KIRJOITTAJAT: RITVA ESKELINEN, ANU JUSSILA, OILI KINNUNEN,

MINNA KOSKINEN, ILONA SARES, PÄIVI VOUTILAINEN, SAMPSA

WULFF. TOIM. PAULA KOSUNEN

Luovien toimialojen nykytila

Pohjois-Savossa

Aducate Reports and Books

22/2010

Luovain – hankkeelle tuotettu

Itä-Suomen yliopisto

Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate

Kuopio

2010

Kopijyvä Oy

Kuopio, 2010

Sarjan vastaava toimittaja: Esko Paakkola

Myynnin yhteystiedot:

Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate

PL 1627, 70211 Kuopio

040 738 2448, aducate-julkaisut@uef.fi

http://www.aducate.fi

ISBN: 978-952-61-0106-4

ISBN: 978-952-61-0107-1 (PDF)

ISSN: 1798-9116

SAATTEEKSI

Viime vuosien aikana kun perinteistä teollisuutta on maassam-

me kilpaa liputettu ulos halvempien tuotantokustannusten alu-

eille, on Suomeen syntynyt eräänlainen taloudellinen tyhjiö.

Tämän seurauksena on alettu pohtia erilaisia toimintamalleja,

jotka takaisivat maamme kilpailukyvyn myös tulevaisuudessa.

Pohdinnan tuloksena on nostettu esiin myös luovien toimialojen

liiketoiminta, ns. luova talous. On katsottu, että juuri luovat

toimialat ovat ja tulevat olemaan avainasemassa maailmanta-

louden rakennemuutoksessa, jossa perinteiseen teolliseen tuo-

tantoon pohjaavat ansaintatavat ovat hiipumassa. Tämä on näh-

tävissä myös Suomessa. Perinteisesti luovista toimialoista on to-

tuttu puhumaan kulttuuripoliittisesta näkökulmasta, mutta nyt-

temmin on havaittu myös luovien toimialojen taloudellinen it-

seisarvo. Nykypäivänä luovien toimialojen merkitys nähdään

osana koko yhteiskuntaa ja talouselämää, ja luovalla taloudella

tunnustetaan olevan keskeinen kansantaloudellinen tehtävä

osana Suomen menestysstrategiaa. Luovasta taloudesta toivo-

taankin moottoria kansalliselle kilpailukyvylle, jonka avulla

kiihdytetään uusien ansaintamuotojen ja innovaatioiden kehit-

tämistä suomalaisissa yrityksissä.

Tässä raportissa tulemme käsittelemään luovan toimialan nyky-

tilaa Pohjois-Savon maakunnassa useasta eri näkökulmasta. Ra-

portissa nostetaan esiin mm. luovan toimialan määrittelyn vai-

keus, alan volyymi alueella tilastojen ja kuvioiden välityksellä ja

pyritään selkeyttämään toimialaa yritysesimerkein. Myös luo-

van alan yrittäjien verkostoihin ja kansainvälistymiseen luodaan

raportissa katsaus. Raportin tavoitteena on tuottaa käytäntöön

sovellettavaa tietoa luovan toimialan nykytilasta maakunnas-

samme sekä antaa viitteitä uusien kehittämistoimenpiteiden

luomiselle ja kohdentamiselle. Raportti on tuotettu Luovain–

osahankkeessa, joka kuuluu Pohjois-Savon Taidetoimikunnan

hallinnoimaan Art Hub -hankekokonaisuuteen. Yhteistyössä

mukana ovat Kuopion yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus,

Sibelius-Akatemian Kuopion osasto sekä Pohjois-Savon Taide-

toimikunta. Hankkeen rahoittajina toimivat ESR ja Itä-Suomen

lääninhallitus ja hanketta koordinoi Kuopion yliopiston koulu-

tus- ja kehittämiskeskus. Tahdomme kiittää kaikkia julkaisun

tekemiseen ja tutkimukseen osallistuneita ja vaikuttaneita tahoja,

alansa asiantuntijoita. Erityiskiitoksen yrityskeskittymiä kuvaa-

vista kuvioista tahdomme osoittaa Marko Tantulle Pohjois-

Savon Liittoon.

Kuopiossa 22.4.2010

Oili Kinnunen, Päivi Voutilainen ja Sampsa Wulff

FOREWORD

In the course of previous years, a kind of economic vacuum has

been created in Finland due to traditional industry having been

moved to countries with lower production costs. As a result, one

has begun contemplating new kinds of operation models that

would guarantee Finland’s ability to compete in the future. One

of the solutions that have emerged through this discussion has

been business in the creative industries, so called creative econ-

omy. One has perceived that the role of the creative industries is

indeed currently important and will continue to be central to the

structural change of global economy, in which means of earning

a living relying on traditional industrial manufacture are on the

wane. This development is also evident in Finland. Traditionally,

one has grown accustomed to discussing creative industries

from the point of view of cultural policy, but researchers have

more recently realized the economic value that these industries

themselves hold. These days, the value of creative industries is

considered as a part of the society and economic life as a whole

and one recognizes that creative economy has a central econom-

ic task as a part of the Finnish strategy for success. Indeed, one

is hoping that creative economy would function as a vehicle for

national ability to compete, one that would aid in accelerating

the development of new innovations and means of earning a liv-

ing within Finnish companies.

In the enclosed report, we will discuss the current state of crea-

tive industry in the Northern Savo region of Finland from vari-

ous different viewpoints. The paper will highlight issues such as

the difficulty of defining creative industries and the volume of

the field in the region, which will be illustrated through the use

of statistics and figures. The paper will also attempt to make

clear of the industry by introducing examples of real-life com-

panies. A review of the networks of the entrepreneurs in the

creative field and the entrepreneurs’ attempts at internationali-

zation will also be made in the report. The goal of this report is

to provide practical information on the current state of the crea-

tive industry in the region where we ourselves operate, and to

offer ideas for the creation and allocation of new development

operations.

The report was carried out as a part of Luovain sub-project,

which belongs to Art Hub project consortium, governed by the

Arts Council of Northern Savo. Our partners in co-operation in-

cluded the Center for Training and Development at the Univer-

sity of Kuopio, the Kuopio Department of Sibelius Academy

and the Arts Council of Northern Savo. The project was funded

by European Social Fund (ESF) and the Municipal Government

of Eastern Finland, and coordinated by the Center for Training

and Development at the University of Kuopio. We would like to

thank the professionals who have participated in the creation

and research conducted for this publication and those who have

had an influence on our work. We would like to especially ac-

knowledge Marko Tanttu of the Regional Council of Northern

Savo for his graphs depicting mergers.

Kuopio, 22 April 2010

Oili Kinnunen, Päivi Voutilainen and Sampsa Wulff

Sisällysluettelo

SAATTEEKSI

FOREWORD

1 Lähtökohdat .................................................................................... 1

2 Luovien toimialojen määritelmiä Suomessa ja Euroopassa .. 4

2.1 Luovat toimialat ........................................................................... 4

2.2 tekijänoikeusalat .......................................................................... 5

2.3 kulttuuritilastointi ........................................................................ 7

2.4 opetusministeriö ja kulttuurin satelliittitilinpito ................... 11

2.5 sarka – LUOVA pohjois-savo – hankkeen toimialaluokitus 15

3 Luovat toimialat Pohjois-Savossa ............................................. 22

3.1 luovan alan yritysten toimipaikkojen, henkilöstömäärän sekä

liikevaihdon yleinen kehitys pohjois-savon seutukunnissa 2002,

2004 ja 2007 tilastokeskuksen mukaan .......................................... 23

3.2 luovan alan yritysten toimipaikkojen, henkilöstömäärän sekä

liikevaihdon toimialoittainen kehitys pohjois-savossa 2002, 2004

ja 2007 tilastokeskuksen mukaan................................................... 28

3.3 luovien alojen yritysten ja yhdistysten keskittyminen

pohjois-savossa sarka-rekisterin ja Luovain-rekisterin pohjalta

............................................................................................................. 33

3.3.1 Arkkitehti-, piha- ja sisustussuunnittelupalvelut ..................... 34

3.3.2 Elokuva-, televisio-, radio- ja lavastustaide ............................... 36

3.3.3 Esittävän taiteen ammattilaiset, yritykset, yhdistykset ja

tapahtumat .......................................................................................... 38

3.3.4 Kirjallisuus sekä kustannus- ja kirjapainoala ............................ 44

3.3.5 Käsi- ja taideteollinen tuotanto ................................................. 46

3.3.6 Käsi- ja taideteollisen tuotannon sekä visuaalisen kulttuurin

näytteilleasettajat ja välittäjät ............................................................ 56

3.3.7 Luovien alojen koulutus- ja konsulttipalvelut ........................... 57

3.3.8 Mainonta ja markkinointiviestintä, viestintäpalvelut ............... 57

3.3.9 Muu tapahtuma- ja kulttuurituotanto, kulttuuri ja

elämysmatkailu sekä elämyspalvelut .................................................. 61

3.3.10 Soveltava taide ......................................................................... 63

3.3.11 Uusmedian ohjelmisto- ja sisällöntuotanto ............................. 65

3.3.12 Visuaalinen kulttuuri .............................................................. 67

3.4 luovan alan yrittäjien käyttämät verkostot ja yhteistyö sekä

yhteistyön luonne luovalla toimialalla pohjois-savossa............. 77

3.5 Neljä yhteistyöverkoston kertomusta luovalta alalta ........... 80

3.5.1 Verkostoituminen, verkostot, yhteistyö, kumppani,

yritysyhteistyö – mitä se on? .............................................................. 82

3.5.2 Kertomusanalyysi yksi: Musiikkifestivaalitapahtuma ............... 86

3.5.3 Kertomusanalyysi kaksi: Yritysverkosto .................................... 91

3.5.4 Kertomusanalyysi kolme: Taiteilijaryhmä ................................. 94

3.5.5 Kertomusanalyysi neljä: Tapahtumatuotantoyritys .................. 97

3.5.6 Verkostot .................................................................................. 102

3.6 Kartoitus luovien alojen kansainvälistymisestä Pohjois-

Savossa ............................................................................................ 105

4 Luovan alan yrittäjät Pohjois-Savossa ................................... 119

4.1 Luovan alan yrittäjyyden piirteitä ......................................... 121

4.2 Luovan alat yritykset Pohjois-Savossa .................................. 124

4.3 Yrittäjäksi ryhtyminen ............................................................ 128

4.4 Yrityksen perustaminen .......................................................... 133

4.5 Yrittäjänä toimiminen ............................................................. 143

4.6 Yritystoiminnan kasvu ............................................................ 150

5 Loppusanat 158

Lähdeluettelo 162

1

1 Lähtökohdat

Tämä raportti on syntynyt tarpeesta kuvata luovan toimialan

nykytilaa Pohjois-Savossa. Kuten saatekappaleessa todetaan, on

luovan talouden merkitys korostunut viime vuosien aikana pe-

rinteisen teollisen tuotannon hiipumisen seurauksena. Luovien

toimialojen merkitys niin kansantaloudelle kuin alueiden kehit-

tymiselle on kiistaton. Tätä todistaa mm. luovan alan noin 416

miljoonan euron liikevaihto Pohjois-Savon maakunnassa vuon-

na 2007 sekä alan noin 3000 työntekijää samana vuonna.

Luovuus ja luovien alojen yritystoiminta on tärkeä alueellisen

kehittämisen voimavara, ja samalla luovien alojen kehittäminen

on olennainen osa koko Suomen kilpailukyvyn vahvistamista.

Tulevaisuudessa maamme tärkein kilpailuetu liittyy osaamiseen

ja kykyyn innovoida, ja juuri nämä ovat luovalle toimialalle

tunnusomaisia piirteitä. Luovan toimialan yritystoiminta on

merkittävää myös kansainvälisesti. Laskutavasta ja maasta riip-

puen luovat alat kattavat 5-10 % eri maiden kansantalouksista.

Viime vuosina luovan alan yritystoiminnan kasvu onkin ollut

keskimääräistä talouskasvua voimakkaampaa useissa eri maissa.

Luovan toimialan merkitystä ja esiinnousua todistaa myös sen

maailmanlaajuinen kasvu. Vuosina 2001–2005 luovat toimialat

2

kasvoivat 831 miljardista dollarista 1,3 biljoonaan dollariin

(OPM 2006).

Luovan toimialan merkitystä ja kehittämistarpeita ei kiistä ny-

kyään enää kukaan, mutta aivan ongelmatonta kehittämistyö ei

ole. Luovien alojen kehittämistä haittaa esimerkiksi toimialan

yrityksille suunnattujen neuvontapalvelujen ja rahoituskanavien

puutteellisuus. Myös asenteet muodostavat esteitä luovien toi-

mialojen kehittämiselle. Kehittäjäorganisaatioissa ei aina tunnis-

teta luovien alojen merkitystä, vaan niitä pidetään pienimuotoi-

sena toimintana, "näpertelynä". Tämän johdosta luovia aloja on

nostettava esille entistä näkyvämmin ja sen taloudellista merki-

tystä alueille korostettava entistä voimakkaammin.

Myös luovien alojen yrittäjien keskuudessa on tyypillisesti esiin-

tynyt kehittymistä ja kehittämistä estäviä ja hidastavia asenteita.

Luovien alojen yrittäjät eivät aina koe itseään yrittäjiksi vaan

mieluummin taiteilijoiksi, mikä osaltaan vaikeuttaa alan kehit-

tämistä. Lisäksi valitettavan usein yrittäjyys koetaan negatiivi-

sena asiana. Yrittäjyyteen ja kaupallisuuteen liittyvä mielikuva

taiteellisen vapauden rajoittamisesta on verraten yleinen etenkin

aivan luovan alan ytimessä.

Tässä raportissa esitellään luovia toimialoja Pohjois-Savossa

varsin laajasti tukeutuen erilaisiin tilastoihin, kuvioihin ja haas-

3

tatteluihin sekä aiempaan alan tutkimukseen. Raportti rakentuu

siten, että kappaleessa 2 esitellään erilaisia luovan toimialan

määritelmiä niin meillä Suomessa kuin muuallakin.

Kappaleessa 3 luodaan katsaus Pohjois-Savon luoviin toimialoi-

hin ja niiden kehittymiseen vuosien 2002 ja 2007 välillä. Samassa

kappaleessa esitellään myös luovien alojen yhdistyksiä sekä sitä,

miten yritykset ja yhdistykset ovat alueellisesti keskittyneet.

Kun olemme esitelleet luovan alan yritysten ja yhdistysten kes-

kittymiä, luomme vielä katsauksen yrittäjien käyttämiin verkos-

toihin sekä asenteisiin kansainvälistymistä kohtaan.

Kappaleessa 4 pyritään luomaan kuvaa siitä, millaisia luovan

alan yritykset ja niiden taustalla olevat yrittäjät ovat. Viimeisenä

oleva kappale 5 on yhteenveto, jossa tiivistämme alueemme

luovan toimialan nykytilan sekä esitämme mahdollisia toimen-

piteitä tulevaisuutta ajatellen.

4

2 Luovien toimialojen

määritelmiä Suomessa ja

Euroopassa

2.1 LUOVAT TOIMIALAT

Opetusministeriön kulttuurin kansantaloudellisia vaikutuksia

selvittäneen työryhmän raportissa Kulttuurin arvo? (Opetusmi-

nisteriö 2006, 11 ja 17) luovien toimialojen (creative industries) kä-

sitteen juurien nähdään johtavan 1990-luvun lopun Iso-

Britanniaan. Silloinen maan pääministeri Tony Blair yhdessä

hallituksen kanssa halusi nostaa luovat toimialat Iso-Britannian

uudeksi kulttuurin talouden käsitteeksi erottautuakseen aikai-

semmasta tietoyhteiskunta- ja kulttuuritoimialapohjaisesta kes-

kustelusta. Blairin vuonna 1997 nimittämä, eri hallinnonalojen

sekä yksityisen sektorin edustajista koostuva, työryhmä (Creati-

ve Industries Task Force, CITF) asetettiin v. 1997–2000 luovien

toimialojen kehittämistyön tueksi. Työryhmä julkaisi vuonna

1998 Creative Industries Mapping -dokumentin, jolla pyrittiin

nostamaan luovat toimialat ja niiden taloudelliset vaikutukset

esiin. Dokumentissa määritellään myös luovat toimialat, joita

ovat ”ne toimialat, jotka perustuvat yksilölliseen luovuuteen,

taitoon ja osaamiseen, ja jotka luomalla ja hyödyntämällä hen-

5

kistä omaisuutta voivat synnyttää hyvinvointia ja työpaikkoja”.

Työryhmä laski luoviin toimialoihin kuuluviksi 1. mainonnan, 2.

arkkitehtuurin, 3. taiteen ja antiikkimarkkinoiden, 4. käsityön, 5.

muotoilun, 6. muodin, 7. elokuvan ja videon, 8. interaktiivisen

vapaa-ajanohjelmistoteollisuuden, 9. musiikin, 10. esittävien tai-

teiden, 11. kustannustoiminnan, 12. ohjelmistoteollisuuden ja

tietokonepalveluiden sekä 13. television ja radion toimialat.

Myös kulttuuriperinnön, matkailun ja museosektorin nähtiin

liittyvän läheisesti erityisesti palvelutuotannon osalta luoviin

toimialoihin. Opetusministeriön työryhmä näkee em. määritel-

män olevan suoraan johdettu tekijänoikeusalojen määritelmästä.

Niin ikään työryhmä huomauttaa siinä heijastuvan halun ”yh-

distää ICT-alojen roolin merkittävä kasvu kulttuurin talouteen”,

ja pitää ongelmallisena käsitteen poliittista tarkoitushakuisuutta,

jonka myötä luovuus koskee lähinnä vain tekijänoikeusaloja ei-

kä kaikkea kulttuurista toimintaa. (Opetusministeriö 2006, 17.)

CITF:n luomaa määritelmää on sovellettu luovia toimialoja ja

niiden taloudellisia vaikutuksia tarkastelevissa raporteissa sit-

temmin esimerkiksi Singaporessa ja Uudessa-Seelannissa (ks.

Opetusministeriö 2006, 18–19).

2.2 TEKIJÄNOIKEUSALAT

Opetusministeriön työryhmä toteaa raportissaan, että tekijänoi-

keudellinen suoja on monelle luovilla toimialoilla liiketoimintaa

harjoittavalle elinehto. Niin ikään luoville toimialoille ”ominai-

6

sena piirteenä pidetään yleensä sitä, että näillä aloilla luodaan,

tuotetaan, levitetään tai käytetään aineistoja, joihin kohdistuu

henkisen omaisuuden oikeuksia, tekijänoikeus tai tekijänoikeut-

ta lähellä olevia oikeuksia”. (Opetusministeriö 2006, 12.) Luovi-

en toimialojen määrittelyä koskevaan keskusteluun on siis tar-

peen ottaa mukaan myös määritelmä ns. tekijänoikeusaloista.

Maailman henkisen omaisuuden järjestö WIPO julkaisi vuonna

2003 menetelmäoppaan (Guide on Surveying the Economic Contri-

bution of the Copyright-Based Industries) tekijänoikeusalojen ta-

loudellista tutkimusta varten. Oppaassa jaetaan tekijänoikeusa-

lat tekijänoikeuden ydinaloihin (core), tekijänoikeuksista riippu-

vaisiin (interdependent) aloihin, osittaisiin (partial) tekijänoikeusa-

loihin sekä tekijänoikeuksia tukeviin (non-dedicated support) aloi-

hin. Eri toimialojen luokittelu näiden alle riippuu niiden panok-

sesta tekijänoikeusketjun eri vaiheissa, joita ovat sisällön luomi-

nen, tuotanto, jakelu sekä kulutus ja käyttö. Ydinaloiksi WIPO

määrittelee 1. lehdistön ja kirjallisuuden, 2. musiikin, 3. teatteri-

tuotannot ja oopperan, 4. elokuvan ja videon, 5. valokuvauksen,

6. ohjelmistoteollisuuden ja tietokannat, 7. visuaaliset taiteet ja

graafisen suunnittelun, 8. mainospalvelut sekä 9. tekijänoikeuk-

sia keräävät yhdistykset. (Opetusministeriö 2006, 12.) Verratta-

essa em. ydinaloja CITF:n määritelmään huomataan, että ne

ovat pääpiirteittäin hyvin samankaltaiset. WIPO:n ydinaloista

puuttuvat arkkitehtuuri, televisio ja radio sekä käsityö ja muoti,

7

jotka on sijoitettu osittaisten tekijänoikeusalojen alle. Nämä alat

ovat ainakin osittain tekemisissä tekijänoikeuksin suojattujen

teosten tai niiden luomisen, tuotannon, esittämisen tai jakelun

kanssa. Tekijänoikeuksista riippuvaiset alat ovat puolestaan

opetusministeriön työryhmän raportin (Opetusministeriö 2006,

12) mukaan ”toimijat, jotka valmistavat ja myyvät laitteita, jotka

liittyvät tekijänoikeuksin suojattujen teosten välittämiseen, tuot-

tamiseen tai käyttöön (esim. televisio, radiot ja tietokoneet)”.

Tukialat puolestaan nimensä mukaisesti tukevat mm. ydinalojen

viestintätarpeita (esim. internet) ja tuotannon jakelua asiakkaille.

(Opetusministeriö 2006, 12.) Tekijänoikeusaloista on tehty lisäksi

määritelmiä muun muassa Australiassa, Kanadassa ja Yhdysval-

loissa, mutta ne ovat sisällöltään pääpiirteittään yhteneviä

WIPO:n jaottelun kanssa (ks. Opetusministeriö 2006, 13–15).

2.3 KULTTUURITILASTOINTI

Luovien toimialojen määrittelyä voidaan lähestyä myös kulttuu-

ritilastoinnin näkökulmasta. Muun muassa suomalaisen kult-

tuuritilastoinnin lähtökohtana on pidetty vuonna 1986 julkais-

tua Unescon kulttuuritilastokehikkoluonnosta. Luonnoksessa

kulttuuri jaetaan kahdeksan kategorian (kulttuuriperintö, paine-

tut julkaisut ja kirjallisuus, musiikki ja esittävät taiteet, kuvatai-

teet, audiovisuaaliset mediat, sosiokulttuuriset toiminnot, urhei-

lu ja pelit sekä ympäristön virkistyskäyttö) ja viiden toiminnon

8

(luominen/tuotanto, jakelu/levittäminen, kulutus/vastaan-

ottaminen, säilyttäminen/rekisteröinti sekä osallistuminen)

muodostamaan matriisiin. (Opetusministeriö 2006, 19–20.)

Syyskuussa 2009 Unesco julkaisi päivitetyn version kulttuuriti-

lastokehikosta, joka oli pitkän ja perusteellisen tutkimustyön ja

keskustelun tulos. Tilastokehikolla pyritään aiempaa parem-

paan kansainväliseen vertailtavuuteen kulttuuritilastoinnissa, ja

se yhdistää tärkeimpiä nykyisiä tilastoluokituksia (mm. ISIC,

CPC, ISCO, HS ja ICATUS). (Unesco 2009, 1.) Tilastokehikon

määritelmä kulttuurin toimialoista on tietoisesti erotettu luovis-

ta toimialoista muun muassa luovuuden mittaamisen vaikeu-

desta johtuen. Kehikossa kulttuurilla nähdään edelleen olevan

viisi toimintoa, jotka muodostavat yhdessä ns. kulttuurisen tuo-

tannon kehän (culture cycle). Niitä ovat luominen, tuotanto, jake-

lu, esillepano/vastaanotto/välitys sekä kulutus/osallistuminen.

Suhteet kehän eri vaiheiden välillä eivät ole hierarkisia, vaan pi-

kemminkin monitahoisia ja verkostomaisia. (Unesco 2009, 11–

13.) Toimialat on puolestaan eritelty kehikossa kulttuurisiin (cul-

tural domains) ja siihen liittyviin (related domains) toimialoihin.

Kulttuuriset toimialat ovat läsnä kaikissa kulttuurisen tuotan-

non kehän toiminnoissa. Niihin kuuluvat kulttuuri- ja ympäris-

töperintö, esitykset ja kulttuuritapahtumat (sis. musiikin), visu-

aaliset taiteet ja käsityö, painetut ja sähköiset julkaisut sekä leh-

distö, audiovisuaalinen ja interaktiivinen media, ja design- ja

9

suunnittelupalvelut. Kulttuuriin liittyvät toimialat taas sisältä-

vät kulttuurisia elementtejä, mutta eivät ole ytimeltään täysin

kulttuurisia. Näihin kehikossa luetaan kuuluviksi matkailu sekä

urheilu-, viihde- ja virkistystoiminta. Kaikkiin edellä mainittui-

hin toimialoihin on kosketuksissa ns. immateriaalinen kulttuu-

riperintö (sisältäen mm. suullisen perimätiedon, rituaalit ja eri

kielet). Lisäksi malli esittää vielä kolme muuta poikittaisosa-

aluetta, jotka koskevat kaikkia toimialoja: kasvatus ja koulutus,

arkistointi ja säilyttäminen, sekä toimialoja tukeva välineistö ja

materiaali. (Unesco 2009, 15–24.)

On mielenkiintoista havaita, kuinka paljon Unescon kuusi kult-

tuurin ydintoimialaa muistuttavat luovien alojen toimialaluok-

kia. Erotuksena aiemmin esiteltyihin CITF:n ja WIPO:n määri-

telmiin Unescon uusin malli esittää kulttuuritilastoinnin koh-

teeksi myös ympäristöperintöä ja kulttuuritapahtumia (mm.

messuja), ja epäsuorasti myös urheilua, viihde- ja virkistystoi-

mintaa (mm. huvipuistot ja vedonlyönti mukaan luettuina).

Lienee syytä huomauttaa jo tässä vaiheessa, että opetusministe-

riö on omassa luovien toimialojen tilastoinnissaan (kulttuurin sa-

telliitti) ottanut mukaan perinteisempien kulttuurin toimialojen

lisäksi juuri Unescon lisäämät urheilun, sekä viihde- ja virkistys-

toiminnan toimialat (ks. Opetusministeriö 2008). Tätä valintaa

selittää liikunnan ja urheilun kuuluminen ministeriön hallin-

nonalaan. Suomalaiseen kulttuuritilastointiin ovat vaikuttaneet

10

Unescon vanhemman kehikon ohella myös erilaiset tilastointi-

käytännöt EU:n tilastovirastossa Eurostatissa (ks. OECD 2007,

46; Opetusministeriö 2006, 20–22). Seuraavaksi käsitellään lyhy-

esti suomalaista tilastointia Tilastokeskuksen TOL 2008 -

luokitusta koskien.

Uudistettu Tilastokeskuksen toimialaluokitus, TOL 2008, otet-

tiin käyttöön Suomessa vuoden 2009 alussa. TOL 2008 perustuu

Euroopan unionin komission asetuksella (N:o1893/2006) vahvis-

tamaan toimialaluokitukseen NACE Rev. 2:een. Luokitus on Eu-

rostatin hyväksymä Suomen kansallinen versio. TOL 2008 ku-

vaa edeltäjäänsä paremmin nykyistä talouselämää ja seuraa

YK:n kansainvälisen toimialaluokituksen (ISIC) uudistusta. (Ti-

lastokeskus; Tilastokeskus 2006; Tilastokeskus 2008a.) Uudesta

toimialaluokituksesta on toivottu apua myös luovien toimialo-

jen paremmalle huomioinnille tilastoinnissa (ks. Opetusministe-

riö 2008, 64). Luovat toimialat on luokiteltu TOL 2008:ssa pää-

osin ”informaation ja viestinnän” (J) sekä ”taiteiden, viihteen ja

virkistyksen” (R) pääluokkien alle. Informaation ja viestinnän

alta löytyvät kustannustoiminta (58), elokuva-, video- ja televi-

sio-ohjelmatuotanto, äänitteiden ja musiikin kustantaminen (59),

radio- ja televisiotoiminta (60), televiestintä (61), ohjelmistot,

konsultointi ja siihen liittyvä toiminta (62) sekä tietopalvelutoi-

minta (63). Taiteet, viihde ja virkistys pitää sisällään kulttuuri- ja

viihdetoiminnan (90), kirjastojen, arkistojen, museoiden ja mui-

11

den kulttuurilaitosten toiminnan (91), rahapeli- ja vedonlyönti-

palvelut (92), ja urheilutoiminta sekä huvi- ja virkistyspalvelut

(93). Nämä luokat jakautuvat edelleen omiin alaluokkiinsa.

Luokkien J ja R alta puuttuvat kattavasti kuitenkin esimerkiksi

CITF:n luovien toimialojen määritelmän mukaiset käsityön,

muotoilun ja mainostoiminnan toimialat. (Ks. Opetusministeriö

2006, 36; Tilastokeskus 2008b.)

2.4 OPETUSMINISTERIÖ JA KULTTUURIN SATELLIITTITILIN-

PITO

Opetusministeriö asetti vuonna 2005 työryhmän kehittämään

kulttuurin kansantaloudellisten vaikutusten tilastollista arvioin-

tia. Työryhmä teki kehitystyötä yhteistyössä ministeriöiden, Ti-

lastokeskuksen ja muiden asianosaisten tahojen kanssa. Tulok-

sena oli ehdotus kulttuurin satelliittitilinpidon pilotoinnista sekä

sen piiriin kuuluvista kulttuurin toimialoista. (Opetusministeriö

2006, 3.) Satelliittitilinpidolla tarkoitetaan ”jonkun ilmiöalueen

taloudellisten virtojen ja varantojen sellaista tilisysteemiä, joka

on enemmän tai vähemmän yhteydessä kansantalouden tilinpi-

don järjestelmään ja tileihin” (Opetusministeriö 2006, 26). Toisin

sanoen tilinpito on tilastollinen väline, jolla voidaan kerätä ja

tuottaa kattavasti tilastotietoa halutuista toimialoista ja niiden

taloudellisista vaikutuksista. Kulttuurin satelliitissa saadaan tie-

12

toa sen piiriin määriteltyjen toimialojen kokonaistaloudellisista

transaktioista. (Opetusministeriö 2006, 3 ja 26.)

Satelliitin pilottiprojekti aloitettiin em. ehdotuksen pohjalta ope-

tusministeriön ja Tilastokeskuksen toimesta vuonna 2007, ja sen

loppuraportti julkaistiin keväällä 2008. Pilotissa lähdettiin lop-

puraportin mukaan liikkeelle ”kansantalouden tilinpidon tuo-

tantorajan sisäpuolelle kuuluvista tiedoista”. Satelliittihankkees-

sa tarkasteltavaksi otettu alue rajattiin pitkälti Tilastokeskuksen

kulttuuri- ja joukkoviestintätilastojen mukaisesti, joista ensim-

mäinen raportti heijastelee pitkälti julkisen kulttuuripolitiikan

toiminta- ja kohdealuetta sekä Unescon kulttuuritilastoinnin ke-

hikkoa vuodelta 1986. Toisena lähtökohtana pilotissa on ollut

opetusministeriön kulttuuriteollisuustyöryhmän v. 1999 neljästä

eri vaihtoehdosta parhaana pitämä määritelmä kulttuuriteolli-

suudesta: ”kulttuuriteollisuus kattaa sekä perinteisen että uuden

taiteen ja kulttuurin kentän eri taiteen aloilla tapahtuvasta luo-

vasta teosta jakeluun saakka (taiteilijan luovan työn, sen kehit-

tämisen ja tuotteistamisen teokseksi, esittämisen, jakelun ja vas-

taanotot – luovien taiteiden lisäksi myös tuotanto- ja jakelujär-

jestelmät, ohjelmatuotanto, galleriat, taidekauppa, kirjastot, mu-

seot, radio ja tv)”. (Opetusministeriö 2008, 8–9 ja 16.) Arvoket-

juideaa sovellettiin tuotteen kulttuurisuuspitoisuuden mukaan,

jolloin ne tuotteet, joiden pääasiallinen käyttö on muuta kuin

kulttuurista, eivät päässeet muun kuin palveluosuuden (eivät

13

siis tuotannon tai jakelun) osalta mukaan. Tuotteiden, kuten leh-

tien tai tv-ohjelmien, varsinainen sisältö tai laatu ei vaikuttanut

niiden sisällyttämiseen satelliittiin, vaan ainoastaan niiden muo-

to. Opetusministeriö päätyi käyttämään pilotissaan kulttuurin –

ei luovien toimialojen – käsitettä, sillä se koki toimialojen jaotte-

lun luovuuden mukaan liian vaikeaksi tehtäväksi. (Opetusmi-

nisteriö 2008, 10.)

Pilottiin valitut toimialat noudattelevat pitkälti aiemman työ-

ryhmän ehdotusta, jossa ne jaettiin taiteen ja kulttuuriperinnön,

joukkoviestinnän, muotoilun ja mainonnan sekä viihteen pää-

ryhmiin. Pääryhmien alla toimialat jaoteltiin edelleen kulttuurin

toimialojen ytimeen ja sen ulkopuolelle kuuluviin toimialoihin.

Lisäksi ehdotettiin niin urheilun toimialojen mukaanottoa ope-

tusministeriön hallinnonalan mukaisesti kuin käsityön toimialo-

jen sisällyttämistä kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisussa

(Lith 2005) tehdyllä tavalla. (Opetusministeriö 2006, 35; Ope-

tusministeriö 2008, 26.) Ehdotuksesta poiketen pilottiprojektista

jätettiin kuitenkin pois käsityöalat, jotka eivät kuulu Tilastokes-

kukseen kulttuuritilastoihinkaan. (Opetusministeriö 2008, 26)

Muihin, ei ehdotuksen vastaisiin, rajauksiin kuuluivat koko

kulttuurimatkailun (sisältyy matkailun satelliittiin) ja suurim-

man osan kulttuurialan koulutuksesta ja hallinnosta pois jättä-

minen. Poikkeuksena olivat esim. satelliittiin hyväksytyt tai-

deyliopistot. Joukkoviestintä otettiin kokonaisuudessaan mu-

14

kaan kansainvälisten kulttuuritilastojen esimerkin tavoin. (Ope-

tusministeriö 2008, 9–10; 26–27.)

Kulttuurisatelliitin pilottiprojektiin hyväksytyt toimialojen pää-

luokat ovat seuraavat: taiteilija-, näyttämö- ja konserttitoiminta;

kirjastot, arkistot ja museot yms.; taide- ja antiikkiliikkeet; kirjo-

jen kustantaminen ja kauppa; sanoma- ja aikakauslehdet ja uu-

tistoimistot; elokuvien ja videoiden tuotanto, jakelu ja esittämi-

nen; soitinten valmistus ja kauppa; äänitteet; radio ja televisio;

muu painaminen ja siihen liittyvä toiminta; mainonta; arkkiteh-

ti- ja taideteollisuussuunnittelu; valokuvaus; huvipuistot, pelit

sekä muu viihde ja virkistys; viihde-elektroniikan valmistus ja

kauppa; kulttuuritapahtumien järjestäminen ja siihen liittyvä

toiminta; koulutus ja kulttuurihallinto; sekä urheilun toimialat

yhteensä. Monen luokan alla tehtiin vielä tarkempia sisäisiä ra-

jauksia siitä mitkä ja mikä osa alaluokista kuului osaksi satelliit-

tia. Avoimeksi jäi kysymyksiä liittyen erityisesti arkkitehtuuriin

ja rakentamiseen (kulttuurirakentaminen ja tilojen kulttuuri-

käyttö), taiteen alkuperäisteoksiin ja niistä maksettaviin korva-

uksiin, kuntien kulttuurialan yleishallintoon, valtion kulttuu-

rialan hallintokuluihin, ulkoistamiseen, investointeihin, tavara-

talo- ja kioskikauppaan, yritysten kulttuurikysyntään, käsi-

työalaan ja taidekäsitöihin (aineisto ei tarjoa menetelmää käsi-

työn tai taidekäsityön erottamiseen tietyiltä toimialoilta), pelei-

hin (tietokone- ja elektroniikkapelit eivät näy satelliitissa, koska

15

kuuluvat toimialalle 72220 Muu ohjelmistojen suunnittelu, valmis-

tus ja konsultointi), uskonnollisiin yhteisöihin ja sotilassoittokun-

tiin, open source -toimintaan (vapaaehtoisesti muokattavissa

oleva, avoin lähdekoodi), palveluita tuottavaan vapaaehtoistyö-

hön, koulutukseen (esim. toisen asteen koulutus, ammattikor-

keakoulut, opistot), muotoiluun (muu kuin muotoiluun erikois-

tunut toimiala jäi satelliitista pois), urheiluun sekä urheilupaik-

kojen rakentamiseen. (Opetusministeriö 2008, 27–40.)

2.5 SARKA – LUOVA POHJOIS-SAVO – HANKKEEN TOIMIALA-

LUOKITUS

SARKA -hankkeen toimialaluokitus luotiin Pohjois-Savon luo-

vien alojen yrityskartoituksen apuvälineeksi marras–

helmikuussa 2008–2009. Luokituksessa pyrittiin yhdistämään

aiempaa kattavammin ja selkeämmin sekä perinteisemmät tai-

de- ja kulttuurialat että uudemman määritelmän mukaiset luo-

vat toimialat; luokituksen taustalla ovat muun muassa opetus-

ministeriön, Tilastokeskuksen sekä kauppa- ja teollisuusministe-

riön eri määritelmät, jotka ovat pitkälti yhtenevät suhteessa

edellä kuvattuihin CITF:n, WIPO:n ja Unescon (v. 1986) määri-

telmiin. Lisäksi toimialojen valintaa ohjasi Euroopan komission

syksyllä 2006 julkaiseman The Economy of Culture in Europe -

selvityksen kulttuurin ja luovien alojen kehämalli (ks. Euroopan

komissio 2006, 53–54; Mediaryhmä 2007, 4–6), jossa alat jaotel-

laan taide- ja kulttuurialoihin sekä luoviin osaamisaloihin. (Ks.

16

Jussila 2009.) Taidealojen nähdään kuuluvan kulttuurin ja luovi-

en alojen sektorin ytimeen, kun taas kulttuurialat ja edelleen

luovat osaamisalat muodostavat ytimen ympärille seuraavat

kaksi kehää. Kehämallissa keskeisellä sijalla ovat tekijänoikeu-

delliset sisällöt. Lisäksi mallissa tarkastellaan mm. alojen teollis-

ta tuotantoastetta sekä niiden synnyttämien tuotosten kulttuu-

risuuspitoisuutta. (Euroopan Komissio 2006, 53–54; Mediaryh-

mä 2007, 4–6.) Unescon kulttuuritilastointiin suosittelemaa,

syyskuussa 2009 julkaistua uutta määritelmää, ei luokituksen

rakentamisessa ehditty hyödyntää.

SARKA-hankkeen luokituksen rajaukset luovista toimialoista

muokattiin aiempia määritelmiä yksityiskohtaisemmiksi ala-

luokkia käyttämällä, ja osa luokista ryhmiteltiin keskenään uu-

della tavalla. Luokitus nostaa esiin myös aikaisemmista suoma-

laisista selvityksistä pois pudotettuja toimialaluokkia, joihin

kuuluvat ei-julkinen taidealan koulutus ammattilais- ja harraste-

lijatasolla, käsityöhön liittyvät toimialat, taidealan konsultointi,

kulttuurimatkailu, tietokone- ja elektroniikkapelit sekä tietoko-

neohjelmistot ja www-sovellukset. Erona esimerkiksi kulttuurin

satelliittitilinpitoon on myös se, että jakeluporras (taide-, antiik-

ki- ja antikvariaattitoiminta pois lukien) sekä puhdas alihankin-

ta haluttiin jättää luokituksen ulkopuolelle.

17

Luokitusta hiottiin vielä osin Luovain-hankkeenkin aikana. Siitä

poistettiin lähinnä kirjalliseen muotoon liittyviä päällekkäisyyk-

siä, mutta siihen myös lisättiin kuusi alaluokkaa luokkien 1, 2, 3,

4, 5 ja 12 alle. Näillä alaluokilla pyrittiin kuvaamaan kysymyk-

sessä olevaa toimialaa palvelevaa tai edistävää toimintaa, joka ei

mennyt muiden luokan alaluokkien alle. Esimerkiksi luokassa 1,

Arkkitehti-, piha- ja sisustussuunnittelupalvelut, Suomen SAFA:n

paikallisosastoa, Savon arkkitehdit SAFA:a, ei voitu sijoittaa

luokan 1.1 alle; syynä oli halu erottaa luokkaan 1.1 arkkitehteinä

itse toimivat freelancerit ja taiteilijat sen sijaan, että luokan alla

olisivat olleet kaikki rakennusarkkitehtuuriin liittyvät kolman-

nen sektorin toimijat. Savon arkkitehdit SAFA:n tarkoituksena

on nimittäin mm. ”toteuttaa liiton tarkoitusta vaalimalla alueen

arkkitehtuuriin liittyviä kulttuuriperinteitä, myötävaikuttamalla

alueen arkkitehtuurin sekä rakennus- ja yhdyskuntasuunnitte-

lun kehittämiseen sekä edistämällä ja turvaamalla jäsentensä

ammatillista taitoa sekä yleisiä ja yhteisiä ammatillisia toiminta-

edellytyksiä alueella. Tarkoituksensa toteuttamiseksi osasto jär-

jestää jäsenilleen täydennyskoulutusta, kokouksia, opintomatko-

ja, esitelmä- ja juhlatilaisuuksia yms. sekä pitää yhteyttä muihin

arkkitehtuuri-, taide- ja rakennusalan yhteisöihin.” (Savon Ark-

kitehdit -SAFA 2000.) Näin ollen osasto ei aktiivisesti tarjoa ark-

kitehtipalveluita toisille toimijoille, vaan palvelee ja edistää alueen

arkkitehtien toimintaa. Sama ajatus toistui jokaisessa luokassa, jos-

18

sa oli eroteltavina taiteilijat tai heihin verrattavat toimijat sekä

heidän toimintaansa edistävät yhdistykset.

Poikkeuksena edelliseen sääntöön voidaan nähdä esittävien tai-

teiden luokka, jossa freelancereiden ja taiteilijoiden joukkoon

sekoittuu myös suuri määrä yhdistysmuotoisia kuoroja, soi-

tinyhtyeitä ja teattereita. Näiden kohdalla kysymys ei ole enää

vain palvelevasta vaan aidosti esittävästä toiminnasta. Niinpä

erityisesti esittävien taiteiden kohdalla yhdistykset jakautuvat

ydintoimintansa mukaan sekä taiteilijoiden että esittäviä taiteita

palvelevan ja edistävän toiminnan kesken.

Alla ovat lueteltuina Luovain-hankkeen toimialaluokituksen

pää- ja alatoimialat, jossa pääluokat on lihavoitu ja alkuperäi-

seen SARKA-hankkeen luokitukseen tehdyt muutokset kursi-

voitu.

1 Arkkitehti-, piha- ja sisustussuunnittelupalvelut (1.1 Raken-

nusarkkitehtuuri, 1.2 Sisustus- ja tilasuunnittelupalvelua tarjoa-

vat yhdistykset, 1.3 Pihasuunnittelupalvelua tarjoavat yhdistykset,

1.4 Muu arkkitehti-, piha- ja sisustussuunnittelua palveleva t. edistävä

toiminta)

2 Elokuva-, televisio-, radio-, ja lavastustaide (2.1 Elokuva-, vi-

deo-, televisio- ja radiotuotanto, 2.2 Elokuva- ja televisiokäsikir-

19

joitus, 2.3 Elokuva- ja televisiolavastus, 2.4 Näyttämölavastus,

2.5 Pukusuunnittelu, 2.6 Muu elokuva-, televisio-, radio- ja lavastus-

taidetta palveleva t. edistävä toiminta)

3 Esittävän taiteen ammattilaiset, yhdistykset ja tapahtumat

(3.1 Musiikki ja äänitaide, 3.2 Tanssi, 3.3 Teatteri, 3.4 Sirkustaide,

3.5 Tapahtumat ja festivaalit, projektitoiminta, 3.6 Äänitetuotan-

to, äänitys-, äänenkäsittely- ja tallennepalvelut, 3.7 Muu esittäviä

taiteita palveleva t. edistävä toiminta)

4 Kirjallisuus sekä kustannus ja kirjapainoala (4.1 Kirjailijat,

4.2 Kustantajat ja painotalot, 4.3 Muu kirjallista kulttuuria palvele-

va t. edistävä toiminta)

5 Käsi- ja taideteollinen tuotanto (5.1 Keramiikka-, kivi-, ja lasi-

taide, 5.2 Korusuunnittelu ja -valmistus, jalometallituotteet, 5.3

Tekstiilitaide, vaatesuunnittelu ja -valmistus, pukutaide, 5.4

Puun ja metallin työstö ja muotoilu, 5.5 Kalustesuunnittelu ja

valmistus, 5.6 Muu (käsi)teollinen muotoilu, muotoilupalvelut,

5.7 Soitinrakennus, 5.8 Verhoilu, entisöinti ja kunnostus, 5.9

Muu käsi- ja taideteollista tuotantoa palveleva t. edistävä toiminta)

6 Käsi- ja taideteollisen tuotannon sekä visuaalisen kulttuurin

näytteilleasettajat ja välittäjät (6.1 Taidegalleriat, taidelainaa-

20

mot ja taidevälitys, 6.2 Kehystys, 6.3 Taide- ja antiikkikaupat,

taide- ja antiikkihuutokaupat, antikvariaattikaupat)

7 Luovien alojen koulutus ja konsulttipalvelut (7.1 Aikuiskou-

lutus, 7.2 Konsulttipalvelut)

8 Mainonta ja markkinointiviestintä, viestintäpalvelut (8.1

Mainos-, kopio-, tulostus- ja painopalvelut, 8.2 Mainostoimisto-

jen palvelut (sisältää sähköisen markkinoinnin ja kustantamisen)

8.3 Viestintäpalvelut)

9 Muu tapahtuma- ja kulttuurituotanto, kulttuuri- ja elämys-

matkailu sekä elämyspalvelut (9.1 Muu kulttuuritapahtuma-

tuotanto, kulttuuriin liittyvät elämyspalvelut, 9.2 Kulttuuri- ja

elämysmatkailu, 9.3 Muut)

10 Soveltava taide (10.1 Taide-, tanssi- ja musiikkikoulut, 10.2

Musiikkileikkikoulut, 10.3 Taideterapeutit)

11 Uusmedian ohjelmisto- ja sisällöntuotanto (poistettu alku-

peräisestä: sekä viestintäala) (11.1 Ohjelmistot, animaatiot ja

3D-mallinnus, 11.2 Peli- ja multimediatuotanto, 11.3 Internet-

sisällöntuotanto ja -sovellukset)

21

12 Visuaalinen kulttuuri (12.1 Graafinen suunnittelu, 12.2 Ku-

vataide ja veistäminen, 12.3 Valokuvataide ja valokuvaus, 12.4

Ympäristötaide, 12.5 Muu visuaalinen suunnittelu ja toteutus,

12.6 Muu visuaalista kulttuuria palveleva t. edistävä toiminta)

22

3 Luovat toimialat Poh-

jois-Savossa

Tämän kappaleen tilasto-osuus perustuu Tilastokeskuksen

Kunnittaiset Toimipaikkatilastot -tietokannasta (KunTo) touko-

kuun 2009 aikana kerättyihin tietoihin. Tiedot on kerätty maa-

kunnan alueelta seutukunnittain kaikista Pohjois-Savon viidestä

seutukunnasta; Ylä-Savosta, Kuopion seutukunnasta, Koillis-

Savosta, Sisä-Savosta ja Varkaudesta. Tässä kappaleessa luovat

alat on jaettu viiteen pääluokkaan ja toimialaluokituksena käyte-

tään Tilastokeskuksen TOL-2002 -luokitusta. Pääluokat ovat

joukkoviestintä, muotoilu ja mainonta, taide ja kulttuuriperintö, viihde

sekä käsityö. Tässä yhteydessä on syytä mainita, että Tilastokes-

kus ei julkaise vain yhtä tai kahta toimipaikkaa koskevia liike-

vaihto- ja henkilöstötietoja yritysten anonymiteetin säilyttämi-

seksi, ainoastaan toimipaikkojen lukumäärät.

Tilastokeskuksen omassa luovien alojen luokittelussa ovat mu-

kana myös urheilu ja levyjen, pelien yms. viihde-elektroniikan

vähittäiskauppa, mutta tässä kappaleessa ne on jätetty ulkopuo-

lelle. Vaikka etenkin vähittäiskauppa on kiistämättä volyymil-

taan suurta ja erittäin työllistävää, ei sitä kuitenkaan voida pitää

erityisen luovana toimintana sanan varsinaisessa merkityksessä.

23

Edelleen olemme Sarka-hankkeen yrityskoosteen pohjalta lisän-

neet joukkoviestinnän pääluokan alle ydintoimialoina muun oh-

jelmistojen suunnittelun, valmistuksen ja konsultoinnin sekä tie-

toverkkopalvelut.

3.1 LUOVAN ALAN YRITYSTEN TOIMIPAIKKOJEN, HENKILÖS-

TÖMÄÄRÄN SEKÄ LIIKEVAIHDON YLEINEN KEHITYS POH-

JOIS-SAVON SEUTUKUNNISSA 2002, 2004 JA 2007 TILASTO-

KESKUKSEN MUKAAN

Seutukuntien luovat alat ovat olleet hienoisessa kasvussa mitä

tulee toimipaikkojen lukumäärään. Vuonna 2002 Pohjois-Savon

seutukunnissa toimi 737 luokittelun mukaista luovan toimialan

yritystä, vuonna 2004 yrityksiä oli 738 ja vuonna 2007 määrä oli

kasvanut 756 yritykseen. Ylivoimaisesti eniten yrityksiä on ollut

suurimmassa eli Kuopion seutukunnassa, yli 50 % kaikista yri-

tyksistä. Seuraavaksi eniten toimipaikkoja on ollut Ylä-Savon (n.

20 %) ja Varkauden (n. 12 %) seutukunnissa. Koillis-Savon ja Si-

sä-Savon seutukunnat ovat olleet toimipaikkojen lukumäärällä

mitaten tasoissa, kummassakin on ollut noin 7 % maakunnan

luovan alan yrityksistä.

Seuraavista kuvioista käy ilmi, miten luovan alan toimipaikat

ovat jakautuneet seutukuntien kesken tarkasteluvuosina (esitet-

ty sekä lukumääräisesti että prosentteina).

24

.

Kuvio 1. Luovan alan toimipaikkojen jakautuminen seutukun-

nissa vuonna 2002 (Lähde: Tilastokeskus 2009)

Kuvio 2. Luovan alan toimipaikkojen jakautuminen seutukun-

nissa vuonna 2004. (Lähde: Tilastokeskus 2009)

25

Kuvio 3. Luovan alan toimipaikkojen jakautuminen seutukun-

nissa vuonna 2007. (Lähde: Tilastokeskus 2009)

Samaan aikaan kun toimipaikkojen lukumäärä on Pohjois-Savon

seutukunnissa kasvanut tarkasteluajanjaksolla, on henkilöstö-

määrä yrityksissä laskenut. Vuodesta 2002 vuoteen 2007 luovan

alan yritysten yhteenlaskettu henkilöstömäärä on vähentynyt yli

viidellä sadalla; vuonna 2002 alan 737 yritystä työllistivät 3544

henkilöä, mutta vuonna 2007 luovan alan 756 yrityksessä työs-

kenteli enää 3032 henkilöä. Tosin on hyvä muistaa, että Tilasto-

keskus ei anna paikkakunnan vain yhtä tai kahta toimipaikkaa

koskevia henkilöstömääriä, joten todellinen henkilöstömäärä

lienee hieman tässä ilmoitettua suurempi. Mutta trendi on selvä,

yhä useammat yritykset työllistävät yhä harvempia. Syiden sel-

vittäminen vaatii jatkotutkimusta.

26

Seuraavasta kuviosta näkyy henkilöstömäärien kehitys eri seu-

tukunnissa sekä seutukunnissa yhteensä tarkasteltuina vuosina

2002, 2004 ja 2007.

Kuvio 4. Seutukuntien luovan alan yritysten henkilöstömäärän

kehitys vuosina 2002, 2004 ja 2007. (Lähde: Tilastokeskus 2009)

Vaikka henkilöstömäärä luovalla alalla Pohjois-Savon seutu-

kunnissa laski tarkasteluvuosina, liikevaihdon kehitys seurasi

toimipaikkojen kehitystä eli oli nousevaa. Tässä tosin on huo-

mattavia seutukunnallisia eroja. Viidestä seutukunnasta ainoas-

taan kahdessa eli Ylä-Savon ja Sisä-Savon seutukunnissa yhteen-

27

laskettu liikevaihto nousi, mutta näissä liikevaihdon positiivi-

nen kehitys oli niin voimakasta, että se nosti koko maakunnan

trendin nousevaksi. Ylä-Savon seutukunnassa luovan alan yri-

tysten liikevaihto nousi vuodesta 2002 vuoteen 2007 noin 42,2 %

ja Sisä-Savossa 54,7 %. Näiden kahden seutukunnan kehityksen

ansiosta koko maakunnan kehitys nousi hieman plussan puolel-

le ollen n. 1,7 % vuodesta 2002 vuoteen 2007.

Katsottaessa yhteenlaskettuja liikevaihtolukuja tarkemmin,

huomataan vuoden 2004 kohdalla selvä piikki. Vuonna 2002 ko-

ko maakunnan luovan alojen yritysten liikevaihto oli noin 409,4

miljoonaa euroa ja vuonna 2007 noin 416,3 miljoonaa euroa,

mutta vuonna 2004 se oli 457,7 miljoonaa euroa. Seuraavassa

kuviossa on kuvattu liikevaihdon kehitys eri seutukunnissa sekä

yhteensä.

28

Kuvio 5. Seutukuntien luovan alan yritysten liikevaihdon kehi-

tys vuosina 2002, 2004 ja 2007. (Lähde: Tilastokeskus 2009)

3.2 LUOVAN ALAN YRITYSTEN TOIMIPAIKKOJEN, HENKILÖS-

TÖMÄÄRÄN SEKÄ LIIKEVAIHDON TOIMIALOITTAINEN KEHI-

TYS POHJOIS-SAVOSSA 2002, 2004 JA 2007 TILASTOKES-

KUKSEN MUKAAN

Luovan alan viidestä pääluokasta koko tarkasteluajanjakson

ajan on käsityöala ollut selkeästi suurin kaikilla mittareilla mi-

tattuna. Vuonna 2007 käsityöalalla oli yhteensä 339 toimipaik-

kaa, kun seuraavaksi suurimalla eli joukkoviestinnän alalla niitä

29

oli 206. Pienin ala on koko tarkasteluajanjakson ajan ollut viih-

deala; vuonna 2007 viihdealalla oli vain 30 toimipaikkaa.

Vaikka käsityöala onkin ollut koko ajanjakson ajan suurin ala,

oli se kuitenkin ainoa päätoimiala, jolla toimipaikkojen luku-

määrä laski. Vuonna 2002 käsityöalalla oli 367 toimipaikkaa ja

vuonna 2007 yllä mainittu 339, laskua siis noin 7,6 %. Eniten

toimipaikkojen lukumäärä kasvoi taiteen ja kulttuuriperinnön

toimialalla. Vuonna 2002 Pohjois-Savon seutukunnissa toimi 36

taide ja kulttuuriperinnön alalle laskettavaa yritystä, mutta vuo-

teen 2007 mennessä määrä oli kasvanut 51 yritykseen, kasvua

siis 41,6 %.

Kuvio 6. Luovan alan toimipaikkojen toimialoittainen jakautu-

minen vuosina 2002, 2004 ja 2007. (Lähde: Tilastokeskus 2009)

30

Myös henkilöstömäärällä mitattuna käsityöala on ollut suurin

toimiala Pohjois-Savossa. Vuonna 2007 luovan alan 3032 työnte-

kijästä noin 58 % eli 1758 henkilöä työskenteli käsityöalalla.

Henkilöstömäärältään seuraavaksi suurin toimiala oli joukko-

viestinnän toimiala 1015 työntekijällään vuonna 2007, so. noin

33,4 % koko luovan alan henkilöstöstä.

Mitä tulee henkilöstömäärän muutokseen, kahdella suurimmal-

la toimialalla eli käsityön ja joukkoviestinnän alalla henkilöstö-

määrät ovat vähentyneet vuosien 2002 ja 2007 välillä. Käsi-

työalalla lasku on ollut 22,2 % ja viihdealalla 5,1 %. Muilla toi-

mialoilla henkilöstömäärä on hieman kasvanut. Suhteessa eni-

ten kasvua on ollut viihdealalla. Vuonna 2002 viihdealalla työs-

kenteli 20 henkilöä ja vuonna 2007 yhteensä 27 henkilöä, kasvua

on siis ollut 35 %.

31

Kuvio 7. Luovan alan henkilöstömäärän kehitys toimialoittain

vuosina 2002, 2004 ja 2007. (Lähde: Tilastokeskus 2009)

Liikevaihdolla mitattuna Pohjois-Savon suurin toimiala eli käsi-

työala kerrytti vuonna 2007 liikevaihtoa yli kaksinkertaisesti

seuraavaksi suurimpaan eli joukkoviestinnän toimialaan verrat-

tuna. Käsityöala tuotti vuonna 2007 liikevaihtoa 281,64 miljoo-

naa, 67,6 % koko luovan alan liikevaihdosta. Samana vuonna

joukkoviestinnän osuus maakunnan koko luovan alan liike-

vaihdosta oli 27,2 % eli 113,535 miljoonaa euroa. Selvästi pienin

toimiala liikevaihdolla mitattuna vuonna 2007 oli taiteen ja kult-

tuuriperinnön toimiala hiukan alle kahden miljoonan (1,998) eu-

ron liikevaihdollaan. Taide ja kulttuuriperinnön toimiala käsitti

näin ollen vain vajaa 0,5 % maakunnan koko luovan alan liike-

vaihdosta.

32

Tarkasteltaessa liikevaihdon toimialoittaista kehitystä huoma-

taan, että käsityöala oli ainoa toimiala jolla yhteenlaskettu liike-

vaihto laski vuosien 2002 ja 2007 välillä. Vuonna 2002 käsi-

työalan kerrytti liikevaihtoa 290,707 miljoonaa euroa. Vuoteen

2007 mennessä käsityöalan yhteenlaskettu liikevaihto oli laske-

nut 3,1 % yllä mainittuun 281,64 miljoonaan euroon. Eniten lii-

kevaihto nousi viihdealalla. Vuonna 2002 viihdealan yhteenlas-

kettu liikevaihto oli 1,778 miljoonaa euroa ja vuonna 2007 oli

2,58 miljoonaa euroa, kasvua siis 45,1 %.

Kuvio 8. Luovan liikevaihdon kehitys toimialoittain vuosina

2002, 2004 ja 2007. (Lähde: Tilastokeskus 2009)

33

3.3 LUOVIEN ALOJEN YRITYSTEN JA YHDISTYSTEN KESKIT-

TYMINEN POHJOIS-SAVOSSA SARKA-REKISTERIN JA LUO-

VAIN-REKISTERIN POHJALTA

Seuraavassa tarkastellaan yrityksiä ja järjestöjä Sarka ja Luovain

-hankkeissa koottujen aineistojen pohjalta. Jokaisesta toimialasta

nostetaan muutama yritys tai yhdistysesimerkki kuvamaan toi-

mialaa konkreettisemmin. Yrityksistä ja yhdistyksistä on pyritty

löytämään esimerkkejä, jotka kuvaavat toimialan monimuotoi-

suutta. Yritykset, yhdistykset ja muut toimijat, jotka mainitaan

tekstissä, on otettu mukaan pääasiassa asiantuntijoiden kanssa

käytyjen keskustelujen pohjalta. Mukaan on otettu sekä pieniä,

että isoja toimijoita. Teksteissä on hyödynnetty yritysten ja yh-

distysten www-sivuja. Rekisteritiedot on koottu vuoden 2009

keväällä ja kesällä, tarkennukset on tehty kevättalvella 2010. Lu-

kumäärät elävät koko ajan, yritysten ja järjestöjen syntymisen ja

poistumisen myötä, mutta määrät ovat kuitenkin suuntaa-

antavia. Osasta toimialoja on tehty kuviot, joten jakaumat alueit-

tain näkyvät ko. toimialoissa paremmin. Kuvioissa ovat mukana

vain yritykset ja yhdistykset, freelance-toimijoita ei ole otettu

mukaan. Tarkkaa luokittelua hankaloittaa myös se, että muuta-

mat yritykset kuuluvat useaan luokkaan monipuolisen toimin-

tansa vuoksi. Luovat alat on luovia luokituksessakin.

34

3.3.1 Arkkitehti-, piha- ja sisustussuunnittelupalvelut

Pohjois-Savon maakunnassa toimii Arkkitehti-, piha- ja sisus-

tussuunnittelupalveluissa 89 yritystä. Sisustus- ja pihasuunnit-

telupalvelua tarjoavat yritykset ovat kaikki pieniä 1-4 henkilön

yrityksiä, mutta arkkitehtitoimistoissa ja rakennussuunnittelu-

toimistoissa löytyy muutama isompi 10 - 19 henkilön yritys. Pi-

ha- ja sisustussuunnittelupalveluja tarjoavien yritysten määrä on

2000-luvulla kaksinkertaistunut. Erityisesti pihasuunnittelupal-

velut ovat selkeästi 2000-luvun ilmiö. Vihersuunnittelua, taimi-

en välitystä ja maanmuotoilua on ollut jo aiemminkin, mutta

varsinainen suunnittelupalvelu on lisääntynyt 2000-luvun alus-

sa.

Rakennusarkkitehtuuriin kuuluvia yrityksiä löytyi 56 ja yksi

freelancer-pohjalta toimiva arkkitehti. Yritykset jakautuivat

melko tasaisesti arkkitehtitoimistojen insinööritoimistojen ja ra-

kennussuunnittelutoimistojen kesken. Yrityksistä noin 20 sijoit-

tui Kuopion seudulle ja noin 10 Iisalmeen, loput sijoittuvat ta-

saisesti maakunnan eri puolille.

Sisustus- ja tilasuunnittelupalvelua tarjoaa 16 yritystä. Päätoi-

mialana yrityksillä on sisustussuunnittelu, johon tiiviisti liittyvät

suunnitelmien toteutus, sisustustekstiilien ja –tuotteiden valmis-

35

tus, graafinen suunnittelu, teollinen muotoilu, kalustemuotoilu,

sisustustavaroiden valmistus ja myynti sekä myytävien ja vuok-

rattavien asuntojen stailaus sekä loma-asuntojen kalustaminen.

Yritykset ovat nuorehkoja, 10 näistä yrityksistä on perustettu

vuoden 2005 jälkeen. Yritysten toiminta on myös laajentunut;

perinteiseen sisustussuunnitteluun on lisätty uudenlaisia palve-

luelementtejä mm. asunnon stailaaminen myyntikuntoon. Esi-

merkkinä Decco Oy, joka on sisustussuunnittelua kotien sekä

yritysten tarpeisiin tarjoava yritys. Deccon toimipiste sijaitsee

Kuopiossa, mutta toimintaa on myös muualla maakunnassa ku-

ten Iisalmessa. www.decco.fi

Pihasuunnittelupalvelua tarjoavia yrityksiä löytyi 17, joista rei-

lusti puolet on Kuopion seudulta. Pääasiallinen toiminta koos-

tuu pihasuunnittelusta ja –neuvonnasta, näiden lisäksi on viher-

rakentamista, viherurakointia, maisemanhoitoa, viheralueiden

ja puutarhojen ylläpitoa ja hoitopalveluita ja monipuolisia pal-

veluja viher- ja maarakennusalalta. Esimerkkinä Viherpirkko Oy,

joka kertoo yrityksestään seuraavaa: ”Luomme viihtyisää

elinympäristöä Sinulle. Neuvomme, suunnittelemme, sisus-

tamme ja rakennamme viherympäristön ulko- ja sisätiloihin toi-

veittesi mukaan. Toteutamme puutarhatoiveesi tarvittaessa yh-

teistyössä maa-, puu- ja sähkörakentamisen ammattilaisten

kanssa”. www.viherpirkko.fi

36

Arkkitehti-, piha- ja sisustussuunnittelupalvelut toimivat yri-

tyspohjalta, osiossa oli vain yksi yhdistys, Suomen SAFA:n pai-

kallisosasto; Savon arkkitehdit SAFA (SaSAFA). Osaston tarkoi-

tuksena on mm. vaalia alueen arkkitehtuuriin liittyviä kulttuu-

riperinteitä, myötävaikuttaa alueen arkkitehtuuriin sekä raken-

nus- ja yhdyskuntasuunnittelun kehittämiseen, herättää julkista

keskustelua rakennetun ympäristön ja yhdyskuntarakenteen

kannalta merkittävistä asioista sekä edistää ja turvata jäsentensä

ammatillista taitoa sekä yleisiä ja yhteisiä ammatillisia toiminta-

edellytyksiä alueella. Paikallisosasto järjestää jäsenilleen täy-

dennyskoulutusta, kokouksia, opintomatkoja, esitelmä- ja juhla-

tilaisuuksia sekä pitää yhteyttä muihin arkkitehtuuri-, taide- ja

rakennusalan yhteisöihin. www.safa.fi

3.3.2 Elokuva-, televisio-, radio- ja lavastustaide

Pohjois-Savossa on 16 elokuva-, video-, televisio- ja radiotuotan-

toon erikoistunutta yritystä. Niiden toimintaan kuuluvat radio-

mainonta, äänitysstudiot ja tapahtumien järjestäminen, tv-

mainosten, -ohjelmien ja videoiden tuotanto, tv- ja radiotyö

(mainostuotanto / ohjelmat) sekä erilaisten tapahtumien suun-

nittelu- ja juontopalvelut. Näiden lisäksi mukana on paikallisra-

diotoiminta ja -palvelut, uutistoimisto, videokuvaus, editointi,

37

konvertointi, jäljennökset, av- ja uusmediatuotanto. Nämä ovat

pääasiassa pieniä 1-4 hengen yrityksiä.

Vanhin tämän alan yritys on perustettu 1987 Iksurprise Oy, joka

on erikoistunut pallopanoraamakuvaukseen. Yritys sijaitsee Nil-

siässä ja on kuvannut mm. useista Tahkovuoren alueen loma-

mökeistä sisäpanoraamat. www.iksurprise.net

Toisena esimerkkinä Susamuru Oy, joka kertoo itsestään

näin. ”Susamuru on aidosti suomalainen ja itsenäinen mediayh-

tiö. Tuotamme televisio-ohjelmia, teemme nettisisältöjä, oheis-

tuotteita, tapahtumia ja kustannamme lehtiä. Olemme erikois-

tuneet lastenohjelmiin, tunnefaktaan, lifestyle-sisältöihin ja viih-

teeseen. Teemme jatkuvaa yhteistyötä alan kansainvälisten

huipputekijöiden kanssa. Tuomme kansainvälisiä formaatteja

Suomen markkinoille ja kehitämme niitä koko ajan myös itse

sekä yhdessä kansainvälisten kumppaneidemme kanssa.”

www.susamuru.fi

Näyttämövalaistuksen ja lavastusten alueella on kaksi yrittäjää

ja yksi freelance-toimija. Tästä esimerkkinä Fantasiarakenne Oy,

joka on perustettu vuonna 1988 ja toiminut tällä nimellä vuodes-

ta 2000. Lavastepajasta on kasvanut lavaste-, messu- ja erikois-

rakentamisen ammattilainen, jonka toimialueena on koko Suomi.

Nykyisin kasvava yritys työllistää kaikkiaan kahdeksan henki-

38

löä ja käyttää toimintansa tukena alihankkijoita.

www.fantasiarakenne.fi. Toinen alan yritys sijaitsee Suonenjoel-

la. Pudetec on vuonna 2004 perustettu teatteri- ja tapahtuma-

tekniikkaan erikoistunut yritys. Yrityksen palveluihin kuuluu

lavasteiden ja rekvisiitan, messuosastojen ja näyttelyiden sekä

valaistus- ja äänentoistojärjestelmien suunnittelu ja toteutus.

Kohteita ovat teatterit, konsertit, juhlat, messut ja erilaiset tapah-

tumat. Pudetec on myös Fantasiarakenne Oy:n alihankkija.

www.pudetec.fi

Yhdistyksistä löytyvät videokuvaajat, elokuvakerho ja Audiovi-

suaalisen kulttuurin Koulutus ja kehittämisyhdistys ja muutama

harrastaja- / freelancer-toimija, joiden toimialaan kuuluvat ohja-

us, kuvaus, leikkaus, valo- ja äänitekniikka sekä lavastus.

Reilusti yli puolet yrityksistä on Kuopiosta ja Kuopion seudulta,

yksittäisiä toimijoita löytyy koko maakunnasta.

3.3.3 Esittävän taiteen ammattilaiset, yritykset, yhdistykset ja

tapahtumat

Esittävän taiteen ammattilaiset, yritykset ja yhdistykset sekä eri-

laiset tapahtumat ovat kokonaisuutena laaja toimiala, joten se si-

sältää paljon erilaista substanssiosaamista. Tyypillistä ryhmälle

on, että toimijoina ovat pääasiassa yhdistykset. Musiikissa ja ää-

nitaiteessa on runsaasti kuoroja, erilaisia orkestereita ja bändejä

39

(124). Musiikki, erityisesti kuorotoimiominta, on levinnyt laajalti

koko maakuntaan vrt. kuvio 9. Yritysten toiminta on lähinnä

elävän musiikin esittämistä ja ohjelmatoimistotoimintaa, muka-

na joukossa on muutama laulu- ja soitinyhtye. Musiikin tuotta-

misen ohella on alaan liittyvien tuotteiden vuokraaminen ja

myynti sekä laulunopetus ja äänenhuolto järjestetty yritystoi-

minnan kautta.

Pohjois-Savossa ei ole yhtään tanssitaiteilijana toimivaa alan

yrittäjää. Tanssin alueella on paljon tanssinopettajia, tanssitaitei-

lijoita ja koreografeja, jotka toimivat pääsääntöisesti freelancer-

pohjalta. Edellä mainittujen lisäksi löytyy jonkun verran aatteel-

lisia yhdistyksiä ja kannatusyhdistyksiä. Tanssin koulutusta ja

opetusta tarjoavat yritykset ovat luokassa Soveltava taide ”Tai-

de-, tanssi- ja musiikkikoulut” alla. Tanssin saralla on kokeiltu

mielenkiintoista rajoja ylittäviä toimintoja kuten Terve tanssi –

hanke, jonka toteutti Tanssin aluekeskus Kuopiossa vuosina

2006–2008. a Henkilöistä esim. tanssinopettaja ja koreografi An-

niina Aunola on luonut uraa primitiivisen tanssin, stepin ja yh-

teisötanssin saralla Suomessa ja ulkomailla. Johanna Keinänen

freelance-tanssitaiteilija ja -koreografi, koomikko, näytelmäkir-

jailija on aktiivinen toimija sekä tanssin että teatterin alueella ja

hän toimii myös kouluttajana.

40

Myös teatteritoiminta on pääosin yhdistystoimintaa. Alueelta

löytyy runsaasti harrastaja-, kesä- ja nuorisoteattereita, näytel-

mäkerhoja sekä ylioppilasteatteri (43). Yritystoimintaa on vain

vähän; yksi yrityksistä on Nukketeatteri Sytkyt Ky, jonka koti-

paikkana on nykyisin Helsinki. Nukketeatteri Sytkyt on Juha

Laukkasen ja teatteriteknikko Arto Ollikaisen kiertävä ammatti-

teatteri. Se perustettiin yli 20 vuotta sitten ja vuosittain esityksiä

on lähes 250 kappaletta, mm. päiväkodeissa, lastenjuhlissa ja

sairaaloissa. Nukketeatteri Sytkyt oli Teatterin tiedotuskeskuk-

sen tilastojen mukaan vuonna 2008 eniten ulkomailla vieraillut

ryhmä 38 esityksellä. personal.inet.fi/taide/sytkyt. ”Tanssiteat-

teri Minimi (yhtiömuotona AYH) on ollut vuodesta 1991 liik-

keellä. Se on luomisvoimalla ympäröivää maailmaa kommen-

toiva ammattitanssiteatteri. Minimin kotinäyttämönsä sijaitsee

vanhalla kasarmialueella Kuopion keskustassa, mutta kiertuete-

atterina Minimi esiintyy vaihtuvilla näyttämöillä: kouluilla, ka-

duilla, festivaaleilla ja seminaarisaleissa.” www.minimi.fi. Muita

taidelaitostyyppisiä toimijoita alueella on mm. VB-

valokuvakeskus Kuopiossa www.vb.net ja lasten kulttuurikes-

kus Lastu Lapinlahdella www.lastu.net. Laitosteattereita on

Pohjois-Savossa kaksi toinen Kuopiossa ja toinen Varkaudessa.

Laitosteatteria korvaavaa toimintaa on Iisalmessa nimellä Iisal-

men nuorisoteatteri ry eli In-teatteri. Varkauden Teatterin kan-

natusyhdistys on rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on

edistää, kehittää ja tukea näyttämötaidetta Varkaudessa ja sen

41

lähiympäristössä ja ylläpitää Varkauden Teatteria. Ympäri maa-

kuntaa löytyy mielenkiintoisia kesä- ja harrastajateattereita ku-

ten Varpaisjärven Korpiteatteri Yhdistys Ry, Kaavin Marianvaa-

ran Nuorisoseura ja Teatteri Hermanni Karttulan Syväniemeltä.

Sirkustaiteessa on neljä taikuria, joilla kullakin on oma yritys ja

lisäksi on yksi freelancer toimija. Esimerkkinä taikuri Alfrendo,

hänen nettisivunsa kertovat seuraavaa: ”Uuden polven lasten-

taikuri on syntynyt! Taikuri Alfrendon esityksissä on ajatus ja

sydän mukana luovuutta unohtamatta”. www.alfrendo.fi. Nuo-

risoa sirkustoimintaan aktivoi Kuopion Lastensirkus ja Rauta-

vaaran Nuorisosirkus.

Tapahtumien ja festivaalien järjestäjinä on vain kaksi yrityspoh-

jaista toimijaa, Iisalmen Elävän Musiikin Osuuskunta ja Vihreät

Niityt Oy Kiuruvedeltä. Muutoin musiikki- ja kulttuuritapah-

tumat järjestetään yhdistyspohjaisesti. Yksi mittavimmista ta-

pahtumista on Kuopio Tanssii ja Soi -tapahtuma, jonka järjestää

Kuopio Dance Festival ry. ANTI – Contemporary Art Festival

on Kuopiossa syksyisin järjestettävä kansainvälinen nykytaiteen

festivaali. Vekara-Varkaus on pitkään toiminut kesäinen lasten-

tapahtuma Varkaudessa, missä taustaorganisaationa toimii Var-

kauden kaupunki; se ei siis toimi yritys- eikä yhdistyspohjalta.

42

Äänitetuotanto on tämän osa-alueen yrityspohjaisinta toimintaa

(20). Yritystoiminta sisältää mm. studiotoimintaa kuten äänitys-

tä, miksausta, tuottamista, editointia, masterointia, äänisuunnit-

telua, sävellystä, sovituksia sekä musiikin tuottamista. Yhdityk-

siä on löytynyt vain yksi. Se tarjoaa äänentoistopalvelua erilai-

siin tarpeisiin. Edellisten lisäksi on kaksi freelancer-miksaajaa.

Äänitysstudioista on esimerkki Studio 33, joka aloitti toimintan-

sa pienissä kellaritiloissa vuonna 2004. Vuonna 2008 valmistui-

vat uudet, avarat (n. 150m2) toimitilat Toivalaan. Yrittäjänä toi-

mii Kimmo Hämäläinen, joka on työskennellyt ammatikseen

äänen parissa n. 17 vuotta. www.studio33.fi

Muu tähän liittyvä tukeva toiminta on lähinnä tuki- ja kanna-

tusyhdistystoimintaa. Yhdistykset mm. auttavat paikallisia mu-

siikkiharrastajia järjestämällä soittajille harjoitustiloja laitteineen

sekä esiintymisiä, pitävät yllä kansantanssiperinnettä lasten ja

nuorten keskuudessa ja järjestävät koulutus- ja kulttuuritapah-

tumia (98). Esimerkkinä Kuopion musiikinystäväin yhdistys,

joka toimii vahvana vaikuttajana kuopiolaisessa musiikkielä-

mässä. Yhdistyksen toimenkuvaan kuuluvat oopperan ja mu-

siikkikilpailujen järjestäminen sekä kuoron ja musiikkiopiston

ylläpitäminen. Yhdistys piti ensimmäiset "Kuopion valtakunnal-

liset viulunsoittokilpailut" jo tammikuussa 1967. www.kmyy.fi

43

Kuvio 9. Esittävän taiteen yritykset ja yhdistykset sekä tapah-

tumat Pohjois-Savossa vuonna 2009. (Lähde: Marko Tanttu, Poh-

jois-Savon liitto, 2009)

44

3.3.4 Kirjallisuus sekä kustannus- ja kirjapainoala

Tässä kappaleessa ei käydä tarkasti läpi alueen kirjailijoita. Pää-

toimisia kirjailijoita alueella on vain kourallinen, mutta oman

ammattinsa tai toimensa ohella kirjoittajia löytyy runsaasti.

Kaunokirjailijoista on kattava Kuopion kaupunginkirjaston tuot-

tama sivusto, joka sisältää yli 700 pohjoissavolaisen kaunokirjai-

lijan henkilö- ja teostietoja: Aapeli ja muita tuttavia -bibliografia.

Bibliografiaa ylläpitää Kuopion kaupunginkirjasto - Pohjois-

Savon maakuntakirjasto. Bibliografian kirjailijoiden valintape-

rusteet ovat vaihdelleet eri aikoina. Tällä hetkellä perusteiksi

ovat vakiintuneet seuraavat:

- Bibliografian kirjailijaksi katsotaan vähintään yhden itsenäisen

kaunokirjallisen teoksen (myös omakustanne) julkaissut kirjoit-

taja, joka on asunut Pohjois-Savossa vähintään viisi vuotta.

- Kaunokirjallisia teoksiksi katsotaan myös mietelmät, fiktiivi-

seen muotoon kirjoitetut muistelmat, matkakertomukset, sota-

romaanit ja erätarinat. bibliografia.kuopio.fi/kirjailijat

Suomen tietokirjailijat ry on Suomen suurin kirjailijajärjestö.

Yhdistyksessä on yli 2 200 tieto- ja oppikirjailijaa, joiden tuotan-

toon kuuluu yleisiä tietokirjoja, oppikirjoja, sanakirjoja ja tieto-

kirja-artikkeleita. Yhdistyksen jäsenkriteerinä on yksi tai use-

ampi tietokirja, oppikirja tai muuten julkaistu tietoteos, joka vas-

45

taa laajuudeltaan noin 200 painosivua. Se voi olla yksin tai yh-

dessä julkaistu, mutta kyseisen sivumäärän tulee olla jäseneksi

hakevan omaa tuotantoa. Pohjois-Savon alueen tietokirjailijoi-

den kotipaikat ovat Kuopiossa ja sen lähialueilla. Alueella on

yhdistyksen jäseniä noin 40. www.suomentietokirjailijat.fi. Ai-

nut yrityspohjalta toimiva kirjailija Pohjois-Savossa on Minna

Kettunen. Hän on ollut päätoiminen tietokirjailija ja lauluntekijä

vuodesta 1999 lähtien. Toiminimi hänellä on ollut vuodesta 2004

lähtien. Tämän lisäksi hän toimii Väärnin Pappilan perheyrityk-

sessä yrittäjänä.

Suomen kirjailijaliitto ry perustettiin vuonna 1897 suomenkielis-

ten kaunokirjailijoiden aatteelliseksi ja ammatilliseksi järjestöksi.

Kirjailijaliiton tarkoituksena on toimia eri puolilla maata ja maa-

ilmaa ammattiaan harjoittavien jäsentensä yhdyssiteenä, valvoa

ja kehittää kirjailijoiden taiteellisia, ammatillisia ja taloudellisia

etuja sekä edistää suomalaista kirjallisuutta. Kirjailijaliiton jäse-

neksi hyväksyminen edellyttää, että hakija on julkaissut sellaisia

suomenkielisiä, taiteellisesti korkeatasoisia teoksia, että häntä

niiden perusteella voidaan pitää kirjailijana. Tällä hetkellä Kir-

jailijaliitossa on noin 600 jäsentä. www.suomenkirjailijaliitto.fi.

Keskustelussa Jouni Tossavaisen (kirjailija) kanssa ilmeni, että

Pohjois-Savossa liiton jäseniä on 16 (jäsenrekisteri 2009) ja heistä

11 on aktiivisia kirjoittajia.

46

Aatteellista yhdistystoimintaa pitävät yllä Suomen Kirjaili-

janimikkoseurat ry. Yhdistyksen tarkoituksena on kulttuurin ja

kirjallisuuden edistäminen, toimia jäsentensä yhteistyöelimenä

ja tukea jäsenyhdistyksiään niiden sääntöjen mukaisessa toi-

minnassa. Suomen Kirjailijanimikkoseurat ry on keskusjärjestö,

jonka jäsenet toimivat kirjailijan nimikkoyhdistyksenä (52). Poh-

jois-Savossa toimii mm. Minna Canthin seura Kuopiossa ja

Kauppis-Heikkin seura Lapinlahdella.

Kirjallisuuteen tiiviisti liittyy myös Savonia-kirjallisuuspalkinto,

joka nostaa vuosittain esille pohjoissavolaisia kirjailijoita. Kirjal-

lisuuspalkinnon myöntää Kuopion kaupunki. Vuonna 2010 pal-

kinto myönnettiin 21. kerran.

Alueelta löytyy kolmisenkymmentä painamiseen tai kustanta-

miseen erikoistunutta yritystä. Kustannus- ja kirjapainoalaan

kuuluvat isot toimijat kuten Savon Sanomat Oy, Warkauden

Lehti Oy ja Iisalmen Sanomat Oy. Yritykset, joiden toimialaan

kuuluu painamisen lisäksi laajemmalti markkinointi ja mainos-

palveluja löytyvät Mainonta- ja markkinointiviestintä ja viestin-

täpalvelut osiosta. Pieniä erikoistuneita painotaloja löytyy useita.

3.3.5 Käsi- ja taideteollinen tuotanto

Käsi- ja taideteollinen tuotanto sisältää tuotteita uniikeista koris-

te-esineistä ja design tuotteista teollisesti tuotettuihin sarjoihin,

47

kuitenkin niin, että suunnittelu ja muotoilu kuuluvat oleellisena

osana prosessiin. Jako perustuu materiaaleihin: keramiikka, lasi

ja kivi, jalometallit, tekstiilit, puu. Pohjois-Savossa on 369 yritys-

tä, joista suurin ryhmä on tekstiilit ja vaatetus (156 yritystä). Yh-

distyksiä on 9 ja freelancereita/taiteilijoita tai freelancerei-

ta/opettajia reilut 20. Toimiala on hyvin yritysvetoinen, alueen

yhdistykset tukevat yrittäjyyttä ja aktivoivat harrastustoimintaa.

Eriasteista alan koulutusta on Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Var-

kaudessa. Kuopion Muotoiluakatemia vastaa Savonia-

ammattikorkeakoulussa muotoilun ja viestinnän ammattikor-

keakoulututkintoihin johtavasta kulttuurialan koulutuksesta.

www.designkuopio.fi. Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilai-

tos, joka on toisen asteen ammatillinen oppilaitos Siilinjärven

Toivalassa, järjestää kulttuurialan ammatillista peruskoulutusta

ja aikuisten ammatillista lisäkoulutusta www.ingmanedu.fi. Sa-

von ammatti- ja aikuisopistossa Varkaudessa voi suorittaa Käsi-

ja taideteollisuusalan artesaanin perustutkinnon aloina puu, ko-

rukivi ja jalometalli. www.sakky.fi

48

Kuvio 10. Käsi- ja taideteollinen tuotanto Pohjois-Savossa vuon-

na 2009. (Lähde: Marko Tanttu, Pohjois-Savon liitto, 2009)

49

Keramiikka-, kivi-, ja lasitaiteessa on 37 yritystä, joista Kuopios-

sa 19, Siilinjärvellä kolme ja Iisalmessa kaksi, loput yritykset

ovat jakautuneet yksittäisinä toimijoina maakuntaan.

Mukana ovat yritykset, jotka suunnittelevat ja valmistavat yksi-

löllisiä käyttö-, koriste- ja taide-esineitä keramiikasta, kivestä tai

lasista. Esimerkkinä näistä Keramiikkastudio Jenni Linnove,

jonka myymälä ja työtilat sijaitsevat Pohjois-Savon sydämessä

Pöljällä. Keramiikkastudiosta löytyy käyttökeramiikan lisäksi

uniikkiteoksia ja myös muiden paikallisten yritysten käsi-ja tai-

deteollisuustuotteita. www.jennilinnove.fi. Kiveä työstetään

Nilsiän ja Kaavin alueella. Siitä esimerkkinä Kaavin Kivi Oy, jo-

ka on kiven louhintaan ja jatkojalostukseen erikoistunut yritys,

jonka päätuotteina ovat hautamuistomerkit. Hautamuistomerk-

kien lisäksi tuotantoon kuuluvat ympäristö- ja rakennuskivet

sekä kiviblokit. Tytäryritys Kaavin kotitaso valmistaa kivisiä

keittiötasoja. www.kaavinkivi.fi. Mielenkiintoinen on myös JJK

Stone Designers, joka muotoilee ja kaivertaa kuvat kiveen. Kai-

vertamalla kuvat mustaan graniittiin saadaan aikaan erittäin

kestäviä ja ajattomia mustavalkeita Shadow Stone kuvalaattoja.

www.jjk-stone.fi

Korusuunnittelussa ja -valmistuksessa ovat mukana kultasepän-

ja kellosepänliikkeet, joilla on jalometallialan ja kaivertajan pal-

velut, toiminimellä toimivia käsityöyrittäjiä ja sarjatuotantoa

valmistavia tyrityksiä. Koruiksi laskettiin myös muut kuin jalo-

50

metallista valmistetut korut. Yrityksiä löytyy Kuopiosta (10), Ii-

salmesta (4), Siilinjärveltä (3), Lapinlahdelta (2) Varkaudesta (1)

ja Maaningalta (1). Esimerkkeinä keskellä Kuopiota H-talossa

toimiva KultArt Oy, josta löytyy kultasepän, kellosepän ja kai-

vertajan palvelut www.kultart.fi ja Jyrkkänen Ky Lapinlahdelta,

joka tarjoaa kello- ja jalometallialan palveluja Lapinlahden kes-

kustassa 60 vuoden kokemuksella. Iisalmessa kokemusta on vie-

läkin pidemmältä ajalta. Kello&Kulta Lyytikäinen on perustettu

1904. Nuorempaa polvea edustaa ja design-tuotteita tekee mm.

Hanna Korhonen Kuopiosta. Hänen tuotantoonsa kuuluvat

sormukset, riipukset, korvakorut sekä rintaneulat, nilkka- ja

rannekorut pieninä sarjoina. Tämän lisäksi hän tekee tilaustöitä

asiakkaan toivomuksesta. Materiaalina hän käyttää hopeaa, kel-

ta- ja valkokultaa. Koruista löytyy jalokiviä sekä suomalaisia ti-

mantteja. www.hannakorhonen.fi. Suurin alueella toimiva ko-

rualan yritys on Saurum Oy. Saurum on pitkään toiminut alan

yritys, joka on viimeaikoina modernisoinut tuotantoaan uusien

muotoilijoiden voimin (Luova-mallisto). Yritys valmistaa myös

maineikkaan Kuopiolaisen Riitta-Liisa Pohjolaisen korut

www.saurum.fi

Tekstiilitaide, vaatesuunnittelu ja -valmistus, pukutaide sisäl-

tää yritykset, jotka suunnittelevat tai valmistavat vaatteita, teks-

tiilejä tai mattoja. Yrityksiä on yhteensä 156, keskittymä on

51

Kuopiossa (70). Pienemmistä paikkakunnista Kaavi (8 yritystä)

on mielenkiintoinen paikka; siellä sijaitsee mm. Anki Design, jo-

ka nettisivuillaan kertoo myyneensä mattojaan linnaan kuin lin-

naan: Norjan kunigashuoneelle ja Sukevan vankilalle!

Pieniä ompelimoja on alueella runsaasti. Ompelimot tekevät se-

kä alihankintaompelua että yksittäiskappaleita. Vaatetusteolli-

suuden siirtyminen pois Pohjois-Savosta (Turo Tailor) on lisän-

nyt pienten ompelimojen määrää Pohjois-Savossa.

Tekstiilialan yrityksistä voi esimerkkinä mainita Hanna Korvela

Design Oy:n. Yrityksen kantava ajatus asiakkaan tarpeiden ais-

timisesta määrittelee koko yrityksen toimintatapaa. Laajan mat-

tomalliston ja kattaustekstiilien lisäksi yritys suunnittelee ja

tuottaa uniikkeja taidetekstiilejä sekä liturgisia tekstiilejä.

www.hannakorveladesign.fi. Vaatetuspuolella on paljon pieniä

ateljeeompelimoita sekä muutama erikoistunut yritys kuten

Dimex Oy, joka valmistaa työvaatteita Leppävirralla ja Medive

Oy Iisalmesta, jonka tuotevalikoimaan kuuluvat pääasiassa sai-

raalatekstiilit. Laajempaa teollista tuotantoa löytyy Keiteleeltä.

Masi Company Oy on suomalainen ulkoilu- ja vapaa-ajan vaat-

teita valmistava, valmistuttava ja markkinoiva yritys. Jälleen-

myyjinä toimivat useimmat merkkitavaroita myyvät vähittäis-

kaupat. Yritys on toiminut vuodesta 1972 saakka.

www.masicompany.fi. Hauska uudentyyppinen kierrätysmate-

52

riaalista vaatteita valmistava yritys Design by Mirka kertoo net-

tisivuillaan, että viehkeät kankaat vinttien kätköistä iloitsevat

uudesta elämästään. www.mirkatuovinen.com

Puun ja metallin työstöön sekä muotoiluun erikoistuneita yri-

tyksiä on noin 60 ja hajontaa on koko maakuntaan. Taidevalimot

ovat keskittyneet Lapinlahdelle, missä toimii mm. Taidevalimo

Kurantti, jonka erikoisalaa ovat pronssivalut www.kurantti.com

ja Lapinlahden taidevalu Oy, joka on erikoistunut sekä kipsi-, et-

tä pronssivaluihin. www.lapinlahdentaidevalu.fi. Lapinlahdella

toimii myös puun muotoiluun erikoistunut yrittäjä Seppo Ruot-

salainen, hänen erikoisalaansa on moottorisahaveisto.

www.moottorisahaveisto.fi. Nilsiässä Olli Kakkinen työstää

puuta lahja- ja käyttöesineiksi. www.puuolli.fi. Ympäri maakun-

taa löytyy mielenkiintoisia mittatilaustöiden ja erikoistuotteiden

valmistajia, kuten Karttulassa toimiva Puu- ja Metallituote Nou-

siainen Ky, joka valmistaa mittatilaustyönä yksilöllisiä, asiak-

kaiden toivomusten mukaisia tuotteita 30 vuoden kokemuksella.

Yrityksen toimialaan kuuluvat puu- ja metallialan tuotteiden

valmistus ja korjaus sekä asesepän työt. Yrityksen metallialan

erikoistuote on MASI–KUVIORULLASTO, joka on tarkoitettu

kilpahiihtäjien käyttöön suksien voitelun viimeistelylaitteena.

www.puujametalli.com.

53

Kiuruvedellä toimiva Moneral Oy on nuori 2005 perustettu yri-

tys, joka työstää puusta cocktail- ja ruokalautasia sekä tarjoiluas-

tioita. Ruoka- ja cocktail-lautaset on valmistettu haavasta ja pin-

noitettu elintarvikejakeluun soveltuvalla Moncoat ™ -

pinnoitteella. Pinnoitteen ansiosta tuotteita voi pestä ammatti-

käyttöön tarkoitetulla pesukoneella. www.moneral.fi. Varkau-

dessa toimii niin ikään 2005 perustettu OlkiQ Oy, joka valmistaa

kehittämällään kuivakuitumenetelmällä tuotteita luonnon mate-

riaaleista käyttö-esineiksi ja sisustuselementeiksi. Valmistusme-

netelmässä nykyteknologia ja muotoilu yhdistyvät suomalai-

seen käsityöhön. www.olkiq.fi

Käsi- ja taideteollinen tuotanto sisältää myös yrityksiä, jotka

suunnittelevat ja valmistavat huonekaluja mukaan lukien keit-

tiökalusteet ja portaat. Maakunnassa on noin 40 tämän alan yri-

tystä. Woodi Oy on toiminut Kuopiossa huonekalujen valmista-

jana ja suunnittelijana jo pitkään. Yritys on erikoistunut päivä-

kotien kalusteiden ja kodin kalusteiden valmistamiseen, se tekee

tuotteita mittatilaustyönä ja yrityksellä on myös verkkokauppa.

www.woodi.fi

Muoto-Lauteet A. Finansier Oy on myös pitkänlinjan yritys, jo-

ka on erikoistunut saunojen sisustuksiin ja käyttää pääasiallise-

na materiaalina puuta. www.muoto-lauteet.fi. Moowoo on nuo-

rempaa polvea edustava (perustettu 2005) Kuopion keskustassa

54

toimiva sisustamisen erikoisliike, josta löytyy mm. massiivi-

puusta valmistettuja huonekaluja ”avaimet käteen” -

periaatteella. www.moowoo.fi. Pitkään toiminut Nelko Oy on

vuonna 1974 perustettu perheyritys. Lapinlahdella sijaitsevassa

kalustetehtaassa valmistetaan keittiö-, kylpyhuone- ja eteiska-

lusteita sekä kaapistoja, joita myydään lähes 20 paikkakunnalla

ympäri Suomea. www.nelko.fi. Tetrimäki Furniture Vision

(Tetrimäki Ky) on vehmersalmelainen yritys, joka valmistaa

arkkitehtien / muotoilijoiden huonekaluja ja tämän lisäksi yri-

tyksen tiloissa on mahdollisuus järjestää koulutusta, konsertteja

ja muuta toimintaa. www.tetrimaki.fi

Materiaalipohjaisen yritystoiminnan lisäksi tähän ryhmään kuu-

luvat myös teollinen muotoilu ja muotoilupalveluyritykset (20).

Tässä ryhmässä on mm. kaksi kaiuttimien valmistajaa Genelec

Oy Iisalmessa www.genelec.fi ja Amphion Loudspeakers Kuo-

piossa www.amphion.fi. Yrityksillä on myös mittavaa kansain-

välistä toimintaa. Muotoilutoimisto Design Point Ky on innova-

tiivinen muotoilun asiantuntijayritys, joka luo muotoiluratkaisu-

ja yritysten tuotekehitys- ja imagon rakennustarpeisiin. Yrittä-

jyys alkoi 1984 ja toiminta yhtiönä 1990. Yrityksen tuottamat

muotoilupalvelupalvelut ovat design-konsultointi, teollinen

muotoilu, kaluste- ja tilasuunnittelu sekä graafinen suunnittelu.

Muotoiluprojektit voivat olla yksittäisten tuotteiden muotoile-

mista, tuotekonseptien kehittämistä, innovointia sekä yritys- ja

55

tuoteimagon suunnittelua. www.designpoint.fi. Etelä- Savon

luovien alojen tutkimus- ja kehittämisraportissa (2008) todettiin,

että muotoilu ja markkinointi ovat tyypillisesti aloja, jotka usein

sisältyvät suurempien yritysten toimintaan (ns. in –

housetoiminta). Yritysten määrä ei välttämättä anna kuvaa siitä,

kuinka paljon esimerkiksi muotoilua harjoitetaan maakunnan

yrityksissä. Tämän in-housetoiminnan vuoksi on vaikea luoki-

tella yritykset mm. muotoilualan yrityksiksi.

Soitinrakennus keskittyy Leppävirralle. Petäjävedeltä verstas

(Oy Soitinrakentajat AmF) siirtyi parempien tilojen perässä

vuonna 1985 Leppävirralle, missä sillä on 600 neliötä työtiloja.

Soitinrakennus on korkean osaamisen (suom. High Tech) ala,

jossa lopputuotteen arvo tulee osaamisesta ja työstä. Tietämystä

ja osaamista haetaan aina lisää, muualla maailmassa tehtäviä

tutkimuksia ja trendejä seurataan ja sovelletaan. Tämä tarkoittaa

tiivistä yhteydenpitoa musiikin tekijöihin, soitintutkijoihin ja

toisiin soitinrakentajiin. www.soitinrakentajatamf.fi

Verhoilu, entisöinti ja kunnostus alan yrityksiä maakunnassa

on vajaat 30 kappaletta. Nämä ovat yleensä pieniä ammattilais-

ten yrityksiä ja hajaantuneet ympäri maakuntaa. Nettisivuilta

löytyvät vain yhteystiedot. Ajan Tarina on entisöinnin lisäksi si-

sustusliike, joka tuo maahan etnisiä uniikki-esineitä.

www.ajantarina.fi

56

3.3.6 Käsi- ja taideteollisen tuotannon sekä visuaalisen kult-

tuurin näytteilleasettajat ja välittäjät

Taidegallerioita on alueella muutamia. Varkaudessa toimii Tai-

dekeskus Väinölä Oy, jossa on kolmen taiteilijan ateljeet sekä

kahvio. Väinölässä on laaja peruskokoelma grafiikkaa, akvarel-

leja ja veistoksia. Ammattitaitoinen kehystämö palvelee kehys-

asioissa ja myymälästä löytyvät taiteilijatarvikkeet sekä julisteet.

www.taidekeskusvainola.fi. Kuopiossa on kaksi taidegalleriaa:

Carree Oy www.carree.fi ja Galleria 12 www.galleria12.fi, jois-

sa on vaihtuvia näyttelyitä ja laajasti palvelutoimintaa.

Arbiter Artis on uudenlainen palvelukonsepti, jossa yritys tai

yhteisö voi tilata palveluna sopivat taideteokset ja asennuksen

tiloihinsa. Palvelu perustuu kiinteään kuukausihinnoitteluun,

mikä on yritykselle edullinen ratkaisu ilman omistamisen kus-

tannuksia. www.arbiterartis.fi

Kehystyspalveluja löytyy sekä taidegallerioista että erillisistä

kehystysliikkeistä. Alueella on kuusi tähän aihealueeseen eri-

koistunutta yritystä. Taide- ja antiikkikauppoja sekä antikvari-

aattikauppoja on viitostie-akselilla 12. Niistä esimerkkeinä: Pui-

jon Divari, Wanha Reppu Oy, Ruljanssiriihi ja Siilin Divari.

57

3.3.7 Luovien alojen koulutus- ja konsulttipalvelut

Luovien alojen tarjoamaa yrityspohjaista koulutus- ja konsultti-

palveluita on Pohjois-Savossa niukasti. Päätoimista ja pelkäs-

tään luoville aloille suunnattua toimintaa ei ole. Iisalmessa toi-

miva Draamakammari on toiminimi, jonka toiminta on sivutoi-

menluonteista, se tarjoaa koulutuskeikkoja teatteri-ilmaisuun /

ilmaisutaitoon / draamapedagogiikkaan. Sivutoimisuus näyttää

olevan tyypillistä luovien alojen koulutus- ja konsulttipalveluille.

Yleistä liikkeenjohdon konsultointia ei luettu luovien alojen

konsultoinniksi. Alueella on muutama yritys, jotka tuottavat

luoville aloille palveluja. Esimerkkinä Dadaa, joka tuottaa luo-

van alan yrityksille kansainvälistymispalveluja ja sparrauspal-

velu liittyen esim. liiketoimintasuunnitelmiin.

3.3.8 Mainonta ja markkinointiviestintä, viestintäpalvelut

Mainonta- ja markkinointiviestintä sekä viestintäpalveluyrityk-

set ovat Pohjois-Savossa tyypillisesti pieniä, mutta niitä on suh-

teellisen paljon. Pohjois-Savosta löytyy 110 yritystä. Yritykset

jakautuvat varsinaisten mainostoimistojen lisäksi yrityksiin, jot-

ka tuottavat mm. valomainoksia, erikoispainotuotteita kuten

58

tarroja, opasteita ja jättijulisteita. Viestintäpalveluyritykset tuot-

tavat mm. tiedotus-, toimitus-, valokuvaus- ja käännöspalveluja

sekä viestintäkonsultointia. Toimiala keskittyy suurimpiin kau-

punkeihin: Kuopioon, Varkauteen, Iisalmeen, mutta yksittäisiä

mainostoimistoja löytyy ympäri maakuntaa. Mainostoimistot

tarjoavat laajoja palvelupaketteja asiakkailleen.

Seuraavana on lyhyesti tietoa kolmesta alueella toimivasta mai-

nostoimistosta. Hermo on nykyaikainen mainostoimisto, jolla on

ratkaisut myyntityön kehittämiseen, markkinoinnin suunnitte-

luun ja viestinnän toimenpiteisiin. Lisäksi Hermolla on työkalut

ja osaaminen verkkoviestintään ja sosiaalisen median hyödyn-

tämiseen. Hermo järjestää myös koulutuksia. Toimipisteet löy-

tyvät sekä Joensuusta että Kuopiosta. www.hermo.fi

Mainostoimisto Ad Kiivillä on myös laaja palvelutarjooma sisäl-

täen mm. videoiden tuotannon. Ad Kiivi esittelee toimintaansa

näin: ”Parhaimmillamme olemme yritys- ja kampanjailmeiden

suunnittelemisessa sekä sähköisen median ratkaisuissa. Tai-

damme hyvin myös luodun ilmeen johdonmukaisen toteutuk-

sen eri medioita varten”. www.adkiivi.fi

Advertiina on Iisalmelainen yhden naisen mainostoimisto, mis-

sä laajeneva osaamistarve hoidetaan verkostoja hyödyntäen.

www.advertiina.fi

59

Mainostoimistot ovat kovien haasteiden edessä, ala pirstaloituu

ja uusia pieniä toimistoja on syntynyt paljon. Samoin asiakkai-

den ostokulttuuri on muuttumassa ja varsinkin suuret ostajat

hajauttavat hankintojaan eri toimistoille. Sähköisen- ja sosiaali-

sen median yleistyminen luo myös mainostoimistoille osaamis-

haasteita ja muuttaa perinteistä mainonnan pelikenttää.

Viestintäpalveluja tarjoaa 14 yritystä. Niiden toimenkuvaan

kuuluu mm. yritysten ja yhteisöjen sisäiset ja ulkoiset viestintä-

palvelut, käännöstyöt sekä koulutus ja konsultointi esimerkiksi

yritysten viestintä- ja vuorovaikutustaidoissa. Koulutukseen,

konsultointiin ja kustannustoimintaan keskittynyt Viestintä-

kiuru Oy on perustettu vuonna 1992. Yrityksessä on mukana

neljä osakasta. Yritys käyttää mm. pedagogista draamaa oppilai-

tos- ja työyhteisökoulutuksissa. www.viestintakiuru.fi

Toisena esimerkkinä iisalmelainen Solar Text, joka on vuonna

2007 perustettu kielten ja viestinnän alan yritys, joka tarjoaa yri-

tyksille käännösten lisäksi kielentarkastus- ja oikolukupalveluita

sekä toimituksellisia palveluita (journalistinen työ).

www.solartext.com

60

Kuvio 11. Mainonta ja markkinointiviestintä sekä viestintäpalve-

lut Pohjois-Savossa vuonna 2009. (Lähde: Marko Tanttu, Pohjois-

Savon liitto, 2009)

61

3.3.9 Muu tapahtuma- ja kulttuurituotanto, kulttuuri ja elä-

mysmatkailu sekä elämyspalvelut

Muissa kulttuuritapahtumatuotannoissa ja kulttuuriin liittyvissä

elämyspalveluissa on kulttuuriesityksiä, ohjelmapalveluja sekä

pienimuotoisia kulttuuritapahtumia tuottavia ja välittäviä yri-

tyksiä (n. 30). Tuore yritys Ruokateatteri Entree, Tanssiva Kokki

yhdistää tanssin ja ruoan. ”Tanssiva kokki tarjoaa pitopalvelua

pieniin ja keskikokoisiin tilaisuuksiin. Kulttuurinnälkään Tans-

siva kokki tarjoaa ruokateatteria - esityksiä ihmisille, jotka eivät

halua syödä rauhassa”. www.tanssivakokki.com

Toisena esimerkkinä yrityspohjalta toimiva Mekaanisen musii-

kin museo Varkaudesta.” Se on Suomen ainoa ja Pohjoismaiden

suurin Mekaanisen Musiikin Museo. Museokäynti on kiehtova,

kaikenikäisille sopiva matka menneisyyteen, jossa koko en-

tisaikojen musiikkimaailma mekaanisine musiikki instrument-

teineen alkaa elää: soittorasiat, mekaaniset pianot, viulut ja hai-

tarit, posetiivit pienestä pöytämallista aina upeaan katuposetiivi

Amadeukseen saakka”. www.mekaanisenmusiikinmuseo.fi .

Seuraavana kaksi yritystä, jotka tuottavat ohjelmapalveluja mu-

siikkien liittyen. Nämä olisivat voineet kuulua myös Esittävien

taiteiden alle, mutta on katsottu kuitenkin, että nämä keskittyvät

laajemmin nimenomaan ohjelmapalvelujen tuottamiseen ja mu-

kana on myös muuta yritystoimintaa kuin pelkkä tapahtuma-

tuotanto. FinnConcert Oy käsittää ohjelmatoimiston, levy-

62

yhtiön (FC-Records) ja pianonviritys, -huolto ja kuljetuspalvelu-

ja sekä uusien ja käytettyjen pianojen myymälän Kuopiossa. Oh-

jelmatoimisto toimittaa sekä valmiita että tilaajan toivomusten

mukaan rakennettuja ohjelmakokonaisuuksia. Yrityksen järjes-

tämiin tilaisuuksiin on saatavissa myös konserttiflyygeli ja laa-

dukas äänentoisto. sites.google.com/site/finnconcert

Audiogravity on mielenkiintoinen erialan ammattilaisten yh-

teen liittymä, joka tuottaa ohjelmapalveluita, tapahtumatuotanto

ja äänentoistopalveluita sekä asiantuntijapalveluita. Yritys on

nuori vuonna 2005 perustettu, näkyvin osa toiminnasta on syk-

syllä järjestettävä Lumo-tapahtuma ja Lumo klubi-toiminta.

www.audiogravity.fi

Yhdistystoiminta on tällä osa-alueella vilkasta. Mukana on 115

yhdistystä. Kulttuurienvälisiä elämyksiä tuottaa eri maiden vä-

listä yhteistyötä edistävät ystävyysseurat esim. Kuopio-Kreikka

Seura ry tai Kuopion Suomi-Ranska Yhdistys. Paikallista kult-

tuuria ja perinnettä pitävät yllä kotiseutuyhdistykset sekä pe-

rinne- ja kulttuuriyhdistykset. Myös nuorisoseurat on laskettu

tähän mukaan, koska ne tuottavat mm. kulttuuriin liittyviä eri-

laisia harrastuskerhoja. Musiikkiin, teatteriin ja tanssiin liittyvät

yhdistykset ovat kuitenkin esittävän taiteen alla, joten niiden

toimintaa ei tässä näy.

63

Kulttuuri- ja elämysmatkailu on vielä Pohjois-Savossa vähäistä.

Maatilamatkailutilojen yhteydessä löytyy paljon liikunnallisia

aktiviteetteja, mutta varsinaisia kulttuurin kautta saatavia elä-

myksiä vain vähän ja niitäkin satunnaisesti. Yksi mielenkiintoi-

nen yritys on Käsityömatkailupalvelut Taitoloma Oy.

www.taitoloma.fi. Taitoloma tarjoaa ympäri vuoden käsityö-

matkailutuotteita erilaisille kohderyhmille, päätuotteina yrityk-

sellä on kaikille avoimet käsityölomat.

Tällä alueella on tulevaisuudessa paljon liiketoimintamahdolli-

suuksia. Kulttuurielämyspalvelujen kysyntä kasvaa sitä mukaa

kun palveluja tarjotaan ja löytyy oikeat kohderyhmät. Myös

kulttuurisetelin käyttö tulee aktivoimaan tämäntyyppistä toi-

mintaa.

3.3.10 Soveltava taide

Yksityisiä taide-, tanssi- ja musiikkikouluja löytyy Pohjois-

savosta 15. Ne tarjoavat yksilö- ja ryhmäopetusta lapsille ja ai-

kuisille. Esimerkiksi Nilsiässä toimiva AjanSävel Oy järjestää

kursseja henkilöille, jotka haluavat kehittyä laulajina.

www.ajansavel.com

64

Kuopiossa toimiva Lasten kuvataidekoulu Pikku-Pikasso on

tarkoitettu 5-16 –vuotiaille lapsille ja nuorille. Kurssien oppiai-

neina ovat piirustus, maalaus, kuvanveisto ja keramiikka.

www.pikku-pikasso.net. Alueelta löytyy myös useita joko toi-

minimellä tai freelancer-pohjalta toimivia musiikin ja/tai taiteen

opettajia, joilta saa tuntiopetusta. Alueelta löytyy myös viisi tai-

deterapeuttia, jotka tarjoavat terapiatoimintoja lähinnä kuvatai-

teen ja musiikin alueilla.

Yhdistyspohjalta toimivia taide-, tanssi- ja musiikkikouluja on

Pohjois-Savon alueella 23. Osa niistä on mukana taiteen perus-

opetuksessa ja muutoin aktivoimassa harrastustoimintaa. Tai-

teen perusopetuksen järjestäminen paikkakunnalla on kuntien

päätettävissä. Valtio osallistuu rahoitukseen antamalla kunnille

taiteen perusopetukseen valtionosuutta asukasmäärän ja asu-

kasta kohden lasketun yksikköhinnan perusteella. Kuntayhty-

mät, rekisteröidyt yhteisöt ja säätiöt tarvitsevat opetustuntikoh-

taisen valtionosuuden piiriin päästäkseen opetusministeriöltä

koulutuksen järjestämisluvan. Muille kuin kunnille voidaan

myöntää lupa järjestää taiteen perusopetusta, jos opetus on tar-

peellista ja luvan hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edelly-

tykset opetuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Lupia voidaan

myöntää valtion talousarviossa vahvistetun opetustuntikiintiön

rajoissa.

65

Opetustuntikohtaisen valtionosuuden piirissä on 89 musiik-

kioppilaitosta ja 41 muun taiteenalan oppilaitosta (arkkitehtuuri,

kuvataide, käsityö, tanssi, teatteritaide, sanataide ja sirkustaide).

www.minedu.fi

Kuopion Tanssiopisto on Kuopion Baletin Tuki ry:n ylläpitämä

taiteen perusopetusta antava oppilaitos. Opisto antaa yleisen ja

laajan oppimäärän mukaista koulutusta. Opisto on avoin kaikil-

le tanssin ystäville. Tavoitteellista, vuosittain etenevää tanssin-

opetusta annetaan kaikenikäisille. Tanssia voi opiskella haas-

teellisesti, tavoitteena ammatilliset opinnot tai ihan vain omaksi

iloksi. www.kuopiontanssiopisto.fi

3.3.11 Uusmedian ohjelmisto- ja sisällöntuotanto

Uusmedian ohjelmisto- ja sisällöntuotanto toimialalla on Poh-

jois-Savossa 90 yritystä. Toimiala on nuorehko, vain 15% yrityk-

sistä on perustettu ennen 2000-lukua. Yritykset ovat pääsään-

töisesi pieniä 1-4 henkilön yrityksiä. Ohjelmistojen suunnittelu

ja valmistus ovat päätoimialoina. Erikoistumisaloja löytyy kui-

tenkin paljon, kuten 3D-visualisointi- ja animaatiopalvelut, rää-

tälöidyt ohjelmistot, asiakas- ja kontaktirekisterit, työajanseuran-

ta-ja laskutusjärjestelmät, elektroniikka- ja ohjelmistosuunnitte-

lu, sulautetut järjestelmät, terveydenhuollon ja teollisuuden oh-

jelmistoratkaisut.

66

Data Prisma Oy on kuopiolainen vuonna 1987 perustettu ohjel-

mistotalo, joka suunnittelee ja toteuttaa pääasiassa asiakaskoh-

taisesti valmistettuja järjestelmiä. Yrityksen päätuotteena on

palvelutelevision hallinta-, markkinointi- ja laskutusohjelmisto.

www.dataprisma.fi

Dolphin Interactive Oy otti tavoitteekseen parempien työväli-

neiden ja aineistojen kehittämisen lääketieteellistä koulutusta

varten. Yksi syntyneistä tuotteista on Interactive Presenter, joka

on suosittu palaute- ja äänestysjärjestelmä koulutuslaitoksissa,

sekä yrityksissä ja valtuustoissa. www.ballotbox.fi

Animoottori on kesällä 2005 perustettu 3D-visualisointi ja ani-

maatioyritys, joka tuottaa yrityksille kuva- ja animaatiomateri-

aalia. Pääasiallisia asiakkaita ovat teknologiayritykset, AV-

tuotantoyritykset, arkkitehtitoimistot ja mainostoimistot. Palve-

lu on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat tehostaa markkinointi-

aan ja lisätä myyntiään tietokonegrafiikan avulla.

www.animoottori.net

Peli- ja mediatuotanto ei ole Pohjois-Savossa merkittävää, kes-

kittymiä on lähinnä Oulussa ja pääkaupunkiseudulla. Sisällön-

tuotanto ja niiden sovellukset nettiin ovat myös melko tuore il-

miö, suurin osa näistä yrityksistä on nuorehkoja, 2000-luvulla

perustettuja. Tyypillisimmillään ala on internet-pohjaisten pal-

67

velujen tuottamista. Yksi vanhimmista alan yrityksistä Pohjois-

Savossa on 1992 perustettu Image World. Image World tarjoaa

räätälöidyt ratkaisut yrityksen sähköisiin tarpeisiin mm. Hos-

ting, www-palvelut, tietoturva, tietovarastointi ja laitetilapalve-

lut. Nuorista yrityksistä esimerkkinä Internetsuunnittelu Sami

Asikainen (2007), joka tarjoaa sekä internet- että graafisen alan

palvelut asiakkailleen. Esimerkkinä flash-animaatiot ja bannerit

sekä sivujen modernisointi. www.internetsuunnittelu.com

3.3.12 Visuaalinen kulttuuri

Visuaalinen kulttuuri sisältää graafista suunnittelua, kuvataidet-

ta ja veistämistä, valokuvausta sekä visuaalista suunnittelua ja

toteutusta. Toimialalla on 60 yritystä ja 27 yhdistystä. Suurin osa

yrityksistä on valokuvaukseen liittyviä yrityksiä (38). Suurin

keskittymä on Kuopiossa ja Kuopion seudulla, seuraavana Ii-

salmi ja muutamia yksittäisiä yrityksiä löytyy ympäri maakun-

taa. Yhdistystoiminta on keskittynyt visuaalista toimialaa pal-

velevaan toimintaan ja siinä ovat edustettuina kameraseurat,

kuvataideyhdistykset ja taideseurat. Näiden lisäksi on joukko

taiteilijoita. Kuvataiteilijoista on tämän kappaleen lopussa erik-

seen Ilona Sareksen koostama osio.

Graafinen suunnittelun yritykset ovat pieniä suunnittelijoiden

perustamia yrityksiä kuten Graafinen suunnittelu Marko Mylly-

68

aho www.markomyllyaho.com Kuopiosta tai Vikla Design

www.vikla.fi Suonenjoelta.

Valokuvaus on yritystoimintana yllättävän runsasta Pohjois-

Savossa. Ammatikseen valokuvaavia löytyy ympäri Savoa eri-

tyisesti Kuopion seudulta ja Ylä-Savon alueelta. Veikko Kank-

kunen on pitkänlinjan valokuvaaja. Hän on kuvannut mm. sa-

volaisuutta muodin, ihmisten ja tapahtumien kautta. Yrityksellä

on myös nettipohjainen valokuva-arkisto, josta löytää kuvia

Kuopiosta, ihmisistä, tapahtumista, asumisesta jne.

www.kuvitus.com. Valokuvauksen saralla Mikko Mäntyniemi

on pitkänlinjan vaikuttaja; hän on toiminut muotokuvavaloku-

vaajana, tehnyt nettipohjaista kuvapankkia ja viimeisimpänä

tuotteena kuvittanut Pekka Kantasen kirjoittaman kirjan Aika-

matka Kuopioon. Kirja kertoo kaupunkikuvan muuttumisesta

yli sadan vuoden aikana vanhojen postikorttien ja uusien valo-

kuvien avulla.

Alueelta löytyy luontokuvaajia esimerkkinä Pertti Hartikainen

Nilsiästä. Tuoreemmista yrityksistä esimerkkinä JSUVA-

LA.COM, joka on vuonna 2007 perustettu kuopiolainen valoku-

vaamo. Yrityksen juuret ulottuvat vuoteen 2005, jolloin yrittäjä /

valokuvaaja Jaakko Suvala aloitti kuvauspalveluiden tuottami-

sen yrityksille freelancerina. Yrityksen toimintaperiaatteena on

eri alojen yritysten koskien kuvatarpeiden täyttäminen esim.

69

tuote-, yritys-, ja mainoskuvausten parissa.

http://www.jsuvala.com/

Muuhun visuaaliseen suunnitteluun ja toteutukseen lasketaan

sekä tatuoijat että koristemaalarit. Tinos Tatoo and Piercing on

perustettu 1997. Yritys tekee taidokkaita tatuointeja ja lävistyk-

siä. Nettisivujen mukaan ”Herra tirehtööri paikan pääpöperö,

tatuoinut vuodesta 1992 on erikoistunut custom, one of a kind

tatuointeja jolloin vilkas mielikuvitus pääsee valloilleen. Tekee

pääasiassa isoja kuvia esim: Japanilaistyyliset, biomekaniikka,

kasvokuvat ja photorealismit”. www.tinostattoo.fi

Koristemaalareista esimerkkinä Designmaalaus Mika Kujanpää.

Yrittäjän harrastus muuttui työksi v 1999. Toiminnan alkuaikoi-

na maalattiin tekstiilituotteita, puhelinten kuoria, kypäriä jne.

Myöhemmin mukaan tulivat auto- sekä mp-projektit. Nykyään

toiminta keskittyy pääosin kypärien maalauksiin. Yhteistyö-

kumppaneiden myötä suuri osa kypäristä menee eri puolille Eu-

rooppaa. www.dmk.fi

Pohjois-Savossa toimii 11 kameraseuraa. Valokuvakulttuurin

edistäjänä toimii Victor Barsokevitsch -Seura ry, joka ylläpitää

Kuopiossa valokuvataiteen aluekeskusta

www.vb.kuopio.fi. ”VB-valokuvakeskus on suomalaisen ja

kansainvälisen valokuvataiteen kohtauspaikka. Keskus sijaitsee

70

Kuopiossa valokuvaaja Victor Barsokevitschin (1863 - 1933) yli

sata vuotta sitten rakennuttamassa alkuperäisessä puutaloatel-

jeessa. Keskus on toiminut alueellisena valokuvakeskuksena

vuodesta 1987. Se on tunnettu korkeatasoisista näyttelyistään,

joissa on esillä valokuvauksen koko kirjo historiasta kuvajourna-

lismiin ja nykytaiteeseen. Lisäksi VB-valokuvakeskus järjestää

seminaareja, työpajoja ja luentoja.” Keskus pyrkii kohottamaan

valokuvien taloudellista potentiaalia mm. järjestämällä vuosit-

tain myyntinäyttelyn.

71

Kuvio 12. Visuaalisen kulttuurin yritykset ja yhdistykset Poh-

jois-Savossa vuonna 2009. (Lähde: Marko Tanttu, Pohjois-Savon

liitto, 2009)

Kuvataide

72

Tässä selvityksessä ovat mukana Ars Liberan jäsenet sekä

ART360 -kuvataidehankkeen kohderyhmänä olevat muut poh-

joissavolaiset kuvataiteilijat. Pohjois-Savossa on yhteensä 115

kuvataiteilijaa. Näistä yli puolet, 72, asuu Kuopiossa, 10 Iisal-

messa, 10 Varkaudessa, 7 Lapinlahdella, 3 Siilinjärvellä, 3 Suo-

nenjoella, 3 Maaningalla, 2 Kiuruvedellä ja 2 Rautalammilla sekä

Vesannolla, Karttulassa, Varpaisjärvellä ja Sonkajärvellä kussa-

kin yksi taiteilija.

Kuvataiteilijoista valtaosa (73) on Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars

Liberan jäseniä (jäsenmäärä maaliskuussa 2010). Yhdistyksen

tarkoituksena on edistää ja tehostaa näyttelytoimintaa ja vahvis-

taa kuvataiteilijoiden asemaa Pohjois-Savossa. Yhdistyksen ko-

tipaikka on Kuopio. Yhdistyksen jäsenyyden kriteerinä ovat ku-

vataiteilijan koulutus sekä ammatillinen toiminta kuvataiteilija-

na (www.arslibera.com).

Ars Libera juhli 50-vuotissyntymäpäiviään vuonna 2008 juhla-

julkaisun ja Kuopion taidemuseossa pidetyn juhlanäyttelyn kera.

Nyt, vuosina 2009 - 2011, yhdistys on valtakunnallisen ART360 -

kuvataidehankkeen osatoteuttajana Pohjois-Savossa edistämäs-

sä kuvataiteilijoitten liiketoiminta- ja manageriosaamista, ja näin

vahvasti mukana myös valtakunnallisessa kuvataiteen hallin-

nollisessa evoluutiomurroksessa (www.art360.fi). Muutoksia

tapahtuu myös yhdistyksen sisällä: Ars Libera on yhdistyksenä

73

sitoutunut yhdistyksen pitkäjänteiseen kehittämiseen ja saanut

tähän apua mm. ESR-rahotteiselta luovien alojen Sarka-

hankkeelta. Tavoitteista toimitilan vuokraus on jo toteutunut.

Pidemmän tähtäimen tavoitteena on mm. toiminnanjohtajan ja

tiedottajan palkkaaminen yhdistykseen.

Ars Liberan lisäksi Pohjois-Savossa toimii 13 muuta kuvatai-

deyhdistystä. Yhdistykset järjestävät jäsenilleen kuvataiteen

kursseja sekä järjestävät näyttelyitä. Iisalmen seudun kuvataide-

seura on saanut uuden puheenjohtajan myötä uutta puhtia.

Vuoden 2010 alussa puheenjohtajaksi valittu Jukka Mulari ja

seuran sihteeri, graafikko Leena Tikkanen ovat kartoittaneet Ii-

salmen mahdollisia näyttelytiloja mm. seuran kesänäyttelyä var-

ten Art Anna -näyttelytilan suljettua ovensa vuoden 2009 lopus-

sa. (Iisalmen Sanomat 9.1.2010).

Ammattikuvataiteilijat tekevät työtään Pohjois-Savossa mm.

taidemaalareina, graafikoina, kuvanveistäjinä, valokuvataiteili-

joina, performanssitaiteilijoina, elokuvan tekijöinä, ympäristö- ja

yhteisötaiteilijoina, mediataiteilijoina ja kuvittajina. Ars Liberan

puheenjohtaja Kirsi Pitkänen on työnsä sisällön puolesta hyvä

esimerkki siitä, kuinka nykytaiteilijan toimintakenttä ja osaami-

nen on laaja. Pitkäsen työ näkyi mm. 2006 Kuopion torilla AN-

TI-festivaalin yhteydessä, jolloin hänen Julistajansa huusi mega-

fonilla Savon Sanomien yleisönosastokirjoituksia kaupunginta-

74

lon parvekkeelta. Vuonna 2009 sama esitys kustomoitiin siten,

että se esitettiin tilaustyönä Vanhemman puheenvuorona Suo-

men kahdeksan suurimman kaupungin opetustoimen johdolle

(K. Pitkänen, henkilökohtainen tiedonanto 16.3.2010). Kirsi Pit-

käsen nettisivuilla kerrotaan, että hänen työnsä sisältää äänite-

oksia, videoteoksia, veistoksia, valoteoksia, valokuvateoksia,

performansseja, mediaa ja installaatioita. www.kirsipitkanen.net

Ydinosaamisen lisäksi kuvataiteilijat toimivat mm. galleristeina,

yritysgraafikoina, kriitikoina, runoilijoina, ja kuvataideopettaji-

na. Perusteltua olisikin tarkastella kuvataidetta hiukan laajem-

min visuaalisina taiteina, sillä taiteen tekemisen kenttä on muut-

tunut ja on edelleen vahvasti muuttumassa. Tämä muutos on

huomattu myös opetusministeriössä. Vuoden 2009 lopussa val-

mistui opetusministeriön teettämä, visuaalisten alojen taidepo-

liittinen ohjelma Päin näköä! (Opetusministeriö, 2009). Selvitys-

ryhmän mukaan eri taidelajien raja-aidat ovat kaatumassa ja tai-

teilijat tekevät yhteistyötä ammentaen osaamista toisiltaan, laa-

ja-alaisuudesta on siis tullut voimavara. Työryhmä määritteli vi-

suaalisiin taiteisiin kuuluvaksi seuraavat alueet: ”maalaustaide,

kuvanveisto, grafiikka, valokuva-, media- ja sarjakuva-taide,

taidekäsityö, performanssi ja paikkasidonnaiset taiteet (ympäris-

tö- ja yhteisötaide) sekä lukuisat muut nykytaiteen piirissä ke-

hittyvät ilmiöt.” (Päin näköä! 2009, 3).

75

Päin näköä! -julkaisu pohtii myös aiheellisesti kuvataiteilijoitten

heikkoa taloudellista asemaa. Selvityksen mukaan kuvataiteili-

joitten tulot ovat taidekentän matalimmat; noin 40 % kuvataitei-

lijoista on työttömänä työnhakijana ainakin osan vuodesta.

Apurahajärjestelmä ei tätä pakettia pelasta, sillä vain noin 7 %

kuvataiteen hakijoista saa apurahan. (Päin näköä! 2009, 17 - 18).

Taiteilijalle apuraha ei välttämättä tuo leipää tullessaan, sillä

usein apuraha myönnetään tiettyyn haettuun kohteeseen, jolloin

se kulkee kuvataiteilijan kautta galleristille, kehystäjälle, materi-

aaleihin ja kuljetuskustannuksiin. Pienet tulot ja työttömyys

vaikuttavat kertautuvasti heikentäen taiteilijoitten eläkekerty-

mää sekä muita sosiaalisia etuuksia, mm. äitiys- ja vanhempain-

rahaa.

Vuonna 2008 tehtiin lakiuudistus, jolla pyrittiin parantamaan

apurahansaajien sosiaaliturvaa. Vuoden 2009 alusta alkaen tut-

kijat ja taiteilijat ovat päässeet maaseutuyrittäjän eläkelain

(MYEL) mukaisen lakisääteisen eläketurvan piiriin.

www.mela.fi. Uudistuksen myötä taiteilijat ovat ensimmäisen

kerran saaneet mm. vakuutusturvan apurahakaudellaan. Pel-

kästään positiivisena uudistusta ei ole otettu vastaan, sillä tuki

on vaikuttanut myös KELAlta saataviin tukiin tavalla, jota ei ole

nähtävästi osattu ennakoida. Aiemmin työskentelyapurahoja on

käsitelty KELAssa siten, että taiteilijan suuret työhuone- sekä

materiaalimenot on huomioitu kokonaiskuvaa katsottaessa ja

76

laskennallisesti apurahasta on katsottu vain puolet taiteilijan tu-

loksi. Tällöin taiteilijan on ollut mahdollista saada muita sosiaa-

lisia etuuksia, mm. asumistukea. Lakiuudistuksen myötä KELA

on muuttanut menettelytapojaan ja laskeekin koko apurahan

taiteilijan tuloksi. Nyt apurahan saajilta on takautuvasti peritty

jo aiemmin myönnettyjä tukia pois, mm. aiemmin mainittuja

asumistukia. (T. Kontio, suullinen tiedonanto 17.3.2010).

Osa kuvataiteilijoista pyrkii tasapainottelemaan työssään hake-

malla lisätuloa muualta, esimerkiksi opetustyöstä. Lisätyö taitei-

lijuuden ohessa on kuitenkin mutkikas kuvio jota ”oikeat” taitei-

lijat pyrkivät välttämään, sillä se saattaa vaikuttaa taiteilijan

imagoon ja sitä kautta estävästi mahdollisiin avustuksiin. Sa-

masta syystä vierastetaan kaupallisuutta. Esimerkki taiteilijasta,

joka ei nauti kollegojensa arvostusta, on Juhani Palmu. Koska

apurahajärjestelmä on 40 vuotta sitten luotu ja kehitetty siten,

että se perustuu vertaisarviointiin, kaupallisten taiteilijoiden on

lähes mahdotonta saada apurahoja. Nämä taustat hankaloitta-

vat luonnollisesti myös niitä perustettavia yrityksiä, joiden toi-

mialana ovat luovat alat sekä kuvataide liiketoimintana. Poh-

joissavolainen esimerkki apurahajärjestelmän ulkopuolelle jää-

neestä taiteilija-yrittäjästä on Raija Weisenberg. Hänen yrityk-

seensä Luovaan Puuhun Lapinlahdella tulee vuosittain yli

10.000 asiakasta tutustumaan kokonaistaideteokseen, joka koos-

tuu vanhasta pittoreskista puutalomiljööstä, taiteesta, kahvila-

77

palveluista, johon kuuluvat mm. herkut, jotka itsessään ovat

taideteoksia sekä persoonallisesta talon emännästä.

(http://luovapuu.suntuubi.com). Yrittäjän mukaan kahvilapalve-

lut tuovat asiakkaat mukavasti taiteen äärelle, mutta yli 75 %

yrityksen tuloista tulee taiteen myynnistä. (R. Weisenberg, suul-

linen tiedonanto 18.3.2010).

Pohjois-Savon kannalta visuaalisen alojen taidepoliittinen oh-

jelma Päin näköä! on tärkeä siksi, että sen toimenpide-ehdotus

visuaalisten taiteiden, VISTA -aluekeskusten perustamisesta

Suomeen on yhteneväinen Pohjois-Savon taidetoimikunnan hal-

linnoiman ESR-rahoitteisen ART360-kuvataidehankkeen tavoit-

teiden kanssa. VISTA-aluekeskus tulee jatkamaan ART360-

kuvataide-hankkeen aloittamaa työtä.

3.4 LUOVAN ALAN YRITTÄJIEN KÄYTTÄMÄT VERKOSTOT JA

YHTEISTYÖ SEKÄ YHTEISTYÖN LUONNE LUOVALLA TOIMI-

ALALLA POHJOIS-SAVOSSA

Keväällä 2009 Kuopion yliopiston Kauppatieteen laitoksella

valmistui pro gradu –tutkielma luovasta toimialasta Pohjois-

Savossa. Tutkielman pohjana käytettiin kaikille pohjoissavolai-

sille luovan alan yrittäjille lähetettyä kyselyä. Kyselyllä saatiin

kaikkiaan 189 käyttökelpoista vastausta.

78

Kyselyn pohjalta kävi ilmi, että kaikkiaan 81,6 %:lla luovan toi-

mialan yrityksistä on jonkinasteista yhteistyötä jonkun kump-

panin kanssa. Merkittävin yhteistyökumppani löytyi samalta,

luovalta toimialalta. Kaikkiaan 67,6 % vastanneista ilmoitti, että

heillä on yhteistyötä muiden luovan toimialan yritysten kanssa.

Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat muiden toimialojen yri-

tykset (53,3 % vastaajista) ja alihankkijat (53,2 % vastaajista).

Eniten yhteistyötä vastaajat tekivät tuotannon alueella. Vain

17,9 % vastaajista ilmoitti, että heillä ei ole lainkaan tuotannollis-

ta yhteistyötä. Suosituin yhteistyön muoto tuotannossa oli pro-

jektikohtaiset sopimukset (25,6 % vastaajista) ja kertaluontoiset

sopimukset (24,8 % vastaajista). Myös part-

nership/kumppanuus-tyylinen yhteistyö oli verraten suosittua,

13,7 % vastaajista ilmoitti tämän yhteistyömallikseen tuotannon

alueella.

Seuraavaksi eniten vastaajat tekivät yhteistyötä markkinoinnin

saralla. Kaikkiaan 61,1 % vastaajista ilmoitti, että he tekevät jon-

kinlaista yhteistyötä markkinoinnin suhteen. Markkinoinnissa

suosituin yhteistyön muoto olivat kertaluontoiset sopimukset,

yhteensä 21,2 % vastaajista ilmoitti tämän pääasialliseksi yhteis-

työmuodokseen.

79

Koska yhteistyön päällimmäinen tavoite on useasti yrityksen

kasvun ja/tai kannattavuuden parantaminen, tahdoimme testata

eri yhteistyökumppaneiden vaikutusta yritysten kasvuhaluk-

kuuteen. Yleisesti ajatellaan, että yhteistyön tekeminen oman

toimialan ulkopuolisten yritysten kanssa vaikuttaa positiivisesti

kasvuun. Testataksemme edellä mainittua hypoteesia ja mui-

denkin yhteistyökumppaneiden vaikutusta vastaajien kasvuha-

lukkuuteen, ristiintaulukoimme kasvuhalukkuuden ja eri yh-

teistyökumppanit keskenään ja ajoimme näistä X2-testin. Testi

paljasti, että yhteistyöllä muiden toimialojen yritysten ja ali-

hankkijoiden kanssa on positiivinen vaikutus yritysten kasvu-

suunnitelmiin. Sen sijaan yhteistyöllä oman toimialan yritysten

kanssa ei ollut vaikutusta kasvuun ja kasvusuunnitelmiin.

Alla olevassa taulukossa on esitetty X2-testin tulokset.

Yhteistyökumppani X2-testi (sig.)

Oppilaitokset 0,074

Alihankkijat 0,041

Luovan alan muut yritykset 0,276

Rajapintatoimialojen yritykset 0,215

Muiden toimialojen yritykset 0,000

Kuntasektorin toimijat 1,000

80

Taulukko 1. Yhteistyökumppanin vaikutus yrityksen kasvuhalukkuu-

teen. (Lähde: Julkunen 2009)

3.5 NELJÄ YHTEISTYÖVERKOSTON KERTOMUSTA LUOVALTA

ALALTA

Tässä Yhteistoimintaa ja verkostoja Pohjois-Savossa -

selvitystyössä paneudutaan neljän luovan alan tapauskerto-

muksen avulla yhteistyöhön ja verkostoihin. Kertomuksissa kar-

toitetaan toimijoiden kokemuksia tämänhetkisestä yhteistoi-

minnasta, yhteistyön ja verkostojen merkityksestä ja myös tule-

vaisuuden tarpeista ja odotuksista. Työssä keskitytään yhteis-

toiminnan ja verkostojen laadullisten tekijöiden kehittymisen

kuvaamiseen. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi yhteistyön suju-

vuus, luottamus, sitoutuminen, vuorovaikutus ja sisäinen työn-

jako sekä riskinjako.

Selvitys on tehty haastattelemalla kahta tai kolmea

samassa yrityksessä tai yhteisössä toimivaa henkilöä.

Haastattelut ovat olleet teemahaastatteluja, joissa on

pyritty huomioimaan ko. henkilöiden tulkinnat ja heidän

merkityksenantonsa. Henkilöiden vapaalle puheelle on siis

annettu tilaa. Ennalta päätetyt teemat on tuotu esiin

kaikkien haastateltavien kanssa, vaikkakaan ei ehkä

81

samassa laajuudessa. (Ks. Hirsjärvi & Hurme 2000.)

Haastatteluja tehtiin kymmenen ja ne ajoittuivat heinä-

elokuuhun 2009.

Analyysi rakentui aineistolähtöisesti. Ensimmäisessä

vaiheessa koottiin jokaisesta neljästä tapauksesta

kehyskertomus, johon sovitettiin saman yrityksen tai

yhteisön haastattelut. Kokoamisen yhteydessä

kehyskertomuksista etsittiin toistuvasti esiin nousevia

asiakokonaisuuksia ja myös niitä kertomukseen liittyviä

”aukkoja”, ristiriitaisuuksia ja asioita, mistä ei kerrottu.

Kehyskertomukset rakentuivat teemojen pohjalta.

Kertomusten analyysi on esitetty tässä kokonaisuudessaan,

aukot sen sijaan on jätetty pois. Lopuksi on lyhyesti

pohdittu, sosiaalisten verkostojen merkitystä kertojille.

Erityisesti tutkijat Håkan Håkansson & Bengt Johannisson

ovat tutkimuksissaan korostaneet sosiaalisten verkostojen

merkitystä ja myös näissä kertomuksissa sen arvo tuntui

korostuvan. Seuraavassa kuitenkin lyhyt

kirjallisuuskatsaus, missä näkyy yhteistyön ja verkosto

käsitteistön monimuotoisuus.

82

3.5.1 Verkostoituminen, verkostot, yhteistyö, kumppani, yri-

tysyhteistyö – mitä se on?

Verkostoituminen, verkottuminen, yhteisyritykset ja

kumppanuus ovat osa jokapäiväistä yritystoiminnan ja

yhteistyö- ja verkostotutkimuksen sanastoa.

Kirjallisuudessa käsitteet vaihtelevat, ja niitä käytetään

osittain sekaisinkin.

Yhteistyöllä ja verkostolla voidaan tarkoittaa niin tiivistä

kuin löyhää ja vähäistä toimijoitten välistä yhteistoimintaa.

Yhteistyö voidaan määritellä vapaaehtoiseksi,

pitkäaikaiseksi sopimukseksi osittaisesta resurssien

yhteiskäytöstä kahden tai useamman täysin itsenäisen

yrityksen välillä (Vuorinen 2005, 16–17.) Käytännössä

yhteistyö siis sisältää vaihdantaa, mutta silti kaikki

vaihdanta ei ole yhteistyötä. Yhteistyössä ja verkostoissa

verkostotoimijoiden tieto, osaaminen ja arvot yhdistyvät

vaihdannan avulla lisäarvoa synnyttäväksi toiminnaksi.

Yhteistyö ja verkostot eivät aina liity ainoastaan

kilpailuaseman parantamiseen. Yhteistyö voidaan käsittää

myös omien kykyjen ja voimavarojen täydentämiseksi

(resurssipohjainen näkemys). Teollisuuden ja

83

Työnantajain Keskusliiton (2003) määritelmän mukaan

toisiinsa verkostoitumalla yritykset hakevat

mahdollisuuksia ja ratkaisuja ongelmiin, joihin niiden

omat voimavarat eivät riitä tai joihin ei ole taloudellisesti

järkevää käyttää omia voimavaroja. Määritelmä korostaa

myös, että verkostoitumisen tulee liittyä yrityksen tai

toimijoiden ydintoimintoihin. Esitetyn mukaisesti

verkostoyhteistyö sisältää siis toimijoiden tiedon ja

osaamisen yhdistämisen. Liiketaloudellisesta

näkökulmasta tarkasteltuna voidaan todeta, että

verkostoituminen on sosiaalinen ja taloudellinen, lisäarvoa

luova prosessi. (Vrt. Pietiläinen ym. 2005.) Verkostojen

tavoitteena on enemmän optimoida kuin maksimoida

toiminnan tehokkuutta (Vesalainen 2002, 22).

Suomessa pitkään verkostoja tutkinut Jukka Vesalainen

(9/2002) luokittelee yritystenväliset suhteet viiteen

tyyppiryhmään: markkinaehtoiset liiketoimintasuhteet;

keskinäiseen riippuvuuteen perustuvat

liiketoimintasuhteet; luottamukseen ja vuorovaikutukseen

perustuvat liiketoimintasuhteet; järjestelmätoimittaja-

tyyppiset liiketoimintasuhteet ja kumppanuussuhteet.

Arthur T. Himmelman (1996) näkee yhteistyön

84

kehittyvänä prosessina tai jatkumona; verkottuminen -

rinnakkainen tai koordinoitu toiminta - yhteistoiminta ja

yhteistyö. Hän määrittelee verkottumisen (networking)

osapuolia hyödyntävänä vastavuoroisen tiedon vaihdon

kautta. Verkottuminen on epävirallisin yritysten tai

organisaatioiden välinen yhteistoiminnallisuuden muoto.

Se luo ensivaikutelman luottamukseen ja sitoutumiseen

yritysten tai organisaatioiden välille.

Rinnakkain toimiminen tai koordinoitu yhteistoiminta

(coordination) määritellään tiedon vaihdon ja vaihtuvien

toimintojen kautta. Tavoitteena on molemminpuolinen tai

kaikille yhteinen hyöty ja yhteinen tavoite. Koordinoitu

yhteistoiminta vaatii enemmän sitoutumista

organisaatiolta kuin verkottuminen. Se vaatii myös

organisaatiolta tai yritykseltä järjestäytynyttä toimintaa tai

ainakin selkeää toimintaa koordinoidun yhteistoiminnan

osalta.

Yhteistoiminta (cooperation) on tiedonvaihtoa, yhteisiä

toimintoja ja resurssien jakamista yhteisen päämäärän ja

hyödyn saavuttamiseksi. Yhteistoiminta vaatii edellistä

vaihetta enemmän organisaatioiden tai yhteistyöyritysten

sitoutumista ja joissakin tapauksissa jopa lainmukaisia

85

järjestelyjä erilaisia sopimuksia jne. Jaetut tai vaihdetut

resurssit voivat sisältää henkilöresursseja, rahallisia tai

muita taloudellisia panostuksia ja teknistä tai teknologista

yhteispanostusta toimintaan sisältäen tietoa, työntekijöitä,

fyysistä omaisuutta, kontaktihenkilöitä, rahaa tai jotain

muuta yhteistä resurssien jakoa.

Yhteistyö (collaboration) on edellä mainittujen lisäksi

varauksetonta yhteistoimintaa, missä kumppaneilta

vaaditaan yhteistä riskinjakoa, vastuunottamista, yhteistä

resursointia ja palkitsemisjärjestelmää, kaikkea sitä mikä

mahdollistaa ja lisää yhteistyön sujuvuutta.

Bengt Johannisson (1987, 1998, 2000) tuo esille

henkilökohtaisten ja sosiaalisten verkostojen merkityksen

yhteistyön eri vaiheissa. Yrittäjät hyödyntävät verkostoja

jatkuvasti reagoidessaan uusiin tilanteisiin, erityisesti

epävirallisten verkostojen, perheen ja ystävien, merkitys

on tärkeä koko yrityksen toiminnan ajan. Henkilökohtaiset

verkostot voivat olla jopa lähtökohta uralle. Sosiaalisissa

verkostoissa korostuukin henkilökohtainen vuorovaikutus,

vastavuoroisuus, luottamus, sitoutuminen ja

verkostotoimijoiden yhteinen historia sekä yhteiset arvot.

86

Käytännössä yritysten ja verkostotoimijoiden välisiä

yhteistyösuhteita kuvataan hyvin eri tavoin yhteistyön

tavoitteiden, tason ja luonteen mukaan. Verkosto ja

yhteistyö ovat hyvin heterogeenisiä ja muuttuvia. Yhtä

oikeaa mallia tai verkostoitumistapaa ei ole. Tässäkin on

vain osa verkoston määrittelyistä.

3.5.2 Kertomusanalyysi yksi: Musiikkifestivaalitapahtuma

”Meijän vahvuus on varmaan siinä, ett me ollaan monelta alal-

ta... Ett se tapahtuman puitteiden rakentaminen ja alueen raken-

taminen lähtee niistä yhtiömiehistä itsestään. Heillä on siihen jo

monen vuoden kokemus. Mä en sekaannu siihen... Vastikkee-

tonta yhteistyötä ei ole, ett trendihän on tällä hetkellä, että yh-

teistyö perustuu ostettuihin lippuihin ja kumppanit ostaa ison

määrän lippuja ja saavat sitten jotain ekstra näkyvyyttä ja sem-

mosta...Mutt se yhteistyö ei oo aina rahaa vaan se on myös

tämmöstä omien verkostojen luovuttamista.”

”Asiakaslähtöisyys siinä kumppanuuden kehittämisessä, että

pitäs olla aikaa käyttää ja saada tietoa siitä kumppanin omasta

liiketoiminnasta ja niistä arvoista, johon sen oman kumppanuu-

den voi sitten tarjota...Just se, että pitäs vaan päästä syvempään

sen yrityksen sisimpään, löytää se, mitä sinne kannattaa tarjo-

ta. ”

Kertomuksen keskiössä on tapahtumatuotanto-osakeyhtiö, joka

tuottaa jo yhdentoista vuoden iän saavuttanutta musiikkifesti-

vaalia samalla paikkakunnalla. Haastateltavina olivat osakeyh-

tiön osakas ja tapahtumaan palkattu tapahtumakoordinaattori.

87

Yhteistyötä tehdään usealla eri tasolla. Enimmäkseen kuvaukset

keskittyvät kuitenkin operatiivisen tason kuvauksiin. Tulevai-

suuteen liittyvissä kuvauksissa nousevat esiin myös taktiset ja

strategiset tasot. Tärkeimmäksi ulkopuolisiksi yhteistyötahoiksi

nousevat yritysyhteistyö, kolmas sektori ja asiakkaat.

Yhteistyöstä puhuttiin nimillä kumppanuus ja verkosto. Kump-

panuus liitettiin pitkäkestoisiin yhteistyökuvioihin, jotka voitiin

nimetä. Yhteistyökumppanuus-termillä viitattiin nimenomaan

toiminnan syvyyteen tai haluttuun strategiseen tavoitetasoon.

(Vrt. Vesalainen 2004.) Verkostot puolestaan nähtiin pitkälti yh-

teistyötahon asiakassuhteina tai ryhminä, joita ei välttämättä

voida yksilöidä.

Yhteistyökokemukset nousevat esiin toimintojen kuvauksissa,

erityisesti muutoskohdissa. Tapahtuman kehittämisen ja tapah-

tuman historian kuvauksissa näkyvät myös yhteistyöhön liitty-

vät odotukset ja epäkohdat. Näitä voidaan pitää kertomuksen

kriittisinä pisteinä.

Kertojien roolit poikkeavat toisistaan. Kertomusta tuotetaan

vahvasti kehittäjän, visionäärin ja toisaalta taloudellisen vas-

tuunkantajan rooleista käsin. Roolit eivät ole vastakkaisia, vaan

kumpikin kertomus täydentää toisiaan – ydinkertomus pysyy

ehyenä. Kertomus kerrotaan tavallisesti me-muodossa.

88

Eniten kertomuksen roolit eroavat sitoutumisessa. Omistajan

roolin realiteetti kiteytyy taloudellisen vastuun kantamiseen ja

eettiseen vastuuseen eli vastuuseen tapahtuman jatkuvuudesta.

Ajoittain kertomus korostaa hyvinkin altruistista uhrautumista

yhteisen hyvän puolesta. Läpi kerronnan taustalla kuuluu yrit-

täjämäinen asenne tapahtuman tuottamiseen. Tapahtuman tulee

olla taloudellisesti kannattavaa, ja taloudelliset realiteetit tulee

ymmärtää ensisijaisena toimintaa kehitettäessä.

Palkallisena työntekijänä tapahtumakoordinaattori puolestaan

tuo esille selvästi, että hän on ajallisesti sitoutunut kehittämään

ja viemään tapahtumaa eteenpäin sovitun puoli vuotta. Työso-

pimus on siis kirjoitettu tuolle ajalle. Silti hän puheessaan visioi

ja kehittää aktiivisesti tapahtumaa ja on myös hyödyntänyt omia

verkkojaan tapahtumakoordinaattorina olleessaan. Töitä tapah-

tuman eteen tehdään ”sata taulussa”.

Yhtiöosakkaat kuvataan kiinteänä ryhmänä. Lähinnä heidän

vastuullaan on tapahtuman olemassa olevien yhteistyösuhtei-

den ylläpitäminen ja oman vastuualueensa yhteistyön kehittä-

minen. Tapahtumakoordinaattorin rooli on selvästi ”olla näky-

vissä” ja hakea uusia yrittäjiä mukaan toimintaan. Tapahtuma-

koordinaattori ja osakkaat muodostavat ydintiimin, joka kehit-

89

tää tapahtumaa tasapuolisesti toisiaan kuunnellen. Kertomuk-

sessa ei nouse esiin johtajahahmoa.

Osakkaat ovat läpi vuoden yhteydessä keskenään. Ydinryhmän

työilmapiiri on hyvä ja kannustava. Keskusteluiden ja yhtey-

denpidon voidaan katsoa luovan yhteishenkeä ja sitovan ydin-

ryhmän jäseniä toisiinsa. Samanlainen tausta, yrittäjyys, paikka-

kuntalaisuus ja arvomaailma luovat pohjaa avoimuudelle ja ra-

kentavalle keskusteluluille.

Koko tiimin toiminta perustuu jäsenten omien vahvuuksien

tunnistamiseen. Työnjaon perustana on jokaisen osakkaan ydin-

osaaminen. Vastuualueet määrittyvät osaamisen mukaan, ja

toiminta niissä on itsenäistä. Työnjaon sujuvuutta lisäävät myös

vuosien saatossa muodostuneet toimintarutiinit. Sisäinen yhteis-

työ on siis sujuvaa ja toimivaa, ja luottamus ydinryhmän jäse-

niin on suuri. Erillisiä kirjallisia sopimuksia ei tarvita, vaan suul-

liset sopimukset koetaan riittäviksi.

Ulkopuolinen yhteistyö keskittyy sponsorointiyhteistyön edis-

tämiseen. Yhteistyötä tehdään yritysten ja yhteisöjen välillä. Täl-

lä hetkellä sponsoriyhteistyössä liikutaan operatiivisella ja takti-

sella tasolla. Yhteistyössä vaihdanta keskittyy puuttuvien re-

surssien tai rahan hankintaan. Taktisella tasolla puolestaan ko-

rostuvat tiedon jakaminen ja uuden oppiminen. Tulevaisuuden

90

tavoitteena on tämänhetkisen yhteistyön syventäminen. Jo nyt

puhutaan yhteistyöstä, joka rakentuu yhteisestä arvopohjasta ja

toisaalta perustuu yhteistyökumppanin ”syvään” tuntemiseen

sekä yhteistyökumppanin niin sanottujen kolmansien verkkojen

hyödyntämiseen. Kyse on siis selkeästi strategisen yhteistyö-

muodon aikaansaamisesta.

Tapahtuman kehittyminen vaatii selvästi jäsentämistä ja toimin-

nan organisoitumista. Tätä nykyä liikutaan äärirajoilla jo tal-

kooväen saatavuudessa. Toiminta jäsentyy entistä enemmän

prosessina, jossa suunnittelu, tavoitteiden määrittely, organi-

sointi ja seuranta tapahtuvat yhdistämällä tapahtumatuottami-

sen prosessit taloudellisesti tehokkaalla tavalla. Osakkaiden

oma yrittäjäkokemus ja osaaminen ovat tässä apuna.

Uusien yhteistyökumppaneiden kautta haetaan ideoita, sisältöjä,

osaamista ja myös ”käsipareja” tapahtuman tuottamiseen. Kas-

vun johdosta myöskään fyysiset puitteet ja paikalliset yhteistyö-

tahot eivät enää riitä. Jo nyt on rakennettu yhteistyötä yli maa-

kuntarajojen sekä valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Yhtei-

nen visio on kuitenkin vielä hieman epäselvä. Pohdittavaksi tu-

levat kysymykset: miten säilyttää kasvusta huolimatta tapahtu-

man paikallinen omaleimaisuus ja sosiokulttuurinen merkitys ja

miten luodaan laajempi alueellinen identiteetti, joka koetaan

houkuttelevana.

91

Himmelmanin luokituksen mukaan Musiikkifestivaalitapahtu-

ma on yhteistoimintaan ja koordinoituun toimintaan pohjautu-

vaa. Oma ydinosaaminen tunnistetaan, yhteistoiminnan mu-

kaan resurssia vaihdetaan kohtuullisesti, sitoutuminen ja luot-

tamus on kohtuullista tai huomattavaa sekä toisaalta riskinjako

on selkeää. Palveluihin ja resursseihin pääsy on pääsääntöisesti

käyttäjälähtöistä.

3.5.3 Kertomusanalyysi kaksi: Yritysverkosto

”Hyvä perusteellinen asioiden suunnittelu on hirveen tärkeetä

ja tuota sitten on myös tärkeetä, että niitä asioita ruvetaan teke-

mään, ett tietty tavoitteellisuus...Se on varmaan sitä, että yhdes-

sä tekemisen iloa sillä tavalla, kun näkee ett voi tässä saada sitä

tietoa, että taitoa ja jakaa sitä toisille ja saada aikaan eteenpäin

asioita, kunkin omaa yrittämistä sillä tavalla tukien.”

”Kukaan ei asetu kenenkään yläpuolelle vaan toimitaan samas-

sa tasossa... Kyllä se tulee siitä, että me ollaan opittu tuntemaan

toisemme ja me ollaan sen verran kauan jo toimittu yhessä, ett

ollaan todettu, ett kumppaniin voi luottaa. Just se hyvä yhteis-

henki, se siinä varmaan on myös se yks tekijä... Kumpikin osaa

omat asiansa hyvin ja arvostaa niitä samoja asioita. Voi luottaa,

että se hoitaa ne asiat, jotka on ottanut tehtäväkseen.”

”Mä ajattelen ennemminkin sillai, ett ne meijän asiakkaat vois

antaa enemmän yritysverkostolle, jotain tekemistä tai jotain työ-

tä. Se menee niin rajapinnassa.. Kyllähän niitä (omia verkostoja)

käyttää ristiin sen mukaan, mikä on kulloinkin tarve, ettei niitä

mitenkään lokeroi. ”

92

Kertomuksen verkostoyritys on pienyrittäjien perustama tekstii-

li- ja vaatetusalan yhteisyritys, joka on ollut toiminnassa kuusi

vuotta. Yritysverkostossa on mukana viisi vaatetusalan yrittäjää.

Haastateltavina oli yritysverkoston kolme yrittäjää.

Yhteistyön lähtökohdan selkeys ja tavoitteellisuus ovat luoneet

hyvän pohjan toiminnalle. Henkilökohtaiset valmiudet ja per-

soonalliset ominaisuudet ovat myös vaikuttaneet yhteistyön

muotoutumiseen. Yrittäjät kuvailivat itseään ryhmän jäseninä

sovittelijaksi, yhteensaattajaksi, tekijäksi ja elämäntapayrittäjäksi.

Myös vastavuoroisuus ryhmän välillä koetaan tärkeäksi.

Verkostoyritys viittaa strategiseen ja yritysten väliseen yhteis-

työhön, jossa yritykset tavoittelevat oman kilpailukyvyn paran-

tamista samalla kuitenkin oman autonomisuutensa ja identiteet-

tinsä säilyttäen. (Ks. Håkansson & Johanson 1992.) Kertomuksen

ydin rakentuukin vahvasti edellä mainitulla tavalla. Erilainen

osaaminen ja vaatetus- ja tekstiiliala ovat toiminnan perusta. Li-

säksi liiketaloudellisuus, kilpailuetu, markkinointi ja imago ovat

keskeisimmät syyt, miksi verkostoyritys on rakennettu. Verkos-

toyrityksen avulla omalle yritykselle haetaan lisäarvoa, kilpai-

luetua ja toisaalta myös laajennetaan omaa toimintaa ja tuoteva-

likoimaa. Nähdään, että kun jokainen verkostoon kuuluva yritys

93

liikkuu kohti omia tavoitteitaan, myös oma yritys saavuttaa hel-

pommin tavoitteensa.

Yrittäjien välisessä yhteistyössä ensisijaisena etuna tuodaan esil-

le oppiminen ja sosiaalinen tuki. Jossakin mielessä voidaan pu-

hua jopa yhteisöllisestä oppimisesta tai mentorointi-tyyppisestä

toiminnasta, jossa yhteinen päämäärä, ongelmat ja tavoitteet

suuntaavat toimintaa eteenpäin.

Kullakin yritysverkoston jäsenellä on omat vahvuusalueensa,

joita halutaan hyödyntää koko yhteisön yhteisen ongelman rat-

kaisemiseksi. Oleellista on ollut tunnistaa nämä vahvat osaa-

misalueet. Kaikkien yhteisön jäsenten ei tarvitse tietää eikä op-

pia kaikkea. Osaaminen hajautetaan yhteisön jäsenten kesken ja

samalla tuetaan myös yksittäisten yritysten omaa liiketoimintaa.

Yhteinen etu koituu siis myös yksittäisen yrittäjän eduksi, erityi-

sesti markkinoinnissa.

Yhteistyön imagoon vaikuttavina etuina nähdään se, että yhteis-

työ muokkaa asiakkaille välittyviä mielikuvia sekä se, että verti-

kaalisessa yhteistyössä palveluntarjonta laajenee. Lähinnä mie-

likuvat liittyvät yritysverkoston kokoon ja sitä kautta uskotta-

vuuteen.

Kertomuksen kuvaukset ovat kaikilla yhteneväiset. Työjako ja

vastuut, johtaminen ja toimintojen suunnittelu ja kehittäminen

94

ovat linjassa. Toimintaa on alusta lähtien rakennettu tavoitteelli-

seksi. Vuorovaikutus ja tiedonkulku ovat avointa, ja avoimuutta

ylläpidetään säännöllisillä palavereilla. Henkilökemiat toimivat,

ja osakkaiden välillä vallitsee luottamus. Kertomuksen mukaan

on hyvin demokraattinen ja avoin. Vaikka kertomus kerrotaan

oman yrityksen näkökulmasta, käytetään verkostoyrityskuva-

uksissa me-muotoa.

Kertomus keskittyy kuvamaan verkostoyrityksen sisäistä yhteis-

työtä. Verkosto nähdään pitkälti yksilöiden välisenä suhteena,

joka koostuu organisaatiosta ja ihmisistä. (Vrt. Malinen 1998.)

Ulkoisista toimijoista tai verkostoista kerrotaan hyvin vähän.

Toisaalta verkostoituminen tuntuu olevan itsestäänselvyys ja

luonnollinen tapa toimia myös omassa yrityksessä. Yrittäjyys

nähdään vahvasti verkostoitumisena ja elämäntapana.

Himmelmanin luokituksen mukaan yritysverkosto on yhteis-

toimintaa. Sitoutuminen, luottamus, pääsy toisen reviirille on

huomattavaa. Myös kehittäminen tapahtuu yhteisten tavoittei-

den, osaamisen ja resursoinnin avulla. Omaa osaamista kehite-

tään ja täydennetään jatkuvasti: haetaan uusia yhteistyökump-

paneita, kehitetään sähköistä liiketoimintaa ja asiakassuhteita.

3.5.4 Kertomusanalyysi kolme: Taiteilijaryhmä

95

”Se oli siitä jännä ryhmä, ett jokainen työskenteli omilla tahoil-

lansa. Mutta aina, kun me pantiin työt kasaan niin ne toimi hir-

mu hyvin yksiin vaikkei meillä ollut mitään yhteistä teemaa tai

tälläistä... Joo se meni oikeastaan sillei, että ei siitä mitää stressiä

otettu, ett joku kuuli jostain tilasta niin kuin tuo Iisalmi, siitä vai

joku mainitsi, että siellä on semmonen, ett se on suhteellisen

helpon matkan päässä, sille se niinku lähti, ett ei siinä sen kum-

mempaa... Mutt se miten niihin (yhteistyöhön) on menty ja

muuten ni se onkin ollu aika hauskaa sillei, ett ne ovat aika huo-

lettomia etenemisiä.”

”Mulle on ainakin hirveen tärkeetä, ett mulla on joku semmonen

taitelijaryhmä, jonka kautta mä saan informaatiota, jota kautta

mä voin hakee näyttelyihin. Mä en haluais enää palata siihen, et-

tä mä en kuulu mihinkään ryhmään tai mihinkään tämmöseen

taitelijajärjestöön.”

Taitelijaryhmän kertomus kuvaa kolmen pohjoissavolaisen tai-

teilijan tarinan omasta ja yhteisestä työskentelystä sekä muiden

toimijoiden kanssa tehdystä yhteistyöstä. Viiden yhteisen toi-

mintavuoden jälkeen taiteilijaryhmän toiminta on hiipunut. Täl-

lä hetkellä yhteistä toimintaa ei ole. Yksilöllisissä taustakerto-

muksissa on paljon samansuuntaisia taiteilijan kehitysvaiheita ja

kasvukertomuksia. Taiteilijana olemista tarkastellaan vahvasti

osana oman identiteetin kehittymistä ja taiteen itseisarvon kaut-

ta.

Kertomuksissa käytettiin sekä yhteistyö-, verkosto- että kontakti

-käsitettä. Kaikilla haastateltavilla nämä käsitteet jäsentyivät

oman taiteilijaidentiteetin ja taiteellisen prosessin kautta jopa

96

niin, että yhteistyö koettiin välillä vieraaksi. Kertomukset ker-

rottiin minä-muodossa. Oman työn autonomisuus on tärkeä,

työn fokus on taiteen tekeminen ja taiteen itseisarvo. Oma työ

hahmottuu omassa luovassa prosessissa, jolloin yhteistyö tun-

tuu jopa käsitteenä vieraalta.

Yhteistyö rakentuu sukulaissieluisuuden, tuttuuden ja saman-

kaltaisten intressien ympärille. Sosiaaliset ja henkilökohtaiset si-

teet ovat keskeisessä asemassa, samoin epämuodollinen verkos-

toyhteistyö. Myös taidemaailman olemassa olevat toimintatavat

määrittävät yhteistyötä. Tällöin yhteistyö on muodollisempaa ja

usein välittäjäporras, galleristit, saavat portinvartijan roolin.

Verkostot ja yhteisöt määrittävät myös omaa identiteettiä. Täl-

löin kuuluminen tiettyihin jäsenjärjestöihin tai yhteisöihin mää-

rittää myös taiteilijan asemaa kentällä – se avaa tai sulkee pois

mahdollisuuksia. Jäsenjärjestöjen merkitys korostuu tiedonvälit-

täjänä.

Oma rooli vaihtelee suuresti sen mukaan, missä verkostossa

toimitaan. Aktiivisuus ja passiivisuus ovat pitkälti kiinni omasta

intressistä ja käytettävissä olevasta ajasta. Vaikka työnjakoa ei

vapaamuotoisissa ryhmissä tehdä, jakaantuvat tehtävät osaami-

sen mukaan. Epäviralliseksi johtajaksi määrittyy yleensä ryh-

män kokoaja tai idean esittäjä.

97

Vapaamuotoiset yhteistyöt ovat kertaluontoisia. Toiminta on

projektityyppistä, jolloin yhdessä toteutetaan tietty hanke (ho-

risontaalinen yhteistyö). Yhteistyöllä saatu hyöty konkretisoituu

muun muassa myynnin parantumisena, kiinnostavana ja toimi-

vana näyttelykokonaisuutena, kustannustehokkuutena ja oman

ammatillisen näkökulman laajentumisena.

Himmelmanin luokituksen mukaan taiteilijaverkosto toimii vie-

lä rinnakkain tai koordinoidusti ns. projekti kerrallaan periaat-

teella. Yhteistyön projektiluontoisuus ei tuottanut hyviä ja py-

syviä toimintatapoja ryhmälle. Myös keskinäinen tiedonjako jäi

vähäiseksi. Eri toimialojen väliseen yhteistyöhön suhtauduttiin

kaksijakoisesti. Haluttiin tehdä vain omaa taiteellista työtä (tai-

teen itseisarvo) ja toisaalta oltiin kiinnostuneita myös toimialo-

jen rajat ylittävästä yhteistyöstä. Ongelmana nähtiin toisaalta

oman osaamisen kytkeminen toisen toimialan osaamiseen ja toi-

saalta yhteisen kielen puuttuminen. Omaa osaamista ei myös-

kään välttämättä tunnistettu oman taiteilijaidentiteetin takaa.

(Vrt. Heikkilä 2008.)

3.5.5 Kertomusanalyysi neljä: Tapahtumatuotantoyritys

”Mä nyt oon toimitusjohtaja, mutta yhteisesti me asioista pääte-

tään, kehitetään ja toteutetaan... Kaikki tekee jollakin tapaa

kaikkee, mutta jokaisella on oma reviiri, missä toimitaan... Tuo

98

organisaatio (nykyinen) on siinä mielessä varmaan tekemällä

opittu. Semmonen ameeba, että aina muotoutuu oppimisen ja

erehdyksen kautta, ett tehhään asia toisella tavalla. Tavallaan se

organisaatio muuttuu yrityksen kasvun tai toiminnan kautta

myöskin.”

”Moni tapahtuman idea on lähtenyt kuitenkin, ei pelkästään

meijän päästä vaan nimenomaan aktiivisen vuoropuhelun kaut-

ta. Siitä on opittu jotain eli kyllä me tarkalla korvalla mietitään,

mitä asiakas haluaa ja sitten ruvetaan tekemään ehdotuksia, että

ei ruveta omia ajatuksia tuputtamaan välttämättä... Mitä pa-

remmin tunnetaan asiakkaat tai tässä tapauksessa asiakkaan

asiakkaat sitä paremmin pystytään miettimään uusia juttuja eli

samaa tietoa tarvitaan me ja samaa tietoo tarvii myöskin asiak-

kaat.”

Kertomuksen tapahtumatuotantoyritys tuottaa tapahtumia läpi

vuoden, vuokraa äänentoistolaitteita ja tiloja yhtyeille sekä toi-

mii jälleenmyyjänä. Lisäksi sen oma yhtye tekee esiintymismat-

koja. Yrityksellä on ikää kolme vuotta.

Yritystoiminta on käynnistynyt avoimena yhtiönä kaveriporu-

kan yhtyeen tarpeesta saada äänentoistolaitteet ja hallinnoida

niitä järkevästi. Taustalta löytyy myös tarve tuottaa hyviä ta-

pahtumia alueelle. Toiminnan laajennuttua on yhtiömuoto

muutettu osakeyhtiöksi. Yritysmuodon muutoksen taustalla on

nähtävissä toiminnan järkeistämisen lisäksi myös halu lisätä yri-

tyksen uskottavuutta ja imagoa niin yrityksen sisällä kuin sen

ulkopuolellakin. Viidestä osakeyhtiön osakkaasta haastateltiin

kahta. Haastateltavista ensimmäinen, toimitusjohtaja, vastasi

99

pääasiassa yrityksen yhteistyösuhteista ja toinen haastateltava

markkinointi- ja kehittämistoiminnasta.

Vaikka yrityksen keskeinen liiketoiminta keskittyy tapahtuma-

tuotantoon, yrityksessä on myös tapahtumatuotantoa tukevaa

liiketoimintaa, kuten yhtyeen ja äänentoistolaitteiden vuokraus-

ta. Näiden tukiliiketoimintojen, ”sisäänheittotuotteiden”, avulla

on luotu myös uutta yhteistyötä.

Yhteistyöstä puhuttaessa käytettään yhteistyökumppani-sanaa,

jolla viitataan tasa-arvoiseen, avoimeen vuorovaikutussuhtee-

seen ja toiselta oppimiseen. Kertomus kerrotaan pääsääntöisesti

me-muodossa, mutta oma mielipide tuodaan usein minä-

muotoa korostamalla. Ydinkertomus pysyy samanlaisena: on-

gelmat ja mahdollisuudet kuvataan hyvin samantyyppisesti

pienistä painotuseroista huolimatta.

Yhteistyösuhteet kuvataan ennemmin liiketaloudellisesta kuin

sosiaalisesta näkökulmasta. Toiminnan perusta onkin mahdolli-

simman laajan suhdeverkoston saavuttaminen ja ylläpitäminen.

Tiiviimmät ja aktiivisimmat verkostot ovat Itä-Suomen alueella,

mutta myös valtakunnallisesti verkotutaan. Laajan verkoston

haasteena nähdään sen ylläpito.

100

Käytännössä verkostot rakennetaan tapahtumakohtaisesti. Ta-

voitteena on saada yhteistyöhön ne tahot, jotka parhaiten palve-

levat tapahtumaa ja linkittyvät luontevasti tapahtumakokonai-

suuteen. Näin yhteistyö väistämättä hiljenee joidenkin muiden

tahojen kanssa. Varsinaisesti yhteistyötä ei siis lopeteta. Verkos-

tojen ylläpito nähdään tärkeänä suhdetoimintana.

Verkostojen keräämisessä on alusta asti hyödynnetty kavereiden

verkostoja sekä kavereiden kavereiden verkostoja. Se, kuinka

tavoitteellista ja tietoista tämä on ollut, jää epäselväksi, sillä jos-

sakin mielessä oma harrastustoiminta liittyy edelleen läheisesti

siihen, mitä yrityksessä parhaillaan tehdään. Ero yrittäjyyden ja

muun elämän välillä on hämärä.

Kertomuksen punaisena lankana on oppiminen. Verkostoja ke-

hitetään kokemuksen kautta opitun avulla. Luottamus rakentuu

kahdenvälisissä suhteissa ja erityisesti kasvokkainen vuorovai-

kutus koetaan tärkeänä luottamusta edistävänä tekijänä. Rehel-

lisyys ja läpinäkyvyys luonnehtivat erityisesti yhteistyön hyöty-

jä ja ongelmatilanteita: miten tulos jaetaan ja miten ongelmiin

tartutaan sekä miten ne ratkaistaan, että päästään win-win -

tilanteeseen. Yhteistyön sisäistä sujuvuutta lisäävät osakkaiden

yhteinen historia, työnjako ja samanlaisuus. Ulkoisissa yhteis-

työsuhteissa tuttuus helpottaa yhteistyön sujuvuutta, mutta en-

101

nen kaikkea auttaa selkeä yhteisesti tuote- tai palvelusuunnitte-

lussa muodostettu tavoite.

Sisäinen verkottuminen on tavoitteellista ja systemaattista. Asi-

oista päätetään yhdessä, ja toimintamallia pyritään kehittämään

yhteisesti. Yritysmuodon muutoksen jälkeen toimitusjohtajan

roolia ja merkitystä on tietoisesti pyritty kasvattamaan erityises-

ti ulkoisten yhteistyökumppaneitten suuntaan. Ulkoinen ver-

kostoitumisen aste, erityisesti palvelun suunnittelussa, perustuu

asiakkaan ja tapahtumatuottajan väliseen tiiviiseen yhteistyöhön

ja yhdessä toteutettuun suunnitelmaan. Tulevaisuudessa ulkoi-

sessa yhteistyössä keskitytään entistä enemmän keskeisiin asi-

akkaisiin ja heille pyritään myös räätälöimään sopivia palvelu-

tuotteita.

Tulevaisuuden suuntakin on selvä. Yritystä pyritään kasvatta-

maan ja toimintaa muuttamaan sen mukaan. Suunnitelmallisuus

ja tavoitteellisuus ovat osa tätä muutosprosessia. Näiden myötä

nähdään, että myös osakkaiden rooli ja vastuut tulevat muut-

tumaan. Yrityksen kasvun myötä yhtenä tulevaisuuden vaihto-

ehtona voi olla yrityksen myyminen.

Himmelmanin luokituksen mukaan tämä verkosto on pisimmäl-

le kehittynyt ja huomattavan järjestäytynyt, toiminta on tavoit-

teellista - laaja yhteinen toiminta-alue tuo lisäarvoa yhteistyö-

102

kumppaneille ja lisäkapasiteettiä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Verkosto sijoittuu yhteistoiminnan ja yhteistyön väliin.

3.5.6 Verkostot

Keskeisiksi asioiksi kertomuksissa nousivat verkostoitumisen

yhteistoiminnallisuuteen perustuva oppiminen, resurssien hal-

linta, tiedon hankinta, alueellisuus ja toiminnan systemaattinen

kehittäminen. Nähtiin, että verkostojen ansiosta pystytään hel-

pommin seuraamaan toimintaympäristön muutoksia ja kokei-

lemaan uusia toimintatapoja – verkostojen ansiosta myös pääsy

uusille markkinoille helpottuu. Kertomuksissa verkostoitumisen

esteinä puolestaan pidettiin epäluottamusta toiseen osakkaaseen

ja hänen osaamiseensa, perässä vetämisen tunnetta, ajan puutet-

ta, hyödytöntä yhteistyötä, kilpailua, sopivien kumppaneiden

puuttumista sekä kunta- ja aluerajoja.

Kertomuksissa haastateltavat kuvasivat yhteistyötä ja verkos-

tossa toimimista luonnollisena toimintatapana. Erityisesti sisäi-

sen verkosto, jota kertojat pääasiassa kuvasivat, nähtiin kiinteä-

nä ja tasavertaisena, jopa epämuodollisena suhteena. Ulkoisissa

verkostoissa puolestaan korostuivat muodolliset verkostoitu-

mistavat kuten sopimukset, vastavuoroisuus ja yhteisen tavoit-

teen määrittyminen. Yhteistyön perustana on yhteinen tavoite,

joka perustuu osapuolten erikoistumiseen ja osaamisen yhdis-

103

tämiseen. Yhteistyö ja verkosto syntyvätkin käytännön toimin-

nassa todellisiin tarpeisiin.

Kertomuksissa palattiin tuon tuostakin ihmisten väliseen vuo-

rovaikutukseen, vastavuoroisuuteen ja luottamukseen, yhtei-

seen näkemykseen ja oppimiseen: sosiaaliseen pääomaan. Ker-

tomuksissa luotettavuus rinnastettiin erityisesti lupausten pitä-

miseen, ammatillisuuteen ja maineeseen. Luotettavuuden näh-

tiin heijastuvan asiakastyytyväisyytenä, joka puolestaan ker-

taantuu positiivisena maineena, lisäten kiinnostavuutta ja uskot-

tavuutta uusien yhteistyökumppaneiden silmissä. Luottamus

näkyi molemminpuolisena yhteenkuuluvuuden tunteena ja

keskinäisenä riippuvuutena, joka syntyy pitkäaikaisesta yhteis-

työstä, samanlaisista arvoista, tuttuudesta ja yhteisestä koke-

muksesta.

Yhteistyön kehittymistä kuvattiin oppimisprosessina, jossa ko-

keilemalla, kuuntelemalla ja tietoa hankkimalla rakennetaan

toimivaa suhdetta. Verkostot tuovat taloudellisen hyödyn lisäk-

si yrittäjälle merkittävää henkistä ja sosiaalista tukea. Tämä tuki

muodostaa perustan, joka vaikuttaa positiivisesti oppimiseen ja

tukee toimijoita ongelmatilanteissa. Sosiaalisuuden mukanaan

tuoma turva ja yhteisöllisyys kiinnittävät toimijat tiiviimmin

ryhmään ilman muodollista kontrollia (Vrt. portinvartijat.)

Avoimuus ja luottamus puolestaan mahdollistavat oppimisen ja

104

luovat samalla tukiverkostoa verkostotoimijoille. Mitä kehit-

tyneempää ja tiiviimpää vuorovaikutus on, sitä paremmat edel-

lytykset on myös luottamuksen synnylle.

Verkosto luo verkostotoimijoille foorumin, jossa yhteisöllinen

oppiminen on mahdollista (vrt. oppiva organisaatio). Erityisesti

verkostossa toimiville yksin yrittäjille tämä sosiaalinen tuki on

hyvinkin merkityksellinen. Yrittäjä voi hyödyntää muiden yrit-

täjien kokemuksia ja saada sparrausta muilta verkostotoimijoilta.

Verkostotoimijat oppivat vuorovaikutuksessa, jossa siirtyy myös

hiljaista tietoa. Sosiaalinen vuorovaikutus on myös edellytys sil-

le, että verkoston toimijat mieltävät yhteistyön sisällön ja arvot

samalla tavalla.

Kenties sisäisten verkostojen sosiaalisten roolien merkitykselli-

syyden vuoksi kuvauksia kehittäjätahojen kanssa tehdyistä yh-

teistyöstä oli vähän. Pääasiassa kehittäjätahot mainittiin rahoit-

tajina. Kehittäjätahot nähtiin byrokraatteina, joilla on vähän

kosketuspintaa pienyrittäjän nykytilanteeseen. Sen sijaan yli-

opistot ja oppilaitokset koettiin hanketoimintansa takia kiinnos-

tavina yhteistyökumppaneina. Hankkeet nähtiin verkostoitumi-

sen ja tuotekehittelyn kasvualustana, joka mahdollistaa oman

toiminnan kehittämisen. Ongelmana nähtiin, ettei hankemaail-

man toimijoita tunneta.

105

Hyvä sosiaalinen pääoma perustuu sekä vahvojen että heikko-

jen siteiden yhdistelmään. (Johannisson 2000.) Vahvat linkit ovat

lähinnä yksittäisten ryhmien välisiä siteitä. Vahva sosiaalinen

sidos näkyy yhteisenä ongelmaratkaisuna ja tiiviinä vuorovai-

kutuksena, kuten esimerkiksi yhteistyökumppanin kanssa teh-

tävänä tuotesuunnitteluyhteistyönä. Toisaalta vahvat siteet saat-

tavat rajoittaa tiedon saatavuutta, estää mahdollisten uusien

verkostojen ja liiketoimintamahdollisuuksien havaitsemista.

Henkilökohtaisten suhteiden ylläpito ja löyhempi yhteistyö

(mm. järjestöt) nähtiin liiketoimintaa tai uraa palvelevana, vä-

lineellistä hyötyä tuottavana toimintamuotona ja resurssivaran-

tona. Nämä heikot linkit toimivat myös sillanrakentajina sellais-

ten toimijoiden välillä, joilla ei ole suoraa linkkiä toisiinsa.

Heikkojen linkkien kautta voidaan tavoittaa enemmän ihmisiä ja

tietoa sekä siten paremmin ennakoida muutosta. Vahvojen ja

heikkojen linkkien johtaminen vaatii ”pelisilmää”, mutta ennen

kaikkea se vaatii jatkuvaa ja aktiivista vuorovaikutusta ja dialo-

gia eri osapuolten välillä.

3.6 KARTOITUS LUOVIEN ALOJEN KANSAINVÄLISTYMISESTÄ

POHJOIS-SAVOSSA

Pohjoissavolaisten luovan alan toimijoiden keskuudessa toteu-

tettiin kesällä ja syksyllä 2009 kartoitus kansainvälistymisestä ja

106

kansainvälisestä toiminnasta. Koska aihetta ei ole tutkittu ai-

emmin, tavoitteena oli saada kattava kokonaiskäsitys toiminnan

nykytilasta. Samalla toivottiin vastauksia siihen, miten kansain-

välinen toiminta näyttäytyy luovan alan toimijan arkipäivässä,

minkälaiset tekijät edistävät kansainvälistymistä ja mitkä puo-

lestaan estävät tai rajoittavat kansainvälistä toimintaa. Lisäksi

kartoitettiin sitä, minkälaisia hyviä toimintatapoja on jo tunnis-

tettu ja miten kansainvälistä toimintaa voitaisiin kehittää esi-

merkiksi julkisten tukipalvelujen avulla.

Kansainvälisyyden teema pyrittiin pitämään mahdollisimman

laajana. Kansainvälisen toiminnan piiriin laskettiin sekä liike-

toiminnallinen, kassavirtaa tai muulla tavalla rahan liikkumista

tuottava toiminta, että muita resursseja, kuten henkistä pääomaa

tuottava toiminta. Liiketoiminnalliseen kansainväliseen toimin-

taan ovat laskettavissa tuonnin ja viennin lisäksi muun muassa

kotikansainvälisyys, eli Suomessa tapahtuva kansainvälinen

toiminta, sekä toiminta, jossa työllistytään tai työllistetään. Hen-

kistä pääomaa tuottavaan toimintaan kuuluvat esimerkiksi ver-

kostoituminen, yhteistyö, agenttitoiminta ja oman luovan toi-

minnan kehittäminen (koulutus, taiteilijaresidenssien käyttö,

vierailut messuilla ja festivaaleilla).

Aiemmista tutkimuksista

107

Luovien alojen kansainvälistymisen merkitykseen ja sen tuomiin

mahdollisuuksiin koko kansantaloudelle on kiinnitetty erityistä

huomiota Suomessa ministeriötasolla 2000-luvun alkupuolelta

asti. Kartoitusten kärjessä oli vuoden 2003 syksyllä käynnistetty

kauppa- ja teollisuusministeriön, opetusministeriön ja ulkoasi-

ainministeriön Kulttuurivientihanke. Sen pohjalta opetusminis-

teriö julkaisi vuonna 2004 raportin Onko kulttuurilla vientiä (Koi-

vunen 2004). Raportti nosti esiin Suomen kulttuuriviennin vah-

vuuksia ja heikkouksia sekä esitteli tarvittavia toimenpiteitä

kulttuuriviennin edistämiseksi ja kulttuurituotannon edellytys-

ten parantamiseksi.

Seuraava askel oli vuonna 2007 julkaistu esitys Suomen kulttuu-

riviennin kehittämisohjelmaksi 2007–2011 (Opetusministeriö

2007). Esityksen kulmakiviä oli vuodelle 2011 asetettu visio. Vi-

sion mukaan ”kulttuurivienti on kasvanut tunnustetuksi osaksi

suomalaista vientitoimintaa. Kulttuuriviennin arvo on vähintään kol-

minkertaistunut ja luovat toimialat ovat monipuolistaneet maamme

elinkeinorakennetta ja vahvistaneet työllisyyttä. Kulttuuri on nykyistä

selkeästi vahvempi osa Suomi-kuvaa ja -brändiä. Kulttuurin kentässä

toimivien yksilöiden ja ryhmien taloudellinen hyvinvointi on parantu-

nut vientitoiminnan kautta”. (2007, 14.)

Suomen suurin ja laaja-alaisin luovien alojen kansainvälistymi-

seen keskittyvä tutkimus on ollut Opetusministeriön ESR-

108

rahoitettu Luovien alojen yritysten kansainvälistymisen ja rahoituk-

sen selvityshanke. Hankkeen toteuttivat yhteistyössä Helsingin

kauppakorkeakoulun erillisyksiköt Pienyrityskeskus (PYK) ja

Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus (CEMAT). Kol-

miosainen tutkimushanke koostui asiantuntijahaastatteluista

(Nikula et al. 2009), laajasta yrityskyselystä (Urmas et al. 2009) ja

kahdeksan kärkiyrityksen menestystarinoiden kartoittamisesta.

Tulokset julkaistiin syyskuussa 2009. Tutkimuksen mukaan luo-

vilta aloilta löytyy Suomessa halua ja kykyä kansainvälistymi-

seen, kunhan alalle löydetään sopivia rahoitusmalleja maailmal-

le menoa vauhdittamaan.

Suomessa on tehty akateemista tutkimusta myös eri luovien

toimialojen kansainvälistymisen teemojen ympärillä esimerkiksi

galleriakenttään (Jyrämä 1999) ja design-teollisuuteen (Salimäki

2003) liittyen.

Kartoituksesta

Haastatteluihin valittiin neljätoista henkilöä, joilla kaikilla oli

ennestään kokemusta kansainvälisestä toiminnasta ja jotka har-

joittavat Pohjois-Savossa luovilla toimialoilla elinkeinotoimintaa

freelancerina, yksityisyrittäjänä tai työntekijänä yrityksessä.

Osalla oli takanaan kansainvälistymisen ensimmäiset askeleet ja

toisilla puolestaan kokemusta useiden vuosien ajalta. Joukossa

oli henkilöitä muotoilun, käsityön, arkkitehtuurin, musiikin,

109

tanssin, kirjallisuuden, kuvataiteen, galleriatoiminnan ja tapah-

tumatuotannon aloilta. Henkilöt haastateltiin kesäkuun ja loka-

kuun välillä 2009 ja haastatteluissa hyödynnettiin puolistruktu-

roidun haastattelun menetelmää.

Seuraavissa kappaleissa käydään läpi haastatteluista nousseita

teemoja kansainvälistä toimintaa edistävistä ja estävistä tekijöis-

tä sekä tulevaisuuden tarpeista ja kehitysideoista. Tuloksia ver-

taillaan osittain myös Helsingin kauppakorkeakoulun erillisyk-

siköiden tutkimustulosten kanssa.

Kansainvälistä toimintaa edistävät ja estävät tekijät

CEMAT:in tekemässä yrityskyselyssä kävi ilmi, että 21 prosen-

tilla yrityksistä ei ole kansainvälistä toimintaa ollenkaan eikä

sellaista ole myöskään suunnitteilla (Urmas et al. 2009: 15). Mo-

tiiveiksi tälle nousivat kotimarkkinoiden kysynnän riittävyys,

kansainvälisen toiminnan sopimattomuus yrityksen toiminnan

nykytilanteeseen, kansainvälistymisen vaatimat ajalliset ja ta-

loudelliset resurssit sekä tuotteet, joille ei nähdä markkinoita

Suomen ulkopuolella (mt. 2009: 32).

110

Pohjois-Savossa tehdyssä kartoituksessa tähän ryhmään kuulu-

via henkilöitä ei ollut. Tämä johtui siitä, että haastateltavat oli

valittu siitä lähtökohdasta, että heillä oli ennestään kokemusta

kansainvälisestä toiminnasta ainakin jossakin määrin. Ainoas-

taan yhdellä henkilöllä ei ollut haastatteluhetkellä kansainväli-

sen toimintaan liittyviä tulevaisuuden suunnitelmia mutta hä-

neltäkin löytyi kokemusta aiemmasta kansainvälisestä toimin-

nasta.

Tärkeimmiksi edistäviksi tekijöiksi Pohjois-Savossa tehdyssä

kartoituksessa nousivat kontaktit, sopivat tukimuodot, aiemmat

kokemukset, hyvät markkinointimateriaalit, ammattilaistapah-

tumat, ajatusten vaihto sekä henkilökohtainen panos.

Kontakteja pidettiin erityisen tärkeinä. Suurimmalla osalla haas-

tateltavista kansainvälistyminen oli lähtenyt liikkeelle mahdolli-

suuden syntymisestä tai oikean henkilön tapaamisesta oikeaan

aikaan. Kontaktien merkitys koettiin suureksi ja myös puskara-

dion merkitystä luovilla toimialoilla korostettiin. Sopivien hen-

kilöiden löytäminen yhteistyökumppaneiksi eri markkina-

alueilta nähtiin myös tärkeäksi seikaksi. Koettiin, että pitää löy-

tää sellaisia yhteistyökumppaneita, joihin luottaa, jotka tuntevat

kohdemarkkinat ja jotka seisovat tuotteen takana.

111

Kansainvälistymisen tukemisen osalta edistäviksi tekijöiksi kat-

sottiin oikein kohdistettu, tilanteeseen sopiva rahallinen tuki se-

kä ulkopuolinen tietotaito, jota luovien toimialojen elinkeinon

harjoittajat voivat hyödyntää omassa kansainvälistymisproses-

sissaan. Myös tarkoituksenmukaisten ja laadukkaiden markki-

nointimateriaalien sekä hyvän PR:n merkitystä korostettiin.

Kansainvälisessä toiminnassaan jo pidemmällä olevat kokivat,

että heidän kansainvälistymistään edistivät vahvasti myös hei-

dän omat aiemmat kokemuksensa, niistä saatu oppi sekä erityi-

sesti onnistumiset. Useat kokivat, että mahdollisuudet päästä

haistelemaan oman toimialan tuoreimpia tuulahduksia maail-

malla ja saamaan uusia ideoita edistivät myös heidän omaa kan-

sainvälistymistään. Myös ajatusten vaihtaminen sekä kansainvä-

listen toimijoiden tapaaminen Suomessa ammattilaistapahtu-

missa nähtiin edistävänä tekijänä.

Kaikkein tärkeimmäksi edistäväksi tekijäksi nostettiin kuitenkin

oman työn merkitys. Kansainvälistyminen ja kansainvälisten

markkina-alueiden valloittaminen vaatii kovaa työtä ja jalkau-

tumista kohdemarkkinoille.

Suurimmat esteet kansainväliselle toiminnalle liittyvät resurs-

seihin. Ensimmäisenä rajallisena resurssina nousi esiin aika.

Kun työaika menee normaalin elinkeinotoiminnan pyörittämi-

seen, on suuri haaste saada ylimääräistä aikaa irrotettua varsin

112

aikaa vievälle kansainväliselle toiminnalle. Riskinä on, että sa-

malla jo olemassa olevat toiminnot kärsivät ja tämä mahdollises-

ti vaarantaa yrityksen jo olemassa olevien asiakassuhteiden hoi-

don tai jopa koko toimeentulon.

Toisena resurssina mainittiin raha. Kansainvälistyminen vaatii

taloudellista panostusta, eikä asiaa auta se, että nykyiset rahoi-

tusmallit ovat luoville toimialoille usein epäsopivia. Kolmantena

resurssivajeena nousi esiin osaaminen. Yrittäjällä tai taiteilijalla

ei välttämättä ole itsellään kohdemarkkinoille tarvittavaa kieli-

taitoa tai kulttuurituntemusta. Tukiprosessien ja toimintatapo-

jen tuntemus on hyödyksi. Myös henkilöstöresurssien rajalli-

suus nousi esiin. Kansainvälistyminen vaatisi usein lisää henki-

löstökapasiteettia mutta uusien työntekijöiden palkkaaminen

pienelle toimijalle iso taloudellinen panostus.

Lisäksi esteiksi mainittiin sopivan väliportaan puuttuminen.

Managerit ja vastaavanlaista toimintaa harjoittavat välittäjäor-

ganisaatiot ovat melko harvinaisia alalla. Joissakin tapauksissa

myös juridiset seikat, kuten sopimusongelmat, jarruttavat kan-

sainvälistymistä. Paikkakunta puolestaan jakoi mielipiteitä. Osa

koki, että heidän toiminnalleen ei ole merkitystä sillä, millä

paikkakunnalla he toimivat. Osalle Kuopio toimipaikkana on

kilpailuetu kansainvälisillä markkinoilla. Osa puolestaan piti

asuinpaikkaansa rajoitteena kansainväliselle toiminnalleen.

113

Kaiken kaikkiaan tulokset kansainvälisen toiminnan edistävistä

ja rajoittavista tekijöistä olivat linjassa Helsingin kauppakorkea-

koulun yrityskyselyn tulosten kanssa.

Tarpeita ja kehitysideoita

Haastattelujen perusteella luovien alojen toimijoiden tarpeet ja

ajatukset kehittämiskohteista kansainvälistymisen tukemisessa

ja kansainvälistymismahdollisuuksien parantamisessa voidaan

luokitella neljään luokkaan:

1. Asiantuntija-, koulutus- ja tietopalvelut

2. Taloudellinen tuki

3. Yhteistyö ja verkostot

4. Tiedonvälitys ja edunvalvonta

1. Asiantuntija-, koulutus- ja tietopalvelut

Useassa haastattelussa nousi esiin tarve yhden luukun palvelu-

mallille. Toimijat kokevat hankalaksi sen, että tieto ja palvelut

ovat pisaroina eri paikoissa ja sopivan avun löytäminen vie ai-

kaa ja vaivaa.

114

Tuottaja- ja manageriportaan puute koettiin ongelmalliseksi

useilla luovien toimialojen piiriin kuuluvilla aloilla. Managerien

ja tuottajien merkitys on koko ajan kasvussa. Yhdeksi kehitys-

ideaksi nousi jaetun tuottajan malli. Monikaan yksittäinen yrit-

täjä tai taiteilija ei voi palkata omaa tuottajaa tai manageria. Tu-

ettua tuottajamallia, jossa sama henkilö toimisi usean toimijan

yhteisenä linkkinä ja rahoitus tälle tulisi julkiselta sektorilta, pi-

dettiin kokeilemisen arvoisena mahdollisuutena.

Asiantuntija- ja vertaistukea voitaisiin kokeilla esimerkiksi

benchlearningin tai muun vertailuoppimisen kaltaisen toimin-

nan avulla laajemmin. Uudet toimijat tarvitsevat neuvoja

ja ”isoveljeä”. Kokeneemmilla toimijoilla puolestaan on paljon

hiljaista tietoa, jota voitaisiin hyödyntää laajemmin koko toimi-

alan käyttöön. Tärkeää on kuitenkin huomioida, että toiminnan

pitää olla vastikkeellista. Pelkkä hyväntekeväisyys ei tässä tapa-

uksessa ole pidemmän päälle hyväksi vaan myös auttajan pitää

saada toiminnasta jonkinlaista kompensaatiota. Monet haasta-

telluista olivat miettineet myös erilaisia yritysvalmennusmah-

dollisuuksia. Yhtenä tällaisena tarpeena nousi esiin kohdennettu,

tiettyyn osa-alueeseen kohdistuva asiantuntija-apu kuten esi-

merkiksi tuettu portfolion kehittäminen yhdessä asiantuntijan

kanssa.

2. Taloudellinen tuki

115

Nykyiset rahoitusinstrumentit ovat monille luovien alojen toi-

mijoille ongelmallisia. CEMAT:in asiantuntijahaastatteluissa

nousikin esiin tarve kehittää monipuolisempia ja erilaisiin tilan-

teisiin sopivampia, alojen erityispiirteet huomioivia malleja var-

sin heterogeenisille luoville toimialoille (Nikula et al. 2009: 113).

Pohjois-Savossa tehdyissä haastatteluissa rahoitusinstrumentti-

en epäsopivuus koettiin erityisesti ongelmalliseksi palveluyri-

tysten kohdalla. Sama ilmiö nousi vahvasti esiin myös Helsingin

kauppakorkeakoulun raporteista. Vakuuksien puute ja immate-

riaalinen omaisuus ovat rahoitusta hankkiessa haasteellinen yh-

distelmä. CEMAT:in asiantuntijahaastattelujen rahoittajien nä-

kemyksiä kartoittaneessa osiossa rahoittajat nostivat esiin myös

molemminpuolisen epäluulon merkityksen. Käsitykset ovat

helposti kärjistyneitä kun taiteellisuus ja kaupallisuus asetetaan

vastakkain (Nikula et al. 2009: 111).

Pohjois-Savossa henkilöt, joilla on jo pitkä kokemus kansainväli-

sestä toiminnasta, nostivat esiin sen, että kansainvälistymisen

alkuvaiheen rahoitus ja tuki on riittävää mutta ongelmaksi

muodostuu seuraava askel, jolloin toimintaa kohdemarkkinoilla

varsinaisesti käynnistetään ja riskirahan tarve on suuri. Yhtenä

tärkeänä tukikohteena mainittiin myös kontaktien ja verkostojen

luomiseen tarvittava taloudellinen panostus. Monelle luovien

116

toimialojen piiriin kuuluvalle alalle on ominaista vahva verkos-

tojen merkitys sekä aktiivinen kanssakäyminen ja uusiin ihmi-

siin tutustuminen. Ennen sopivien kumppaneiden löytämistä ei

kauppaa tai yhteistyötäkään synny. Tähän verkostojen luomisen

vaiheeseen suunnattu tuki koettiin tarpeelliseksi.

Myös nopealla syklillä tapahtuvien ja nopeaa reagointia vaativi-

en tilanteiden rahoittaminen nousi esiin. Näissä tilanteissa toi-

vottiin mahdollisuutta saada tietoa mahdollisista tukipäätöksis-

tä mahdollisimman nopeasti ja yhdeksi ratkaisuksi ongelmaan

nostettiin erillisenä tukimuotona myös nopean toiminnan rea-

gointiraha esimerkiksi alueellisten taidetoimikuntien hallin-

noimana.

Erilaiset EU-hankkeet ja muut julkisesti rahoitetut projektit ovat

nykyään tärkeitä tulonlähteitä monelle luovan alan toimijalle.

Useilla heistä ei kuitenkaan riitä aikaa koko byrokratian ja pro-

seduurien tuntemiseen ja tietojen päivittämiseen niiden osalta.

Tämän vuoksi tarvittaisiin myös tietotaitoapua tuki- ja apuraha-

viidakkoon.

3. Yhteistyö ja verkostot

CEMAT:in asiantuntijahaastatteluissa yhdeksi kantavaksi tee-

maksi nousi eri toimialojen välisten rajapintojen kohtauttaminen.

117

Koettiin, että luovia aloja ja muita toimialoja yhdistämällä voi-

daan löytää uusia toimintatapoja ja saavuttaa myös kansainvä-

listä kilpailukykyä. Korostettiin, että tällaista toimintaa varten

pitäisi luoda yhteistyöalustoja. (Nikula 2009: 28, 71.) Samankal-

tainen teema nousi esiin myös Pohjois-Savossa. Entistä innova-

tiivisempaa otetta luovien alojen ja muiden toimialojen välille

toivotaan ja siitä on myös positiivisia kokemuksia.

CEMAT:in tutkimuksessa tärkeään rooliin nousivat myös yri-

tysryppäät, joiden avulla pienetkin toimijat voivat ponnistaa

kansainvälisille markkinoille ilman kohtuuttomia ponnistuksia

(Mt. 2009: 70-71). Myös Pohjois-Savossa malli sai kannatusta

mutta myös kritiikkiä. Paljon onkin kiinni siitä, millaisia yrityk-

siä ja toimijoita ryppääseen kasataan ja millä perusteella ja

kuinka tasa-arvoisina he pystyvät toimimaan yhdessä. Ryppäi-

den merkitystä korostettiin erityisesti ensimmäisien kansainvä-

lisen kentän kokemusten välineinä. Niiden avulla saadaan kos-

ketuspintaa toimintaan mutta sen jälkeen on enemmänkin yrit-

täjästä tai toimijasta itsestään kiinni, miten kansainvälinen toi-

minta tämän jälkeen jatkuu. Yrittäjä ei saa jäädä perässä vedet-

tävän rooliin.

Yhtenä yhteistyön ja verkostomaisen toiminnan muotona nos-

tettiin esiin myös esimerkiksi julkisen sektorin tukema taiteilija-

vaihto.

118

4. Tiedotus ja edunvalvonta

Luovien toimialojen toimijat kaipasivat julkista tiedotusta ja

promootiota yleisesti luoville toimialoille. Alat tarvitsevat omia

puolestapuhujiaan ja hyvien uusien toimintatapojen levittäjiä.

Tietoa kaivataan myös tiskin toisella puolella. CEMAT:in asian-

tuntijahaastatteluissa kävi ilmi, että esimerkiksi rahoittajat kai-

paavat tietoa siitä, minne voisivat asiakkaitaan ohjata, jos oma

organisaatio ei pysty antamaan heille myönteistä tukipäätöstä

(Nikula et al. 2009: 113). Usein kun tilanteeseen paremmin sopi-

va toinen taho kuitenkin olisi löydettävissä.

Edunvalvonnan ja promootion parissa erityisesti julkisten han-

kintojen tukeminen ja erilaisten esittelyjen ja messujen järjestä-

minen koettiin tärkeäksi. Luovien alojen tapahtumat ovat nyky-

ään hyvin pääkaupunkiseudulle keskittyneitä. Pohjoissavolaiset

toimijat pitivät tärkeänä sitä, että ammattitapahtumia saataisiin

jatkossa enemmän myös maakuntiin.

119

4 Luovan alan yrittäjät

Pohjois-Savossa

Yrittäjyys on voimakkaasti esillä yhteiskuntapoliittisessa kes-

kustelussa niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Monet yhteis-

kunnan muutokset ovat avanneet mahdollisuuksia yrittäjyydel-

le ja myös raja yrittäjyyden ja palkkatyön välillä näyttää olevan

hämärtymässä – urapolkuun nähdään luontevasti liittyvät sekä

palkkatyötä että yrittäjänä toimimista joko peräkkäisinä vaihei-

na tai toisiinsa limittyvänä yhtäaikaisena toimintana, jolloin mm.

osa-aikaisen yrittäjyyden merkitys kasvaa.

Luovalle alalle ei ole löytynyt yhtä yksiselitteistä määritelmää

kuten luvussa 2 esille tuodut erilaiset määrittelytavat osoittavat

- alaa voidaan lähestyä eri lähtökohdista ja näkökulmista, jolloin

esim. toimialarajaukset vaihtelevat. Samalla tavoin myös yrittä-

jyyden määritteleminen on vaikeaa, koska yrittäjyydessä on ky-

se hyvin moniulotteisesta toiminnasta, jolle on eri aikoina ja eri

lähestymistavoista käsin annettu toisistaan poikkeavia tulkintoja

(esim. Ronstadt 1984; Hébert ja Link 1989; Binks & Vale 1990).

120

Joseph Schumpeter (1934) määritteli yrittäjän luovaksi tuhoajak-

si, jonka tehtävänä on innovoida ja yhdistää tuotannontekijät

uudella tavalla: tällöin nimenomaan innovaatioiden tuottami-

nen nähdään yrittäjyyden keskeisenä sisältönä. Yrittäjän innova-

tiivisuus ja luovuus perustuu usein kykyyn havaita toimin-

taympäristön tarjoamia mahdollisuuksia sekä tarttua niihin

muita herkemmin (vrt. esim. Timmons 1994; Vesper 1996). Kyse

on aloitteellisuudesta, positiivisesta suhtautumisesta muutok-

seen sekä kyvystä ja halusta etsiä uusia ratkaisuja ongelmiin tai

olemassa oleviin toimintatapoihin.

Koska luoviin aloihin liitetään läheisesti innovatiivisuus ja ai-

nutlaatuisuus, niin ovatko luovan alan yrittäjät muita yrittäjiä

innovatiivisempia? Kykenevätkö he havaitsemaan liiketoimin-

nan mahdollisuuksia muita herkemmin ja tarttuvatko he näihin

mahdollisuuksiin muita yrittäjiä alttiimmin? Tässä luvussa pyri-

tään luomaan alustavaa kuvaa siitä, millaista on luovan alan

yrittäjyys ja millaisia ovat luovalla alalla toimivat yrittäjät Poh-

jois-Savossa? Syvällisempi analyysi pohjoissavolaisesta luovan

alan yrittäjyydestä edellyttää laajempaa jatkotutkimusta, jossa

paneudutaan yksityiskohtaisemmin yritystoiminnan koko elin-

kaareen alkaen yrityksen perustamiseen johtavista tekijöistä ja

päätyen yritystoiminnan lopettamiseen liittyviin kysymyksiin.

Oleellista on tunnistaa tästä kehityskulusta ne kriittiset tekijät ja

käännekohdat, joissa prosessin voitaisiin vaikuttaa ja nopeuttaa

121

uusien yritysten syntyä sekä luoda yrityksille parempia kasvun

ja kansainvälistymisen edellytyksiä. Kehittämisen näkökulmasta

tärkeää on myös tunnistaa luovan alan yrittäjyyteen liittyviä eri-

tyispiirteitä, jotka erottavat luovat alat muista aloista tai luovan

alan sisällä ns. ydinalojen erityispiirteet suhteessa lähi- ja tu-

kialoihin sekä luovien alojen rajapinta-aloihin.

4.1 LUOVAN ALAN YRITTÄJYYDEN PIIRTEITÄ

Luovilla aloilla tarkoitetaan useimmiten taide- ja kulttuurialoja

sekä teollisuus- ja palvelualoihin liittyviä luovia osaamisaloja.

Näitä pidetään maailmanlaajuisesti kasvualoina. Toimialan

omaan kasvuun liittyvien odotusten lisäksi luovalla taloudella

nähdään olevan merkitystä alueiden vetovoimaisuuden kannal-

ta (esim. Florida 2002).

Luovin aloihin kuuluu hyvin erilaisia toimialoja ja yritysten har-

joittama liiketoiminnan laajuus ja luonne sekä yrityskoko vaih-

televat suuresti - merkittävä osa luovien alojen yrityksistä on

pieniä, mutta alalla on myös suuria konserneja, joiden kehittä-

mishaasteet ovat hyvin erilaisia. Myös yritysten tarjoamat tuot-

teet ja palvelut sekä niiden asiakaskunta poikkeavat toisistaan -

paikallisilla markkinoilla toimivista yrityksistä kansainvälisillä

markkinoilla toimiviin yrityksiin. Alalle pääsyn esteet ovat var-

122

sin alhaiset ja usein esim. pääomavaatimukset ovat varsin pieniä,

jolloin kynnys yrityksen perustamiseen on alhainen.

Haastetta luovan alan kehittämistyölle tuo yritysten ja yrittäjien

erilaisuus - yritystoimintaa aloittavalla on erilaiset tarpeet kuin

toimintansa jo vakiinnuttaneilla yrityksillä ja paikallisilla mark-

kinoilla toimivilla on erilaiset tarpeet kuin kansainvälisiä mark-

kinoita hakevalla yrityksellä.

Luovan alan yrittäjyyttä kuvaavien selvitysten (esim. Noronen

2003; Taalas & Toivonen 2006; Wilenius 2004) perusteella luovan

alan yrittäjistä piirtyy hyvin moni-ilmeinen kuva. Alalla toimii

sekä itseoppineita, harrastus- tai kiinnostuspohjalta yrittäjäksi

ryhtyneitä että alan ammatillisen koulutuksen saaneita. Myös

yritystoiminnalle asetetut tavoitteet poikkeavat itsensä työllis-

tämisestä voimakkaaseen kasvuhakuisuuteen.

Yhteisinä tunnuspiirteinä luovan alan yrittäjyydelle yrityskoosta

riippumatta ovat esim. yrittäjän osaamisen keskeinen merkitys

liiketoiminnassa, tuotteiden ja palveluiden yksilöllisyys ja siitä

johtuvat tuotteistamisen haasteet sekä alan pienyritysvaltaisuus

(OPM 2006). Luoville aloille tunnusomaista on myös se, että tuo-

te tai palvelu voi usein syntyä yrittäjän omien näkemysten poh-

jalta, ilman välitöntä asiakastarvetta. Tällöin markkinointiin ja

myyntiin liittyvät tekijät nousevat haasteeksi, koska asiakkaiden

123

tarpeita ja kysynnän muutoksia ei tunneta hyvin, eikä markki-

nointiin ja myyntiin osata panostaa riittävästi.

Satakuntalaisia luovan alan yrittäjiä ja yrityksiä kartoittaneen

selvityksen mukaan (Moisala ym. 2008):

luovan alan yritys on pieni, sen muodostaa joko yrittäjä yk-

sin tai hänellä on muutama työntekijä apunaan

yrittäjällä monipuolinen koulutus ja liiketoiminta perustuu

vahvasti yrittäjän omalle osaamiselle

yrittäjä ei ole valmis kasvattamaan toimintaansa, mutta yri-

tyksen toiminnan ja tuotteiden kehittämistä pidetään tär-

keänä ja siksi erilaiset koulutus- ja kehityshankkeet kiinnos-

tavat luovan alan yrittäjiä

Yrittäjän merkitys yrityksen tärkeimpänä resurssina korostuu

luovilla aloilla: toiminta perustuu usein yrittäjän ainutlaatuiseen

osaamiseen ja sen jakaminen voi olla vaikeaa, mikä osaltaan

vaikuttaa haluun kasvattaa yritystä palkkaamalla lisätyövoimaa.

Liiketoiminnan ja osaamisen jakamisen vaikeuden taustalla voi

olla pelko oman ainutlaatuisuuden kadottamisesta. Toisaalta

kyse voi olla puhtaasti siitä, että uniikkeja tuotteita suunnittele-

van ja valmistavan yrittäjän on mahdotonta opettaa ketään

muuta tekemään työtä samalla tavalla siten, ettei lopputulosta

erottaisi yrittäjän tekemästä (OPM 2006).

124

Yrityskoon kasvattamisesta puhuttaessa esille nousee usein luo-

vuuden ja kaupallisuuden ristiriita. Luovilla aloilla yrittäjät nä-

kevät yritystoiminnan usein elämäntapana ja keinona toteuttaa

omia tavoitteitaan, eivätkä he edes pyri maksimoimaan talou-

dellisia hyötyjä (Andersen & Vaihekoski 2001; Wilenius 2004).

4.2 LUOVAN ALAT YRITYKSET POHJOIS-SAVOSSA

Tässä luovan alan yrittäjien kuvauksessa on hyödynnetty ke-

väällä 2009 kerätyn kyselytutkimuksen aineistoa (Julkunen

2009): kysely lähetettiin 855 pohjoissavolaiselle luovan alan yrit-

täjälle ja siihen vastasi hieman alle 200 yrittäjää. Kyselytutki-

muksen aineiston perusteella voidaan luoda alustava kuva alu-

eella toimivista yrittäjistä ja heidän liiketoiminnastaan.

125

Kyselyyn vastannei-

ta yrityksiä

Päätoimiala kpl %

Arkkitehti-, piha- ja sisustus-

suunnittelupalvelut 11 5,9

Elokuva-, televisio-, radio- ja la-

vastustaide 2 1,1

Esittävän taiteen ammattilaiset,

yritykset ja tapahtumat 13 6,9

Kirjailijat, kustantajat ja painota-

lot 8 4,3

Käsi- ja taideteollinen tuotanto 74 39,4

Käsi- ja taideteollisen tuotannon

sekä visuaalisen kulttuurin

näytteilleasettajat ja välittäjät

4 2,1

Luovien alojen koulutus- ja kon-

sulttipalvelut 1 0,5

Mainonta ja markkinointiviestin-

tä, viestintäpalvelut 35 18,6

Muu tapahtuma- ja kulttuurituo-tanto, kulttuuri- ja elämysmatkailu sekä elämyspal-velut

6 3,2

Soveltava taide 2 1,1

Uusmedian ohjelmisto- ja sisäl-

löntuotanto sekä viestintäala 11 5,9

Visuaalinen kulttuuri 7 3,7

Muu 13 6,9

yhteensä 188

kpl 100 %

Taulukko 1: Pohjoissavolaiset luovan alan yritykset ja kyselyyn vas-

tanneiden yritysten päätoimiala SARKA –luokituksen mukaisesti

126

Kyselyyn vastanneet yritykset edustavat hyvin pohjoissavolaista

luovan alan yrityskenttää ja heijastaa osaltaan myös maakunnan

koulutustarjontaa: käsi- ja taideteollisen tuotannon osuus alan

yrityksistä on suurin ja muina merkittävinä aloina ovat arkki-

tehti-, piha- ja sisustussuunnittelu, mainonta- ja markkinointi-

viestintä sekä uusmedia-ala.

Huomattavaa on, että osa toiminnasta kanavoituu yhdistysten

kautta ja freelancertoimintana, joihin tämä kysely ei ole kohdis-

tunut. Muun kuin yritysmuotoisen toiminnan laajuutta ja sisäl-

töä on tarkemmin kuvattu luvussa 3.

LIIKEVAIHTO FREKVENSSIT PROSENTIT

alle 40.000€ 105 58,0

40.000 – 150.000 € 49 27,0

150.000 – 400.000 € 18 9,9

400.000 – 1.000.000 € 6 3,4

yli 1.000.000 € 3 1,7

181 kpl 100 %

Taulukko 2: Kyselyyn vastanneiden yritysten liikevaihto

127

TYÖNTEKIJÄT FREKVENSSIT PROSENTIT

0-1 136 72,7

2-4 33 17,7

5-9 11 5,9

10-19 5 2,7

20-30 1 0,5

yli 30 1 0,5

187 kpl 100 %

Taulukko 3: Kyselyyn vastanneiden yritysten henkilöstömäärä

Sekä liikevaihdolla että henkilöstömäärällä tarkasteltuna poh-

joissavolaiset luovan alan yritykset ovat varsin pieniä: yli puo-

lella vastanneista yrityksistä liikevaihto oli alle 40.000 € vuodes-

sa ja lähes kaksi kolmasosaa yrityksistä työllisti vain yrittäjän tai

korkeintaan yhden työntekijän.

Toimialoittain tarkasteltuna voidaan todeta, että

käsi- ja taideteollisessa tuotannossa 83 % työllisti vain yrittäjän

tai korkeintaan yhden työntekijän ja 64 %:lla liikevaihto jäi alle

40.000 €

mainonta- ja markkinointiviestinnässä sekä viestintäpalveluissa

63 % työllisti vain yrittäjän tai korkeintaan yhden työntekijän ja

puolella yrityksistä liikevaihto jäi alle 40.000 €

128

esittävässä taiteessa 61 % työllisti vain yrittäjän tai korkeintaan

yhden työntekijän ja 69 %:lla liikevaihto jäi alle 40.000 €

arkkitehti-, piha- ja sisustussuunnittelupalveluissa 90 % työllisti

vain yrittäjän tai korkeintaan yhden työntekijän ja 63 %:lla liike-

vaihto jäi alle 40.000 €

uusmedian ohjelmisto- ja sisällöntuotannossa 36 % työllisti

vain yrittäjän tai korkeintaan yhden työntekijän ja 45 %:lla lii-

kevaihto jäi alle 40.000 €

Pienyritysvaltaisuus asettaa omat haasteena luovan alan kehit-

tämiselle Pohjois-Savossa ja keskeiset kehittämisen kohteet liit-

tyvät liiketoiminnan kannattavuuden kehittämiseen sekä kas-

vuedellytysten turvaamiseen kasvuhakuisille ja kasvupotentiaa-

lia omaaville yrityksille

4.3 YRITTÄJÄKSI RYHTYMINEN

Yrittäjäksi ryhtymisen taustatekijöillä tarkoitetaan yrittäjän ai-

kaisempaa kokemustaustaa, kuten esim. ikää, sukupuolta, kou-

lutusta tai työkokemusta. Taustatekijät vaikuttavat mm. siihen,

millaiset tiedolliset ja taidolliset valmiudet henkilöllä on toimia

yrittäjänä tai kuinka yrittäjäksi aikova tulkitsee ympäristöään ja

tarjolla olevia yrittämisen mahdollisuuksia (Vesper 1993). Yrittä-

jäksi ryhtymiseen ja yrittäjänä menestymiseen vaikuttavat hen-

kilön koulutustausta ja aikaisempi työkokemus sekä aikaisempi

129

kokemus yrittäjyydestä joko vanhempien ja muun lähipiirin tai

oman aikaisemman yrityskokemuksen kautta (Baucus & Hu-

man 1994).

Yhtenä tärkeimpänä yrityksen perustamiseen ja sen myöhem-

pään menestykseen vaikuttavana tekijänä on pidetty aikaisem-

paa työkokemusta (esim. Cooper 1981; Huuskonen 1992; Parker

2004): aikaisemman työn kautta yrittäjälle muodostuu laaja nä-

kemys toimialasta ja sen menestystekijöistä, myös työssä synty-

neitä asiakassuhteita voidaan hyödyntää yrittäjänä. Aikaisem-

man työn kautta yrittäjä kehittää tietämystään markkinoista, ja

se tarjoaa mahdollisuuden yrittämisessä tarvittavien taitojen ke-

hittämiseen ja suhdeverkostojen luomiseen. Varsinkin viimei-

simmällä työnantajalla on usein merkittävä vaikutus sekä yri-

tyksen perustamispäätökseen että tulevan yrityksen liiketoimin-

takonseptiin eli millaisia tuotteita ja palveluita yritys tulee tuot-

tamaan, millaisia ovat asiakkaat tai kenen kanssa yhteistyötä

tullaan tekemään (Cooper & Dunkelberg 1987; Birley & West-

head 1995).

KOKEMUS FREKVENSSIT PROSENTIT

toimialan kokemus palkkatyössä 103 57,9

aikaisempi yrittäjäkokemus toimialalta 6 3,4

ei aikaisempaa toimialan kokemusta 69 38,7

178 kpl 100 %

Taulukko 4: Aikaisempi toimialan kokemus

130

Vastaajista suurimmalla osalla oli aikaisempaa toimialan koke-

musta joko palkkatyön tai aikaisemman yritystoiminnan kautta.

Kuitenkin liki 40 %:lla puuttui toimialan kokemus ja näistä toi-

mialoittain tarkasteltuna esille nousivat erityisesti käsi- ja taide-

teollinen tuotanto sekä esittävät taiteet, joissa molemmissa noin

puolella vastanneista yrittäjistä ei ollut aikaisempaa palkkatyön

tai yritystoiminnan kautta hankittua toimialan kokemusta.

Kun tarkastellaan yritysten liikevaihtoa ja yrittäjän aikaisempaa

kokemustaustaa, voidaan havaita, että aikaisempi toimialan ko-

kemus ei näiden tulosten mukaan vaikuta merkittävästi liike-

vaihdon kehittymiseen, vaikka alle 40.000 € liikevaihdon omaa-

vista yrityksistä 43 %:lla yrittäjistä ei ollut lainkaan toimialan ai-

kaisempaa kokemusta, oli sitä vailla vastaavasti myös alan suu-

rimman liikevaihdon omaavia yrittäjiä.

Aikaisempi yrittäjäkokemus voi helpottaa uusien liiketoiminnan

mahdollisuuksien tunnistamista ja tehostaa niiden hyödyntä-

mistä yrittäjänä kertyneen osaamisen sekä asiakas- ja yhteistyö-

verkostojen ansiosta (Westhead ym. 2004). Aikaisemmassa yri-

tystoiminnassa muodostuneiden asiakas- ja yhteistyöverkosto-

jen kautta voidaan saada helpommin yritystoiminnassa tarvitta-

vaa tietoa ja varmistaa resurssien saatavuutta sekä vähentää

näin uutuuden ja pienuuden haittoja (Starr & Bygrave 1991).

131

Koska vastaajista vain muutamalla oli aikaisempaa yrittäjä-

koemusta, on johtopäätösten tekeminen sen merkityksestä vai-

keaa. Jatkotutkimusta ajatellen mielenkiintoinen tutkimuskohde

on aikaisemman yrittäjäkokemuksen merkityksen selvittäminen

erityisesti liiketoiminnan kasvuun tai yrittäjän oppimiseen vai-

kuttavana tekijänä.

K

u

n

v

Taulukko 5: Liikevaihto ja yrittäjän aikaisempi kokemustausta

Jos verrataan toimialan kokemusta ja yrittäjän koulutustaustaa,

voidaan havaita, että käsi- ja taideteollinen tuotannossa sekä

esittävissä taiteissa suurin osa vastaajista oli ilmoittanut koulu-

tustaustakseen työssäoppimisen. Voidaan olettaa, että näillä

aloilla polku yrittäjäksi alkaa usein harrastuksesta, joka laajenee

vähitellen osa-aikaiseksi ja myöhemmin ehkä kokoaikaiseksi

yrittäjyydeksi.

Palkkatyöko-

kemus toimi-

alalta

Yrittäjäkoke-

mus

toimialalta

Ei toimialan

kokemusta

Alle 40.000 € 55 4 44

40.000 – 150.000 € 31 0 15

150.000 – 400.000 € 13 2 3

400.000 – 1.000.000 € 2 0 4

Yli 1.000.000 € 1 0 1

Yhteensä 102 kpl 6 kpl 67 kpl

132

YRITTÄJÄKOKEMUS FREKVENSSIT PROSENTIT

Ei ole 158 83,1

Kyllä, yksi aikaisempi yritys 26 13,7

Kyllä, kaksi tai useampi

yritys

6 3,2

190 kpl 100 %

Taulukko 6: Aikaisempi yrittäjäkokemus

Kyselyyn vastanneiden perusteella luovan alan yrittäjillä Poh-

jois-Savossa ei ole juurikaan aikaisempaa kokemusta yrittäjänä

toimimisesta. Ainoastaan noin 17 prosentilla yrittäjistä oli ollut

yksi tai useampi yritys ennen nykyistä yritystoimintaa. Suurin

osa (83 %) luovan alan yrityksistä Pohjois-Savossa on siis ns. en-

siyrittäjiä.

Kun tarkastellaan lähemmin yrittäjiä, joilla oli ollut aikaisempaa

yritystoimintaa:

45,2 % oli myynyt yrityksen

19,4 % oli tehnyt konkurssin tai joutunut luopumaan yrityk-

sestä taloudellisten vaikeuksien takia

35,5 %:lla aikaisemmin yrittäjinä toimineista oli ollut useam-

pia yrityksiä samanaikaisesti tai peräkkäin

Tuloksista voidaan siis päätellä, että luovalla toimialalla Pohjois-

Savossa esiintyy myös ns. tapa- ja sarjayrittäjyyttä, joilla tarkoi-

133

tetaan sitä, että yrittäjällä voi olla useampia yrityksiä joko sa-

manaikaisesti tai peräkkäin. Usein toimivan yrityksen on huo-

mattavasti helpompi käynnistää uutta liiketoimintaa, koska tar-

vittavat resurssit ovat ainakin osaksi jo olemassa. Näin varsin-

kin, jos uusi liiketoiminta on lähellä olemassa olevaa liiketoi-

mintaa, jolloin esim. jo syntyneitä asiakas- ja yhteistyösuhteita

voidaan hyödyntää siinä. Toisaalta kyselyn vastausprosentti oli

varsin pieni ja kyselyyn vastanneistakin aiempaa yrityskoke-

musta oli vain muutamalla, joten yleistyksien tekeminen luovan

alan tapa- ja sarjayrittäjyydestä on vaikeaa. Tämä on kuitenkin

teema, johon on tarpeen palata jatkotutkimuksissa ja selvittää

mm. tapa- ja sarjayrittäjyyden yleisyyttä luovilla aloilla

4.4 YRITYKSEN PERUSTAMINEN

Kyselyllä kartoitettiin yrittäjäksi ryhtymiseen ja yrityksen perus-

tamiseen päätyviä kehityspolkuja. Millaisista lähtötilanteista

yrittäjäksi ryhdytään ja millaiset motiivit ovat yrityksen perus-

tamisen taustalla, mutta myös millaisia ovat pohjoissavolaisten

luovan alan yritysten perustamistilanteet.

Suurin osa vastaajista (87 %) ilmoitti yritystoiminnan käynnis-

tyneen siten, että yrittäjä perusti kokonaan uuden yrityksen.

Toimivan yrityksen tain sen osan ostaneita oli vain noin 11 %

vastaajista ja perheyrityksen jatkajia ainoastaan vajaa 2 % vas-

taajista.

134

PERUSTAMINEN FREKVENSSIT PROSENTIT

Perustin uuden yrityksen 153 87,4

Perin yrityksen vanhemmil-

ta tai sukulaisilta

3 1,7

Ostin olemassa olevan yri-

tyksen

13 7,5

Ostin entisen työnantajani

yksikön/liiketoim.

6 3,4

175 kpl 100 %

Taulukko 7: Perustamistilanne

Yrittäjän henkilökohtaisten ominaisuuksien ja taustatekijöiden

lisäksi senhetkisellä tilanteella on suuri vaikutus yrittäjyyspää-

töksen syntymiseen. Tilanteella voidaan viitata joko työtilantee-

seen tai ympäristön vaikutukseen, mutta myös yksittäisiin hen-

kilökohtaisiin tapahtumiin (esim. paikkakunnalle muutto, am-

mattiin valmistuminen), jotka voivat laukaista päätöksen oman

yrityksen perustamisesta.

ASEMA FREKVENSSIT PROSENTIT

Palkkatyössä, vakinainen 90 50,9

Palkkatyössä, osa-aikainen

tai määrä-aikainen

19 10,7

Opiskelija 26 14,7

Työtön 20 11,3

Muu 22 12,4

177 kpl 100 %

Taulukko 8: Asema ennen yrittäjäksi ryhtymistä

135

Kyselyssä kartoitettiin yrittäjän asemaa ennen yrittäjäksi ryhty-

mistä, millä pyrittiin osaltaan selvittämään yrittäjyysmotivaatio-

ta – millaisista tilanteista ja asemasta yrittäjäksi ryhdytään ja

kuinka se vaikuttaa yritystoiminnalle asetettuihin tavoitteisiin.

Kyselyyn vastanneista yrittäjistä noin puolet oli toiminut vaki-

tuisessa palkkatyössä ennen yrittäjäksi ryhtymistään. Vastaavas-

ti työttömien osuus oli varsin pieni (11 %), samoin opiskelijoi-

den määrä (15 %), mikä oli jossain määrin yllättävää, koska näi-

den osuuden ennakoitiin olevan suurempi.

Yrittäjäksi ryhtymiseen vaikuttavia tekijöitä on usein ryhmitelty

työntö- ja vetotekijöihin (esim. Gilad & Levine 1986). Vetotekijät

viittaavat yrittäjyyden houkuttavuuteen ja haluun ryhtyä yrittä-

jäksi: pyrkimys olla riippumaton ja toimia itsenäisesti, toteuttaa

omia unelmia, luoda jotain uutta ja omaa sekä toimia omien ar-

vojen mukaisesti ovat yrittäjyyteen ohjaavia myönteisiä tekijöitä.

Työntävillä tekijöillä puolestaan viitataan negatiivisiin lähtökoh-

tiin, jotka ohjaavat valitsemaan vähemmän toivotuksi koetun

uravaihtoehdon – tällaisia yrittäjyyteen työntäviä tekijöitä ovat

esim. työtyytymättömyys, työttömyys tai sen uhka, lyhyet tai

määräaikaiset työsuhteet tai halu pysyä kotipaikkakunnalla.

Usein yrityksen perustamistilanteessa sekä veto- että työntöteki-

jät vaikuttavat samanaikaisesti ja johtavat päätökseen yrityksen

perustamisesta.

136

Kyselyssä tiedusteltiin sekä veto- että työntötekijöiden vaikutus-

ta perustamispäätökseen ja yrittäjyyteen. Vetotekijöistä omien

ideoiden toteuttaminen ja itsenäisyyden tavoittelu nousivat

vahvasti esille, vastaavasti työntekijöistä työttömyys ja palkka-

työn saatavuuteen liittyvät ongelmat olivat usein perustamisen

taustalla.

Kyselyssä yrittäjiä pyydettiin arvioimaan asteikolla 1 – 5 kuinka

paljon eri tekijät ovat vaikuttaneet heidän päätökseensä yrityk-

sen perustamisesta ja yrittäjäksi ryhtymisestä: 1 merkitsee, ettei

tekijällä ollut lainkaan vaikutusta ja 5 merkitsee että tekijällä oli

erittäin suuri vaikutus.

137

Kuvio 13. Yrittäjyyteen vetävät ja työntävät tekijät

Vastausten perusteella voidaan todeta, että yrittäjyyteen vetävät

positiiviset tekijät ovat vaikuttaneet enemmän kuin yrittäjyyteen

työntävät negatiiviset tekijät – yrittäjyys koetaan myönteisenä

mahdollisuutena toteuttaa omia ideoita ja työskennellä itsenäi-

sesti. Nämä koettiin tärkeämpinä omaan uravalintaan vaikutta-

neina tekijöinä kuin esim. se, että yrittäjänä toimiminen on alalle

tyypillistä tai että palkkatyömahdollisuudet ovat epävarmat.

Myöskään työttömyys ei noussut kovin vahvasti perustamismo-

tivaationa esille, vaikka vastanneista noin 11 % olikin ollut työt-

138

tömänä ennen yrittäjäksi ryhtymistään. Perustamisen taustalla

vaikuttaneista tekijöistä myöskään taloudelliseen toimeentuloon

liittyvät seikat eivät olleet keskeisiä uravalintaan vaikuttavia te-

kijöitä: vaikka epävarmat palkkatyömahdollisuudet ja oman

toimeentulon varmistaminen sekä mahdollisuus ansaita enem-

män rahaa vaikuttavat päätöksentekoon, ne eivät nouse ensisi-

jaisina tekijöinä esille ja voidaan olettaa tämän vaikuttavan osal-

taan myös yritystoiminnalle asetettuihin tavoitteisiin ja yrittäjän

kasvuhakuisuuteen – kun yritystoiminnalle asetetut tavoitteet

liittyvät enemmän itsensä toteuttamisen motiiveihin, ei kasvua

nähdä keskeisenä tavoitteena.

Kuvio 14. Yrittäjyyteen työntävien tekijöiden merkitys

139

Kun tarkastellaan työntekijöiden vaikutusta yrittäjän aikaisem-

man kokemustaustan valossa, voidaan todeta, että aikaisemman

yrittäjäkokemuksen omaavilla painottui muita enemmän palk-

katyön saatavuuteen liittyvät tekijät. Kuitenkin vastanneiden

määrä on niin pieni, ettei sen pohjalta voida tehdä yleistyksiä.

Kuvio 15. Yrittäjyyteen työntävät tekijät aikaisemman kokemus-

taustan mukaa

140

Kuvio 16. Yrittäjyyteen vetävien tekijöiden merkitys

Kuvio 17. Yrittäjyyteen vetävät tekijät aikaisemman koulutus-

taustan mukaan

141

Kun tarkastellaan vetotekijöiden vaikutusta yrittäjän aikaisem-

man kokemustaustan valossa, voidaan todeta, että niiden osalta

hajonta on laajempi kuin työntötekijöiden osalta. Vaikka aikai-

semman yrittäjäkokemuksen omaavien määrä on erittäin pieni,

nousi esille muita enemmän itsenäiseen työskentelyyn liittyvät

tekijät, jotka kenties olivat myönteisenä kokemuksena aikai-

semmasta yritystoiminnasta.

Jatkotutkimuksen kannalta olennainen asia on selvittää, millai-

sia reittejä yrittäjäksi ryhdytään ja millaisia urapolkuja luovilla

aloilla voidaan tunnistaa. Ovatko yrittäjäksi ryhtymisen ja yri-

tyksen perustamisen selitysmallit sellaisenaan soveltuvia luovil-

le aloille vai voidaanko tunnistaa luovan alan yrittäjyydelle tun-

nusomaisia piirteitä?

Yrittäjiltä kysyttiin perustamisvaiheessa koettuja keskeisiä haas-

teita. Tutkituissa yrityksissä suurimpana perustamisvaiheen

haasteina koettiin sekä markkinoihin että talouteen liittyvät teki-

jät: löydetäänkö asiakkaita ylipäätään ja onko asiakkaiden mää-

rä riittävä turvaaman yritystoiminnan jatkuvuus ja kannatta-

vuus. Tähän liittyy myös yrittäjien haasteeksi kokema taloudel-

linen riski – jos asiakaskunnasta koettiin epävarmuutta, heijas-

tuu se myös suuremmaksi koettuna taloudellisena riskinä. Kun

asiakaskuntaa ei tunneta riittävän hyvin ja valmiita asiakaskon-

takteja ei ole tai niitä on vielä varsin vähän, on tuotteiden ja pal-

142

veluiden hinnoittelu haastavaa – oman tuotteen ja palvelun hin-

taa on vaikea määritellä.

Sen sijaan usein uuden yrityksen perustamiseen liittyvää haas-

tetta rahoituksen tai hankkimisesta tai riittävät tiedon saata-

vuudesta ei tämän aineiston mukaan koettu merkittävänä on-

gelmana pohjoissavolaisissa luovan alan yrityksissä. Myös oma

liiketoimintaosaamisen koettiin asettavan varsin vähäisiä haas-

teita.

Kuvio 18. Perustamisvaiheen haasteita

143

4.5 YRITTÄJÄNÄ TOIMIMINEN

Yritystoiminnan päätoimisuutta ja sen laajuutta selvitettiin tu-

lonlähteitä kartoittavalla kysymyksellä. Vastanneista kahdella

kolmasosalla tulot muodostuivat joko yhden tai useamman yri-

tyksen toiminnasta ja yhdellä kolmasosalla vastaajista oli palk-

katuloja yritystoiminnan lisäksi. Osaltaan tämä heijastaa yrittä-

jyyden ja palkkatyön välisen rajan hämärtymistä ja osa-aikaisen

yrittäjyyden yleistymistä, mikä luovilla aloilla saattaa olla muita

aloja yleisempää ja edellyttää jatkotutkimusta – onko kyse tavoi-

tellusta tilanteesta, jossa yrittäminen ja palkkatyö limittyvät

luontevasti toisiinsa vai olosuhteiden pakosta tapahtuva valinta,

joka tehdään toimeentulon turvaamiseksi? Osittain kyse voi olla

jälkimmäisestä vaihtoehdosta, koska liki 60 %:lla vastanneista

liikevaihto oli alle 40.000 € vuodessa.

TULONLÄHTEET KPL %

Tämä yritys ainoa tulonlähde 133 71,1

Minulla on useampi yritys,

josta saan tuloni 8 4,3

Ei, käyn lisäksi palkkatyössä 46 24,6

187 kpl 100 %

Taulukko 9: Yritystoiminnan päätoimisuus

144

Toimialoittain tarkasteltuna palkkatyön ja yritystoiminnan yh-

distäminen on tyypillisintä:

käsi- ja taideteollisessa tuotannossa, jossa 15 vastaajista (20 %)

kävi lisäksi palkkatyössä

esittävissä taiteissa, jossa vastaajista 8 (61 %) kävi lisäksi palkka-

työssä

mainonta- ja markkinointiviestinnässä sekä viestintäpalveluissa,

jossa 6 vastaajista (17 %) kävi lisäksi palkkatyössä

Kuvio 19. Luovan alan yrittäjänä toimimine

145

Yrittäjille esitettiin väittämiä, joilla pyrittiin selvittämään heidän

ammatillista identiteettiään ja suhtautumista yrittäjyyteen. Luo-

van alan yritystoiminnan kasvun esteenä on eri yhteyksissä

(esim. Andersen & Vaihekoski 2001; Wilenius 2004) tuotu esille

ristiriita oman luovuuden ja taiteellisten tavoitteiden sekä liike-

toiminnan tavoitteiden välillä. Nämä on nähty toisilleen vastak-

kaisina tekijöinä, jolloin ei voi olla yhtä aikaa sekä taiteilija että

yrittäjä. Tämän kyselyn tulokset eivät tue tällaista väittämää:

kyselyyn vastanneet yrittäjät kokivat yrittämisen mielekkääksi

tavaksi tehdä luovaa työtä ja yrittäjänä toimiminen mahdollisti

omien tavoitteiden toteuttamisen, eikä yrittäjyyden koettu ra-

joittavan omaa taiteellisuutta. Myöskään yrittäjyyteen liittyvää

kaupallisuutta ei koettu kovin vieraaksi. Nämä yrittäjyyteen

mielletyt positiiviset kokemukset heijastuvat todennäköisesti

myös yritystoiminnan jatkuvuutena ja toiminnan pitkäjänteise-

nä kehittämisenä: yrittäminen koetaan mielekkään toimintata-

pana tehdä luovaa työtä.

Vaikka kyselyn vastauksissa perustamismotiivina esille nousi

yrittäjyyteen työntäviä negatiivisia tekijöitä ja perustamisen

taustalta on tunnistettavissa vastentahtoista yrittäjyyttä sekä

joissain tapauksissa jopa vaihtoehtojen puutetta, koettiin yrittä-

jyys suhteessa palkkatyöhön luovilla aloilla pääsääntöisesti

palkkatyötä parempana vaihtoehtona. Jatkotutkimuksen näkö-

kulmasta mielenkiintoista on selvittää, mikä saa vastentahtoises-

146

ti yrittäjäuralle lähteneet muuttamaan käsityksiään yrittäjän

toimiessaan. Tutkimusten (esim. Boyle 1994; Stanworth & Stan-

worth 1998; Block & Wagner 2006) mukaan vastentahtoiset yrit-

täjät ovat yleensä tyytymättömämpiä tilanteeseensa ja yrittäjänä

toimimista ei välttämättä pidetä pysyvänä uravaihtoehtona,

vaan palkkatyömahdollisuuksien ilmaantuessa siitä voidaan ol-

la valmiita luopumaan. Kuitenkin tyytyväisyys yrittäjäuraa kos-

kevaan ratkaisuun saattaa muuttua ajan kuluessa kun yrittäjänä

toimiessa kohdataan myönteisiä kokemuksia.

Perustamismotivaatioihin liittyen yrittäjiltä kysyttiin heidän

suhtautumistaan yrittäjyyteen suhteessa palkkatyöhön tällä het-

kellä ja liki kaksi kolmasosaa vastaajista piti yrittäjyyttä parem-

pana vaihtoehtona. Tätä näkemystä tukee myös kysymys siitä,

koetaanko yrittäjyys vain väliaikaisena ratkaisuna ja vain 7,7 %

vastaajista piti väittämää omalla kohdallaan melko tai erittäin

hyvin kuvaavana.

YRITTÄJYYS vs. PALK-

KATYÖ

FREKVENSSIT PROSENTIT

Yrittäjyys on huonompi

vaihtoehto

18 10,7

Ei parempi eikä huonompi,

en osaa sanoa

27 15,9

Yrittäjyys on parempi

vaihtoehto

124 73,4

169 kpl 100 %

Taulukko 10: Yrittäjyyden kokeminen suhteessa palkkatyöhön

147

Tämän kyselyn perusteella voidaan olettaa, että pohjoissavolai-

sista luovan alan yrittäjistä moni on yrittäjäuransa aikana muut-

tanut käsityksiään yrittäjyydestä myönteisemmäksi ja esim. yrit-

täjyyden kokeminen vain väliaikaisena ratkaisuna on erittäin

vähäistä. Voidaan siis olettaa, että nekin, joilla yrityksen perus-

tamisen taustalla on tunnistettavissa enemmän negatiivisia

työntötekijöitä, kokevat yrittämisen kuitenkin varsin mielek-

käänä ratkaisuna.

Kuvio 20. Yrittäjyyden kokeminen luovalla alalla

148

Yrittäjiä pyydettiin ottamaan kantaa useisiin luovan alan yrittä-

jyyttä koskeviin väittämiin asteikolla 1 – 5 niin, että 1 = täysin eri

mieltä ja 5 = täysin samaa mieltä. Vastauksista on laskettu kes-

kiarvot, jotka kuvaavat kaikkien vastanneiden luovan alan yrit-

täjien näkemyksiä yrittäjyydestä ja yrittäjänä toimimisesta. Vas-

tauksissa korostuu yrittäjyyden myönteiset puolet, kuten esim.

vapaus ja mahdollisuus itsensä toteuttamiseen. Samoin selkeästi

tulee esille, ettei yrittäjyyttä koeta taiteellisuutta rajoittavana te-

kijänä, eikä yrittäjyydestä myöskään olla valmiita luopumaan

helposti.

Vastanneista yrityksistä noin puolet oli perustettu ennen vuotta

2002 ja yritystoiminnan kriittiseen alkuvaiheeseen sijoittuvia yri-

tyksiä (perustettu vuonna 2007 tai sen jälkeen) oli vastaajista

noin 22 % eli suunnilleen saman verran kuin ennen vuotta 1992

perustettuja yrityksiä. Kyselyssä tiedusteltiin yrittäjän suunni-

telmia yritystoiminnan jatkuvuuden näkökulmasta. Vastanneis-

ta noin 28 % oli jollain aikavälillä luopumassa yritystoiminnasta

ja vastaavasti noin 58 % piti luopumista nykyisessä tilanteessa

vieraana ajatuksena. Varsin suuri osa ei osannut sanoa, jatkaako

vai luopuuko yritystoiminnasta. Tämä selittyy sillä, että kysy-

myksenasettelussa yritystoiminnasta luopumisen aikajännettä ei

määritelty tarkemmin.

149

LUOPUMINEN FREKVENSSIT PROSENTIT

Ehdottomasti en luovu yri-

tystoiminnasta

54 32,1

Todennäköisesti en luopui-

si yritystoiminnasta

44 26,2

En osaa sanoa 24 14,3

Todennäköisesti luovun

yritystoiminnasta

33 19,6

Ehdottomasti luovun yri-

tystoiminnasta

13 7,8

168 kpl 100 %

Taulukko 11: Yrittäjyydestä luopuminen

Avoimella kysymyksellä tiedusteltiin tarkemmin yrittäjien nä-

kemystä omasta ja yrityksensä tilanteesta vuonna 2020. Vasta-

uksista oli havaittavissa toiminnan pitkän aikavälin suunnitel-

mien puutteellisuus: tilanne 10 vuoden päässä koettiin liian

kaukaisena oman yrityksen tilanteen arvioimiseksi. Vastauksis-

sa nousi esille mm. toiminnan kausiluonteisuus tai riippuvuus

muutamasta asiakkaasta, mikä koettiin riskitekijänä toiminnan

jatkuvuuden kannalta ja vaikeuttavan arviointia - vaikka omaa

kiinnostusta toiminnan jatkamiseen olisikin, koettiin se hyvin

vahvasti riippuvaiseksi ulkoisista tekijöistä, joihin omin toimen-

pitein ei koeta voitavan vaikuttaa. Joillakin vastaajilla oma elä-

köityminen ja huoli yrityksen jatkajasta tuotiin esille ja vaihtoeh-

tona nähtiin mm. yrityksen myyminen ulkopuoliselle. Suurim-

massa osassa vastauksissa nousi kuitenkin esille varsin positii-

vinen suhtautuminen tulevaisuuteen ja yritystoiminnan jatku-

150

vuuteen, vaikka toiminta olisi pienimuotoistakin. Suuria kas-

vuun tai kansainvälistymiseen tavoitteita ei näissä vastauksissa

tuotu esille. Jatkotutkimuksen näkökulmasta luovan alan yritys-

ten tulevaisuuden näkökulmiin ja haluttua tulevaisuutta edistä-

viin tekijöihin on tarpeen paneutua tarkemmin: millaisena yrit-

täjät näkevät luovat alat ja oman toimintansa laajemmassa toi-

mintakentässä 10 – 15 vuoden aikajänteellä ja millaisia toimen-

piteitä halutun tulevaisuuden toteutuminen edellyttää joko yrit-

täjältä itseltään tai erilaisilta rahoittajan – ja kehittäjäorganisaa-

tioilta.

4.6 YRITYSTOIMINNAN KASVU

Suomessa noin 93 % yrityksistä on alle 10 henkilöä työllistäviä

mikroyrityksiä. Alle 2 henkilöä työllistäviä on noin 65 % kaikista

yrityksistä ja 3 – 9 henkilöä työllistäviä on noin 28 %. Oikeudel-

lisen muodon mukaan tarkasteltaessa noin 42 % yrityksistä on

toiminimipohjaisia ammatin- ja liikkeenharjoittajia. Luovan alan

yritystoiminnalle tyypillistä on pienyritysvaltaisuus ja luovan

alan yrityskoko onkin keskimääräistä pienempi: noin 80 % luo-

van alan yrityksistä työllistää alle 3 työntekijää ja 60 % on oi-

keudelliselta muodoltaan yksityisiä toiminimiä eli ammatin- ja

liikkeenharjoittajia (Yrittäjyyskatsaus 2009). Tämä vaikuttaa yri-

151

tysten kasvuhalukkuuteen: kun yritys on pieni, kasvu koetaan

usein riskiksi.

Pohjoissavolaisten luovan alan yritysten osalta esille nousi vah-

vasti pienyritysvaltaisuus: tutkituista yrityksistä lähes kaksi

kolmasosaa yrityksistä työllisti vain yrittäjän tai korkeintaan

yhden työntekijän ja yli puolella vastanneista yrityksistä liike-

vaihto jäi alle 40.000 € vuodessa.

KASVU FREKVENSSIT PROSENTIT

Nykyisen toiminnan supistaminen

8 4,7

Nykyisen toiminnan säilyttäminen

83 49,4

Kasvu kiinnostaa, mutta konkreettiset suunnitelmat puutuvat

44 26,2

Nykyisen toiminnan laajentaminen

28 16,7

En osaa sanoa

5 3,0

168 kpl 100 %

Taulukko 12: Pohjoissavolaisten luovan alana yritysten kasvuhakui-

suus

Kyselyyn vastanneiden mukaan yritystoimintaa ollaan valmiita

jatkamaan, mutta kasvu houkuttaa vain harvoja eli selkeitä laa-

152

jentamistavoitteita oli vain noin 17 %:lla vastaajista ja noin 26 %

oli kiinnostunut kasvattamaan yritystä, mutta suunnitelmat ja

keinot olivat puutteellisia. Liki puolet vastaajista oli säilyttämäs-

sä toiminnan nykyisellä tasolla. Kehittämisen näkökulmasta

huomio tulisi kiinnittää kasvuhakuisiin ja kasvusta kiinnostu-

neiden ryhmään, joita vastanneista kuitenkin oli noin 40 % ja

selvittää tarkemmin mm. kasvun esteitä ja etsiä keinoja niiden

poistamiseen.

Toiminnan

supistami-

nen

Toiminnan

säilyttämi-

nen

Toiminnan

kasvattami-

nen

Alle 40.000 € 6 50 39

40.000 – 150.000 € 2 21 19

150.000 – 400.000 € 0 10 5

400.000 – 1.000.000 € 0 1 5

Yli 1.000.000 € 0 0 2

Yhteensä 8 kpl 82 kpl 70 kpl

Taulukko 13: Kasvuhakuisuus liikevaihdon mukaan

Yrityskokoon ja yrityksen kasvuhalukkuuteen vaikuttaa oleelli-

sesti liiketoiminnan luonne: millaisia tuotteista tai palveluita yri-

tys tarjoaa ja millaisilla markkinoilla se toimii. Paikallisilla

markkinoilla toimiville yrityksille kasvun mahdollisuudet ovat

usein rajallisemmat ja kyselyn tulosten mukaan pohjoissavolai-

153

set yritykset hakevat kasvua erityisesti kotimarkkinoilta. Kan-

sainvälisiltä markkinoilta kasvua hakevia oli vain 11,3 % kas-

vusuuntautuneista yrittäjistä.

Kun tuloksia verrataan Satakunnan luovan alan yrittäjille suun-

natun kyselyn tuloksiin, ovat tulokset samansuuntaisia: yritys-

toiminnan kasvattamista ei koeta kovinkaan houkuttelevana

vaihtoehtona luovalla alalla. Satakuntalaisista luovan alan yrit-

täjistä 36,6 % oli kiinnostunut kasvattamaan yritystoimintaa,

mutta konkreettiset suunnitelmat puuttuivat ja vain 20,9 % vas-

taajista tavoitteli kasvua.

Sekä tämän kyselyn että Satakunnan luovan alan yrittäjäkyselyn

perusteella tämä pohjoissavolaisia luovan alan yrittäjiä ja yrityk-

siä koskevan kyselyn tulokset tukevat aikaisempia tutkimuksia,

joiden mukaan pienyrittäjistä vain osa tavoittelee kasvua: he

ovat luoneet itselleen ja perheelleen työpaikan, jonka laajenta-

minen tuntuu vieraalle. Pienimuotoinen yritystoiminta saate-

taan kokea kasvua tavoiteltavampana vaihtoehtona mm. sen

vuoksi, että yrittäjä pystyy kontrolloimaan toimintaa ja sen ris-

kejä paremmin, tällöin ulkopuolisia työntekijöitä ei haluta pal-

kata ja toimintaa muutoinkaan laajentaa. Osittain kasvuhalut-

tomuutta voidaan selittä toiminnan luonteella: toiminta perus-

tuu usein yrittäjän ainutlaatuiseen osaamiseen ja sen jakaminen

voi olla vaikeaa.

154

Koska yritykset ovat pieniä ja usein yrittäjän oman osaamisen

varassa, koetaan kasvun esteenä myös omien resurssien rajalli-

suus – yrittäjällä yksin ei ole aikaa tai taloudellisia resursseja

kasvattaa yritystä. Kasvua haetaan tällöin verkostoyhteistyön

kautta ja erityisesti oman toimialan ulkopuolelle suuntautuvilla

verkostosuhteilla oli kyselyn vastausten perusteella vaikutusta

kasvuun.

Toisaalta myös toimiala ja liiketoiminnan luonne vaikuttavat

oleellisesti kasvuhalukkuuteen: pohjoissavolaisista yrityksistä

kasvumyönteisimpiä olivat uusmedia-alalla toimivat yritykset,

mutta myös käsi- ja taideteollisessa tuotannossa, markkinointi-

ja viestintäalalla, arkkitehti- ja pihasuunnittelupalveluissa sekä

esittävissä taiteissa hieman yli kolmannes vastaajista voitiin

luokitella kasvusuuntautuneeksi.

4.7 YHTEENVETO

Kyselyn vastausten perusteella pohjoissavolaisista luovan alan

yrittäjistä ja yrityksistä piirtyy ensi näkemällä kuva, joka ei pal-

jon poikkea luovan alan eri selvityksissä esille tuodusta kuvasta:

yritykset ovat pieniä niin liikevaihdolla kuin henkilöstömäärällä

mitattuna ja toiminta perustuu vahvasti yrittäjän omaan osaa-

miseen. Jatkotutkimuksen näkökulmasta tärkeää on selvittää

155

tarkemmin mm. osa-aikaisen yrittäjyyden laajuutta sekä palkka-

työn ja yrittäjyyden yhdistämistä – onko kyse vain toimeentulon

turvaamisesta vain enemmän yrittäjän omiin uratavoitteisiin

liittyvistä tekijöistä, jolloin yrittämisen ja palkkatyön yhdistämi-

nen koetaan enemmänkin vahvuutena?

Tämä kysely tuo aikaisempia selvityksiä vahvemmin esille sen,

että yritystoiminta koetaan pääsääntöisesti myönteisenä vaihto-

ehtona ja se tarjoaa mahdollisuuksia omien tavoitteiden toteut-

tamiselle: yrittäminen koetaan mielekkääksi tavaksi tehdä luo-

van alan työtä ja kyselyyn vastanneet ovat motivoituneita toi-

minaan yrittäjänä. Omien tavoitteiden toteuttamisen ja kaupalli-

suuden välillä ei koeta ristiriitaa, eikä yrittämisen koeta rajoitta-

van taiteellisuutta.

Vaikka suuria kasvutavoitteita toiminnalle ei asetetakaan, on

pohjoissavolaisten luovan alan yrittäjien joukossa kasvusuun-

tautuneita ja kasvusta kiinnostuneiden joukko, joka vaatii lä-

hempää tarkastelua konkreettisten kehittämistoimenpiteiden

suuntaamisen näkökulmasta: mistä kasvua haetaan ja millaiset

tekijät koetaan kasvun esteinä sekä millä keinoin kasvutavoittei-

ta voidaan tukea? Mikä on esimerkiksi yhteistyön merkitys luo-

van alan yritysten kasvussa ja millaisella verkostoyhteistyöllä

kasvun edellytyksiä voidaan turvata?

156

Storey (1994) korostaa yrityksen kasvuun vaikuttavina tekijöinä

mm. yrittäjän resursseja ja yrityksen strategisia valintoja. Koska

pääosa luovan alan yrityksistä yksinyrittäjiä tai pieniä muuta-

man henkilön työllistäviä – on yrittäjän resursseilla ja kasvumo-

tivaatiolla olennainen merkitys. Kasvu on harvoin sattumaa,

vaan perustamisvaiheen tilanne ja silloin tehdyt valinnat vaikut-

tavat merkittävästi yrityksen myöhempään kehitykseen. Tällöin

mm. yrittäjän aikaisemmalla kokemustaustalla yritystoiminnas-

ta yleensä, toimialasta ja asiakkaista on keskeinen vaikutus koe-

taanko kasvu tavoiteltavana asiana. Tämän perusteella luovien

alojen koko elinkaaren käsittävä jatkotutkimus on tarpeellinen,

jotta voidaan selvittää kuinka perustamisvaiheen aikana tehdyt

valinnat vaikuttavat myöhempään kehitykseen ja missä vaiheis-

sa tähän prosessiin voidaan vaikuttaa ja millä keinoin?

Myös yrittäjän taustoihin ja asenteisiin liittyvälle jatkotutkimuk-

selle on tarvetta: eroavatko luovan alan yrittäjät muista yrittäjis-

tä esim. sen suhteen kuinka he kokevat vaikuttamismahdolli-

suutensa omaan elämäänsä ja tulevaisuuteensa – onko täysin

sattuman ja ympäristön ohjaamaa? Samoin luovana alan yrittä-

jien suoriutumismotivaation tarkempi selvittäminen antaa viit-

teitä myös kasvuun liittyviin kysymyksiin: kuinka paljon esim.

taloudelliset tekijät vaikuttavat yrittäjän toimintaan vai ohjaako

heitä enemmän tuotteen kehittämiseen ja sen laatuun liittyvät

tekijät, jolloin itse lopputulos on tärkeämpi kuin siitä saatava ta-

157

loudellinen korvaus? Koska luoviin aloihin liitetään vahvasti

innovatiivisuus ja ainutkertaisuus, on tutkimuksen näkökulmas-

ta mielenkiintoista selvittää ovatko luovilla aloilla toimivat yrit-

täjät muita yrittäjiä innovatiivisempia ja kuinka se heijastuu

esim. yritystoiminnan kasvuun?

158

5 Loppusanat

Luovan toimialan tutkimuksessa kohdataan yleensä ensimmäi-

nen ongelma jo aivan työn alussa, so. alan määrittelyn vaikeus.

Tässäkin raportissa on tuotu esille useita erilaisia määritelmiä

luovalle toimialalle. Me päädyimme käyttämään selvitykses-

sämme SARKA – Luova Pohjois-Savo -hankkeelle tehtyä määri-

telmää, koska mielestämme se on kaikkein kattavin. Kuitenkin

kappaleen 3 tilastokatsauksen osalta käytimme teknisistä syistä

johtuen Tilastokeskuksen TOL 2002- luokitteluun perustuvaa

viisiportaista määritelmää. Tämä määritelmä tosin kattaa myös

kaikki SARKA-hankkeen alaluokat. Lopulta on aivan tutkijasta

kiinni mitä määritelmää päädytään käyttämään, yhtä ja ainoaa

yleisesti hyväksyttyä määritelmää kun ei ole ainakaan vielä

olemassa.

Perinteinen teollisuuden irtisanoessa työntekijöitään ja siirtäessä

toimintojaan halvempien kustannusten maihin, on moni maa

uuden tilanteen edessä. Tämä pitää paikkansa myös Suomen

kohdalla. Vallitsevan rakennemuutoksen johdosta on ajauduttu

tilanteeseen, jossa pitää keksiä uusia toimintatapoja. Tämä on

nostanut luovat toimialat tarkastelun keskiöön.

159

Pohjois-Savo on tulevaisuudessa samojen haasteiden edessä.

Tämän raportin lähtökohtana oli kuvata luovan toimialan nyky-

tilaa Pohjois-Savon maakunnassa mahdollisimman laajasti, jotta

alan faktoihin perustuva kehittämien olisi tulevaisuudessa

mahdollista. Olemme raportissamme esittäneet luovan toimi-

alan aluetaloudellisen merkityksen maakunnallemme niin liike-

vaihtolukujen kuin työntekijöiden valossa. Ala on maakunnas-

samme huomattava, siitä kertovat Tilastokeskuksen esittämät

yli 400 miljoonan euron vuosittainen liikevaihto (vuonna 2007)

sekä alan reilu 3000 työntekijää (myös vuonna 2007). Lisäksi

olemme selvittäneet, miten eri luovan alan yritykset ovat alueel-

lamme keskittyneet, millaista yhteistyötä ne tekevät ja mitkä

ovat yritysten kansainvälistymissuunnitelmat. Lisäksi loimme

katsauksen siihen, millaisia alueemme luovien alojen yritysten

takana toimivat yrittäjät ovat.

Luovalle toimialalle on ominaista pieni yrityskoko. Tämä on

nähtävissä myös Pohjois-Savossa. Keväällä 2009 Kuopion yli-

opiston Kauppatieteiden laitokselle tehdyn pro gradu – tutkiel-

man kyselyyn vastanneista 189 yrityksestä 72,2 % työllisti vain

yrittäjän itsensä ja 58 %:lla yrityksistä vuosittainen liikevaihto jäi

alle 40 000 euron. On sanomattakin selvää, että luovalla toimi-

alalla olisi myös Pohjois-Savossa huomattavat kasvun edelly-

tykset.

160

Vaikka luovalla alalla olisi selvityksen mukaan hyvät edellytyk-

set kasvaa, liittyy alan kehittämisen suurin ongelma kuitenkin

juuri kasvuun tai oikeammin kasvuhaluttomuuteen. Kyselyyn

vastanneista yrityksistä 49,2 % ilmoitti että heillä ei ole min-

käänlaisia kasvutavoitteita ja päällimmäinen tavoite on säilyttää

toiminta nykyisellä tasollaan. Vastaajista 26,2 % ilmoitti, että

kasvu kiinnostaisi heitä mutta konkreettiset suunnitelmat puut-

tuvat. Vain 16,7 % kyselyyn vastanneista ilmoitti tavoitteekseen

toimintansa laajentamisen.

Raporttimme päällimmäinen tarkoitus oli tuoda esiin luovien

toimialojen merkitys Pohjois-Savon maakunnalle samoin kuin

kuvata alan yrityksiä ja yrittäjiä. Olemme vahvasti sitä mieltä,

että tietoisuus luovan toimialan merkityksestä aluetaloudelle ei

ole riittävällä tasolla ja tämä kysymys vaati vastausta. Usein

kuulee sanottavan, että luovaa toimialaa pidetään vain ”näper-

telynä” tai ”puuhasteluna”, jolla ei ole huomattavaa taloudellis-

ta merkitystä. Tämä raportti todistaa tällaisen ajattelun täysin

vääräksi ja aikansa eläneeksi. Toivomme, että tämä käsissä oleva

raportti osaltaan murtaa luovaan toimialaan liittyviä ennakko-

luuloja ja -asenteita ja osaltaan on apuna niin alan yrittäjien toi-

minnassa kuin myös yrityskehittäjien ja – rahoittajien tulevai-

suuden tukitoimissa.

161

Jos et sinä usko siipiisi,

ei muutkaan niitä huomaa.

Siis hyppää sieltä kalliolta

tuulentupaa luomaan.

Vikla Design

162

Lähdeluettelo

Akola, E. & Heinonen, J. & Kovalainen, A. & Suvanto, K. (2008)

Yrittäjyys valintana työuran eri vaiheissa – tarkastelussa nuoret

ja ikääntyneet. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja

yrittäjyys 29/2008

Andersen T. & Vaihekoski M. (2001). Verkostoyhteistyön merki-

tys kulttuurialan yritystoiminnan kannalta. Case: Helsinki 2000

Kulttuurikaupunkivuosi. LLT-Tutkimus Oy. Helsingin Kaup-

pakorkeakoulu.

ARS LIBERA 50 Kuopion kuvataiteilijat (2008). Helsinki: Art-

Print Oy.

Baucus D. A. & Human S. E. (1994). Second-Career Entrepre-

neurs: A Multiple Case Study Analysis of Entrepreneurial

Processes and Antecedent Variables. Entrepreneurship Theory

and Practice 19: 2 (41–71)

Binks M. & Vale P. (1990). Entrepreneurship and economic

change. McGraw Hill

163

Birley S. & Westhead P. (1995). A comparison of new businesses

established by novice and habitual founders in Great Britain. In-

ternational Small Business Journal 12:1 (38-60)

Boyle, E. (1994). The rise of the reclutant entrepreneurs. Interna-

tional Small Business Journal 12 (63-69)

Carsund, A.L., Olm, K.W., & Eddy, G.G. (1986). Entrepreneur-

ship: Research in quest for paradigm. In D.L. Sexton & R.W.

Smilor (Eds.), The art and science of entrepreneurship, pp. 367-378.

Cambridge, MA: Ballinger.

Caves R. (2000). Creative Industries. Contrast between Art and

Commerce. Cambridge UK

Chaston, I. (2008) Small creative industry firms: a development

dilemma? Management Decision 46:6

Cooper A.C & Dunkelberg W.C (1987). Entrepreneurial re-

search: old questions, new answers and methodological issues.

American Journal of Small Business 11:3 (11-23)

Cooper A.C (1981). Strategic management, new ventures and

small business. Long Range Planning 14 (39-45)

164

Delmar, F. & Davidsson, P. (2000). Where do they come from?

Prevelance and characteristics of nascent entrepreneurs. Entre-

preneurship and Regional Development, 12 (2000), 1-23.

Dyer, W. G. (1994). Toward a theory of entrepreneurial careers.

Entrepreneurship Theory and Practice 19: 2 (7–21)

Florida R. (2002). The Rise of the Creative Class: And How It’s

Transforming Work, Leisure, Community and Everyday Life

Gilad B. & Levine P. (1986). A behavioral model of entrepre-

neurial supply. Journal of Small Business Management 24 (45-51)

Hall, D.T. (2002). Careers in and out of organizations. Sage Pub-

lications

Hébert R. & Link A. (1989). In search of the meaning of entre-

preneurship. Small Business Economics 1 (39–49)

Heikkilä, H. (2008). ”Se on vanhanaikainen se asetelma, ettei ta-

lous kuuluisi taiteeseen.” Kuvataiteilijan ja talouden suhteesta.

Vaasan yliopisto. Kauppatieteellinen tiedekunta, Johtamisen lai-

tos. Pro gradu -tutkielma.

165

Himmelman, A. (1996). On the Theory and Practice of Trans-

formational Collaboration: From Social Service to Social Justice.

Kirjassa Huxham, Chris (ed). 1996. Creating Collaborative Ad-

vantage. Sage Publications. London.

Hirsjärvi, S. & Hurme, H. (2000). Tutkimushaastattelu. Teema-

haastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Yliopistopaino.

Holm, P. (2000). Yrittäjäksi ryhtymisen taloudelliset kannusti-

met. SY-keskustelualoitteita.

Honkanen, V. & Ahola, S. (2003). Kulttuurin koulutus ja uudet

urat: Ammattikorkeakouluista kulttuurialoilta valmistuneiden

koulutuskokemukset, työllistyminen ja yrittäjyys. Turun yliopis-

to.

Huuskonen, V. (1992). Yrittäjäksi ryhtyminen. Teoreettinen vii-

tekehys ja sen koettelu. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja,

sarja A-2:1992.

Johannisson, B. 2000. Networking and Entrepreneurial Growth.

Teoksessa: D. Sexton & H. Landdström (toim.) The Blackwell

Handbook of Entrepreneurship. Blackwell Publishing. Nova

Southeastern University.

166

Julkunen, L. (2009). Luovan alan yrittäjyyden ja kasvun haasteet

Pohjois-Savossa. Pro gradu – tutkielma. Kuopion yliopisto,

Kauppatieteiden laitos.

Jussila, A. (2009). Pohjois-Savon luovien alojen yritysten kartoi-

tusprojekti. Yritysrekisterin valintaperusteet. SARKA -hanke.

(julkaisematon)

Jyrämä, A (1999). Contemporary Art markets: Structure and

Practices. A Study on Art Galleries in Finland, Sweden, France,

and Great Britain. Acta Universitatis oeconomicae Helsingiensis,

A-160.

Kainulainen, K. (2004). Elämyksellisiä elinkeinoja. Kulttuurita-

pahtumien paikallistaloudelliset merkitykset maaseutukunnille

ja kaupungeille. Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja

koulutuskeskus.

Kantola, J. & Kautonen, T. (2007). Vastentahtoinen yrittäjyys

Suomessa. Teoksessa: Vastentahtoinen yrittäjyys, toim.

T.Kautonen (s. 17–120). Työpoliittinen tutkimus 327. Työminis-

teriö

167

Kauppa- ja teollisuusministeriö julkaisuja 10/2007. Luovien alo-

jen yrittäjyyden kehittämisstrategia 2015.

Koivunen, H. (2004). Onko kulttuurilla vientiä. Opetusministe-

riön, ulkoasiainministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön

Kulttuurivienti-hanke. Selvitysmiehen raportti. Opetusministe-

riön julkaisuja 2004:22.

Lagerströn, S. & Mitchell, R. (2005). Taide- ja kulttuurialojen

elinkeinorakenteen muutos ja lähitulevaisuuden osaamistarpeet.

Cupore julkaisuja 9/2005. Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edis-

tämissäätiö.

Leskinen, J. & Saapunki, J. (2007). Luovien toimialojen yritys-

toiminnan kehittäminen Keski-Suomessa; Nykytilan tarkastelua

ja yrityspalvelutoiminnan hahmotelma. PKT-säätiö.

Lith, P. (2005). Käsityöyrittäjyys Suomessa 2000-luvulla. Yrityk-

set ja alan keskeiset kehityslinjat. KTM julkaisuja 10/2005. Elin-

keino-osasto. Helsinki: Kauppa- ja teollisuusministeriö.

Malinen, P. (1998). Ostaa, myy, vaihtaa ja valmistaa. Tapaustus-

kimus telakkateollisuudesta, telakan ja telakkatoimittajien vaih-

dannasta. Turun kauppakorkean julkaisuja A – 3:1998.

168

Moisala A. & Rajanta T. & Vähäsantanen S. (2008). Luovat alat

Satakunnassa. Taideteollisen korkeakoulun julkaisu C7. Taide-

teollinen korkeakoulu, Porin taiteen ja median osasto

Nikula, P., Penttilä, A., Kupi, O., Urmas, J. ja Kommonen, K.

(2009). Sirpaleisuudesta kilpailukyvyn keskiöön - Asiantunti-

joiden näkemyksiä luovien alojen kansainvälistymisestä. Mikke-

li Business Campus Publications, N-84.

Noronen, H. (2003). Liiketoiminnan suunnittelu luovilla toimi-

aloilla. Teoksessa Niinikoski__ & Sibelius K. (toim). Kulttuuri-

bisnes (s. 62–72). WSOY.

Opetusministeriö (2009). Päin näköä! Visuaalisten alojen taide-

poliittinen ohjelma. Helsinki: Yliopistopaino.

Opetusministeriön julkaisuja 2006:47. Luovien alojen yritystoi-

minnan kehittäminen -verkostomainen toimintamalli –selvitys.

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto.

Onko kulttuurilla vientiä. Opetusministeriön, ulkoasiainminis-

teriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön Kulttuurivienti-hanke.

Selvitysmiehen raportti. Opetusministeriön julkaisuja 2004:22.

169

Opetusministeriö (2007). Onko kulttuurilla vientiä? ON! Esitys

Suomen kulttuuriviennin kehittämisohjelmaksi 2007-2011. Kult-

tuuriviennin kehittämistyöryhmä. Opetusministeriön julkaisuja

2007:9.

Parker S. (2006). Learning about the unknown: how fast do ent-

repreneurs adjust their beliefs ? Journal of Business Venturing

21 (1-26)

Pietiläinen, T., Lehtimäki, H. & Keso H. (2005). Liiketoiminta-

osaamisen lähtökohdat innovatiivinen ja verkostomainen yrittä-

jyys. Teknologiakatsaus 175/2005. TEKES. Helsinki.

Pitkänen S. & Vesala K. (1988). Yrittäjyysmotivaatio Kymen ja

Vaasan lääneissä. Vertaileva tutkimus yrittäjyyteen ohjaavista

tekijöistä. Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, tuotantota-

louden osasto.

Ronstadt R. (1984) On entrepreneurship, its myth and entrepre-

unial perspective. In Ronstadt R. (eds.) Entrepreneurship: text,

cases and notes. Dover, MA: Lord Publishing (27-45)

Salimäki, M (2003). Suomalaisen design-teollisuuden kansainvä-

linen kilpailukyky ja kansainvälistyminen : strateginen ryhmä -

170

tutkimus design-aloilta. Acta Universitatis oeconomicae Helsin-

giensis, A-220.

Schumpeter J. (1934). The theory of economic development. An

Inquiry into Profits, Capital, Credit, Interest and the Business

Cycle. Cambridge, U.K.

Stanworth C. & Stanworth J. (1998). Reclutant entrepreneurs and

their clients - the case of self-employed freelance workers in the

British book publishing industry. International Small Business

Journal 16:1 (58-73)

Starr J.A & Bygrave W.D (1991). The assets and liabilities of

prior startup experience: an exploratory study of multiple ven-

ture entrepreneurs. Frontiers of Entrepreneurship Research,

Babson College.

Taalas S. & Toivonen T. E. (2006). Luovat toimialat. Teoksessa

Stenvall-Virtanen___ & Vähämäki (toim) Mediatalous (s. 106–

118. Edita.

Timmons J.A (1994). Opportunity recognition: the search for

higher-potential ventures. In Bygrave W.D (eds.) The Portable

MBA in Entrepreneurship (26-54)

171

Työministeriö (2003). Osaamisen ja täystyöllisyyden Suomi.

Työvoima 2020. Työpoliittinen tutkimus 245.

Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliitto (2003). Kohti strategi-

sia yritysverkostoja. Osaraportti 2. Lisäarvoa luovat verkot.

Urmas, J., Kupi, O., Nikula, P., Penttilä, A. ja Kommonen, K.

(2009). "Kannattaa ottaa pienikin siivu" - Luovien alojen yritys-

ten näkemyksiä kansainvälistymisestä

Mikkeli Business Campus Publications, N-85.

Vesalainen, J. 9/2002. Kaupankäynnistä kumppanuuteen. Yritys-

tenvälisten suhteiden elementit, analysointi ja kehittäminen.

Tampere: Metalliteollisuuden kustannus Oy.

Vesalainen, J. (2004). Katetta kumppanuudelle. Hyöty ja sen ja-

kaminen asiakas-toimittaja-suhteessa. Teknologiateollisuus 3.

Tampere: Metalliteollisuuden Kustannus Oy.

Vesper, K.H (1996). New Venture Experience. Seattle (WA) Vec-

tor Books

Vesper (1993). Vesper, K. 1990. New venture strategies (Revised

edition).

172

Vuorinen, T. (2005). Verkostot organisoitumisen muotona. Her-

meneuttinen analyysi kahdenvälisten suhteiden rakentumisesta

kärkiyrityskontekstissa. Liiketaloustiede 63. Johtaminen ja orga-

nisaatiot. Acta Wasensia No 150. Vaasa.

Wilenius M. (2004). Luovaan talouteen. Kulttuuriosaaminen tu-

levaisuuden voimavarana.

Sitra 266.

Yrittäjyyskatsaus 2009. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja,

Työ ja yrittäjyys 54/2009

ELEKTRONISET LÄHTEET

Art Hub –hankkeen verkkosivut. Saatavissa www-muodossa:

http://pohjoissavontaidetoimikunta.fi/hankkeet.html. (luettu

10.1.2010)

Art 360 –hankkeen verkkosivut. Saatavissa www-muodossa:

www.art360.fi. (luettu 10.1.2010)

Euroopan Komissio. 2006. The Economy of Culture in Europe.

Chapter II: Delineating the cultural & creative sector, pp. 43–58.

Saatavilla myös pdf-muodossa:

173

http://ec.europa.eu/culture/pdf/doc885_en.pdf (Luettu

17.11.2009).

Luova Puu –liikkeen verrkosivut. Saatavissa www-muodossa:

http://luovapuu.suntuubi.com. (luettu 18.3.2010)

Mediaryhmä. 2007. Luovan kentän yritystoiminta – elinkelpoi-

suus ja kehityssuunnat. SILE-projekti. Turku: Turun kauppa-

korkeakoulu, Mediaryhmä. Saatavilla myös pdf-muodossa:

http://www.digibusiness.fi/uploads/attachments/1182411799_lu

ovan_kentan_yritystoiminta.pdf (Luettu 17.11.2009).

Nenola Pirjo 9.1.2010. Kesänäyttely toteutunee Karl Collan -

saliin. Iisalmen Sanomat. Näköislehti luettavissa myös sähköi-

sesti osoitteessa www.iisalmensanomat.fi. (luettu 17.3.2010)

OECD. 2007. National Accounts and Financial Statistics. Interna-

tional Measurement of the Economic and Social Importance of

Culture. STD/NAFS(2007)1. Pariisi: OECD. 3.4.2007. Saatavilla

myös pdf-muodossa:

http://www.olis.oecd.org/olis/2007doc.nsf/LinkTo/NT0000FA4A

/$FILE/JT03224907.PDF (Luettu 21.12.09).

Opetusministeriö. 2006. Kulttuurin arvo? Kulttuurin kansanta-

loudellisia vaikutuksia selvittäneen työryhmän raportti. Ope-

tusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:35. Hel-

174

sinki: Opetusministeriö. Saatavilla myös pdf-muodossa:

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2006/l

iitteet/tr35.pdf?lang=fi (Luettu 17.11.2009).

Opetusministeriö. 2008. Kulttuurin satelliittitilinpito. Pilottipro-

jektin loppuraportti. Opetusministeriön julkaisuja 2008:20. Hel-

sinki: Opetusministeriö. Saatavilla myös pdf-muodossa:

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2008/l

iitteet/opm20.pdf?lang=fi (Luettu 17.11.2009)

Pro Myllyn verrkosivut. Saatavissa www-muodossa:

http://www.mylly.pohjoissavontaidetoimikunta.fi. (luettu

10.1.2010)

Savon Arkkitehdit -SAFA. 2000. Paikallisosaston säännöt

5.12.2000. Saatavissa www-muodossa:

www.safa.fi/archive/104_S%E4%E4nn%F6t_-_SaSAFAr.rtf. (lu-

ettu 21.12.2009).

Tilastokeskus. Uusittu toimialaluokitus käyttöön vuonna 2009.

Saatavissa www-muodossa: http://www.stat.fi/til/tol2008.html

(luettu 17.11.2009).

Tilastokeskus. 2006. Euroopan komission ehdotus uudeksi toi-

mialaluokitukseksi julkaistu. Luokitustiedotteet. 23.2.2006. Saa-

175

tavissa www-muodossa:

http://www.stat.fi/meta/luokitukset/luokitustiedotteet.html#230

206 (luettu 17.11.2009).

Tilastokeskus. 2008a. Uusi toimialaluokitus TOL 2008 käyttöön

vuoden 2009 alusta. Luokitustiedotteet. 12.9.2008. Saatavissa

www-muodossa:

http://www.stat.fi/meta/luokitukset/luokitustiedotteet.html#120

908 (luettu 17.11.2009).

Tilastokeskus. 2008b. Toimialaluokitus 2008 (käytössä vuodesta

2009 alkaen). Saatavissa www-muodossa:

http://tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/toimiala/910-

2008/index.html (luettu 17.11.2009).

Unesco. 2009. The 2009 UNESCO Framework for Cultural Statis-

tics (FCS). Information document. 35 C/INF.20. Pariisi: UNESCO.

16.9.2009. Saatavilla myös pdf-muodossa:

http://unesdoc.unesco.org/images/0018/001840/184082e.pdf (Lu-

ettu 17.11.2009).