Upload
sanna-rask
View
241
Download
3
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Suomen murrealueet
Citation preview
Etelä-Pohjanmaan murre
Etelä-Pohjanmaan murre on suomen
kielen länsimurteisiin kuuluva murre,
jota puhutaan Etelä-Pohjanmaan
maakunnan alueella.
Etelä-Pohjanmaan murretta puhutaan:
Alahärmässä, Ilmajoella, Isojoella,
Jurvassa, Karijoella, Karviassa ja
Kauhavalla
Piirteisiin kuuluu:
d:n tilalla r
Mä taharon uuren pyörän lahajaksi.
Jälkitavun vokaalienvälinen h on säilynyt
Tairetahan
Vokaaliyhtymät ea, eä, oa, öä saavat uudet
päätteet
Ylypiä
Ensitavun avautuvat diftongit avautuvat vielä
enemmän
Tua hiano tyämiäs
Konsonanttien välinen välivokaali, eli švaa-
vokaali kuten savolaismurteissa, Ilima
Inessiivin päätteenä –s tai –hna/-hnä
Mihinä
Sanan- ja tavunloppuinen s on muuttunut h:ksi
ennen soinnillista konsonanttia
Kirkah
Sanan loppuiset konsonantit
Hames
Jälkitavujen i-loppuisten diftongien tilalla on
pitkä vokaali
Annnoon
Esimerkkilauseita:
Mihinä se kirija on? – Missä se kirja on?
Järven kirkah vesi. – Järven kirkas vesi.
Me mennähän uimahan. – Me mennään uimaan.
M’oon ylypiä. – Minä olen ylpeä.
On komia ilima. – On hyvä ilma.
-Etelä-Pohjanmaan murteella on julkaistu 21 kirjaa,
sarjakuvia 4 (kiroileva siili) joista yhdestä tuli neljä
osaa.
Tehnyt:Tommi ja Joona T
Hämäläismurre
Hämäläismurteet ovat suomen kielen länsimurteisiin kuuluvia
murteita, joita puhutaan eteläpohjalaisten murteiden
eteläpuolella, lounaismurteiden itäpuolella ja
savolaismurteiden länsipuolella. Suomen nykyisen
maakuntajaon perusteella murrealueeseen kuuluvat itäinen
Satakunta, Pirkanmaa, Kanta-Häme, eteläinen Päijät-Häme,
Kymenlaakso sekä Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan
suomenkieliset alueet.
Yleiskielen d:n vastineina l (palan,
lehlen) tai r (paran, lehren).
Yleiskielen ts:n vastineena
astevaihteluun kuulumaton tt: mettä :
mettän.
Diftongit uo, yö, ie avartuvat suuressa
osassa aluetta: nuari tyämiäs 'nuori
työmies'.
Välivokaalia ei juuri esiinny.
Konsonanttien yleisgeminaatio osassa
aluetta: sannoo, makkaa.
Inessiivin päätteet: maassa, pihassa; pihas(sain) (varsinkin
Kaakkois-Hämeessä)
Jälkitavujen vokaalienvälinen h on säilynyt joissakin
tapauksissa kaakkoishämäläisissä murteissa, erityisesti Iitin
ryhmässä.
Vokaaliyhtymien -ea/-eä vastineena yleisesti ee: korkee;
korkea, korkia (kaakkoishämäläisissä murteissa).
Konsonanttiyhtyemien rk ja lk erikoinen astevaihtelu
mä(r)räät ha(l)loot 'märät halot (kaakkoishämäläisissä
murteissa märät halot)
nk useimmiten astevaihteluton: henki : henken, vahinko :
vahinkon
Pikapuhemuotoja, kuten ei tu, sa, pa, o 'ei tule, sano, pane, ole'
3. infinitiivin illatiivissa tunnuksettomat muodot ottaan,
kulkeen 'ottamaan, kulkemaan'
Pronominien taivutusmuodot:
toi : tota : tolle jne. 'tuo, tuota, tuolle'
noi : noita : noille jne. 'nuo'
me : meitin : meittiä
Rakenne panna + 2. infinitiivin instruktiivi
pas nyt tehren 'teepäs', paa laittaen tuleen 'laitapa/laitahan
tulemaan'
Joona ja Tomi
Hämäläismurteet
Hämäläismurteiden alue ulottuu luoteesta Honkajoelta
aina kaakkoon Vehkalahdelle asti.
Hämäläismurteiden alaryhmiä ovat
perihämäläiset (sydänhämäläiset),
etelähämäläiset,
kaakkoishämäläiset ja
yläsatakuntalaiset murteet.
Yleiskielen d:tä vastaava l on joskus
ollut yleishämäläinen ja leimallisesti
hämäläinen piirre. Se on kuitenkin
pitkälti väistynyt muiden varianttien
tieltä. Toinen leimallinen
hämäläisyys on äite 'äiti' :
äilen/äiren.
Märräät halloot – märät halot
paa laittaen tuleen – laita tulemaan
Hämäläismurteella kirjoitettu kirja.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_27282
Runo.
Siittä lähti, Ylöjärvi menneen, ensimmäisenä tuli
Mustastalahresta – meni sinne Ylöjärvellep päij ja. Ja ja,
se tuata, Jussi sano että, "kylä Kuru halkoo komiastij
jahka se tullee". Minä sanon, "kyyllä varmaan nii". Ja, se
rupes siähel liki Siilinkaria pääseen, siinnä, lainep
paisuu pohjatuulella ku siittä pistää, matalaa luatoo
tänne, Harvasiim päin tänne Haukkaniämeem päi. Nii,
kun kova pohjatuuli käy se, laines siinnä, paisuu siin-,
sel luaron takia. Ja, se tota, siinnä sittek kun, tuli se
ensimmäine hyäky nin noin, se nousi aika korkeelles
siinnä ja, se keulapää. Ja, putos kanh meni aika syvvään
– – Se, tuuli käänty tommoseev vastahankaaj ja, sillon
se lepsahti vasemmallek kyljellee. – – Kustaa Pajula, s.
9.4.1894 Teiskossa.
Hämäläismurresivusto
https://kielikompassi.jyu.fi/opetus/s2/mps/timo.php
Joona Koistinen
KAAKKOISMURTEET
- Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa
puhuttava suomen kielen murreryhmä
Esimerkiksi Kotkassa, Kouvolassa ja
Lappeenrannassa puhutaan kaakkoismurretta
- Kaakkoismurteiden tunnusmerkkejä ovat
esimerkiksi yleiskielen d:n vastineet, lehden-
lehen, sydän-syvän ja konsonanttien
geminoituminen, sanoo-sannoo, makaa-makkaa
- Ei tee mieli mennä.
> Ei tie miel männä.
- Antiksihan minua on sanottu
koko ikäni.
> Antiksihaa minnuu on
sanottu koko ikkäi.
- Aina pitää katsoa.
> Ain pittää katsoo.
- Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan
hahmoista Antti Rokka ja Suden Tassu puhuvat
kaakkoismurretta, joka oli kirjallisuudessa
yleisesti käytettyä Suomenlahden rannikon
äyrämöismurretta.
”Rokkahaa mie. Antero on etunim. Antiksihaa
minnuu on sanottu koko ikkäi, ja niin mie sanon
itsekkii.”
”Myö ei olla tääl kuolemas vaan tappamas. Ain
pittää katsoo. Tään hyökkäyssovan ratekia on
tällanen. Sie mänet. Sinnuu ammutaan. Sie juokset
katsomatta ja hää pahalainen nappajaa siut. Ei,
sie katsot suojat, sie katsot mis on ampuja, sie ole
nopea, mut älä hätähinen. Tähtää ensin, tähtää
hyvin tarkkaa, ja ammu ensin. Yhen sekunnin
etumatka riittää. Silviisii se on.”
Jenna, Jenna & Janita
Lounaismurteet
Lounaismurteita puhutaan Varsinais-Suomen ja Satakunnan
alueilla Lounaissuomessa. Tällä alueella suurimpia
kaupunkeja ovat Turku, Rauma, Pori, Salo ja Uusikaupunki.
Lounaismurteilla on yhteisiä piirteitä viron kielen kanssa,
sillä Lounaismurteisiin on otettu paljon lainasanoja viron
kielestä. Murteen ääntämisessä on erikoisia piirteitä, kuten
joidenkin vokaalien puolipitkänä ääntäminen.
Esimerkkejä:
Mää asùn Turus (Puolipitkä vokaali) Minä asun Turussa
Hän istus (Imperfekti) Hän istui
Pitk ja teräv (Karsittu vokaaleja) Pitkä ja terävä
Verel ja syrän (R korvaa kirjaimen D) Vedellä ja sydän
Mettä, metän (Kirjaimet TT korvaavat kirjaimet TS) Metsä,
metsän
Nuar miäs (diftongioitumismuodot iä, ua ja yä) Nuori mies
Kirjallisuus
Risto Vuorinen, Ei hymy hyyry.
Heli Laaksonen, Raparperisyrän:
”Meil saa vävymplanttu raparpermehuja soker o juur päässy
loppuma.” Tehnyt: Marisa & Moona 9F
Peräpohjolaisia murteita puhutaan lähes koko Suomen puoleisessa Lapissa ja Pohjois- Ruotsissa ja Norjassa. Oulussa ja Rovaniemellä puhutaan tätä murretta.
Yleisimpiä piirteitä kielessä:
Yleiskielen d saa uuden vastineen
esim. vuoden päästä = vuojen päästä
Yleiskielen ts saa uuden vastineen
esim. metsän puut = mettän puut
Jälkitavun vokaalien välinen h
esim. saunaan = saunhaan tai sauhnaan
- Jotkin persoonapronominit ovat myös vähän erilaiset
Mie (minä)
Sie (sinä)
Met (me) Meän koti. = Meidän koti.
Tet (te) Teän kissa. = Teidän kissa.
Esimerkkilauseita lapinmurteella
O ne vaa Lapi tunturi ihmelissi, kun sin yrittä kiippe
nii ei tahr pääst peril.
= On ne vaan Lapin tunturit ihmeellisiä, kun sinne
yrittää kiivetä niin ei tahdo päästä perille.
Kaik mitä sie ympärilläs näät on nii kaunist, et sattu
ei silmi mut syräme.
= Kaikki mitä sinä ympärilläsi näet on niin kaunista,
että ei satu silmiin mutta sattuu sydämeen.
Lapin omista vitseistä on koottu vitsikirja Lappalaisen keitto-ohje:
Alakhun otethan pyssy ja ammuthan kuikka. Se suolistethan ja suolathan.
Otethan 3 litraa vettä ja keitethän kuikka siinä. Heitethän vesi pois. Sitten
otethan 1 litra maitoa ja keitethän kuikka siinä. Heitethän maito pois ja
sitte otethan 2 litraa kirkasta kiehautethan kuikka siinä. Heitethän kuikka
pois. Liemi juuhan kylymänä.
Täältä voit käydä kuuntelemassa esim.
Rovaniemen murrenäytteitä:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2366
Sanna & Jaael
Pohjoispohjalainen murre
Pohjoispohjalaista murretta puhutaan Suomen länsirannikolla, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kaupunkeja ovat muun muassa Oulu, Raahe ja Haukiluoto.
Tyypillisiä kielellisiä piireteitä ovat:
- Välivokaalin esiintyminen (Esim. lehmä -> lehemä, jalka -> jalaka)
- Konsonanttien geminoituminen (Esim. sanoo -> sannoo, makaa -> makkaa)
- Ts:n vastine tt (Esim. metsä -> mettä) - Uo, ie, yö – diftongien avartuminen
(Esim. suo -> sua, yöllä -> yällä, mies -> miäs)
Esimerkkilauseita:
Olin päättänyt mennä ystäväni kanssa teatteriin. -> Me oltii sovittu yhen mun kaverin kanssa että me mennään kattoon yhtä leffaa teatterriin.
Pian kaikille selvisi kuitenkin, että repliikki tulikin näyttämöltä. -> No sitten kuitenki
kaikki kuitenkin hoksas se jäläkee, että se repliikki tulikin näyttämöltä.
Keski- ja pohjoispohjalaisen murteen levinneisyys. ->
Älypään murrevisa oululaisesta murteesta: http://alypaa.com/pelit/murre/oulu
Kalevan murretesti oululaisesta murteesta: http://www.kaleva.fi/ookkonaa/kisat-ja-visat/
Niko Muukkonen 9F
”Ookko nää
Oulusta?
Pelkääkkö nää
polliisiia?”
Pohjois-Pohjanmaan murre
Pohjois-Pohjanmaan murrealueella tehdään ero kahden ala-
alueen välillä. Ne ovat Rantamurteet ja Ylämaan murteet.
Rantamurre
Rantamurteiden länsisuomalaisista piirteistä tärkein on ts:n
vastine tt, kuten sanoissa mettä, katton, tarvitten.
Merkittävää on myös, että uo,yö ja ie –diftongit voivat
avartua: sua, yällä, miäs. Inessiivin pääte on – sa, -sä:
maasa, kyläsä. Silmään pistävä on myös savolainen
vaikutus i-, u- ja y-loppuisissa diftongeissa.
Ylämaan murre
Murteissa on savolaisvaikutus vahvempi kuin
rantamurteissa. Inessiivin pääte on –ssa, -ssä ja ts:n vastine
on ht: mehtä ja metän Liitepartikkeli -kin on asussa –nii:
onkin > onnii, kumminkin > kumminnii.
Paikkakuntia joissa puhutaan pohjois-pohjanmaan murretta:
Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki,
Muhos, Oulu, Oulunsalo, Pudasjärvi, Raahe, Siikalatva
(osittain), Ranua, Siikajoki, Tyrnävä,
Utajärvi,Vaala(osittain) ja Yli-li
Esimerkkilauseita:
Sanoja levennetään
Ei meinaakkaan, sanoo Alahannukselan Antti, kun airalta
putos, vaikka oli jo maas." - Pohjolainen sanonta
Moon oikias= minä olen oikeassa
Soot vääräs= sinä olet väärässä
Konsonantti geminoituu (kahdentuu) pitkän vokaalin edellä
esim. ossuus= osuus
Pohjois-Pohjanmaan murteella kirjoittanut Eino Lipposen
murretarinat on koottu kirjaksi pari vuotta sitten.
Jesper Puurtinen
SAVOLAISMURRE
Savolaismurteita puhutaan
maantieteellisesti katsottuna laajalla
alueella: savolaismurteiksi
luokiteltavien suomen kielen
murteiden alue ulottuu Etelä-Lapista
eteläiseen Vaara-Suomeen ja
Suomen itärajalta Keski-Suomen
kautta parhaimmillaan melkein
länsirannikolle asti.
Jos yleiskielessä sanotaan ”metsä” niin
savolaismurteessa sanotaan ”mehtä” tai ”minä”
savon murteessa ”mie”
Kielessä on paljon yleiskielen d-kirjaimen vastikkeita,
kuten yleiskielessä sanottaisiin ”mahtaako saada
kalaa” savon murteella sanoittas ”mahtaako suaha
kalloo” yleiskielen ts:n vastineena on ht ”tyttö
männöö mehtää”
Mikä on savolainen projekti?
- Se on aloittamatta vaille valmis.
Miksi Eilatin matkat ovat savolaisten suosiossa?
Koska Savon murre on israelilaisillekin täyttä hebreaa.
http://medlem.spray.se/hevipappa/savolaiset.htm
Tehnyt: Tenho ja Arto 9F
Savolaismurteet 1. Savolaismurteiksi luokiteltavien suomen kielen
murteiden alue ulottuu Etelä-Lapista eteläiseen
Vaara-Suomeen ja Suomen itärajalta Keski-
Suomen kautta melkein länsirannikolle asti.
Esimerkiksi Etelä-Savon maakunnassa sijaitsee
Savonlinna, Pieksämäki ja Mikkeli.
2. Yleisiä piirteitä ovat: - d-kirjaimen vastikkeet (Mahtaako suaha kalloo)
- yleiskielen ts:n vastineena ht (Tyttö männöö mehtään)
- diftongien reduktio: i-, u- ja y-loppuiset diftongit
muuttuneet e-, o- ja ö-loppuisiksi (aeka näöttää)
- kieltoverbin omaleimainen imperatiivi (käskymuoto)(
elä sinä siinä yhtään yritä)
- liitepartikkeli –kin (nyttii minnäi ymmärrän)
- Liudennus (Velj'mies patsas)
- Švaa-vokaali (Ilimoi on pielly). Metsään -mehtään, saada-
suaha. 3. Nenänvalakasuviikot oes sullekkii punanenälle
tarpeen= nenänvalkaisuviikot olisi sinullekkin punainen
nenä tarpeen.
4. Muutamia savolaisia vitsejä: - Kuka huutaa "Lentokone on
kaapattu"?: Savolainen lentokonekauppias, Mitkä ovat
savolaisten lammasjuhlat?: Kilipailut.
5. http://www.youtube.com/watch?v=C9FJ6d-o3-0 Tämä on
savolaisen räppärin tekemä laulu.
http://www.vehkis.net/vitsit/savol.htm Lisää savolaisia
vitsejä Ossi, Maksim, Tiitus