Skitsofreniapotilaiden työkyvyn ja sairaalahoitojen seuranta

Jouko Miettunen, Tutkijatohtori, FT

Psykiatrian klinikka, Oulun yliopisto

jouko.miettunen@oulu.fi

Pohjois-Suomen vuoden 1966 Syntymäkohortti

Oulu 15.02.2007

Psykiatriset sairaalahoidot

Helppo tutkia maissa joissa hyvät rekisterit (esim. Suomessa)

Mittaa avun tarvetta ja myös saatavuutta

Aikaisemmat tutkimukset Uuden psykiatrisen sairaalahoidon

todennäköisyys skitsofreniassa Vaihtelevia tuloksia, esim.

Skitsofreniarekisteri tutkimus (Australia, Iso-Britannia, USA, Tanska) 2 vuoden seurannassa 35 to 65 % 5 vuoden seurannassa 45 to 75 %

Riskitekijöitä uudelle sairaalahoidolle Alhainen sairastumisikä Negatiiviset oireet Päihdediagnoosi Huono lääkemyöntyvyys jne.

Eaton et al., Schizophr Bull 1992; Ram et al., Schizophr Bull 1992;Ayuso-Gutiérrez & del Rio Vega, Schizophr Res 1997.

Työssäkäynti ja eläkkeet

Helppo tutkia maissa joissa hyvät rekisterit (esim. Suomessa)

Työkyvyn mittari, mutta riippuu myös työmarkkinoista ja työssäkäynnin kulttuurista

Aikaisemmat tutkimukset Työllisyysasteet

Vaihtelevia tuloksia, esim. systemaattinen katsaus (22 tutkimusta) 4 to 90 % kaikissa skitsofrenia-aineistossa 13 to 65 % vasta sairastuneissa

Riskitekijöitä huonolle työkyvylle Mies Sairauden kroonisuus Koulutustaso (oma ja vanhempien) Sosiaalinen toimintakyky Aiempi työkokemus jne.

Tsang et al. J Rehab 2000, Mueser et al. Schizophr Bull 2001, Agerbo et al. Arch Gen Psychiatry 2004, Marwaha & Johnson SPPE 2004

Tavoitteet

Selvittää uudestaan sairaalahoitoon

joutumisen riski skitsofreniassa

Selvittää skitsofreniapotilaiden

työkyky 10 vuoden seurannassa

Selvittää sairaalahoitoja ja työkykyä

ennustavat tekijät

Oulu

Pohjois-Suomen vuoden 1966 Syntymäkohortti

12,068 raskaana olevaa naista, jotka Asuivat Oulun ja Lapin läänissä Laskettu aika oli vuonna 1966

N = 12,058 elävänä syntynyttä lasta Useita tietolähteitä

Suuret seurantatutkimukset 14 ja 31 vuoden iässä

rekisteridataa esim. sairaaloiden poistoilmoitustiedot ja KELA:n datat

Tässä tutkimuksessa aineistona skitsofreeniset psykoosit (N=117) DSM-III-R validoidut diagnoosit vuoden

1997 loppuun Skitsofrenia, skitsofreniformiset, skitso-

affektiiviset ja harhaluuloisuushäiriöt

Pohjois-Suomen vuoden 1966 Syntymäkohortti

Sairaaloiden poistoilmoitukset Mukana hoidot jotka katsottu

alkaneen psykoosiin sairastumisen jälkeen

Kaikki sairaalahoidot Terveyskeskushoidot, jos tarjolla

psykiatrista erikoishoitoa Tiedot 31.12.2000 saakka

Psykiatriset sairaalahoidot

Eläketiedot Mukana eläkkeet jotka myönnetty

psykoosin takia Lähde: Kansaneläkelaitos Muuttuja: eläkestatus vuoden 2000

lopussa Työssäkäynti (vuonna 2000)

Kaikki työjaksot joista kertyy eläkettä Lähde: Eläketurvakeskus Muuttuja: yli 50% päivistä töissä vuonna

2000

Työkykyyn liittyvät muuttujat

Ennustajamuuttujat

Sukupuoli Sukurasitus (vanhempien sairaalahoidot) Sairastumisikä Koulutustaso Siviilisääty sairastumishetkellä Hidas sairauden puhkeaminen Sairautta edeltävä

huono työelämään sopeutuminen huono sosiaalinen sopeutuminen työttömyys psykososiaalinen stressitekijä ennen

sairastumista persoonallisuushäiriö alkoholin väärinkäyttödiagnoosi (1

vuoden sisällä)

Uudelleen hoitoon joutuneiden osuus: - 2 vuodessa 60% ja 5 vuodessa 74%

Keskimääräinen seuranta-aika 9.6 vuotta (maksimi 19 v.)

Tulokset - Sairaalahoidot

Merkittävä ennustaja: ensimmäisen hoidon kesto

Lyhyt ensimmäinen hoito

77% niistä joilla oli lyhyt ensimmäinen hoito (< 15 päivää) ja 40% oli pitempi hoito joutui uudestaan sairaalaan 2 vuoden seurannan aikana

Vakioitu* riskitulosuhde (Odds Ratio): OR 6.4; 95% LV 2.0-20.4)

*Vakioitu sukupuolella, sairastumisiällä ja psykiatristen hoitopäivien lukumäärällä

Hoidon uusiutumisen muita ennustajia

Vanhempien psykoosi

(vakioitu OR 3.4; 1.1-10.4)

- vakioitu sukupuolella, sairastumisiällä ja psykiatristen hoitopäivien lukumäärällä

Lähde: Miettunen J, Lauronen E, Veijola J, Koponen H, Saarento O, Isohanni M. Patterns of psychiatric hospitalizations in schizophrenic psychoses within the Northern Finland 1966 Birth Cohort. Nordic Journal of Psychiatry, 60(4), 286-293, 2006.

Keskimääräinen seuranta-aika 10.6 vuotta Seurannan lopussa 56 % potilaista oli

eläkkeellä Keskimääräinen aika sairauden alusta

eläkkeelle siirtymiseen oli 3.3 vuotta Aineistosta 20% ei ollut seurannan

lopussa eläkkeellä ja oli lisäksi ollut

vuoden 2000 aikana töissä (vähintään 50%

päivistä)

Tulokset - Työkyky

Merkittävä ennustaja: ei naimisissa/avoliitossa ennen sairautta

Vakioitu* OR = 6.5 (95% LV 1.8-23.1)

*Vakioitu sukupuolella, koulutustasolla, työttömyysstatuksella ennen sairastumista ja psykiatristen hoitopäivien lukumäärällä

Työkyvyn muita ennustajia

Eläkkeellä olevat olivat useammin sellaisia joilla ei ollut psykososiaalista stressitekijää tai päihdediagnoosia ennen sairastumista.

Nuorempana sairastuneet olivat useammin eläkkeellä (OR 3.7; 1.2-11.8)

Sukupuoli, miehet useammin töissä ja eivät eläkkeellä (OR 3.8; 1.0-14.3)

Lähde: Miettunen J, Lauronen E, Veijola J, Koponen H, Saarento O, Taanila A, Isohanni M. Socio-demographic and clinical predictors of occupational status in schizophrenic psychoses – follow-up within the Northern Finland 1966 Birth Cohort. Psychiatry Research. In press.

Pohdinta

Psykiatristen sairaalapaikkojen nopea väheneminen, Suomessa oli 20000 sairaalapaikkaa vuonna 1982 10000 sairaalapaikkaa vuonna 1992 Nykyään noin 6000 sairaalapaikkaa

Tällä voi olla vaikutus hoidon tasoon ja riskiin joutua nopeasti uudestaan sairaalahoitoon

Pohdinta

Noin puolet skitsofreniapotilaista ei ollut vielä eläkkeellä noin 10 vuoden seurannan jälkeen

Sairastumishetkellä yksin elävät skitsofreniapotilaat ovat erityisen tuen tarpeessa, heillä on merkittävä riski syrjäytyä työelämästä

Rekisteritietoihin perustuva remissio - kriteerit

Kliininen remissio Ei sairaalahoitoja psykoosin takia

viimeisen kahden vuoden aikana Ei ilmaislääkeoikeutta viimeisen kahden

vuoden aikana

Toiminnallinen remissio Töissä vähintään 50% viimeisen kahden

vuoden aikana Ei eläkkeellä seurannan lopussa

Rekisteritietoihin perustuva remissio - tulokset

Kliininen remissio (25/117, 22%)

Miehistä 21%, Naisista 22%

Toiminnallinen remissio (18/117, 15%)

Miehistä 22%, Naisista 6%

Yhdistetty remissio (10/117, 9%)

Miehistä 12%, Naisista 4%

Pohjois-Suomen vuoden 1966 Syntymäkohortti

Rekisteripohjainen remissio – kriteerien pohdinta

Rekisteritietojen vahvuudet ja heikkoudet?

Aikakriteerit?

Muiden rekisterien hyödyntäminen

Työttömyys

Sairaspäivät

Asuminen

Toimeentulotuki

Avioliitot ja lapset

Koulutus

Tutkimusryhmä

Jouko Miettunen, FTErika Lauronen, LLAnja Taanila, FTOuti Saarento, LTJuha Veijola, LT, akatemiatutkija Hannu Koponen, LT, professoriMatti Isohanni, LT, professori

Psykiatrian klinikka ja Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos; Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala