Sulake 03/10

Pohjoisen voiman puolesta

3 • 2010

Marjat talteen talven varalle

Ruoalla on isoja Ympäristövaikutuksia

Juhani Järvelä otti ohJat

Oulun Energiassa

Luonnonvoimat ovat koetelleet Suomea viime aikoina poikkeuksellisen ankarasti. Kesän helteet latasivat ilmakehään hurjat voimat, jotka aikansa muhittuaan purkautuivat kovina ukkosmyrskyinä. Ensin oli vuorossa Asta, sitten Veera ja sitten vielä Lahja. Tätä kirjoittaessani kesää on vielä hyvä tovi jäljellä, joten lisääkin saattaa olla tulossa.

Myrskyjen seuraukset ovat olleet tuhoisat: metsää on kaatunut, rakennuksia, autoja ja asuntovaunuja vaurioitunut, kellareita tulvi- nut, teitä ja rautateitä mennyt poikki, tulipalo-ja syttynyt, puhelinlinjoja sekä kännykkäyhte-yksiä vaiennut. Ikävä kyllä henkilövahingoilta-kaan ei ole vältytty.

Myös useat energiayhtiöt – varsinkin säh-kön jakelusta vastaavat verkkoyhtiöt – ja sitä kautta sähköä käyttävät ihmiset ja yritykset ovat saaneet osansa. Myrskyt ovat myllertäneet suuren määrä vapaa-ajan asuntoja, koteja, maatiloja ja muita sähköttömiksi – monet päiväkausiksi tai vieläkin pitemmiksi ajoiksi. Jokainen voi kuvitella, kuinka vaikeaa elämi-nen ilman töpselistä tulevaa virtaa on.

Oulun alueella ja yleensäkin Pohjois-Suomessa pahimmilta rajuilmoilta onneksi vältyttiin. Myrskyt kuitenkin osoittivat taas, kuinka tärkeää sähköyhtiöiden on varautua niin hyvin kuin mahdollista luonnonvoimien koet-telemuksiin. Toki joskus niiden voima käy niin

suureksi, että mitkään varotoimet eivät riitä.Sähkön jakelun turvaamiseksi tehdään Poh-

joisen voiman alueella paljon töitä: ilmajohtoja muun muassa vaihdetaan vähemmän sääherkik-si maakaapeleiksi ja johtolinjoja raivataan niin, etteivät kaatuvat puut pääse tekemään tuhojaan. Myös mahdollisten vikojen ja katkojen paikal-listamista ja korjaamista pyritään tehostamaan.

Tämä on juuri sellaista asiakkaiden tarpeista lähtevää ja palvelua parantavaa kehitystoimin-taa, jota Pohjoista voimaa -nimen alla toimivat yhtiöt ovat sitoutuneet tekemään. Työ on myös tuottanut hyvää tulosta, sillä sähkön jakelun luotettavuus on pysynyt korkealla tasolla.

Sulaketta tehdään jatkossa osin uusin voi-min. Allekirjoittanut on vastikään aloittanut Oulun Sähkönmyynnin toimitusjohtajana ja samalla Sulakkeen uutena päätoimittajana. Edellinen päätoimittaja, Oulun Energian viestintäpäällikkönä toiminut Mali Seppälä, on siirtynyt eläkkeelle. Niin on tehnyt myös lehden sisältöön vahvasti vaikuttanut Oulun Energian toimitusjohtaja Tapani Kurkela.

Haluankin tässä kiittää Malia ja Tapania hienosta työstä Pohjoisen voiman ja sen äänen-kannattajan Sulakkeen hyväksi. Ja kaikille lukijoille toivotan mukavaa syksyä!

Arto Sutinen

SulakePohjoisen voiman puolesta

JULKAISIJAOulun Sähkönmyynti OyKasarmintie 6, PL 11690101 OuluPuhelin: (08) 5584 3200Telefax: (08) 5584 3350ISSn 1797-2078

PÄÄTOIMITTAJAArto [email protected]

TOIMITTAJATKari Arokylä, Hilkka Lahti, Päivi Mäkinen, Kristiina Gerkman-Kemppainen

VALOKUVAAJATKati Leinonen, Jari Tikka, Vesa Ranta

TAITTODarwin

PAINOPAIKKAJoutsen Median Painotalo

POHJOISTA VOIMAA -YHTIÖT:Oulun Sähkönmyynti Oy0800 30 5000www.oulunsahkonmyynti.fiOulun energia0800 30 5000www.oulunenergia.fiKemin energia Oy0800 30 5000www.keminenergia.fitornion energia Oy0800 30 5000www.tornionenergia.fiKeminmaan energia Oy(016) 458 8400www.keminmaanenergia.firantakairan Sähkö Oy(016) 215 7700www.rantakairansahko.fiHaukiputaan Sähköosuuskunta(08) 5612 610www.hso.fitenergia Oy(016) 242 441www.tenergia.firaahen energia Oy0800 30 5000www.raahenenergia.fiturveruukki Oy044 551 5700www.turveruukki.fi

Myrskyjen riepoteltavana

Pitkä työurani Oulun Energiassa päättyy jäädessäni eläkkeelle tänä syksynä. Asiakaslehden tekeminen on ollut mielenkiin-toista ja haastavaa työtä. Kiitän lämpimästi kaikkia Sulakkeen lukijoita. Kiitokset myös kaikille yhteistyökumppaneille, jotka olette olleet mukana lehteä tekemässä.

Mali Seppälä

2 Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Sivu 4Oulun Energian uusi toimitusjohtaja Juhani Järvelä uskoo selkeään johtamiseen ja päätöksentekoon. Asioista ei saa tehdä liian monimutkaisia, sillä silloin alkaa tehokkuus kärsiä. Erityisen tärkeänä Järvelä pitää sitä, että kaikilla yrityksessä työskentelevillä on yhteinen tavoite.

Sivu 6Helteinen kesä piinasi Kauko Röyhkää. Niinpä Röyhkä linnoittautui talonsa kellarissa sijaitsevaan viileään ja pimeään huoneeseen katsomaan DVD:ltä hyvää televisiosarjaa.

Sivu 7Kotimaiset luonnonmarjat ovat herkullisia ja terveellisiä. Ne sisältävät paljon vitamiineja, kuituja, hivenaineita ja flavonoideja. Itse marjat poimimalla saa lisäksi kuntoa ja virkeyttä. Mikäli metsään meneminen ei houkuttele, kannattaa marjat kuitenkin korjata talteen torilta tai kaupasta.

Sivu 9Jokainen voi säästää niin energiaa kuin eurojakin. Omien kulutustapojen tarkkailu sekä kodin laitteiden huoltaminen ja säätäminen auttavat.

Sivu 11Ruoan ympäristövaikutuksiin kiinnitetään nykyisin entistä enemmän huomiota – ja syystäkin: kaikesta kuluttajien aiheuttamasta ympäristökuormituksesta ravinnon osuus on noin kolmannes.

Sivu 16Ooppera on kaikkien taiteiden synteesi, sanoo ohjaaja Leena Salonen. Oulun Ooppera esittää tänä syksynä kaksi oopperaa, joissa soivat rakkaus, viha ja ahneus.

14 Uudet verkkopalvelut helpottavat asiointia15 Tee katuvalojen vikailmoitus verkossa18 Jätevoimalaitos syntyy yhteispelillä19 Sähköä pörssihintaan myös kotitalouksille20 Myrskyt, kaivurit ja eläimet katkovat sähköjä22 Sähköenergiahinnasto23 Ristikko

3Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Juhani Järvelä ryhtyi luotsaamaan Oulun EnergiaaOulun Energian uusi toimitusjohtaja Juhani Järvelä pitää selkeistä linjauksista. Hänen mielestään yritysten johtamisessa yksinkertainen on kaunista ja tehokasta. Autoa ajaessaan Järvelä kuuntelee äänikirjoja – kolmisenkymmentä vuodessa. Kalevalan kuuntelua hän suosittelee kaikille. Teksti: Kari Arokylä Kuvat: Kati Leinonen


vuosikymmenen lopulla tulevan Toppilan ykkösyksikön korvaamisen pohtiminen.

Kalastus, kuvaaminen ja varsinkin äänikirjatJuhani Järvelän harrastusten ykkönen oli pitkään kalastus – erityisesti perhokalas-tus heittopainoilla. Se on kuitenkin viime vuosina jäänyt uuden vapaa-ajan puuhan varjoon. Kalojen narraamisen sijasta Järvelä on innostunut valokuvaamaan kasveja.

”Se on vaativaa ja mielenkiintoista hom-maa. Erityisen hankalaksi sen tekevät tuuli ja usein vaikeat valaistusolosuhteet. Melkein aina tuulee sen verran, että terävän kuvan saaminen makro-objektiivilla on vaikeaa. Mutta on se sitten sykähdyttävää, kun saa oikein komean ja kauniin kuvan”, hän innostuu.

Mutta vielä innostuneemmalta Järvelä kuulostaa kertoessaan äänikirjojen kuuntelus-ta, jota hän harrastaa esimerkiksi aina yksin autoa ajaessaan. Järvelä kertoo lainaavansa kirjastosta jatkuvasti äänikirjoja. Kaikki mitä hyllyssä on, kelpaa hyvin. Vuosittain hän kuuntelee kolmisenkymmentä teosta.

”Ammattitaitoisten näyttelijöiden lukemista äänikirjoista on tullut minulle mahtava rikkaus. Olen kuunnellut paljon sellaisia kirjoja, joita en varmasti olisi lukenut normaaleina kirjoina.”

Hyvä esimerkki on Kalevala. ”En koskaan ole saanut luettua sitä loppuun, mutta äänikirjana se oli valtava elämys. Kaik-kien suomalaisten pitäisi kuunnella Kaleva-la”, hän suosittelee.

Juhani Järvelä asuu Oulussa. Perheeseen kuuluvat vaimo ja kolme poikaa. Heidän yhteisenä harrastuksenaan on kiinnostus lentämiseen ja ilmailuun. Perhe käy yhdessä esimerkiksi alan erilaisissa tapahtumissa.

yhtenäisempi energiakonserni. ”Konserni on iso ja siinä on paljon ihmisiä

ja toimintoja. Sen sisälle täytyisi saada ku-dottua selkeä ja kaikkia yhdistävä punainen lanka. Kaikilla pitäisi olla sellainen tunne, että koko osaava henkilöstömme tekee yhdes-sä töitä asiakkaidemme hyödyksi ja konsernin kokonaistuloksellisuuden eteen”, toimitusjoh-taja toivoo.

Hyvänä pohjana konsernin rakentamiselle ja kehittämiselle Järvelä pitää Pohjoista voimaa

-brändiä, joka jo nyt yhdistää sen eri osia. Järvelä korostaa myös, että palveluja ja

tuotteita myyvän yrityksen on ensiarvoisen tärkeää huolehtia asiakastyytyväisyydestä. Vain tyytyväinen asiakas mahdollistaa toi-mintojen kehittämisen tulevaisuudessakin.

Energiaratkaisut valmistellaan huolellaEnergianeuvos Tapani Kurkela, Järvelän edeltäjä, muistutti hieman ennen eläkkeelle jäämistään, että Oululla on edessään isoja energiapäätöksiä. Viime kädessä on ratkais-tava se, kuinka Oulussa tulevaisuudessa tuotetaan sähköä ja lämpöä.

Myös Järvelä toteaa, että suurten pää-tösten valmistelu ja tekeminen siintää jo tulevaisuudessa. Hän ei kuitenkaan epäile hetkeäkään, etteikö aikanaan pystyttäisi tekemään oikeita ja viisaita valintoja.

”Merikosken voimalaitoksen rakenta-minen oli iso juttu. Niin oli myös Toppilan voimalaitoksen pystyttäminen. Molemmat ovat osoittautuneet erinomaisiksi ratkaisuik-si. Samalla tavalla me nytkin otamme asiat asioina ja teemme hyvät ja kestävät päätök-set”, hän vakuuttaa.

Isoista hankkeista ensimmäisenä työpöydälle nousevat polttoainestrategian luominen ja elinkaarensa päähän kuluvan

Oulun Energian toimitusjohtajan työ-huoneeseen on asettunut uusi mies. Elokuun alusta lähtien pohjoissuo-

malaista energiakonsernia johtanut diplomi-insinööri Juhani Järvelä vaikuttaa tehtäväs-tään tavattoman innostuneelta.

”Kun näin ilmoituksen, jossa haettiin tänne toimitusjohtajaa, niin eipä minun tar-vinnut kovin pitkään miettiä. Paikka tuntui niin kiinnostavalta, että päätin hakea sitä melkein saman tien. Haluan oppia ja kokea uutta. Tunsin, että tämä työ jos mikä antaa siihen mahdollisuuden”, hän myhäilee.

Monet muutkin tekijät loksahtivat Oulun Energiassa sopivasti yhteen.

”Tämä on tunnettu ja arvostettu firma. Energiabisnes puolestaan on kiinnostava ja kehittyvä ala. Lisäksi Oulu on kotikaupun-kini ja sukujuureni ovat jo muutaman sadan vuoden takaa Oulujokivarressa. Oulun Ener-gian kautta voin osaltani vaikuttaa lähialueen ja koko Pohjois-Suomen hyvinvointiin ja elinvoimaisuuteen.”

Juhani Järvelällä on pitkä kokemus erilaisista tuotanto-, markkinointi- ja johtotehtävistä useilta eri toimialoilta. Vuosien mittaan hän on ehtinyt toimia niin lääke- ja metsäteollisuus- kuin teollisuuden kunnossapitoyritystenkin pal-veluksessa. Näin hankkimaansa monipuolista näkemystä ja osaamista Järvelä pitää mainiona pääomana uutta tehtäväänsä ajatellen.

Selkeää päätöksentekoaJokaisella johtajalla on oma tyylinsä ja omat oppinsa. Juhani Järvelän johtamisopin mu-kaan yksinkertainen on kaunista ja tehokasta.

”Johtamisen ja päätöksenteon täytyy olla selkeää. Jos asioista tehdään liian monimut-kaisia, alkaa tehokkuus kärsiä. Kaikkein tärkeimpänä pidän sitä, että kaikilla yrityksessä työskentelevillä on yhteinen tavoite. Tulevai-suuden osalta horisonttiin laitetaan näkyviin sellainen täppä, jonka sijainti on kaikkien tiedossa ja jota kohti mennään”, hän kuvailee.

Oulun Energian tulevista strategioista ja suuntauksista Järvelä haluaa puhua vielä varovaisesti. Mutta tämä tulevaisuudessa siintävä täppä voisi olla entistä eheämpi ja

"KAIKKEIN TäRKEIMPäNä PIDäN SITä, ETTä KAIKILLA yRITyKSESSä TyöSKENTELEVILLä on Yhteinen tavoite."


Kauko Röyhkä

Hellemietteitä

KOLUMNI

Suomalaiset rakastavat hellettä. ymmärrän sen hyvin, koska talvi on täällä pitkä, pimeä ja loskainen. Kunnon hellettä ei tule joka kesä, mutta silloin kun se pamahtaa päälle riemastuvat niin lomailijat, auringonpalvojat kuin terassien oluenjuojatkin. Iltapäivälehdet, radio ja tv ylistävättä sitä, ja koko kansakunta on kuin orgasmin kourissa. Ei saa valittaa jos on liian kuuma, koska kohta on taas kylmää ja pimeää.

Minä en pidä helteestä. En ole koskaan jaksanut maata rannoilla enkä viihdy terasseilla, joilla huono musiikki soi liian lujaa eikä kännika-loilta saa rauhaa. En omista kesämökkiä, jossa voisin pulahtaa veteen puolen tunnin välein. Vietän kesäni kaupungissa, jossa helteestä huolimatta on käynnissä kymmeniä katutöitä ja remontteja. Kivipo-rat ja hiekkapuhaltimet pauhaavat. Ruohonleikkurit pärisevät, vaikka nurmikot ovat kärventymässä kuoliaaksi. En omista edes autoa, jonka ilmastoidussa kuplassa voisin paeta jonnekin virvoittavien vesien ääreen. Minä kävelen, ja käveleminen on helteellä tuskaa. Vasta päälle pantu puhdas paita on kymmenessä minuutissa hikinen. Kaupungin hellepäivissä ei ole muuta positiivista kuin vähissä vaatteissa kulkevat kauniit naiset. Vaikka monesti kaiken epämukavuuden keskellä heidän-kin katselunsa tuntuu enemmän ahdistavalta kuin nautinnolta.

Olen kärsimätön toiminnan mies. Pidän asioiden tekemisestä enem-män kuin lorvailusta. Helteellä olen jumissa enkä pysty tekemään juuri mitään. Ajatuskaan ei kulje kunnolla. Haen puistosta varjopaikkaa, jossa voin istua tai pysyn sisällä, missä tuuletin puskee iholleni viileää ilmaa. yritän keskittyä lukemiseen tai musiikinkuunteluun. Jos kumpikaan ei onnistu (yleensä siksi että ympärillä on kitiseviä lapsia tai kireitä aikui-sia), yritän sammuttaa aivoni ja vain olla. Joka päivä katson säätiedo-tuksen ja toivon, että paha aika menisi pian ohi.

Hellejakso sattuu yleensä heinäkuulle, jolloin koko Suomi on lomalla. Ihmiset ovat mökeillä, purjehtimassa tai ulkomailla. Kukaan (paitsi remonttimiehet) ei tee mitään, mikään prosessi ei etene. Joudun aina odottamaan käsikirjoitusten ja levytysten kanssa milloin joku tärkeä henkilö palaa lomilta. Mutta olen jo tottunut siihen. ymmärrän, etten voi tehdä muuta kuin odottaa.

Kaltaiselleni lämpöaallosta ja sen mukanaan tuomista ilmiöistä kärsivälle paras keino selvitä yli hellejakson on linnottautua mahdol-lisimman viileään, pimeään huoneeseen, joka meillä sijaitsee talon kellarissa, ja katsoa läpi DVD:ltä jonkin hyvän tv-sarjan kaikki tuotanto-kaudet. Baltimoren huumekytistä ja rikollisista kertova, amerikkalaisen HBO-yhtiön tuottama Langalla (Wire) on tähän tarkoitukseen erin-omaisen sopiva. MTV 3 esitti sitä vielä vuosi sitten aamuyön tunteina, jolloin se jäi varmaan monilta näkemättä.

Tämä monien mielestä ehkä kaikkien aikojen paras tv-sarja on juo-neltaan niin jännittävä, älykäs, hauska ja lisäksi harvinaisen koskettava, ettei sitä voi jättää pitkäksi aikaa kesken. Juoni vaatii keskittymistä, mutta se imaisee nopeasti mukaansa. Koukkuun jääminen on vääjää-mätöntä. Ainakin muusikkopiireissä on monia, jotka ovat täydellisesti hurahtaneet tähän sarjaan.

Kaikki viisi tuotantokautta ovat huippukamaa. Henkilöt ovat pitkälle kehiteltyjä ja heitä esittävät, minulle ennestään tuntemattomat näytte-lijät, ovat loistavia. Jenginuorten esittäjinä on käytetty aitoja jengitaus-taisia tyyppejä. Sarjan käsikirjoittaja Ed Burns on toiminut poliisina ja opettajana slumminuorten koulussa. Ehkä siitä johtuu, että sarja on erittäin uskottava eikä tavanomaisiin tv-sarjojen kompromisseihin sor-ruta kertaakaan. Ainoa huono puoli on että katselumaratonin jälkeen jää ikävä. Tarinaan ja sen henkilöihin on jo niin kiintynyt, että toivoisi sen vain jatkuvan ja jatkuvan.

Langalla-sarjan avulla selviän hellekauden yli. Kun viimeisen jakson lopputekstit pyörivät kuvaruudussa, avaan kellarinoven ja astun vilpoi-saan kesäyöhön. Syksyn merkit ovat jo ilmassa. Olen siitä huojentunut ja iloinen.


Marjat talteen METSäSTä TAI TORILTA

Punaiset puolukat erottuvat varvikosta aurinkoisessa rinteessä. Joukossa on vihreitä raakileita ja punavihreitä puoliraakoja. Aurinko lämmittää selkää, mäntyjen latvat humisevat.Teksti: Päivi Mäkinen Kuvat: Vesa Ranta

”Tulee täältä vähän puolukkaa”, tuumaa oululainen Matti Juntunen varvikkoa tutkaillessaan. Hän on op-pinut keräämään marjasadon talteen jo lapsena. Kesä alkaa hillanpoiminnalla, myöhemmin vuorossa ovat mustikat ja puolukat ja lopulta karpalot. Karpalot saavat odottaa kypsymässä kunnon yöpakkasille asti – Juntusen mukaan moni poimii karpalot käytännössä raakoina. Vasta kylmien öiden tullen ne ovat kunnolla mehukkaita.

”Tänä vuonna hillaa ei ole tullut. Mustikkaakin sai aika heikosti, mutta tal-ven marjat olen saanut”, sanoo Juntunen.

Matti Juntunen poimii sadon talteen tutuilta marjapaikoilta.


Mustikoita nautitaan talven mittaan mansikoiden kanssa usein vielä puolijäisinä. Vitamiinit pysyvät hänen mukaansa tallella, kun marjoja ei suotta keitellä. Puolukka maistuu soseena aamupuuron kanssa, ruo-kien lisäkkeenä ja karpaloiden kanssa mehuna.

Talveksi marjoja varastoonMarjapaikat ovat kesämökin lähimetsissä. ”Vuosien saatossa olen nämä kankaat oppinut tuntemaan”, Juntunen sanoo. Tutuissa maastoissa hän liikkuu suuntavaistonsa varassa, mutta kauemmas lähtiessään ottaa mukaan kompassin ja miksei GPS-paikantimenkin.

Marjanpoiminnassa taitettuja matkoja Juntunen ei ole laskenut, mutta erään hillareissun pituudeksi GPS-paikannin ilmoitti 12 kilo-metriä. Marjoja tosin kertyi matkalla sangollinen. ”Muiden marjojen poimiminen on semmoista paikalla nyhräämistä”, sanoo Juntunen.

Ostomarjoilla hänen ei ole tarvinnut koskaan varastoja täydentää.”Kerran ostin kolme litraa hilloja. Eivät ne olleet hyviä. Kun itse

poimii, tietää mitä suuhunsa laittaa”, hän sanoo. Mansikat tekevät poikkeuksen: Juntunen hakee kaupasta pari laatikollista lähiseudun tuottajien mansikoita. Näin ne saa talteen mahdollisimman tuoreina.

Mustikka on suosituinMarjasato ei tänä vuonna ole pölyttäjien vähäisyyden ja kuivan sään takia ollut paras mahdollinen. Huonon marjakesän sattuessa moni marjamatka suuntautuu torille. Se näkyy myös Paulan Kojulla Oulun torilla. Torikauppias Paula Kauppinen-Suikki kertoo, että mustikat myydään loppuun joka päivä.

Satoisanakin kesänä mustikka on kysytty marja.”Mustikan suosio on nyt huipussaan”, sanoo Kauppinen-Suikki.

Kysyntää on lisännyt tieto marjojen terveysvaikutuksista. Myös lähi-ruoan suosio vaikuttaa kysyntään. Mitä lähempää marjat tulevat, sitä parempi. Esimerkiksi Hailuodon mustikka tekee kauppansa välittö-mästi. Saaren marjat ovat maukkaita, suuria ja puhtaita. Lähiruokain-

nostus näkyy torilla muutenkin.”Nuoret perheet ja varsinkin nuoret miehet

ovat nyt löytäneet torin”, Kauppinen-Suikki sanoo.

Hillaa kaikki nuoremmat asiakkaat eivät torikauppiaan

havaintojen mukaan osta. Sillä on oma kannattajakuntansa, jolla keltaista marjaa on aina pakastimessa. Sato jäi Oulun seudulla heikoksi, mutta Lapissa hillaa oli runsaammin.

Tuoreus ja laatuMarjoja ostetaan Paulan

Kojusta niin heti napostel-tavaksi kuin mehuja, hilloja

ja säilykkeitä varten. Laatu on

tärkeä kriteeri niin marjan ostajalle kuin myyjälle. Paulan Kojun tar-hamarjat tulevat Leppävirralta ja Suonenjoelta, mustikat Hailuodosta, Kiviniemestä ja Siikajoelta.

Mustikat Kauppinen-Suikki ostaa tutuilta luotettavilta poimijoilta. Tuoretta sen olla pitää, joten mustikat on poimittu myyntipäivää edellisenä päivänä. Poimijoiden ammattitaitoa on nopeuden lisäksi tarkkuus ja huo-lellisuus. Marjasilmää tarvitaan, koska mitä vain ei saa ämpäriin kerätä.

”Myyntiin tulevan marjan on oltava kunnollista. Roskaiset ja savi-puoliset eivät kelpaa”, sanoo Kauppinen-Suikki.

Marjat hoitavat ja kaunistavatKotimainen luonnonmarja on melkoinen pakkaus. Valoisa kesä kypsyt-tää aromikkaita ja maistuvia herkkuja. Mustikat, puolukat, vadelmat, lakat ja karpalot sisältävät paljon vitamiinejä, kuituja, hivenaineita ja flavonoideja. Marjoissa ei ole laktoosia eikä gluteenia, ja ne aiheuttavat harvoin allergisia reaktioita.

Marjoja on käytetty ravinnon lisäksi jo pitkään lääkinnällisiin tar-koituksiin. Mustikalla on hoidettu esimerkiksi infektioita, kihtiä, reu-matismia ja ehkäisty keripukkia. Kuivatuista mustikoista tehtyä teetä on hörpätty ripulilääkkeeksi. Kirpeiden karpaloiden ja puolukoiden on pitkään tiedetty estävän tulehduksia, ja esimerkiksi virtsatietulehdusta voi ennaltaehkäistä karpalo-puolukkamehua juomalla.

Marjojen terveysvaikutuksia on tutkittu muun muassa Kuopion, Oulun ja Turun yliopistoissa. Tutkimuksissa on saatu näyttöä marjojen hyvistä vaikutuksista esimerkiksi verenpaineeseen, virtsatieinfektoiden ehkäisyyn ja tulehduksien torjuntaan. Myös kosmetiikkateollisuus on löytänyt raaka-aineekseen kotimaiset marjat.

Kaiken muun hyvän lisäksi luonnonmarjoja saa kerätä jokamie-henoikeuden turvin ihka ilmaiseksi. Luonnossa liikkuessa mielikin virkistyy. Eikä marjojen loppumista tarvitse pelätä: joka vuosi valtaosa marjasadosta jää metsiin.

"NUORET PERHEET JA VARSINKIN NUORET MIEHET Ovat löytäneet tOrIn."

Kotimaista marjaa osataan arvostaa, tietää torikauppias Paula

Kauppinen-Suikki.


Lämmityskauden ollessa jälleen käsillä kannattaa varsinkin omakoti-asujan miettiä tarkkaan, miten saisi energiankulutuksen säädettyä

kohdalleen asumisen mukavuudesta tinkimättä. Myös rivi- ja kerrostaloissa asuvat voivat säästää sekä energiaa että euroja

kiinnittämällä huomiota käyttötottumuksiinsa.Suurin yksittäinen kuluerä pientalossa on lämmittämi-

nen. Talon lämmittämiseen menee noin puolet kokonais-kulutuksesta. Veden lämmittäminen vie viidenneksen, kodin

sähkölaitteet ja valaistus yhteensä kolmanneksen verran. Kerrostalon yhtiövastikkeesta noin neljäkymmentä prosenttia muodostuu energian

ja veden kulutuksesta. Asukkaat niin kerros- kun pientaloissakin voivat vaikuttaa sähkölaskunsa suuruuteen tiedostamalla, mitkä seikat aiheuttavat

täysin turhaa energiankulutusta.

Säädä huoneen lämpötila oikeaksiPohjoista voimaa -yhtiöiden energiapalveluneuvoja Jarmo Meriläinen toteaa, että alentamalla huoneen lämpötilaa yhden asteen verran säästää viisi prosenttia läm-mityskuluista. Oleskelutilojen lämpötiloiksi riittää 20–22°C. Makuuhuone saa olla viileämpi, 18–21°C. Sopiva lämpötila varastoissa ja autotalleissa on 5–12°C.

”Kannattaa todellakin totuttautua siihen, että lämpötilat eivät ole turhan korkeita. Tutkimusten mukaan ihminen tottuu uudenlaiseen olotilaan noin kolmessa viikossa. Jos tuntuu hieman viileältä alussa, kannattaa laittaa villatakkia päälle tai käyttää hartiahuivia televisiota katsellessaan. Pattereiden termostaatit eivät aina anna oikeata kuvaa vallitsevasta huonelämpötilasta. Siksi onkin tär-keätä hankkia erilliset lämpömittarit jokaiseen huoneeseen. Mittaria ei kannata kiinnittää ulkoseinälle, vaan huoneen lämpimälle seinälle”, Meriläinen opastaa.

Vetoista tunnelmaa ja olotilaa ei ole syytä ryhtyä korjaamaan lämpöä lisäämällä, vaan ikkunoita ja ovia tiivistämällä. Lattialämmitys saattaa olla oikea energiasyöppö, ellei pidä varaansa. Mikäli lattian eristystaso on puutteellinen tai lattioita pidetään huomattavan lämpiminä, energiankulutus voi helposti jopa kaksinkertaistua. On järkevää pitää lattialämmitystä mahdollisimman viileänä, kuitenkin niin, että asumisen mukavuus ei tästä kärsi.

Lämmityskauden alussa on syytä ilmata vesikiertopatterit ja puhdistaa säh-köpatterit taustoineen, jotta kesäiset pölyt eivät jää haittaamaan lämmitystä.

Ilmanvaihtokoneen huoltaminen tärkeääJarmo Meriläinen muistuttaa, että ilmanvaihtokoneen huoltaminen ja sen toiminnan tarkkaileminen on ensiarvoisen tärkeää. Näin hän neuvoo:

”Muista puhdistaa ja pestä ilmanvaihtokoneen suodattimet. Tuloilmalle on yleensä varattu kaksi suodatinta; karkeasuodatin ja hienosuodatin. Poistoilmalle on varattu yksi karkeasuodatin. Suodattimet vedetään ulos paikoiltaan puhdista-mista ja uusimista varten. Vaihda suodattimet uusiin vähintään kerran vuo-dessa. Puhdista niitä imuroimalla pari kertaa vuodessa. Puhdista myös pyörivä eli regeneratiivinen lämmöntalteenottolaite samoin kuin levylämmönsiirrin.

säästä energiaa JA EUROJA

Laitteiden säädöt ja huollot sekä

käyttötottumukset avainasemassa.

Teksti: Kristiina Gerkman-Kemppainen


Säädä jälkilämmitysvastuksen termostaatin asetus mahdollisimman alhaiselle lämpötilalle, kuitenkin niin, että asumisen mukavuus ei tästä kärsi. Ellei näitä hoito- ja huoltotoimenpitei-tä suoriteta määräajoin, ilmanvaihtokoneen toiminta heikkenee. Tukkeutuneet suodattimet jo yksistään vaikuttavat siihen, että ilmanvaih-to ei toimi kuten pitäisi. Tästä ja muustakin pientalon energiankulutukseen vaikuttavista seikoista saa hyvää tietoa Motivan verkkosivuil-ta, osoitteesta www.motiva.fi/julkaisut. Sieltä löydät esimerkiksi laskurin, jolla voit tutkia talosi energiankulutukseen liittyviä seikkoja. Mene Motivan sivulla kohtaan Tutki pientalosi energiankäyttö – Tee se itse kotikatselmus. Mitä enemmän näihin asioihin perehtyy, sen paremmin pystyy säästämään, jopa satoja euroja vuodessa”.

Tarkkana ilmalämpöpumpun kanssaIlmalämpöpumput voivat aiheuttaa lisäystä energiankulutukseen, mikäli niitä ei osata käyttää oikein. Meriläinen painottaa erityises-ti, että laitetta on syytä pitää lämmityskauden aikana lämmitystoiminnolla, ei automatiikalla, jotta pysyttäisiin selvillä siitä, mitä laite kul-loinkin tekee. Kylmän sään aikana lämpöpum-pun lämpötilan asetusarvoa ja puhallinnopeut-ta on hyvä pitää korkealla asumisviihtyvyyttä kuitenkaan vaarantamatta. Suodattimet on pidettävä puhtaina, sillä likaantuneet suodatti-met laskevat laitteen suorituskykyä. Sisäyk-sikön karkeasuodatin tulee imuroida 1–2 kertaa kuukaudessa. Vaihtoväli on valmistajan ohjeiden mukainen.

Mikäli ilmalämpöpumppua käytetään tukilämmitysmuotona, ja varsinainen läm-mitysjärjestelmä on samanaikaisesti päällä, asetetaan varsinaisen lämmitysjärjestelmän sisälämpötilan asetusarvo 2–4°C ilmaläm-pöpumpun asetusarvoa matalammaksi. Esimerkiksi näin: Lämpöpumppu 21°C ja patteritermostaatit 17–19°C. Kun talon väliovia pidetään mahdollisimman paljon auki, lämpö pääsee leviämään tasaisesti koko rakennukseen. Tuulikaapin ovea ei kannata pitää edes raollaan, eikä liioin ikkunoita. Raollaan olevasta ikkunasta karkaa lämpöä niin sanotusti harakoille. Reipas, lyhytkestoi-nen tuuletus on paljon parempi ja energiate-hokkaampi ratkaisu.

Pienillä muutoksilla säästöjäVerkko-osoitteesta www.pohjoistavoimaa.fi löytää hyödyllisiä neuvoja ja vinkkejä, joiden

avulla kodin energiankulutusta voi säädellä taloudellisempaan suuntaan. Nelihenki-nen perhe, joka asuu 120 m2 suuruisessa sähkölämmitteisessä omakotitalossa kuluttaa keskimäärin vuodessa 21 000 kilowattitun-tia sähköä. Kulutus jakautuu seuraavasti: lämmitys 53, veden lämmitys 18, valaistus ja pienlaitteet 6, kylmälaitteet 4, pyykinpesu ja kuivaus 4, ruoanvalmistus 3, saunominen 2, viihde 2, astianpesu 1, autonlämmitys 1, muu 5 prosenttia.

Jarmo Meriläinen kehottaa kiinnittämään huomiota seuraaviin seikkoihin: sammuta valot huoneista aina kun valoa ei tarvita. Jos poistut vaikkapa kymmeneksi minuu-tiksi, sammuttaminen tuo säästöjä. Älä jätä televisiota, digisovitinta, tietokoneita tai muuta kodin elektroniikkaa valmiustilaan, vaan sammuta ne aina kun niitä ei käytetä. Esimerkiksi kaksi tallentavaa digisovitinta kuluttaa noin 200 kilowattitunnin verran sähköä vuodessa, mikäli niitä pidetään

jatkuvassa valmiustilassa. Rahassa ilmaistuna tämä tarkoittaa noin kahtakymmentä euroa vuodessa. Kun näitä vastaavia kulueriä kertyy taloudessa useita, voidaan jo helposti puhua yli sadan euron ylimääräisestä kulusta.

Älä jätä kännykän laturia tai muita latureita seinään, vaan irrota ne heti käytön jälkeen. Muista puhdistaa liesituulettimen rasvasuodatin 2–3 kertaa vuodessa. Käytä hämäräkytkintä, liiketunnistinta tai ajastinta ohjaamaan pihava-lojen palamista vain tarpeelliseksi ajaksi. Käytä kellokytkintä autosi moottorin ja sisätilaläm-mittimen ohjaamiseen. Hanki mahdollisimman energiataloudellisia laitteita kotiisi. Varmista esimerkiksi digisovitinta ostaessasi, että sen voi sammuttaa kokonaan ilman, että säädöt menevät sekaisin. Hanki jatkojohto, josta voit sammuttaa useita laitteita yhdellä napin painal-luksella. Pienistä puroista kasvaa iso virta, siksi kulutustottumusten tiedostaminen ja muutosten tekeminen tuottaa hyvää tulosta, joka koituu sekä yksilön että koko yhteiskunnan hyödyksi.

vetOISta tunnelMaa ja OlOtIlaa EI OLE SyyTä RyHTyä KORJAAMAAN LäMPöä LISääMäLLä, VAAN IKKUNOITA JA OVIA TIIVISTäMäLLä.


Syömisellä ON ISOJA yMPäRISTöVAIKUTUKSIA

– omilla ruokavalinnoillaan voi vaikuttaa

Syömisestä tuntuu tulevan monimutkaista puuhaa. Enää ei riitä, että syö terveellisesti. Nyt pitäisi ottaa huomioon myös ruoan ympäristövaikutukset. Onneksi ruoan terveellisyys ja ympäristöystävällisyys kulkevat suureksi osaksi käsi kädessä.Teksti: Kari Arokylä Kuvat: Kati Leinonen, Jari Tikka

Suomalainen ruokakulttuuri muuttuu kaiken aikaa. Syömistä pitkään ja monelta kantilta selvitellyt Kulut-tajatutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkö Johanna

Mäkelä sanoo ruokakulttuurin olevan ikuisessa liikkeessä. Muutokset ovat tosin hitaita: ateriat kaksikymmentä vuotta sitten tai yhtä monen vuoden kuluttua tulevaisuudessa eivät mahdottomasti poikkea nykyisistä.

Yksi selvä muutos suomalaisten syömisessä on kuitenkin viimeisten vuosikymmenten aikana tapahtunut. Tätä muu-tosta Mäkelä nimittää melkoiseksi menestystarinaksi.

”Syöminen on siirtynyt paljon lähemmäs ravitsemussuo-situksia. Toki esimerkiksi lisääntyvästä ylipainosta voidaan olla huolissaan, mutta silti kehitys kohti terveellisempää ateriointia on ilman muuta todennettavissa. Hyvä esimerkki tästä on salaatti, jota ihmiset ovat oppineet syömään ihan eri tavalla kuin aikaisemmin”, hän toteaa.

Huomiota ympäristövaikutuksiinEnää ei kuitenkaan riitä, että ruoka on terveellistä. Nyt on ryhdytty kiinnittämään kasvavaa huomiota syömisen ympäristövaikutuksiin. Mäkelä myöntää, että infoähkyn vaara saattaa jo uhata – syöminen käy liian hankalaksi kun huomioon pitää ottaa kaikki mahdollinen. Nälkä pakenee jo miettiessä.


”Silti olen aika toiveikas. Ruoan ympäristövaikutusten huomioimi-nen saattaisi Suomessa olla samanlainen menestystarina kuin ravitse-mussuositusten noudattaminen. Eihän mikään mene projektisuunni-telman mukaan, mutta kokemukset osoittavat, että ruokatottumusten muutos on mahdollinen.”

Syömisen ympäristövaikutusten pohtiminen saattaa tuntua kaukaa haetulta, mutta sitä se ei ole. Ihmisten arkielämän toiminta kuormittaa väkisin ympäristöä. Kolme suurinta tekijää tässä ovat asuminen, autoilu ja ruoka. Viimeksi mainitun osuus on yllättävän iso: kaikesta kulutta-jien aiheuttamasta ympäristökuormituksesta ravinto vastaa runsaasta kolmanneksesta. Ilmastovaikutuksesta ruoan osuus on vajaa kolmannes ja vesistöihin kulkeutuvista ravinnepäästöistä puolikas.

Konkreettinen asiaJohanna Mäkelän mukaan ihmiset eivät vielä kovin paljon pohdi ruo-kavalintojensa merkitystä ympäristön kannalta. Parin viimeisen vuoden aikana asia on kuitenkin noussut vahvemmin tapetille. Yksi syy tähän lienee se, että kysymys on mitä konkreettisimmasta asiasta: kaikki syövät ja voivat miettiä mitä lautaselleen laittavat.

Aivan yksinkertaisesta jutusta ei kuitenkaan ole kysymys. ”Ruoan ympäristövaikutusten selvittämiseksi tehdään nykyisin paljon

tutkimusta. Niistä myös kiistellään, sillä kysymys on moniulotteisesta asiasta. Yksinkertaisia ratkaisuja ei ole – varsinkaan jos samaan soppaan lisätään vaik-kapa keskustelu kotimaisen ruoan tuotannosta, eläinten hyvinvoinnista, lähi-ruoasta, globalisaatiosta ja kauppamatkojen pituudesta”, luettelee Mäkelä.

Kysymys ei ole yksinkertaisesta asiasta myöskään siksi, että tavallis-ten kuluttajien valintamahdollisuudet eivät välttämättä ole kovin isot.

Heidän on useimmiten ostettava sitä, mitä yritykset kauppojen hyl-lyille työntävät. Mäkelän mukaan monessa maassa puhutaan Suomea enemmän yritysten osuudesta ympäristöystävällisen ruoan tuottami-sessa. Meillä taas on aseteltu vastuuta enemmän kuluttajien harteille.

ympäristöystävällinen ruokavalioMitä sitten pitäisi valita ruokapöytään, mikäli haluaa syödä ympäris-töystävällisesti, mutta samalla terveellisesti ja riittävästi? Maa- ja elin-tarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n tutkimusprofessori Sirpa Kurppa havainnollistaa vastausta vanhan kunnon lautasmallin avulla.

”Puolikkaan ruokalautasen sisällöstä pitäisi olla salaatteja tai vihan-neksia. Lisäksi yhden neljäsosan pitäisi koostua proteiinin lähteistä ja toisen neljäsosan hiilihydraateista”, hän neuvoo.

Eläinperäisiä proteiinin lähteitä ovat maitotuotteet, kananmuna, liha, kana ja kala. Kasviperäistä proteiinia saa puolestaan muun muassa erilaisista palkokasveista, pavuista, soijasta ja tofusta. Ja hiilihydraatteja sisältävät esimerkiksi perunat, pastat ja riisit. Näistä Kurppa kehot-taa suosimaan etenkin kotimaista perunaa.

On myös hyvä rakentaa ateriat sesongin mukaan. Näin saa lautaselleen ruokaa, jota ei ole varastoitu ja joka todennäköi-sesti on tuotettu lähellä. Lähiruoan suosiminen on kaiken kaikkiaan ympäristöystävällistä – ei niinkään kuljetusten välttämisen vuoksi vaan siksi, että näin tukee monipuolista tuotantorakennetta ja biodiversiteettiä.

Sirpa Kurppakin korostaa, että terveellinen ruoka on useim-miten myös ympäristöystävällistä. Kaksi poikkeusta hän tosin mainitsee: kasvihuonevihannekset ja kasvatetun kalan. Molempien tuottaminen kaipaa uusia ja ympäristön kannalta parempia menetel-miä, joita toki onkin kehitteillä.

Yhden seikan Kurppa haluaa vielä nostaa esille.”Ruoan hävikin vähentäminen on äärimmäisen tärkeää ympäristö-

työtä. Tämänhetkisten arvioiden mukaan syömäkelpoisista elintarvik-keista jopa 30 prosenttia heitetään pois. Tämä on erityisen valitettavaa siksi, että tutkimusten mukaan ruokajätteen syntymisen välttäminen on kymmenen kertaa tehokkaampaa ympäristön kannalta kuin jätteen lajittelu”, hän toteaa.

Hyviä edistämiskeinoja olemassaTutkimuspäällikkö Johanna Mäkelän mielestä on olemassa tehokkaita keinoja edistää ympäristöystävällistä syömistä.

”Yksi merkittävä voimavara tässä mielessä on Suomessa julkiset ruokapalvelut. Koulu-, opiskelu- ja työpaikkaruokailulla on ollut jo pitkään iso vaikutus siihen, mitä ihmiset syövät kotonaan. Näillä pal-veluilla voisi olla merkittävä rooli ruokailun ympäristömyötäisyyden kehittämisessä”, hän huomauttaa.

Tärkeänä Mäkelä pitää myös vaikuttamista niihin reunaehtoihin ja vaatimuksiin, joiden vallites-sa yritykset tuottavat ruokaa. Yritysten toiminnan ja tuottei-den kehittäminen ympäristön kannalta entistä terveempään suuntaan on tärkeää. Pelkäs-tään kuluttajien tekemien valintojen varaan ei muu-toksen aikaansaamista voi sälyttää.

Tutkimuspäällikkö Johanna Mäkelä uskoo, että suomalaiset alkavat yhä tarkemmin miettiä ruokavalintojensa merkitystä ympäristölle.


ruOKajätteen SyntyMISen välttäMInen On KyMMenen Kertaa teHOKKaaMpaa yMPäRISTöN KANNALTA KUIN JäTTEEN LAJITTELU.

näin vähennät RUOAN yMPäRISTö- VAIKUTUKSIA

Suosi kasvisruokaa.•Suosi tuoreita kasviksia pakastettujen sijaan.•Käytä broilerinlihaa naudanlihan sijaan.•Kokeile soijarouhetta jauhelihan sijaan.•Suosi perunaa ja ohraa riisin sijaan.•Kerää marjoja ja sieniä luonnosta.•Valmista enemmän ruokaa kerralla ja pakasta osa •tulevaa käyttöä varten.Valmista ja lämmitä ruokaa mikroaaltouunissa. •Puuron ilmastonmuutosvaikutus vähenee noin 70 prosenttia, kun valmistat sen lieden sijaan mikrossa.Käytä uunia harkiten. Kun lämmität uunin, tee use-•ampia ruokia kerrallaan. Hyödynnä jälkilämpöä.Vähennä autolla tehtyjen kauppareissujen määrää •ja osta suurempia määriä kerrallaan.Vältä ruoan heittämistä roskiin. älä osta enemmän •kuin kulutat.

Lähde: MTT/Luonnonvarapuntari


O ulun Energia ja Pohjoista voimaa -yhtiöt parantavat verkkopalvelujaan. Netissä voi pian hoitaa sähkösopi-

musasiat kuntoon tai tehdä vikailmoituksen rikkinäisistä katuvaloista.

Uusi online-palvelu sähkönkäyttäjilleVerkkoasiointi monipuolistuu syksyn aikana, kun Pohjoista voimaa -yhtiöt avaavat säh-könkäyttäjille uuden online-palvelun. Sen kautta voi esimerkiksi katsella omia säh-kösopimustietoja, vaihtaa sopimustyyppiä, uusia päättyvän sähkösopimuksen, ilmoittaa mittarilukeman tai tehdä muuttoilmoituksen. Verkkopalvelusta näkee myös sähkön hinta-tiedot, vuosikulutusarvion ja laskutustiedot. Laskutustietoja kuten eräpäivää tai laskujen määrää vuodessa voi päivittää verkkopalve-lussa, samoin omia yhteystietoja.

”Asiakas voi myös lähettää meille verkko-palvelun kautta palautetta ja kysymyksiä, ja me voimme tiedottaa siellä ajankohtaisista

asioista asiakkaille”, sanoo Oulun Sähkön-myynnin myyntineuvottelija Leena Pietarila.

Verkkopalvelusta saa myös vinkkejä sähkön säästämiseen. Säästötyökalun sähkön-käyttäjäprofiilien avulla sähkönkulutusta voi tarkastella ja vertailla, miten sähkönkulu-tukseen vaikuttaa esimerkiksi sähkösaunan lämmittäminen joka päivä tai kolme kertaa viikossa. Kun etäluettavat sähkömittarit ote-taan käyttöön tulevaisuudessa, yksityisasiak-kaat pääsevät seuraamaan sähkönkulutustaan vaikka tunnin tarkkuudella. Yritysasiakkai-den käytössä palvelu on jo. Yksityisasiakkai-den ulottuville se tulee viimeistään vuonna 2013, kun kaikki sähkömittarit on vaihdettu etäluettaviksi.

Helppokäyttöisyys lähtökohtanaUutta verkkopalvelua voivat käyttää yksityis- ja yritysasiakkaat. Sitä voi käyttää, vaikka sähköenergia olisi hankittu jostain muusta sähköyhtiöstä ja vain sähkön siirto tulisi Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:ltä.

Palvelun suunnittelussa on huomioitu helppokäyttöisyys ja asiakkaiden esittämät kehittämistoiveet. Käyttäjätunnukseksi tulee oma sähköpostiosoite, ja salasanan saa päättää itse. Maksuttomaan palveluun kirjaudutaan ensimmäistä kertaa sähkölas-kussa näkyvällä asiakasnumerolla. Nykyisen online-palvelun käyttäjien on rekisteröidyttä-vä uudelleen uuteen palveluun.

Pietarila muistuttaa, että sähköisten palve-lukanavien monipuolistuessa eivät henkilö-kohtaiset asiakaskontaktit katoa mihinkään. Asiakaspalvelu pelaa yhä puhelimitse ja käymäänkin energiatalolla saa sähköasioissa yhä tulla.

Asiakkaalle uusi online näkyy nopeampa-na ja monipuolisempana palveluna. Esimer-kiksi muuttoilmoituksen voi tehdä itselleen sopivana aikana viikonpäivästä ja kellonajasta riippumatta. Onlinesta tiedot päivittyvät suoraan Pohjoista voimaa -yhtiöiden tieto-kantaan.

uudet verKKOpalvelut helpottavat asiointiaTeksti: Päivi Mäkinen


O ulun Energia ja Oulun kaupunki ovat avanneet yhteisen katuva-lopalvelun, jossa voi ilmoittaa

katuvaloverkon vioista. Palvelun kautta voi ilmoittaa esimerkiksi pimeistä katuvaloista, rikkoutuneista valaisimista tai katuvaloihin kohdistuneesta ilkivallasta. Vikapaikan voi osoittaa karttaa klikkaamalla tai kirjoitta-malla katuosoitteen.

Ilmoitukset kirjautuvat suoraan vika-tietojärjestelmään. Sieltä Oulun Energian asentajat näkevät vikalistan. Asentajien työs-kentely nopeutuu ja helpottuu, kun he voivat suunnitella työpäivänsä tehtävät ja ajoreitit paremmin.

Oulun Energia Siirto ja jakelu Oy:n palve-lutuotannon yksikön päällikkö Jari Säkkisen mukaan vikailmoitukset tulevat järjestelmän kautta jatkossa varmasti asentajien tietoon. Myös vastuuhenkilöiden ajankäyttö tehostuu, kun tietoja ei tarvitse vastaanottaa vain puhelimitse. Aina oikea henkilö ei ole välttä-mättä tavoitettavissa eikä vikailmoitus mene varmasti perille.

Oulun Energialle kannattaa yhä soittaa

TEE KATUVALOJEN vIKaIlMOItuS verKOSSa

vikailmoitus, jos vika näyttää aiheuttavan vaaran hengelle tai tervey-delle. Soittaa kannattaa, jos esimerkiksi katuvalojen johdot roikkuvat maahan asti tai pylvään kytkentäluukku näyttää olevan auki.

Katuvalopalvelu löytyy osoitteesta katuvalopalvelu.ouka.fi. Linkki palveluun on myös Oulun Energian internetsivulta www.oulunenergia.fi/sahkonsiirto/hairiot_ja_huolto/katuvalaistus.

Katulamput sähköä säästämäänOulussa on meneillään mittava katulamppujen vaihtourakka. Oulun Energia on siinä vahvasti mukana niin asiantuntijana kuin rakentajana. EU:n energiatehokkuusdirektiivin takia katuvalaistus on vaihdettava vähemmän energiaa kuluttavaksi vuoteen 2015 mennessä. Se tarkoittaa, että nykyisin käytössä olevat elohopealamput kielletään. Ne korvataan uusilla energiatehokkailla valaisimilla, joissa käytetään valonlähteenä suurpainenatrium- tai monimetallilamppuja tai led-valaisimia.

Entiset valaisinpylväät ja kaapeloinnit pysyvät käytössä. Myös valai-sinmallit pysyvät pääosin entisellään. Esimerkiksi puistojen valaisimiin vaihdetaan vain toisenlainen tekniikka. Huonokuntoiset valaisinpyl-väät vaihdetaan uudistuksen yhteydessä kokonaan.

Katuvalaistus ja valoteho pysyy uudistuksen jälkeen Säkkisen mukaan entisellään, mutta katuvalot kuluttavat jatkossa energiaa 30-50 prosenttia vähemmän. Noin 20 000 valaisimen uusimisurakka saattaa kuulostaa Säkkisen mukaan kovalta, mutta investointi maksaa itsensä takaisin energiansäästönä. Vaihtotyöt on jo aloitettu esimerkiksi Korvensuoralla.

Teksti: Päivi Mäkinen


Oulun Ooppera esittää tänä syksynä kaksi tunnin oopperaa. Pietro Mascagnin Cavalleria rusticana tuo näyttämölle rakkautta, musta-sukkaisuutta ja kostoa janoavan esityksen, kun taas Giacomo Puccinin Gianni Schicchi kertoo tarinan ahneuden synnistä. Oopperat on valinnut esitysten ohjaaja Leena Salonen.

”Olen saanut valita ohjaamani oopperat vuodesta 1978, ja joka kerta valintaan liittyy jokin kiinnekohta omiin ajatuksiini”, Salonen toteaa. Oopperaduon esityksiä yhdistää ihmisen raadollisuus. Cavalleria rustica-nassa pääsiäisaamun riemu päättyy veriseen mustasukkaisuusdraamaan. Gianni Schicchissä ihmisen ahneus voittaa jopa kuoleman surun.

Oopperaa yhteistyössä"Oulun Oopperan jokasyksyiset esitykset ovat vahva näyttö yhteis-työstä, sillä ne toteutetaan yhteistyössä oopperayhdistyksen, Oulun kaupunginteatterin, Oulu Sinfonian ja Oulun konservatorion kanssa.

Yleisö on saanut oopperan nautittavakseen jo vuodesta 1965. Se ei olisi onnistunut ilman yhteistyötä", Salonen sanoo. Maakuntaooppera tarjoaa työtä myös paikallisille laulajille.

Suomalainen oopperamaailma on keskittynyt eteläiseen Suomeen, ja erityisesti Kansallisoopperaan, toisin kuin esimerkiksi naapurimaas-samme, jossa toimii useita oopperataloja.

”Juuri siksi on tärkeää, että Oulun Ooppera toimii ja pystyy tuotta-maan uuden oopperan joka syksy”, Oulu Sinfonian taiteellinen johtaja ja esityksen kapellimestari Anna-Maria Helsing korostaa.

Oulun Ooppera on puolen Suomen ooppera, jossa käy yleisöä laajal-ti ympäri Suomen.

Oululainen vaihtoehtoLeena Salonen kehuu Oulun Oopperan tarjoavan ihmisille vaihtoehto-oopperaa.

"OOPPERA ON KaIKKIen taIteIden SynteeSI."

Teksti: Hilkka Lahti Kuvat: Kati Leinonen

Rakkaus, viha ja ahneus soivat Oulun Oopperan tämän syksyn esityksissä.

Puolen Suomen

ooppera


”Tarkoituksena on tehdä näyttämöllisesti ilmaisuvoimaista oopperaa, jossa tarina elää, vaikkei tekstistä ymmärtäisi sanaakaan.”

Jo sana ooppera herättää monen mieles-sä ajatuksen eliittitaiteesta, jossa lauletaan kädet levällään korkealta ja kovaa. Paras tapa päästä ennakkoluuloistaan on uskaltautua esitykseen, Helsing ja Salonen kehottavat. ”Iankaikkisen kliseen oopperan ymmärtä-misestä saatte minun luvallani unohtaa”, Salonen sanoo.

Helsing kehottaa myös nuoria tutustumaan oopperaan, sillä esityksessä tapahtuu koko ajan ja vaikutteita tulvii. Se on aistien juhlaa, siitä pitävät huolen tarina, näyttämöllepano, musiikki, puvut, lavastus ja valaistus.

”Ooppera on kaikkien taiteiden synteesi, siksi sitä rakastankin”, Salonen kiteyttää.

Aloittaa oopperallaOopperailta on Oulu Sinfonian taiteellisena joh-

pukunsa, ja näyttämön lavastus rakennetaan uudelleen.

Oululainen sopraano Anna-Maria Jurve-lin laulaa Cavalleria Rusticanassa Santuzzan roolin. Santuzza on nuori maalaistyttö, joka kolmiodraamassa joutuu petetyksi.

”Cavalleria Rusticana on italialaista verismiä eli realismiin pyrkivää oopperaa, kaunista ja ihanaa”, Jurvelin kuvaa.

Baritoni Petri Antikainen laulaa Gianni Schicchin pääroolin.

”Rooli on hyvin herkullinen, sillä siinä on hyvä teksti ja hyvä musiikki”, hän kuvaa.

Oulusta kotoisin oleva Antikainen asuu ja opettaa laulua Tampereella, mutta on ollut mukana 2000-luvulla viidessä oululaisessa oopperassa.

”Maakuntaooppera on tärkeä niin laulajille kuin yleisöllekin. Oulussa tehdään arvokasta, pitkäjänteistä työtä, mikä näkyy ammattimaisena jälkenä.”

tajana virallisesti tänä syksynä aloittaneen Anna-Maria Helsingin ensimmäinen iso projekti. Hän on ensimmäinen naispuolinen sinfoniaorkeste-rin kapellimestari Suomessa. Aiemmin Helsing on johtanut muun muassa Radion sinfoniaor-kesteria ja Kansallisoopperan orkesteria.

”Ooppera on aivan erilainen projekti kuin esimerkiksi konserttiviikot”, Helsing pohtii.

Oopperassa kapellimestari työskentelee niin ohjaajan, laulajien kuin orkesterinkin kanssa.

Kun kaikki osaset on harjoiteltu, esitys kootaan kasaan, mikä on aina hyvin jännittä-vä vaihe, hän kuvaa.

”Ooppera on hyvin kiehtovaa. Jos kaikki toimii, on kuin yksi iso organismi liikkuisi luontevasti samaan suuntaan.”

Kaksi esitystäOululainen oopperaduo pistää laulajat töihin, sillä kaksi oopperaa ovat hyvin erilaisia tyy-liltään. Väliajalla solistit vaihtavat roolinsa ja

Sopraano Anna-Maria Jurvelin laulaa Cavalleria Rusticanassa Santuzzan roolin.

Oulu Sinfonian taiteellinen johtaja Anna-Maria Helsing (oik.) ja ohjaaja Leena Salonen.

"OuluSSa teHdään arvOKaSta, pItKäjänteIStä työtä, MIKä NäKyy AMMATTIMAISENA JäLKENä."


”TEKEMISEN MEININKI”

”Toimin jätevoimalaitoksen rakennustöiden valvojana Oulun Energian edustajana. Teh-täviini kuuluu ennen kaikkea varmistaa, että kaikki tehdään täällä sovitulla ja suunnitel-lulla tavalla, lakien ja asetusten mukaisesti ja oikeassa aikataulussa.

Tykkään työskennellä teollisuusrakenta-misen parissa. Kohteet ovat isoja ja työmailla on tekemisen meininki. Ihan kuten täälläkin.

Jätevoimalaitoksen pystyttämisessä ei ole mitään erityisen poikkeavaa muuhun rakentamiseen verrattuna. Lopputulos on kuitenkin aika harvinainen. Ei tällaisia voi-malaitoksia kovin usein tehdä.

Olen toiminut viisitoista vuotta erilaisissa rakennusurakoinnin tehtävissä ja saman verran projektinjohto- ja valvontatöissä. Yhdeksän vuoden mittaisen rupeaman olen työskennellyt Keski-Euroopassa näissä samoissa puuhissa. Suomeen palasin vuonna 2003.”

Jouni PenttiläPöyry CM Oy

”ASENNUKSET MIETITTäVä HUOLELLISESTI””Olen jätevoimalaitoshankkeen projekti-insinööri ja tässä projektissa lainassa PVO:lta. Täällä työmaalla toimin muun muassa turval-lisuuskoordinaattorina. Pyrin myös tunnista-maan rakennustöiden edetessä sellaisia alueita ja kohteita, joissa mahdollisesti täytyy toimia eri lailla kuin on alun perin ajateltu. Rakenta-misessa tulee aina yllätyksiä. Silloin haemme yhdessä parhaan ja tehokkaimman ratkaisun.

Kaikessa rakentamisessa on omat haasteensa. Täällä joudutaan isojen asennusten järjestäminen miettimään tarkkaan, sillä asennettavat laitteet saattavat painaa kymmeniä tonneja ja asennustila on hyvin rajallinen. Hyvä suunnittelu ja töiden oikea jaksottaminen on erityisen tärkeää.

Tämä urakka on vielä alkuvaiheessa. Kolmenkymmenen vuoden aikana olen ollut rakentamassa eri puolilla maailmaa useita voimalaitoksia – tuulivoimaloista ydinvoima-laitoksiin. Kaikki ne ovat lähteneet käyntiin.”

Eero KoskinenPVO

”PITää OLLA JUSTIINSA”

”Olen kaivinkoneen kuljettajana tekemässä jätevoimalaitoksen rakentamisessa tarvittavia kaivu- ja pohjatöitä. Juuri tässä kohtaa on jo viimeistely meneillään. Pohjaan on laitettu useita kerroksia erilaisia materiaaleja.

Rakentaja vaatii, että kaikki tehdään jus-tiin eikä melkein ja siihen me pyrimme. Mi-nun työssäni on tärkeintä, että korot tulevat oikein ja pohjasta mahdollisimman tasainen. Kaivinkoneen oman järjestelmän tarkkuus on kaksi senttimetriä. Lisäksi työkaveri var-mistaa vielä tarkemmalla lasermittarilla, että kaikki on varmasti kuten pitääkin.

Kokemuksesta on näissä hommissa paljon hyötyä. Itse olen ollut tässä talossa vuodesta 1989 lähtien ja ehtinyt tehdä kaivinkoneen ohjaimissa monenlaisia töitä.”

Esa HannulaVRJ Group

Oulun Energian jätevoimalaitoksen työmaalla Kemiran tehdasalu-eella on jo täysi tohina. Maatöiden ja perustusten muottien teke-misen jälkeen alkavat valutyöt ja kohta nousevat betoniseinätkin. Myöhemmin on vuorossa muun muassa arinakattilan ja savukaasu-jen puhdistuslaitteiston asentaminen.

Valmiiseen voimalaitokseen on toki vielä pitkä matka – täydessä käyttökunnossa laitoksen on määrä olla vuoden 2012 alkusyksyllä.

Jätevoimalaitoksen rakentaminen on yhteistyötä, jossa on muka-na kymmeniä ihmisiä useista eri yrityksistä.

JäTEVOIMALAITOS SyNTyy

YHTEISPELILLÄTeksti: Kari Arokylä Kuvat: Kati Leinonen


Hintakatosta turvaaAivan kokonaan markkinoiden ehdoilla SpotVirran ostajankaan ei tarvitse olla. Ottamalla sähkösopimukseen vapaaehtoisen hintakaton varmistuu, että sähköenergiasta ei laskuteta yli 8,60 senttiä kilowattitunnilta, vaikka sähköpörssissä kuukauden keskihinta olisikin korkeampi. Samalla säilyy mahdollisuus hyötyä markkinahinnan laskusta ja matalasta tasosta. Hinta-katosta peritään 3,50 euron maksu kuukaudessa.

SpotVirta-sähkösopimuksen tekeminen sujuu yhtä helposti kuin perinteistenkin sopimusten ottamalla yhteyttä Oulun Sähkönmyynnin asiakaspalveluun. Internetissä pohjoistavoimaa.fi-sivulla sopimuksen voi tehdä mikä viikonpäivä ja kellonaika tahansa. Sopimus on voimassa toistai-seksi, mutta sen voi vaihtaa helposti kiinteähintaiseen toistaiseksi voimassa olevaan tai määräaikaiseen sopimukseen.

Yritysmaailmassa sähköä on ostettu jo pitkään suoraan pohjoismaises-ta Nord Pool -sähköpörssistä. Oulun Sähkönmyynnin SpotVirta tuo tämän mahdollisuuden nyt myös kotitalouksille ja pienille yrityksille. SpotVirta sopii erityisesti asiakkaille, joiden sähkönkulutus on yli 10 000 kilowattituntia vuodessa. Sitä voivat ostaa kaikki, joiden pääsu-lakekoko on enintään 3 x 63 A.

Aina oikeaan hintaanUudessa SpotVirta-sähkösopimuksessa hinta on aina ajantasainen markkinahinta. Energian hinta noteerataan päivittäin sähköpörs-sissä ja asiakas maksaa kuukauden toteutuneen keskihinnan. Oulun Sähkönmyynti lisää tähän marginaalin, joka on 0,25 senttiä kilo-wattitunnilta, sekä viiden euron perusmaksun kuukaudessa. Hinta muodostuu siis samaan tapaan kuin vaikkapa Euribor-korkoon sidotuissa asuntolainoissa. Sähkön siirto hinnoitellaan erikseen kuten tähänkin asti.

Etäluennassa olevien asiakkaiden SpotVirran laskutus perustuu todelliseen tunnittaiseen kulutukseen. Ne, joilla ei vielä ole etäluet-tavia mittareita, ilmoittavat mittarilukeman kuukausittain Oulun Sähkönmyynnille. Jos mittarilukemaa ei saada, laskutus perustuu arvioon. Kuukausi- ja arviokulutuksessa kuukauden keskihinta saadaan painottamalla hinnat tunneittain asiakkaan virallisen tasekäyrän arvoilla. Käyrät ovat samat, joita myyjät käyttävät omissa keskinäi-sissä vuotuisissa taselaskuissaan. Kaksiaikamittauksessa (aikasähkö ja kausisähkö) hinta lasketaan erikseen eri aikavyöhykkeille. Etäluennan yleistyessä kaikki asiakkaat siirtyvät todelliseen käyttöön perustuvaan mittaukseen ja laskutukseen.

Tietoista riskinottoaUudenlaisen sähkösopimuksen etu ja toisaalta myös riski on siinä, että se perustuu täysin markkinahintaan. Asiakkaan laskun suuruus laskee ja nousee pörssivaihtelujen mukana. Joskus se voi olla kiinteitä hintoja huomattavastikin halvempi, mutta joskus myös korkeampi. Koska hinta perustuu pörssimuutoksiin, tarjouksiin ei voida liittää hintaver-tailua. Sähköpörssin kehitystä voi seurata internetissä pohjoistavoimaa.fi -sivuston online-palvelussa.

spotvirtaSähköenergian hinta• Nord Pool -sähköpörssissä toteutunut kuukauden keskihinta (snt/kWh)Sähköenergian hintaan lisättävä marginaali• 0,25 snt/kWhperusmaksu• 5,00 €/kk.Hintakatto• 3,50 €/kk, joka takaa, että sähköenergiasta ei veloiteta yli 8,60 snt/kWh, vaikka kuukauden keskihinta olisikin korkeampi. Oivaetu• sisältyy tuotteeseenlaskutus• kerran kuukaudessaMolemminpuolinen irtisanomisaika• on yksi kuukausi siten, että sopimus päättyy irtisanomista seuraavan kalenterikuukauden viimeinen päivä.

Hinnat sisältävät alv:n 23 % ja hinnasto on voimassa toistaiseksi.

sähköä pörssihintaan myös kotitalouksilleOulun Sähkönmyynti ryhtyy lokakuun alusta lähtien tarjoamaan pärssihintaista sähköä myös kotitalouksille ja pienille yrityksille. Uudessa SpotVirrassa energian hinta määräytyy pohjoismaisen sähköpörssin Nord Poolin toteutuneen kuukauden keskihinnan perusteella.

ETäLUENNASSA OLEVIEN ASIAKKAIDEN SPOTVIRRAN laSKutuS peruStuu tOdellISeen tunnIttaISeen KulutuKSeen.


E ihän sitä usein tapahdu, mutta joskus kuitenkin. Sähköt katkea-vat. Valot sammuvat, koneiden hurina hiljenee, televisio pime-nee. Äkillisten sähkökatkojen estämiseksi tehdään paljon töitä,

mutta silti luonnonvoimat, kaivinkoneet, linnut ja oravat, laite- ja rakenneviat tai inhimilliset erehdykset pääsevät joskus yllättämään.Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n käyttöpäällikkö Matti Lehto tietää kertoa, mistä sähköjen katkeaminen tavallisimmin johtuu.

”Kaupunkialueilla verkko koostuu lähinnä maakaapeleista. Mikäli sähköt menevät poikki tällaisilla seuduilla, on melko todennäköistä, että kaivinkone on jossakin rouhaissut kaapelin rikki”, hän toteaa.

Kaapeleista tarkat kartatKaapelien rikkomiset – joita sattuu säännöllisen epäsäännöllisesti – ovat varsin tarpeettomia vahinkoja. Sähkökaapelien reiteistä on tarkat kartat ja pyydettäessä verkkoyhtiöiden edustajat käyvät näyttämässä ne työmaalla kädestä pitäen. Lisäksi monet yhtiöt pitävät säännöllisesti neuvontatilaisuuksia kaivutyötä tekeville urakoitsijoille.

Hieman syrjäisemmillä seuduilla käytetään vielä paljon ilmajohtoja,

jotka puolestaan ovat alttiita luonnon aiheuttamille vaurioille.”Ilmajohtojen päälle voi esimerkiksi kaatua puita ja linnut tör-

mäilevät niihin. Muuntamoihin kiipeilevät oravat aiheuttavat myös katkoksia, vaikka niissä usein pieneläinsuojia käytetäänkin”, sanoo käyttöpäällikkö Lehto.

Huolimattomuudesta riesaaMyös lähinnä huolimattomuudesta johtuvista onnettomuuksista saat-taa olla yllättävän paljon riesaa sähkön jakelulle. Tämänkin vuoden aikana sähköt on jo saatu poikki muun muassa ajamalla autolla muun-tajapylvääseen ja katkaisemalla suurjännitejohdon harus maanviljelys-töiden yhteydessä.

Sähköjen katkeamisen syy voi toki löytyä myös läheltä kotia. Ryhmäsulakkeen tai asunnon pääsulakkeen palaminen pistää virrat poikki. Matti Lehto neuvookin kuluttajaa aina vilkaisemaan, että näyttävätkö myös naapurit olevan ilman sähköä. Jos näin ei ole, löytyy vika omasta kotipiiristä.

Tavallinen kuluttaja ei voi sähkökatkojen ehkäisemiseksi tehdä juu-ri mitään. Toki esimerkiksi sähköjohtojen päälle kaatumassa olevasta puusta tai muista havaitsemistaan vaaratilanteista kannattaa ilmoittaa verkkoyhtiön vikapäivystykseen.

Katkoihin voi varautuaSähkökatkoja ei kuluttaja pysty estämään, mutta voi kyllä varautua niihin. Taskulamppujen ja matkaradioiden patterit kannattaa esimer-kiksi pitää vireessä. Ehkä tärkeintä on kuitenkin muistaa, että valtaosa sähkökatkoista kestää vain hetken. Hätääntymiseen ei ole syytä. Pakastinkin kestää helposti useiden tuntien katkoksen, ellei sen ovea jatkuvasti availe.

Verkkojen pituuteen, muuntamojen ja sähköasemien sekä asiak-kaiden määrään suhteutettuna vikoja on Matti Lehdon mukaan varsin harvoin. Vähäinen vikamäärä ei kuitenkaan tule itsestään. Yhtiöt käyttävät vuosittain runsaasti voimavaroja sähköverkkojensa kunnosta-miseen, ennakoivaan huoltoon ja uudisrakennukseen. Pyrkimyksenä on entistäkin säävarmempi ja luotettavampi verkko.

Samalla verkkoyhtiöt eri keinoin parantavat jatkuvasti valmiuksi-aan hoitaa kuntoon sähkönjakelussa sattuvat häiriöt.

MyRSKyT, KAIVURIT JA ELäIMET katkovat sähköjäTeksti: Kari Arokylä


kesäkonsertti SAI IHMISET LIIKKEELLEOulun Energian ja Oulun Sähkönmyynnin perinteinen kesäkonsertti järjestettiin 13.8. Toppi-lan Möljällä jo seitsemännen kerran. Esiintymässä olivat pohjan Sotilassoittokunta, petrus Schroderus sekä Maarit ja Sami Hurmerinta. Illan juonsi janne raudaskoski. Loppuunmyydyn konsertin lipputulot tilitettiin lyhentämättömänä Oulun Energian ympäristötilille. Suosittu kesä-konsertti järjestetään myös ensi kesänä, lupasi Oulun Energian toimitusjohtaja juhani järvelä lähes kolmelle tuhannelle konserttivieraalle.

sähköauton lataustolppa ASIAKKAIDEN KäyTTööN

Syksyn aikana Oulun Ener-gian ja Oulun Sähkönmyynnin asiakkaiden käyt-töön Kasarmintie 6:een asennetaan Enston kehittä-mä sähköauton lataustolppa. Autojen sähköis-tyminen vaatii

toimivaa latausverkostoa, ja Kasarmintien julkinen latauspiste on yksi askel lähemmäs vihreämpää autoilua. Sähköautoilla tarkoite-taan hybridi- ja täyssähköautoja, joihin sähkö ladataan suoraan verkosta.

NIMITySUUTISIA Haukiputaan Sähköosuuskunnan toimitus-johtajaksi on nimitetty diplomi-insinööri Hannu Hietala toimitusjohtaja, insinööri Markku annalan jäätyä eläkkeelle.

ENERGIANSääSTöLAMPPUJA kymmenelle lukijatutkimukseen vastanneelleSulakkeen lukijatutkimukseen osallistui lähes 300 lukijaamme. Vastanneiden kesken arvot-tiin kymmenen kahden kappaleen energian-säästölamppupakkausta. Arvonnassa voit-tivat antero aro (Oulu), tiia Haapakangas (Rovaniemi), esa Hakala (Oulu), vesa lunki (Raahe), Birgitta Kaartinen (Tornio), Minttu Koivisto (Seinäjoki), arto Koponen (Jääli), Helena Sevander (Oulu), esa tikkala (Kemi) ja Kati virta (Oulu). Onnittelut voittajille ja kiitos kaikille lukijatutkimukseen osallistuneil-le arvokkaista mielipiteistänne!

Ympäristötilin apurahoJen HAKUAIKAA VIELä JäLJELLäympäristötilin apurahoja korkeakouluopis-kelijoille ja toimintaansa aloittaville pienille yrityksille voi hakea vielä syyskuun ajan. Ha-kuaika päättyy 30.9.2010. Apurahojen jakami-sen mahdollistavat vihreän valinnan tehneet asiakkaat. Hakemuslomakkeet ja hakuohjeet löytyvät internetistä osoitteesta www.pohjoistavoimaa.fi/ymparistotili/apuraha.

Kuusi ponia arvottu Oulun Sähkönmyynti arpoi kesäkuukausi-na yhteensä kuusi pirteän vihreää Tunturi Poni -polkupyörää. Huhtikuussa Ponin voitti timea aradi (Oulu), toukokuussa jarkko Soronen (Oulu), kesäkuussa Katri Kallioinen (Oulu), heinäkuussa Inka Mus-tonen (Kiiminki) sekä elokuussa pekka Kuusiniemi (Haukipudas). Suurmessuilla onnetar valitsi voittajaksi muhoslai-sen Marja Halmetojan. Kiitos kaikille osallistuneille ja vauhdikkaat onnittelut voittajille!

OULUN ENERGIAN kaukolämpö on reiluaEnergiateollisuus ry on myöntänyt Oulun Energialle Reilu kaukolämpö -laatumerkin. Laatumerkki on tae siitä, että toiminta on avointa, reilua, kehityshakuista ja tiedottavaa. Laatumerkin on myöntänyt asiakkaiden ja kaukolämpöyritysten edustajista koottu raati.


OIVAETU oivaetu myönnetään kaikkiin vakituisen asunnon lisäksi Oulun Sähkönmyynnin toimituksessa oleviin kohteisiin. Näistä kohteista annamme perusmaksusta alennusta 50 %. Etu koskee kotitalousasiakkaita.

SähköenergiahinnaSto

ainavirtasnt/kWh

vihreävirtasnt/kWh

tuulivirtasnt/kWhPerusmaksu

yleissähkö 1 2,52 €/kk 6,77 6,86 7,01yleissähkö 2 5,04 €/kk 6,46 6,56 6,71aikasähkö 5,04 €/kk

Päiväenergia 6,40 6,49 6,64yöenergia 5,72 5,82 5,97

Kausisähkö 5,04 €/kkTalviarkipäivä 6,52 6,62 6,77Muun ajan 5,72 6,13 6,28

yleissähkö 1 alle 10 000 kWh/vuosi, sulake koko 1x25-35 A, 3x25-3x63 A. yleissähkö 2 yli 10 000 kWh/vuosi, sulake koko 3x25-3x63 A.Tämän hinnaston mukaisesti tehdyt yksivuotiset sopimukset ovat voimassa 30.9.2011 asti ja kaksivuotiset 30.9.2012 asti.

varmavirtasnt/kWh

vihreävirtasnt/kWh

tuulivirtasnt/kWh

Perusmaksu 2-vuotta 1-vuosi 2-vuotta 1-vuosi 2-vuotta 1-vuosi

yleissähkö 1 3,50 €/kk 6,25 7,25 6,40 7,40 6,55 7,55yleissähkö 2 5,00 €/kk 6,07 7,07 6,22 7,22 6,37 7,37aikasähkö 5,00 €/kk

Päiväenergia 6,25 7,25 6,40 7,40 6,55 7,55yöenergia 5,75 6,55 5,90 6,70 6,05 6,85

Kausisähkö 5,00 €/kkTalviarkipäivä 6,45 7,50 6,60 7,65 6,75 7,80Muun ajan 5,75 6,65 5,90 6,80 6,05 6,95

yleissähkö 1 alle 10 000 kWh/vuosi, sulake koko 1x25-35 A, 3x25-3x63 A. yleissähkö 2 yli 10 000 kWh/vuosi, sulake koko 3x25-3x63 A.

toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen tehneil-le ilmoitamme hinnanmuutoksista kirjallisesti kuu-kausi etukäteen. Sopimuksen irtisanomisaika on kaksi viikkoa. Sopimukseen sovelletaan voimassaolevia sähkönmyyntiehtoja.

määräaikaisella sopimuksella sähkön hinta pysyy samana koko sopimuskauden, mikäli veroihin ei tule muutoksia. Sopimus tulee voimaan sähköntoimituksen aloituspäivänä ja on voimassa sovitun sopimuskauden. Määräajan päättymisen jälkeen sopimus jatkuu toistai-seksi voimassa olevana Oulun Sähkönmyynnin erikseen ilmoittamilla hinnoilla ellei muuta sovita.

Muuttaessa sopimus päättyy. Sopimuksen siirrosta uuteen kohteeseen voidaan sopia erikseen tai uuden sopimuksen voi tehdä sillä hetkellä voimassaolevilla hinnoilla. Sopimukseen sovelletaan voimassaolevia sähkönmyyntiehtoja.

pörssihintaisessa sopimuksessa on aina ajantasainen markkinahinta. Energian hinta noteerataan tunneittain sähköpörssissä ja asiakas maksaa kuukauden toteutuneen keskihinnan. Hintaan lisätään sähkönmyyjän marginaali sekä perusmaksu.

Etäluennassa olevien asiakkaiden laskutus perustuu todelli-seen tuntipohjaiseen kulutukseen. Muussa tapauksessa mitta-rilukema tulee ilmoittaa kuukausittain Oulun Sähkönmyynnil-le. Mittarilukeman puuttuessa laskutus perustuu arvioon.

Kuukausi- ja arviokulutuksessa kuukauden keskihinta saadaan painottamalla hinnat tunneittain asiakkaan viral-lisen tasekäyrän arvoilla. Kaksiaikamittauksessa (aika- tai kausisähkö) hinta lasketaan erikseen eri aikavyöhykkeille.

Molemminpuolinen irtisanomisaika on yksi kuukausi siten, että sopimus päättyy irtisanomista seuraavan kalen-terikuukauden viimeinen päivä. Sopimukseen sovelletaan voimassaolevia sähkönmyyntiehtoja.

PörSSihintainen SoPimuS Hinnasto 1.10.2010 alkaen, voimassa toistaiseksi. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 23 %

Spotvirtasnt/kWh

vihreävirtasnt/kWh

tuulivirtasnt/kWh

Perusmaksu5,00 €/kk 0,25 + spot 0,4 + spot 0,55 + spot

Spot-hinta on kuukauden Nord Pool -keskihinta. Kuukausi- ja arviokulutuksessa hintaa painotetaan tunneittain asiakkaan virallisen tasekäyrän arvoilla. Spot-hinnan kehitystä voi seurata osoitteessa www.nordpool.com.

Hinnat eivät sisällä siirtomaksuja ja sähköveroa.

OIVATURVA-VAKUUTUS oivaturva-vakuutuksen voit liittää kahden vuoden määräaikaiseen VarmaVirta -sähkösopimukseen, jolloin sinulla on oikeus yhden kerran kesken sopimuskauden tehdä uusi määräaikainen sähkösopimus Oulun Sähkönmyynti Oy:n kanssa.

Kuukausittain Kertamaksuyleissähkö 1 1,5 € 36 € yleissähkö 2 2,5 € 60 €

aikasähkö 3,5 € 84 € Kausisähkö 3,5 € 84 €

HINTAKATTOSpotVirta-sopimukseen voit liittää vapaaehtoisen hintakaton. Tällöin sähköenergiasta ei koskaan laskuteta yli 8,60 snt / kWh, vaikka sähköpörssissä kuukauden keskihinta olisikin korkeampi. Hinta: 3,5 € / kk

määräaikainen SoPimuS Hinnasto 1.9.2010 alkaen, voimassa toistaiseksi Hinnat sisältävät arvonlisäveron 23 %

toiStaiSekSi voimaSSa oleva SoPimuS HINNASTO 1.9.2009 alkaen Hinnat sisältävät arvonlisäveron 23 %

uuSi tuote!TuTusTumisTarjous:

loPPuvuoden

PeruSmakSut

0 €

tämänkertaisen ristikon palkintona arvotaan 10 kappaletta energiansäästölamppuja.lähetä vastauksesi 15.11.2010 mennessä osoitteeseen: Oulun Sähkönmyynti Oy/ristikko, pl 116, 90101 Oulu

Nimi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Osoite

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Postinumero ja -toimipaikka

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

toiStaiSekSi voimaSSa oleva SoPimuS HINNASTO 1.9.2009 alkaen Hinnat sisältävät arvonlisäveron 23 %


uusi spotVirta-sopimus sopii sinulle, joka haluat ostaa sähkösi suoraan Nord Pool -pörssihintaan. maksat sähköstä markkinoilla noteeratun hinnan ja säästät käyttämällä sähköä silloin, kun se on tukussa edullisimmillaan.

Sähköä kotiiSi PörSSihintaan!

PerusmaKsu 5 € / KKsopimus on voimassa toistaiseksi. energian hinta on Pohjoismaiden sähköpörssi Nord Poolin suomen alueen kuukauden keskihinta sekä myyjän marginaali. Katso lisätiedot spotVirrasta sulakkeen sivulta 19.

SPotvirta+ SPot0,25

hintakatto tuo huolettomuuttasähkön kulutuksen ollessa Pohjoismaissa suurimmillaan voi Nord Pool -hinta nousta hetkellisesti korkeaksi. spotVirta-sopimukseen liitettävällä Hintakatolla varmistat, ettet maksa koskaan sähköstäsi yli 8,60 senttiä kilowattitunnilta.

HiNTaKaTTo VaiN 3,50 € / KK

tutuStumiStarjoukSena loPPuvuoden PeruSmakSut Tee sPoTVirTa-soPimus NyT! www.pohjoistavoimaa.fi tai 0800 30 5000

0 €Saatavana myöS vihreänä vaihtoehtona!

snt/ kWh

Perusmaksu, marginaali ja Hintakatto sisältävät alv 23 %. sähkön Nord Pool -hintaan lisätään alv 23 %.

Documents

Sulake 03/10