Sulake 3/07

1 • 2007SulakePohjoisen voiman puolesta

3 • 200

7

Poroistakin tulee kaupunkilaisia

Sähkö on Suomessa EU-alueen toiseksi halvintaKädenvääntö on myös naisten urheilua

Tuttu sähkömiesLokakuun alussa valtakunnan sähköverkon häiriö katkaisi sähköt Oulusta ja Kiimingis-tä pariksikymmeneksi minuutiksi aamulla juuri kun työpäivä yrityksissä oli alkanut ja koulupäivä kouluissa käynnistynyt. Hetkessä Oulun Energian käyttökeskuksen puhelinlinjat tukkeutuivat hämmentyneitten ihmisten tiedusteluista.

Itse sain puhelun omasta kampaamostani. Naiset soittivat minulle, koska kertomansa mukaan eivät muita ”sähkömiehiä” tunne. Ilahduin soitosta. On hienoa saada kuulua työnsä osaavaan sähköasentajien joukkoon vain olemalla työssä saman talon palveluk-sessa. Sähköasentajien ammattikunta on yksi nykyajan tärkeimmistä. Arvostan suuresti heidän osaamistaan ja ammattitaitoaan. He tulevat paikalle, hoitavat homman ja ongelma on hetkessä pois pyyhkäisty.

Sähköyhtiö on mukana ihmisten jokapäi-väisessä arjessa joka hetki. Silloin kun kaikki pelaa, valot palavat, töpseleistä tulee virtaa ja patterit lämpiävät, kukaan ei sähköyhtiötä muista eikä kaipaa. Ikävä tulee vasta sitten kun pimeys tai kylmyys yllättää. Jo muu-taman minuutin katkos voi saada aikaan paniikin. Niin riippuvaisia me sähköstä tänä päivänä olemme.

Mutta ei hätää! Ongelmatilanteissa on hyvä tietää, että oman sähköyhtiön henkilökunta on yhtä lähellä kuin lähin puhelin. Ja useim-millahan puhelin on nykyään taskussa, aina käden ulottuvilla. Kaikki me Pohjoista voimaa -yhtiöitten työntekijät olemme asiakkaitamme varten, niitä tuttuja sähkömiehiä ja -naisia.

Mali Seppälä[email protected]

SulakePohjoisen voiman puolesta

JULKAISIJAOulun Sähkönmyynti Oy

Kasarmintie 6, PL 116

90101 Oulu

Puhelin: (08) 5584 3200

Telefax: (08) 5584 3350

ISSN 1797-2078

PÄÄTOIMITTAJAMali Seppälä

[email protected]

TOIMITTAJATKari Arokylä, Hilkka Lahti,

Sirkku Kianto

VALOKUVAAJATJuha Korhonen, Kati Leinonen,

Riina Nurminen

TAITTODarwin

PAINOPAIKKAPainotalo Suomenmaa

POHJOISTA VOIMAA -YHTIÖT:Oulun Sähkönmyynti Oy(08) 5584 3200

www.oulunsahkonmyynti.fi

Oulun Energia(08) 5584 3100

www.oulunenergia.fi

Kemin Energia Oy(016) 259 317

www.keminenergia.fi

Tornion Energia Oy(016) 432 478

www.tornio.fi

Keminmaan Energia Oy(016) 458 8400

www.keminmaanenergia.fi

Rantakairan Sähkö Oy(016) 215 7700

www.rantakairansahko.fi

Haukiputaan Sähköosuuskunta(08) 5612 610

www.hso.fi

Tenergia Oy(016) 242 441

www.tervola.fi

Raahen Energia Oy(08) 439 3908

www.raahenenergia.fi

2 Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Sivu 4Sähkö on Suomessa edelleen EU-maiden toiseksi halvinta, kun hinta suhteutetaan kuluttajien ostovoimaan, muistuttaa Oulun Energian toimitusjohtaja Tapani Kurkela.

Sivu 6Kun pääsulake palaa, koti pimenee.

Sivu 7Sähkömittareiden lukeminen vanhaan tapaan päättyy vähitellen. AMR-tekniikan avulla mittarit luetaan etätyönä sähköverkon kautta. Uusi tekniikka vaatii myös uudet mittarit.

Sivu 9Toivotaan runsaita sateita - Norjaan.

Sivu 10Kosteiden tilojen lattialämmitys kannattaa rakentaa vesikierron ja kaukolämmön varaan, mikäli talo tai asunto on muutenkin kaukolämmön piirissä – kuten valtaosa on.

Sivu 11Oulun ja Ylikiimingin kuntaliitos tekee osasta Kiimingin paliskunnan poroja kaupunkilaisia. Poroisäntä Mikko Vehkaoja toivoo kuntaliitoksen tuovan poronhoidolle imagohyötyä ja poronlihalle lisää ystäviä.

Sivu 14Raahen Energia perustettiin sata vuotta sitten. Tärkeä syy tähän oli tarve uusia kaupungin katuvalaistus. Nykyisin yhtiö toimittaa asiakkailleen sähköä ja lämpöä, mutta vastaa yhä katuvalojenkin kunnosta.

Sivu 16Kalojen porraspalvelu talviteloille.

Sivu 18Oulunsalon Taiston vääntäjät tietävät, että kilpakädenvääntö on tiukkaa harjoittelua vaativa kova urheilulaji. Menestyminen vaatii voiman lisäksi nopeutta, tekniikkaa ja oikeaa asennetta.

Sivu 22Sähköenergiahinnasto

Sivu 23Ristikko

3Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Sähkö on Suomessa edelleen EU-alueen halvimpia

Kilpailunvapauttaminensaanut liian huonon maineen

Oulun Energian toimitusjohtaja Tapani Kurkela on vaikuttanut ja toiminut energia-alalla vuosikym-menien ajan. Viime kesänä tasavallan presidentti myönsi hänelle energianeuvoksen arvonimen.

Teksti: Kari Arokylä Kuva: Juha Korhonen

Sähkömarkkinat ovat mullistuneet vii-meisten vuosien aikana perusteellisesti. Kovin suuri kumma ei ole, että kulut-

tajat ovat ihmeissään. Uutta on paljon: poh-joismaiset sähkömarkkinat, päästöoikeudet, Kioto-sopimus, markkinasähkö sekä yhtä ja toista muuta. Hinnatkin nousevat paljon vilkkaammin kuin ennen vanhaan – jos koh-ta välillä ne myös laskevat.

Oulun Energian toimitusjohtaja, energia-neuvos Tapani Kurkela myöntää, että sähkö-markkinoilla on käynyt melkoinen myllerrys. Kaikkein suurimpana muutoksena hän pitää kilpailun vapauttamista, joka on myös saanut monen kuluttajan kiukun osakseen. Hintojen nousuhan on isolta osin sälytetty sen syyksi.

”Helposti unohtuu, että hintojen kohoa-minen johtuu monista syistä. Sähkö olisi vääjäämättä kallistunut, vaikka kilpailulle ei olisi tehty yhtään mitään. Kilpailun vapautta-misella on nyt liian huono maine”, hän toteaa.

Tavoitteenakuluttajan etuEnergianeuvos Kurkela on työskennellyt energian parissa jo 1970-luvulta lähtien. Hän on uransa aikana ehtinyt toimia niin yritysten johdossa kuin keskeisissä tehtävissä alan koti-maisissa ja kansainvälisissä järjestöissäkin.

Kurkela muistuttaa, että sähkömark-kinoiden vapauttamisen tavoitteena on nimenomaan ollut kuluttajan etu. Tarkoitus on, että nämä hyötyvät kun markkinoiden monopoleja puretaan.

”Suomessa ja muissa pohjoismaissa sähkö-markkinat eivät tosin koskaan ole olleet yhtä keskittyneet ja valtiollisten suuryhtiöiden hal-lussa kuin suuressa osassa muuta Eurooppaa”, hän huomauttaa.

KilpailunedelläkävijöitäKilpailun vapauttamisessakin pohjoismaat ovat olleet edelläkävijöitä. Täällä markki-noita ryhdyttiin avaamaan kilpailulle yli kymmenen vuotta sitten. Kotitaloudet ovat voineet kilpailuttaa sähköntoimittajaansa jo vuodesta 1998 lähtien, kun yleisesti Euroo-passa markkinat pienasiakkaille avautuivat vasta heinäkuun alussa 2007.

”Täällä sähköä ovat tuottaneet valtiollisen voimayhtiön lisäksi muun muassa kaupun-kien ja teollisuuden omistamat yritykset ja

Sähkö on Suomessa edelleen EU-alueen halvimpia

Kilpailunvapauttaminensaanut liian huonon maineen

liikelaitokset. Näin markkinat ovat olleet terveemmät. Tämä on näkynyt sähkön hinnassakin. Tilastot osoittavat, että sähkö on aina ollut Suomessa eurooppalaisittain halpaa”, toteaa Kurkela.

Tässä mielessä tilanne ei ole muuttunut miksikään. Totta on, että sähkön hinta Suo-messa on viimeisten vuosien aikana kivunnut ylöspäin. Aivan yhtä totta on, että sähkö on edelleen Suomessa muun Euroopan hintoihin verrattuna edullista.

Kuluttajien ostovoimaan suhteutettuna sähkö on Suomessa halvempaa kuin missään EU-maassa Kreikkaa lukuun ottamatta. Sen absoluuttinen hinta Suomessa on EU:n keski-tasoa, mutta vanhojen jäsenmaiden joukossa kuitenkin alhaisimmasta päästä. Lisäksi sähkö on Suomessa kallistunut hitaammin kuin unionin alueella yleensä.

Hinnan nousujatkuuSähkön hinnan nousevalle suuntaukselle ei toimitusjohtaja Kurkelan mukaan ole oikein loppua näkyvissä. Hinta lähestyy ajan mittaan Suomessakin yleiseurooppalaista tasoa. Yksit-täisten sähköyritysten on myös täysin mahdo-tonta yrittää taistella markkinahintaa vastaan.

Sähkömarkkinoiden vapautuminen johtaa

kuitenkin kilpailun kiristymiseen, toimialan rakenteiden kevenemiseen ja toiminnan tehostumiseen. Nämä tekijät puolestaan hillitsevät sähkön hinnan nousua.

Toimitusjohtaja Kurkela ymmärtää hyvin, että kuluttajia harmittaa sähkön kallistu-minen. Hän muistuttaa kuitenkin, että poliittiset päätöksentekijät ja valtiovalta niin Suomessa kuin muuallakin nimenomaan pyrkivät – ympäristösyistä – saamaan sähkön hintaa hinattua ylöspäin.

Kioto-sopimuksella, päästöoikeuskau-palla, ympäristöveroilla ja muilla tekijöillä halutaan tehdä sähkö aikaisempaa kalliim-maksi. Tavoitteena on kannustaa sähkön säästämiseen ja luonnon varjelemiseen. Poliit-tiset päätökset ja valtiovallan toimet näkyvät käytännössä sähköyhtiöiden lähettämissä laskuissa, joten yhtiöt saavat myös ihmisten kiukun päälleen.

Tehokkaiksi hioutuneita pohjoismaisia yh-tiöitä sähkön hinnan nousu on hyödyttänyt ja ne ovat pystyneet tekemään erinomaista ta-loudellista tulosta. Tämä koskee myös Oulun Energiaa. Sen hyvä tulos ei kuitenkaan valu pois omalta alueelta, vaan jää hyödyttämään monin tavoin alueen talouselämää.

Kotitaloussähkön hinta Euroopassa(ostovoimaan suhteutettuna, 1.1.2007, 3 500 kWh/a, veroineen)

”...Tilastot osoittavat, että sähkö on aina ollut Suomessa eurooppalaisittain halpaa”

Lähde: EurostatKreikkaSuomiRanska

Iso-BritanniaViro

LatviaEspanjaIrlantiNorjaRuotsiMalta

KroatiaLiettua

SloveniaLuxemburg

ItävaltaBelgiaKypros

BulgariaPortugaliRomaniaTsekkiTanskaSaksaUnkari

Alankomaat


Kiinteistön pääsulakkeet turvaavat säh-könkäyttäjän tapaturmilta, jos sähkölaitteisiin tulee vika. Ne toimivat myös sähköliittymän suojana eli suojaavat sähköjohtoja ylikuor-mitukselta. Jos sähköjohdot ylikuormituksen takia lämpenevät liikaa, ne saattavat sytyttää jopa tulipalon.

Pääsulakkeita voi olla yksi tai kolme. Sulak-keiden koko, virta-arvo, määräytyy sähköliitty-män koon mukaan. Pääsulakkeen koko vaikut-taa sähkölaskun perusmaksun suuruuteen.

Jos kolmivaiheisen liittymän kolmesta pää-sulakkeesta yksi palaa, sähköt katkeavat vain osasta kiinteistöä. Varsinkin vanhemmissa omakotitaloissa ja kerrostaloissa on vielä yksi-vaiheliittymiä, joissa on vain yksi pääsulake.

Tarkista kaikki sulakkeetJos koti pimenee osittain, tarkista ensin oman huoneistosi mittaritaulusta, onko jokin ryhmäsulakkeista palanut. Jos kaikki sulakkeet ovat ehjiä, kurkista ikkunasta ja katso, onko naapurikin pimeänä.

Jos koko kylä on pimeänä, kyseessä on laajempi sähköverkon häiriö. Sinnittele tovi

taskulampun valossa, sillä yleensä häiriöt korjataan nopeasti. Soitto verkkoyhtiön päivystykseen kertoo syyn sähkökatkokseen. Suuremmissa kaupungeissa kuten Oulussa, sähköverkon laajemmista vioista tulee tieto käyttökeskukseen automaattisesti ja vian etsintä ja korjaus käynnistyvät heti.

Missä pääsulake sijaitsee?Pääsulake on useimmiten asiakkaan omassa mittaritaulussa. Se voi sijaita myös ulkona säh-köpylväässä tai kadun varren jakokaapissa. Rivi- tai kerrostalossa kullakin asukkaalla on yleensä omat huoneistokohtaiset pääsulakkeet ja niiden lisäksi kiinteistön yhteiset pääsulakkeet.

Vika pääsulakkeessa?Jos epäilet sähkökatkoksen syyksi pääsulak-keen palamista, ota yhteyttä oman sähkön-jakeluyhtiösi päivystykseen. Jos sulake on jakokaapissa kadulla tai pylväässä, sähköyh-tiön päivystäjä käy sen vaihtamassa. Työstä peritään maksu.

Jos pääsulake sijaitsee mittaritaulussa, päivystäjä voi neuvoa asiakasta vaihtamaan sulakkeen myös itse.

Pääsulake on tavallisen näköinen tulppa-sulake tai automaattisulake. Käännä ensiksi pääkytkin nolla-asentoon ja vaihda sulake

vasta sen jälkeen. Ole sulakkeen vaihdossa erityisen varovainen.

Pääsulake palaa toistuvasti?Jos yksi pääsulakkeista palaa toistuvasti, pääsulakkeiden kuormitus voi olla epätasai-nen. Yhden sulakkeen kontolla saattaa olla esimerkiksi paljon virtaa tarvitsevat kodinko-neet, sauna ja auton lämmitys. Kuormituksen jakaminen tasaisesti eri pääsulakkeille on ammattilaisten tehtävä. Ota siis yhteyttä asiantuntevaan sähköurakoitsijaan, joka järjestelee kuormitukset tasaisemmin.

Sähköliittymän koko saattaa olla myös liian pieni kotisi sähköntarpeeseen nähden. Silloin liittymän kokoa joudutaan suurentamaan ja samalla myös pääsulakkeita. Paikallinen sähköverkkoyhtiö antaa tässä tapauksessa asiantuntevan avun.

Kun pääsulake palaa,

koti pimenee.

Pääsulake palaa

Jos epäilet sähkökatkoksen syyksi pääsulakkeen palamista, ota yhteyttä oman sähkönjakeluyhtiösi päivystykseen

SÄHKÖ TEKEE STOPIN


Teksti: Kari Arokylä Kuva: Kati Leinonen

AMR-tekniikka muuttaa

myös laskutusta

Perinteinen sähkömittareiden lukeminen loppuu vähitellen Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n alueella. Vielä nykyään mittarinlukija käy kerran kahdessa vuodessa katsomassa jokaisen kotitalousasiakkaan sähkömittarista tarkat kulutuslukemat. Jatkossa uusi kaukoluentajärjestelmä selvittää luvut automaattisesti.

Kaukoluenta tunnetaan sähköammattilaisten keskuudessa yleisesti nimellä AMR (automatic meter reading, automaattinen mittarin luenta). AMR-tekniikkaan siirtyminen tuo mukanaan muutoksia, jotka koskevat paitsi sähkömittareita ja niiden luen-taa myös laskutusta. Lisäksi se tehostaa sähkön laadunvalvontaa.

Uudet mittaritAMR-tekniikka vaatii uusia sähkömittareita. Kaikkien mittari-en vaihtaminen AMR-kelpoisiksi on kohtuullisen iso savotta. Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:ssä AMR-hankkeesta vas-taava järjestelmäasiantuntija Timo Savallampi laskee, että vaihdettavaksi tulee yhtiön alueella noin 78 000 mittaria. Valtaosa niistä sijaitsee omakotitalojen tuulikaapeissa ja kerrostalojen sähköpääkeskuksissa.

ihan hetkessä koko urakkaa ei toki ole tarkoitus viedä läpi. ”Ensi vuoden tavoitteemme on asentaa 7 000 uutta

mittaria. Kaikkien alueemme sähkömittareiden on tarkoitus olla kaukoluennan piirissä vuonna 2014. Tämä on myös Energiateollisuus ry:n jäsenyrityksien yhteinen päämäärä”, kertoo Savallampi.

Jo tällä hetkellä Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy asentaa vain kaukoluentaan sopivia mittareita. Lisäksi suurten, niin sanotussa tuntilaskutuksessa olevien asiakkaiden mittarit ovat jo pitemmän aikaan olleet AMR-kelpoisia.

Laskutus muuttuuKaukoluenta vaikuttaa myös laskutukseen – ja tämä onkin luul-tavasti suurin muutos, jonka AMR-järjestelmä tuo asiakkaille.

Nykyisin valtaosa kotitalousasiakkaista saa tietyin välein aina samansuuruisen tasaerälaskun, jonka loppusumma perustuu arvioon talouden sähkön kulutuksesta. Mittarin luennan jälkeen nähdään onko asiakas käyttänyt sähköä arvioitua enemmän vai vähemmän. Tämä otetaan sitten huomioon mittauksen jälkeen lähetettävässä tasauslaskussa.

AMR-järjestelmän myötä laskutus muuttuu huomattavasti reaaliaikaisemmaksi. Mittari kaukoluetaan kerran kuukaudes-

sa ja asiakkaan saamat laskut perustuvat aina toteutuneeseen kulutukseen. Tästä on hyötyä, mikäli esimerkiksi pyrkii säästämään sähköä. Toisaalta laskujen suuruus vaihtelee, mikä voi aluksi hämmentää tasaeriin tottunutta.

Laatu paraneeMittareiden kaukoluenta parantaa myös asiakaspalvelua ja auttaa valvomaan tarkemmin sähkön laatua.

”AMR:n avulla saamme tietoa muun muassa jännitteen vaihtelusta ja pystym-me reagoimaan siihen nopeasti. Se kertoo myös aikaisempaa tarkemmin muun muassa sähkökatkoista”, sanoo Timo Savallampi.

Kaiken kaikkiaan kaukoluenta antaa hänen mukaansa paljon mahdollisuuksia kehittää asiakkaita hyödyttäviä uusia palveluja.

SÄHKÖ-MITTARITluetaan kohta etätyönä

Kuluttajan e-laskuKuluttajan e-lasku on vaivaton ja nykyaikainen tapa hoitaa sähkö- ja kaukolämpölaskut. Palvelu on tällä hetkellä mahdollinen vain Oulun Energian asiakkaille. E-lasku on sähköisessä muodossa oleva lasku, jonka asiakas saa omaan verkkopankkiinsa suoraan Oulun Energialta.

Saat palvelun käyttöösi omassa verkkopankissasi. Täytä sähköinen sopimuslomake ja energialaskusi siirtyvät sähköisiksi eikä paperista laskua enää postiteta.

Palvelu toimii tällä hetkellä Nordeassa, Osuuspankissa ja Sampo-pankissa. Lisätietoja saat oman pankkisi nettisivuilta.

Jouni Rantakallio vaihtaa uudet kaukoluettavat mittarit kerrostalon sähköpääkeskukseen


Selailin Kustaa Vilkunan kansatieteellistä Isien työ-teosta kohdas-ta, jossa kerrottiin entisajan rakentamisesta. Kun talon perusta oli edellisenä vuonna talkoilla rakennettu sopivista kivistä, paikalle

saapui kevään korvilla kirvesmies. Hänellä oli mukanaan tuhansia vuo-sia aikaisemmin Egyptissä ja Rooman valtakunnassa keksityt työkalut: suorakulmain, höylä, pokasaha, pora, hyvin teroitettu kirves ja vasara. Vasarassa saattoi olla naulanvetäjä, sillä itse taottuja nauloja käytettiin, jos niihin oli varaa. Muuten käytettiin salvoksia ja puutappeja. Kirves-miehellä oli myös apupoika mukanaan, joka auttoi mestaria työn eri vaiheissa. Rakennustyömaalta kuului sahan leppoisa suhahdus, kirveen kimeä isku ja vasaran raskas pamahdus. Ja valmista tuli hitaasti, mutta varmasti. Seuraavana jouluna rakennuttajan perhe saattoi muuttaa yh-teen huoneeseen, joka oli rakennettu valmiiksi. Taloa saatettiin rakentaa vuosia, huone kerrallaan, tarpeen ja varallisuuden mukaan.

Kustaa Vilkunan kansatieteellisten tutkimusten innoittamana ostimme vanhan talon. Sen edellinen huippukunto on kaukana vuosikymmenten takana, mutta päätimme remontoida sen uuteen kukoistukseen. Kun vanhaa taloa päivitetään siihen tarvitaan monen ammattikunnan väkeä: arkkitehti, kirvesmiehiä, putkimiehiä, muura-reita ja sähkömiehiä. Ja kaikille näille tietysti myös omat apurit. Kun arkkitehti on suunnitellut taloon tarvittavat muutokset, paikalle saapuu kirvesmies ja hänen apupoikansa. Kirvesmiehellä on pakettiautollinen koneita mukanaan. Ensin apupoika kantaa sisään 6 kiloa painavan piikkauskoneen ja hieman kevyemmän rälläkän, joiden avulla hän kaataa poistettavan kiviseinän. Me lastaamme kivijätettä muovisiin laa-tikoihin ja kannamme täydet laatikot pihalla nököttävään jätelavaan.

Molemmat purkukoneet toimivat sähköllä ja niistä lähtee niin vai-kuttava rytinä, että kaikilla läsnäolijoilla on sekä kuulo- että hengitys-suojaimet. Kivipöly peittää pian kaiken, jopa ikkunat niin ettei niistä juurikaan näy lävitse. Kun seinä on kaadettu ja purkujätteet korjattu, puhdistettu ja imuroitu pois, alkaa uuden seinän rakentaminen. Tämän työn tekee kirvesmies ja hänen perässä kulkee sähkömies, joka upottaa johdot seinien sisään.

Seinien suorat linjat löytyvät vatupassin sijasta laservalolla. Kirves-mies käyttää sähköllä toimivaa kuvio- ja jiirisahaa sekä sirkkeliä lautojen sahaamiseen, vasaran sijasta hän iskee naulat paineilmalla toimivalla naulapyssyllä. Kipsilevyt hän kiinnittää surisevalla ruuvinvääntimellä. Koko työprosessin ajan työmaalla palaa useita 500 watin työmaalamppu-ja. Mekaanista meteliä, rytkettä, tärinää ja pauketta riittää joka puolelle niin paljon, että naapuritalon perhe pyytää viikonloppurauhaa.

Kun ihmettelen kirvesmiehelle koneiden määrää, hän arvelee, että hän selviytyisi periaatteessa työstä muinaisten roomalaisten kolle-goittensa työvälineillä: kirveellä, sahalla, taltoilla ja nuijilla, mutta ei

käytännössä ja sitäpaitsi rakentaminen veisi moninkertaisen ajan. Ja kiire kun on. Vauhti sopii minulle, sillä seinät ovat pian tasoitusta ja hiomista vaille valmiita.

Kun kirvesmies sanoo ”hastala vista”, ilmestyy paikalle muurari. Hän saapuu yksin bussilla, mukanaan harmaa muoviämpäri ja muuta-ma kauha: pieni ja iso rappauskauha, muurauskauha ja hierrin. Kaina-lossa muurarilla on vatupassi. Luoti ja luotilanka ovat hänellä taskussa. Muurauslaastit ja tiilet ovat odottamassa häntä. Muurari sekoittaa laastin muoviämpärissä muurauskauhalla, polttaa savukkeen ja alkaa muurata. Uuni löytää muotonsa tiilirivi kerrallaan, iskelmäradio soi ja muurari viheltelee. Hänen työkalunsa ovat samat kuin tuhat vuotta sit-ten. Vain rautaämpäri on vaihtunut kevyempään muoviämpäriin. Uuni on valmis muutamaa viikkoa myöhemmin. Muurari laittaa työkalunsa ämpäriin ja poistuu bussilla.

Sunnuntaina kaahaa paikalle sähkömies viimeistelläkseen sähkö-työt. Hänen tehtävänä on kiinnittää muutama pistorasia ja tarkistaa, että sähköt toimivat. Ensimmäiseksi hän tarvitsee ruuvimeisseliä avatakseen sähkökaapin. Ristipääruuvareita hänellä on mukanaan tois-takymmentä, mutta ei yhtään ruuvimeisseliä. Syntyy paniikki. Mistä löydämme ruuvimeisselin. Remonttipaikalta sellaista vain ei löydy. Ei vintiltä eikä ullakolta. Juoksen naapuriin, mutta siellä ei ole ketään kotona. Kolmen kilometrin päässä oleva bensa-asema on kiinni.

Ruuvimeisseli on kaikkien kotien tavallisin työkalu, mutta mikä on sen historia? Ruuvimeisseli on keksitty 1400-luvun loppupuolella ja se on pysynyt siitä lähtien samanlaisena. Kehitys ei ole sitä muokannut. Kireän tunnelman keventämiseksi kerron sähkömiehelle historiallisen tarinan siitä, miten sota hävitään kun ruuvimeisseliä ei löydy. Britit aloittivat 1879 taistelun Kapkaupungin lähellä zuluja vastaan. Zuluilla oli keihäänsä ja härännahkaiset kilpensä. Briteillä oli ampuma-aseet ja valtavat määrät ammuksia. Ne ampuivat yhteistulta, mutta aika pian yhteistulesta tuli epätasaisempaa ja vähitellen se loppui. Mitä tapahtui? Brittien ammukset oli pakattu vankkoihin puulaatikoihin, joiden ympäri kulki kaksi kupa-rivyötä, ja ne oli puolestaan kiinnitetty laatikoihin yhdeksällä ruuvilla. Ongelmaksi tuli se, että paikalla oli vain kaksi ruuvimeisseliä. Ennen kuin britit saivat väännettyä ammuslaatikkonsa auki zulut olivat hyökänneet heidän kimppuunsa. Brittien 950 sotilaasta jäi 55 henkiin. Sähkömiestä huvittaa niin, että hän istahtaa sytyttääkseen pikkusikarin. Ja voila siinä se ruuvimeisseli on. Hänen työhousujen takataskussa. Sähkökaappi aukeaa, pistorasiat saadaan seinään kiinni ja sähköt toimivat täydellisesti.

Talo on remontoitu kolmessa kuukaudessa. Vauhdilla, kiireellä, hopulla ja stressillä, siis ajan hengen mukaisesti. Kustaa Vilkunan ku-vaamat vanhan ajan ammattiylpeät työmiehet työkaluineen kääntyile-vät levottomasti haudoissaan tällaisen suorituksen edessä.

Rosa Liksom

Sirkkeli soi ja hiomakone pauhaa

KOLUMNi Kuva: Kari Pullinen


Asuntolainaa ottaessaan täytyy miettiä mihin viitekorkoon lainansa sitoisi. Tarjolla on useampia vaihtoehtoja: pankin oma prime-korko tai euribor-korko (jotka molemmat vaihtelevat) tai kiinteä korko ainakin osaksi laina-aikaa. Jokainen joutuu tekemään oman ratkaisunsa – toki pankin asiantuntijoiden avustamana. Päätös riippuu muun muassa siitä, kuinka olettaa korkojen jatkossa käyt-täytyvän.

Samantapaisen kysymyksen kanssa joutuu nykyään tekemisiin, kun pohtii, tehdäkö sähkön myyjän kanssa toistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen sopimus. Valtaosalla kuluttajista on toistaiseksi voimassa oleva eli arkikielellä jatkuva sopimus, mutta määrä-aikaisella sopimuksella voi tällä hetkellä olla omat hyvät puolensa. Lyhyesti sanottuna: jos uskoo sähkön hinnan jatkavan yhtäjaksoista nousuaan, kannattaa nyt tehdä määräaikai-nen sopimus.

Miksi näin?Katsotaanpa, mitä toistaiseksi voimassa olevat ja määräaikaiset sopimukset oikein pitävät sisällään.

Kun käytössä on toistaiseksi voimassa ole-va sopimus, voi sähkön myyjä yksipuolisesti

ilmoittaa asiakkaalle korottavansa – tai laske-vansa – sähkön hintaa. Toki tämän täytyy ta-pahtua lain pykäliä ja määräyksiä noudattaen. Viimeisten vuosien aikana kuluttajat ovatkin saaneet sähkön myyjiltä ilmoituksia sekä sähkön kallistumisesta että halpenemisesta. Toistaiseksi voimassa olevasta sopimuksesta kuluttaja pääsee irti aina niin halutessaan. Näin sähkön toimittajan vaihtaminen käy vaivattomasti ja nopeasti.

Määräaikainen sopimus taas solmitaan aina vuoden tai kahden ajaksi. Siitä ei sopi-muksen ollessa voimassa pysty irtautumaan. Sähkön myyjä sitoutuu toimittamaan asiak-kaalle sähköä sovittuun kiinteään hintaan koko sopimuskauden ajan. Hinta riippuu sähkön tukkuhinnasta sopimuksen solmimis-hetkellä.

Määräaikaisen sopimuksen tekevä asiakas voittaa, mikäli sähkön hinta nousee. Toisaalta hän häviää, mikäli hinta laskee. Yleinen näkemys alalla toki on, että sähkön hinta on pikemminkin menossa ylös- kuin alaspäin.

Oulun Sähkönmyynti tarjoaa määräaikai-seen sopimukseen myös vaihtoturvan. Sen avulla asiakas voi yhden kerran pienestä lisämaksusta tehdä uuden määräaikaisen so-pimuksen, vaikka alkuperäinen sopimus olisi

voimassa. Näin asiakas ei joudu kärsimään, mikäli sähkön hinnassa tapahtuu jotain hyvin yllättävää.

Kuluttajan kannattaakin nyt pohtia mil-laisella sopimuksella sähkönsä ostaa. Oulun Sähkönmyynnin asiakas voi halutessaan kätevästi vaihtaa sopimusmuotoa joko yhtiön verkkosivujen kautta tai ottamalla yhteyttä yhtiön asiakaspalveluun.

Sähkösopimus toistaiseksivai määräajaksi?Kirjoittaja on Oulun Energian sähkökaupasta vastaava johtaja Jouko Isoviita.

Määräaikaisen sopimuksen tekevä asiakas voittaa, mikäli sähkön hinta nousee


Lämmin lattia tuntuu mukavalta. Erityisen mukavalta se tuntuu kodin kosteissa tiloissa - kylpyhuoneessa, saunan pesuhuoneessa, vessassa – joissa usein tepastellaan paljain jaloin. Kosteiden tilojen lattialämmitys tehdäänkin nykyään likimain kaikkiin uusiin rakennuksiin. Hyvin usein se rakennetaan sähkön varaan, vaikka talo tai asunto muuten pitäisi kylmän loitolla kaukolämmön voimin.

Kahden lämmitysmuodon yhdistämisen eli niin sanotun hybridilämmityksen järkevyyttä on viime aikoina alettu epäillä monistakin syistä. Oulun Energian suunnitteluinsinöörin Markku Sutisen mielestä pääsääntö on selvä: mikäli rakennus on liitetty kaukoläm-pöön, kannattaa myös lattialämmitys tehdä kaukolämmön ja vesikierron varaan.

Sama koskee myös ilmanvaihtokoneen tuloilman jälkilämmityspatteria. Kaukolämpö sopii mainiosti myös sen lämmönlähteeksi.

Halpaalattialämpöä”Yksityisten ihmisten kannalta tärkein syy suo-sia kaukolämpöä lattioissa on rahan säästämi-nen. Pitemmällä aikavälillä se tulee halvem-

maksi kuin sähkö. investointina kaukolämpöön perustuva vesikiertoinen ratkaisu saattaa olla hieman kalliimpi, mutta sen käyttökustan-nukset ovat vastaavasti selvästi edullisemmat. Vähän kalliimpi alkuinvestointi maksaa itsensä nopeasti takaisin”, toteaa Sutinen.

Sähköinen lattialämmitys on kotitalouksien suurimpia sähkösyöppöjä. Oulun Energian tekninen avustaja Tiina Nevala laskeskelee, että kosteiden tilojen lattialämmitys kasvattaa tavallisen kodin vuotuista sähkölaskua helposti 80–100 euron verran. Kaukolämmön varassa toimivasta lattialämmityksestä koituu puoles-taan huomattavasti pienemmät kustannukset.

Nevala muistuttaa myös, että kosteiden tilojen lattialämmitys voidaan totta kai ra-kentaa niin, että se toimii vaikka kaukolämpö muuten olisikin kytketty pois päältä – kuten kesäaikana tapahtuukin. Lisäksi kerros- ja rivitaloissa voidaan lattialämmitykselle tehdä huoneistokohtainen säätö.

KansantaloudellistatuhlaustaMyös kansantaloudellisesti sähkölämmön käyt-tö kaukolämpöön kytketyissä rakennuksissa on

vähemmän toivottavaa. Mikkelin ammattikor-keakoulun ja Tekesin viime keväänä julkaistussa tutkimuksessa todetaan, että se vähentää ympäristön kannalta edullisen yhteistuotannon hyödyntämismahdollisuuksia. Samalla kun kau-kolämmön tarve pienenee, sähkön tarve kas-vaa. Sekä vähentynyttä kaukolämpökuormaa vastaava aiempi yhteistuotannossa tuotettu sähkö että lisääntynyt sähkön tarve joudutaan kattamaan muulla sähkön tuotannolla.

Tutkimuksessa huomautetaan lisäksi, että sähkölämmityksen käyttäminen kauko-lämmön rinnalla aiheuttaa yhteiskunnalle huomattavan lisän niin energiantuotannon kustannuksiin kuin päästöihinkin.

Silti sähköä edelleen suositaan, kun kostei-den tilojen lattialämmityksiä tehdään uusiin tai remontoitaviin rakennuksiin. Mistähän tämä mahtaa johtua?

Markku Sutisen mielestä usein syynä on se, että rakennusliikkeet pitävät sähkölämmi-tystä halvempana ja nopeampana asentaa. Niiden kannalta sähkö usein onkin talou-dellisesti kannattavampi ratkaisu. ihmisillä puolestaan on sitkeä mielikuva sähkölämmi-tyksen helppoudesta ja kätevyydestä. Lisäksi pelätään vesikiertoisen lattialämmityksen vuotoriskiä – aivan turhaan tosin.

NäkemyksetmuuttumassaViime aikoina näkemykset ja asenteet ovat kuitenkin muuttuneet. Rakennusliikkeet ovat alkaneet suhtautua aikaisempaa myön-teisemmin vesikiertoon ja kaukolämpöön perustuvaan kosteiden tilojen lattialämmityk-seen. ihmiset puolestaan ovat havahtuneet huomaamaan sen tarjoamat hyödyt.

”Asiasta on puhuttu sen verran paljon, että ihmisten silmät ovat avautuneet. Avainase-massa ovat kuitenkin rakennusliikkeiden lisäksi LVi-suunnittelijat ja isännöitsijät, joiden pitäisi osata tarjota tätä vaihtoehtoa asunto-jaan rakentaville tai remontoiville ihmisille”, Markku Sutinen huomauttaa.

Kosteiden tilojen lattiat lämpimiksi

KAUKOLÄMMÖLLÄSähköpiuhaa ei kaukolämpötalojen lattioihin kannata asentaa

Teksti: Kari Arokylä Kuvat: Riina Nurminen


poromiehen työkalutporomiehen työkalut

Hyvä terveysja puukkoYlikiimingin metsissä vaeltavat kohta kaupunkilaisporot

Teksti: Hilkka Lahti Kuvat: Kati Leinonen

Kiimingin ja Kollajan paliskunnat hoitavat poronsa ja taloutensa yhteistuumin.Risto Heinikoski (vas.), Mikko Vehkaoja, ja Jari Jussila isokankaan erotusaidalla.

Kiimingin paliskunnan poromiehet saattavat kynsäistä korval-listaan kaksikin kertaa, kun Oulun ja Ylikiimingin kuntaliitos tekee osan heistä ja poroista kaupunkilaisia. Jos Yli-Iin liitty-

minen Ouluun toteutuu, poronhoitoalue kaupungistuu yhä lisää. ”Porot käyskentelevät tästedeskin Rotuaarilla korkeintaan matkailu-

tarkoituksessa”, poroisäntä Mikko Vehkaoja Ylikiimingistä naurahtaa. Pahitteeksi ei olisi, jos porotalous saisi kuntaliitoksesta imagohyötyä ja lisää poronlihan ystäviä.

Poronhoitoalue alkaa nykyisen Oulun kynnykseltä. Kiimingin paliskuntaan kuuluu poromiehiä Kiimingin, Ylikiimingin ja Yli-Iin

kuntien alueelta, kaikkiaan 25 taloutta. Poroja paliskunnalla on 800. ”Poromäärä lasketaan paliskunnan pinta-alan mukaan. Meillä se on

noin tuhat neliökilometriä”, Vehkaoja laskee.

Leipä porossaJokainen porotalousyrittäjä kuuluu johonkin paliskuntaan ja asuu paliskunnan alueella. Paliskuntia on Suomessa 56 ja poronhoitoalue kattaa noin 30 prosenttia Suomen pinta-alasta.

Paliskuntaa johtaa poroisäntä. Kiimingin paliskunnassa isännän lisäksi on kaksi muuta täysipäiväistä työntekijää, varaisäntä Risto Heinikoski ja Jari Jussila.

”Valtaosa tekee poronhoidon lisäksi muuta työtä. Lisäleipää saadaan esimerkiksi maataloudesta tai matkailusta”, Vehkaoja kertoo.

Poromiehen työpäivä on joka vuodenaikana erilainen. Syksyllä työllistää poroerotus, talvella ruokinta maastoon ja tarhoihin. Keväällä vahditaan vasomista ja kesällä merkitään vasat ja paimennetaan kesä-laitumella jolkkaavia poroja. Karkulaisia jälestetään tämän tästä. Viime kesänä yksikin poro päätti lähteä etelänmatkalle ja löytyi Vihannista.

Porotaloudet ovat hyvin erikokoisia, sillä jollakin saattaa poroja olla puun kahta puolta juoksemassa, toisen poroista saa kokonaisen tokan. Vehkaoja, Jussila ja Heinikoski hoitavat paliskunnan kaikkia poroja, eivät vain omiaan. Vasojen merkitsemisiin ja poroerotuksiin osallistuu liki jokainen kynnelle kykenevä.

”Kevätkesä on poromiehen parasta loma-aikaa”, miehet tuumivat, mutta harvoin hennovat lähteä kotikonnuiltaan mihinkään, kun hii-renkorvat puhkeavat puihin.

Poronhoito on elämäntapa”Vanhasta ei tule poromiestä, sanoi vanha kansa ennen. Työ pitää aloittaa poikasena, jotta siihen kunnolla oppii. Jo korvamerkkien tunteminen lennosta vaatii erityistä silmää”, Vehkaoja sanoo. Porojen kulkureitit ovat tulleet niin tutuksi, että miehet osaavat suunnistaa

Poroisäntä Mikko Vehkaoja omistaa vain kolme poroa, sillä hän on luopumiseläkkeellä. Tytär jatkaa porotaloutta.

”Vanhasta ei tule poromiestä, sanoi vanha kansa ennen. Työ pitää aloittaa poikasena, jotta siihen kunnolla oppii.”


metsissä ilman karttaa ja kompassia.Miehet muistuttavat, että porohommissa on tällä perällä ollut iän

kaiken myös naisia. Poroyrittäjä voisi olla poromiestä sukupuolineut-raalimpi ilmaisu, mutta porohenkilöiksi metsien naiset ja miehet eivät varmasti ryhdy.

Poromiehen paras työkaveri on koira. Heinikosken Riston Laulu, kaunis parkinruskea porokoira, paimentaa isäntäänsä ja poroja, ja kul-kee isännän mukana kuin varjo. Toiseksi paras seuralainen on sääski, poromiehen rengiksikin kutsuttu inisijä. ”Kesällä poron ajaa laumoihin räkkä, syksyllä kiima”, Vehkaoja selittää.

Suo ruokkii porotPorotaloutta pidetään pohjoisen Suomen elinkeinona, mutta porotalo-utta on ollut Pohjois-Pohjanmaalla jo ainakin 1700-luvulta.

Jäkäläkankaat ovat metsistä kadonneet voimakkaan maanmuokka-uksen myötä, mutta soita Pohjois-Pohjanmaalla riittää.

”Porot kasvavat lihaviksi rämesoilla”, Jussila kehuu.Poroja ruokitaan nykyisin talvisin liki jokaisessa paliskunnassa.

Kiimingin paliskunnan porot kerätään talvisin tarhoihin tai niitä ruokitaan metsiin. Yli-Iin Jakkukylään on keskelle metsää raivattu naurispelto. Se houkuttaa porot syksyisin yhteen ja helpottaa niiden keräämistä erotukseen.

Poroerotus tietää poromiehelle palkkapäivää.”Suurin osa Kiimingin paliskunnan poromiehistä myy poronsa

suoramyyntinä. Yksityiset ostajat saavat halutessaan poronsa paloihin leikattuna, vakuumiin pakattuna ja valmiiksi pakastettuna. Käristys-lihat, jauheliha, paistit ja fi leet ovat omissa pakkauksissaan valmiina pataan pantaviksi”, miehet kehaisevat.

Poro maistuu pedoillekinPorojen suurin vihollinen on susi, mutta saattaapa poroaidalla vastaan tulla ahma tai karhukin, joskus jopa ilves.

”Susi on pahin, sillä se saattaa repiä poron ja jättää kitumaan”, poromiehet sanovat. Yksi susi saattaa muutamassa kuukaudessa tehdä melkoisen loven porokarjaan, jos se pääsee vapaasti mellastamaan.

”Karhu ei ole niin paha. Kun se tappaa, se myös syö.” Valtio maksaa petokorvauksia, mutta jotta maksun saa, raato on

löydettävä ja vielä pystyttävä todistamaan, jotta peto on sen ahmaissut. Vähän väliä valtion rahakirstu ammottaa tyhjyyttään petokorvausten osalta.

Pedot eivät ole täällä vielä yhtä suuri ongelma kuin itärajan tuntu-massa. ”Petojen takia ei vielä jää tili saamatta, mutta koko ajan susia näkyy enemmän”, Vehkaoja toteaa.

”Vanhasta ei tule poromiestä, sanoi vanha kansa ennen. Työ pitää aloittaa poikasena, jotta siihen kunnolla oppii.”

Porot eivät kulje kunnan rajojen mukaan. Kii-mingin paliskunnan alue on määritelty näin:

Raja alkaa Siuruanjoen suun kohdalta iijoessa, kulkee tätä ylös Hirvelän talon kohdalle, siitä Pudasjärven ja iin pitäjien vanhaa rajalinjaa Pudasjärven, Yli-iin ja Kii-mingin pitäjien rajaristeykseen, siitä viimeksi mainitun pitäjän koillisrajaa Pudasjärven, Ylikiimingin ja Utajär-ven pitäjien rajaristeykseen, tästä kohden jälkimmäisen pitäjän välistä rajaa Kiiminkijokeen, siitä edelleen po-ronhoitoalueen etelärajaa iijokea ylös lähtökohtaansa.

Porot evästävät naurismaalla Jakkukylässä.


Kun Raahen Sähkö Oy perustettiin sata vuotta sitten,

ensisijainen tarve oli saada kaupunkiin parempi katuvalaistus.

Katuvalojen huoltaminen on yhä Raahen Energian tehtävä.

Teksti: Hilkka Lahti Kuvat: Kati Leinonen

Kaikki alkoikatuvaloista


ja puhallettiin taivaan tuuliin. Kaukolämpöverkon rakentaminen aloi-tettiin 1974, ja se kasvaa yhä voimakkaasti. Myös vanhoilla kiinteistöil-lä on ollut mahdollisuus päästä osaksi kaukolämpöverkkoa.

Raahen Energia työllistää 27 omaa työntekijää ja lisäksi kaksi palve-luneuvojaa on Oulun Sähkönmyynnin palveluksessa.

KurkistustulevaanSähkölaitoksen historian aikana suurin murros oli Jäälinojan mielestä uusi sähkömarkkinalaki, joka mahdollisti sähköntoimittajien kilpailut-tamisen. Raahen Energian sähkönmyynti annettiin 1995 määräajaksi Oulun kaupungin energialaitoksen hoidettavaksi. Se oli ensimmäinen tämän alan ”ulkoistus” Suomessa.

”Sähkön siirtomarkkinat ovat lakien tarkasti säätelemää yritystoi-mintaa, ja siksi siihen on pitänyt löytää kumppaneita”, hän perustelee.

Jäälinoja näkee uhkakuvana on sen, että suuret yhtiöt lyövät laimin syrjäseutujen sähköverkkojen kunnostamisen. ”Lopulta rapistuneet siirtoverkot saattavat kaatua kuntien syliin.”

Jutun tausta-aineistona Aleksi Valtosen kirjoittama Raahen kaupun-gin sähkölaitoksen historiikki Valoa kansalle, voimaa teollisuudelle,

Raaheen perustettiin yksityinen sähkölaitos 1907. Yksi tärkeä syy oli uudistaa kaupungin katuvalaistus, toimitusjohtaja Heikki Jäälinoja kertoo.

Sähkönkäytön eturintamassa kulkivat teollisuuslaitokset, jotka möivät ylijäämävirtaa muillekin. Raahessakin Lapaluodon saha oli toiminut sähköllä vuodesta 1904. Sieltä ei sähköä ulkopuolelle herunut, vaan kaupunkilaiset valaisivat huoneensa kynttilöin ja öljylampuin.

Tänä päivänä Raahen Energia Oy on kaupungin omistama.”Yhtiö omistaa sähkön siirtoverkon eli sen perustehtävä on toimittaa

asiakkailleen sähköä. Toinen tukijalka on kaukolämpö”, Jäälinoja sanoo. Omaa sähköntuotantoa Raahen Energialla ei ole.

Yhä tärkeäkatuvalaistusJos sata vuotta sitten oli tärkeä valaista kauppakaupunki Raahen kadut ja kujat, yhtä tärkeää valo on nykyihmisillekin. Sata vuotta sitten sähkölaitos asensi Raahen kaduille 200 hehkulamppua, nyt kaupungin alueella seisoo 6500 valaisinpylvästä. Kaupunki omistaa ne, mutta Raahen Energia vastaa siitä, että lampuissa on myös valo.

”Vuoden aikana katuvalot palavat 3500 tuntia”, Jäälinoja laskee. Raahen Energian verkkoasentajat käyvät valaisinverkon läpi joka

syksy. Palaneet lamput vaihdetaan ja samalla tarkistetaan valaisimien sulakkeet. Yksittäistä lamppua ei käydä vaihtamassa, vaikka se sattuisi-kin pimenemään ikävästi juuri oman talon nurkalle.

Syysmyrskytsaavat tullaRaahen alueen erikoispiirteenä on se, että syysmyrskyt eivät juuri sähkönsiirtoa heiluttele. ”Maakaapelointiasteemme on Suomen suu-rimpia”, Jäälinoja kehaisee. Avojohdot on uusimisen myötä vaihdettu tyystin maakaapeliin kantakaupungissa.

Asiakkaita verkkoyhtiöllä on 8000 ja kaukolämmössä on 1600 liit-tymää. Kaukolämpö on edullista. Kaukolämpöverkkoa pitkin kulkee Ruukin Raahen tehtailta saatava hukkalämpö, joka ennen valui mereen

Verkostoasentaja Martti Mononen Raahen Energiasta huoltaa katuvalaisimia Raahen keskustassa. Katulamppu-jen merkitys korostuu syksyn pimeillä.

Heikki Jäälinoja on ollut Raahen Energialaitoksen ja Raahen Energia Oy:n johtajana ja toimitusjohtajana 12 vuotta. Yhtiössä hän on työsken-nellyt vuodesta 1981. ”Verkkoyhtiön perustehtävä, sähkön toimittami-nen asiakkaalle, ei ole muuttunut”, hän sanoo.


64 portaan pitäminen ehjänä talven yli tarvitsee paljon vettä, mutta vähän virtaa. Merikosken kalatien huollosta ja ylläpi-dosta vastaava Ahti Sipola sanoi asetelleensa 750 metrin mat-

kalla olevaan portaikkoon levyjä, jotka pitävät veden korkeutta sopivana. ”Juoksutus pienennetään 1,2 kuutiosta 50 litraan sekunnissa. Näin

estetään routiminen.”Kalatien rakenne on Sipolan mukaan kestänyt yllättävän hyvin

sitten valmistumisensa, yli viiden vuoden ajan. Jääkannen alla portaat ovat kuin rauhallisessa talvihorroksessa.

Kesäaikanakin ne ovat kuulemma saaneet olla rauhassa ilkivallalta, kaikki on sujunut hyvin. Mitä nyt pikkupojat erään kerran äityivät kir-jolohen ongintaan Hupisaarilla. Sipola sanoo myös kuulleensa huhuja, että alakanavaan olisi joku joskus eksynyt lippoamaan.

”Virtausmuutoksia olemme Hanskin Karin kanssa välillä miet-tineet. Apuja olemme kysyneet Kemistä ja niitä sitten on sovellettu. Hyvin ovat toimineet. Suunnittelimme, että ensi kesänä kokeilemme hivenen enemmän eri malleja, eri aukoilla ja virtausnopeuksilla.”

Pyyntikiellosta pontta?Viime kesän saldo Oulujokeen nousseiden lohien osalta on keskinker-tainen. Noin 300 lohta on kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2006. Ennätys luettiin vuonna 2004, jolloin nousijoita oli yli 400. Pääasiassa Oulujokeen nousee yhden vuoden meressä kasvaneet 1-3-kiloiset kossit.

Lohi nousee Oulujokeen myöhemmin kuin esimerkiksi pohjoisen jokiin. Kiihkein nousukausi asettuu syksyyn, elo-syyskuun vaih-teeseen. Vastavirtaan uiminen, läpi ja yli esteiden, on lohelle raskas

urakka, mutta tutkimusten mukaan täysin mahdollinen. Sen osoitta-vat yläjuoksulta löydetyt poikaset. Oulun kalabiologi Kari Hanskin mukaan nousun onnistumisen kannalta ajatellen veden laatu on hyvä, mutta sen virtaama heikko. Myös poikastuotannolle sopivia alueita on harvassa. Muhosjoen, Utosjoen sekä Kutujoen lohi kyllä kelpuuttaa, mutta Sanginjoki on jo liian humuspitoinen.

Kari Hanski kertoo, että Merikosken edustalla hengailevista lohista noin puolet päättää nousta portaita pitkin 40 kilometrin matkan Monttaan asti. Kalabiologi pähkäilee, että mikäli joessa olisi vapaa kulku Oulujärveen saakka, tarvittaisiin 12 000 – 13 000 lohta Merikosken edustalle, jotta järvestä alkaisi löytyä 50 lohta. Mereltä jokisuulle saapuvien lohien määrä nykyvuosina on siis pientä. Hanski sanoo odottavansa uteliaana tulevaa kautta, sillä vuoden vaihteessa astuu voimaan laki, joka kieltää pyynnin ajoverkolla. Kiellon toivotaan antavan potkua lohimäärien kasvulle jokisuulla. Hän näkee kalatien olevan tärkeä ympäristöteko.

Outoja möykkyjä näkyvissäSipolan mukaan lahna oli viime kesänä ahne nousija, mutta kuha, toisin kuin luullaan, nousee vain satunnaisesti.

”Kuhaa on nyt pyydetty paljon yläjuoksulta ja voisi kuvitella, että se on kalatien ansiota. Todellisuudessa ne ovat istutuskaloja”, Sipola valistaa.

”Joskus on käynyt niin, että olemme Hanskin kanssa nähneet kalatiellä valtavasti haukia. Hauki nouseekin näköjään vain kaunis-patoaltaaseen ja kutee sinne. Harva nousee Oulujokeen asti. Laskuri nimittäin paljastaa, että sieltä asti ei kulje kuin joku harva haukiyksilö.

Kalatien hoitaja Ahti Sipolalle portaiden kunnossapito ja tarkkailu muun työn ohes-sa on ollut innostavaa ja hauskaa puuhaa.

Kalojen porraspalvelu

Talviteloille

Teksti: Sirkku Kianto Kuvat: Juha Korhonen

Yksi merkki talven tulosta on Merikosken kalatien

paketoiminen talviasuun. Se hetki koitti, kun ylös pyrkiville

näytettiin valomerkkiä lokakuun lopussa. Ne, jotka vielä

maleksivat portaikossa, nostettiin ylös ihmisvoimin.


Porraspalvelua ovat käyttäneet niin ikään särki ja ahven sekä taimen, joka nousee sutina ylös asti. Siika on ollut harvinaisempi kulkija. Myös kutuviettinen lohi tempaisee itsensä Montan äärelle.

”Siellä se sahaa edes takaisin, kunnes päätyy yleensä Montan alle. Joka vuosi on kalojen esiintymisen kannalta kyllä niin erilainen.”

Maanantait ovat olleet Sipolalle perusteellisempia kalatien huol-topäiviä. Silloin on pesty kopin ikkunat, puhdistettu sihti ja purettu laskuritiedot tietokoneelle.

”Jos siellä on yhtäänkään epäselvyyksiä, outoja kalaprofiileja vaikka, kilautan Riista- ja kalataloudelliseen tutkimuslaitokseen, ilmoitan tarkan ajan ja pyydän heitä katsomaan kamerasta. Heillä on laskurin kupeessa kamera, joka kuvaa 24 tuntia vuorokaudessa.”

Useimmiten nuo epämääräiset möykyt ovat olleet isoja lahnoja. Sipola kertoo yläjuoksulta saadun kohtuullisen hyvin taimenta ja jonkun verran lohta. Useimmiten saalis napataan Laitasaaren sillan kahta puolen.

Työnsä ohessa kalatietä hoitava Sipola kertoo viime kesän erottuvan hoidollisesti edellisistä vuosista siten, että viime kesänä Oulujoki toi

kulkiessaan jonkun verran enemmän heinää ja erilaista roskaa. Voima-kas säännöstely ja runsaat sateet saavat aikaan sen, että kalakopin edus-talle viritetty häkki, jonka kautta kalat kulkevat ja rekisteröityvät, on muistettava säännöllisesti putsata roskista. Kalat eivät roskista piittaa.

”Keväällä kun aletaan laittamaan kalatie varsinaisesti käyttöön, pannaan kaikki luukut kiinni, otetaan kaikki levyt pois ja sitten taas tarkastetaan, että mitään vyörymiä tai pakkasvaurioita ei ole aiheu-tunut talven aikana. Sitten vaan laskurilaite valoineen päivineen ja RKTL:n kamera paikalleen ja siitä se lähtee.”

Portaiden ylläpito on yksinkertaista ja kustannuksiltaan pientä.

Katselusta elämyksiäKalojen tarkkailutila sijaitsee Lasaretinsaaressa kalatien yläjuoksulla, jos-sa kalatie yhtyy Oulujokeen. Vierailijoita on riittänyt ja varsinkin Oulun päivien aikaan kalakopilla kävi kuhina. Lasin taakse ovat löytäneet tiensä myös ulkomaalaiset, joille kalojen näkeminen on ollut huima kokemus.

Sipola sanoo kohdanneensa paljon ulkomaalaisia, jotka kalan näh-tyään ovat aivan haltioissaan.

”Kyllä se tuntuu hyvältä. Kerran kaksi kanadalaispariskuntaa sattui kulkemaan kopin edustalla ja tarjosin heille mahdollisuutta katsella kalojen nousua. Siellä sattuikin olemaan useampi lohi ruudussa. Voi sitä riemua. Siitä tuli itsellekin niin hyvä ja iloinen mieli.”

Kalatien kulkijoita on voinut tarkkailla myös Oulun Energian nettisivuilla toukokuusta lokakuuhun. Nettikamera aukaistaan jälleen vapun aikoihin.

”Kuhaa on nyt pyydetty paljon yläjuoksulta ja voisi kuvitella,että se on kalatien ansiota. Todellisuudessa ne ovat istutuskaloja”


Teksti: Hilkka Lahti Kuvat: Juha Korhonen

Mummolan pirtissä veljekset ottivat mittaa tosistaan sormikouk-kua vetämällä ja kättä vääntämällä. Tuvassa leijaili hien huuru ja miesten suista kimpoilivat ähkäisyt ja joskus ärräpäätkin.

Historian alkuhämärän voimanmittelöstä ja iltojen viihdykkeestä kädenvääntö lienee saanut alkunsa, mutta virallisesti kättä on väännet-ty kilpaa vuodesta 1967. Silloin Yhdysvalloissa pidettiin ensimmäiset viralliset maailmanmestaruuskisat.

Oulunsalon Taiston riveissä kättä vääntää kolme naista ja kuusi miestä. Seura on Pohjois-Suomen ainoa kädenvääntöseura. Se kuuluu myös Suomen kädenvääntöliittoon, joka taas on kansainvälisen käden-vääntöliiton WAF:n jäsen.

Harrastajat ympäri maakunta kerääntyvät harjoituksiin Salonpään liikuntakeskukseen kerran viikossa. Innostuksen lisäksi kädenvääntöön tarvitaan vain käsi ja pöytä.

Naisten lajiMuhoslainen Tanja Miettunen, 33, haaveilee maailmanmestaruu-desta. Paras saavutus tähän asti on Euroopan mestaruuskisojen neljäs

sija vuonna 2006. Pohjoismaiden mestaruuksia plakkarissa on kaksi ja Suomen mestaruuksia niin lukuisia, ettei niitä kaikkia edes muista.

”MM-kisoihin en ole vielä päässyt voimiani mittelemään, sillä mat-kustaminen on kallista ilman sponsoreita, Miettunen sanoo. Kisat on pidetty vain kerran Suomessa, Rovaniemellä vuonna 2000.

Oululainen Paula Lujala, 27, on harrastanut kilpakädenvääntöä kolmisen vuotta. Tekniikan oppimiseen meni puoli vuotta. ”Missä muussa lajissa kilpailemisen voi aloittaa vanhemmalla iällä, ja on silti mahdollista päästä huipulle”, hän kysyy. Vaikka kädenväännön voi aloittaa minkä ikäisenä tahansa, lajin pariin toivotaan lisää nuoria.

Luonnonlahjaa ja kovaa työtäTanja Miettunen on urheillut ja kilpaillut kolmivuotiaasta. Käden-vääntöön hän hairahtui melkein kuin vahingossa kokeiltuaan lajia kapakkakilpailussa. Kädenvääntö lepäsi perheenperustamisvaiheessa, mutta hän innostui uudelleen viitisen vuotta sitten. Yhdeksän ja kuusi-vuotiaat pojat ovat innokkaasti mukana äidin harrastuksessa ja osaavat jo kädenväännön niksit. Puoliso toimii huoltojoukoissa.

MMMMMummolan pirtissä veljekset ottivat mittaa tosistaan sormikouk-ummolan pirtissä veljekset ottivat mittaa tosistaan sormikouk-ummolan pirtissä veljekset ottivat mittaa tosistaan sormikouk-ummolan pirtissä veljekset ottivat mittaa tosistaan sormikouk-ummolan pirtissä veljekset ottivat mittaa tosistaan sormikouk-ummolan pirtissä veljekset ottivat mittaa tosistaan sormikouk-ummolan pirtissä veljekset ottivat mittaa tosistaan sormikouk-ummolan pirtissä veljekset ottivat mittaa tosistaan sormikouk-ummolan pirtissä veljekset ottivat mittaa tosistaan sormikouk-ummolan pirtissä veljekset ottivat mittaa tosistaan sormikouk-ummolan pirtissä veljekset ottivat mittaa tosistaan sormikouk-ummolan pirtissä veljekset ottivat mittaa tosistaan sormikouk-ummolan pirtissä veljekset ottivat mittaa tosistaan sormikouk-kua vetämällä ja kättä vääntämällä. Tuvassa leijaili hien huuru kua vetämällä ja kättä vääntämällä. Tuvassa leijaili hien huuru kua vetämällä ja kättä vääntämällä. Tuvassa leijaili hien huuru kua vetämällä ja kättä vääntämällä. Tuvassa leijaili hien huuru kua vetämällä ja kättä vääntämällä. Tuvassa leijaili hien huuru kua vetämällä ja kättä vääntämällä. Tuvassa leijaili hien huuru kua vetämällä ja kättä vääntämällä. Tuvassa leijaili hien huuru kua vetämällä ja kättä vääntämällä. Tuvassa leijaili hien huuru kua vetämällä ja kättä vääntämällä. Tuvassa leijaili hien huuru kua vetämällä ja kättä vääntämällä. Tuvassa leijaili hien huuru kua vetämällä ja kättä vääntämällä. Tuvassa leijaili hien huuru kua vetämällä ja kättä vääntämällä. Tuvassa leijaili hien huuru ja miesten suista kimpoilivat ähkäisyt ja joskus ärräpäätkin.ja miesten suista kimpoilivat ähkäisyt ja joskus ärräpäätkin.ja miesten suista kimpoilivat ähkäisyt ja joskus ärräpäätkin.ja miesten suista kimpoilivat ähkäisyt ja joskus ärräpäätkin.ja miesten suista kimpoilivat ähkäisyt ja joskus ärräpäätkin.ja miesten suista kimpoilivat ähkäisyt ja joskus ärräpäätkin.ja miesten suista kimpoilivat ähkäisyt ja joskus ärräpäätkin.ja miesten suista kimpoilivat ähkäisyt ja joskus ärräpäätkin.

Historian alkuhämärän voimanmittelöstä ja iltojen viihdykkeestä Historian alkuhämärän voimanmittelöstä ja iltojen viihdykkeestä Historian alkuhämärän voimanmittelöstä ja iltojen viihdykkeestä Historian alkuhämärän voimanmittelöstä ja iltojen viihdykkeestä Historian alkuhämärän voimanmittelöstä ja iltojen viihdykkeestä Historian alkuhämärän voimanmittelöstä ja iltojen viihdykkeestä Historian alkuhämärän voimanmittelöstä ja iltojen viihdykkeestä Historian alkuhämärän voimanmittelöstä ja iltojen viihdykkeestä Historian alkuhämärän voimanmittelöstä ja iltojen viihdykkeestä Historian alkuhämärän voimanmittelöstä ja iltojen viihdykkeestä Historian alkuhämärän voimanmittelöstä ja iltojen viihdykkeestä Historian alkuhämärän voimanmittelöstä ja iltojen viihdykkeestä kädenvääntö lienee saanut alkunsa, mutta virallisesti kättä on väännet-kädenvääntö lienee saanut alkunsa, mutta virallisesti kättä on väännet-kädenvääntö lienee saanut alkunsa, mutta virallisesti kättä on väännet-kädenvääntö lienee saanut alkunsa, mutta virallisesti kättä on väännet-kädenvääntö lienee saanut alkunsa, mutta virallisesti kättä on väännet-kädenvääntö lienee saanut alkunsa, mutta virallisesti kättä on väännet-kädenvääntö lienee saanut alkunsa, mutta virallisesti kättä on väännet-kädenvääntö lienee saanut alkunsa, mutta virallisesti kättä on väännet-kädenvääntö lienee saanut alkunsa, mutta virallisesti kättä on väännet-kädenvääntö lienee saanut alkunsa, mutta virallisesti kättä on väännet-ty kilpaa vuodesta 1967. Silloin Yhdysvalloissa pidettiin ensimmäiset ty kilpaa vuodesta 1967. Silloin Yhdysvalloissa pidettiin ensimmäiset ty kilpaa vuodesta 1967. Silloin Yhdysvalloissa pidettiin ensimmäiset ty kilpaa vuodesta 1967. Silloin Yhdysvalloissa pidettiin ensimmäiset ty kilpaa vuodesta 1967. Silloin Yhdysvalloissa pidettiin ensimmäiset ty kilpaa vuodesta 1967. Silloin Yhdysvalloissa pidettiin ensimmäiset ty kilpaa vuodesta 1967. Silloin Yhdysvalloissa pidettiin ensimmäiset ty kilpaa vuodesta 1967. Silloin Yhdysvalloissa pidettiin ensimmäiset ty kilpaa vuodesta 1967. Silloin Yhdysvalloissa pidettiin ensimmäiset ty kilpaa vuodesta 1967. Silloin Yhdysvalloissa pidettiin ensimmäiset viralliset maailmanmestaruuskisat.viralliset maailmanmestaruuskisat.viralliset maailmanmestaruuskisat.viralliset maailmanmestaruuskisat.viralliset maailmanmestaruuskisat.viralliset maailmanmestaruuskisat.viralliset maailmanmestaruuskisat.viralliset maailmanmestaruuskisat.

Oulunsalon Taiston riveissä kättä vääntää kolme naista ja kuusi Oulunsalon Taiston riveissä kättä vääntää kolme naista ja kuusi Oulunsalon Taiston riveissä kättä vääntää kolme naista ja kuusi Oulunsalon Taiston riveissä kättä vääntää kolme naista ja kuusi Oulunsalon Taiston riveissä kättä vääntää kolme naista ja kuusi Oulunsalon Taiston riveissä kättä vääntää kolme naista ja kuusi Oulunsalon Taiston riveissä kättä vääntää kolme naista ja kuusi Oulunsalon Taiston riveissä kättä vääntää kolme naista ja kuusi Oulunsalon Taiston riveissä kättä vääntää kolme naista ja kuusi Oulunsalon Taiston riveissä kättä vääntää kolme naista ja kuusi Oulunsalon Taiston riveissä kättä vääntää kolme naista ja kuusi Oulunsalon Taiston riveissä kättä vääntää kolme naista ja kuusi Oulunsalon Taiston riveissä kättä vääntää kolme naista ja kuusi miestä. Seura on Pohjois-Suomen ainoa kädenvääntöseura. Se kuuluu miestä. Seura on Pohjois-Suomen ainoa kädenvääntöseura. Se kuuluu miestä. Seura on Pohjois-Suomen ainoa kädenvääntöseura. Se kuuluu miestä. Seura on Pohjois-Suomen ainoa kädenvääntöseura. Se kuuluu miestä. Seura on Pohjois-Suomen ainoa kädenvääntöseura. Se kuuluu miestä. Seura on Pohjois-Suomen ainoa kädenvääntöseura. Se kuuluu miestä. Seura on Pohjois-Suomen ainoa kädenvääntöseura. Se kuuluu miestä. Seura on Pohjois-Suomen ainoa kädenvääntöseura. Se kuuluu miestä. Seura on Pohjois-Suomen ainoa kädenvääntöseura. Se kuuluu miestä. Seura on Pohjois-Suomen ainoa kädenvääntöseura. Se kuuluu miestä. Seura on Pohjois-Suomen ainoa kädenvääntöseura. Se kuuluu miestä. Seura on Pohjois-Suomen ainoa kädenvääntöseura. Se kuuluu miestä. Seura on Pohjois-Suomen ainoa kädenvääntöseura. Se kuuluu miestä. Seura on Pohjois-Suomen ainoa kädenvääntöseura. Se kuuluu miestä. Seura on Pohjois-Suomen ainoa kädenvääntöseura. Se kuuluu miestä. Seura on Pohjois-Suomen ainoa kädenvääntöseura. Se kuuluu myös Suomen kädenvääntöliittoon, joka taas on kansainvälisen käden-myös Suomen kädenvääntöliittoon, joka taas on kansainvälisen käden-myös Suomen kädenvääntöliittoon, joka taas on kansainvälisen käden-myös Suomen kädenvääntöliittoon, joka taas on kansainvälisen käden-myös Suomen kädenvääntöliittoon, joka taas on kansainvälisen käden-myös Suomen kädenvääntöliittoon, joka taas on kansainvälisen käden-myös Suomen kädenvääntöliittoon, joka taas on kansainvälisen käden-myös Suomen kädenvääntöliittoon, joka taas on kansainvälisen käden-myös Suomen kädenvääntöliittoon, joka taas on kansainvälisen käden-myös Suomen kädenvääntöliittoon, joka taas on kansainvälisen käden-myös Suomen kädenvääntöliittoon, joka taas on kansainvälisen käden-myös Suomen kädenvääntöliittoon, joka taas on kansainvälisen käden-myös Suomen kädenvääntöliittoon, joka taas on kansainvälisen käden-myös Suomen kädenvääntöliittoon, joka taas on kansainvälisen käden-myös Suomen kädenvääntöliittoon, joka taas on kansainvälisen käden-myös Suomen kädenvääntöliittoon, joka taas on kansainvälisen käden-vääntöliiton WAF:n jäsen.vääntöliiton WAF:n jäsen.vääntöliiton WAF:n jäsen.vääntöliiton WAF:n jäsen.vääntöliiton WAF:n jäsen.vääntöliiton WAF:n jäsen.vääntöliiton WAF:n jäsen.

Harrastajat ympäri maakunta kerääntyvät harjoituksiin Salonpään Harrastajat ympäri maakunta kerääntyvät harjoituksiin Salonpään Harrastajat ympäri maakunta kerääntyvät harjoituksiin Salonpään Harrastajat ympäri maakunta kerääntyvät harjoituksiin Salonpään Harrastajat ympäri maakunta kerääntyvät harjoituksiin Salonpään Harrastajat ympäri maakunta kerääntyvät harjoituksiin Salonpään Harrastajat ympäri maakunta kerääntyvät harjoituksiin Salonpään Harrastajat ympäri maakunta kerääntyvät harjoituksiin Salonpään Harrastajat ympäri maakunta kerääntyvät harjoituksiin Salonpään Harrastajat ympäri maakunta kerääntyvät harjoituksiin Salonpään Harrastajat ympäri maakunta kerääntyvät harjoituksiin Salonpään Harrastajat ympäri maakunta kerääntyvät harjoituksiin Salonpään Harrastajat ympäri maakunta kerääntyvät harjoituksiin Salonpään Harrastajat ympäri maakunta kerääntyvät harjoituksiin Salonpään Harrastajat ympäri maakunta kerääntyvät harjoituksiin Salonpään liikuntakeskukseen kerran viikossa. Innostuksen lisäksi kädenvääntöön liikuntakeskukseen kerran viikossa. Innostuksen lisäksi kädenvääntöön liikuntakeskukseen kerran viikossa. Innostuksen lisäksi kädenvääntöön liikuntakeskukseen kerran viikossa. Innostuksen lisäksi kädenvääntöön liikuntakeskukseen kerran viikossa. Innostuksen lisäksi kädenvääntöön liikuntakeskukseen kerran viikossa. Innostuksen lisäksi kädenvääntöön liikuntakeskukseen kerran viikossa. Innostuksen lisäksi kädenvääntöön liikuntakeskukseen kerran viikossa. Innostuksen lisäksi kädenvääntöön liikuntakeskukseen kerran viikossa. Innostuksen lisäksi kädenvääntöön liikuntakeskukseen kerran viikossa. Innostuksen lisäksi kädenvääntöön liikuntakeskukseen kerran viikossa. Innostuksen lisäksi kädenvääntöön liikuntakeskukseen kerran viikossa. Innostuksen lisäksi kädenvääntöön tarvitaan vain käsi ja pöytä.tarvitaan vain käsi ja pöytä.tarvitaan vain käsi ja pöytä.tarvitaan vain käsi ja pöytä.tarvitaan vain käsi ja pöytä.

Naisten lajiNaisten lajiNaisten lajiNaisten lajiMuhoslainen Muhoslainen Muhoslainen Tanja MiettunenTanja MiettunenTanja MiettunenTanja MiettunenTanja Miettunen, 33, haaveilee maailmanmestaruu-, 33, haaveilee maailmanmestaruu-, 33, haaveilee maailmanmestaruu-, 33, haaveilee maailmanmestaruu-, 33, haaveilee maailmanmestaruu-desta. Paras saavutus tähän asti on Euroopan mestaruuskisojen neljäs desta. Paras saavutus tähän asti on Euroopan mestaruuskisojen neljäs desta. Paras saavutus tähän asti on Euroopan mestaruuskisojen neljäs desta. Paras saavutus tähän asti on Euroopan mestaruuskisojen neljäs desta. Paras saavutus tähän asti on Euroopan mestaruuskisojen neljäs desta. Paras saavutus tähän asti on Euroopan mestaruuskisojen neljäs desta. Paras saavutus tähän asti on Euroopan mestaruuskisojen neljäs desta. Paras saavutus tähän asti on Euroopan mestaruuskisojen neljäs desta. Paras saavutus tähän asti on Euroopan mestaruuskisojen neljäs desta. Paras saavutus tähän asti on Euroopan mestaruuskisojen neljäs

sija vuonna 2006. Pohjoismaiden mestaruuksia plakkarissa on kaksi ja sija vuonna 2006. Pohjoismaiden mestaruuksia plakkarissa on kaksi ja sija vuonna 2006. Pohjoismaiden mestaruuksia plakkarissa on kaksi ja sija vuonna 2006. Pohjoismaiden mestaruuksia plakkarissa on kaksi ja sija vuonna 2006. Pohjoismaiden mestaruuksia plakkarissa on kaksi ja Suomen mestaruuksia niin lukuisia, ettei niitä kaikkia edes muista.Suomen mestaruuksia niin lukuisia, ettei niitä kaikkia edes muista.Suomen mestaruuksia niin lukuisia, ettei niitä kaikkia edes muista.Suomen mestaruuksia niin lukuisia, ettei niitä kaikkia edes muista.Suomen mestaruuksia niin lukuisia, ettei niitä kaikkia edes muista.Suomen mestaruuksia niin lukuisia, ettei niitä kaikkia edes muista.Suomen mestaruuksia niin lukuisia, ettei niitä kaikkia edes muista.Suomen mestaruuksia niin lukuisia, ettei niitä kaikkia edes muista.Suomen mestaruuksia niin lukuisia, ettei niitä kaikkia edes muista.Suomen mestaruuksia niin lukuisia, ettei niitä kaikkia edes muista.Suomen mestaruuksia niin lukuisia, ettei niitä kaikkia edes muista.

”MM-kisoihin en ole vielä päässyt voimiani mittelemään, sillä mat-”MM-kisoihin en ole vielä päässyt voimiani mittelemään, sillä mat-”MM-kisoihin en ole vielä päässyt voimiani mittelemään, sillä mat-”MM-kisoihin en ole vielä päässyt voimiani mittelemään, sillä mat-”MM-kisoihin en ole vielä päässyt voimiani mittelemään, sillä mat-”MM-kisoihin en ole vielä päässyt voimiani mittelemään, sillä mat-”MM-kisoihin en ole vielä päässyt voimiani mittelemään, sillä mat-”MM-kisoihin en ole vielä päässyt voimiani mittelemään, sillä mat-”MM-kisoihin en ole vielä päässyt voimiani mittelemään, sillä mat-”MM-kisoihin en ole vielä päässyt voimiani mittelemään, sillä mat-kustaminen on kallista ilman sponsoreita, Miettunen sanoo. Kisat on kustaminen on kallista ilman sponsoreita, Miettunen sanoo. Kisat on kustaminen on kallista ilman sponsoreita, Miettunen sanoo. Kisat on kustaminen on kallista ilman sponsoreita, Miettunen sanoo. Kisat on kustaminen on kallista ilman sponsoreita, Miettunen sanoo. Kisat on kustaminen on kallista ilman sponsoreita, Miettunen sanoo. Kisat on kustaminen on kallista ilman sponsoreita, Miettunen sanoo. Kisat on kustaminen on kallista ilman sponsoreita, Miettunen sanoo. Kisat on kustaminen on kallista ilman sponsoreita, Miettunen sanoo. Kisat on kustaminen on kallista ilman sponsoreita, Miettunen sanoo. Kisat on kustaminen on kallista ilman sponsoreita, Miettunen sanoo. Kisat on pidetty vain kerran Suomessa, Rovaniemellä vuonna 2000.pidetty vain kerran Suomessa, Rovaniemellä vuonna 2000.pidetty vain kerran Suomessa, Rovaniemellä vuonna 2000.pidetty vain kerran Suomessa, Rovaniemellä vuonna 2000.pidetty vain kerran Suomessa, Rovaniemellä vuonna 2000.pidetty vain kerran Suomessa, Rovaniemellä vuonna 2000.pidetty vain kerran Suomessa, Rovaniemellä vuonna 2000.pidetty vain kerran Suomessa, Rovaniemellä vuonna 2000.pidetty vain kerran Suomessa, Rovaniemellä vuonna 2000.pidetty vain kerran Suomessa, Rovaniemellä vuonna 2000.pidetty vain kerran Suomessa, Rovaniemellä vuonna 2000.pidetty vain kerran Suomessa, Rovaniemellä vuonna 2000.

Oululainen Oululainen Oululainen Oululainen Oululainen Paula LujalaPaula LujalaPaula LujalaPaula Lujala, 27, on harrastanut kilpakädenvääntöä , 27, on harrastanut kilpakädenvääntöä , 27, on harrastanut kilpakädenvääntöä , 27, on harrastanut kilpakädenvääntöä , 27, on harrastanut kilpakädenvääntöä , 27, on harrastanut kilpakädenvääntöä , 27, on harrastanut kilpakädenvääntöä kolmisen vuotta. Tekniikan oppimiseen meni puoli vuotta. ”Missä kolmisen vuotta. Tekniikan oppimiseen meni puoli vuotta. ”Missä kolmisen vuotta. Tekniikan oppimiseen meni puoli vuotta. ”Missä kolmisen vuotta. Tekniikan oppimiseen meni puoli vuotta. ”Missä kolmisen vuotta. Tekniikan oppimiseen meni puoli vuotta. ”Missä kolmisen vuotta. Tekniikan oppimiseen meni puoli vuotta. ”Missä kolmisen vuotta. Tekniikan oppimiseen meni puoli vuotta. ”Missä kolmisen vuotta. Tekniikan oppimiseen meni puoli vuotta. ”Missä kolmisen vuotta. Tekniikan oppimiseen meni puoli vuotta. ”Missä muussa lajissa kilpailemisen voi aloittaa vanhemmalla iällä, ja on silti muussa lajissa kilpailemisen voi aloittaa vanhemmalla iällä, ja on silti muussa lajissa kilpailemisen voi aloittaa vanhemmalla iällä, ja on silti muussa lajissa kilpailemisen voi aloittaa vanhemmalla iällä, ja on silti muussa lajissa kilpailemisen voi aloittaa vanhemmalla iällä, ja on silti muussa lajissa kilpailemisen voi aloittaa vanhemmalla iällä, ja on silti muussa lajissa kilpailemisen voi aloittaa vanhemmalla iällä, ja on silti muussa lajissa kilpailemisen voi aloittaa vanhemmalla iällä, ja on silti muussa lajissa kilpailemisen voi aloittaa vanhemmalla iällä, ja on silti muussa lajissa kilpailemisen voi aloittaa vanhemmalla iällä, ja on silti muussa lajissa kilpailemisen voi aloittaa vanhemmalla iällä, ja on silti mahdollista päästä huipulle”, hän kysyy. Vaikka kädenväännön voi mahdollista päästä huipulle”, hän kysyy. Vaikka kädenväännön voi mahdollista päästä huipulle”, hän kysyy. Vaikka kädenväännön voi mahdollista päästä huipulle”, hän kysyy. Vaikka kädenväännön voi mahdollista päästä huipulle”, hän kysyy. Vaikka kädenväännön voi mahdollista päästä huipulle”, hän kysyy. Vaikka kädenväännön voi mahdollista päästä huipulle”, hän kysyy. Vaikka kädenväännön voi mahdollista päästä huipulle”, hän kysyy. Vaikka kädenväännön voi aloittaa minkä ikäisenä tahansa, lajin pariin toivotaan lisää nuoria.aloittaa minkä ikäisenä tahansa, lajin pariin toivotaan lisää nuoria.aloittaa minkä ikäisenä tahansa, lajin pariin toivotaan lisää nuoria.aloittaa minkä ikäisenä tahansa, lajin pariin toivotaan lisää nuoria.aloittaa minkä ikäisenä tahansa, lajin pariin toivotaan lisää nuoria.aloittaa minkä ikäisenä tahansa, lajin pariin toivotaan lisää nuoria.aloittaa minkä ikäisenä tahansa, lajin pariin toivotaan lisää nuoria.aloittaa minkä ikäisenä tahansa, lajin pariin toivotaan lisää nuoria.aloittaa minkä ikäisenä tahansa, lajin pariin toivotaan lisää nuoria.aloittaa minkä ikäisenä tahansa, lajin pariin toivotaan lisää nuoria.aloittaa minkä ikäisenä tahansa, lajin pariin toivotaan lisää nuoria.

Luonnonlahjaa ja kovaa työtäLuonnonlahjaa ja kovaa työtäLuonnonlahjaa ja kovaa työtäLuonnonlahjaa ja kovaa työtäLuonnonlahjaa ja kovaa työtäLuonnonlahjaa ja kovaa työtäLuonnonlahjaa ja kovaa työtäLuonnonlahjaa ja kovaa työtäTanja Miettunen on urheillut ja kilpaillut kolmivuotiaasta. Käden-Tanja Miettunen on urheillut ja kilpaillut kolmivuotiaasta. Käden-Tanja Miettunen on urheillut ja kilpaillut kolmivuotiaasta. Käden-Tanja Miettunen on urheillut ja kilpaillut kolmivuotiaasta. Käden-Tanja Miettunen on urheillut ja kilpaillut kolmivuotiaasta. Käden-Tanja Miettunen on urheillut ja kilpaillut kolmivuotiaasta. Käden-Tanja Miettunen on urheillut ja kilpaillut kolmivuotiaasta. Käden-vääntöön hän hairahtui melkein kuin vahingossa kokeiltuaan lajia vääntöön hän hairahtui melkein kuin vahingossa kokeiltuaan lajia vääntöön hän hairahtui melkein kuin vahingossa kokeiltuaan lajia vääntöön hän hairahtui melkein kuin vahingossa kokeiltuaan lajia vääntöön hän hairahtui melkein kuin vahingossa kokeiltuaan lajia vääntöön hän hairahtui melkein kuin vahingossa kokeiltuaan lajia vääntöön hän hairahtui melkein kuin vahingossa kokeiltuaan lajia vääntöön hän hairahtui melkein kuin vahingossa kokeiltuaan lajia kapakkakilpailussa. Kädenvääntö lepäsi perheenperustamisvaiheessa, kapakkakilpailussa. Kädenvääntö lepäsi perheenperustamisvaiheessa, kapakkakilpailussa. Kädenvääntö lepäsi perheenperustamisvaiheessa, kapakkakilpailussa. Kädenvääntö lepäsi perheenperustamisvaiheessa, kapakkakilpailussa. Kädenvääntö lepäsi perheenperustamisvaiheessa, kapakkakilpailussa. Kädenvääntö lepäsi perheenperustamisvaiheessa, kapakkakilpailussa. Kädenvääntö lepäsi perheenperustamisvaiheessa, kapakkakilpailussa. Kädenvääntö lepäsi perheenperustamisvaiheessa, kapakkakilpailussa. Kädenvääntö lepäsi perheenperustamisvaiheessa, kapakkakilpailussa. Kädenvääntö lepäsi perheenperustamisvaiheessa, kapakkakilpailussa. Kädenvääntö lepäsi perheenperustamisvaiheessa, kapakkakilpailussa. Kädenvääntö lepäsi perheenperustamisvaiheessa, kapakkakilpailussa. Kädenvääntö lepäsi perheenperustamisvaiheessa, kapakkakilpailussa. Kädenvääntö lepäsi perheenperustamisvaiheessa, kapakkakilpailussa. Kädenvääntö lepäsi perheenperustamisvaiheessa, kapakkakilpailussa. Kädenvääntö lepäsi perheenperustamisvaiheessa, kapakkakilpailussa. Kädenvääntö lepäsi perheenperustamisvaiheessa, kapakkakilpailussa. Kädenvääntö lepäsi perheenperustamisvaiheessa, mutta hän innostui uudelleen viitisen vuotta sitten. Yhdeksän ja kuusi-mutta hän innostui uudelleen viitisen vuotta sitten. Yhdeksän ja kuusi-mutta hän innostui uudelleen viitisen vuotta sitten. Yhdeksän ja kuusi-mutta hän innostui uudelleen viitisen vuotta sitten. Yhdeksän ja kuusi-mutta hän innostui uudelleen viitisen vuotta sitten. Yhdeksän ja kuusi-mutta hän innostui uudelleen viitisen vuotta sitten. Yhdeksän ja kuusi-mutta hän innostui uudelleen viitisen vuotta sitten. Yhdeksän ja kuusi-mutta hän innostui uudelleen viitisen vuotta sitten. Yhdeksän ja kuusi-mutta hän innostui uudelleen viitisen vuotta sitten. Yhdeksän ja kuusi-mutta hän innostui uudelleen viitisen vuotta sitten. Yhdeksän ja kuusi-mutta hän innostui uudelleen viitisen vuotta sitten. Yhdeksän ja kuusi-mutta hän innostui uudelleen viitisen vuotta sitten. Yhdeksän ja kuusi-mutta hän innostui uudelleen viitisen vuotta sitten. Yhdeksän ja kuusi-mutta hän innostui uudelleen viitisen vuotta sitten. Yhdeksän ja kuusi-vuotiaat pojat ovat innokkaasti mukana äidin harrastuksessa ja osaavat vuotiaat pojat ovat innokkaasti mukana äidin harrastuksessa ja osaavat vuotiaat pojat ovat innokkaasti mukana äidin harrastuksessa ja osaavat vuotiaat pojat ovat innokkaasti mukana äidin harrastuksessa ja osaavat vuotiaat pojat ovat innokkaasti mukana äidin harrastuksessa ja osaavat vuotiaat pojat ovat innokkaasti mukana äidin harrastuksessa ja osaavat vuotiaat pojat ovat innokkaasti mukana äidin harrastuksessa ja osaavat vuotiaat pojat ovat innokkaasti mukana äidin harrastuksessa ja osaavat vuotiaat pojat ovat innokkaasti mukana äidin harrastuksessa ja osaavat vuotiaat pojat ovat innokkaasti mukana äidin harrastuksessa ja osaavat vuotiaat pojat ovat innokkaasti mukana äidin harrastuksessa ja osaavat jo kädenväännön niksit. Puoliso toimii huoltojoukoissa.jo kädenväännön niksit. Puoliso toimii huoltojoukoissa.jo kädenväännön niksit. Puoliso toimii huoltojoukoissa.jo kädenväännön niksit. Puoliso toimii huoltojoukoissa.jo kädenväännön niksit. Puoliso toimii huoltojoukoissa.jo kädenväännön niksit. Puoliso toimii huoltojoukoissa.jo kädenväännön niksit. Puoliso toimii huoltojoukoissa.jo kädenväännön niksit. Puoliso toimii huoltojoukoissa.jo kädenväännön niksit. Puoliso toimii huoltojoukoissa.jo kädenväännön niksit. Puoliso toimii huoltojoukoissa.

Maine� aan naisellisempiKädenväännössä voimaa ja tekniikkaa

Naisten pienet sirot kädet tarttuvat toisiinsa tiukalla otteella. Käsivarren lihakset pullistuvat pyöreinä ja lantio taipuu sirosti väännön mukana. Kädenvääntö on mainettaan naisellisempi urheilulaji!

Teksti:Teksti: Hilkka LahtiHilkka LahtiHilkka Lahti Kuvat:Kuvat:Kuvat: Juha KorhonenJuha KorhonenJuha Korhonen

Maine� aan Maine� aan Maine� aan Maine� aan


”Kilpailuvietti on kova. Jos kisaan osallistun, tähtäimessä on aina voittaminen”, hän naurahtaa.

Paula Lujala innostui kädenväännöstä viisitoistavuotiaana, kun huomasi kavereiden jäävän väännössä toiseksi ja raavaiden miestenkin joutuvan tunnustamaan tappionsa. ”En edes tiennyt, että kädenvääntö on kilpailulaji, ennen kuin ryhdyin etsimään lajista tietoa Internetistä ja löysin OlsTa:n sivut”, hän sanoo. Paulan paras sijoitus on SM-kisojen hopea ja pronssi.

Harjoittelu yhtä vääntämistäSuomessa kilpaa vääntää kolmisenkymmentä naista ja toistasataa mies-tä. Kilpasarjat muodostetaan iän ja painon mukaan. Oma kisansa on niin oikealle kuin vasemmallekin kädelle.

Harjoittelu on yhtä vääntämistä. Harjoituskerran aikana naiset tekevät kolmisensataa vääntöä. Koska naisia on vähän, harjoituskumppaneina ovat useimmiten miehet. Peruskunto tulee voimaharjoittelusta kuntosalil-la, jossa vahvistetaan varsinkin rannetta, kyynärvarsia ja selän lihaksia.

Itse vääntö on ohitse muutamassa sekunnissa, sillä nopeus on lajissa valttia. Vain joskus harvoin ponnistus kestää kauemmin.

”Yhden ainoan kerran muistan kisoissa vääntäneeni liki puoli mi-nuuttia ja silloin lihakset olivat tosi juntturassa ja olo sen mukainen”, Tanja muistelee.

Painoluokat ovat kisoissa yhtä tärkeät kuin nyrkkeilyssä tai painissa. Kisoja varten tiputetaan turhat kilot ja nesteet pois, välillä jopa turkis-haalarit ja pipo päällä saunassa. Kilpailupunnituksen jälkeen aloitetaan tankkaus.

Salaisena aseena hymyVääntö lähtee takaraivosta, naiset sanovat. Mutta kättä ei väännetä vain kädellä, vaan koko keholla, sillä vääntöön käytetään varsinkin selän isoja lihaksia. Jokaisella vääntäjällä on oma tekniikkansa, mutta

kädenväännön säännöt ovat tiukat. Käden tulee olla paljas, kynsien leikatut ja kyynärpään on pysyttävä alustyynyssä. Olkapää ei saa liik-kua pöydän keskilinjasta ja vähintään toisen jalan pitää pysyä maassa. Vaikka voima jyllää, vakavat vammat ovat lajissa harvinaisia.

Euroopan parhaimmat vääntäjät tulevat Venäjältä ja Ukrainasta. ”Kädenväännöstä on monella käsitys, että se ei olisi kunnon urhei-

lua, mutta se ei pidä paikkansa. Lajin parhaat harjoittelevat ammatti-maisesti ja heillä on huippuvalmentajat”, naiset huomauttavat.

Tanja Miettunen sanoo kisaavansa tyydyttääkseen vahvaa kilpailu-viettiään.

”On makia tunne, kun saa kaverin käden pöytään, varsinkin, jos pääsee tappioasemasta voittoon”, hän sanoo.

Kädenvääntö on hyvä kilpalaji, jos on kiinnostunut voimaharjoitte-lusta, Paula Lujala toteaa. Lisäkiinnostuksen tuo tekniikan hiominen täydelliseksi.

Tiukka tuijotus, henkinen yliote ja itsevarma olo, siinä kilpailun aseet, mutta voi se olla kaunis hymykin.

”Sanoin SM-kisoissa Paulalle, että ota kaverista tiukka ote ja kun-nolla kiinni, ja tämä meni ja hymyili vastustajalle kohteliaasti”, Tanja ilveilee kilpakumppanilleen.

Uskallatko hävitä?Tanja ajaa työkseen tavaraa rakennuksille. Miesvaltaisilla työpaikoilla Suomen mestarin maine on kiirinyt yleensä edellä.

”Haastajia ei rakennuksilta helposti löydy, Tanja naurahtaa. Jos joku mies uskaltautuu roskiksen päällä vääntöä kokeilemaan, hän katsoo yleensä tarkasti ympärilleen ettei kukaan ole näkemässä.

Tanja tunnustaa hävinneensä satakiloiselle sähkömiehelle. Kovanäp-pinen ruumiillisen työn tekijä oli liian kova pala hentoiselle 55-kilois-ten painoluokassa kisaavalle naiselle.

”Paperinpyörittäjät ovat asia erikseen”. Tanja ja Paula härnäävät. Helposti meni ainakin toimittajan ja kuvaajan käsi pöytään. Ei

auttanut irvistyskään.

”Kilpailuvietti on kova. Jos kisaan osallistun, tähtäimessä on aina ”Kilpailuvietti on kova. Jos kisaan osallistun, tähtäimessä on aina ”Kilpailuvietti on kova. Jos kisaan osallistun, tähtäimessä on aina ”Kilpailuvietti on kova. Jos kisaan osallistun, tähtäimessä on aina ”Kilpailuvietti on kova. Jos kisaan osallistun, tähtäimessä on aina ”Kilpailuvietti on kova. Jos kisaan osallistun, tähtäimessä on aina ”Kilpailuvietti on kova. Jos kisaan osallistun, tähtäimessä on aina ”Kilpailuvietti on kova. Jos kisaan osallistun, tähtäimessä on aina ”Kilpailuvietti on kova. Jos kisaan osallistun, tähtäimessä on aina voittaminen”, hän naurahtaa.voittaminen”, hän naurahtaa.voittaminen”, hän naurahtaa.voittaminen”, hän naurahtaa.voittaminen”, hän naurahtaa.voittaminen”, hän naurahtaa.

Paula Lujala innostui kädenväännöstä viisitoistavuotiaana, kun Paula Lujala innostui kädenväännöstä viisitoistavuotiaana, kun Paula Lujala innostui kädenväännöstä viisitoistavuotiaana, kun Paula Lujala innostui kädenväännöstä viisitoistavuotiaana, kun Paula Lujala innostui kädenväännöstä viisitoistavuotiaana, kun Paula Lujala innostui kädenväännöstä viisitoistavuotiaana, kun Paula Lujala innostui kädenväännöstä viisitoistavuotiaana, kun Paula Lujala innostui kädenväännöstä viisitoistavuotiaana, kun huomasi kavereiden jäävän väännössä toiseksi ja raavaiden miestenkin huomasi kavereiden jäävän väännössä toiseksi ja raavaiden miestenkin huomasi kavereiden jäävän väännössä toiseksi ja raavaiden miestenkin huomasi kavereiden jäävän väännössä toiseksi ja raavaiden miestenkin huomasi kavereiden jäävän väännössä toiseksi ja raavaiden miestenkin huomasi kavereiden jäävän väännössä toiseksi ja raavaiden miestenkin huomasi kavereiden jäävän väännössä toiseksi ja raavaiden miestenkin huomasi kavereiden jäävän väännössä toiseksi ja raavaiden miestenkin huomasi kavereiden jäävän väännössä toiseksi ja raavaiden miestenkin huomasi kavereiden jäävän väännössä toiseksi ja raavaiden miestenkin joutuvan tunnustamaan tappionsa. ”En edes tiennyt, että kädenvääntö joutuvan tunnustamaan tappionsa. ”En edes tiennyt, että kädenvääntö joutuvan tunnustamaan tappionsa. ”En edes tiennyt, että kädenvääntö joutuvan tunnustamaan tappionsa. ”En edes tiennyt, että kädenvääntö joutuvan tunnustamaan tappionsa. ”En edes tiennyt, että kädenvääntö joutuvan tunnustamaan tappionsa. ”En edes tiennyt, että kädenvääntö joutuvan tunnustamaan tappionsa. ”En edes tiennyt, että kädenvääntö joutuvan tunnustamaan tappionsa. ”En edes tiennyt, että kädenvääntö joutuvan tunnustamaan tappionsa. ”En edes tiennyt, että kädenvääntö joutuvan tunnustamaan tappionsa. ”En edes tiennyt, että kädenvääntö on kilpailulaji, ennen kuin ryhdyin etsimään lajista tietoa Internetistä on kilpailulaji, ennen kuin ryhdyin etsimään lajista tietoa Internetistä on kilpailulaji, ennen kuin ryhdyin etsimään lajista tietoa Internetistä on kilpailulaji, ennen kuin ryhdyin etsimään lajista tietoa Internetistä on kilpailulaji, ennen kuin ryhdyin etsimään lajista tietoa Internetistä ja löysin OlsTa:n sivut”, hän sanoo. Paulan paras sijoitus on SM-kisojen ja löysin OlsTa:n sivut”, hän sanoo. Paulan paras sijoitus on SM-kisojen ja löysin OlsTa:n sivut”, hän sanoo. Paulan paras sijoitus on SM-kisojen ja löysin OlsTa:n sivut”, hän sanoo. Paulan paras sijoitus on SM-kisojen ja löysin OlsTa:n sivut”, hän sanoo. Paulan paras sijoitus on SM-kisojen ja löysin OlsTa:n sivut”, hän sanoo. Paulan paras sijoitus on SM-kisojen ja löysin OlsTa:n sivut”, hän sanoo. Paulan paras sijoitus on SM-kisojen ja löysin OlsTa:n sivut”, hän sanoo. Paulan paras sijoitus on SM-kisojen ja löysin OlsTa:n sivut”, hän sanoo. Paulan paras sijoitus on SM-kisojen hopea ja pronssi.hopea ja pronssi.hopea ja pronssi.hopea ja pronssi.hopea ja pronssi.

Harjoittelu yhtä vääntämistäHarjoittelu yhtä vääntämistäHarjoittelu yhtä vääntämistäHarjoittelu yhtä vääntämistäHarjoittelu yhtä vääntämistäHarjoittelu yhtä vääntämistäHarjoittelu yhtä vääntämistäHarjoittelu yhtä vääntämistäHarjoittelu yhtä vääntämistäHarjoittelu yhtä vääntämistäHarjoittelu yhtä vääntämistäSuomessa kilpaa vääntää kolmisenkymmentä naista ja toistasataa mies-Suomessa kilpaa vääntää kolmisenkymmentä naista ja toistasataa mies-Suomessa kilpaa vääntää kolmisenkymmentä naista ja toistasataa mies-Suomessa kilpaa vääntää kolmisenkymmentä naista ja toistasataa mies-Suomessa kilpaa vääntää kolmisenkymmentä naista ja toistasataa mies-Suomessa kilpaa vääntää kolmisenkymmentä naista ja toistasataa mies-Suomessa kilpaa vääntää kolmisenkymmentä naista ja toistasataa mies-Suomessa kilpaa vääntää kolmisenkymmentä naista ja toistasataa mies-Suomessa kilpaa vääntää kolmisenkymmentä naista ja toistasataa mies-Suomessa kilpaa vääntää kolmisenkymmentä naista ja toistasataa mies-Suomessa kilpaa vääntää kolmisenkymmentä naista ja toistasataa mies-Suomessa kilpaa vääntää kolmisenkymmentä naista ja toistasataa mies-Suomessa kilpaa vääntää kolmisenkymmentä naista ja toistasataa mies-Suomessa kilpaa vääntää kolmisenkymmentä naista ja toistasataa mies-Suomessa kilpaa vääntää kolmisenkymmentä naista ja toistasataa mies-tä. Kilpasarjat muodostetaan iän ja painon mukaan. Oma kisansa on tä. Kilpasarjat muodostetaan iän ja painon mukaan. Oma kisansa on tä. Kilpasarjat muodostetaan iän ja painon mukaan. Oma kisansa on tä. Kilpasarjat muodostetaan iän ja painon mukaan. Oma kisansa on tä. Kilpasarjat muodostetaan iän ja painon mukaan. Oma kisansa on tä. Kilpasarjat muodostetaan iän ja painon mukaan. Oma kisansa on tä. Kilpasarjat muodostetaan iän ja painon mukaan. Oma kisansa on tä. Kilpasarjat muodostetaan iän ja painon mukaan. Oma kisansa on tä. Kilpasarjat muodostetaan iän ja painon mukaan. Oma kisansa on tä. Kilpasarjat muodostetaan iän ja painon mukaan. Oma kisansa on niin oikealle kuin vasemmallekin kädelle.niin oikealle kuin vasemmallekin kädelle.niin oikealle kuin vasemmallekin kädelle.niin oikealle kuin vasemmallekin kädelle.niin oikealle kuin vasemmallekin kädelle.niin oikealle kuin vasemmallekin kädelle.niin oikealle kuin vasemmallekin kädelle.niin oikealle kuin vasemmallekin kädelle.niin oikealle kuin vasemmallekin kädelle.niin oikealle kuin vasemmallekin kädelle.niin oikealle kuin vasemmallekin kädelle.

Harjoittelu on yhtä vääntämistä. Harjoituskerran aikana naiset tekevät Harjoittelu on yhtä vääntämistä. Harjoituskerran aikana naiset tekevät Harjoittelu on yhtä vääntämistä. Harjoituskerran aikana naiset tekevät Harjoittelu on yhtä vääntämistä. Harjoituskerran aikana naiset tekevät Harjoittelu on yhtä vääntämistä. Harjoituskerran aikana naiset tekevät Harjoittelu on yhtä vääntämistä. Harjoituskerran aikana naiset tekevät Harjoittelu on yhtä vääntämistä. Harjoituskerran aikana naiset tekevät Harjoittelu on yhtä vääntämistä. Harjoituskerran aikana naiset tekevät Harjoittelu on yhtä vääntämistä. Harjoituskerran aikana naiset tekevät Harjoittelu on yhtä vääntämistä. Harjoituskerran aikana naiset tekevät Harjoittelu on yhtä vääntämistä. Harjoituskerran aikana naiset tekevät Harjoittelu on yhtä vääntämistä. Harjoituskerran aikana naiset tekevät Harjoittelu on yhtä vääntämistä. Harjoituskerran aikana naiset tekevät Harjoittelu on yhtä vääntämistä. Harjoituskerran aikana naiset tekevät kolmisensataa vääntöä. Koska naisia on vähän, harjoituskumppaneina kolmisensataa vääntöä. Koska naisia on vähän, harjoituskumppaneina kolmisensataa vääntöä. Koska naisia on vähän, harjoituskumppaneina kolmisensataa vääntöä. Koska naisia on vähän, harjoituskumppaneina kolmisensataa vääntöä. Koska naisia on vähän, harjoituskumppaneina kolmisensataa vääntöä. Koska naisia on vähän, harjoituskumppaneina kolmisensataa vääntöä. Koska naisia on vähän, harjoituskumppaneina kolmisensataa vääntöä. Koska naisia on vähän, harjoituskumppaneina kolmisensataa vääntöä. Koska naisia on vähän, harjoituskumppaneina kolmisensataa vääntöä. Koska naisia on vähän, harjoituskumppaneina kolmisensataa vääntöä. Koska naisia on vähän, harjoituskumppaneina ovat useimmiten miehet. Peruskunto tulee voimaharjoittelusta kuntosalil-ovat useimmiten miehet. Peruskunto tulee voimaharjoittelusta kuntosalil-ovat useimmiten miehet. Peruskunto tulee voimaharjoittelusta kuntosalil-ovat useimmiten miehet. Peruskunto tulee voimaharjoittelusta kuntosalil-ovat useimmiten miehet. Peruskunto tulee voimaharjoittelusta kuntosalil-ovat useimmiten miehet. Peruskunto tulee voimaharjoittelusta kuntosalil-ovat useimmiten miehet. Peruskunto tulee voimaharjoittelusta kuntosalil-ovat useimmiten miehet. Peruskunto tulee voimaharjoittelusta kuntosalil-la, jossa vahvistetaan varsinkin rannetta, kyynärvarsia ja selän lihaksia.la, jossa vahvistetaan varsinkin rannetta, kyynärvarsia ja selän lihaksia.la, jossa vahvistetaan varsinkin rannetta, kyynärvarsia ja selän lihaksia.la, jossa vahvistetaan varsinkin rannetta, kyynärvarsia ja selän lihaksia.la, jossa vahvistetaan varsinkin rannetta, kyynärvarsia ja selän lihaksia.la, jossa vahvistetaan varsinkin rannetta, kyynärvarsia ja selän lihaksia.la, jossa vahvistetaan varsinkin rannetta, kyynärvarsia ja selän lihaksia.la, jossa vahvistetaan varsinkin rannetta, kyynärvarsia ja selän lihaksia.la, jossa vahvistetaan varsinkin rannetta, kyynärvarsia ja selän lihaksia.la, jossa vahvistetaan varsinkin rannetta, kyynärvarsia ja selän lihaksia.la, jossa vahvistetaan varsinkin rannetta, kyynärvarsia ja selän lihaksia.

Itse vääntö on ohitse muutamassa sekunnissa, sillä nopeus on lajissa Itse vääntö on ohitse muutamassa sekunnissa, sillä nopeus on lajissa Itse vääntö on ohitse muutamassa sekunnissa, sillä nopeus on lajissa Itse vääntö on ohitse muutamassa sekunnissa, sillä nopeus on lajissa Itse vääntö on ohitse muutamassa sekunnissa, sillä nopeus on lajissa Itse vääntö on ohitse muutamassa sekunnissa, sillä nopeus on lajissa Itse vääntö on ohitse muutamassa sekunnissa, sillä nopeus on lajissa Itse vääntö on ohitse muutamassa sekunnissa, sillä nopeus on lajissa Itse vääntö on ohitse muutamassa sekunnissa, sillä nopeus on lajissa Itse vääntö on ohitse muutamassa sekunnissa, sillä nopeus on lajissa valttia. Vain joskus harvoin ponnistus kestää kauemmin.valttia. Vain joskus harvoin ponnistus kestää kauemmin.valttia. Vain joskus harvoin ponnistus kestää kauemmin.valttia. Vain joskus harvoin ponnistus kestää kauemmin.valttia. Vain joskus harvoin ponnistus kestää kauemmin.valttia. Vain joskus harvoin ponnistus kestää kauemmin.valttia. Vain joskus harvoin ponnistus kestää kauemmin.valttia. Vain joskus harvoin ponnistus kestää kauemmin.valttia. Vain joskus harvoin ponnistus kestää kauemmin.valttia. Vain joskus harvoin ponnistus kestää kauemmin.

”Yhden ainoan kerran muistan kisoissa vääntäneeni liki puoli mi-”Yhden ainoan kerran muistan kisoissa vääntäneeni liki puoli mi-”Yhden ainoan kerran muistan kisoissa vääntäneeni liki puoli mi-”Yhden ainoan kerran muistan kisoissa vääntäneeni liki puoli mi-”Yhden ainoan kerran muistan kisoissa vääntäneeni liki puoli mi-”Yhden ainoan kerran muistan kisoissa vääntäneeni liki puoli mi-”Yhden ainoan kerran muistan kisoissa vääntäneeni liki puoli mi-”Yhden ainoan kerran muistan kisoissa vääntäneeni liki puoli mi-”Yhden ainoan kerran muistan kisoissa vääntäneeni liki puoli mi-”Yhden ainoan kerran muistan kisoissa vääntäneeni liki puoli mi-nuuttia ja silloin lihakset olivat tosi juntturassa ja olo sen mukainen”, nuuttia ja silloin lihakset olivat tosi juntturassa ja olo sen mukainen”, nuuttia ja silloin lihakset olivat tosi juntturassa ja olo sen mukainen”, nuuttia ja silloin lihakset olivat tosi juntturassa ja olo sen mukainen”, nuuttia ja silloin lihakset olivat tosi juntturassa ja olo sen mukainen”, nuuttia ja silloin lihakset olivat tosi juntturassa ja olo sen mukainen”, nuuttia ja silloin lihakset olivat tosi juntturassa ja olo sen mukainen”, nuuttia ja silloin lihakset olivat tosi juntturassa ja olo sen mukainen”, nuuttia ja silloin lihakset olivat tosi juntturassa ja olo sen mukainen”, nuuttia ja silloin lihakset olivat tosi juntturassa ja olo sen mukainen”, nuuttia ja silloin lihakset olivat tosi juntturassa ja olo sen mukainen”, nuuttia ja silloin lihakset olivat tosi juntturassa ja olo sen mukainen”, nuuttia ja silloin lihakset olivat tosi juntturassa ja olo sen mukainen”, nuuttia ja silloin lihakset olivat tosi juntturassa ja olo sen mukainen”, Tanja muistelee.Tanja muistelee.Tanja muistelee.Tanja muistelee.

Painoluokat ovat kisoissa yhtä tärkeät kuin nyrkkeilyssä tai painissa. Painoluokat ovat kisoissa yhtä tärkeät kuin nyrkkeilyssä tai painissa. Painoluokat ovat kisoissa yhtä tärkeät kuin nyrkkeilyssä tai painissa. Painoluokat ovat kisoissa yhtä tärkeät kuin nyrkkeilyssä tai painissa. Painoluokat ovat kisoissa yhtä tärkeät kuin nyrkkeilyssä tai painissa. Painoluokat ovat kisoissa yhtä tärkeät kuin nyrkkeilyssä tai painissa. Painoluokat ovat kisoissa yhtä tärkeät kuin nyrkkeilyssä tai painissa. Painoluokat ovat kisoissa yhtä tärkeät kuin nyrkkeilyssä tai painissa. Painoluokat ovat kisoissa yhtä tärkeät kuin nyrkkeilyssä tai painissa. Painoluokat ovat kisoissa yhtä tärkeät kuin nyrkkeilyssä tai painissa. Painoluokat ovat kisoissa yhtä tärkeät kuin nyrkkeilyssä tai painissa. Painoluokat ovat kisoissa yhtä tärkeät kuin nyrkkeilyssä tai painissa. Painoluokat ovat kisoissa yhtä tärkeät kuin nyrkkeilyssä tai painissa. Painoluokat ovat kisoissa yhtä tärkeät kuin nyrkkeilyssä tai painissa. Painoluokat ovat kisoissa yhtä tärkeät kuin nyrkkeilyssä tai painissa. Kisoja varten tiputetaan turhat kilot ja nesteet pois, välillä jopa turkis-Kisoja varten tiputetaan turhat kilot ja nesteet pois, välillä jopa turkis-Kisoja varten tiputetaan turhat kilot ja nesteet pois, välillä jopa turkis-Kisoja varten tiputetaan turhat kilot ja nesteet pois, välillä jopa turkis-Kisoja varten tiputetaan turhat kilot ja nesteet pois, välillä jopa turkis-Kisoja varten tiputetaan turhat kilot ja nesteet pois, välillä jopa turkis-Kisoja varten tiputetaan turhat kilot ja nesteet pois, välillä jopa turkis-Kisoja varten tiputetaan turhat kilot ja nesteet pois, välillä jopa turkis-Kisoja varten tiputetaan turhat kilot ja nesteet pois, välillä jopa turkis-Kisoja varten tiputetaan turhat kilot ja nesteet pois, välillä jopa turkis-Kisoja varten tiputetaan turhat kilot ja nesteet pois, välillä jopa turkis-Kisoja varten tiputetaan turhat kilot ja nesteet pois, välillä jopa turkis-Kisoja varten tiputetaan turhat kilot ja nesteet pois, välillä jopa turkis-haalarit ja pipo päällä saunassa. Kilpailupunnituksen jälkeen aloitetaan haalarit ja pipo päällä saunassa. Kilpailupunnituksen jälkeen aloitetaan haalarit ja pipo päällä saunassa. Kilpailupunnituksen jälkeen aloitetaan haalarit ja pipo päällä saunassa. Kilpailupunnituksen jälkeen aloitetaan haalarit ja pipo päällä saunassa. Kilpailupunnituksen jälkeen aloitetaan haalarit ja pipo päällä saunassa. Kilpailupunnituksen jälkeen aloitetaan haalarit ja pipo päällä saunassa. Kilpailupunnituksen jälkeen aloitetaan haalarit ja pipo päällä saunassa. Kilpailupunnituksen jälkeen aloitetaan haalarit ja pipo päällä saunassa. Kilpailupunnituksen jälkeen aloitetaan haalarit ja pipo päällä saunassa. Kilpailupunnituksen jälkeen aloitetaan haalarit ja pipo päällä saunassa. Kilpailupunnituksen jälkeen aloitetaan haalarit ja pipo päällä saunassa. Kilpailupunnituksen jälkeen aloitetaan haalarit ja pipo päällä saunassa. Kilpailupunnituksen jälkeen aloitetaan tankkaus.tankkaus.tankkaus.

Salaisena aseena hymySalaisena aseena hymySalaisena aseena hymySalaisena aseena hymySalaisena aseena hymyVääntö lähtee takaraivosta, naiset sanovat. Mutta kättä ei väännetä Vääntö lähtee takaraivosta, naiset sanovat. Mutta kättä ei väännetä Vääntö lähtee takaraivosta, naiset sanovat. Mutta kättä ei väännetä Vääntö lähtee takaraivosta, naiset sanovat. Mutta kättä ei väännetä Vääntö lähtee takaraivosta, naiset sanovat. Mutta kättä ei väännetä Vääntö lähtee takaraivosta, naiset sanovat. Mutta kättä ei väännetä Vääntö lähtee takaraivosta, naiset sanovat. Mutta kättä ei väännetä Vääntö lähtee takaraivosta, naiset sanovat. Mutta kättä ei väännetä Vääntö lähtee takaraivosta, naiset sanovat. Mutta kättä ei väännetä vain kädellä, vaan koko keholla, sillä vääntöön käytetään varsinkin vain kädellä, vaan koko keholla, sillä vääntöön käytetään varsinkin vain kädellä, vaan koko keholla, sillä vääntöön käytetään varsinkin vain kädellä, vaan koko keholla, sillä vääntöön käytetään varsinkin vain kädellä, vaan koko keholla, sillä vääntöön käytetään varsinkin vain kädellä, vaan koko keholla, sillä vääntöön käytetään varsinkin vain kädellä, vaan koko keholla, sillä vääntöön käytetään varsinkin vain kädellä, vaan koko keholla, sillä vääntöön käytetään varsinkin vain kädellä, vaan koko keholla, sillä vääntöön käytetään varsinkin vain kädellä, vaan koko keholla, sillä vääntöön käytetään varsinkin vain kädellä, vaan koko keholla, sillä vääntöön käytetään varsinkin selän isoja lihaksia. Jokaisella vääntäjällä on oma tekniikkansa, mutta selän isoja lihaksia. Jokaisella vääntäjällä on oma tekniikkansa, mutta selän isoja lihaksia. Jokaisella vääntäjällä on oma tekniikkansa, mutta selän isoja lihaksia. Jokaisella vääntäjällä on oma tekniikkansa, mutta selän isoja lihaksia. Jokaisella vääntäjällä on oma tekniikkansa, mutta selän isoja lihaksia. Jokaisella vääntäjällä on oma tekniikkansa, mutta selän isoja lihaksia. Jokaisella vääntäjällä on oma tekniikkansa, mutta selän isoja lihaksia. Jokaisella vääntäjällä on oma tekniikkansa, mutta selän isoja lihaksia. Jokaisella vääntäjällä on oma tekniikkansa, mutta selän isoja lihaksia. Jokaisella vääntäjällä on oma tekniikkansa, mutta selän isoja lihaksia. Jokaisella vääntäjällä on oma tekniikkansa, mutta selän isoja lihaksia. Jokaisella vääntäjällä on oma tekniikkansa, mutta

Tanja ajaa työkseen tavaraa rakennuksille. Miesvaltaisilla työpaikoilla Tanja ajaa työkseen tavaraa rakennuksille. Miesvaltaisilla työpaikoilla Tanja ajaa työkseen tavaraa rakennuksille. Miesvaltaisilla työpaikoilla Suomen mestarin maine on kiirinyt yleensä edellä.Suomen mestarin maine on kiirinyt yleensä edellä.Suomen mestarin maine on kiirinyt yleensä edellä.

”Haastajia ei rakennuksilta helposti löydy, Tanja naurahtaa. Jos joku ”Haastajia ei rakennuksilta helposti löydy, Tanja naurahtaa. Jos joku ”Haastajia ei rakennuksilta helposti löydy, Tanja naurahtaa. Jos joku mies uskaltautuu roskiksen päällä vääntöä kokeilemaan, hän katsoo mies uskaltautuu roskiksen päällä vääntöä kokeilemaan, hän katsoo mies uskaltautuu roskiksen päällä vääntöä kokeilemaan, hän katsoo mies uskaltautuu roskiksen päällä vääntöä kokeilemaan, hän katsoo yleensä tarkasti ympärilleen ettei kukaan ole näkemässä. yleensä tarkasti ympärilleen ettei kukaan ole näkemässä. yleensä tarkasti ympärilleen ettei kukaan ole näkemässä. yleensä tarkasti ympärilleen ettei kukaan ole näkemässä. yleensä tarkasti ympärilleen ettei kukaan ole näkemässä.

Tanja tunnustaa hävinneensä satakiloiselle sähkömiehelle. Kovanäp-Tanja tunnustaa hävinneensä satakiloiselle sähkömiehelle. Kovanäp-Tanja tunnustaa hävinneensä satakiloiselle sähkömiehelle. Kovanäp-Tanja tunnustaa hävinneensä satakiloiselle sähkömiehelle. Kovanäp-Tanja tunnustaa hävinneensä satakiloiselle sähkömiehelle. Kovanäp-Tanja tunnustaa hävinneensä satakiloiselle sähkömiehelle. Kovanäp-pinen ruumiillisen työn tekijä oli liian kova pala hentoiselle 55-kilois-pinen ruumiillisen työn tekijä oli liian kova pala hentoiselle 55-kilois-pinen ruumiillisen työn tekijä oli liian kova pala hentoiselle 55-kilois-pinen ruumiillisen työn tekijä oli liian kova pala hentoiselle 55-kilois-pinen ruumiillisen työn tekijä oli liian kova pala hentoiselle 55-kilois-pinen ruumiillisen työn tekijä oli liian kova pala hentoiselle 55-kilois-ten painoluokassa kisaavalle naiselle. ten painoluokassa kisaavalle naiselle. ten painoluokassa kisaavalle naiselle. ten painoluokassa kisaavalle naiselle. ten painoluokassa kisaavalle naiselle.

”Paperinpyörittäjät ovat asia erikseen”. Tanja ja Paula härnäävät. ”Paperinpyörittäjät ovat asia erikseen”. Tanja ja Paula härnäävät. ”Paperinpyörittäjät ovat asia erikseen”. Tanja ja Paula härnäävät. ”Paperinpyörittäjät ovat asia erikseen”. Tanja ja Paula härnäävät. Helposti meni ainakin toimittajan ja kuvaajan käsi pöytään. Ei Helposti meni ainakin toimittajan ja kuvaajan käsi pöytään. Ei Helposti meni ainakin toimittajan ja kuvaajan käsi pöytään. Ei

auttanut irvistyskään.auttanut irvistyskään.auttanut irvistyskään.

Kädenvääntäjät vääntävät erityisellä vääntöpöydällä.

Liike lähtee lantiosta ja koko vartalo kippaa väännössä.

Paula Lujala (vasemmalla) ja Tanja Miettunen harjoittelevat Oulunsalon Työväentalolla.


KAIKKI TOIMII SÄHKÖLLÄ

Viihdelaitteista eniten kuluttaa televisioKuvaputkitelevisio, 32 tuumaa 0,12-0,19 kWh/hLCD-televisio, 32 tuumaa 0,08-0,19 kWh/hPlasma-televisio, 42 tuumaa 0,31-0,41 kWh/hProjektio-televisio, 42 tuumaa 0,11-0,15 kWh/hDigisovitin 0,03 kWh/hVideo/DVD 0,02-0,03 kWh/hPelikoneet 0,05-0,16 kWhRadio/cd-soitin 0,01 kWh/h

Pyykkäys ja kuivausKoneellinen kuivaus kuluttaa enemmän energiaa kuin pyykin pesu

Valkopesu 90ºC 1,8 kWh/kertaKirjopesu 60 ºC 0,6-1,9 kWh/kertaHienopesu 40 ºC 0,8 kWh/kertaKuivauskaappi 2,2 kWh/3 kiloa puuvillapyykkiäKuivausrumpu 2,1 kWh/ 3 kiloa puuvillapyykkiäKoneellinen kuivaus on sitä nopeampaa mitä suuremmilla kierroksilla pyykki lingotaan – vähimmäisvaatimus on 1000 kierrosta minuutissa.

Liedellä vai mikrolla?Kylmäsäilytys, ruoanvalmistus ja astianpesu muodostavat energiaa ja vettä kuluttavan yhtälön, josta sopivilla laitevalinnoilla ja oikeilla käyttötavoilla voi höylätä turhan kulutuksen kuriin. Energiatehokkuus on aina käyttäjästä kiinni. Veden kuumentaminen, 1 litra Teho Aika Kulutus

Vedenkeitin 2 000 W 3,5 min 0,12 kWhInduktiokeittoalue 1 200 W 5 min 0,12 kWhValurautalevy 1 500 W 7 min 0,20 kWhKeraaminen keittoalue 1 200 W 8 min 0,15 kWhMikroaaltouuni 850 W 10 min 0,23 kWh

Kylmiä lukuja kylmälaitteistaKylmälaitteen sähkönkulutus lisääntyy 25-40 prosenttia ympä- ristön lämpötilan noustessa 25 asteesta 32 asteeseen.Kylmälaitteen sijoittaminen lämpöpatterin, lieden tai astianpe- sukoneen viereen lisää sähkönkulutusta 10-20 prosenttia.Säädä oikeat säilytyslämpötilat. Jääkaapin keskilämpötilan tulee olla +5 ºC, pakastimen -18 ºC. Jo yksi aste kylmempää, lisää sähkönkulutusta 5 prosenttia.Jos pakastuskytkentä unohtuu päälle, se lisää sähkönkulutusta 30-55 prosenttia.

Digisovitin 0,03 kWh/hVideo/DVD 0,02-0,03 kWh/hPelikoneet 0,05-0,16 kWhRadio/cd-soitin 0,01 kWh/h

Kylmälaitteen sähkönkulutus lisääntyy 25-40 prosenttia ympä-

Koneellinen kuivaus on sitä nopeampaa mitä suuremmilla

Energiankäyttö on kiinni käyttäjästä, sillä tutkimusten mukaan samankokoisissa ja –tyyppisissä asunnoissa asuvat perheet kuluttavat energiaa hyvin eri tavalla. Energiankäyttö on elämäntapa-asia, jossa arkisilla käyttötottumuksilla, harrastuksilla ja henkilökohtaisilla mieltymyksillä on merkitystä. Aivan pienetkin käyttötottumusten muutokset ja energiatehokkuuden huomioiminen laitehankinnoissa voivat vaikuttaa myönteisesti energiankulutukseen.

Kodin energiankäytöstä noin puolet kuluu rakennuksen lämmityk-seen, kolmasosa erilaisten kodinsähkölaitteisiin ja viidennes käyttöve-den lämmitykseen.

Yhdellä kilowattitunnilla käytät laitteita noinAuton lohkolämmitin 1,5 hHiustenkuivan 1 hHöyrysilitysrauta 1 hKännykän lataus 200 hMankeli 10 hOmpelukone 20 hPorakone 2 hRuohonleikkuri 0,5 hYleiskone, monitoimikone 2 hSähkövatkain 6 hTietokone, kannettava 20 hTietokone, pöytämalli 6 hJääkaappi 30 hSähkökiuas 10 minRadio 100 hHehkulamppu (60W) 17 hEnergiansäästölamppu (11W) 91 h

Kiuas kodin suurin sähkönkuluttajaKiuas on teholtaan kodin ylivoimaisesti suurin sähkölaite. Aina käyttövalmis kiuas voi kasvattaa sähkölaskua jopa 200-300 euroa vuodessa. Jos kuitenkin saunot lähes päivittäin, hyvin lämpöeristetty jatkuvasti käyttövalmis kiuas on energia-taloudellinen ratkaisu. Sen muhimistehon tuottamaa lämpöä voidaan hyödyntää saunan ja pesuhuoneen lämmityksessä.Eristämättömät suuret lasi- tai kivipinnat löylyhuoneessa lisäävät kiukaan tehontarvetta. Nyrkkisääntö on, että neliömetri kiveä tai lasia vastaa yhtä lisäkilowattia lämmitystehoa.

Sähkö on osa jokapäiväistä elämäämme. Sähkö pitää koneet ja laitteet

pyörimässä, sähkö valaisee, lämmittää, jäähdyttää ja välittää tiedot. Sähkön avulla

saamme viihdykettä, liikumme junassa, metrossa, raitiovaunussa tai hississä.

Lähde: www.tts.fi/kodinenergiaopas

Kiuas kodin suurin sähkönkuluttajaKiuas on teholtaan kodin ylivoimaisesti suurin sähkölaite.Aina käyttövalmis kiuas voi kasvattaa sähkölaskua jopa 200-300 euroa vuodessa. Jos kuitenkin saunot lähes päivittäin, hyvin lämpöeristetty jatkuvasti käyttövalmis kiuas on energia-taloudellinen ratkaisu. Sen muhimistehon tuottamaa lämpöä voidaan hyödyntää saunan ja pesuhuoneen lämmityksessä.Eristämättömät suuret lasi- tai kivipinnat löylyhuoneessa lisäävät kiukaan tehontarvetta. Nyrkkisääntö on, että neliömetri kiveä tai lasia vastaa yhtä lisäkilowattia lämmitystehoa.

Mitä sähkölaitteiden käyttö maksaa?Kulutus senteissä = ( sähkön siirtohinta + sähköenergian hinta ) x kWh-määrä. Katso verolliset hinnat omasta sähkölaskustasi.


AinaVirta-hinnasto 1.12.2007 alkaen:

Yleissähkö 1 (alle 10 000 kWh/vuosi)Perusmaksu 1x25-35 A, 3x25-3x63 A 2,50 €/kkEnergia 5,55 snt/kWh

Yleissähkö 2 (yli 10 000 kWh/vuosi)Perusmaksu 3x25-3x63 A 5,00 €/kkEnergia 5,25 snt/kWh

AikasähköPerusmaksu 3x25 A-3x63 A 5,00 €/kkPäiväenergia (klo 7-22, kesäaikana klo 8-23) 5,25 snt/kWhYöenergia (klo 22-7, kesäaikana 23-8) 4,41 snt/kWh

Kausisähkö (Perusmaksut kuten aikasähkössä)Talviarkipäiväenergia 5,25 snt/kWhMuun ajan energia 4,71 snt/kWh

TuuliVirta (Perusmaksut kuten muissa hinnaston tuotteissa)Energia, tuulisähkölisä hinnaston tuotteisiin 0,50 snt/kWh

VarmaVirta-hinnasto 1.12.–31.12.2007 :

Yleissähkö 1 (alle 10 000 kWh/vuosi)Perusmaksu 1x25-35 A, 3x25-3x63 A 2,50 €/kkEnergia 6,40 snt/kWh

Yleissähkö 2 (yli 10 000 kWh/vuosi)Perusmaksu 3x25-3x63 A 5,00 €/kkEnergia 6,10 snt/kWh

AikasähköPerusmaksu 3x25 A-3x63 A 5,00 €/kkPäiväenergia (klo 7-22, kesäaikana klo 8-23) 6,85 snt/kWhYöenergia (klo 22-7, kesäaikana 23-8) 5,75 snt/kWh

Kausisähkö (Perusmaksut kuten aikasähkössä)Talviarkipäiväenergia 6,85 snt/kWhMuun ajan energia 5,90 snt/kWhTarjousaikana tehdyt sopimukset ovat voimassa kaksi vuotta 31.12.2009 saakka.

TuuliVirta (Perusmaksut kuten muissa hinnaston tuotteissa)Energia, tuulisähkölisä hinnaston tuotteisiin 0,50 snt/kWh

OivaTurva Veloituksetta joulukuussa sopimuksen tehneille!Yleissähkö 1 1,5 €/kk tai 36 €/kertamaksuYleissähkö 2 2,5 €/kk tai 60 €/kertamaksuAikasähkö 3,5 €/kk tai 84 €/kertamaksuKausisähkö 3,5 €/kk tai 84 €/kertamaksu

AinaVirta-sopimus on voimassa toistaiseksi. Hinnat ovat kulloinkin voimassaolevan julkisen hinnaston mukaiset. Hinnanmuutoksista ilmoitamme kirjallisesti kuukausi etukäteen. Sopimuksen irtisanomisaika on kaksi viikkoa. Sopimukseen sovelletaan kulloinkin voimassaolevia sähkönmyyntiehtoja.

VarmaVirta-sopimus on määräaikainen. Sähkön hinta pysyy samana koko sopimuskauden, mikäli veroihin ja viranomaismaksuihin ei tule muutoksia. Sopimus tulee voimaan sähköntoimituksen aloituspäivänä ja on voimassa sovitun sopimuskauden. Määräajan päättymisen jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana Oulun Sähkönmyynnin erikseen ilmoittamilla hinnoilla ellei muuta sovita.

Muuttaessasi sopimus päättyy. Sopimuksen siirrosta uuteen koh-teeseen voidaan sopia erikseen tai voit tehdä uuden sopimuksen sillä hetkellä voimassaolevilla hinnoilla.

Lisäksi sopimukseen sovelletaan kulloinkin voimassaolevia sähkön-myyntiehtoja sekä Oulun Sähkönmyynti Oy:n palveluhinnastoa.

OivaTurva-vakuutuksen voit liittää VarmaVirta -sopimukseen, jolloin sinulla on oikeus kesken sopimuskauden tehdä uusi määräaikainen sopimus Oulun Sähkönmyynti Oy:n kanssa.

OivaEtu myönnetään kaikkiin vakituisen asunnon lisäksi Oulun Sähkönmyynnin toimituksessa oleviin kohteisiin. Näistä kohteista annamme perusmaksusta alennusta 50 %. Etu koskee kotitalousasiakkaita ja edellyttää, että kohteet laskutetaan samalla laskulla.

SÄHKÖENERGiAHiNNASTO

virta

Joulukuun erikoistarjous:OivaTurva kaupan päälle

määräaikaisen sopimuksen solmijalle.(edun arvo: 36-84€)

Turvallista sähköä ilman yllätyksiä – Varma se on!

Tee sähkösopimus netissäwww.pohjoistavoimaa.fi tai soita asiakaspalveluun

(08) 5584 3100

Hinnat eivät sisällä siirtomaksuja ja sähköveroa. Myyntituote määräytyy verkonhaltijan siirtotuotteen mukaisesti.


Tämänkertaisen ristikon palkintona arvotaan 10 kappaletta energiansäästölamppuja.Lähetä vastauksesi 31.12.2007 mennessä osoitteeseen: Oulun Sähkönmyynti Oy/Ristikko, PL 116, 90101 Oulu

Nimi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Osoite

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Postinumero ja -toimipaikka

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Edellisen ristikon voittajat olivat Leena Elmeranta ja Marjo Kauppi Oulusta. Onnea voittajille.

Se on yhteinen asiamme. Se on...

Arkesion täynnä

mahdollisuuksia.

Arkesion täynnä

mahdollisuuksia.

Oulun Energia, Kemin Energia Oy, Tornion Energia Oy, Haukiputaan Sähköosuuskunta,Keminmaan Energia Oy, Raahen Energia Oy, Rantakairan Sähkö Oy, Tenergia Oy sekä Oulun Sähkönmyynti Oy

www.pohjoistavoimaa.fi

Pohjoinen energia on ollut aina mukana arjessamme. Olemme katsoneet viisaasti tulevaisuuteen, kun olemme säilyttäneet omistuksemme niin energiantuotannossa, -jakelussa kuin -myynnissäkin.

Näistä toiminnoista kerätyt hyödyt on aina käytetty pohjoisen asukkaiden hyväksi ja näkyvät meidän jokaisen päivittäisessä elämässä.

Documents

Sulake 3/07