Sulake 4/2012

Pohjoisen voiman puolesta

4 • 2

012

Stella PolariS –

Pinkit pantterit jäällä

Kemin energiasata vuotta

KaatopaiKKa muutti oulussaekovoimalaitoksen kattilaan

seinäkalenterin 2013

sisältää

SulakePohjoisen voiman puolesta

Vanha kunnon toppilan voimalaitos on vuosi-kymmenien ajan pitänyt oulun kaupungin lämpimänä ja tehnyt samalla ison määrän säh-köä. tämän lämmityskauden aikana voima-laitos saavuttaa kaiken todennäköisyyden mukaan uuden Suomen ennätyksen: käyttää puuta energian tuottamiseen yli yhden tera-wattitunnin verran.

oulun energia on hionut toppilan voima-laitoksen tekniikkaa viime vuosina niin, että laitos pystyy hyödyntämään – taloudellisuu-desta lainkaan tinkimättä – turpeen ohessa entistä enemmän puuta. aika iso yksittäinen investointi on muun muassa ollut puupoltto-aineen vastaanottoaseman rakentaminen voimalaitoksen kylkeen. Se valmistui käyttöön menneenä kesänä.

Puupolttoaineen käytön lisääminen on kestävän kehityksen mukaista. Se on osa ou-lun energian ponnistelua kohti yhä luontoys-tävällisempää ja uusiutuviin energianlähteisiin tukeutuvampaa toimintaa. lisäksi se vastaa mitä parhaiten oulun energian pyrkimystä hyödyntää lähienergiaa niin paljon kuin mahdollista.

Kestävään kehitykseen panostamista edustaa myös se, että oulun energia on yksi

Suomen suurimmista tuulivoiman tuottajis-ta. lisäksi sen omistama Merikosken voima-laitos jauhaa puhdasta vesivoimaa aivan oulun keskustan kupeessa. Poikkeuksellisen hyvän vesitilanteen ja varsin tuoreiden re-monttien ansiosta Merikoski muuten saattaa tänä vuonna tehdä sähköä enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Puu, tuuli ja vesi, kaikki ne ovat tärkeitä uusiutuvia energianlähteitä. oulun energia – oulun Sähkönmyynnin emoyhteisö – pyrkii aidosti kehittämään tuotantoaan ja sen raken-netta mahdollisimman vihreäksi. Markkinoilta on ostettavissa ympäristösertifikaatteja vaik-kapa norjalaisilta vesivoiman tuottajilta. osa energiayhtiöistä hankkii niitä ja viherpesee näin omaa toimintaansa. oulun energia tekee toisin: tuottaa paikallisesti, omissa voimalai-toksissaan ja oman maakunnan raaka-aineista ympäristöystävällistä lämpöä ja sähköä.

Meille oulun Sähkönmyynnissä emoyh-teisömme linjaukset tarkoittavat sitä, että voimme tarjota asiakkaillemme aidosti vihreää sähköä. Vihreävirta ja tuulivirta perustuvat takuulla uusiutuviin energianlähteisiin. Var-memmaksi vakuudeksi vihreä sähkömme on inspecta Sertifiointi oy:n tarkistamaa.

Se varmentaa oulun energian vihreän sähkön mittaus-, laskenta- ja seurantamenettelyt sekä polttoaine- ja energiatiedot. Näin asiakkaan valinnat vaikuttavat todennettavasti oulun energian tuotantorakenteeseen.

Ympäristöystävällisestä toiminnasta kertoo sekin, että oulun energialla on iSo 14001 -standardin mukainen ympäristösertifikaatti.

*

Talvi tiukentaa otettaan. Suomen talveen kuuluu aina niin lunta ja pakkasia kuin loskaa ja lauhaakin. Mutta ihan varmasti tulee myös joulu. Toivotan mukavaa joulun odotusta kaikille Sulakkeen lukijoille!

Arto Sutinen

Varmasti vihreää sähköä – ja yhä enemmän puulla tehtyä

Ympäristömerkitty painotuote, 441 032

JULKAISIJAoulun Sähkönmyynti oyKasarmintie 6, Pl 11690101 oulu, Puhelin: (08) 5584 3200ISSN 1797-2078

PÄÄTOIMITTAJAarto Sutinen, toimitusjohtaja oulun Sähkönmyynti oyarto.sutinen@oulunsahkonmyynti oy

TOIMITUSSIhTeerI Mari laulumaa, viestintäsuunnittelija oulun energia [email protected]

TOIMITTAJATKari arokylä, Kristiina Gerkman-Kemppainen, Susanna ekfors, Hilkka lahti, tuomas lehtonen, Päivi Mäkinen

VALOKUVAAJATMika ahonen, Kati leinonen, Vesa ranta

TAITTODarwin oy, oulun energia

PAINOPAIKKAerweko oy

OSOITeLÄhdeoulun Sähkönmyynti oy:n asiakastietorekisteri. Haukipudas, Kiiminki, Kemi, Keminmaa, oulu, raahe, Simo, tervola, tornio ja Yli-ii itellan osoitteettomassa täysjakelussa.

POhJOISTA VOIMAA -YhTIÖT:Oulun Sähkönmyynti Oy0800 30 5000www.pohjoistavoimaa.fiOulun Energia0800 30 5000www.oulunenergia.fiOulun Energia Siirto ja Jakelu Oy08 5584 3300 www.oulunenergia.fi/sahkonsiirtoOulun Energia Urakointi Oy08 5584 3300 www.oulunenergia.fi/urakointiKemin Energia Oy0800 30 5000www.keminenergia.fiTornion Energia Oy0800 30 5000www.tornionenergia.fi

Keminmaan Energia Oy(016) 458 8400www.keminmaanenergia.fiRantakairan Sähkö Oy010 231 9920www.rantakaira.fiHaukiputaan Sähköosuuskunta(08) 5612 610www.hso.fiTenergia Oy(016) 242 441www.tenergia.fiRaahen Energia Oy0800 30 5000www.raahenenergia.fiTurveruukki Oy044 551 5700www.turveruukki.fi

2 Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Sisällys

Kaatopaikka muutti kattilaanSuuri osa oululaisten jätteistä päätyy nyt kaatopaikan sijasta poltettavaksi laanilan ekovoimalaitoksen kattilassa.

4

7 liSÄÄ Virtaa eNerGia-alalleoulun energia on ryhtynyt kokoamaan laajaa pohjoista yhteistyötä energiatoimialalle.

8 KolUMNiKovin vaikea on ennustaa, millaisia tulevaisuuden suuret keksinnöt ovat, miettii tuomas enbuske kolumnissaan.

9 SiNiSet UlKoValot PUiStattaVatSulakkeen kolumnisti vuonna 2013 on Helena Petäistö. Hän kummastelee, miksi kalsean siniset ulkovalot ovat suosiossa muutenkin kylmässä Suomessa.

10 KeMiN eNerGia Sata VUottaHöyrykoneen pyörittämä generaattori alkoi tuottaa sähköä kemiläisille sata vuotta sitten.

12 eNerGiatili Kertoo SÄHKÖNKUlUtUKSeSi energiaa on helpompi säästää, kun kulutustiedot saa tunnin tarkkuudella.

14 tUrValliSta JoUlUaSähkökynttilät joulukuusessa ovat pelastaneet monta kotia tulipalolta.

22 PoHJoiSta VoiMaa -etUaSiaKaSSiVUt22 oulun taiteilijaseura on vireä viisikymppinen23 Monta sukupolvea elokuvia – elokuvateatteri Star24 Pohjoista voimaa -yhteistyökumppaneiden tarjoamia etuja

26 SÄHKÖeNerGiaHiNNaSto

27 riStiKKo

Stella Polaris – pinkit pantterit jäälläoululainen Stella Polaris kilpailee muodostelmaluistelun SM-juniorisarjassa.

18rotuaarille uusi juhlavalaistusKävelykatu rotuaarin uusi juhlavalaistus on rakennettu sadoista led-valoista.

16

3Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Kaatopaikka muutti kattilaanIso osa oululaisten jätteistä päätyy nykyisin ruskon kaatopaikan sijasta laanilan ekovoimalaitokseen. Kaatopaikka onkin osittain siirtynyt ekovoimalaitoksen kattilaan, jossa jäte palaa ja muuttuu energiaksi.

Teksti: Kari arokylä Kuvat: Kati leinonen


Monitori Laanilan ekovoimalaitoksen valvomossa näyttää kuvaa laitoksen ytimestä – kattilan tulipesästä.

Ruutu kertoo, että kattilassa kaikki on kuten pitääkin. Noin tuhannen asteen kuumuudessa liekit jalostavat jätteet arvokkaampaan muo-toon: höyryksi, sähköksi ja lämmöksi. Päivit-täin kattilaan päätyy noin 400 tonnia jätettä.

Laitos aloitti jätteen polttamisen huhti-kuun alussa ja siirtyi kaupalliseen tuotantoon elokuun alussa. Rakentamisen projektipääl-likkönä toiminut Mikael Tervaskanto tekee pikaisen laskutoimituksen.

”Tähän mennessä jätettä on palanut noin 75 000 tonnia. Laitos on mitoitettu käsittele-mään jätettä noin 120 000 tonnia vuodessa. Tasaisen vauhdin taulukon mukaan näytäm-me pääsevän aika tarkalleen mitoitettuun määrään”, hän toteaa.

Laitos on toiminut luotettavasti alusta lähtien. Alasajoja on ollut vähän. Usein uusilla voimalaitoksilla tulee alkuvaiheessa useita käyttökeskeytyksiä, ennen kuin niiden toiminta vakiintuu.

Jätekeskuksessa isoja muutoksiaMutta käydään välillä Ruskon jätekeskukses-sa, jonka arkea ekovoimalaitos on muuttanut.

Oulun Jätehuollon johtaja Markku Illikainen kuvailee, kuinka oululaisten kaatopaikka on tavallaan muuttanut Rus-

kosta ekovoimalaitoksen kattilaan – ainakin osittain. Kaatopaikan kasvu on hidastunut oleellisesti, koska Oulun alueelta kerättävä polttokelpoinen jäte kuskataan nyt suoraan ekovoimalaitokselle.

Toki Ruskon kaatopaikallekin riittää vielä tavaraa.

”Aikaisemmin Ruskoon tuotiin vuosittain jätettä noin 100 000 tonnia. Nyt määrä pu-toaa noin 60 000 tonniin. Tänne kuljetetaan sellaista tavaraa, jota ei voi polttaa. Muun mu-assa rakennusjätteen ja kotiroinan joukossa on paljon palamatonta ainesta. Mutta lajittelua-reenallemme eli Larelle tulee myös poltetta-vaksi tai kierrätettäväksi kelpaavaa jätettä”, selvittää johtaja Illikainen.

Jätettä ei Ruskossa enää viedä niin sano-tusti penkkaan. Kaikki tuleva tavara kulkee tätä nykyä Laren kautta. Areenalla jätteet

Ekovoimalaitoksen valmistumisen jälkeen jätteiden kierrätys ja la-jittelu on noussut entistä välttämättömämmäksi. Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö PSOAS pyrkii omalta osaltaan vastaamaan tähän haasteeseen. PSOAS huolehtii muun muassa siitä, että sen jätekatoksissa pystyy lajittelemaan jätteet mahdollisimman kätevästi ja tarkasti.

PSOAS:n toimitusjohtaja Juha Aitamurto luettelee muutamia lukuja: säätiöllä on asukkaita noin 5 400, rakennuksia noin 100 ja kiinteistöjä noin 40. Lajittelupisteitä eli käytännössä yleensä jätekatoksia on puolensataa.

”Niissä on tarkat lajitteluohjeet suomeksi ja englanniksi sekä

ryhmitellään kierrätykseen, loppusijoitukseen kaatopaikalla tai energiakäyttöön ekovoima-laitokselle.

”Näin saamme Ruskoon tuodusta jätteestä siirrettyä vielä noin 20 000 tonnia ekovoima-laitokseen ja 5 000–10 000 tonnia kierrätyk-seen”, huomauttaa Illikainen.

omat astiansa poltettavalle sekajätteelle, bio-jätteelle, keräyslasille, keräyspaperille, pien-metallille, isolle pahville, pienelle pahville, paristoille ja lopuksi energiasäästölampuille”, hän luettelee.

Yleensäkin kestävän kehityksen vaatimuk-siin vastaaminen on PSOAS:lle tärkeää.

”Haluamme olla tässä suhteessa edelläkä-vijöitä. Myös asiakkaamme odottavat sitä”, toteaa toimitusjohtaja Aitamurto.

PSoaS lajittelee tarkasti

laitoS oN MitoitettU KÄSitteleMÄÄN JÄtettÄ NoiN 120 000 toNNia VUoDeSSa.


Heippa sulakkeen lukijat! Olette kysyneet, miten sähköllä,

akulla ja paristoilla toimivat laitteet hävitetään oikealla tavalla.

Tässäpä tulevat minun tärppini teille. Mukavaa joulunodotusta!

muistathan, että kierrätyskelpoiset metallit, lasit ja muut hyötyjätteet viedään ruskon oivapisteelle, ekopisteelle tai taloyhtiön omaan erilliskeräysastiaan.

Hyviä uutisia energiansäästölampuista: tekeillä on säädös, joka edellyttää, että yli 400 m2 sähkölaitteita myyvien kauppojen on otettava energiansäästölamput vastaan. Säädöksen arvioidaan astuvan voimaan keväällä 2013.

Ruskoon jääkin vuosittain enää noin 30 000 tonnia uutta jätettä. Samalla kaatopaikan haitat, kuten metaanipäästöt ilmakehään, pienentyvät takavuosiin verrattuna selvästi.

Kattilassa putkea 130 kilometriäJa sitten takaisin ekovoimalaitokselle vilkaisemaan saksalaisen Baumgartenin valmistamaa kattilaa – tätä Oulun uutta kaato-paikkaa.

Koko 79 miljoonaa euroa maksanut voimalaitos jätteen vas-taanottohalleineen, jätebunkkereineen ja savukaasujen puhdistus-laitteistoineen on tavallaan rakennettu kattilan ympärille. Kattila koostuu putkistosta, jota ei ole enempää eikä vähempää kuin noin 130 kilometriä. Putkissa kiertää vesi, joka höyrystyy, kun jäte palaa arinalla kattilan sisällä.

”Kattilan asentaminen oli melkoinen urakka, sillä se kesti kaikkiaan lähes vuoden. Enimmillään asennustöissä hääri liki sata ihmistä”, muistelee Mikael Tervaskanto.

Kattilassa syntyvä höyry käytetään Kemiran teollisissa prosesseissa sekä sähkön ja lämmön tuottamiseen. Kesän aikana ekovoimalaitos

vastasi yksinään kaukolämmön tuotannosta Oulussa – ja selvisi tehtävästä mainiosti.

laanilan ekovoimalaitos vihittiin käyttöön marraskuun 9. päivänä. laitoksen vihkiäisnauhaa leikkaamassa energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen (oik.). Nauhaa pitelee oulun energian toimitusjohtaja Juhani Järvelä.

Jäte miHin Jäte viedään?autojen akut ja lyijyakut oivapiste tai oman kunnan jäteasema

energiansäästölamput oivapiste tai oman kunnan jäteasema

Joulu- ja muut sisustusvalosarjat oivapiste tai jäteaseman sähkölaitekeräys

Kaapeli (halkaisija alle 20 mm) Polttokelpoinen jäte

Kaapeli (halkaisija yli 20 mm) oivapiste tai jäteaseman metallinkeräys

Katkaisija Polttokelpoinen jäte

Kännykkä oivapiste tai jäteaseman sähkölaitekeräys

laturi oivapiste tai jäteaseman sähkölaitekeräys

ledilamput oivapiste tai oman kuntasi jäteasema

loisteputken sytytin Polttokelpoinen jäte

loisteputket oivapiste tai oman kuntasi jäteasema

Paristot Kauppojen keräysastiat

Pienlaitteiden akut (esim. kännykän) Kauppojen keräysastiat

Sulake Polttokelpoinen jäte

Sähköjohto (halkaisija alle 20 mm) Polttokelpoinen jäte

Sähkölaitteet (isot ja pienet) oivapiste tai jäteaseman sähkölaitekeräys

Valaisimet oivapiste tai jäteaseman sähkölaitekeräys

Valaisinten rungot oivapiste tai jäteaseman sähkölaitekeräys

Lisätietoja jätteiden lajitteluohjeista:

www.ouka.fi/jatehuolto

p. (08) 558 40010


oulun Energian toi-mitusjohtaja Juhani Järvelä istahtaa

neuvottelupöytänsä ääreen, asettelee läppärinsä sekä videotykkinsä piuhat järjes-

tykseen ja ryhtyy kertaamaan vastikään pitämäänsä seminaariesitystä. Vauhtiin päästyään hän puhuu momentumista lähes yhtä innostuneesti kuin jääkiekkovalmentaja Juhani Tamminen.

Tällä kertaa ei kuitenkaan keskustella jääkiekosta. Kysymys on siitä, että Järvelän mielestä nyt on oikea aika koota Oulun ja lähialueen voimavarat vahvan energia-alan ryppään rakentamiseksi.

”Meidän on tartuttava energiatoimialan momentumiin ja hyödyn-nettävä se alueelliseksi hyvinvoinniksi”, hän korostaa.

Momentumia luovat muun muassa EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet sekä etäluettavat energiamittarit. Myös kehitys omassa maakunnassa vai-kuttaa, kuntarakenne muuttuu ja lähienergialla korvataan kivihiiltä ja öl-jyä. Tulossa on myös isoja investointeja, kuten Toppilan voimalaitoksen ykkösyksikön korvaaminen ja Hiukkavaaraan rakennettava ja älykkäillä energiaratkaisuilla varustettu SmartCity-asuinalue 20 000 ihmiselle.

Vauhtia talouteenEnergia-alan pitäisi Juhani Järvelän mielestä kasvaa Oulun alueella ja maakunnassa paljon nykyistä vankemmaksi. Tarvetta talouden ja työllisyyden piristämiselle täällä riittää jo pelkästään ict-teollisuuden not-kahtelun vuoksi. Kehitystalkoisiin Oulun Energia haluaa kaikenkokoisia yrityksiä sekä tutkimus- ja koulutuslaitoksia kuten Oulun yliopiston.

”Itse olemme valmiita osallistumaan tähän aktiivisesti. Haluamme olla energiatoimialalla innovatiivinen ja ekologinen ladunavaaja sekä paikallinen elinkeinoveturi”, hän linjaa.

Toimitusjohtaja Järvelä nostaa esille erityisesti kolme asiakokonai-suutta, joiden kehitykseen niin bisnes- kuin tutkimusmielessäkin hän toivoo lisää vauhtia.

Ensimmäinen näistä on ekologinen lähienergian sekä uusiutuvan ja hajautetun energian tuotanto. Toinen on sellaisten palvelukokonai-suuksien kehittäminen, jotka auttavat koteja ja yrityksiä hallitsemaan nykyistä paremmin energian käyttöään. Kolmas puolestaan koskee älykästä energian siirtoa eli esimerkiksi älykkäitä sähköverkkoja.

Yliopistolta tukeaOulun Energian kaavailut saavat varauksetonta tukea Oulun yliopistosta.

”Ne kuulostavat erittäin hyviltä”, toteaa yliopiston teknillisessä tiedekunnassa toimiva professori Riitta Keiski.

LISÄÄ VIrTAA eNergIA-ALALLeOulun energia kokoaa toimialan pohjoista yhteistyötä

Myös Keiskin mielestä Oulun seudulla on ilmeinen tarve energia-toimialan monialaiselle ja monitieteiselle yhteistoiminnalle. Sen avulla voitaisiin tiivistää eri osapuolten välistä kumppanuutta ja pohtia myös muun muassa rahoitukseen liittyviä kysymyksiä.

Toimitusjohtaja Järvelän luettelemat kolme painopistealuetta sopivat yliopistolle erinomaisesti, sillä ne kaikki osuvat yliopiston painoalojen tutkimusteemojen sisälle. Näiden joukossa ovat muun muassa biopolttoaineet, uusiutuva energia, hajautetut energiajärjestelmät, energiatehokkuus, energia-alan mittaukset ja älykkäät energiaverkot.

Professori Keiski huomauttaa, että kaiken kaikkiaan energia-alan tutkimusta tehdään Oulun yliopistossa varsin paljon – teknillisessä, luon-nontieteellisessä ja taloustieteiden tiedekunnassa sekä Thule-instituutissa.

”Ainakin parinkymmenen professorin tut-kimuskohteet liittyvät läheisesti energia-alaan”, hän laskeskelee.

tuumasta toimeenOulun Energia tarttuu nyt veturin tehtäväänsä ja alkaa rakentaa energiatoimialan verkostoa. Toimi-tusjohtaja Järvelän mukaan edessä on paljon käytännön työtä.

”Tarjoamme yrityksille mahdol-lisuuden pilotoida tuotteitaan aidossa ympäristössä. Hyödynnämme myös entistä enemmän tämän seudun yritysten tietotaitoa ja palveluja uusissa liiketoimissamme. Toimimme lisäksi mielellämme yrityksiä yhdistävänä puhemiehenä energia-alan tutki-muksen edistämiseksi”, hän luettelee.

Järvelä korostaa nöyrän uurastuksen ja realistisen aikataulun merkitystä.”Isojen kokonaisuuksien toteuttaminen ottaa aina aikaa. Kaikkein

tärkeintä nyt ensiksi on, että saamme kehityksen junan liikkeelle kohti tulevaisuutta”, hän painottaa.

NYt oN oiKea aiKa Koota oUlUN Ja lÄHialUeeN VoiMaVarat VaHVaN eNerGia-alaN rYPPÄÄN raKeNtaMiSeKSi.

Teksti: Kari arokylä Kuvat: Kati leinonen

toimitusjohtaja Juhani Järvelä

Professori riitta Keiski


Kaikki on jo keksitty

KolUMNi

P aluu tulevaisuuteen -elokuvat ovat suosikkejani. Michael J. Foxin tähdittämissä menestyselokuvissa lennetään vuodesta 1985 aikako-neella tulevaisuuteen. tulevaisuus

on vuodessa 2015, eli suurinpiirtein nyt.tulevaisuus näyttää hienolta: autot ja skeitti-

laudat lentävät ilmassa ja Niken lenkkarit menevät kiinni nappia painamalla. tulevaisuuden keksinnöt ovat hienoja, mutta niissä on yksi selkeä piirre, joka liittyy kaikkeen tulevaisuuden ennustamiseen. Ku-kaan ei oleta, että olisi keksitty jotain todella uutta, vaan kaikki uudet keksinnöt ovat vanhan keksin-nön parantamista.

esimerkiksi internetistä ei tunnu kenelläkään olevan hajuakaan. tarkoitukseni ei ole nyt kertoa jälkiviisaana kuinka 80-luvun elokuvakäsikirjoitta-jat olivat tyhmiä.

tarkoitan vain, että emme voineet ennustaa internetiä, koska päässämme ei ollut koko asialle laatikkoa. Paransimme vain nykyisiä keksintöjä. 70-luvulla älykköpiireissä oltiin huolissaan siitä, kuinka maailman kupari loppuu, jos kaikki kiina-laiset haluavat puhelimen. Kenelläkään ei tullut mieleenkään, että puhelut voisivat liikkua ihan jossakin muissa sfääreissä kuin lankoja pitkin.

No mitäs sitten? ennen oli ennen ja nyt on nyt. Hienointa tässä kaikessa on myös se, että tule-vaisuus on nytkin auki samalla tavalla kuin se oli vuonna 1985. Kun tuskaillaan esimerkiksi Suomen talouden ongelmien kanssa, haetaan vain paran-nuksia nykyisiin keksintöihin. Kenellekään ei tule mieleen, että bisnes saattaa löytyä jostain, mistä emme osaa edes unelmoida.

ei minulle tullut yläasteikäisenä mieleenkään, että Wikipedian kaltainen systeemi olisi mah-dollinen, kun menin bussilla oulun kaupungin

kirjastoon lukemaan salaa tietosanakirjoja ja mik-rofilmejä. Se nettifantasia, jossa nyt elämme olisi ylittänyt suurimmat Science Fiction -fantasiani. Mutta emmehän me osaa tätä arvostaa. tällä viikolla katsoin telkkariohjelmaa, jossa nainen valitti köyhyyttään, kun hänellä ei ollut varaa eh-käisykierukkaan. Kädessään hänellä oli kuitenkin 600 euron iPhone, jollaisia 10 vuotta sitten ei ollut edes amerikan rikkaimmalla miehellä.

Kaikki on jo keksitty -harha on osa ihmisen ajat-telua. aina ihminen on luullut olevansa kehityksen huipulla, naureskellut menneiden aikojen tekniikan kömpelyydelle. tästä unohtuu kuitenkin se, että ne vanhat keksinnöt ovat yleensä esiasteita nykyisille. Nykyisiä iPadeja ei olisi ilman 1960-luvun omakoti-talon kokoisia kömpelöitä tietokoneita.

työelämän hankaloituminen on asia, josta va-kavannäköiset dosentit keskustelevat joka toinen ilta televisiossa, mutta homma on täyttä puppua. tietotekniikka on oikeasti helpottanut työtämme aivan älyttömästi. Ja tulevaisuudessa se helpottaa sitä vielä enemmän. Mutta kehitys ei ole mikään itsestäänselvyys, joka vain tapahtuu. euroopan historia on täynnä esimerkkejä kukoistuksesta kohti täydellistä rappiota.

Jos nyt käsikirjoittaisin Paluu tulevaisuuteen -leffaa, veikkaisin että tulevaisuudessa tietokonei-ta ei ole enää olemassa. Kaikesta on tullut tietoko-netta. Yksi ahdistavampia asioita nykymaailmassa on kaupassa käyminen.

Kun menemme vuonna 2035 kauppaan, teemme ostoslistan etukäteen kännykällämme, sen jälkeen ostoskärry vain ohjaa meidät oikeisiin paikkoihin ja poistaa rahat tililtämme, ilman kassa-henkilökuntaa.

Paitsi, että se tulevaisuuden suuri keksintö ei tietenkään millään tavalla liity internettiin.

"

Tuomas Enbuske


SiNertÄVÄt UlKoValot PUiStattaVatSulakkeen ensi vuoden kolumnisti on Helena Petäistö, joka seuraa maailman menoa ja energia-asioita euroopan unionin ytimestä.

Helena Petäistö sanoo energiaan liittyvien kysymysten olevan jatkuvasti esillä EU:n asia-listalla. Arkielämässään hän huomaa joskus miettivänsä, että pitääkö asunnot tosiaan Suomessa lämmittää talvella niin tavattoman lämpimiksi. Ja muuten: melko yleisesti täällä harrastetut kalsean siniset ulkovalot puistat-tavat häntä.

Näin Petäistö kertoo itsestään: Olen MTV:n Pariisin-kirjeenvaihtaja vastuualueena myös EU-uutisointi. Valmistuin aikoinaan ekonomiksi Helsingin kauppakorkeakou-lusta, mutta luiskahdin siitä toimittajaksi. Uutistyön ohella olen kirjoittanut kirjoja, Ranskalaiset korot, Aamiainen Cocon kanssa -kaupunkiopassarja sekä Tee teematka!, joka sai Lauri Jäntin säätiön palkinnon. Harras-tuksiani ovat lukeminen, kaupunkimatkailu,

antiikki, tee, herkuttelu ja Tiibet. Viimeisin ja varmasti koko loppuelämän kestävä projekti on Kalajoen vanhan apteekintalon uudelleen pystyttäminen sen jälkeen, kun sain sen täpä-rästi pelastetuksi kaatopaikkakohtalolta.

Millaiset ovat siteesi oulun seudulle ja kuinka ylläpidät niitä?Oulu on vanha lapsuuden ja nuoruuden kotikaupunkini. Kirjoitin ylioppilaaksi Oulun tyttölyseosta. Lomat olin töissä vanhempieni kellosepänliikkeessä Valkealinnassa. Harras-tuksiini kuuluivat partio Oulun NNKY:n Simpukoissa, esiintyminen Helka-tytöissä ja koiranäyttelyt Oulun Linnansaaressa kettuter-rierini kanssa. Kuusisaaren tanssilavan avajaiset vappuna oli aina odotettu tapahtuma. Nykyään sukuloin Oulussa kesä- ja joululomilla. Ei se kuitenkaan aina pelkkää lomailuakaan ole, sillä

viime kesänä löysin itseni vetämästä teeiltaa Oulun maaherrantalossa ja pitämästä avajaispuhetta Oulun kirjamessuilla sekä joululomalla puhumassa tiernapoikapatsaan puolesta Rauhalassa. Lisäksi olen tyytyväinen Rössypottuseuran jäsen.

Kuinka paljon energia-asiat ovat esillä eU:ssa?Energia-asiat ovat jatkuvasti tärkeä osa asialistaa, sillä se on alue, jossa nimenomaan yhteisestä EU-politiikasta olisi paljonkin hyötyä. Se on kuitenkin myös alue, jossa yh-teisymmärryksen saavuttami-nen on vaikeaa, niin erilaisia energiaratkaisuja jäsenmailla on. Saksa on hylkäämässä ydinvoiman ja panostamassa uusiin energiamuotoihin entistä enemmän, kun taas Ranska on maailman kärkeä ydinvoiman rakentajana ja

käyttäjänä. Suuri riippuvuus Venäjästä ener-giansaannissa on EU:ssa jatkuvan pohdinnan alla samoin kuin energiamarkkinoiden yhte-näistäminen unionin sisällä.

Millainen sähkön ja lämmön käyttäjä olet itse?Asun Pariisin vanhassa keskustassa "uudes-sa" vuonna 1928 rakennetussa talossa, jossa kussakin asunnossa on oma lämmitys. Kun hankin asunnon, sen kolmesta huoneesta vain yhdessä oli kaasulämmitys. Asennutin uuden kaasulämmityssysteemin pattereineen kaikkiin huoneisiin. Se toimii erinomaisesti ja sopii erityisen hyvin minulle, kun olen paljon poissa. Matkalle lähtiessä katkaisen läm-mityksen. Vanhat, yksinkertaiset ja vetoiset ikkunat vaihdoin heti tuplaikkunoihin, ettei lämpö mene harakoille eikä melu tule sisälle. Olen tottunut suhteellisen alhaiseen huo-neenlämpöön ja Suomessa joudunkin aina kääntämään pattereita pienemmälle.

Millainen on suhteesi energia-asioihin ja mitä niistä ajattelet?Kyllä usein mietin juuri sitä, että onko mitään järkeä, että meillä Suomessa tulipalopakkasil-lakin ollaan sisällä t-paita päällä. Täällä taas talvella pidetään aina yllä "une petite laine", villatakki sisällä, vaikka ulkona on lauhkeaa. Eli parin asteen lämmönalennus sisällä ei mukavuutta alenna, mutta toisi meillä var-maan suuret energiansäästöt. Toinen asia, jota ihmettelen, ovat Suomessa monin paikoin ul-kona käytetyt kylmän kalseat sinertävät valot - kun meillä muutenkin on hyisevän kylmää talvella. Lämpimämmän sävyiset valot ja va-laistukset toisivat aivan toisenlaisen tunnel-man. Kun ajan talvi-iltana ratikalla eduskun-tatalon ohi, se oikein puistattaa. Eiffel-tornin valaistus taas on sykähdyttävän lämmin. Voi myös verrata Helsingin Esplanadin kylmää katuvaloa Tallinnan vanhan kaupungin pal-jon lämpimämpään sävyyn. Oulun Rotuaarin uusia valoja en ole vielä nähnyt...

Kuva: MtV oy


ensin oli Kemin Sähköosakeyhtiö. Sitten Kemin kaupungin sähkölaitos. Sen jälkeen perustettiin Kemin energia oy. Vuonna 1938 sähköä myytiin 814 000 kilowattituntia nykyisten lukujen ollessa 180 miljoonaa kilowattituntia.

Teksti: Kristiina Gerkman-Kemppainen Kuvat: Mika ahonen

Sata vuotta on lyhyt aika ihmiskunnan historiassa, mutta tekniikan kehityksen valossa ajanjakso tuntuu pitkältä. Elämme aivan toisenlai-sessa todellisuudessa vuonna 2012 kuin vuonna 1912, jolloin Kemiin ruvettiin saamaan sähköä lähinnä valaistusta varten. Sähköä tuotti Kemin Sahaosakeyhtiön höyrykoneen pyörittämä generaattori. Tänä päivänä Kemin Energia Oy toimittaa sekä sähköä että kaukolämpöä.

Kemin Energia Oy on Kemin kaupunkikonsernin tytäryhtiö, jonka koko osakekannan omistaa Kemin kaupunki. Yhtiön toimitusjohtajan tehtävistä vastaa Anne Salo-oja. Hallituksen puheenjohtajana toimii Kimmo Arstio. Anne Salo-ojan ura yhtiössä on alkanut kesätöiden muodossa, ja edennyt eri vaiheiden kautta toimitusjohtajaksi asti.

KeMiN eNerGia sata vuotta

JoUKoSSaMMe oN taloa Jo NelJÄNKYMMeNeN VUoDeN

aJaN PalVelleita HeNKilÖitÄ.

avoimien ovien päivänä yleisökin sai tilaisuuden nousta sähköpylvääseen. rohkeitten kiipeilijöiden joukkoon kuului myös Kemin energian hallituksen puheenjohtaja Kimmo arstio.


Pohjoista voimaa – etuja asiakkailleKemin Energia vastaa sähkön siirrosta, säh-köverkon rakentamisesta ja ylläpidosta sekä kaukolämpötoiminnasta Kemin kaupungin alueella. Oulun Sähkönmyynti hoitaa sähkön myynnin, laskutuksen ja asiakaspalvelun keskitetysti, mikä tuo kustannussäästöjä asi-akkaan eduksi. Sähköasiakkaita on noin 15 000, kaukolämpöasiakkaita noin 400.

”Olemalla mukana Pohjoista voimaa -yh-teenliittymässä yhdessä seitsemän muun pohjoi-sen alueen energiayhtiön kanssa voimme tarjota asiakkaillemme tuntuvia etuja. Esimerkiksi alati kehittyvien tietojärjestelmien suunnittelu ja toteuttaminen tulee paljon edullisemmaksi, kun kaikki olemme mukana jakamassa kustannuk-sia. Meillä on myös käytettävissämme yhteinen energianeuvontapalvelu, joka neuvoo ja opastaa asiakkaitamme”, Anne Salo-oja sanoo.

Kemin Energia otti ensimmäisenä Pohjois-ta voimaa -yhtiöistä käyttöönsä Energiatilin raportointipalvelun, jonka avulla asiakkaat voivat seurata internetissä sähkönkulutustaan tunneittain. Sähkönkulutuksen raportoinnista on apua muun muassa energiansäästötoimissa ja tapauksissa, joissa sähkönkulutus on yht-äkkiä noussut. Tarkan kulutusraportin perus-teella on löytynyt vikaantuneita kodinkoneita tai päälle jääneitä lisälämmityksiä.

toimintavarmuutta ja vakauttaViime vuoden lopulla riehuneet rajut myrskyt vaurioittivat sähköverkkoja eri puolilla maata aiheuttaen pitkiä sähkönjakelukeskeytyksiä. Kemin Energian sähköverkko on pääosin maakaapeloitu, mikä takaa sen, että verkko on turvassa kaatuvilta puilta.

”Suurin osa verkosta on rakennettu silmu-koiduksi, mikä tarkoittaa sitä, että vikaan-tunut verkon osa voidaan erottaa korjausta varten muusta verkosta. Asiakkaille voidaan korjauksen aikana syöttää sähköä korvaavien yhteyksien kautta. Iloksemme voimme todeta, että sähkönjakelun vuotuiset asiakaskohtaiset keskeytysajat ovat olleet alhaisia”, toimitus-johtaja Salo-oja kertoo.

Kemin energian liikevaihto oli 15,8 miljoonaa euroa vuonna 2011. inves-tointien yhteismäärä oli 2,5 miljoonaa euroa, josta sähköverkkoliiketoi-minnan osuus oli 1,6 miljoonaa euroa ja kaukolämpöliiketoiminnan 0,9 miljoonaa euroa.

Sähkön osalta tilanne on tällä hetkellä suhteellisen rauhallinen.

”Useinhan meiltä tiedustellaan, miksi hinnat nousevat. Sähköveron tason määräävät viranomaiset, siihen emme voi vaikuttaa. Ei ole muuta keinoa olemassa kuin se, että korotetun veron osuus siirtyy kuluttajan maksettavaksi, sillä yhtiöllä ei ole olemassa mitään varakassaa, jonka avulla kustannusten nousut voitaisiin kattaa. Energiamarkkinaviraston julkaisemaan keskiarvoiseen siirtohintaan verrattuna Kemin Energian siirtohinnat ovat useita prosentteja edullisempia”, Anne Salo-oja selventää.

Kaukolämmön osalta ollaan tilanteessa, missä heikon turpeen tuotantokauden joh-dosta turvetoimittaja ei pysty toimittamaan täyttä sopimusmäärää alkaneella lämmitys-kaudella. Tästä johtuen lämmöntuotannossa käytetään enemmän puuta ja öljyä, jotka ovat turvetta kalliimpia. Turpeen polttoainevero

nousee ensi vuoden alussa 2,6-kertaiseksi nykyiseen verrattuna. Näistä syistä johtuen lämmönhintaa on korotettu lokakuun alusta.

osaavalle henkilökunnalle kiitoksetToimitusjohtaja antaa täyden tunnustuksen henkilökunnalleen.

”Joukossamme on taloa jo neljänkym-menen vuoden ajan palvelleita henkilöitä. Heidän osaamistaan tarvitaan, yhtä lailla kuin nuorten, uusien tulokkaiden ideoita ja energi-aa. Kun nyt lähdemme seuraavalle satavuotis-taipaleelle, näkymät liiketoimintamme osalta ovat hyvät. Täytyy vain lujasti toivoa, että muuttotappio ei lähde kasvamaan, sillä tyh-jilleen jäävät asunnot ja myös purkutuomion alla olevat talot tarkoittavat tietenkin sitä, että sähkön ja lämmön kysyntä vähenee. Toistai-seksi tilanne ei kuitenkaan ole huolestuttava”, toimitusjohtaja Anne Salo-oja kiteyttää.

Naiset ovat edelleen harvinaisuuksia energiayhtiöiden johdossa, Kemin energian toimitusjohtaja anne Salo-oja sanoo.

Kemin energia juhli satavuotista toimintaansa muun muassa järjestämällä avoimien ovien päivän piha-alueellaan.

Kemin Keskusaukiolle pystytetty valopylväs led-valaisimineen on

Kemin energian lahja kaupunkilaisille satavuotisen taipaleen kunniaksi.


Pohjoista voimaa -yhtiöiden asiakkaat saivat vuoden 2011 alussa käyttöönsä netissä toimivan sähköisen asiointikanavan, Energia-tilin. Palvelun avulla on mahdollista muun muassa nähdä omat

asiakas- ja sopimustiedot, tehdä muuttoilmoituksen, vaihtaa sähkötuo-tetta ja ottaa yhteyttä asiakaspalveluun.

Sähkön etäluennan myötä Energiatilillä näkyvät myös omat säh-könkulutustiedot. Energiatili-palvelun projektipäällikön Pasi Takalon mukaan sähkönkulutusta voi seurata vuosi-, kuukausi-, vuorokausi- tai tuntitasolla. Kun mittaustietoa on ehtinyt kertyä riittävästi, voi vertail-la eri ajanjaksojen kulutuksia keskenään.

”Kulutustiedot esitetään selkeinä graafeina, mutta halutessaan tiedot saa myös Excel-taulukkoina, jolloin lukujen tarkka vertailu onnistuu. Ohjelman käytöstä on pyritty tekemään mahdollisimman helppoa”, Takalo kertoo.

Tällä hetkellä kulutusraportointityökalu on käytettävissä niillä Oulun, Kiimingin, Kemin, Tornion, Tervolan ja Raahen sähköverk-koalueiden asiakkailla, joiden taloon tai taloyhtiöön on jo asennettu etäluettavat mittarit. Takalon mukaan tavoitteena on saada puuttu-vat alueet – Haukipudas, Keminmaa ja Simo – raportoinnin piiriin loppuvuoden aikana. Mittariasennuksen jälkeen kulutustiedot näkyvät Energiatilin raportoinnissa muutaman päivän viiveellä. Myöhemmin kulutustiedot päivittyvät vuorokauden viiveellä.

”Etäluenta helpottaa merkittävästi oman kulutuksen seurantaa ja sitä kautta sähkön säästämistä. Aikaisemmin kulutuksen pystyi toteamaan vain lukemalaskulta, nyt sitä voi seurata internet-yhteyden avulla lähes reaaliajassa. Nyt voi esimerkiksi tarkastella, miten saunan

lämmittäminen vaikuttaa energiankulutukseen. Jatkossa on hel-pompi päättää saunooko lyhyen vai pitkän kaavan mukaan. Omat tottumukset siis näkyvät kulutusraportilla”, Takalo selventää.

Maksuttoman Energiatilin käyttöönotto edellyttää rekisteröi-tymistä palveluun. Jos palveluun on rekisteröitynyt aikaisemmin, kulutusraportointityökalu aukeaa tilille automaattisesti.

”Olemme saaneet hyvin positiivista palautetta raportointityö-kalusta. Monien asiakkaidemme mielestä kyseessä on merkittävä muutos. Omia sähkönkäyttötottumuksia on ollut helpompi muuttaa, kun omat kulutustiedot on nähnyt niin tarkasti”, Takala kertoo.

Takalo vinkkaa, että sähkönkulutusta seuraamalla voi havaita myös mahdolliset kodinkone- tai sähkölaiteviat. Rikkoutunut tai epähuomiossa päälle jäänyt laite saattaa aiheuttaa kulutuspiikin.

”Jos sähkönkulutus epäilyttää, kannattaa tarkastaa ovatko kaikki laitteet kunnossa. Jos asia ei ratkea kotikonstein, voi tarvittaessa ottaa yhteyttä asiakaspalveluumme. Annamme energianeuvontaa ja meiltä saa lainata sähkönkulutusmittareita, jos haluaa tarkastella yksittäis-ten laitteiden kulutuksia”, Takalo sanoo.

etäluentaan siirtymisen jälkeen sähkönkulutustiedot voi tarkastaa helposti netistä. Kun kulutustiedot ovat saatavilla tunnin tarkkuudella, energiaa on helpompi säästää.

Teksti: tuomas lehtonen Kuvitus: Darwin

NYt KUlUtUSta Voi SeUrata iNterNet-YHteYDeN aVUlla lÄHeS reaaliaJaSSa.

eNerGiatili Kertoosähkön- kulutuksesi


1. Mene osoitteeseen www.energiatili.fi. Klikkaa etusivun vasemmassa palstassa olevaa Rekisteröidy käyttäjäksi -linkkiä.

2. tutustu käyttöehtoihin ja hyväksy ne. Syötä asiakas- ja käyttöpaikkanumerosi (ks. sopimus tai lasku). Paina Jatka.

3. Syötä sähköpostiosoitteesi ja salasanasi (sähköpostiosoite toimii käyttäjätunnuksena). Valitse valintaruutu, mikäli haluat saada tietoa uusista tarjouksista, tuotteista ja palveluista. Paina Jatka.

4. tarkista syöttämäsi tiedot ja paina Rekisteröidy vahvistaaksesi rekisteröitymisesi.

5. Voit halutessasi vielä aktivoida Pohjoista voimaa etuasiakkuuden tai siirtyä suoraan palveluun painamalla Jatka palveluun.

6. tarkista ja täydennä omat perus- ja yhteystietosi. Paina Tallenna.

olet NYt eNerGiatiliN KÄYttÄJÄ Ja Voit KÄYttÄÄ PalVelUJa.

Voit kirjautua jatkossa Energiatilille energiatili.fi sivulla tai Pohjoista voimaa -yhtiöiden verkkosivujen kirjautumisruudun avulla.

Energiatili on käytössä Oulun Sähkönmyynnin, Oulun Energian , Oulun Energia Siirto ja Jakelun, Haukiputaan Energian, Haukiputaan Sähköosuuskunnan, Kemin Energian, Keminmaan Energian, Raahen Energian, Rantakairan Sähkön, Tenergian ja Tornion Energian asiakkailla.

ota eNerGiatili KÄYttÖÖN – toiMi NÄiN:

Jo 60 000 taloUtta etÄlUeNNaSSaetäluettavien mittarien asennukset aloitettiin oulun energian verkkoalueella vuosi sitten syk-syllä. Nyt etäluennan piirissä on kaksi kolmas-osaa asiakastalouksista eli noin 60 000 taloutta. oulun energia Siirto ja Jakelu oy:n järjestelmä-päällikkö Timo Määttä arvioi, että viimeisetkin taloudet saadaan etäluennan piiriin ensi kesään mennessä.

”etäluennan etuna on se, että asiakas maksaa suhteellisen pian käyttämästään sähköstä. Nyt laskut vastaavat aina realistista kulutusta, eikä tasauslaskuja enää tarvita. laskut ovat talvella isompia ja kesällä pienempiä. Vuositasolla euromäärät eivät kuitenkaan nouse. energian säästäminen on helpompaa, kun kulutustiedot ovat niin nopeasti nähtävissä”, Määttä kertoo.

etäluentaan siirtyminen tuo Määtän mukaan etuja myös energiayhtiölle. asiakasta voidaan palvella paremmin, kun sähkönkulutuksesta on olemassa entistäkin tarkempaa tietoa ja sähkön-jakeluverkon ongelmat on helpompi paikallis-taa sekä korjata. Ympäristöä rasittava autoilukin vähenee etäluennan myötä.

”Älykäs sähkönmittaaminen on investointi tulevaisuuteen. Meillä on nyt valmis alusta tulevaisuudessa tarjottaville palveluille, joiden toimittamisessa voidaan hyödyntää älykkäitä sähköverkkoja. etäluenta luo mahdollisuuksia uusille palveluille, joita ei vielä edes tiedetä”, Määttä pohtii.

Mittariasennuksista vastaava eltel Networks oy ilmoittaa aina asennusajankohdasta. talo-yhtiössä asuvilta asennus ei edellytä mitään toimia, sillä mittari sijoitetaan tekniseen tilaan, johon asiakkailla on harvemmin edes avaimia. omakotitaloissa asukkaan pitää avata asentajille teknisen tilan ovi ja varmistaa esteetön kulku mittarille.

”asennuksen jälkeen mittarin käyttö on huo-letonta. Jos on tarpeen katkaista sähköjä, tämä tulee tehdä jatkossa mittarilta, ei pääkytkimes-tä”, Määttä opastaa.

Määttä suosittelee kaikille asiakkaille energia-tietojen seuraamista energiatilin kulutusrapor-tointityökalun avulla. Sähkönkulutuslukemia voi lukea myös mittarin näytöltä, jos se sijaitsee omissa tiloissa, mutta nettipalvelusta saa katta-vampaa tietoa omasta kulutuksesta.

lue lisää etäluennasta verkkosivuiltamme www.oulunenergia.fi

0,9

0,3

1,2

0,80,5


Moni muistaa ajan, jolloin joulukuuseen ripustettiin koristeeksi aidot kynttilät.

”Onneksi niin ei enää tehdä, se on aikamoinen paloriski. Kun yksi kuusi palaa olohuoneen nurkassa, siinä menee helposti koko koti. Kyllä sähkökynttilät ovat aika monta kotia pelastaneet tulipalolta”, sanoo tiedotuspäällikkö Juha Hassila Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.

Aidoista kuusenkynttilöistä on luovuttu, mutta nykyajan joulukin sisältää monia vaaran vaiheita. Jouluna ripustellaan erilaisia koristevaloja sekä sisälle että ulos. Jokainen johdonpätkä ja sähkölaite on syytä tarkis-taa etukäteen, jottei rikkinäinen vekotin pääse aiheuttamaan tulipaloa.

On myös oltava tarkkana, ettei sisälle tarkoitettuja koristevaloja ripusteta ulos. Kosteus saattaa aiheuttaa niissä oikosulun, jonka tulok-sena voi olla pahimmillaan tulipalo.

tarkkana keittiössä ja saunassaEi muuta kuin kinkunpaistoon! Jouluruokia kokatessa on syytä olla tark-kana uunissa ja liedellä lämpiävien pöperöiden kanssa. Joulun tohinassa liesi tai uuni voi unohtua kuumenemaan ja ruoka syttyä palamaan.

Sauna kuuluu vankasti jouluperinteisiin, mutta pyykinkuivauspaik-ka se ei ole. Kiukaan vierelle ripustettu pyykki, kiukaalle unohtunut muoviämpäri tai kiukaan päälle kuivumaan jätetyt kengät aiheuttavat vuosittain useita tulipaloja.

Parvekkeella tai terassilla jäähdytellessäsi tarkista, ettei kukaan ole laittanut tulia roihuamaan muovikalusteiden päälle. Ulkotulia ei saa polttaa parvekkeella eikä kolmea metriä lähempänä rakennusta.

Ulkoroihut on myös ympäröitävä tukevasti lumella, kivellä tai hie-kalla, ettei tuuli pääse lennättämään niitä. Loimuavat tulet ja pihalla leikkivät lapset eivät ole turvallinen yhdistelmä.

”Tuli tarttuu keinokuituiseen haalariin todella helposti”, Hassila huomauttaa.

Älä jätä kynttilää yksinKynttiläpaloja sattuu itsenäisyyspäivänä ja joulunpyhinä selkeästi enemmän kuin muina vuoden päivinä.

näin vältät sähköpalot ʶ Vaihdata huonokuntoiset sähköjohdot ehjiin. Korjauta vialliset sähkölaitteet tai vaihda ne uusiin. ʶ Älä peitä sähköpattereita tai lisälämmittimiä tekstiileillä tai muilla materiaaleilla. ʶ Älä käytä valaisimissa tehokkaampaa lamppua, kuin laitteessa on ohjeistettu. ʶ Jätä tarpeeksi ilmatilaa television ja kylmälaitteiden ympärille. Pidä laitteiden ulkopinnat puhtaana, sillä pö-lyyntyneen laitteen kuumeneminen saattaa aiheuttaa palon. ʶ Jos televisio tai muu kodinkone syttyy, irrota ensimmäi-seksi pistotulppa pistorasiasta tai katkaise sähkö koko asunnosta. Sammuta palo sammutuspeitteellä, jauhe-sammuttimella tai paksulla matolla. Jos et saa tilannet-ta hallintaan, soita 112 ja palokunta tulee paikalle.

lähde: http://turvaopas.pelastustoimi.fi

Tunnelmalliset tuikut ja valot säihkymään, kinkku uuniin ja ihana joulusauna lämpiämään! Varmista joulurauha huolehtimalla tulien ja laitteiden turvallisuudesta.

SÄHKÖKYNttilÄt oVat PelaStaNeet MoNta Kotia tUliPalolta.

Teksti: Susanna ekfors Kuvitus: Darwin


tukahduta tuli heti alkuunsa

ʶ Pidä huoli, että kotona ja mökillä on helposti saatavilla alkusammutusvälineitä: sammutuspeite, vettä ja käsisammutin. ʶ Sammutuspeite soveltuu esim. sähkölaite- ja kattilapalojen alkusammutukseen. Mikäli asut omakotitalossa, sijoita vähintään yksi sammutuspeite jokaiseen kerrokseen. ʶ Veden käyttämiseen alkusammutuksessa tarvitaan vähintään ämpäri, mieluiten san-koruisku tai vesiletku. ʶ Käsisammuttimia on sekä neste- että jauhesammuttimia. Suositeltavaa on hankkia kotiin vähintään 6 kg:n sammutin. ʶ tutustu käyttöohjeisiin ja opettele käyttä-mään laitteita etukäteen.

lähde: www.spek.fi

Jouluna sähköverkko kuormittuu melkoisesti, kun kotia valmistellaan juhlakuntoon. Kinkun-paiston, siivouksen ja saunomisen yhteydessä onkin syytä muistaa, ettei kaikkia sähkölaittei-ta kannata käyttää yhtä aikaa.

omakotitalon sähköliittymä on mitoitet-tu yleensä siten, että varaava lämmitys ja käyttöveden lämmitys yöaikaan kuormit-tavat pääsulakkeiden salliman virtamäärän. Ylikuormitus aiheuttaa pääsulakkeiden pala-misen ja siitä koituu harmin lisäksi asiakkaalle lisäkustannuksia.

Pääsulakkeet voi vaihtaa itse noudattamalla turvallisuusohjeita, mikäli sulakkeet sijaitsevat pääkeskuksessa. ohjeita antaa tarvittaessa oma jakeluverkkoyhtiö. Pääsulakkeiden sijai-tessa jakeluverkon haltijan puolella vikamie-het vaihtavat pääsulakkeen.

Joulu kuormittaa sähköverkkoa

Totta kai kynttilä pitää aina illan päätteek-si sammuttaa. Mutta sammutatko kynttilän joka kerta myös huoneesta poistuessasi?

”Selkeä nyrkkisääntö on, ettei kynttilää saa jättää yksin palamaan. Aina kun menee pois huoneesta, on kynttilä sammutettava. Lapsia ja lemmikkieläimiä ei saa jättää kynttilöiden kanssa yksin”, Hassila painottaa.

Kynttilän alustan on oltava palamatonta materiaalia, kuten keramiikkaa, lasia tai metallia. Kynttilän muovi- tai olkikoristeet ovat ehkä kivannäköisiä, mutta voivat saada aikaan roihun todella herkästi. Monta pientä tuikkua lautasella voi puolestaan leimahtaa niin sanotuksi allaspaloksi.

”Viisi senttimetriä tuikusta toiseen on turvaväli”, Hassila havainnollistaa.

Kun löylyt on heitetty, ruuat herkuteltu, glögit nautittu ja lahjakirjat luettu, alkaa uni painaa silmäluomia.

On aika sammuttaa kynttilät, valot ja laitteet. Tarkistaa sauna, uuni ja pihatulet.

Laskeutua unille levollisin mielin, kun on varmistanut ensin, että pakollinen palovaroi-tin on päällä ja kunnossa.


Mitä ihmettä! rotuaarin yllä riippuu valomattoja ja pylväät on puettu kimalteleviin takkeihin. Kävelykadun uusi juhlavalaistus rakennettiin verkoiksi sadoista led-valoista.

Teksti: Susanna ekfors Kuvat: Vesa ranta, oulun kaupunki

Pimeä vuodenaika, pakkanen ja viima. Näillä leveysasteilla jouluostos-kierrokseen kannattaa totisesti varautua lämpimästi.

Onneksi kaupunkiasiat saa sentään hoitaa säihkyvässä tunnelmassa satojen lamppujen tuikkiessa Rotuaarin yllä.

Jouluostoksilla käyskennellessä et ehkä ensimmäisenä ajattele, mil-laisen työn Rotuaarin yllä tuikkivat valoverkot ovat vaatineet.

”Monta monituista ideaa oli käytävä läpi, ennen kuin palaset loksahtivat paikoilleen ja Rotuaarin uusi juhlavalaistus löysi ilmeensä”, kuvailee suunnittelupäällikkö Tapio Siikaluoma Oulun kaupungin ympäristö- ja yhdyskuntapalveluista.

Rotuaarin peruskorjauksen vanavedessä tehty uusi juhlavalaistus rakennettiin Kirkkokadulle Saaristonkadun ja Pakkahuoneenkadun välille.

Kadun yläpuolelle on kiinnitetty poikittain kahteen tasoon vaijerei-ta, joiden varaan on ripustettu led-valoverkkoja.

Valaisinpylväisiin puolestaan on asennettu valomantteleita.

Hommia urakallaEnnen säihkyvää lopputulosta Rotuaarin uumenissa kävi kuukausien kova kuhina.

Jo hyvissä ajoin kesällä Oulun Energia Urakointi Oy:n väki ryhtyi vetämään kaapeleita Rotuaarin alle ja rakennusten seiniin, jotta valot saadaan sähköverkkoon.

”Valojen pitää kestää ulkona pakkasta ja jäätä ja toisaalta kaiken pitää olla turvallista sähköteknisesti”, kertoo myyntipäällikkö Jari Säkkinen Oulun Energia Urakointi Oy:stä.

Valoverkot on kiinnitetty vaijereilla, joiden vetolujuus on mitattu ja testattu huolellisesti. Rotuaarilla käppäilevä voi siis luottaa siihen, että rakenteet ja kiinnikkeet kestävät valojen painon ja jääkuormat.

Oma haasteensa oli isojen valoverkkojen ripustamisessa. Lentävissä matoissa ja esiintymislavan likelle ripustetussa valaisinpyramidissa on kussakin kiinni satoja lamppuja verkkomaisena luomuksena.

VALOMATTOJeN LOISTeeSSA

Kävelykatu kylpee


”Komeitahan ne ovat”, kehuu Säkkinen nyt, kun monisäikeinen urakka on toteutettu ja lentävät matot valaisevat kävelykatua.

Kaupungin oma juhlapukuRotuaarin perusvalaistuksen ja uuden juhlavalaistuksen suunnitellut arkkitehti Marjut Kauppinen ryhtyi ideoimaan juhlavalaistusta Rotu-aarin arkkitehtuurista käsin eli kävelykadun ympäristöstä itsestään.

”Rotuaarin kivetys on vähän kuin räsymatto. Siitä tuli idea, että valothan voisivat olla lentäviä mattoja”, Kauppinen kertoo.

Rotuaarin valopylväiden ylle kiedotut valoverkot ovat puolestaan kuin kimaltelevia takkeja.

Helsinkiläinen Kauppinen tiesi, että tähdet ja tierna-aika ovat ou-lulaisille tärkeitä. Uuden juhlavalaistuksen tähdet ovat kolmiulotteisia, mutta eivät osoittelevasti tähdennäköisiä.

”Ne ovat enemmänkin planeetan kaltaisia”, Kauppinen kuvailee.Arkkitehti tutustui täkäläiseen vuodenkiertoon, tutki mittavan

kasan materiaalia ja perehtyi erilaisiin juhlavalaistuksiin meillä ja maailmalla.

”Kun kerran tehdään, niin tehdään sellainen, jota ei ole kellään muulla.”

Kauppisen mukaan valot tuovat piristystä talven pimeyteen.”Valot ovat kuin kaupungin oma juhlapuku. Pimeimpään ja

kylmimpään aikaan kaupunki haluaa esiintyä parhaimmissaan. Valot virkistävät yrittäjiä ja houkuttelevat väkeä. Siellä missä on valoa, on paljon toimintaa.”

rotuaarin uusi juhlavalaistus on

suunniteltu käyttöön vuosiksi eteenpäin.

ValoJeN PitÄÄ KeStÄÄ UlKoNa PaKKaSta Ja JÄÄtÄ Ja toiSaalta KaiKeN PitÄÄ olla tUrValliSta SÄHKÖteKNiSeSti.

Pohjoisen voiman TekijaT ..

Satoja valoja sisältävien verkkojen ripustaminen oli oma urakkansa.

oulun energia Urakointi oy:n Mikko Juurakko työn touhussa.


”Muodostelmaluistelussa pitää olla tiimipe-laaja”, Oulun Luistelukerhon päävalmentaja Liisa Saloranta sanoo. ”Joukkueessa pyritään siihen, että kuusitoista tyttöä näyttää yhdeltä.”

Jotta joukkue luistelee ohjelmansa mah-dollisimman yhtenäisesti ja samanaikaisesti, se vaatii harjoittelua.

”Se vaatii myös paljon kommunikointia ja yhteistyötä”, joukkueen kapteeni Kaisa Alasuutari toteaa. Yhteistä tavoitetta varten joukkue harjoittelee joka viikko 15–20 tuntia. Jäällä harjoitellaan paljon, mutta lisäksi tytöil-lä on tanssitunteja ja kuntoharjoituksia.

SM-tasolla luistelevat tytöt ovat aloittaneet uransa jo pieninä ja edenneet nuorempien joukkueiden kautta edustusjoukkueeseen. SM-junioreissa luistelijat ovat 13–19-vuotiaita.

”Tällä hetkellä tilanne on hyvä, sillä jouk-kueessa on 22 luistelijaa”, Saloranta toteaa.

Stella Polaris PINKIT PANTTerIT JÄÄLLÄ

liisa Saloranta, taija alftan, Kaisa alasuutari ja tove alftan odottavat kisoista onnistuneita suorituksia.

Oululainen Stella Polaris kilpailee muodostelmaluistelun SM-juniorisarjassa. Uusi lyhytohjelma tuo jäälle pinkkien panttereiden viehkeän joukon.

Kisakihinää”Kisakihinä on välttämätön, että joukkue pys-tyy parhaaseensa”, joukkueen kapteeni Taija Alftan sanoo kilpailukauden kynnyksellä.

Kisakautta varten on harjoiteltu uusi ly-hytohjelma ja vapaaohjelma. Lyhytohjelma on Pink Pantherin musiikkiin tehty naisellinen, mutta menevä esitys. Vapaaohjelman Talvi-teema on kevyt ja hempeä. Ohjelmiin liittyy aina teema, jäälle sovitettu tarina. Koreografi-an ohjelmiin on tehnyt Liisa Saloranta.

”Ohjelmat ovat tosi mieluisat ja sopivat tälle joukkueelle”, Tove Alftan sanoo.

Stella Polaris rankattiin viime vuonna viiden parhaimman muodostelmaluistelujouk-kueen joukkoon Suomessa. Viime keväänä Stella Polaris ylsi Salzburgissa Mozart Cupissa hopealle.

Muodostelmaluistelu on urheilua, johon

liittyy olennaisesti se, miltä joukkue näyttää. Tyttöjen asut, kampaukset ja meikki ovat irto-ripsien mallia myöten samanlaiset, mikä vielä lisää vaikutelmaa yhtenäisyydestä. Kilpailussa arvioidaan tekninen osaaminen, mutta myös taiteellisuus. Tekniikan lisäksi myös käsien liikkeet, ilmeet ja eleet ovat tärkeitä.

Oulun Luistelukerhossa on tällä hetkellä seitsemän kilpailevaa joukkuetta. Seurassa voi harjoitella myös muodostelmaluistelun perus-teita. Muodostelmaluistelun harrasteryhmiä löytyy kaikenikäisille.

oulun energia areenan maskuliiniseen maailmaan säihkettä ja glamouria tuovat Stella Polariksen tyttöjen pitsimekot ja paljettien kimallus.

Teksti: Hilkka lahti Kuvat: Kati leinonen


valoKisa siivitti patriKin pariisiinSyksy vierähti valokilpailujen tiimellyksessä. Kisailu huipentui arvontaan, jonka voittaja sai matkan valon kaupungiksi kutsuttuun Pariisiin.

Siniset, vihreät ja oranssit värivalot halkoivat taivasta Oulussa elo–syyskuussa. Mieleisensä värivalon iltataivaalta bonganneiden ja kisaan osallistuneiden kesken arvoimme Finnairin kahden hengen lennot Pariisiin. Lennot voitti Patrik Lindvall Oulusta. Lisäksi arvoimme valokisan ajan viikoittain yhden N.U.D design-valaisimen. Valaisimet voittivat Jari Nikulahti Raahesta, Pentti Kaukonen Oulusta, Ville Vanninen Oulusta sekä Joel Sassi Kempeleestä.

Valomaalaukset puolestaan loihdittiin Oulun Taiteiden Yössä. Teoksen "Sienimetsä" tekijät, Antti ja Aliina, on palkittu molem-mat leffalipuilla. Heidän upea teoksensa keräsi eniten peukutuksia Pohjoista voimaa -nettisivulla.

Kiitos valokilpailuihin osallistuneille ja onnea voittajille!

Korvaa paperiset laskusi ympäristöystävällisellä e-laskulla, säästät aikaa ja vältät kirjoitusvirheet. e-lasku on sähköisessä muodossa oleva pank-kien yhdessä kehittämä lasku, jonka saat suoraan verkkopankkiisi.

Voit tarkistaa e-laskun erittelyn verkkopankissasi ja hyväksyä laskun maksettavaksi omilla pankkitunnuksillasi. Voit myös muuttaa laskun summaa tai eräpäivää. Jos sinulla ei vielä ole verkkopankkitunnuksia, saat ne pankistasi.

näin otat käyttöön e-laskun1. tee e-laskusopimus omassa verkkopankissasi. 2. Valitse verkkopankissasi e-laskun lähettäjä ja haluamasi laskut:

Laskuttajan nimi Laskutusaiheoulun Sähkönmyynti oy Sähkölaskuoulun Sähkönmyynti oy oulun energia Kaukolämpölaskuoulun Sähkönmyynti oy tornio Sähkölaskuoulun Sähkönmyynti oy tornion energia Kaukolämpölaskuoulun Sähkönmyynti oy Kemi Sähkölaskuoulun Sähkönmyynti oy Kemin energia Kaukolämpölaskuoulun Sähkönmyynti oy raahe Sähkölasku

3. ilmoita asiakasnumerosi ja laskutussopimusnumerosi. löydät nämä tiedot viimeisimmältä sähkö- tai kaukolämpölaskulta tai sopimuksestasi. 4. Nyt sinulla on voimassa oleva e-laskusopimus ja saat jatkossa laskut suoraan verkkopankkiisi.

ota KÄYttÖÖN e-lasKu - saat laskut suoraan verkkopankkiisi

arVoNliSÄVero NoUSee eNSi VUoDeN alUSta Suomen hallitus on esittänyt, että kaikkia arvonlisäverokantoja noste-taan yhdellä prosenttiyksiköllä ensi vuoden alusta. Korotus vaikuttaa myös sähkö- ja kaukolämpölaskuihin, joiden hintaan lisätään aina kulloinkin voimassa olevan verokannan mukainen arvonlisävero. tänä vuonna yleinen arvonlisävero on ollut 23 prosenttia, mutta vuoden alusta vero nousee 24 prosenttiin.

Sienimetsä aliina ja antti loihtivat valomaalauksen yhdessä.


oulun energian kaukolämpö on valittu vuo-den reilu kaukolämpö -laatumerkkiyrityksek-si. raadin perustelujen mukaan oulun energia on laatumerkin vaatimusten mukaisesti monipuolisesti yhteydessä asiakkaisiinsa käyt-tämällä yksilöllisiä palveluja, olemalla mukana asukas- ja yleisötapahtumissa sekä kehittäen monipuolisia verkkopalveluja.

oulun energia on kehittänyt kaukolämmön teknistä laatua rakentamalla uusia lämpökes-kuksia ja välipumppaamoja sekä suurimpina hankkeina uusia siirtolinjoja Kiiminkiin, oulun-saloon ja Haukiputaalle.

”toppilan voimalaitoksilta saavat kauko-lämmön noin 150 000 asukasta viidessä eri kunnassa. Paikalliset kaukolämpöverkot on liitetty määrätietoisella siirtolinjojen investoin-tiohjelmalla toppilan runkoverkkoon, jolloin paikalliset öljykäyttöiset tuotantoyksiköt on pystytty korvaamaan ympäristötehokkaalla ja

keskitetyllä kaukolämmön ja sähkön yhteis-tuotannolla", oulun energian toimitusjohtaja Juhani Järvelä kertoo.

"Siirtolinjojen rakentaminen on mahdollis-tanut myös hinnanalennukset yhdistetyille alueille, kun kustannustehokas kaukolämpö on saatu sinne käyttöön. Mittavista siirtolin-jainvestoinneista huolimatta lähienergiaan pohjautuva oulun energian kaukolämmön hinta on Suomessa kaikkein edullisimpien joukossa”, Järvelä korostaa.

Reilu kaukolämpö -laatumerkki on tae siitä, että yrityksen toiminta on avointa, reilua, kehitys-hakuista ja tiedottavaa. Laatumerkin myöntää raati, jossa edustettuina ovat Isännöintiliitto, Kiinteistöliitto, Senaatti kiinteistöt, Kuluttajaliitto sekä edustajat kaukolämpöyrityksistä ja Energia-teollisuus ry:stä. Oulun Energialle laatumerkki on myönnetty kesäkuussa 2010.

oulun energia on vuoden reilU KaUKolÄMPÖ -laatUMerKKiYritYS

entistä varmempaa sähkönjakelua oulun energia Siirto ja Jakelu oy on asen-tanut oulun Kuivasjärven sähköasemalle toisen päämuuntajan syksyn aikana. Noin 830 000 euroa maksanut laajennus varmis-taa sähkönjakelua ja mahdollistaa huolto- ja kunnossapitotöiden tekemisen katkottomasti korvattavuuden parantuessa.

rantakairan Sähkö 60 vuottarantakairan Sähkö oy on palvellut Simon ja Kuivaniemen sähköasiakkaita jo 60 vuotta. Yhtiö perustettiin paikallisten puuhamiesten toimesta vuonna 1952, ja aluksi sähköä jaettiin Kemin Sähkölaitokselta ostetussa jakeluver-kostossa. Verkoston kunto oli kuitenkin heikko ja meni useita vuosia ennen kuin sähkönjake-lun luotettavuus saatiin paremmalle tolalle.

”Nykyisin verkostoa on jo lähes tuhat kilo-metriä ja sitä pitkin sähköä jaetaan noin 4 300 asiakkaalle”, rantakairan Sähkön toimitusjoh-taja Pasi Syrjälä laskeskelee.

rantakairan Sähkö on edelleen paikallisessa omistuksessa. osakkeet ovat pääosin samo-jen sukujen hallussa kuin ne olivat yhtiötä perustettaessakin kuusikymmentä vuotta sitten. Sulake onnittelee kuusikymppistä!


oulun Sähkönmyynnin ja oulun energian asiakaspalvelun puhelinnumero muuttuu 1.1.2013. Uusi palvelunumero 010 287 7800 korvaa 0800 30 5000 -numeron sekä osan oulun energian palveluja tuotekohtaisista alanumeroista. Muutos ei koske vikapäivystys-numeroita, vaan ne säilyvät ennallaan.

Uuden numeron takana on valikko, joka ohjaa puhelun oikeaan paikkaan: asiakaspal-veluun, oulun energia Siirto ja Jakelu oy:n sähköliittymiin ja tekniseen neuvontaan, oulun energian kaukolämpöliittymiin ja kau-kolämmön tekniseen neuvontaan.

Pohjoista voimaa asiakaspalvelunumeroon soittaminen maksaa jatkossa matkapuhelimesta 8,28 snt/puh. + 17,04 snt/min. ja lankapuhelimes-ta 8,28 snt/puh. + 5,95 snt/min. (sis. alv 23 %).

Niin sanottu passiivinen jonotus eli soittopyynnön jättäminen asiakaspalvelulle

Yli-iin Sähkö yhdistyy oulun energiaan

Yli-iin Sähkö oy:n ja oulun energia -konsernin toiminnot yhdistyvät. ensi vuoden alusta ou-lun energia Siirto ja Jakelu oy toimii jakeluver-konhaltijana Yli-iissä ja oulun Sähkönmyynti oy paikallisena sähkönmyyjänä.

Yli-iin Sähkö oy tuli osaksi energiakon-sernia, kun oulun energia osti joulukuussa 2011 Yli-iin kunnalta Yli-iin Sähkö oy:n koko osakekannan. Yli-iin Sähkön työntekijät siir-tyvät oulun energia -konsernin palvelukseen vanhoina työntekijöinä.

oulun energian laskutuksesta vastaa oulun Sähkönmyynti

oulun energia -konsernin laskutus ja maksulii-kenteen hoito on siirtynyt kokonaisuudessaan oulun Sähkönmyynti oy:n vastuulle marras-kuun alusta. laskuttavan yhtiön muutos ei vaikuta sopimuksiin eikä palvelujen tuottami-seen, vaan ne säilyvät kaikki ennallaan.

Muutos näkyy tilisiirtolomakkeen saaja-tiedon ja tilinumeron muuttumisena. oulun Sähkönmyynti oy on tilisiirtolomakkeella saa-jana ja laskulta näet tuttuun tapaan erittelyt, minkä yhtiön palveluista lasku muodostuu.

asiakaspalvelun puhelinnumero muuttuu 1.1.2013

säilyy uudessakin numerossa. Soittajan ei siis edelleenkään tarvitse odottaa linjalla, vaan hän voi jonopaikkaansa menettämättä jättää soit-topyynnön ja saada puhelun asiakaspalvelusta omalla vuorollaan.

Uudistuksen avulla voimme nopeuttaa ja tehostaa asiakaspalvelua. tavoitteena on, että asiakkaiden jonotusaika lyhenee ja valikon avulla oikean asiantuntijan tavoittaminen päivittäisessä asioinnissa onnistuu entistä helpommin.

Uusi asiakaspalvelunumero palvelee tuttuun tapaan arkisin klo 8–16. Henkilökoh-taisen puhelinpalvelun ohella asiakkaat voivat olla yhteydessä asiakaspalveluun sähköisesti energiatilillä, pohjoistavoimaa.fi:n palaute-lomakkeen tai asiakaspalvelun sähköpostin, [email protected], välityksellä.

010 287 7800

Katkaise sähköt oikeinKun teet sähkötöitä, katkaise sähköt sähkö-töiden ajaksi sähköturvallisuusmääräysten mukaisesti sulakkeet poistamalla tai etäluetta-van sähkömittarin pääkytkimestä. lisätietoja sähköturvallisuudesta saat osoitteessa www.tukes.fi/kodinsahkoturvallisuus.

Kun olet pidempään poissa ja haluat katkaista sähköt vaikkapa kesämökiltä, tee katkaisu etäluettavan sähkömittarin kytkentäpainikkees-ta, mutta älä pääkytkimestä. Pääkytkimestä katkaistaessa tiedonsiirtoyhteys energiayhtiöösi katkeaa eikä lukemia voida etälukea. etäluetta-van sähkömittarin tarkemmat käyttöohjeet saat omasta verkkoyhtiöstäsi.


Oulun Taiteilijaseura -63 perustettiin vuonna 1963 ajamaan taiteilijoiden etuja. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Seija Saarikko ja varapuheenjohtaja Kaija hinkula pohtivat 1960-luvun olleen voimakasta etujen ajamisen aikaa: oma järjestö haluttiin myös taiteilijoille. Kymmenestä perustajajäsenestä jäsenmäärä on kasvanut noin 160:een. Jäsenet tulevat Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta.

taiteilijaseura on ammattitaiteilijoiden järjestö. Jäsenkriteereihin kuuluvat esimerkiksi kuvataiteilijan ammattikorkeakoulututkinto tai muut opinnot ja korkeatasoinen ja aktiivinen taiteellinen toiminta. ”Sillä taataan, että taide on laadukasta ja kilpailukykyistä”, sanoo Kaija Hinkula.

Gallerioissa ja asukastuvallatyöolojen parantaminen, työskentelymahdollisuuksien hankkiminen ja näkyvyyden saaminen töille ja taiteilijoille ovat tärkeä osa seuran toimintaa. Näyttelyitä järjestetään muuallakin kuin taidegallerioissa. taitelijaseuran jäsenten töitä voi nähdä vaikkapa oululaisten yhteistyöyritysten näyteikku-noissa ja Katoppa-asukastuvassa keskustassa.

”Yhteistyö on tuonut jotakin uutta asukastuvan toimintaan. taide tavoit-taa siellä sellaisiakin ihmisiä, jotka eivät ehkä muuten taidenäyttelyssä käy”, sanoo toiminnanjohtaja Seija Saarikko.

Pohjoissuomalaista taidetta ja taiteilijoita on tuotu tutuksi jo pari vuotta artoulu-teosvälitystapahtumassa. tänä vuonna se järjestettiin Kulttuuritalo Valveella 30.11.–2.12. Viime vuonna artoulu keräsi yli tuhat kävijää.

oulun Sähkönmyynnin ja taiteilijaseuran yhteistyönä syntyy tänä vuonna vuosikalenteri, joka jaetaan tämän Sulakkeen mukana.

taidetta lainaksi ja omaksioulun taiteilijaseura pitää taidelainaamo artoa nyt toista vuotta. Sieltä yksi-tyishenkilöt ja yritykset voivat hankkia taiteilijaseuran jäsenten töitä pienellä kuukausimaksulla.

”taideteos on suuri hankinta, mutta kuukausimaksuihin jaettu hinta madaltaa kynnystä ostaa taidetta”, kertoo Saarikko. Jos teos ei syystä tai toisesta miellytäkään, sen voi palauttaa takaisin taidelainaamoon. Kun teoksen myyntihinta on kuitattu kokonaisuudessaan, omistusoikeus siirtyy asiakkaalle.

”asiakas hankkii usein toisenkin työn samalta taiteilijalta, kun itselle mie-luinen tyyli ja värimaailma on löytynyt”, Saarikko on huomannut.

Moni päivänsankari ja muistettava on saanut lahjakseen taidelainaamon lahjakortin. ”Sillä saa uniikin työn, joka tukee ja vie eteenpäin oman alueen taiteilijoita”, sanoo Saarikko.

oulun taiteilijaseura

on vireä viisikymPPinen

Teksti: Päivi Mäkinen Kuva: Vesa ranta

liSÄÄ taiDetta SeiNÄKaleNteriSSa 2013

KUVATAITeILIJA KAIJA hINKULALLe ON TÄrKeÄÄ, eTTÄ OULUSSA ON TAIdeYhTeISÖ, JONKA KAUTTA VOI VAIKUTTAA YhdeSSÄ.

taiDelainaamo ja -myymälä arto 5 % alennusta verottomista taidelainaus- ja ostohinnoista.

arto.artoulu.fi


Teksti: Päivi Mäkinen Kuva: Vesa ranta

elokuvateatteri Starin aulassa tuirassa yleisö odottaa näytöksien alkamista. Popcornit tuoksuvat ja Pirkko-Liisa Vesa eli ”Starin Pirkko” porisee vilkkaasti asiakkaiden kanssa.

Starin toiminta alkoi 1982, kun Kalle Kantala ja Pirkko-liisa Vesa perustivat elokuvateatterin samassa rakennuksessa sijainneen Bio Kuohun paikalle. Bio Kuohun ja asemakadulla keskustassa sijainneen elokuvateatteri tähden omistivat Kallen vanhemmat. Starin aloittaessa isosta salista osa lohkaistiin kakkossaliksi, jolloin pystyttiin näyttämään enemmän elokuvia.

”Kaupungissa oli monta elokuvateatteria ja yleisö jakautui. adams ja Kiistola keskustassa olivat ensi-iltateattereita. Me näytimme pienempien elokuvien ensi-iltoja ja esitimme uusintoja”, kertoo Pirkko. Usein ohjelmistoon otettiin pieniä elokuvia, joihin suuret teatterit eivät uskoneet.

”Mutta ne menivät mahtavasti. Joukossa oli oikeita helmiä.”

Paikallaan ei voi polkeaVuosien mittaan Staria on viety määrätietoisesti eteenpäin. Ykkössalin elokuvaprojektoriin hankittiin erikoisoptiikka, jotta päästiin näyttämään 3D-elokuvia. Muutama vuosi sitten rakennettiin kolmas sali ja digitalisoitiin koko teatteri. 3D-elokuvia voi nyt näyttää joka salissa. elokuvaprojektori on vielä tallessa ja käyttökunnossa ykkössalissa.

”Pieni teatteri ei voi jäädä paikalleen. isoja ei pidä alkaa matkia, mutta ajan mukana on mentävä”, sanoo Staria pyörittävä Pirkon ja Kalle Kantalan poika Kari Kantala.

Pirkon mielestä oulussa elokuvissakävijällä on hyvä tilanne: valinnanvaraa on kolmesta erityyppisestä teatterista. Starin ohjelmarunko on sama kuin

suurissakin teattereissa, mutta valtavirtaohjelmiston rinnalla pystytään esit-tämään pienempiäkin elokuvia ja dokumentteja.

Kortteja ja terveisiäKolmenkymmenen vuoden varrelle mahtuu monta sattumaa ja tarinaa, mutta ennen kaikkea monta, monta asiakasta. asiakkaat muistetaan ja asiak-kaat muistavat Starin. Posti tuo kortteja ja terveisiä ja välillä valokuviakin.

”Pienessä teatterissa asiakaspalvelu on tärkeää. olen halunnut sanoa jokai-selle tulijalle jonkun sanan”, kertoo Pirkko.

elokuvateatteri star1 € alennus normaalihintaisista lipuista kaikkiin näytöksiin maanantaista torstaihin.

Ystävänpäivänä 14.2.2013 kaksi lippua yhden hinnalla.

www.elokuvateatteristar.fi

Välillä asiakaspalvelu ei ole jäänyt pelkästään lipputiskille. ”Joskus olen käynyt heittämässä vielä yönäytöksen jälkeen muutaman

katsojan kotiin.”Starin aulassa Kari siivoaa roskat lattialta näytösten välillä. työpäivän mit-

taan elokuvateatterin pitäjä saa olla monena. Pirkko päätyi eräänä iltana tie-tämättään puhemieheksi. Hän kehotti eräitä asiakkaita lähtemään yönäytök-sen jälkeen yhtä matkaa kotiin, kun kerran suunta oli sama. Kotimatka johti seurusteluun ja seurustelu avioliittoon, ja nykyisin pariskunta käy katsomassa Starissa elokuvia jälkikasvunsa kanssa.

Monta sukupolvea elokuvia


Kalle KaNtalaN Ja PirKKo-liiSa VeSaN PoiKa

Kari KaNtala (oiK.) oN eloKUVateatteriNPitÄJÄ

NelJÄNNeSSÄ PolVeSSa.

PirKKo-liiSa VeSa teKee teatterilla

tYÖVUoroN SilloiN Ja toiSeN tÄllÖiN.


anvia seCuri oySähköliittymän hankkijalle 150 € alennus turvajärjestelmästä (rikos-/videovalvonta), kun arvo on yli 1000 €.

www.securi.fi

www.securilife.fi

seCuri liFe – hälytysjärjestelmä kotiinSecuri life avausmaksu 0 € Securi life palvelumaksu 16,50 €/kuukausi

kalajoki resortKaksi majoittuu yhden hinnalla Kylpylähotelli Sanissa alk. 78 €/ 2hh/vrk sis. aamiaisen ja kylpylä-uimahallin vapaan käytön. tunnus “voima”. Paikkoja rajoitetusti. tarjous voimassa 1.1.–18.1. ja 3.2.–11.2.2013www.kalajokiresort.fi

aleniuksen Puutarha20 % alennus yhdestä vapaavalintaisesta normaalihintaisesta joulutuotteesta. (ei koske tilaustuotteita)

tarjous käytettävissä vain kerran. tarjous voimassa 5.–26.12.2012www.aleniuksenpuutarha.fi www.ols.fi

ols saliBanDy Koko kauden kotiottelut alennus 2 € lipun hinnasta alennettu hinta 8 € (norm. 10 €) lippujen myynti alkaa 30 min. ennen pelin alkua.

Finnair Plus PisteilläVihreää sähköä tavallisen sähkösopimuksen hinnalla.

Hintaturva 24 kk määräaikaiseen sähkösopimukseen alennettuun hintaan. lisätietoja asiakaspalvelustamme.www.finnair.fi

ranuan eläinPuistoPerhelippu etuhintaan 40 € vanhemmat ja kaikki lapset + jääkarhupehmolelu muistoksi käynnistä!

www.ranuazoo.com

City sPortKaikista normaalihintaisista alusasuista alennus 20 %

etu voimassa 31.12.2012 saakka.

www.citysport.fi

hammarin sähkÖ15 % alennus kaikista normaalihintaisista valaisimista, lampuista ja sähkötarvikkeista.

20 % alennus sähköasennustöiden tuntiveloitushinnasta.

www.hammarinsahko.fi

tieDekeskus tietomaaPerhelippu etuhintaan 39 € (alennus 4 €) sisältää näyttelyt, elokuvan ja planetaarion. Yleislippu etuhintaan 9 € lapset, 13 € aikuiset (alennus 2 €) edut voimassa 31.12.2012

www.tietomaa.fi

oulun nmky - ynni2 € alennus normaalihintaisesta pääsylipusta miesten 1.divisioonan koripallo-otteluihin.

etu voimassa koko kauden 2012–2013.

www.onmky.fi

PyÖrä-suvalalöffler Wind Stopper kypärän aluslakki. etuhinta 29,90 € (norm. 42 € )

tarjous voimassa 31.12.2012 saakka

www.pyorasuvala.fi

kalajoki resortNäköalaparvekkeellinen superiorhuone standardin hinnalla Kylpylähotelli Sanissa alk. 124 €/ 2hh/vrk. tunnus “sähkö”. Paikkoja rajoitetusti. tarjous voimassa 31.12.2012 saakka.

www.kalajokiresort.fi

eDUt Saat PoHJoiSta VoiMaa Korttia NÄYttÄMÄllÄ

YHteiStYÖKUMPPaNeiDeN oMiSSa MYYNtiPaiKoiSSa

yhteistyÖkumPPaneiDemme tarjoamia etuja


lentopalloseura etta ry.Kaksi lippua yhden hinnalla lentopallon mestaruusliigan otteluun: etta - Joensuun riento 3.2.2012 klo 15.30 lippujen myynti alkaa tuntia ennen ottelua oulun Urheilutalolla.

www.etta.fi

savonlinnan oopperajuhlat vieraileepe 1.3.2013 klo 19 Madetojan sali, oulu Jari Hämäläinen, kapellimestari oopperajuhlien solisteja etuhinta 20 € (norm. 32 €) liput: suoramyyntipisteistä

www.oulusinfonia.fi

oulu sinfonia & oasBB Go Heavy -vappukonserttiti 30.4.2013 klo 19 Madetojan sali, oulutapio Maunuvaara, kapellimestari Jarkko ahola, laulusolisti etuhinta 20 € (norm. 32 €) liput: suoramyyntipisteistäwww.oulusinfonia.fi

PsyCho Sinfoninen elokuvakonsertti alfred Hitchcockin legendaarisesta mestariteoksesta pe 15.3.2013 klo 19, Madetojan sali, oulu. ennakkoliput etuhintaan à 23 € (norm. 28 €), 2 lippua/kortti, K-16. liput: suoramyyntipisteistäwww.omj.fi

nallikarin talvikylätalvikylään la 2.3.2013 klo 11-16 lippupaketti etuhintaan 9 € (norm. 11 €) sis. kolme lippua (à 3 €) ja tuubimäki (2 €)

www.talvikyla.fi

lumilinnan vierailijaeDutPanorama Cafe lohi- tai poropiirakka + kahvi 3,50 € etuasiakaskortti + lumilinnan sisäänpääsylippu = vapaa pääsy Jalokivigalleriaan 28.1.–10.2.2013www.visitkemi.fi

26.1.-6.4.2013

Pohjoista voimaa -etuasiakkaana saat käyttöösi ainutlaatuisen etupaketin, joka sisältää mukavia lisäpalveluita ja rahanarvoisia etuja arjen hankinnoista. tutustu asiakasetuihin

Pohjoistavoimaa.fi/etuasiakas

Voit ladata etuasiakaskortin puhelimeesienergiatilin kautta energiatili.fi

asiointipalvelu avoinna

24 h vuorokaudessa

lisätietoja tarvittaessa sähköpostitse [email protected] tai puhelimitse asiakaspalvelustamme 0800 30 5000 (ma–pe klo 8–16)

Mobiilikortti uudistuu – päivitä puhelimeesi etuasiakkaan Cardu-mobiilikortti! lue lisää www.cardu.com.

etuasiakas saa enemmän

12:34 PM

Oulun Sähkönmyynti Oy:n etuasiakkaana saat käyttöösi ainutlaatuisen etupaketin, joka sisältää

Pohjoista voimaa etuasiakas

Kasarmintien palvelupiste

Asiakaspalvelu

UutisetIlmoituksetKortti

Pohjoista voimaa... Pohjoista voimaa... TakaisinTakaisin

www.oulunkarpat.fi

oulun kärPätKaksi lippua yhden hinnalla oulun energia areenalla ti 15.1.2013 Kärpät–lukko ti 5.3.2013 Kärpät–Blues liput Kärppätoimistolta tai etuovelta .

oulun kärPät - naisten sm-sarjaKaikkiin kotiotteluihin kaksi lippua yhden hinnalla yhteensä 6 € (norm. à 6 €) oulun energia areenalla liput etuovelta .

www.oulunkarpat.fi

SÄHKÖeNerGia-

hinnasto Hinnat sisältävät alv 23 %, mutta eivät sähkön siirtomaksuja eikä energiaveroa. Siirtomaksun laskuttaa paikallinen verkkoyhtiö. Hinnasto on voimassa kohteissa, joissa pääsulakekoko on enintään 3 x 63 a. Yleissähkö 1 kohteissa kulutus alle 10 000 kWh/vuosi. Yleissähkö 2 yli 10 000 kWh/vuosi. Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen.

Hinta pysyy 12 tai 24 kuukauden mittaisen sopimuskauden ajan vakiona. Sopimuskauden päätteeksi voit uusia sopimuksen tai antaa sopimuksen muuttua joustavaksi jatkuvaksi sopimukseksi.

Sähkötarjous netissä www.pohjoistavoimaa.fi. asiakaspalvelu puh. 0800 30 5000, [email protected]

kk-maksu Kertamaksu

Yleissähkö 1 1,50 € 36,00 €Yleissähkö 2 2,50 € 60,00 €Aikasähkö 3,50 € 84,00 €Kausisähkö 3,50 € 84,00 €

liittämällä 24 kuukauden määräaikaiseen sopimukseesi hintaturvan, voit tehdä yhden uuden 24 kuukauden määräaikaisen sopimuksen kanssamme, jos sähkön hinta laskee sopimuskauden aikana. Kun käytät hintaturvan sopimuksen uusimiseen, kuukausierinä maksetusta hintaturvasta peritään laskuttamatta oleva osuus.

liSÄtUrVaa 24 KK MÄÄrÄaiKaiSeeN SoPiMUKSeeN HiNtatUrVaSta

määräaikainen soPimus Hinnasto 1.11.2012 alkaen, voimassa toistaiseksi

Jatkuva sopimus on oikea valinta, kun haluat vakaan ja huolettoman sähkösopimuksen. Sopimus on voimassa toistaiseksi kahden viikon irtisanomisajalla. Se tasaa suuria hintavaihteluja niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä.

jatkuva soPimus

Varmavirtasnt/kWh

Vihreävirtasnt/kWh

Tuulivirtasnt/kWhPerusmaksu

Yleissähkö 1 3,52 €/kk 7,18 7,33 7,48Yleissähkö 2 5,04 €/kk 7,01 7,16 7,31Aikasähkö 5,04 €/kkPäiväenergia 7,01 7,16 7,31Yöenergia 6,43 6,58 6,73

Kausisähkö 5,04 €/kktalviarkipäivä 7,36 7,51 7,66Muu aika 6,72 6,87 7,02

Varmavirta Vihreävirta TuulivirtaPerusmaksu

5,00 €/kk0,25 snt/kWh

+ Spot

0,25 snt/kWh +

0,15 snt/kWh * +

Spot

0,25 snt/kWh +

0,30 snt/kWh * +

Spot

maksat sähköstä aina markkinahinnan. Hinta muodostuu perusmaksusta, myyjän 0,25 snt/kWh marginaalista ja energian hinnasta. energian hinta määräytyy pohjoismaisen sähköpörssin Nord Poolin toteutuneen Suomen alueen kuukauden keskihinnan perusteella. Hinta vaihtuu kuukausittain ja seuraa koko ajan pörssihinnan laskuja ja nousuja. Sopimus on voimassa toistaiseksi kuukauden irtisanomisajalla.

kk-maksu

Yleissähkö 1 3,50 €/kkYleissähkö 2 3,50 €/kkAikasähkö 3,50 €/kkKausisähkö 3,50 €/kk

ottamalla spot-sopimukseen vapaa-ehtoisen hintakaton varmistat, että sähköenergiasta ei veloiteta 8,60 snt/kWh ylittävää osaa, vaikka kuukauden keskihinta olisikin korkeampi. Suojaudut Nord Pool -pörssihinnan nousupiikeiltä ja säilytät mahdollisuuden hyötyä markki-nahinnan laskusta ja matalasta tasosta.

liSÄtUrVaa SPot-SoPiMUKSeeN HiNtaKatoSta

sPot-soPimus Hinnasto 1.10.2010 alkaen, voimassa toistaiseksi

Kvartaalisopimus sopii sinulle, joka haluat olla lähellä markkinahintaa, mutta välttää tuntihinnoittelun suuren vaihtelun. Sähkön hinta tarkistetaan neljä kertaa vuodessa, kolmen kuukauden välein. Vuoden neljä hintajaksoa ovat 1.1.–31.3., 1.4.–30.6., 1.7.–30.9. ja 1.10.–31.12. Saat ilmoituksen uudesta hinnasta 30 päivää ennen seuraavaa hintajaksoa. Sopimus on voimassa toistaiseksi kahden viikon irtisanomisajalla.

kvartaalisoPimus Hinnasto 1.1.-31.3.2013

Hinnasto 1.9.2012 alkaen, voimassa toistaiseksi

*ympäristöosuus

Vihreävirran ja tuulivirran hintaan sisältyy ympäristöosuus, joka talletetaan Pohjoista voimaa ympäristötilille. oulun energia kaksinkertaistaa asiakkailta kertyneen osuuden maksamalla ympäristötilille euron jokaista asiakkaalta tullutta euroa kohden. Varat käytetään uusiutuvien energiamuotojen tutkimukseen, lisärakentamiseen ja ympäristötekojen tukemiseen.

sisältää 5 % :n alennuksen sähkÖenergian hinnasta

Varmavirtasnt/kWh

Vihreävirtasnt/kWh

Tuulivirtasnt/kWhPerusmaksu

Yleissähkö 1 3,50 €/kk 6,68 6,83 6,98Yleissähkö 2 5,00 €/kk 6,50 6,65 6,80Aikasähkö 5,00 €/kkPäiväenergia 7,05 7,20 7,35Yöenergia 5,95 6,10 6,25

Kausisähkö 5,00 €/kktalviarkipäivä 7,25 7,40 7,55Muu aika 6,15 6,30 6,45

Varmavirtasnt/kWh

Vihreävirtasnt/kWh

Tuulivirtasnt/kWh

Perusmaksu 12 kk 24 kk 12 kk 24 kk 12 kk 24 kk

Yleissähkö 1 3,50 €/kk 6,00 6,00 6,15 6,15 6,30 6,30Yleissähkö 2 5,00 €/kk 5,82 5,82 5,97 5,97 6,12 6,12Aikasähkö 5,00 €/kk Päiväenergia 6,20 6,20 6,35 6,35 6,50 6,50Yöenergia 5,25 5,25 5,40 5,40 5,55 5,55

Kausisähkö 5,00 €/kk talviarkipäivä 6,60 6,60 6,75 6,75 6,90 6,90Muu aika 5,40 5,40 5,55 5,55 5,70 5,70

rISTIKKO

•

tämänkertaisen ristikon palkintona arvotaan 10 kappaletta digitaalisia sisä-/ulkolämpömittareita. lähetä ratkaisu ja yhteystietosi 25.1.2013 mennessä sähköpostilla [email protected] tai postitse oulun Sähkönmyynti oy /ristikko, Pl 116, 90101 oulu.

NIMI

OSOITe

POSTINUMerO JA -TOIMIPAIKKA

Sulakkeen 3/2012 ristikkoarvonnassa digitaalisen sisä-/ulkolämpömittarin voittivat: Sirkka Peltoniemi (Kuusamo), Hilkka Markus (oulu), rauno Niemi (Kemi), anssi Haipus (oulu), Hilga Niskanen (oulu), leena Helander (oulu), Hannu Haapakorva (oulu), Sinikka lämsä (oulu), tuula Väliheikki (oulu) ja Jaana ilmasti (Kemi). onnea voittajille!

PalkintonaDigitaaliset lämPÖ- mittarit!


5,97snt/kWh*24 kk määräaikainen Vihreävirta yleissähkö 2 -sopimus. Perusmaksu 5 €/kk. Hinnat sis. alv 23 %, mutta ei sähkön siirtomaksua eikä energiaveroa.

*

Documents

Sulake 4/2012