Sulake 03/08

3 • 200

8

Pohjoisen voiman puolestaSulake

Oulun lähelle suunnitteilla suuri tuulivoimapuisto

Soininvaara haluaa

energiapihin yhteiskunnan

Vanhassa talossaasuminen on elämäntapa

Vähennä,

tehosta,

säädä ja

säästäElintarvikkeet, lainojen korot, vuok-

rat, bussi- ja junaliput, bensiini, energia….

Kaikille näille on yhteistä se, että hinnat ovat

nousussa. Eikä vain Suomessa vaan myös

muualla maailmalla. Enää ei amerikkaisten-

kaan suosikkiautoja ole isot tila- tai maasto-

autot, pick-upit tai muut elokuvista tutuiksi

tulleet amerikanraudat, vaan ihan tavalliset

henkilöautot. Pienten autojen suosio on

kasvanut USA:ssa sitä mukaa kun bensiinin

hinta on noussut, vaikka polttoaineiden

hinnat siellä meidän hintoihimme verrattuna

ovatkin vielä varsin edulliset. Myös ympäris-

tötietoisuus alkaa vaikuttaa valintoihin.

Merkittävä energian hintoja nostava tekijä

on ilmastonmuutoksen torjuminen. Ilmas-

tonmuutos on huolenaihe kaikkialla maail-

massa. Muutokset eivät enää näy pelkästään

ilmastotieteilijöiden tutkimuksissa ja mitta-

uksissa vaan myös tavallisen ihmisen arjessa.

Viimeisen sadan vuoden aikana maapallon

keskilämpötila on noussut lähes asteen. Suo-

menkin talvet ovat entistä leudompia. Järvien

ja jokien jääpeiteaika on huomattavasti lyhen-

tynyt. Jotain on siis pakko tehdä.

Energian säästöstä on paljon puhuttu, kir-

joitettu ja maalailtu uhkakuvia, mutta vapaa-

ehtoisiin energiatalkoisiin suomalaiset eivät

ole innostuneet. Energian kulutus on meillä

maailman kärkiluokkaa. Vaikka ilmasto on

meillä kylmä, etäisyydet pitkiä ja teollisuus

energiaa kuluttavaa, se ei silti oikeuta meitä

kuluttamaan energiaa mielin määrin. Eikä

riitä, että teollisuus vähentää energiankulu-

tusta. Myös kotitalouksien kulutuksen täytyy

tulevaisuudessa vähentyä rajusti.

Vaikka energian hinta nousee, kuluttajan

energialaskun ei tarvitse nousta samassa tah-

dissa. Säästeliäämmällä kulutuksella nousu

voi hyvinkin olla kuitattavissa. Energian

säästössä kyse ei ole mistään tärkeästä asiasta

luopumisesta, uhrautumisesta tai kylmässä

kärvöttelemisestä. Kyse on energian järkeväs-

tä ja tehokkaasta käytöstä, oikeista laiteva-

linnoista, huonelämpötilojen säätämisestä ja

turhan kulutuksen karsimisesta.

Joku viisas on laskenut, että jos kaikki

Euroopan kansalaiset lopettaisivat sähkölait-

teidensa valmiustilan – stand-byn – käytön,

säästyisi sähköä yhtä paljon kuin viisi-seitse-

män rakenteilla olevan Olkiluodon ydin-

voimalan kokoista laitosta tuottaa. Pienellä

vaivalla saataisiin aikaan valtava hyöty, eikä

kenenkään tarvitse luopua mistään.

Energian järkevässä käytössä on järkeä.

Lopetetaan ainakin sen energian käyttö, jota

emme edes tarvitse. Ilmastonmuutoksen

torjumiseen kelpaavat pienetkin teot.

Mali Seppälä[email protected]

SulakePohjoisen voiman puolesta

JULKAISIJA

Oulun Sähkönmyynti Oy

Kasarmintie 6, PL 116

90101 Oulu

Puhelin: (08) 5584 3200

Telefax: (08) 5584 3350

ISSN 1797-2078

PÄÄTOIMITTAJA

Mali Seppälä

[email protected]

TOIMITTAJAT

Kari Arokylä, Jarno Forssell, Kristiina

Gerkman-Kemppainen ja Hilkka Lahti

VALOKUVAAJAT

Kati Leinonen, Seppo Samuli, Juha

Korhonen ja Tuomo Ylinärä

TAITTO

Darwin

PAINOPAIKKA

Kalevaprint Oy

POHJOISTA VOIMAA -YHTIÖT:

Oulun Sähkönmyynti Oy

(08) 5584 3200

www.oulunsahkonmyynti.fi

Oulun Energia

(08) 5584 3100

www.oulunenergia.fi

Kemin Energia Oy

(016) 259 317

www.keminenergia.fi

Tornion Energia Oy

(016) 432 478

www.tornio.fi

Keminmaan Energia Oy

(016) 458 8400

www.keminmaanenergia.fi

Rantakairan Sähkö Oy

(016) 215 7700

www.rantakairansahko.fi

Haukiputaan Sähköosuuskunta

(08) 5612 610

www.hso.fi

Tenergia Oy

(016) 242 441

www.tervola.fi

Raahen Energia Oy

(08) 439 3908

www.raahenenergia.fi

2 Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Sivu 4Fossiilisten polttoaineiden – öljyn, maakaasun

ja kivihiilen – hinta markkinoilla on noussut

jatkuvasti jo vuosien ajan. Pitkällä tähtäimellä tälle

kehitykselle ei näy loppua. Polttoaineiden kalleus

nostaa omalta osaltaan myös sähkön hintaa.

Sivu 6Tuulivoimasta on Suomessakin tulossa paljon

aikaisempaa suurempi tekijä. Parhaillaan on

suunnitteilla useita isoja tuulivoimapuistoja – yksi niistä

Haukiputaan edustan merialueelle Oulun lähelle.

Sivu 8Peter von Bagh muistelee kolumnissaan, millaisia

ihmeitä levysoittimet ja radiot olivat aikoinaan. Ja

miettii, että nykyinen runsauden maailma ehkä

todellisuudessa hipookin eräänlaista henkistä köyhyyttä.

Sivu 10Tietokirjailija ja kunnallispäättäjä Osmo Soininvaara

visioi energiapihiä yhteiskuntaa. Liikenne kulkee

raiteilla, energia tulee auringosta ja ihmiset asuvat,

työskentelevät ja harrastavat tiiviissä taajamissa.

Sivu 13Oulun Energian vastuulla on yhä suuremman alueen

pitäminen lämpimänä Oulun seudulla. Vastikään

se hankki omistukseensa kaukolämpötoimintaa

harjoittavan Haukiputaan Energia Oy:n.

Sivu 14Purjelento perustuu nousevien ilmavirtojen –

termiikkien – hyväksi käyttämiseen. Kemissä purjelentäjät

ovat tähyilleet termiikkejä jo vuosikymmenien ajan.

Sivu 16Raahelainen Ravanderin perhe on asunut vanhassa

puutalossa jo parikymmentä vuotta. 1800-luvulta

peräisin oleva talo on hiljalleen muotoutunut

ajan ja asukkaidensa tarpeiden mukaan.

Sivu 17Valmiustilan käyttö maksaa.

Sivu 20Moottorilämmitin säästää rahaa ja luontoa

Sivu 22Sähköenergiahinnasto

Sivu 23Ristikko

3Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

KALLIIT POLTTOAINEET VETÄNEET

SÄHKÖN HINTAA YLÖSPÄINFossiilisten polttoaineiden hintanousu nyt taittumassa

Teksti: Kari Arokylä


Sähkön hinta riippuu lukuisista tekijöis-

tä. Suomessa hinnan muodostumiseen

vaikuttaa ennen kaikkea neljä asiaa: ve-

sivoiman saatavuus, sähkön kysynnän määrä

sekä päästöoikeuksien ja polttoaineiden hinta.

”Kuluttajat haluaisivat ihan ymmärret-

tävästi yksinkertaisen kaavan, jolla sähkön

hinnan ja sen heilahtelut voisi selittää.

Markkinahinnan muodostuminen on

kuitenkin monimutkainen juttu, eikä sitä voi

ihan helposti kuvata. Usein eri tekijät vielä

vaikuttavat vastakkaisiin suuntiin”, toteaa

sähköntuotannosta Energiateollisuus ry:ssä

vastaava johtaja Jukka Leskelä.

Perinteisten fossiilisten polttoaineiden mer-

kitys jää Suomessa usein melko vähälle huo-

miolle, vaikka öljyn, maakaasun ja etenkin

kivihiilen hinnalla onkin merkittävä vaikutus

sähkön markkinahintaan. Polttoaineiden kal-

listuminen tuo tietysti hintaan nousupainetta,

halventuminen taas vähentää sitä.

Kivihiili ja muu tavanomainen lauhdu-

tusvoima vastasi viime vuonna 16 prosentista

Suomessa käytetystä sähköstä. Hiili on näin

varsin merkittävä polttoaine ja sen hinnalla on

iso merkitys sähkön hinnan muodostuksessa.

MarkkinahinnatvaihtelevatTavallinen kuluttaja – ainakin autoileva

sellainen – huomaa helposti, että öljyn hinta

markkinoilla vaihtelee voimakkaasti. Sama

koskee muitakin energiaraaka-aineita. Pitem-

män aikavälin tarkastelussa myös havaitsee,

että keskeisten fossiilisten polttoaineiden

hinnat seurailevat toisiaan.

Markkinoiden ajoittain jyrkistä ja nopeis-

ta heilahteluista huolimatta perussuuntaus on

kuitenkin selvä: polttoaineiden hinta kipuaa

jatkossakin pitkällä aikavälillä sinnikkäästi

ylöspäin. Näin arvioi Elinkeinoelämän tutki-

muslaitoksen Etlan tutkija Paavo Suni.

Suni on erikoistunut kansainvälisten

raaka-ainemarkkinoiden tutkimiseen ja

seuraamiseen. Hän toimii muun muassa eu-

rooppalaisten talousennustelaitosten järjestön

AIECE:n raaka-aineryhmän puheenjohtajana.

Takana pitkänousuputkiFossiilisten polttoaineiden markkinoilla on

takanaan liki tämän vuosikymmenen kestänyt

hintojen nousuputki, joka tällä hetkellä tosin

osoittaa katkeamisen merkkejä. Paavo Sunin

mukaan hintarallin taustalla on ollut yksinker-

taisesti energian ja sen tekemiseen tarvittavien

raaka-aineiden kova kysyntä. Etenkin kehitty-

vien maiden taloudet ovat kasvaneet kohisten

ja rohmunneet energiaa ja polttoaineita.

”Oikeastaan voi puhua kysyntäshokista.

Kysyntä on ollut niin kovaa, ettei siihen ole

osattu varautua eikä tehdä riittävästi inves-

tointeja energian ja raaka-aineiden tuotannon

varmistamiseksi.”, hän sanoo.

Tarvittavan kapasiteetin rakentamista ovat

hidastaneet myös yritysten pelko yli-inves-

toinneista. Sen verran kuumana energia-ala

on kuitenkin käynyt, että alan yritykset ovat

myös törmänneet puutteeseen alan osaavasta

työvoimasta ja kovaa kyytiä kallistuneisiin tar-

vikkeisiin ja laitteisiin. Myös nämä syyt ovat

osaltaan viilentäneet niiden investointihaluja.

KäännetapahtunutPaavo Sunin mukaan fossiilisten polttoainei-

den hinnat pyrkivät jatkossakin ylöspäin, ellei

talouden perusteissa tapahdu selviä muu-

toksia viileämpään suuntaan. Viime aikoina

kansainvälisen talouden mittarit ovatkin

sojottaneet alaspäin ja samoin on käynyt

raaka-aineiden hinnoille, jotka ovat käänty-

neet laskuun joksikin aikaa.

Pohjola Pankin analyytikko Jari-Pekka

Heinonen asettaa fossiilisten polttoainei-

den pitkään kestäneen kallistumisen vielä

laajempaan kehykseen. Hän huomauttaa,

että yleensäkin raaka-aineiden hinnat ovat

monista syistä johtuen kivunneet huomatta-

van korkealle ja huomattavan kovaa. Samassa

kyydissä polttoaineiden kanssa ovat olleet

muun muassa ruoka ja metallit.

Heinosen mukaan hintarallin taustalla

on ollut niin erilaisia talouden perustekijöitä

kuin puhtaasti spekulatiivisiakin syitä. Näistä

rakentui raaka-aineiden hintaan kupla, joka

on nyt poksahtanut rikki.

”Trendi on kääntynyt ja kupla puhjennut.

Maailmantaloudessa on mielestäni aineksia

isompaankin hässäkkään”, toteaa Heinonen.

”OIKEASTAAN VOI PUHUA KYSYNTÄSHOKISTA.KYSYNTÄ ON OLLUT NIIN KOVAA, ETTEI SIIHEN OLE OSATTU VARAUTUA...”

Fossiilisen energian hintakehitys 1990 – 2008 2008 ensimmäinen puolisko

80

60

40

20

10

8

6

4

2

100

75

50

25

Raakaöljy, Brent USD/tynnyri Kaasu, Eurooppa USD/milj. Btu Kivihiili, Eurooppa USD/tonni


Tuulivoima on kasvamassa Suomessakin paljon aikaisempaa suu-

remmaksi tekijäksi. Sen kehityksessä on näkyvissä kaksi merkittä-

vää seikkaa: Jatkossa rakennetaan isoja tuulivoimapuistoja – ei enää

muutamaa myllyä sinne tänne. Ja puistot rakennetaan pääosin merelle.

Pohjolan Voiman ja Oulun Energian kesällä julkistama yhteinen

suurhanke tuulivoimapuiston rakentamisesta Oulun lähelle Haukipu-

taan edustan merialueelle on nykysuuntauksen mukainen.

”Puiston edessä on avomeri ja sen mittakaava on iso”, painottaa

Oulun Energian toimitusjohtaja Tapani Kurkela.

Rakennustöiden aloittaminen ajoittuu alustavien suunnitelmien

mukaan vuosien 2011–2112 tienoille.

Noin 160 voimala-yksikön suurpuistoHoikkahiue-Luodelettoon ja Nimettömänmatalaan kaavailtu puisto on

kooltaan muhkea. Ensiksi mainitulle alueelle tulisi jopa 130, jälkimmäi-

selle puolestaan 32 tuulivoimalayksikköä. Kun yhden yksikön teho on

3–5 megawattia, asettuu puiston koko hulppeaan 500–800 megawattiin.

Kukin tuulivoimayksikkö koostuu noin 100 metriä korkeasta tor-

nista ja kolmilapaisesta roottorista, jonka halkaisija on 100–125 metriä.

Yksiköt yhdistetään kaapelilla lähimpään kantaverkkoon mantereella.

Investointina Oulun-Haukiputaan tuulipuisto on jättimäinen. Yksi

megawatti merelle rakennettua tuulivoimaa maksaa noin kaksi miljoo-

naa euroa. Näin laskien puiston kokonaishinta on miljardista jopa yli

puoleentoista miljardiin euroon.

Pohjolan Voima -konserniin kuuluvan tuulivoimayhtiö PVO-

Innopower Oy:n toimitusjohtaja Lauri Luopajärvi korostaa, että

tuulivoimaloiden rakentamisessa merelle on omat haasteensa. Se on

myös selvästi kalliimpaa kuin voimaloiden pystyttäminen maalle. Silti

sen voi olettaa olevan kannattavaa, koska tuuliolosuhteet ja sen myötä

tuotto-odotukset ovat merellä paljon paremmat.

Merellä on myös tilaa tehdä niin isoja tuulivoimapuistoja, että mit-

takaavaedut saadaan hyödynnettyä tehokkaasti.

Oulun Energia isotekijä tuulivoimassaOulun Energia on jo tällä hetkellä erittäin merkittävä tuulisähkön

tuottaja. Suoraan itse se ei tosin tuulisähköä tee, vaan tuottaa sitä

Pohjolan Voiman osakkaana. Sen sisällä Oulun Energia on nykyisellä

noin viiden megawatin osuudellaan suurin tuulivoimaosakas. Uusien

tuulivoimalaitosten ja -puistojen myötä Oulun Energian tuulivoimaka-

pasiteetti kasvaa huomattavasti.

Toimitusjohtaja Tapani Kurkela sanoo, että Oulun Energian on

järkevää nimenomaan olla mukana isommassa yhteenliittymässä. Yksin

sen voimavarat eivät riittäisi, koska tuulivoimapuistot ovat valtavia

investointeja ja niitä rakennetaan eri puolille Suomea parhaille mahdol-

lisille paikoille.

Syy Oulun Energian panostuksiin tuulivoimaan on yksinkertainen.

Sen täytyy monipuolistaa tuotantoaan, sillä se on edelleen liikaa tur-

peen varassa. Turpeen kohtelu päästökaupassa taas ei ole suosiollinen.

TUULIVOIMAA HAETAAN NYT MERELTÄHaukiputaan edustalle suunnitellaan jopa 800 megawatin suurpuistoa

Teksti: Kari Arokylä Kuvat: Tuomo Ylinärä


Kurkela korostaa kuitenkin, että tuuli ei ratkaise kaikkia haasteita.

”Kaikkia muitakin energialähteitä tarvitaan – turvetta, puuta,

kivihiiltä, vettä ja ydinvoimaa. Tuuli täydentää merkittävästi näitä ja

on tärkeä osa kokonaispakettia”, hän luonnehtii.

Kurkela muistuttaa myös, että yksi Oulun Energian keskeisistä

tehtävistä on pitää Oulu lämpimänä. Jo pelkästään tämän vuoksi sen

on pidettävä turve ja puu vahvasti mukana energiapaketissaan.

Tuulivoimanasema kohentunutTuulivoiman asema on viime aikoina kohentunut selvästi. Ympäristö-

ja ilmastosyistä uusiutuvien energialähteiden – kuten tuulen – merkitys

ja tarve on kasvanut. Toisaalta sähkön hinta on noussut ja näin tuuli-

voimalla tuotetun sähkön kilpailukyky on parantunut.

Tukea tuulisähkö silti tarvitsee jatkossakin. Tukimuotona lienee

vastaisuudessa niin sanottu syöttötariffi . Käytännössä tämä tarkoittaa,

että tuulisähkön tuottajat saavat sähköstään aina tietyn takuuhinnan.

Tällä hetkellä Suomessa on tuulivoimaa noin 120–130 megawattia.

Tällä katetaan sähkön käytöstä noin 0,3 prosenttia. PVO-Innopowerin

toimitusjohtaja Luopajärvi pitää realistisena tavoitella tuulivoiman

kymmenkertaistamista. Tällöin se vastaisi 2-3 prosentista suomalaisten

sähkön käytöstä.

”Jo nyt on maita, joissa tuulivoiman osuus on yli 10 prosenttia”, hän

muistuttaa.

Isojahankkeita vireilläPVO-Innopowerin tuulimyllyt tekevät nyt sähköä muun muassa

Oulun Energialle noin 50 megawatin edestä. Sen tuulivoimalaitokset

sijaitsevat Oulun Vihreäsaaressa, Oulunsalon Riutunkarissa, Kemin

Ajoksessa, Kokkolassa ja Kristiinankaupungissa.

Laajennussuunnitelmat ovat kuitenkin mittavat. Haukiputaan

edustan jättituulipuiston lisäksi piirustuslaudalla on huomattava

lisärakentaminen Kristiinankaupunkiin. Sinne yhtiö kaavailee uutta

merituulipuistoa, jonka koko olisi 200–400 megawattia.

Parhaillaan kasvaa myös Kemin Ajoksen tuulivoimapuisto, joka

sijaitsee osin maalla ja osin merellä. Sen ensimmäisen vaiheen viisi

voimalaa on jo otettu tuotantokäyttöön. Kakkosvaiheen viisi uutta yk-

sikköä on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2009 alkupuolella. Ajoksen

kymmenen yksikön yhteinen teho on 30 megawattia.

”KAIKKIA MUITAKIN

ENERGIALÄHTEITÄ TARVITAAN –TURVETTA, PUUTA, KIVIHIILTÄ, VETTÄ JA YDINVOIMAA.

TUULI TÄYDENTÄÄ MERKITTÄVÄSTI NÄITÄ JA ON

TÄRKEÄ OSA KOKONAISPAKETTIA”

Yksi kolmen megawatin tuulivoimalayksikkö tuottaa

energian noin 300 sähkölämmitteiselle omakotitalolle


Elämme kuvien ja äänien ylivallan alla ja miellämme olemassa-

olomme eräänlaiseksi moniarvoisuuden onneksi. Entisten aiko-

jen säälittävyyttäkin on helppo päivitellä. En kuitenkaan usko

olevani ainoa jonka mielessä kytee epäilyksiä. Entäpä jos näennäinen

runsauden maailmamme hipoisikin todellisista sisällöistä puhuttaessa

eräänlaista henkistä köyhyyttä. Ainakin yksi suuri rikkaus on törsätty,

monen muun asian lailla. Hiljaisuus ja niukkuus, jotka molemmat ovat

tavoillaan henkisen kehityksen kannalta suotuisia seikkoja, alkavat olla

ulottumattomissamme.

Muistan ensimmäisen näkemäni levysoittimen joka oli naapu-

rin veivigrammari. Sitä tuijotettiin yhtä ihmetyksissä kuin eräässä

klassisessa elokuvassa, kun eskimo Nanook noin vuonna 1920 kuunteli

levyä. Radio oli vastaavanlainen ihme, eikä tietenkään vain minulle.

Edesmennyt ystäväni Jussi Kylätasku kertoi:

”Radio merkitsi sitä että koko perhe yhdessä kuunteli kuunnelmia.

Niskavuorisarjaa tai jatkodekkaria ’Hyvää iltaa nimeni on Cox’ muistan.

Sieltä tuli näitä jatkodekkareita. Silloin radio ei ollut koko ajan päällä,

kuunneltiin tiettyjä ohjelmia. Radio ei voinut olla mukana juoksulenkeillä.

Sen ympärille oli kokoonnuttava, ja juuri sitä olen kaivannut jälkeenpäin.”

Samainen Jussi sanoi niin ikään että paras hänen tietämänsä

Tuntematon sotilas -elokuva oli kirjan pohjalta tehty Saulo Haarlan

kuunnelma. Se avasi kuvitelmille oman avaruuden. Radio on visuaa-

lisin kaikista välineistä, kun siihen saa syventyä. Tämän mainitessaan

hän tarkoitti varmaan sitä että radio on ”visuaalisin välineistä”. Jos joku

lukija on tarpeeksi vanha muistaakseen Martti Silvennoisen kuuloku-

vat, hän tietää täsmälleen mistä tässä puhutaan.

Muuan verrattomasta Sakari Pälsin kirjasta löytämäni kohta sum-

maa edellisen hienosäikeisesti:

”Olimme rajattoman rikkaita, varsinkin syksyisin lehtipuiden karista-

essa eteemme keltaista kultavaluuttaa, eikä pienestä rahasta ollut puutetta,

mikäli kaloja saatiin ja kiitäviä suomuksia karttui kuin rahapajan lyömiä

suutarinmarkkoja. Hallitsimme maailmankaikkeutta lähettämällä

avaruuteen saippuakuplia, jotka tietysti kohosivat stratosfääriä paljon kor-

keammalle, tunkeuduimme maan uumeniin tunneleita kinoksiin kaivaen,

kykenimmepä omin voimin lentämäänkin, kun vähän viitsimme heiluttaa

käsivarsiamme juostessamme. Panimme viralta vanhat taivaankappaleet,

kun keräsimme kokoon pihamaan ja puutarhan kaikki sata kiiltomatoa ja

havaitsimme omatekoisen luonnonlamppumme kuuta kirkkaammaksi.”

Kun rinnastaa 1950-luvun ja nykyhetken, varhaisempi maailma ra-

kennettiin vaatimattomista aineksista. Kun nykyisellä nuorella on netin

kautta mahdollisuus googlata kaikki maailman tiedot eteensä, silloin

kaikki täytyi koota rippeistä tai vaikka kirjoista joilla oli niin vähän

tekemistä silloisen nykyhetken kanssa, että ne oli luettava ikään kuin vas-

takarvaan, kaikkea epäillen, kaikki omassa päässään uudeksi sepittäen.

Monituiset kerrat olen kuullut tarinan siitä kuinka joku on lukenut

pienen kunnan kirjaston läpi. Kirjalista olisi varmaan omituista nähtä-

vää, täynnä tapauksia joihin ”normaali” lukija ei koskisi pihdeilläkään.

Toinen puoli asiasta on, että kokemuksesta kertoneet ovat olleet maan

parhaita taiteilijoita tai kirjailijoita. Heidän tiedostamaton tapansa

hankkia tietoa ja maailmankatsomus on siis toiminut paremmin kuin

nykyinen systematisoitu, ylimieliselle runsaudelle perustuva ohjaus.

Tämän vuoksi pohjoissuomalaisuus on opettavaa marginaalisuut-

ta. Teknologiset ihmeet olivat vielä kaukana. Paljon vähäosaisuutta,

ei vähiten mielisairaalan alueella jossa asuin koko Oulun-kauteni ja

jossa tapasin paljon viisaita ihmisiä, jopa niin että mielessäni moni

teki valinnan: jättäytyi pois oravapyörästä.... Kortteja oltiin jakamassa

uudelleen, jokainen ei luottanut että pelissä kävisi hyvin.

Varhaisnuoruus on kiehtova ja mutkikas elämänvaihe. Olen itse

ollut Pohjois-Suomesta kaukana jo pian puoli vuosisataa, mutta yhä

vielä tärkeimmät vaikutelmani ja kokemisen tapani ovat lapsuuden ja

nuoruuden paikallista juurta. Kun luokkatoverini sanoi että ”Sininen

laulu” -teos on puhtaasti Oulun kouluvuosien vaikutelmista syntynyt

kirja, en ollut tätä tietenkään itse koskaan tullut ajatelleeksi, mutta hy-

väksyin ajatuksen heti. Se täsmää. Ihmismielen tärkeitä muotteja ovat

tuntu luonnosta ja maisemanmuodostuksesta. Ja niukkuuskin auttaa.

Muistan kuinka Veikko Sinisalo kävi pitämässä lausuntamatinean

Oulun Lyseon juhlasalissa, keskellä koulupäivää. Lopuksi hän sanoi:

Harrastakaa pojat kirjallisuutta. Lukekaa hyviä kirjoja. Lukekaa joka

päivä kaunokirjallisuutta. Se riitti – tulen nyt viime tingassa tämän

lehden ydinalueelle – generoimaan sähköä koko elinajaksi.

Peter von Bagh

Niukkuuden evankeliumi

KOLUMNI


Kun Pesosen perhe ensi kertaa kulki

tulevan kotinsa mailla, paikalla kasvoi

tiuha mäntymetsä. Nyt Kaakkurin

kankaalla kuuluu iloinen rakentamisen kalke.

Minna, Juho ja tyttäret Eerika, 5, ja

Pihla, 2, muuttivat helmikuun lumilla.

Tyttärillä riittää tilaa temmeltää niin

sisällä kuin ulkonakin, ja Pihlan pienet kot-

tikärryt ovat kovassa käytössä, kun edessä on

kesätyö: pihan laitto.

”Uudessa talossa on kiva asua, kun on

tilaa leikkiä”, Eerika perustelee.

Tuplasti neliöitäPesosen perhe muutti rivitalosta ja samalla

neliöt tuplaantuivat 180 neliöön.

”Rakennusaikana olivat aivan muut asiat

huolehdittavana, mutta muuttovaiheessa

vertailimme niin vakuutus- kuin sähkösopi-

muksetkin”, Pesoset sanovat.

Vertailut tehtiin insinöörin tarkkuudella

internetissä, ja siltä pohjalta päädyttiin yhden

vuoden määräaikaiseen sähkösopimukseen.

”Sähköntoimittaja ei vaihtunut, sillä

tarjoukset olivat muutaman euron sisässä.

Määräaikainen sopimus tuntui varmalta, sillä

sähkönhintojen heilahtelu on ollut suurta.

Vuoden päästä sopimusta voi tarkastella

uudelleen.”

Määräaikaisen sopimuksen motiivina oli

toisaalta säästäminen, toisaalta se, että vuo-

den voi olla rauhassa hinnan nousulta.

Määräaikaisessa sopimuksessa hinta pysyy

samana, ellei veroihin tai muihin sähkön

hintaan vaikuttaviin viranomaismaksuihin

tule muutoksia. Määräaikaisen sopimuksen

voi solmia myös kahdeksi vuodeksi.

Tieto eri sopimusvaihtoehdoista löytyi

parhaiten internetistä, mutta kyllä sähkön ja

öljyn hinnat nykyisellään herättävät keskuste-

lua töissä kahvitunnillakin, Juho sanoo.

Kaukolämpö edullinenPesoset olivat tonttiarvonnoissa mukana

kolmesti ennen kuin tärppäsi. Tontti on

mieluinen, ja mieluisuutta lisää, että se on

kaukolämpöalueella.

”Kaukolämpö on toistaiseksi hyvin

kilpailukykyinen, vaikka alkuinvestoinnit

ovat hieman korkeammat kuin esimerkiksi

sähkölämmityksessä”, Juho tuumii.

Kotia lämmittää myös leivinuuni ja varaava

takka. Uunissa palaa rakennusajan jätepuu.

Vaikka neliöt ovat tuplaantuneet, sähkön

kulutukselle niin ei odoteta käyvän. Jos

aikaisemmassa asunnossa kulutus oli 6000

kilowattitunnin luokkaa, arvellaan sen olevan

nyt parituhatta enemmän.

”Talossa on edelleen vain yksi liesi ja

sauna”, pariskunta naurahtaa.

Omakotitalo oli pariskunnan haluama

asumismuoto heti alusta lähtien. Talossa on

kolme ”täytyy olla” -asiaa: kodinhoitohuone,

takka ja leivinuuni ja väljä eteinen.

”Työmatkan pituus lisääntyi, mutta siihen

käytettävä aika ei”, Minna sanoo. Hän toimii

yliopistolla koulutus- ja tutkimuspalvelussa

täydennyskoulutuksen suunnittelijana. Juho

jää töihin matkan varrelle Peltolaan Nokia

Siemens Networksin tuotekehitysyksikköön.

Tyttäret pääsevät syksyllä elokuussa

valmistuvaan Metsokankaan kouluun, Eerika

eskariin ja Pihla päivähoitoon. Ja kavereita

alueella piisaa kummallekin.

VARMAVIRTA TOI MIELENRAUHANPesosen perhe kyllästyi sähkönhintojen vaihteluun ja teki määräaikaisen VarmaVirta-sopimuksen.

VarmaVirta helpotti säästämistä ja antoi vuodeksi mielenrauhan sähkönhinnan nousua vastaan.

Teksti: Hilkka Lahti Kuvat: Juha Korhonen


Tietokirjailija ja luennoitsija Osmo Soi-

ninvaara on tuttu näky Helsingin kes-

kustassa. Milloin hän kävelee rauhallista

vauhtia Katajanokan-kodistaan Helsingin

kaupunginvaltuuston kokoukseen, milloin

siirtyy palaveriin Helsingin Sanomien toi-

mitukseen tai Uudenmaan liiton hallituksen

istuntoon. Jos apostolin kyyti ei vie perille

tarpeeksi nopeasti, hän hyppää raitiovaunuun.

Soininvaara tunnetaan myös intohimoisena

pyöräilijänä, jonka pukinsarvisen fi llarin mit-

tariin tulee vuodessa 4.000 kilometriä.

”Joku voi tosin sanoa, ettei pyöräily

säästä energiaa, sillä sen jälkeen pitää syödä

enemmän. Ja ruoantuotannon energiansuh-

dehan on aika huono”, hymyilee Soininvaara

ravintola Kappelin pöydässä Esplanadilla.

”Paras keino säästää energiaa on liikkua

energiapiheillä liikennevälineillä sekä asua

työpaikan ja palvelujen lähellä. Niin maailma

oli järjestetty 50 vuotta sitten, eikä ole mitään

luonnonlakia, joka estäisi etteikö niin voisi

elää edelleenkin.”

Halvan öljyn mahdollistama autoistumi-

nen on viimeisten 30 vuoden aikana kuiten-

kin rikkonut yhdyskuntarakenteen tavalla,

jota tulevaisuudessa joudutaan Soininvaaran

mukaan jotenkin korjaamaan. Kasvukeskus-

ten kehyskunnissa matkat töihin, kauppaan

ja harrastuksiin tehdään yksityisautoilla ja

asunnot lämmitetään sähköllä.

”Uskon, että ennemmin tai myöhemmin

pitkän automatkan päähän rakennetut,

pendelöintiin perustuvat omakotitalot tulevat

osoittautumaan virheinvestoinneiksi ja jäävät

toissijaiseen käyttöön. Kohta huudetaan, ettei

kehyskunnissa ole varaa elää ilman matka-

avustusta.”

Talous sopeutuu rajoituksiinOsmo Soininvaara ennustaa energian hinnan

nousevan tulevaisuudessa huomattavasti. Syitä

on kaksi, joista ensimmäinen on öljyn ehty-

minen. Vaikka öljyä voisi vielä löytyä lisääkin,

sen tuleva puute vaikuttaa hintaan jo nyt.

”Miksi myydä öljyä nyt halvalla, kun sitä

voi myydä myöhemmin kalliilla”, Soininvaa-

ra kysyy.

Toinen energian hintaan vaikuttava tekijä

on ilmastotalkoot. Soininvaara uskoo vakaas-

ti, että hiilidioksidipäästöjen rajoittamisesta

voidaan sopia kansainvälisesti ja että kaikki

keskeiset maat saadaan mukaan päästökaup-

paan. Ainakin kaikki ne maat, jotka haluavat

osallistua maailman vapaakauppaan. Rat-

kaisevassa roolissa on USA, jonka energia-

asenteiden Soininvaara odottaa muuttuvan

marraskuisten presidentinvaalien jälkeen. Jos

USA päättää vähentää päästöjä, se pakottaa

myös muut seuraamaan.

”Tulevat vuosikymmenet ovat hyvin

kalliin energian aikaa. Sen hinta suhteessa

palkkatasoon ei kuitenkaan nouse korkeam-

malle kuin mitä se oli muutama sukupolvi

sitten. Nyt palataan normaalitasoon halvan

energian ajan jälkeen.”

Sopeutumisen päästörajoituksiin on

ennustettu pysäyttävän Suomen kansantalou-

den kasvun. Soininvaara on optimistisempi

ja uskoo talouden sopeutumiskyvyn olevan

paljon suuremman kuin mitä moni poliitikko

tai tutkimuslaitos kuvittelee.

”Jos joku olisi viisi vuotta sitten ehdottanut

energiaveroa, joka olisi tasoltaan vastannut sa-

dan dollarin tynnyrihintaa, häntä olisi pidetty

täysin kahjona. Maailman olisi väitetty pysäh-

tyvän! Arabisheikit kuitenkin keräsivät hinnan

taskuihinsa – eikä maailma pysähtynyt. Yhtä

hyvin olisimme voineet kerätä hinnannousun

verona omaan taskuun ja vähentää muuta

verotusta samaan aikaan”, Soininvaara pohtii.

Liikenne keskiössäHalvan energian jälkeiseen aikaan sopeutumi-

nen edellyttää kuitenkin muutoksia, jotka hei-

jastuvat elämän kaikille tasoille. Yksittäinen-

kin ihminen voi säästää energiaa valitsemalla

viisaasti liikkumismuotonsa, asuinpaikkansa

ja ostoksensa, mutta suurempi vaikutus on

yhteiskunnallisilla ratkaisuilla: kaavoituksella,

verotuksella ja lainsäädännöllä.

Soininvaara pitää nykyisen kotikun-

tansa Helsingin lähihistorian parhaimpina

energiaratkaisuina mm. raitiovaunulinjaston

säilyttämistä ja kaukolämpöverkon rakenta-

mista. Hyvissä ajoin tehdyillä maakaupoilla

on myös pystytty rakentamaan järkevää

yhdyskuntarakennetta toisin kuin seudun

muissa kunnissa.

”Pääkaupunkiseudulla käytetään ihmisten

liikuttamiseen henkeä kohden kaksi kertaa

enemmän energiaa kuin vaikkapa Tukhol-

massa, Amsterdamissa tai Pariisissa. Saldom-

me on aika avuton.”

Valtion ja kuntien pitäisikin Soininvaaran

TAVOITTEENAENERGIAPIHI YHTEISKUNTA

Osmo Soininvaaran tulevaisuudenvisiossa asutaan tiiviissä taajamissa, joissa työ, palvelut

ja harrastukset ovat lähellä. Liikenne kulkee raiteilla ja energian lähteenä on aurinko.

Teksti: Jarno Forssell Kuvat: Seppo Samuli

”TULEVAT VUOSIKYMMENET OVAT HYVIN

KALLIIN ENERGIAN AIKAA... NYT PALATAAN

NORMAALITASOON HALVAN ENERGIAN AJAN JÄLKEEN.”


”Raitiovaunut tulevat pian tutuiksi muissakin suo-

malaisissa kaupungeissa kuin Helsingissä”, ennustaa

tietokirjailija ja kunnallispäättäjä Osmo Soininvaara.


mukaan nyt investoida kunnolla liikenneinfrastruktuuriin, erityisesti

raideliikenteeseen. Hänen mielestään uusia asuinalueita ei ylipäänsä

pitäisi edes rakentaa viittäsataa metriä kauemmas raideliikenteen ase-

masta. Tähän on kyetty jo useissa eurooppalaisissa kaupungeissa.

”Sähköllä liikkuvat raitiovaunut tai trolleybussit tulevat tulevaisuu-

dessa tutuiksi muuallakin kuin Helsingissä. Ylimenokauden liikenne-

välineitä voivat olla biokaasu- tai maakaasubussit.”

Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä keskeinen tekijä onkin liikenteen

energianlähteen vaihtaminen. Sen pitäisi tapahtua lähimmän kahden-

kymmenen vuoden aikana. Osmo Soininvaaran mielestä on hölmöä

kuitenkin uskoa, että öljy voitaisiin korvata biopolttoaineilla. Hän las-

kee, että vaikka koko maailman ruoantuotanto muutettaisiin bioöljyksi,

sillä voitaisiin korvata vain kymmenesosa nykyisin käytettävästä öljystä.

”Biopolttoaine-asiassa ei saada yhtälöä umpeen. Sillä voidaan ehkä

korvata kaksi prosenttia Euroopassa käytetystä bensiinistä, mutta pel-

kästään kiristämällä nopeusrajoituksia saataisiin enemmän aikaan.”

Ennustamisen vaikeus”Voi olla, että olen tullut vanhaksi, mutta minusta tulevaisuuden

ennustaminen viidenkymmenen vuoden päähän on erittäin vaikeaa”,

Soininvaara vastaa, kun häneltä pyytää arviota siitä, millainen Suomi

on vuonna 2058.

”Maailma on täynnä räjähtäviä trendejä, joiden vuoksi on vaikeaa

nähdä, mihin suuntaan yhteiskunta kehittyy. Ilmastonmuutos voi

esimerkiksi saada aikaan kansainvaelluksia laajojen alueiden muuttuessa

viljelykelvottomiksi. Tulevaisuuteen liittyy paljon epävarmuustekijöitä.”

Yritetään kuitenkin: onhan entinen ministeri muutama vuotta sitten

visioinut tulevaisuutta kirjassaan Vihreät ja talous. Siinä maalaamas-

saan utopiassa hän mm. esitti, että maailman öljyvarat otettaisiin

yhteiseen hallintaan jo lähitulevaisuudessa.

”Pidemmän päälle tulevaisuuden energialähde on kuitenkin joko

ydinenergia tai aurinkoenergia. Molemmissa on vielä ratkaisemattomia

ongelmia, jotka ydinenergiassa liittyvät turvallisuuteen ja aurinkoener-

giassa varastointiin ja siirtoon”, Soininvaara vertaa.

Jos ydinvoimaa alettaisiin käyttää laajamittaisesti energiaongelmien

ratkaisuun, maailma ajautuisi nopeasti tilanteeseen, jossa uraanivaro-

jen niukkuuden vuoksi olisi otettava käyttöön hyötyreaktorit, eivätkä

niiden turvallisuuskysymykset ole Soininvaaran mukaan kunnossa.

Oli lähde mikä tahansa, energian hinta on toista kuin mihin on

viimeiset vuosikymmenet totuttu. Vaikka rajatonta aurinkoenergiaa

pystyttäisi hyödyntämään suuressa mitassa, se edellyttää valtavia inves-

tointeja, jotka rakentaja haluaa takaisin, korkojen kanssa.

Juna Berliiniin

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sovitut pääs-

törajoitukset iskevät tulevaisuudessa yksityisautoilun

ohella erityisesti lentoliikenteeseen. Osmo Soininvaara

uskoo, että halpalentojen aika on pian ohi: Thaimaan-

matkat ovat historiaa ja Kanariallekin lentävät keskital-

vella vain ne, joilla on varaa maksaa nykyiseen verrattu-

na moninkertaiset taksat.

Osa matkoista joutaakin jäädä tekemättä, mutta

Euroopan laidalla asuvilla suomalaisilla on vaara jäädä

syrjään ilman nopeita lentoyhteyksiä.

”Koko muu Eurooppa varautuu lentoliikenteen vä-

henemiseen nopeilla junayhteyksillä, mutta Suomi on

jäämässä kehityksen ulkopuolelle. Olisi erittäin tärkeää

saada nopea ratayhteys Tallinnasta Berliiniin”, Soininvaa-

ra muistuttaa.

Ja miksei rata voisi ulottua Suomenlahden pohjoisel-

le rannallekin? Pietarin takamaaksi jäämisessä kun on

riskinsä. Helsinki ja Tallinna ovatkin päättäneet selvittää

kaupungit yhdistävän rautatietunnelin rakentamisen

mahdollisuudet. Soininvaara ei halua ottaa vielä kantaa

tunnelin puolesta tai vastaan, sillä arviot sen kustannuk-

sista liikkuvat yhden ja 20 miljardin välillä.

”Jos se maksaa miljardin tai kaksi, se kannattaa ilman

muuta rakentaa. Jos merenpohja on ehjää kallioperää,

tunnelin louhiminen tulee melkein maksetuksi siitä

saatavan louheen hinnalla.”

”BIOPOLTTOAINE-ASIASSA EI SAADA YHTÄLÖÄ

UMPEEN. SILLÄ VOIDAAN EHKÄ KORVATA

KAKSI PROSENTTIA EUROOPASSA KÄYTETYSTÄ

BENSIINISTÄ, MUTTA PELKÄSTÄÄN KIRISTÄMÄLLÄ

NOPEUSRAJOITUKSIA SAATAISIIN ENEMMÄN AIKAAN.”


Oulun Energia lämmittää aina vain

isomman osan Oulun seutua. Sen

tuottama kaukolämpö pitää nykyisin

kylmää loitolla paitsi Oulussa myös Kempe-

leessä, Oulunsalossa sekä Kiimingissä – ja ke-

säkuussa sovitun yrityskaupan jälkeen myös

Haukiputaalla.

”Kaikki osapuolet hyötyvät siitä, että

laajennamme kaukolämpötoimintaamme”,

vakuuttaa johtaja Jukka Salovaara Oulun

Energiasta.

Asiakkaille ison mittakaavan toiminta

takaa Salovaaran mukaan luotettavan ja

jatkuvasti kehittyvän palvelun sekä kilpai-

lukykyisen hintatason. Oulun Energialle

taas on tärkeää, että se pystyy käyttämään

kaukolämmön tuotantokapasiteettinsa mah-

dollisimman tarkasti hyväkseen. Merkittävä

lisäbonus on, että myös ympäristömielessä

kaukolämpö on mainio ratkaisu.

Oulun seudun kaukolämmön sydän on

Toppilan voimalaitos, joka normaalitilan-

teessa pitää alueen lämpimänä käytännössä

yksinään. Jukka Salovaaran mukaan voima-

laitoksen rahkeet riittäisivät jopa nykyistäkin

isomman kuorman kantamiseen.

Haukipudas osaksirunkoverkkoaKaukolämpötoimintaa harjoittava Hauki-

putaan Energia Oy siirtyi Oulun Energian

omistukseen syyskuun alussa. Haukiputaalla

tarvittavasta kaukolämmöstä 90 prosenttia

saadaan ilman uusia kattilainvestointeja

Toppilan voimalaitokselta.

Tarkoitus on, että Oulun Energia yhdistää

Haukiputaan kaukolämpöjärjestelmän

osaksi runkoverkkoaan. Tämä vaatii noin

13 kilometriä pitkän putken rakentamista

Oulusta Pateniemen uuden lämpökeskuksen

läheisyydestä Haukiputaalle. Putki valmistuu

näillä näkymin vuoden 2010 syksyllä.

Putki rakennetaan siirtokyvyltään sellai-

seksi, että siihen voidaan liittää myös Oulun

pohjoisen alueen kiinteistöjä. Haukiputaalta

Oulun Energia tavoittelee uusia asiakkaita

etenkin Holstinmäen teollisuusalueelta ja Kel-

lon taajamasta. Myös alueen koulut ja tuleva

paloasema tultaisiin liittämään kaukolämpö-

verkkoon. Näin Toppilan lämpökuormaan ja

yhteistuotannon piiriin tavoitellaan myös mui-

ta kuin Haukiputaan keskustan kiinteistöjä.

KaukolämpötoimintakasvaaSalovaara arvioi Oulun Energian kaukoläm-

pötoiminnan kasvavan suunnilleen samaa

tahtia rakentamisen kanssa. Uudet asuinalu-

eet Oulun seudulla liitetään pääsääntöisesti

kaukolämmön piiriin. Kaukolämmön hinta-

kilpailukyky on erittäin hyvä, eikä Salovaara

usko asetelman muuttuvan jatkossakaan.

Tällä hetkellä Oulun Energian Toppilassa

tuottama lämpö virtaa itse kaupungin alueel-

la olevan kaukolämpöverkon lisäksi Oulunsa-

loon ja Oulunseudun Lämpö Oy:n välityk-

sellä Kempeleeseen. Lisäksi Oulun Energia

lämmittää Kiimingin kuntakeskuksen ja

yrityspuiston erillisillä lämpökeskuksilla.

OULUN ENERGIA

LÄMMITTÄÄ LÄHIALUETTAAN YHÄ LAAJEMMIN

Kaukolämpötoimintaa harjoittava Haukiputaan Energia Oy on siirtynyt

Oulun Energian omistukseen. Kauppaa koskevan sopimuksen allekirjoittivat

Haukiputaan Sähköosuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Markku Korvala

(vas.) ja toimitusjohtaja Markku Annala, Haukiputaan kunnanjohtaja Timo

Aalto sekä Oulun Energian toimitusjohtaja Tapani Kurkela.


”MOOTTORIA EI OLE

SEN ENEMPÄÄ KUIN PURJEITAKAAN.

ON VAIN KONEEN RUNKO SIIPINEEN,

SISÄTILOINEEN, MITTAREINEEN

JA HALLINTALAITTEINEEN.”

CUMULUS-PILVEENPURJELENTÄJÄN MIELI

Purjekone. Sana tuo mieleen kulkuneuvon, jossa on sekä purjeet että koneet.

Teksti: Kristiina Gerkman-Kemppainen Kuvat: Tuomo Ylinärä


Näin ei kuitenkaan ole, vaan kyseessä on lentokone, jolla lenne-

tään pitkiäkin matkoja nousevia ilmavirtoja hyväksikäyttäen.

Moottoria ei ole sen enempää kuin purjeitakaan. On vain ko-

neen runko siipineen, sisätiloineen, mittareineen ja hallintalaitteineen.

Yläilmoihin noustaan hinauksessa, ja sen jälkeen alkaa lentämi-

nen, jossa cumulus-pilvet näyttelevät tärkeätä osaa. Säällä kuin säällä

taivaalle ei ole purjekoneella asiaa, vaan tarvitaan tietynlaisia olosuh-

teita, jotta liitäminen onnistuisi. Liitämisestä todellakin on kyse, sillä

purjekoneen tärkein ominaisuus on sen liitokyky. Tätä kuvataan käsit-

teellä liitoluku. Kone, jonka liitoluku on 1:30 pystyy liitämään yhden

kilometrin korkeudesta kolmenkymmenen kilometrin pituisen matkan.

Purjekoneilla tehdään lyhytkestoisia lentoja sekä pidempiä matkalento-

ja. Kilpaurheilukin kuuluu kuvaan mukaan.

Kemissä vilkastatoimintaaKemissä purjelentoa on harrastettu jo vuosikymmenien ajan. Pohjolan

liitäjät perustettiin vuonna 1946; nyttemmin yhdistyksen nimi on Pe-

rämeren Ilmailuyhdistys. Yhdistyksen kalustoon kuuluu viisi konetta.

Talvisin järjestetään lentolupakirjan hankkimiseen tähtäävää koulu-

tusta. Kesäisin lennetään koulutettavien kanssa tarvittavat lentokerrat

ja lähdetään yläilmoihin harrastuksesta nauttimaan aina kun siihen

vain on tilaisuus. Matkustajankin kaksipaikkaiseen koneeseen voi ottaa

mukaan.

”...KONEEN MUKAUTTAMINEN

VALLITSEVIIN OLOSUHTEISIIN VAATII

NIIN TIUKKAA KESKITTYMISTÄ,

ETTÄ KAIKKI MUUT ASIAT

PYYHKIYTYVÄT MIELESTÄ POIS.”

Perämeren Ilmailuyhdistyksen puheenjohtajana toimii Matti Adolf-

sen. Hän on myös lennonopettaja. Varapuheenjohtaja Jukka Kotajärvi

on päälennonopettaja. Matti on ammatiltaan musiikkiteknologian

opettaja, Jukka puolestaan toimistoinsinööri. Jukka toimii myös

työpaikkansa, eli Kemin kaupungin työsuojelupäällikkönä. Molemmat

kertovat olevansa purjelentäjiä koko sydämestään. ”Lentäminen antaa

niin paljon. Kun istuu ohjaimissa, irti maasta, unohtaa kaiken muun.

Ilmavirtojen seuraaminen ja niiden hyödyntäminen sekä koneen mu-

kauttaminen vallitseviin olosuhteisiin vaatii niin tiukkaa keskittymistä,

että kaikki muut asiat pyyhkiytyvät mielestä pois. Kovin stressaantu-

neena ei kannata lähteä lentämään, sillä tämä on sikäli vaativa laji, että

ajatusten ja hermojen on pysyttävä koossa”, miehet kertovat.

He myös sanovat, että lentämisen ohessa lajin harrastamiseen liittyy

paljon muutakin. Siinä kasvaa tietynlaiseen airmanship-henkeen,

oppii ymmärtämään laajemmin, mistä ilmailusta on kyse. Yhteistoi-

minta moottorilentäjien kanssa on vilkasta, ja kokemuksia vaihdetaan

ahkerasti puolin sekä toisin. ”Ilahduttavaa on sekin, että monet niistä

nuorista, jotka tulevat tähän harrastustoimintaan mukaan, löytävät

myöhemmin ammatin ilmailun parista. Esimerkiksi yhdistyksemme

kasvatti Tiina Hallikainen toimii Finnairilla lentäjänä”, Jukka Kota-

järvi kertoo.

Rohkeutta jareipasta mieltäPurjelentäminen ei ole lajina ylivoimaisen vaikea. Sen voi oppia kurssin

käymällä sekä lentämistä riittävästi harjoittelemalla. Kukaan ei ole kui-

tenkaan koskaan täysin valmis, sillä uutta opittavaa ilmaantuu kaiken

aikaa. ”Järjestämme tutustumiskursseja, joiden avulla asiasta kiinnos-

tuneet voivat tutkia, missä määrin laji heitä kiinnostaa. Lupakirjaa

varten on käytävä kurssit ja suoritettava opetus- ja harjoituslennot. 42

tuntia käsittävä teoriaosuus tentitään talvella, ja keväällä suoritetaan

tarvittavat lentokerrat, eli 40 lentoa opettajan kanssa ja 10 lentoa yksin.

Lupakirjan hinta on noin 2500 euroa. Harrastuksena purjelento ei ole

jatkossa oleellisesti sen kalliimpi kuin monet muutkaan lajit. Hinaa-

minen ylös 400 – 600 metrin korkeuteen maksaa 20 euroa kerralta,

koneen vuokra 15 euroa tunnilta. Yhdistyksen jäsenmaksu on 80 euroa

vuodessa”, Matti Adolfsen kertoo.

Suurin osa purjelentäjistä on miehiä, mutta mukana on myös naisia

sekä joitakin pariskuntia. Lähtövaatimuksina ovat hyvä terveys sekä

vähintään 15 vuoden ikä. Jukka Kotajärvi muistaa kirkkaasti ensim-


mäisen itsenäisen lentonsa vuonna 1990. ”Jännittihän se. Lähdimme

nousemaan heikossa tuulessa. Kun hinausköysi oli irronnut, lähdin

liitoon. Äkkiä koneeseen osui termiikki-isku, eli nouseva lämmin il-

makupla. Kone heilahteli ja etsi vakauttaan jonkin aikaa, mutta melko

nopeasti sain tilanteen hallintaani, ja keskityin nauttimaan suunnat-

tomasta vapauden ja riemun tunteesta. Pilvet sekä pilvien alapuolella

näkyvä maasto muodostavat kiehtovan kauniita näkyjä, jotka kerta

toisensa jälkeen sykähdyttävät. Lennän 60 – 80 tuntia vuodessa, enkä

ole kertaakaan vielä kokenut, että se olisi tylsää tai vanhan toistamista,

joka ikinen hetki on ainutkertainen ja kiehtova”, Jukka kuvailee.

Kemissä käytössä

oleva kalusto

Koulukone Tsekkiläinen L-23 Super Blanik (OH-958)

vuosimallia 1991

Harjoituskone Puolalainen SZD 51-1 Junior (OH-842)

Tehokoneet kotimainen PIK 20 (OH-442), vuosimalli 1974 ja

saksalainen LS-3-17 (OH-938), vuosimalli 1980

Puurakenteinen PIK-3C kajava vuosimallia 1961 (OH-247)

Pilvet palvelevatpurjelentäjääPuheenjohtaja Matti Adolfsen kuvailee purjelentämisen perusperiaatet-

ta seuraavasti: Purjelennossa pyritään hyödyntämään aurinkoenergiaa.

Aurinko lämmittää maan pintaa teholla 1kW/neliömetri. Syntynyt

lämpöenergia saa maanpinnan lähellä olevan lämpimän ilman kohoa-

maan ylöspäin. Kohoaminen jatkuu, koska ylempänä ilma on kylmem-

pää. Nousevan ilmavirtauksen eli termiikin nopeus on 5 m/s. Lopulta

ilma kohoaa niin korkealle, että se jäähtyessään tiivistyy cumulus-

pilveksi 1 – 3 kilometrin korkeudessa.

Purjelentäjä etsii näitä nousevia ilmavirtauksia cumuluspilven ala-

puolelta ja kohoaa tällaisen noston mukana nopeasti ylöspäin. Matka-

lennon aikana liidetään nopeasti pilven alta seuraavaan nostoon ja siitä

seuraavaan ja niin edelleen jopa monen tunnin ajan. Tyypillisimmillään

lajin harrastajien paikallislennot ovat kestoltaan 1 – 3 tunnin mittaisia.

Purjelentäminen on melko turvallinen laji. Henkilövahinkoja sattuu har-

voin. Purjelentämistä voi harjoittaa huhtikuusta syyskuuhun asti. Muina

aikoina aurinko ei lämmitä maan pintaa riittävästi, jolloin ei liioin pääse

muodostumaan nousevia ilmavirtauksia. ”Emme me harrastustam-

me välikuukausinakaan hylkää. Talvella on opetustoimintaa ja lisäksi

koneitten huolto- sekä kunnostustöitä. Kokoonnumme suunnittelemaan

tulevaa toimintaa, ja käymme lentokentällä vaihtamassa kuulumisia alan

toimijoitten kanssa. Onneksi perheemme suhtautuvat hyvin ymmärtä-

väisesti ja myötämielisesti tähän harrastukseemme, joka on osa elämän-

tapaamme”, Matti ja Jukka toteavat melkein yhteen ääneen.

”...ENKÄ OLE KERTAAKAAN VIELÄ

KOKENUT, ETTÄ SE OLISI TYLSÄÄ

TAI VANHAN TOISTAMISTA,

JOKA IKINEN HETKI ON

AINUTKERTAINEN JA KIEHTOVA...”Kemin purjelennon puuhamiehet yhteiskuvassa. Vasemmalta Jukka

Kotajärvi, Juha Orasvuo, Matti Adolfsen ja Pasi Pietarila.


Suomalaisten elektroniikkalaitteiden valmiustilan kokonaissähkön-

kulutus on arviolta 400 gigawattituntia vuodessa, kertoo työ- ja elikein-

oministeriön rahoittama Kotitalouksien sähkönkäyttö -tutkimus. Jopa 15

prosenttia sähkön kokonaiskulutuksesta voi aiheutua laitteiden valmius-

tilasta. Taloutta kohti valmiustila kuluttaa energiaa 19 wattia eli runsaat

160 kWh vuodessa. Tämä vastaa sitä kulutusta, mikä syntyy digiboksin ja

videoiden pitämisestä päällä aina ympäri vuorokauden, toteaa ympäris-

tön ja energiansäästön asiantuntija Virve Rouhiainen Adato Energiasta.

Valmiustilan aiheuttamaa energiantuhlausta ryhdytään karsimaan

EU-direktiivillä. Asetus tulee säästämään koko EU:n alueella yhtä paljon

sähköä kuin kaikki tanskalaiset kuluttavat.

EU-asetuksen mukaan laitteen valmiustilakulutus saa vuonna 2010

olla enintään 1-2 wattia ja vuonna 2013 enintään 0,5-1 wattia. Esimerkiksi

vanhojen televisioiden valmiustilakulutus saattaa olla jopa 10 wattia. On

arvioitu, että direktiivin mukaiset laitteet pudottavat talouden sähkö-

laskua keskimäärin 14 eurolla vuodessa. Suomessa säästöä koituisi 35

miljoonan euron edestä.

Kulutusmittarilla selville kulutukset

Kulutusmittari on helppokäyttöinen apuväline, jolla voidaan mitata pistotulppa-

liitännäisten laitteiden sähkön kulutusta. Käyttö on helppoa ja mittauksen tuloksen

perusteella pystyy tekemään johtopäätöksen onko esimerkiksi pakastin tai jääkaappi

huollon tai vaihdon tarpeessa. Laite ei sovellu lieden tai saunan kiukaan kulutuksen

mittaamiseen.

Useat sähköyhtiöt lainaavat mittareita veloituksetta omille asiakkailleen. Tiedustele

omasta verkkoyhtiöstäsi!

Mukana messuilla

Oulun Energialla, Oulun Energia Siirto ja Jake-

lulla sekä Oulun Sähkönmyynnillä oli yhteinen

osasto elokuun alun Oulun Suurmessuilla. Messujen

ajan osastolla oli saatavilla runsaasti hyödyllistä tietoa

kaikesta sähköön ja lämpöön liittyvästä.

Arvontakupongin täytti reilut 2000 osastolla vieraillut-

ta. Pääpalkinnon, vuoden kotitaloussähköt, voitti oululai-

nen Petri Palojärvi. Lohdutuspalkinnon, retkirepun ja

termospullon, voittivat Anne Sandelin Haukiputaalta ja

Lauri Saarela Kellosta. Onnittelumme voittajille!

Kuluttajan e-lasku

Kuluttajan e-lasku on helppo tapa hoitaa ener-

gialaskut verkossa. Sähköisessä e-laskussa ovat kaikki

laskuttajan tiedot valmiina. Laskun maksaminen hoituu

yhdellä klikkauksella, koska tili- ja viitenumeroa ei tarvit-

se erikseen näppäillä.

E-laskun käyttäminen on turvallista. Laskut eivät

katoa postissa, ja ne ovat nähtävillä vain verkkopankissa

omien verkkopalvelutunnusten takana. Pankki tunnis-

taa aina sekä laskuttajan että maksajan.

Palvelu toimii kaikissa pankeissa. Saat palvelun käyttöösi

omassa verkkopankissasi täyttämällä sähköisen sopimus-

lomakkeen. Sopimuksen tekemisen jälkeen energialaskusi

siirtyvät sähköisiksi eikä paperista laskua enää postiteta.

Yrittäjän e-lasku

Yrittäjän e-lasku on helppo tapa hoitaa yrityksen

laskut. E-lasku vapauttaa yrittäjän papereiden pyörittämi-

sestä. Laskujen käsittely nopeutuu kun manuaaliset työ-

vaiheet vähenevät ja samalla vähenevät myös virheet.

E-laskun käyttäminen on turvallista. Laskut eivät

katoa postissa, ja ne ovat nähtävillä vain verkkopankissa

omien verkkopalvelutunnusten takana. Pankki tunnis-

taa aina sekä laskuttajan että maksajan. Palvelu toimii

kaikissa pankeissa

VALMIUSTILAN

KÄYTTÖ MAKSAA


Wanhan talonLumoamat

”Halusimme Katinhäntään asumaan”, Anne ja

Arto Ravander nyökkäävät. Toive toteutui hel-

mikuussa 1988, kun nuoripari muutti keittiön ja

huoneen kokoiseen pikkutaloon. Kahden päivän päästä

muuttamisesta perheeseen syntyi toinen poika.

”Siihen aikaan vanha ei ollut arvossaan niin kuin

nyt, mutta silti saimme juosta kilpaa saadaksemme ta-

lon”, he muistelevat. Arto kävi varaamassa talon ennen

kuin Anne oli paikkaa edes nähnyt. Violetti pönttöuuni

vakuutti Annen.

Talo muotoutuu”Tuttavat pitivät meitä hulluina”, pariskunta nauraa.

Talossa oli neliöitä arviolta 45, ja monella oli mielessä,

miten nelihenkinen perhe siihen mahtuisi.

1800-luvulta peräisin oleva rakennus on historiansa

aikana muotoutunut ajan ja ihmisten tarpeiden mu-

kaan. Ravanderin perhe kasvoi vielä kahdella tyttärellä

ja talo kasvoi sisään- ja ulospäin. Talossa onkin Arton

sanojen mukaan käytetty jokainen neliösentti hyödyksi.

”Ahtaimpana aikana lohdutin itseäni sillä, että on

tässä asunut kymmenlapsinen suutarin perhekin ja

vieläpä suutarin verstaskin mahtui olemaan.”

Ravanderin perhe on asunut taloa 20 vuotta ja elä-

neet oman tarinansa talon tarinoiden jatkeeksi. Vanhin

poika Markus oli taloon muuttaessaan kolmivuotias,

Ville-Matti syntyi lähes kynnykselle ja kulki remontin

keskellä sahanpurut vaipassaan elämänsä ensi kuu-

Vanhassa talossa asuminen on elämäntapa, raahelaiset Anne ja Arto

Ravander tunnustavat. Reiponkadulla voi vieläkin kuulla hiekan ratinan

jalkojen alla, kun merimiehet palasivat kotiin laskemaan lapsiaan.

Teksti: Hilkka Lahti Kuvat: Kati Leinonen

1800-LUVULTA PERÄISIN OLEVA RAKENNUS ON HISTORIANSA

AIKANA MUOTOUTUNUT AJAN JA IHMISTEN TARPEIDEN MUKAAN.

”SISUSTUKSESSA EMME NOUDATA

MITÄÄN YKSITTÄISTÄ TYYLIÄ,

MUTTA VANHASSA TALOSSA PITÄÄ

OLLA MYÖS VANHOJA ESINEITÄ”


kaudet. Vuosien myötä perhe kasvoi vielä

Ennillä ja Fannilla. Kymmenen vuotta sitten

lattialankuilla alkoi kuulua myös Tessun

tassujen tepsutusta.

TunneasioitaVanhan talon kunnostukseen liittyy paljon

tunneasioita, Ravanderit sanovat. Talon nur-

kalla kasvaa tammi, jonka edellinen asukas

oli ottanut tienposkesta Raisiosta ja istuttanut

pihalleen. Nyt tammi on 26-vuotias ja kasva-

nut jo talon tasalle.

”Tammen takia laajennusosa jäi suunnitel-

tua pienemmäksi, sillä emme hennoneet kaa-

taa puuta”, Anne ja Arto Ravander sanovat.

Kun Arto rakensi kylmää ullakkoa asuin-

käyttöön, välipohjasta löytyi vanhoja kala-

verkkoja, kenkiä, takkeja, posliinia. ”Aarretta

ei kuitenkaan löytynyt, onhan Katinhäntä

ollut vähävaraisempien ihmisten asuinsija.”

Reiponkatu on entinen merimies- ja

käsityöläiskatu. Talot ovat pieniä ja tontit

kapeita. Jalkakäytävät ovat hiekkaa ja niiden

siisteys on aina ollut omistajien vastuulla.

”Talon vierustojen siisteydestä ovat Ka-

tinhännässä huolehtineet lapset”, Anne muis-

tuttaa. Samassa työssä ovat myös Ravanderin

perheen lapset viikkorahoja tienanneet.

Unohda vatupassi!Vanha Raahe on yksi parhaiten säilyneitä

1800-luvun puutalokaupunkeja Suomessa.

Alueella on noin 150 vanhaa asuintaloa ja

200 talousrakennusta.

Vanha Raahe ei ole museoalue, vaan siellä

eletään ja asutaan. Myös alueen taloja on

saanut laajentaa ja uudistaa.

Vanhin kauppakirja, jonka Arto Ravander

on omasta talostaan löytänyt, on vuodelta

1883. Talo on suojelukohde SR-merkinnällä

eli se on säilytettävä rakennus. Muutokset

pitää tehdä vanhaa kunnioittaen ja ympäris-

töön sopeuttaen.

”Jos haluaa kunnostaa vanhaa taloa, pitää

vatupassi unohtaa”, Arto sanoo. Jos ikkunan

laittaa suoraan, se näyttää kierolta. Talon

ostohetkellä Arto ei ollut rakennushommia

tehnyt, mutta työ on tekijäänsä opettanut.

Keittiöstä löytyvät jopa Arton tekemät kaapit.

”Sisustuksessa emme noudata mitään

yksittäistä tyyliä, mutta vanhassa talossa pitää

olla myös vanhoja esineitä”, he sanovat.

Uusin löytö on musta keinutuoli, joka os-

tettiin Kotkan lähetyskaupasta. Keinutuolissa

kiteytyy pariskunnan elämisen malli: keinu-

tuoli tuo muistot Annen lapsuudesta, ja lisäksi

vielä rahat menivät hyvään tarkoitukseen!

”Tässä talossa on ollut hyvä elää ja olla. Jos joskus mielessä

onkin käynyt kodinhoitohuone ja kuraeteinen, emme silti halu-

aisi asua missään muualla”, Anne ja Arto Ravander sanoo.


Tiesitkö, että auton kylmäkäynnistäminen nostaa polttoaineen

kulutusta ensimmäisten ajokilometrien aikana jopa siinä

määrin, että se vastaa se vastaa 30-50 litran kulutusta sadalla

kilometrillä? Ja tiesitkö, että moottorin osat kuormittuvat ja kuluvat

jopa kymmenen kertaa enemmän kylmänä käynnistettäessä?

VTT on osallistunut pohjoismaalaiseen tutkimukseen, (läh-

de: Defa, tekninen käsikirja) jonka mukaan autoilija esimerkiksi

Suomessa käynnistää autonsa kylmissä olosuhteissa 300 – 500 kertaa

vuodessa. Moottorilämmitin laskee polttoaineen kulutusta 0,1 – 0,5

litran verran käynnistyskertaa kohden. Esimerkki puhuu puolestaan:

Oletetaan, että ajomatka on 6 kilometriä ja käynnistyslämpötila -2 °C.

Moottorilämmitin säästää näissä olosuhteissa polttoainetta 0,3 litran

verran joka käynnistyskerralla. Jos talven aikana kertyy 300 käynnis-

tystä, polttoaineen säästö on 90 litraa. 500 käynnistyskertaa säästää

150 litraa. Euroksi muutettuina säästöt tarkoittavat: 90 litraa = noin

135 euroa, 150 litraa = noin 225 euroa.

Polttoaineen lisäksi esilämmitetty moottori säästää myös ympä-

ristöä, sillä se vähentää huomattavasti haitallisia hiiliyhdistepäästöjä.

Katalysaattorikin saavuttaa nopeammin toimintalämpötilansa.

Käytä lämmitintäviisaastiKemin City Motorin toiminnasta osa-omistajana vastaava liikkeen-

harjoittaja Silvo Parpala sanoo, että lohkolämmittimen järkevä

käyttö on osa turvallista talvi-ajoa. ”Lohkolämmittimiä ei asenneta

autoihin vakiovarusteina, koska käyttäjäkunta on hyvin vähäinen.

POLTTOAINEEN LISÄKSI

ESILÄMMITETTY MOOTTORI

SÄÄSTÄÄ MYÖS YMPÄRISTÖÄ,

SILLÄ SE VÄHENTÄÄ HUOMATTAVASTI

HAITALLISIA HIILIYHDISTEPÄÄSTÖJÄ.

KÄYTÄMOOTTORILÄMMsäästät selvää rahaa ja huolehdit ympäristöstä

Teksti: Kristiina Gerkman-Kemppainen


99 prosenttia autoilijoista eri puolilla maailmaa selviävät ilman läm-

mitystä. Moottorin esilämmittäminen talvipakkasilla on pohjoisten

autoilijoitten erityisasia, joten lämmitin on hankittava lisävarustee-

na. Meillä on tarjolla Defa-merkkisiä norjalaisia sekä Calix-merkki-

siä ruotsalaisia lämmittimiä. Lohkolämmitin valitaan auton tyypin

mukaan”, Parpala kertoo.

Lämmittimen asentamiseen tarvitaan erikoistyökaluja, ja lisäksi

on päästävä työskentelemään auton alle. Harva suoriutuu tällaisesta

tehtävästä omatoimisesti ilman ammattilaisten apua. Jos kuitenkin

uskoo tietojensa ja taitojensa riittävän, on Parpalan mukaan nouda-

tettava suurta huolellisuutta ja tarkkuutta. Vääränlainen asennus voi

aiheuttaa sen, että itse lämmitin vioittuu. Pahimmassa tapauksessa

moottoriin tulee niin vakavia vaurioitua, että se on vaihdettava

uuteen. Silloin puhutaan jo tuhansien eurojen kustannuksista.

Moottorin lämmittäminen on järkevää sekä polttoaineen ku-

lutuksen että auton toimintavarmuuden kannalta katsottuna. ”Jos

ulkona on -20°C pakkasta, auton käynnistäminen kylmänä on mel-

koinen rasitus koneistolle. Öljy ei kylmänä voitele kuluvia osia yhtä

tehokkaasti kuin lämpimänä ja notkeana. Tästä seuraa, että mootto-

ri ensimmäisten ajokilometrien aikana kuluu jopa kymmenen kertaa

enemmän kuin lämpimänä ollessaan”, Silvo Parpala opastaa.

Sisälämmitin tuo ajamiseenmukavuutta ja turvallisuuttaSisätilan lämmitin lisää ajamisen mukavuutta ja turvallisuutta. Kun

auton matkustamo on lämmin, ajaja tuntee olonsa rennommaksi,

jolloin tarkkaavaisuus paranee. Jäästä ja huurteesta vapaat ikkunat

pitävät näkyväisyyden hyvänä, eikä lasipintojen raaputtaminen vie

turhaa aikaa. Vaikka ikkunat raavitaan puhtaiksi, autoon muodostu-

va kosteus saa kuitenkin aikaan sen, että ikkunoihin helposti hetken

kuluttua ilmaantuu jääkalvoja. Talvisin tapahtuu useita liikenneon-

nettomuuksia jäätyneiden ikkunapintojen seurauksena.

”Kun sisätila on lämmin, kaikki hallintalaitteetkin toimivat pa-

remmin. Sisälämmitintä on hyvä käyttää heti kun lämpötila rupeaa

laskemaan nollan tuntumaan ja siitä alaspäin. Mitä kuivempana

lattiatilat pysyvät, sen vähemmän kosteutta matkustamoon pääsee

syntymään. Kosteus vetää ikkunat huuruun, jolloin on käytettävä

puhaltimia ja takalasin lämmitintä suurimmalla teholla pidem-

pään. Kaikkien näiden laitteiden käyttäminen kuluttaa energiaa ja

aiheuttaa rahanmenoa. Talvisin on hyvä muistaa kopauttaa kenkiä

yhteen tehokkaasti, jotta matkustamoon siirtyisi niin vähän lunta

kuin mahdollista. Lumi aiheuttaa sulaessaan huurua ja kosteutta. Si-

sälämmitin ei todellakaan ole kylmän ilmanalan autoilijoille mikään

ylimääräinen luksuslaite. Meillä oli aikanaan kampanja, jonka aika-

na lupasimme ottaa takaisin kaikki myymämme sisälämmittimet,

mikäli asiakas ei ollut tyytyväinen hankintaansa. Yksikään autoilija

ei laitettaan palauttanut”, Silvo Parpala kertoo hymyillen.

Ajastin säästääsähköäLohkolämmittimen ja sisälämmittimen voi kytkeä toimimaan

ajastinta käyttämällä. Ei ole taloudellista ja järkevää pitää auton

lämmityslaitteita päällä yötä päivää. Ajastimen avulla voidaan sääs-

tää sähköä siten, että lämmitys aloitetaan esimerkiksi kolme tuntia

ennen liikkeellelähtöä. Moottori saavuttaa tarvittavan lämpötilan

noin kolmessa tunnissa. Kun moottori on esilämmitetty, auton oma

lämmityslaitekin puhaltaa lämpöä ajoon lähdettäessä nopeammin.

”Noin kymmenen euron hintainen ajastinkello maksaa itse

itsensä takaisin hyvin nopeasti energiansäästönä. Kelloja on monen-

laisia. Taloudellisimman hyödyn saa kellosta, joka automaattisesti

säätyy ulkolämpötilan mukaan ja kytkeytyy sen mukaisesti päälle

lämmittämään sisätilaa tarvittavan ajan ennen liikkeellelähtöä. Jos

noutoajaksi on säädetty esimerkiksi kello seitsemän aamulla, ajastin

kytkee sisälämmittimen päälle 75 minuuttia aikaisemmin, mikäli

ulkolämpötila on nollassa. Mitä kylmempää on, sen aikaisemmin

ajastin kytkee lämmityksen toimimaan”, Silvo Parpala kuvailee.

Moottorilämmitin maksaa 125 –500 euroa, asennus mallista

riippuen 40 – 150 euroa.

Sisälämmittimen keskihinta on 50 euroa ja asennuksen 30 – 60

euroa. Keskimäärin nämä laitteet kestävät käytössä 5 – 10 vuotta.

Vuosien varrella ne ehtivät synnyttää merkittäviä säästöjä. Lisäksi ne

luovat turvallisuutta ja ajamisen mukavuutta.

MITINTÄ


AinaVirta-hinnasto 1.10.2008 alkaen

Yleissähkö 1 (alle 10 000 kWh/vuosi)

Perusmaksu 1x25-35 A, 3x25-3x63 A 2,50 €/kk

Energia 6,71 snt/kWh

Yleissähkö 2 (yli 10 000 kWh/vuosi)

Perusmaksu 3x25-3x63 A 5,00 €/kk

Energia 6,41 snt/kWh

AikasähköPerusmaksu 3x25 A-3x63 A 5,00 €/kk

Päiväenergia (klo 7-22, kesäaikana klo 8-23) 6,34 snt/kWh

Yöenergia (klo 22-7, kesäaikana 23-8) 5,67 snt/kWh

Kausisähkö Perusmaksut kuten aikasähkössä

Talviarkipäiväenergia 6,47 snt/kWh

Muun ajan energia 5,98 snt/kWh

TuuliVirta Perusmaksu hinnaston mukaan

Energia, tuulisähkölisä 0,10 snt/kWh

AinaVirta-sopimus on voimassa toistaiseksi.

Hinnanmuutoksista ilmoitamme kirjallisesti kuukausi etukäteen.

Sopimuksen irtisanomisaika on kaksi viikkoa. Sopimukseen sovelletaan

voimassaolevia sähkönmyyntiehtoja.

VarmaVirta-sopimus on määräaikainen. Sähkön hinta

pysyy samana koko sopimuskauden, mikäli veroihin ei tule muutoksia.

Sopimus tulee voimaan sähköntoimituksen aloituspäivänä ja on

voimassa sovitun sopimuskauden. Määräajan päättymisen jälkeen

sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana Oulun Sähkönmyynnin

erikseen ilmoittamilla hinnoilla ellei muuta sovita.

Muuttaessasi sopimus päättyy. Sopimuksen siirrosta uuteen koh-

teeseen voidaan sopia erikseen tai voit tehdä uuden sopimuksen sillä

hetkellä voimassaolevilla hinnoilla.

Sopimukseen sovelletaan voimassaolevia sähkönmyyntiehtoja.

SÄHKÖENERGIAHINNASTOHinnat eivät sisällä siirtomaksuja ja sähköveroa. Myyntituote määräytyy verkonhaltijan siirtotuotteen mukaisesti.

VarmaVirta-hinnasto 1.9.–30.9.2008

2 vuotta 1 vuosi

Yleissähkö 1 (alle 15 000 kWh/vuosi)

Perusmaksu 2,50 €/kk 2,50 €/kk

Energia 7,45 snt/kWh 7,45 snt/kWh

Yleissähkö 2 (yli 15 000 kWh/vuosi)

Perusmaksu 5,00 €/kk 5,00 €/kk

Energia 7,25 snt/kWh 7,25 snt/kWh

AikasähköPerusmaksu 5,00 €/kk 5,00 €/kk

Päiväenergia

(klo 7-22, kesäaikana klo 8-23) 7,45 snt/kWh 7,45 snt/kWh

Yöenergia

(klo 22-7, kesäaikana klo 23-8) 6,95 snt/kWh 6,95 snt/kWh

KausisähköPerusmaksu 5,00 €/kk 5,00 €/kk

Talviarkipäiväenergia 7,65 snt/kWh 7,65 snt/kWh

Muun ajan energia 6,95 snt/kWh 6,95 snt/kWh

TuuliVirta Perusmaksu hinnaston mukaan

Energia, tuulisähkölisä 0,10 snt/kWh

OivaTurva Mahdollista liittää kahden vuoden määräaikaiseen

sopimukseen

Yleissähkö 1 1,5 €/kk tai 36 €/kertamaksu

Yleissähkö 2 2,5 €/kk tai 60 €/kertamaksu

Aikasähkö 3,5 €/kk tai 84 €/kertamaksu

Kausisähkö 3,5 €/kk tai 84 €/kertamaksu

OivaTurva-vakuutuksen voit liittää kaksivuotiseen

VarmaVirta -sopimukseen, jolloin sinulla on oikeus kesken

sopimuskauden tehdä uusi määräaikainen sopimus Oulun

Sähkönmyynti Oy:n kanssa.

OivaEtu myönnetään kaikkiin vakituisen asunnon lisäksi Oulun

Sähkönmyynnin toimituksessa oleviin kohteisiin. Näistä kohteista

annamme perusmaksusta alennusta 50 %. Etu koskee kotitalousasiakkaita

ja edellyttää, että kohteet laskutetaan samalla laskulla.


Tämänkertaisen ristikon palkintona arvotaan

10 kappaletta energiansäästölamppuja.Lähetä vastauksesi 10.10.2008 mennessä osoitteeseen:

Oulun Sähkönmyynti Oy/Ristikko, PL 116, 90101 Oulu

Nimi

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Osoite

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Postinumero ja -toimipaikka

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Se on yhteinen asiamme. Se on...

Arkesion täynnä

mahdollisuuksia.

Arkesion täynnä

mahdollisuuksia.

Oulun Energia, Kemin Energia Oy, Tornion Energia Oy, Haukiputaan Sähköosuuskunta,

Keminmaan Energia Oy, Raahen Energia Oy, Rantakairan Sähkö Oy, Tenergia Oy sekä Oulun Sähkönmyynti Oy

www.pohjoistavoimaa.fi

Pohjoinen energia on ollut aina mukana arjessamme. Olemme katsoneet viisaasti tulevaisuuteen, kun olemme säilyttäneet omistuksemme niin energiantuotannossa, -jakelussa kuin -myynnissäkin.

Näistä toiminnoista kerätyt hyödyt on aina käytetty pohjoisen asukkaiden hyväksi ja näkyvät meidän jokaisen päivittäisessä elämässä.

Documents

Sulake 03/08