henkikultasi osoitteessa www.henkikulta.fi Vakuuta perheesi tulevaisuus ja ota yhteyttä. Olemme lähellä sinua toimipaikoissamme ja netissä. ssä.

Joskus sinäkin olet poissa

Kun henkes on muillekin kallis.

i

Palvelunumero 01019 5110 www.turva.fiOlemme asiakkaidemme omistama suomalainen vakuutusyhtiö. Keskitymme erityisesti liittojen vakuuttamiseen, joten liittosi jäsenenä saat meiltä huomattavia etuja.

Kuolemanvaravakuutuksen myöntää Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola ja tapaturmavakuutukset Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva.