Talouden suhdannevaihtelut

Kpl 15, 17

Talouden ja hyvinvoinnin mittarit

Bruttokansantuote (BKT) =mittaa valtion kokonaistuotantoa, johon lasketaan mukaan kaikki vuoden aikana tuotetut tavarat ja palvelut. Kun lasketaan BKT asukasta kohden, BKT jaetaan valtion asukkaiden määrällä.

Inhimillisen kehityksen indeksi (HDI) =on Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelman luoma mittari, joka koostuu odotettavissa olevasta elinajasta, koulutuksesta ja elintasosta.

Suomen bruttokansantuote on moninkertaistunut IIMS jälkeen -> Suomessa korkea elintaso

Suomi pienenä maana on paljon viennin ja tuonnin varassa (raaka-aineet, energia) -> herkkä suhdanteille (talouden nousuille ja laskuille)

NoususuhdanneKysyntä kasvaa

Usko tulevaisuuteen vahvistuu

Tilaukset lisääntyvät

Ostovoima kasvaa

Työllisyys paranee

LaskusuhdanneKysyntä laskee

Usko tulevaisuuteen heikkenee

Tilaukset vähentyvät

Ostovoima pienenee

Työttömyys kasvaa

NOUSU: kysyntä kasvaa, tilauksia lisää, enemmän töitä, työllisyys parantuu, palkkatulot kasvavat, kysyntä kasvaa

LASKU: Kysyntä laskee, tilaukset vähenevät, vähemmän töitä, työllisyys huonontuu, palkkatuloja vähemmän, kysyntä laskee

Suhdannepolitiikalla pyritään tasoittamaan suhdannevaihteluita !

Suhdannepolitiikkaa laskusuhdanteessa

a) Palveluiden leikkaaminen ja verojen kiristäminen

b) Elvyttäminen eli valtio lisää kysyntää investoinneilla ja veronalennuksilla

+ Valtio ei velkaannu, vaan menot vastaavat alentuneita tuloja

- Kysyntä laskee entisestään, joka voi syventää laskukautta

+ Elvytys vaimentaa laskukauden vaikutuksia- Valtio joutuu ottamaan velkaa, joka on maksettava myöhemmin takaisin

Suhdannepolitiikkaa noususuhdanteessa

a) Kasvun hillitseminenValtio säästää rahastoihinValtio maksaa velkoja

nopeamminPalkankorotukset ovat pieniäVerotusta kiristetään tai

pidetään ennallaan

b) Kasvusta nauttiminenValtio panostaa palveluiden

parantamiseenPalkankorotukset kasvavatVerotusta kevennetään

+ Inflaatio pysyy kurissa+ Valtion kyky selviytyä seuraavasta laskukaudesta paranee- Ihmisten hyvinvoinnin kasvu hidastuu

+ Ihmisten saama julkisten palveluiden määrä ja laatu paranee+ Ihmisten ostovoima kasvaa-Inflaatio kiihtyy- Seuraava laskukausi voi iskeä rajummin

Inflaatio= rahan arvon aleneminen -> hinnat nousevat nopeammin kuin ostovoima

Haitat: ostovoima heikkenee, korot nousevat, säästäminen epäedullista, epävarmuus

Huom! Maltillinen inflaatio (2-3 %) on ok -> pitää ostovoimaa yllä ja korot matalalla. Hyperinflaatio tuhoaa rahan arvon (esim. Saksa 1923)

Inflaation vaikutus kahden cd-levyn yhteishintaan, joka tällähetkellä on 10 euroa (hinta n vuoden kuluttua)

Vuotuineninflaatiovauhti: 1% 2% 5% 10% 30%

1 vuoden kuluttua 10,10 10,20 10,50 11,00 13,002 vuoden kuluttua 10,20 10,40 11,03 12,10 16,903 vuoden kuluttua 10,30 10,61 11,58 13,31 21,974 vuoden kuluttua 10,41 10,82 12,16 14,64 28,565 vuoden kuluttua 10,51 11,04 12,76 16,11 37,136 vuoden kuluttua 10,62 11,26 13,40 17,72 48,277 vuoden kuluttua 10,72 11,49 14,07 19,49 62,758 vuoden kuluttua 10,83 11,72 14,77 21,44 81,579 vuoden kuluttua 10,94 11,95 15,51 23,58 106,0410 vuoden kuluttua 11,05 12,19 16,29 25,94 137,86

Inflaatiokierre: kustannukset nousevat -> hinnat kohoavat -> eläminen kallistuu -> paine nostaa palkkoja -> kustannukset nousevat…

Työttömyys n. 9-10 % / 300000 hengen luokkaa (Huom! Suuria eroja iän, alueen, ja eri alojen välillä)

Työttömyys vaikuttaa koko kunnan toimintaan

(verotulot vähenevät; menot kasvavat).

Syrjäseudut autioituvat nuorten muuttaessa työn tai opiskelun

perässä kasvukeskuksiin

Työttömyyden lajit1. Rakennetyöttömyys:

Talouden rakenne muuttuu nopeasti => työvoiman osaaminen ei vastaa tarpeita (e: tietokoneistuminen)

2. Suhdannetyöttömyys: Yritykset vähentävät henkilöstöä tuotannon alentuessa (e: nyt!)

3. Kausityöttömyys: Monilla aloilla työvoiman tarve vaihtelee vuoden sisällä (e: ”joulupukit” / jäätelönmyynti)

4. Kitkatyöttömyys: Vanhasta uuteen työnpaikkaan viiveellä

5. Piilotyöttömyys: Työttömät, jotka eivät ole ilmoittautuneet työnhakijoiksi