SEKSUAALINEN KOSKEMAT-TOMUUS

IHMISOIKEUTENA

SEKSUAALINEN KOSKEMATTOMUUS

IHMISOIKEUTENA

Tutkas-seminaari 2.4.2008

16.20 – 16.25 Seminaarin avaus Kansanedustaja Kimmo Kiljunen 16.25 - 16.45 Isän vallasta itsenäiseksi ihmiseksi –

kenen intressejä suojellaan milloinkin? Professori Terttu Utriainen, Lapin yliopisto

16.45 -17.05 Seksuaalisesti kaltoin kohdeltujen nuorten kohtaaminen - onko sitä?

Erityistason seksuaaliterapeutti Maaret Kallio, Väestöliitto, Seksuaaliterveysklinikka

17.05 - 17.25 Kahvitauko 17.25 - 17.45 Sananvapaus ja yksilön suoja

OTT Päivi Tiilikka, Katti, Helsingin yliopisto 17.45 - 18.05 Seksuaalinen häirintä – mitä se on ja mitä siitä seuraa?

Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen 18.05 - 18.15 Lehdistön kommentti

Päätoimittaja Reijo Ruokanen, Ilta-Sanomat

18.15 - 19.00 Keskustelua ja tilaisuuden päätös

Professori Terttu Utriainen, Lapin yliopisto Isän vallasta itsenäiseksi ihmiseksi - kenen intressejä suojellaan milloinkin?@

1. Isän vallasta kirkon valtaan Valistuksen perintöä vaalivassa Euroopassa on vaikeata ymmärtää sellaisia valtioita, joissa uskon-nolliset johtajat määräävät lainsäädännön sisällöstä. Sananvapaus ja muut ihmisoikeudet näyttävät häviävän tai muuttuvan täysin käsittämättömiksi silloin, kun mullahit saavat vallan ja sharia-laki astuu voimaan. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei siitä ajasta, jolloin kirkko määritteli lainsäädännön normeja ole kulunut montakaan vuosikymmentä. Uskonnon käsitykset ovat myös monessa mielessä tulleet osaksi kulttuuriperintöömme niin, että ne vaikuttavat ihmisten elämään ja käsityksiin olivatpa he sit-ten uskovia kristittyjä, ateisteja tai jotain siltä väliltä. Kristinuskokaan ei kuitenkaan syntynyt tyhjiöön vaan kreikkalaisen, juutalaisen ja roomalaisen kult-tuurin keskelle. Antiikin kreikassa elämä jakaantui julkiseen miesten maailmaan ja yksityiseen nais-ten maailmaan. Vapaiden yläluokan miesten tehtävänä oli hoitaa kaupungin asioita ja yläluokan naisten tehtävänä oli tuottaa jälkeläisiä ja perillisiä ja hoitaa kotia. Tilanne on kiteytetty usein siteerat-tuun lauseeseen, jonka mukaan antiikin kreikkalaisille: vaimot olivat jälkeläisten siittämistä varten, pojat huvittelua varten ja jalkavaimot päivittäisiä seksuaalisia tarpeita varten.Kuten Kreikassa myös Roomassa nainen oli miehen holhouksen alainen. Perheen pää, pater familias, vastasi koko perhe-kunnastaan, johon kuuluivat sekä mies- että naispuoliset perheenjäsenet ja orjat. Roomalaisen ajan lainsäädäntö sisälsi pääasiassa yksityisoikeudellisia säännöksiä niin, että aviopuolisoiden intiimit suhteet eivät olleet juridinen asia, vaan roomalaiset juristit olivat pääasiassa kiinnostuneita omaisuu-desta. Vaikka mies hallitsikin omaisuutta, oikeusjärjestelmä perustui omaisuuden erillisyyteen siten, että naimisissa oleva nainen oli oikeutettu perimään, eivätkä naiset enää eläneet eristyksissä kodin seinien sisällä. Kuitenkaan kunnialliset naiset eivät voineet harrastaa avioliiton ulkopuolisia suhteita, kun taas kunnialliset miehet saattoivat vapaasti solmia suhteita prostituoitujen, orjien ja jalkavaimo-jen kanssa. Naisten ja miesten välillä oli siten eroa, kuten seksin alkuperää koskeva sanakin osoit-taa. Sex tulee latinankielisestä sanasta sexus, joka tarkoittaa eroa miehen ja naisen välillä. Lähtö-kohtana on latinan verbi secare, joka tarkoittaa erottamista ja erilleen leikkaamista. Sana seksi ny-kyisessä mielessä on hyvin uusi, sillä se yleistyi nykyiseen käyttöönsä vasta 1800-luvun lopulla. Myös juutalaisten perusyksikkö oli perhe - Aisän talo@, joka saattoi olla pienen kylän kokoinen. Alun-perin juutalaiset elivät moniavioisuudessa ja lapsiystävällisyyttä pidettiin juutalaisten erityispiirteenä ja lapsettomuutta ja lapsen kuolemaa suurena onnettomuutena. Pojat olivat kuitenkin toivotumpia lapsia kuin tytöt, joiden vahtimisessa ja naittamisessa saattoi olla monenlaista murhetta. Juutalaisen tradition mukaisesti kaikkien nimittäin tuli avioitua ja naimisiinmeno oli miehen velvollisuus ja avioliit-to perheiden ja sukujen välinen sopimus. Avioliittosopimuksessa määrättiin rahasumma, jonka vaimo saisi miehen kuoltua tai miehen otettua avioeron. Eroraha saatettiin määrätä niin suureksi, että sen maksaminen ja siis myös eroaminen kävi monelle miehelle mahdottomaksi. Perhe oli tärkeä, sillä naiset ja lapset olivat tarpeellista työvoimaa ja hyvää vaimoa arvostettiin, koska perheen talous usein riippui myös naisten taitavuudesta. Sanalaskujen kirjassa onkin hyvän vaimon ylistys, jossa hyvän vaimon löytämistä verrataan aarteeseen, joka on kalliimpi kuin meren helmet. 2. Kirkko seksuaalinormien luojana Kuten edellä kuvatusta huomaamme, seksuaalisuus liittyi jälkeläisten saamiseen ja avioliittoon ja tässä mielessä seksuaalisuutta myös säänneltiin. Jo Roomassa avioliitto perustui molempien siihen aikovien vapaaehtoiseen suostumukseen, eikä mitään muita juhlallisuuksia välttämättä tarvittu. Kris-tinusko yhtyi tähän periaatteeseen, eikä avioliiton solmimista pidetty alkuaan kristillisenä eikä uskon-

nollisena toimena, vaan se katsottiin yhteiskunnalliseksi ja maalliseksi sopimukseksi, jossa perheillä ja suvuilla oli keskeinen asema. Prostituutio samoin esi- ja ulkoaviolliset suhteet tuomittiin ja juutalaisten tavoin alkuseurakunnan jä-senet halusivat korostaa seksuaalista puhtautta ja moraalisääntöjä, joista he olivat ylpeitä. Seksuaa-lisuus sidottiin avioliittoon ja siveää ja kunnollista käytöstä vaadittiin muutenkin eli, kuten Paavali kir-jeessään efesolaisille sanoi: Amyöskään rivoudet, typerät jutut tai kaksimielisyydet eivät teille sovi@. - Ohje, joka tänäkin päivänä soveltuu varmasti moneen taloon. Vuosisatojen kuluessa pienistä, hajallaan olevista alkuseurakunnista kehittyi kuitenkin suuria ja uni-versaaleja instituutioita, jotka kiinnostuivat niin poliittisesta vallasta kuin ihmisten moraalistakin. Ih-misten hallinnassa kirkko kytki seksuaalisuuden avioliittoon ja perheeseen ja avioliitosta tuli keskei-nen elementti kristillisessä seksuaalimoraalissa. Kirkko alkoi kehittää avioliitto-, perhe- ja seksuaa-linormistoaan sellaiseen suuntaan, jonka seurauksena seksuaalisuus avioliiton ulkopuolella kri-minalisoitiin. Nietzscheä siteeraten voitiin sanoa kristinuskosta ja seksuaalisuudesta, että: Akristinus-ko antoi Erokselle myrkkyä juotavaksi. Eros ei tosin kuollut, mutta se muuttui paheeksi@.Ihmiset eivät kuitenkaan helposti luopuneet perinteisistä avioliittojen solmi mistavoista, eivätkä kaikki papitkaan solmineet keskiajalla avioliittoaan kirkon haluamalla tavalla. Avioliitosta oli katolisessa kirkossa kui-tenkin kehittynyt sakramentti, mutta esimerkiksi Luther 1500-luvulla piti avioliittoa maallisena asiana. Kirkon pyrkimyksenä oli kuitenkin Akristillistää@ koko yhteiskunta ja monopolisoida avioliitto siten, että ainoastaan kirkollinen vihkiminen oli legitimi tapa solmia avioliitto. Tähän päämäärään kirkko pääsi Ruotsissa vuoden 1734 laissa, jossa kirkolle myönnettiin avioliittomonopoli ja kaikki avioliiton ulko-puoliset seksuaalisuhteet kriminalisoitiin. Tätä kautta määräytyi myös naisen asema ja seksuaaliri-kokset, joiden tunnusmerkistöt otettiin suurelta osin suoraan vanhasta testamentista. Perinteisiä kristillisiä arvoja kritisoitiin kuitenkin sivistyneistön keskuudessa jo 1840-luvulla. Kritiikin kärki suuntautui nimenomaan kirkon kannattamaan absoluuttiseen seksuaalimoraaliin ja porvarilli-seen avioliittoinstituutioon. Liikkeellä olivat niin liberaalit, sosialistit, teosofit kuin kulttuuriradikaalitkin. Jo silloin vaadittiin uskonnonvapautta ja kirkon ja valtion erottamista toisistaan, koulujen uskonnon-opetuksen lopettamista ja siviiliavioliittolakia eli kirkon vihkimismonopolin murtamista. Toinen radikalismin aika oli 1900-luvun alussa, jolloin edelleen ajettiin uskonnonvapauslakia ja sivii-liavioitumismahdollisuutta. - Tilanne kuitenkin jatkui vaikeana, sillä uskonnonvapauslaki saatiin voi-maan vasta 1923. Kirkon avioliittomonopoli kesti Suomessa siten lähes 200 vuotta. 3. Kohti seksuaalista itsemääräämisoikeutta Toisen maailmansodan jälkeen vasta 1960-luvun radikalismi toi muutoksia seksuaalilainsäädäntöön Suomessa. Siihen saakka seksuaalirikoksetkin olivat pääasiallisesti siinä muodossa, minkä ne olivat saaneet vuoden 1889 rikoslaissa. Vuonna 1962 eduskunnassa kuitenkin tehtiin toivomusaloite erityi-sesti seksuaalirikosten uudistamiseksi. Vuonna 1967 seksuaalirikoskomitea ensimmäistä kertaa otti lähtökohdakseen yksilön oikeusturvan korostamisen ja katsoi, että rangaistaviksi tuli säätää ainoas-taan yksilön seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja vapautta loukkaavat teot. Pelkästään siveellisiä tunteita loukkaavien tekojen rangaistavuuteen sen sijaan suhtauduttiin pidättyvästi. Mallia tässäkin suhteessa otettiin Ruotsista. Komitea esitti myös väkisinmakaamissäännöksen laajentamista avio-puolisoiden välisiin suhteisiin perustellen sitä mm. sillä, että kyseinen lainmuutos oli jo toteutettu Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Esitys ei kuitenkaan mennyt läpi, vaan kyseinen lainmuutos to-teutettiin Suomessa vasta vuonna 1994.Vuonna 1971 kuitenkin uusittiin aborttilaki, mikä merkitsi suurta muutosta naisten asemaan. Ennen lainmuutosta arvioitiin Suomessa tehtävän vuosittain noin 20 000 laitonta aborttia. Rikoslain uudistuksella dekriminalisoitiin myös homoseksuaaliset teot. Täs-säkin kysymyksessä Suomi oli yksi viimeisimpiä maita Euroopassa. Avioliiton ja seksuaalilainsäädännön yhteys säilyi Suomessa kuitenkin pitkään. Tämä näkyi muun muassa siinä, että raiskaus oli pitkään asianomistajarikos, eikä syytettä voinut nostaa, jos asianosai-

set olivat menneet keskenään naimisiin. Vuoteen 1999 asti syytettä ei voinut Suomessa nostaa myöskään alaikäiseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta, jos tekijä oli mennyt avioliittoon teon koh-teena olleen henkilön kanssa. Antiikissa raiskauksen uhri saattoi valita, vaatiiko hän tekijälle rangais-tukseksi kuolemanrangaistusta vai menemistä kanssaan avioliittoon. Suomessakin raiskauksen teki-jä saattoi pitkään miettiä, meneekö hän mieluummin vankilaan vai pyrkiikö hän uhrin kanssa naimi-siin. Ehkäisyvälineiden kehittyminen on mahdollistanut sen, että ihmiset pystyvät sääntelemään lisäänty-mistään. Samaan aikaan avoliittojen lisääntyminen on murentanut avioliittoinstituution asemaa. Suomessakin 20-vuotiaiden parisuhteista noin 90 % on avoliittoja ja vain 10 % avioliittoja. Perheet ovat siten tulleet monimuotoisemmiksi samaan aikaan kuin lainsäädäntö on korostanut yksilön oike-uksia. 4. Seksuaalinen itsemääräämisoikeus ihmisoikeutena Ihmisoikeuksien kehityksessä tapahtui paljon 1990-luvulla: Suomi sai uuden perustuslain, liitettiin Euroopan unioniin, Euroopan ihmisoikeussopimus oli velvoittavaa oikeutta ja Euroopan ihmisoikeus-tuomioistuimen päätöksiä alettiin seurata yhä tarkemmin. Jugoslavian ja Ruandan tribunaaleissa raiskaus ja seksuaalinen orjuuttaminen säädettiin rikokseksi ihmisyyttä vastaan. Toisen maailman-sodan jälkeisissä Nürbergin ja Tokion oikeudenkäynneissä ei raiskausta pidetty vielä ihmisoikeusri-koksina, vaikka toisen maailmansodan yhteydessä raiskauksia paljon esiintyikin. Perustuslain perusoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden ja eurooppaoikeuden ihmisoikeuksien myötä seksuaalisesta itsemääräämisoikeudessakin on tullut elävää oikeutta, kun tuomioistuimet päätöksissään soveltavat näitä säännöksiä.Seksuaalisen itsemääräämisoikeuden kannalta tärkeim-mät perustuslain säännökset löytyvät 7 ja 10 pykälässä. PL 7.1 ':n mukaan: Ajokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen@. PL 10.1 ':n mukaan jokaisen yksityiselämä ja kunnia ja kotirauha on myös turvattu. Perusoikeudet ja ihmisoi-keudet eivät enää ole pelkästään julistuksellisia periaatteita, kuten ennen vaan nykyisen perustuslain 22 ':ssä nimenomaan säädetään, että julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuk-sien toteutuminen. Viimekädessä vastuu on siis valtiolla. Vastaavanlaiset säännökset löytyvät Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 ja 8 artikloista. 3 artiklan mukaan ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai rangaista epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla. Olemme tottuneet ajattelemaan, että tällaiset säännökset tarkoittavat vain sitä, ettei esimerkiksi polii-si saa kiduttaa eikä kohdella kansalaisia tällä tavalla. Tämä säännös tarkoittaa kuitenkin myös sitä, että valtioiden on ryhdyttävä toimenpiteisiin varmistaakseen se, että niiden tuomiovaltaan kuuluvia ei kohdella kaltoin, ei edes yksityishenkilöiden toimesta. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa puolestaan säädetään yksityiselämänsuojasta siten, että jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja per-he-elämäänsä, kotinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta. Kumpikin säännös merkitsevät valtiolle positiivisia velvollisuuksia ihmisoikeuksien toteuttamiseksi. EIS 3 artiklan mukaan kansalaisella on oikeus saada suojaa epäinhimillistä ja halventavaa kohtelua vastaan ja valtiolla on velvollisuus suojella kansalaisia sekä viranomaisten että yksityishenkilöiden kaltoin kohtelulta. EIS 8 artiklan tarkoittama yksityiselämän tehokas suoja edellyttää toteutuakseen myös tehokkaita rikosoikeudellisia sääntöjä. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että valtion on luotava esi-merkiksi raiskauksen ja seksuaalisen hyväksikäytön rankaiseva rikosoikeusjärjestelmä ja tätä järjes-telmää on sovellettava tehokkaasti. Tätä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin korosti mm. vuonna 2003 antamassaan päätöksessä, jossa oli kysymys siitä rikkoiko Bulgarian valtio sille kuuluvia vel-vollisuuksiaan tarjota suojaa raiskausta vastaan. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin halusi tällä pää-töksellä ohjata jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä ja tulkintaa seksuaalirikoksissa ja ennen kaikkea se halusi ohjata viranomaisten kuten rikostutkijoiden ja syyttäjien asenteita ja muistuttaa Eu-roopan neuvoston keskuudessa syntyneistä yhteisistä pelisäännöistä seksuaalirikosten osalta.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei siten ainoastaan sovella voimassa olevia säännöksiä vaan myös kehittää niitä ja luo uutta oikeutta. Mannermaiseen oikeustraditioon tottuneille, joiden lähtökoh-tana on vähintään roomalainen oikeus ja jotka eivät tahdo tutkimuksissaan päästä Kantia ja Hegeliä edemmäksi tällainen lähtökohta on joskus hämmentävä. Kansainvälinen oikeus ja eurooppaoikeus on kuitenkin tällä hetkellä se luova veturi, joka oikeustapausten ja sopimusten kautta vaikuttaa yhä enemmän kansalliseen lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön. Summa summarum Michel Foucault on sanonut, että Avalta sanelee sukupuolen@ ja hyvin pitkälle se pitää paikkansa. Yhteiskunnan arvot, normit ja valtasuhteet määrittelevät sen, kuka saa tehdä kelle-kin mitäkin. Ne määräävät myös sen, kenen intressejä lainsäädännöllä ja muilla normeilla suojellaan. Aikanaan valtaa käyttivät perheiden ja sukujen päämiehet, sitten kirkko ja valtio ja nyt tullut itsenäi-sen kansalaisen vuoro.

Erityistason seksuaaliterapeutti Maaret Kallio, Väestöliitto, Seksuaaliterveysklinikka

Seksuaalisesti kaltoin kohdeltujen nuorten kohtaaminen – onko sitä?

Seksuaalisesti kaltoinkohdeltujen nuorten kohtaaminen

- onko sitä?Maaret Kallio

Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja, sosionomi

2.4.2008

2

NUSKA - kohtaamisprojekti

§ RAY:n rahoittama projekti

§ Kohderyhmänä§ nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset§ 12-18-vuotiaat seksuaalista kaltoinkohtelua

kokeneet tytöt ja pojat

NUSKA = Nuorten SSeksuaalinen Kaltoinkohtelu

Maaret Kallio

2.4.2008

3

VÄKIVALTASEKSUAALISUUS

LAPSET JA NUORET

POJAT UHREINA

Maaret Kallio

2.4.2008

”Harva ymmärtää kuinka pieni teko voi aiheuttaa kenties pysyvästi alemmuuden tunteen. Vielä harvempi ymmärtääkuunnella, kun yrittää kertoa todella kipeästä muistosta, josta on vaikea edes ääneen kertoa.”

Maaret Kallio

5

Seksuaalinen kaltoinkohtelu Suomessa / Väestöliiton tutkimus

§ ”Koululaisten tiedot seksuaaliterveydestä 2006”§ Tutkimus Väestöntutkimuslaitoksen ja Seksuaaliterveysklinikan yhteistyönä§ N. 33 000 8.-luokkalaista

§ ”Oletko koskaan kokenut jotain seuraavista? Jos olet, niin vastaa vakavimman kokemuksesi mukaan

1) Nimittelyä esim. huorittelua tai homottelua2) Kehon intiimien alueiden koskettelua vasten tahtoa3) Yhdyntään tai muunlaiseen seksiin pakottamista4) En ole kokenut seksuaalista häirintää tai seksuaalista

hyväksikäyttöä”

2.4.2008

Maaret Kallio

6

Millaista seksuaalista kaltoinkohtelua olet kokenut vakavimman mukaan?

0102030405060708090

nimitt. kosket. seksiinpak

ei olekok.

tytöt

pojat

Nimittelyätytöt: 12,8%pojat: 6,2%

Kehon intiimien alueiden koskettelu vasten tahtoa

tytöt: 9,2%pojat: 6,2%

Yhdyntään tai muunlaiseen seksiin pakottamista

tytöt: 2,3%pojat: 4,1%

Ei ole kokenut seksuaalista häirintää tai seksuaalista hyväksikäyttöä

tytöt: 75,7%pojat: 83,6%

2.4.2008

Maaret Kallio

7

Yhteenvetoa

• Intiimien alueiden koskettelua ja seksiin pakottamista yhteensäkokenut noin 11% 8.-luokkalaisista

• 300 oppilaan koulussa tämä tarkoittaa tilastollisesti noin 33 oppilasta

2.4.2008

”En osaa loppujen lopuksi sanoa, miksi tapahtunut hävettääminua niin paljon. Häpeän itseäni, kehoani, käyttäytymistäni, kaikkea. Uskon, että tapahtuneen vuoksi en osaa nauttia seksistäenkä tunne itseäni millään lailla seksuaaliseksi.”

9

Mikä estää kertomasta?

• “Urheat pojat ja kiltit tytöt”• Aikuiset eiv ät ymmärrä, usko tai

vähättelevät • Vaikean asian torjunta ja kieltäminen• Nuori suojelee tekijää tai läheisiään• Uhri kantaa tekijän syyllisyyttä• Häpeä• Pelko, ettei uskota tai syytetään• Rangaistuksen pelko• Leimautumisen pelko• Rikosprosessin pelko

Maaret Kallio

2.4.2008

10

Entäs pojat?

• Ristiriitaa tuovat UHRIUS – MIEHUUS

• Miehuuden myytit:– Vahvuus ja voimakkuus– Sallittu kapeampi tunteiden skaala– Pojan tulee voida estää väkivalta– ”Tekijänä nainen = poika on onnekas!”– ”Tekijänä mies = homoseksuaali”– Fyysinen kiihottuminen on yhtä kuin halu

• Poikauhrit löytyvät tyypillisesti poliisin paljastavalla tutkinnalla (Laitinen 2004, Turunen 2007)

Maaret Kallio

2.4.2008

11Maaret Kallio

2.4.2008

”Mainitsemani mieshenkilö ei pakottanut minua tai ollut erityisen kovakourainen, joten nyt jälkeenpäin harmittaakin suunnattomasti, että miksi annoin kaiken tapahtua. Olisin päässyt tahtoessani tilanteesta pois tai lopettaa tapahtuman. Olin kuitenkin hämmennyksissäni, herkkä ja olen aina ollut huono sanomaan ei, koska olen ujo ja minulla huono itsetunto. Ehkä jollain lailla myös kaipasin hyväksyntää ja läheisyyttä, koska kotoa en ole sitä riittävästi saanut.”

Maaret Kallio

13

Nuoren uhrin kokemus rikosprosessista

2.4.2008

””Menin poliisille, koska tiedMenin poliisille, koska tiedään tekijn tekijään etsivn etsivään hyvn hyvääksikksikääytettytettääviviäättäännääkin pkin pääiviväännää. Yritin kantaa vastuuni kansalaisena ja tuoda . Yritin kantaa vastuuni kansalaisena ja tuoda vaarallisen ihmisen ilmi. Nyt oli sitten yhteiskunnan vuoro. Tekvaarallisen ihmisen ilmi. Nyt oli sitten yhteiskunnan vuoro. Tekijijäätuomittiin noin vuoden ehdolliseen vankeuteen. EI paljon tuomittiin noin vuoden ehdolliseen vankeuteen. EI paljon minusta!minusta!””

14

KIITOS!

maaret.kallio(at)vaestoliitto.fi