Kieli- ja kulttuuritietoisen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opas- Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi, Riihimäki, Tuusula -

Keski-Uudenmaan radanvarsikuntien maahanmuuttajaopetuksen työryhmä – varhaiskasvatus

Grönroos KristiinaHassinen JohannaHämäläinen Virpi

Kakko KaisaKorhonen PäiviMalinen Heidi

Mättö TainaPeltola Heidi

kesäkuu 2017

2/14

Kieli- ja kulttuuritietoisuus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa nostetaan vahvasti esille varhaiskasvatus osana

kulttuurisesti muuntuvaa ja monimuotoista yhteiskuntaa. Kieli- ja kulttuuritietoisessa

varhaiskasvatuksessa kielet, kulttuurit ja katsomukset nivoutuvat osaksi varhaiskasvatuksen

jokapäiväistä arkea. Yleisten kasvatus -ja oppimistavoitteiden lisäksi otetaan huomioon kaikkien

lasten kieli- ja kulttuuri-identiteetin kokonaisvaltainen vahvistaminen.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kieleen ja kulttuuriin liittyvien näkökohtien katsotaan

koskevan jokaista varhaiskasvatukseen osallistuvaa lasta. Kasvattajat auttavat lapsia havaitsemaan

ympäröivän maailman kielellisen ja kulttuurisen rikkauden, opettavat lapsia kunnioittamaan eri

kieliä ja kulttuureja sekä vahvistavat lasten kiinnostusta niitä kohtaan. Kielten ja kulttuurien

huomiointi arjessa edellyttää, että kasvattajat ovat tietoisia omasta kieli- ja kulttuuritaustastaan ja

osoittavat itse avoimesti kiinnostusta toisia kieliä ja kulttuureja sekä erilaisia katsomuksia kohtaan.

Kaikkien lasten perhekulttuurit ovat yksilöllisiä ja perheiden kielelliset ja kulttuuriset taustat

toimivat lapsen voimavarana oppimisessa. Huoltajien näkemyksiä kuullaan ja tehdään sopimuksia

yhteisistä toimintatavoista lapsen kieli- ja kulttuuri-identiteetin vahvistamiseksi ja suomen kielen

oppimiseksi. Huoltajille kerrotaan suomalaisen varhaiskasvatustoiminnan tavoitteista, sisällöistä ja

menetelmistä ja keskustellaan siitä, miten perheen omat kasvatustavoitteet sekä kulttuuriset ja

katsomukselliset tavat otetaan huomioon lapsiryhmän toiminnassa. Huoltajien kanssa keskustellaan

perheen kielellisestä ympäristöstä ja kielivalinnoista sekä äidinkielen tai -kielten kehityksen

vaiheista ja merkityksestä lapsen identiteetin kehittymiselle ja toisen kielen oppimiselle.

Kasvattajan tietoisuus äidinkielen kehityksen merkityksestä toisen kielen oppimiselle on tärkeää.

Keskustelu lapsen huoltajien kanssa lapsen äidinkielen varhaisesta kehityksestä, lapsen

kieliympäristöstä kotona sekä perheen, sukulaisten ja ystävien kanssa on välttämätöntä taustatietoa

kielikasvattajalle.

Kieli on oppimisen tärkein resurssi ja kaikkien varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten

kehittymisen kohde. Kielitietoisessa toimintaympäristössä jokaisen lapsen äidinkieltä/kotikieltä

arvostetaan. Yhteinen toiminta suunnitellaan niin että kaikki pääsevät siitä osalliseksi suomen

kielen taitotasosta riippumatta. Kielitietoinen kasvattaja ymmärtää kielen keskeisen merkityksen

lasten kehityksessä, oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja identiteettien rakentumisessa.

Kielitietoisessa toimintaympäristössä kielen opettaminen sidotaan vahvasti siihen toimintaan, jota

3/14

ollaan kulloinkin tekemässä ja tiedostetaan kasvattajina mahdollisuudet tukea monikielisen lapsen

suomen kielen oppimista arjen toistuvissa tilanteissa.

Suunnitelmallista toiminnan eriyttämistä, oppimisympäristön muokkausta ja pienryhmien joustavaa

muuntelua toteutetaan päivittäin. Tuen tarpeen havainnointi ja tuen antaminen ovat osa

kasvatushenkilöstön perustehtävää ja varhaiskasvatuksen päivittäistä toimintaa.

Lapsen monikielisyyden tukeminen yhteistyössä perheen kanssa

Toiminnallisella kaksi- ja monikielisyydellä tarkoitetaan taitoa toimia useammalla kielellä, taitoa

käyttää ja vaihtaa kieltä sujuvasti eri tarkoituksiin niin arkipäivän tilanteissa kuin oppimisen

välineenä. Kun lapsi kasvaa syntymästään kaksi- tai monikieliseksi, opittavilla kielillä on usein

erilainen asema lapsen maailmassa. Monikielisellä lapsella jokin kielistä voi kehittyä vahvemmaksi

kuin muut.

Oman äidinkielen hallinta edistää lapsen kielellistä kehitystä, vahvistaa itsetuntoa ja kulttuuri-

identiteettiä sekä luo pohjaa muiden kielten oppimiselle. Oman äidinkielen ylläpitäminen ja

kehittäminen on pääosin huoltajien vastuulla. Heitä kannustetaan tarjoamaan lapselle

mahdollisimman monipuolista äidinkielen mallia. On hyvä tiedostaa ja kertoa huoltajille, että pelkät

videot ja tietokonepelit eivät kehitä lapsen kieltä.  Äidinkielen vahvistaminen ja sen arvostaminen

on paras tapa ohjata monikielisyyteen, kulttuuri-identiteetin ja omien juurien tunnistamiseen ja

hyväksymiseen.

Kasvattajien kiinnostus perheiden omia kieliä ja kulttuureita kohtaan kannustaa perheitä vaalimaan

omaa kieltään ja kulttuuriaan. Kiinnostus ja arvostus voivat näkyä varhaiskasvatuksessa erilaisina

tapoina, tavaroina, lauluina, makuina ja tarinoina. Huoltajat voivat olla mukana toiminnan

suunnittelussa ja toteutuksessa. Heitä voi pyytää kertomaan omasta kulttuuristaan ja sen tavoista

sekä lapsille että koko henkilöstölle.

Varhaiskasvatuksessa on mahdollista tukea lapsen omaa äidinkieltä. Esimerkiksi reissuvihkoon

laitetaan kuvia lapsen päivästä varhaiskasvatuksessa ja hänen suomen kielellä oppimiaan sanoja

kuvina tai sanoina. Kotona voidaan käydä läpi äidinkielellä samoja asioita ja aihepiirejä kuin

varhaiskasvatuksessa. Huoltajien tulee olla tietoisia reissuvihon tarkoituksesta ja käytännöt sovitaan

yhdessä heidän kanssaan.

4/14

KUINKA HUOLTAJA VOI TUKEA LAPSEN OMAN ÄIDINKIELEN KEHITYSTÄ

anna riittävästi aikaa vuorovaikutukseen lue paljon, kerro tarinoita, juttele, pelaa ja laula rohkaise lasta käyttämään kieltä kysy, kuuntele, vastaa ja kannusta lasta käyttämään kieltä erilaisissa tilanteissa kehu! Innostus tarttuu ja kannustus rohkaisee järjestä lapselle mahdollisuuksia leikkiä oman äidinkielisten lasten kanssa monissa kirjastoissa on erikielisiä kirjoja ja järjestetään satuhetkiä useilla kielillä harrastukset, TV, elokuvat, kulttuuritapahtumat omalla äidinkielellä ovat hyvä lisä kielitaidon

syventämiseen

(Ota koppi –materiaali http://www.otakoppi-ohjelma.fi/)

HUOMIOITAVAA YHTEISTYÖSSÄ PERHEEN KANSSA

aloite yhteistyöhön lähtee aina kasvattajasta osapuolten tasa-arvoinen vuorovaikutus (esim. tulkin käyttö, kuvat, reissuvihko) kunnioitus ja ymmärrys eri kulttuureista tulevia kohtaan moninaisuuden arvostaminen oppimisen mahdollisuutena joustavuus, huumorintajuisuus ja sensitiivisyys omien kulttuurisidonnaisten ajatusmallien ja ennakkoluulojen tiedostaminen yhteistyön merkitys erityisesti siirtymävaiheissa (esim. aloitus, esiopetus, koulu) sekä

suunniteltaessa tai toteutettaessa lapsen kehityksen ja oppimisen tukea tietoisuus kahdessa kulttuurissa elämisen haasteista ja lapseen kohdistuvista erilaisista

odotuksista (tukee lapsen ja perheen kotoutumista)

VINKKEJÄ TULKKAUSTILANTEISIIN

Tulkki tulkkaa kaikki tilanteessa puhuttavat asiat Kohdista puheesi asiakkaallesi, ei tulkille Anna tulkin tulkata rauhassa loppuun asti Jaksota puheesi sopivasti, jotta tulkin olisi helpompi tulkata Tulkki tulkkaa kaiken, puhu siis vain se, mitä haluat tulkattavan Varaa aikaa asiakkaan mahdollisiin kysymyksiin Anna asiakkaalle aikaa harkita kuulemaansa Vältä ammattislangia, murteita ja sanaleikkejä Jos joudut tilanteessa neuvottelemaan esim. kollegan kanssa, on kohteliasta kertoa tulkin

välityksellä asiakkaalle, mistä katkos johtuu ja mistä keskustellaan Huolehdi siitä, että tulkkaustilanne on häiriötön Valmistaudu huolellisesti, mieti keskusteltavat asiat etukäteen Varaa tarpeeksi aikaa, tulkattu keskustelu kestää ainakin 1½ kertaa kauemmin

5/14

KIELITIETOISUUDEN TOTEUTTAMINEN VARHAISKASVATUKSEN ARJESSA

Kasvattaja rohkaisee ja kannustaa lasta käyttämään kieltä ja auttaa ymmärtämään mitä päivän eri

tilanteissa tapahtuu esimerkiksi kuvien, ilmeiden ja eleiden avulla. Lapsi oppii kieltä aktiivisena

toimijana vuorovaikutuksessa. Kasvattajan tehtävänä on luoda kielelle merkitys ja lapselle

toimintaympäristö, joka mahdollistaa kielen oppimisen kaikissa tilanteissa.

Taito havaita lapsen aloitteita ja tunnetiloja edellyttää kasvattajalta sensitiivistä läsnäoloa ja lapsen

hyvää tuntemista, jotta hän voi ymmärtää myös lapsen kehollisia ja sanattomia viestejä ja vastata

niihin.

Kasvattajan tehtävä on tarjota opittava kielellinen aines lapselle tavalla, joka herättää lapsen

kiinnostuksen ja motivaation oppimiseen. Lapsen osallisuus ja ryhmän toimintaan liittyminen ovat

keskeisiä asioita oppimisen kannalta.

Kasvattajatiimin pedagogisessa suunnittelussa otetaan huomioon lapsen kielelliset tarpeet ja

järjestetään mahdollisuuksia toimia myös pienryhmässä. Pienemmässä ryhmässä lapsi tulee

kuulluksi ja rohkaistuu helpommin ilmaisemaan itseään. Myös kasvattajan on helpompi havaita

pienessä ryhmässä lapsen kielitaidon edistyminen sekä ne asiat, joita vielä pitää harjoitella. Suomi

toisena kielenä opetuksen tulee olla suunniteltua arkirutiineissa, leikeissä, sisällöllisissä

orientaatioissa sekä lapsiryhmän yhteisissä oppimishetkissä että pienryhmätoiminnassa. Myös

kasvattajatiimin yhteinen näkemys kielen oppimisen mahdollistumisesta toteutumisesta on tärkeää.

6/14

7/14

KIELEN OPPIMINEN JA LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA

LEIKKI

Kasvattajan tulee osallistua leikkiin nimeämällä ja sanoittamalla leikkiä ja rikastuttamalla sitä

tarvittaessa. Kasvattaja auttaa kielen oppijaa liittymään leikkiin ja selviämään esimerkiksi

konfliktitilanteissa.

LIIKKUMINEN

Kasvattajan on tärkeää selventää liikuntaleikkien ja pelien sääntöjä kuvien, piirrosten ja

konkreettisen näyttämisen avulla. On hyvä tiedostaa, että liikuntaohjeiden ymmärtäminen on

työlästä ja vaatii paitsi kielen ymmärtämistä, myös nopeaa kielen, ajattelun ja toiminnan

yhdistämistä. Liikuntaan voi yhdistää esimerkiksi muoto-, väri-, määrä- ja sijaintikäsitteiden

harjoittelua.

TUTKIMINEN

Tutkimiseen liittyy oma sanasto, jota pitää tietoisesti harjoitella. Käsitteitä ja sanastoa

havainnollistetaan konkreettisilla välineillä. Esimerkiksi metsäretken sanastoa voi käydä läpi jo

ennakolta, muistaen että lapsen kiinnostuksen herääminen edellyttää toiminnassa tarvittavan kielen

ymmärtämistä. Asioiden pohtiminen ja niistä keskusteleminen on hyvää kielen harjoittelua.

TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISU

Kasvattaja opettaa ja mallintaa taiteelliseen kokemiseen liittyvää sanastoa ja ilmaisuja. Satuja

elävöitetään esimerkiksi draaman keinoin, musiikkia liikkeen avulla ja liikuntaa musiikin avulla.

Näin taataan lapselle mahdollisuus kokea osallisuutta toiminnassa, vaikka hän ei vielä osaisi kieltä.

Harjoitellaan tunnistamaan ja nimeämään tunteita kuvien ja konkreettisten välineiden avulla.

Kielen äänteitä ja rytmiä voidaan harjoitella lorujen ja laulujen kanssa. Kuvallisessa ilmaisussa

tuetaan sanaston oppimista materiaalien ja tekniikoiden nimeämisellä. Yhdistetään eri

ilmaisumuotoja kokonaisuuksiksi, joissa erilaiset elämykset mahdollistuvat. Elämykset ja osallisuus

ovat hyvä perusta oppimiselle.

(Gyekye & Nikkilä: Arviointiympyrä. Oppimisen mahdollisuudet näkyviin. Pedatieto Oy 2013,

s.74-76)

8/14

9/14

TOISEN KIELEN OPPIMINEN

Toisen kielen oppimisprosessi

1. vaihe lapsi puhuu vain omalla äidinkielellään lapsi harjoittelee mielessään ja matkii sekä toistaa sitä, mitä kuulee

(eleet, ilmeet, toiminta) osa lapsista havaitsee aktiivisesti eri kieliä ympäristössä, mutta on itse hiljaa vaihe kestää muutamasta viikosta jopa yli vuoteen

2. vaihe lapsi kommunikoi ei-kielellisesti kiinnittää toisen huomion itseensä pyytää asioita ja jäljittelee ei-kielellisin keinoin voi olla puhumatta mitään kartuttaa ja havainnoi aktiivisesti uutta kieltä harjoittelee hiljaisesti uusia asioita vaihe voi olla lyhyt tai kestää melko pitkään

3. vaihe lapsi alkaa julkisesti käyttää uutta kieltä kieli ei suju kieliopillisesti oikein käyttää tilannesidonnaisia fraaseja, lyhyitä lauseita ja yksinkertaisia muotoja

4. vaihe lapsi on omaksunut kielelliset peruskommunikointitaidot ilmaisut ovat edelleen lyhyitä, mutta täsmällisempiä pystyy melko hyvin kommunikoimaan toisella kielellä on omaksunut toisen kielen tärkeimmät säännöt

Lähde: OPH, Kike, 2005;7-9 Taulukossa on kuvailtu toisen kielen oppimisprosessia, jossa kiinnitetään huomiota kielen viestinnälliseen käyttöön ja kommunikaatiotaitoihin.

Lapsen sujuvalta tuntuva kieli saattaa olla pintasujuvuutta, jonka oppimiseen menee yhdestä

kahteen (1-2) vuotta. Pintasujuvuudella tarkoitetaan kykyä puhua kieltä sujuvasti tavallisissa

konkreettisissa arkipäivän asioissa. Toista kieltä oppiessaan lapsi voi lainata puheeseensa oman

äidinkielen tai muun osaamansa kielen sanoja, sanajärjestystä tai rakenteita. Sekin kuuluu kielen

oppimiseen. Jotta lapsi selviytyisi oppimisen haasteista, on hänen saavutettava myös ajattelun kieli,

joka mahdollistaa kognitiivisen toiminnan ja kyvyn ratkaista ongelmia kielen avulla vailla

käytännön yhteyttä. Oppimiseen tarvittavan kielitaidon omaksumiseen vaaditaan pedagogisesti

suunniteltua toimintaa, jossa kieltä opitaan suunnitelmallisesti ja lapsen tarpeet huomioon ottaen.

Kielen oppimisprosessi kestää viidestä seitsemään (5-7) vuotta. Samalla kun lapsi oppii suomen

kieltä, hän tutustuu myös suomalaiseen kulttuuriin ja tapoihin. Puutteellinen suomen kieli

vaikeuttaa selviytymistä koulussa, opiskelussa ja työelämässä. Maahanmuuttajataustaisilla lapsilla

suomen kielen oppiminen onkin osa kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.

10/14

S2-OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN (vinkkejä ja linkkejä)

MITÄ lapsen omat ideat, valinnat ja kiinnostuksen kohteet

kasvattajat laajentavat aiheita

lapsen kielelliset tarpeet ohjaavat toiminnan suunnittelua

toimitaan lähikehityksen vyöhykkeellä

muistetaan lapselle ominaiset tavat toimia

oppimisympäristö on pedagogisesti suunniteltu tukemaan kielen oppimista

päivän erilaiset kielenkäyttötilanteet tiedostetaan ja hyödynnetään

MITEN havainnointi ja toiminnan arviointi säännöllisesti

kasvattajien vuorovaikutteinen työskentelytapa

selkeä yleiskieli lasten toimintaa ohjatessa

lasten valintojen mahdollistaminen

kuvatuki ja muut havainnollistamisvälineet

eriyttäminen

kasvattajien osallistuminen lasten toimintaan

kielen ja vuorovaikutuksen mahdollistumisen suunnittelu

kasvattajatiimin yhteiset tavoitteet ja niiden noudattaminen

KIELEN OPPIMISEN SEURANTA

Tämän oppaan liitteenä on havainnointilomake suomen kielen taidon kehittymisen seurantaan.

Lomaketta käytetään yli 3-vuotiaille suomea toisena kielenään oppiville lapsille. Kasvattajat

päivittävät lomakkeen kaksi kertaa vuodessa ennen lapsen vasu- / esiopetus-keskustelua.

Keskustelussa otetaan esille ajankohtaisia asioita kielen oppimisesta.

Arkihavainnot pelkästään ovat usein riittämättömiä varsinkin, jos kielen oppimisessa on jotakin

pulmaa. Havainnointilomakkeen avulla päästään pilkkomaan kielitaito niin pieniin osiin, että

oppimisen haasteet ja toisaalta edistyminen tulevat selkeämmin näkyviksi.

Arkihavainnot ovat myös tärkeitä, varsinkin lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen kartoittamiseksi.

Kielen oppiminen on yksi tärkeä osa, mutta pitää muistaa tarkastella kokonaisuutta ja suhteuttaa

niin kielen oppimista kuin muidenkin taitojen kehittymistä ikätasoon ja

harjaantumismahdollisuuksiin peilaten.

11/14

LINKKILISTAYleistä:

http://www.otakoppi-ohjelma.fi/ota-koppi-ohjelma/1-%E2%80%93-monikulttuurisuus-helsingin-varhaiskasvatuksessa-ja-esiopetuksessa

- Paljon hyvää tietoa!

- äidinkielen tukeminen, monikulttuurinen varhaiskasvatus, suomen kielen tukeminen, kielen kehityksen seuraaminen (sekä äidinkieli että suomen kieli) jne.

- ainakin liitteet ja Ota- koppi materiaali kannattaa lukea

http://www.cplol.eu/index.php?option=com_jdownloads&view=category&catid=13&Itemid=307&lang=en

- tukea huoltajille oman äidinkielen seuraamiseen eri kielillä (Ota koppi- materiaalista)

http://wanda.uef.fi/tkk/liferay/projektit/monikko/mag/monikko_monikulttuurisia_kohtaamisia_verkko.pdf

- Monipuolinen opas!

- monikulttuurisen perheen kohtaaminen, lapsen tukeminen, S2 opetus varhaiskasvatuksessa jne.

https://vaestoliitto-fi.directo.fi/monikulttuurisuus/

- yleistä tietoa monikulttuurisuudesta

http://www.juhlakalenteri.fi/kalenteri/?session=56994055

- eri kulttuurien juhlaperinteitä

http://www.kieliverkosto.fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2016/

- paljon asiaa monikielisyydestä

Arviointi ja seuranta:

http://www.espoo.fi/kielireppu

- tueksi kielen arviointiin ja seurantaan

http://www.oph.fi/download/138389_Arviointipaketti_A_6-7_v.pdf

- tueksi kielen arviointiin ja seurantaan eskari-ikäisille

Materiaalia:

http://www.oph.fi/download/135734_Kommentoitu_luettelo_maahanmuuttajataustaisten_opetuksen_ja_koulutuksen_materiaaleista_2011.pdf

- kommentoitu materiaalilista

http://www.edu.fi/yleissivistava_koulutus/maahanmuuttajien_koulutus/monikulttuurisuustaitojen_kehittaminen_kouluyhteisossa

12/14

- Esko-tehtäviä eskari-ikäisille

http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/50928/erikainen_veronika.pdf?sequence=1

- valmiita tuokiomalleja eri teemoista

http://ajatuksiavarhaiskasvatuksesta.blogspot.fi/2016/06/lokeromerkkeja-ja-loruja.html?m=1

- eläinaiheisia lokeromerkkejä ja loruja

http://global.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=15835&contentlan=1&culture=fi-FI%20http://www.makingfriends.com/friends/f_pick_freinds_color.htm

- maailman pelit ja leikit

- kahdeksan tarinaa YK:n vuosituhattavoitteisiin liittyen

http://www.mamalisa.com/?t=eh

- lauluja maailmalta

http://iltasatu.org/sadut/

- luettavia satuja suomeksi

http://papunet.net/kuva/

- paljon kuvia ja helppo kuvatyökalu

http://papunet.net/fileadmin/muut/Kommunikointikeinot/pienen_paiva_kuviksi.pdf

- päivänkulkuun liittyvät valmiit kuvat

http://papunet.net/fileadmin/muut/ideat/kuvakommunikointi.pdf

- kuvakommunikointi –ideoita ja valmiita leikkejä ym.

http://areena.yle.fi/1-1288197

- Pikku Kakkosen ladattavia satuja

http://www.aparaattisaari.fi/peli/

- etsitään yhteenkuuluvia tavaroita, mietitään onko väittämä totta vai tarua, toimitaan ohjeen mukaan jne.

- vähän isommille lapsille

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/16/5-kotimaista-opetuspelia-lapsille

- erilaisia pelejä koneelle

http://clu.uni.no/bildetema/avancerat.html

- kuvia monista eri aihepiireistä (esim. valitse suomi ja arabia > kuuntele sana molemmilla kielillä)

http://www.toolsforeducators.com/boardgames/fantasy.php

13/14

- tee itse pelejä ja ristikoita ym.

http://sarjiskone.fi/comics

- tee itse sarjakuvia lasten kanssa

https://drive.google.com/drive/folders/0B1Q_Y6iFxBapWm1HTmFSQWdNZWM

- monistettava lautapeli

https://www.dropbox.com/sh/ilnm01uxxkno8nn/AADCK0HBq-WqrT60AWEs9yzza?dl=0

- monistettava lautapeli

http://visnakker.no/tema.html

- puhetta suomeksi

https://koivikonkatveessa.blogspot.fi/2017/03/tulostettavaa-materiaalia.html?m=1

- blogi jossa paljon tulostettavaa materiaalia

https://www.autodraw.com/

- piirtämisohjelma joka antaa valmiita vaihtoehtoja, kun vaan aloitat piirtämään asiaa

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/05/31/pikku-kakkosen-kommunikaatiokortit

- Pikku Kakkosen valmiit kuvakortit, joista voi tehdä vaikka muistipelin

http://papunet.net/materiaalia/arabia-suomi-materiaalit

- arabia-suomi materiaalit, joissa kuvat sekä tekstit molemmilla kielillä

- voi käyttää apuna myös huoltajien kanssa kommunikointiin

http://peda.net/veraja/porvoo/paivahoito/s2/suomi/ajankohtaista

-kuvia arjen avuksi

http://www.tampere.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/lapsiperheiden-palvelut/lasten-terapiapalvelut/neptunus/oppaat-ja-kuvat.html#saanto-jaohjekuvia

Perheiden tueksi:

http://www.vanhempainilta.fi/evaita_vanhempaintapaamiseen/eri_kulttuureista_tulevien_vanhempien_kohtaaminen

- vinkkejä monikulttuurisiin vanhempainiltoihin

http://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/tukea_tyollistymiseen/kotoutumispalvelut/perustietoa_suomesta/index.html

- perustietoa Suomesta useilla kielillä

http://www.infopankki.fi/

14/14

- infoa Suomesta eri kielillä

15/14

Lähteet

Gyekye, M. & Nikkilä, P. 2013. Arviointiympyrä - Oppimisen mahdollisuudet näkyviin. Pedatieto Oy

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2016

Halme, K-M. & Vataja, A. 2011. Monikulttuurinen varhaiskasvatus ja esiopetus. Tammi

Kike – Kielellisen kehityksen diagnosoiva tehtäväsarja suomi toisena kielenä -opetukseen 2005: 7-9. OpH

Ota koppi –materiaali (viitattu 30.6.2017) www.otakoppi-ohjelma.fi

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017