Sibelius-Akatemian ylioppilaskunta, SAY 3 / 2011

Kuinkas sitten kävikään? Kolmen muusikon yllä-tykselliset urapolut s.6 Soittamisen ei kuulu sattua s.14

Haastattelussa lastenmusiikkiyhtye Ammuu s.26

Tässä numerossa hyödyllistä tietoa vasta-aloittaneille opiskelijoille!

Runeberginkatu 46 puh. 010 239 5350 www.coiffeurblackandwhite.net

-25%

OpiskelijakORtilla

kaikki palvelut -25% maanan-tai-perjantai klo 11:00-14:00!

(ei sisällä erikoistöitä: rastat, hiustenpidennys, ripsienpiden-nys)

PääkirjoitusSeikkailu alkakoon!

lukukauden alku tuo taas uudet opiskelijat käytäville, jotka täällä t-talolla ainakin tämän kirjoitushetkellä pullistelevat vielä muuttolaatikoista. Musiikkitalon valmis-tuttua sibelius-akatemia on kesän aikana muuttanut uusiin toimitiloihin, minkä lisäksi oppilaitoksen organisaatio muuttuu, joten vauhtia ja vaaratilanteita on luvassa. jos siis asioiden hoito ei tahdo sujua ”ihan kuin strömsössä” tai et heti löydä etsimä-si henkilön toimistoa, ei syytä paniikkiin – olemme tällä hetkellä kaikki samassa liemessä. kysyvä ei kuitenkaan tieltä eksy, joten kannattaa sitkeästi nykiä hihas-ta kunnes asiat selviävät. Hihoja tähän tarkoitukseen on tarjolla ainakin ylioppi-laskunnan toimistolla, joten tule rohkeasti juttelemaan!

Oma-aloitteisuus kannattaa omien opinto-jen suhteen muutenkin. sibelius-akatemia on täynnä mielenkiintoisia kursseja, mutta usein varsinkaan muissa aineryhmissä suoritettavia kursseja ei tarjoilla HOps-keskusteluissa nenän alle, vaan ne pitää löytää ihan itse. kysymys ei siis kuulu, voitko suorittaa jonkun kurssin, vaan miksi et voisi. Utelias voi löytää myös ihan uusia puolia omasta itsestään ja saavutetuista tai-doista voi olla hyötyä yllättävissä paikoissa.

tämän lehden jutussa s.6-9 ”kuinkas sitten kävikään?” kerrotaan kolmen sibasta valmistuneen musiikin maisterin tarina. Haastateltuina ovat klassinen pianisti, joka on työskennellyt valmistuttuaan monipuo-lisesti musiikin parissa, muun muuassa teatterissa, toinen pianisti, joka puolestaan päätti yli kymmenen työelämävuoden jälkeen opiskella korrepetiittoriksi ja sivis-tys- sekä koulutoimen johtajana toiminut musiikkikasvattaja.

käsitys siitä millainen työ lopulta tuntuu itsestä kaikkein mielekkäimmältä, selkiy-tyykin usein vasta opintojen aikana, toisi-naan vasta vuosia niiden jälkeen. tämä on selkeästi ristiriidassa nykyisen ilmapiirin kanssa, jossa opiskelijan oletetaan tekevän lopullisia valintoja yhä nuorempana ja

pullahtavan valmiina ulos tuotantolinjan päästä mahdollisimman nopeasti. kui-tenkin samaan aikaan on ennustettu, että työelämässäkin kaivataan yhä enemmän nimenomaan moniosaajia.

Myös kaikenlainen opintojen jaottelu ”työelämän kannalta hyödyllisiin asioi-hin” vs. johonkin ekstraan jota itsekkäästi tehdään vain omien ambitioiden vuoksi, on äärimmäisen keinotekoista. jokainen opiskelija, joka näkee vaivaa uusien taitojen opettelemiseen, muodostaa jo huomaamat-taan kaikesta oppimastaan uuden, omannä-köisensä työympäristöään ja yhteiskuntaa rikastuttavan kokonaisuuden. siksi onkin tärkeää, että juuri siNÄ, hyvä fuksi, pidät huolen siitä että toteutat omat toiveesi (ja nimenomaan omasi). Me täällä ylioppilaskunnassa taas haluamme tukea sinua siloittamalla polkuasi talon sisällä siltä osin kuin se on mahdollista. Non scho-lae, sed vitae discimus. seikkailu alkakoon!

Riikka Pellinen Saymaan päätoimittaja

3

Saymaa 3 / 2011

SisällysPääkirjoitus 3

6101217202428

59

111418222630

Saymaa on Sibelius-Akatemian ylioppilaskun-nan (SAY) julkaisu, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehti on ilmainen ja sitä jaetaan Sibelius-Akatemian toimipisteissä. Lehden voi myös tilata hintaan 12 euroa / vuosikerta. Ilmoitushintoja voi kysyä toimituksesta.

TOIMITUSSibelius-Akatemian ylioppilaskuntaTöölönkatu 28, 00260 Helsinkip. 040-710 4298www.siba.fi/say

KUSTAnTAjASibelius-Akatemian ylioppilaskunta

PääTOIMITTAjARiikka Pellinen,riikka.pellinen@siba.fi

TOIMITUS jA TAITTOjaakko Kulomaa, jakuloma@siba.fiErika Vierto, erika.vierto@siba.fi

TOIMITUSnEUVOSTOSAY-hallitusPääsihteeri Kirsi Marttinen

PAInOSMääRä jA PAInOPAIKKA300 kpl, AM Digipaino

Tuba mirum - puheenjohtajan palsta.

International Corner

Vaihdossa Dublinissa

Haastattelussauudet dekaanit.

SAY:n toimistoesittäytyy

SAY:n hallitusesittäytyy

SAYMAA testaa

Encyclopedia sibica

Kiukunkapero

Ammuu!

Oskalan kolumni

Musikaalista & Simile

Opinto-oppaanX-files

Soittamisen eikuulu sattua

Musiikinopiskelija maailmalla.

seikkailu alkakoon!

Muu musiikki mustikka.

Kuinkas sitten kävikään? kolmen muusikon yllätykselliset urapolut

Fysioterapeutti katarina poranderin haastattelu.

Opinto-opas a la Qsine!

testissä hyvinvointipalvelut.

Haastattelu.

4

Teidän maailma

Tuba mirum

Minä en olisi voinut kuvitella 18-vuotiaana montaakaan asiaa, mutta yksi kaukaisimmista olisi

minä ylioppilaskunnan hallituksessa, pu-humattakaan puheenjohtajana. ei siksi että en pitäisi siitä, vaan yksinkertaisesti, koska en tiennyt koko hommasta mitään. Minusta piti tulla ammattimuusikko.

en olisi myöskään voinut ala-asteella rans-kan epäsäännöllisiä verbejä tankatessani koskaan voinut kuvitella, että niistä olisi mitään hyötyä. Vaihto-opiskelijavuonna lyonissa niistä todellakin oli apua. ja ehkä minusta isona tuleekin muusikko. annan teille fukseille neuvon: tehkää mitä haluatte. Opiskelkaa mitä haluatte. plärätkää opinto-opasta ja pyrkikää kaikille mielenkiintoisille kursseille. käykää ou-doillakin keikoilla sekä kuuntelemassa että soittamassa. käykää oopperassa, teatteris-sa, kadunvaltausbileissä, poliittisten nuori-sojärjestöjen kokouksissa. käykää kaikkial-la. suunnitelkaa kummallisia produktioita, jotka eivät koskaan toteudu. Älkää rajoittako itseänne tiettyyn muottiin. elämä kyllä kantaa ja uusia näkökulmia löytyy melkein aina kummallisista suunnis-ta. Omasta mielestäni parasta opiskeluajas-sa on juuri mahdollisuus kokeilla erikoisia asioita ilman sen kummempia urasuunni-telmia.

Opiskelu akatemiassa on kiitollista ja pal-kitsevaa mutta myös ajoittain stressaavaa. Huolehtikaa omasta hyvinvoinnistanne. Opiskelujen aloitus on hyvä sauma aloit-taa, vaikka uusi liikuntaharrastus. sibelius-akatemian kautta pääsee käsiksi Helsingin yliopistoliikuntaan, jossa sikahalvalla hinnalla saa vaikka mitä. kun urheilee niin jaksaa paremmin. ja kaikista tärkeimpänä: älkää ottako opiskelua haudanvakavasti. Musiikki on maailman tärkein asia, joka menee rikki liiasta ryppyotsaisuudesta. Hyvää lukuvuoden alkua kaikille!

Tuomas SaloniemiHallituksen puheenjohtaja

Puheenjohtajan palstaa

5

Saymaa 3 / 2011

Kuinkas sitten kävikään?

Musiikinopettajasta opetustoimenjohtajaksi. Säestäjä, joka päätti opis-kella yli kymmenen työelämävuoden jälkeen korrepetiittoriksi. Ja mihin kaikkeen klasaripianisti taipuukaan halutessaan? Saymaa haastatteli kolmea Sibelius-Akatemiasta valmistunutta, joiden työura on ottanut eri suunnan, kuin opintojen alkuvaiheessa olisi ehkä voinut kuvitella.

HaaSTaTTelu

musiikkikasvattajasta hallintohirmuksi

jukka pietinen opiskeli musiikkikasvatusta sibelius-akatemiassa vuosina 1989–98. ”Valmistumisen jälkeen jatkoin sitä, mitä olin tehnyt koko opiskeluajan, eli toimin musiikinopettajana. toimin päätoimisena musiikin tuntiopettajana vuodesta -88 lähtien ja valmistumisen jälkeen toimin musiikin lehtorina yläkoulussa ja lukiossa parin vuoden verran.”

Vaikka jukka opiskeluaikanaan haavelikin didaktikon urasta, tie vei kuitenkin toisaal-le, ensin yläkoulun rehtoriksi keravalle 2001 ja myöhemmin rehtorikokemusta karttui myös Haagan peruskoulusta vuosil-ta 2006–2008. ”Yksi syy hallintotehtäviin hakeutumiselle oli se, että olin ollut mu-kana hallintojutuissa jo pitkään. Olin mm. koulujen musiikinopettajien hallituksessa, puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana”,

jukka kertoo. ”toinen käytännön syy oli se, että oikeaan korvaani tuli tinnitus. Vaikka viihdyin musiikinopettajan tehtävissä, mie-tin, että jotain elämässä täytyy tehdä, jotta ei mene kuulo”.

lisäksi jukka huomasi olleensa lähes 20 vuotta koulussa töissä ja kaipaavansa uudenlaisia haasteita. ”karkkilan sivis-tystoimenjohtajan paikka tuli auki ja mä ajattelin, että minäpä koitan, että huomi-oidaanko mua ollenkaan haussa. sitten ne meni ja valitsi mut sinne” jukka kertoo. sivistystoimenjohtajan tehtäväkenttä oli monipuolinen. sivistystoimeen kuului var-haiskasvatus, kirjastotoimi, työväenopisto, nuoriso- ja vapaa-aikatoimi sekä museo-toimi. ”karkkilassa niissä oli kaikissa omat päälliköt, paitsi koulutoimessa, jota johdin suoraan” jukka kuvailee.

Nykyisin jukka toimii kirkkonummen opetustoimenjohtajana ja kertoo olleensa

Theater Bremen, jonka yhteydessä myös Bremenin ooppera toimii.

6

Jukka Pietinen toimii nykyisin Kirkkonum-men opetustoimenjohtajana.

Tero Valtonen työskentelee Bremenin oopperan Studienleiterinä eli pääkorrepe-tiittorina.

kiinnostunut juuri koulupuolen hallinnos-ta. Vaikka musiikkasvatuksen opinnot eivät suoraan ole valmentaneet hallintopuolen tehtäviin, jukka myöntää, että hyötyä niistä silti on ollut: ”Onhan musiikinopettajana toimiminen myös epäsuorasti johtamista. Nimittäin se, että saa luokallisen, parhaim-millaan yli 30 lasta tai nuorta, toimimaan kellon tarkkuudella ”yhteisen hyvän eteen”, toteaa jukka nauraen.

Musiikkikasvatuksen opintojen lisäksi jukka on suorittanut johtamisen erityis-ammattitutkinnon sekä opiskellut johtami-sen kursseja tuotantotalouden laitoksella teknillisessä korkeakoulussa (nyk. aalto-yliopisto).

”kaikkeahan voi aina käyttää hyväksi ja kääntää omaksi eduksi. jos joku asia alkaa kiehtoa enemmän, niin kannattaa rohkeasti lähteä siihen suuntaan - niin olen itsekin tehnyt. päivääkään en ole katunut, että olen siirtynyt hallinnon puolelle enkä koe, että olen jotain menettänyt vaan päinvastoin!” jukka toteaa. Myös musiikki on pysynyt jukan elämässä tärkeänä - erityisesti kuo-roharrastuksen myötä.

Hallinnon puolelle siirtymisestä huolimatta jukka ei myönnä unohtaneensa Muka-juuriaan. kyllä meikäläisessä silti asuu vielä sisällä pieni musiikkikasvattaja”, sanoo jukka ja nauraa iloisesti päälle.

”Suomut tippuvat silmiltä”

tero Valtonen opiskeli sibelius-akatemi-assa pianonsoittoa vuodesta -86 nuoriso-osastolla ja vuodesta -88 alkaen solistisella osastolla ensin Matti Raekallion, sittemmin

liisa pohjolan johdolla suorittaen a-kurs-sin vuonna -94. ”Opintojen aikana kes-kityin soittamiseen. laulajien kanssa tuli tehtyä töitä laulumusiikin studiossa ja lie-din parissa, mutta korrepetitio-opintoihin en hakeutunut, vaikka se olisi tuolloin ollut pianisteille mahdollista. ehkä se johtui myös siitä, että tiesin korrepetition olevan vaativa laji. tavallaan rohkeus ei riittänyt”, tero kertoo.

Opintojen jälkeen tero toimi säestäjänä musiikkiopistossa, minkä lisäksi hän teki yhteistyötä laulajien ja lauluyhtyeiden kanssa ja esiintyi myös soolopianistina. ”pari keikkaa korrepetiittorina tuli tehtyä jo tuolloin, vaikkei minulla ollut varsinai-sesti koulutusta alalle. Olen kuitenkin aina rakastanut oopperaa ja tehtyäni säestäjän hommia kolmetoista vuotta, kaipasin uusia haasteita”.

”Otin ensiksi yhteyttä pekka asikaiseen, joka totesi, että italiaa pitää ainakin opis-kella heti aluksi. Opiskelin sitten italiaa ja saksaa – ranskaa osasin jo ennestään ja tietenkin englantia. perusohjelmistoon perehtyminen oli seuraava vaihe. Oop-peraohjelmiston opiskelu on erilaista, kuin soolopianokappaleiden. Orkesterin sointikuva täytyy pitää mielessä sen sijaan, että pyrkii orjallisesti soittamaan kaiken pianopartituurista. kävin tunneilla pekalla sekä erkki korhosella; kaiken kaikkiaan opiskelin tosissani töiden ohella ja lomilla noin kaksi vuotta.”

”erkin avulla pääsin kesäksi saksaan kansainväliseen oopperastudioon. siellä tutustuin nykyiseen agenttiini. Hänen kontakteillaan järjestyi koesoiton kautta

7

Saymaa 3 / 2011

työni Bremenin oopperan studienleiterinä (pääkorrepetiittorina).” työ on tarjonnut yllätyksiä: ”pianistin oletetaan osaavan myös johtaa – olen tehnyt ohjausharjoituk-sissa työtä enemmän kapellimestarina, kuin pianon takana! aika mahtavaa, kun homma alkoi sujua. Malli, jossa spesialisoidutaan yhteen asiaan pitkälle, ei toimi saksassa. kun joutuu tekemään työtä, joka on itselle uutta ja erittäin haastavaa, siinä myös oppii ja se on todellinen etuoikeus.”

”suomessa ajattellaan usein, että olemme hyvinkin avoinna eurooppaan. todellisuus on euroopasta katsottuna hieman toisenlai-nen. kotoa ei tulla ketään hakemaan, joten kannattaa unohtaa suomalaisille tyypillinen liika itsekriittisyys ja lähteä ulkomaille kokeilemaan, siellä saattaa aueta valtavasti uusia mahdollisuuksia. suomut tippuvat silmiltä”, tero toteaa.

Pianisti musiikin moniottelijana

”Olen tehnyt oikeastaan kaikkea muuta paitsi opettanut. tai kokeilin kyllä sitä vuoden verran, mutta se ei nyt vaan ole vielä tämän hetken juttu. se on aika sitovaa ja tuo suuren vastuun, ja sitä ei todel-lakaan viitsi tehdä vasemmalla kädellä. laulajien kanssa on tullut paljon tehtyä hommia, klassista ja kevyttä. sitten on ollut paljon orkesterikeikkoja, muutama vuosi radio-ohjelman tekoa ja sitäkin enemmän erilaisia sovitushommia, omaan käyttöön ja parhaimmillaan sinfikselle”, kertoo pianisti jukka Nykänen työnkuvastaan.

”teatteriin päädyin, niinkuin freelancerit usein joka paikkaan päätyvät, sattumalta. kaveri suositteli, kun yhdessä proggiksessa tarvittiin ylimääräistä harjoituspianistia. kyseessä oli Helsingin kaupunginteatterin les Miserables, missä voi nähdä tiettyä kohtalonomaisuutta. Olin nähnyt sen lontoossa noin 14-vuotiaana ja se kolahti todella kovaa. Muistan ajatelleeni, että wau, olisipa makeeta olla joskus töissä teatteris-sa ja tuollaisten teosten parissa. ja kuinkas kävikään, aloitin urani teatterin parissa”.

jukka opiskeli pianonsoittoa sibelius-akatemiassa teppo koiviston johdolla ja valmistui pianomusiikin osastolta vuonna 2004. ”Opiskelin aika pitkälti ihan perus-juttuja, mutta vapaata säestystä tein monta kurssia Carita Holmströmin johdolla - siitä olin ollut kiinnostunut jo musiikkiopistos-sa. jälkeenpäin ajatellen harmittaa ehkä vähän, ettei tullut käytyä mitään jazzmu-siikin kursseja tai sovittamiskursseja, mitä mukalaisilla on. kun työnkuva on näin monipuolinen, niin kaikesta sellaisesta olisi

ollut tosi paljon hyötyä, mutta toisaalta on niitä arreja oppinut vääntämään ihan käytännön työssäkin.”

”Huomasin heti, että teatterin ilmapiiri sopi minulle tosi hyvin. siellä on rento meininki koko ajan, ei mitään jaottelua sen mukaan, kuka on stara ja kuka joku nuori freelance-ri. kuitenkin kaikki omistautuu sille työlle ihan täysillä. Muusikkojakin siellä arvos-tetaan ihan eri tavalla kuin jossain bale-tissa, ainakin sen pohjalta mikä mun oma kokemus oli. siis hullujahan ne näyttelijät ovat, mutta hyvällä tavalla! en voi keksiä missä työpaikassa saisi nauraa päivittäin näin paljon.”

”työn haastavuus muusikon ja pianistin kannalta piilee siinä, että normaalien korrepetiittoritaitojen lisäksi täytyy hallita monia eri musiikkityylejä”, kuvailee jukka. ”lisäksi täytyy päästä kunnolla sisälle teat-terintekemisen maailmaan, joka on aika eri meininkiä kuin esim. oopperassa - ainakin kaikkien juttujen pohjalta mitä mulle on kerrottu, ei millään pahalla. Musiikki ei ole yksin pääasia, vaan kaikkea ohjaa tarinan-kerronta ja näyttämötapahtumat, musiik-kiakin. joustavuutta tarvitaan ja paljon kärsivällisyyttä. jos teatteri itsessään ei kiinnostaisi, istuminen pianon takana olisi varmaan todella puuduttavaa. Omasta mie-lestäni sen prosessin seuraaminen on aina yhtä mielenkiintoista ja opettavaa. siitä on taatusti ollut tosi paljon hyötyä mulle, ihan muusikkona kehittymistä ajatellen.”

”kyllä joskus on tullut sellainen olo, että pitääkö tätä työtä jotenkin selitellä kolle-goille. kun tuli muutaman kerran sellaista

Jukka Nykänen, musiikin moniottelija.

8

International cornerHi everyone!

My name is aura Visala and i started my harpsichord studies in the sibelius academy in 2009. as a member of the sibelius academy student Union board, i am responsible for interna-tional affairs, as well as development cooperation and environ-mental issues. in addition, i function as the 2nd vice president, at least for some time still. in september, i’m giving up my tasks and moving to Berlin to become an exchange student myself. My spare time (if i ever have any) consists of all kinds of physi-cal exercise (like african dance and gym) and spending time in flea markets and in the theatre of National Audiovisual Archive. For the fall of 2011 and the upcoming year, there will be plenty of events for international students, including a trip to ainola (the home of jean sibelius in järvenpää) and to kuusamo in spring ’12. i also highly recommend that you join events other than those especially for international students, such as student association parties and other events organised by student associations and saY, to mention a few. Check your e-mail regularly and be active!

Hi! i’m anna Karju-la and i am starting my second year in the music education program. in saY i take care of student association issues and various duties relating to international affairs. i love singing, dancing and smiling.

Don’t hesitate to contact me if you have any problems with anything. Ok, almost anything.

Hope to see you soon!

Hello! My name is niilo Tarnanen and im starting at the sibelius-academy student Union board this august: my res-ponsibility there is international affairs. i study composition here since 2007. i also sing, play the bassoon and work as a concert caretaker. Youll recognize me of blond hair, beard and loud voice: feel free to come to me with any questions or ideas!

piiloviestiä, että puhtaasti klassinen duuni on jotenkin hienompaa. tai ainakin kuvit-telin, että tulee. ei sillä ole välilä. Homma on tarpeeksi haastavaa, vaikkei aina kon-serttipianistimielessä”, jukka pohtii.

”Opiskelut akatemiassa antoi tosi hyvän pohjan tähänkin hommaan. klassisesta koulutuksesta ei ole ollut mitään haittaa, päinvastoin. Hyvää tekniikkaa ja nopeeta nuotinlukukykyä arvostetaan ja siitä on todella paljon hyötyä, mm. koelauluissa. Mut sielläkin huomaa, ettei tekniikasta tai prima vistasta oo mitään hyötyä, jos ei ole vahvaa vapaata säestystä: onneksi se kuului opinto-ohjelmaan. ja hyvä, että kuu-

luu jo musaopistoissa, sillä siellä se pohja luodaan, että pääsee tarvittaessa eroon nuoteista.”

”teatteriduunien myötä on tottakai tullut tehtyä paljon asioita, joita ei tullut opis-keltua akatemiassa, niinkuin orkesterin-johtamista, laulamista, spiikkaamista, steppaamista... Mutta hyvä niin, pysyypä-hän vireänä. eikä ole mennyt kaikki aika luokkahuoneessa.”

Riikka PellinenKirsi Marttinen

9

Saymaa 3 / 2011

SAY:n toimisto esittäytyy

Tiesitkö, että SAY:n jäsenenä voit…

• vuokrata Pa-kamoja edulliseen hintaan

• ilmoittautua SaY:n esiintyjäpank-kiin ja saada keikkoja tai opetustöitä

• saada maksutonta oikeusapua Helsingin Yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden tiedekun-tajärjestö pykälä ry:n tarjoamana.

• saada 250 €:n suuruisen lainan kolmeksi kuukaudeksi 10 %:n vuotui-sella korolla

• osallistua esimerkiksi elacin-korva-tulppien ja sibelius 6:n ryhmätila-uksiin

• saada apua ylioppilaskunnasta pulmallisiin tilanteisiin

• saada saY:n yhteistyökumppa-neiden tarjoamia jäsenetuja, esimerkiksi tallinksiljalta ja suomen retkeilymajajärjestöltä

• saada ylioppilaskunnan keittiön avaimen panttia vastaan

tsekkaa edut tarkemmin saY:n nettisivuil-ta, seuraa myös Facebookia ja introa!

tule käymään toimistolla, olemme avoinna ti-to 12-15 (ja lukukauden alussa pidem-päänkin, tarkista aukioloajat nettisivuil-tamme)!

toimistolta voit ostaa myös korvatulppia, ranteenlämmittimiä, haalarimerkkejä ja haalareita!

www.siba.fi/say

As a member of the Stu-dent Union of Sibelius Academy you can..

• rent out saY’s Pa equipment • apply for a short term loan (250

euros, annual interest rate 10%)• get a key for the student union

kitchen (by paying a deposit)• get legal advice for free (in Finnish

and swedish only), offered by the law students of University of Helsinki

• participate in group orders (e.g. sibelius 6 software, elacin ear plugs)

• get help for your problems from the student union (if saY can’t help you, we can at least advise who you should turn to)

• get discounts from other service providers, such as tallink silja and Hostelling international Finland

• sign up for gig service (= performer pool) if you want to get gigs or teach

Check all these from saY website, follow also saY in Facebook or intro notices! Come to the SAY office, if you have questi-ons, we are open (in T-building, 4th floor) tue-thu 12-15!

You can also buy ear plugs, wrist warmers, overall patches and also overalls!

www.siba.fi/say

Kirsi Marttinen, pääsihteeri,Secretary General.

Erika Vierto, toimistosihteeri,Office Secretary.

10

SAY:n hallitus esittäytyy

SaY eSiTTäYTYY

saY valvoo opiskelijoiden etuja sekä järjes-tää kaikenlaisia tapahtumia ja vapaa-ajan-vietettä bileistä retkiin ja urheilumahdolli-suuksiin. Ota rohkeasti yhteyttä huolinesi tai ideoinesi, olemme täällä sinua varten!

SaY HalliTuS

Tuomas Saloniemipuheenjohtajapääaine: tuuban soitto

Riikka Pellinenvarapuheenjohtaja, opintoasiat Saymaa-lehden päätoimittajapääaine: musiikinteoria

aura Visala,2. varapuheenjohtaja, kansainväliset asi-at, kehitysyhteistyö ja ympäristöpääaine: cembalon soitto

niilo TarnanenKansainväliset asiat, kehitysyhteistyö ja ympäristöpääaine: sävellys

Veera Hiltunentiedotus (sisäinen ja ulkoinen tiedotus)pääaine: musiikinteoria

mikko Sateilakopo, tasa-arvo ja asuminenpääaine: laulu

marjukka myyrähyvinvointi (Nyyti ry, YTHS) ja liikuntapääaine: alttoviulunsoittojaakko Gummerus kulttuuripolitiikka, juhlatoimintapääaine: trumpetin soitto

anna Karjulahyvinvointi (ainejärjestöt), kansainväliset asiatpääaine: musiikkikasvatus

SaY SiHTeeRiSTÖ

Kirsi marttinenpääsihteeri040 7104 296say-ps@siba.fi

erika Vierto toimistosihteeri040 7104 298say-ts@siba.fi

11

Saymaa 3 / 2011

Encyclopedia sibica encyclopedia Sibica

aivotoiminta s tiettyjen soitinten opiske-lijoilta vaadittu ominaisuus.alkoholi s 1 puhdistusaine 2 keino pitkit-tää opintoja 3 poikien keino villitä tytöt ja sammua itse.amadeus erisn 1 sibelius-akatemian tie-tokonepalvelin 2 erään keskivertosäveltäjän toinen nimi.anteeksi joskus esityksen jälkeen artistin suusta kuultu (osuva) lipsahdus.arsYo, arsYO lyh siba:n, taik:n, teak:n, kuvataideakatemian ja snell¬man-korkeakoulun opiskelijoiden yhteistoimin-ta.arts lyh arts management, taidehallinnon koulutusohjelma.atski lyh menneen maailman perinteinen taiteilijakapakka ateljé arkadiankadulla, jota sellaisenaan ei enää ole olemassa. Osanottomme. bassopussi s makuupussi.bileet s tilaisuus, johon löytyy aina syy ja jota ei ole varaa missata.Botta lyh maankuulu tanssiravintola Ost-robotnia Museokadulla. Oliksä akatemian pikkujouluissa Bottalla? = Olitko sibelius-akatemian ylioppilaskunnan pikkujoulu-juhlassa Ostrobotnialla?bändi s 1 orkesteri 2 yhtye.bändäri s 1 henkilö, joka yrittää miellyttää orkesterin tai yhtyeen jäseniä 2 henkilö, joita ei ainakaan toistaiseksi ole ollut liikaa helmoissa pyörimässä.cembalopussi s ei makuupussi.Clavis erisn syntinen ghetto etelä-Haa-gassa, jossa monta jännittävää tarinaa on saanut alkunsa. Moni sinne haluaa ja moni sieltä haluaa päästä pois.dildo s herranjestas, mites tämä tänne joutui?elite erisn legendaarinen taiteilijaravin-tola elite eteläisen Hesperiankadun ja Runeberginkadun kulmassa. Vaihtoehto sovistikoituneemmille muusikoille.enneuni s usein konserttia tai kurssitutkin-toa edeltävänä yönä koettu omakohtainen subjektiivinen elämys, jota painajaiseksikin kutsutaan.eSKO lyh 1 esittävän säveltaiteen kou-lutusohjelma, jossa on opiskelijoita eri osastoilta 2 erään entisen pääministerimme etunimi.Farts leik lyh farts management.festari s festivaali, esim. p-festari keväisin p-talolla ja kallio-kuninkalan musiikkifes-tivaali kesäisin järvenpäässä. frakki s 1 miehen juhlapuku akateemisissa juhlissa, esim. saY:n vuosijuhlassa marras-kuussa 2 monen miespuolisen muusikon

työasu. kutsutaan toisinaan myös ping-viiniasuksi.fuksi s muusikko, joka on ensimmäistä vuottaan uhraamassa sieluaan tieteen ja taiteen akateemiselle alttarille.Goom erisn jokavuotinen itämerellä kellu-va tuhatpäinen joukko humalaisia opiskeli-joita ja bändejä.Gusse lyh 1 Gustav Djupsöbacka, rector magnificus 2 Jan-Erik Gustafsson, suoma-lainen sellistihaaveilija s sibelius-akatemian opiskelija. i lyh improbatur.iltapuku s 1 naisen juhlapuku akateemisissa juhlissa, esim. saY:n vuosijuhlassa marras-kuussa 2 naislaulajien työasu.in vino veritas. lat Viinissä on totuus.intro sibelius-akatemian uusi sähköinen tiedotustoivo, jolta paljon toivomme ja odotammejaloviina s juoma, joka esille otettaessa synnyttää muusikkopiireissä positiivista responssia.Jazz lyh jazzmusiikin aineryhmäKamu lyh 1 kansanmusiikin aineryh-mä, joka jatkanee eloaan metafyysisessä hippiaikakaudessa myös Musiikkitalossa 2 kaveri.kevari lyh 1 kevyt musiikki 2 kevyeen musiikkiin suuntautunut muusikko 3 kevytmoottoripyörä. termi, joka sisältää jokseenkin halventavan arvolatauksen rytmimusiikkia tai afroamerikkalaista musiikkia tai miksi-sitä-nyt-pitäisi-kutsua kohtaan.Kimu lyh kirkkomusiikin aineryhmä, jossa opiskelee isoja hammondeja soittavia kirkkareita. klasari lyh 1 klassinen musiikki 2 klassi-seen musiikkiin suuntautunut muusikko. termi, joka ei ole enää pitkään aikaan kuvannut länsimaista taidemusiikkia tai miksi-sitä-nyt-pitäisi-kutsua.Kunkkula erisn sibelius-akatemian tun-nelmallinen kurssikeskus kallio-kuninkala järvenpäässä, jonne toivoopääsevänsä mahdollisimman usein ja jossa saa paljon hyvää ruokaa.Kuopio erisn kaupunki savossa, jossa opiskellaan kirkkomusiikkia ja taidehallin-toaKuukuu erisn suosittu taiteilijaravintola Museokadulla. kuukuulla ei ole mitään tekemistä ravintola kuun tai Q-teatterin kanssa.laadunvarmistus ja auditointi laatu-auditoinnissa auditoidaan laadunvarmis-tusjärjestelmän laatualamu lyh laulumusiikin osasto.m-talo erisn = Musiikkitalomanala erisn Bottan katutasossa toimiva

12

ravintola, jossa on valkoiset pöytäliinat, hyvää ruokaa ja kärsivällinen henkilökunta vielä neljältä aamulla.muKa lyh musiikkikasvatuksen aineryhmämusiikki s 1 ihmisen kulttuurille ominai-nen ääneen perustuva taiteen ja viestinnän muoto 2 suonissa virtaavaaine.musiikkitalo erisn suomalaisen musiik-kielämän kauan odotettu keskus, jonka valmistuttua kenelläkään ei olelupaa valittaa enää mistään.muTe lyh musiikkiteknologian aineryhmä. jos luulit, että paristoilla toimiva viritys-mittari on musiikkiteknologianhuippusaavutus, olet väärässä.nuudeli s nykyopiskelijan kaurapuuroopinto-oikeus s aineeton, yhteiskunnan kustantama hyödyke, joka on käytettävä täysimääräisesti sitä kuitenkaan ylittämät-tä.Orso lyh ent. orkesterisoitinten osasto, joka on sittemin kuopattu, pilkottu ja paketoitu erinäisiin aineryhmiin yhteisen edun nimissä Ostinato erisn nuottikauppa, joka myy sinulle minkä tahansa klassisen musiikin nuotin kilpailukykyiseen hintaan. sijaitsee töölöntorin laidalla. saY omistaa Ostina-ton osakkeista 54 %.ovari lyh opintoviikko. Historiaan vaipu-nut matemaattinen yksikkö, joka vilahtelee vanhojen opiskelijoiden hurjissa tarinoissa ja nostaa monelle nostalgian tipan silmä-kulmaan.P-talo, pitsku erisn pitäjänmäen teolli-suusalueella sijaitseva varastorakennus, jossa säilytetttiin ennen mm. jazzin, kansanmusiikin ja musiikkikasvatuksen opiskelijoita. jäi historiaan M-talon valmis-tumisen myötä.Pimu lyh pianomusiikin aineryhmä, jossa opiskelee loogisesti myös harmonikan, kitaran ja kanteleen soittajia.pullo s 1 tyhjä ~ kierrätettävä jäte 2 täysi ~ arvokas hyödyke, jota kannattaa säästellä sopivaan hetkeen.Quo vadis? lat kysymys, joka on syytä esittää muusikolle usein hänen itsensä toimesta.rakkaus s kaikki, mitä tarvitsemme.rock s kivi, joka ei sammaloidu.R-talo, Ärrä erisn eduskuntatalon vieressä sijaitseva, 1930-luvulla käyttöönotettu toi-mipiste, jossa voi melkein aistia sibeliuksen sikarin tuoksun. SaY [say], [sei] lyh 1 suomen aneste¬siologiyhdistys 2 sähköajoneuvo-yhdistys 3 sibelius-akatemian ylioppilas-kunta.Saymaa [saimaa], [saymaa], [seimaa] erisn ylioppilaskunnan julkaisema, korkea-luokkainen aikakauslehti, jota parhaillasi luet.Sepi lyh 1 seppo suihko, hallintopäällikkö 2 eräs laulava talonmies.

sibelius erisn kosmopoliitti, joka painui museoon euroon siirryttäessä.smokki s asu cocktail-keikoille.Storyville erisn paikka, jossa voi kokea New Orleansin tunnelman ja suomalaisten kansanedustajien tanssitaidotsamalla kertaa. SäTe lyh sävellyksen ja teorian aineryhmä.T-talo erisn töölönkadulla sijaitseva nykyinen päärakennus, jossa sijaitsee mm. saY:n toimisto.Tintti lyh Café tin tin tango töölöntorilla lähellä t-taloa. pariisilaistyylinen kahvi-la, jossa tintti-sarjakuvia, pesukoneita ja sauna.Tokyo ry lyh aalto-yliopiston taideteolli-sen korkeakoulun (taik) opiskelijajärjes-tö, johon saY:lla on vanha viha-rakkaus -suhde.tuntikiintiö s järjestelmä, jota ei koskaan ole ollut olemassakaan, varsinkaan enää, ja josta ei saa puhua eikä kirjoittaa.tutor, tuutor, tuutori lat tuki ja turva, jolta voi kysyä mitä vain, mutta älä jatka sitä enää viiden vuoden kuluttua, ellette asu yhdessä.urkki erisn st. Urho’s pub Museokadulla Manalan vieressä. ensin Urkkiin, sitten Manalaan. asiakaskunnasta suurin osa muusikoita.vaimo s henkilö, joka kieltää juomasta, ellei ole vanha kurssikaveri, mikä ei ole lainkaan tavatonta.varas s epätoivottu henkilö, jonka vuoksi sekä omista että koulun soittimista ja tava-roista kannattaa pitäähuolta.wappu s 1 nousujohteinen humalatila, jon-ka jälkeen opiskelu lakkaa lähes kokonaan sibelius-akatemiassa 2 ylioppilaiden joulu.X ja Y 1 ihmisen sukupuolen määräävät kromosomit 2 sibelius-akatemian uudet osastot, joita kukaan ei ole tohtinut vastak-kainasettelun välttämiseksi nimetä kuin…no, sukupuolikromosomien mukaan.yrjö s aloittelevan akatemialaisen suustaan helposti vapauttama, myös kirjavan värinen haukotus, negatiivinen nälkä, valtiovie-ras, amerikan presidentti, posliinibussilla ajaminen jne.YTHS lyh Ylioppilaiden terveydenhoito-säätiö, jossa hoidetaan kehoa ja mieltä. ajanvarauksessa onnistunut opiskelija palkitaan ammattitaitoisella palvelulla.äO lyh älykkyysosamäärä, jossa on vuoro-tellen paljon etu- ja takavokaaleita.öljy s orgaaninen, veteen liukenematon neste, jolla voi liukastaa mm. vaskisoitti-men venttiileitä tai...

13

Saymaa 3 / 2011

HaaSTaTTelu

Kuinka suuri on opiskelijoiden osuus kaikista vastaanotollesi saapuvista asiakkaista?

“Opiskelujen alku syksyllä saattaa aiheuttaa pienen nousun lukuihin, mutta suurinpiir-tein puolet asiakkaistani ovat opiskelijoita. teen paljon yhteistyötä opettajien kanssa ja pidän luentoja, joka myös osaltaan saattaa nostaa opiskelijoiden lukumäärää. ”

minkälainen on tyypillisin vaiva, jon-ka takia vastaanotollesi hakeudutaan?

“Yleisesti ottaen tuki- ja liikuntaelinten rasitusvammat. tutkimuksien mukaan n. 75% muusikoista potee rasitusvammoja jossain vaiheessa uransa aikana. käytän-nössä rasitusvammat koskettavat siissuurinta osaa muusikoita. tyypillisim-piä ovat erilaiset yläraajarasitusvammat. esimerkiksi pianisteja vaivaavat erityisesti ranne- ja kyynärvarsialueen ongelmat, kun taas viulisteja vastaanotolle tuovatyleisemmin kiputilat, jolloin koko käsi saattaa kipuilla jopa lavoista ja olkavarresta asti. ”

miten rasitusvammoja voi itse eh-käistä ja kuinka suuri merkitys on esimerkiksi liikunnalla?

“liikunta toki auttaa fyysisestä suoritukses-ta palautumisessa ja lihaskunnon ylläpito on erityisesti pienikokoisille soittajille varsin tärkeää. Rasitusvamma tulee silti kuitenkin useimmiten virheellisestäkuormituksesta (väärä soittoasento). Muutamia muistettavia perusasioita ovat lämmittely ja jäähdyttely soittolihaksille, venyttely ja vastaliikkeet. tiedosta myös asentosi ja löydä tukilihakset. pyritunnistamaan soitatko taloudellisesti vai kuormittaako asentosi jollain tavalla.

Myös erilaiset kehonhallintamenetelmät, kuten Feldenkrais, alexander-tekniikka ja pilates voivat olla hyödyksi. etsi ratkaisuja soittoasentoon yhteistyössä opettajan ja ehkä myös fysioterapeutin kanssa.

Oikean asennon löytäminen ei ole välttä-mättä työlästä eikä vaadi hirveästi aikaa ja moni jopa yllättyy kuinka vähällä selviää. Vaikka kuntosali on hyvin monelle ratkaisu, monet muut pärjäävät silti pelkällä kotihar-joittelulla. ”

Jos on oireita, mitä voi tehdä itse?

“kipuja ei pidä jäädä kuuntelemaan. totaalilepo on tulehduskivussa paras lääke, akuuttivaiheessa on varminta olla jopa jumppaamatta kipeytyneitä lihaksia. tulehdukseen lääkäri määrää useimmiten tulehduskipulääkettä ja muutaman päivän päästä pääsee vähitellen jumppaamaan.

tyypillistä on, että soittaminen aiheuttaa pientä kipua, mutta siihen ei reagoida. ki-vun pitkittyessä tilanne kuitenkin mutkis-tuu ja ongelma voi olla jo paljon laajempi. pahimmillaan tämä voi johtaa koko hermos-ton sairastumiseen, jossa psyyke on vahvasti mukana. On paljon opiskelijoita joilla on ns. kipuoireyhtymä ja kipu alkaa hoidon puutteessa elää omaa elämäänsä ja lopulta siirtyy hermokudokseen ja hermostoon.”

milloin tulisi hakeutua asiantuntijan vastaanotolle?

“jos kipu ei hellitä levolla ja särkylääkkeillä, YtHs tai terveyskeskus kirjoittaa sairas-lomaa ja paikantaa kivun lähteen. Useasti muusikolla tarkkaa kivun lähdettä ei kuiten-kaan löydy, vaan kiputila on ns. ”epämääräi-nen”. kun rasitusvamma on tullut pikkuhil-jaa eikä missään näy mitään konkreettista vikaa, yleislääkäri ei välttämättä näe, että kyseessä kuormitusongelma eikä muusikkoa voi myöskään verrata esimerkiksi toimis-totyöntekijään. jos kahdessa viikossa kipu ei levolla häviä, on syytä aloittaa aktiivinen kuntoutus.

Henkilökohtaiset ohjeet työstämiseen saa ammatti-ihmiseltä, joka tarjoaa oikeaaapua juuri senhetkiseen tilanteeseen. kontaktin luominen tuki- ja liikuntaelinten rasitusvammoihin erikoistuneeseen ammat-tilaiseen on tärkeää.”

SATTUASoittamisen ei kuulu

Haastattelussa muusikoiden ongelmiin erikoistunut fysioterapeutti Katarina Porander

14

Kuinka työkykyä tulisi ylläpitää oi-reiden hävittyä?

“jos vamma on tullut äkillisen soittomää-rän lisäämisen johdosta (koesoitto tms), tilanne rauhoittuu yleensä levolla. tämän tyyppisiä vaivoja kuitenkin esiintyy aika vä-hän. Vähitellen syntyneen rasitusvamman kuntouttamisen jälkeen on oleellista muut-taa soittamisesta johtuvaa kuormitusta.

3-4 päivittäistä fysioterapeutilta saatujen ohjeiden mukaan toteutettavaa liikettä riittää, mutta sen lisäksi täytyy muistaa aktiivisesti huomioida harjoitellessa omat ongelmakohtansa. Myös lihashuolto ontärkeää. ”

minkälaisia seurauksia liian myö-hään hoidetulla rasitusvammalla voi pahimmillaan olla?

“tiedän tapauksia joissa potilas on joutu-nut olemaan vuodenkin poissa opinnoista tai työelämästä. Viattomasti jännetuppitu-lehduksena alkanut vamma johtaa hoita-mattomana hermojen kipeytymiseen jakrooniseen kipuoireyhtymään, jossa voi olla hyvinkin selkeästi myös psyyke muka-na. kun tähän yhdistetään muitakin rasi-tustiloja, koetuksella voi olla koko elämä ja tarvitaan jo psykologinkin apua.

kaikesta yleensä silti paranee kun haluaa parantua. Yhteistyöllä näistä selvitään. ”

Sibelius-akatemialla on järjestetty jo useita vuosia johdantoperiodilla uu-sille opiskelijoille ergonomialuentoja ja opastusta. Onko opiskelijoiden osuudessa asiakkaistasi nähtävissä tähän liittyen jotain muutosta, vai onko tilanne pysynyt samana?

“ilman kattavia tilastoja on vaikea sanoa rasitusvammapotilaiden määrästä tai määrän muutoksesta mitään. tietoisuus ergonomia-asioiden tärkeydestä on kuiten-kin lisääntynyt 2000-luvun aikanaverrattuna 90-luvun alkuun ja tilanne myös paranee kokoajan. Opiskelijoiden herättely ei kylläkään riitä - myös opettajien tulisi kiinnostua ja motivoitua etsimään ratkai-suja ja ennalta-ehkäisemään rasituksesta johtuvia vammoja. Myös tässä suhteessa muutosta tapahtuu parempaan suuntaan jatkuvasti. johdantoperiodin luentomuo-toisen opastuksen lisäksi pidän nykyään mm. esimerkiksi työpajoja ja intensiivi-kursseja pianomusiikin osastolla ja toimin kansanmusiikkiosastolla tuntiopettajana. ”

minkälaisia terveisiä haluaisit lä-hettää Sibelius-akatemian uusille opiskelijoille?

“Hirveästi onnea, olette päässeet opiske-lemaan ihanaa alaa ja saatte tehdä mitä

elämässänne haluatte. Nauttikaa soittami-sesta ja säilyttäkää musiikin ilo ja ottakaa rohkeasti yhteyttä asiantuntijoihin, kuntarvitsette apua!”

Kysymyksiin vastasi fysioterapeutti Kata-rina Porander.

Haastattelijana toimi Riikka pellinen

Internetosoitteita haastatteluun liittyen:

Feldenkrais: http://www.feldenkrais.fiAlexander-tekniikka: http://www.alexander-tekniikka.fiSibelius-Akatemian verkko-opetusmateri-aali harjoittelusta: http://www2.siba.fi/harjoittelu

Kuka?

Fysioterapeutti Katarina Poran-der on valmistunut Helsingfors svenska sjukvårdsinstitutetista vuonna 1991 ja erikoistunut työfy-sioterapiaan Lahden ammattikor-keakoulussa 2003-04.

Vuodesta 1991 alkaen Porander on toiminut Kansallisoopperan orkesterin, Helsingin kaupungin-orkesterin, Tapiola Sinfoniettan sekä yksittäisten muusikoiden ohjaajana. Hän luennoi musiikki-opistoissa, ammattikorkeakoulus-sa sekä Sibelius-Akatemiassa ja toimii tuntiopettajana Pop & Jazz Konservatoriossa pääaineena muusikon työergonomia.

Porander esitelmöi lisäksi erilai-sissa muusikoiden koulutustilai-suuksissa.

Liikuntapropaganda-jaoston terveisetHei uudet ja vanhat opiskelijat!

liikkuminen paitsi auttaa palautumaan fyysisestä rasituksesta (soittamisesta),

myös parantaa elämänlaatua ja vireystilaa (ja ehkäisee itseinhoa). entinen yliopistolii-kunta muuttui vuodenvaihteessa Unispor-tiksi, mutta sibelius-akatemian ja Unispor-tin yhteistyö jatkuu vanhaan malliin.

Hinta on noussut hieman viime vuodes-ta, mutta on edelleen erittäin edullinen (120e/12kk). Hankkiessasi liikuntatar-ran syyskuun alussa, käyt kuntosalilla ja ryhmäliikuntatunneilla elokuun loppuun saakka.

Unisport järjestää myös erilaisia kursseja, ja pientä korvausta vastaan pääset opette-lemaan ammattilaisen johdolla vaikkapa juoksutekniikkaa tai sulkapallon perusteita.

lisäksi kaupungin huokein urheiluhieroja taitaa löytyä samoista tiloista. kannattaa siis tarttua tarjoukseen ja liittyä joukkoon.

liikuntatarran voit lunastaa opiskelijakort-tiisi Unisportin palvelupisteissä näyttä-mällä voimassa olevaa lukuvuositarraa. palvelupisteissä pääsääntöisesti käy Visa electron, mutta koska suurella todennäköi-syydellä et ole ainoa samalla asialla oleva

henkilö, saattaa käteisellä varustautuminen olla viisasta.

liikuntakeskusten yhteystiedot ja sijainnit löydät osoitteesta www.unisport.fi.

syksyn mittaan myös saY:n hallitus tulee järjestämään kokeilukertoja eri urheilula-jien pariin. luvassa on esimerkiksi seinä-kiipeilyä ja jousiammuntaa, ja mahdolli-sesti heti alkusyksystä myös purjehdusta kevytveneillä. seuraa ilmoittelua viikko-tiedotteessa ja ilmoitustauluilla niin pysyt kartalla!

jos haluaisit kokeilla jotain tiettyä lajia, vihjaa siitä hallitukselle. kaikki ehdotuk-set otetaan huomioon ja kaikki halukkaat otetaan varmasti mukaan.

kivaa uutta opiskeluvuotta, muistakaa tree-naamisen lisäksi myös levätä, syödä hyvin, ja ylläpitää sosiaalisia suhteita. toivotta-vasti törmäilemme t-talon ensimmäisen kerroksen lisäksi myös kuntosalilla!

T. MarjukkaHallituksen hyvinvointi- ja liikuntavastaava

Suuren musiikki-tieteiliän palsta

16

Qsinen

liSää SYnnYTTäJiä

Kiukunkapero

suomi on pieni maa. Meitä on hirmuisen vähän, verrattuna vaikkapa leveyssuun-

nassa sijaitseviin naapureihimme. Meillä olisi kyllä tarvetta suuremmalle määrälle kansalaisia ja onneksi hiljalleen heitä saa-puukinkataisen, siis katajaisen kansamme avuksi. kilpailukykyämme on parannettava ja ihmisiä on saatava lisää, jottemme rusen-nu naapureidemme väliin!

koska täällä on kuitenkin ikävän kylmää talvisin eivätkä lämpimämpiin oloihin tottuneet ihmiset mielellään valitse siniris-tilippua sen ilmaston vuoksi, olisi kiukun kaperolla keino lisätä väkilkua luontaisin ja tehokkain keinoin. Vastaus ongelmiimme on... moniavioisuus!

epäilen, että ”the american Dream” on juuri tämä, Hugh Hefnerin elämän kaltai-nen kohtalaisen monen naisen loukku. Het-kinen. kokeekohan Hugh elävänsä monen naisen loukussa? Noh, joka tapauksessa olisi äärimmäisen hyödyllistä ja mukavaa jos mies voisi ihan valtion luvalla kylvää siementään pitkin maita ja mantuja. len-nellä kukasta kukkaan. Mahduttaa sydä-meen useampi, kuin yksi ämmä. Olisi myös mahtavaa, jos yhteiskuntamme alfa-urokset saisivat mahdollisuuden asua samassa palatsissa kymmenien potentiaalisten ja lahjakkaiden synnyttäjien kanssa. kaikki rakastavat näissä linnoissa toisiaan ja lisää ihmisiä sikiää. kanit jäävät kakkoseksi.

tietenkin mahdollisuudet olisivat myös rajattomat naisille. Muistan jonkun vä-hemmän viisaankin joskus sanoneen, että ”naisen elämä on niin paljon helpompaa, saavat aina baarista jonkun mukaansa, jos haluavat.” eipä ole miehillä tällaista etuoi-keutta. lisäksi suomi voisi alkaa hyödyntää kiinassa olevia poikamiehiä, jotka eivät löydä naista kotikonnultaan. postimyynti pystyyn, e-Ville voisi toimia välittäjänä. postimyyntisulhanen kiinasta, hallitsee englantia ja mandariinia. kaupan päälle vielä diplomi-insinööri!

Näitähän kannattaisi yhden naisen tilata jo tusina, kerralla kun tilaa niin säästäisi lennoissa.

jos yhdellä ihmisellä on niin järjetön määrä rakkautta jaettavaksi, niin miksi sitä rak-kauden jakamista ei voisi sitten laillistaa? pysyisi lapsillakin holhooja saman katon alla. Rahallisesti tällaiset erittäinsuurper-heet olisivat myös järkeviä.

eläinmaailma on täynnä loistavia esimerk-kejä, joissa malli toimii. suomi voisi tässä-kin asiassa olla tasa-arvon suunnannäyttäjä ja laillistaa moniavioisuuden, perheen pää voisi yhälailla olla mies tai nainen. Olisihan se aika hienoa. Olisihan?

Kiukunkapero

17

Saymaa 3 / 2011

Hyvinvointipalvelut

akupunktioFysioterapia siniRuneberginkatu 26

Hinta: 50€/ hoitokerta (2 h)+Hieronnat+kokemuksena ainakin erilainen - ei oikein yksityisyyttä- puhelinkonferenssi elisan kanssa saymaan testiryhmä päätti myös kokeilla hieman erikoisempaa hoitomuotoa -- aku-punktiota. Yleisellä elämänkokemuksella ihmiset välttävät tilanteita, joissa kehoon työnnetään toistakymmentä terävää neulaa, mutta testiryhmä uhrautui tieteen nimissä. ensimmäinen huomiota herättävä seikka akupunktiohoitolassa on kaikenlaisen kii-nalaisen krääsän puute. ei rasvakeittimen pörinää, ei pentatonista taustamusiikkia, ei muovista tehtyjä porttirakennelmia. akupunktoija kyselee syytä käyntiin ja tes-tiryhmä kertoo vaivaksi tinnituksen. paljon enempää ei keskustelua käydä. ”Otta housu ja paida poies” käy komento. Hieman eri-koisemman käänteen akupunktio saa, kun tohtori alkaa sättimään handsfreen kautta elisan asiakaspalvelua suljetusta puhe-linliittymästä. kiinalaisen riitelyä elisan asiakaspalvelun kanssa saakin kuunnella koko kahden tunnin hoidon ajan. periaatteessa testiryhmä uskoo ihmisten ammattitaitoon, mutta jos ihminen tunkee teräviä neuloja sentin päähän korvasta ja kiukuttelee kiinalaisella aksentilla puhe-linvaivoistaan, tulee jopa kovaksikeitetylle

testiryhmälle kummallinen olo. Viereisen huoneen ihmisen potilaskertomus tulee myös kuultua kiusallisen tarkkaan. akupunktion lisäksi hoitoon kuuluu -- uskokaa tai älkää -- kuppausta. kuivakup-paus tuntuu huomattavasti mukavammalta kuin ihmisneulonta. kuppauksen jälkeen tohtori vielä hieroo ronskein ottein (ja handsfree korvassa) yläkroppaa ja levittää jotain vinkeiltä tuoksuvia vartalovoiteita. testiryhmän tyyny haisee tämän painoon mennessäkin eukalyptykseltä.

toimiko se sitten? Vaikea sanoa. tinnitus ei tuntunut menneen mihinkään, mutta tunnin- parin hieronta ja aromaattiset öljyt saavat ainakin aikaan rentoutuneen olon.

intialainen päähieronta ja kuumakivirentoutus

Beauty and Healthcare center (Ruoholahdenkatu 6)Hinta: 48€/45 min

+ tunnelma oli luotu hyvin valaistuksen ja musiikin avulla+ Rentoutti hyvin (kävelin päin seiniä vielä pitkään tapahtuman jälkeenkin) - Hieronta tehtiin ergonomisesti huonossa tuolissa, joten rentoutuminen oli vaikeaa. tuntui, että mikä hetki vain voisi tippua tuolilta- ihan kuin kaikkea ei olisi tehty ihan lop-puun asti. päähieronnan osuus oli tosi pieni kokonaisajasta.

18

- kuumakiviä oli vain muutama, en jo-tenkin päässyt selville, miten niiden olisi pitänyt rentouttaa, kun lämpöä riitti vain pienille alueille.

aluksi lihaksia lämmitettiin (niska, hartiat, pää) ja sen jälkeen hieronta akupunk-tiopisteitä painellen ja lihaksia tärisyttäen. lopuksi rentouduin kuumakivien alla. en menisi ehkä uudestaan, ilmaiseksi kyllä ehdottomasti.

Klassinen hierontaHierontahuone Vpktöölö Gymtöölöntorinkatu 2B Hinta: 45min 35 eur (selkä)60 min 45 eur (puolihieronta) + testaajan paras hierontakokemus+ miellyttävä kokemus kaikin puolin (tuoli, huone, hieroja)+ hyvä sijainti, kohtuuhintainen kerrankin hieronta ei aiheuttanut tus-kan parahduksia hierontapöydällä, vaan Vpk osasi asiansa ja vaikutti vilpittömän kiinnostuneelta mahdollisista kroppani jumituksista ja terveydentilastani. Hieronta oli miellyttävää ja hieroja halusi kuulla tun-temuksiani hierottaessa. testaaja vakuuttui ja varasi jo uuden ajan.

Klassinen hieronta 2Fysio7, stockmannin tavaratalo, 7. krsHinta: Hieronta 45 min, 44 e + Rentoutuminen hieronnan aikana+ parin päivän päästä hartioiden seutu tuntui rennommalta+ ”ihan kiva” - paikka oli aika hajuton ja mauton- taustamusiikkina siirappisia radiohittejä- illalla hieronnan jälkeen oli särkylääke tarpeen niska- ja päänsärkyn takia testaaja päätyi käymään stockmannilla hieronnassa, koska mamma betalade viime jouluna lahjakortin. ensikertalaisena hie-rottavana testaaja ei ehkä osannut tarpeek-si ilmaista tuntemuksiaan hierojalle, mikä kostautui päänsärkynä ja hartiasärkynä illalla ja seuraavina päivinä. Fysio7on varmaankin turvallinen valinta ”perus-hierontaa” kaipaavalle, mutta parempiakin paikkoja varmasti Helsingistä löytyy.

muusikoiden vaivoihin eri-koistunut osteopaatti

Orto-Fysio, HelsinkiHinta: 50 eur/kerta

+ asiantuntevuus, suositeltavaa nimen-omaan muusikoille; sijaintikeskustassa; osteopaatin suorasanaisuus

- Hinta - 50 euroa käyntikerralta tuntuu mojovasti opiskelijankukkarossa; osteopaatin suorasanaisuus

allekirjoittanut kävi hoidossa silloin, kun periaatteessa oli jo liian myöhäistä, eli rasitusvamman ilmettyä. Osteopaatti, jolle musiikkilääkäri ohjasi, huolsi paitsi rasittu-nutta kämmenlihasta, pisti ruotuun myös muuten. ensimmäisellä käyntikerralla testaaja sai haukut lihasten epätasapainosta ja -sym-metrisyydestä, joka ilmeni toisen lapaluun vääräasentoisuutena. tämän jälkeen teetä-tettiin erillinen lihashuolto-ohjelma, jotta rasitusvamman perimmäinen syy saataisiin korjattua.

urheiluhieroja Yliopistoliikunnan Meilahden liikuntakeskus,

Hinta: 2e + hinta+ huolellinen taustan kartoitus ennen hierontaa - koskaan ei ole hieronta sattunut näin paljon

Urheiluhieronta on klassisen hieronnan soveltamista urheilijan tarpeisiin. Hierojilla on laajempaa ymmärrystä urheiluharjoit-teiden ja rasitusten vaikutuksesta kehoon ja he ymmärtävät harjoittelun ja kehonhuol-lon optimaalisesta rytmityksestä. Hieroja kyseli paljon taustatietoja työstä ja opinnoista harrastuksiin ja lähti sen jälkeen etsimään systemaattisesti ongelmakohtia. kun eniten jumissa olleet lihasryhmät löytyivät, hieroja ryhtyi vapauttamaan lihasjännistyksiä. itse hierontaa voisi kuvailla ronskiksi ja sievistelemättömäksi tapahtumaksi, tuskasta huutaminen ei ollut kaukana. Myös hieronnasta toipuminen kesti useita päiviä.

19

Saymaa 3 / 2011

Kolumni

Halleluja! Nyt se on valmis. ja kohta täy-tetty. Musiikkitalo nimittäin. ja komea

on. Diggaan. talon leipälaji on luonnollisesti klassinen orkesterimusiikki. sitä tarjoilevat viikottain RsO ja HkO suuressa konserttisalissaan ja pienempiä saleja täyttävät sibelius-akatemian konsertit. Hienoa! kierros skumppaa kaikille! Mainosmateriaalinsa mukaan Musiikkitalo on kuitenkin vielä enemmän: ”Musiikkitalossa esiintyvät erilaiset taiteilijat ja taiteilijaryh-mät. Visionsa mukaisesti Musiikkitalo pyrkii olemaan kulttuurin alueella edelläkävijä, luomaan pääkaupungin aktiivista ja moder-nia kaupunkikuvaa ja kasvattamaan sen veto-voimaa sekä kotimaassa että ulkomailla.” Helsingin kaupunginorkesterin julkinen tuki (valtio ja Helsinki) on noin 13,4 miljoonaa euroa vuodessa. Radion sinfoniaorkesteri, jonka lukuja on hankalampi löytää lienee suu-rin piirtein samoissa summissa, ehkä hiukan edullisempi. Yhteensä siis vuosittain reilusti 20 miljoonan euron paremmalla puolella. ja hyvä niin. On upeaa että meillä on upeita orkesterei-ta upeassa talossa. Orkesterien ja siban lisäksi talon sisällön rahoitus aiotaan hoitaa Musiik-kitalon säätiön avulla. säätiöllä onkin varoja noin miljoona euroa ”Pro Musica” -rahastossa, josta tuetaan klassisen musiikin konsertteja. Muun kuin klassisen rahoitus onkin sen sijaan yhä täysin auki. 14.5. Musiikkitalon säätiö järjestikin ”hyväntekeväisyyskirpputorin”. ideana oli kerätä rahaa Musiikkitalon säätiön ”Mesenaatti-rahastoon”, josta on tarkoitus tu-kea muita kuin klassisen musiikin tapahtumia Musiikkitalossa. tapahtuman yhteyteen toivot-tiin esityksiä: ”Mikäli joukkiostanne löytyy ha-lukkuutta lähteä ilahduttamaan näin nopealla aikatalululla hyväntekeväisyys-kirpputorilla asioivaa väkeä, otamme ilomielin vastaan musiikkilahjanne! Toivoisimme kolmesta vii-teen soivaa numeroa numeroa per esiintyjä / esiintyjäryhmä. Musisointi tapahtuu Musiik-kitalon päälämpiössä akustisesti (vahvistimia ei siis tällä erää ole tarjolla). Palkkiota emme voi tapahtuman luonteesta johtuen maksaa, mutta Musiikkitalon aikakirjoihin pääsette kuitenkin Musiikkitalossa ensimmäisten jou-kossa esiintyneinä!” Niinpä niin. klassisen musiikin rahoitus hoidetaan valtion ja kunnan kymmenien miljoonen eurojen vuotuisella budjettirahoituksella, mutta ”muun musiikin” rahoitus hankitaan kirpputorilla.

muu musiikki mustikka

johon olis tietysti kiva saada myös sitä ”muuta musiikkia” esiintymään - ilmaiseksi. tämä lie-nee sitä edelläkävijyyttä kulttuurin alueella. lahjoituksia puolestaan oli keväällä asia tiedus-tellessani tullut Mesenaatti-rahastoon vähän yli 10 000 euroa. 5% tuotto-odotuksella jaettavaa syntyy vuositasolla jo yli 500eUR! Nyt rillataan! kierros skumppaa kaikille! tätä on kulttuuripo-litiikka suomessa vuonna 2011. käväisin heinäkuussa keikalla portossa portu-galissa, josta löytyy tuoreehko oma ”musiikki-talo”, Casa da Música. keskustelin talon ”muun musiikin” ohjelmistosta vastaavan johtajan kanssa. kuulemma hänen käytettävissään oleva vuotuinen budjetti on noin pari miljoonaa euroa. ja jälki oli myös sen näköistä. kesä-syyskuun ohjelmalehtisestä löytyi niin George Clinton, laurie anderson kuin Maria schneiderkin. Huippuluokan jazz- ja maailman-musiikkikonserttien lisäksi talossa järjestetään myös säännöllisesti aamuyöhön asti jatkuvia klubeja, joissa puolestaan raikaa Dj-pohjainen musa ja talon seinät välkkyvät vj-kuvavirrasta. sisääntuloaulasta löytyi ”digitopia”, musiikki-työpiste, jossa kuka tahansa voi luoda musiikkia iMaceilla ja säännöllisesti järjestetään myös ilmaisia elektronisen musiikin työpajoja. kateus iski. Miksei meillä? Älkää ymmärtäkö väärin; sibelius-akatemia toki tuottaa Musiikkitaloon laajan kirjon korkealaatuista konserttitarjontaa. kuitenkaan yhtälöllä ”Sibelius-Akatemia = muu musiikki” ei pitkälle pötkitä, vaikka rakas laitoksemme tun-tuu toisinaan niin kuvittelevan. ja taas puhtaan markkinatalouden ehdoilla ”muun musiikin” konserttien liput ovat niin pirun kalliita, että ”kaikille avoimesta” Musiikkitalosta puhumi-nen kannattaa lopettaa saman tien. (itseasiassa Musiikkitalon ulosvuokraushinnoil-la ”muun musiikin” konsertteja ei Musiikkita-lossa oikein edes kannata järjestää. Mutta siitä riittää narinaa toiseenkin kolumniin.) toivottavasti olen väärässä ja lähitulevaisuu-dessa löydetään poliittista tahtoa tuoda uuteen uljaaseen Musiikkitaloon monimuotoisempaa ohjelmistopolitiikkaa. kirpputoreilla ja kerjää-mällä se ei tule onnistumaan.

Hannu Oskalakirjoittaja on kansanmusiikkiosastolta

valmistunut musiikkialan moniottelija.

lue lisää: http://hannuoskala.fi

20

KaSVaTuSTieTeiliJÖiden KOnFeRenSSi

21

Saymaa 3 / 2011

muSiiKinOPiSKeliJa maailmalla

musiikinopiskelija maailmalla - ir-lannin musiikkiakatemia, dublin

Monet ihmiset tuntuivat liittävän irlan-tiin aimo annoksen erilaisia mieliku-

via ja mystiikkaa: vihreä saari, kelttiristit, ainainen sade sekä tietysti pubit ja kansan-musiikki. Minä itse; sen lisäksi, että päädyin vaihtovuodeksi Dubliniin niin sattumalta, kuin erasmus-lomakkeen puitteissa on mahdollista; en ollut juuri koskaan kiinnit-tänyt juuri minkäänlaista huomiota koko valtakuntaan. Muutenkin olin lähdössä matkaan eräänlaisena pioneerina, sillä olin irlannin musiikkiakatemian ensimmäinen suomalainen vaihto-opiskelija. eräs sitkeimmistä ennen lähtöä kuulemis-tani huhuista olivat tarinat irlantilaisten ystävällisyydestä ja siitä, ettei kadulla tar-vitse näyttää, kuin hiukan eksyneeltä niin paikalliset tulevat tarjoamaan apua. Dub-linistahan sanotaan, että kaupungin paras nähtävyys on dublinilaiset itse eikä tässä suhteessa tarvinnut pettyä. jo ensimmäise-nä päivänä sain ohjeistusta sitä pyytämättä, kun Dublin oli hiukan hankala suunnistet-tava ruutukaavoitettuihin kaupunkeihin tottuneelle. irlantilaiset eivät myöskään pelkää ottaa kontaktia tuntemattomiin. eräs hauskim-mista tapauksista sattui jossakin vaiheessa

kevättä raitiovaunussa. sisään astui hyvin vakavan ja arvokkaan oloinen, siististi pu-keutunut vanha rouva. Hän aikoi jäädä sei-somaan käytävälle, mutta, kun vaunu lähti liikkeelle, hän horjahti taaksepäin. kun käännyin katsomaan, miten oli käynyt, nai-nen vain naurahti ja totesi olevansa huma-lassa. tämän jälkeen hän päätti, että hänen olisi sittenkin parempi istuutua. irlantilais-ten huumorintaju on tosiaan aivan omaa luokkaansa. itse akatemiallakin ilmapiiri tuntui alusta alkaen lämpöiseltä. porukkaan pääsi nope-asti mukaan ja vaikkei perustervehdykseen yleensä odotettu vastausta, näin suomalai-sena tuntui, että irlantilaiset pitävät toisista ihmisistä hyvin huolta. iltaisin akatemian mennessä kiinni ei ollut epätavallista, että edes parina kertana viikossa lähdettiin po-rukalla yksille tai kaksille (tai joskus toisi-naan vähän useammallekin). pubikulttuuri oli selvästi olennainen osa irlantilaisuutta turistialueen ulkopuolellakin. eräs jostakin maaseudun pikkukylästä kotoisin oleva ki-taristi kertoi kotikylänsä olevan niin pieni, ettei siellä ollut edes postitoimistoa; kah-deksan pubia kylään tosin kyllä mahtui. Yhdeksän kuukauden aikana sain tosin nähdä myös irlannin toisen puolen. Dublin kaupunkina on diplomaattisesti sanottuna hieman särmikäs ja asukkailla on normaa-

Vaihdossa Dublinissa

22

listikin paikkaan kaksijakoinen suhde. He pitävät Dublinista, vaikka sillä on kaikenlai-sia ongelmia, kuten köyhyyttä sekä ainakin sanomalehtien mukaan vakava huumeon-gelma. auton hälytyssireeni oli tavanomai-nen osa kaupungin äänimaisemaa. joskus tosin mietin, olisiko kuvani Dubli-nista ollut toisenlainen, jos olisi asunut jos-sakin muussa kaupunginosassa kuin Rial-tossa. Opiskelija-asuntola sekä lähikorttelit olivat siistejä ja lähestulkoon vastaraken-nettuja, mutta ympäröivät alueet selvästi köyhempiä. lisäksi kuljin koululle joka päi-vä Dublinin pohjoispuolen kautta, joka ei ole yhtä rikasta seutua kuin eteläpuoli. eräs opiskelija väitti, että Rialto on huumejengit-tömistä kaupunginosista se kaikkein pahin. itse pidin sitä kuitenkin selvästi mainettaan

Irlantilainen aamiainen

parempana ja pohjoispuolikin elää hurjem-pana lähinnä tarinoissa. Musiikkielämä Dublinissa ja koko maassa pyörii enimmäkseen kansanmusiikin ympä-rillä, mikä ei liene suuri yllätys.

pääkaupungissa toimii yksi ammattimainen orkesteri ja akatemialla ammattiopiskelijoi-ta on vajaa sata, eli klassisen musiikin piirit ovat erittäin pienet; meitä vaihto-opiskeli-joitakaan ei ollut kuin kolme. taso on tästä syystä hieman kirjavampi kuin suomessa, etenkin akatemian orkesterikonserteissa, joissa osa soittajista oli pakon sanelemana harrastelijoita. kurssitarjontakaan ei ole erityisen laaja, mutta parasta on se, että muusikkopiireihin pääsee suhteellisen no-peasti sisään ja sen jälkeen ainakin säestys-hommia löytyy helposti. Muut esiintymis-mahdollisuudet ovat vähän enemmän kiven alla. lopuksi täytyy todeta vielä Brittein saarten kuuluisasta säästä, ettei se ainakaan viime vuonna ollut ihan mahdoton. syksyllä satoi joka päivä, mutta yleensä vain noin vartin kerrallaan. alkuvuosi oli hieman viileämpi ja sateisempi, mutta kesää olen viettänyt maaliskuun puolivälistä lähtien. kaiken kaikkiaan hyvät muistot jäivät irlannista. suosittelen.

joel Papinoja

St. Patrick’s day

23

Saymaa 3 / 2011

HaaSTaTTelu

Haastattelussa tuoreet dekaanit

MITKÄ IHMEEN DEKAANIT? Mitä tyyppejä ne oikein ovat ja mitä ne tekevät? Tuomas Saloniemi haastatteli Siban uudet dekaanit.

elina laaKSO, Y-osaston dekaani

”kesä meni nopeasti enkä varsinaisesti ehtinyt viettää lomaa. koska olen puolit-tain kuopion osaston johtaja ja puolittain dekaani, oli tekemistä enemmän kuin tar-peeksi” kertoo Y-osaston uusi dekaani elina laakso. ”Nyt kuopion työpöytä alkaa olla kuitenkin puhdas ja voin keskittyä täysipäi-väisesti dekaaniuden haasteisiin”. mitä dekaani sitten elinan mielestä tekee?

”Hyvä kysymys, aivan varma tästä ei voi vielä olla. alkuvaiheessa keskitytään käynnistämään uusia osastoja ja katsotaan minkälaiseksi vastuunjako ainejohtajien ja dekaanin välillä muodostuu.

avoimia kysymyksiä on vielä paljon, mutta ne pyritään kyllä kaikki ratkaisemaan” elina sanoo. Mitä dekaani on sitten tähän mennessä tehnyt? ”istunut kokouksessa kokouksen perään. kokoukset ovat tärkeitä, mutta joskus niitä tuntuu olevan liikaa ja ne tuntuvat aina venyvän”. elina kertoo ryhtyneensä dekaaniksi, koska ei pelkää haasteita. ”jos tällä iällä on vielä mahdollisuus aloittaa näin iso ja monimuotoinen projekti, olisi tyhmää olla tarttumatta tilaisuuteen. sibelius-akatemia on erittäin mielenkiintoinen työpaikka. kehittämisen kohteita on tarjolla runsaasti ja monenlaista haastetta on tarjolla. syksyn muutoksiin elinalla on selkeät nuo-tit. ”tarvitaan lisää yhteistyötä, tavoitteelli-suutta ja ennekaikkea työrauhaa. Massiivi-nen määrä isoja muutoksia on nyt tehty, ja ihmisten pitää pystyä keskittymään siihen mitä he tekevät. Olivat he sitten opiskelijoi-ta, opettajia tai hallintohenkilökuntaa.” Olisitko sitten mieluummin tsingis- de- vai pelikaani?

elina miettii hetken ja arpoo tsingiskaanin ja dekaanin välillä. ”Mutta kyllä taidan enemmän dekaani olla”

KaaRlO Hilden, X-osaston dekaani

”täällä on yhtä sekaista kuin aina ennenkin” toteaa nykyinen dekaani, entinen saY:n puheenjohtaja kaarlo Hilden nähdessään toimiston takavaraston. ”Olin ylioppilaskun-tatoiminnassa mukana muistaakseni vuosina 94-96. Ylioppilaskuntatouhu auttoi suunnat-tomasti tulevalla urallani” kaarlo kertoo. mutta mikä oikeastaan on dekaani ja mitä se tekee?

”Hyvä kysymys, se selviää varmasti pian”, kaarlo vastaa. ”Dekaanit toimivat osastojen johtajina ja ainejohtajien esimiehinä. tarkka tehtävänkuva selviää kyllä vuoden mittaan. ensimmäisenä tehtävänä on uusien toimin-tamallien luonti uusille osastoille ja arjen käynnistäminen”, Hilden selventää. miten Kaarlo Hildenistä sitten tuli dekaani?

”Oikeastaan sattumalta. elämä on iso proses-si, jossa tämä on yksi palikka. tämä on valta-

Elina Laakso, Y-osaston uusi dekaani.

24

van mielenkiintoinen paikka nähdä, kuinka isossa organisaatiossa on monta asiaa yhtä aikaa liikkeessä. syksy tuo tullessaan työnku-van varsinaisen tarkentumisen ja odotankin syksyltä huomattavaa määrää suunnittelutyö-tä, että arki saadaan pyörimään. ” kaarlo kertoo suorilta olevansa tukaanista, tsigiskaanista tai dekaanista ehdottomasti mieluiten dekaani.

mutta entäpä jos heräät aamulla Seppo Suihkon ja Gustav djupsjöbackan välistä, mitä on tapahtunut?

”todennäköisesti hallinnon säästöpaineet ovat menneet äärimmilleen ja johtoryhmä on kirjoittanut muistiota aamuun asti”.

Haastattelijana toimi Tuomas Saloniemi

Kaarlo Hilden on X-osaston uusi dekaani.

Qsinen

25

Saymaa 3 / 2011

HaaSTaTTeluMissä ammuu tapasi toisensa? Oliko kellään lapsimusiikkitaustaa ennen Ammuu!:ta? Kuinka kauan Ammuu! on ollut kasassa, ketä poppooseen kuuluu?

lastenmusiikkiorkesteri ammuu! sai al-kunsa keväällä 2007, kun essi kertoi Hakil-le haaveilevansa esiintymisestä kaustisen kansanmusiikkijuhlilla. He keksivät, että hyvälle lastenmusiikkiorkesterille on aina tarvetta. Haki pyysi mukaan muskariopet-tajakollegansa Heidin ja Riikan, essi taas muusikoiksi opiskelutoverinsa teron ja eskon. Haki, essi, esko ja tero opiskelivat kaikki tuolloin sibelius-akatemian musiik-kikasvatusosastolla. sittemmin myös essi ja tero ovat työskennelleet muskarissa. perehtyneisyys varhaisiän musiikkikasva-tukseen on auttanut ymmärtämään lasten kokemusmaailmaa ja tekemään lapsille sopivaa musiikkia. lavalla olemiseen saim-me alkuvaiheessa vinkkejä näyttelijä eija ahvolta.

ammuu! on livenä:

Hanna-Maija aarnio -lehmä: laulu, viuluessi Hirvonen -kissa: laulu, viuluHeidi tamper -possu: laulu, klarinettiRiikka Helske -hiiri: laulu, kanteletero pajunen -heppa: laulu, akustinen kitaraesko Grundström -piippolan vaari: laulu, kontrabasso

miksi musiikkia lapsille? mikä on erilaista verrattuna muuhun bändi-touhuun? mikä tekee tästä ainutlaa-tuista?

lapsille sopiva musiikki tarkoittaa sitä, että laulujen aiheet ovat lasten kokemusmaail-masta, satujen, eläinhahmojen, taianomai-suuden ja pehmeiden arvojen maailmasta. lasten omalle mielikuvitukselle on oltava tilaa. lapsia huomioidaan myös sävellajien ja tempojen valinnoissa.

Haluamme tehdä laadukasta ja moni-puolista lastenmusiikkia, jota aikuisetkin haluavat kuunnella; lapsethan kuulevat vanhempiensa valitsemaa musiikkia ja ko-kevat heidän valitsemansa konsertit. tar-koituksena on myös rohkaista vanhempia leikkimään ja laulamaan lastensa kanssa.

lasten on hyvä kuulla paljon erilaista musiikkia, tyylilajista ja vaikeustasosta riippumatta. Myös sellaista, joka tehdään heidän näkökulmastaan.

Musiikillisesti emme aliarvioi lapsia tar-peettomalla yksinkertaistamisella, vaan teemme niin korkeatasoista musiikkia, kuin osaamme ja kehitymme koko ajan itse muusikoina. toki mukana on yksin-kertaisiakin juttuja, joihin on hyvä tarttua, mutta myös todella haastavia elementtejä. sovitukset tehdään yhdessä ja esiintymi-siä varten treenataan tosissaan. tyylikirjo vaihtelee kalevalaisesta laulusta salsaan ja sottiisiin, jazzista reggaen rytmeihin. Raik-kaat, kekseliäät sovitukset sekä taidokas soitto ja stemmalaulu ovat tunnusomaista ammuulle.

lapsille esiintyessä on erityisen tärkeää olla aito, rehellinen, läsnä ja kyetä vuo-rovaikutukseen niin yleisön kuin kans-samuusikoidenkin kanssa. ammuun konserteissa lapsille tarjotaan tilaisuuksia mukana leikkimiseen ja laulamiseen. silkka pomppimaan villitseminen ei ole itsetar-koituksemme. Välillä siellä vain istutaan ja kuunnellaan, seurataan esitystä. konsertis-sa opitaan myös kuuntelun jaloa taitoa.

Lastenmusiikkiorkesteri Ammuu! sai alkun-sa keväällä 2007.

2626

Ammuu!!

26

ammuusikot välittävät lapsista ja rakasta-vat työtään. pyrkimyksenä on, että lapsille jää hyvä mieli, vanhemmat saavat virikkeitä vuorovaikutukseen lastensa kanssa ja kuu-levat hyvää musaa. ammuusikko itse saa tehdä luovaa työtä, joka on samalla kau-hean hauskaa. levyjen tekokin on todella hauskaa ja myös haastavaa, koska oma rimamme on korkealla. jokainen keikka on hiukan erilainen: tilaa on improvisoinnille ja hetken päähänpistoille, jotka kehittävät livesettiä.

Paljonko esiintymisiä ammuu!:lla vuosittain? millaisissa paikoissa? minkä ikäistä yleisöä konsertteihin osallistuu?

esiintymisiä on vuodessa muutamia kym-meniä pääasiassa pääkapunkiseudun kon-serttisaleissa, tapahtumissa ja festivaaleilla sekä jonkin verran päiväkodeissa. Yhtye on myös konserttikeskuksen listalla. kesäisin ammuu! on vieraillut kauempanakin, kuten tampereella, imatralla ja Uudessakaupun-gissa.

Yleisö koostuu yleensä alle kouluikäisistä ja heidän vanhemmistaan. toisinaan mukana on myös pienimpiä koululaisia.

ammuusikot ry järjestää jäsenilleen 1-2 vip-konserttia vuosittain. jäseneksi voi liittyä kuka vain ja liittymisen yhteydessä saa ammuun uusimman levyn. tästä voi lukea lisää yhtyeen nettisivuilta.

mieleenpainuvimpia keikkakoke-muksia ammuun parissa?

kaikkien aikojen ensimmäisellä keikalla kaustisella heppa soitti niin innokkaasti, että kitarasta katkesi kaksi kieltä. eräällä keikalla Heidi-possun 3-vuotias tyttö-lapsi kipitti yleisöstä äitinsä syliin, jossa vietti lopun keikkaa. jotkut ulkolavakeikat ovat jääneet mieleen joko uskomattoman kuumuuden tai näppien kohmeisuuden vuoksi. imatran Big Band Festivalilla tarkeni hyvin, kun aurinko paistoi suoraan eläinpuvuissa huhkiviin lastenmuusikoihin ja lämpöä oli suunnilleen 50 astetta.

ammuu!:n tulevaisuuden näkymiä?

elaimellinen meno keikoilla jatkuu. tällä hetkellä ammuu! esittää kahta erilaista livesettiä, joissa on omat tapahtumansa piippolan tilalla. Mukana on tuttuja lasten-lauluja ja omia sävellyksiä. 3.9.2011 klo 15

ammuu pitää ensimmäisen vauvakonsert-tinsa musiikkitalon Black Boxissa.

seuraava, järjestyksessään kolmas levy suunnataan erityisesti vauvaperheille, mutta sopii isommillekin lapsille ja kaikille lapsenmielisille.

Musiikkitalon konserttisalissa Ammuu! esiintyy 18.9.2011. klo 11.

Lisää tietoa Ammuu! -orkesterista löytyy osoitteesta:www.ammuu.fi

Haastattelijana toimi Mikko sateila

27

Saymaa 3 / 2011

Opinto-oppaan x-filesHOPS-keskustelujen tuulettamiseksi Saymaa proudly presents:OPinTO-OPaS à la Qsine!!!

h14HaJuTaPailu a(2 ov)professori von kontzbergin kehittämäänstench solfa -menetelmään perustuva kurssi, jossa sävelet nähdään paitsi väreinä, myös hajuina ja tuoksuina.Opintojakson sisältöOpintojaksossa paneudutaan värähtelyas-sosiaatioihin, tarvittaessa tutustutaanmyös oman suoliston toimintaan ja käy-dään stockmannin kemikalioosastolla.Opetus- ja työmuodot• luennot 12 t• henkilökohtaista opetusta 13 g• omakohtaista piereksintää 2 cmarviointi njam / jäksKorvaavina hyväksiluettavat suori-tuksetF2b konservatorion Flatulaatio 2b

npK1niin PalJOn KaiKKee 1(180 ov)tavoitteena on saattaa opiskelija sekamete-lisoppa-opinto-ohjelman ihmeelliseenmaailmaan sekä saada hänet p-talon kuppi-lassa manaamaan stressiään tyyliin “tulisin muuten, mutku on Niin paljon kaikkee (1)”!Opetus- ja työmuodotMaisterin tutkinto n tarviointi Rahaa talolle / ei rahaa talolleedeltävät suorituksetVk1 Vasemmalla kädellä kurssiensuorittamiseen harjaantuminen 1 arvosa-nalla 5/5 tai 4/5 lautakunnan suosituksellaYlioppilastutkinto ja stevie Wonderin“sir Duke”:n torviväliosan nappiin hyräile-minen.

lmpm1länSimaiSen PunKmuSiiKin HiSTORia1(1 ov) (modeemi 8)kurssilla perehdytään punkmusiikin histo-riaan ajanjaksolla sex pistols-ebba Grön.Opetus- ja työmuodotluentoja 3 tHakaneulalävistystä 10 tkanojen dekapitaatiota hampain 7 tsotaa apatiaa vastaan 10 t

Suorituksetjoko a)i Osallistumatta jättäminen kaikkeenii poissaolo kertauskuulustelusta tai b)kirjatentistä ja kuuntelukokeesta syrjäyty-minen arviointi a

1ec1elaCin(2 ov)Helsingin yliopiston kanssa yhteistyössäjärjestetty käytännön kirurgian peruskurs-si, jossa keskitytään poimimaan potilaalta korvakäytävää pitkin aivoihin nukkumisen aikana muljautunut elacin-korvatulppa.Suorituksetainakin kahden vapaavalintaisen tulpanpoisto [ylä(päästä)] valvotuissa laboratorio-olosuhteissaedeltävät suorituksetkk1 keltainen kertakäyttömallihi1 HifiKorvaavina hyväksiluettavatsuoritukset0ec1 elacin-korvaavatulppalp1 lobotomian perusteetkp1-1 korvakäytävän käyttö ja huolto

vi-1-1ViiHdYTYS a(4 ov)erityisesti musiikkikasvattajien tarpeisiin(muille kurssi maksaa 250 e) suunniteltu kurssi, jossa opetellaan olemaan koulu-opetustilanteissa mahdollisimman rento ja kiva ope.Opintojakson sisältöOpitaan ajattelemaan ja käsittelemään yläasteen musiikkituntia jatkuvanashowna, jossa ei ole sekuntiakaanns. “kuolleita kohtia”: muuten nepitkästyvät ja valitsevat matematiikan.Opetus- ja työmuodot• Taikatemppujen opettelua 70 t• Jonglöörauksen alkeita 24 t• Hevikitaransoittoa 24 t• Nuorison suosimien fraasien opettelua12 tarviointi magee / spedeKorvaavina hyväksiluettavatsuorituksetGp1 Ghettokoulu-praktikum sekäDm1 levottomat sielut (DangerousMinds), Usa 1995 O: john N. smith

(Toisinto Saymaan Qsine-speciaalista joulukuulta 2006)

28

Sarjakuva

29

Saymaa 3 / 2011

Musikaalista

SimileHehän ovat kuin kaksi marjaa!

Wegelius-sali elokuun puolivälissäämmänsuon kaatopaikka

Ulkoistaminen. sibelius-akatemian puhelinvaihde sijaitsee nykyään loi-maalla sekä fyysisesti että henkisesti, sillä seurauksella, että sieltä ohjattiin vielä elokuussa opiskelijoiden puheluita hylätylle p-talolle.

jännitys X- ja Y-osastojen nimistä. tai siitä, kuinka kauan ne voivat pysyä nimeämättöminä.

Visiot. arkkitehdin näkemys siitä min-känäköisiä esineitä M-talolle saa viedä on paikoitellen ollut törmäyskurssilla käyttäjien kanssa. keskustelua ovat herättäneet ainakin Mute:n puunväriset dekit; sen sijaan puunväriset kontrabas-sot ja muut jousisoittimet ovat viimei-simmän tiedon mukaan hyväksyttäviä. Viimeisin uhri kuuluu olleen vahtimes-tarin musta kirjoitusalusta, jonka osalta prosessi lienee edelleen vaiheessa.

Yökäytön tasapuolisuus. ”luottamus hyvä, kontrolli parempi!” tiesi jo stalin aikanaan todeta.

taideyliopisto-hypetys. Uusi hallitus laittoi rahahanat kiinni, ainakin toistai-seksi.

suunnitelmallisuus. Muutot ovat kuu-kauden myöhässä, tiedotus on kaikesta päätellen edelleen kesälomalla ja muu-tenkin meininki on kuin espanjalaisesta komediasta.

ai niin! ja ne osastot ovat edelleen nimeämättä.

30

Lauttasaarentie 1, 00200 HelsinkiPuhelin (09) 681 011, faksi (09) 677 134teosto@teosto.fi, www.teosto.fiTeoston löydät myös Facebookistaja MySpacesta.

Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry

Musiikintekijöiden järjestö.

Musiikki So

imaa

n!

F-Musiikki on nyt entistäkin lähempänä sinua!

Nettikauppa

www.f-musiikki.fi

H e l s i n k i k e s k U s T A : K a i s a n i e m e n k a t u 7 . A r k 1 0 – 1 9 , l a 1 0 – 1 6 H e l s i n k i i T Ä k e s k U s : K o r s h o l m a n t i e 2 , P u h o s . A r k 1 0 – 1 8 , l a 1 0 – 1 5e s p o o : M a r t i n s i l l a n t i e 1 0 . A r k 1 0 – 1 9 , l a 1 0 – 1 6 V A n T A A : R e t a i l P a r k , A n t a k s e n t i e 4 . A r k 1 0 – 1 9 , l a 1 0 – 1 6T U r k U : E e r i k i n k a t u 4 . A r k 1 0 – 1 8 , l a 1 0 – 1 5 k U o p i o : K a u p p a k a t u 3 9 . A r k 1 0 – 1 8 , l a 1 0 – 1 5

Kaisani

emen

katu

Vuorikatu

Fabianinkatu

Unioninkatu

Snellmaninkatu

Mikonkatu

Kluuvikatu

Yrjö-Koskisen Katu

Vilhonkatu

Ateneumink. Yliopistonkatu

Kirkkokatu

Rauhankatu

Aleksanterinkatu

Kaisaniemi

Rauta-tientori

ItäväyläTurunlinnantieStoa

Citymarket

MaamerkkiGigantti

Itäkeskus

Hansakuja

Visbynkatu

Itäkatu

Asiakkaankatu

Asiakkaankatu

Lyypekinkuja

Kauppakartanonkatu

Visbynkuja

Puhos

Korsholmantie

Turunlinnanpolku

KAISANIEMI ITÄKESKUS ESPOO VANTAA TURKU KUOPIO