Upload
others
View
3
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Sosiaalinen kestävyys ja
eriytymiskehitys
Erikoistutkija Paula Saikkonen & Tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen Sosiaalipolitiikan tutkimus, THL
Tampere 20.9.2018
Sosiaalinen kestävyys: asuminen, segregaatio ja tuloerot kolmella kaupunkiseudulla Saikkonen P., Hannikainen K., Kauppinen T., Rasinkangas J. & Vaalavuo M.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-084-6
ESITYKSEN SISÄLTÖ
× Sosiaalinen kestävyys
× Eriytymiskehitys Tampereella
× Katse tulevaan
Miksi sosiaalinen kestävyys?
Miksi sosiaalinen kestävyys?
× Sosiaalinen kestävyys pohjoismaisessa
hyvinvointivaltiossa
× Kaupunkikehityksen hyvät ja huonot puolet
× Kestävä kaupunkikehitys sisältää kaikki
kestävyyden osa-alueet
Aikajänne politiikkatoimissa?
Miten tarkas-tellaan?
× Kaupunkiseudut: Helsinki, Tampere & Turku
× Trendien seuraaminen pitkällä aikajänteellä
× Kaupunkiseutujen välillä on eroja
Tampere
10
15
20
25
30
35
40
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
20
13
20
14
Gini-kerroin
Helsinki
Turku
Tampere
Koko Suomi
Tuloerojen kehitys Helsingissä, Turussa ja Tampereella 2004-2014 Gini-
kertoimella mitattuna, 20-64-vuotiaat
Tuloeroissa ei juuri muutosta Tampereella tutkimus-ajanjaksolla
Lähde: Saikkonen ym. (2018)
Eriytyminen Eriytymis-kehitys, eriar-voisuus
× Raportissa etninen tausta ja tulotaso tarkastelun kohteena
− Fokuksessa työikäinen väestö
× Erot asuinoloissa voivat kertoa eriarvoisuudesta
× Erilaisuusindeksi: Verrataan kahta eri ryhmää (tuloryhmä,
syntyperä); kuinka suuren osan tulisi vaihtaa asuinpaikkaa
jommastakummasta ryhmästä, jotta ryhmät sijoittuisivat
tasaisesti.
− Arvot 0-100, sopimuksenvaraisuus
Ulkomaalaissyntyisten 20-64-vuotiaiden määrä syntymämaaryhmittäin Tampereen seutukunnassa 2005 ja 2014
Lähde: Saikkonen ym. (2018)
0 500 1000 1500 2000 2500 3000
Venäjä/NL
Lähi-itä
Länsimaat
Muu Aasia
Muu Itä-Eurooppa
Viro
Kiina
Muu Afrikka
Muu
Somalia
2005
2014
Mitä tiedetään asumisesta? Liitekuviot 1, 2, 3
× Omistusasuminen 2005-2014 seutukunnassa
− Suomalaissyntyiset suurituloiset ei muutoksia
− Keskituloisten omistusasuminen Tampereella vähenemässä
− Pienituloisten omistusasuminen vähenemässä
× Omistusasumisessa yleistymistä ja vähenemistä eri
maahanmuuttajaryhmissä 2005 ja 2014.
× ARA-asunnot edelleen pienituloisten asumismuoto – tosin
Tampereella ero markkinavuokriin ei yhtä selvä kuin
Helsingissä.
Alueellisessa eriytymisessä lievää erojen kasvua sekä tulotason että
etnisen taustan mukaan
Eriytymis-kehitys Liitekuviot 4,5
× Tuloryhmien välinen alueellinen sijoittuminen
erilaisten tuloryhmien välillä suhteellisten tasaista
(seutukunta)
− Joskin pieni- ja suurituloisten välillä ero lievästi kasvava (2005-2014)
× Syntyperän mukaan tarkasteltuna (seutukunta)
− Länsimaalaiset – ei merkittävää muutosta
− Itäeurooppalaiset – lievästi vähenemässä
− Muut ulkomaalaissyntyiset – lievästi kasvamassa
33
42
36
42
49
42
49
59
45
0 20 40 60
Helsinginseutukunta
Turun seutukunta
Tampereenseutukunta
Erilaisuusindeksi, %
20-64-vuotiaat länsimaiden ja Itä-Euroopan ulkopuolella syntyneet (verrattunasuomalaissyntyisiin)
Alle 18-vuotiaat, joilla ainakin yksi länsimaiden ja Itä-Euroopan ulkopuolella syntynytvanhempi (verrattuna täysin suomalaistaustaisiin)
Alle 18-vuotiaat, joilla kummatkin vanhemmat syntyneet länsimaiden ja Itä-Euroopanulkopuolella (verrattuna niihin, joilla ainakin yksi suomalaissyntyinen vanhempi)
Alueellinen eriytyminen syntymä- tai taustamaan mukaan eri ikäryhmissä 2014, postinumeroalueet seutukunnissa
Lähde: Saikkonen ym. (2018)
Lasten asuinpaikat ovat tutkimus-seuduilla eriytyneet vahvemmin etnisen taustan mukaan
Erilaisuusindeksit Tampereella kaupunginosatasolla
Lähde: Saikkonen ym. (2018)
20-64-v. tulotason mukaan 20-64-v. syntymämaan mukaan 0-17-v. taustamaan mukaan
0
10
20
30
40
50
60
20
05
20
07
20
09
20
11
20
13
Yhteensä
Länsimaat
Itä-Eurooppa
Muut
0
10
20
30
40
50
60
20
05
20
07
20
09
20
11
20
13
Yhteensä
Länsimaat
Itä-Eurooppa
Muut
0
10
20
30
40
50
60
20
05
20
07
20
09
20
11
20
13
Pieni- vs.suuri-
tuloiset
Pieni- vs.keski-
tuloiset
Suuri- vs.keski-
tuloiset
Tulo- ja syntymämaaryhmien ylikorostuminen
Turun seutukunnan postinumeroalueilla
v. 2014
Lähde: Saikkonen ym. (2018)
Tulo- ja syntymämaaryhmien ylikorostuminen
Tampereen seutukunnan
postinumeroalueilla v. 2014
Lähde: Saikkonen ym. (2018)
Ulkomaalaissyntyisten osuus 20-64-vuotiaista tutkimusseutukunnissa ja niiden keskuskaupunkien
suurimman maahanmuuttajaosuuden pienalueilla vuosina 2005 ja 2014
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
2005 2014 2005 2014 2005 2014
%
Seutukunta
Keskuskaupunginpienalueidensuurin arvo
Helsinginseutu
Turunseutu
Tampereenseutu
Lähde: Saikkonen ym. (2018)
Suurin muutos: maahanmuuttaja- väestön kasvu
Havainnot alueellisesta eriytymisestä
× Etnisen segregaation lievä vahvistuminen kokonaisuutena
katsoen johtuu myös siitä, että länsimaalaissyntyisten
osuus ulkomaalaissyntyisistä on pienentynyt
× Seututasolla lasten asuinpaikat ovat eriytyneet vahvemmin
etnisen taustan mukaan kuin aikuisten asuinpaikat,
Tampereen sisällä ei suurta eroa
× Tampereen seudulla ulkomaalaistaustaisten seudun
sisäinen muuttoliike näyttää olleen etnistä segregaatiota
vahvistavaa – Helsingissä vastaava muuttoliike on
lieventänyt segregaatiota (ks. Kauppinen & van Ham 2018);
Suomalaistaustaisten muuttoliike kaupunkiseutujen sisällä
on merkittävin etnistä segregaatiota vahvistava
väestöllinen prosessi
Katse tulevaan
Pohdintaa × Yleiskuva tai pelkkä trendi ei riitä valottamaan kokonaisuutta
× Ei merkittäviä muutoksia, mutta pienissä muutoksissa etenkin
tuloryhmien osalta kysymys erojen kasvusta.
× Kyse ei ole yksittäisistä alueista vaan kaupungin tai seutukunnan
dynamiikasta – esimerkiksi ulkomaalaistaustaisten työllistyminen
lieventää segregaatiota
× Ryhmän ”muut ulkomaalaistaustaiset” seudun sisäinen muuttoliike
näyttää vahvistavan segregaatiota Tampereen seudulla: onko joitakin
esteitä tasaisemmalla sijoittumiselle?
Vaikutus-keinoja
× Paikkoihin, ihmisiin ja (liikenne)yhteyksiin vaikuttaminen
(van Ham & Tammaru 2016)
× Paikat & yhteydet
− Kaupunkisuunnittelu ja asuntopolitiikka
− Aluekehittäminen, palvelujen alueellinen kehittäminen
− Liikennepolitiikka
× Ihmiset
− Etenkin valtakunnallisella tasolla harjoitettava tulo- ja
varallisuuseroihin vaikuttava politiikka
− Kotouttamispolitiikka mutta myös syrjinnän vastainen
politiikka
− Luottamusta edistävä politiikka?
× Ei yksittäisen politiikan sektorin tehtävä eikä kyse vain
yksittäisistä alueista!
Tutkimus kehittä-misen tukena
× Politiikassa kilpailevat erilaiset tavoitteet ja ne
ovat ristiriidassa keskenään, erityisesti lyhyellä
aikajänteellä.
× Pitkän aikajänteen ongelma tutkimuksessa ja
arvioinnissa; täydellistä tietopohjaa ei ole, eikä
tule. Vrt. arvovalintojen merkitys
× Kaupungit talouden moottoreina, mutta miten
tuotokset jakautuvat?
Kiitos!
@PaulaS_Helsinki
@timomkauppinen
Lue lisää van Ham M, Tammaru T (2016) Pieni- ja suurituloiset asuvat
aiempaa eriytyneemmin eurooppalaisissa pääkaupungeissa.
URMI Politiikkapaperi 2016:1. http://urmi.fi/wp-
content/uploads/2016/11/URMI_policy_brief.pdf
Kauppinen TM, van Ham M (2018) Unravelling the
demographic dynamics of ethnic residential segregation.
Population, Space and Place.
https://doi.org/10.1002/psp.2193
Vaalavuo M, van Ham M, Kauppinen TM (2018, in revision)
Income mobility and moving to a better neighbourhood – an
enquiry into ethnic differences in Finland.
ESITYKSEN LIITEKUVIOT
Liite 1. Omistusasumisen yleisyys 20-64-vuotiailla syntymämaan ja tuloviidenneksen mukaan Tampereen seutukunnassa 2005-2014, %
Tuloviidennekset ovat seutukunnan 20-64-vuotiaan väestön viidennekset (pieni = alin(1.), keski=3., suuri=ylin(5.), tulokäsitteenä asuntokunnan käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohti
Lähde: Saikkonen ym. (2018)
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
20
13
20
14
Suomalaissyntyiset
Suurituloiset, muu
Suurituloiset, keskus
Keskituloiset, muu
Keskituloiset, keskus
Pienituloiset, muu
Pienituloiset, keskus0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
20
13
20
14
Ulkomaalaissyntyiset
Suurituloiset, muu
Suurituloiset, keskus
Keskituloiset, muu
Keskituloiset, keskus
Pienituloiset, muu
Pienituloiset, keskus
Omistusasumisen yleisyys 20-64-vuotiailla syntymämaan mukaan Tampereen seutukunnassa 2005 ja 2014
Omistusasumisessa yleistymistä ja vähenemistä maahanmuuttaja-ryhmästä riippuen
Lähde: Saikkonen ym. (2018) * Somaliassa syntyneiden tiedot puuttuvat v. 2005 ryhmän pienuuden vuoksi.
0 20 40 60 80
Suomi
Länsimaat
Venäjä/NL
Viro
Muu Itä-Eurooppa
Somalia*
Lähi-itä
Kiina
Muu Aasia
Muu Afrikka
Muu
%
2005 2014
Liite 2.
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
%
Ulkomaalaissyntyiset,ARA-rajoituksistavapautuneet vuokra-asunnot mukana
Ulkomaalaissyntyiset,vain ARA-rajoitustenpiirissä olevat vuokra-asunnot
Suomalaissyntyiset, ARA-rajoituksista vapautuneetvuokra-asunnot mukana
Suomalaissyntyiset, vainARA-rajoitusten piirissäolevat vuokra-asunnot
ARA-vuokra-asuminen Tampereen 20-64-vuotiailla pienituloisilla syntymämaan mukaan
Mitä käy ARA- rajoituksista vapautuneille asunnoille?
Lähde: Saikkonen ym. (2018)
Liite 3.
Liite 4. Alueellisen sijoittumisen erilaisuus tuloryhmien välillä, 20-64-vuotiaat, postinumeroalueet seutukunnissa,
erilaisuusindeksi* (%)
Pienituloiset vs. suurituloiset Pienituloiset vs. keskituloiset Suurituloiset vs. keskituloiset
0
10
20
30
40
50
60
2005
2007
2009
2011
2013
Helsinki
Turku
Tampere
0
10
20
30
40
50
60
2005
2007
2009
2011
2013
Helsinki
Turku
Tampere
0
10
20
30
40
50
60
2005
2007
2009
2011
2013
Helsinki
Turku
Tampere
* Erilaisuusindeksi kuvaa sitä, kuinka suuren osuuden jommastakummasta vertailtavasta ryhmästä pitäisi vaihtaa asuinpaikkaansa toiselle postinumeroalueelle, jotta ryhmät olisivat sijoittuneet alueellisesti samaan tapaan.
Lähde: Saikkonen ym. (2018)
Alueellisen sijoittumisen erilaisuus suomalaissyntyisiin verrattuna, 20-64-vuotiaat, postinumeroalueet seutukunnissa,
erilaisuusindeksi (%)
Länsimaalaiset Itäeurooppalaiset Muut ulkomaalaissyntyiset Ulkomaalaissyntyiset yhteensä
0
10
20
30
40
50
60
20
05
20
07
20
09
20
11
20
13
Helsinki
Turku
Tampere
0
10
20
30
40
50
60
20
05
20
07
20
09
20
11
20
13
Helsinki
Turku
Tampere
0
10
20
30
40
50
60
20
05
20
07
20
09
20
11
20
13
Helsinki
Turku
Tampere
0
10
20
30
40
50
60
20
05
20
07
20
09
20
11
20
13
Helsinki
Turku
Tampere
Lähde: Saikkonen ym. (2018)
Liite 5.