Sosiaali- ja terveyspalvelujen arviointiryhmän

LOPPURAPORTTI

Kuopio 2007

2

Pohjois-Savon liiton julkaisu A:53 Kannet: Irma Toivanen Kansikuva: Terve Kuopio Taitto: Marja Partanen Painosmäärä 100 kpl Kuopio 2007 Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, 70100 Kuopio puh. 017-550 1400 e-mail: kirjaamo@pohjois-savo.fi faksi: 017 - 262 5090 kirjaamo, 017 - 550 1428 johto ISBN 978-952-5188-75-2 ISSN 1238-6383

3

Tiivistelmä Pohjois-Savon väestön ikärakenne ja sairastavuus ja sen mukainen palvelutarve aihe-uttaa maakunnassa erityisen haasteellisen tilanteen tuleville vuosille kuntien taloudelli-siin ja henkilöstövoimavaroihin nähden. Maakunnan väestölle leimallista on koko maan tasoon verrattuna heikompi hyvinvointi ja terveys. Tämä koskee kaikkia ikäryhmiä lapsista vanhuksiin. Esim. lääkitysten eri-tyiskorvattavuusoikeudet, työkyvyttömyyseläkkeet ja alhainen työllisyysaste ovat Poh-jois-Savossa yleisiä. Maakunnan sisällä tällaisten hyvinvointi-indikaattorien perusteella on havaittavissa eroja itä-länsi-suunnassa ja myös ns. viitostieakselin ja muiden osien välillä. Sosiaali- ja terveyspalveluihin Pohjois-Savon kunnat käyttivät v. 2005 keskimäärin 2 493 €/asukas (netto), yhteensä siis n. 623 miljoonaa euroa. Asukaskohtainen netto-kustannus on useita prosenttiyksiköitä suurempi kuin esim. Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä. Maakunnan sisällä kuntien ja seutukuntien väliset kustannuserot selittyvät pääosin ikärakenne- ja sairastavuuseroilla Pohjois-Savossa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen perustuu suhteellisen pieniin toimintayksiköihin ja pirstaleiseen monien toimijoiden rakenteeseen. Sekä sosi-aali- ja terveydenhuollon toimijoiden keskinäiset, että ao. palveluiden ulkopuolelle ulot-tuvat esim. kuntoutuksen palveluprosessit ovat liiaksi erillisiä, monin osin kehittymättö-miä ja organisaatio- ja/tai professiolähtöisiä. Maakunnan sisällä esim. osin hyvin toimi-vat perusterveydenhuollon palvelujen järjestämistavat ovat maakunnan kokonaisuuden kannalta osaoptimoituja sekä toiminnallisessa että taloudellisessa mielessä. Ikäänty-neiden pitkäaikaisen hoivan osalta kotiin saatavia palveluita on maakunnassa suosi-tuksiin nähden niukasti. Tämä heikentää mahdollisuuksia tehokkaaseen ja riittävän kattavaan ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitoon. Se voi johtaa sairaala- ja laitoskapa-siteetin liikakäyttöön. Sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon vuode-osastokapasiteettia tulee mahdollisuuksien mukaan purkaa ja siirtää voimavaroja avo-hoitoon ja ennaltaehkäisevään sekä kuntouttavaan työhön. Edessä oleviin merkittäviin tehokkuus-, vaikuttavuus-, osaamis- ja kehittämistavoittei-siin vastataan kattavalla, vahvasti ohjatulla ja johdetulla uudelleen organisoitumisella koko maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluissa. Työryhmä esittää vaiheittaista siirty-mistä PARAS-lain mukaisten yhteistoiminta-alueiden kautta 2015-2020 mennessä kaik-kien maakunnan kuntien yhteiseen järjestämisvastuullisena toimivaan maakunnalliseen sosiaali- ja terveydenhuolto-organisaatioon, joka huolehtisi kolmeen maantieteelliseen palvelualueeseen ryhmittyneenä kattavasti kaikista sosiaali- ja terveyspalveluista mah-dollisesti päivähoitoa lukuun ottamatta. Palvelulinjat ao. sosiaali- ja terveyspiirissä or-ganisoidaan ns. elämänkaarimallin mukaisesti lapsille/lapsiperheille, työikäisille ja ikääntyneille suunnaten. Käytössä ao. rakenteen sisällä voivat olla myös tilaaja-tuottaja-mallit ja esim. ns. kiinteähintaisiin vuosisopimuksiin perustuvat kapitaatiopoh-jaiset rahoitusjärjestelyt sekä osuuskuntapohjainen omistajuus.

4

5

Sisällysluettelo Tiivistelmä ……………………………………………………………………………........................... 3 1. Toimeksianto, kokoonpano ja työn aikataulu sekä toiminnan kuvaus ......................................7 2. Nykyinen palvelurakenne ja kustannukset ...................................................................................8

2.1 Kuntien sosiaali- terveydenhuollon palvelurakenne ja kokonaiskustannukset...............................8 2.2 Kustannukset ja tarveindikaattorit mahdollisten lähivuosina syntyvien yhteistoiminta-alueiden mukaan.........................................................................................................................................22

3. Tilastoanalyysi ...............................................................................................................................24 4. Onko valtakunnallisesta palvelurakenne-kehityksestä jo opittavaa?.......................................29 5. Työryhmän ehdotukset .................................................................................................................30

5.1 Järjestämisperiaatteet ...................................................................................................................30 5.2 Organisointimallit ........................................................................................................................32 5.3 Rahoitus .......................................................................................................................................36

Liite 1 Kunta-alan eläkepoistuma Pohjois-Savossa sosiaali- ja terveystoimen ammateissa 2008-2025.....37 Liite 2 Terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen lähi-, seutu- ja aluetason matriisi .....................................38 Liite 3 Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon tarvevakioidut ja asukaskohtaiset menot maakunnittain .............................................................................................39 Liite 4 Terveydenhuollon ja vanhusten hoivan menot ja tarvekertoimet yhteistoiminta-alueittain 2005...40 Liite 5 Sairaanhoitopiirin yhteydessä toimivan perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalipalvelujen järjestämisvastuun organisointi..........................................................................41 Liite 6 Palvelurakenteiden muutostarpeet kotihoidon ja kotiin annettavien palveluiden osalta ................42 POHJOIS-SAVON LIITON JULKAISULUETTELO ............................................................................................45

6

7

1. Toimeksianto, kokoonpano ja työn aikataulu sekä

toiminnan kuvaus Pohjois-Savon liiton maakuntahallitus asetti 29.8.2006 kokouksessaan sairaanhoitopii-rin hallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja Jouni Mutasen ja Pohjois-Savon kuntien toivomuksesta työryhmän arvioimaan maakuntatasolla perusterveydenhuollon, erikois-sairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen järjestämistä. Arviointia edellytti maakunnan väes-tön määrän ja ikärakenteen kehitysnäkymät, kuntien taloudellinen tilanne ja valmiste-lussa oleva kunta- ja palvelurakennehanke. Arviointiryhmän tehtäväksi annettiin: 1. Luoda maakunnallinen näkökulma sosiaali-, perusterveydenhuollon ja

erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämiseen. 2. Arvioida palvelutarpeiden sisällöt eri ikäryhmittäin erityiskysymyksenä vanhuspalvelut. 3. Arvioida palvelujen järjestämistä ja ylläpitoa. 4. Arvioida järjestämisen kuntataloudellisia vaikutuksia. Arvioiniti tuli tehdä tulevaisuuden, erityisesti väestön ikääntymisen haasteita vasten aikaperspektiivinä vuosi 2015. Kunta- ja palvelurakennelain nojalla arviointiryhmä asetti aikaperspektiivin toimeksiantoa kauemmas vuoteen 2025. Arviointiryhmän toimeksianto on vuoden 2007 loppuun. Arviointiryhmä päätti kuntien toivomuksesta nopeuttaa loppuraportin valmistelua toukokuun 2007 loppuun, jotta kun-nat voivat hyödyntää arvioinnin tuloksia yhteistoimintasuunnitelmia laatiessaan.

Maakuntahallitus kutsui arviointiryhmään 2 asiantuntijaa jokaiselta seutukunnalta sekä sairaanhoitopiirin ja Kuopion yliopiston edustajat. Maakuntahallitus nimesi työryhmälle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat. Kokoonpano: YLÄ-SAVO Strömmer Erkki, kaupunginjohtaja, Kiuruveden kaupunki, työryhmän puheenjohtaja Kursukangas-Hourula Kaarina, johtaja, Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä KUOPION SEUTU Meriläinen Tuomo, toimialajohtaja, Kuopion kaupunki, työryhmän varapuheenjohtaja Pärnänen Martti, johtava lääkäri VARKAUDEN Tuomainen Ulla, perusturvajohtaja, työryhmän varapuheenjohtaja SEUTU Tervahauta Markku, johtava lääkäri/vs. kunnanjohtaja, Leppävirran kunta KOILLIS-SAVO Pasanen Arja, perusturvajohtaja Forsman Aimo, lääkäri SISÄ-SAVO Helin Jussi, johtava lääkäri Antikainen Mari, perusturvajohtaja, Karttulan kunta POHJOIS-SAVON SAIRAAN- Miettinen Merja, hallintoylihoitaja HOITOPIIRI Penttinen Jorma, johtajaylilääkäri KUOPION YLIOPISTO Hartikainen Sirpa, dosentti, tutkimusjohtaja Lehto Seppo, professori POHJOIS-SAVON LIITTO Huttunen Jussi, maakuntajohtaja Muiniekka Jarmo, hallintojohtaja, työryhmän sihteeri

8

Kuullut asiantuntijat: 23.3.2007 Lastensuojelun asiantuntija Isto Halinen, Efeko Oy 5.1.2007 Kehittämispäällikkö Simo Kokko, Stakes - Ikääntyvien palveluprosessit 8.12.2006 Päihdepalvelusäätiön toimitusjohtaja Esko Blåfield - Päihdepalvelut 15.12.2006 Professori Sirpa Hartikainen - Ikääntyvien palveluprosessit 27.10.2006 Ylilääkäri Tuija Jääskeläinen, Iisalmen sairaala Ylilääkäri Päivi Valkeinen, Varkauden sairaala Ylilääkäri Eeva Leino, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri - Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon liittymäpinnat Arviointityöryhmän suosituksesta Pohjois-Savon liitto on tehnyt konsultointisopimuksen kehittämispäällikkö Simo Kokko/Stakes kanssa aiheena ikääntyvien palveluprosessit ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisen hyvät käytännöt.

Arviointiryhmä asetti 20.4.2007 loppuraporttityöryhmän puheenjohtajana vs. kunnan-johtaja, johtava lääkäri Markku Tervahauta ja jäseninä johtajaylilääkäri Jorma Penttinen ja perusturvajohtaja Ulla Tuomainen. Työryhmän teknisenä tukena olivat hallintojohtaja Jarmo Muiniekka ja tutkimussihteeri Kaija Kämäräinen Pohjois-Savon liitosta.

2. Nykyinen palvelurakenne ja kustannukset

2.1 Kuntien sosiaali- terveydenhuollon palvelurakenne ja ko-konaiskustannukset

Pohjois-Savon maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimijakenttä perustuu sosiaali-palvelujen osalta kuntakohtaisiin sosiaalitoimen organisaatioihin, jotka käyttävät merkit-tävässä määrin, viime vuosina lisääntyvästi, asiakaspalvelujen ostoja yksityisiltä palvelu-jen tuottajilta (taulukko 1 ja kuvio 1) sekä mm. kehitysvammahuollon kuntayhtymältä.

Taulukko 1 Sosiaalihuollon asiakaspalvelujen ostot yksityisiltä (1000 € ja % toimintakuluista)

2002 2002 2003 2003 2004 2004 2005 2005

1 000 €

% ao. toiminta- kuluista 1 000 €

% ao. toiminta- kuluista 1 000 €

% ao. toiminta- kuluista 1 000 €

% ao. toiminta- kuluista

Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 15 507 34 18 285 35 20 473 35 23 108 36Lasten ja nuorten laitoshuolto 5 727 65 6 603 66 8 664 69 11 380 72Kotipalvelut 1 767 6 1 854 6 1 845 6 2 411 7Muut lasten ja perheiden palvelut 2 145 12 2 120 12 2 277 12 2 356 12Suojatyö ja kehitysvammatoiminta 1 228 16 1 231 16 1 160 14 969 11Päihdehuolto 422 14 775 22 568 17 464 14

9

SOSIAALIHUOLLON ASIAKASPALVELUJEN OSTOT V. 2002-2005 POHJOIS-SAVOSSA (1000 €)

0

5000

10000

15000

20000

25000

2002 2003 2004 2005

M uut vanhusten javam m aistenpalvelut

Lasten ja nuortenlaitoshuolto

Kotipalve lut

Muut las ten japerhe iden palve lut

Suojatyö jakehitysvam m atoiminta

Päihdehuolto

1 000 €

Kuvio 1

Perusterveydenhuollon organisaatioina maakunnassa toimii 5 kansanterveystyön kun-tayhtymää ja 9 kunnan omaa terveyskeskusta (Kartta 1). Maakunnan kunnat kuuluvat erikoissairaanhoidon järjestämisvastuun osalta Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriin ja kehitysvammaisten erityishuollon osalta Vaalijalan kuntayh-tymään.

10

Kartta 1

.

11

Seuraavassa kuvataan hyvin lyhyesti eri ikäryhmien sosiaali- ja terveyspalvelujen jär-jestämistä maakunnassa: Lapset, nuoret ja lapsiperheet Alle kouluikäisten lasten peruspalveluja ovat päivähoito ja esiopetus, jotka toistaiseksi ovat kuntakohtaisesti järjestettyjä, sekä luonnollisesti perusterveydenhuollon äitiys- ja lastenneuvolapalvelut. Perheneuvonnan, erityispalveluiden ja lastensuojelun osalta käytössä on paljon myös konsultaatio-, yhteistyö- ja monituottajajärjestelyjä. Kouluikäisten palvelujen osalta tavoitteena on sujuva yhteistyö kodin, koulun ja sosiaa-li- ja terveydenhuollon toimijoiden kesken sekä varhaisen puuttumisen toimintakulttuuri. Toimintatapa ei kattavasti ole tämän tavoitteen mukainen vielä nykyisin. Kaikkinensa tämä toiminta on ohjattu ja järjestetty kuntakohtaisin palvelurakentein. Perusopetuksen jälkeinen nuorten ikäluokka ei ole enää kokonaisuutena sosiaali- ja terveydenhuollon seurannassa, ilman erillisiä kunnittain sovittuja järjestelyjä, samalla tavoin kuin siihen saakka syntymästä asti. Lapsiperheille annettavat palvelut ovat yleisimmin kuntakohtaisia neuvola-, perheneu-vola-, perhetyöntekijä- sekä kotipalveluja. Viimeksi mainittuja kyetään lapsiperheille antamaan vain vähäisessä määrin vanhustyön viedessä käytännössä kaikki resurssit. Perusterveydenhuollossa toimivia päätoimisia neuvola-, koulu- tai perhelääkäreitä on vain muutamia suurimmissa kunnissa. Perusterveydenhuollon välittömänä tukena toi-mivia päätoimisia erikoislääkäreitä (lastenlääkärit, lastenpsykiatrit) on niin ikään vain muutamia, muilta osin nämä konsultaatiot hankitaan ostopalveluna yksityisiltä tai eri-koissairaanhoidon organisaatioista. Mm. Stakesin suosittelemat kunnissa toimivat mo-niammatilliset perhekeskukset (esim. neuvolat, mielenterveys- ja perhetyö yhdistetty sekä sosiaalityö) ovat edelleenkin pikemminkin poikkeuksia. Maakunnan laajuinen lastensuojelun yhteistyö on käynnistynyt hankkeiden kautta las-tensuojelun sijaishuollossa ja kehittämistyössä. Muuttumassa oleva lastensuojelulaki asettaa erityisesti henkilöstöresursseja koskevat vaatimukset tasolle, josta kunnat eivät selviä ilman yhteistyötä. Perusterveydenhuollon vastaanottotoiminta ja työterveyshuolto Kaikkien ikäryhmien vastaanottopalvelut on monissa maakunnan terveyskeskuksissa järjestetty väestövastuiseen omalääkäri-omahoitaja -toimintaan perustuen. Tavoiteltua hoidon jatkuvuutta on monin paikoin haitannut henkilökunnan, erityisesti lääkäreiden, rekrytointiongelmat ja vaihtuvuus. Toiminta on kuitenkin pelkän mekaanisen saatavuu-den osalta toteutunut melko hyvin kun mittarina käytetään hoidon saatavuuden turvaa-van lain vaatimuksia. Työnantajat ovat myös Pohjois-Savossa lisääntyvästi järjestäneet henkilöstölleen sairaanhoitopalveluja lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi. Näitä työssä olevia henkilöitä varten joutuvat kunnat ylläpitämään käytännössä päällekkäisiä perusterveydenhuollon palveluresursseja kansanterveyslain mukaisen järjestämisvas-tuun puitteissa. Kuntien työterveysyksiköistä on alettu valtakunnallisen trendin mukai-sesti muodostaa liikelaitoksia myös Pohjois-Savossa. Perussosiaalityö Kuntien toiminnassa perussosiaalityö muodostuu mm. lastensuojelusta, päihdehuollos-ta, toimeentuloturvasta sekä vammaispalveluista. Pohjois-Savossa kuntien resurssit (erikoistuminen, osaaminen, henkilöstön rakenne ja määrä) vaihtelee pääosin kunnan koon mukaan siten, että pienissä kunnissa edellytykset em. palvelujen järjestämiseen ovat heikentyneet.

12

Erityisenä ongelmana palvelujen tuottamisen kannalta on kuntien rekrytointivaikeudet, pätevien sosiaalityöntekijöiden saatavuus ja runsas vaihtuvuus. Useiden kuntien sosi-aalityön yksiköt ovat liian pieniä ja haavoittuvia. Päihdehuollon- ja sosiaalipäivystyksen osalta maakunnan alueella käytännöt ovat kirja-via ja osin keskeneräisiä tai puutteellisia. Ikäihmisten palvelut Ikääntyneiden palveluissa on kotihoito (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) hyvin merkittä-vässä asemassa. Seniorineuvoloita toimii jonkin verran, vanhusten päivätoiminta sen sijaan kattavammin, kuitenkin toimintakyvyltään melko heikkokuntoisiin vanhuksiin pai-nottuen. Yksityinen ja kolmannen sektorin ikääntyneille suunnattu palvelutuotanto on viime vuosina lisääntynyt selvästi. Varsinkin kotiin hankittavia palveluita ostetaan näiltä toimijoilta merkittävästi myös suoraan itse maksavina. Kunnalliset palvelusetelit ovat maakunnassa kotihoidon osalta vielä lähinnä kokeilu/pilottikäytössä.

Vanhustenhuollon kannalta palveluissa on huomioitava vanhainkodit, ympärivuoro-kautisen hoivan/tehostetun palveluasumisen yksiköt sekä terveyskeskusten vuode-osastot, joista monet ovat ajautuneet ja joutuneet suunnittelemattomasti pääosin van-husten pitkäaikaisen asumisen ja hoivan toteuttajiksi, kun vanhainkoteja ja niiden 'sai-rasosastoja' on lakkautettu ja muutettu asumispalveluyksiköiksi ilman korvaavia avo-palvelujen resursseja. Pohjois-Savossa oli Lääninhallituksen rekisterin mukaan vuoden 2007 alussa 30 yksi-tyisten sosiaalipalvelutuottajien vanhustenhoitoyksikköä, joissa oli lähes 500 vanhusten hoitopaikkaa. Kunnallisia vanhustenhoitoyksiköitä maakunnassa olisi 42 ja näissä oli n. 1500 vanhusten hoitopaikkaa. Kotihoito

Valtakunnallisiin tavoitteisiin nähden vanhustenhuolto on kokonaisuutena maakunnas-sa painottunut laitosmaisesti järjestettyyn hoivaan. Säännöllisen kotihoidon piirissä poikkileikkaustilanteessa 75 vuotta täyttäneistä oli vuoden 2005 lopulla 2 566 henkilöä, joka oli 12 % ko. ikäryhmästä - vallitsevan koko maan tason mukaisesti (Kuvio 2,Taulukko 3 ja Kartta 2). Kuitenkin valtakunnallisen suosituksen (Sosiaali- ja terveys-ministeriö ja Suomen Kuntaliitto: Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus 2001) mukaan tämän osuuden tulisi olla vuoden aikana 25 %. Tässä esitetty poikkileik-kaustilanteessa yhtenä päivänä mitattu kattavuus johtanee liian alhaiseen lukuun aja-tellen koko vuoden aikana vallinnutta tasoa. Jos tarkasteluun otetaan mukaan myös kaikki vähäisempääkin ja tilapäistä kodinhoitoapua saaneet vanhuskotitaloudet nousee kattavuus jo reiluun viidennekseen ao. ikäryhmästä (taulukko 2). Tässä suhteessa maakunnassa on selvästi kyetty lisäämään palveluja enemmän kuin mitä ko. ikäluokan lukumääräinen kasvu samana aikana oli ja myös varsin kelvollisella tasolla muihin maakuntiin verrattuna. Taulukko 2 Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneet 75 vuotta täyttäneiden kotitaloudet, % vastaavanikäisestä väestöstä

2000 2005 Muutos v 2000 - 2005 Lkm Osuus (%) Lkm Osuus (%) lkm %

Pohjois-Savo 3 963 20.8 4 775 22.0 +812 +20Kainuu 1 466 26.0 1 345 18.9 -121 -8.3Keski-Suomi 3 532 19.8 3 774 18.0 +242 +6.9Pohjois-Karjala 2 821 22.6 3 160 21.5 +339 +12Pohjois-Pohjanmaa 4 847 24.6 5 161 22.1 +314 +6.5Etelä-Karjala 2 016 21.8 2 497 22.1 +481 +24Koko maa 67 210 19.7 71 850 18.3 +4 640 +6.9

13

Pohjois-Savon ikääntyneiden palvelujen peittävyys ja palvelurakenne 2005 kunnittain75 v. täyttäneet asiakkaat, lukumäärä ja % 75 vuotta täyttäneistä

Säännöllinen Ikääntyneiden Siitä tehostettu Vanhainkodit Terveyskeskusten kotihoito palveluasuminen palveluasuminen pitkäaikaishoito

N % N % N % N % N % Iisalmi 285 14,4 165 8,3 77 3,9 73 3,7 27 1,4Juankoski 55 9,8 44 7,9 5 0,9 14 2,5 12 2,1Kaavi 107 26,0 46 11,2 21 5,1 - - 9 2,2Karttula 95 33,5 - - 9 3,2 - - 11 3,9Keitele 23 7,1 5 1,6 1 0,3 16 5,0 11 3,4Kiuruvesi 152 13,2 64 5,6 33 2,9 57 4,9 8 0,7Kuopio 512 8,2 140 2,2 137 2,2 163 2,6 164 2,6Lapinlahti 65 8,7 61 8,2 23 3,1 - - 38 5,1Leppävirta 84 8,0 60 5,7 49 4,7 1 0,1 45 4,3Maaninka 44 11,4 11 2,8 11 2,8 26 6,7 1 0,3Nilsiä 87 12,5 43 6,2 22 3,2 - - 50 7,2Pielavesi 58 8,0 25 3,4 23 3,2 25 3,4 32 4,4Rautalampi 106 22,1 39 8,1 36 7,5 - - 3 0,6Rautavaara 25 10,0 27 10,8 - - - - 10 4,0Siilinjärvi 99 11,3 43 4,9 3 0,3 59 6,8 18 2,1Sonkajärvi 75 13,7 18 3,3 2 0,4 15 2,7 45 8,2Suonenjoki 163 17,7 105 11,4 2 0,2 41 4,4 27 2,9Tervo 70 29,5 8 3,4 7 3,0 10 4,2 2 0,8Tuusniemi 38 10,8 16 4,6 15 4,3 9 2,6 10 2,8Varkaus 221 10,4 62 2,9 50 2,3 98 4,6 37 1,7Varpaisjärvi 54 13,8 21 5,4 - - - - 30 7,7Vesanto 78 21,3 41 11,2 36 9,8 - - 11 3,0Vieremä 70 16,9 47 11,3 26 6,3 29 7,0 1 0,2Pohjois-Savo 2 566 11,9 1 091 5,1 588 2,7 636 3,0 602 2,8

Lähde: Stakes

Pitkäaikaisasiakkaiksi on laskettu asiakkaat, joille on tehty pitkäaikaishoidon päätös tai jotka ovat olleet hoidossa yli 90 vuorokautta

Tehostettu palveluasuminen: on laskettu ne ikääntyneille tarkoitetut palveluasumisyksiköt, joissa henkilökunta on paikalla ympärivuorokauden. Ne erotttaa vanhainkodeista se, että Kela on määritellyt ne avohoitoa antaviksi.Vanhainkoti: Ikääntyneiden laitoshoito sosiaalitoimessa (Kela on määritellyt yksikön laitokseksi.)

31.12.30.11.2005 31.12. 31.12. 31.12.

Pohjois-Savon ikääntyneiden (75v.täyttäneiden) palvelujen peittävyys ja palvelurakenne 2005 kunnittain

( % 75 vuotta täyttäneistä)

0,0

5,0

10,0

15,0

20,0

25,0

30,0

35,0

40,0

45,0

Kuo

pio

Kei

tele

Lepp

ävirt

a

Piel

aves

i

Vark

aus

Tuus

niem

i

Maa

nink

a

Lapi

nlah

ti

Juan

kosk

i

POH

JOIS

-SA

VO

Kiu

ruve

si

Rau

tava

ara

Siili

njär

vi

Nils

iä

Varp

aisj

ärvi

Iisal

mi

Sonk

ajär

vi

Rau

tala

mpi

Vier

emä

Vesa

nto

Suon

enjo

ki

Kar

ttula

Terv

o

Kaa

vi

Terveyskeskusten pitkäaikaishoitoVanhainkoditIkääntyneiden palveluasuminen Säännöllinen kotihoito

%

Kuvio 2 ja taulukko 3

14

Kuntakohtaisesti tarkastellen vanhimpien ikäluokkien kotona asuvien osuuksissa on merkittäviä eroja. Lisäksi erityisesti yksin asuvat vanhukset ovat riskiryhmä kotona asumisen jatkon ja toimintakyvyn ylläpidon suhteen. Kuntakohtaiset erot kotona asuvi-en osuuksissa ovat suuria vaihdellen 28 %:sta 50 %:een. Koko maakunnassa tällaisia henkilöitä oli n. 45 % 75 vuotta täyttäneistä v. 2005. Kartta 2

15

Taulukko 4 Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 65 vuotta täyttäneet, lukumäärä ja % vastaavanikäisestä väestöstä

2001 2005 Muutos v 2000-2005 Lkm Osuus

(%) Lkm Osuus

(%) lkm %

Pohjois-Savo 3 144 7.3 3 074 6.8 -70 -2.2 Kainuu 984 6.8 1 066 6.9 +82 +8.3 Keski-Suomi 2 837 6.8 3 495 7.8 +658 +23 Pohjois-Karjala 2 410 8.1 2 526 8.1 +116 +4.8 Pohjois-Pohjanmaa 3 998 8.4 4 903 9.5 +905 +23 Etelä-Karjala 1 509 6.6 1 576 6.5 +67 +4.4 Koko maa 52 353 6.6 54 316 6.5 +1 963 +3.7

Tässä taulukossa (taulukko 4) referenssiajankohdaksi on valittu vuosi 2001, koska ao. tietoja vuodelta 2000 ei ole käytettävissä. Pohjois-Savo on vertailluista maakunnista ainoa, jossa 65 vuotta täyttäneiden säännöllisen kotihoidon peittävyys on alentunut sekä suhteellisesti että absoluuttisesti (luvut eivät sisällä yksityisiä asiakkaiden itse kustantamia palveluja). Erikoissairaanhoidon hoitopäivät ikääntyneillä Ikääntyneiden terveydenhuoltopalveluille Pohjois-Savossa on leimallista runsas eri-koissairaanhoidon vuodeosastopäivien käyttö (v. 2005 4 940 päivää/1000 75 vuotta täyttänyttä). Luku oli n. 46 % suurempi kuin koko maan taso ja kaksinkertainen Pohjois-Karjalaan verrattuna. Pohjois-Savossakin ao. luku on laskenut noin viidenneksen, eli 20 % 10 vuoden takaiselta tasolta, kun vertailusairaanhoitopiireistä Pohjois-Karjalassa hoitopäivien alenema oli n. 10 %, Etelä-Karjalassa n. 40 % ja Pohjois-Pohjanmaalla jopa 55 %. Toteutumaa omassa maakunnassamme saattaa osittain selittää erikoissai-raanhoidon vuodeosastopalveluiden hyvät määrälliset resurssit, jotka muodostuvat sairaanhoitopiirin laitoksien lisäksi Iisalmen ja Varkauden sairaaloiden sekä Kuopion kaupungin erikoissairaanhoidon osastoista. Perusterveydenhuollon hoitopäivät ikääntyneillä Taulukko 5 Perusterveydenhuollon hoitopäivät 75 vuotta täyttäneillä vuodessa/ 1000 vastaavanikäistä

Muutos v 2000-2005 Lkm 2000

Lkm 2005 Lkm %

Pohjois-Savo 18 742 15 344 3398 -18Kainuu 18 054 15 076 2978 -16Keski-Suomi 17 326 15 986 1340 -7.7Pohjois-Karjala 22 379 20 823 1556 -7.0Pohjois-Pohjanmaa 15 769 12 597 3172 -20Etelä-Karjala 22 563 17 322 5241 -23Koko maa 16 903 14 362 2541 -15

Kun em. muutetaan absoluuttisiksi luvuiksi, merkitsee se Pohjois-Savossa toteutunei-den hoitopäivien vähenemistä n. 335 000:sta v. 2000 n. 325 000:een v. 2005, eli n. 3 % vähennystä. Käytännössä toteutuneiden vanhusten hoitopäivien lukumäärä Pohjois-Savon terveyskeskussairaaloissa pysyi siis miltei samana kuvaten myös perustervey-denhuollon stabiilina pysynyttä laitosrakennetta. Muista maakunnista Kainuussa (+4.7 %), Keski-Suomessa (+7.5 %) ja Pohjois-Karjalassa (+8.8 %) perusterveydenhuollon hoitopäivien absoluuttinen lukumäärä vanhuksilla jopa lisääntyi ko. tarkasteluvälillä vaikkakin taulukossa tarkasteltu suhdeluku pieneni.

16

Taulukko 6 Vanhusten ympärivuorokautinen hoiva Hoitopäivät ympärivuorokautisen hoidon sisältävässä sosiaalitoimen yksikössä 75 vuotta täyttäneillä/ 1000 vastaavanikäistä

Muutos v 2000-2005 Lkm 2000

Lkm 2005 Lkm %

Pohjois-Savo 16 933 21 955 +5 022 +30 Kainuu 18 283 29 281 +10 998 +60 Keski-Suomi 24 630 27 429 +2 799 +11 Pohjois-Karjala 21 499 19 298 -2 201 -10 Pohjois-Pohjanmaa 24 899 30 793 +5 894 +24 Etelä-Karjala 21 751 23 947 +2 196 +10 Koko maa 26 210 28 771 +2 561 +9.8

Kun em. muutetaan absoluuttisiksi luvuiksi, merkitsee se Pohjois-Savossa toteutunei-den hoitopäivien kasvua n. 302 000:sta v. 2000 n. 465 000:een v. 2005, eli n. 54 % lisäystä. Tämä laskennallisesti muutettuna ympärivuotisessa kokoaikaisessa käytössä olleiksi hoivapaikoiksi merkitsee viidessä vuodessa n. 450 paikan lisäystä n. 830:sta v. 2000 n. 1 280:een v. 2005. Kyse on erittäin merkittävästä lisäresursoinnista ja raken-nemuutoksesta maakunnan vanhuspalveluissa. Osa numeerisesta muutoksesta on saattanut syntyä vain laskennallisena siirtymänä laitospalveluista kun esim. vanhainko-teja on muutettu palveluasumisyksiköiksi. Tämä ei liene kuitenkaan merkittävää valitul-la tarkasteluvälillä, koska laitospaikoilla olleiden vanhusten lukumäärä pysyi v. 2000-2005 käytännössä samana, kuten seuraavasta ilmenee. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa (terveyskeskukset, vanhainkodit ja kehitysvammalaitok-set) 75 vuotta täyttäneistä oli Pohjois-Savossa v. 2005 5,7 %. Kun vuosituhannen vaih-teessa vastaava osuus oli 6,8 %, on ikäryhmän koko huomioiden laitoshoidossa olevi-en osuus siis hieman vähentynyt. Laitospaikoilla olleiden vanhusten kokonaismäärä ei kuitenkaan ole laskenut eikä laitospaikkarakenne näin ollen ole käytännössä ainakaan perusterveydenhuollon puolella juuri muuttunut. Vertailumaakunnissa, kuten myös koko maan tasolla, pitkäaikaislaitoshoidossa olleiden vanhusten lukumäärä sen sijaan vähe-ni lukuun ottamatta Pohjois-Karjalaa (taulukko 7). Taulukko 7 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa 75 vuotta täyttäneitä ja osuus ao. ikäryhmästä

2000 2005 Muutos v 2000-2005 Lkm Osuus

(%) lkm Osuus

(%) lkm %

Pohjois-Savo 1 240 6.8 1 233 5.7 -7 -0.6 Kainuu 261 4.6 167 2.4 -94 -36 Keski-Suomi 1 452 8.1 1 321 6.3 -131 -9 Pohjois-Karjala 948 7.6 974 6.6 +26 +2.7 Pohjois-Pohjanmaa 1420 7.0 1 326 5.7 -94 -6.6 Etelä-Karjala 848 8.7 741 6.5 -107 -13 Koko maa 27 554 8.1 25 795 6.6 -1 759 -6.4

Edellä esitetyn tilastoaineiston valossa näyttää siltä, että Pohjois-Savossa van-husten määrän lisääntyessä palveluketjun kokonaistarkastelun sijaan on tyydyt-ty lisäämään voimakkaasti ympärivuorokautisen hoivan resursseja (eli käytän-nössä lisätty tehostetun palveluasumisen yksiköitä/ostopalveluja). Samaan ai-kaan kotihoidon resurssit ovat suuntautuneet kevyempään hoivaan, joka näkyy tilapäisiin ja vaihtuviin tarpeisiin annettujen kotipalveluiden asiakkaiden myön-teisenä kehityksenä. Samalla kunnallista palvelua on lisätty alueella, joka olisi

17

luonnollisinta hoivayrittäjyyden kehittymiselle. Laitosmaisen hoivan rakenteita ei ole aktiivisesti muutettu ja Suomessa onkin OECD-maista eniten pitkäaikaishoi-dossa vanhuksia sairaalan vuodeosastoilla, jota pidetään epäinhimillisenä tapa-na hoitaa vanhuksia. Kuvio 3 Pitkäaikaishoidon sairaansijoja 1000 yli 65–vuotiasta kohti v. 2004 (OECD Health Data)

0 10 20 30 40 50 60 70 80

Australia

Austria

Belgium

Canada

Czech Republic

Denmark

FINLAND

France

Germany

Greece

Hungary

Iceland

Italy

Japan

Korea

Luxemburg

Netherlands

Norway

Slovak Republic

Spain

Sweden

Switzerland

United Kingdom

United States

Long-term care beds-/1000 pop. 65 + (hospitals)

Long-term care beds-/1000 pop. 65 + (nursing homes)

Long-term care beds -/1000 pop.

Lähde: Visio tulevaisuuden palvelujärjestelmästä – Case Kymenlaakso, HEMA Instituutti/Teknillinen korkeakoulu Suomi on OECD-maiden laitosvaltaisimpia maita, mutta se on ylivoimainen vanhanai-kaisen vuodeosaston käyttäjä (Kuvio 3). Ikäryhmittäiset kunnallisten palvelujen kustannukset Nykyisellä väestö- ja palvelurakenteella sosiaali- ja terveydenhuollon ikäryhmäkohtai-set kustannukset painottuvat nuorimpiin ja kaikkien ikääntyneimpiin väestöryhmiin (Ku-vio 4). Tulevien vuosien väestörakennemuutosten ja rahoitusresurssien kannalta on tärkeää saada hillittyä erityisesti vanhustenhuollon yksikkökustannusten kehitystä.

18

Kuvio 4 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset maakunnan tasolla Pohjois-Savon kunnat käyttivät sosiaali- ja terveydenhuoltoon taloudellisia voimavaroja koko maakunnan tasolla v. 2000 1 812 €/asukas ja v. 2005 2 493 €/asukas (netto, Sot-kanet). Keskimääräinen kasvu ko. aikana oli n. 6.5 %/vuosi. Kuntien käyttötalouden bruttokustannuksista sosiaali- j a terveyspalveluihin käytettiin n. 60 %. Toimialan menot ovat kasvaneet kunnissa 2000- luvulla nopeammin kuin kuntien käyttötalousmenot keskimäärin. Kunnat saivat valtionosuutta sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin 1004 €/asukas (sis. verotulotasauksen). Valtionosuus kattaa sote toimialan kaikista käyttöta-lousmenoista n. 35 %. Valtionosuudet eivät ole kasvaneet samassa suhteessa kuntien sote toimialan menojen kanssa mutta ne tasoittavat merkittävästi kuntien välisiä eroja palvelutuotannon kustannuksista. Valittaessa vertailuun tarvekertoimiltaan ja ikärakenteeltaan suunnilleen samantyyppi-siä sairaanhoitopiirejä (taulukko) eroaa Pohjois-Savo muista siinä suhteessa, että vuo-sikymmenen alkuvuosina kasvoivat kulut täällä muita selvemmin ja terveyspalveluissa erityisesti erikoissairaanhoidossa. Eroteltuina ko. kokonaiskustannuksista tarkasteluvä-lillä v. 2000 - 2004 kasvoivat perusterveydenhuollon kustannukset 3.2 %/vuosi, erikois-sairaanhoidon kustannukset 4.9%/vuosi ja vanhusten hoivan kustannukset 2.7 %/vuosi (Stakes). Toisaalta nämä luvut viittaavat siihen, että terveydenhuollon ja vanhuspalve-luiden ulkopuolisten sosiaalipalveluiden, kuten vammaispalveluiden ja lastensuojelun kustannukset ovat olleet erityisen selvässä kasvussa. Vaikka asukasta kohti laskettujen vuosikustannusten euromääräiset ja prosentuaalisetkin erot voivat näyttää pieniltä syn-tyy niistä väestötasolla merkittäviä summia: Jos Pohjois-Savossa olisi hoidettu tervey-denhuolto ja vanhusten hoiva Pohjois-Karjalan menotasolla olisi v. 2005 selvitty 9.7 M€ halvemmalla, koko sosiaali- ja terveydenhuollon menot huomioiden ero olisi ollut 21 M€/vuosi. Vastaavat luvut Etelä-Karjalan tasolla olisivat merkinneet 26 M€ ja 37 M€ säästöjä.

19

Taulukko 8

Ikävakioitu sairastavuus * 2005

Kansantautien summaindeksi (KELA) 2006

65 vuotta täyttä-neiden osuus väestöstä (%)

Työkyvyttömyys-eläkettä saavia 25-64 -vuotiaita vas-taavan ikäisestä väestöstä/1 000 2004

Terveydenhuollon ja vanhusten hoi-van tarvekerroin** 2005 (koko maa = 1.00)

Pohjois-Savo 121 128,7 18 125 1.12Kainuu 119 129,4 19 123 1.14Keski-Suomi 106 112,8 17 98 1.04Pohjois-Karjala 116 122,5 18 116 1.14 Pohjois-Pohjanmaa 114 139,2 14 101 1.05Etelä-Karjala 103 99,3 19 98 1.09 *sairastavuus: kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä ja erityiskorvat-taviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus väestöstä; vakiointi koko maan väestön ikäjakaumaan. **STAKES Menojen ja tarvekertoimien arvioinnissa on käytetty kuntakohtaisia aineistoja: netto-menot (1000 €/asukas), väkiluku, ikä- ja sukupuolirakenne, tulot (€/asukas), ahtaasti asuvien ja yksinasuvien lukumäärät, työkyvyttömyystiedot, kotihoitoa saaneet vanhuskotitaloudet, omais-hoidontukea saaneet 65 vuotta täyttäneet, palveluasumisen asumisvuorokaudet (ympärivuoro-kautinen), hoidon tarve ja asiakasmäärät (muu palveluasuminen) sekä kuolleisuustiedot vuosina 2001–2005 ja muuttoliiketiedot 2002–2005. Tietolähteitä ovat Tilastokeskuksen Altika-tietokanta, Stakesin Sotka-tietokanta ja Hoitoilmoitusrekisteri sekä Kelan ja Eläketurvakeskuk-sen rekisterit. Tarvevakioinnissa käytetyt menetelmät on kuvattu julkaisuissa: Hujanen T, Pekurinen M, Häkki-nen U. Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon alueellinen tarve ja menot 1993–2004. Stakes, Työpapereita 11/2006. Helsinki 2006. Tarvekertoimien ikä- ja sukupuolivakioinnissa on käytetty vuoden 2002 ikä- ja sukupuoliryhmittäisiä menojakaumia, jotka on esitetty julkaisussa: Hujanen T, Mikkola H, Pekurinen M, Häkkinen M. & Teitto E. Terveydenhuollon menot ikä- ja sukupuoli-ryhmittäin v. 2002. Stakes Aiheita 24/2004. Helsinki 2004. Taulukko 9 Sosiaali- ja terveydenhuolto kokonaisuutena Nettomenot

2000 €/asukas

Nettomenot 2005

€/asukas

Ero v. 2005-2000;

€/asukas

Ero vs. Pohjois-Savo

2000; €/asukas

Ero vs. Pohjois-Savo

2005; €/asukas

Pohjois-Savo 1 812 2 493 681 - -Kainuu 1 753 2 396 643 -59 -97Keski-Suomi 1 787 2 371 584 -25 -122Pohjois-Karjala 1 778 2 409 631 -34 -84Pohjois-Pohjanmaa 1 752 2 367 615 -60 -126Etelä-Karjala 1 703 2 343 640 -109 -150

Tehokkuutta voi olla mahdollisesti paikannettavissa ja laskennallisestikin osoitettavissa yksittäisissä hoitoprosesseissa ja kapea-alaisissa palvelukokonaisuuksissa kunta- ja/tai organisaatiokohtaisesti. Sen sijaan koko maakunnan tasolla ei näillä mittareilla koko-naisuutena ylletä em. vertailumaakuntien tasolle asukaskohtaisten kokonaiskustannus-ten edullisuudessa. Pohjois-Savon sosiaali- ja terveydenhuoltokustannukset ovat em. vertailumaa-kuntia korkeammat ja ne ovat kohonneet nopeammin kuin vertailumaakunnissa. Tarkasteltaessa pelkästään terveydenhuoltoa ja vanhusten hoivaa kustannukset ovat kohonneet selvimmin erikoissairaanhoidossa. Stakes; Timo Hujanen, Markku Pekurinen ja Unto Häkkinen: Terveydenhuollon ja van-husten hoivan menot ja tarvekertoimet sairaanhoitopiireittäin ja kunnittain v. 2005.

20

Vanhusten hoito erikoissairaanhoidon ns. sakkopaikoilla ja jonotuspäivät Osalla kunnista näitä ns. sakkopaikkoja/jonotuspäiviä ei juuri kerry ja osalla varsin säännöllisesti. Näille odottaville potilaille on jouduttu tekemään jopa pitkäaikaishoidon (odottaminen jatkohoitopaikalle kestää kuukausia) päätöksiä erikoissairaanhoidon sai-raalapaikalle. Esim. Varkauden sairaalassa potilas kirjataan jatkohoitopaikkaa odottavaksi sen jäl-keen, kun hoitopaikkaa ei ole etsinnästä huolimatta löytynyt. Joskus selvittelyihin voi mennä jopa viikko. Kun potilas tulee esim. päivystyksestä ja muuta hoitopaikkaa ei ole vapaana kuin Varkauden sairaalan osasto, eikä potilas tarvitse välttämättä erikoissai-raanhoitoa, niin tällainen kirjataan suoraan jatkohoitopaikkaa odottavaksi. Taulukko 10 KYSin jäsenkunnat: jatkohoitopaikkaa odottavat potilaat Tammi - joulukuu 2005 ja 2006

2005 2006 (%) 06/05

Pot. lkm Laskutus Pot. lkm Laskutus Muutos Kuopio 485 1 176 731 659 2 278 010 93,6 Maaninka 7 4 277 Nilsiä 4 6 656 Siilinjärvi 4 2 109 9 11 061 424,5 Sonkajärvi 1 15 525 Suonenjoki 1 1 296 Varkaus 1 2 400 8 15 563 29,9 Varpaisjärvi 2 948

JATKOHOITOPAIKKAA ODOTTAVAT YHTEENSÄ 493 1 192 556 691 2 333 334 95,7 Taulukko 11 Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä/jatkohoitopaikkaa odottavat 2006

2006 Pot. lkm Laskutus Iisalmi 76 614 808 Vieremä 18 83 624

JATKOHOITOPAIKKAA ODOTTAVAT YHTEENSÄ 94 698 432

Iisalmen sairaalassa syntyy vuosittain yhä enemmän jatkohoitoa odottavien hoitopäiviä Iisalmen ja Vieremän osalta. Vuonna 2006 yhteensä 3136 hoitopäivää, joiden kustan-nus on lähes 700 000 €. Varkauden sairaalan jatkohoitopaikkaa jonottavat Varkauden sairaalassa jatkohoitopaikkaa odottavien potilaiden hoitopäivien lukumäärä oli v. 2005 3155 päivää ja kasvoi v. 2006 4127 hoitopäivään. Toisin sanoen jatkuvasti n. 11 potilasta oli tällä tavoin arvioituna ns. väärällä ja liian raskaalla hoitopaikalla. Var-kauden sairaalassa jatkohoitopaikkaa jonottavat v. 2006 olivat kaikki varkautelaisia. Huomioiden koko maakunnan tilanne olivat jatkohoitopaikkaa odottavien hoitopäivä-kustannukset v. 2006 arviolta (Iisalmen sairaala n. 700 t€, Varkauden sairaala 700 t€ ja KYS 2,3 milj.€) n. 3,7 M€, jonka kunnat ovat maksaneet. Saman potilasmäärän hoita-minen kokonaisuudessaan esim. tehostetussa palveluasumisessa (ympärivuorokauti-nen hoiva) olisi maksanut n. puolet edellä mainitusta summasta.

21

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset kunnittain 2005 Kuvio 5 ja taulukko 12

Sosiaali- terveystoimen nettokustannuksia v. 2005 (€/asukas)

Erikois- sairaan-

hoito

Perus- terveyden- huolto

Vanhusten laitoshoito Kotipalvelu

Muut vanhusten ja vammaisten

palvelutLasten

päivähoitoIisalmi 785 465 101 99 297 341Juankoski 807 619 115 95 315 209Kaavi 939 717 0 69 479 201Karttula 836 650 0 302 166 304Keitele 753 818 140 180 163 237Kiuruvesi 744 579 214 113 348 277Kuopio 948 379 88 99 152 353Lapinlahti 759 763 0 100 302 238Leppävirta 800 700 0 100 251 258Maaninka 854 460 268 242 205 251Nilsiä 859 789 0 173 240 196Pielavesi 753 854 156 98 363 185Rautalampi 896 690 169 122 403 200Rautavaara 1 037 933 0 138 440 118Siilinjärvi 692 403 101 56 72 389Sonkajärvi 759 802 132 149 135 187Suonenjoki 860 730 183 125 298 249Tervo 912 709 233 99 262 211Tuusniemi 906 782 185 127 153 165Varkaus 994 461 150 91 225 279Varpaisjärvi 848 1 024 0 122 154 154Vesanto 991 882 0 241 356 181Vieremä 812 548 217 47 277 226

Pohjois-Savo 872 523 102 106 214 300

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannuksia v. 2005 (€/asukas)

0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000

Rautavaara

Vesanto

Rautalampi

Suonenjoki

Tervo

Pielavesi

Kaavi

Tuusniemi

Varpaisjärvi

Keitele

Maaninka

Kiuruvesi

Karttula

Nilsiä

Varkaus

Sonkajärvi

Lapinlahti

Juankoski

Vieremä

Leppävirta

Iisalmi

Kuopio

Siilinjärvi

Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Vanhusten laitoshoitoKotipalvelu Muut vanhusten ja vammaisten palvelut Lasten päivähoito

Lähde: Tilastokeskus, Suomen Kuntaliitto

Kuntakohtaiset erot ovat kokonaiskuluissa merkittäviä ja pääosin korreloivat ikäraken-ne-eroihin ja sairastavuuskertoimiin. Koko maakunnassa kuntien sosiaali- ja terveys-toimen bruttokustannukset v. 2005 olivat 718 M€ (n. 60 % kuntien käyttötalousmenois-ta) ja henkilöstöä oli 12 451.

22

2.2 Kustannukset ja tarveindikaattorit mahdollisten lähivuosina syntyvien yhteistoiminta-alueiden mukaan

Tätä kirjoitettaessa, toukokuussa v. 2007 on Pohjois-Savon kunnissa selvitettävänä PARAS-lain tarkoittamiksi yhteistoiminta-alueiksi tiettävästi ainakin seuraavat toisistaan aivan erilliset 5 ratkaisua (Kartta 3): - Ylä-Savo (Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä - mahdollisesti muitakin) - ns. Viitoskunnat (Siilinjärvi, Maaninka, Nilsiä, Lapinlahti ja Varpaisjärvi) - ns. Piirikunnat (Koillis- ja Sisä-Savon kuntia, Rautavaara, Pielavesi, Keitele, mahd.

muitakin) - Leppävirta - Varkaus - Kuopio (omana alueenaan) Seuraavassa näiden yhteistoiminta-alueiden vertailu on tehty em. kuntakokoonpano-oletuksin. Tietolähteenä on käytetty STAKESin Sotkanet-tietokantaa sairastavuusker-toimien osalta ja niin ikään STAKESin tuottamaa kuntakohtaista analyysiä terveyden-huollon ja vanhusten hoivan kustannuksista, tarveindikaattoreista ja tarvevakioiduista menoista v. 2005. Taulukko 13 Alue Asukas-

luku Sairasta-vuusker-roin (ikä-vakioitu)

TH+Vanhusten

hoivaNetto-

menot €/as

TH+Vanhusten

hoiva Nettomenot

Indeksi(kokomaa

=100)

Tarve-kerroin Indeksi

(kokomaa =100)

Tarvevakioi-dut menot

Indeksi(koko maa

=100)

Ylä-Savo 40 955 120 1 548 105 1,23 85Viitoset 41 628 120 1 501 102 1,06 96Piirikunnat 41 395 134 1 861 126 1,38 91Leppävirta -Varkaus

34 571 122 1 665 113 1,15 97

Kuopio 90 939 113 1 481 101 0,98 101 Ao. yhdistetyistä nykytilaa kuvaavista luvuista ilmenee mm. se, että selvästi alhaisem-masta tarvekertoimesta huolimatta Leppävirta - Varkaus alueella käytetään taloudellisia resursseja asukasta kohti laskettuna n. 7.6 % enemmän kuin Ylä-Savossa. Vuositasol-la väestömäärä huomioiden näiden palvelujen hoitaminen Ylä-Savon menotasolla mer-kitsisi Leppävirta - Varkaus alueella n. 4 M€ säästöä. Ks. Liite 4 (Terveydenhuollon ja vanhusten hoivan menot ja tarvekertoimet)

23

Kartta 3

24

Väestön ikärakenne v. 2005 sekä Tilastokeskuksen trendiennuste v. 2010-2025

0-67-16

17-19

20-64

65-7475-84

85-0

20000

40000

60000

80000

100000

120000

140000

160000

2005 2010 2015 2020 2025

henkeä

3. Tilastoanalyysi Ikärakenne v. 2015, v. 2025 (alle kouluikäiset 0-6-v; perusopetusikäiset 7-16-; lukio- ja ammattikouluikäiset 17 - 19 -vuotiaat; työikäiset 20-64-; iäkkäät 65-74 ; 75-84 ; 85- van-hemmat). Kuvio 6 ja taulukko 14

65 v. täyttänyt väestö Pohjois-Savossa v. 2006 sekä Tilastokeskuksen ennuste v. 2010, 2015, 2020 ja 2025

Muutos 2006-2015Ikäryhmä v. 2006 2010 2015 2020 2025 henk. %

alle 65 v. 203 125 197 514 185 736 175 270 166 411 -17 389 -8,6

65-74 v. 24 287 25 091 31 516 36 145 35 031 7 229 29,8yli 75 v. 22 086 22 879 24 158 26 178 32 369 2 072 9,4yli 80 v. 11 855 13 305 14 140 14 944 16 567 2 285 19,3yli 85 v. 4 767 5 545 6 707 6 993 7 491 1 940 40,7

VÄESTÖ YHTEENSÄ 249 498 245 484 241 410 237 593 233 811 -8 088 -3,2

75 vuotta täyttäneitä v. 2005 oli 21 559 ja heitä ennustetaan v. 2015 olevan 24 158 (+2 599 vs. 2005) ja v. 2025 32 369 henkilöä (+10 810 vs. 2005). Nykyisten valtakun-nallisten suositusten mukaan n. 90 %:n 75 vuotta täyttäneistä tulisi kyetä asumaan kotonaan. Näin ollen n. 10 % heistä asuisi ympärivuorokautisen hoivan piirissä joko laitoksissa (5%) tai ns. tehostetun palveluasumisen yksiköissä (5%). Vuoden 2005 ti-lastojen mukaan Pohjois-Savon yli 75-vuotiaista likimain suosituksen mukainen määrä, eli n. 8,5 % (1 826 henkilöä) oli tällaisen ympärivuorokautisen hoivan piirissä. He olivat melko tasan jakautuneina terveyskeskusten pitkäaikaisosastoille, vanhainkoteihin ja tehostettuun palveluasumiseen. Vastaavasti n. 12 % (2 566 henkilöä), eli huomattavas-ti alle suositusten, ao. ikäluokasta oli säännöllisen kotihoidon piirissä. Jos nykyinen

25

palvelutarve ja -rakenne säilyvät samana, tarvitaan maakuntaan vuoden 2005 tilantee-seen verrattuna v. 2015 mennessä 220 ja v. 2025 mennessä 918 ympärivuorokautisen hoivan lisäpaikkaa ao. ikäryhmää varten.

Toisaalta tutkimusten mukaan viimeisten vuosikymmenien aikana 65 vuotta täyttänei-den terveydentila ja toimintakyky on kohentunut jokaisessa uudessa ikäkohortissa. Toimintakyvyn kohenemisesta on näyttöä eläkeikäisessä väestössä aina 80 ikävuoteen asti. Sen sijaan tutkimusten perusteella ei ole vakuuttavaa näyttöä siitä, että toiminta-kyvyn ja palveluiden tarve vähenee 80-vuotiailla ja sitä vanhemmalla väestöllä. Tämän perusteella voidaan ennakoida, että vuoteen 2025 mentäessä alle 80-vuotiaiden tarve niin kotiin tuotaviin kuin ympärivuorokautisiin palveluihin suhteellisesti vähenee nykyi-sestä. Laitoshoidon tai korvaavan hoidon tarpeen arvioinnin pohjana onkin järkevää käyttää 80 vuotta täyttänyttä väestöä. Se on väestöryhmä, jonka määrä kasvaa eniten. Tutkimusten perusteella tällä hetkellä noin 10 - 20 % yli 80-vuotiaista asuu laitoksissa tai niitä korvaavissa hoitokodeissa, 90 vuotta täyttäneistä alle kolmannes, satavuotiais-takin alle puolet. Olettaen, että ympärivuorokautisen hoivaa tarvitsevien osuus 80 vuotta täyttäneistä säilyy ennallaan eli 15 prosenttina ao. ikäluokasta, v. 2015 hoivapaikkoja tarvitaan maakunnan alueella 2 121 kappaletta ja v. 2025 2 485 kpl. Tässä ennusteessa on huomioitu myös alle 80-vuotiaiden laitoshoidon tarve, mutta huomattavasti nykyistä käyttöä vähäisempänä.

Taulukko 15 Lukumäärä

2005 Hoivapaikka-

suositus 2005 Lukumäärä

2015 Hoivapaikka-

suositus 2015 Lukumäärä

2025 Hoivapaikka-

suositus 2025 Nykyrakenne 1 826 2 050 2 744 75 vuotta

täyttäneet Suositus 22 086 2 209 24 158 2 416 32 369 3 267 80 vuotta täyttäneet 11 299 1 694 14 140 2 121 16 567 2 485

Tulevien vuosien ympärivuorokautisen hoivapaikkatarpeen lisäyksen ennakointi antaa hyvin erilaisen arvion sen mukaan käytetäänkö mallia, jossa nykysuositus siirretään tulevaan aikaan huomioiden vain ao. ikäluokan lukumääräinen muutos (tätä kuvataan rivillä ’75 vuotta täyttäneet’) vai mallia, jossa ns. kohorttiefektin oletetaan vähentävän alle 80-vuotiaiden hoivapaikkatarvetta (tätä kuvataan rivillä ’80 vuotta täyttäneet’). Vuonna 2015 näiden kahden ennustemallin ero on 295 paikkaa ja v. 2025 jopa 782 paikkaa. Vuonna 2005 yli 75-vuotiaiden käytössä olleiden hoivapaikkojen lukumäärä (1 826) oli lähempänä jälkimmäistä eli 80 vuotta täyttäneiden lukumäärällä estimoitua lukua. Tällä tavoin ennustettuna tarvitaan nykytilanteeseen verrattuna vuoteen 2015 menneessä 290 ja vuoteen 2025 mennessä 660 ympärivuorokautisen hoivan paikkaa. Lisäystarve tällä tavoin arvioituna on noin 70 paikkaa suurempi vuoteen 2015 mennes-sä, kuin nykyinen palvelurakenne ja 75 vuotta täyttäneen vanhusväestön määrän kas-vu ennakoisi. Toisaalta vastaava luku vuoteen 2025 mennessä on noin 260 pienempi. Työryhmän näkemyksen mukaan hoivapaikkasuosituksissa tulee huomioida uu-sien vanhusikäluokkien toimintakyvyn kohentuminen ja valita maltillinen hoiva-paikkojen kokonaismäärätavoite. Tämä edellyttää samalla määrätietoisesti suun-niteltua ja toteutettavaa terveyskeskusten laitosmaisen pitkäaikaishoidon pur-kamista ja korvaamista ympärivuorokautisen hoivan asumisyksiköillä.

26

Pohjois-Savon kuntien sairastavuusindeksit v. 2005 (vakioimaton ja ikävakioitu) koko maa=100

0 50 100 150 200 250

Siilinjärvi

Kuopio

Iisalmi

Karttula

POHJOIS-SAVO

Varkaus

Vieremä

Leppävirta

Lapinlahti

Maaninka

Suonenjoki

Sonkajärvi

Keitele

Kiuruvesi

Varpaisjärvi

Juankoski

Nisiä

Pielavesi

Tervo

Rautalampi

Tuusniemi

Vesanto

Kaavi

Rautavaara

ikävakioitu

vakioimaton

indeksi koko maa=100

Kuvio 7 Sairastavuusindeksi v. 2005 vakioimattomana ja ikävakioituna kunnittain

Sairaanhoitopiiritasolla v. 2000-2006 sairastavuusindeksissä ei ole selviä muutoksia suhteessa koko maan tilanteeseen:

Taulukko 16

KELAn sairastavuusindeksi (vakioitu) ja sen osatekijöiden kehitys Pohjois-Savossa (koko maa=100)

Aika 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

Indeksi Sairastavuusindeksi 120,3 120,1 120,8 121,4 120,9 120,8 120,8 -kuolleisuusindeksi 105,7 104,0 105,3 105,9 105,1 105,0 104,7 -työkyvyttömyysindeksi 136,2 137,3 137,7 138,8 138,3 137,9 138,1 -erityiskorvausoikeusindeksi 119,0 118,9 119,5 119,5 119,2 119,4 119,5

Huoltosuhde (huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti) v. 2004 oli Pohjois-Savossa 1,57 (vaihdellen Rautavaaran 2,41:sta Siilinjär-ven 1,32:een). Koko maan huoltosuhde oli kyseisenä v. 1,31. Verrattuna 90-luvun taloudellista lamaa edeltäneeseen aikaan ero koko maan tasoon on pysynyt samana. Maakunnan sisällä pienimmän huoltosuhteen kunnat ovat edelleen samalla tasolla mutta heikon huoltosuhteen kunnat ovat taantuneet edelleen. Pohjois-Savon maakuntaohjelman mukainen huoltosuhdeta-voite on 1,51 2010. Sosiaali- ja terveyshenkilöstön eläköityminen maakunnassa (kokonaispoistuma v. 2008 - 2015 % sekä KuEL ja VaEL vakuutetut v. 2005).

27

Taulukko 17 Kunta-alan eläkepoistuma Pohjois-Savossa sosiaali- ja terveystoimen ammateissa v. 2008-2025Lähde: Kuntien eläkevakuutus/Tuomo Halmeenmäki

Eläkepoistuma, henk. ja %Vakuutetut 2008-2015 2008-2025

Ammattiluokka (AML01) 31.12.2005 henk. % henk %

Johto ja hallintohenkilöstö (sosiaali- ja terveydenhuoltoalan johtajat) 184 54 29,4 132 71,6Hoitohenkilöstö (ylempi koulutustaso, mm. osastonhoitajat, sairaan- , terveyden-, laboratorio- ja röntgenhoitajat, fysioterapeutit) 3 597 734 20,4 1 820 50,6

Hoitohenkilöstö (alempi koulutustaso, mm. lähi-, perus-, hammas-, mielenterveys-, kodinhoitajat, terv.keskusavustaja) 3 092 855 27,7 1 889 61,1Päivähoidon kasvatushenkilöstö (lastentarhanopettajat, lastenhoitajat, perhepph) 2 543 666 26,2 1 507 59,3

Avustava laitoshenkilöstö (mm.sairaala- ja hoitoapulaiset, välinehuoltajat) 829 317 38,3 586 70,7Muu terveydenhuollon henkilöstö (mm. psykologi, farmaseutti) 337 108 32,1 206 61,1Lääkärit (ylilääkärit, erikoislääkärit ja osastolääkärit, muut lääkärit) 838 128 15,2 401 47,9

Hammaslääkärit 107 22 21,0 70 65,8Sosiaalityöntekijät 235 57 24,5 135 57,6Muu sosiaalihuollon henkilöstö (sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat) 82 23 28,4 52 63,0

YHTEENSÄ 11 844 2 965 25,0 6 798 57,4

Sairaan- ja terveydenhoitajat, lähihoitajat (ao. toisen asteen ammatillisen koulutuksen omaavat) sekä päivähoidon henkilöstö ovat lukumääräisesti oleellisimmat ryhmät. Runsas joukko eläkkeelle siirtyvää henkilöstöä tarjoaa toisaalta mahdollisuuden raken-nemuutoksiin ja henkilöstön koulutusvaatimusten keventämiseen mikäli tavoitteena on siirtää esim. vanhustenhuollossa henkilöresursseja laitosolosuhteista avo- ja kotihoi-toon. Kotiin annettavissa palveluissa henkilöstön pääosa olisi tulevaisuudessa toisen asteen ammatillisen koulutuksen omaavia (lähihoitajia) ja uuden lyhyemmän koulutuk-sen saaneita hoito- tai lähiavustajia (tällaista koulutusta ei vielä ole).

Oheinen taulukko osoittaa, että vuoteen 2015 mennessä maakunnan alueella jää eläk-keelle n. 3 000 sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijää ja vuoteen 2025 mennessä arviolta 6 800 työntekijää. Jos hoivapaikkoja tarvitaan lisäksi v:een 2015 mennessä n. 290 vanhukselle ja vuoteen 2025 mennessä 660 vanhukselle nykytilanteeseen verrat-tuna on niihin osoitettava henkilöstöä yhteensä vastaavasti n. 190 ja n. 435 lisää. Edel-leen 75 vuotta täyttäneiden kotiin annettavissa palveluissa suositusten mukaisella peit-tävyydellä (25 % ikäluokasta) olisi tarvetta v:een 2015 mennessä n. 500 kotipalvelu-työntekijälle ja vuoteen 2025 mennessä n. 800:lle nykytilanteeseen verrattuna olettaen, että yksi hoivatyöntekijä vastaa 6-7 kotona asuvan palvelutarpeeseen.

Rekrytointitarve on siis kokonaisuutena erittäin mittava ja kysymys kuuluukin mistä otetaan ao. resurssit työmarkkinoille tulevien ikäluokkien pienentyessä eläköityviin ver-rattuna. Missä määrin nykyisenmallisen varsinaisen laitospuolen purkaminen, erityisesti

28

terveyskeskussairaaloista ja erikoissairaanhoidosta on mahdollista, eli siis tehdä re-surssisiirto sosiaali- ja terveyspalveluiden sisällä? Edellä kuvattiin kuntien erikoissai-raanhoidon sakkomaksupäivien määrä, jolla perusteella esh:ssa tuntuu olevan ylikapa-siteettia. Missä määrin saadaan vanhusten hoivaan resursseja päivähoidosta ja perus-opetuksesta? Johtopäätöksiä tilastoanalyysistä: Sosiaali- ja terveydenhuollon tarkastelu maakuntakohtaisin tunnusluvuin on jonkin ver-ran epäjohdonmukaista, koska sen enempää toimialan kokonaisuus kuin mikään sen osakokonaisuuskaan (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi) ei ole maakunnallisesti johdettua eikä ohjattua. Erilaiset tarve- ja sairastavuuskertoimet ovat Pohjois-Savossa joko stabiileja tai osoit-tavat lievää heikkenemistä. Pohjois-Savon väestölle on ominaista erityisen runsas, varsinkin alle 55-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkeläisten määrä (maan korkein), lääk-keiden erityiskorvattavuusoikeudet ja jonkin verran kohonnut alle 65-vuotiaiden kuollei-suus. Sen sijaan esim. KELAn korvaamien yksityisten terveydenhuoltopalveluiden käyt-tö tai vanhusväestön kuolleisuus eivät ole erityisen korkealla tasolla. Toisaalta väestö-tutkimusten perusteella väestön terveys ja toimintakyky on keskimääräisesti kehittynyt myönteisesti. Näiden johtopäätösten välillä on siis selvä ristiriita. Sairausperäiset mitta-rit, kuten sairastavuus ja kansantautien summaindeksi, ovat alttiita pitkälle vietyjen dia-gnostisten käytäntöjen ja hyvin saatavissa olevien terveyspalveluiden vaikutuksille, so. kansantautien diagnooseja, lausuntoja lääkkeiden erityiskorvattavuusoikeuksista ja työkyvyttömyydestä tehdään meillä ehkä enemmän kuin alueilla, joissa palveluita saa vaikeammin. Toisaalta saattaa olla niin, että heikon terveydentilan ja toimintaky-vyn väestö käyttää palveluja yhä enemmän, monialaisemmin ja keskitetymmin, so. diagnoosit kertyvät samoille henkilöille, joilla on asiakkuuksia sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän sisällä useissa palveluissa. Vanhusten palveluihin on maakunnassa panostettu merkittävästi ympärivuorokautisen hoivan järjestämisessä. Samaan aikaan ei kuitenkaan ole tehty oleellisia määrällisiä tai rakenteellisia muutoksia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon laitospaikkoi-hin. Kotihoidon lisäpanostukset ovat tilastojen perusteella ohjautuneet enemmän sa-tunnaisiin ja vaihtuviin tarpeisiin, eivät niinkään säännöllisen kotihoidon piirissä olevien lukumääräiseen laajentamiseen. Huomionarvoista on todeta, että vanhusten ympäri-vuorokautiseen hoivaan näkyy 2000-luvun alkuvuosina syntyneen enemmän resursse-ja kuin laskennallisesti tarvitaan lisää vuoteen 2015 mennessä. Pohjois-Savossa vanhusten hoito erikoissairaanhoidossa on vähenemässä olevista hoitopäivistä huolimatta edelleen paljon yleisempää kuin muualla maassa. Toisaalta terveyskeskussairaaloiden akuuttihoidon resurssit ja osaaminen ovat olleet hiipumassa lääkäripäivystyksen keskittymisen ja pitkäaikaishoivan ja kuntoutusta tarvitsevien poti-laiden täyttäessä osastot. Uudessa rakenteessa tulee huolehtia riittävän kattavasta ja kokonaisvaltaisesta geriatrisesta ja kuntoutuksen osaamisesta lähipalvelujen tukena luonnollisimmin toteutettuna maakunnassa ylläpidettävien päivystysyksiköiden yhtey-dessä. Henkilöstötarpeen osalta merkittävää on eläkepoistuma ei lisähenkilöstön tarve

29

4. Onko valtakunnallisesta palvelurakenne-kehityksestä jo opittavaa?

PARAS-puitelaki määrittää perusterveydenhuollon järjestämisvastuulliselle yhteistoi-minta-alueelle selvän vähimmäisväestöpohjan. Perusterveydenhuollossa toiminnalliset mallit ovat perustuneet terveyskeskuskuntayhtymissä ja kuntien omissa terveyskes-kuksissa syntyneisiin toimintaperinteisiin. Näiden varsinaisten palvelutoimintojen sisäl-töjen arvottamiseen liittyy nyt monissa kunnissa eräänlainen kuntaidentiteetin säilyttä-misen ja kuntien itsenäisen päätöksenteon säilyttämisen tavoite. Jokaiseen kuntaan ja olemassa olevaan palvelupisteeseen kuuluvat paikan päältä saatavat lähipalvelut. Näi-tä halutaan varjella ja pitää tarjolla kauas tulevaisuuteen pienimmissäkin kunnissa. Terveyskeskusten palvelutoiminnoista on haettu esiin niitä palveluita, jotka soveltuvat seudullisesti yhteisesti hoidettaviksi. Näiden palveluiden uudenlaisilla järjestelyillä on mahdollisuus hakea tehostumishyötyjä ja jopa säästöjä. Yleisesti yhteistoiminta-alueella on tähän sakka ymmärretty tarkoitettavan palveluntuotannon yhteen liittävää organisaatiota. PARAS-lakiin tullut maininta perusterveydenhuoltoon läheisesti liittyvistä sosiaalipalve-luista jätti avoimeksi ja kuntien päätettäväksi sen mitä nämä sosiaalipalvelut ovat. So-siaalipalvelut ovat hyvin laajoilta rajapinnoilta läheisesti tekemisissä perusterveyden-huollon kanssa. Sekä sosiaali- ja terveysministeriö että Kuntaliitto ovatkin maaliskuus-sa 2007 lähettämällään yhteisellä ohjekirjeellä kannustaneet kuntia pitämään sosiaali-huollon mahdollisimman pitkälle ehyenä kokonaisuutena. Kirjeen henki siis kannustaa siihen, että koko sosiaalitoimi sijoitettaisiin perusterveydenhuollon kanssa samoille or-ganisatorisille pohjille. Ymmärrettävästi pienemmissä kunnissa on pelkoja sen suhteen, että koko sosiaali- ja terveystoimen siirtyminen 'pois omista käsistä' jättää kunnalle lopulta kovasti kaventuneen omassa suorassa päätösvallassa olevan toimialueen. Siitä, miten uusilla tavoilla yhdistettävät peruspalveluorganisaatiot muotoutuvat ja kuin-ka ne toimivat, ei ole vielä kovin laajaa kokemusta. Näkyvin ja tunnetuin edelläkävijä lienee Kainuun maakuntahallinnon sosiaali- ja terveyspalveluiden ratkaisu, joka on ollut toiminnassa vuoden 2005 alusta erillisen kokeilulain pohjalta. Kainuun maakuntahallinnon tähänastisista kokemuksista rohkaisevimpina voidaan pi-tää seuraavia: * Käyttöön otettu tuloihin (verotulot, valtionosuudet ym.) perustuva laskennallinen rahoi-tusmalli, jossa on luovuttu ns. aiheuttamisperiaatteesta, näyttää aidosti poistavan mo-nia esteitä, joita kuntien yhteiselle palveluiden järjestämiselle nousee, kun kunnat jou-tuvat tunnetusti ristivetoon: olisi yhteisiä palveluita, mutta säästöjen nimissä niiden käyttämistä pitäisi viimeiseen asti yrittää välttää. * Erikoissairaanhoidon ja koko muun sosiaali- ja terveyspalvelun sijoittaminen samaan organisaatioon avaa uusia yhteistyömuotoja, vaikka kehitys ei olekaan kovin nopeaa erilaisiin kulttuureihin tottuneiden toimijoiden välillä. Erityisen merkittävää on ollut huo-mata, että eri tietojärjestelmien välisen perustiedonvälityksen aikaan saamiseksi ei tar-vitse ryhtyä kalliisiin kokonaisten järjestelmien vaihtoon, vaan tullaan pitkälle toimeen yksinkertaisilla tietoaineksen järjestelmästä toiseen muuntavilla ratkaisuilla, ns. 'palikoil-la'. * Ns. elämänkaariorganisaatiota pääosin noudattava vastuualuejako näyttää löytävän kehitysuomansa alkuvaiheen käynnistyskangertelujen jälkeen. Erityisesti vanhuspalve-luiden sijoittuminen samalle vastuualueelle on osoittautumassa maakunnallisestikin hyväksi ratkaisuksi.

30

* Maakunnallisessa vanhuspalveluiden kehittämistyössä on voitu pitää kiinni lähipalve-luiden periaatteesta. Ketään ei suunnitella sijoitettavaksi pitkäaikaishoitoon oman kun-nan ulkopuolelle, ellei tätä erityisesti toivota esimerkiksi lasten perheisiin yhteydenpi-don vuoksi. Maakuntahallintopohja tekee tämän puolestaan mahdolliseksi myös siinä vaiheessa, kun on kyse pitkäaikaishoidossa olevasta tai siihen siirtyvästä vanhuksesta. * Monimuotoistuvien ja laajenevien ostopalveluiden hallinnoinnin kokonaisten prosessi-en keskittäminen kannattaa. Palvelustrategioiden suunnittelu, rakennetavoitteiden aset-taminen, palveluntuottajien kartoitus ja ostopalveluiden hankinta ovat yksissä käsissä. Samoissa käsissä ovat myös pitkälti palveluiden tuottajiksi tarjoutuvien arviointi, palve-lutuotannon seuranta ja taloudellinen ohjaus. Tämä kokemus osoittaa, että palveluiden ohjauksen ja järjestämisen keskittäminen ei vie palveluita pois omalta paikkakunnalta. * Kainuussa ryhdyttiin muotoilemaan terveyskeskussairaaloiden verkkoa uusiksi. Aikai-semmin jokaisessa mukana olevassa 9 kunnassa oli lyhytaikaishoitoa tarjoava terveys-keskussairaalan yksikkö. Nyt hoitokäytäntöjen kehityksen myötä vain osa suurimmista yksiköistä on säilyttänyt lyhytaikaista hoitoa tarjoavan sairaalan statuksen. Pienimmistä yksiköistä on tehty hoivaosastoja, jotka tarjoavat pitkäaikaishoitoa ja -hoivaa tai kotihoi-toa tukevaa suunniteltua intervallihoitoa. Tämä kehitys on ollut peruskunnille hyvin vai-keasti sulateltava, koska muutokseen sisältyy ajatus omassa kunnassa olevan palvelu-yksikön jonkinlaisesta arvon alentumisesta. Samat kysymykset, joita sisältyy edellä esitettyyn Kainuun kokemusten listaan, ovat esillä ympäri Suomea peruspalveluita yli kuntarajojen rakennettaessa. Niillä paikka-kunnilla, joilla on keskussairaalaverkon ulkopuolisia erikoissairaanhoidon sairaaloita - esimerkiksi aluesairaaloita eri tahojen omistuksessa tai kaupunginsairaaloita - pohdi-taan sitä, miten lyhytaikainen sairaalahoito pitäisi organisoida. Suomessa on tunnetusti Euroopan korkein taso sairaalahoitoon ottamisessa väestöpohjaan nähden (potilas otetaan sairaalahoitoon herkästi), joskin sairaalahoidon hoitojaksot ovat lyhyitä. Käytet-tävissä on siis suuri kapasiteetti, jolla on huomattava taloudellinen merkitys. Järkevät uudistukset, joilla tuetaan palveluiden siirtymistä entistä enemmän avopalvelujen suun-taan, esimerkiksi kotona tapahtuvan aktiivi- ja akuuttihoidon (kotisairaanhoidon akuu-timpi tehtäväkenttä ja kotisairaalatoiminta) muodossa, ovat siksi suomalaisissa oloissa erityisen tärkeitä.

5. Työryhmän ehdotukset

5.1 Järjestämisperiaatteet Lähi-, seutu- ja aluepalvelut Asiakas/kuntalais- ja organisointinäkökulma on pidettävä lähi, seutu ja alueellisia palve-luja tarkasteltaessa erillään. Tässä pitäydytään kuntalaisnäkökulmassa. Jako lähi-, seudullisiin ja alueellisiin palveluihin on osin keinotekoinen ja tekninen, koska kuntalai-sen kannalta palveluiden tulee muodostaa kokonaisuuksia ja niiden on perustuttava yhtenäisiin toisiaan tukeviin prosesseihin. Lähipalvelut ovat sellaisia, joita merkittävä osa väestöstä tarvitsee päivittäin tai lähes päivittäin. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista tällaisia ovat esim. päivähoito, neu-volat, lääkärien, sairaanhoitajien ja perussosiaalityön vastaanotot, laboratorion näyt-teenotto sekä kotihoito (ks. ao. matriisi liitteissä). Saavutettavuutta tulisi tarkastella huomioiden ns. aikaetäisyys ao. palveluista, so. matkaan käytetystä ajasta. Haja-alueilla ja pienemmissä taajamissa iso osa lähipalveluista voidaan järjestää myös liik-kuvien yksiköiden, palveluautojen avulla, joissa työntekijät tulevat lähemmäs kuntalai-sia.

31

Seudullisten palveluiden tehtävänä on tukea lähipalveluja, koota osaamista ja har-vemmin tarvittavia palveluja yhteen (esim. peruserikoissairaanhoito, päihdehuollon erityispalvelut, perheneuvonta, geriatrinen ja kuntoutusosaaminen) sekä toimia ympäri-vuorokautisina päivystyspisteinä. Alueelliset palvelut puolestaan tukevat seudullisia palveluita ja tarjoavat erityistason osaamista ja päivystyspalveluita (esim. vaativa erikoissairaanhoito, operatiivinen päi-vystys, lastensuojelun erityisosaaminen, perheoikeudelliset konsultaatiot). Tärkeää on huomata, että osa myös seudullisista ja alueellisista palveluista voivat olla liik-kuvia ja toteutua konsultaatioina seudullisissa tai lähipalvelupisteissä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus ja elämänkaarimalli Se toimintamalli, jolla kunnallisten palveluiden päätöksenteko- ja palvelutoiminta orga-nisoidaan, vaikuttaa aina myös käytännön toimintaan. Kuntalaisen näkökulmasta sillä on merkitystä, miten kunnat organisoivat tehtäviensä hoitamisen ja millaisesta palvelu-kontaktista ja miten palveluprosessi lähtee liikkeelle. Kuvio 8

Elämänkaarimallin mukaan järjestetyt palvelutElämänkaarimallin mukaan järjestetyt palvelut

EshEshEshEshAlueelliset palvelut

SosSosSosSosSeudulliset palvelut

PthPthPthPthLähipalvelut

IäkkäätTyöikäisetLapset/nuoretAlle kouluikäiset

Hoito- ja palveluketju

Elämänkaarimallin tavoitteet Elämänkaarimallin keskeisin tavoite on entistä kuntalais- ja asiakaslähtöisempi palvelu-toiminta. Saman väestöryhmän palvelut kootaan ehyemmiksi kokonaisuuksiksi niin, että kunta-laisen on helpompi käyttää hänelle tarkoitettuja palveluja. Palvelu toteutuu monesti usean eri toimijan työn tuloksena. Toinen elämänkaarimallin keskeinen tavoite on edis-tää niiden toimijoiden välistä yhteistyötä, jotka työskentelevät samankaltaisten tehtävi-en parissa ja näin hyötyvät eniten tiivistä yhteistyöstä. Hyvin toimiva yhteistyö parantaa palvelutoiminnan vaikuttavuutta. Elämänkaarimallin kolmas tärkeä tavoite liittyy palve-lutoiminnan perusedellytysten varmistamiseen ja toiminnan johtamiseen. Luottamus-henkilöt voivat päätöksiensä yhteydessä tehokkaammin huolehtia, että väestöryhmälle

32

tarkoitetut palvelut toimivat kokonaisuutena niin kuin pitää ja voivat ohjata voimavaroja ja kehitystyötä sen mukaan mikä parantaa väestöryhmän palvelutarpeita. Talousarviot ja suunnitelmat laaditaan elämänkaari-organisaation tehtävien ja vastuiden mukaan. Palvelutoiminnan käytännön johtaminen ja asiakastyö on organisoitu pääosin väestö-ryhmän tarvitsemien palveluprosessien mukaisesti. Palveluprosessin toimivuutta on samassa palveluprosessissa mukana ollen helpompi kehittää ja saada aikaan kulloin-kin tarvittavia muutoksia. Näin voidaan varmistua, että palvelutoiminta kokonaisuutena kehittyy väestöryhmän palvelutarpeiden mukaisesti. Palveluja organisoitaessa on kes-keinen arviointiperuste väestöryhmän palvelujen saatavuus, esimerkiksi miten palvelut ja eri toiminnot on saatavilla lähipalveluina ja mitkä on saatavilla hieman etäämmällä. Elämänkaarimallin palvelut voidaan koota toimiviksi moniammatillisiksi tiimeiksi ja muiksi asiakaspalveluyksiköiksi. Palvelurakenteen muutostarpeet Vanhusten kotiin annettavia palveluja tulee lisätä merkittävästi tarpeen (ei ky-synnän) mukaisesti tarkasti kohdentaen, tavoitteellisin osaamis- ja painopistesi-sällöin. Samalla on määrätietoisesti suunniteltava ja toteutettava sairaanhoidolli-sen laitoskapasiteetin vähentäminen. Hoivayrittäjyyttä on tuettava esim. palve-lusetelijärjestelyin. Nykyisten terveyskeskusten pitkäaikaisen hoidon vuodeosastojen kapasiteetista mer-kittävä osa puretaan ja korvataan ympärivuorokautisilla yksiköillä. Maakuntaan jää seudullisia akuuttihoitopainotteisia terveyskeskussairaaloita, joita voisi olla n. 8 kpl ja ne voisivat toimia samoissa pisteissä kuin ns. iltapäivystyspisteet (klo 20:een saakka) (Kartta 4)

5.2 Organisointimallit Tavoitteena v. 2015 - 2020 on toimia yhteisessä maakunnallisessa sosiaali- ja terveysorganisaatiossa (Kartta 5). Sen sisällä toimisi esim. 3-5 kpl maantieteellisesti muodostettua järjestämisaluetta. Työryhmä pitää tavoitteena kolmen järjestämisalueen mallia, koska kolmea aluetta pidetään riittävänä asiointi- ja työssäkäyntisuuntien ja ym-pärivuorokautisen päivystyksen kannalta. PARAS-lain tavoitteiden mukaisesti asiassa voitaisiin edetä vaiheittain siten, että maakunnan kunnat ensin joko kuntaliitosten, vastuukuntamallien, kuntayhtymien (perinteiset kansanterveystyön kuntayhtymä-tyyppiset tai sairaanhoitopiiri) kaut-ta muodostavat yhteistoiminta-alueet, jotka perustuisivat elämänkaarimalliin ja jotka vastaisivat sekä sosiaali- että terveyspalveluista (Kuvio 9). Ao. yhteistoiminta-alueisiin eivät välttämättä kuuluisi päivähoito ja siihen kuuluva esi-opetus, jotka voidaan liittää perusopetuksen kanssa samaan järjestämisorganisaatioon. Näiden yhteistoiminta-alueiden sisällä voidaan järjestää niin haluttaessa palveluita edelleen useammassa toimipisteessä koskien esim. terveydenhuollon iltapäivystystä klo 20:een (kartta 4). Työryhmä suosittaa, että kunnat jatkossakin hankkisivat kehitysvammaisten erityishuol-lon palveluita nykyiseen tapaan vapaaehtoisena kuntayhtymänä jatkavalta Vaalijalan kuntayhtymältä.

33

Sairaanhoitopiiri

KuntaA

KuntaE

KuntaC

KuntaD

KuntaB

KuntaF

KuntaG

KuntaJ

KuntaI

KuntaH

KuntaK

KuntaL

Kuntayhtymä

Kuntayhtymä

Sairaanhoitopiiri

KuntaK

KuntaL

KuntaC

NYKYTILANNE•KUNTAKOHTAISET SOSIAALITOIMET•PTH OSIN KUNTAYHTYMISSÄ

VÄLITAVOITE•YHTEISTOIMINTA-ALUEET (3-5 KPL), JOISSA•YHDISTETYT SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT•ELÄMÄNKAARIMALLI KÄYTÖSSÄ

LOPULLINEN TAVOITEKOLMEN PALVELUALUEEN MAA-KUNNALLINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISVASTUINEN ORGANISAATIO

EHDOTUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ORGANISAATIOMALLIKSI

KuntaD

KuntaE

KuntaB

KuntaF

KuntaA Kunta

GKunta

J

KuntaI

KuntaH

2007 2010 2015

KuntaA

KuntaH

KuntaJ

KuntaG

KuntaI

KuntaE

KuntaD

KuntaB

KuntaK

KuntaL

KuntaF

KuntaC

Kuvio 9

34

Kartta 4

35

Kartta 5

36

5.3 Rahoitus Terveydenhuollon teknistyminen, lääketieteen kehitys sekä vanhusväestön lukumäärän kasvu aiheuttaa kovia kustannuspaineita kuntataloudelle myös tulevina vuosina. Oleellista on tämän vuosikymmenen alussa vallinneen sosiaali- ja terveyspalvelujen yksikkökustan-nusten kasvutrendin hillitseminen. Kuntatalouden kannalta vanhuspalveluissa keinoina voisivat olla esim. kotiin annettavien palveluiden lisääminen (tuettu omatoiminen selviyty-minen jatkuu pidempään), asiakkaan omarahoitusosuuden kasvattaminen, erikoistuneesta hoidosta ja hoivasta moniosaajiin palaaminen ja hoitohenkilöstön koulutusvaatimuksien lieventäminen lähihoivassa painottaen kuitenkin henkilöstön erityisesti geriatriseen/geron-tologiseen osaamiseen. Parhaillaan on vireillä valtionosuusjärjestelmän uudistaminen. Uudistaminen saattaa mer-kitä Pohjois-Savolle tärkeiden sairastavuus-, työttömyys- ja syrjäisyyskertoimien uudelleen arviointia. Valtionosuusjärjestelmän kehitystä vuoteen 2015 on mahdoton ennustaa. Cay Sevonin johtama työryhmä antanee loppuraporttinsa vuoden 2007 lokakuun loppuun men-nessä. Pohjois-Savon kunnille on erittäin tärkeää, että uudessakin järjestelmässä on alu-eellisia ja kuntien välisiä eroja huomioonottavia kertoimia mm. sairastavuudelle, työttö-myydelle ja syrjäisyydelle. Kuntien yhteisessä organisaatiossa kuntien rahoitusosuudet voisivat perustua niiden osuuksiin ao. yhteistoiminta-alueen kuntien tulorahoituksesta (Kainuun mallin mukaan) eikä kuntakohtaisen käytön mukaiseen sykäyslaskutukseen ja määrärahojen ylitysoikeuk-siin, kuten nykyisin. Käytössä voisi olla myös kapitaatio- ja aiheuttamisperiaatteen mukai-sia yhdistelmiä. Riittävä väestöpohja ja organisaatiokoko stabiloi kysyntävaihteluita ja vä-hentää tarvetta moniportaiseen ja seutukohtaiseen hallintoon sekä mahdollistaa alueelli-set varajärjestelmät. Edelleen etuina ovat hyvien käytäntöjen läpileikkaava käyttöönotto, yhteinen henkilöstö- ja koulutuspolitiikka jne. Maakunnallinen organisointi voidaan toteuttaa useilla erilaisilla hallinto- ja rahoitusjärjes-telmämalleilla, joissa voidaan hyödyntää myös tilaaja-tuottaja-järjestelyjä ja osuuskunta-pohjaista omistajuutta.

37

Liite 1 Kunta-alan eläkepoistuma Pohjois-Savossa sosiaali- ja terveystoimen ammateissa v. 2008-2025Lähde: Kuntien eläkevakuutus/Tuomo Halmeenmäki

Vakuutetut Eläkepoistuma, henk. 2008-2015 2008-2025Ammattiluokka (AML01) 31.12.2005 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 henk. % 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 henk %

Johto ja hallintohenkilöstö (sosiaali- ja terveydenhuoltoalan johtajat)12292 Sos.- ja terveydenhuolt.alan joht. 184 6 5 12 4 5 5 6 11 54 29,4 5 7 7 11 5 10 11 10 1 11 132 71,6

Hoitohenkilöstö (ylempi koulutustaso, mm. osastonhoitajat, sairaan- , terveyden-, laboratorio- ja röntgenhoitajat, fysioterapeutit)

22301 Ylihoitajat 25 1 1 2 1 0 2 1 3 12 46,4 2 1 2 1 0 1 1 1 0 0 20 81,322302 Osastonhoitajat 341 15 19 11 12 15 11 18 14 116 33,9 15 12 15 16 8 14 13 15 6 13 243 71,2

32311 Sairaanhoitajat 2 117 34 42 40 47 51 45 52 48 358 16,9 58 48 54 54 66 64 55 66 62 64 948 44,832312 Terveydenhoitajat 268 14 9 11 9 11 8 8 8 79 29,4 7 10 11 14 6 8 8 9 5 6 163 60,732314 Laboratoriohoitajat 238 5 6 4 5 9 11 4 8 52 21,8 8 9 10 9 7 7 5 8 6 5 128 53,732261 Fysioterapeutit 139 1 1 1 2 2 3 1 4 13 9,2 3 4 8 5 4 7 8 2 3 4 61 43,532313 Röntgenhoitajat 123 6 4 3 2 1 1 2 4 24 19,3 5 2 4 3 4 5 5 7 3 6 68 54,93232X Kätilöt 104 2 1 1 1 1 3 1 3 12 11,2 1 3 2 3 2 2 2 3 3 2 35 33,43225X Hammashuoltajat 43 0 1 1 1 1 1 3 1 9 20,0 1 2 2 1 3 1 2 3 0 1 25 57,732262 Toimintaterapeutit 29 0 0 0 1 0 0 0 0 3 11,1 1 1 0 0 0 2 1 0 0 1 12 42,032315 Kuulontutkijat 8 0 0 0 1 0 1 2 1 5 60,9 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 5 67,54222X Vastaanoton ja neuvonnan hoitajat 162 4 6 7 7 9 6 7 6 53 32,9 7 8 7 6 7 5 5 6 3 6 113 69,8

yhteensä 3 597 82 89 81 90 101 91 100 101 734 20,4 107 101 114 114 108 117 105 120 92 107 1 820 50,6

Hoitohenkilöstö (alempi koulutustaso, mm. lähi-, perus-, hammas-, mielenterveys-, kodinhoitajat, terv.keskusavustaja)51321 Perushoitajat ja lähihoitajat 1 942 49 61 63 65 71 70 60 58 497 25,6 67 64 76 68 63 59 62 67 50 60 1 132 58,351322 Mielenterveyshoitajat 163 6 4 6 10 7 5 5 7 49 30,3 9 7 8 5 5 4 6 4 1 6 104 63,851325 Hammashoitajat 143 3 5 3 4 6 4 5 6 35 24,4 5 7 8 7 5 8 6 6 4 4 97 67,651331 Kodinhoitajat ja kotiavustajat 661 26 27 26 31 28 29 27 36 230 34,8 30 26 28 19 20 23 22 20 19 16 453 68,551413 Kuntohoitajat, jalkojenhoitajat ym. 37 1 1 1 1 2 1 1 2 9 23,9 1 1 1 1 2 3 1 1 1 2 24 64,951326 Sosiaalialan hoitajat 41 1 1 2 2 1 1 1 2 10 25,3 3 1 1 2 2 1 1 2 2 2 25 60,451323 Lääkintävahtimestari-sairaankuljett 92 2 1 4 2 2 3 4 3 22 23,4 2 2 2 2 3 4 2 4 1 2 46 49,851324 Kehitysvammaistenhoitajat 13 0 0 1 0 1 0 0 0 3 23,1 0 0 0 0 1 1 1 0 1 1 9 67,3

yhteensä 3 092 88 99 105 114 119 113 103 113 855 27,7 117 108 123 105 101 104 101 103 79 94 1 889 61,1

Päivähoidon kasvatushenkilöstö (lastentarhanopettajat, lastenhoitajat, perhepph)2332X Lastentarhanopettajat 432 5 6 5 6 6 7 9 10 53 12,3 11 9 15 12 16 13 16 12 12 22 193 44,634601 Sosiaalialan ohjaajat ja kasvatt. 379 9 9 15 13 10 14 13 11 94 24,8 14 13 9 12 15 15 9 12 8 12 213 56,151312 Perhepäivähoitajat ym. 978 27 32 35 34 41 55 42 49 315 32,2 50 36 38 33 38 31 33 28 21 29 651 66,651311 Lastenhoitajat ja päiväkotiapul. 754 20 23 22 22 31 26 28 30 204 27,1 33 29 24 24 22 20 28 22 21 23 450 59,7

yhteensä 2 543 61 71 77 75 89 103 92 100 666 26,2 107 88 86 81 91 79 86 74 62 87 1 507 59,3

Avustava laitoshenkilöstö (mm. sairaala- ja hoitoapulaiset, välinehuoltajat)91321 Sairaala- ja hoitoapulaiset 664 32 28 29 31 33 46 35 32 266 40,0 35 23 25 17 19 25 18 19 15 15 477 71,951327 Välinehuoltajat 117 5 5 6 5 5 8 6 2 42 36,2 4 5 5 5 3 5 3 3 2 4 81 69,13211X Laborantit ym. 30 1 0 0 0 0 0 0 0 4 11,9 1 0 1 1 1 0 2 2 1 1 15 50,251419 Kylvettäjät ym. 5 1 0 0 0 0 0 1 0 2 43,8 0 0 1 0 0 0 0 1 0 0 4 75,951391 Apteekkien lääketyöntekijät 13 0 0 0 0 1 0 0 1 3 25,0 0 1 0 1 1 1 0 0 1 0 9 68,3

yhteensä 829 39 34 36 37 39 54 41 36 317 38,3 40 29 32 24 24 32 23 25 19 20 586 70,7

Muu terveydenhuollon henkilöstö (mm. psykologi, farmaseutti)24451 Psykologit 114 3 2 5 7 5 6 4 4 36 31,6 5 3 3 3 4 4 2 4 3 2 68 59,53228X Farmaseutit 32 1 0 2 0 1 0 0 0 5 16,8 1 0 0 0 0 1 0 1 1 0 12 36,924453 Puheterapeutit 25 1 0 3 1 1 0 1 0 8 31,6 0 1 3 2 3 1 1 0 0 1 19 76,03223X Ravitsemusalan asiantuntijat 151 6 9 7 7 8 5 6 7 55 36,4 4 5 5 5 6 3 5 6 2 5 99 65,62445X Psykologit, psykoter. ja puheter. 3 1 0 0 0 0 0 0 1 2 69,4 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 3 94,02229X Muut terveydenhuollon erityis.as.t. 12 0 0 0 0 0 0 0 1 2 15,3 0 0 0 1 0 1 0 1 0 0 5 45,8

yhteensä 337 12 12 17 15 16 12 11 13 108 32,1 10 9 11 10 13 10 9 12 6 9 206 61,1

Lääkärit (ylilääkärit, erikoislääkärit ja osastolääkärit, muut lääkärit)22213 Muut lääkärit 410 7 3 5 5 7 12 7 8 52 12,7 8 7 9 12 8 11 9 8 8 13 145 35,422212 Erikoislääkärit ja osastonlääkärit 269 2 2 7 3 2 3 6 4 29 10,7 6 14 7 8 10 11 11 11 13 14 134 49,722211 Ylilääkärit 159 4 6 5 6 5 6 9 6 47 29,4 12 11 5 5 7 7 11 8 4 5 123 77,2

yhteensä 838 14 11 17 14 13 20 22 17 128 15,2 26 32 21 26 24 29 32 27 25 32 401 47,9Hammaslääkärit2222X Hammaslääkärit 107 2 3 3 4 2 2 4 3 22 21,0 5 5 4 4 9 3 5 5 4 5 70 65,8

Sosiaalityöntekijät24461 Sosiaalityöntekijät 235 6 5 5 7 7 9 8 9 57 24,5 6 6 8 11 9 9 8 8 5 7 135 57,6

Muu sosiaalihuollon henkilöstö (sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat)34603 Työn- ja askartelunohjaajat 75 1 3 3 4 3 1 5 1 20 26,3 1 2 2 2 1 4 3 4 3 2 45 60,03443X Sosiaaliturvatoimihenkilöt 7 0 1 0 0 0 1 1 0 4 50,6 1 0 1 0 0 1 0 0 0 1 7 95,3

yhteensä 82 1 4 3 4 3 2 6 1 23 28,4 2 2 3 2 2 5 3 4 3 3 52 63,0

YHTEENSÄ 11 844 312 333 355 365 393 411 393 403 2 965 25,0 424 387 410 388 385 398 383 388 295 373 6 798 57,4

38

Liite 2 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 24.5.2007

Alle kouluikäiset Lapset/nuoret Työikäiset Iäkkäät

LähipalvelutTerveydenhuolto

Kouluterveydenhoito (kouluverkosta riippuen)

Lääkärin päiväaikainen vastaanotto

KotihoitoSairaanhoitajan/terveydenhoitajan vastaanotto

Laboratorion näytteenottoLastenneuvola

Hammashuollonvastaanotto Lääkinnällinen kuntoutus/ kotihoitoa tukevat apuvälineetTyöterveyshuolto

SosiaalipalvelutPäivähoito (organisoitu työssäkäyntialueella)

Vammaisten päivätoimintaPerussosiaalityö

Kotihoito

Asumispalvelut Ikääntyneiden pitkäaikainen hoiva

Toimeentulotuki

Erityisryhmien tehostettu palveluasuminen Lastensuojelun tarpeen arvio, kriisipalvelutMielenterveystyön tukipalvelutPäihdehuollonperuspalvelutVammaisten työtoiminta

Seudulliset palvelut

Terveydenhuolto

Mielenterveystyön palvelut

Äitiysneuvola (työntekijä liikkuu)

Terveyskeskussairaala

Laboratorion perusanalytiikkaYmpärivuorokautinen lääkärinpäivystys (Iisalmi, Kuopio, Varkaus)

Röntgentutkimukset Geriatrinen arviointi- ja kuntoutusyksikköKuntoutussuunnittelu ja ohjaus, puhe-, toiminta-, ravitsemus- ym.terapiatPeruserikoissairaanhoito

Sosiaalipalvelut

Lastensuojelun vaativa perhetyö

Perheneuvonta

Päihdehuollon erityispalvelutSosiaalityön erityispalvelut japerheoikeudelliset palvelutVammaisten kuntoutus- jaasumispalvelutSosiaali- päivystys

Alueelliset palvelut:

Terveydenhuolto

Ympärivuorokautinen päivystys ja hammaslääkäripäivystys

Erikoissairaanhoito ml. hammashuollon erikoishoidotVaativa kuntoutussuunnittelu, -ohjaus ja -konsultointi, apuvälineet

Lab:n vaativa analytiikka

Sairaankuljetus ja ILMARI

Lääkehuolto ja hankinnat

Huumevieroitus

Sosiaalipalvelut

Lastensuojelun erityisosaaminen

Tulkkipalvelut

ISO

39

Liite 3

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon tarvevakioidut (indeksi v. 2000 ja 2004) ja asukaskohtaiset (€/as v. 2004) menot maakunnittain

ESH PTH Vanhustenhuolto ESH + PTH + Vanhus-tenhuolto

Tarv

evak

. M

enot

(ko

ko

maa

=100

) 20

00

Tarv

evak

. M

enot

(ko

ko

maa

=100

) M

enot

(€/a

s)

2004

Ta

rvev

ak.

Men

ot (

koko

m

aa=1

00)

2000

Ta

rvev

ak.

Men

ot (

koko

m

aa=1

00)

Men

ot (€

/as)

20

04

Tarv

evak

. M

enot

(ko

ko

maa

=100

) 20

00Ta

rvev

ak.

Men

ot (

koko

m

aa=1

00)

Men

ot (€

/as)

20

04

Tarv

evak

. M

enot

(ko

ko

maa

=100

) 20

00

Tarv

evak

. M

enot

(ko

ko

maa

=100

) M

enot

(€/a

s)

2004

Pohjois-Savo 92 96 811 97 97 501 80 78 171 92 94 1 484Kainuu 79 83 721 110 108 562 100 71 151 92 89 1 434Keski-Suomi 88 89 686 110 112 553 102 94 188 97 98 1 427Pohjois-Karjala 85 87 728 98 101 546 82 76 178 89 90 1 452Pohjois-Pohjanmaa 96 97 720 107 111 508 102 109 179 101 103 1 382Etelä-Karjala 87 90 735 96 93 467 79 86 182 89 90 1 383

Lähde: Hujanen, Pekurinen ja Häkkinen: Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon alueellinen tarve ja menot 1993-2004. STAKESin työpapereita 11/2006

40

Liite 4

Terveydenhuollon ja vanhusten hoivan menot ja tarvekertoimet yhteistoiminta-alueittain 2005

Perusterveydenhuolto 2005 Erikoissairaanhoito 2005

Netto- menot

Nettomenot Tarve- kerroin

Tarve-vakioidut

menot

Nettomenot Nettomenot Tarve-kerroin

Tarve-vakioidut

menotEuroa/ asukas

Indeksi koko maa

keskim.=100

Koko maa keskim.

=1

Indeksi koko maa

keskim.=100

Euroa/ asukas Indeksi koko

maa keskim. =100

Koko maa keskim.=1

Indeksi koko maa keskim.

=100

Ylä-Savo 40955 120 534 108 1,21 89 775 99 1,21 81Viitoset 41628 120 577 117 1,07 107 757 97 1,05 92Piirikunnat 41395 134 748 151 1,34 112 863 110 1,35 80Leppävirta-Varkaus 34571 122 536 109 1,10 98 933 119 1,18 99Kuopio 90939 113 379 77 0,96 80 948 121 1,02 117

Netto- menot

Nettomenot Tarve- kerroin

Tarve-vakioidut

menot

Netto- menot

Nettomenot Tarvekerroin Tarve-vakioidut

menotEuroa/ asukas

Indeksi koko maa keskim.=100

Koko maa keskim.=1

Indeksi koko maa

keskim.=100

Euroa/ asukas

Indeksi koko maa

keskim.=100

Koko maa keskimäärin=

1

Indeksi koko maa

keskim.=100

Ylä-Savo 1309 103 1,21 84 239 122 1,36 88Viitoset 1334 104 1,06 98 167 85 1,08 91Piirikunnat 1610 126 1,35 93 251 128 1,60 80Leppävirta-Varkaus 1469 115 1,15 99 196 100 1,16 88Kuopio 1328 104 1,00 103 154 79 0,87 89

Netto- menot

Nettomenot Tarve- kerroin

Tarve-vakioidut

menot

Netto- menot

Nettomenot Nettomenot Tarve-vakioidut

menot

Netto- menot

Tarve-vakioidut

menotEuroa/ asukas Indeksi koko

maa keskim.=100

Koko maa keskim.=1

Indeksi koko maa keskim.

=100

Euroa/ asukas Indeksi koko

maa keskim. =100

Indeksi koko maa keskim.

=100

Indeksi koko maa keskim.

=100

Indeksi koko maa keskim.

=100

Indeksi koko maa keskim.

=100

Ylä-Savo 1548 105 1,23 85 119 165 134 97 108 87Viitoset 1501 102 1,06 96 50 69 81 78 100 94Piirikunnat 1861 126 1,38 91 88 122 127 77 126 90Leppävirta-Varkaus 1665 113 1,15 97 78 108 102 88 113 97Kuopio 1481 101 0,98 101 62 85 80 90 100 101

Palveluasuminen lisättynä vanhusten hoivaan 2005

Palveluasuminen lisättynä terveydenhuoltoon ja vanhusten hoivaan yhteensä

Terveydenhuolto ja vanhusten hoiva yhteensä 2005 Palveluasuminen (65v. täyttäneet) 2005

Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito yhteensä 2005 (terveydenhuolto)

Vanhusten hoiva: laitoshoito vanhainkodeissa, kotipalvelut (vanhuskotitaloudet) ja omaishoidontuki (65v. täyttäneet) 2005

Sairastavuus- indeksi v.

2005

Asukas- luku

41

Liite 5 SAIRAANHOITOPIIRIN YHTEYDESSÄ TOIMIVAN PERUSTERVEYDENHUOLLON JA SIIHEN KIINTEÄSTI LIITTYVIEN SOSIAALIPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISVASTUUN ORGANISOINTI Jotta sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle siirrettävät perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalihuollon palvelut muodostaisivat toiminnallisesti mielekkään kokonaisuuden, voidaan toteutukselle asettaa joitakin kriteereitä: riittävä kunta- ja asukasmäärä riittävä kuntien rakenteellinen/maantieteellinen yhteys kuntien selkeä tahto ja päätöksenteko yhteinen näkemys järjestämisvastuuseen kuuluvien perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon pal-velujen riittävän laajasta yhdenmukaisesta sisällöstä erikoissairaanhoidon sekä perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalihuollon palve-lujen taloudellinen eriyttäminen palvelukuvaukset - vähintäänkin liikelaitoksen sisäinen tuotteistus ja hinnoittelu perussopimuksen muuttaminen Ko. toiminta toteutetaan perustamalla tehtävää varten kokonaan uusi yksikkö, jonka organisaatio-malliksi sopii luontevasti toimiminen kuntayhtymään kuuluvana kunnallisena liikelaitoksena. Sen yhteyteen perustetaan elämänkaarimallin mukaiset palvelulinjat, rekrytoidaan ylin johto, johon kuu-luisivat toimitusjohtaja ja hänen alaisensa linjajohtajat ja talous- ja henkilöstöjohtaja. Liikelaitoksen toimitusjohtaja on sh-piirin johtoryhmän jäsen ja hänellä on läsnäolo-oikeus sh-piirin hallituksessa Päätöksentekoelimenä liikelaitokselle nimetään sairaanhoitopiirin valtuuston ja hallituksen alaisena toimiva johtokunta, jossa olisivat edustettuina liikelaitoksen tuottamia perusterveydenhuolto ja sosi-aalipalveluja käyttävät kunnat. Kiinteä ja irtain omaisuus Omaisuusjärjestelyt toteutetaan liikelaitoksen käyttäjäkunnissa siten, että perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kuntaomisteisten organisaatioiden kiinteä omaisuus jää edelleenkin ao. kuntien omistukseen ja liikelaitos vuokraa käyttöönsä tarvitsemansa tilat. Sen sijaan irtain omaisuus siirtyy perustettavalle kunnalliselle liikelaitokselle. Henkilöstö Toiminnan toteuttamiseksi tarvittava henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä kunnallisen liikelaitok-sen palvelukseen (liikkeen luovutus). Muita huomioita Järjestely voisi käytännön syistä tulla voimaan todennäköisesti aikaisintaan 1.1.2010, mutta toisaal-ta lain edellyttämänä viimeistään 1.1.2013. Luontevinta olisi, että kaikki järjestelyn hyväksyvät kun-nat tulevat mukaan samanaikaisesti. Aloitusvaiheessa siirtyvää toimintaa vastaava osa kuntien budjeteista siirtyy perustettavan kunnallisen liikelaitoksen budjettiin. Järjestely ei merkitse sitä, että kaikki nykyinen kuntien/terveydenhuollon kuntayhtymien palvelutoiminta säilyy ennallaan vaan sitä, että PARAS-hankkeen edellyttämät rakenteelliset muutokset tehdään ao. järjestämisvastuullisen organisaation eli sairaanhoitopiirin liikelaitoksen toimesta

42

Liite 6 Palvelurakenteiden muutostarpeet kotihoidon ja kotiin annettavien palveluiden osalta Kotona asumisen tukeminen kotihoitona ja kotiin annettavat palvelut ovat yhtäältä ensisijaisia kehit-tämisen kohteita mutta toisaalta kaksi erillistä kehittämishaastetta: 1. Palvelujen sisällöllinen kohdentuminen mm. ikääntyneen toimintakyvyn ja itsenäisen sel-

viytymisen parantamiseen, aktiiviseen osallistumiseen, elinympäristön esteettömyyteen. 2. Riittävät kotihoidon voimavarat ja osaaminen muuttuvassa väestörakenteessa ja toimin-

taympäristössä. Laitoshoidon purkamisen yhteydessä tulisi turvata henkilöstön riittävyys, osaaminen, kuntouttavat työkäytännöt sekä toiminnan suunnittelun ja ohjauksen koordinointi kotihoidon tuloksellisuuden varmistamiseksi (Laulainen 2005). Suosituksena on myös, että eri hallintokunnat toimivat yhteis-työssä ja eri sidosryhmät tulevat huomioiduksi palvelujen suunnittelussa muun muassa asumis-, lähipalvelu- ja liikenneympäristöjen huomioimiseksi (Tie hyvään vanhuuteen 2007; Heinola ym. 2003). Hoivayrittäjyyden lisääminen ja näin syntyvien yksityisten palvelujen koordinointi ovat olen-nainen kehittämisen kohde omarahoitteisten hoivapalveluiden toimintaympäristöjen muodostami-sessa. Tavoitteena on myös tietotekniikan (myös kommunikaatiossa) ja turvallisuuteen liittyvien teknisten ratkaisujen hyödyntäminen huomattavasti nykyistä laajemmin. Kotiin annettavissa palve-luissa on kyettävä innovatiivisiin ratkaisuihin ja aitoon kumppanuuteen julkisen, kolmannen sektorin ja hoivayrittäjien kesken. Palvelusetelin käyttö laajenemassa Tuoreessa hallitusohjelmassa (Vanhanen II) näiden tavoitteiden tueksi on suunniteltu muun muas-sa palvelusetelijärjestelmän (joka on laajenemassa kotisairaanhoitoon v. 2008) ja kotitalousvähen-nysten käyttöalan laajentamista, mikä tulisi ottaa huomioon julkisten palvelujen suunnittelussa. Palveluseteli on vaihtoehtoinen kotipalveluiden järjestämistapa, jossa kunta myöntää asukkaalleen sitoumuksen maksaa tietyn kunnan päättämän osan yksityisen palveluntuottajan antamasta palve-lusta. Palveluntuottaja (yrittäjä, yritys, järjestö tms.) laskuttaa kuntaa palvelusetelin arvosta ja asia-kas maksaa palveluntuottajalle kokonaishinnan mukaisen erotuksen. Nykyään asiakkaalle myönne-tään kotitalousvähennys palveluista, jotka asiakas ostaa palvelusetelillä myönnetyn palvelun lisäksi yksityiseltä palveluntuottajalta kokonaan omalla kustannuksella. (Palveluseteli 2005). Erilaisten vanhusten tukipalvelujen, kuten esimerkiksi ateriapalvelu, päivätoiminta, kuljetuspalvelut ja saatto-apu, erilaiset turvapuhelinratkaisut, kylvetys, vaatehuolto sekä siivouspalvelut, avulla on tarkoitus edistää itsenäistä selviytymistä ja turvata kotona asumista (www.stm.fi). Palvelusetelikokeilusta annetun selvityksen mukaan palvelusetelin käytöllä on vaikutuksia palvelutarjonnan monipuolisuu-teen ja kannattavuuteen pitkällä tähtäyksellä. Esimerkiksi hoivayrittäjät ilmoittivat kysynnän kasva-neen palvelusetelin kokeiluvuoden aikana ja alalle syntyi myös uusia yrityksiä, mukaan lukien pien-yrityksiä. (Vaihtoehtona palveluseteli 2004). Lisäksi palvelusetelin käytön laajentaminen kotipalve-lun osalta myös lapsiperheiden käyttöön tulee ottaa huomioon. Ennaltaehkäisevät kotikäynnit Itsenäisen suoriutumisen tukemisen lisäksi eräs hallitusohjelmaan kirjattu tavoite on myös ennalta-ehkäisevien kotikäyntien lisääminen. Kotihoitoa suosivista tavoitteista huolimatta kotihoidon asia-kasmäärä ollut vähenemässä ja tilalle on muodostunut erilaisia palveluasumisen muotoja. Sen sijaan omassa kodissaan asuville vanhuksille suunnatusta ennaltaehkäisevästä toiminnasta ja sitä kartoittavista kotikäynneistä on puutetta. Ennaltaehkäisevillä kotikäynneillä (Stakes) pyritään lisää-mään toimintakykyisiä elinvuosia ennakoimalla palvelutarpeita suunnitelmalliseen kartoitukseen ja arviointiin perustuen riittävän ajoissa. Myös omatoimisuuden esteitä pystytään paremmin poista-maan kokonaisvaltaisella arvioinnilla (Heinola ym. 2003). Pohjois-Savossa Karttulan kunta osallis-tui v. 2001 Stakesin Ennaltaehkäisevät kotikäynnit -projektiin, jossa ilmeni, että osa vanhuksista asui erittäin puutteellisesti ja usein riittämättömien kulkuyhteyksien varrella. Näillä seikoilla on mer-kitystä, koska luonnollisen omatoimisuuden muotojen vähetessä myös hakeutuminen palveluiden

43

piiriin nopeutuu. Ennaltaehkäisevät kotikäynnit -selvityksen yhteydessä yksinäisyyden merkitys nostettiin erääksi merkittäväksi itsenäistä selviytymistä estäväksi tekijäksi (Heinola ym. 2003). Ikääntyneiden oman elinpiirin ja voimavarojen vahvistaminen, paikallisuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen sekä riittävän monipuolisten ja kuntouttavien toimintojen turvaaminen ovat tärkeitä ta-voitteita kotona asumisen tukemisessa. (Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2015). Lisäksi suun-taaminen omatoimisuuden ylläpitämiseen esimerkiksi ravitsemuksen, liikuntaharjoittelun, omais-työn ja aktiivisen päivätoiminnan avulla merkitsee, että toimitaan ikääntyvien omassa ympäristössä ja että henkilöstöllä on valmiuksia toimia ennaltaehkäisevästi ja arvioida palvelutarpeita kokonais-valtaisesti. Henkilöstön koulutuksen kehittämistarpeet ovat mittavia ja myös täydennyskoulutus nykyisellään liian pirstaleista (Kivelän 2006). Kokonaisvaltaisen hoivaympäristön aikaansaamiseksi perus- ja erikoispalvelut on suunniteltava yhtenä alueellisena kokonaisuutena, jolloin eri-koispalvelut ovat integroitu osa peruspalveluita (Vanhusten hoidon ja palvelujen linjat vuoteen 2015). Tämä mahdollistaa myös palvelusetelijärjestelmään liittyvän vanhustenhuollon koordinoinnin ja palveluohjauksen laatuvaatimusten kehittämisen. Peruspalvelupisteitä ei kuitenkaan keskitetä seudullisesti/alueellisesti, vaan ne säilyvät lähipalveluina (Tie hyvään hoivaan 2007). Kotiin annet-tavien palveluiden kehittämisessä voidaan siten hyödyntää ja tehostaa monitoimijuutta yritysten, järjestöjen ja kunnallisten palveluiden kesken. Vanhusten kotiin annettavia palveluja tulee lisätä merkittävästi tarpeen (ei kysynnän) mu-kaisesti tarkasti kohdentaen, tavoitteellisin osaamis- ja painopistesisällöin. Samalla on mää-rätietoisesti suunniteltava ja toteutettava sairaanhoidollisen laitoskapasiteetin vähentämi-nen. Hoivayrittäjyyttä on tuettava esim. palvelusetelijärjestelyin. LÄHTEET Heinola Reija & Voutilainen Päivi & Vaarama 2003: Apua ja iloa pienellä vaivalla. Ehkäisevät kotikäynnit viidessä kunnassa. Stakes. Aiheita 9/2003. Helsinki: Stakesin monistamo. Kivelä, Sirkka-Liisa 2006: Geriatrisen hoidon ja vanhustyön kehittäminen. Selvityshenkilön raportti. Selvityksiä 2006:30. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Laulainen, Sanna 2005: Ikääntyneen parhaaksi yhteisin voimavaroin. Tuloksellisuuden arviointi Kajaanin vanhuspalveluissa. OSAATKO-KARTUKE –hankkeen julkaisuja 5. Minna Canth Instituutti. Kuopion yliopisto: Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos. Palveluseteli. Käyttöopas kotipalveluun. Sosiaali- ja terveysministeriö. Oppaita 2005:1. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Pääministeri Matti Vanhasen ΙΙ hallituksen ohjelma 19.4.2007. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2015 –kohti sosiaalisesti kestävää ja taloudellisesti elinvoimaista yhteiskuntaa. Sosiaali- ja terveysministeriö. Tie hyvään vanhuuteen. Vanhusten hoidon ja palvelujen linjat vuoteen 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:8. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Vaihtoehtona palveluseteli. Lahden seudun viiden kunnan palvelusetelikokeilu. Selvityksiä 2004:8. Sosiaali- ja terveysministeriö.

44

45

POHJOIS-SAVON LIITON JULKAISULUETTELO

Sarja A A:1 Kunnallistalouden pitkän aikavälin kehitysnäkymistä Pohjois-Savossa, A:2 Varkauden seudun pohjoisosan seutukaava Varkaus, Leppävirta A:3 Saimaan Vuoksi, Veneily ja vesimatkailu/Lähtökohtaselvitys A:4 Pohjois-Savon jätehuoltosuunnitelma A:5 Koillis-Savo. Ulkoilureitistön yleissuunnitelma A:6 Maakuntasuunnitelma 2017 - Tavoitteet A:7 Koillis-Savon seutukaava. Ehdotus 14.6.1993. A:8 Lähetäänpäs käymään taululla. Satu Syrjälä: sosiaalityön suuntautumisvaih-

toehdon pro gradu-tutkielma, Tampereen yliopisto 1993 A:9 Lineaarikiihdyttimen sijaintipaikkatutkimus Pohjois-Savon alueella A:10 Pohjois-Savon kalastusmatkailu 2000 A:11 Pohjois-Savon kehittämisohjelma 1995-1999 A:12 Kyläkauppa muuttuu - Kyläkauppiaan oheislukemisto A:13 Kirkollisiin rakennuksiin ja al. liittyvät uhkatekijät Pohjois-Savossa A:15 Pohjois-Savon 6-ohjelma 1995-1999 A:16 Pohjois-Savon 5b-ohjelma 1995-1999 A:17 Alueellinen kehitt. yrittäjyyden ja omatoimisuuden edistäjänä Savossa A:18 Sisä-Savon seutukaava. Ehdotus 9.6.1997. A:19 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2020 A:20 Koillis-Savon seutukaava A:21 Pohjois-Savon kehittämisohjelma 1998-2000 A:22 Varkauden seudun pohjoisosan seutukaavan muutos, Leppävirta A:23 Korjataan yhdessä - Pohjois-Savon asuntokannan korjaustoiminnan edistä-

misprojektin loppuraportti A:24 Pohjois-Savon elintarvikealan kehittämisohjelma v. 2000-2006 A:25 Pohjois-Savon Maakuntakuvatutkimus 2000 A:26 Pohjois-Savo vuonna 2000 nykytilanne ja aiempien maakuntasuunnitelmien

tavoitteiden toteutuminen A:27 Pohjois-Savon matkailustrategia 2001-2006 A:28 Pohjois-Savon hyvinvointiklusteri – TOIMINTAOHJELMA 2002-2006 A:29 Pohjois-Savon ICT-yritysten toimintaympäristö A:30 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma v. 2020 A:31 Sisä-Savon seutukaava A:32 Pohjois-Savon kulttuuriklusterin käynnistämisselvitys A:33 Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2003-2006 A:34 PUHTAASTI PARASTA! Pohjois-Savon elintarvikealan kehittämisohjelma

2003-2010 A:35 Euroopan unionin laajentumisen taloudelliset vaikutukset ja sen tarjoamat

liiketoimintamahdollisuudet Suomen pk-yrityksille A:36 Kuopion seudun maakuntakaavan rakennemallien vaikutukset A:37 Kuopion seudun maakuntakaavan rakennemallien palv.verkkoselvitys A:38 Kuopion seudun maakuntakaava – rakennevaihtoehtojen liikenne- järjestelmät ja niiden vertailu A:39 Pohjois-Savon tietoyhteiskuntastrategia A:40 Pohjois-Savon kulttuuriklusterin kehittämisohjelma A:41 Kuopion seudun maakuntakaava, yhdist.rakennemallin vaikutukset A:42 Ylä-Savon seudun maakuntakaava A:43 Kuopion seudun kulttuuriympäristö seutukunnan vahvuudeksi A:44 Kuopion seudun maakuntakaava A:45 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 A:46 Pohjois-Savon kulttuuristrategia A:47 Paikoillanne. Valmiina . . . A:48 Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2007-2010 A:49 Pohjois-Savon kaupallinen palv.verkko 2006. Maakuntakaavan palveluselvitys. A:50 Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko 2006. Kaupan keskukset ja kehittämismahdollisuudet A:51 Opetustoimen arviointityöryhmän LOPPURAPORTTI A:52 Leppävirran pohjoisosan VT5:n maakuntakaava. Ehdotus 28.5.2007. A:53 Sosiaali- ja terveyspalvelujen arviointiryhmän LOPPURAPORTTI Sarja B B:1 Pohjois-Savon Liiton kuntainliittosuunnitelma 1991-95, toimintasuunnitelma

1991 ja talousarvio 1991 B:2 Pohjois-Savon Liiton kuntainliittosuunnitelma 1992-96, toimintasuunnitelma

1992 ja talousarvio 1992 B:3 Pohjois-Savon toimipaikkarekisteri 1991 B:4 Pohjois-Savon lähiajan kehitysnäkymät 1991 B:5 Maakunnallisen kehittämisrahan seurantaraportti vuosilta 1989-91 B:6 Pohjois-Savon Liiton toimintakertomus vuodelta 1991 B:7 Pohjois-Savon Liiton kuntainliittosuunnitelma 1993-97, toimintasuunnitelma

1993 ja talousarvio 1993 B:8 Pohjois-Savon toimipaikkarekisteri 1992

B:9 Pohjois-Savon Liiton toimintakertomus vuodelta 1992 B:10 Maakuntien ja kuntien muuttuva asema eurooppalaisessa yhteydessä - vaikutuksia

Pohjois-Savoon B:11 Kuntayhtymäsuunnitelma 1994-98, toimintasuunnitelma 1994 ja talousarvio 1994 B:12 Pohjois-Savon toimipaikkarekisteri 1993 B:13 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 1993 B:14 Pohjois-Savon liiton kuntayhtymäsuunnitelma 1995-1999, toimintasuunnitelma

1995 ja talousarvio 1995 B:15 Pohjois-Savon toimipaikkarekisteri 1994 B:16 Savon Liiton toimintakertomus vuodelta 1994 B:17 Savon Liiton kuntayhtymäsuunn. 1996-2000, toim.suunn. ja tal.arvio 1996 B:18 Pohjois-Savon toimipaikkarekisteri 1995 B:19 Savon Liiton toimintakertomus vuodelta 1995 B:20 Savon Liiton toimintasuunnitelma 1997, tal.arvio 1997 ja tal.suunn. 97-99 B:21 Pohjois-Savon toimipaikkarekisteri 1996 B:22 Savon Liiton toimintakertomus vuodelta 1996 B:23 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti 1996, B:24 Maakuntarahan seurantaraportti 1994 B:25 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti 1995 B:26 Maakunnallisen kehittämisrahaston seurantaraportti vuosilta 1989-1995 B:27 Savon Liiton toimintasuunn. 1998, tal.suunn. 1998-2000, talousarvio 1998 B:28 Pohjois-Savon toimipaikkarekisteri 1997 B:29 Savon Liiton toimintakertomus vuodelta 1997 B:30 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti 1997 B:31 Toiminta- ja taloussuunnitelmia 1999-2001 sekä talousarvio 1999 B:32 Pohjois-Savon kehitykseen vaikuttavat sektoripolitiikat ja aluekehityspolitiikka sekä

alueen taloussosiaalinen tila B:33 Pohjois-Savon toimipaikkarekisteri 1998 B:34 Savon Liiton toimintakertomus vuodelta 1998 B:35 Työvoimatarpeen ja ammatillisen koulutuksen kohtaaminen Pohjois-Savossa 1998-

1999, Faktat ja visiot -loppuraportti B:36 Osaaminen ja koulutustarve Pohjois-Savon yrityksissä ja toimipaikoissa B:37 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti 1998 B:38 Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2000 sekä tal.suunnitelma 2001 - 2002 B:39 Pohjois-Savon toimipaikkarekisteri 1999 B:40 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 1999 B:41 Pohjois-Savon väliaikainen ammattikorkeakoulu – kokeilusta vakinaiseksi ammatti-

korkeakouluksi B:42 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti 1999 B:43 Pohjois-Savon liiton toim.suunn. 2001 sekä talousarvion 2001 puitteet B:44 Pohjois-Savon toimipaikkarekisteri 2000 B:45 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 2000 B:46 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti 2000 B:47 Maakunnallisen kehittämisrahaston seurantaraportti vuosilta 1996-2000 B:48 Pohjois-Savon liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio 2002 sekä talous- suunnitelma 2003-2004 B:49 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 2001 B:50 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti 2001 B:51 Pohjois-Savon toimipaikkarekisteri 2001 B:52 Pohjois-Savon liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio 2003 sekä talous- suunnitelma 2004-2005 B:53 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 2002 B:54 Pohjois-Savon liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio 2004 sekä talous- suunnitelma 2005-2006 B:55 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 2003 B:56 Pohjois-Savon liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio 2005 sekä talous- suunnitelma 2006-2007 B:57 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 2004 B:58 Pohjois-Savon liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio 2006 sekä talous- suunnitelma 2007-2008 B:59 Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteuttamissuunn. TOTSU 2006-2007 B:60 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 2005 B:61 Pohjois-Savon liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio 2007 sekä talous- suunnitelma 2008-2009 B:62 Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteuttamissuunn. TOTSU 2007-2008

ISBN 978-952-5188-75-2 ISSN 1238-6383