S i s ä l t ä ä m. m. S ivu

Syksyn tunnelmissa 8

Vapoapöät te i sen proteesin suunnitte lumahdol l isuuk-sisto 9

Asetus hammastekn ikon toi ­men har jo i t tamisesta .... 16

Hammastekn ikkomestar i t .... 19

Si l ikon P 59 käytöstä 22

Urhei lua 25

N:o 3 22. v u o s i k e r t a 1965

PROLUX PROTEESIAINE

B.L. Dental Companyn

uusi ke i t toakry l l i a ine .

Ristisidottu aine, jota val-

mistetaon kolmea väriä: kir­

kasta, punaista jo juovikkaan

punaista. Ohjekeittooika 16 tuntia.

'Ploosyton' eheä pinta, johon eivät

tupakka jo hammaskivi helposti tartu.

L L H A M M A S O Y m K a l e v a n k a t u 3 A - HELSINKI

C-kulta valukulta, jonka kliiniset ominaisuudet ovat verrattomat

Vaativa ammattimies valitsee

C - k u l l a n • joka on he lppo va loa .

• jonka kestävyysominaisuudet ova t tunnustetut.

• jonka ko rke imman mahdol l i sen homogenisuuden a n ­siosta on suuolosuhteisso kestävä jo värinsä pitävä.

• joko enemmän kuin 25 vuoden a jon on o l lu t e r i n ­omaisten kl i in isten ominaisuuksiensa ansiosta ammat ­t imiesten eniten arvostama vo iuku l to .

• joko va lmis te taan nykya ika is in menete lmin jo j a tku ­van t a rkka i l un oloisena ja joka luonnol l isest i täyttää A.D.A .m er i t te lyn N:o 5 vaat imukset .

C-kulta toimitetaan käytännöllisessä 25 g sisältävässä pakkauksessa toi pienemmissä erissä.

Vo im is ta j a : Ab John Sjöding, Tukholma Suomessa:

o v D E N T A L D E P O T =

Onko Teillä l i i k a a rahaa?

ellei, niin miksi ette käyttäisi hyväksenne sitä, että — meiltä saatte ka ikk i tarv i tsemanne a lan tuotteet suur impi in

terästyökoneisiin saakka — ammat t imiehet kokei levat käytännössä ka ikk i uutuudet en ­

nenkuin o tamme ne myynt i in — joten saatte raha l lanne Suomen o lo ih in sopiv ia l aa tu tuot te i ta , joista on todel l i s ta hyötyä työssänne

— hintamme ovat k o h t u u l l i s e t (katsokaapa hinnas­toamme)

— kaiken tämän lisäksi myönnämme vielä käteisalennuksen per 14 pv.

muutamia esimerkkejä edustamis tamme korkea luokka is i s ta ar t ik ­ke le i s ta : S IR IUS REX -okr/y l ihompaat . Uutuushompoat . joi l le ette löydä ve r t aa . P L A N U F O R M vocuum-poltetut posl i in idiatar iset . Vä r i t : 112. 113. 120. 121. 122. 123. 124. 125. 126, 127, 131. 132. 140. 141. LUMIN-VACUUM -posl i in ietuhampoat jo -diatoriset. Myös Lee-mol l e j a . ym.

H y y y y OY HAMMAS-JA

r \ C D J r \ SAIRASTARVIKE Union inkatu 24, Helsinki X 66 57 57, 52 356, 62 62 69

Loistava juoksevuus prässättäessä

tuote

NOPEAKEITTOINEN PROTEESIAINE

Hyvin hienojakoinen jauhe,

ehdot toman tasoinen seos.

Loistava juoksevuus (flovv).

Ei purennan korotuksia koska

ylimääröoine poistuu vastuk­

setta kyvetlstö hienon hieno­

na ka lvona .

Suomessa:

°^ D E N T A L D E P O T

5

a t l a n t i c VAKUUMIPOLTETTU POSLIINIHAMMAS

Eri ihmistyypei l le ja ikäkausille sopivat mal l i t

Hammaski i l teel le ominaiset värivivohteet

Teknillisesti hyv in suunnitel lut retentiot

Purentoi i ikkeiden mukaiset muodot

VERTEX Täysin värinpitävä jo erittäin hyvin juokseva

h a m m a s p r o t e e s i a i n e VERTEX — kuumana polymer iso i tuva, hienorokeinen jo er i t ­täin kovo, mutta elastinen ak r yy l i . VERTEX SL 97 — kuumana polymer iso i tuva, 90 minuut in työs­kentelyajan omaava jo 7 minuutissa va lmistuva ak ryy l i . VERTEX self-curing — kylmänä polymer iso i tuva, 4 minuutissa va lmistuva ak r yy l i . Vo idaan köyttää proteeseihin jo kor jauk­siin. Kovettuu täysin 10 minuutissa. Ei jää kipsiä vastaan nahkeaksi .

^ hammastarvike oy Hels inki - A rkad i anka tu 12 A - puh. 49 74 77

6

ZAHNFABRIK BAD NAUHEIM KG

G E R M A N Y

Yksinmyyjä-

^ hammastarvike oy Helsinki - Arkadianka»u 12 A - puh. 49 74 77

T O I M I T U S K U N T A Päätoimittaja M a u n o E l o m a a Os. Käpylä, Untamont ie 6 C 19, puh. 792 035 Jäsenet: E. O. Vuor i jo Kauko Tia inen

Kir jo i tuks ia la inattaessa on lähde ma in i t tava .

SUOMEN HAMMASTEKNIKKOJEN UITTO — FINLANDS TANDTEKNIKER FÖRBUND r.y. HELSINKI, Arkadiankatu 14 B 30. Puh. 447 123, postisiirto 12690 — liiton puheenjohtaja Mauno E l o m a a , Untamontie 6 C 19 Käpylä, puh. 792 035. Sihteeri Sokori K u u k k o n e n .

Toloudenhoitojo merkonomi Arto S o I m i n e n. AVUSTUSKASSA Käpylä, Untomontie 6 C 19. Postisiirtotili 16787. Puheenj. Mouno E l o m o o Untomontie 6 C 19. Puh. 792 035. Siht. E. O. V u o r i, Ulvilontie 23 D 46, puh. 451 814, toimeen 635 601. Avustuskassanheitoja I. W o-o r o I b. Monnerheimint. 19 A 3. puh. 493 535. kot. 493 331

S Y K S Y N T U N N E L M I S S A

T ä l l ä hetkellä on todel la syksyinen tunne lma. Vet tä sataa t i h u t t a a ja päivä o n synkän harmaa. Kesä on k u l u n u t ja sen i l o t ja sateet o v a t s i i r tyneet muisto jen l o k e r o i h i n . Kesä k u l u i k u t e n pitääkin useimmil la l o m a n v i e t o n ja v o i m i e n keräämisen merkeissä, onhan edessä pitkä t a l v i . S i i tä h u o l i m a t t a kesä ei ole sentään k u l u n u t a i v a n to imet tomana , onhan tärkeät asiat vaatineet t o i m i n t a a ja sen merkeissä tava l laan kesäkin on k u l u n u t . Sanotaan, että syksyllä k o r j a t a a n satoa. N i i n on tänä syksy­näkin t a p a h t u n u t . E i tosin juureksien eikä perunoiden muodossa, vaan todel l is ten t iedon jyvästen muodossa. H y v i n monel la k u l u i kesä k i r ­jo jen ja papereiden parissa, sillä o l i h a n suori tet tava uuden asetuksen mukaiset opinnäytteet fysiikassa, kemiassa ja terveysopissa. S y k s y n kuluessa o l i aineiden t e n t t i ja n i i n y k s i toisensa jälkeen sai paper in tas­kuunsa. Ahkeruus on i l o m m e , totesi toiselle sadalle nouseva j o u k k o .

Syksy t o i tullessaan myöskin e l imen, jonka Sisäasiainministeriö on asettanut ja jonka tehtävänä o n er ikoishammasteknikko jen j a t k o k u r s ­sien valmiste leminen ja johtaminen , sekä t o i m i a neuvoa antavana t o i m i ­k u n t a n a , jonka päätökset alistetaan Lääkintöhall i tuksen h y v ä k s y t t ä ­väksi . T ä m ä t o i m i k u n t a o n is tunut k o l m e kertaa ja toteamus o n , että asiat on lähtenyt ru l laamaan hyvän yhteisymmärryksen ja y h t e i s t o i ­m i n n a n merkeissä: E n n e n k u i n vars inais i in jatkokursseihin pääsee k ä ­siksi , v a a t i i se runsaasti va lmis te lu ja ja nämä o v a t k i n aikaa vieviä ja rahaa kysyviä . Joka tapauksessa näköpiirissä on jatkokurssien a l k a ­m i n e n , joskin t a r k k a a alkamispäivää ei vielä ole tiedossa, m u t t a siitä­hän aikanaan t iedoi tetaan.

8

Vapaapääneisen proteesin suunnittelumahdoilisuuksista

K u t e n jo alussa m a i n i t t i i n , on tapauksessa k u v a 2 d) oikeaan l o p ­putulokseen p y r k i m i n e n a let tava yläpuolen oikeal la s u u n n i t t e l u l l a . M o n i a mahdol l i suuks ia l ö y t y y : (katso kuvassa 4 esitettyä tapaus­ta) satulaa lähinnä olevien h a m p a i ­den v a l m i s t a m i n e n teleskoopeiksi, proteesisatulan jäykäl lä k i i n n i t y k ­sellä, lähihampaiden tekeminen k r u u n u i k s i , satulan ja omien h a m ­paiden yhdistäminen t a r k k u u s -atascmenttien a v u l l a sekä monel la m u u l l a t a v a l l a . A i v a n y k s i n k e r t a i ­nen l imakalvoprotees i v o i täyt tää sille asetettavat vaat imukset , — tärkeintä o n , että s u u n n i t t e -1 u on t eh ty huole l la ja k a i k k i a käytet tävissä o lev ia t u t k i m u k s e n tuloks ia hyväks ikäyt täen . N . s . y l i s u u n n i t t e l u on sitävastoin t u r ­haa ja nostaa kustannuksia aiheet­tomast i .

Dr. R. Starck, Pforzheim

Proteesikinematiikka Vapaapäätte isen proteesin suun-

n i t t e l u m a h d o l l i s u u k s i a harki t taes ­sa o n proteesisatulan k i n e m a t i i k a l ­la ratkaiseva merkityksensä.

Tutkiessamme ras i tusdiagram-meja v o i m m e päätel lä proteesisa­t u l a n m u o t o o n asetettavista v a a t i ­muksista a ika p a l j o n . H u o m a a m ­me missä k o h d i n p a i n u m i n e n on rasituksesta johtuen suur in , ja sen m u k a a n suunnite l la satulan n i i n , että h a i t t a v a i k u t u k s e t o l i s iva t m i ­käli mahdol l i s ta k o k o n a a n e l i m i ­noitavissa. V o i m m e h a v a i n n o l l i s ­taa suussa t a p a h t u v a t seikat sy­ventymäl lä k u v a n 6 t i l a n t e i s i i n .

Veneen p y s y m i n e n veden p i n ­na l la r i i p p u u henkilöiden si joitus­paikasta. Keskel lä venettä 3 hen­kilöä ei aiheuta si irtymistä r e u n o i ­h i n päin, m u t t a y h d e n k i n henkilön s i i r t y m i n e n toiseen päähän venettä

Kansainväl is tä t o i m i n t a a on myöskin kuluneena kesänä o l l u t . l A Z p i t i kongressinsa Lontoossa ja siellä t o d e t t i i n kansainvälisen t o i m i n n a n yhä laajenevan ja uusia m a i t a A m e r i k k a a myöten hyväksyt t i in jäse­n i k s i . Kansainväl isestä to iminnasta t a r k e m m i n seuraavassa numerossa.

T ä t ä kir jo i t taessani on edessä l e n t o m a t k a S t u t t g a r t i i n , johon osal­l i s tuu 48 henkilöä. Siellä on tähän asti suur in dentaa l ia lan kansainväl i ­nen näyt te ly , jossa o n todettavissa m m . h a m m a s t e k n i i k a n kehi tys ja u u t u u d e t .

Syksy on a l k a n u t , jokainen on k o t i u t u n u t l o m i l t a a n ja m a t k o i l t a a n . Edessä o n t a v a l l i n e n arkipäivä ja jokapäiväiset työt . T o i v o t t a v a s t i k u l u n u t kesä on antanut u u t t a elämän eliksiiriä ja v o i m i a a l o i t t a m a a n l o m i e n jälkeen työt , j o t k a v a a t i v a t t a r m o a , keskit tymistä ja henkistä tasapainoa. T o i v o t a n k i n tarmokasta työn i l o a .

Td •CO

K u v a 6.

Havainnollinen esitys rasituksen siirtymisestä eri alueille.

aiheuttaa het i pa inumis ta , v a i k k a yhte ispaino o n k i n sama. K u n y h ­distämme veneen pi tkäl lä tangol la ki inteään pisteeseen, v o i m m e si ir ­tyä eri k o h t i i n i l m a n että veneen k u m p i k a a n pää s i i r t y y . Tässä esi­merkissä on k y s y m y s " k a u k o s a t u -laki inni tyksestä" , satula k i i n n i t e t ­t y jäykästi omaan hampais toon.

Kuvissa 7 ja 8 näemme t a p a u k ­set, joissa on tällainen " k a u k o s a -t u l a k i i n n i t y s " .

Tapauksessa k u v a 8 on p r e m o l a -r i t m u o t o i l t u n i i n k u i n siltatyössä. Taskumuodostuksia s y n t y y t a v a l ­lisesti j u u r i omien hampaiden k a u ­la-aluei l le , s i l lo in k u n nämä alueet peitetään k o k o n a a n . Kuvassa nä­kyviä m e t a l l i k a a r i a ei pitäisi kos­kaan tehdä l i i a n leveiksi , — m i ­käl i ei niistä ha luta k o k o n a a n l u o ­pua .

K u v a 7.

Kiskokonstruktio proteesia varten, jossa käytetty "kaukosatulakiinnitystä".

10

Kuvassa 9 näemme työn, joka o n " y l i s u u n n l t e l t u " . Jä l j e l läo levat o m a t hampaat on tässä jäykistetty juoksevalla pinteellä. Proteesin satulaosa y h d i s t e t t y ankkur iosaan k ie lenalusbyygel in ja B e a t - M i i l l e r nivelellä. Suuritöinen työ , joka ol is i o l l u t o i k e i n suunni te l tuna tar ­ko i tuksenmukaisempi seuraavalla t a v a l l a :

1 . K ie lena lusbyyge l i jä tet tävä pois.

2. B . M . B . - n i v e l jä tet tävä pois. 3. Premolar ien kaula-alueet jä ­

te t tävä v a p a i k s i . 4. Juokseva pinne si irrettävä

jäykäst i suoraan m o l e m p i i n satu-laosi in .

K l i i n i n e n kokemus on osoit ta­n u t , että sen jälkeen k u n on s i i r ­r y t t y tällaisiin "kaukosatulamene-te lmä"-konstrukt io ihin , pohjaus-kor jaukset proteesien tasomuutok-sien johdosta o v a t erittäin h u o m a t ­tavassa määrin vähentyneet , — edullisissa tapauksissa jopa k o k o ­naan loppuneet .

K u v a 8. "Kaukosatulamenetelmällä" tuettu pro­teesi, jossa omien hampaiden kaula-alueet

jätetty vapaiksi.

K u v a 9. Vapaapäätteisen proteesin virhe, — eli

ylikonstruktio B.M.B. nivelin.

A i n o a t poikkeukset yleensä p o ­si t i ivis ista tuloksista j o h t u i v a t sel­laisesta syystä k u i n esim. l i i a n ohuiks i tehdyistä kisko-osista, j o t ­ka o l i v a t vääntyneet p o t i l a i d e n käsissä. Yleensä k o s t r u k t i o on v a ­l i t t u sellaiseksi ( k u v a 10), että k i i n n i t y s oman hampais ton ja sa­t u l o i d e n väl i l lä on j äykkä , i l m a n teleskooppien hyväks ikäyt töä . Jos tarkastelemme yhdis tysk iskoa k u ­vassa 12 huomaamme, että se m y ö ­täilee ikenen m u o t o a , sen epäta­saisuuksia. O l e m m e vi imeis ten k y m m e n e n v u o d e n aikana k i i n ­nittäneet er ikoista h u o m i o t a täl la i ­siin jäykki in k o n s t r u k t i o i h i n .

Kliinisiä kokeita

Jo lähes 11 v u o t t a sitten E. Körber in tekemien mit tausten jäl­keen te imme kliinisiä k o k e i t a m m . seuraavissa potilastöissä:

Erää l lä 50 v u o t i a a l l a na i spot i ­laa l la , jo l la o l i omista hampaista jäliellä 6-h 1-h - h l - f 4 . N ä m ä v a r u s t e t t i i n t e l e s k o o p p i k r u u n u i l l a

11

K u v a 10. Kaukosatulamenetelmin tuettu proteesi

elävin tukihampain.

ja näiden päälle v a l e t t u , j ä y k k ä i r t o s i l t a k o n s t r u k t i o . E m m e vielä täysin luottaneet m i t t a u s t u l o k s i i n ja siksi suunni t te l imme työn siten, että tarpeen vaatiessa ol is i m a h ­dol l i s ta i r r o i t t a a satulat s i l lan k i s ­ko-osista. N ä e m m e tällaisen työn kuvassa 13. V a l e t t u työ asetettiin suuhun v a l m i i k s i sementoitujen teleskooppien päälle. A n n o i m m e p o t i l a a n p u r r a v o i m a k k a a s t i m o ­lemmi l le satulaosille tarkastaen sa­manaikaisesti , nous iva tko e t u m ­maiset teleskoopit tappien pääl tä . Ihmeeksemme ei näin t a p a h t u n u t (katso k u v a a 13 a—c). I r r o i t e t t a v a silta p y s v i tukevast i p a i k a l l a a n voimakkaas ta puremisesta h u o l i ­m a t t a .

To is takymmentä v u o t t a tämä p o t i l a a n suussa o l l u t edellämainit­t u i r tos i l t a ei ole k a i v a n n u t m i n ­käänlaista kor jausta . Jä lkeenpäin samalle pot i laa l le i o u d u t t i i n m u u a l l a tekemään alaproteesi. Y lä leuan si l lan p u r u k y k y ol is i edelleenkin lähes 100 "/omen, jos alaproteesi ol is i p a r e m m i n onnis­t u n u t .

Kuva 11. Erikoinen pinnekonstruktio suojaa myös

haitallisilta vetovaikutuksilta.

Kuva 12. Yhdistävä kisko ei enää toimi akselina.

Kuva 13 b.

12

Kuva 13 a—c. Irroitettava silta jäykästi tuettuine satu­loineen koemielessä asetettuna teleskoop-pikapoille 6 + 1+ +1 +4 jotta kokeen yhteydessä ilmenisi, nousevatko 1+ +1 teleskoopit paikoiltaan potilaan purressa

voimakkaasti.

Kuva 13 c.

T a v a l l a a n y l lä t tävä tosiasia o n , että he i luvat hampaat omassa jä l -jelläolevassa hampaistossa t u l e v a t jälleen k i i n t e i k s i s i l lo in k u n ne y h ­distetään proteesiin sopival la k i s ­k o - k o n s t r u k t i o l l a proteesisatuloi-den kanssa yhdeks i k o k o n a i s u u ­deksi. T ä m ä n h a v a i n n o n on jo

Häupl v a h v i s t a n u t oikeaksi . R ö n t ­genkuvien , mikäl i niitä v o i d a a n pitää todistuskelpois ina, m u k a a n ei vuosienkaan k u l u t t u a ole v o i t u h a v a i t a mitään epäedullista t a p a h ­tuneen. L u u n rakennetta paraden-t i u m i n alueella on röntgenkuvan perusteella vaikea arvostel la kos­ka näiden hampaiden h i o m i n e n te-' eskooppikappo ja v a r t e n on m u u t ­t a n u t n i i d e n luonnet ta . V o i d a a n sanoa, että pi tkä satula, joka h y ­v i n p a i n u u l i m a k a l v o o n , on p i ­k e m m i n tukena omalle jäl iel läole-val le hampais to l le , k u i n päinvas­t o i n . M a h d o l l i s e t pohjaukset o v a t olleet tarpeell is ia joskus 4—6 v i i ­k o n k u l u t t u a siitä, k u n t ä m ä n ­t y y p p i s e t vapaapääteproteesi t o n asetettu o o t i l a a n suuhun. Sen jä l ­keen ei vuos ikaus i in ole t a r v i n n u t tehdä minkäänlais ia k o r j a u k s i a ,

K u v a 14 a—d.

Irtosilta, ollut 8 vuotta potilaan suussa. Tekstissä mainittu kestävyydeltään ky­seenalainen hammas +6 vahvistettu. Tä­hän päivään mennessä ei tilanteessa ole

tapahtunut muutosta.

13

v a a n t i lanne on o l l u t m u u t t u m a ­t o n suussa. Esi tet täköön lopuks i vielä eräs k l i i n i n e n tapaus 8 v u o ­den takaa. ( K u v a 14 a—d.) J ä l -jelläolevassa hampaistossa o l i y l ­hääl lä h y v i n kyseenalainen ensim­mäinen m o l a r i , joka m u u t e n vielä tänä päivänäkin on m u u t t u m a t t o ­mana p a i k a l l a a n . E m m e yleensä hark i t semat tomast i poista omia jäl iel läolevia h a m p a i t a tällaisia i r -tos i l to ja valmistettaessa s i l l o i n ­k a a n , k u n n i i d e n kestävyys saat­taa t u n t u a kyseenalaiselta, jos täl ­la inen hammas s i t tenkin j o u t u u myöhemmin poistet tavaksi , v o i ­daan tarpeel l inen kor jaus helposti tehdä jälkeenpäin.

Valussa sattuneen v i a n tak ia m u r t u i yläproteesin oikean puolen s i ip i k u l m a h a m p a a n takaa. O l i mie lenki in to i s ta meidän k a n n a l ­t a m m e h a v a i t a , m i t e n jo m u u t a ­m a n päivän k u l u t t u a tämä t u k i -hammas, joka edelleenkin o l i y h ­teydessä I r tos i l l an loppuosan kans­sa, a l k o i l i i k k u a . K o r j a u k s e n jä l ­keen se l y h y e n ajan sisällä t u l i jä l ­leen l i i k k u m a t t o m a k s i .

K u v a 14 b.

K u v a 14 d.

Loppupäätelmä

N i i n sanottu " te leskooppiprotee-s i " ei oikeastaan ole mitään m u u t a k u i n omaan iäl jel läolevaan h a m ­paistoon l i i t e t t y tue t tu proteesi, jossa on ns. " k a u k o s a t u l a k i i n n i -t y s " , jonka o m a l i i k k e e t o v a t k ä y ­tännöllisesti katsoen o lemat tomat . M e olemme tällä k o n s t r u k t i o l l a saavuttaneet p a r h a a t t u ­l o k s e t . Jä lk ikor jaukset sekä mahdol l iset pohjaukset o v a t olleet ainoastaan h a r v o i n tarpeen ja s i l ­l o i n k i n ainoastaan 4—6 v i i k o n k u l u t t u a työn suuhunla i ton jä l -

14

keen. Sen jälkeen t i lanne o n p y s y ­n y t m u u t t u m a t t o m a n a v u o s i k a u ­sia. Tekemiemme mit tausten m u ­kaan olemme voineet todeta, että satulan " l a s k e u t u m i n e n " k o v i m ­m a n k i n purupaineen alaisena on 0,3 m m , te leskoopil la varuste tun hampaan o m a l i i k k u v u u s 0,1 m m . Proteesisatulan p i t u u d e n ollessa 30 m m , o n laskeutuminen satulan päässä l i m a k a l v o l l a o l l u t 0,3 m m .

M i t ä tulee b io logis i in ilmiöihin proteesisatuloiden a l la , v o i m m e tehty jen koke iden , t u t k i m u s t e n ja päätelmien perusteella olettaa, että l i m a k a l v o n säiesysteemillä on ra t ­kaiseva m e r k i t y s v a s t u s t u s k y v y n syntymiseen sitä rasitettaessa. Sä i ­keiden so lukko , joka u l o t t u u g i n -g i v a p r o p r i a n y l i päättyen i e n l u u -h u n l isääntyy l i m a k a l v o a j a t k u ­vast i t a s a i s e s t i rasitettaessa. A i k a a jo in uus iutuva ja v a i h t u v a rasitus saa a ikaan " s u l a m i s t a " so­luissa ja biologisia muutoks ia ien-vallissa.

Saavut tamamme edulliset t u l o k ­set perustuvat i u u r i siihen, että l i ­m a k a l v o i h i n k o h d i s t u v a rasitus on " t a s a p a i n o i t e t t u " , näinollen ei ki innityselementteinä t o i m i v a oma iälielläoleva hampais tokaan a jan­m i t t a a n kärsi , vaan säilyy vuos i ­kausia m u u t t u m a t t o m a n a .

Käännös: Das Dental Labor lehdestä

No 12/1964.

Olefkn iinolitanut suorittaa

SV

. . . jäsen- ja avustuskassan maksut !

H U O M A T K A A Seuraavassa numerossa, joka

on somalla joulunumero, jul­kaistaan jälleen iouluonnitteluja kuten viime vuonnakin. Tätä varten olisi jokaisen syytä huo­mioida tämä jo lähettää nimen­sä toimitukselle sekä maksu 1:— riviltä.

Alaosastot voisivat keskuudes­taan kerätä nimet jo lähettää ne yhtenä lähetyksenä toimitukseen.

Muistakaapa tätä onnltl^lu-muotoo jo somalla ommattitove-reitonne.

T o i m i t u s

ARVOISA JÄSEN Tarkista oletko suori t tanut jäsenmaksusi Liitolle jo Avustuskassalle.

Onko osoitteesi muut tunut , jos on i lmo i ta .

15

A S E T U S hammasteknikon toimen harjoittamisesta annetun asetuksen

muuttamisesta.

Annettu Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1965.

Sisäasiainministerin esittelystä muutetaan hammasteknikon to imen har joit tamisesta 27 päivänä marraskuuta 1964 annetun asetuksen (580/64) 9 §:n 2 m o m e n t t i sekä lisätään 4 § :ään uusi 2 m o m e n t t i seu­raavast i :

4 §.

Proteesia ei saa tehdä h a m p a i ­den juur ien päälle.

9 S.

H a m m a s t e k n i k o n to imen har­joittamisesta annetun la in 8 §:n 2 momentissa t a r k o i t e t t u ja tkokurss i kestää 100 työpäivää . N i i d e n k u r s ­sille pyrki jä in , j o tka eivät ole suo­r i t taneet k e s k i k o u l u n kurssia, on o p p i k o u l u n vastaavan aineen opet­ta jan , jo l la on v a l t i o n o p p i k o u l u n

n u o r e m m a n l e h t o r i n pätevyys , an­tamal la todistuksel la osoitettava omaavansa r i i t tävät t iedot keski ­k o u l u n kurss ivaa t imuks i in k u u l u ­vissa seuraavissa aineissa: f y s i i k k a , kemia ja te rveysoppi . Ja tkokurss in tulee sisältää hyväksyty t kuuluste ­l u t biologiassa, yleisessä anatomias­sa ja kudosopissa, pään anatomias­sa, fysiologiassa, yleisessä hygie ­niassa, suun hygieniassa ja suutau-tiopissa sekä kokoproteesiopissa, joka käsit tää m a t e r i a a l i o p i n , me­k a n i i k a n ja k l i in isen proteesiopin luentoineen ja harjoitustöineen.

Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1965.

Tasavallan Presidentti

URHO KEKKONEN

Sisäasiainministeri Niilo Ryhtä.

16

F Ö R O R D N I N G

angäende ändring av förordningen om utövning av tandteknikeryrket.

Given i Helsingfors den 18 juni 1965.

Pa föredragning av min is te rn för inrikesärendena ändras 9 § 2 m o m . förordningen den 27 november 1964 o m utövning av t a n d t e k n i k e r y r k e t (580/64) samt fogas t i l i förordningens 4 § ett n y t t 2 m o m . som fö l j e r :

4 § .

Protes ma icke göras pa t a n d -rötter .

9 §.

I 8 § 2 m o m . lagen o m utövning av t a n d t e k n i k e r y r k e t avsedd f o r t -sättningskurs o m f a t t a r 100 arbets-dagar. D e inträdessökande t i l i kurs , v i l k a icke genomgatt m e l l a n -skolekurs, skola genom av läro-verkslärare i vederbörande ämne, som innehar kompetens för yngre

lektorst jänst v i d statsläroverk, u t -färdat i n t y g adagalägga, at t de i n -neha t i l l räckl iga kunskaper i fö l -jande t i l i mellanskolans k u r s f o r d -r ingar hörande ämnen: f y s i k , ke -m i och hälsolära. Fortsät tnings-kursen ska l l o m f a t t a godkända förhör i b i o l o g i , al lmän a n a t o m i och vävnadslära , huvudets anato­m i , f y s i o l o g i , a l lmän h y g i e n , m u n -nens hygien och läran o m m u n -s j u k d o m a r samt i helproteslära, som o m f a t t a r mater ia l lära , meka-n i k och k l i n i s k proteslära jämte föreläsningar och övningsarbeten.

Hels ingfors den 18 j u n i 1965.

Republikens President

URHO KEKKONEN

M i n i s t e r för inrikesärendena Niilo Ryhtä.

17

L E E - h a m p a i l l c i T A I D E

V E I K K O A U E R Huom! Ykkösten käytännöl-Puh. 14 213 — Vuor ika tu 22 A Hki linen ja taiteellinen muoto!

Turun Yl iopiston hammaslääketieteen laitoksessa jul istetaan haettavaksi

2 hammasteknikon tointa palkkaus luokka A 18 ( i lman ikälisiä mk 771,ö5/kk).

Hakemukset ja n i ih in l i i t tyen vlrka-(papm)todistus sekä jäl­jennökset koulutus- ja työtodistuksista on to imi te t tava v i imeis­tään 25. 9. 1965 ennen klo 12 hammaslääketieteen laitoksen esimiehelle osoitettuna y l iopiston k i r jaa ja l le , osoite Turun Y l i ­opisto, Turku.

18

H a m m a s t e k n i k k o m e s t a r i t H a m m a s t e k n i k k o m e s t a r i n t u t ­

k i n t o j e n n y t saavutettuaan p y s y ­vän aseman maassamme, olen k a t ­sonut aiheelliseksi selostaa Te i l l e , arvoisat a m m a t t i v e l j e t , h i u k a n m e s t a r i t u t k i n n o n taustaa ja v a i ­heita .

N o i n k y m m e n e n v u o t t a sitten päät t ivät eräät h a m m a s t e k n i k o t maassamme alo i t taa suur isuunta i ­sen työn suomenkielisen teoksen aikaansaamiseksi a m m a t t i k u n n a l ­lemme. Teos käsittäisi s u u r i m m a n osan hammastekni ikasta . K . o . hen­kilöt s i j o i t t i v a t a luksi tähän työ­hön h u o m a t t a v a n summan v a r o ­jansa ja a l o i t t i v a t ruotsalaisen ( H a n d b o k i D e n t a l laborator ie tek-n i k nimisen) teoksen kääntämis-työn, saatuaan sitä ennen m o n i v a i ­heisten neuvotte lu jen jälkeen as iaankuuluvat l u v a t Ruotsista.

H y v i n vaikea ja suuritöinen kääntämistyö oso i t tautu i k u i t e n ­k i n y l ivo imaiseks i v i i d e n henkilön yksinään suor i te t tavaksi , ja ve i l i i a n p a l j o n aikaa. A m m a t t i k u n ­nal lamme o l i k u i t e n k i n m u i t a k i n asiasta k i innos tune i ta henkilöi tä , j o tka p e r u s t i v a t k i n n . k . j a t k o k o u -l u t u s t o i m i k u n n a n , jonka tehtäväk­si s o v i t t i i n h a m m a s t e k n i i k a n käsi­k i r j a n käännöstyön l o p p u u n v i e ­m i n e n . H u o m a u t t a i s i n tässä vielä, että e.m. j a t k o k o u l u t u s t o i m i k u n t a on suor i t tanut työnsä vapaaehto i ­sesti i l m a n minkäänlais ta t a l o u ­del l ista hyötyä , ainoastaan a m m a t ­t i k u n t a m m e parasta a jatel len.

N y t k u n tämä erittäin vaikea ja suuritöinen kääntämistyö on saatu v a l m i i k s i , k i i tos t a r m o k k a i t t e n ja

vaivaansa säästämättömien a m -m a t t i v e l j i e m m e , on a m m a t t i k u n ­nal lamme mahdol l isuus kehit tää i t ­seään eteenpäin ammatissamme.

Suomessa t o i m i i nykyään k y m ­meniä eri alan käsityöläisiä, j o i l l a k a i k i l l a on mahdol l isuus suori t taa ammatissaan laissa h y v ä k s y t t y k i ­sällin- ja m e s t a r i n t u t k i n t o . N ä i t ä t u t k i n t o j a v a l v o o käsi- ja p ienteol -l i suusl i i to t , j o t k a myös lue t te lo iva t k a i k k i t u t k i n t o j e n suor i t ta ja t . E . m . l a k i n o j a u t u u v a l t i o n e u v o s t o n pää ­töksiin kisäll in- ja mes tar ink i r jo i s -ta 18. 2. 1954 ja 20. 1 . 1955.

K o s k a H a m m a s t e k n i k o n a m ­m a t t i k i n on puhtaast i käs i työam­m a t t i a l o i t e t t i i n no in kuusi v u o t t a sitten kehit tää ja suunnite l la h a m ­masteknikoi l l e oma kisäll in- ja mestarintyön vaatimussar ja . H a m ­masteknikot , j o t k a poikkeuksena m u i h i n a m m a t t e i h i n nähden suor i t ­t a v a t lääkintöhall i tuksen m ä ä r ä ä ­män oätevyystutk innon ammat is ­saan, o v a t Pienteol l isuuden kes­k u s l i i t o n oäätöksen m u k a a n o i k e u ­te tut anomaan kisäl l inkir jan suo­r i t e t t u a a n k . o . kokeet i l m a n e r i l ­listä kisällin t u t k i n t o a . Keskus­l i i t t o on katsonut pätevyyskokei t -ten tason n i i n v a a t i v a k s i , että ne v o i d a a n hyväksyä samalla kisäl-l i n t u t k i n n o k s i .

Kisä l l inkir ja anotaan P i e n t e o l l i ­suuden K e s k u s l i i t o l t a , osoite: H e l ­s i n k i . K a n s a k o u l u k a t u 10. A n o ­mukseen on l i i te t tävä : v i r k a t o d i s ­tus, jäl jennös lääkintöhall i tuksen lai l l is tamistodistuksesta, sekä t y ö ­todistus, missä ilmenee, että anoja on edelleenkin ammatissa.

19

O l t u a a n hammasteknikkona v ä ­hintäin neljä (4) v u o t t a , k u i t e n k i n n i i n , että asianomaisella on vähin­tä in kaks i (2) v u o t t a vanha kisäl­l i n k i r j a , v o i hän anomal la jälleen h a m m a s t e k n i k k o m e s t a r i n t u t k i n n o n suorituslupaa Pienteol l isuuden Kes­k u s l i i t o l t a , suorit taa hammastek­n i k k o m e s t a r i n t u t k i n n o n .

A m m a t i s t a a n k i i n n o s t u n u t h a m -masteknikkokisäl l i r y h t y y t a v a l l i ­sesti, määräa jan k u l u t t u a , suor i t ta ­maan h a m m a s t e k n i k o n mestar in-t u t k i n t o a . H ä n e n tulee v a l m e n t a u ­tua t u t k i n t o o n s a huolellisesti l u k e ­m a l l a h a m m a s t e k n i i k a n käsikir ja , sekä seuraamalla ammatissa tapah­t u v i a muutoks ia , mi tkä v u o s i t t a i n i lmenevät mater iaa l in ja t e k n i i k a n suhteen. K a i k k i e.m. asiat otetaan h u o m i o o n jokavuotisessa hammas­t e k n i k k o m e s t a r i n tutkinnoissa . — N ä i n tehden pysytel lään k e h i t y k ­sen tasolla.

Selostaisin vielä tässä yhteydes­sä n y k y i s i n käytössä o levan mes-t a r i n t u t k i n n o n k u l k u a .

Pienteoll isuuden Keskus l i i t to määrää tarkastusmestarit ko lmeks i (3) vuodeks i ker ra l laan . Samoin on P . K . l i i t t o määrännyt , että jokaisen joka suori t taa M e s t a r i n t u t k i n n o n , o n ensiksi suor i te t tava l i i k k e e n h o i -d o l l i n e n kurssi . N ä i t ä kursseja jär­jestävät p a i k k a k u n n i t t a i n pienteol -l isuusyhdistykset , joten niitä ei ole p a k k o suori t taa Helsingissä.

Hammasteknikkokisä l l in r y h ­tyessä suor i t tamaan mestar in tut -k i n t o a (saatuaan sitä ennen as ia l l i ­set l u v a t keskusl i i to l ta) määrää Pienteol l isuuden Keskus l i i t to k a k ­si (2) tarkastusrftestaria jär jestä­mään k . o . t u t k i n n o t , joista teoreet­

t inen osa suoritetaan aina H e l s i n ­gissä.

Teoreettiset kokeet j a k a u t u v a t kahdeksaan (8) erilliseen kokee­seen, joista kaks i (2) suoritetaan aina kerra l laan (1) k u u k a u d e n v ä ­le in . Jokaisessa teoreettisessa a i ­neessa on nykyään k y m m e n e n (10) kysymystä , joista vähintään k u u s i (6) t ä y t y y o l la o ike in vas ta t tu . Y h ­teensä siis 80 ja o ike i ta vastauksia 48. K y s y m y k s e t o v a t joka k e r r a l ­la eri laisia.

K o k e l a a l l a on mahdol l isuus suo­r i t t a a epäonnistunut koe uudes­taan seuraavissa tenteissä. K u i t e n ­k i n v a i n k e r r a n , sen jälkeen p i d e ­tään kaksi v u o t t a vähintäin väl iä . S u o r i u d u t t u a a n teoreettisista ten­teistä hyväksyty in arvosanoin te­kee kokelas työpiirustuksen ja suunni te lman teknillisestä työs­tään, sekä k i r j a l l i sen perustelun, mistä syystä k .o . työ on va lmis te t ­tava suunni te lman mukaisesti ( työ ­suunni t te lu) .

M e s t a r i l a u t a k u n n a n hyväksyt ­tyä työsuunnitelman ja perustelun, on kokelaa l la oikeus va lmis taa mestarirttyönäyte. K o k e l a a n t ä y ­t y y saada työstään vähintäin k u u ­si 6/10, jo t ta se vo idaan hyväksyä . Rajatapauksen ollessa kyseessä a l is tavat tarkastusmestarit työn mestar i lautakunnan t u t k i t t a v a k s i , joka hyväksyy ta i hylkää k . o . työnäytteen. M e s t a r i n työnäyte valmistetaan neljän k u u k a u d e n a i ­kana, suori tuspaikkasopimuksen m u k a a n tarkastusmestareitten kanssa, k u i t e n k i n n i i n , että tarkas-tusmestareilla on oikeus ja m a h d o l ­lisuus tarkastaa tvö eri vaiheissa.

Saatuaan h y v ä k s y t y t arvosanat

20

kaikissa aineissa, ehdot tavat ta r ­kastusmestarit kokelaal le mestar i -k i r j a n myöntämistä , minkä jälkeen Pienteol l isuuden K e s k u s l i i t t o ja­kaa kokelaal le h a m m a s t e k n i k k o -mestarin k i r j a n , sekä nimeää hä­net v ira l l i sest i h a m m a s t e k n i k k o -mestariksi . T ä m ä n jälkeen on t u t ­k intonsa s u o r i t t a n u t hammastek-n i k k o m e s t a r i o i k e u t e t t u k ä y t t ä ­mään e.m. arvonimeään.

Painostan tässä yhteydessä, että hammasteknikkomestar in n i m i t y s ­tä ei k u k a a n saavuta i lmaiseksi , v a a n o n se k o v a n työn tulos . Mes­tar i -nimitystä k ä y t t ä v ä t m u u t k i n käs i työammati t ver tauskuvana erittäin v a a t i v a n t u t k i n n o n suor i ­tuksesta. M a i n i t s i s i n v a i n esim.: kultaseppä-, hopeaseppä-, m u u r a ­r i - , m a a l a r i - , kampaa ja - , v a a t t u r i - , k o n d i i t t o r i - , o p t i k k o m e s t a r i t jne.

Edel lä m a i n i t t u h a m m a s t e k n i k -k o t u t k i n t o on n y t m a h d o l l i n e n kaikille ammattikuntamme jäsenil­le, k i i tos valmistuneen hammastek­n i i k a n käsikir jan suomenkielisen painoksen.

Maassamme v a l m i s t u i v u o n n a 1962 8 hammasteknikkomestar ia , v u o n n a 1965 v a l m i s t u i 2 mestaria ja p a r h a i l l a a n suori t taa mestar in-t u t k i n t o a a n 4 mestarikokelasta, joi l le t o i v o t a n parasta menestystä.

M e s t a r i t u t k i n n o n kustannuksis­ta maini ts is in vielä seuraavaa:

Pienteol l isuuden Keskus l i i to t ve­l o i t t a a mestar inkir jas ta 100 :— ja mestarinsormuksesta 100 :— ( l u ­nastus vapaaehtoinen) ; k a i k k i k i ­sällin- ja mestarinsormukset o v a t lue t te lo i tu keskusliitossa, mestarin sormukset jopa n u m e r o i t u k i n . L i ­säksi t u l e v a t mestarityössä käyte t ­

tävät mater iaa l i t maksamaan n o i n 300—500:— , r i i p p u e n työn laa­dusta.

K a i k k i t u t k i n n o t o v a t i lmais ia l u k u u n o t t a m a t t a m a t k a k u s t a n n u k ­sia, koska teoreettiset t u t k i n n o t suoritetaan aina Helsingissä. T a r ­kastusmestarit s u o r i t t a v a t työnsä k o r v a u k s e t t a .

Hammasteknikkokisä l le i t ten — 130 k p l — halutessa l isätietoja v o i v a t he k ä ä n t y ä a l lek i r jo i t taneen puoleen t a i H a m m a s t e k n i k k o m e s ­t a r i t r . y : n puoleen, jonka jäseninä o v a t k a i k k i maassamme v a l m i s t u ­neet hammasteknikkomestar i t .

H a l u a i s i n tässä i n f o r m a t i o n i l o ­pussa vielä h u o m a u t t a a k a i k i l l e h a m m a s t e k n i k o n ammatissa t o i m i ­v i l l e , että kannat taa suori t taa h a m ­masteknikkomestar in t u t k i n t o . I t ­seopiskelu pa laut taa meidän j o k a i ­sen mieleen sellaisia asioita a m m a ­t is tamme, j o t k a olemme jo a iko ja sitten unohtaneet .

P i t ä k ä ä m m e yhteisenä m o t t o ­namme: O p p i a ikä k a i k k i !

A m m a t t i t e r v e i s i n Keskusliiton nimeämä tarkastusmestari

hammasteknikkomestari Nils Bang

Osoitteeni: Koivikkotie 3 H 72, H k i , puh. 749 206; lahotat.: Siltasaarenk. 14 A, H k i , puh. 768 768.

Oppisopimusoppilaat K a i k k i a niitä o p p i s o p i m u s o p p i ­

la i ta , j o tka eivät ole vielä lähet­täneet jäl jennöstä oppisopimukses­taan ( v a l o k o p i o ke lpuutetaan) H a m m a s t e k n i k k o k o u l u l l e , kehoi te -taan tekemään se ensi tilassa.

Osoi te : A l p p i k a t u 1 , H e l s i n k i .

21

Silikon P 59 käytöstä ja iaboratorioteknillisestä käsittelystä Robert Böhm,

hammaslääkär i , F r e i b u r g

Pehmeiden aineiden käyt tö p r o -tetiikassa on jo vuosia sitten osoit­t a u t u n u t tarpeelliseksi. Näiden a i ­neiden oikea käyt tö perustuu s i i ­hen, että ne v a i k u t t a v a t b i o l o g i ­sesti o ikeal la t a v a l l a ja tällöin jo­k o kokonaa n ta i a i n a k i n s u u r i m ­maksi osaksi pois tavat proteesien a iheut tamat painamiset l i m a k a l ­voissa. O l e m m e pakosta supista­neet näiden aineiden käytön r a j o i ­t e t t u i h i n tapauks i in ei siitä syystä, ettei täl lä aineella ol is i k ä y t t ö m a h ­dol l isuuksia l a a j e m m a l l a k i n a la l la hammasproteti ikassa, vaan siitä syystä, että nämä aineet eivät v i e ­lä tällä hetkellä ole l o p p u u n k e h i -te t ty jä . A i k a n a a n k o k o alaleuois­sa käytety l lä pehmeällä kautsul la ja nykyisi l lä ainei l la ei ole oikeas­taan mitään tekemistä toistensa kanssa. Tä l lä uudel la menetelmäl­lä p a i n o k o h t i e n poistaminen alkaa sillä, että t a r k a n jäl jennöksen o t ­tamisen jälkeen, — ta i myöskin pohjausjäl jennöksen jälkeen — , alaproteesi pidetään n i i n kauan suussa, kunnes minkäänlaista p a i ­namista ei enää esi inny. Sen jäl­keen vasta laboratoriossa erikoisen menetelmän m u k a a n lisätään t a r ­peell inen määrä pehmeänä p y s y ­vää ainetta proteesin pohja l le . K o ­vasta akryyl istä poistetaan n i i n p a l j o n k u i n u u t t a , pehmeätä ak­ryyl iä tulee lisää. Seuraavassa se­lostetaan herra Böhmin kehit tä­mää menetelmää.

Sen jälkeen k u n täyselastisten, muotonsa säilyttävien silikon-zi-neiden käyt tö on t u l l u t m a h d o l l i ­seksi, o n a v a u t u n u t uusia m a h d o l ­l isuuksia p r o t e t i i k a n eri a l o i l l a . T u n n e t t u j e n ja k o k e i l t u j e n jäl jen-nösaineiden r i n n a l l a k e h i t e t t i i n myöskin pehmeää, elastista mate­r iaa l ia , jo l la proteesien pysyväi -syyttä v o i d a a n parantaa . Peh­meän kerroksen a v u l l a v o i d a a n parantaa proteesien pysyväisyyt tä sellaisissa tapauksissa, joissa l i m a ­k a l v o on erikoisen arka , i e n v a l l i o lematon ta i m u u t e n i m e y t y m i s -k y k y poikkeuksel l isen h e i k k o (Rehm) .

Mi tä tulee uuteen silikon-ma.s-saan, on meidän t ie tenkin asetet­tava s i l l ek in samat vaat imukset k u i n m u i l l e pehmeänäpysyvil le a i ­nei l le .

M a t e r i a a l i l l e asetettavat v a a t i ­mukset :

V a a d i m m e aineelta yleensä seu­raavat ominaisuudet : Sen t ä y t y y ol la l iukenematonta , se ei saa k o ­vet tua , sen täy tyy o l la kudosystä­vällistä, eikä se saa m u u t t a a v ä ­riään ta i aiheuttaa s i v u m a k u a . E n ­nen k a i k k e a sillä täy tyy o l la hyvä l i i t t y m i s k y k y m u i h i n basismate-r iaa le ih in o l i v a t p a ne k y l m ä - t a i kuumapolymer isaa t te ja . L o p u k s i aineen k ä y t t ö tu l i s i o l la m a h d o l l i ­s imman helppoa i l m a n er iko is la i t ­teita ia väl ineitä .

Meidän koke i lemamme aine sili-

22

Kuva 1. Valmis, jo suussa pidetty proteesi, josta tehdään ko-vakipsimaiii.

kon P 59 (va lmis ta ja W . Zech, Z i i -r i c h , Z o l l i k e r b e r g Z . H . ) vastaa ominaisuuks i l taan k a i k k i a edellä-maini tsemiamme v a a t i m u k s i a . — K ä y t t ö on l y h y t a i k a i s e n k o k e m u k ­sen jälkeen helppoa. Proteeseja ei va lmiste ta yhdessä vaiheessa k u ­ten m u i t a pehmeitä akryyle jä k ä y ­tettäessä, vaan proteesi tehdään ensin v a l m i i k s i , — poti las saa p i ­tää sitä j o n k i n aikaa sellaisenaan, — ja sen jälkeen vasta proteesiin lisätään pehmeä basiskerros. E t u ­

na tässä menetelmässä v o i d a a n p i ­tää sitä, että p a i n o k o h t i e n esiin­tyessä v o i m m e hioa kovasta ak­ryylistä ta rv i t semat ta vä l i t tää peh­meän kerroksen mahdollisesta v i o t -tumisesta.

Työvaiheet

K u n ta rko i tuksena on alaprotee-sin p a r a n t a m i n e n varus tamal la se pehmeällä kerroksel la , otetaan puhtaasta ku ivas ta proteesista k o -v a k i p s i m a l l i ( k u v a 1 ja 2 ) .

Kuva 2. Vaimis maiii proteesin pohjasta

23

Kuva 3 a.

Voimakkaasti allemenevistä

kohdista tehdään osamallit.. .

K u v a 3 b. . . . jotka veiste­tään kartiomai­siksi ja eriste­

tään hyvin.

Hammastekniikan Käsikirja I ja II osa sekä n i ih in liittyvä kuva ­teos, ovat va lm i ina .

II osaa on lähetetty post iennakal la . Mikäli joku ei ole sitä saa­nut, joka on t i lannut sen a ika isemmin pyydetään uusimaan t i l auk ­sen Suomen Hammasteknikkojen Liittoan.

Heisinkiiälsef vo ivat hakea ii osan Pertti A lhon iaborator iosta.

24 25

K u v a 4.

Proteesi voimakkaasti allemenevine linguaalisiipineen, pohjattu peh­

meällä aineella.

26

"HAMMASTEKNIKKO"-lehden seuraava numero ilmestyy, j o u-l u k u u n p u o l e s s a v ä l i s -s ä. Tähän numeroon aiottu ai­neisto pitää olio toimituksessa m o r r o s k u u n 20 p ä i v ä ä n m e n n e s s ä .

T o i m i t u s

Mikäl i proteesissa on allemene-viä osia, on m a l l i v a l m i s t e t t a v a useammassa er i osassa. Kuvissa 3 a, 3 b , 3 c, 3 d sekä 3 e näemme, m i ­ten tehdään kolmiosainen osamall i proteesista, jossa on v o i m a k k a a s t i al lemenevät si ivet ( k u v a 4) . A l l e ­menevistä kohdis ta tehdään osa­m a l l i t , j o tka k i p s i n kovet tumisen jälkeen veistetään k a r t i o m a i s i k s i , eristetään h y v i n ja va lmis te taan k o k o n a i s m a l l i . K o k o n a i s m a l l i a valettaessa on v a r m i s t u t t a v a siitä, että k ips i sokke l i on tarpeeksi t u ­keva eikä pääse särkymään er i osasia siitä irroitettaessa.

Seuraava työvaihe on työn k i p ­saaminen k y v e t t i i n . T ä m ä t a p a h ­t u u t o t u t t u u n tapaan ( k u v a 5) . A v a a m i n e n v o i tapahtua k y l m ä n ä tarpeel l ista v a r o v a i s u u t t a n o u d a t ­taen. Mahdol l i se t vahajät teet pois­tetaan k i e h u v a l l a vedellä, jonka jälkeen ainoastaan k i p s i m a l l i n ylä­pinta eristetään j o l l a k i n eristys-aineella.

jatkuu seur. numerossa

U R H E I L U A Suomen Hammasteknikkojen Liiton

kesäurheilukilpailut pidettiin Turussa 28 —29 päivinä elokuuta 1965. Kilpailta­vina lajeina oli yleinen 4-ottelu, 100 m, pituus, kuula ja korkeus; uinti, 50 m.; keilailu ja lentopallo. Areenalle oli saa­punut runsaasti osanottajia eri puolilta maatamme. Tuloksia syntyi seuraavasti:

Yleinen 4-ottelu:

1. Jorma Päivinen, Kuopio 2085 P 2. Ilkka Seitamo, Iisalmi 1858 3. Allan Heinänen, Turku 1662 S)

4. Tero Kuula, Tampere 1655 »»

5. Kalevi Kasurinen, Iisalmi 1602 71

6. Kauko Tiainen, Helsinki 1598 >»

7. Altti Forsberg, Turku 1530 »

8. Pentti Antikainen, Kuopio 1481 77

9. Matti Moilanen, Iisalmi 1372 10. Arvo Uotila, Tampere 1323 77

11. Reino K i v i , Tampere 1072 77

12. Jukka Aro, Turku 1026 77

13. Jouko Reunamo, Turku 1008 77

14. Raimo Lehtonen, Turku 819 77

15. Martti Kuosmanen, Helsinki 413

Ikämiesten 3-ottelu:

1. Aarno Koivunen, Iisalmi 1137 P 2. H . Stigell, Helsinki 1036,30 3. E r k k i Lehmusvuori, H k i 953,70 77

4. Antero Sähisten, Turku 913,60

TYÖVOIMAA TARVITSEVAT JA TYÖPAIKKAA VAILLA OLEVAT. TIEDOITTAKAA SII­TÄ SUOMEN HAMMASTEK­NIKKOJEN LIITOLLE. TYÖ-PAIKKOJA TARJOLLA. Os. on A rkad i anka tu 14 B 30, Hel­sinki ta i puh. 792 035 v a r m . 7—9 .

27

5. Mikko Ahola, Tampere 871,55 p. 6. Erkki Virtanen, Helsinki 777Jö „ 7. Pekka Antikainen, Kuopio 569,10 „ 8. Jorma Paukku, Kuopio 397,44 „ 9. Keijo Ikonen, Varkaus 324,45 „

10. K . Illman, Helsinki 191,10 „

Uinti, 30 m.:

1. Jukka Aro, Turku 2. Kauko Tiainen, Helsinki 3. E . Jouhki, Helsinki 4. Pentti Antikainen, Kuopio 5. Jouko Reunamo, Turku 6. Timo Ikonen, Varkaus 7. I lkka Seitamo, Iisalmi 8. Seppo Lagerqvist, Turku 9. Kalevi Kasurinen, Iisalmi

10. Matti Moilanen, Iisalmi

Hammaslaboratorioiden välinen ottelu:

1. Koivusen laboratorio, Iisalmi 2. Antikaisen laboratorio, Kuopio 3. Tampereen Hammas, Tampere

Nuorten 300 m. juoksu:

1. Timo Ikonen, Varkaus 2. Mauri Peltonen, Helsinki

Uinti, 30 m., ikämiehet:

1. Veikko Sokura, Tampere 2. Veikko Mattila, Hämeenlinna 3. Aarno Koivunen, Iisalmi 4. Keijo Ikonen, Varkaus

Keiiaiiu:

1. Nils Bang, Helsinki 791 p. 2. Jorma Paukku, Kuopio 728 „ 3. Kalevi Enqvist, Helsinki 714 „ 4. E r k k i Lehmusvuori, Helsinki 710 „ 5. Lauri Ajanto, Helsinki 698 „ 6. Antero Sähisten, Turku 683 „ 7. Kauko Tiainen, Helsinki 677 „ 8. Niilo Sähisten, Turku 668 „

9. Jouko Reunamo, Turku 657 p. 10. Esa Miettinen, Kuopio 656 „ 11. E r k k i Virtanen, Helsinki 654 „ 12. Aulis Lehtonen, Turku 647 „ 13. Olavi Nieminen, H-linna 640 „ 14. Risto Liljavirta, Kuopio 590 „ 15. Keijo Ikonen, Varkaus 582 „ 16. Veikko Mattila, H-iinna 567 „ 17. Visa Rahkonen, Kuopio 550 „ 18. Arvo Uotila, Tampere 504 „

Keiiaiiun erikoispalkinnot:

Paikkopalkinto Esa Miettinen, Kuopio, 20 paikkoa (2 missiä 10 aukkoa).

Puhtain peli; Lauri Ajanto, Helsinki, 2 missiä (8 aukkoa).

Lentopaiioiiun lopputulokset:

1. Kuopio, 4 pistettä 2. Helsinki, 4 pistettä 3. Turku ja Iisalmi

Urheilujuhlan onnistumisesta lämmin kädenpuristus O y Dentaldepot Ab:iie tar­joilusta ja paikintoiahjoituksista Hammas Oydie ja Hasa Oy: i ie .

H U O M A T K A A Turun Yliopiston poikonhoku-

ilmoituksesso olevo polkko on olle hyväksytyn polkkosopimuk-sen, jonko johdosto hommos-teknikkojo kehoitetoon otto-moon tämän huomioon.

TYÖNTEKIJÄIN JAOSTO

HEI>fKILÖTIETOJA 60 v u o t t a täyt tää 20. 10. 1965

hammasteknikko Gunnar Palo­

mäki Helsingissä.

28

Hammaslaboratoriot ja hammasteknikot huom.! Toimitamme ensiluokkaisia ja hyväksitunnettuja

ALABASTERIKIPSILAATUJA HAMMASTEKNILLISIIN TÖIHIN

KEMIKAALiOSASTO Helsinki, A leksanter inkatu 13

Puhelin 58 011

mmaskultaa L E V Y Ä

L A N K A A

V A L U A

V A R M A L U O T E T T A V A Memmert- polymerisointikaappi

K o l m e e r i k o k o a :

Pol 2/6 Kahdelle byygelille (6 kyvettiö)

] Pol 4/12 neljälle byygelille (12 kyvettiö)

Pol 4/12 h neljälle isolle byygelille

T t i v B i n a u l

l i in i

» i t u

polynveriaoineikaappi

HELSINKI — ASEMA-AUKIO 2 C — PUH. 12623

31

Degulor M pysyy hienorakeisena

D E G U L O R M

Ylikuum.nnu* 3 «ek. 10 «ek. 30 «ek.

vanhemman tyyppinen platlnakulta

DEGULOR-ryhmän koviin valuseoksiin eivät vaikuta pienehköt virheet tekniikassa

D E G U L O R M:n valukappaleet pysyvät hienorakelsina, vaikka seosta erehdyksessä kuumennettaisiin liikaakin

®

DEGULOR -aikamme hammaskulta

^ flj ^ Pyytäkää lisätietoja toiminimeltä

^^j^»- HAMMASVÄL INE OY H E L S I N K I

D E G U S S A • Asema-aukio 2 C • puh. 12623

32

Yhteisessä kanssakäymisessä on jo­kaisen toiveena puhua luonnollisesti jo nauraa vapaasti. Luotettavien te­kohampaiden merkitys tämän pyrki­myksen konnalta on erittäin suuri.

'ANATOFORM' VF >A PRECEPTOR POSLIINIHAMPAAT

OVAT ••ELÄVIÄ" H« v aa t i kaa mal le ja ja värejä, jotka ova t

saavuttaneet laa jan hyväksymisen.

Tiedustelkaa Oy Dentaldepot Ab:ltä ma l l i l aa t i ko i t a , jotka he lpot tavat ma l l in ja värin va l in taanne .

A S H - D E T R E Y - T U O T E

Suomessa:

ov D E N T A L D E P O T

33

Arvoisat laboratorioitten omistajat

Koska ka ikk ien laborator io i t ten ei kannata hankk ia

ka l l i i ta kerami ikka työvälineitä

tarjoan Teille palvelukslanl keraamisissa töissä.

BIODENT VAKUM PORSLIINISTA va lmistan ka ikk ia a l aan kuu luv ia kulta ja porsl i ini

yhdistelmiä. Sekä erikois, että taval l is ia töitä.

Esim.: Porsliini jacketteja, Thimble si ltoja, inieytä, jatko-

polttoja j .n.e.

Blodent/Herador päälle pol t to porsl i in ia kaikissa va-

riaatt loissa.

KULTA- JA KERAMIIKKA LABORATORIO

N I L S B A N G Helsinki, Si ltasaarenk. 14 Puh. 768 768

TEKNILLINEN MOOTTORI 5 2 0 12000 k le r r . /mln . - 120 Wat t i a

Vakuuttavine rakenne-tuntotnerkkeineen:

Kaksinkerta inen eristys erikoisen vahvan muov i ­kuoren ansiosta, antoa suur imman varmuuden.

Suuri teho, myös suurissa rasituksissa.

Kestovoitelu vähentää huol lon m in im i in .

Kaikki mekaaniset jo säh-köosat hu ippu luokkaa .

Viisi nopeusporrostusto eteenpäin.

Erikoisen edullinen malli tunnettua KaVa-laatuc jo tarkkuutta.

KoVa-Teknillisen maattarin varustaminen uudella täys-suojatulla jalkavastuksella, tarjoaa aivan erikoisia etuja: Erittäin vahvan muov ikuoren ansiosta kaks in ­kerta inen eristys. Kytkinvivun kääntökuima p ien i , t o i ­mi i sekä vasemmal le että o ikea l le käännettäessä. Elastisen kontokohvan ansiosta tar joutuu j a lo i l l e mu­kava asento. Painettu kytkentä varmis taa kojeen pitkän käyttöiän. Pysyy pa i ka l l a an l iukkaa l l ak in la t ­t i a l l a . Jo siksi myös tukeva, nopeasti jo varmasti kiris­tävä KoVo Teknillinen käsikoppaie.

Suomessa:

° v D E N T A L D E P O T A B

35

1 -' 'i .

Biodent Herador Kultakeramiikka Kruunuja ja siltoja joissa päällepoltettu posliini

Massa-val ikoima käsittää 10 pohja-, 16 dent i in i , 8 kärki-, 2 transpa-ja 8 korostusmassaa BIODENT-väreissä.

Suomessa: »

o v D E N T A L D E P O T A B Hels inki 1965, K i r j apa ino O y Versa I