Embed Size (px)
Citation preview
Suomen päämurrealueet
Suomen murteet
perinteinen jako itä- ja länsimurteisiin
7 päämurrealuetta
yleiskieli on syntynyt murteiden pohjalta
länsimurteet itämurteet
Peräpohjolan murteet Savolaismurteet
Keski- ja Pohjoispohjanmaan murteet
Kaakkoismurteet
Eteläpohjanmaan murre
Hämäläismurteet
Lounaismurteet
1. Peräpohjolan murteet
adessiivin pääte -lla/llä = -la/-lä esim. kaupungilla kaupungila, kesällä kesälä
mie ja sie
hyvä hyä
juosta, pestä juossa, pessä
h saunahan/saunhan/sauhnan
2. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan murteet
Oulun murre on vain yksi alueen murteista
Oulun murteen ominaispiirteitä:
mää ja nää
kahavi, näläkä, lehemä svaa-vokaali eli välivokaali
konsonantit kahdentuvat: polliisi, ”tonnikallaa palloina”, vokkaali
oma imperfekti: tekkiin, näkkiin, olliin, lukkiikko nää?
Sananloppuiset vokaaliyhtymät muuttuvat, esim. maitoa maitua; pimeä pimiä
d katoaa, v, j, h syyään (syödään), rakkauven, tojistus, saaha
metsä, itse mettä, itte / ite
inessiivi: -ssa/-ssä koulusa, Oulusa, pöyväsä
3. Etelä-Pohjanmaan murre
d ree pata: paran, syrän
inessiivi: talossa taloos
svaa-vokaali l- ja h-alkuisissa konsonanttiyhtymissä: jalaka, vahava
punainen punaanen, eteläpohojalaanen
h: saunahan, talohon
4. Hämäläismurteet
esim.
nääs
pyyhkiä pyhkiä vaahtera vahtera
mitkä mikkä ketkä kekkä
diftongit uo, yö, ie avartuvat nuari tyämiäs
ts tt mää katton
5. Lounaismurteet
Esim. Turun murre
d = r
diftongit avartuvat: nuari tyämiäs
sisä- ja loppuheitto: sanan sisältä ja lopusta voi hävitä kirjaimia
kaksi konsonanttia sanan alussa mahdollinen
esim. kryyrit = mausteet (ruotsin verbistä krydda)
erikoinen imperfekti: minä juoksin = mää juoksisi
Sioi
Antteks vaa
täsä olla vähä joukom prättistynei
tul tosa valvottu
mää porsisi melkke vuarokaure
kakstoist piänt sikka
nii kaunei ja silussi mää sirosi heijä napanuara
laito lämpölampu al
pitusjärjestykses kuivama
anno heil
semssi nimi ko sioil pruukata antta
Nominatiiv, Kenetiiv, Akkusatiiv,
Partitiiv, Essiiv, Translatiiv, Ines, Ela, Illa,
Ares, Apla, Alla
Nii hyvä ol hämäräs maat
pahna vatta al
suari omiem paikkatte saparoi
miätti mitä näistäkki ison tule
Heli Laaksonen: Jänes pussis, korvallissi runoi
mie myö
sie työ
hyö
ts-yhtymän vastineet: ht, ss mehtä:metän
messä:mesän
maa mua, moa pää piä, peä ”Viisi leippeä ja kaksi kalloa”
poika poeka laulu laolu mäyrä mäörä
vahva konsonanttien kahdentuminen:
sannoo, maksettaan
7. Kaakkoismurteet
muistuttaa savolaismurteita:
mie, sie, myö, työ, hyö; lisäksi hää
loppuheitto: täs iltan muutaman (tässä iltana muutamana)
he tulevat/menevät hyö tulloot/männööt
loi-monikko: tyttölöi, nakkiloi
