Koltan murteet (n. 100 v. sitten)

Pohjoisryhmä

Njauddâm

Paaččjokk, Peäccam, Mue´tǩǩ

Eteläryhmä

Suõ´nn’jel

Njuõ´ttjäu´rr, Sââ´rvesjäu´rr

Koltta ja lähikielet

Itäsaamelaiset kielet

Inarinsaame

Koltta

Akkalansaame

Kildininsaame

Turjansaame

Koltansaamen konsonantit ääntämistavan mukaan luokiteltunanasaalit eli nenä-äänteet

m n nj ŋ

klusiilit eli sulkuäänteet

p b t d ǩ ǧ k g

affrikaatat eli sulkusuhuäänteet

c ʒ č ǯ

sibilantit eli suhuäänteet

s z š ž

spirantit eli hälyäänteet

f v đ j h ǥ

likvidat eli kieliäänteet

r l lj

đ [δ] ǥ [γ]

c [ts] č [tš]

Koltansaamen konsonantit ääntämispaikan mukaan luokiteltunalabiaalit eli huuliäänteet

m p b f v

alveolaarit eli hammasvalliäänteet

n t d c ʒ s z đ r l š ž

palataalit eli etusuulakiäänteet

nj ǩ ǧ č ǯ j lj

velaarit eli takasuulakiäänteet

ŋ k g h ǥ

Palatalisaatio eli liudennus

palataalit eli täysin liudentuneet

nj [ń] lj [ĺ]

č ǯ ǩ ǧ j

palatalisoituneet eli puoliliudentuneet

´m ´p ´b ´f ´v ´n ´t ´d ´c ´ʒ ´s ´z ´đ ´r ´l

´š ´ž ´ŋ ´h

jokk : jo´ǩǩe jooǥǥâž : joo´jje

seu´ŋŋed ~ seu´nnjed

Soinnittomat ja soinnilliset konsonantit

soinnittomat

p t k ǩ c č s š f h

parilliset soinnilliset

b d g ǧ ʒ ǯ z ž v ǥ

parittomat soinnilliset

m n nj ŋ đ j r l lj

Kieli muuttuu

ǩ [ḱ] > [ḱʲ] > [ťʲ] > [ťṧ]

č [ťṧ] > [ᶵṧ] > [ṧ]

vrt. š [š]

vokaalifoneemit

suppeat

matalat

etiset

pyöreät

suppea pyöreä etinen matala

u + + - -

õ + - - -

i + - + -

o - + - -

â - - - -

e - - + -

å - + - +

a - - - +

ä - - + +

diftongit

xy: uå uâ iâ eâ

xy´: ue´ ie´

xy(´): uõ(´) uä(´) eä(´) iõ(´)

uẹ´ iẹ´ eẹ´ ue´ ie´

Vokaalifoneemit 2

u i

o õ e

å â ẹ

a ä