Suomen Muinaismuisto-Yhdistys

Suomen MuseoII

1895

Helsingissä 1895.Helsingin Sentraali-Kirjapainossa, Fabianink. 6.

— 7

Muinaista Päijänteen tienoilta.Luhangon pitäjä kuului ennen tykkönään Sysmän pitäjään

Luhangon kylän nimellä ja sen omisti melkein kokonaan eräs ratsu-mestari Aleksander Reeth, jonka maat tekivät kuudetta manttaalia. —Suku kuuluu olleen sangen mahtava täällä ja sen jäseniä kutsuttiin,,Luhangon herroiksi." Eräs tämän suvun jäsen sai vihdoin aikaan,että Luhangon entisestä kylästä tehtiin Sysmän emäseurakuntaan kuu-luva kappeli v. 1766. Tämä sama Reeth lahjoitti maata kirkolle japappilalle rakennutti kirkon sekä hankki siihen kellot ja muut tar-peet, mutta katsoikin sitä sitten omaksi rakennuksekseen, niin ettäkun kerran joutui riitaan kappalaisensa kanssa, kerrotaan hänen otta-neen kirkon avaimet taskuunsa eikä päästäneen ketään kirkkoon,kunnes ruununpalvelija pakotti hänet antamaan avaimet pois.

Luhangon nimen kerrotaan pitäjän saaneen juuri mainittu-jen Reeth'ien kautta. He käyttivät näet ,,komeudessaan" venheissäänpeuranluisia hankoja, jonka vuoksi Sysmäläiset sanoivat nähdessäänReeth'in tulevan Päijännettä pitkin: Luuhankaiset tulee. Siitä sittenLuhanko nimi johtui. — Mainittu Reeth'in rakentama kirkko on johajoitettu maan tasalle ja sen sijaan kohoaa eräällä kummulla siitäkoilliseen päin aivan uusi hiljan valmiiksi tullut puukirkko.

Vanhimmat kylät sanotaan olevan Kirkonkylä ja Rekolankylä, jonka toiset sanovat ennen olleen kirkonkylää myöskin.

Moiskala nimistä torppaa Luhangon lahden rannalla sanotaanensimmäiseksi asuinpaikaksi täällä.

Leivonmäen pitäjän asutustaru on seuraava: Ensimmäisenäsaapui Leivonmäelle ,,sieltä etelästä päin" eräs Havuhuuppo niminenmetsästäjä, joka samosi korpia ja eli yksistään metsästyksellä sekäasettui vihdoin Havumäelle, joka on peninkulman päässä Luhangonkirkolta. — Hänellä oli veli, joka tuli vähän myöhemmin ja asettuiPajumäelle, joka nykyjään kuuluu Joutsan pitäjään, sekä alkoi vil-jellä maata. — Havuhuuppo oli muuten hyvin taitava mies, olipaollut lautamiehenäkin Hollolan käräjillä. — Tällä Havuhuupolla olisitten poika, joka 30 vuoden ikäisenä meni Hollolaan kastettavaksi,siellä kun silloin oli lähin pappi. — Kun hän sieltä palasi, kysyivanha Havuhuuppo: ,,No mitäs sinne kuuluu?", johon poika vastasi:,,Eipä erinomaista, vaan puhuivat ne vaan siellä yhtä käräjäjuttuaeräästä kuolleesta miehestä ja sen ristiinnaulitsemisesta." Tähän ker-rotaan Havuhuupon vastanneen: ,,No onpas siinä käräjäjuttua, kunminä olin 30 vuotta sitten siellä, niin silloin jo sitä pohdittiin."

Vähitellen asukasluku karttui, niin että kun vanhempi kirkkoperustettiin, oli siellä 5 taloa: Havuhuupon talo nykyisen Hovi-lan talon paikalla Havumäellä, joka sitten on antanut nimen koko

— 8 —

kyläkunnalle, Sonkka, Sikanen, Tommola ja Mäkiaho. — Nämät viisitaloa kerrotaan omin luvin ruvenneen rakentamaan kirkkoa itselleen,josta saivat maksaa sakkoja, mutta saivat yhtä kaikki aikaan, ettärukoushuone valmistui heidän oman ,,riitinkinsä" mukaan.

Nykyinen kirkko, joka on rakennettu 1875, ei tietysti säilytämitään vanhempaa muinaismuistoa. Vanhempi kirkko kuuluu olleensuuremman huoneen kokoinen matala rakennus vähän nykyisen kir-kon pohjoispuolella.

Joutsan pitäjästä tuli vasta tämän vuosisadan keskivaiheillaitsenäinen pitäjä; sitä ennen oli se kuulunut Sysmään ja Hartolaan.

Vanhimmat kylät ovat kirkonkylä eli Iso-Joutsa, Tolvas-niemi ja Laitjärvi, joten itäinen osa pitäjää ensin näkyy tulleen asu-tuksi, ja yleisesti kerrotaan, että Suontien järven itäpuolella olevaosa pitäjää olisi vanhinta.

Suontien järvi, joka on erinomaisen kaunis 3½ peninkulmaapitkä kapea järvi, on tarun mukaan saanut nimensä siitä, että,,pohjolaiset" kulkiessaan täällä suurilla soilla, joita on tämän järvenvieressä, pilkoittivat tien, jotteivät eksyisi, ja tämä tie käyden jär-ven rantoja pitkin tuli siten antaneeksi nimensä järvellekin.

Sysmän pitäjä on luultavasti vanhin ijältään ja aikaisimminasuttu Heinolan kihlakunnan pitäjistä. Tähän kuuluikin tarun mu-kaan ennen vanhaan ei ainoastaan koko Heinolan kihlakunta, vaanmyöskin pitäjät pohjoiseen päin aina Saarijärvelle ja Viitasaarellesaakka. — Nimen kertoo taru tulleen pitäjälle Sysimäestä, kun nim.lähellä kirkkoa oli hietamäki, jolla seudun sepät sysiä polttivat. —Kirkko, jonka ikää ei varmuudella voi sanoa, on alkuaan ollut, kutenkaikki vanhemmat harmaasta kivestä tehdyt kirkot, nelikulmainen,mutta vuonna 1833 muutettu ristikirkoksi. — Taru kertoo jättiläistenrakentaneen tämän kirkon, ja sitten niitä luullaan haudatun kirkonalle, koska sieltä on löydetty niin suuria luita, että ne ovat paljonpitemmät kuin nykyisten ihmisten.

Vanhimmiksi kyliksi sanotaan Joutsjärven kylää sekä kirkon-kylää. Tämä viimeksi mainittu on kuitenkin ennen ollut paljon ti-heämmin asuttu kuin nyt. Kerrotaan, että kirkon ympäristö kirkoltaHeinolaan menevän maantien varrella oli aivan tiheästi asuttua, talotalon vieressä. Sitäpä muistuttaa vielä nimensä puolesta Isokylä,joka kartano sijaitsee eräällä kummulla aukealla paikalla lähellä kirk-koa. Tämän entisen kylän asemaa muistuttaa vielä maantie näilläpaikoilla ; se tekee näet hyvin eriskummallisia mutkia, johon ei muuvoi olla syynä, kuin se, että tässä ennen todellakin on ollut tiheästirakennettu kylä, vaikka talot nyt ovat hävitetyt. — Tämä kylähajosi, kun tila alkoi käydä ahtaaksi, ja sen asukkaat muuttivatsydänmaihin korpia viljelemään. Tätä siirtymistä vielä todistaa seseikka, että useat talot, jotka ovat peninkulmien päässä kirkolta,

kuitenkin vielä ovat ,,Isonkylän huutoa", niinpä Leppäkorven talot,jotka sijaitsevat pari pitkää virstaa Särkilahteen päin. — SamoinLampila ja Koskue, jotka ovat Hartolaan päin, ja Paavola, joka onWirroilla.

Päijänteeseen pistävällä niemellä on Soiniemen kylä, jonkasanovat saaneen nimensä siitä, että tämän äärimmäisessä Pyhäpääksikutsutussa päässä kuuluu kesäiltoina kummallinen salaperäinen hu-mina ikäänkuin soitto.

Paavolan kylään, joka myöskin on Päijänteen rannalla, sano-taan ensimmäiseksi tulleen ,,Päijänteen takaa" kaksi Ukko ja Äijänimistä veljestä.

Vanhimpia kyliä pitäjässä ovat niinikään Karilanmaa ja Nik-karoisten kylät.

Hartolan pitäjä, joka ennen kuten Leivonmäki ja Joutsa kuu-lui kylänä Sysmän pitäjään, on ijältään pitäjänä kuitenkin paljonvanhempi, se kun jo v. 1783 tuli itsenäiseksi pitäjäksi. Ensimmäinenkirkko, joka vieläkin on pystyssä, on rakennettu v. 1686 puusta risti-kirkoksi. Kellotapuli, joka myöskin oli puusta, paloi tämän vuosi-sadan keskivaiheilla maan tasalle, jolloin myöskin kaikki tapulinkalusto paloi. Vanhimpia kyliä ovat kertomusten mukaan Yölintu,Vastamäki ja Laitjärvi.

Mäntyharjun pitäjässä sanoivat sitä osaa pitäjästä, jolla onnimenä Partsinmaa, vanhimmaksi ja Halmeniemen ja Waltolan kylä-kuntia ensimmäisiksi täällä.

Torsten Boisman.

Reinholmin keräelmistä.7. Kansallisia oikeustapoja ja -käsitteitä.

(R. K. XXI).

Käräjäin istunto Inarin Ukossa ja kaksintaistelu. Njoritan jaKolkkosaarien välissä Inarissa on kymmenkunta syltää leveä Kaitasalmi,jonka keskellä lännenpuolisessa päässä on isonlainen, tulvan aikana ve-den peittämä kivi. Siitä on tarina. Noin viime vuosisadan keskivai-heilla, kun ei Lapissa vielä ollut virallista oikeutta, sattui kauniilla Ma-rit-tytöllä olemaan kaksi kosijaa, Piera ja Junna, joita hän rakasti yhtäpaljon kumpaakin. Mutta Piera asui likempänä, kuin Junna, ja kerkesisiten useammin kuin tämä Maritan luo häneen rakkauttansa juurrutta-maan. Kului siten vuosi, vieläpä kaksikin, eikä kosijat tienneet toinentoisensa hankkeista, ennenkuin kerran sattuivat tulemaan yhtaikaaMaritan luo. Siitä hetkestä syttyi ja kasvoi kasvamistaan kosijainvälillä mustasukkaisuus, viha ja vaino, jotka eivät toivottua onnea