Upload
sitra-energia
View
1.047
Download
4
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Arviointi Sitran Energiaohjelman vaikuttavuudesta
Citation preview
Sitran Energiaohjelman vaikuttavuusarviointi
Loppuraportti 31.5.2012
Iivo Vehviläinen, Elina Virtanen, Laura Oja,
Laura Hakala, Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy
2 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
Sitran Energiaohjelman vaikuttavuusarviointi
Sisällysluettelo
Tiivistelmä ............................................................................................................ 3
1 Johdanto ....................................................................................................... 4
1.1 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuusarviointi ......................................................... 4 1.2 Energiaohjelman toimintaympäristö ....................................................................... 4
2 Sitran Energiaohjelma 2008–2012 ............................................................... 6
3 Vaikutusarvioinnin viitekehys ...................................................................... 7
4 Vaikutusarviot .............................................................................................. 9
4.1 Uudisrakennusten energiankulutus ja päästöt ........................................................ 9 4.2 Nykyisen rakennuskannan energiankulutus ............................................................ 14 4.3 Kansalaiset ............................................................................................................... 17 4.4 Maankäyttö ja liikenne ............................................................................................ 22 4.5 Sijoitustoiminta ja innovaatiojärjestelmän kehittäminen ....................................... 24 4.6 Systeeminen muutos ............................................................................................... 25
5 Yhteenveto Energiaohjelman vaikutuksista ................................................. 27
6 Johtopäätökset ja suositukset ...................................................................... 34
Liite 1 – Hankekohtaiset arviot ............................................................................ 38
Liite 2 – Vaikutusarvioiden laskentaoletukset ..................................................... 42
Liite 3 – Sitran Energiaohjelman julkaisut ........................................................... 45
3 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
Tiivistelmä
Sitran Energiaohjelma 2008–2012
Sitran Energiaohjelman käynnistämä muutos rakennetussa ympäristössä voi vähentää rakennetun
ympäristön vuotuista energiankulutusta noin 15 TWh eli 10 %. Vuotuinen vähennys voidaan saavut-
taa vuoteen 2020 mennessä ja vertailukohtana on kehitys ilman toimia.
Mahdollisesti syntyvät vähennykset ovat rakennusten lämmitysenergiankulutuksessa noin 13 TWh,
kotitalouksien ja palveluiden sähkönkulutuksessa vajaa 2 TWh ja liikenteen polttoaineiden kulutuk-
sessa noin 1 TWh vuodessa. Energiasäästöjen toteutuminen tarkoittaisi, että rakennusten lämmitys-
energiankulutus olisi noin 19 % alhaisempi vuonna 2020, kuin mitä se olisi ilman toimia. Vastaavasti
kotitalouksien ja palveluiden sähkönkulutus olisi noin 5 % alhaisempi ja henkilöautoliikenteen polt-
toaineiden kulutus noin 3 % alhaisempi. Energiankulutuksen väheneminen vähentäisi kasvihuone-
kaasupäästöjä yhteensä noin 3 MtnCO2, joka vastaa noin 5 % vähennystä Suomen kokonaispäästöis-
tä verrattuna peruskehitykseen vuonna 2020.
Vuonna 2020 energiankulutuksen ja päästöjen vähentämisestä syntyvät kustannussäästöt energian
loppukuluttajille olisivat nykyisillä energianhinnoilla noin 1,2 miljardia euroa vuodessa.
Energiatehokkuuskeskustelun avaaja
Sitran Energiaohjelma on onnistunut lisäämään yleistä tietoisuutta energiatehokkuuden merkityk-
sestä ja mahdollisuuksista kaikilla kulutussektoreilla. Tietoisuuden lisäämisellä on voitu vaikuttaa
yhteiskunnan energia-asenteisiin yleisemminkin.
Organisaatioiden kyvykkyyksien kehittäjä
Energiaohjelma on kehittänyt vahvasti suomalaisten organisaatioiden ja ihmisten osaamista erityi-
sesti uudis- ja korjausrakentamisessa. Lisäksi oppaita ja työkaluja energiatehokkuuden parantami-
seksi on tuotettu runsaasti ja toimijoita verkotettu onnistuneesti.
Uudisrakentamisen uudistaja ja kulutuksen rakenteiden muokkaaja
Suurimman markkinamuutoksen Sitran Energiaohjelma on saavuttanut uudisrakentamisen energia-
tehokkuuden parantamisessa. Sääntelyn muutos tulee pakottamaan kaikki markkinatoimijat mukaan
energiatehokkuuden parantamiseen. Muut saavutetut markkinamuutokset perustuvat pääosin muu-
toksiin kansalaisten ja yrityksien toimintatavoissa. Energiaohjelma on ainakin onnistunut luomaan
pohjaa tälle muutokselle.
Mahdollisuuksien toteennäyttäjä
Sitran Energiaohjelma on kehittänyt ja tukenut markkinoita muokkaavia uusia ratkaisuja ja teknolo-
gioita demonstraatiohankkeiden koordinoinnilla ja rahoituksella. Järjestämällä uudentyyppisiä kilpai-
luja ja kehittämällä kuluttajalähtöisiä innovointimenetelmiä Energiaohjelma on ollut osaltaan kehit-
tämässä myös suomalaista innovaatiojärjestelmää. Energiaohjelman sijoitustoiminta on tukenut
alalle pyrkiviä yrityksiä ja Energiaohjelma on osaltaan kehittänyt cleantech-alan rahoituskenttää
Suomessa.
4 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
1 Johdanto
1.1 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuusarviointi
Tämän vaikuttavuusarvioinnin tavoitteena on ollut arvioida Sitran Energiaohjelman 2008–2012
hankkeiden ja keskeisten yhteistyöohjelmien vaikutus yhdyskuntien energian käyttöön ja päästöjen
vähenemiseen. Arviointiin sisältyy Energiaohjelman rahoittamien hankkeiden, keskeisten yhteistyö-
projektien sekä oman toiminnan vaikutusten määrällinen ja suhteellinen arviointi. Arvioinnissa on
tunnistettu vaikutukset ja Sitran rooli rakennetun ympäristön energiatehokkuuden parantamisessa.
Vaikuttavuusarvioinnissa on arvioitu Sitran Energiaohjelman vaikutusta verrattuna tilanteeseen,
jossa Energiaohjelmaa ei olisi toteutettu.
Arvioinnin on toteuttanut Gaia Consulting Oy huhti–toukokuussa 2012. Arvioinnissa on käyty läpi
kaikki Energiaohjelman toteuttamat hankkeet ja sijoituskohteet. Arvioinnin tietopohja on koostunut
tehtyjen toimenpiteiden todellisista kustannuksista sekä toimenpiteiden yhteydessä mahdollisesti jo
tehdyistä arvioista niiden vaikutuksista. Vaikutusarvioita on tarkennettu laskennallisesti perustuen
aiemmista hankkeista ja kirjallisuudesta saatavilla oleviin yleisen tason arvioihin. Lähtömateriaalina
on käytetty Energiaohjelman sisäisiä loppuarviointeja, hankkeissa julkaistuja raportteja, selvityksiä ja
muuta dokumentaatiota sekä hankkeiden kustannusarvioita. Tietoja on täydennetty Sitran Energia-
ohjelman asiantuntijoiden lyhyillä haastatteluilla.
1.2 Energiaohjelman toimintaympäristö
Rakennetulla ympäristöllä on keskeinen rooli energian käytössä ja kasvihuonekaasupäästöjen muo-
dostumisessa. Suomessa käytetystä energiasta valtaosa kuluu rakennetussa ympäristössä. Kulutetun
energian tuottamisesta ja käytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt muodostavat valtaosan
Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Kuvassa 1.1 on esitetty energian loppukäyttö ja kasvihuonekaa-
supäästöt vuonna 2007. Vuosi 2007 kuvastaa melko tyypillistä energiankäyttöä 2000-luvulla.
5 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
Kuva 1.1. Suomen nykyinen energian loppukäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt. Rakennetun ympäris-
tön osuus (korostettu) energian loppukäytöstä oli 59 % ja päästöistä 56 % vuonna 2007.1
Suomen talous on energiaintensiivinen verrattuna muihin EU-maihin ja erityisesti muihin Pohjois-
maihin (ks. kuva 1.2). Suhteessa talouden tuottamaan lisäarvoon Suomi kuluttaa naapurimaita
enemmän energiaa. Esimerkiksi Tanska pärjää alle puolella Suomen energiankulutuksesta ja Ruotsi
kuluttaa noin 2/3 Suomen energiankulutuksesta saman lisäarvon tuottamiseen. Kehitys energiain-
tensiteetin vähentämiseksi on Suomessa ollut EU-maiden kehitystä hitaampaa.
Kuva 1.2. Suomen ja naapurimaiden sekä EU27:n talouden energiaintensiteetin kehittyminen vuo-
desta 1990 vuoteen 2010.2
1 ERA17, Rakennetun ympäristön energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt, Sitran selvityksiä 39. 2 Eurostat, Energy intensity of the economy, päivitetty 29.3.2012.
Rakennukset38 %
Rakentaminen4 %Liikenne
17 %
Teollisuus37 %
Muut4 %
Energian loppukäyttö 2007Yhteensä 307 TWh
Rakennukset32 %
Rakentaminen6 %
Liikenne19 %
Teollisuus30 %
Muut13 %
Kasvihuonekaasupäästöt 2007Yhteensä 78 Mt CO2-ekv
0
20
40
60
80
100
120
140
En
erg
iain
ten
site
ett
i-i
(in
de
ksi,
Suo
mi
19
90
= 1
00
)
EU27
Tanska
Suomi
Ruotsi
Norja
6 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
2 Sitran Energiaohjelma 2008–2012
Sitra käynnisti viisivuotisen Energiaohjelman vuonna 2008. Ohjelma käynnistettiin vuonna 2007 teh-
tyjen energia-alan selvitysten pohjalta, joissa Sitraa katsottiin tarvittavan erityisesti hajanaisen yh-
dyskuntasektorin kehityksen vauhdittajana. Sitra on toiminut energia-alalla aiemminkin, mm. 70−80
lukujen vaihteessa energiakriisin aikaan tuottaen tietoa uusiutuvasta energiasta ja energiansäästöstä.
Energiaohjelma keskittyi rakennetun ympäristön energiakäytön tehostamiseen sekä energian sääs-
tämisen lisäämiseen. Energiaohjelman tavoitteena oli saavuttaa systeeminen – poikkileikkaava ja
kokonaisvaltainen – muutos kestävyyteen rakennetussa ympäristössä. Tavoitteita olivat:
• Saada Suomi nopeasti uudistumaan energiatehokkaaksi yhteiskunnaksi
• Kääntää yhdyskuntien energiankulutus ja sen päästöt laskuun
• Luoda suomalaisille kuluttajille mahdollisuuksia järkevien energiaratkaisujen käyttöönottoon
ja auttaa heitä muuttamaan elämäntapansa vähähiilisiksi
• Parantaa yritysten ja yhdyskuntien kilpailukykyä ja luoda uutta menestyvää liiketoimintaa.
Sitran Energiaohjelma tähtäsi energiankulutuksen ja päästöjen vähentämiseen. Nähtiin, että kestäviä
energiaratkaisuja tarvitaan tuotannon ja jakelun lisäksi sekä uudis- ja korjausrakentamisessa että
kaavoituksessa.
Energiatehokkuutta lisäämällä voidaan vähentää päästöjä ja samalla parantaa kilpailukykyä ja luoda
uutta liiketoimintaa. Sitra sijoitti pääomaa energiatehokkuutta edistäviin yrityksiin ja rahastoihin.
Myös kansalaisten roolia omien valintojensa kautta energiantehokkuuden edistämisessä tuotiin esil-
le. Energiaohjelma loi edellytyksiä merkittäville muutoksille, joita koko suomalainen yhteiskunta
tarvitsee.
Ohjelman visiona oli ”Vähenevällä yksilöiden ja yhdyskuntien energiankäytöllä kasvavaa hyvinvointia
ja uutta liiketoimintaa”. Missiona oli luoda kestäviä energiaratkaisuja erilaisille elämäntavoille ja
alueille.
Toimintamuotoina ohjelmalla olivat parhaiden käytäntöjen etsiminen ja käyttöönotto, strategiapro-
sessit, toimintaohjelmien laatiminen ja täytäntöönpano, kehitys- ja esimerkkihankkeiden toteutta-
minen sekä näiden tarpeita palvelevien selvitysten teettäminen, liiketoiminnan kehittäminen ja pää-
omasijoittaminen. Ohjelman toiminta oli hyvin viestintäpainotteista.
Energiaohjelma on toiminut tiiviissä yhteistyössä sekä julkisten että yksityisten toimijoiden kanssa.
Toteutettuja hankkeita on ollut noin 80 kappaletta ja hankkeiden yhteinen rahoitus on ollut 8,3 mil-
joonaa euroa maaliskuuhun 2012 mennessä. Lisättynä loppuvuoden 2012 rahoitusennusteet, koko
Energiaohjelman hankerahoitus on ollut noin 9,4 miljoonaa euroa. Vaikutuksia on tässä selvityksessä
tarkasteltu 65 hankkeen osalta, loppujen ollessa ohjelman sisäisiä tai hyvin pieniä hankkeita.
7 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
3 Vaikutusarvioinnin viitekehys
Sitran Energiaohjelman toteuttamilla hankkeilla on pyritty parantamaan energiatehokkuutta Suo-
messa. Mahdollisia vaikutuksia on tässä työssä arvioitu tarkastelemalla energiankulutuksen kehitty-
mistä vuodesta 2010 vuoteen 2020 ulottuvalla tarkastelujaksolla.
Laskennassa on ensin määritetty kullakin sektorilla energiankulutuksen kehittyminen ilman lisätoi-
menpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi. Lähtökohtana on käytetty tilannetta Energiaohjel-
man käynnistyessä. Pääosin lähtötiedot perustuvat vuoden 2008 kansallisen ilmasto- ja energiastra-
tegian mukaisiin arvioihin mm. liikenteen energiankulutuksen sekä kotitalouksien ja palveluiden
sähkönkulutuksen osalta. Rakennusten energiatehokkuuden osalta on käytetty vuoden 2010 raken-
nusten energiatehokkuusmääräyksiä. Laskennan toisessa vaiheessa on arvioitu energiatehokkuuden
potentiaalia kullakin sektorilla.
Kuvassa 1.3 on esitetty arvioinnin viitekehys. Viitekehyksen avulla on havainnollistettu millaisia osa-
alueita energiatehokkuuden systeemisen muutoksen aikaansaaminen edellyttää.
Kuva 1.3. Selvityksen viitekehys.3
Tietoisuutta voidaan lisätä neuvomalla ja motivoimalla energiankuluttajia, luomalla ohjeita energia-
tehokkaista käytännöistä sekä järjestämällä energiatehokkuuden näkyvyyttä edistäviä kampanjoita.
Uutta tietoa voidaan puolestaan luoda tutkimuksen kautta.
Kyvykkyyksien kehittämisessä on monta tasoa. Energiatehokkuuden kanssa pääasiassa työskentele-
mään tulevien opiskelijoiden ammatillista koulutusta voidaan kehittää sekä järjestää energia-
asioiden kanssa työssään tekemisiin joutuville täydentävää koulutusta ja kohdennettua tiedotusta.
3 Soveltaen UN ESCAP, Guidelines for strengthening energy efficiency planning and management in Asia and the Pacific, 2011, sekä myös IEA Energy Efficiency Governance Handbook, 2010.
Tietoisuuden
lisääminen
Kyvykkyyksien
kehittäminen
Markkinamuutos Innovaatiot ja
rahoitus
Lainsäädäntö ja sääntely
Standardit
Merkinnät ja luokitukset
Toimintatavat ja käytännöt
Ammatillinen koulutus
Neuvonta ja motivointi
Oppaat ja työkalut
Ohjeet ja julkaisut
Rahoitus
Demonstraatiot ja pilotit
Innovaatio-toiminnan kehitys
Tutkimus
Kampanjat
Täydentävä koulutus ja tiedotus
Rahoituksen kehittäminen
Toimijoiden verkottaminen
8 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
Asiantuntijat tarvitsevat myös oppaita ja työkaluja. Lisäksi laajemmin kyvykkyyksiä voidaan kehittää
toimijoita verkottamalla.
Markkinamuutoksia voidaan saada aikaan pakottamalla markkinatoimijat muuttamaan käyttäytymis-
tään lainsäädäntöä tai sääntelyä muuttamalla. Markkinoita muokkaavia toimia ovat laitteiden ener-
giatehokkuuteen liittyvät standardit, laitemerkinnät ja sertifioinnit. Rakenteellisia muutoksia markki-
noille ja kuluttajien toimintaan voidaan aikaansaada toimintatapoja ja käytäntöjä muuttamalla. Näitä
muutoksia voidaan saada aikaan sekä yksilöiden että organisaatioiden tasolla.
Markkinoille pyrkiviä ratkaisuja tulee kehittää ja niiden toimivuus varmistaa demonstraatio- ja pilot-
tihankkeiden kautta. Näiden hankkeiden tueksi tarvitaan toimiva innovaatiojärjestelmä. Hankkeiden
ja energiatehokkuutta harjoittavien yritysten liiketoiminnan kehittäminen vaatii rahoitusta, joten
rahoitusjärjestelmien toimivuus tulee myös varmistaa.
Energiaohjelman toteuttamille hankkeille on tyypillistä, että niiden avulla on pyritty saamaan aikaan
systeemisiä muutoksia. Näiden laajempien vaikutusten arviointi on haasteellista panosten ja tuotos-
ten monimutkaisten syy-seuraussuhteiden vuoksi. Esimerkiksi uusien innovaatioiden kehittämiseen
käytettyjen panosten vaikutusten arviointi on aiemmissa selvityksissä todettu vaikeaksi tai lähes
mahdottomaksi4. Näiden toimenpiteiden osalta vaikutuksia on arvioitu laadullisesti.
Vaikutuksia on tarkasteltu kohdentuen Sitran Energiaohjelman keskeisille osa-alueille karkeasti seu-
raavalla jaottelulla:
Kunkin osa-alueen sisällä Energiaohjelman hankkeita on tarkastelussa yhdistetty hanke-
kokonaisuuksiksi. Luvussa 4 käydään läpi hankekokonaisuuksien arvioidut vaikutukset ja luvussa 5
esitetään Sitran Energiaohjelman saavuttamien vaikutuksien yhteenveto. Luvussa 6 esitetään johto-
päätöksiä Energiaohjelman kokonaisvaikutuksista sekä suosituksia rakennetun ympäristön energia-
tehokkuuden parantamiseksi jatkossa. Yksityiskohtaiset hankekohtaiset arviot on lisäksi esitetty liit-
teessä 1, liitteessä 2 esitetään laskentaan liittyviä oletuksia ja liitteessä 3 Sitran Energiaohjelman
julkaisuluettelo.
4 Ks. esim. Gaia, Selvitys Tekesin toiminnan vaikutuksista yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvointiin, 2011.
Uudisrakentaminen
Korjausrakentaminen
Kansalaiset
Maankäyttö ja liikenne
9 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
4 Vaikutusarviot
4.1 Uudisrakennusten energiankulutus ja päästöt
Rakentamismääräysten ja suunnitteluohjeistuksen kehittäminen
Uudisrakentamisen energiatehokkuutta on Suomessa ohjattu rakentamismääräysten kautta jo pit-
kään. Ennen vuotta 2012 rakentamismääräykset ovat kohdistuneet vain rakennusten lämmitys-
energian sääntelyyn. Lähtökohtana sääntelyssä ovat olleet yksittäisten rakennusosien energiatehok-
kuusvaatimukset, esimerkiksi seinien ja ikkunoiden lämmöneristävyyden osalta. Näillä toimin on
saavutettu rakennuksiin suhteellisen hyvä perusenergiatehokkuuden taso lämmitysenergian osalta.
Yksittäisten rakennusosien energiatehokkuussääntely on monessa suhteessa luonut myös ongelmia
Suomen rakennusmarkkinoille. Yksittäisten osien sääntelyllä ei välttämättä taata sitä, että rakennuk-
sen kokonaisenergiankulutus alittaa tavoitearvot. Kiristyvät tavoitteet rakennusten energiatehok-
kuudelle tekevät osakohtaisten tavoitearvojen asettamisen yhä vaikeammaksi. Lisäksi yksityiskohtai-
nen sääntely ehkäisee toimijoiden mahdollisuuksia innovointiin ja alhaisen energiankulutuksen saa-
vuttamiseen muilla kuin säädöksissä määrätyillä keinoilla. Tällä on todennäköisesti ollut alan t&k-
toimintaa passivoiva vaikutus, mikä pitkällä tähtäimellä on voinut vaikuttaa myös suomalaisten ra-
kennusyritysten kilpailukykyyn.
Sitran Energiaohjelma on ollut vahvasti mukana kehittämässä uusia, vuonna 2012 voimaan astuvia
rakentamismääräyksiä, joilla säädellään rakennusten energiankulutusta. Uusissa määräyksissä siirry-
tään rakennusten kokonaisenergiatarkasteluun. Kokonaisenergiatarkastelussa rakennuksille asete-
taan energiankulutuksen yläraja. Rakennusluvan saamisen edellytyksenä on, että rakennus alittaa
energiankulutusrajan. Energiankulutukseen lasketaan lämmitysenergian lisäksi mukaan myös sähkö-
ja jäähdytysenergia. Muutos mahdollistaa rakennusalan toimijoille uusien innovatiivisten ratkaisui-
den kehittämisen energiatehokkuuden parantamiseksi.
Määräysten valmistelutyöhön osallistumisen lisäksi Energiaohjelma on tukenut alan yritysten ja mui-
den rakentajien käytäntöjen muutosta. Kokonaisenergiatarkastelun tuoma merkittävä markkina-
muutos on suuri haaste yrityksien t&k-toiminnalle, käytännöille ja toimintatavoille sekä osaamiselle.
Energiaohjelma on edistänyt uusien rakentamismääräysten käyttöönottoa ja nopeuttanut muutosta
tuomalla toimijoiden käyttöön tietoa säädöksien käytännön vaikutuksista.
Uusien rakentamismääräysten vaikutusten laskennalla erilaisiin rakennustyyppeihin tuotettiin alan
toimijoille tietoa siitä, miten rakennustapaa on muutettava. Toimijoiden käyttöön tuotettiin myös
tietoa ns. kylmäsiltojen5 sekä järjestelmähäviöiden6, aurinkokeräinten7, lämpöpumppujen8 ja jäähdy-
tysjärjestelmien osalta9. Luotu opaspaketti kattaa niitä kokonaisenergiatarkastelussa keskeisiä osa-
5 Rantala, J. ja Heikkinen J., Kylmäsiltojen opas, sisältäen taulukkoarvot ja laskentaohjeet, TTY ja VTT, 2011. 6 Laitinen, A., Lämmitys- ja LKV- järjestelmien hyötysuhteiden laskentaopas, VTT, 2011. 7 Laitinen, A., Aurinkolämmön ja -sähkön laskentaopas, VTT, 2011. 8 Sirén, K., Lämpöpumppujen laskentaopas, Aalto yliopisto, 2011. 9 Sirén, K., Jäähdytysjärjestelmien laskentaopas, Aalto yliopisto, 2011.
10 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
alueita, jotka voivat olla haastavia rakennusalan toimijoille, jotka ovat tottuneet seuraamaan vain
rakennusosakohtaisia määräyksiä. Lisäksi on päivitetty energialaskennan ns. testivuosi, joka toimii
pohjana rakennusten energiankulutuslaskelmille10. Hankkeissa on tehty yhteistyötyötä ympäristömi-
nisteriön lisäksi Aalto yliopiston, Ilmatieteenlaitoksen, TTY:n ja VTT:n kanssa.
Ammattilaisten tietoisuutta ja osaamista on lisäksi parannettu tuottamalla kaksi opasta matalaener-
giarakentamisesta yhteistyössä Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL:in kanssa11. Yhteistyö RIL:in
kanssa on valittu, jotta tieto päätyisi tehokkaasti laajan asiantuntijajoukon käyttöön.
Normiohjaus on yksi tehokkaimmista keinoista saada aikaan markkinamuutos. Kokonaisenergiatar-
kastelun käyttöönotto uudisrakennusten energiatehokkuusvaatimusten asettamisessa on saanut
aikaan markkinamuutoksen, jossa lähes kaikkien rakentajien on tarkistettava toimintaansa. Koko-
naisenergiatarkastelu mahdollistaa rakentamisessa valittavien ratkaisujen kustannusoptimoinnin
määräysten täyttämiseksi. Muutoksen ansiosta aiempaa suurempi joukko energiatehokkaita ratkai-
suja tulee pääsemään markkinoille. Lisääntyvä uusien teknologioiden käyttöönotto alentaa niiden
kustannuksia, joka edelleen vahvistaa niiden käyttöönottoa. Myös sähkön ja jäähdytyksen huomioon
ottaminen tarkastelussa tulee muokkaamaan markkinaa. Esimerkiksi valaistukseen on aiemmin kiin-
nitetty suhteellisen vähän huomiota, mutta uusien säädösten vaikutuksesta energiatehokkaiden
valaistusratkaisuiden, vaikkapa valo-ohjauksen, merkitys energiatehokkuuden parantamisessa on
aiempaa paremmin ymmärretty.
Suomalaisen rakentamismääräystyön lisäksi Energiaohjelma on ollut keskeisessä roolissa tukemassa
eurooppalaisen määritelmän luomista ”lähes nollaenergiatalolle”. Määritelmä liittyy EU:n rakennus-
ten energiatehokkuusdirektiivin päivitykseen, jonka mukaan vuodesta 2019 alkaen kaikkien julkisten
rakennusten ja vuodesta 2021 alkaen kaikkien rakennusten on oltava lähes nollaenergiataloja.12
Eurooppalaisen tason määritelmä lähes nollaenergiatalolle mahdollistaa kansallisella tasolla kehitys-
työn keskittämisen oikealle tasolle kustannustehokkuuden näkökulmasta. Vahva rooli kehitystyössä
on toisaalta antanut Energiaohjelmalle tietoa muiden maiden käytännöistä sekä ajattelutavasta ja
toisaalta mahdollistanut määrittelytyöhön vaikuttamisen.
Rakentamismääräykset kuuluvat ympäristöministeriön hallinnonalaan. Sitra on toimillaan edistänyt
rakentamismääräysten muutosta kokonaisenergiatarkasteluun. Määräyksien pohjana on ollut Sitran
kehitystyö.
Kuvassa 4.1 on esitetty vuoden 2012 uusien rakentamismääräysten laskennallinen vaikutus oletet-
tuun vuosina 2010–2020 rakennettavien asuin- ja palvelurakennusten energiankulutukseen. Uudis-
rakentamisen normien kiristyminen vähentää lämmitysenergian tarvetta laskennallisesti noin
0,9 TWh:n verran. Teoriassa potentiaalia olisi vieläkin nopeampaan energiankulutuksen vähentämi-
seen esimerkiksi rakentamismääräyksiä edelleen kiristämällä13. Vastaavasti sähkössä säästöpotenti-
10 Jylhä, K. et al., Rakennusten energialaskennan testivuosi 2012 ja arviot ilmastonmuutoksen vaikutuksista, Sitran selvityk-siä 53, 2011. 11 Sarja, A. (toim.), Matalaenergiarakentaminen, asuinrakennukset, Sitra 283, RIL 249-2009 ja Pulakka, S. (toim.), Matala-energiarakentaminen, toimitilat, Sitra 296, RIL 259-2012. 12 Direktiivi 2010/31/EU rakennusten energiatehokkuudesta (uudelleenlaadittu), 19.5.2010. 13 Kuten ERA17-hankkeessa esitetyssä uudisrakentamisen energiatehokkuusmääräysten tiekartassa kuvataan.
11 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
aali olisi noin 0,8 TWh. Sähkön osalta yksityiskohtaiset vaikutukset ovat vaikeammin arvioitavissa,
koska kulutuslähteitä on enemmän ja kulutusta ohjaamaan on tulossa muitakin ohjauskeinoja, kuten
EU:n laitteiden minimienergiatehokkuusvaatimukset.
Kuva 4.1. Kuvassa esitetty vuoteen 2020 mennessä rakennettavien uusien asuin- ja palvelurakennus-
ten energiankulutus vuonna 2020. Ilman toimia kuvastaa tilannetta, jossa rakentaminen olisi tehty
vuoden 2010 normitasolla. Potentiaali-laskelmassa on tarkasteltu vuoden 2012 uusien rakentamis-
määräysten ja muiden toimien laskennallista energiatehokkuuspotentiaalia.14
Puurakentaminen
Rakennusten päästövaikutuksista valtaosa syntyy nykyisin energiankulutuksen kautta. Kuitenkin
myös rakentamisen aikana ja rakennusmateriaalien valmistuksesta syntyy päästöjä.
Energiaohjelman tukemana on koottu ja varmennettu tietoa puumateriaalien käytöstä rakentami-
sessa15. Tämä antaa mahdollisuuksia alan ammattilaisille lisätä puumateriaalin käyttöä rakentami-
sessa. Koska puurakennusmateriaalien tuottajilla ei ole yhtä vahvaa etujärjestöä, on Sitran rooli
varmennetun teknisen tiedon tuottajana tärkeä. Lisäksi on edistetty puurakentamista luomalla am-
mattilaisille (arkkitehdit ja rakennusinsinöörit) vastaava tietopalvelu, joka on olemassa betoni- ja
14 Teoreettinen potentiaali arvioitu perustuen oletuksiin mahdollisimman nopeasta siirtymisestä passiivi- ja nollaenergiata-lorakentamiseen. Laskentaoletuksia lisää liitteessä 2. 15 Pasanen, P. et al., Passiivitason asuinkerrostalon elinkaaren hiilijalanjälki, Sitran selvityksiä 63, 2011.
0.0
2.0
4.0
6.0
8.0
10.0
12.0
Ilman toimia Potentiaali
TW
h
Uusien rakennusmääräysten aiheuttama sähkön kulutuksen säästö
Uusien rakennusmääräysten aiheuttama lämmönkulutuksen tehostuminen
Muu tehostumispotentiaali lämmön osalta
Vuoden 2020 sähkön kulutus
Vuoden 2020 lämmön kulutus
12 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
teräsrakenteille16. Lisäksi Energiaohjelman puitteissa on lisätty alan toimijoiden sitoutumista innova-
tiivisten puurakennuskonseptien kehittämiseen järjestämällä kilpailu.
Toimivien ja taloudellisesti kannattavien ratkaisujen kehittäminen puurakentamiseen perustuvassa
rakentamisessa on voinut mahdollistaa puun lisääntyvän käytön myös korjausrakentamisessa.
Kuvassa 4.2 esitetään puurakentamisen mahdollisia vaikutuksia asuinkerrostalojen rakentamisesta
muodostuviin päästöihin. Siirtymällä asuinkerrostalorakentamisessa kokonaisuudessaan betonira-
kentamisesta puurakentamiseen voitaisiin vuosittaisia rakentamisvaiheen päästöjä vähentää 100
ktCO2ekv.
Kuva 4.2. Vuosittain rakennettavien asuinkerrostalojen rakentamisesta aiheutuvat päästöt tilantees-
sa, jossa kaikki rakentaminen tehdään betonista verrattuna tilanteeseen, jossa kaikki rakentaminen
tehdään puusta.17
Demonstraatiohankkeet
Toimivien uusien ratkaisujen kehittäminen vaatii yrityksiltä riskialttiita investointeja. Uusien teknolo-
gioiden toimivuus ja kustannukset voivat poiketa oletetusta. Kehitetyt ratkaisut voivat päätyä mui-
den yrityksien käyttöön. Energiaohjelma on toimillaan voinut edistää yrityksiä toimivien ratkaisujen
löytämisessä.
Energiatehokkaiden uudisrakennusten rakentamisella voidaan lisätä kuluttajien kiinnostusta energia-
tehokkuuteen. Jos rakentaminen tehdään perustuen kustannustehokkaisiin ratkaisuihin, voidaan
alan toimijoiden kiinnostusta uusien ratkaisuiden käyttöönottoon nopeuttaa. Näin muutos kohti
energiatehokkaampaa rakentamista voi tapahtua nopeammin.
16 Saatavilla osoitteesta www.puuinfo.fi/rakennetyyppikirjastot, viitattu 11.5.2012. 17 Tarkastelussa käytetty lähtökohtana rakennusten elinkaaren aikaisia päästöjä, joista on laskettu yhdelle vuodelle kohdis-tuva osuus. Laskentaoletuksia lisää liitteessä 2.
0
50
100
150
200
250
300
Uudisrakentaminen 100 % betonilla
Uudisrakentaminen 100 % puulla
ktn
CO
2
Puurakentamisella saavutettava säästö
Vuoden 2020 päästöt
13 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
Demonstraatiohankkeissa on kehitetty energiatehokkaita ratkaisuja kerrostalorakentamiseen ja
pientalorakentamiseen. Matalaenergiatasoista kerrosrakentamista kehitettiin kahdessa hankkeessa
Järvenpäässä ja Kuopiossa. Hankkeiden tavoitteena oli löytää toteuttamiskelpoisia kokonaisenergia-
taloudellisia ratkaisuja siten, että asumiskustannukset pysyvät kohtuullisina.
Pientalojen osalta Energiaohjelma on ollut mukana kehittämässä Luukku-taloa osana eurooppalaista
Solar Decathlon -kilpailua. Luukku-talon avulla havainnollistettiin energiatehokkaan uudisrakentami-
sen hyötyjä ja mahdollisuuksia ammattilaisille ja suurelle yleisölle. Luukku-talo on puurakenteinen
pientalo, joka tuottaa yhtä paljon energiaa, kuin se kuluttaa. Luukku-taloa kehitettiin yhdessä laajan
toimijajoukon kanssa. Hankkeen toteutuksesta vastasi Aalto-yliopisto ja muut pääkumppanit olivat
Sitran Energiaohjelma sekä ARA. Luukku-talo sai hyvin näkyvyyttä kotimaisessa mediassa.
Luukku-talossa kehitettyä osaamista on käytetty hyväksi Tampereen vuoden 2012 Asuntomessuille
rakennettavassa lähes nollaenergia Lantti-pientalossa. Tavoitteena on, että Lantti-talo luo pohjan
kehitettyjen ratkaisuiden kaupalliselle soveltamiselle. Lisäksi kehitystyö edesauttaa pientalovalmista-
jia kun nämä kehittävät omia ratkaisujaan vastaamaan uudistuvia energiatehokkuusmääräyksiä.
Yritysten kiinnostusta ja sitoutumista energiatehokkaaseen uudisrakentamiseen on Energiaohjelman
hankkeissa lisätty demonstraatioiden kautta. Demonstraatioilla on myös valmistettu markkinoita
vastaamaan vuoden 2012 rakennusmääräysten aiheuttamaan markkinamuutokseen.
Koulutus ja tiedon tuottaminen
Eri osa-alueiden tiedon tuottamisen lisäksi Energiaohjelma kehitti myös yleisemmin koulutusta ja
tuotti moniin osa-alueisiin hyödyllistä tietoa. Energiaohjelma selvitytti talotekniikka-alan koulutus-
materiaalin nykytilanteen ja kehitystarpeen. Selvityksen perusteella tehtiin suosituksia yliopisto- ja
ammattikorkeakoulujen LVI-koulutusohjelmiin liittyen:
• Opetusohjelmien ja oppiaineiden nimikkeiden sekä sisällön yhtenäistäminen.
• Opetusmateriaalin laaja kehittäminen korkeakoulujen yhteistyönä lähtien määritellyistä
osaamistavoitteista.
• Yritysten tarjoama, opetustarkoitukseen soveltuva opasmateriaali kootaan yhteiseen tieto-
portaaliin.
Koulutusmateriaalin kehittäminen on kriittisessä asemassa. Lisäksi tulisi huolehtia myös täydennys-
koulutuksesta, jotta muutoksia saataisiin aikaan nopeammin.
Sitran Energiaohjelman tuella testattiin yleisimmät lämpöpumppumallit ja julkaistiin tulokset laajale-
vikkisessä lehdessä18 sekä luotiin valmius lämpöpumppujen standardin mukaiseen testaamiseen
Suomessa. Testillä lisättiin kuluttajien tietotasoa lämpöpumppuvalinnasta ja luotiin mahdollisuus
teollisuudelle edelleen tuottaa standardiin perustuvaa vertailutietoa. Lämpöpumpuille tarkoitetun
standardin mukaisen testausvalmiuden aikaansaaminen on kriittinen tekijä, jotta voidaan tuottaa
vertailukelpoista tietoa kuluttajille. Yleisimpien mallien testaaminen tuo suoraan ajankohtaista tar-
vittavaa tietoa malleista kuluttajille. Sitra toimi hankkeessa katalysaattorina Aalto-yliopiston ja
18 TM Rakennusmaailma 9/2010 käsittelee lämpöpumppujen toimintaa uusissa pientaloissa ja 6/2011 vanhoissa pientalois-sa.
14 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
MTT:n välillä, sillä Suomesta puuttui testausvalmius. Osaaminen ja testiympäristöt olivat erillään.
Alalla toimivilla pienillä yrityksillä ei ole varaa tilata näitä testejä. Standardiin perustuvaan vertailu-
tiedon tuottaminen lämpöpumpuista mahdollistaa tehokkaan tuotekehityksen ja toisaalta kuluttaji-
en valinnan perustuen ”oikeisiin” kriteereihin.
4.2 Nykyisen rakennuskannan energiankulutus
Uudet korjausrakentamisen toimintamallit
Energiatehokkuuden parantamisella muun korjausrakentamisen yhteydessä pitäisi selvitysten mu-
kaan olla tarjolla teknis-taloudellisesti kannattavaa potentiaalia. Käytännössä energiatehokkuuskor-
jauksia tehdään kannattavaa potentiaalia vähemmän. Korjausrakentamisen markkinat koostuvat
yksittäisistä kohteista ja suurilta osin pienistä toimijoista, joiden mahdollisuudet tuotekehitykseen
ovat vähäiset. Lisäämällä kuluttajien ja alan toimijoiden tietämystä parhaista käytännöistä ja paran-
tamalla alan toimijoiden verkottumista, voidaan nopeuttaa parhaiden käytäntöjen leviämistä toteu-
tettaviin korjausrakennushankkeisiin.
Sitran Energiaohjelma kehitti uusia korjausrakentamisen konsepteja Teollisen ja energiatehokkaan
korjausrakentamiskonseptin kehittäminen -tutkimus- ja kehityshankkeessa, jonka toteutuksesta
vastasi Aalto-yliopisto. Lisäksi yhteistyötä tehtiin ympäristöministeriön ja ARA:n kanssa. Pohjatyönä
Energiaohjelman toimesta kartoitettiin energiatehokkaita teollisia korjaamisratkaisuja Suomessa ja
kansainvälisesti19. Teollisia korjausrakentamisen konsepteja kehitettiin kolmella tasolla: 1) yksittäi-
selle rakennusosalle, 2) yhdelle rakennukselle sekä 3) usean rakennuksen alueelle.20 Näiden lisäksi
tuotettiin teollisen korjausrakentamisen opas Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL:in julkaisusar-
jaan21.
Ryhmäkorjausrakentamista koetettiin kehittämällä toimintamalli alueelliselle korjausrakentamisen
koordinaattorille. Malli ei kuitenkaan koealueella osoittautunut toimivaksi, koska taloyhtiöt olivat
haluttomia käyttämään koordinaattorin palveluita eivätkä yritykset pitäneet konseptia toimivana.
Energiaohjelma tarkasteli yhteistyössä ympäristöministeriön ja ARA:n kanssa mahdollisuuksia rahoit-
taa energiatehokkaita korjauksia, tai muita korjauksia, lisärakentamisen kautta. Selvityksessä tarkas-
teltiin 1960–1970-lukujen asuinkerrostalojen lisärakentamisen perusedellytyksiä sekä lisärakentami-
sen taloudellista kannattavuutta taloyhtiön näkökulmasta. Tuloksien perusteella lisärakentaminen
voi olla kannattava vaihtoehto, mikäli rakennuksen asuntojen myyntihinnat ovat suhteellisen korkei-
ta.22
Kehitetyn tietopohjan perusteella Energiaohjelma tuotti korjausrakentamisen energiatehokkuus-
mahdollisuuksista opaskirjan taloyhtiöille. Koska erityisesti asuntoyhtiöissä päätöksiä tekevät usein
19 Lindstedt T., ja Junnonen, J.-M., Energiatehokkaat ja teolliset korjausrakentamisratkaisut Suomessa ja kansainvälisesti, Sitran selvityksiä 11, 2009. 20 Lindstedt T. et al., Teollisten korjausrakentamismenetelmien konseptointi, Aalto-yliopiston julkaisusarja TIE-DE+TEKNOLOGIA 20/2011. 21 Lindstedt T., ja Junnonen, J.-M., Teolliset ratkaisut korjausrakentamisessa, Sitran selvityksiä 64, RIL 258-2011. 22 Lukkarinen, S., Lisärakentaminen osana korjausrakentamishanketta, ympäristöministeriön raportteja 27/2011.
15 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
maallikot, on tärkeää, että yksinkertaista tietoa energiatehokkuusremonttien vaikutuksista ja kus-
tannuksista on saatavilla.
Hankkeissa tuotettiin tarkasti valitulle kohderyhmälle tietoa kiinteistöjen korjausrakentamisen vaiku-
tuksista. Kohdentamalla viesti tarkkaan ja antamalla selkeää ja oleellista tietoa, on mahdollista saada
kriittisille asioista päättäville tai asiat esitteleville henkilöille tietoa, joka muuttaa heidän näkemyksi-
ään.
Saavutetut vaikutukset ovat toistaiseksi olleet vähäisiä kerrostalojen energiatehokkuuden lisäämi-
sessä. Osasyynä tähän on kerrostalojen lämmityksessä yleisen kaukolämmön edullisuus suhteessa
markkinoilla tarjolla olevien energiatehokkuustoimien kustannuksiin. Korjausrakentamisen markki-
noiden käynnistäminen vapaaehtoisin toimin kerrostalojen osalta vaikuttaakin erittäin haasteellisel-
ta. Sitran Energiaohjelmassa tämä näkyi painopisteen siirtämisessä ohjelman loppupuolella erityises-
ti sähkölämmitteisten pientalojen energiatehokkuuden parantamiseen.
Kuvassa 4.3 on esitetty peruskorjausten yhteydessä tehtävien energiatehokkuustoimien todennäköi-
sesti mahdollisia vaikutuksia rakennusten lämmitysenergian tarpeeseen. Potentiaali asuin- ja palve-
lurakennuksissa yhteensä voisi olla noin 5 TWh vuoteen 2020 mennessä.
Kuva 4.3. Nykyisen asuin- ja palvelurakennuskannan lämmitysenergian tarve vuoden 2020 tilantees-
sa ilman energiatehokkuustoimia sekä korjausrakentamisen potentiaali kulutuksen vähentämises-
sä.23
Korjausrakentamisen kilpailut
Tee parannus -viestintäohjelmassa Sitran Energiaohjelma haki energiatehokkuutta ja asumisviihty-
vyyttä parantavia ratkaisuja yhdessä Tekesin ja ympäristöministeriön kanssa. Tee Parannus-
23 Oletuksena nopeutetut korjausrakentamisen toimet siten, että peruskorjausten yhteydessä tehtäisiin aina noin 40 % vähennys rakennusten lämmitysenergiankulutukseen. Peruskorjauksia oletetaan tehtävän keskimäärin 2,5 % osuuteen yli 30 vuotta vanhasta rakennuskannasta. Laskentaoletuksia lisää liitteessä 2.
0
10
20
30
40
50
60
70
Ilman toimia Potentiaali
TW
h
Korjausrakentamisen tehostusvaikutus
Rakennusten lämmitysenergian kulutus
16 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
hankkeen tuloksena syntyi myös tietopankki, johon on kerätty tietoa korjausrakentamisen tutkimus-
ja kokeiluhankkeista ympäri Suomea.24.
EEMontti-kilpailun avulla pyrittiin synnyttämään korjausrakentamisen palveluja vanhojen pientalo-
jen korjaamiseen. Kilpailun kohteena olivat vanhat sähkölämmitystalot. Sähkölämmitystaloissa ei
tyypillisesti ole vesikiertoista lämmitysjärjestelmää, mikä tekee esimerkiksi siirtymisen maalämpö-
pumppuun tai pellettilämmitykseen haastavaksi. Sähkölämmitteisiä pientaloja on Suomessa noin
500 000 kpl.
Kilpailun kohteena oli neljä erilaista pientaloa. Tavoitteena kilpailussa oli vähentää näiden pientalo-
jen energiankulutusta vähintään puolella. Lisäksi korjauksille oli asetettu tiukat kriteerit remontin
toteutusajalle ja hankkeiden takaisinmaksuajalle. Kilpailuun osallistuneilta toimijoilta edellytettiin
yksityiskohtaista tarjousta ja korjausratkaisun toteutukset tullaan dokumentoimaan ja tiedot jaka-
maan. Hankkeelle on haettu laajaa mediajulkisuutta ja tiedon levitystä laajemmin markkinoille.
Kaikille osapuolille entistä kannattavampien toimintamallien kehittäminen voi lisätä energiatehok-
kaiden korjausratkaisujen tarjontaa ja kysyntää. EEMontti-kilpailu keräsi yllättävän niukasti ehdotuk-
sia. Pientalojen energiaremonttien tarjoajat eivät tällä hetkellä kykene ratkomaan pientaloasukkai-
den remonttiongelmia kokonaisvaltaisesti. Syynä tähän on voinut olla joko resurssipula tai osaami-
sen puuttuminen.25 EEMontin tulosten perusteella arvioitu sähkölämmitteisten pientalojen energia-
tehokkuuden parantamispotentiaali vuoteen 2020 mennessä on esitetty kuvassa 4.4. Säästöpotenti-
aali yhteensä voi olla noin 1 TWh.
Kuva 4.4. Sähkölämmitteisten pientalojen lämmitysenergiakulutus ilman toimia vuonna 2020 sekä
EEMontissa saavutetun korjaustason mukaisten toimien vähennyspotentiaali26
.
24 Tee parannus -kilpailussa olivat mukana myös Rakennusteollisuus RT, LVI-talotekniikkateollisuus ry, Suomen Kiinteistö-liitto, Rakennuslehti ja Suomen Asuntotietokeskus. 25 EEMontti-hanke, EEMontti – Lämmityskulut puoleen -kilpailu paljasti karun totuuden, tiedote, 30.11.2011. 26 Oletuksena on ollut, että sähkölämmitteisiä pientaloja korjataan 2,5 %:n vuosivauhdilla. Laskenta on tehty vuosille 2011–2020. Keskimäärin lämmitysenergiantarpeen oletetaan vähenevän 50 %. Laskentaoletuksia lisää liitteessä 2.
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
Ilman toimia Potentiaali
TW
h
Säästöpotentiaali 50 % korjaustoimenpiteillä
Vuoden 2020 kulutus
17 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
Vaikka osassa EEMontin hankkeista ei löydetty kaikkia kilpailun kriteerejä täyttäviä ratkaisuja, osoit-
tavat tulokset kuitenkin, että yrityksille ja pientalojen omistajille kannattavaa korjauspotentiaalia on
Suomessa runsaasti. EEMontin avulla on lisätty kuluttajien tietoisuutta ratkaisuista. Kuluttajat, joilla
on jo kiinnostusta energiansäästöön, voivat näin helpommin toteuttaa ehdotettuja ratkaisuja.
4.3 Kansalaiset
Portinvartijat
Sitran rahoittamassa Peloton-hankkeessa keskityttiin energiankulutuksen portinvartijoihin eli tahoi-
hin, joiden toiminnalla on suuri vaikutus laajemman joukon energiankulutukseen. Tunnistettuja por-
tinvartijoita koottiin työpajoihin. Työpajojen teemat jakaantuivat ruokaan, liikenteeseen ja matkai-
luun sekä asumiseen. Sitra on irtautunut Peloton-hankkeesta, mutta työpajakonsepti on jäänyt elä-
mään itsenäisesti.
Niin sanottujen portinvartijoiden kautta voidaan vaikuttaa laajemman joukon energiankulutukseen.
Tietyt hankkeeseen osallistuneet ryhmät kuten esimerkiksi ravintoloiden työntekijät tai isännöitsijät
voivat suoraan valinnoillaan vaikuttaa muiden välilliseen energiankulutukseen. Monien hankkeeseen
osallistuneiden ryhmien osalta, kuten esimerkiksi henkilöstöhallinto ja kotitalousopettajat, vaikutus-
ten saavuttaminen vaatii aktiivisia toimia.
Peloton-työpajoissa ja myöhemmin käyttöön otetuilla innovaatioleireillä on tavoitettu joukko portin-
vartijoita henkilökohtaisella tasolla. Mukana olleet toimijat ovat täten voineet henkilökohtaisesti
huomata, miten he voivat omassa työssään edistää energiatehokkuutta. Tutkimusten mukaan näin
aikaansaaduilla käyttäytymistottumusten muutoksilla vaikutetaan energiatehokkuuden paranemi-
seen enemmän kuin esimerkiksi pelkillä viestinnällisillä keinoilla27. Myös Sitran toimeksiannosta sel-
vitettiin portinvartijoiden roolia energiatehokkuuden parantamisessa28.
Peloton-hankkeen aikana on tunnistettu toimintamalleja tai ratkaisuja, joita hankkeeseen osallistujat
ovat lähteneet viemään eteenpäin omissa organisaatioissaan. Joissakin tapauksissa osallistuvissa
organisaatioissa on luotu omia energiatehokkuusohjelmia, joilla vaikutetaan toimintaan laajemmin-
kin. Eräänä vaikutusketjuna työpajoissa tunnistettuja liiketoiminta-ajatuksia on lähdetty kaupallista-
maan ja tätä varten on perustettu tai ollaan perustamassa uusia yrityksiä.
Työpajat ovat kohdistuneet varsin vaihteleviin tahoihin ja kohdejoukko on ollut varsin laaja. Kullakin
kohdesektorilla on tavoitettu rajallinen henkilömäärä hankkeen aikana, joten hankkeen vaikutus jää
tätä kautta vähäiseksi. Hankkeen puitteissa ei ole systemaattisesti kerätty tietoa siitä, miten paljon
toimenpiteitä osallistujat ovat toteuttaneet ja ovatko ne edelleen käytössä. Hankkeen väliarvioinnin
perusteella voidaan tuloksia pitää kuitenkin positiivisina. Peloton-työpajojen seurauksena osallistujat
ovat ainakin suunnitelleet energiatehokkuustoimia, joita he eivät olisi ilman Pelotonta tehneet.29
27 Ks. esim. Dahlblom, B. et al., Changing Energy Behaviour, Guidelines for Behavioural Change Programmes, EU IEE BEHA-VE-project, 2009. 28 Kaskinen, T. et al., Portinvartijat – eli kuinka tehdä energiansäästöstä mahdollista, Sitra 282, 2009. 29 Ahonen, S., Peloton-hankkeen väliarviointi, Sitran selvityksiä 18, 2009.
18 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
Energianeuvonta
Sitran Energiaohjelma on ollut mukana kehittämässä kansalaisten energianeuvonnan toimintamallia.
Aiemmin Suomen energianeuvontaa on kehitetty monien eri tahojen voimin, eri lähtökohdista ja
toiminta on ollut koordinoimatonta30.
Sitran organisoimana kehitetyssä toimintamallissa koordinaatioita kehitettiin neuvontahankkeiden
käynnistämisen, ohjauksen, hankkeiden välisen yhteistyön ja tiedonsiirron sekä toiminnan seuran-
nan ja vaikutusten arvioinnin osalta. Uudessa toimintamallissa on päädytty alueellisen tason, lähinnä
maakuntatason, hankkeiden koordinointiin. Näin on haettu tasapainoa käytettävissä olevien resurs-
sien, asiakkaiden tarpeiden paikallisen ymmärryksen ja koordinoidun tiedon tuottamisen välillä.
Energianeuvontaa kehitettiin kahdessa hankkeessa, Kuluttajien energianeuvonnan koordinointi -
hankkeessa ja Kuluttajien energianeuvontajärjestelmä -hankkeessa. Molempia hankkeita ohjasi oh-
jausryhmä jota veti työ- ja elinkeinoministeriö ja jonka työhön osallistuivat lisäksi ympäristöministe-
riö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Opetushallitus, Sitran Energia-
ohjelma, Suomen Kuntaliitto ja Motiva Oy.
Toimintamallin kehittämiseksi energianeuvonnan pilottiprojekteille järjestettiin kaksi hakukierrosta
vuosina 2009 ja 2010. Sitra osallistui vuonna 2009 neuvontahankkeiden rahoitukseen, muuten rahoi-
tuksesta ovat vastanneet työ- ja elinkeinoministeriö budjettivaroin sekä alueelliset toimijat, kuten
kunnat. Energianeuvonnan kehittämisessä on pyritty löytämään toimintamalli, jossa myös rahoitus
olisi kestävällä pohjalla.
Pilottihankkeissa on tuotettu erityyppistä neuvontaa mm. uudis- ja korjausrakentamiseen, rakennus-
ten lämmitystapavalintoihin, kestokulutustavaroiden energiatehokkuuteen, kotitalouksien laitehan-
kintoihin sekä liikkumiseen liittyen. Pilottihankkeissa on onnistuttu vaihtelevasti, mutta hankkeiden
kautta on saatu kokemusta eri toimintatapojen toimivuudesta.
Koordinaation on katsottu toimineen hyvin sekä pilottihankkeiden, että työtä ohjanneen ohjausryh-
män kannalta. Systemaattisella koordinaatiolla on tuettu päätöksentekoa ja vahvistettu eri hallin-
nonalojen yhteistyötä.31 Saatujen kokemusten perusteella lukuisten neuvontahankkeiden ja näiden
järjestämien tapahtumien koordinointi on haastava tehtävä, joka edellyttää koordinaatiotoiminnan
huolellista resursointia. Energianeuvonnan pilottijakson alussa tueksi saatavilla olevaa keskitettyä
materiaalia yhteisen visuaalisen ilmeen ja selkeän brändin puute koettiin osin ongelmallisiksi.32
Energianeuvonnan koordinaatio-hankkeessa luotiinkin yhteinen brändi ja selkeä visuaalinen ilme,
joita ollaan nyt lanseeraamassa.
Energianeuvonnan koordinoinnin piirissä olleista hankkeista saatavilla olevien tietojen perusteella
kuluttajaneuvonnalla on suoraan tavoitettu noin 130 000 henkilöä vuosien 2010–2011 aikana.33 Ta-
voitettujen henkilöiden määrä vastaa noin 5 % Suomen kaikista kotitalouksista34.
30 Kasanen, P., Energianeuvonnan järjestäminen Suomessa, Sitran selvityksiä 7, 2009. 31 Kasanen, P., Kuluttajien energianeuvontaprojekti: arviointi, 2011. 32 Motiva, Kuluttajien energianeuvonnan kehittäminen, Raportti hankkeiden toteutuksesta vuosina 2010–2011, 2012. 33 Motiva, Kuluttajien energianeuvonnan kehittäminen, Raportti hankkeiden toteutuksesta vuosina 2010–2011, 2012.
19 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
Energianeuvonta toimintana on jalkautettu Motivan koordinoimaksi toiminnaksi. Mikäli toiminta
jatkuisi pilottijakson laajuisena, voitaisiin sillä tavoittaa vuoteen 2020 mennessä noin neljännes
Suomen kotitalouksista. Kuvissa 4.5 ja 4.6 on esitetty energianeuvonnan potentiaalisia vaikutuksia
kulutustottumusten muutoksiin erityisesti niillä kulutuksen osa-alueilla, jossa kulutustottumuksilla
vaikutetaan kulutukseen suoraan: asuinrakennusten lämmityksessä ja kotitaloussähkön kulutuksessa.
Lämmityksen osalta on oletettu voitavan vaikuttaa sisälämpötilaan ja lämpimän käyttöveden kulu-
tukseen35. Sähkössä vaikutuksien on oletettu kohdistuvan erityisesti muuhun kulutukseen kuin lait-
teiden ja valaistuksen kulutukseen36.
Kuva 4.5. Kulutustottumusten muutoksien mahdollisuudet lämmityksen energiankulutuksen vähen-
tämisessä vuoden 2020 tilanteessa.37
34 Olettaen, että kustakin kotitaloudesta on neuvontaan osallistunut yksi henkilö ja kukin henkilö on tavoitettu vain yhden kerran. Suomessa on noin 2,5 miljoonaa kotitaloutta, lähde: Tilastokeskus 2011. 35 Pois lukien matalaenergiatalot, joiden osuuden oletetaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä. Matalaenergiataloissa sisäilman lämpötila on usein jo hallitusti oikealla tasolla ja lämpimän käyttöveden kulutus paremmin hallinnassa vähemmän kuluttavien vesikalusteiden kautta. 36 Laitteiden ja valaistuksen sähkönkulutukseen kulutustottumuksilla on vähäisempi vaikutus vuoden 2020 tilanteessa, koska niitä tulevat säätelemään EU:n minimienergiatehokkuusdirektiivi ja sen toimeenpano Suomessa. 37 Lämmitysenergian kulutusta oletetaan voitavan vähentää lämpimän käyttöveden kulutuksen pienentämisellä sekä sisä-lämpötilaa laskemalla niissä rakennuksissa, jotka eivät ole matalaenergiatasoisia. Laskentaoletuksia lisää liitteessä 2.
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
Ilman toimia Potentiaali
TW
h
Kulutustottumusten muutoksesta aiheutuva säästöpotentiaali
Vuoden 2020 kotitalouksien lämmönkulutus
20 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
Kuva 4.6. Kulutustottumusten muutoksien mahdollisuudet kotitalouksien sähkönkulutuksen (ei lai-
tesähköä eikä valaistusta) vähentämisessä vuoden 2020 tilanteessa sekä Energiaohjelman hankkei-
den puitteissa tavoitettujen osuus tästä potentiaalista.38
Aluetason systeeminen muutos
Kaupunkitason systeemistä muutosta Sitran Energiaohjelma on toteuttanut yhteistyössä Tampereen
kaupungin kanssa. Vuosina 2008–2009 Energiaohjelma yhdessä Tampereen kanssa käynnistetyssä
Ilmankos-hankkeessa edistettiin yksittäisten asukkaiden ja ryhmien osallistumista ilmastonmuutok-
sen hillintään Tampereella. Tapahtumilla ja tiedotteilla lisättiin tamperelaisten tietoisuutta energian-
säästöstä ja monet kaupunkilaiset osallistuivat itse tapahtumiin. Aktiiviset kaupunkilaiset kehittivät
yhdessä uusia ideoita kestävään kaupunkikehitykseen ja esittelivät ideat vastuullisille henkilöille.
Ilmankos-hankkeen jälkeen Tampereella uudistettiin monella tavalla kaupungin lähtökohtia energia-
tehokkuuden parantamiseen ECO2-hankkeessa. Kaupungin omistamissa kiinteistöissä ja liikenne-
suunnittelussa tehtyjen toimien lisäksi on pyritty myös kansalaisten ja yritysten muutokseen tähtää-
viin hankkeisiin. ECO2 -hankkeelle on asetettu tavoite vähentää päästöjä -30 % vuoteen 1990 verrat-
tuna vuoteen 2020 mennessä.
Vaikka Tampereella hankkeiden vaikutukset eivät vielä käytännössä ole havaittavissa johtuen hank-
keen aikaisesta vaiheesta, on hankkeella merkittävä mahdollisuus muuttaa kaupungin toimintaa ja
näin toimia esimerkkinä muille kaupungeille. Mikäli kehitetyt uudet kestävän kaupunkiasumisen
konseptit toimivat ja niiden käyttö laajenee, ovat ne osaltaan muuttamassa kaupunkiasumista kestä-
vämpään suuntaan. Myös vuoropuhelun avaaminen aktiivisten kaupunkilaisten ja päättäjien välillä
voi johtaa jatkossakin avoimempaan keskusteluyhteyteen. Lisäksi toimijoiden välinen keskustelu
mahdollistaa kokonaisuuksien optimoinnin, jolla voidaan saavuttaa rakenteellisia muutoksia energia-
tehokkuuteen.
38 Muun kuin laitteiden ja valaistuksen osalta kotitaloussähkön säästömahdollisuuden on arvioitu olevan noin 15 %. Säästöt muodostuvat sekä laitteiden kulutustottumusten muutoksista, että vähemmän kuluttavien laitteiden ostopäätöksistä. Laskentaoletuksia lisää liitteessä 2.
0
1
2
3
4
5
6
7
Ilman toimia Potentiaali
TW
hKulutustottumusten muutoksesta aiheutuva säästöpotentiaali
Vuoden 2020 kulutus
21 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
Energiaohjelma on nopeuttanut Tampereella kehitettyjen hyvien käytäntöjen leviämistä tukemalla
kaupunginjohtajien ilmastoverkoston toimintaa. Ennakoivalla laadunohjauksella on saavutettu hyviä
tuloksia energiatehokkuuden parantamiseksi Oulussa. Oulun rakennusvalvonta on ollut näkyvä edel-
läkävijä rakennusvalvonnan ennakoivan laadunohjauksen kehittäjänä. Vuonna 2010 Sitran Energia-
ohjelma tuki Oulussa kehitetyn mallin levittämistä muutamaan muuhun kaupunkiin.
Low2No-hankkeessa on kehitetty systeemistä muutosta yhden korttelin tasolla Helsingin Jätkäsaa-
ressa. Tavoitteena on ollut toteuttaa malliesimerkki energiatehokkaasta ja matalahiilipäästöisestä
korttelista, joka rakennetaan kestävästi ja jossa kestävä kaupunkielämä olisi mahdollista. Low2No-
hankkeen tuloksia ja toimintamallia on levitetty viestintähankkeella muille toimijoille. Itse korttelin
toteutus on vuoden 2012 alkupuolella vielä kesken ja jäljessä alkuperäisistä aikatauluista. Low2No-
hankkeen tuloksista ja niiden levittämis- ja vaikutusmahdollisuuksia on täten vielä liian aikaista arvi-
oida.
Viestintähankkeet
Energiaohjelman toteuttamissa viestintähankkeissa on tuettu eri organisaatioita energia-
tehokkuuden edistämisessä sekä tuotettu ja levitetty tietoa energiatehokkuudesta. Energiaohjelman
julkaisuluettelo on esitetty liitteessä 3.
Energiaohjelma tuki lisäksi pientalonomistajien tietoisuutta vaikutusmahdollisuuksistaan omaan
energiankulutukseen ja -kustannuksiin julkaisemalla kansantajuisen oppaan, jossa on havainnollistet-
tu yleisiä esimerkkejä. Opas julkaistiin kirjana, Pieni suuri energiakirja, jonka levikki on ollut noin
15 000 kappaletta alle kahdessa vuodessa. Pienen suuren energiakirjan levikki on merkittävä verrat-
tuna tietokirjoihin yleensä. Tietokirjojen painokset liikkuvat noin 500−1500 kappaleen määrissä. 39
Maa- ja kotitalousnaisten kautta on lisätty erityisesti naisten tietoisuutta energiansäästöstä ja mah-
dollisista käytännön toimenpiteistä tukemalla yhdistyksen vuoden 2010 järjestökampanjaa. Tässä
kohderyhmässä voidaan saada aikaan muutos ja on mahdollista, että toimintatavat leviävät vähitel-
len myös laajemmalle.
Sitran Energiaohjelma on ollut mukana monissa matalaenergian rakentamisen tapahtumissa, mm.
Euroinfra 2009 Low Energy Building symposium, MIPIM 2011 -messut Cannesissa ja Helsinki Design
Lab. Vuonna 2009 Sitra tuki Saksalais-suomalaiset parhaat käytännöt - Kestävä Kunta -seminaaria,
jossa esiteltiin saksalaisten kaupunkien kokemuksia suomalaisille kuntapäättäjille. Näissä hankkeissa
on verkotettu suomalaisia toimijoita kansainvälisiin toimijoihin ja haettu parhaita käytäntöjä.
Sitran Energiaohjelma selvitti yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön kanssa
kansainvälisiä energiatehokkuuskäytäntöjä vuosina 2008–2009. Selvityksestä tehtiin julkaisu, jonka
tuloksia hyödynnettiin mm. kansallisen Energiatehokkuustoimikunnan työssä ja ERA17-ohjelman
valmistelussa.40
Kansallista keskustelua ja päättäjien tietämystä ekotehokkaasta rakentamisesta edistettiin tukemalla
ROTI 2011 -hanketta. Rakennussektorin energiatulevaisuudesta laadittiin julkaisu, jossa annettiin
kuusi erilaista näkemystä rakennetun ympäristön kehityssuunnista. Julkaisun laativat rakennuskiin-
39 Laitinen, J., Pieni suuri energiakirja, 2010. 40 Vehviläinen, I. et al., Energiatehokkuus kansainvälisesti, Sitran raportteja 83, 2009.
22 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
teistöalan yritystohtorit41. Sitran hankkeiden tuloksia tullaan esittelemään sekä opitaan parhaita
käytäntöjä muista maista BEhave Energy Efficiency and Behaviour -konferenssissa kesäkuussa 2012.
Yhtenä viestintähankkeena Sitran ja Helsingin Energian rahoittamassa hankkeessa tuotettiin tietoa
kuluttajille ja kunnille. Lisäksi tuotettiin täsmätietoa vääristynyttä mediakeskustelua vastaan hehku-
lampuista energiatehokkaampiin lamppuihin siirtymisen säästövaikutuksista42. Ekovalo-hankkeessa
Energiaohjelma puolestaan rahoitti yhdessä Tekesin, TEM:in ja yhdeksän kunnan/energialaitoksen
kanssa selvitystä toimintamallista energiatehokkaaseen ulkovalaistukseen siirtymiseksi. Tiedon tuot-
taminen ja levittäminen on saattanut vaikuttaa osaan kuluttajista tai kunnista siten, että muutok-
seen on ryhdytty aiemmin.
Sitran Energiaohjelma oli mukana rahoittamassa dokumenttielokuvaa ekologisesta rakentamisesta.
Näin lisättiin uudenlaisten ratkaisujen kiinnostavuutta sekä ihmisten tietoisuutta ratkaisuista. Tietoi-
suuden lisääminen ekorakentamisesta voi lisätä kuluttajien kysyntää ja hyväksyntää uudenlaisiin
ratkaisuihin.
Energiaohjelman toimesta tullaan vuoden 2012 aikana julkaisemaan teos, jossa koottu noin 10 es-
seetä, joiden teemoja ovat energian tuotantoon ja kulutukseen sekä resurssien rajallisuuteen liitty-
vät ajankohtaiset teemat. Julkaisemalla kansankielellä oleva teos pyritään saavuttamaan laaja koh-
deryhmä ja herättämään keskustelua.
Kansainvälisen ja kansallisen tason tiedonvaihdon edistämisellä on pyritty nopeuttamaan parhaiden
käytäntöjen leviämistä Suomeen. Kansallisen tason keskustelulla on pyritty nopeuttamaan ja edis-
tämään muutosta energiatehokkaaseen rakennettuun ympäristöön.
4.4 Maankäyttö ja liikenne
Sitran toiminta maankäytön ja liikenteen osalta on keskittynyt voimakkaasti maankäytön ja kaavoi-
tuksen vaikutusten tarkasteluun.
Maankäytön ohjauksella ja kaavoituksella voidaan vaikuttaa energiankäytön rakenteisiin erityisesti
liikenteen ja energianhuollon ratkaisujen osalta. Uuden toimintatavan käyttöönotto on erittäin mer-
kittävää kokonaisuuden kannalta, koska se auttaa löytämään jo suunnitteluvaiheessa optimaaliset
tavat parantaa alueiden energiatehokkuutta.
Skaftkärr-hankkeessa kehitettiin uusia toimintatapoja energiatehokkaan asuinalueen luomiseksi
Porvoon Skaftkärrin alueen suunnittelun yhteydessä. Huomion kohteena olivat erityisesti kaavoitus-
prosessi sekä alueelliset energiantuotantomahdollisuudet. Esimerkkikohteessa luotiin toimintamalli,
jota voidaan käyttää muissa kohteissa. Energiakaavan käyttöä sekä alueellisten energiantuotanto-
mahdollisuuksien huomiointia kehitetään ja testataan edelleen kuudessa kohteessa Keski-Suomessa.
Lisäksi Sitra on ollut mukana yhdessä Tampereen kaupungin ja Tekesin kanssa Tammelan energiate-
hokkaan täydennys- ja korjausrakentamisen koealueen kehittämisessä.
41 Junnila, S. (toim.), Rakentamisen energiatulevaisuus, Sitran raportteja 84, 2009. 42 Tapanainen, V.-M., Lampputyypin vaikutus kotitalouksien energiankäyttöön ja CO2 -päästöihin, diplomityön tiivistelmä, saatavilla www.lampputieto.fi, 2010.
23 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
Energiateollisuus ry selvitti kahdessa hankkeessa Sitran Energiaohjelman tukemana kaukolämmön
teknologiaratkaisuja tulevaisuuden matalaenergia-alueilla. Selvityksien pohjalta tuotettiin kaksi tut-
kimusraporttia, joissa toisessa kuvattiin kaukolämmön kevennettyjä jakelu- ja asiakasteknologioita43
ja toisessa kriteerejä, joiden perusteella voidaan määritellä onko jokin matalan lämpötiheyden alue
liitettävissä kannattavasti kaukolämpöön44.
Käyttäjälähtöisten lähienergiapalveluiden toimintamallia kehitettiin Energiaohjelman rahoittamassa
hankkeessa45. Kehitystyötä jatkettiin yhteistyössä Sitran Maamerkit ohjelman kanssa ja Sitran sijoi-
tusyhtiönä oleva One1 Oy on yksi esimerkki lähienergiapalvelun tuottajasta.
Sitra osallistui EU-hankkeen Urban Planners with Renewable Energy Skills puitteissa järjestetyn kou-
lutuksen tukemiseen. Kaavoittajien koulutuksella voidaan saada aikaan muutos energiatehokkuuden
huomioivaan kaavoitukseen. Koulutuksen suuntaaminen täydennyskoulutukseen nopeuttanee muu-
tosta.
Aalto-yliopiston toteuttamassa tutkimushankkeessa vertailtiin asumisen hiilijalanjälkeä esimerkki-
alueilla. Energiaohjelman rahoittamassa selvityksessä näkökulmana olivat kulutuksen päästöt, perin-
teisen päästöjen tuotannon sijaan. Tulokset julkaistiin Sitran selvityksessä46.
Maankäytön ja kaavoituksen avulla saavutettava potentiaali on esitelty kuvassa 4.7. Ottamalla kaa-
voituksessa huomioon Skaftkärr-hankkeessa kerätyt opit kaikilla uusilla alueilla, voitaisiin liikenteen
energiankulutusta vähentää karkeasti arvioiden noin 0,5 TWh vuoteen 2020 mennessä. Pidemmällä
aikatähtäimellä kaavoituksen vaikutukset korostuvat.
Kuva 4.8. Uusien kaava-alueiden henkilö- ja pakettiautoliikenteen ennustettu energiankulutus vuon-
na 2020 ilman uusia toimia sekä laskennallinen säästö mikäli kaikessa uudessa kaavoittamisessa
otettaisiin huomioon Skaftkärrin mallissa kehitetyt liikenteen ajosuoritteita vähentävät toimet.47
43 Gaia Consulting Oy, Kevennetty kaukolämpötekniikka. Kustannustehokkaan jakelu- ja asiakasteknologian kehittäminen matalan kulutustason olosuhteisiin, Energiateollisuus ry, 2009. 44 Åbo Akademi, Pientaloalueiden ja -taajamien kaukolämpöön liittämisen kriteerit – KALPA, Energiateollisuus ry, 2009. 45 Gaia Consulting Oy, Käyttäjälähtöiset lähienergiapalvelut aluerakentamisessa, Sitran selvityksiä 25, 2010. 46 Heinonen, J. ja Junnila, S., Matalahiiliasumisen lähtökohdat, Sitran selvityksiä 20, 2010.
0.0
0.5
1.0
1.5
2.0
2.5
3.0
3.5
Ilman toimia Potentiaali
TW
h
Energiatehokkaan kaavoituksen aikaansaama säästö
Uudisalueiden henkilöautojen kulutus vuonna 2020
24 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
4.5 Sijoitustoiminta ja innovaatiojärjestelmän kehittäminen
Energiaohjelman sijoitustoiminnan osalta todettiin jo ohjelman suunnitteluvaiheessa, että ohjelman
pääasialliseen kohderyhmään kuuluu liian vähän potentiaalisia sijoituskohteita. Sijoitustoiminnassa
on täten tarkasteltu mahdollisia yrityksiä hieman ohjelman puitteissa toteutettuja hankkeita laa-
jemmalla fokuksella.
Sijoituskohteita on haettu toimialafokuksen sisältä ilman tarkkaa rajoitusta yrityksien kehitysvaihee-
seen. Monet sijoituskohteista ovat kuitenkin olleet jo toimivia perinteisempiä pk-yrityksiä, jotka ha-
kevat kasvua uudelta markkina-alueelta. Tämän on nähty mahdollistavan nopeamman markkina-
muutoksen, kuin pelkkiin alkuvaiheen yrityksiin sijoittaminen. Yhteensä ohjelman toimikauden aika-
na on käyty läpi lähes 200 sijoituskohdetta. Toteutuneiden sijoitusten lisäksi tämä toiminta on kehit-
tänyt sijoittajakentän tuntemusta suomalaisista sijoituskohteista sekä alan toimijoiden tuntemusta
rahoitusmahdollisuuksista.
Sitran sijoitustoiminnalla pyritään yhteiskunnallisen vaikuttamisen ohella turvaamaan Sitran sijoitus-
pääoman suotuisa kehittyminen. Sijoitustoiminnan tarkoituksena ei ole tukea yrityksiä, vaan tavoi-
tella niistä tuottoa sijoitetulle pääomalle.
Sijoitustoiminnassa on tehty yhteensä 9 suoraa sijoitusta ja 3 rahastosijoitusta. Saamallaan rahoituk-
sella yritykset ovat kehittäneet energiatehokkuuden ratkaisuja. Yrityksien teknologioiden ja ratkai-
suiden aikaansaamia vaikutuksia ei ole tämän hankkeen puitteissa voitu yksityiskohtaisesti arvioida.
Monet yrityksistä ovat lisäksi kasvuvaiheessa, jolloin saavutetut vaikutukset ovat toistaiseksi vaati-
mattomia suhteessa tulevaan potentiaaliin.
Sitran suorat yrityssijoitukset ovat kohdentuneet seuraaviin yrityksiin:
• AW-Energy Oy on vuonna 2002 perustettu yritys, joka kehittää aaltoenergiaan perustuvaa
uusiutuvan energian tuotantoteknologiaa.
• Kodin Onniset Oy oli vuonna 2007 perustettu yritys, joka tarjosi kuluttaja- ja yritysasiakkaille
energiansäästöratkaisuja palveluna. Toiminta päättyi konkurssiin vuonna 2010.
• Neapo Oy kehittää uudentyyppisiä teollisia ja modulaarisia rakennuskonsepteja. Ratkaisu pe-
rustuu teräskennoteknologiaan, joka mahdollistaa esimerkiksi kerrostalojen korottamisen,
joiden myynnillä taloyhtiö voi rahoittaa energiatehokkuustoimenpiteitä.
• Norrhydro Group Oy on hydrauliikka-alan pk-yritys, joka on kehittänyt hydrauliikkaa käyttä-
vien työkoneiden energiatehokkuutta parantavan älykkään digihydrauliikkajärjestelmän.
• One1 Oy toimittaa lähienergiaratkaisuja kuluttajille helpolla tavalla. Lähienergiamallissa yh-
distyvät energian käytön helppous ja paikallisten uusiutuvien energialähteiden käyttö.
• Savo-Solar Oy valmistaa rakennuksiin ja kaukolämpöjärjestelmiin integroitavia edistykselli-
seen pinnoitusteknologiaan perustuvia aurinkolämpökeräimiä.
• Scancool Oy toimittaa teollisuuden kylmälaitoksia ja energiatehokkaita teollisuuslämpö-
pumppuja. Oilon Oy osti Scancoolin vuonna 2011.
47 Karkeasti vuoteen 2020 mennessä uudisrakennetaan noin 1 miljoonalle ihmiselle. Koska osa sijoittuu olemassa oleviin rakenteisiin, voidaan maankäytöllä ja kaavoituksella vaikuttaa ehkä 10 % osuuteen. Tässä osuudessa vaikutusmahdollisuus 10 %.
25 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
• Viola Systems Oy tuottaa langattomia tiedonsiirtoratkaisuja teollisiin sovelluksiin. Ratkaisui-
den avulla voidaan toteuttaa esimerkiksi älykkäitä sähköverkkoratkaisuja.
• Wood Prime Oy kehittää teollista elementtituotantoa puurakentamiseen. Rakennusosia toi-
mitetaan uudisrakentamiseen ja korjausrakentamiseen. Teollisella toimintamallilla pystytään
parantamaan puurakentamisen tehokkuutta ja kilpailukykyä. Yrityksen toiminta on käynnis-
tynyt toukokuussa 2012.
Sitran sijoitushorisontti on suunniteltu likimain Energiaohjelman kestoa vastaavaksi viideksi vuodeksi.
Yksi kohdeyrityksistä on jo myyty eteenpäin ja yhden kohdeyrityksen konkurssi kuvastaa sijoitustoi-
mintaan kuuluvia riskejä. Energiaohjelman päättymisen jälkeenkin Sitra jatkaa aktiivista toimintaansa
sijoittajana.
Sijoituksia kohdentamalla on kehitetty suomalaista energiatehokkuuden rahoitustoimintaa. Yhteis-
työ kansainvälisten rahoitusyhtiöiden kanssa on antanut oppeja kansainvälisistä toimintamalleista.
Samalla on verkotettu kansainvälisiä ja suomalaisia toimijoita ja yrityksiä. Sitran Energiaohjelma oli
myös mukana rahoittamassa Lahdessa järjestettyä Cleantech Venture Day 2008 tapahtumaa. Tapah-
tuma kokosi yhteen cleantech alan sijoittajia, yrityksiä ja muita toimijoita.
Sijoitustoiminnan osalta Sitran Energiaohjelma on tehnyt yhteistyötä kotimaisten innovaatiotoimi-
joiden kanssa. Erityisesti Tekesin kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä. Sitra on esimerkiksi ollut muka-
na Nuoret innovatiiviset yritykset ohjelmassa. Lisäksi valikoitujen Tekes-ohjelmien kanssa on ollut
säännöllistä vuorovaikutusta.
Ohjelman alkuvaiheessa Sitran Energiaohjelma osallistui myös joihinkin lähinnä teknologiavienniksi
katsottaviin hankkeisiin. Teknologiaviennin avulla voidaan parantaa suomalaisten yrityksien toimin-
taedellytyksiä myös kotimaassa.
Suomalaisten yritysten teknologiaviennin edellytyksiä selvitettiin älykkäiden sähköverkkojen osalta
kaksivaiheisessa hankkeessa. Ensimmäisessä vaiheessa tarkasteltiin suomalaisten yrityksien tarjoa-
maa, toisessa vaiheessa puolestaan selvitettiin markkinatilannetta ja kilpailuasetelmaa valikoiduilla
markkina-alueilla Aasiassa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
4.6 Systeeminen muutos
ERA17
Kansallinen ERA17 – Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 -toimintaohjelma kuvaa 31
toimenpide-ehdotusta energiaviisauden edistämiseksi rakennetussa ympäristössä48. Toimenpiteet
koskivat energiatehokkaan maankäytön toimia, hajautettua energiantuotantoa, rakentamisen ohja-
usta, kiinteistöjen käyttöä sekä omistusta ja osaamisen kehittämistä. Toimintaohjelma laadittiin ym-
päristöministeriön, Sitran ja Tekesin yhteistyönä vuoden 2010 aikana. Ohjelman valmistelutyöhön
osallistuneet pitivät Sitran roolia erittäin tärkeänä ohjelman valmistelussa49.
48 Martinkauppi, K. (toim.), ERA17-toimintaohjelman loppuraportti, 2010. 49 Taloustutkimus Oy, ERA 17 -strategiaprosessin arviointitutkimus, 2011.
26 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
ERA17-ohjelma on ollut alku laajemmalle keskustelulle rakennetun ympäristön energiatehokkuudes-
ta. Osa toimenpiteistä on saatu vietyä käytäntöön, osa ei ole edennyt. ERA17-ohjelman toimenpiteet
ovat osin jatkoa Sitran Energiaohjelmassa esiin nousseille kehitysteemoille. Merkillepantavia Ener-
giaohjelman myötävaikuttamia jatkohankkeita ovat esimerkiksi rakentamisen energialuokituksiin
tähtäävä Värkki-hanke, jonka vetovastuun on ottanut Finnish Green Building Council, energiatehok-
kaan ja kestävän maankäytön kaavoitusprosessin kehittäminen sekä kaupunginjohtajien ilmastover-
kosto. Hankkeen yhteydessä on myös tuotettu runsaasti taustaselvityksiä, jotka ovat lisänneet tietoi-
suutta energiahuollon kokonaiskuvasta50.
Tukemalla ERA 17 ohjelmassa sovittujen toimenpiteiden toteutusta Sitra tukee eri tahojen sitoutu-
mista uusien toimintatapojen käyttöönottoon. Toimenpiteitä viedään käytäntöön esimerkiksi kunti-
en ilmastoverkoston ja kuuden suurimman kaupungin johdolla. Tukemalla energiatehokkaan kaavoi-
tusprosessin kehitystä edistetään energiatehokkuuden laajasti huomioivan suunnittelun leviämistä
kaikkiin kuntiin. Tukemalla nollaenergiarakentamisen tiekartan luomista lisätään toimijoiden välistä
keskustelua ja yhteistyötä sekä voidaan nopeuttaa uusien ratkaisujen löytymistä. Luomalla kiinteistö-
jen ja alueiden ympäristöjohtamisen luokitusjärjestelmiä ja työkaluja voidaan edistää energiatehok-
kaiden ratkaisujen käyttöönottoa sekä lisätä kuluttajien tietoisuutta ja kiinnostusta energiatehokkail-
le ratkaisuille.
50 Esim. Federation of European Heating, Ventilation and Air-conditioning Associations, Benchmarking Regulations on Energy Efficiency of Buildings, 2010; Lahti, P. ja Moilanen, P., Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne ja kasvihuonekaasu-päästöt, Suomen ympäristö 12:2010; Vehviläinen, I. et al., Rakennetun ympäristön energiankäyttö ja kasvi-huonekaasupäästöt, Sitran selvityksiä 39, 2009, Vanhanen, J. et al., Energiaskenaarioiden järjestelmävaikutukset ja niiden taloudelliset, ympäristölliset ja yhteiskunnalliset seuraukset, Sitran selvityksiä 30, 2009
27 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
5 Yhteenveto Energiaohjelman vaikutuksista
Yhteenveto hanketoiminnasta
Sitran Energiaohjelman kehityshankkeet ajoittuvat vuosille 2008–2012. Energiaohjelma on tavoitel-
lut rakennetun ympäristön energiankulutuksen systeemistä muutosta. Sitran roolina on ollut olla
muutoksen käynnistäjä. Muutoksen vaikutukset jatkuvat Energiaohjelman päättymisen jälkeenkin,
vuoteen 2020 ja siitä eteenpäin. Kuvassa 5.1 on esitetty Energiaohjelman keskeisten hanke-
kokonaisuuksien ajallista vaikuttavuutta ja hankkeiden jatkumoa muiden toimijoiden vastuulla.
Kuva 5.1. Sitran Energiaohjelman keskeisiä hankekokonaisuuksia ja niiden jatkumona aikaansaatuja
muutoksia. Värityksen tummuus kuvastaa arvioitua vaikutuksen ajoittumista.
Energiaohjelman toimien vaikutusten arviointi on osin ennenaikaista, koska monet hankkeet ovat
vuoden 2012 alkupuolella vielä käynnissä ja vaikutukset toteutuvat pitkällä aikavälillä. Monet Ener-
giaohjelman esille nostamat teemat jatkavat lisäksi kansallisen ERA17-ohjelman puitteissa.
Markkinamurros uudisrakentamisessa
Rakentamismääräysten energiatehokkuuden muutos vuonna 2012 aiheuttaa merkittävän markkina-
muutoksen uudisrakentamisen energiatehokkuuteen. Vanhasta yksittäisiä rakennusosia koskevasta
viranomaissääntelystä siirrytään kokonaisenergiatarkasteluun ja markkinatoimijoiden käsissä ole-
20202008 6/2012
Rakentamismääräykset 2012
Energianeuvonnan koordinointi
Puurakentaminen
Demonstraatiot
Tiedon tuottaminen
Korjausrakentamisen mallit
EEMontti
Skaftkärr
Peloton
IlmankosECO2 Ekotehokas Tampere 2020
Ekotaajama Kestävän kaavoituksen toimintamalli
Sitran
Energiaohjelma
Kaupunginjohtajien ilmastoverkosto
28 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
vaan kokonaisoptimointiin. Täysimittaiset hyödyt muutoksesta tulevat näkymään vasta, kun toimijat
oppivat hyödyntämään uusia innovointimahdollisuuksiaan.
Sitran Energiaohjelmalla on ollut merkittävä rooli sekä rakentamismääräysten 2012 valmistelussa
että määräysten käyttöönottoa tukevien suunnitteluohjeiden tuottamisessa. On epävarmaa, olisiko
harppaus kokonaisenergiatarkasteluun ollut lainkaan mahdollinen ilman Sitran panostusta ja myötä-
vaikutusta. Energiaohjelman tuella on tuotettu lisää tietoa kokonaisenergiatarkasteluun liittyviin
kriittisiin kysymyksiin. Ilman tätä tietoa ei kokonaisenergiatarkastelua voisi toteuttaa.
Sitran Energiaohjelman tuella on vauhditettu myös muiden energiatehokkaiden rakentamisen toi-
mintatapojen käyttöönottoa. Energiaohjelma on demonstroinut uusia ratkaisuja käytännössä ja le-
vittänyt tietoa uusien ratkaisuiden mahdollisuuksista ja vaikutuksista.
Runsaan tiedon tuottamisen ohella Energiaohjelma on osallistunut aktiivisesti kansainväliseen ja
kansalliseen keskusteluun eri foorumeilla. Sitra on mahdollistanut eurooppalaisten asiantuntijoiden
vierailuja Suomeen ja siten madaltanut merkittävästi kynnystä suomalaisille asiantuntijoille osallistua
kansainväliseen keskusteluun. Näin on nopeutettu parhaiden kansainvälisten käytäntöjen käyttöön-
ottoa Suomessa.
Ammatillisen koulutuksen kehittämiseen Sitran Energiaohjelma on yksittäisten hankkeiden lisäksi
osallistunut ERA17-ohjelman kautta. Koulutusjärjestelmän kehittämisessä on pyritty vastaamaan
markkinoiden kasvavaan osaamistarpeeseen.
Puurakentaminen käynnistymässä
Puurakentaminen on noussut keskustelun aiheeksi Suomessa, osin puurakentamisen kestävyys-
näkökulmien vuoksi. Puuta on perinteisesti käytetty pientalojen runkomateriaalina. Nyt puun käyt-
töä ollaan lisäämässä myös kerrostalo- ja palvelurakentamisessa. Puuta on kuitenkin edelleen käy-
tetty lähinnä yksittäisissä kohteissa.
Sitran Energiaohjelman teettämillä selvityksillä ja tukemilla demonstraatiohankkeilla on voitu tukea
puurakentamiselle suotuisaa keskusteluilmapiiriä. Sitra on aktiivisesti pyrkinyt tuottamaan tietoa
puurakentamisesta suunnittelijoiden ja arkkitehtien käyttöön. Näillä toimin Sitra on voinut nopeut-
taa puurakentamisen tuloa markkinoille.
Korjausrakentamisen haasteet korostuvat jatkossa
Nykyisen rakennuskannan energiankäytön tehostaminen on osoittautunut haastavaksi. Asuinraken-
nusten osalta Energiaohjelman aikana tuotetun tiedon ja saatujen kokemusten perusteella haasteet
liittyvät erityisesti asuinkerrostaloihin. Asuinkerrostalojen lämmityskustannukset ovat usein suhtees-
sa pientaloja alhaisemmat ja tarjolla olevat korjauskeinot suhteessa kalliimpia. Korjauksia hidastavat
myös muut esteet, kuten esimerkiksi taloyhtiöiden hajautettu päätöksenteko.
Energiaohjelman hankkeiden avulla on lisätty tietämystä korjausrakentamisesta ja tuotettu alustavia
konsepteja teolliseen korjausrakentamiseen. Korjausrakentamisen kehittämisestä on annettu suosi-
tuksia julkiselle hallinnolle sekä tehty suunnitelma korjausrakentamisen koulutuksen kehittämisestä.
Kehitettyjen konseptien vaikutuksista markkinaan ei kuitenkaan ole varmuutta. Edellytyksenä on,
että uusille toimintatavoille on kysyntää ja ne voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti.
Nykyisen rakennuskannan energiatehokkaan korjaamisen osalta Energiaohjelma ei ole saatu aikaan
uudisrakentamisen määräyksien muutokseen verrattavaa markkinamuutosta. Ohjelman aikana haas-
29 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
teet on tunnistettu ja toimia kohdistettu vaikuttavuudeltaan helpompiin kohteisiin, erityisesti sähkö-
lämmitteisiin pientaloihin. Sähkölämmitteisille pientaloille järjestetty EEMontti-kilpailu on osoittanut
sekä kuluttajille että markkinatoimijoille energiatehokkuuskorjausten mahdollisuuksia.
Kansalaisten kulutustottumuksiin rakenteellisia muutoksia
Sitran Energiaohjelman avulla on muutettu energiankulutustottumuksiin vaikuttavia yhteiskunnan
rakenteita, tuettu energianeuvonnan kehittämistä sekä viestitty aktiivisesti energiatehokkaista käy-
tännöistä ja niiden vaikutuksista.
Yhteiskunnan rakenteet vaikuttavat yksilöiden energiankulutustottumuksiin. Kokonaisvaltaista alue-
tason muutosta yhteiskunnan rakenteisiin Sitran Energiaohjelma on edistänyt yhdessä Tampereen
kaupungin kanssa. Tunnistettuja hyviä käytäntöjä levitetään edelleen mm. kaupunginjohtajien ilmas-
toverkoston kautta muihin suuriin kaupunkeihin.
Energiaohjelma on osaltaan ollut mukana lisäämässä kansalaisten tietoisuutta energiatehokkuudesta,
mutta myös monet muut toimijat pyrkivät vaikuttamaan samaan suuntaan. Koordinoidun energia-
neuvonnan aikaansaaminen on auttanut rajallisten resurssien käytön tehostamista ja luo perusteet
kulutustottumusten muutokselle.
Viestintähankkeilla on tuettu muutosta energiatehokkaampiin kulutustottumuksiin. Energiaohjelman
hankkeissa on tarjottu kohdennettua tietoa vaikutusmahdollisuuksista ja energiatehokkuuden hyö-
dyistä. Monissa hankkeissa on saavutettu kansallisen tason näkyvyyttä sekä yleismedioissa että koh-
distettuja viestejä laajalevikkisissä erikoismedioissa. Osa Energiaohjelman julkaisuista on saavuttanut
laajan levikin, esimerkiksi Pieni suuri energiakirja, jonka levikki on ollut noin 15 000 alle kahdessa
vuodessa. Vuoden 2012 kuluessa Energiaohjelman vaikutus näkyy vahvasti myös Tampereen Asun-
tomessuilla.
Energiatehokkuuden portinvartijoiden voimaannuttaminen
Yhtenä Energiaohjelman teesinä on ollut, että ihmisten voimaannuttaminen energiatehokkuuden
edistäjiksi edellyttää omakohtaista pohdintaa. Peloton-hankkeessa arjen energiaportinvartijat ovat
Sitran tuella tiedostaneet paremmin vaikutuksensa laajemman joukon energiankulutukseen ja kehit-
täneet toimenpiteitä energiankulutuksen vähentämiseksi. Hankkeeseen osallistuneet tahot ovat
todennäköisesti nopeuttaneet muutosta kohti energiatehokkaita toimintatapoja.
Peloton-työpajamallilla tavoitettiin energiatehokkuuden portinvartijoita. Yksittäisten työpajojen
tuloksia on pidetty menestyksinä. Työpajoissa on kuitenkin tavoitettu vain pieni osuus kaikista palve-
lualan yrityksistä ja kriittisistä portinvartijoista. Peloton toimintamalli jatkaa tosin toimintaansa
Energiaohjelman päättymisen jälkeenkin.
Maankäytön ohjauksessa muutos ilmaston huomioivaan suuntaan
Monet kunnat ovat viime vuosina kiinnittäneet kaavoituksen ilmastokysymyksiin enenevissä määrin
huomiota. Tässä Sitran toiminnalla on ollut merkittävä rooli toimintatavan kehittämisessä ja tietoi-
suuden lisäämisessä. Porvoon Skaftkärr-hankkeessa on kehitetty energiakaavoituksen malli, jota on
edelleen jalostettu muissa hankkeissa.
Esimerkkikohteissa on saavutettu hyviä tuloksia, ainakin suunnitteluvaiheessa, mutta tulosten toteu-
tuminen tai leviäminen koko maahan ei ole itsestäänselvyys. Energiaohjelman tukemana on kuiten-
30 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
kin ERA17-ohjelmassa kehitetty kansallista toimintamallia kaavoituksen ympäristövaikutuksen huo-
mioonottamiseksi.
Sijoitustoiminnassa vaikutettu Suomen cleantech-markkinan kehittymiseen
Sitra on innovaatiotoiminnassa epävirallinen toimija, joka voi kohdistaa toimintaansa varsin vapaasti
omista lähtökohdistaan. Useissa Sitran Energiaohjelman hankkeissa on pyritty aktiivisesti kehittä-
mään uusia liiketoiminta-aihioita. Osa näistä onkin lähtenyt elämään uusien perustettujen yritysten
muodossa. Toisaalta Sitran sijoitustoiminnalla on haettu nopeita vaikutuksia ja markkinamuutosta
sijoituksilla hieman kypsempiin yrityksiin.
Sitran sijoitusvolyymi ei ole koko sijoitusmarkkinan mittakaavassa kovin merkittävä, vaikkakin sijoi-
tukset muodostivat merkittävän osan ohjelmaan panostetuista rahoista. Aktiivisena sijoittajana Sitra
on voinut edesauttaa sijoituskohteiden kehittymistä. Samalla Sitran verkottamisen avulla muut sijoit-
tajat ovat voineet löytää soveltuvia sijoituskohteita ja toisaalta yritykset rahoittajia. Täten voidaan
mahdollisesti nopeuttaa yrityksen ja alan kehitystä kokonaisuutena.
Sitran ja muiden toimijoiden roolit
Useat toimijat ovat kiinnittäneet huomiota rakennetun ympäristön energiankulutukseen Sitran
Energiaohjelman lisäksi. Julkisia toimijoita ovat ministeriöt ja näiden alaiset toimijat, Tekes sekä sek-
toritutkimuslaitokset. Lisäksi valtio ja kunnat edistävät energiatehokkuutta omilla toimialoillaan.
Yksityisiä toimijoita ovat mm. yliopistot, yritykset ja toimialajärjestöt.
Rakentamiseen liittyvä lainsäädäntö ja sääntely ovat ympäristöministeriön toimialaa. Sitran Energia-
ohjelman roolina on ollut tukea ympäristöministeriötä erityisesti uudisrakentamismääräysten uudis-
tamisessa. Lisäksi Sitra on yhdessä ympäristöministeriön ja Tekesin kanssa ollut viemässä eteenpäin
rakennetun ympäristön energiatehokkuuden kansallista ERA17-ohjelmaa.
Ympäristöministeriön alaisuudessa toimii Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, joka vastaa
valtion asuntopolitiikan toimeenpanosta ja rahoittaa asuntotuotannon tutkimus- ja kehitystoimintaa.
Energiaohjelma ja ARA ovat olleet monissa hankkeissa yhteistyössä rahoittamassa uutta tutkimus- ja
kehitystoimintaa.
Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi energiapolitiikkaa yleisesti ja energiatehokkuutta erityisesti.
Työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimii Motiva Oy, jonka tehtävänä on edesauttaa energia-
ja materiaalitehokkuuden lisääntymistä Suomessa. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö vastaa lii-
kenteeseen liittyvistä kysymyksistä. Energiaohjelma on tukenut näiden ministeriöiden valmistelutyö-
tä esimerkiksi energiatehokkuustoimikunnan työssä sekä Motivan työtä energianeuvonnan koor-
dinaattorina. Lisäksi puurakentamisen kehittämisessä työ- ja elinkeinoministeriön alaisella Metsä-
alan strategisella ohjelmalla on ollut merkittävä rooli.
Tekesin rahoittaa kehityshankkeita suoraan ja omien ohjelmiensa kautta. Tekesin ohjelmista Kestävä
yhdyskunta 2007–2012 ja Rakennettu ympäristö 2009–2014 ovat Sitran Energiaohjelman toimikau-
della läheisempiä ohjelmakokonaisuuksia. Nämä Tekesin ohjelmat ja Sitran Energiaohjelma ovat
tehneet tiivistä yhteistyötä lukuisissa hankkeissa.
Valtion sektoritutkimuslaitoksista rakentamiseen liittyvästä tutkimuksesta vastaa VTT. Rakennetun
ympäristön tutkimusta on tehty ympäristönäkökulmasta SYKE:n toimesta. Lisäksi monet yliopistot
tutkivat rakennetun ympäristön energiatehokkuuteen liittyviä kysymyksiä. Energiaohjelma on ollut
käynnistämässä ja rahoittamassa näitä tutkimushankkeita.
31 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
Energiaohjelma on tehnyt paljon yhteistyötä keskeisten julkisten tahojen kanssa, mutta toiminta
yksityisen sektorin kanssa on ollut enemmän rajoittunutta yksittäisiin hankkeisiin perustuen yksit-
täisten hankkeiden kannalta järkeviin yhteistyötarpeisiin. Kuitenkin esimerkiksi ERA17-ohjelmassa on
tehty yhteistyötä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n, Rakennusteollisuus ry:n, Suo-
men Kiinteistöliiton ja Suomen Kuntaliiton kanssa. Sijoitustoiminnassa Sitra on ollut aktiivisesti yh-
teistyössä alan muiden suomalaisten toimijoiden ja kansainvälisten sijoitusrahastojen kanssa.
Vaikutukset energiankulutukseen ja päästöihin
Sitran Energiaohjelman toimenpiteiden arvioituja laskennallisia vaikutuksia on tarkasteltu taulukossa
5.1. Vaikutuksia on arvioitu niiden hankkeiden osalta, joista on ollut mahdollista tehdä kvantitatiivi-
sia arvioita. Myös muissa hankekokonaisuuksissa on saatu aikaan vaikutuksia, mutta nämä ovat joko
vähäisiä, kuten yksittäisissä demonstraatiohankkeissa, tai vaikeasti arvioitavia suuren toimenpideko-
konaisuuden vuoksi, kuten portinvartijoiden ja aluetason systeemisen muutoksen kohdalla. Koulu-
tuksen ja tiedon tuottamisen, viestintähankkeiden sekä sijoitustoiminnan on nähty olevan enemmän
muita toimenpiteitä tukevia hankkeita. Systeemistä muutosta tavoittelevan ERA17-ohjelman osalta
on tehty erillinen alustava vaikutusarviointi51.
Laskennallisesti suurimmat vaikutukset Energiaohjelman esittämillä toimenpiteillä voisi olla kulutta-
jien käyttäytymisen muutoksella, jonka vaikutusarviot on esitetty energianeuvonnan hankekokonai-
suuden alla. Kulutustottumusten muutokset olisivat myös huomattavan kustannustehokas tapa
energiansäästöjen aikaansaamiseksi verrattuna muihin vaihtoehtoihin. On syytä huomata, että neu-
vonnan lisäksi tarvitaan monia viestinnällisiä keinoja tietoisuuden lisäämiseksi, kuluttajien motivoi-
miseksi sekä uuden tiedon tuottamiseksi. Myös nykyisen rakennuskannan energiankulutuksen vä-
hentämisessä korjausrakentamisen uusilla toimintamalleilla olisi teoriassa mahdollisuuksia suureen
säästöpotentiaaliin. Kuten edellä todettiin, vaikutukset näissä jäänevät kuitenkin vähäisiksi, paitsi
EEMontti-kilpailulla saavutettujen sähkölämmitteisten pientalojen osalta.
Uudisrakentamisen uusien rakentamismääräysten vaikutus on vuoteen 2020 mennessä pienempi
kuin joidenkin muiden toimien teoreettinen potentiaali. On syytä kuitenkin huomata, että uudisra-
kentamisen osalta vaikutukset ovat laskennallisesti varmimmalla pohjalla, koska uudet normit mää-
rittävät uudisrakentamisen energiankulutuksen enimmäistason. Maankäytöllä ja kaavoituksella ai-
kaansaatava henkilöautoliikenteen vähennyspotentiaali on teoreettinen maksimimäärä, koska käy-
tännössä uudisrakentaminen vuoteen 2020 mennessä tapahtuu osin jo kaavoitetuille aluille.
Mikäli kaikki toimenpiteet toteutuisivat täysimääräisinä, voisi Sitran Energiaohjelma leikata lämmi-
tyksen energiankulutusta noin 13 TWh, liikenteen polttoaineiden käyttöä noin 1 TWh ja kotitalouksi-
en ja palveluiden sähkön kulutusta vajaat 2 TWh vuodessa. Suhteessa energiankulutuksen peruske-
hitykseen, nämä vastaisivat noin 19 % vähennystä asuin- ja palvelurakennusten lämmitysenergianku-
lutuksesta, 5 % vähennystä kotitalouksien ja palveluiden sähkön kulutuksesta ja 3 % vähennystä
henkilöautoliikenteen polttoaineiden käytöstä. Energiankulutuksen väheneminen vähentäisi päästö-
jä yhteensä noin 3 MtnCO2ekv, joka vastaa noin 5 % vähennystä Suomen päästöistä peruskehitykses-
sä vuonna 2020.
51 Vehviläinen, I., et. al., ERA17-toimintaohjelman alustavat vaikutus- ja kustannusarviot, 2010.
32 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
Taulukko 5.1. Sitran Energiaohjelman hankekokonaisuuksien arvioidut mahdolliset säästö-
potentiaalit lämmitysenergiassa ja polttoaineissa, sähkössä sekä näistä syntyvät arvioidut päästövä-
hennykset. Potentiaalit kuvastavat mahdollisen muutoksen laskennallista suuruutta, mikäli hankeko-
konaisuuksien toimenpiteet otettaisiin käyttöön mahdollisimman laajasti.52
Lämpö ja
polttoaineet
Sähkö Päästöt
TWh TWh MtnCO₂
Uudisrakennusten energiankulutus ja päästöt 0,9 0,8 0,4
1 Rakentamismääräysten ja suunnitteluohjeistuksen kehittäminen 0,9 0,8 0,3
2 Puurakentaminen - - 0,1
3 Demonstraatiohankkeet - - -
4 Koulutus ja tiedon tuottaminen - - -
Nykyisen rakennuskannan energiankulutus 4,9 1,0 1,2
5 Uudet korjausrakentamisen toimintamallit 4,9 - 1,0
6 Korjausrakentamisen kilpailut - 1,0 0,2
Kansalaiset 6,1 0,9 1,4
7 Portinvartijat - - -
8 Energianeuvonta 6,1 0,9 1,4
9 Aluetason systeeminen muutos - - -
10 Viestintähankkeet - - -
Maankäyttö ja liikenne 1,0 - 0,2
Sijoitustoiminta ja innovaatiojärjestelmän kehittäminen - - -
Systeeminen muutos - - -
11 ERA17 ks. erillinen arviointi
Yhteensä 12,8 2,7 3,2
Vaikutukset vuotuisiin energiakustannuksiin
Sitran Energiaohjelman vaikutuksesta syntyvät mahdolliset energiansäästöt vuonna 2020 vähentävät
kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi myös kuluttajien energiakuluja. Jos energiansäästöt toteutuvat
taulukon 5.1 mukaisesti, energian kuluttajat säästäisivät vuoden 2012 alun kuluttajahinnoilla vuonna
2020 yhteensä seuraavasti:
• Lämmityksessä 810 miljoonaa euroa vuodessa53
• Kotitalous- ja palvelusähkössä 200 miljoonaa euroa vuodessa54
• Liikenteen polttoaineissa 140 miljoonaa euroa vuodessa55
52 Päästövaikutukset on arvioitu yksinkertaisesti käyttäen ominaispäästökerrointa 200 gCO2/kWh sekä lämmölle, sähkölle että liikenteen polttoaineille. Edellisten osalta toimenpiteet energiantuotannon päästöjen vähentämiseksi voivat pienentää päästökerrointa enemmän, kuin mitä tässä on arvioitu. Liikenteen polttoaineiden osalta mukaan on arvioitu biopolttoai-neiden lisääntyminen. 53 Lämmitysenergian hintana käytetty 68 €/MWh, joka oli kaukolämmön painotettu keskihinta pienissä kerrostaloissa vuo-den 2012 alussa. Lähde: Energiateollisuus ry. 54 Sähkön kokonaishintana käytetty 119,4 €/MWh, joka oli toimitusvelvollisten varaavan sähkölämmitteisen omakotitalon verollinen koko maan keskihinta vuoden 2012 alussa. Lähde: Energiamarkkinavirasto, www.sahkonhinta.fi -palvelu. 55 Liikenteen polttoaineen hintana käytetty 178 €/MWh eli noin 1,6 €/l, joka oli bensiinin kuluttajahinta 15.1.2012. Lähde: Öljyalan Keskusliitto ry.
33 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
Lisäksi kasvihuonekaasujen mahdollisia säästöjä voidaan arvottaa EU:n päästöoikeuksien markkina-
hinnan avulla. Säästöt vuoden 2012 alun päästöoikeuden hinnalla olisivat noin 20 miljoonaa euroa56.
Yhteensä vuonna 2020 energiankulutuksen ja päästöjen vähentämisestä syntyvät kustannussäästöt
olisivat arviolta noin 1,2 miljardia euroa vuodessa. Säästöistä uudisrakentamisen normien muutok-
sen vaikutus on noin 150 miljoonaa euroa. Nykyisen rakennuskannan energiankulutuksen pienentä-
minen korjausrakentamisella voisi tuoda noin 400 miljoonan euron säästöt, mutta tämä edellyttäisi
suurusluokaltaan arviolta 5 miljardin euron investointeja57. Muut investointitarpeet ovat suhteellisen
vähäisiä. Säästöt voivat syntyä kansalaisten kulutustottumuksien muutoksen kautta. Lisäksi maan-
käytön ja kaavoituksen muutoksilla vaikutetaan liikenteen polttoaineiden käyttöön, ilman että esi-
merkiksi kunnan kokonaiskustannukset välttämättä ovat merkittävästi nykyisiä suuremmat.
56 Laskettuna päästöoikeuden hinnalla 6,76 €/tn, vastaten hintaa 2.1.2012. Lähde: EEX. 57 Olettaen, että investointien suora takaisinmaksuaika on keskimäärin noin 12 vuotta. Esimerkiksi EEMontti-kilpailussa päästiin osassa ratkaisuissa nopeampiin takaisinmaksuaikoihin, mutta kerrostalorakentamisessa kannattavuus jää usein heikommaksi.
34 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
6 Johtopäätökset ja suositukset
Energiaohjelma muutti rakennettua ympäristö energiatehokkaammaksi
Sitran Energiaohjelman toimenpiteet kohdistuivat uudis- ja korjausrakentamiseen, kansalaisten kulu-
tustottumuksiin sekä maankäyttöön ja liikenteeseen. Kuvassa 6.1 on arvioitu Energiaohjelman hank-
keiden kohdistumista muutoksen eri osa-alueille.
Kuva 6.1. Sitran Energiaohjelman toimenpiteiden kohdentuminen energiatehokkuuden muutoksen
osa-alueille ja energiankulutuksen sektoreille. Vaikuttavaa toimintaa eri osa-alueilla on kuvattu väril-
lisillä ympyröillä.
Energiaohjelma on onnistunut lisäämään yleistä tietoisuutta energiatehokkuuden merkityksestä ja
mahdollisuuksista kaikilla kulutussektoreilla. Tietoisuuden lisäämisellä on voitu vaikuttaa yhteiskun-
nan energia-asenteisiin yleisemminkin.
Suomalaisten organisaatioiden ja ihmisten kyvykkyyksien kehittämisessä Energiaohjelma on vahvasti
vienyt eteenpäin erityisesti uudis- ja korjausrakentamisen osaamista. Lisäksi oppaita ja työkaluja
energiatehokkuuden käyttöönottoon on tuotettu runsaasti ja toimijoita verkotettu onnistuneesti.
Suurimman markkinamuutoksen Sitran Energiaohjelma on saavuttanut uudisrakentamisen energia-
tehokkuuden parantamisessa. Sääntelyn muutos tulee pakottamaan kaikki markkinatoimijat mukaan
energiatehokkuuden parantamiseen. Muut markkinamuutokset perustuvat pääosin muutoksiin kan-
salaisten ja yrityksien toimintatavoissa, jossa Energiaohjelman toiminnalla on luotu ainakin pohjaa
muutokselle.
Sitran Energia ohjelma on kehittänyt ja tukenut markkinoita muokkaavia uusia ratkaisuja teknologi-
oita demonstraatiohankkeiden koordinoinnilla ja rahoituksella. Järjestämällä uudentyyppisiä kilpailu-
ja ja kehittämällä kuluttajalähtöisiä innovointimenetelmiä Energiaohjelma on ollut osaltaan kehittä-
mässä myös suomalaista innovaatiojärjestelmää. Energiaohjelman sijoitustoiminta on tukenut alalle
pyrkiviä yrityksiä ja Energiaohjelma on osaltaan kehittänyt cleantech-alan rahoituskenttää Suomessa.
Tietoisuuden
lisääminen
Kyvykkyyksien
kehittäminen
Markkinamuutos Innovaatiot ja
rahoitus
Lainsäädäntö ja sääntely
Standardit
Merkinnät ja luokitukset
Toimintatavat ja käytännöt
Ammatillinen koulutus
Neuvonta ja motivointi
Oppaat ja työkalut
Ohjeet ja julkaisut
Rahoitus
Demonstraatiot ja pilotit
Innovaatio-toiminnan kehitys
Tutkimus
Kampanjat
Täydentävä koulutus ja tiedotus
Rahoituksen kehittäminen
Toimijoiden verkottaminen
UudisrakentaminenKorjausrakentaminen
Kansalaiset
Maankäyttö ja liikenne
35 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
Tietoisuuden lisääminen
Sitran Energiaohjelma on tunnistanut tietotarpeita energiatehokkaiden käytäntöjen edistämisessä ja
aktiivisesti edistänyt näiden tietopuutteiden korvaamista käynnistämällä lukuisia selvityshankkeita ja
tutkimuksia. Uutta tutkimustietoa on tuotettu erityisesti uudisrakentamiseen ja korjausrakentami-
seen liittyen.
Energianeuvonnassa Sitran tuella on saatu aikaan koordinoitu toimintamalli energianeuvonnan jär-
jestämiselle. Toimintamalli perustuu pilotoinnista saatuihin kokemuksiin ja luo hyvän pohjan ener-
gianeuvonnalle myös jatkossa. Kansallisesti energianeuvonnan resursointi on kuitenkin vielä varsin
vähäistä suhteessa energiatehokkuuden mahdollistamiin säästöpotentiaaleihin.
Tietoisuutta energiatehokkuudesta on lisätty kohdennetuin ohjein ja oppain sekä osallistumalla
kampanjoihin sekä esimerkiksi vuoden 2012 Asuntomessuille. Kansalaisten käyttöön on tuotettu
ohjeita ja oppaita erityisesti asumiseen ja remontteihin liittyen. Lisäksi yleistä energiatehokkuuteen
liittyvää viestintää Energiaohjelma on saanut hyvin läpi valtakunnallisissa medioissa. Tietoisuuden
lisäämisellä on mahdollisesti voitu vaikuttaa myös yleiseen asenneilmapiiriin siten, että muut toimet
ovat olleet mahdollisempia.
Tietoisuuden lisäämisessä Sitran Energiaohjelmalla on ollut vahva asema suomalaisen keskustelun
avaajana. Ei ole helppoa tunnistaa, mikä nykyisistä toimijoista voisi ottaa vastaavan riippumattoman
ja rohkean roolin Sitran Energiaohjelman loppuessa. Ilmasto- ja energiakysymysten ollessa jatkossa-
kin keskeisessä osassa yhteiskunnallista päätöksentekoa, olisi keskustelun avaajan, haastajan ja spar-
raajan rooli kuitenkin tärkeä.
Kyvykkyyksien kehittäminen
Ammatikseen energiatehokkuutta tekevien ja työssään energiatehokkuutta käsittelevien tahojen
koulutukseen Sitran Energiaohjelma on vaikuttanut yksittäisten hankkeiden ja systemaattisemmin
ERA17-ohjelman kautta. Tietoja on pyritty jakamaan verkottamalla toimijoita, esimerkiksi Oulun
rakennusvalvonnassa saatujen hyvien käytäntöjen levittämisellä muihin suuriin kaupunkeihin.
Sitra on ollut ainutlaatuisessa asemassa ollessaan riippumaton toimija kehittämään uusia toiminta-
tapoja, jotka liittyvät sekä regulaatioon että yritysten toimintaan. Sitran Energiaohjelman rooliin on
sopinut hyvin osallistua priorisoitujen ehdotusten koontiin päättäjille. Energiaohjelma on voinut näin
yhteistyössä muiden julkisten toimijoiden kanssa tarjota asiantuntemuksensa rakenteisiin vaikutta-
vaan kehitystyöhön.
Runsaan tiedon tuottamisen ohella Energiaohjelma on osallistunut aktiivisesti kansainväliseen ja
kansalliseen keskusteluun eri foorumeilla. Sitra on mahdollistanut eurooppalaisten asiantuntijoiden
vierailut Suomeen ja siten madaltanut merkittävästi kynnystä suomalaisille asiantuntijoille osallistua
tilaisuuksiin. Näin on mahdollisesti nopeutettu parhaiden kansainvälisten käytäntöjen käyttöönottoa
Suomessa.
Suomalaisen toimijakentän kyvykkyydet rakennetun energiatehokkuuden parantamisessa tullaan
punnitsemaan lähivuosien aikana. Selvää on, että kaikilta toimijoilta edellytetään omien osaamisten
kehittämistä, jotta toiminnalliset muutokset ovat mahdollisia. Osaltaan kehitystoimintaa voi viedä
eteenpäin Tekes, mutta myös ministeriöiden vastuu korostuu jatkossa, erityisesti oikean koulutustar-
jonnan myötä.
36 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
Markkinamuutos
Merkittävin Sitran Energianohjelman edesauttama markkinamuutos tapahtuu vuonna 2012 voimaan
tulevien rakentamismääräysten uudistamisen kautta. Käyttöön tuleva kokonaisenergiatarkastelu
vapauttaa markkinatoimijat innovoimaan uusia energiatehokkaita ratkaisuja ja lisäksi muutoksen
avulla on asetettu rajat lämmitysenergian kulutuksen lisäksi myös sähkön kulutukselle. Lisäksi Ener-
giaohjelma on ollut mukana kehittämässä EU:n tasolla määritelmiä tulevista energiatehokkuutta
ohjaavista ”lähes nollaenergiataloista”. Vastaavaa muutosta ei ole saatu aikaan muilla ohjelma pai-
nopistealueilla, esimerkiksi liittyen nykyisen rakennusten energiankulutukseen tai maankäyttöön.
Nykyisen rakennuskannan osalta vapaaehtoiset toimet on todettu haasteellisiksi erityisesti asuinker-
rostaloissa. Sähkölämmitteisten pientalojen osalta Energiaohjelma on kuitenkin demonstroinut toi-
mivia ratkaisuja energiatehokkuuden parantamiseksi. Nykyisen rakennuskannan energiatehokkuus-
markkina tullaan todennäköisesti luomaan Suomessa vain määräyksien kautta. Määräyksiä valmistel-
laankin jo ympäristöministeriön johdolla osana EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toi-
meenpanoa.
Energiaohjelmassa on pyritty vaikuttamaan kansalaisten ja heidän energiankäyttöönsä vaikuttavien
portinvartijoiden kulutustottumuksien rakenteisiin. Energiaohjelman hankkeissa on osoitettu, miten
toimintatapojen ja käytäntöjen muutoksia on mahdollista saada aikaan, erityisesti Peloton-
työpajoissa ja -innovaatioleirillä. Näiden tuloksien leviäminen laajemmalle kohdejoukolle on kuiten-
kin epävarmaa. Olisi pohdittava, tulisiko Peloton-toimintamallia levittää nykyistä laajemmin vai voi-
daanko saatuja oppeja levittää muilla tavoin.
Kaavoituksessa kuntien kaavoitusmonopolin voidaan katsoa muodostavan markkinan, jonka energia-
tehokkuuden parantamiseksi tulee vielä pontevasti tehdä töitä. Kuntasektorin muiden uudistuspai-
neiden ja haasteiden ohella tämä tulee olemaan ratkaisevaa, jotta kuntien kustannusrakenne, ener-
giankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt pysyvät kohtuullisissa rajoissa myös jatkossa. Markkinatoimi-
joiden omista toimista riippuu, kuinka hyvin he pystyvät hyödyntämään näitä muutoksia.
Energiaohjelman painopistealueena on ollut rakennetun ympäristön energiatehokkuus. Yksittäisiä
toimia lukuun ottamatta palvelusektorin toimintaan liittyvää energiankäytön tehostamista ja liiken-
teen energiatehokkuutta ei ole juurikaan edistetty. Toimitilarakentamisessa Sitran pääpaino oli
Low2No hankkeessa, jossa ei kuitenkaan ole onnistuttu saavuttamaan sille asetettuja tavoitteita
aikataulussa. Toiminnan keskittäminen rakennuksiin ja kansalaisiin lienee kuitenkin ollut perusteltua
Energiaohjelman resurssien käytön kannalta, mutta jatkossa myös näillä sektoreilla tullaan tarvitse-
maan voimakkaita toimia, mikäli kasvava energiankulutusta aiotaan hillitä.
Innovaatiot ja rahoitus
Sitran Energiaohjelma on voinut yhtenä toimijana muiden joukossa vaikuttaa siihen, että uudenlaiset
energiatehokkaat ratkaisut tehdään tunnetuksi ja niitä sitä myötä otetaan käyttöön. Mikäli edistet-
tävät ratkaisut ovat selkeästi parempia, voidaan olettaa, että ne vähitellen leviäisivät myös itsestään
laajempaan käyttöön.
Sitran Energiaohjelma on onnistunut demonstraatiohankkeiden ja näiden tehokkaan viestinnän ja
yhteistoiminnan avulla mahdollisesti nopeuttamaan joidenkin ratkaisujen käyttöönottoa. Esimerkiksi
lämpöpumppujen käyttöönotto etenee Suomessa vauhdilla ja tätä Sitra on tukenut mm. testiympä-
ristön kehittämisellä ja tiedon tuottamisella. Toisaalta esimerkiksi aurinkosähkön hajautetun tuotan-
37 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
non edistämisyritykset rakennuksissa eivät yrityksistä huolimatta ole tuottaneet merkittäviä tuloksia.
Energiaohjelma on osallistunut joihinkin teknologiavienniksi luettaviin hankkeisiin. Näissä ei kuiten-
kaan ole saavutettu merkittäviä tuloksia ja toiminta ei ole ollut selkeästi kytkeytynyttä muuhun
Energiaohjelman toimintaan.
Rahoitustoiminnassa Sitran Energiaohjelma on sijoittanut ohjelman hankerahoitusta laaja-
alaisemmin energia-alan yrityksiin. Valinta on tehty tietoisesti perustuen oletuksiin soveltuvien sijoi-
tuskohteiden määristä. Useissa Sitran Energiaohjelman hankkeissa on pyritty aktiivisesti kehittämään
uusia liiketoiminta-aihioita. Osa näistä onkin lähtenyt elämään uusien perustettujen yritysten muo-
dossa. Toisaalta Sitran sijoitustoiminnalla on haettu nopeita vaikutuksia ja markkinamuutosta sijoi-
tuksilla hieman kypsempiin yrityksiin. Välivaiheen yrityksien rahoituksen turvaaminen on todettu
osin mahdollisesti ongelmalliseksi, tosin tämä voi liittyä myös laajempaan kasvuyrittäjyyden kehit-
tämishaasteeseen.
Uudisrakentamisen rakentamismääräysten muutos nostaa Suomen normiohjauksen maailmanlaajui-
sesti edistyksellisimpien joukkoon. Toimijoille tarjoutuvat mahdollisuudet uusien innovaatioiden
kehittämiseen tulisi kyetä hyödyntämään entistä systemaattisemmin myös kasvuyrityksinä.
38 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
Liite 1 – Hankekohtaiset arviot
Taulukko L1. Sitran Energiaohjelman toteuttamien hankkeiden arvioidut vaikutukset eri muutoksen osa-alueille ja eri kulutussektoreille. Eri harmaan sävyt
kuvaavat vaikutuksen arvioitua suhteellista voimakkuutta (tummin väri = merkittävä vaikutus, haalein väri = vähäinen vaikutus).
Tietoisuuden lisääminen Kyvykkyyksien kehittäminen Markkinamuutos Rahoitus ja innovaatiot Kulutussektori
Hankkeen nimi Hanke kokonaisuus
Neuvon-
ta ja
moti-
vointi Ohjeet
Kam-
panjat
Tutki-
mus
Amma-
tillinen
koulutus
Koulu-
tus ja
tiedotus
Oppaat
ja
työkalut
Toimi-
joiden
verkot-
taminen
Lain-
säädän-
tö ja
sääntely
Stan-
dardit
Merkin-
nät ja
luoki-
tukset
Toimin-
tatavat
ja
käytän-
nöt
De-
monst-
raatiot
ja pilotit
Inno-
vaatio-
toimin-
nan
kehit-
täminen
Rahoi-
tuksen
kehit-
täminen Rahoitus
Uudis-
raken-
taminen
Korjaus-
raken-
taminen
Kansa-
laiset
Maan-
käyttö ja
liikenne
BEhave Energy Efficiency and Behaviour -konferenssi (2012) Viestintähankkeet
Business opportunities for Finnish Smart Grid Industry
Sijoitustoiminta ja innovaatiojärjestelmän kehittäminen
Cleantech Venture Day 2008
Sijoitustoiminta ja innovaatiojärjestelmän kehittäminen
ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Aluetason systeeminen muutos
EEMontti kokonaispalvelukilpailu lämmityskulujen puolittamiseksi
Korjausrakentamisen kilpailut
Ekotaajama Maankäyttö ja liikenne
Ekovalo Viestintähankkeet
Elinkaarikannattavuus purkamiseen perustuvassa korjausrakentamisessa
Uudet korjausrakenta-misen toimintamallit
Energiaesseet Viestintähankkeet
Energialähettiläs rakennusvalvon-nan uudistamiseen
Aluetason systeeminen muutos
Energianeuvonnan arkkitehtuuri Energianeuvonta
Energianeuvonnan toteuttaminen Suomessa Energianeuvonta
Energiansäästöllä euroja Viestintähankkeet
Energiaskenaarioiden järjestelmä-vaikutukset
Koulutus ja tiedon tuottaminen
Energiatehokkuuden demonstraatio 2012 asuntomessuilla
Demonstraatiohank-keet
Energiatehokkuus kansainvälisesti -julkaisu
Koulutus ja tiedon tuottaminen
Energiatehokkuuslaskenta 2012 määräysten mukaan
Rakentamismääräysten ja suunnitteluohjeiden
39 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
Tietoisuuden lisääminen Kyvykkyyksien kehittäminen Markkinamuutos Rahoitus ja innovaatiot Kulutussektori
Hankkeen nimi Hanke kokonaisuus
Neuvon-
ta ja
moti-
vointi Ohjeet
Kam-
panjat
Tutki-
mus
Amma-
tillinen
koulutus
Koulu-
tus ja
tiedotus
Oppaat
ja
työkalut
Toimi-
joiden
verkot-
taminen
Lain-
säädän-
tö ja
sääntely
Stan-
dardit
Merkin-
nät ja
luoki-
tukset
Toimin-
tatavat
ja
käytän-
nöt
De-
monst-
raatiot
ja pilotit
Inno-
vaatio-
toimin-
nan
kehit-
täminen
Rahoi-
tuksen
kehit-
täminen Rahoitus
Uudis-
raken-
taminen
Korjaus-
raken-
taminen
Kansa-
laiset
Maan-
käyttö ja
liikenne
kehittäminen
Energy, Environment and Innova-tions - New Opportunities for Business -seminaari
Sijoitustoiminta ja innovaatiojärjestelmän kehittäminen
ERA17 - Energiatehokkaan rakenne-tun ympäristön aika (Suomi Ener-giaviisauden edelläkävijäksi) ERA17
ERA17 taustaselvitykset Koulutus ja tiedon tuottaminen
ERA17-toteutushankkeet: mm. kestävän kaavoituksen toimintamal-li, Värkki luokitusjärjestelmät, Finnish Green Building Council, kaupunginjohtajien ilmastoverkosto ERA17
Energiatehokkuustoimikunnan strategiatyö sekä sitä palvelevat selvitykset
Koulutus ja tiedon tuottaminen
Euroinfra 2009 Low Energy Building Viestintähankkeet
Green Building tilaisuussarja Viestintähankkeet
Helsinki Design Lab – Kestävän kehityksen Studio Viestintähankkeet
Innova kerrostalokilpailu Uudet korjausrakenta-misen toimintamallit
Kansallinen lämpöpumppujen SPF/RES-hanke
Koulutus ja tiedon tuottaminen
Kestävän rakentamisen ja asumisen viestintähanke Viestintähankkeet
Kevennetty kaukolämpö Koulutus ja tiedon tuottaminen
Koulutusmateriaaliselvitys Koulutus ja tiedon tuottaminen
Kouvolan puurakentamiskilpailu E2 Puurakentamisen kehittäminen
Käyttäjälähtöiset lähienergiapalve-lut aluerakentamisessa
Koulutus ja tiedon tuottaminen
Low2No - Jätkäsaaren korttelihanke Demonstraatiohank-keet
Lämpöpumppujen mittausvalmius Koulutus ja tiedon tuottaminen
Matala- ja nollaenergiatalojen demonstraatiokohteet
Demonstraatiohank-keet
Matalahiiliasumisen lähtökohdat Koulutus ja tiedon tuottaminen
40 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
Tietoisuuden lisääminen Kyvykkyyksien kehittäminen Markkinamuutos Rahoitus ja innovaatiot Kulutussektori
Hankkeen nimi Hanke kokonaisuus
Neuvon-
ta ja
moti-
vointi Ohjeet
Kam-
panjat
Tutki-
mus
Amma-
tillinen
koulutus
Koulu-
tus ja
tiedotus
Oppaat
ja
työkalut
Toimi-
joiden
verkot-
taminen
Lain-
säädän-
tö ja
sääntely
Stan-
dardit
Merkin-
nät ja
luoki-
tukset
Toimin-
tatavat
ja
käytän-
nöt
De-
monst-
raatiot
ja pilotit
Inno-
vaatio-
toimin-
nan
kehit-
täminen
Rahoi-
tuksen
kehit-
täminen Rahoitus
Uudis-
raken-
taminen
Korjaus-
raken-
taminen
Kansa-
laiset
Maan-
käyttö ja
liikenne
Maunulan energiatalouden paran-tamisen ryhmäkorjaushanke
Uudet korjausrakenta-misen toimintamallit
MIPIM 2011 -messut Cannes Viestintähankkeet
Ohje matalaenergiarakentamiseen/ RIL
Koulutus ja tiedon tuottaminen
Peloton Portinvartijat
Pieni suuri energiakirja Viestintähankkeet
Pientalon nykyaikaistaminen Uudet korjausrakenta-misen toimintamallit
Porvoon aurinkokaukolämpöselvitys Koulutus ja tiedon tuottaminen
Porvoon energiakunta Skaftkärr Maankäyttö ja liikenne
Puu- ja betonikerrostalojen elinkaa-ren hiilijalanjälki -tapaustutkimus PuuERA
Puurakentamisen kehittäminen
Puun mahdollisuudet lähiösaneera-uksessa
Puurakentamisen kehittäminen
Puurakentamisen tietopalvelu Puurakentamisen kehittäminen
Rakentamisen energiatulevaisuus -julkaisu
Koulutus ja tiedon tuottaminen
Rakentamismääräysten uudistami-nen
Rakentamismääräysten ja suunnitteluohjeiden kehittäminen
RIL:n matalaenergiarakentamisen opas toimitiloille
Koulutus ja tiedon tuottaminen
ROTI Viestintähankkeet
Round Table - seminaarit Viestintähankkeet
Round Table - seminaarit II/ Ketterä kaupunki: energiatehokkuutta uusilla suunnittelumalleilla Viestintähankkeet
Saksalais-suomalaiset parhaat käytännöt - Kestävä Kunta -seminaari 5.11.2009 Viestintähankkeet
Savexpo - paneeli ja näyttelytila Viestintähankkeet
Solar Decathlon Europe 2010 -kilpailu
Demonstraatiohank-keet
Suomalaisen Energia- ja ympäristö-teknologian vientimahdollisuuksien vahvistaminen Vietnamissa
Sijoitustoiminta ja innovaatiojärjestelmän kehittäminen
Taloyhtiön energiakirja Viestintähankkeet
Tammelan täydennysrakentamisen pilottiprojekti
Demonstraatiohank-keet
41 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
Tietoisuuden lisääminen Kyvykkyyksien kehittäminen Markkinamuutos Rahoitus ja innovaatiot Kulutussektori
Hankkeen nimi Hanke kokonaisuus
Neuvon-
ta ja
moti-
vointi Ohjeet
Kam-
panjat
Tutki-
mus
Amma-
tillinen
koulutus
Koulu-
tus ja
tiedotus
Oppaat
ja
työkalut
Toimi-
joiden
verkot-
taminen
Lain-
säädän-
tö ja
sääntely
Stan-
dardit
Merkin-
nät ja
luoki-
tukset
Toimin-
tatavat
ja
käytän-
nöt
De-
monst-
raatiot
ja pilotit
Inno-
vaatio-
toimin-
nan
kehit-
täminen
Rahoi-
tuksen
kehit-
täminen Rahoitus
Uudis-
raken-
taminen
Korjaus-
raken-
taminen
Kansa-
laiset
Maan-
käyttö ja
liikenne
Tampereen ILMANKOS-kampanja Aluetason systeeminen muutos
Tee Parannus! Energiatehokkaan korjausrakentamisen viestintäoh-jelma
Uudet korjausrakenta-misen toimintamallit
Teollisen korjausrakentamisen konseptointi
Uudet korjausrakenta-misen toimintamallit
UP-RES- Urban Planners with Renewable Energy Skills Maankäyttö ja liikenne
Valaistuksen ja kotitalouslaitteiden hukkalämmön hyödyntyminen lämmityksessä Viestintähankkeet
Vihreä kaupunki -dokumenttielokuva Yle Viestintähankkeet
42 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
Liite 2 – Vaikutusarvioiden laskentaoletukset
Taulukko L1. Rakennusmääräysten vaikutus uudisrakennusten lämmön kulutukseen.
Oletus Yksikkö Määrä
Uudisrakennuksien energian kulutus ilman toimia 2020 TWh 6,1
Uudisrakennuksien energian kulutuksen potentiaali 2020 TWh 2,5
Rakennusmääräysten tehostus uudisrakennuksien energian käytössä TWh 0,9
Kulutus ilman toimia on laskettu käyttäen vuoden 2010 rakennusmääräysten energiatehokkuustasoa
ja potentiaali on laskettu perustuen arvioon mahdollisimman nopeasta energiatehokkaan rakenta-
misen kiristymisestä (vrt. Valtioneuvoston kanslian ilmastopoliittinen tulevaisuusselonteko, Skenaa-
rio A). Yksityiskohtaiset oletukset kuten lähteessä Vanhanen, J., et al., Energiaskenaarioiden järjes-
telmävaikutukset ja niiden taloudelliset, ympäristölliset ja yhteiskunnalliset seuraukset, ERA17 taus-
taselvitys, Sitran selvityksiä 30, 2010.
Laskentaoletuksena rakennusmääräysten aiheuttamassa tehostumisessa on sama rakentamismäärä
kuin muissa kohdissa. Rakentamisen energiatehokkuutena on käytetty vuoden 2010 normien mu-
kaista energiatehokkuutta vuoteen 2012 asti ja tämän jälkeen vuoden 2012 normien mukaista ener-
giatehokkuutta.
Taulukko L2. Rakennusmääräysten vaikutus sähkön kulutukseen.
Oletus Yksikkö Määrä
Uudisrakennusten sähkön käyttö rakennusmääräysten vaatimuksilla 2020 TWh 2,8
Uudisrakennusten sähkön käyttö ilman rakennusmääräyksen vaatimuksia 2020 TWh 3,5
Vuoteen 2020 mennessä rakennettavien uudisrakennusten sähkön käyttöä ilman rakennusmääräys-
ten vaikutusta on arvioitu perustuen rakennustyyppikohtaisiin arvioihin sähkönkulutuksista. Lähtee-
nä asuinrakennusten osalta Adato, Kotitalouksien sähkönkäyttö 2006, Tutkimusraportti, 2008 ja pal-
velurakennusten osalta Gaian analyysi, perustuen yritysten ja julkisten organisaatioiden raportoimiin
energiankulutuslukuihin.
Rakennustyyppikohtaiset rakennusmäärät vuoteen 2020 mennessä kuten Vehviläinen, I. et al., Ra-
kennetun ympäristön energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt, ERA17 taustaselvitys, Sitran selvi-
tyksiä 39, 2010.
Rakennusmääräysten edellyttämät vaatimukset sähkönkäytölle on arvioitu perustuen lähteeseen:
Kurnitski, J., Raportti B85, Rakennusten energiatehokkuuden osoittaminen kiinteistöveron porrastus-
ta varten, Teknillinen korkeakoulu, LVI-tekniikka, 2009.
43 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
Taulukko L3. Kerrostalojen puurakentaminen.
Oletus Yksikkö Määrä
Kerrostalojen rakennusmäärä 2011–2020 milj. m2 8,6
Betonikerrostalon päästöt, 100 vuoden eliniällä kg CO2 / m2 / a 11,8
Puukerrostalon päästöt, 100 vuoden eliniällä kg CO2 / m2 / a 11,1
Käytön aikaisen energian osuus puukerrostalon päästöistä % 80
Käytön aikaisen energian osuus betonikerrostalon päästöistä % 75
Betonikerrostalon päästöt 100 a eliniällä, ilman käyttöenergian osuutta kg CO2 / m2 / a 3,0
Puukerrostalon päästöt, 100 a eliniällä, ilman käyttöenergian osuutta kg CO2 / m2 / a 2,2
Asuinkerrostalojen rakennusmäärät vuoteen 2020 mennessä kuten Vehviläinen, I., et al., Rakenne-
tun ympäristön energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt, ERA17 taustaselvitys, Sitran selvityksiä
39, 2010.
Arviot betonikerrostalojen ja puukerrostalojen elinkaaren aikaista päästöistä on saatu selvityksestä
Pasanen, P., et al., Passiivitason asuinkerrostalon elinkaaren hiilijalanjälki - Tapaustutkimus kerrosta-
lon ilmastovaikutuksista, Sitran selvityksiä 63, 2011.
Taulukko L4. Pientalojen korjausrakentaminen.
Oletus Yksikkö Määrä
Nykyisiä sähkölämmitteisiä pientaloja jäljellä vuonna 2020 kpl 415 000
Pientaloja korjataan % vuodessa 2,7
Pientalojen energian kulutus ilman toimia vuonna 2020 TWh/a 7,5
Säästöpotentiaali/korjauskohde % 50
Sähkölämmitteisten pientalojen nykyinen lukumäärä perustuen Tilastokeskus, Rakennukset käyttö-
tarkoituksen ja lämmitysaineen mukaan, 2010. Poistuma on otettu huomioon kuten selvityksessä
Lehtinen, E., et al., Asuinrakennukset vuoteen 2025 – Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve,
VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, 2003. Vuotuiset korjausmäärät oletettu perustuen saman
selvityksen arvioon korjaustarpeesta.
Pientalojen keskimääräinen lämmityssähkönkulutus vuonna 2010 on laskettu siten, että kokonaisku-
lutus on sama kuin Tilastokeskus, Energiatilasto, 2010.
Sähkölämmitteisten pientalojen säästöpotentiaali on arvioitu EEMontti-hankkeen tuloksiin perustu-
en, ks. EEMontti, Sitran ja Tekesin kehityshanke, verkkosivut, www.eemontti.fi.
Taulukko L5. Kulutustottumusten vaikutus kotitalouksien lämmön käyttöön.
Oletus Yksikkö Määrä
Kotitalouksien lämmin käyttövesi 2020 TWh 11
Ei-matalaenergiatalojen osuus % 75
Lämpimän käyttöveden tekninen säästöpotentiaali % 30
Kotitalouksien lämmitysenergian kulutus vuonna 2020 TWh 28
Lämmitysenergian tekninen säästöpotentiaali % 10
44 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
Kulutustottumusten vaikutusta asuinrakennusten lämmitysenergian kulutukseen on tarkasteltu pe-
rustuen oletuksiin lämmitysenergiasta sekä lämpimän käyttöveden määrästä, lähteenä näille Vehvi-
läinen, I., et al., Rakennetun ympäristön energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt, ERA17 taus-
taselvitys, Sitran selvityksiä 39, 2010.
Säästöpotentiaali on oletettu mahdolliseksi taloissa, jotka eivät vuonna 2020 vielä ole matalaener-
giatasoisia (joko korjattuja tai uudisrakennuksia). Lämpimän käyttöveden säästöpotentiaaliksi on
oletettu 30 % ja sisälämpötilan laskun potentiaaliksi 2 astetta, joka vastaa noin 10 % lämmitysener-
giankulutuksesta. Oletukset perustuvat karkeasti suurimpaan oletettuun kulutustottumusten muu-
tokseen, vertailukohtana esimerkiksi Valtioneuvoston kanslian ilmastopoliittinen tulevaisuusselonte-
ko, Skenaario A, kuten selvityksessä Vanhanen, J., et al., Energiaskenaarioiden järjestelmävaikutuk-
set ja niiden taloudelliset, ympäristölliset ja yhteiskunnalliset seuraukset, ERA17 taustaselvitys, Sitran
selvityksiä 30, 2010.
Taulukko L6. Kulutustottumusten vaikutus kotitalouksien sähkön käyttöön.
Oletus Yksikkö Määrä
Kotitalouksien sähkönkäyttö pois lukien valaistus- ja laitesähkö 2020 TWh 5,5
Säästöpotentiaali % 15
Kulutustottumusten vaikutusta asuinrakennusten sähköenergian kulutukseen on tarkasteltu perus-
tuen oletuksiin kotitaloussähkön jakaantumisesta valaistuksen, kotitalouslaitteiden sekä muun säh-
könkulutuksen kesken. Säästöpotentiaali on arvioitu kulutustottumusten muutoksista tehtyjen tut-
kimusten perusteella mahdollisesta kehityksestä, lähteenä näille Vanhanen, J., et al., Energiaskenaa-
rioiden järjestelmävaikutukset ja niiden taloudelliset, ympäristölliset ja yhteiskunnalliset seuraukset,
ERA17 taustaselvitys, Sitran selvityksiä 30, 2010.
Taulukko L7. Kaavoituksen vaikutus henkilöautoliikenteen energian kulutukseen.
Oletus Yksikkö Määrä
Henkilöautoliikenteen energiankulutus koko Suomessa vuonna 2020 TWh 32
Uusilla kaavoitetuilla asuinalueilla olevan henkilöautoliikenteen osuus 2020 % 15
Energiatehokkaan kaavoituksen tehostuma henkilöautoliikenteessä % 20
Henkilöautoliikenteen energiakulutus perustuen VTT, LIPASTO -laskentajärjestelmä: Suomen tielii-
kenteen päästöt ja energiankulutus, LIISA 2011 laskentajärjestelmä.
Uusilla alueilla asuvien osuuden oletukset perustuen rakennusmääriin kuten lähteessä Lehtinen, E. et
al., Asuinrakennukset vuoteen 2025 – Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve, VTT Rakennus- ja
yhdyskuntatekniikka, 2003, huomioon ottaen Tilastokeskuksen päivitetyn väestöennusteen, Tilasto-
keskus, Väestöennuste, 2009. Ilman toimia uusilla alueilla asuvien oletetaan kuluttavan yhtä paljon
kuin maassa keskimäärin.
Säästöpotentiaalia arvioitu perustuen mahdollisuuksiin vähentää henkilöautoliikennettä kuten
Skaftkärrin energiakaavalla on arvioitu. Lähteenä Rajala, P., et al., Energiatehokkuus kaavoituksessa,
Skaftkärr, Porvoo, Kaavarunkovaiheen loppuraportti, Sitran selvityksiä 41, 2010.
45 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
Liite 3 – Sitran Energiaohjelman julkaisut
Bechthold, M., Kane, A. Low2No - strategies for carbon neutrality: case study on the low2no compe-tition/ Cambridge : Harvard University, Graduate School of Design, 2011
Edelman, H., Kirkinen, J. Low2No: kestävän rakentamisen kilpailu/ Sitra, Helsinki : Sitra, 2010, ISBN 978-951-563-707-9 (painettu), 978-951-563-706-2 (sähköinen)
Finnish Innovation Fund Sitra, VTT Technical Research Centre of Finland, Tekes. World-class sustain-able solutions from Finland/ Sitra, Helsinki : Sitra, 2011
Heinonen, J., Junnila, S. Matalahiiliasumisen lähtökohdat/ Sitra, Helsinki : Sitra, 2010, ISBN 978-951-563-701-7
Heinonen, S. Hidas asuminen ja energia vähähiiliyhdyskunnassa [Elektroninen aineisto] : Slow hou-sing-konseptin kuvaus ja kytkennät energia-asioihin / Sitran Energiaohjelma ja Tulevaisuuden tutki-muskeskus, Helsinki : Sitra, 2008, ISBN 978-951-563-651-5
Hokkanen, J.-P. Challenges in Growth Entrepreneurship in the Finnish Energy Sector [Elektroninen aineisto] : Creating business through focused policymaking/ Sitra, Helsinki : Sitra, 2009, ISBN 978-951-563-681-2 (painettu), 978-951-563-682-9 (sähköinen)
Jaakkola, T., Lindstedt, T., Junnonen, J.-M. Energiatehokas asuinkerrostalojen talotekniikkakorjaus/ Suomen Rakennusmedia Oy, Helsinki : Suomen Rakennusmedia Oy, 2010, ISBN 978-952-578-550-0
Junnila, S. (toim.) Rakentamisen energiatulevaisuus [Elektroninen aineisto]/ Sitra, Helsinki : Sitra, 2009, ISBN 978-951-563-663-8 (painettu), 978-951-563-664-5 (sähköinen)
Jylhä, K., Kalamees, T., Tietäväinen, H., Ruosteenoja, K., Jokisalo J., Hyvönen, R., Ilomets, S., Saku, S., Hutila, A. Rakennusten energialaskennan testivuosi 2012 ja arviot ilmastomuutoksen vaikutuksista/ Sitra ja Ilmatieteenlaitos, Helsinki Sitran selvityksiä, 2011, ISBN 978-951-697-756-3
Kasanen, P. Energianeuvonnan järjestäminen Suomessa / Koordinet Oy, Helsinki : Sitra, 2009, ISBN 978-951-563-683-6 (painettu), 978-951-563-684-3 (sähköinen)
Kaskinen, T., Kuittinen, O., Mokka, R., Neuvonen, A., Riala, M. 2009. Portinvartijat [Elektroninen ai-neisto] : Eli kuinka tehdä energiasäästöstä mahdollista / Demos Helsinki. Helsinki : Demos ja Sitra, 2009, ISBN 978-952-5844-01-6 (painettu), 978-952-5844-00-9 (sähköinen)
Kärkkäinen, K. Suomen energianeuvonnan tilanne ja toimijat helmikuussa 2009 [Elektroninen aineis-to] / Ideapoiju Oy, Helsinki : Sitra, 2009, ISBN 978-951-563-679-9
Laitinen, A. Aurinkolämmön ja -sähkön laskentaopas, VTT, 2011.
Laitinen, A. Lämmitys- ja LKV- järjestelmien hyötysuhteiden laskentaopas, VTT, 2011.
Laitinen, J. Pieni suuri energiakirja : opas energiatehokkaaseen asumiseen/ Sitra. Helsinki : Into kus-tannus Oy, 2010, ISBN 978-952-5675-73-3
46 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
Lindstedt, T., Junnonen, J.-M. Energiatehokkaat ja teolliset korjausrakentamisratkaisut Suomessa ja kansainvälisesti/ Sitra, Helsinki : Sitra, 2009, ISBN 978-951-563-693-5
Lindstedt, T., Junnonen, J.-M. Teolliset ratkaisut korjausrakentamisessa/Sitra, Helsinki : Sitra, 2011, ISBN 978-951-758-539-2
Lindstedt, T., Kärki, A., Palmu, T., Junnonen, J.-M. Teollisten korjausrakentamismenetelmien konsep-tointi/ Aalto -yliopisto, Helsinki : Aalto -yliopisto, 2011, ISBN 978-952-60-4382-1
Lukkarinen, S., Kärki, A., Saari, A., Junnonen, J.-M. Lisärakentaminen osana korjausrakentamishan-ketta/ Ympäristöministeriön raportteja, Helsinki : Ympäristöministeriö, 2011, ISBN 978-952-11-3931-4
Lumijärvi, A., Ollikainen, J. Financing carbon neutral districts: study on business and financing models for carbon neutral energy supply in Finland / GreenStream Network Plc. Helsinki : Sitra, 2011, ISBN 978-951-563-780-2
Martinkauppi, K. ERA 17 - energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017/ Sitra, Ympäristöministe-riö ja Tekes, Helsinki : Sitra, Ympäristöministeriö ja Tekes, 2010, ISBN 978-952-11-3791-4 (painettu), 978-952-11-3790-7 (sähköinen)
Mikkola, E., Karhula, T., Grönberg, P., Ryynänen, J. Yksinkertaistetut vaatimukset P2 -paloluokan asuin- ja työpaikkakerrostalon palo-osaston kantavien rakenteiden suojaukselle ja toiminnallisen palomitoituksen selkeytys/ VTT tutkimusraportti VTT-R-07556-10, 2010
Mikkonen, I., Energianeuvonta eräissä Euroopan maissa / Motiva Oy, Helsinki : Sitra, 2009. ISBN 978-951-563-680-5
Nissinen, A., Alku, P., Heine, P., Heiskanen, J., Korhonen, M-R., Koski, P., Laitila, P., Lappi, R., Laukka-nen, P., Lehikoinen, S., Lehtonen, M., Wings, S. Kotien reaaliaikainen sähkönkulutuksen mittaaminen ja havainnollistaminen [Elektroninen aineisto] : HEAT´07 projektin tuloksia / Suomen ympäristökes-kus, Helsinki : Sitra ja Kauppa- ja teollisuusministeriö, 2008, ISBN 978-952-11-3051-9
Pasanen, P., Korteniemi, J., Sipari, A. Passiivitason asuinkerrostalon elinkaaren hiilijalanjälki: tapaus-tutkimus kerrostalon ilmastovaikutuksista/ Sitra, Helsinki : Sitra, 2011, ISBN 978-951-563-820-5
Peltonen, L., Roininen, J., Ahonen, S., Nupponen, T., Tuusa, R. Ilmastonmuutos ja kansalaisosallistu-minen: Ilmankos-hankkeen tutkimus- ja kehittämisosion loppuraportti. Helsinki : Sitra, 2011, ISBN 978-951-563-705-5
Pulakka S. 2012. Matalaenergiarakentaminen, Toimitilat / Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, Helsinki: Sitra 2012, ISBN 978-951-758-538-5
Rajala, P., Hirvonen, H., Perttula, S., Lähde, E., Pulkka, P., Jarmala, L., Laukkanen, J., Patronen, J., Jo-kinen, M., Rintala, T., Rajakallio, K., Kauppinen, T. Energiatehokkuus kaavoituksessa: Skaftkärr, Por-voo - kaavarunkovaiheen loppuraportti / Porvoon kaupunki, Sitra, Posintra Py, Porvoon Energia Oy ja Ympäristöministeriö, Helsinki : Sitra, 2010, ISBN 978-951-563-742-0 (painettu), 978-951-563-741-3 (sähköinen)
Rantala, J. ja Heikkinen J. Kylmäsiltojen opas, sisältäen taulukkoarvot ja laskentaohjeet, TTY ja VTT, 2011.
47 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli
Ruotsalainen, S. 1960- ja 70- lukujen matalat tyyppitalot ja asumisen muutos/ Diplomityö, Tampe-reen Teknillinen Yliopisto, huhtikuu 2011
Simola, K., Sipilä O. Kivi-Koivisto, H., Ilvonen, J. Energian tuotanto ja käyttö [Elektroninen aineisto] : Pohjaselvitys uuden ohjelman selvitysvaihetta varten / Pöyry Energy Oy ; K. Simola, Helsinki : Sitra, 2008, ISBN 978-951-563-619-5
Sirén, K. Jäähdytysjärjestelmien laskentaopas, Aalto yliopisto, 2011.
Sirén, K. Lämpöpumppujen laskentaopas, Aalto yliopisto, 2011.
Soikkeli, A. (toim.) Puun mahdollisuudet lähiöiden korjauksessa/ Oulun Yliopisto, Arkkitehtuurin osasto A52, Oulu 2011.
Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Sarja, A., Matalaenergiarakentaminen, asuinrakennukset, Helsinki : Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL, 2009, ISBN 978-951-758-507-1
Tammelaprojekti. Tampereen kaupunki, 2012 (tulossa).
Tuusa, R. Tampereen Ilmankos-hankkeen seurantaraportti/ Sitra, Helsinki : Sitra, 2009, ISBN 978-951-563-695-9
Vanhanen, J., Vehviläinen, I., Halonen, M., Kumpulainen, A. Energiaskenaarioiden järjestelmävaiku-tukset ja niiden taloudelliset, ympäristölliset ja yhteiskunnalliset seuraukset / Gaia Consulting Oy, Helsinki : Sitra, 2010, ISBN 978-951-563-720-8
Vehviläinen, I., Hagström, M., Hiltunen, J., Virtanen, E., Vanhanen, J., Häkämies, S. Käyttäjälähtöiset lähienergiapalvelut aluerakentamisessa [Elektroninen aineisto] : lähienergia-hankkeen loppuraportti / Gaia Consulting Oy ja Green Net Finland ry, Helsinki : Sitra, 2010, ISBN 978-951-563-714-7
Vehviläinen, I., Halonen, M., Hiltunen, J., Kjellman, J., Kumpulainen, A., Pursula T., Vanhanen J. Ener-giatehokkuus kansainvälisesti / Gaia Consulting Oy ja WSP Environmental Oy, Helsinki : Sitra, 2009, ISBN 978-951-563-661-4 (painettu), 978-951-563-662-1 (sähköinen)
Vehviläinen, I., Pesola, A., Jääskeläinen, S., Kalenoja, H., Lahti, P., Mäkelä, K., Ristimäki, M. Rakenne-tun ympäristön energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt/ Sitra, Helsinki : Sitra, 2010, ISBN 978-951-563-739-0 (painettu), ISBN 978-951-563-738-3 (sähköinen)
Vehviläinen, I., Vanhanen, J. Energiatehokkuuden mahdollisuudet [Elektroninen aineisto] : Arvio Suomen energiatehokkuus- ja säästöpotentiaaleista valikoiduilla sektoreilla - Loppuraportti / Sitran Energiaohjelma ja Gaia Consulting Oy, Helsinki : Sitra, 2008, ISBN 978-951-563-641-6
Vilkamo, S. Energiatehokkuustoimikunnan mietintö: Ehdotus energiasäästön ja energiatehokkuuden toimenpiteiksi / Energiatehokkuustoimikunta, Helsinki : Työ- ja elinkeinoministeriö, 2009
Virta, J., Pylsy, P. Taloyhtiön energiakirja/ Kiinteistöalan Kustannus Oy, Helsinki: Sitra, 2011 , ISBN 978-951-685-276-1