Suomen Potilas lehti · Suomen Potilaslehti 3/2007 Seuraava 4/2007, talvinumero, ilmestyy joulukuun lopulla ja siihen tarkoitettujen kirjoitusten dead line on 15. marraskuuta 2007

1

Suomenlehti

3/2007 lokakuu-marraskuuLehti terveyspalvelujen käyttäjille

PotilasPotilas

2

PotilaslehtiSuomen

Tämän numeron sisältöä:

Pääkirjoitus: Hoitohenkilökunta maalitauluna.......... 3Ledare: Personalen som måltavla...........................4Ikäihmisten hoito ja elämä,via dolorosa - tuskien tie.........................................6Ääniä eduskunnasta.............................................10Terveys Hyvä olo-messut......................................13Tutkimus potilaiden ja kansalaistennäkemyksistä biolääketieteeseen..........................14Kalevi Ellilän väitöstilaisuus...................................16Potilasvakuutusjärjestelmä ononnistunut tehtävässään.......................................17Diabetesliiton suositteleman diabetesruokavalionterveysvaikutukset on tieteellisesti tutkittu.............18Niin kevyttä, että Taivaaseen lentää......................20Potilaat ottavat yhteyttä........................................21Terveyspalvelujen puolesta nälkälakkoon..............23Hoitopaikkana koti, hoitovirhe onpotilaalle kriisitilanne.............................................24Jäsenjärjestöjen yhteystiedot ja järjestösivut.........26

Suomen Potilas-lehti pidättää itsellään oikeuden olla jul-kaisematta sille pyytämättä toimitettua materiaalia. Lehtiei myöskään palauta sellaista kirjallista taikka kuvallistamateriaalia, jota toimitukseen on pyytämättä lähetetty.

Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistystenja ryhmien yhteystiedot ovat sivulla 26Suomen Potilaslehti 3/2007

Seuraava 4/2007, talvinumero, ilmestyy joulukuun lopulla ja siihen tarkoitettujenkirjoitusten dead line on 15. marraskuuta 2007

Suomen Potilasliitto ryFinlands Patientförbund rf

Toimisto: Kaisaniemenkatu 4 A, 3.krs,00100 Helsinkipuh. 09 562 2080,fax 09 5123 3555

sähköposti [email protected] www.potilasliitto.fiPankkiyhteys Sampopankki 800012-662600Hallitus: Paavo Koistinen, puh.joht.,0400 682 337, [email protected] Östergård, varapuh.joht,[email protected] Ojanne, talous, hallituksen siht.,[email protected] jäsenet: Rauno Aaltonen, PirkkoEtelävuori, Kalevi Järvinen, Risto Niklander, ArjaNurmela, Johanna Pihlajamäki, Heikki Päivike,Varajäsenet: Marja Lamberg, Tenho Palmroth,Runa Reimavuo, Inka Svahn.

Suomen Potilaslehti

ISSN 0784-5944

Vastaava päätoimittaja:Paavo Koistinen (0400 682 337)Toimitus: Jaakko Ojanne ja Heikki Päivike.Osoite: Kaisaniemenkatu 4 A, 3.krs,00100 [email protected]. 09 562 2080

Painos 8 500 kpl

Suomen Potilaslehti ilmestyy 4 kertaa vuodes-sa, vuosikerran hinta on 13 euroa (sisältää pos-tituksen kotimaassa), sivunvalmistus Ars Today(Helsinki), paino Priimus Paino Oy (Loimaa)

Kansikuva J.A. Arhinen, Helsingin tuomiokirk-ko ja kauppatori ympäristöineen

3

Hoitohenkilökunta maalitaulunaSuomalaisen sairaanhoidon ja seniori-väestön hoivatyön haasteet ovat tulleetkaikille tutuiksi. Kaikille lienee jo selvää,että elämme kohta - osin jo nyt - perinmahdottomassa yhtälössä. Sen yhtälönmukaan Suomessa on jatkuvasti yhäenemmän, yhä iäkkäämpiä hoidettavia jayhä vähemmän hoitajia. Kun tähän yhtä-löön lisätään edelleen sairaanhoitohenki-lökunnan palkkojen alhaisuus, niin lie-vimminkin ilmaistuna voidaan sanoa ti-lannetta huolestuttavaksi.

Ala on raskas ja palkka surkuteltavanalhainen työn vaativuuteen, vastuullisuu-teen ja rasittavuuteen nähden. Se ei hou-kuttele alalle tällä hetkellä. Oikeastaan pi-tää ihmetellä, minkälaisilla houkuttimillasuomalaiset sairaanhoitoyksiköt ovat ko-ettaneet saada ulkomaille kertaalleen siir-tyneitä hoitajia palaamaan kotimaahansa.Vaikka tämä paluumuuttoon houkuttele-va toiminta perustuisi ajatukseen, että ko-ti-ikävä painaisi niin paljon, niin rajansasiinäkin nostalgiassa on. Pikemminkintulisi miettiä niitä keinoja, joilla estettäi-siin ammattitaitoisen hoitohenkilökun-nan pako alalta.

Hoitajien palkkaongelmasta on kes-kusteltu niin paljon, että nyt voidaan vainodottaa tekoja ja korotuksia. Puheet onpuhuttu. Jos halutaan, että meitäkin jokuvielä joskus hoitaa ja että potilaillakin olisiauttajansa, niin palkkoja on saatava hilat-tua jollakin tavalla ylöspäin.

Hoitajat tuskin enää edes lakkoilevat,he yksinkertaisesti päättävät jaloillaan,lopettavat työnsä ja muuttavat joko ulko-maille taikka muihin töihin. Parhaassakintapauksessa tyytymättömät ja työtaakka-ansa uupuneet hoitajat ja lääkärit siirty-vät yksityisten laitosten ja vastaanottojenleipiin. Yksityisen sektorin osuus sairaan-hoidossa ja hoivatyössä varmasti kasvaa,mutta kykeneekö se korvaamaan katta-vasti julkista sairaanhoitosektoria?

Kaiken edellä kerrotun varjoon onusein jäänyt toinen ongelma: hoitohenki-lökuntaan kohdistettu väkivalta.

Sairaanhoitajia ja lääkäreitä uhataanyhä useammin julkisen sairaanhoidonpiirissä. Kun meillä vallitsee sellainen kä-sitys, että aggressiiviset ja väkivaltaisetkinpotilaat pitää hoitaa, niin ensimmäisenämaalitauluna ovat sairaanhoitajat ja lää-kärit. Kysymyksessä on ilmiö, joka enti-sestäänkin vierottaa hoitoalan osaajia jo-ko vaihtamaan alaa tai siirtymään yksi-tyiselle sektorille, jossa potilaat valikoi-tuvat paremmin.

Jos joku sekakäyttäjä tai alkoholistikuolee poliisin putkaan, juttu päätyy ot-sikoihin ja asiaa selvitellään juurta jak-saen. Jos sekavassa tilassa oleva sekakäyt-täjä murjoo häntä hoitavaa ja auttavaahenkilökuntaa, niin asiasta ei juuri puhu-ta.

Oikeusministeriö on onneksi ryhty-nyt selvittämään tilannetta. Hyvä sinän-sä, mutta taas odotetaan toimenpiteitä sa-nojen ja pohdintojen sijasta. Nyt tarvitaan

Paavo Koistinen.

4

PotilaslehtiSuomen

selkeitä ohjeita ja toimintavaltuuksia häi-rikköpotilaiden kanssa vastakkain joutu-ville.

Suomessa potilas voi halutessaan kiel-täytyä hoidosta. Ääritapauksessa – vaik-ka se kolkolta kuulostaakin – kuoleva po-tilas voi kieltäytyä nesteestä ja ravinnos-takin. Voisimmeko ajatella, että riehuva,sylkevä ja hakkaava potilas kieltäytyykäytöksellään hoidosta ja hänet voi siir-tää vartijoiden taikka henkilökunnanhuostaan. Hoitoa toki saa, jahka henkilörauhoittuu.

Ketään ihmistä ei voi velvoittaa aut-tamaan taikka hoitamaan toista oman hen-kensä ja terveytensä kustannuksella.

Hoitohenkilökuntaan kohdistuva vä-kivaltailmiö kertoo ajastamme ja senhaasteista: myös narkomaanit, sekakäyt-täjät ja alkoholistit ikääntyvät ja sairas-tuvat. Kun nämä sitten ilmaantuvat omis-ta piireistään julkisen terveydenhuollonpiiriin, niin konflikti on valmis. Idealismikarisee myös aika rajusti, kun ollaan te-kemisissä sellaisten ihmisten kanssa, joi-hin ei enää saa järkevää puhekontaktia.

Ja vaikka saisi, niin riittävän pitkään jat-kunut aivojen kemiallinen käsittely saat-taa aiheuttaa sellaisia epävarmuustekijöi-tä, jotka voivat olla hengenvaarallisia. Joställainen potilas yhtäkkiä saa mielenjoh-teen, että hänelle ollaankin tekemässäpahaa, niin taas ensimmäisenä maalitau-luna ovat hoitajat.

Mikäli väkivaltaisten potilaiden on-gelmiin ei puututa, edistetään myös yh-teiskunnallisen tasa-arvon rapautumista.Poliklinikoilla ja terveyskeskuksissa rie-huva sekava potilas aiheuttaa ympäristös-sään pelkoa ja ahdistavan tunnelman.Suurin osa potilaista on niin sanottuja ta-vallisia ihmisiä, joukossa usein enemmänvanhuksia. Ei ole kovinkaan miellyttäväämaata vaikkapa nilkka murtuneena, pa-hoinvoivana taikka muuten heikkokun-toisena tilassa, jossa joku arvaamatto-masti riehuva henkilö terrorisoi ympä-ristöään. Yhä useampi henkilö sairas-tuessaan hankkiutuu jo lähtökohtaisestiyksityiselle sektorille. Vähemmissä va-roissa oleville ihmisille tämä ei kuitenkaanonnistu.

Emme kai me todellakaan halua sel-laista sairaanhoitojärjestelmää, jossa jul-kinen sektori toimii vajaalla miehityk-sellä ja väkivallan terrorisoimissa olois-sa? Samalla paremmalla maksukyvyllävarustetut potilaat siirtyvät yksityisen sek-torin piiriin ja yhteiskunta jakautuu en-tisestään. Ja sairaanhoitohenkilökuntasiirtyy pois alalta.

Sen lisäksi, että hoitohenkilökunnanpalkkoihin on saatava korjaus, on henki-lökuntaa itseään tehokkaammin varjelta-va väkivaltaisilta potilailta. Se edellyttäähoitajan oikeutta kieltäytyä hoitamastaväkivaltaista ja uhkaavaa potilasta. Poti-lailla on myös oikeus vaatia saada hoitoasellaisessa ympäristössä, jossa ei tarvitsepelätä muita potilaita.

Paavo KoistinenSuomen Potilasliiton puheenjohtaja

Personalen som måltavlaUtmaningarna inom den finlänska sjuk-vården och äldre omsorgen har blivit be-kant för oss alla. Det torde också varaklart, att vi snart lever - delvis redan nu- i ganska omöjlig ekvation. Enligt denekvationen har Finland kontinuerligt alltfler och äldre personer, som behöver vårdoch i allt lägre grad skötare. Om man tillekvationen ytterligare sätter vårdperso-nalens låga löner, kan man lindrigt ut-tryckt säga att situationen är alarmerande.

Branschen är tung och lönen bekla-gansvärt låga i förhållande till arbetetskrav, ansvar och belastning. Arbetet loc-kar inte till sig just nu. Egentligen börman förundra sig över, med vilka lockme-del de finska sjukvårdsenheterna för-söker få de skötare, som en gång flyttatutomlands att återvända till hemlandet.Fastän tanken att locka återflyttare grun-

sorg ökar troligen, men förmår dessa täc-kande ersätta den offentliga sjukvården?

I skuggan av vad som tidigare berät-tats finns ett ännu mera brännande prob-lem: nämligen våld mot vårdpersonalen.Sjukskötare och läkare hotas allt oftareinom den offentliga sektorn. Hos oss rå-der en sådan uppfattning, att aggressivaoch våldsamma patienter måste vårdas, dåblir den första måltavlan sjukskötare ochläkare. Det blir då frågan om en företèelsesom skrämmer kunniga skötare och fårdem att antingen byta bransch eller övergåtill den privata sektorn, dit patienternautväljs bättre.

Om någon patient som är blandmiss-brukare eller alkoholist dör i polisförva-ring, kommer saken till media och utredsmycket grundligt. Om en förvirrad bland-missbrukare är våldsam och behandlar

dar sig på att hemlängtan skulle vägatungt, finns det även en gräns för nostalgi.

Snarare borde man finna lösningarsom skulle hindra vårdpersonalens flyktfrån branschen.

Vårdarnas löneproblem har disku-terats så mycket, att nu förväntas hand-lingar och löneförhöjningar. Tal har redanhållits. Om man vill, att någon skulle vår-da oss och att patienterna har någon somhjälper sig, bör lönerna på något sätt lyftasupp.

Knappast vill vårdarna ens strejka, dehelt enkelt besluter med fötterna och av-går från arbetet, flyttar till utlandet ellerövergår till andra yrken. Missnöjda ochstressade skötare och läkare kan i bästafall söka sig till privata inrättningar ochmottagningar för att få sitt bröd. Den pri-vata sektorns andel av sjukvård och om-

5

Jokainen meistä tarvitsee aikanaan hoivaa ja hoitajia. Kuva HelsinginKustaankartanon vanhusten keskuksen tapahtumapäivästä 2007.

den hjälpande personalen illa, talar manknappast alls om saken. Justitieministe-riet har som tur är, börjat klarlägga situa-tionen. Detta är bra, men även nu vän-tar man på handlingar i stället för ord ochöverväganden. Nu behövs tydliga instruk-tioner och verksamhetsbefogenheter fördem, som tar emot aggressiva patienter.

I Finland kan patienten, om han såönskar, neka att ta emot vård. I ytterstafall - fastän det verkar dystert - kan endöende patient neka att ta emot vätskaeller näring. Kunde vi tänka, att en patientsom härjar, spottar och vars beteende äraggressivt genom sitt uppförande nekartill vården, så att man kunde föra honomtill uppsikt av väktare eller personal. Hanfår naturligtvis vård, när han har lugnatner sig. Man kan inte tvinga en människaatt hjälpa eller vårda en annan på bekost-nad av sitt eget liv eller sin hälsa.

Våldet som riktar sig mot vårdperso-nalen berättar en del om den tid vi lever ioch om dagens utmaningar som finns:narkomaner, blandmissbrukare och alko-holister blir också äldre och insjuknar. Närdessa senare uppenbarar sig ut ur sin egenkrets till det offentliga vårdsystemet, ärkonflikten klar. Idealismen skakas ocksågrundligt, när man kommer i kontakt medsådana människor, som inte kan nås ge-nom en förnuftig kommunikation. Ochäven om man skulle försöka få en kom-munikation, har den kemikaliska behand-lingen av hjärnan pågått tillräckligt långtid, och förorsakat sådana osäkerhetsfak-torer, som kan vara livsfarliga. Om en så-dan patient plötsligt får en ingivelse, attnågon gör honom illa, är skötarna denförsta måltavlan.

Om man inte ingriper i problemetvåldsamma patienter, befrämjar man sön-derfallet av jämlikhet i samhället. En pa-tient som härjar och är desorienterad påpoliklinik eller hälsocentral förorsakarskräck- och ångestkänslor för sin omgiv-ning. Största delen av patienterna är såkallade vanliga människor, en större delåldringar. De är inte speciell tilltalandeatt ligga exempelvis med bruten vrist, il-lamående eller i mycket svagt tillstånd, omen oberäknelig härjande person terrori-serar i omgivningen. Allt fler personer sö-ker sig initialt till privata sektorn. Förmindre bemedlade personer lyckas dettainte.

Vill vi ha ett sådant sjukvårdssys-

tem, där den offentliga sektorn fungerarunderbemannad och i en omgivning medvåld och terrorism? Samtidigt som patien-ter med bättre betalningsförmåga gåröver till privata sektorn och samhället de-las ytterligare. Vårdpersonalen lämnar dåbranschen.

Förutom att vårdpersonalens löner böröka, bör personalen själv skyddas effek-tivare från våldsamma patienter. Dettaförutsätter att skötaren har rätt att neka

till att ge vård åt patienter som är våld-samma och hotande. Patienterna har ock-så rätt att kräva att få vård i i en sådanmiljö, där man inte behöver vara rädd förandra patienter.

Paavo KoistinenFinlands Patientförbund

ordförande

Var och en av oss behöver i sinomtid vård och vårdare. Bild frånhappeningdagen 2007 på Gustavgårds åldringscentral i Helsingfors.

6

PotilaslehtiSuomen

Toimenkuva ja tehtäväkenttä kertovat hä-nen keskeisistä toimistaan opettajana, tut-kijana ja käytännön toteuttajana: yleis-lääketieteen professori Turun yliopistos-sa, geriatrian ja yleislääketieteen erikois-lääkäri, ylilääkärin virat Varsinais-Suo-men ja Satakunnan sairaanhoitopiireissä,tehtävänä erikoissairaanhoidon ja perus-sairaanhoidon yhteistyö ja yhteensovitta-minen, vanhustutkimuksia yleislääketie-teen ja perusterveydenhuollon tasolla, ai-heina ikäihmisten masennus, kaltoinkoh-telu, sydän- ja verisuonisairaudet, kaatu-miset ja vastaavat tapaturmat sekä niidenennaltaehkäisy, lääkehoitokysymykset,kaikki laajoja asiakokonaisuuksia.

Masennus ja yksinäisyys– taustalla laaja kirjoerilaisia ongelmiaNe ovat yleisiä iäkkäiden ongelmia ja nii-den seurauksena on myös alkoholin jamuiden päihteiden käyttö lisääntynyt huo-lestuttavasti. Muutama luku kertoo karuntotuuden: vakavasta masennuksesta kär-sii 65 vuotta täyttäneistä 3 %, keskivai-keasta 5-6 %, mutta sitten lievä masentu-neisuus on tosi yleistä. Noin joka kym-menes, eli 10-15 %, kärsii lievästä masen-nuksesta. Kun kysytään, mistä masennusja masennustilat johtuvat, niin voidaansanoa, että ne kulkevat hyvin pitkälle käsikädessä fyysisten sairauksien kanssa, jos-kin muina syinä ovat sitten vanhuusiänkaikki menetykset ja elämän vaikeudet;on yksinäisyyttä, ei ole kanssakäymistämuiden kanssa, tulee fyysinen sairaus ja

Professori Sirkka-Liisa Kivelä

Ikäihmisten hoito ja elämä,via dolorosa - tuskien tie

Sirkka-Liisan Kivelän työpöydältä katsoen suomalainen ikäihmisten

huolto on edelleen tunnelissa, johon valoa joudutaan odottamaan.

Kivelä on niitä alan johtavia tutkijoita ja suunnittelijoita, jonka

asiantuntemusta on voitu käyttää yhtä hyvin suurten linjojen kuin

käytännön sovellutusten kartoituksissa yhteiskunnallista

päätöksentekoa varten. Tänään tiedetään melko tarkkaan, mitä olisi

tehtävä ja mitä tarvitaan sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä, mutta

määrätietoinen päätöksenteko ja rahoitukselliset ratkaisut eivät ole

edistyneet ja ikäihmisten hätä lisääntyy, kuten tämänkin artikkelin

keskeinen sisältö kertoo.Professori Sirkka-Liisa Kivelä.

sen seurauksena toimintakyky heikkeneeeikä pysty osallistumaan. Masennustilanhankaluuksia ovat juuri nämä seuraus-vaikutukset.

Yksinäisyyden jaalkoholin kierre

Kun vanha ihminen asuu yksin, eikä vält-tämättä aina yksinkään, niin sairauksienseurauksena ahdistuneisuus lisääntyy javanhat ihmiset turvautuvat alkoholiinmasennusta ja yksinäisyyttä torjuakseen.Näin syntyy sellainen kierre, että alkoho-lin käyttö ylläpitää masennusta ja johtaamuihinkin seurausvaikutuksiin. Jatkuvaalkoholin käyttö myös ylläpitää masen-nusta. Se on masennuksen seuraus, muttase johtaa siihen, että masennus ei paraneselkokielellä sanottuna. Tähän kaikkeenliittyy alkoholismi ja se, että vanhustenitsemurhat ovat yleisiä eikä masentunutvanhus jaksa välittää oman liikunnantar-peensa hoitamisesta, toimintakyky heik-kenee, hän laiminlyö ravitsemuksensa,laihtuu ja lihakset surkastuvat ja fyysinenkunto romahtaa siltä osin. Tällainen van-hus ei jaksa enää osallistua ja näin sosi-aalinen kanssakäyminen muiden kanssavähenee ja vähenee ja yksinäisyys sen kunlisääntyy. Nämä ovat tällaisia yksilötasonseurausvaikutuksia ja ne todella haittaa-vat merkittävästi kierteeseen joutunutta jahänestä itsestään tuntuu, että hänestä eiole mihinkään ja että hän on hirveän huo-no ihminen, hän ei jaksa mitään eikä kel-paa mihinkään.

Masennuksen hoidossamusta aukkoMeillähän on aika paljon kehitetty demen-tian eli muistisairauksien diagnostiikkaaja tunnistamismenetelmiä, mutta iäkkäi-den masennuksen hoito Suomessa on lai-minlyöty. Lehdissä on kirjoitettu vain työ-ikäisten masennuksesta ja hoitotarpeestakorkeiden virkamiestenkin suulla ja se te-kee surulliseksi, koska muiden masennusei vie heitä pois työelämästä ja sosiaali-sista kontakteista siinä määrin kuin asi-anlaita on vanhusten kohdalla. Kaiken-ikäiset masennuspotilaat tarvitsevat asian-mukaista hoitoa, mutta yhtä suurta väestö-ryhmää ei saa sulkea hoidon ulkopuolel-le.

ToimintakyvyttömyydenheijastusvaikutuksetIäkkäiden keskuudessa masennus on isoongelma siksi, että se tekee heistä toimin-takyvyttömiä. Se johtaa toisen avuntar-peeseen, se johtaa laitoshoitoon, palvelut-aloihin eikä yhteiskunnassa nähdä, kuin-ka paljon se vie toimintakykyä ja että seei ole yksinomaan vanhan ihmisen ongel-ma, vaan se koskettaa myös aviopuolisoa,koko perhettä ja jopa naapurustoa. Onhankauhea tilanne, kun vanha ihminen vainitkee, on ahdistunut, juo ja sanoo tekevän-sä itsemurhan, kun elämiseltä on pudon-nut pohja pois. On paljon puhuttu demen-tiapotilaiden omaisten ongelmista, muttamasentuneiden omaisten ongelmista onpuhuttu paljon vähemmän. Ja kun masen-

7

nus saavuttaa itsemurhatason, se on myöskoko naapurustolle järkytys ja ongelma.Meiltä puuttuu koko hoitojärjestelmä, jo-ka perustuisi vanhuspsykiatrian osaami-seen.

Hoitolaitokset puuttuvat– erikoiskoulutus ajettualasMielestäni vakavia masennustiloja vartenmeillä pitäisi olla vanhuspsykiatrian yk-siköitä. Tällaisia hoitolaitoksia ei juuri-kaan ole. Koulutus erikoisalana aloitettiin1980-luvun alussa, mutta lopetettiin 10vuotta myöhemmin ja tästä johtuu, ettäerikoistumiseen tähtäävät lääkärit eivätole siitä kiinnostuneita. Vanhuspsykiatriaon ajettu meillä alas ja kun toimii peruster-veydenhuollossa, ei ole ketään asiantun-tijaa, jota voisi konsultoida ongelmissa.Keskivaikeaa ja lievää masennusta voitai-siin hoitaa perusterveydenhuollossa, mut-ta siihen tarvitaan osaavat lääkärit ja osaa-va muu henkilökunta ja hoitoonhan kuu-luvat näissä masennusryhmissä lääkkeetsekä psykologinen ja psykososiaalinenhoito. Lievään masennustilaan ei tarvitalääkkeitä, vaan pelkästään lääkkeettömäthoitomuodot riittävät. On paljon kansain-

välistä näyttöä siitä, että esim. muistelu-ryhmillä, liikuntaryhmillä, sosiaalisen toi-minnan ryhmillä, ravitsemuksesta huoleh-timisella ja sosiaalisten yhteyksien kaut-ta pystytään lievään ja jopa keskivaikeaanmasennustilaan vaikuttaman erittäin hy-vin tuloksin.

Meilläkin on ollut tällaisia interven-tioita ja on pystytty osoittamaan, että näil-lä menetelmillä pystytään hoitamaan ai-nakin lievän ja keskivaikean masennuk-sen vanhuspotilaita. Samalla helpotetaanyksinäisyyttä, subjektiivista ongelmaa, jo-ta en kuitenkaan pidä masennuksen veroi-sena sairautena.

Kolmannen sektorinapu todella tarpeenErittäin tärkeänä näen sen, että vanhuk-silla olisi mahdollisuus osallistua, aktii-vista toimintaa, järjestöt avustaisivat ja ys-tävyyssuhteita tuettaisiin ja olisi muiste-lu- ja liikuntaryhmiä. Kolmannelle sek-torille tämä on vakava haaste. Järjestöjäja niiden palveluja (mm. liikunta, ulkoi-lu, harrastukset, kerhot, kulttuuri, tuki-verkot) tarvitaan monien sellaisten toimin-tojen organisointiin ja ylläpitoon, mihinmm. hoitajaresurssit eivät vielä riitä. Kol-mas sektori tarjoaa myös osaamista, jokaon syntynyt omaisia ja läheisiä hoidettaes-sa käytännön tarpeista ja voi siten täyden-tää ja auttaa virallista järjestelmää ja myöstuoda esiin uusia vaihtoehtoja.

Vanhuuden javanhusten arvomaailma– ympäristön ikäismiTähän liittyy ongelmana länsimainenasenne, kammo vanhuutta ja kuolemaakohtaan. Sen nähdään tuovan murheita jaongelmia mukanaan ja johtavan lopultakaiken päättymiseen. Taustalla saattaa ollaoman kuoleman tai toimintakyvyn me-nettämisen pelko jo nuorellakin iällä. Senkuvitellaan poistuvan, jos se kielletään jatyönnetään syrjään. Puhutaan mm. ikäis-mistä, ikärasismista käytännön torjunta-keinona. Kieltäminen ja mitätöinti taas ai-heuttaa käsityksen, että on kysymys jos-tain toisarvoisesta ja huonosta asiasta. Pel-ko oman toimintakyvyn menettämises-tä voi myös syntyä, kun työssään nä-kee ihmisiä, joille näin on käynyt. Länti-sissä kulttuureissa arvostetaan nopeut-ta, rahanansaintaa, nippelitietoa, nuorillesuunnattua markkinointia jne. Kokemusja nk. hiljainen tieto eivät yllä samalle ta-solle.

Arvomaailmojenremontti

Arvomaailmat pitäisi panna puntariin jatuoda esiin myös kokemuksen ja laaja-alaisten elämännäkymien tärkeys. Moni-en kansojen kulttuureissahan vanhuus jakokemus ovat elämän kunnioituksen pe-ruspilareita. - Ikäihmisillekin voisi suun-nitella esimerkiksi omia vaatteita ja väli-neitä. Se on suuri ryhmä, joka voisi ollamarkkinoinnin kohde siinä missä muut-kin. Tällainen järjestöaloite tehtiin äsket-täin eräälle oppilaitokselle Helsingissä,mutta se kuivui kokoon, kun suunnitteli-jat ja ohjaajat kertoivat, että he eivät suostusuunnittelemaan vaatteita keski-iän ylit-täneille! Suurten ikäluokkien vanhenemi-nen tulee varmasti myötävaikuttamaanvanhuskuvan ja heidän arvomaailmansakirkastumiseen. Ennen pitkää vanhuksia,joilla on rahaa, tarpeita ja vaatimuksia onkaikkialla ja he nostavat vaatimustasoaan.

Kuntoutus – pääasiassaryhmätoimintaa

Ikäihmisten kuntoutusta on tutkittu ja si-tä pidetään merkittävänä elämisen laa-dun kohottajana. Se on rauhallisen jaihmisarvoisen vanhuuden perustekijöitä.Kuntoutus kannattaa aina, sillä se voidaanmitoittaa kuntoutettavien tilanteen mu-kaan ja aivan huonokuntoinenkin voidaankuntouttaa. Sellainen mielikuva on vää-rä, että ikäihmisiä ei voitaisi enää kuntout-taa fyysisesti. Tulokset ovat hyviä. Kun-toutuskin kärsii resurssipulasta, puuttuuhenkilöstöä ja tiloja. Meillä ei ole lähi-mainkaan riittävästi esim. geriatrisen kun-toutuksen fysioterapeutteja, iäkkäiden lii-kunnanohjaajia on liian vähän ja sittenmyös kuntoutustiloja todella iäkkäille so-veltuvine laitteineen ja ohjaajineen. Kunfyysisesti kuntoutettavana on 80-90-vuo-tias, on kysymys eri asiasta kuin lasten,nuorten ja työikäisten aikuisten kuntou-tuksessa. Kuntoutuksen pitäisi olla inten-siivistä ja jatkuvaa, että sen tuloksellisuussäilyisi.

Kuntoutuksen ja toimintakyvyn yl-läpidon pitäisi olla keskeinen osa ikäih-misten elämää. Ryhmätoiminta ja ryh-mäkuntoutus tuovat ihmisen sosiaalisenvuorovaikutuksen ulottuville. Työikäistenyksilöterapiassa saadaan hyviä tuloksia,mutta ikäihmisten terapiassa ja kuntou-tuksessa ryhmän merkitys ja sen sosiaali-nen anti korostuvat. ”Ryhmä tuo voimaajokaiselle”, sanoo professori Kivelä.

8

PotilaslehtiSuomen

Ylilääkityksenraskas taakka

Keskeinen ongelma vanhusten lääkityk-sessä on tänään, että liian moni saa saman-aikaisesti liian monta keskushermostoonvaikuttavaa lääkettä, jolloin muisti heik-kenee, saattaa esiintyä sekavuutta, älylli-set kyvyt heikkenevät, syntyy fyysisiä ta-sapainohäiriöitä ja kaatuilua. Tässä on ky-symys sen ymmärryksen puutteesta, ettävanhan ihmisen aivot eivät kestä sitä kes-kushermostoon vaikuttavien lääkkeidenmäärää, joka monelle samanaikaisestiannetaan. Kansainvälisissä ohjeissahankorostetaan, että ei saisi olla käytössä sa-manaikaisesti enemmän kuin 2 psyykenlääkettä. Jos esim. käytetään opioideja (ki-pulääke) ja jotain muuta psyyken lääket-tä, määrän pitäisi noudattaa tätä suositus-ta. Toinen ongelma syntyy siitä, että van-hukselle annetaan liian suuria lääkeannok-sia. Vanhuksen lääkitys pitäisi aina aloit-taa pienillä annoksilla ja seurata ilmene-viä vaikutuksia huolellisesti ja nostaa an-nostusta hitaasti päätyen pienimpään mah-dolliseen, tehoavaan annostukseen. Kaik-ki psyyken lääkkeet aiheuttavat kaatumis-vaaraa, yhtä hyvin opioidit kuin bentso-diatsepiinit (unilääke). Juuri äskettäin onilmestynyt vanhusten lääkehoitoa kriitti-sesti tarkasteleva opas (Kivelä-Räihä), jos-sa on uusinta tietoutta lääkityksestä. Toi-nen professori Kivelän kirjoittama uusikirja käsittelee uneen liittyviä asioita (Voi-mavaroja unesta – hyvä uni iäkkäälle,Kirjapaja).

Unen todellinen tarveja unettomuus

Unen tarve muuttuu iän myötä. Pienetvauvat esimerkiksi nukkuvat paljon, muttaei heidän uneensa lääkityksellä puututa.Vanhemmiten uni muuttuu mm. siten, ettätarve on vähäisempi ja esiintyy yöllisiäheräämisiä. Voidaan leikillisesti todeta, et-tä moni ikäihminen nukkuu koiran unta.Se on normaalia eikä sitä tarvitse lääkitä.Normaalia unettomuutta on taas se, ettäihminen nukkuu huonosti tai liian vähänja on tämän seurauksena päivällä väsynyt.Tältä pohjalta iäkkäiden nukkumista eijuurikaan selvitetä. Normaaliin unetto-muuteen annetaan esimerkiksi bentso-diatsepiinejä, mikä on selvä lääkinnälli-nen virhe, sillä jos taustalla on esimerkik-si uniapnea (hengityskatkokset nukkues-

sa), tällainen lääkitys lisää sitä. Bentso-diatsepiinejä tarvitaan erittäin harvoin pa-hassa toiminnallisessa unettomuudessa.Sitten on oma aiheensa nk. levottomat ja-lat, joille on aivan oma hoito-ohjelma,johon bentsodiatsepiinit eivät kuulu. Kol-mannen liian vähäisen unen ryhmän muo-dostavat fyysiset kivut, kun ihminen he-rää selkä-, vatsa-, pään tai muun ruumiin-osaan kipuihin ja särkyihin. Niillekin onomat hoito-ohjelmansa eikä ole oikeinlähteä summittaisesti, asiaa selvittämät-tä, syöttämään keskushermostovaikut-teisia lääkkeitä. Unilääkkeitä tarvitaanerittäin harvoin toiminnallisessa unetto-muudessa.

Nukuttava ja oltava hiljaa– hoitokulttuurien muutta-minen vaatii kovaavääntöä

Iäkkäiden suuri ongelma on lähinnä luon-noton vaatimus, että heidän pitäisi pystyänukkumaan iltaseitsemästä aamuseitse-mään ja olemaan hiljaa. Hyvä yöuni edel-lyttää, että päivällä on riittävästi valoa,ruokaa, fyysistä rasitusta, sosiaalista toi-mintaa, eli normaalia elämää. Jos tällai-nen normaali elämä häviää; asutaan yk-sin, oleskellaan pimeässä ja ollaan väsy-neitä koko päivän, uniongelmat alkavat.Ikäihmisten hoidon käytännön ongelmiaonkin juuri normaaliuden unohtaminen.Tuntuu kummalliselta, kun meillä on esi-merkiksi EU-direktiivi, joka määrää, kuin-ka monta päivää lehmien on oltava vuo-dessa ulkona, mutta vanhusta voidaan pi-tää sisällä vaikka 10 vuotta! Kysymys eiole vain henkilökunnan vähyydestä vaanmyös hyvin syvällä istuvissa hoitokult-tuureissa, joiden muuttaminen on erittäinvaikeaa. Meillä on toki hyviä dementia-koteja ja tasokkaita tehostetun palvelunasuntoja, mutta nimenomaan pitkäai-kaishoitolaitoksissa on kohdattu voima-kasta muutosvastarintaa käytäntöjen uu-distamisessa. Me tarvitsemme pitkäai-kaishoitolaitosten täydellisen alasajami-sen ja niiden korvaamisen tehostetun pal-veluasumisen yksiköillä. Hoitokulttuurinnykyaikaistamista ei muilla keinoilla tul-la aikaansaamaan. On toki myönnettä-vä, että on liikuntakyvyttömiä vanhuksia,mutta nykyinen järjestelmä myös tuottaaheitä turhaan lisää. Kuntoutuksen puutelisää henkilökunnan tarvetta ja kustannuk-sia, kun vanhukset makaavat ylilääkittyinävuosikaupalla.

Vanhusten hoidon koulu-tus koko koulutusjärjes-telmämme musta lammasTämän päivän lääkärikoulutuksessa eijuurikaan opeteta vanhusten hoitoon liit-tyvää osaamista. Geriatrian opetus on noin1 % lääkärikoulutuksesta. Hoitajien kou-lutuksessa on monissa oppilaitoksissavanhusten hoito jätetty kokonaan poisopetusohjelmasta, eli valmistuu hoitajia,jotka eivät ole kuulleet koko aiheesta sa-naakaan. Ammattikorkeakouluissa tarvit-taisiin selkeä opetusohjelmien muutos jalääkärikoulutuksessa pitäisi normaalinkoulutuksen jälkeen opettaa pääkohdatvanhusten hoidosta, esimerkiksi, kuinkapaljon muisti on heikentynyt 90-vuotiaa-na ja 100-vuotiaana, mikä on iän myötäliikuntakyvyn heikkenemisen kehitys.Lääkärin yleistietouteen pitäisi kuulua de-mentian ja sen tutkimuksen tuntemustasekä masennuksen tunnistaminen ja hoi-to. Tähän liittyy myös farmakologinen,lääketietouteen liittyvä koulutus, joka jääpakostakin mm. opettajapulan vuoksi vä-häiseksi. Opettajia puuttuu yhtä hyvin am-mattikorkeakouluista kuin yliopistoista-kin. Jos vanhusten hoidon tasoa halutaannostaa, on sekä lääkäreiden että hoitajienperuskoulutusta uudistettava reippaasti.Vanhusten hoidon nykyaikaistaminen onmelkoinen haaste, sillä se merkitsee käy-tännössä, että tuhansia hoitajia – lähihoi-tajista lääkäreihin – täytyy lisä- ja täyden-nyskouluttaa. Professori Kivelä toteaapainokkaasti, että tämä on kannattava in-vestointi, koska se saadaan takaisin yh-teiskunnallisten menojen, mm. sosiaalitoi-men, säästöinä.

Kipujen hoitoHoito on viime aikoina kehittynyt, vaik-kakin esimerkiksi dementikkojen kipujaei aina osata tunnistaa. Tässäkin vanhus-ten osalta pätee sama asia kuin muussa-kin lääkehoidossa, että kipuja saatetaanhoitaa liian voimakkaalla lääkityksellä.

Palkka ja ympäristöProfessori Kivelä on tiukasti sitä mieltä,että nyt on palkkatason remontin aika. Meemme saa hoitajia, lääkäreitä, kuntouttajiaemmekä muutakaan henkilökuntaa, elleivaativasta työstä makseta kunnon palkkaa.Hän yhtyy myös potilasjärjestöissä esitet-tyihin vaatimuksiin, että monivuorossatehtävälle hoitotyölle täytyy olla olemas-sa yhteiskunnan varmistamat edellytyk-

9

Professori Sirkka-Liisa Kivelä (vas.) kävi tutustumassa Suomen Potilasliittoon ja keskusteli liiton varapu-heenjohtajan, ylihoitaja Inger Östergårdin (oik.) kanssa ikäihmisten kysymyksistä, joista oheisessa artikkelissayhteenveto

set kuten esimerkiksi työpaikan lähelläasuminen, ympärivuorokautinen lasten-hoito ja sosiaaliset harrastusmahdolli-suudet. Hoitohenkilökunnan hyvinvointija viihtyvyys on meidän jokaisen etu.

”Ei elvytetä”Kivelän mielestä asiasta pitäisi nimen-omaan yksilötasolla sopia etukäteen po-tilaan ja omaisten kanssa selkokielisestikeskustellen. Omaisten ja läheisten osal-

listuminen koetaan aivan liian usein hoi-don hankaloittamiseksi, vaikka jokainenpotilas on oikeutettu saamaan sitä hoitoaja hoivaa, joka läheisiltä on saatavissa.Suomessa on se ikävä tyyli, että monetasiat edistyvät vain kanteluteitse ja Kive-läkin on saanut runsaasti asiaa koskeviayhteydenottoja. Kysymys on isosta pää-töksestä, johon osallistuvilla pitäisi ollaoikea tieto vaihtoehdoista. Selkein on pää-tös, jonka potilas on itse läheistensä kans-

sa vapaasta tahdosta ja riittävin tiedointehnyt. Hoito ei saisi eristää nuorta eikävanhusta hänen elämänsä siihenastisestaympäristöstä (omaiset, läheiset, ystävät).”Sopikaa asiasta hyvissä ajoin silloin, kunjokainen vielä ymmärtää, mistä on kysy-mys”, lopettaa professori Sirkka-Liisa Ki-velä.

(toimituksellinen työstö ja kuvat HeikkiPäivike)

Sirkka-Liisa Kivelän terveiset päättäjille:

Tarvitaan kiireisesti todellisia tekoja ikä-ihmisten hoidon ja elämän turvaamiseksieivätkä ne voi tai saa olla rahasta kiinni.

10

PotilaslehtiSuomen

1) Miten puolueenne aikoo kohentaasuomalaisten sairaanhoitajien kehnoapalkkausta?

Puolue ei pysty sitä yksin tekemään,vaan se kuuluu työnantaja- ja työntekijä-järjestöjen tehtäväkenttään. Perussuoma-laisten eduskuntaryhmä tulee pitämäänasiaa esillä ja tulee omalta osaltaan vaati-maan, että hallitus osoittaa riittävät mää-rärahat, että muun muassa sairaanhoito-alan kehnoa palkkausta voidaan nostaa.Ilman valtiovallan merkittävää mukaan tu-loa asia ei tule hoitumaan. Uskon, että ko-ko oppositio on yhteisrintamana vaatimas-sa hallitukselta annettujen lupausten lu-nastamista.

2) Miten voitaisiin saada houkutel-tua hoitoja hoiva-alalle uusia työnte-kijöitä?

Halukkuutta kyseisille aloille kyllä kä-sitykseni mukaan on, mutta kiinnostavuut-

ta lisäisi palkkauksen ohessa työsuhteidenvakinaisuus ja riittävä henkilöstön mää-rä. Jatkuvilla uusilla ns. tuottavuutta lisää-villä toimilla kiinnostus alkaa hiipua en-tisestään. Työskentelyolosuhteet kaikenkaikkiaan kuntoon.

3) Kuinka voidaan kohentaa haja-asutusalueiden lääkäri- ja hoitajapu-laa?

Hoitajapulaa tuskin haja-asutusalueil-la liiemmälti on, koska naisvaltaisten alo-jen paikoista tahtoo olla yleisestikin otta-en pulaa. Lääkäripulan hoitamisessa lie-nee suuria ongelmia. Palkka ja etuudeteivät yksin ratkaise lääkäripulaa. Uskoi-sin, että tilanteeseen vaikuttaa paikkakun-nan ja työpaikan viihtyvyys sekä riittävähenkilöstömäärä että puolison mahdolli-suus saada työpaikka lähistöltä.

4) Mitä toimenpiteitä lainsäätäjä onharkinnut hoitohenkilökunnan suojaa-miseksi väkivaltaisten ja aggressiivistenpotilaiden väkivaltaa vastaan?

Asiasta on käyty monenkirjavaa kes-kustelua, mutta mitään yksioikoista rat-kaisua asiaan tuskin löytyy. Joissakin vä-kivaltatilanteissa saattaisi vaikuttaa en-nalta estävästi, jos henkilöstöä pidettäi-siin rikosoikeudellisesti ns. virkamiehinä.Riittävä henkilöstö antaisi ainakin enem-män turvallisuuden tunnetta, kun voisijoissakin vaaratilanteissa turvautua ns.parityöskentelyyn.

5) Millä toimenpiteillä maamme ky-kenee vastaamaan yhä kasvavaan van-husten hoivatarpeeseen ja edistämäänkotonaan asuvien vanhusten turvalli-suutta?

Rahaa kyllä on. On arvostuskysy-mys mihin rahat käytetään. Lisää subjek-

tiivisia oikeuksia vanhuksille, jolloin ra-hoja jouduttaisiin ohjaamaan enemmänheidän kotonakin tapahtuvaan hoitami-seen.

Ääniä eduskunnastaSuomen Potilaslehden toimitus tiedusteli alkusyksystä eduskunta-

puolueilta kannanottoja terveyshuoltomme viiteen keskeiseen kysy-

mykseen. Julkaisemme tähän mennessä saadut vastaukset

saapumisjärjestyksessä.

Raimo Vistbacka, kansan-edustaja, PerusSuomalaiset

Tarja Filatov, SDP:n edus-kuntaryhmän puheenjohtaja


SDP on ollut säätämässä samapalk-kaisuuslakia vuonna 1963 ja edistämässätulopoliittisten sopimusten ns. tasa-arvo-erää, jolla on pyritty nostamaan naisval-taisten- ja matalapalkkaisten alojen palk-katasoa. Edellisen hallituksen rakentamal-la samapalkka-ohjelmalla on ollut samatavoite.

Edellisen tulopoliittisen kokonaisrat-kaisun yhteydessä käynnistettiin ns. Kun-pas-ohjelma, joka toi 3,9 % lisäkorotuksenpalkkoihin kunnan naisvaltaisille aloille.Mutta koska nämä toimet eivät ole olleetriittäviä, koska miesten palkat ovat liuku-neet enemmän ylöspäin yli sovittujen rat-kaisujen.

Palkkatasa-arvon eteneminen on tär-keää kaikkien matalapalkkaisen naistenosalta. palkkaratkaisusta neuvottelevat japäättävät työmarkkinaosapuolet, muttavaltion on turvattava riittävät taloudelli-set voimavarat oikeudenmukaisen palkka-uksen aikaansaamiseksi.

SDP rakensi oman vaihtoehtonsa en-nen vaaleja ja siinä oltiin valmiita panos-tamaan 1.1 miljardia hyvinvointipalve-luihin, kuntien valtionosuuksiin olimmevalmiita panostamaan lisää eduskuntakau-den kehyksestä 600 miljoonaa euroa.Nykyhallituksen lisäpanos on 21.3 miljoo-naa ensi vuoden budjetissa.

Jaakko Ojanne, Suomen Potilasliitto ry

11

Palkkatasa-arvoon vaikuttaa myösSDP:n vaatimuksesta v. 2005 uudistettutasa-arvolaki, joka edellyttää vähintään 30työntekijän työnantajalta tasa-arvosuun-nitelman laatimista. Yhteistyössä henki-löstön kanssa laadittavan suunnittelun yh-teydessä on myös tehtävä palkkakartoitus.Nämä uudet konkreettiset työkalut lisää-vät työpaikkojen valmiutta pohtia yhdes-sä palkkaukseen liittyviä ongelmia ja rat-kaisuja.

Myös työpaikkojen luottamusmiestentiedonsaantioikeus ja työnarvioinnin ke-hittäminen ovat välttämättömiä välineitätasa-arvoisen palkkauksen edistämiseksi.Tässä edettiin yt-lain yhteydessä. Palkka-tietopykälä oli juuri niitä kohtia, jonkasilloinen hallituskumppanimme ja kokoo-mus-oppositio olisi halunnut pois laista.


Jotta osaavaa työvoimaa saadaan jul-kisiin palveluihin, on parannettava työ-hyvinvointia. Huolehdittava paremmastapalkkauksesta, henkilökunnan riittävyy-destä, turvallisista pysyvistä työsuhteistaja siitä että työolot ovat kunnossa.

Kyse on työn arvostuksesta, parem-masta johtamisesta, työn organisoinnista,työaikajärjestelyistä, koulutuksesta, tie-donsaannista, aidosta vuorovaikutukses-ta ym.

SDP korostaa niin potilaiden kuinmyös hoitohenkilökunnan kannalta laa-dukkaiden hoito-olosuhteiden turvaamis-ta.

Kuntien ja valtion on pyrittävä koko-aikaisiin ja pysyviin työsuhteisiin, esimer-kiksi käyttämällä ns. sijaispankkeja, jois-sa sijaiset ovat vakituisessa työsuhteessa.Myös moniammatillisuudella voidaan vä-hentää pirstaleisia työsuhteita.

Kuntien johdossa ja luottamustehtä-vissä olevilta vaaditaan jatkossa nykyistäsuurempaa osaamista ja tahtoa näissä ky-symyksissä. Samoin tarvitaan työntekijöi-den ja heidän järjestöjensä osaamista.


Tulevaisuuden terveydenhuoltopal-velut on tuotettava pääosin suuremmissakuntakokonaisuuksissa, kuntayhtymissäja terveydenhuoltopiireissä. Hyvin johde-tut ja vahvat terveyskeskukset ovat veto-voimaisia ja hyviä työpaikkoja, jonne am-mattitaitoinen pysyvä henkilöstö hakeu-

tuu. Tällaisella työyhteisöllä on mahdol-lisuus pitää huolta työntekijöiden ammat-titaidosta ja työhyvinvoinnista.

Perusterveydenhuoltoon on panos-tettava nykyistä enemmän. Perustervey-denhuollon houkuttelevuutta lääkärientyöpaikkana tulee lisätä myös esimerkik-si tutkimusrahoitusta ohjaamalla ja vält-tämällä liian suuria väestövastuukokoja.

Erikoislääkäripalveluita pitää tuodaterveyskeskuksiin, lähelle ihmistä, sillätällä tavoin lisätään terveyskeskuslääkä-reiden konsultaatiomahdollisuuksia, mikätekee terveyskeskuksista myös houkutte-levampia työpaikkoja.

Myös uuden tekniikan käyttämistävoidaan parantaa esim. etäpalveluiden jasähköisen konsultoinnin avulla. Vahvem-missa terveyskeskuksissa myös uuden tek-nologian käyttöönotto on helpompaa.

Julkisten palvelujen rakenteita täytyykehittää ja vähentämää päällekkäisyyksiä,sekä tehostaa tietotekniikan käyttöönot-toa. Tässä kehitystyössä on luonnollisestihuomioitava henkilöstön esitykset ja nä-kemykset.

SDP:n mielestä suotuisaa aluekehi-tystä on tuettava alueiden omien vahvuuk-sien pohjalta. Erityistä painoa on pantavaaluekeskusten kehittämiseen. On mää-rätietoisesti tuettava osaamiskeskitty-mien muodostumista maan kaikkiin osiin.Osaamiskeskusohjelmalla on tuettavahyvinvointipalvelujen osaamisen kehittä-mistä.


Yksin työskentelevien ja asiakaspal-velussa väkivaltaa tai sen uhkaa kohtaa-vien aseman parantamiseen on erittäin tär-keää. Lähtökohtana on oltava, että työnan-tajan suojaa työntekijöitään ennaltaehkäi-syn ja riittävän henkilöstön avulla, työpai-kan järjestelyin, turvalaittein ja koulutuk-sen avulla. Tältä osin lainsäädäntöä onsyytä täsmentää ja tiukentaa. Väkivallanuhkan torjuminen on otettava järjestelmäl-lisesti osaksi työsuojelu- ja työturvalli-suustyötä.

Toisaalta on muistettava, että onnistu-nut päihdepolitiikka sekä tarpeellistenmielenterveyspalvelujen turvaaminen vä-hentävät riskitilanteita.


Sosiaali- ja terveyspalveluja tulee ke-hittää, ja merkittävimmät panostukset tar-vitaan vanhustenhuollon palveluihin. Van-hustenhuoltoon tarvitaan lisää henkilö-kuntaa: katsomme, että hyvinvointipalve-luihin kaikkiaan tarvittaisiin 20 000 uut-ta työntekijää.

Vanhusten palveluja on lisättävä sekäkotihoidossa että laitoshoidossa painot-taen kotipalveluiden ja omaishoitajientukipalvelujen lisäämistä ja laitoshoidonlaadun parantamista. Vanhustenhuollonkestävää ja laadukasta kehittämistä var-ten tulee laatia yli vaalikauden ulottuvaerillinen ohjelma.

Kunnille tulee luoda selkeät normitvanhustenhuollon palvelutasosta.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelu-maksut on myös asetettava niin, etteivätne estä palvelujen käyttöä pienituloisilta.Ehkäisevät palvelut on säilytettävä mak-suttomina.

Ikäihmisten palvelujen järjestämi-nen edellyttää hyvin toimivaa yhteistyötäpalveluntuottajien kesken. Lisäresurssienohella sosiaali- ja terveydenhoitopalvelui-hin tarvitaan myös terveydenhuollon ra-kenteiden ja toimintatapojen uudistuksia.

Yhteiskunnan on myös eri sektoreil-laan kannettava vastuuta kansalaisten ter-veyden ylläpidosta ja terveyden edistämi-sestä, kuten liikunnan edistämisestä, ter-veiden elämäntapojen juurruttamisesta,sekä tupakoinnin ja päihteiden käytön vä-hentämisestä. Hyvinvointiyhteiskunnassakansalaisilla on mahdollisuus ja myösvelvollisuus ottaa vastuuta terveydestään.Ennaltaehkäisevän työn on oltava pitkä-jänteistä ja jatkuvaa.

Myös eläkeläisjärjestöjen arvokastatyötä ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitä-miseksi sekä kulttuuri- ja harrastustoimin-

12

PotilaslehtiSuomen


Kokoomus oli aktiivisesti kirjaamassahallitusohjelmaan valmiutta tukea “koro-tetulla valtionosuudella sellaista kunta-sektorille syntyvää palkkaratkaisua, jokaedistää naisvaltaisten alojen palkkojen kil-pailukykyä. Korotetun valtionosuudensuuruus riippuu siitä kuinka selkeästi kun-tasektorilla tehtävää palkkaratkaisua on-nistutaan kohdentamaan koulutetuille,

naisvaltaisille aloille, joiden palkkaus eivastaa työn vaativuutta”.

Kokoomus on siis mukana hallitukses-sa, joka antaa tukensa korotetun valtion-osuuden muodossa, kunhan kunta-alantyömarkkinajärjestöt saavat aikaan halli-tusohjelman kanssa linjassa olevan palk-karatkaisun. Tätä kirjoittaessani - syys-kuussa - kunta-alan palkkaratkaisu onauki. Oppositio on kritisoinut tässä pro-sessissa hallitusta, vaikka tällaista hallitus-ohjelmakirjausta ja asiantilaan liittyviäkorjausesityksiä ei ole aiemmin saatu esi-merkiksi sosialidemokraattien ollessa hal-lituksessa. Nykyinen hallitus on ollut to-della aktiivinen.


Kyllä yksi aivan keskeinen asia onpalkkaus sekä työsuhteissa ilmenevienepäkohtien korjaaminen.

On myös muita asioita, kuten työnorganisoimiseen, työviihtyvyyteen sekäkouluttautumismahdollisuuksiin liitty-vät parannukset.

Niin sanotuista perusteettomista pät-kätöistä pitää päästä eroon.


On pyrittävä luomaan ensinnäkin riit-tävän vahvoja kuntia ja toiseksi lisättäväkuntien välistä yhteistyötä. Näin saadaanhyvät ja toimivat palvelut. Tästä on kysekunta- ja palvelurakenneuudistuksessa.

Aivan keskeisessä asemassa on se, ettälääkäreitä ja hoitajia koulutetaan jatkos-sakin eri puolilla maata.

Tärkeää olisi kannustaa siihen, ettähaja-asutusalueilta kotoisin olevat ihmi-set opiskelisivat esimerkiksi hoitajiksi jalääkäreiksi nimenomaan kotipaikastaankatsottuna lyhyimmän fyysisen etäisyy-den opiskelupaikkakunnalla. Näin he mitätodennäköisimmin eivät vieraantuisi ko-tiseudultaan, perustaisivat mahdollisenperheensä kotiseudulleen, ja jäisivät työs-kentelemään kotiseudulle.

Yksityisen sektorin kapasiteetin hyö-dyntäminen nykyistä paremmin hel-

pottaisi koko Suomen hoitaja- ja lääkäri-pulaa. Siksi kela-korvauksen tason nos-taminen on hyvää politiikkaa, ja hammas-lääkäripalkkioiden kela-korvauksen nos-to ensi vuoden alussa 40 prosenttiin kor-vausperusteesta on erinomainen esimerk-ki sinivihreän hallituksen vastuullisestakäytännön toiminnasta. Julkisen sektorinpalveluihin on panostettava, mutta yksi-tyisen sektorin käyttämätön kapasiteettipitää tarkoituksenmukaisesti hyödyntää.Hallitus edistää julkisen, yksityisen ja kol-mannen sektorin kumppanuutta palvelu-tuotannossa.

Työvoiman - myös hoitajien ja lääkä-rien - liikkuvuutta hallitus edistää ns. kak-kosasunnon verohelpotuksella.


Hoitohenkilökunnan koulutuksessaon osattava ennakoida tilanteita niin, ettähoitohenkilökuntaan kohdistuvaa väki-valtaa minimoidaan. Asiaan voidaan vai-kuttaa myös hyvällä työn organisoinnilla- esimerkiksi työvuorojärjestelyt - ja hyö-dyntämällä työterveyshuoltoa. Erilaistenavunsaamisjärjestelmien kehittäminen ontärkeää.


Toimenpiteitä on useita. Hallitus onsitoutunut vanhustenhuollon palveluidenuudistamiseen tavoitteena erityisesti ko-tihoidon vahvistaminen ja sitä tukevienpalveluiden kehittäminen. Keskeistä onikääntyneiden toimintakyvyn, omatoimi-suuden ja itsenäisen suoriutumisen vah-vistaminen. Eräänä esimerkkinä tästä onasuntopoliittinen varautuminen väestönikääntymiseen avustamalla asuintalojenhissien rakentamista ja korjaamista. Toi-sena esimerkkinä on palvelusetelin laajen-taminen koskemaan kotisairaanhoitoa. Erielämäntilanteisiin tarvitaan erilaisia tar-peita: kotona asumisen ja laitoshoidon vä-limaastoon tarvitaan lisää tuetun asumi-sen muotoja.

Hallitusohjelman mukaan paranne-taan hoitotuen, sosiaali- ja terveydenhuol-lon palvelujen, omaishoidontuen ja koti-talousvähennyksen yhteensovittamista si-ten, että nämä täydentävät toisiaan sau-mattomasti. Hallitusohjelmassa sitoudu-

Eduskuntaryhmän puheenjoh-taja Pekka Ravi, Kansallinenkokoomus

nan järjestämiseksi on tuettava ja siihenon osoitettava riittävästi varoja.

Vaikka vanhustenpalveluissa on selvälisäystarve, aikoo nykyinen hallitus lisä-tä hyvinvointipalveluihin vuosille 2008 -2011 vain 250 miljoonaa euroa. Koko-naispanostus palveluihin on määriteltyniin pieneksi, että esimerkiksi tyydyttä-vää vanhustenhoidon tasoa ei ole mah-dollista saavuttaa. Aiomme toimia seneteen, että määrärahoja tähän tarkoituk-seen lisätään merkittävästi. SDP:n vaali-ohjelmassa varaama summa on 600 mil-joonaa euroa, summa on samalla tasollakuin edellisen hallituksen lisäpanostukset.

13

Terveys Hyvä oloHelsingin Messukeskuksessape 9. - su 11. marraskuuta 2007

klo 10-18

taan alentamaan vanhusten palvelutar-peen arvioinnin ikärajaa ja kehitetään ar-vioinnin menettelytapoja, luodaan ikään-tyneiden neuvonta- ja palveluverkosto se-kä lisätään ennalta ehkäiseviä kotikäyn-tejä.

Hallituksen tavoitteena on huolehtiaveteraanisukupolven hyvinvoinnista. Ve-teraanien ja sotainvalidien sosiaaliturvaaja palveluja kehitetään.

Hallitus luo edellytyksiä lisätä omais-hoidontuen piiriin kuuluvien määrää jahuolehtii omaishoitajien jaksamisesta pa-rantamalla mahdollisuuksia pitää lakisää-teiset vapaapäivät. Myös omaishoitajansijaisavun saantia parannetaan.


Palkkauksesta neuvotellaan työmark-kinajärjestöjen kesken. Kuntien taloudel-lisista mahdollisuuksista kuitenkin riip-puu se, mitä edellytyksiä kunnilla on suo-riutua tehtävistään. Kuntien velvollisuu-tenahan on hoitaa peruspalvelut asukkail-leen. Tästä syystä kannatamme kuntienvaltionosuuksien riittävää korottamistaniin palkkojen korottamiseksi kuin myöstehtävien hoitamiseksi.


Eduskuntaryhmän puheen-johtaja Annika Lapintie,Vasemmistoliitto

Oleellinen tekijä on palkkaus. Silloinsaadaan myös riittävästi henkilöstöä niin,että yksittäisten työntekijöiden työtaak-ka ei tule kohtuuttomaksi ja se osaltaanlisää ammatin houkuttelevuutta. Määrä-aikaisista sijaisuuksista tulee päästä eroon.Tällä hetkellä hoiva- ja hoitoalan yksiongelmista on jatkuva kiire. Palkkaamal-la lisää työntekijöitä ja pienentämällä näintyön kuormittavuutta myös alan houkut-televuus lisääntyy.


Henkilöstöpula kertoo siitä, että palk-kaus ei ole riittävällä tasolla tai että työ-olot eivät muuten ole tyydyttävät. Näihinongelmiin puuttumalla saadaan paremminhenkilöstöä.


Väkivalta on sinänsä lailla kiellettyä.Ongelma on ehkä siinä, että työsuojeluntulisi edellyttää sellaisia olosuhteita taijärjestelyjä, jotka suojaavat hoitohenki-löstöä. Tässä tarvitaan myös henkilöstönja työnantajan välistä neuvottelua mitenturvallisiin työskentelyolosuhteisiin pääs-tään.


Kotona asumista tulisi edistää säätä-mällä vanhuspalvelulaki ja määrittelemäl-lä siinä, mitä palveluja tarjotaan. Riittä-vät kotipalvelut ovat aivan välttämättömiä,jotta kotona selviäminen onnistuu myöskunnon heiketessä.

Työikäisen väestön väheneminen javanhusväestön kasvu asettaa julkisellesektorille ja itse asiassa kaikille työnan-tajille suuria haasteita.

Koko Messukeskus on täynnä esityksiä, terveydenhuollon palvelu-

pisteitä sekä asiantuntijatapaamisia. Messukävijä voi mittauttaa mm.

verensokerinsa, verenpaineensa, rasvaprosenttinsa, hoidattaa ihoa,

saada opastusta oma-hoidossa sekä jututtaa esitelmien jälkeen

erikoislääkäreitä. Suomen Potilasliiton osastolla 6d16 voi otattaa

Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry:n (ERSY) palvelupisteessä PSA-

kokeen edullisesti.

Aikuisen lippu 12 e, eläkeläisen ja opiskelijan 8 eur, perjantaina

eläkeläiset ja opiskelijat 5 e.

14

PotilaslehtiSuomen

Helsingin yliopiston sosiologian laitoksel-la on käynnissä tutkimusprojekti ”Potilas-osallistumisen uudelleenarviointi biolää-ketieteellisessä tutkimuksessa”. Projektis-sa halutaan selvittää kansalaisten ja poti-laiden mielipiteitä biolääketieteestä sekäpotilaiden ja potilasjärjestöjen yhteistyö-muotoja biolääketieteen tutkijoiden ja yri-tysten kanssa. Tutkimusta rahoittaa Tek-nologian ja innovaatioiden kehittämis-keskus Tekes, joka on myös kiinnostunutkansalaisten mielipiteistä teknologian ke-hitykseen liittyvissä kysymyksissä. Tutki-muksessa pohditaan mm. seuraavanlaisiakysymyksiä:

- Miten ihmiset kokevat bio- ja geeni-tekniikan käytön lääketieteessä? Herättää-kö se toiveita, epätietoisuutta tai pelkoja?

- Miten ihmiset suhtautuvat heistä otet-tujen näytteiden ja tietojen käyttöön bio-lääketieteellisessä tutkimuksessa? Kuin-ka laajaan käyttöön ihmiset ovat valmiitaantamaan heistä otetun näytteen, esimer-kiksi verinäytteen? Saako näytettä käyt-tää vain oman sairauden diagnoosiin vaivoiko sitä käyttää vaikka osana laajaa tut-kimusprojektia, jossa selvitetään tautiensyntyä ja ehkäisyä?

- Miten suhtaudutaan julkisten tutki-muslaitosten ja niin kotimaisten kuin kan-sainvälisten yritysten väliseen yhteistyö-hön lääke- ja hoitomenetelmien kehitte-lyssä?

Biolääketieteestä ja siihen liittyvistäeettisistä ja yhteiskunnallisista ongelmis-ta sekä mahdollisuuksista on keskusteltuasiantuntijatasolla paljon. Kansalaistennäkemyksistä ja vaikutusmahdollisuuksis-ta tiedetään kuitenkin Suomessa verrat-tain vähän. Lisäksi, potilasjärjestöt muo-dostavat tärkeän toimintakentän, sillä jär-jestöt ovat aktiivisia toimijoita sekä tär-keitä lääketieteellisen tiedon välittäjiäpotilaille ja jäsenilleen. Tässä mielessäpotilasjärjestöt muodostavat tärkeäntutkimuskohteen, jonka kautta potilaidennäkemyksiä ja kokemuksia voidaan kar-toittaa. Tutkimuksessa pyritäänkin selvit-tää ihmisten käsityksiä niistä asioista, jot-ka he kokevat tärkeiksi omien biologis-ten näytteidensä ja tietojensa käytössä lää-ketieteellisessä tutkimuksessa.

Väestökysely ja ryhmäkeskustelutbiopankeista ja lääketieteellisten näyt-teiden käytöstä

Osana projektia on yhdessä Stakesinkanssa toteutettu väestökysely, johon vas-tasi lähes 1200 ihmistä (Sihvo ym. 2007).Kyselyssä selvitettiin ihmisten suhtautu-mista biopankkeihin ja heistä otettujennäytteiden käyttömahdollisuuksiin. Bio-pankit ovat kudoksista kuten verestä, eli-mistä tai soluista kerättyjä näytekokoel-mia, joihin on liitetty näytteenantajien tie-toja kuten potilaskertomuksia tai elämän-tapatietoja. Kyselyn tulokset osittavat, ettäsuomalaiset suhtautuvat pääosin myöntei-sesti biopankkitoimintaan ja biolääketie-teelliseen tutkimukseen, vaikka pitävätkinomia tietojaan asiasta vajavaisina. Myön-teinen suhtautuminen ja vajavaiset tiedoteivät kuitenkaan tarkoita väestön keskuu-dessa kritiikitöntä suhtautumista – ihmi-set haluavat lisää tietoa ja säilyttää itsel-lään päätäntävaltaa omien näytteidensäkäytöstä. Jos ihmiset saisivat päättä heis-tä otettujen näytteiden käytöstä, olisivathe valmiit antamaan näytteensä moniinerilaisiin käyttötarkoituksiin: niin julkises-ti rahoitettuun tutkimukseen kuin yritys-ten tekemään tutkimukseen sekä mm. ri-kosten selvittämiseen. Kyselyyn vastan-

Suomen Potilasliitto ja jäsenjärjestöt kutsuivat jäseniään

haastatteluihin eri puolilla Suomea. Kuvassa vasemmalla

tutkijat Karoliina Snell ja Aaro Tupasela sekä muutamia

Helsingin tilaisuuden osanottajista.

Tutkijat Karoliina Snell ja Aaro Tupasela, Sosiologian laitos, Helsingin yliopisto

Tutkimus kansalaisten ja potilaidennäkemyksistä biolääketieteeseen

15

neet suhtautuivat kuitenkin hieman epä-varmasti kansainväliseen yhteistyöhönbiolääketieteessä. Erityisesti kansainvälis-ten yritysten toiminnan suhteen ei osattuottaa kantaa, onko se hyvä vai huono asia.

Väestökyselyn lisäksi tutkimuksessaon toteutettu joukko ryhmäkeskusteluja.Suuri osa keskustelijoista tutkimukseensaatiin Potilasliiton jäsenyhdistysten kaut-ta. Keskusteluissa pohdittiin samantapai-sia aiheita kuin kyselytutkimuksessa.Ryhmäkeskusteluihin osallistujilla oli ko-kemuksia lääketieteestä ja niihin liittyvistätutkimuksista, mikä toikin asiaan hiemanerilaisen näkökulman kuin mitä väestö-kyselystä oli mahdollista saada. Keskus-telijat kokivat biopankit ja lääketieteenkehityksen vielä tärkeämmäksi kuin ky-selyyn vastaajat. Ryhmäkeskusteluissakoettiin tärkeäksi, että antamalla oma näy-te tutkimuskäyttöön lääketiede kehittyy.Keskusteluissa myös toivottiin että kaikil-le ihmisille luotaisiin mahdollisuudet saa-da mahdollisimman ajanmukaista ja hy-vää hoitoa sekä tietoa lääketieteellisistätutkimuksista. Tällaisissa tilanteissa todet-tiin myös että potilaan kannalta ei olemerkitystä tuottaako hoitokeinon suoma-lainen tai ulkomaalainen taho tai että onkokyseessä julkinen tutkimuslaitos vai yk-sityinen yritys. Tärkein seikka oli tutki-muksen toteuttaminen ja tulosten saatta-minen terveydenhuollon pariin.

Projektin vaikutuksetja yhteistyöProjektin tutkimustuloksia on esitelty So-siaali- ja terveysministeriön asettamanbiopankkilainsäädäntöä valmistelevalletyöryhmälle, joka on käyttänyt väestöky-selystä saatuja tuloksia hyväkseen lain-valmistelutyössä. Projektilla on myös joh-toryhmä, johon kuuluu edustajia mm. eriministeriöistä, Kansanterveyslaitokselta,biotekniikan ja lääkealan yrityksistä sekäpotilasliitosta. Potilasliittoa edustaa pu-heenjohtaja Paavo Koistinen. Tutkimus-tuloksista tiedotetaan projektin edetessäerilaisissa julkaisuissa ja tilaisuuksissasekä projektin nettisivuilla. Projektin tu-loksilla halutaan osallistua keskusteluunihmisten asemasta lääketieteen kehityk-sessä. Projektin avulla halutaan myös tuot-taa lisää tietoa lääketieteellisen tutkimuk-sen ja potilaiden välisestä vuorovaikutuk-sesta kaikille asianosaisille ja tukea vas-tuullista tutkimus- ja kehitystoimintaa.

Lisäksi pyritään korostamaan kokemus-peräisen tiedon merkitystä, jolla tarkoite-taan potilaiden ja omaisten tietojen jakokemuksien hyödyntämistä lääketieteentutkimusprosesseissa ja itse tautien tutki-muksessa. Kokemusperäisen tiedon ar-vostaminen ja hyödyntäminen lääketie-teellisessä tutkimuksessa voi tuoda myöstutkimuksesta saatavan hyödyn lähem-mäksi potilaita.

OrganisaatioPotilasosallistumisen uudelleenarviointibiolääketieteellisessä tutkimuksessa. Tut-kimusryhmä: Helsingin yliopisto, sosio-logian laitos, professori Marja Häyrinen-Alestalo (vastuullinen johtaja), tutkija Ka-roliina Snell, tutkija Aaro Tupasela. Ky-sely tapahtuu yhteistyössä Stakesin tut-kijoiden kanssa ja sitä edustavat erikois-tutkija Sinikka Sihvo ja tutkimusprofes-sori Elina Hemminki. Johtoryhmä: Apu-laisjohtaja Juhani Eskola (Kansanterveys-laitos), pääsihteeri Ritva Halila (Valtakun-nallinen terveydenhuollon eettinen neu-vottelukunta ETENE), opetusneuvos ErjaHeikkinen (opetusministeriö), dosentti Il-po Helén (Helsingin yliopisto, sosiologi-an laitos), hallintojohtaja Veli Hänninen(GeneOS), erikoistutkija Piia Jallinoja(Kansanterveyslaitos), hallitussihteeriMervi Kattelus (sosiaali- ja terveysminis-teriö), puheenjohtaja Paavo Koistinen(Suomen Potilasliitto ry), toimitusjohtajaKari Paukkeri (Jurilab), neuvotteleva vir-kamies Kimmo Pitkänen (sosiaali- ja ter-veysministeriö), johtaja Marjut Ranki-Pesonen (Orion Pharma) sekä RichardTutton, senior research fellow (Institutefor the Study of Genetics, Biorisks andSociety, University of Nottingham).

Yhteystiedot:Karoliina Snell & Aaro Tupasela, Sosiologian laitos, Helsingin [email protected] & [email protected]

Projektin kotisivut: http://www.valt.helsinki.fi/staff/tupasela/Compsoc/PUBIT.html

Lähteet:Sinikka Sihvo, Karoliina Snell, Aaro Tupasela, Piia Jallinoja, Arja R. Aro, AuliHämäläinen, Elina Hemminki (2007): Väestö, biopankit ja lääketieteellinen tut-kimus – Suomalaisten suhtautuminen lääketieteellisten näytteiden käyttöön.Stakes, Työpapereita 18/2007.

16

PotilaslehtiSuomen

Suomen Potilasliiton pitkäaikainen jäsenja Potilaslehden asiantuntija-avustaja, oi-keustieteen lisensiaatti, Kalevi Ellilä, väit-teli perjantaina 17. elokuuta Helsingin yli-opistossa tohtoriksi. Väitöksen ja väitös-kirjan aihe oli: ”Terveyskantelun oikeus-perusteet, kuntaterveyspalvelujen potilas-oikeuksien toteutuminen”. Väitöskirjanaihepiiri liittyy oleellisesti Potilasliitontoimintakenttään ja sitä voidaan pitää alal-la uraa uurtavana sikäli, että työssä yh-distyy sekä tieteellinen että käytännön po-tilastyön aspekti. Tilaisuuden kustoksenatoimi professori Martti Majanen ja vasta-väittäjänä professori Kimmo Nuotio.

Näkijä ja tekijäKalevi Ellilällä on peräti 1970-luvultasaakka sekä omakohtaista, työhön liitty-vää kokemusta että alakohtaisen seuran-nan mukanaan tuomaa näkemystä mm.juridisesti ja käytännön työssä kehitetystäpotilasasiamiesjärjestelmästä sekä poti-laan oikeuksien ja oikeusperusteiden kehi-tyskaaresta pitkällä aikavälillä. Tämän ai-hepiirin kehitystyö edustaa suomalaisenatoteutuksena kansainvälistä kärkeä ja on

edelleen, kuten mm. eduskunnan oikeus-asiamiehen tänä vuonna tekemien päätös-ten ansiosta on nähty, lainsäädäntätyönjatkokehittelyn kohteena.

Tieteellisentarkastelun paikkaVäitöstilaisuus alkoi vanhan kaavan mu-kaan Kalevi Ellilän alkupuheenvuorollaeli lektiolla. Siinä hän käsitteli terveys-kantelun oikeusperusteiden taustaa ja tar-koitusta, lääkintäoikeuden tutkimusta jaterveyspalveluja, tutkimusaineistoa jatutkimusmenetelmiä, tutkimuksen sisältöäja tutkimustuloksia sekä havaintoja jatko-tutkimuksen kohteesta ja tarpeesta.

Vastaväittäjä, professori Kimmo Nuo-tio, vastasi puheeseen viittaamalla teok-sen pääkohtiin. Itse väitöskeskustelu väit-telijän ja vastaväittelijän kesken jakautuiajankäytössä siten, että ennen taukoa pu-huttiin kirjan syvällisistä ja periaatteelli-sista kysymyksistä ja tauon jälkeen yksi-tyiskohtaisemmista asioista. Loppupu-heenvuorossaan professori Kimmo Nuo-tio kosketteli kirjan hyviä ja vähemmän

Vaikka väitös oli ”kova juttu”, niin sentään kahvitauolla huumoriakinviljeltiin. Kustos asettui väittelijän ja vastaväittäjän väliin ja totesi:”Minun tehtäväni on huolehtia siitä, etteivät rupea tappelemaan”. Vasem-malta Kalevi Ellilä sekä professorit Martti Majanen ja Kimmo Nuotio.

Loppurutistus ja kukitus. SuomenPotilasliiton onnittelut esitti puheen-johtaja Paavo Koistinen ja rouvaKyllikki Koistinen.

Kalevi Ellilän väitöstilaisuus Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa

Terveyskantelun oikeusperusteet,kuntaterveyspalvelujen potilas-

oikeuksien toteutuminenhyviä puolia ja ilmoitti ehdottavansa kir-jaa tiedekuntaneuvoston hyväksyttäväksi.

Lähellä käytännönelämääVäitöstilaisuus on tiukasti tieteellisen tar-kastelun foorumi, mutta Kalevi Elliläntyön arvioinnissa osuttiin myös käytän-nön elämän haasteisiin. Kokonaisuuttavalotettiin sekä vastaväittäjän että väitte-lijän toimesta yksityiskohtaisesti työnempiirisen osuuden merkityksestä. Esilläolivat eettiset perusteet ja niiden osuussekä poissuljettavuus ja empaattiset teki-jät. Mielenkiintoinen oli maallikollekinkeskustelu kantelun näyttövaatimuksistasekä kantelun ratkaisijan kyvystä ja/taihalusta noudattaa nk. kohtuusmenettelyä,joka on historiallisessa katsannossa ikiai-kainen ohje. Esillä oli myös Suomen ter-veyskanteluiden nykytilanne ja organi-saatio sekä niiden mahdolliset uudistamis-ja muutostarpeet. Tavallisen kuuntelijanmieleen jäi käsitys, että väitös oli ”kovajuttu”.

Teksti: Heikki Päivike

17

Ajattelun käänne tapahtui 1970-luvunpuolivälissä, kun vahingonkorvauslaki tulivoimaan. Uutta siinä oli ensisijainen isän-nänvastuu: potilasvahingoista olikin vas-tuussa sairaalanpitäjä eikä enää yksittäi-nen työntekijä.

Monivaiheisen valmistelutyön jälkeenpäädyttiin lakisääteiseen järjestelmään.Suomi sai potilasvahinkolain vappuna1987. Vakuutusvelvollisiksi tulivat kaik-ki terveyden- ja sairaanhoitotoimintaa har-joittavat yritykset ja laitokset, myös itse-näiset ammatinharjoittajat. Siitä lähtienjulkisella sektorilla sairaanhoitopiirit ovatottaneet vakuutukset vahinkovakuutusyh-tiöiden yhdessä muodostamasta Potilas-vakuutuspoolista. Yksityisen sektorin va-kuutukset myöntää puolestaan Potilas-vakuutuskeskuksen jäsenenä oleva vahin-kovakuutusyhtiö.

Järjestelmää rakennettaessa oli esilläerilaisia toteuttamisvaihtoehtoja. Varsinnopeasti päädyttiin ratkaisuun, jossa poti-lasvakuutukset ja -vahingot hoidetaan Po-tilasvakuutuspoolin yhteydessä. Sille olijo ennättänyt kertyä muutaman vuodenajan kokemusta vapaaehtoisen potilas-vakuutuksen sekä lääkevahinkovakuutuk-sen hoidosta.

Potilasvakuutuspoolin yhteyteen pe-rustettiin Potilasvakuutusyhdistys, jon-ka nimi sittemmin muuttui Potilasvakuu-tuskeskukseksi. Järjestelmän alusta alka-en Potilasvakuutuskeskus on hoitanut kes-kitetysti potilasvakuutuksen kaiken kor-vaustoimen, myös yksityissektorin osal-ta.

Ensimmäisenä vajaana toiminta-vuonna vahinkoilmoituksia saatiin tuhat-

kunta. Seuraavana vuonna ilmoitusmääräoli jo hieman yli 2 500 ja luku kasvoi jokavuosi. Vahinkoilmoitusten määrän kasvupysähtyi 7 000 ilmoituksen tasolle vuon-na 1995 – ilmeisesti järjestelmä silloin olitullut kattavasti tunnetuksi. Olihan kaksivuotta aikaisemmin aloittanut lakisäätei-nen potilasasiamiesjärjestelmäkin. Seu-raavina vuosina potilailta tuli ilmoituk-sia hieman alle tai hieman yli tuon 7000määrän. Uusi kasvuhyppäys tapahtuivuonna 2006, jolloin ilmoituksia tehtiinnoin 8 000 kpl. Osasyynä kasvuun lieneeollut hoitotakuun aiheuttama potilasjo-nojen purku ja toimenpiteiden lisäänty-minen.

Potilasvahinkojen korvaaminen on jo-ka suhteessa hyvin haasteellista. Asian-tuntijoiltamme edellytetään lääketieteel-listä sekä vahingonkorvaus- ja vakuutus-oikeudellista erityisosaamista. Arvion te-keminen potilaan kokemasta epätyydyttä-västä hoidosta vaatii laajaa tietämystä jakokemusta maamme lääketieteellisestäkoulutustasosta sekä lääketieteen erikois-alojen ja laatuvaatimuksien hallintaa.Kaikkiaan korvaustoiminnassamme työs-kentelee runsas 80 lääketieteen, oikeus-tieteen, sosiaali- ja terveyshuollon sekävakuutusalan ammattilaista, joilta kaikenedellä mainitun lisäksi edellytetään myöshienovaraista palvelua vahinkoa kärsinei-den monta kertaa hyvinkin vaikeissa ti-lanteissa.

Tavoitteenamme on, että jokainen kor-vauksenhakija saa joutuisasti oikeuden-mukaisen ja perustellun päätöksen. Tämäntavoitteen saavuttaminen edellyttää am-mattinsa osaavaa henkilöstöä ja asiantun-tijaverkostoa sekä hyvin organisoitua, te-hokasta ja laadukasta toimintaa. Se edel-lyttää myös organisaatioltamme ja jokai-selta sen toimijalta jatkuvaa kehittymistä

ja uudistuksissa mukana oloa. Monipuo-linen ja laaja kotimainen ja kansainväli-nen yhteistyöverkostomme luo siihen hy-vät edellytykset.

Varsinaisen korvaustoiminnan oheis-tuotteena potilasvahingoista kertyy var-teenotettavaa vahinko-, tilasto- ja muu-ta vertailuaineistoa, jota hoito-organisaa-tiot voivat käyttää omassa potilasturval-lisuus- ja laatutyössään sekä henkilö-kunnan koulutuksessa. Aineisto palveleemyös tutkimuksen ja tieteen tarpeita.

Potilasvakuutuskeskus on ollut osal-taan edistämässä tätä arvokasta turval-lisuus- ja laatutyötä ja panostaa siihenmyös jatkossa. On niin potilaiden, heidänomaistensa, hoitohenkilökunnan, vakuu-tuksenottajien kuin koko yhteiskunnankinetu pyrkiä ennalta ehkäisemään potilas-vahinkojen syntyminen. Vahinkojen eh-käisytyön tärkeyttä tukevat niin inhimil-liset tekijät kuin taloudelliset perusteetkin.

Potilasvakuutuskeskuksen puolestakiitän lämpimästi jokaista näiden ensim-mäisten 20 vuoden aikana toiminnassam-me mukana ollutta, yhteistyökumppanei-tamme ja muita sidosryhmien edustajia,vakuutuksenottajia ja vakuutettuja. Kiitänmyös niitä valmistelijoita ja päättäjiä, jot-ka aikoinaan olivat rohkeasti luomassapotilasvakuutusjärjestelmäämme. Se ra-kennettiin vankalle pohjalle, josta on ol-lut ja on edelleen hyvä jatkaa.

Toimitusjohtaja Ulla Niku-Koskinen, Potilasvakuutuskeskus

Potilasvakuutus-järjestelmä ononnistunut tehtävässään

Ulla Niku-Koskinen.

Nykymuotoinen potilasvahinkojen vakuutusjärjestelmä on ollut toiminnassa

vuodesta 1987 alkaen. Jo sitä ennen lääkäreiden ja hammaslääkäreiden

turvana oli ollut ammatillisia, itselle otettuja vastuuvakuutuksia.

Kirjoitus on potilasvakuutuksen 20-

vuotisjulkaisusta “Potilasvakuutus

1987-2007 potilaan ja hoitohenkilöstön

turvana”. Julkaisu kokonaisuudessaan

www.pvk.fi

18

PotilaslehtiSuomen

On erityisen tärkeätä oivaltaa, että tyypin2 diabeteksessa ovat häiriintyneet sekä so-keri- että rasva-aineenvaihdunta ja että ky-seessä on salakavala valtimotauti, joka ke-hittyy vähitellen oireita antamatta. Vaik-ka Sundqvist viittaa tuoreeseen, päteväänja laajalti siteerattuun suomalaiseen dia-beteksen ehkäisytutkimukseen, hän tulkit-see sen tuloksia yksipuolisesti unohtaenravintorasvoja käsittelevän osuuden.

Totta on, että diabetes lisääntyy huo-lestuttavalla tavalla. Tuore suomalainenväestötutkimus kertoo karua kieltä. Tyy-pin 2 diabetes ja heikentynyt sokerinsietoon paljon yleisempää kuin on oletettu. Yli45 vuotiaista miehistä peräti 42 %:lla janaisista 33 %:lla on jonkinasteinen soke-riaineenvaihdunnan häiriö. Lisäksi yhänuoremmat, jopa teini-ikäiset, sairastu-vat tähän aikuisikäisten sairautena pidet-tyyn vakavaan tautiin. Vakavaa on juurise, että sokeriaineenvaihdunnan häiriö onvarsin usein yhteydessä myös sydän- javerisuonisairauksiin.

Hyvä uutinen on se, että itse kukin voivähentää sairastumisriskiään suuresti, sil-lä terveelliset ruokatottumukset ovat jo-kaisen ihmisen ulottuvilla. Suomalaises-sa tyypin 2 diabeteksen ehkäisytutkimuk-sessa saatiin tieteellinen tutkimusnäyttösille, että ruokatottumuksia järkeistämäl-lä ja painonhallinnalla tyypin 2 diabetesvoidaan estää. Samanlainen tutkimustu-los on saatu myös amerikkalaisessa ja kii-nalaisessa tutkimuksessa.

Millainen ruokaon hyväksi?

Tutkittavien ruokavalio oli nimenomaan

”virallisterveellisen” ruokavaliosuosi-tuksen mukainen. Tutkimustulosten mu-kaan vaikuttavia ravintotekijöitä ovat riit-tävän runsas ravintokuidun saanti ja toi-saalta tarpeeksi vähäinen kovan rasvansaanti sekä energian saannin vähentämi-nen niin, että tutkittavien paino laski py-syvästi keskimäärin neljä kiloa 1-2 vuo-den aikana. - Mitä tämä tarkoittaa käy-tännössä ruokalautasella?

Riittävä ravinto-kuidun saanti

Ravintokuidun riittävän saannin turvaa-miseksi on syötävä kasvis-, hedelmä- javiljapainotteisesti. Kasviksia, hedelmiä jamarjoja suositellaan yhteensä noin puolikiloa päivässä. Se koostuu esimerkiksi 2-3 hedelmästä ja tuntuvasta annoksestakasviksia pääaterialla ja välipaloina. Kunaloittaa lautasen täyttämisen kasviksilla jasyö välipaloiksi hedelmän tai kaksi, eimuulle kaloripitoisemmalle ruoalle jääenää liikaa tilaa. Täysjyväleipä sopii täy-dentäjäksi sekä aterioille että välipaloille.Myös täysjyväpuurot ja kuitupitoiset mys-lit sopivat niin pääaterioiden kuin väli-palojen täydentäjiksi päivittäin.

Tällainen syömisen tapa auttaa pai-nonhallinnassa, koska kasviksista, hedel-mistä ja marjoista saa vain vähän energi-aa. Sen sijaan ravintokuitua niistä saa pal-jon. Kuitu on kasvisten, hedelmien ja mar-jojen sekä viljan mukana saatavaa ihmi-sen elimistössä sulamatonta ainesta, jollaon hyviä vaikutuksia. Se hidastaa aterianjälkeistä verensokerin nousua ja vähentäähaitallista veren kolesterolia. Sundqvistinmainitsema nimimerkki ”Mika” ei saa

ruokavaliostaan riittävästi ravintokuitu-ja, koska hän on jättänyt viljan kokonaanpois.

Miten vähentääkovan rasvan saantia?Koska eläinrasvoista suurin osa on kovaarasvaa, niitä sisältäviä ruokia on syötävävain hyvin kohtuullisesti. Leivänpäällys-rasvana on hyvä käyttää pehmeitä kasvi-rasvapohjaisia margariineja. Vaikka mar-gariineja osittain kovetetaan, ne sisältävätvähemmän kovaa rasvaa kuin voi. Lisäk-si kannattaa valita vähärasvaiset tai ras-vattomat maitotuotteet ja juustot sekä liha-leikkeleet ja liharuoka vähärasvaisena ate-rioille. Kalan käyttö on suositeltavaa liha-ruokien sijasta 2-3 kertaa viikossa, koskakalan rasvat ovat öljymäisiä. Pelkkä kas-visateriakin sopii silloin tällöin pääruoak-si. Ruoanlaittoon on suositeltavaa käyttäävähän rypsiöljyä. Samoin kasvissalaattienja raasteiden kyytipojaksi sopii hyvin ryp-siöljypohjainen salaatinkastike.

Sundqvist jättää artikkelissaan koko-naan mainitsematta rasvan laadun ja mää-rän merkityksen. Kuitenkin näiden suurimerkitys tuli hyvin esiin myös edellä mai-nitussa suomalaisessa diabeteksen ehkäi-sytutkimuksessa. Sundqvist jättää artik-kelissaan kertomatta esimerkkihenkilö”Mikan” kolesteroliarvot, jotka ovatkinhuolestuttavat. ”Mika” kertoo kolestero-liarvoista Sundqvistin nettisivuilla, mut-ta ei valitettavasti tunnu ymmärtävän nii-den merkitystä. Ravinnon rasvojen laatu-suhteella vaikutetaan veren rasvojen laatu-suhteisiin. Ihanteellisinta veren rasvojen- hyvän ja huonon kolesterolin kannalta

Liisa Heinonen, laillistettu ravitsemusterapeutti, Suomen Diabetesliitto ry

Diabetesliiton suositteleman diabetes-ruokavalion terveysvaikutukset ontieteellisesti tutkittuPotilaslehdessä 1/2007 julkaistiin Christer Sundqvistin

artikkeli diabetesruokavaliosta. Artikkelissa käsiteltiin

tyypin 2 diabetesta ja diabetesruokavaliota yksipuolisesti

ja tavalla, joka vaatii kommentointia ja oikaisua.

Sundqvist sivuuttaa artikkelissaan lähes tyystin sen, että

tyypin 2 diabetes on paljon muutakin kuin sokeritauti.

Artikkelista saa myös harhaanjohtavan käsityksen, että

olisin ollut hänen haastateltavanaan. Mitään haastattelua

ei ole tapahtunut.

19

- on se, että ravinnon rasvoista 2/3 onöljymäistä ja pehmeää rasvaa ja vain 1/3kovaa rasvaa. Jos veren haitallinen LDLkolesteroli on turhan suuri, se lisää huo-mattavasti riskiä sairastua sydäntapahtu-miin, josta sydäninfarkti on kohtalokkain.

Paino hallintaansyömistä järkeistämälläErilaisilla ”nälkäkuureilla” liikapainonsaa nopeasti putoamaan. Pitkällä tähtäi-mellä kuurimaisesta laihduttamisesta eiyleensä ole hyötyä, sillä kun kuuri lop-puu, paino tulee herkästi takaisin. Syömi-sen järkeistämisessä tavoitteena on tehdäpieniä, mutta pysyviä, energiansaanninvähentämiseen tähtääviä muutoksia, jot-ka voi ajatella pitävänsä vaikka koko lop-puelämän. Ajatuksena on saada syömisenmäärä ja laatu hallintaan arkielämässäikään kuin huomaamattomasti järkeviävalintoja tehden. Jos juhlahetkinä tuleeherkuteltua liikaa, se ei haittaa, kun arke-na muistaa palata sopiviin määriin ja laa-tuihin.

Sokerin käyttö hyväpitää kohtuullisenaEhdottomaan sokerittomuuteen ei tar-vitse pyrkiä, koska siitä ei nykykokemus-ten perusteella ole vastaavaa hyötyä. Dia-beetikon ruokavalioon voi sisältyä pieniämääriä sokeria olipa insuliini käytössä taiei. Pieni lisätyn sokerin määrä - enintään10 % energian tarpeesta eli 20-50 g päi-vässä - ei sokeritasapainoa huononna, josruokavalio muuten on kuitupitoinen, mo-nipuolinen ja energiamäärältään sopiva.Runsasta sokerin käyttöä on tietenkin hy-vä välttää.

Ns. sokerittomien dieettituotteiden(leivonnaiset, kahvileivät, suklaa yms.)suosittelemisesta on luovuttu, koska nii-den käytöstä ei kokemusten mukaan olesaatu mitään etua verrattuna kohtuulliseensokerillisten tuotteiden käyttöön. Dieet-tituotteissa sokeri on yleensä vaihdettusorbitoliin tai hedelmäsokeriin energia-sisällön ja rasvasisällön pysyessä entisel-lään. Tällainen dieettituotteiden käyttövain tuudittaa diabeetikot ”valheelliseen”turvallisuuden tunteeseen: voi luulla syö-vänsä terveellisesti kun vain välttää so-keria.

Tiettyjen sokeria korvaavien tuottei-den käyttö on silti edelleen järkevää dia-beetikon ruokavaliossa. Esimerkiksi kah-

vin ja teen makeuttamiseen sopivat ener-giattomat makeutusaineet. Virvoitusjuo-mista ja mehuista kannattaa valita light-juomat. Diabeetikot voivat käyttää hyvinkohtuullisesti sokerilla makeutettuja, vä-härasvaisia leivonnaisia: pikkupulla päi-vässä mahtuu suositusten puitteisiin.

Pelkkä sokerin tiukka välttäminen eijohda hyviin hoitotuloksiin, vaan ruoka-valiossa rasvan laatu ja määrä sekä sopi-

Lisätietoa:

Diabetes and Nutrition Study Group (DNSG) of the European Association for

the Study of Diabetes (EASD): Evidence-based nutritional approaches to the

treatment and prevention of diabetes mellitus. Nutr. Metab. Cardiovasc Dis

2004;14:373-394. Edellisestä on julkaistu suomenkielinen lyhennelmä Diabe-

tes ja Lääkäri –lehdessä syyskuussa 2005.

www.diabetes.fi -diabetestietoa sekä tyypin 2 diabeteksen riskitesti

va energian saanti ovat nousseet entistätärkeämpään rooliin.

Diabetesliiton asiantuntijaryhmä uu-distaa parhaillaan ruokavaliosuositusta.Uudistettu suositus ilmestynee vielä tä-män vuoden puolella. Se on samoilla lin-joilla kuin eurooppalainen diabetesruoka-valiosuositus, joka on julkaistu Euroopandiabetestutkijoiden yhdistyksen toimestaja on tieteelliseen näyttöön perustuva.

20

PotilaslehtiSuomen

KESÄ on takanapäin ja edessä on talvi.Tästä edellä esittämästäni toteamuksestajohtuen allekirjoittanutta ei kuitenkaansovi ryhtyä pitämään selvänäkijänä taik-ka tietäjänä. Koetan pysyä nöyränä ja elääkopeutta välttäen, vaikka maailman me-noa usein pohdinkin ja olen oikeassa.Luonnollisesti myöntäisin olevani vääräs-sä, jos joskus olisin.

LOMAKAUDEN, kesäkauden taivaihtoehtoisesti grillikauden ja jäätelö-sesongin jäätyä mennen kesän lumiksi onmielessä hiukan haikeutta. Tämä haikeuskuitenkin usein häipyy perin nopeasti, kunmielen täyttää järkytys ja suunnaton ka-tumus. Kesäkaudesta (ja noista muistakinkausista) on mukana tuhti muistojen sar-ja: vyötäröllä lelluu tuhdinpuoleinen ui-marengas, joskus kaksikin, kasvoissa oniloista vauvamaista pyöreyttä ja takapuo-li, eli leikkisästi sanottuna pylly, edustaalaaja-alaista ja tukevaa vastapainoa, josvaikka sattuisi kulkemaan poikkeukselli-sen etukenossa.

TAVALLAAN tässä tunteiden ja mie-lialojen kirjossa on se hyvä puoli, että tun-neskaala tulee kertaalleen läpiharjoitel-tua. Niinpä haikeuden ja kauhun sekä ka-tumuksen jälkeen päädytään maaniseentekemisen intoon. Nytpä on ryhdyttävä fa-naattiseen treenaamiseen, jolla pullea ke-ho, joskus jopa ruho, saadaan taas sellai-seen kuosiin, että kelpaa peilin edessäseistä ja ihastella omaa tomumajaansa.Sopivasti syyssateiden kanssa ilmaantuupururadoille ja lenkkipoluille tiukkail-meisiä ihmisiä. Ilmiö tosin laantuu myö-hemmin syksyllä, kun polvinivelensä ha-jalle jyystäneet junttapullat ja ensimmäi-

Ojanne pohtii

Niinkevyttä, ettäTaivaaseen

lentää

sillä aamuliukkailla liukastuneet sesonki-urheilijat ilmaantuvat terveyskeskustenensiapupoliklinikoille. Jokunen tyräkinsaattaa ilmetä.

SUOMALAISET ovat kuitenkin suh-teellisen tasaista kansaa. Vaikka mieli-alat joskus kuohuvat ja syntyy intomiel-tä, niin onneksi kaikki hiljalleen tasaan-tuu. Niinpä vakaat katajaisen kansakun-tamme edustajat ryhtyvät pohtimaan pai-nonpudotuksen keinoja tavoilla, jotka ei-vät edellytä mitään erityisempää liikku-mista taikka rääkkäämistä. Tähän tarkoi-tukseen on keksitty erilukuinen määrä kai-kenlaisia light-tuotteita. Idea juontaa paa-vien keskiajalla kauppaamiin aneisiin, joi-ta ostamalla ei tarvinnut lopettaa synnintekemistä.

LIGHT on englantia, mutta sikäli jokansainvälistä käsitteistöä, että se symbo-lisoi kaikille keveyttä, terveellisyyttä japutoavaa painoa. Vähemmän tunnettuatosin on, että asiaan vihkiytyneille se saat-taa merkitä myös itsepetosta, terveysris-kiä ja jatkuvaa lihomista.

MONI light-tuotteisiin hurahtanutelää sellaisessa kuvitelmassa, että vain so-kerissa ja rasvassa on kaloreja. Vaikkaesimerkiksi suklaamakeisesta olisi pois-tettu sokeri ja tilalle lisätty kaikenmaail-man syöpää aiheuttavia kemikaaleja ma-kuaistimuksen saamiseksi, sisältävätmyös valkuaisaineet kaloreita. Paino eihupene, jos mättää naamaansa kilon light-konvehteja.

VIELÄ useampi light-tuotteisiin hu-rahtanut kuvittelee, että kevyt/light-ko-lat ovat jollakin tavalla terveellisempiä.Kolajuomat syövyttävät esimerkiksi ham-paat yhtä tehokkaasti kuin vesi ruostuttaarautaa. Sen sijaan erilaiset virvokkeen lit-kuihin tällätyt kemikaalit rasittavat mak-saa ja munuaisia. Ja jos ei syöpää saa light-litkuilla, niin hurahtaneimmat päätyvätlumetodellisuuteen. Sen mukaan voi sit-ten pistellä sitäkin enemmän muuta tuh-dimpaa pupellettavaa, kun hoitaa vain ko-ko ajan terveyttään kittaamalla light-limpparia. Nämä ihmispoloiset eivät enäämuista, että vettä voi juoda janoon.

JOKSEENKIN yhtäpitävää erilaisillelight-valmisteille on se, että ne ovat taval-lisia tuotteita useammin kemiallisesti kä-siteltyjä ja useampaa erilaista kemikaaliasisältäviä. Ei tarvitse olla kummoinenkaankansanparantaja huomaamaan, että tällai-sella kemikaalien natustamisella on hait-tavaikutuksia ihmisen elimistöön. Kohta-lon ivaa on oikeastaan se, että nyttemminmyös light-tupakka on todettu oikeas-taan tavallista tupakkaa tappavammaksimyrkyksi. Professori Erkki Aurejärvi te-kee suoranaista elämäntyötään kamppai-lemalla tupakkateollisuuden light-valhet-ta vastaan. Tupakkaoikeudenkäynneille eiloppua kuitenkaan näy, koska teollisuususkoo lightin terveellisyyteen. Ainakin seuskoo, että tupakoitsijat nielevät tämänuskomuksen.

RUOKA- ja juomapuolella light-tuot-teiden vastaan käyminen tuskin kuiten-kaan toteutuu, sillä ainakin niiden tököt-tien perustarkoitus toteutuu. Sapuskan jalitkujen markkinoilla kun niiden puolestapuhuu sama argumentti, jolla oikeustie-teen oppinut Aurejärvi syyttää tupakki-bisnestä: tuotteen - siis tupakin - oletettukäyttötapa tappaa. Light-tuotteiden oletet-tu käyttötapa aiheuttaa keveyttä. Ja niin-hän se on, että kun siitä myrkkyjä aikansanapsii ja kittaa, niin muuttuu lopulta ole-mattoman kevyeksi ja tässä painottom-uuden tilassa voikin onnellinen light-tuot-teiden kuluttaja leijailla aina Taivaaseensaakka. Amen!

KOSKA muuten kukaan on kokeillutsellaista vanhan ajan antiikkista painon-pudotusohjelmaa, jossa syödään vähänvähemmin ja herkkuja vielä harvemmin?

21

Vika korvien välissävai verensokerissa?

Olen 67-vuotias nainen ja minulla onmielestäni diabetes. Terveysasemalääkä-rin mielestä vika on korvien välissä. Hänkieltäytyy tutkimasta diabetesta ja on jousealla vastaanotolla määrännyt psyykenlääkkeitä, joiden takia olen sekava ja kaa-tuilen kotonakin. Olen vaatinut ja saanutomalääkärin vaihdon, mutta siitä ei ole ol-lut apua, koska uusikin omalääkäri on kol-legansa kanssa samaa mieltä. Mikä neu-voksi?

Potilasliiton neuvonta ei saa harjoit-taa lääkärin tointa ja suosittelimme yksi-tyiselle erikoislääkärille menoa niin kuintässä tapauksessa tehtiin. Pitkäaikaisenverensokerin määrityksessä saatiin arvok-si 11,3 ja päivittäiset kotimittaukset vaih-telivat haarukassa 8-16. Diabetes todet-tiin, psyyken lääkitys lopetettiin potilas voisuhteellisen hyvin. Terveysaseman kohte-lu on potilaan mielestä ollut jatkossanihkeää.

Eutanasialaki vai ei?Miksi Potilasliitto vastustaa eutanasia-asiaa? Neuvontanne ei löytänyt asiaan lii-ton virallista kantaa.

Potilasliitto on ottanut asian puolestakantaa julkaisemalla jatkuvasti asiaa aja-van jäsenyhdistyksensä, Exitus ry:n, se-lostuksia. Syyskuussa 2007 liiton aktivis-tien seminaari hyväksyi seuraavan poti-lastyötä koskevan ponnen:” 26) Potilaanoman ratkaisun kunnioittaminen hänenhalutessaan poistua elämästä; rauhalli-nen lähtö kivunlievityksineen (nk. eutana-sialainsäädännön tarpeellisuus Suomes-sa”).

Hammas kipeänähoidosta huolimatta

Hampaitteni hoito on tullut maksamaanpian 1000 euroa, mutta vaivat sen kun jat-kuvat. Mikä on potilaan oikeusturva jul-kisen ja yksityisen lääkärin praktiikassa?

Julkisessa noudatetaan samaa tietäkuin muussakin potilastoiminnassa: ensinon aina keskusteltava lääkärin kanssa jakysyttävä suoraan, saadaanko vaivat kor-jatuiksi. Ellei asia selviä, on syytä ottaayhteyttä hoitoyksikön potilasasiamieheen.Tämän jälkeen normaali potilaslain 10.pykälän mukainen, vapaamuotoinen kir-jallinen muistutus, jonka tekemisessäpotilasasiamies neuvoo. Yksityisellä puo-lella puhutaan lääkärin kanssa ja kysy-tään, onko hänellä potilasasiamieskon-takti niin kuin vähänkin suuremmissahoitoyksiköissä on, ja ellei asia selviä, voiharkita kantelua lääninhallitukseen.Hammaslääkäreillä niin kuin muiden-kin alojen lääkäreillä on yleensä kattavavastuuvakuutus.

HoitovahingotHoitovahingosta voi, paitsi keskustellalääkärin tai hoitolaitoksen kanssa, myöstehdä Potilasvakuutuskeskukseen (09680 401) kirjallisen vahinkoilmoituksenlomakkeella, jonka saa myös internetistä:www.pvk.fi

Mistä vanhus saahoitoa ja hoivaa?

Isäni ja äitini ovat yli 75-vuotiaita van-huksia, jotka eivät tule enää toimeen ko-tona ja ovat päässeet jonottamisen ja ”tap-pelun” jälkeen vanhainkotityyppiseen lai-tokseen. Siellä ”vain ollaan”. Hoitajienmukaan heillä ei ole resursseja järjestää

muuten kuin hyvin rajoitetusti normaaliinelämään kuuluvaa ohjelmaa. Jo ulkoilut-taminen ja saunottaminenkin on sään-nösteltyä ja usein omaisten tai läheistenvarassa. Eikö lait edellytä ihmisarvoistakohtelua vanhuksillekin?

Periaatteessa lait ja määräykset edel-lyttävät hyvää hoitoa ja kohtelua, muttakäytäntö on toinen asia. Tämä kaikki onyleensä kunnan talouden varassa, ja josrahaa ei ole, se on usein syy puutteelli-suuksiin, joiden edessä yksittäinen ihmi-nen on melko suojaton. Esimerkiksi Hel-singissä korostetaan vuosille 2006-2009vahvistetussa (kaupunginvaltuuston päät-tämässä) vanhuspalveluohjelmassa omas-sa kodissa asumista laitosasumisen si-jaan, vaikka kotiapu on tarpeeseen näh-den aivan riittämätöntä. Tällä tavalla hy-vää tarkoittava ajatus voi kellahtaa pää-laelleen. Vanhusasiasta lisää tässä sa-massa numerossa sivuilla 6-9 vanhus-asiantuntijan, professori Sirkka-Liisa Ki-velän haastattelussa.

Pitääkö kuolla?Poikani on lääkäri ja hänen vaimonsa hoi-taja. Heidän mielestään syöpäleikkaukse-ni jälkeinen uusiutumistarkkailu ja jälki-hoito eivät ole asianmukaisia. Omalääkä-ri kommentoi heiltä saamiani ehdotuksiaepäkohteliaasti ja sanoo, että pienellä kun-nalla ei ole varaa ”luksushoitoon”. Onkoasialle mitään tehtävissä?

Asiasta voi tehdä kirjallisen, potilas-lain 10. pykälän mukaisen, muistutuksenja/tai kannella lääninhallitukseen tai Ter-veydenhuollon oikeusturvakeskukseen(TEO). Taloudelliset syyt eivät yleensämenesty kieltoina, jos voidaan osoittaa,että hoito ja jälkiseuranta eivät ole riittä-viä.

Lyhennelmät neuvontatyön tapauksistatoimittaneet Inger Östergård ja Heikki Päivike

Potilaat ottavat yhteyttäTässä artikkelissa käsitellään asioita, jotka kuuluvat salassapitovelvollisuuden

piiriin. Järjestölläkään ei ole oikeutta kirjata säilytettäviksi näitä koskevia hen-

kilöiden tai hoitopaikkojen nimiä tai muita tietoja, joista tapaus voitaisiin jäl-

jittää. Jotkut seuraavista tapauksista on koottu 2-3nkin potilaan kokemuksis-

ta. Jos potilaan esille ottamassa asiassa tapahtuu uusia käänteitä, on syytä ot-

taa uudelleen yhteyttä neuvontaamme näistä syistä. Tapauskohtaiset tiedot

ovat peräisin Helsingin Potilasyhdistys ry:n ja De Sjukas Väl rf:n neuvonta-

työstä.

22

PotilaslehtiSuomen

Eikö isä saa osallistuasynnytykseen?Sisareni poika on lääkäri, jota työpaikanylilääkäri kielsi osallistumasta oman lap-sensa synnytykseen, koska siitä olisi voi-nut aiheutua ”subjektiivisten tuntemustensähläystä”. Menettelikö ylilääkäri asiat-tomasti?

Sitä on ulkopuolisen vaikea sanoa, kunei tunne lääkäri-isää eikä ylilääkäriä.Asian voi yrittää selvittää valitusmenet-telyllä, jolloin ylilääkäri joutuu viran-omaisille perustelemaan kieltonsa.

Lapsen kauhunhetketVein lapseni toimenpiteeseen, jonka suo-rittajaksi oli nimetty jo eläkkeellä ollutlääkäri. Tämä menetti toimenpiteen aika-na tajuntansa ja potilas alkoi valittaa tuskiapuudutuksen vähennyttyä. Asiaa on ko-etettu selvittää keskusteluin korvauksistayms, mutta toimenpidepaikka ja ko. lää-käri eivät näe asiassa keskustelun aihetta.

Kuulostaa hurjalta, mutta tapaustatuntematta ei voida sanoa muuta. Asian”potilaspuoli” on se, kuinka traagisestipotilas ja omainen tapauksen kokivat jakuinka asia hoidettiin loppuun. Tällaisestavoi jäädä niin voimakas henkinen vam-ma ja kammo hoitoa kohtaan, että asiakannattaa selvittää viranomaisteitse.

Miksi kaikki on kieltojentakana ja ovatko potilaatvain tiellä?Minulla on sydänvika, diabetes, ja astma-oireita (ajoittain hengitysvaikeutta). Ter-veysasemalla vähätellään sairauksiani. Pi-ti melkein tapella, että sain verensokeri-laitteen mittausliuskoja.

Kun sydän vaivaa, otetaan EKG, mut-ta ei kirveelläkään thoraxia eli keuhko-röntgeniä. Kun pyysin papereitani näyt-tääkseni niitä erikoislääkärille ja pohtiak-seni hoitoni asiallisuutta, ensin kieltäydyt-tiin ja sitten vaadittiin, että pyydän pape-rini kirjallisesti ja perusteluin. Simputus-ta.

Kun äitini kuoli, vaadin hänen pape-reitaan ja taas sama sota. Vasta kun sa-noin kantelevani kirjallisesti, paperit luo-vutettiin nihkeästi. Papereissa äidille olimerkitty dnr (ei elvytetä) ja kun ihmette-lin asiaa, väitettiin äitini vuoden alussaantaneen oman suostumuksensa merkin-tään. Äiti on ollut 2 vuotta vaikeasti de-mentoitunut ja nyt ihmettelen, mikä va-

loisa hetki hänellä on voinut olla, että de-mentia on luvan antamisen ajaksi hävin-nyt täysin. Merkinnän osalta pahoiteltiinvain, että oli ”kiireessä unohdettu kertoa”lähimmälle omaiselle, joka on myös po-tilaan virallinen edunvalvoja. Kun hiil-lyin lääkärille ja ilmoitin kantelevani hä-nestä, hän vastasi välinpitämättömästi:”Sopii yrittää, eivätpä nuo mihinkään joh-da”. Lisäksi hän uhkasi kutsua turvamie-hen rauhoittamaan minua. Onko poti-laalla mitään oikeuksia?

Laki potilaan asemasta ja oikeuksistamäärittelee potilaan oikeuksia, mutta nii-den toteutuminen käytännössä ei aina vas-taa potilaan mielipidettä oikeuksistaan.Lakia uudistetaan parhaillaan ja on mie-lenkiintoista nähdä, kuinka se toimiiuudistustyön jälkeen. Potilastyössä näyt-tää olevan keskeinen käytännön ongelma,että potilaan oma asiantuntemus ja omatmielipiteet voidaan syrjäyttää hoitolää-kärin päätöksellä. On myös tapauksia,joissa potilaana olevan lääkärin suksetmenevät ristiin hoitovastaavan kanssa.

Paperit ja sähköisetpotilastiedot hukassaKolmihenkinen perheemme ihmettelee,miksi potilastietomme ovat vähän väliähukassa. Jos ne löytyvät, niin tulostin saat-taa olla rikki tai laite on tukossa eikä annatietoja esim. ennen kuin huomenna. Onkotähän alistuttava?

Noin kolmannes potilasneuvontaanyhteyttä ottaneista valittaa, että jossainvaiheessa heidän kaikkia papereitaan eilöydy. Erityisesti, jos potilas on korjan-nut virheitä papereistaan ja huomautta-nut niistä kirjallisesti, vastinetta ei löy-

dykään. Niin naurettavalta kuin kuulos-taakin, olemme ruvenneet suosittelemaan,että potilas ottaisi aina useamman kopi-on asiakirjoistaan! Maan terveydenhuol-to on ahkera hukkaaja.

Avovaimo tyhjää ilmaa!Valitin mieheni hoidosta, kohtelusta, kuol-leena käsittelystä sekä kieltäytymisestänäyttämästä vainajaa läheisimmälleen. Ty-tär, joka oli merkitty ammoin potilaan lä-hiomaiseksi, yhtyi kieltoihin. Onko pelimenetetty?

Kyllä siltä vaikuttaa. Meille tulee suurimäärä tämänkaltaisia kyselyjä. Ihmiseteivät osaa ajatella näitä tilanteita etukä-teen. Ellei läheisimmästä ole potilaaltamitään merkintää hoitopapereissa, hänel-lä ei käytännössä ole juurikaan oikeuk-sia.

Mihin voi valittaa?Äitini (82) kuoli, kun ei saanut nestey-tystä, ravintoa eikä antibiootteja tulehdus-sairauteen. Loppuvaiheessa hänet irrotet-tiin vastoin läheisten kantaa hengitys-laitteesta. Eli jätettiin iän takia hoitamat-ta eli sovellettiin aktiivista, ulkopuolisenmääräämää eutanasiaa, minkä Suomenlaki kieltää. Mitkä ovat valitustiet? Autta-vatko potilasjärjestöt tällaisessa asiassa?

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus(TEO), lääninhallitus, eduskunnan oike-usasiamies ja/tai tutkintapyyntö poliisil-le. Potilasjärjestö ei saa tehdä kantelua;muistutusta, valitusta tai tutkintapyyntöä;ne tekee aina potilas tai läheinen itse.Järjestömme auttavat luonnostelussa,mutta meillä ei ole alan asiantuntijoitapalveluksessamme.

23

Potilaan itsepuolustusryhmä

(PIP) etsii kontaktia sukulaisiin

ja läheisiin, joiden lähipiirissä

on tapahtunut epäselväksi

jäänyt kuolema

hoitolaitoksessa.

Ota yhteyttä:

Eugene Linder,

puh. 040 851 7511

[email protected] tai

[email protected]

Teuvo Ruotsalainen (67), ohitusleikkaus,

jossa 5 ohitusta, diabeetikko ja eläkeläinen

aloitti ilmoituksensa mukaisesti nälkälakon

1.10.2007 protestina Vuolijoen ja Ristijärven

(Kainuu) terveyspalvelujen alasajolle.

Tiistaina 9.10. Kajaanissa osoitettiin noin 150

hengen joukolla mieltä lakkautuspäätöksiä

vastaan.

Ruotsalaisen päätös nälkälakosta on

ehdoton, ellei päätöstä pureta. Seuraavassa

Potilaslehden numerossa Teuvo Ruotsalaisen

haastattelu sekä Kainuun maakunnan

kuulumisia terveydenhuollon sektorilta.

Teksti ja kuva: Paavo Koistinen

Terveyspalvelujenpuolesta nälkälakkoon

Potilaanitsepuolustusetsiikontakteja

24

PotilaslehtiSuomen

Potilasliiton puheenjohtaja Paavo Koisti-nen kirjoitti pääkirjoituksessaan (no.2/2007) suomalaisen hoidon nykytilasta.Vanhusten kotihoidon osalta hän totesi,ettei kotona olo ole mikään saavutus sil-loin, kun vanhus kokee olonsa turvatto-maksi. Tähän on helppo yhtyä kotihoidos-sa työskennelleenä. Omissa kodeissaanasuu entistä huonokuntoisempia vanhuk-sia. On ollut surkeaa nähdä, miten van-huksen olo on yhtä voivottelua vaivois-taan, yksinäisyyttä ja ruokapalvelun tuo-ma ruoka menee koskemattomana roskiin,kun mikään ei maistu. Nesteitä ei muiste-ta juoda ja koti on muuttunut pikkuhiljaapienoissairaalaksi. On purtteloa ja pört-telöä pöydät täysi. Dosetit, vaipat ja ulos-tuslääkkeet on sulassa sovussa kirjahyl-lyissä ja olohuoneen nurkat täyttyvät pah-vilaatikoista joissa on usean kuukaudentarve kroonikkovaippoihin ym, ym. Sau-na, jos sellainen rentoutumispaikka on, onmuuttunut varastotilaksi eikä vanhus edesmuista milloin on viimeksi saunassa käy-nyt.

PerushoitajaInka Svahn,Suomen Potilasliitto ry

Hoito-paikkana koti

Kotihoitohenkilökunnan viestivihoton täytetty hoitajien kulloinkin suoritta-mista tehtävistä kun kirjaaminen tulisi ollaenemmänkin asiakkaan voinnin seuraa-mista. Yhä useammin olen ihmetellyt,miksi kyseinen vanhus on kotiutettu sai-raalasta pikaiseen, kun jo ensimmäisenäkotihoitopäivänä vanhus löytyy kaatunee-na lattialta. Tai suoranaisesti tuntee itse-kin olonsa sairaaksi. Jatkuva kipujen kans-sa eläminen vanhuksille on tuttua sillä ki-vunhoito ei ole kunnossa. Yksinkertaisestikotona asuu vanhuksia, joiden paikka olisisairaalassa. Kun yhteiskunnassamme pu-hutaan koko ajan säästöistä, pitää miet-tiä, onko tälläinen kotihoito säästöä, jostavanhus ei oikeasti saa tarvitsemaansa apuaja hoitoa.

Kotihoidon asiakkaina on niin miehiäkuin naisiakin. Miesten kohdalla joutuuusein myös törmäämään seksuaalisuuteen.Kun ei ole sitä omaa puolisoa vierelläenää, jää läheisyyden tarve toteutumatta.Näistäkin asioista tulisi enemmän keskus-tella ja kehittää jotain ystävärinkiä, jotta

kodeissaan asuvat yksinäiset vanhuksetlöytäisivät seuraa.

Yhtenä ongelmana olen myös työssä-ni kokenut ne omaiset, jotka määräävätvanhuksen asioista, vaikka vanhus olisiihan järkevä ja hänellä tulee olla itsemää-räämisoikeus. Esim. että vanhukselle eisaa käydä ostamassa alkoholia. Vanhusitse haluaisi ottaa iltatujut ja tulee siitähyvälle mielelle. Näissä tilanteissa ky-seenalaistan aina omaisten päätökset sil-loin, kun kyseessä ei ole lääke, joka es-täisi alkoholin nauttimisen, sairaus taimuu seikka eikä vanhus ole holhouksenalla. Kerran eräs mies sanoikin minulle.“Eikö sitä jo 90-vuotiaana saa päättääomista asioistaan?” Kyllä saa ja pitää saa-da. Kotihoidossakin tulee muistaa se to-siasia, että se vanhus on meidän asiakas,jonka toiveiden ja tarpeiden mukaan tu-lee ensisijaisesti toimia. Ja jos kokee, ettäkaikki ei ole kohdallaan, on velvollisuustoimia niin, että vanhus pääsee sellaiseenhoitopaikkaan, joka vastaa hänen tarpei-taan.

25

HS 30.7.07 uutisoi sairaaloiden halustatuoda julki hoidossa sattuvat virheet. Tä-mä on odotettu suuntaus entisen salailunja potilaiden syyllistämisen tilalle. Poti-laiden kantelut ovat viime vuosina hui-masti lisääntyneet, joten onkin jo korkeaaika asialle tehdä jotain. Hoitovirheen sat-tuessa usein on käynyt niin, että potilasjätetään yksin asian kanssa. Potilasta ei olemielletty asiakkaana, jonka palaute olisiotettava vakavasti. Potilaslainsäädäntöm-me oikeuttaa potilaan hyvään ja laaduk-kaaseen hoitoon ja siihen liittyvään koh-teluun.

Hoitovirheiden varalle on myös laadit-tu ohjeet miten tulee toimia ja luonnolli-sesti näitä tulee noudattaa. Potilasvahin-koa käsitellään potilasasiakirjojen perus-teella joista asiantuntijat tulkitsevat ta-pahtumia. Nämä tulkinnat eivät aina vas-taa todellisuutta, sillä potilasasiakirja-merkinnät ovat usein puutteellisia ja vir-heellisiä. Tässä on yksi syy, miksi poti-laat eivät saa oikeutta valitusprosessis-saan. Asioita käsittelevän tahon tulisikinenemmän ottaa huomioon potilaan kerto-mus eikä tuijottaa lääkärin antamiin lau-suntoihin, sillä virheen myöntäminen eiaina onnistu. Kuitenkin hoitavan lääkärin

Hoitovirhe on potilaalle kriisitilannetulee toimia potilaansa parhaaksi, niinmyös hoitovirheen jälkeen. Potilasliittotuntee monia potilastapauksia, joissa po-tilas on masentunut vuosikausiksi. Syynäei niinkään ole ollut itse potilasvahinko,vaan se miten häntä on kohdeltu sen jäl-keen. HS kirjoitti, että moni haitta syntyyprosessin heikon kohdan takia. Potilaanmielestä moni haitta syntyy siitä, kun heitäei kuunnella eikä heidän oireita oteta va-kavasti . Myös lääkärin huono käytös voisairastuttaa. Lääkäreille tulisikin enem-män opettaa vuorovaikutustaitoja.

Terveydenhuollon valvontaa tulee li-sätä ja potilasasiamiesten roolia kehit-tää enemmän potilasta auttavaksi ja tu-kevaksi palveluksi. Yhtäkään valitusta eitulisi käsitellä valvontaelimissä ennenkuin se on käsitelty potilaan kanssa hoi-toyksikössä. Korvauskäsittelyt ovat myöstuottaneet monille pettymyksiä, kutenko. artikkelissa esiintynyt Marko Niemi-nenkin kertoo. Ei sairaan ihmisen pitäisivuosikausia taistella oikeuksistaan, vaansaada keskittyä tervehtymiseen. Hoito-virhe on aina kriisi potilaalle. Se mitenhäntä hoidetaan ja kohdellaan sen jälkeenvaikuttaa siihen, miten hän hoitovirhees-tä toipuu. Ei saa olla tarkoitus, että menet-

tää terveyden lisäksi vielä ihmisarvonsa-kin. Kun vain noin 30% kanteluista joh-taa johonkin, jää 70% potilaista ilmankorvauspäätöstä. Ei potilaat valita siksi,että ovat tietoisia oikeuksistaan vaan sik-si, että ovat saaneet huonoa hoitoa.

Tietoomme on tullut myös tapauksia,joissa potilaan kanneltua hoidostaan, onhoito huonontunut entisestään hänen koh-dallaan. Tähänkin epäkohtaan olisi kiin-nitettävä huomiota sillä ikävä kyllä, ter-veydenhuollossamme työskentelee myöslääkäreitä, jotka käyttävät valtaansa vää-rin.

Anteeksipyyntö on kuitenkin ensisi-jainen asia, joka jonkun tulisi potilaalleesittää. Sen jälkeen lähdetään yhdessämiettimään, onko asiassa tapahtunut kor-vattava potilasvahinko. Näin toimien po-tilaan luottamus virheestä huolimatta säi-lyy ja saattaa vähentää myös virallistenkanteluiden määrää.

Inka Svahn, perushoitaja,Mikkeli, Suomen Potilasliiton

hallituksen varajäsenPotilasasiainvaliokunnan ja

Suomen Kuluttajaliiton KuluttajanOikeudet -työryhmän jäsen

26

PotilaslehtiSuomen

Aivolisäke-potilasyhdistys Sella ryPj. Juha Kapustamäki 050 919 4662

APECED ryPj. Arja [email protected] 040 877 6932

De Sjukas Väl rfOrdf. Runa Reimavuo 09 241 3313

Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry ERSYHelsinginkatu 14 A 1, 00500 Helsinki toimisto 09 711050 tukipuhelin 040 828 0000Pj. Kalevi Järvinen

Exitus ryPj. Jaakko [email protected] 041 461 6886

Helsingin Potilasyhdistys ryPj. Heikki Päivike 0400 336 647PL 271, 00531 [email protected]

Immuunipuutospotilaiden yhdistys ryPj. Anna Ristsatama 040 737 5909Niittymaantie 84,49660 Pyhältö

Potilasyhdistys Trasek ryPj. Antti Karanki,[email protected] 202, 00531 Helsinki 041 546 1565www.trasek.net

Suomen Amyloidoosiyhdistys ryPj. Raija Mattila 09 460 170samy@suomenamyloidoosiyhdistys.fiwww.suomenamyloidoosiyhdistys.fi

Suomen Potilasliitto ry:n jäsen-yhdistykset ja toimintaryhmät

Suomen Kilpirauhasliitto ryVilhonkatu 4 B, 00100 Helsinki 09 8684 [email protected]@kilpirauhasliitto.fiwww.kilpirauhasliitto.fiPj. Paavo Koistinen 0400 682 337

fax 014 372 2900

Suomen Sähköyliherkät ryPL 1040, 04431 Järvenpää 09 2796 3680Pj. Erja [email protected]

Liikenneonnettomuudessaloukkaantuneiden toimintaryhmäVetäjä Marja [email protected]

Johtoryhmä: Paavo Koistinen (puh.joht), Rau-no Aaltonen, Kalevi Järvinen, Jaakko Ojanne,Inger Östergard

Potilasasiainvaliokunta: Paavo Koistinen (puh.joht), Marja Lamberg, Heikki Päivike, Runa Rei-mavuo, Inka Svahn, Inger Östergård

Viestinävaliokunta: Paavo Koistinen (puh. joht.),Jaakko Ojanne, Heikki Päivike

Suomen Potilasliitto ry:nvaliokunnat

27

Kilpirauhaspotilaat ovat keskuudessaankäyneet keskustelua siitä, että heidän sai-rauttaan vähätellään tai he eivät tule kuul-luiksi. On käynyt selväksi ettei mm. pe-rusterveydenhuollossa osata suhtautua tar-peeksi vakavasti potilaan tuntemuksiinvaikka potilas itse on paras asiantuntijaolotilassaan.

On herännyt kysymys: tiedetäänkö sai-raudestamme tarpeeksi lääkäreiden jamuiden hoitotyötä tekevien keskuudes-sa? Potilailta saatujen palautteiden pe-rusteella tietoa ei ole tarpeeksi.

On pyrittävä löytämään ratkaisuja tie-don jakamisessa sairaudestamme niin ter-veydenhuollossa työtä tekeville kuin kokoväestölle. Tähän eivät liiton resurssit yk-sistään tällä hetkellä riitä.

Kilpirauhastauteja on useita. Muunmuassa kilpirauhasen vajaatoimintaa sai-rastava tottuu mitä erilaisimpiin oireisiin.Kun hän kertoo oireistaan lääkärille, to-detaan usein, että esim. väsymys johtuupotilaan sen hetkisestä elämäntilanteestaja usein se diagnosoidaankin ehkä esim.masennukseksi. Potilas on voinut sairas-taa tautia tietämättään useita vuosia ja saa-tuaan diagnoosin kilpirauhassairaudes-taan potilaalla herää useita kysymyksiä,sekä kysymys: “Miksi vasta nyt?”

Onkin erittäin tärkeää, että kilpirau-hassairaudet diagnosoitaisiin jo varhaises-sa vaiheessa. On todettu, että hoitamatontai puutteellisesti hoidettu kilpirauhasenvajaatoiminta on suuri riskitekijä sydän-ja verisuonitaudeissa.

Kilpirauhassairaudet vaikuttavat poti-laan koko elämään, esim. työhön ja lähi-suhteisiin. Liiton järjestämillä sopeutu-mis- ja kuntoutuspäivillä pyritäänkin an-tamaan tietoa sairaudesta ja sen hoidostasekä potilaalle että hänen läheiselleen.Psyykkisellä tuella annetaan tietoa tau-din vaikutuksesta työhön työikäisillä, lä-hisuhteisiin ja arkielämään yleensä. Fyy-

sisen kunnon ylläpitoa pyritään myös ak-tivoimaan. Tavoitteena on myös tukeakuntoutujaa työelämässä selviytymisessäsekä omien voimavarojen käyttöönotos-sa. Tavoitteena on myös työelämästä pois-saolevien kuntoutujien toimintakyvyn li-sääminen, terveiden elämäntapojen ja lii-kunnan tukeminen sekä sosiaalinen japsyykkinen tuki. KELA:n järjestämilläsopeutumisvalmennuskursseilla kilpirau-haspotilaille näiden tavoitteiden lisäksiselvitetään myös työelämään paluun mah-dollisuuksia.

KELA:n sopeutumisvalmennuskurs-seja potilasryhmällemme on järjestettyvuodesta 2006 lähtien. Liitto järjestääyksin tai paikallisyhdistyksien kanssayleisöluentotilaisuuksia eri puolilla Suo-mea, aiheena mm. kilpirauhassairaudet.

On erittäin tärkeää jakaa kokemuksiasamaa sairautta sairastavien kanssa mm.miten sairastuminen vaikuttaa ihmissuh-teisiin, mistä löytää voimavaroja ja selviy-tymiskeinoja. Vertaistukitoiminta tapah-

Kuvassa Suomen Kilpirauhasliitto ry:n vuosikokouksen osanottajia12.5.2007 Helsingissä.

Miten suhtautuatodettuun sairauteen?

- Onko sairaudestamme tarpeeksi tietoa?- Vaikuttaako sairautemme

kokonaisvaltaisesti elämäämme?Paavo Koistinen.

tuukin parhaiten paikallisyhdistyksissä,jotka järjestävät vertaistukitilaisuuksiasekä yleisöluentoja, kuntotapahtumia jamuita aktiviteetteja.

Suomen Kilpirauhasliitolla ja sen pai-kallisyhdistyksillä riittää tehtäväkenttääuseilla eri osa-alueilla potilasryhmäm-me asioiden edistämiseksi.

Paavo Koistinen,Suomen Kilpirauhasliitto ry,

puheenjohtaja

28

PotilaslehtiSuomen

Sköldkörtelpatienterna har i den egnagruppen diskuterat att deras sjukdom oftaringaktas eller att de inte blir hörda. Dethar tydligt framgått att man t.ex. inombashälsovården inte har den rätta inställ-ningen till vad patienten känner, fastänpatienten bäst själv känner sitt tillstånd.

Frågan har uppstått: Vet man tillräck-ligt om vår sjukdom bland läkare ochandra som deltar i vården? Av den responssom man har fått av patienter, kan mandra den slutsatsen att tillräcklig kunskapinte finns.

Man bör finna lösningar på hur manskall distribuera kunskap om vår sjukdombåde åt företagshälsovårdens personal likaväl som åt hela befolkningen. Förbundetsresurser räcker inte ensamt till den upp-giften just nu.

Det finns många olika sköldkörtel-sjukdomar. Bl.a. de som har nedsatt funk-tion i sköldkörteln har olika slags symp-tom. När han/hon berättar om symtomenför läkaren, konstateras ofta t.ex. trötthetsom kan bero på patientens psykiska livs-situation och blir ofta diagnostiserad somdepression. Patienten har kanske varit sjuki många år utan att få en diagnos om sköld-

körtelsjukdom. Hos patienten väcks frå-gan: ”Varför först nu?”

Det skulle vara synnerligen viktigt attsköldkörtelsjukdomarna diagnostiseras iett tidigt skede. Det har konstaterats atten obehandlad eller brisfälligt behandladsköldkörtelsjukdom är en stor risk förhjärt- och kärlsjukdomar.

Sköldkörtelsjukdomarna inverkar påhela patientens liv t.ex. på arbetet och för-hållandet till närstående. Genom att för-bundet ordnar anpassnings- och rehabi-literingsdagar försöker man ge informa-tion om sjukdom och vård både åt patien-ten och deras anhöriga. Genom det psykis-ka stödet ger man information om hursjukdomen påverkar arbetet, för den somär i arbetsför ålder, närstående och var-dagen i allmänhet. Man försöker aktiveraupprätthållande av den fysiska konditio-nen. En målsättning är också att stöda denrehabiliterande för att klara sig i arbetsli-vet och att ta i bruk de egna resurserna.En annan målsättning för de rehabilite-rande som är borta från arbetslivet är, attförbättra den egna funktionsförmågan,att lära sig hälsosamma livsvanor öka mo-tioneringen och få psykiskt stöd. Målsätt-

ningen för de anpassningskurser som FPAordnar för sköldkörtelpatienter är att redaut om det föreligger möjligheter att åter-vända till arbetslivet.

FPA har sedan år 2006 ordnat anpass-ningskurser för vår patientgrupp. Förbun-det ordnar antingen ensam eller tillsam-mans med lokalföreningarna allmännaföreläsningstillfällen bl.a. om sköldkörtel-sjukdomar på olika orter i vårt land.

Det är synnerligen viktigt att dela er-farenheter med sådana som har sammasjukdom bl.a. om hur sjukdomen inverkarpå de mänskliga relationerna, var man kanfinna kraftkällor och överlevnadsmetoder.Nätverksstöd finner man bäst hos lokal-föreningarna, som ordnar nätverkstillfäl-len och föreläsningar, konditionstillfäl-len och andra aktiviteter.

Finlands Sköldkörtelförbund och desslokalföreningar har ett stort arbetsfältmed många delområden för att befrämjavår patientgrupps situation.

Paavo Koistinen,Finlands Sköldkörtelförbund rf,

ordförande

Hur förhålla sig tillen diagnostiserad sjukdom?

- Har vi tillräckligt fakta om vår sjukdom?- Har vår sjukdom en övergripande inverkan på vårt liv?

Hotelli Rantasipi Aulanko HämeenlinnaAjankohta 22.2. - 24.2.2008 (pe-su)

Kuntoutuspäivien avaus 22.2.2008 klo 15.00Maks. osanottajamäärä 20 hlöä.- Hinta 110 e jäsen / 2hh. Muille osanottajille 290 e. - Hinta 210 e jäsen / 1hh. Muille osanottajille 380 e. Hintaan sisältyy täysihoito, aamusaunat ja uinnit.

Asiantuntijaluennot mm. luento kilpirauhaspotilaan ravinnos-ta ja liikunnasta sekä lääkäriluento ja psykologin luennot jaohjatut liikuntaohjelmat. Lisäksi hotellin tarjoama ohjelma.

Kuntoutuspäivien ohjelma on suunniteltu siten, että se so-veltuu kaikille ikäryhmille.

Rantasipi Aulangon 60-vuotiset perinteet loistavana ko-kous- ja juhlapaikkana ovat laajalti tunnetut. Hotelli on yksiSuomen parhaimmista ja tunnetuimmista kokoushotelleista.Hotellissa on myös kylpyläosasto ja muut ajanmukaisetliikuntatilat.

Sitovat ilmoittautumiset 22.1.2008 mennessä.

Kuntoutuspäivät talvi 2008

Yhteystiedot: Suomen Kilpirauhasliitto ryVilhonkatu 4 B, 00100 HelsinkiPuh: 09 8684 6550, fax: 09 8684 6551Sähköpostiosoite : [email protected]: www.kilpirauhasliitto.fi

29

Suomen Kilpirauhasliitto ryja paikallisyhdistykset

Kilpirauhashäiriöistä ja sen taudeista kärsii Suomessa n. 15% väestöstä. Kilpirauhaspotilaiden avuksi perustettiin v. 1996valtakunnallinen Kilpirauhaspotilasyhdistys ry. Kasvavan jä-senmäärän myötä toimintaa selkeytettiin ja tehtäviä jatkamaanperustettiin marraskuussa 1999 Suomen Kilpirauhasliitto,joka rekisteröitiin huhtikuussa 2000.

Toiminnan tarkoituksena on kehittää ja edistää kilpirau-haspotilaiden hoitoa, kuntoutusta ja tutkimusta sekä paran-taa heidän sosiaaliturvaansa. Toiminnassa pyritään ottamaanhuomioon myös kilpirauhaspotilaiden läheiset.

Suomen Kilpirauhasliitto ry toimii kattojärjestönä pai-kallisyhdistyksille. Paikallisyhdistysten verkko ei ole vieläkoko maata kattava. Tavoitteena on saada toiminta lähellejäseniä. Liitto tukee paikallisyhdistystoimintaa ja uusien yh-distysten perustamista sekä jäseniä, jotka eivät vielä kuuluyhdistysten toiminnan piiriin.

Järjestämme sopeutumis-/kuntoutuspäiviä ja kuntota-pahtumia sekä asiantuntija-/lääkäriluentoja eri puolilla Suo-mea. Suomen Kilpirauhasliiton/paikallisyhdistyksien jäsene-nä saat neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Suomen Potilas-lehden ja jäsenkirjeet, joissa tiedotetaan toiminnasta, sekämuut jäsenedut.

Toimistosta on saatavana ilmaiset esitteet kilpirauhastau-deista suomen ja ruotsinkielisinä: Kilpirauhasen vajaatoimin-ta, Kilpirauhasen liikatoiminta, Lasten kilpirauhastaudit,Kilpirauhasen syöpätaudit sekä seuraavat maksulliset jul-kaisut, hintaan lisätään postimaksu:• Kilpirauhassairauksista (luento, Matti Välimäki), 4 e• Kilpirauhasen taudit (Bror-Axel Lamberg, Matti Välimäki), 5 e• Sköldkörtelns sjukdomar (B-A. Lamberg, Matti Välimäki) 5 e• Struma, jod och jodbrist Från antiken till nutid (kirja, B-A. Lamberg) 16,50 e• Kilpirauhaspotilaan ravinto (Christer Sundqvist) 10 e

Suomen Kilpirauhasliitto rySköldkörtelförbundet i Finland rf

Vilhonkatu 4 B, 00100 Helsinki

www.kilpirauhasliitto.fi

puh. (09) 8684 6550

[email protected]

fax (09) 8684 6551

[email protected]

Paikallisyhdistykset:

• Etelä-Karjalan Kilpirauhasyhdistys ry, Merenlahdentie 49 B 9, 53850 Lappeenranta• Hankoniemen Kilpirauhasyhdistys ry, Säästötie 17, 10470 Fiskari• Hyvinkään Seudun Kilpirauhasyhdistys ry, Timonkatu 12, 05830 Hyvinkää• Keski-Suomen Kilpirauhasyhdistys ry, Suolehdontie 7 as 5, 41330 Vihtavuori• Kymenlaakson Seudun Kilpirauhasyhdistys ry, Vuorikatu 10 A 3, 45100 Kouvola• Lahden Seudun Kilpirauhasyhdistys ry, Vuorikatu 3 B 25, 15110 Lahti• Lounais-Suomen Kilpirauhasyhdistys ry, Peurunpellontie 1, 21290 Rusko• Oulun Seudun Kilpirauhasyhdistys ry, Isokatu 50 C 51, 90100 Oulu• Perhonjokilaakson ja Lestijokilaakson Kilpirauhasyhdistys ry, Hempantie 2, 69600 Kaustinen• Pirkanmaan Kilpirauhasyhdistys ry, Kastintie 27, 31700 Urjala as• Pohjois-Karjalan Kilpirauhasyhdistys ry, Kontionkatu 14, 80200 Joensuu• Pääkaupunkiseudun Kilpirauhasyhdistys ry, PL 235, 00171 Helsinki• Rovaniemen Seudun Kilpirauhasyhdistys ry, Hukanpolku 25, 96500 Rovaniemi• Satakunnan Kilpirauhasyhdistys ry, Nurmisentie 12, 28330 Pori• Seinäjoen Seudun Kilpirauhasyhdistys ry, Hyypäntie 10 A 1, 61800 Kauhajoki as• Vaasan Seudun Kilpirauhasyhdistys ry, Pyynkatu 10, 65300 Vaasa

Tervetuloa mukaan kilpirauhaspotilaiden yhdistys-toimintaan!

30

PotilaslehtiSuomen

Yhdistyksemme tehtävänä on tarjota tie-toa ja vertaistukea kilpirauhassairauksiasairastaville henkilöille. Tätä tehtävää var-ten pidämme keskustelutilaisuuksia Hy-vinkäällä ja Mäntsälässä sekä järjestäm-me luentoja. Ajankohdat ja paikat näetparhaiten lehden tapahtumakalenteristatai internetistä (www.vaje.net/kilpirauhasyhdistys.htm) tai seuraamal-la paikallisten lehtien seurat/yhdistykset-palstoja. Tilaisuudet ovat luonteeltaan va-paamuotoisia ja maksuttomia. Näissämonen mielestä parasta antia on vertais-tuki eli että saa kuulla ja puhua toistensamassa tilanteessa olevien kanssa. Kan-nattaa tulla mukaan!

Jos olet kiinnostunut keskusteluryh-mästä Järvenpäässä tai Tuusulassa, ota

Hyvinkään Seudun Kilpirauhasyhdistys ryyhteyttä ilta-aikaan yhdistyksen sihteeriinp. 040 525 5147.

Yhdistys tarvitsee sinuaHyvinkään Seudun Kilpirauhasyhdistystäyttää ensi vuonna 10 vuotta, ja juhlis-tamme sitä ensi syksynä. Meillä on vuo-sien aikana ollut onni saada monia aktii-visia henkilöitä rakentamaan ja hoitamaanyhdistyksemme asioita. Nyt meneilläänon sukupolvenvaihdos, jotta emme poltavanhoja aktiiveja loppuun ja toivottavastisaamme nauttia heidän panoksestaan jakokemuksestaan vielä monien vuosienajan. Tarvitsemme toiminnassamme sekäuusia että vanhoja jäseniä iästä riippumat-ta.

Yhdistyksen tulee pyrkiä kehittämään

toimintaansa. Puheenjohtaja haaveileetällä hetkellä yhdistyksen omista nettisi-vuista, jotta voisimme tiedottaa tehok-kaammin ja monipuolisemmin sekä päi-vittää niitä itse. Vaikka matkaa on jo kun-nioitettavasti takana, aina on lisää ja uu-sia asioita kehitettävänä. Tästä on hyväjatkaa!

Yhdistyksen kotisivut:http://www.vaje.net/kilpirauhasyhdistys.htm

Oli mukava nähdä monia jäseniä sau-naillassamme ja kiitos kaikille tapahtu-man järjestelyihin osallistuneille!

Niina Lehtonen, sihteeriHyvinkään Seudun

Kilpirauhasyhdistys ry

Kilpirauhaspotilaiden sopeutumisvalmennuskurssinro 21585, 5.5. - 9.5.2008.Kilpirauhaspotilaat puolisonsa kanssa kurssinro 21587, 28.8. - 30.8.2008.Kuntoutuspaikka, Rokuan kuntokeskus Rokua.Sopeutumisvalmennuskursseista tietoa saa KELA:n

konttoreista ja KELA:n www-sivulta kuntoutus/kurssi-tarjonta.KELA tekee lopullisen päätöksen ko. kursseista myöhem-min syksyllä.Asiaa voi tiedustella KELA:n paikallisista konttoreista sekäKELA:n www-sivu kuntoutus/kurssitarjonta.

KELA:n järjestämät sopeutumisvalmennuskurssitkilpirauhaspotilaille v. 2008

Kymenlaakson Seudun Kilpirauhasyh-distys on perustettu noin kolme ja puolivuotta sitten. Tänä aikana yhdistyksemmeon yrittänyt löytää sitä ”punaista lankaa”,jonka avulla voisimme tuoda mahdolli-simman monen kilpirauhaspotilaan elä-mään tietoa, vertaistukea, kuntoutusta javirkistystä.

Virkistystapahtumat eivät ole saaneetjäsenistöä liikkeelle, mm tämän vuodensyksyn aloitustapahtuman jouduimme pe-rumaan osanottajien vähyyden vuoksi.

Jotkut osa-alueet ovat taas hyvin hal-linnassa. Tukihenkilöt saavat puheluitasäännöllisesti ja vertaistuki toimii puhe-luissa, tapahtumissa, jopa ruokakaupankäytävillä. Tieto- ja kuntoutusosuus ovatmyös hyvällä mallilla; lääkärinluennot

Kymenlaakson Seudun Kilpirauhasyhdistys ry

Riitta Tiainen.

ovat vetäneet salit täyteen väkeä. Samoinsekä kelan että Suomen Kilpirauhasliitonkuntoutuspäiville on jo moni kymenlaak-solainenkin löytänyt tiensä.

Tällä tiellä aiomme myös jatkaa tule-vaisuudessa. Lääkärinluennon kilpirau-hassairauksista pyrimme järjestämään jo-ka toinen vuosi ja sitten välivuosina mui-ta tautiimme liittyviä luentoja. Tulemmepanostamaan myös ”omasta terveydestähuolehtimiseen” eli siihen, että jokaisellaon vastuu omasta itsestä ja ehkä myös hie-man kaverista. Pyrimme perustamaan al-kuvuodesta 2008 liikunta/kuntoutustoimi-kunnan organisoimaan yhdistyksen jäsen-ten liikuttamista. Jos siellä jäsenistössä oninnokkaita liikkujia, ottakaapa yhteyttäpuheenjohtajaan.

31

Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan järjestämme ke-väällä 2008 Hyvän Olon-päivän, jonka aikana kuullaan muu-tama hyvä luento, ulkoillaan mikäli sää sen sallii, liikutaanmyös sisällä ja syödään hyvin ja juodaan kahvit. Tästä lisäämyöhemmin, kunhan suunnitelmat valmistuvat.

Jos joku jäsenistä ei ole saanut postissa elokuun alussailmestynyttä yhdistyksen jäsenkirje 2/2007 ilmoittakaa pj:lle,lähetän sen postitse.

Lisätietoja yhdistyksen toiminnasta ja tapahtumista saa• puheenjohtaja Riitta Tiaiselta puh. 044 519 4802, sähköposti [email protected]

• varapuheenjohtaja Saara Mansikkamäeltä puh. 050 324 7725• ja sihteeri/rahastonhoitaja Anne Nuoralta puh. 040 861 5522 (iltaisin).

Tietoa löytyy myös:www.kymenlaaksonseudunkilpirauhasyhdistys.info

Toivon teille kaikille aurinkoisia syyspäiviä!

Riitta Tiainen, puheenjohtaja

Syksy on jo saapunut ja yhdistyksemmetoiminta on käynnistynyt. Olemme lähet-täneet yhdistyksemme jäsenille jäsenkir-jeet kotiin, jossa olemme kertoneet syk-syn ohjelmistostamme. Jos et ole josta-kin syystä saanut jäsenkirjettä tai osoit-teesi on muuttunut, ota yhteys sihteeri IrjaKarhuun p. 040 866 7467. Huom! Mar-raskuun jäsentapaamisen aika ja tapahtu-ma on muuttunut ja tapaamme siis la10.11. jo klo 11. Katso ohjelma tarkem-min tapahtumakalenterista.

Muistathan, että Invakeskuksessa onkansio, jossa on tietoa kilpirauhassai-

Lahden Seudun Kilpirauhasyhdistys ryrauksista ja siihen liittyvistä asioista. Kan-sioon voit tutustua jäsentapaamisissa, päi-vystysaikana tai Invakeskuksen aukiolo-aikoina. Lisäksi voit lainata Ilvesmäen jaSpoovin luentokasetteja sekä VHS-video-kasettia LT Husmanin luennolta. Yhtey-denotot videon lainauksesta tukihenkilöRaija Kerttulaan.

Yhdistyksellä on myös myynnissä kil-pirauhassairauksista kertovia kirjoja sekäKilpirauhaspotilaan ravintokirja.

Lisäksi löydät yhdistyksemme tapah-tumat ja yhteystiedot netistä:www.neuvokas.org/kilpir.htm

Tukihenkilö Raija Kerttula on tavat-tavissa iltaisin puh. 040 774 6288.

Yhdistyksemme sähköpostiosoite on:[email protected]

johon voit kirjoittaa viestejä, kyselyjäja terveisiä.

Mukavaa syksyn jatkoa ja nähdääntapaamisissa!

Irja Karhu, sihteeri

Kevätsateen kastelemina porhalsi viidennaisen autolasti viime tipassa Oulun lin-ja-autoasemalle. Ystävällisen Timo-kus-kin avustuksella autosta päästiin eroonTimon taiteillessa sen ahtaaseen rakoonparkkipaikalla. Linja-autossa odotti Hai-luodon naisia iloinen ystäväjoukko in-nokkaana matkaamaan Vaalaan, Suomi-neidon napaan.

Näin kuulin mainion oppaamme He-lena Aron kertoilevan myöhemmin. Kilpi-rauhasyhdistyksellämme on tapana tehdävuosittain retkiä, joilla mukavan yhdes-säolon lisäksi jaetaan tietoa ja elämyksiä.Tämän keväinen matka kiersi Oulujärvenmatkailukohteita.

Vaalasta, Jylhämän tiehaarasta nousimukaan opas Helena Aro, rintapielessäänkultainen opasmerkki. Kullanarvoista,mielenkiintoista asiaa riitti koko matkan

Matkamuistoja Oulun SeudunKilpirauhasyhdistyksen kevätretkeltä 19.5.2007

Oulun Kilpirauhasyhdistyksen jäseniä tutustumassa Kassu Halosentaidetaloon. Kassu Halonen perheineen keskellä.

32

PotilaslehtiSuomen

ajaksi. Saimme kattavan tietoiskun Oulu-joki-varren elämästä 10000 vuotta sitten,kuulimme voimalaitosten historiaa, elä-mää jokitörmällä, Vaalan kunnan ja seu-rakunnan historiaa ja tämän päivän kuu-lumisia poliittisia kunnanvaltuuston ja-kaumia myöten. Pienet kaskut ja omakoh-taiset kokemukset toivat vaalalaiset mel-kein sukulaisiksi.

Yksi retken kauneimmista paikoistaoli pysähdys sillalle. Toisella puolen au-kesi aava Oulujärvi pienen tuulenvireenliplatellessa laineita, toisella puolen alkoiOulujoki yhdeksän kilometrin mittaisenkoskiosuuden, tosin kosket valjastettuinaihmisen käyttöön. Paikasta käytettiin ni-meä Vaalan pyörre. Vaala tarkoittaa saa-meksi vuolasta virtaa ja sellainen paikal-la todella oli. Matka jatkui kohti ruoka-paikkaa Ruununhelmeä Säräisniemellä,Happy Beach –alueella. Maittavan lou-naan jälkeen raahasimme painavialeipäkasseja tuliaisiksi kotiväelle, olihanravintolan yhteydessä myös edullinen lei-pomo. Metsästys ja kalastus monipuolis-tavat vaalalaista ruokaperinnettä. Kuulim-me hauskoja juttuja oppaan kotiruoka-padan ääreltä maitopotuista ja pottumai-dosta.

Ylitimme Alasalmen lossilla 770 m:n

pituisen vesiesteen ja saavuimme Mana-mansaloon, Halosten veljesten valtakun-taan. Markku Halosen keksinnöstä kel-luvasta traktorista kuulimme seikkaperäi-sen esityksen, Kassu Halosen Taidetaloonsaimme tutustua ja ihastua kaikessa rau-hassa, olimmehan kevään ensimmäisiävierailijoita. Ulkorakennuksessa oli kei-jukaisten valtakunta. Nukkataiteilija Tui-ja Leinonen oli tuonut ihanat, katseen-vangitsijat kesänäyttelyyn. Sisällä hiljen-nyimme kuuntelemaan Kassu Halosenelämää pienestä nelivuotiaasta esiintyjäs-tä platinalevyjen mestariin. Kiertelim-me yläkerran näyttelyssä ja käteen tarttuiniin levyjä kuin korujakin kotiin tuomi-sina.

Metsätaipaleen aikana Helena-opaskertoi tervan tarinan puusta tervaksi mat-kalla Kainuusta maailman merille OulunTervahovin kautta.

Saavuimme Lamminahon talolle. Ou-lujoen törmällä seisoi komea rakennus-kokonaisuus. Osa rakennuksista oli 1790-luvulta. Talo oli tullut valtion omistukseentestamentilla ja sitä ylläpitää Vaalan kun-ta. Pihalla meitä odotti kaksi kauniistipuettua opasta: vanhaemäntä ja uusi pää-emäntä. Tunnelmallisessa pirtissä kahvinlomassa kuulimme talon historiaa. Kier-

reltyämme rakennuksissa jäimme ihmet-telemään Lamminpartaan laskumiehenvoimia. Olihan hän ohjannut yhdeksän ki-lometriä pitkän koskiosuuden nelimet-risellä melalla, juossut taas yhdeksän ki-lometriä ylävirtaan mela mukanaan tuo-dakseen taas uuden tervaveneen turvalli-sesti alas Nuojuan lampeen. Tämän hänteki jopa kaksitoista kertaa vuorokaudes-sa! Taitaapa olla nykyajan sankareillemahdoton tehtävä! Lamminpartaan talos-sa oli ollut myös paljon matkailijoita, ainaEnglannin lohilordeja myöten. Talon piha-piiri on yksi parhaimpia kokonaisuuksiaKainuussa. Siellä kannattaa käydä toisen-kin kerran.

Päivä Vaalassa oli ollut kaunis ja sa-teeton, mutta lähestyttäessä Oulua joku-nen pisara putoili taivaalta. Sielläpä seautokin oli entisellä paikallaan Hailuodontyttöjä odottamassa. Kiitokset mukavastaja antoisasta matkasta Marja-Leenalle,Timo-kuskille, Helena-oppaalle ja kaikillemukana olleille uusille ystäville.

Tuula Paltakari-Piekkola,ensi kertaa mukana,

mutta toivottavasti ei viimeistä

Mukavaa marraskuuta sinulle potilas-lehden lukija. Syksy on lopuillaan ja alam-me valmistautua jo talven tuuliin ja tuis-kuihin. Kirjoitan tätä artikkelia nyt syys-kuun alussa ( toimitustekninen seikka) jayhdistyksemme syystoiminta on vastaaluillaan.

Syksy toi meidän yhdistyksessämmemielenkiintoisen uuden ryhmän perusta-misen ajankohtaiseksi, eli PAINONHAL-LINTARYHMÄN. Elokuun toiseksi vii-meisenä päivänä oli ryhmän ensimmäi-nen kokoontuminen ja odotukset myöskorkealla. Saimme farmaseutti/ravitse-musterapeutti Riitta Tervosen opastamaanmeitä koko syksyksi ja olemme sitä miel-tä, että nyt ollaan tosissaan pudottamassapainoamme. Ensimmäisellä kerralla olimukana 11 jäsentä ja toisella kerralla 7jäsentä. No, seuraavassa lehdessä sittenkerromme, miten kävi. Toivotaan, että mo-tivaatio jatkuu koko syksyn.

Kokoontumisajat löytyvät myös ta-pahtumakalenterista tästä lehdestä ja Aa-mulehden menot- palstalta.

Anja Salvas.

Pirkanmaan Kilpirauhasyhdistys ry

Siirrymme nyt kuitenkin viime kevää-seen vielä hetkeksi ja Varalassa olleeseenkuntoutumispäiväämme, josta tuo pai-nonhallintaideakin sai tuulta alleen (kii-tos myös sihteerillemme Anne Mäkisel-le). Tampereen Sydänpiiri ry: stä saimme

onneksemme terveydenhoitaja Terhi Koi-vumäen kertomaan, mitä tarkoittaa “ pie-ni päätös päivässä” ja paljon tuli ajattele-misen aihetta, kuten “ pienetkin muutok-set riittävät parantamaan oloa askel ker-rallaan”. En kuitenkaan kerro tässä kokoluentoa vaan suosittelen jokaista, jota kiin-nostaa, menemään internet sivuillewww.pienipaatospaivassa.fitai www.naisensydan.fi; sieltä saa hyvin-voinnillemme tärkeää tietoa, toinen mah-dollinen tietopaikka on paikallinen Sydän-piiri tai -yhdistys, josta annetaan mielel-lään tietoa. (Tutkittua!)

Kuntoutumispäivämme oli 4-vuoti-sen puheenjohtajuuteni suosituin, muka-na oli 32 osallistujaa. Oli meillä muuta-kin kuin luento: kuntoilimme naurujoo-galla, jota ohjasi todella innostunut jaasiasta perillä oleva Hannamari Vallittu,itse ainakin pidin tästä kuntoilusta ko-vasti. Ja uskokaa tai älkää, välillä oikeinhengästytti, kuten Hannamari minulle joetukäteen sanoi, muuta kuntoilua ei tällepäivälle tarvittu. Ensi keväänä taas kun-

33

toillaan ja paikkana on Varalan urheilu-opisto, se kun on niin hyvä paikka ja siel-lä on niin hyvä ruoka... Paljon salaattia...

Tämän syksyn toiminnan ydin on siisitsehoitoon panostaminen ja liitännäis-sairauksien syntymisen ehkäiseminen (ai-nahan tämä ei kuitenkaan ole itsestä kiin-ni). Omasta itsestä huolehtiminen voi ollamyös asia, jota hoitaa aivan itsekseen, josei halua olla yhteisessä toiminnassa mu-kana, pääasia on ettei mene liiallisuuksiin.

Allekirjoittanut etsi viime potilasleh-dessä seuraajaa, valitettavasti sitä ei olelöytynyt. Lupasin asettua ehdolle vielä, josvaikka ensi vuoden aikana seuraaja löy-tyy. Halu puheenjohtajuudesta luopumi-seen on tullut siitä, että toivoisin yhdis-tyksen uudistuvan ja saavan myös jotainuutta pontta uuden puheenjohtajan myö-

tä. Osasyynä on myös terveydentilanimuutokset, koska nyt on tullut ilmi, ettäverestäni on löytynyt koholla olevat reu-mafaktori ja tulehdusarvot, joiden perim-mäistä syytä nyt tutkitaan ja kuukaudensisällä selviää, mikä on monien niveltu-lehduksien syy. Olisi kiinnostavaa tietää,kuinka monelle on tullut esim. muitaautoimmuunisairauksia kilpirauhastaudinmyötä, samoin silmäoireet kiinnostavat.Minulle voisi lähettää sähköpostia asiantiimoilta.

Haluaisin laittaa tähän loppuun runon,joka minun mielestäni kuvastaa tätä yh-distys toimintaa todella hyvin: “ Älä tyy-dy vain osittaiseen iloon, sillä se, joka me-nee elämän lähteelle yhden tyhjän ruukunkanssa, lähtee sieltä mukanaan kaksi täyt-tä ruukkua”, tämä runo oli Kahlil Gibra-

nin. Eli osallistutaan yhdistyksien ja Lii-ton tilaisuuksiin ja saadaan niistä elämän-iloa tiedon ja vertaistoiminnan kautta, niinjaksetaan mahdollisesti sairauksiemmekanssakin paremmin. Eli periksi ei anne-ta vaan eletään täysillä!

Tavataan tilaisuuksissa ja hyvää syk-syä ja talvenalkua kaikille! Toivoo

Anja Salvas, puheenjohtaja

PS. Yhdistyksen www-sivu on hetken poiskäytöstä niiden kehittämisen vuoksi. Otayhteyttä puheenjohtajaan kun sinulla onkysyttävää, puh. 040 509 3650.

Järjestämme luentoja, vertaistukea kes-kustelutilaisuuksissa ja mahdollisuuksiatutustua erilaiseen harrastustoimintaan,mm. liikuntaan. Helsingin ohella Vantaal-la ja Espoossa keskustelut ovat löytäneetjo oman kasvavan osallistujajoukkonsa.Vertaistuki on todettu tehokkaaksi pelko-jen ja epävarmuuden poistajaksi. On ainahelpompi kysellä sairauden vaiheista ih-miseltä, joka on itsekin sairastanut sitä jaselvinnyt siitä. Hän osaa kertoa myös,miltä oireet ja hoidot tuntuivat. Ja mitenselvitä, kun voimat tuntuvat kerta kaikki-aan loppuvan.

Pyrimme jatkuvasti kehittämään toi-mintaamme, tarjoamaan uutta tietoa jamielen virkistystä. Suunnitelmissammeon järjestää tapaamisia eri ikäryhmille jamyös sairauskohtaisia keskusteluryhmiä.Aloitimme syyskuussa senioritapaami-sella, seuraavaksi ovat vuorossa nuoret,noin alle 35-vuotiaat kilpirauhaspotilaat.Tammikuussa tapaavat kilpirauhasenliikatoiminnasta kärsivät.

Tiedotamme toiminnastamme Suo-men Potilaslehdessä, kaksi kertaa vuodes-sa ilmestyvässä jäsenkirjeessä ja netti-sivuilla www.pkkilpi.org Pari vuotta sit-ten julkaisimme esitteen, jota olemme lä-hettäneet alueen sairaaloille, terveyskes-kuksiin ja lääkäriasemille.

Juhlavuosi 2008Yhdistyksemme edeltäjän, Kilpirauhas-potilasyhdistys ry:n Pääkaupunkiseutu-jaoston, perustamisesta tulee tammikuus-sa 2008 kuluneeksi 10 vuotta. Kokouk-sen koollekutsujina olivat Helinä Paro-nen ja Irja Ijäs. Kilpirauhaspotilasyhdis-tyksen puheenjohtajana oli Ulla-BrittaTalvitie. Perustamisvaiheessa Suomen Po-tilasyhdistys antoi tärkeää apua.

Pääkaupunkiseudun Kilpirauhasyhdistys- aktiivinen 10-vuotias

Perustamiskokouksessa mukana ol-leet aktiivit ja toimintaansa aloitteleva yh-distys saivat korvaamatonta tukea kah-delta endokrinologilta; emeritusprofessoriBror-Axel Lambergilta ja professori Mat-ti Välimäeltä. Heidän luentojensa perus-teella laaditut kirjat olivat pitkään ainoattietolähteet, joilla yhdistys lievitti uusienkilpirauhaspotilaiden tiedonnälkää. Pro-fessori Välimäen pitämät luennot ovat ol-leet jo vuosia suosittuja ja odotettuja ti-laisuuksia yhdistyksessämme.

Muutama perustajajäsen on vielä ak-tiivisesti mukana. Alun virkeä taimi onkasvanut hyvässä hoidossa, ja nyt jäsen-määrämme on jo yli 780. Otamme mie-lellämme joukkoomme uusia toimijoita.Tervetuloa!

Yhteystietomme, kirjeet:PL 235, 00171 Helsinki,s-posti: [email protected]

Kirsi Muradjan, sihteeri

Kirsi Muradjan.

34

PotilaslehtiSuomen

Yö yön jälkeen halla käy nipistelemässäpuiden lehtiä jäisillä sormillaan. Näinluontoa saatetaan värikylläiseen syksynjuhlaan. Kauan juhlat eivät kuitenkaankestä, vaan kaamos kiirehtii käärimäänihmiset tummaan, kylmään horrokseen.Aikaan, jolloin pimeä tavoittaa pimeän jahäivähdys päivänvalosta on haave vain.

Yhdistyksemme toiminta tämän vuo-den alkutalvelle on suunniteltu nimen-omaan kaamoksen katkaisijaksi ja siksiolemme keskittäneet tapahtumat marras-kuulle. Joulukuu pärjää omillaan ja tam-mikuussa ollenevat kovat pakkaset. Yhdis-tystoimintakin on kilpailua, kilpailua nä-

kyvyydestä, ihmisten tavoittamisesta, kil-pailua jäsenistä, luentotiloista, luennoit-sijoista, toimijoista ja jopa luonto pitääottaa huomioon. Eikä vain luonto, vaanmyös maantieteellinen asema. Lappi onlaaja maa, miten tavoittaa olevat ja tule-vat jäsenet.

Rovaniemen Seudun Kilpirauhasyh-distys ry on toiminut liki neljä vuotta. Ko-ko tuo aika on ollut kilpailua kaikenlai-sista resursseista, eikä niistä vähäisin oletoimijat ja raha. Siksi usein vapaaehtois-toimintaa/yhdistystoimintaa ajatellessaninostan kuviteltua hattuani niille aktiivi-sille (jotka eivät ole kuvitelmaa) toimi-

joille, jotka jaksavat viedä asioita eteen-päin. Moni asia jäisi toteutumatta, jostumput suorina odotetaan katettua pöytää.

Yhdistyksemme on tänä vuonna kes-kittynyt ihmisen hyvinvointiin yleensä,siksi että se on aina ajankohtainen aihe jatoiseksi koska Lapissa on vaikea saadauutta tietoa/luentoa kilpirauhassairauk-siin liittyvistä aiheista. Kevääksi on kui-tenkin suunnitteilla endokrinologin luen-to, joka toteutuu, jos kaikki menee hyvin.Mutta ensin eletään tämä syksy ja talvi.

Terveisin Rovaniemeltä

Raili Kuusela, puheenjohtaja

Rovaniemen Seudun Kilpirauhasyhdistys ry

Satakunnan Kilpirauhasyhdistys ry perus-tettiin 27.9.2004 Porin kirjaston auditori-ossa järjestetyn luentotilaisuuden yhtey-dessä. Yleisötilaisuudessa Suomen Kilpi-rauhasliiton puheenjohtaja Paavo Koisti-nen esitteli liiton ja sen paikallisyhdistys-ten toimintaa. Lääkäri Ulla Slama piti lu-ennon eri kilpirauhassairauksista. Tässäensimmäisessä tilaisuudessa oli yli 140osanottajaa.

Satakunnan Kilpirauhasyhdistyksenensimmäiseksi puheenjohtajaksi saimmePertti Lasikarin, joka tarmokkaasti lähtivetämään paikallisyhdistyksen toimintaa.Järjestettiin vertaistukitilaisuuksia ja lu-entoja eri aiheista. Oltiin yhteydessä eriyhteistyötahoihin sekä jaettiin tietouttapaikallisyhdistyksen toiminnasta.

Yhdistyksemme perustajajäsen ja

Satakunnan Kilpirauhasyhdistys rypuheenjohtaja Pertti Lasikari menehtyi28.12.2006. Hän jätti jälkeensä paljonsuunnitelmia ja suuntaviivoja tulevaisuu-delle. Pertti Lasikari toimi ansiokkaastipuheenjohtajana, rahastonhoitajana jatienviitoittajana sekä aktiivisena jäsene-nä. Hän toimi myös Suomen Kilpirauhas-liiton ry:n ja Suomen Potilasliitto ry:n hal-lituksissa.

Vuosi on kulunut hiljaiselossa. Olem-me kuitenkin pyrkineet toteuttamaan vuo-delle 2007 laadittua toimintasuunnitelmaavoimavarojemme mukaan. Jäsenmääräm-me on kasvanut ja yhdistyksemme johto-kunnan jäseniin on otettu yhteyttä Sata-kunnan eri kunnista. Kevään tilaisuuksis-sa olemme kuulleet tietoutta kilpirauhas-sairauksista ja niiden hoidosta sekä hyväätietoa vitamiineista ja terveellisestä ravin-

nosta hyvän kunnon ylläpitämiseksi. Tou-kokuussa järjestimme kuntoilu- ja rentou-tumispäivän yhdessä Porin Diakonialai-toksen kanssa. Päivän aiheena oli rentou-tuminen ja miten löytäisimme voimava-roja jaksamiseen. Lopuksi rentouduimmeohjatun sauvakävelyn sekä uima-allas-osastolla allasjumpan merkeissä. Päiväpäättyi yhteiseen lounaaseen ja ajatustenvaihtoon.

Tiedustelut toiminnasta: yhdistyksenpuheenjohtaja Marjatta Nieminen, Nur-misentie 12, 28330 Pori puh.040540 5298,[email protected]

Satakunnan kilpirauhasyhdistyksenomat kotisivut löytyvät osoitteestawww.salpanet.fi, etsi hakemistosta yhdis-tyksemme nimi.

Yhdistys on perustettu vuonna 2001. Jä-seniä on tällä hetkellä noin 200.

Tänä vuonna liityimme jäseneksi Sei-näjoen Järjestötaloon saadaksemme näky-vyyttä ja tunnettavuutta yhdistyksellemmesekä sitä kautta myös kilpirauhasliitolle.Järjestötalolla meillä on ns. huoneenpuo-likas, jonne järjestämme mm. kirja- ja tuo-temyyntiä. Järjestötalo on auki ma-to klo9-17 ja perjantaisin 9-15. Siellä on mah-

Seinäjoen Seudun Kilpirauhasyhdistys rydollisuus tutustua myös eri liittojen jayhdistysten toimintaan, juoda kahvit pien-tä korvaus vastaan, netin käyttöä ym.

Saimme myös lääkäri Ulla Slaman ot-tamaan vastaan Seinäjoen Lääkäritalolla1-2 kertaa kuukaudessa. Tarvetta ko. vas-taanotolle on ollut.

Toimintaamme on paljolti Seinäjoel-la, myös keskustelu/vertaistuki-ryhmä ko-koontuu kerran kuukaudessa Järjestö-

talolla. Olisi myös mukava saada ryhmiätoimimaan muuallakin alueella. Vetäjiävaan kaivataan. Toimintahan on aika pal-jon meilläkin tiettyjen ihmisten “vastuul-la”. Uutta” verta” tarvittaisiin.

Mahdollisuuksien mukaan järjestäm-me kevät- ja syyskokousten lisäksi luen-toja, käymme teatterissa, ym. muuta yh-dessäoloa.

Tulevaisuuden suunnitelmissa tutkim-

35

Annemaarit Lavikainen.

me josko saisimme ns. tukihenkilön ja/tai yhteyshenkilön joka olisi paikalla 1-2kertaa kuukaudessa vaikka järjestötalolla.Katsotaan. Myös ns. omahoitaja, joka olisiperehtynyt kilpirauhassairauksiin esim.terveyskeskuksissa olisi hyvä asia. Asiaanpitää perehtyä ja katsoa olisiko siihenmahdollisuuksia.

Toimintaamme rahoitamme liitoltatulevan jäsenmaksupalautteen lisäksi ar-pajaisilla ja myyjäisillä. Kirja- ja tuote-myynnistä jää vähän myös yhdistykselle.

Lisäksi järjestötalo järjestää erilaisiatempauksia kuten lahjapaketointia äi-tienpäivän, joulun lähellä, erilaisten lip-pujen, arpojen myyntiä ym. joista yhdis-tys saa tuloa jne. Iso KIITOS teille vapaa-ehtoisille, jotka osallistutte ja autatte yh-distystä!!!

Tapahtumista ilmoitamme lähinnä Il-kan järjestöpalstalla tiistain lehdessä ta-pahtumaa edeltävänä viikkona. Myös pai-kallislehdissä tarpeen mukaan.

Jäsenille tulee noin 2 kertaa vuodessajäsenkirje. Yhdistykseen saa yhteyttä säh-

Seinäjoen seudunkilpirauhasyhdistysry:n hallitus 2007:Ahokas Ritva, SeinäjokiKivistö-Rahnasto Arja, siht. Kosken-korvaKuivinen Matleena, YlihärmäMatalamäki Liisa, IlmajokiPohjola Sisko, SeinäjokiRajasaari Helena, SeinäjokiRinta-Piirto Anne, IlmajokiTaipale Aila, KosolankyläLavikainen Annemaarit, puh.joht.Kauhajoki

köpostilla [email protected] vaikka ottamalla yhteyttä järjestöta-loon. Heillä on puh. johtajan numero (050

555 4961) tai hallituksen jäseniin ko.paikkakunnilla.www.seinajoenseudunkilpirauhasyhdistys.fiSivuja päivitetään esim. tapahtumatiedot,hallituksen jäsenten nimet, ym.

Tervetuloa mukaan toimintaan!! Eh-dotukset toiminnasta ym. ovat tervetullei-ta!!

Hyvinkään SeudunKilpirauhasyhdistys ryHyvinkään keskusteluryhmä kokoontuu5.11.07, 3.12.07 ja 7.1.08 (maanantai) klo13.00-15.00 ja 8.11.07, 13.12.07 ja10.1.08 (torstai) klo 18.00-20.00 Järjestö-keskus Onnensillassa, Siltakatu 6 (huoneKaarisilta, paitsi 10.1 Kulmasilta).

Mäntsälän keskusteluryhmä kokoon-tuu 6.11. (tiistai) klo 18.00-20.00 kellari-kahvila Kulmiksessa, Keskustie 11 A, (ka-tutasosta kerros alas hissillä tai portaita).

Vuoden 2008 ensimmäinen johtokun-nan kokous pidetään 17.1.08 Järjestökes-kus Onnensillassa (huone Kaarisilta).

Ilmoittelemme myös paikallislehtien“seurapalsta / yhdistykset” -palstoilla toi-minnastamme. Tapahtumat, yhteystiedotyms. löytyvät myös osoitteestawww.vaje.net/kilpirauhasyhdistys.htmTervetuloa mukaan toimintaamme!

Yhteydenotot tarvittaessa: [email protected] tai puh. 040 556 9975 /Tanja Väyrynen (pj.).

Keski-SuomenKilpirauhasyhdistys ryJatkamme jäsentapaamisia tulevalla tal-vi- ja kevätkaudella Jyväskylässä Sepän-keskuksessa Elektroni -tilassa joka kuu-kauden kolmantena torstaina klo 17.30-19.30. Tavataan siis vertaistuen ja muunjutustelun merkeissä 15.11.2007, 20.12.2007 ja 17.1.2008. Tervetuloa!

Ensi vuoden alkupuolella järjestäm-me luentotilaisuuden kilpirauhasen liika-toiminnasta. Luennoitsijaksi kutsummealan erikoislääkärin. Tarkka aika ja paik-ka ilmoitetaan myöhemmin.

Yhdistyksellämme on nettisivut, jos-sa ilmoitellaan yhdistyksen tapahtumia.Osoite on:http://kskilpirauhasy.suntuubi.comSähköpostia voi lähettää osoitteeseen:[email protected]

Yhdistykseen voi ottaa yhteyttä myöspuhelimitse tai lähettää tekstiviestin nu-meroon: puh. 044 090 2004. Yhdistyksenpuheenjohtajana toimii Irma Heikkinenja varapuheenjohtajana Sirpa Rytilahti.

Kymenlaakson SeudunKilpirauhasyhdistys ryJäsenilta/Kotka ma 26.11. klo 18. Paperi-liiton Kotkan os.17 toimitila, Satamakatu9, Kotka. Illan teemat samat kuin 29.10.

Jäsenilta/Kouvola ti 27.11. klo 18.30.Toimitila Veturi, Pohjola-talo 2. krs. Kaup-pamiehenkatu 4, Kouvola. Sisälle Veturiinpääovesta klo 18-18.20 sekä talon takaaovikelloa soittamalla. Lue tapahtumastalisää jäsenlehdestä 2/2007 tai nettisivuil-tamme.

Teatteriin meno siirtyy tammikuulle2008. Siitä enemmän joulukuun Potilas-lehdessä.

Joulumyyjäiset la 8.12. klo 9-13 Yh-teiskoulu, Salpausselänkatu 36, Kouvola.Osallistumme taas perinteisiin Kouvolanyhdistysten joulumyyjäisiin varainkeruunmerkeissä. Nyt kuulutamme taas kaikkiateitä, joilla on vielä talkoohenkeä, tulkaamukaan talkoisiin. Sukka/lapasparit, ka-kut, leivät ym. leipomukset ovat tervetul-leita. Samoin piparkakkutalotalkoisiintarvitaan muutama vapaaehtoinen!

Paikallisyhdistyksien tapahtumakalenteri1.11.2007 - 31.1.2008

36

PotilaslehtiSuomen

Ottakaa yhteyttä puheenjohtajaan, pie-nikin apu on tässä kohtaa arvoltaan suuri.Arpajaisvoittoja vastaanotetaan tapahtu-missa ja vaikka noudetaan.

Lahden SeudunKilpirauhasyhdistys ryLa 10.11. yhdistyksemme vieraaksi tuleeKeski-Suomen Kilpirauhasyhdistys jamenemme katsomaan Lahden Kaupun-ginteatteriin näytelmää ”Elämä ja kuole-ma”. Esitys alkaa klo 13.00. Liput 20/elä-keläiset 17 e/opiskelijat 14 e. Tapaammeensin Invakeskuksessa klo 11.00. Esityk-sen jälkeen menemme syömään Fellman-niin. Jokainen maksaa itse kustannukset.Sitovat ilmoittautumiset 10.10. mennes-sä sihteeri Irja Karhulle, puh iltaisin 040866 7467.

Pikkujoulut la 1.12. klo 13.00 - 15.00Invakeskuksessa. Ota pikkupaketti mu-kaan. Pidämme samalla myös joulumyy-jäiset yhdistyksemme rahavarojen kartut-tamiseksi. Voit osallistua myyjäisiin lei-pomalla, askartelemalla, tekemällä käsi-töitä tms.

Päivystykset (joka kuukauden ensim-mäinen torstai) 6.9, 4.10, 1.11. klo 11.00-14.00 Invakeskuksessa. Voit soittaa puh.03 751 3114 tai tulla juttelemaan. Kahvi-pannu kuumana päivystysaikana!

Lounais-SuomenKilpirauhasyhdistys ryVertaistuki-illat ti 13.11.07 ja ma 21.01.2008, klo 18.00 Happy Housessa, os. Ur-sininkatu 11, Turku.

Teatteri ilta Tarmon teatterissa Hou-sut pois -musikaali. Aika alustavasti so-vittu pe 16.11.07.

Käydään pelaamassa Kiitoradalla, ai-ka ei ole vielä lyöty lukkoon. Molempiintapahtumiin ilmoittautuminen Pirjollepuh. 0400 607 145. Seuraa TS treffi -pals-taa, ilmoitamme siellä tapahtumista jaaikatauluista.

Tervetuloa mukaan kaikki jäsenet jatulevat jäsenet. Johtokunta.

Oulun SeudunKilpirauhasyhdistys ryVietämme yhteistä pikkujoulua ti 27.11.07 klo 18.00, Aleksinkulmassa, Puuro-juhlan merkeissä.

Luento ti 4.12.07 klo 18.00 Aleksin-kulman Pohjansalissa. Silmälääkäri luen-noi aiheena Kilpirauhassairaudet ja silmät.

Vietämme yhteisen illan Oulun Kau-pungin teatterissa su 4.11.07 klo 16.00,

menemme kuuntelemaan Ritva Oksanenja Janus Hanski Tuuleen kirjoitettu. Tä-hän Koskettavaan draamalliseen laulu-iltaan tulee ilmoittautua viim. ti 20.9. Yh-distys maksaa 5 e/lippu/ jäsen - lipulle jäähinnaksi 20 e/jäsenet ja 25 e/muut. Il-moittautuminen Marja-Leenalle 040 5545328 / 08 530 6816.

Oletko kaivannut keskustelua jakuuntelijaa sairautesi tiimoilta? Tule mu-kaan Vertaistuki-ryhmään. Kokoonnum-me joka kuukauden 3. torstaina. Alkaenpe 19.10.2007 klo 18.00 Aleksinkulmassa,Sampo-kabinetissa.

Otamme mielellämme vastaan Sinunideoitasi ja toiveitasi yhdistyksemme toi-minnan kehittämiseksi ja monipuolista-miseksi. Myös arpajaisvoitto lahjoituksiaotamme ilomielin vastaan, sillä arpajai-set ja kahvitukset yhdistyksen tilaisuuk-sissa ovat yksi tapa rahoittaa toimintaam-me. Yhdessä voimme enemmän!

Hyvät jäsenet. Kesässä oli monenlaistaammennettavaa syksyä varten. Hyödyn-netään niitä kokemuksia tulevina pimeinäaikoina. Hyvinvointia vahvistavat kuntou-tuskurssit sekä jäsentapaamiset vertais-tuen ja asiantuntijaluentojen muodossaalkavat taas. Toivotan runsasta osallistu-mista.

Olet lämpimästi tervetullut toimintaanja ota ystäväsikin mukaan. Pj Marja Lee-na Huoviala, yhd. puh. 08 530 6816,sähköposti: [email protected]:www.oulunseudunkilpirauhasyhdistys.fi

PirkanmaanKilpirauhasyhdistys ryPainonhallinta ryhmä kokoontuu farma-seutti Riitta Tervosen johdolla lauantai-sin 10.11, 24.11, 8.12. 2007 klo 10.30-13.30 sekä vuonna 2008 viikolla 2 ja 3,kokoontumispaikkana on Vanha Kirjas-totalo, Mäkelän kabinetti, Tampere. Ko-koontumisaika ilmoitetaan tapahtumavii-kolla myös Aamulehden menot -palstal-la. Vetäjänä farmaseutti/ravitsemustera-peutti Riitta Tervonen.

Yhdistyksen pikkujoulu pääkirjasto-talo Metsossa, luentosali 2:ssa pe 14.12.klo 17.00- 20.00 ( pikkupaketti mukaan...)

Vuoden 2008 aloittaa kilpirauhasluen-to Pääkirjastotalo Metsossa, luentosali 1:ssä to 17.01. klo 18- 20. Lisätietoja pu-heenjohtajalta p. 040 509 3650 tai sähkö-posti [email protected] tai yhdistyk-sen nettisivuiltawww.pirkanmaankilpirauhasyhdistys.net

PääkaupunkiseudunKilpirauhasyhdistys ryVertaistuki ja keskustelu muiden sairau-den kanssa elävien kanssa antaa enemmänkuin kylmiin faktoihin yksikseen tutustu-minen. Järjestämme Espoossa ja Vantaal-la keskustelutilaisuudet Espoon Leppä-vaarassa ma 29.10. klo 17.00 - 19.00 Lep-pävaaran kirjaston Akseli-monitoimitila,os. Kauppakeskus Sello, Leppävaarankatu9, Vantaan Tikkurilassa ma 19.11. klo17.00 - 19.00, Vantaan seurakuntayhty-män auditorio, os. Unikkotie 5 C. Terve-tuloa!

Salsatunnit jatkuvat torstaisin 1.11 ja15.11 klo 16.15 - 17.15. Tule kokeilemaansalsan askelia, ohjaajana Outi Alaja Tai-teen talo, Helsingin Tanssiopisto, Kaiku-katu 4 A, sisäpiha, 5. kerros, sali 2. Ovi-koodi 2003. Ohjaaja sairastaa itsekin kil-pirauhasen vajaatoimintaa. Siksi hänymmärtää, etteivät kaikki aina jaksa py-syä koko tuntia mukana, oli rytmi sittenkuinka vetävää tahansa. Mutta liikunnas-ta, musiikista ja yhdessäolosta voi naut-tia koko ajan. Oviraha 2 e/kerta. Järjeste-tään yhteistyössä Kilpirauhasliiton kans-sa.

Lääkäriluento ke 16.1.2008 klo 17.00- 18.30 Biomedicum (Haartmaninkatu 8,Helsinki, luentosali 1) Aloitamme 10. juh-lavuotemme professori Matti Välimäenluennolla kilpirauhasen sairauksista. 45minuutin luennon jälkeen on 45 minuut-tia aikaa kysymyksille. Luento on kaikil-le avoin ja maksuton. Saliin mahtuu 295henkeä. Tervetuloa!

Keskustelu kilpirauhasen liikatoi-minnasta ma 28.1.2008 klo 17.00 - 19.00,Kampin palvelukeskuksen ruokasalissa(Salomonkatu 21 B, Helsinki) Liikatoi-minnan syyt, oireet ja hoito herättävät mo-nia kysymyksiä, joita on hyvä pohtia ver-taisryhmässä. Tiedot tapahtumista julkais-taan myös nettisivuillammewww.pkkilpi.org Tervetuloa!

Rovaniemen SeudunKilpirauhasyhdistys ryMarrasmyyjäiset LKS:n ala-aulassa pe2.11.2009, klo 9.00 alkaen. Myyjäisiin so-pivia tavaroita ja leivonnaisia otetaan mie-lellään vastaan. Yhteyshenkilö Taisto Tar-kiainen, puhelin 040 554 4700. Yhdis-tyksen myyjäiset ovat tuottaneet hyvin janiillä on suuri merkitys yhdistyksen talo-udelle. Kiitos tuestasi!

Keilailuilta Keilahallissa urheiluopis-tolla to15.11.2007, klo 17.00-18.00. Yh-

37

distys on varannut kaksi rataa ja maksaaratamaksut. Ensikertalaiselle opetus jär-jestyy. Tule mukaan!

Hyvän olon lauantai-vatsa keveäksija varpaat virkeiksi la 24.11.2007, klo14.00, eläkeläistiloissa, Valtakatu 31. Ra-vitsemuskoordinaattori Inkerelli Vielto-järvi Terve Lappi -projektista luennoi ra-vinnon merkityksestä vireystilaan ja La-pin Jalkaterapian terapeutti kertoo jalko-jen hellimisestä.

SatakunnanKilpirauhasyhdistys ryVertaistukitilaisuus to 22.11.2007 klo

19.00 toimintakeskus Liisassa ja keskus-telun jälkeen jatkamme pikkujoulun mer-keissä.

Yhdistys järjestää mahdollisuuksienmukaan myös lääkäriluentoja. Kutsutluentotilaisuuksiin julkaistaan maakun-nallisessa Satakunnan Kansassa, Minnemennä tänään palstalla sekä viikoittainilmestyvässä Virta liitteessä.

Tiedustelut toiminnasta: yhdistyksenpuheenjohtaja Marjatta Nieminen, Nur-misentie 12, 28330 Pori, puh.040 5405298, sähkö[email protected]

Satakunnan kilpirauhasyhdistyksen

omat kotisivut löytyvät osoitteesta www.salpanet.fi, etsi hakemistosta yhdistyk-semme nimi.

Seinäjoen seudunKilpirauhasyhdistys ryKeskusteluryhmät jatkavat Seinäjoellaseur. maanantaisin 17.9.2007, 22.10.2007ja 19.11.2007. Seuraa ilmoittelua Ilkanjärjestöpalstalla. Joulumyyjäiset marras-joulukuussa.

Vertaistuki- ja pienryhmätoimintaHelsinki:Töölön Palvelukeskus, Töölönkatu 33.Joka tiistai klo 17.30 Huoneet 3, 4 ja 5.Tervetuloa asuinpaikasta riippumatta.

Kustaankartano:Oltermannintie 32. Joka toinen keskiviikko klo 14.00.Tiedustele toimistosta.

Virtsankarkailuryhmä:Töölön Palvelukeskuksessa, kerran kuukaudessa tiistaisin,fysioterapeutti Anu Parantaisen johdolla. Tiedustele toimis-tosta.

Naisten ryhmä:kokoontuu Töölön Palvelukeskuksessa. Joka kuukauden toi-nen ja neljäs tiistai klo 17.30.

Espoo: ERSYn toimitila/EJY 2. kerros Kauppamiehentie 6,ns. Apteekin talo, Tapiola. Joka torstai klo 17.30.

KoulutusTukihenkilö- ja täydennyskoulutuskursseja, tukipuhelinkou-lutusta, yleisöluentoja. ERSY järjestää 5-6 yleisöluentoa vuo-sittain Töölön palvelukeskuksessa.

VirkistystoimintaNaisjaostomme järjestää useita teatteri-, näyttely- ja kylpylä-matkoja vuosittain.Kaikista ryhmistä ja tilaisuuksista lisää tietoa toimistoltap. (09) 711 050 sekä sivuiltamme www.psa.fi

www.psa.fi

Tukipuhelin 040 828 0000 – TUKEA JA TIETOA

PSA-KlinikkaPsa-Klinikka ottaa PSA-näytteitä ilman ajanvarausta jokamaanantai klo 15.30-18-00. ERSYn toimitiloissa.

Kaikista ryhmistä ja tilaisuuksista lisää tietoa toimistolta sekäsivuiltamme www.psa.fi

Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ryHelsinginkatu 14 A 1, 00500 Hki. p. (09) 711 050Toimisto avoinna ma - to klo 9.30–15.00.

LKT, Syöpätautien erikoislääkäri Pentti Klefströmluennoi n.300 kuulijalle 19.10.07 ERSYN tilaisuu-dessa Töölön Palvelukeskuksen juhlasalissa.

38

PotilaslehtiSuomen

Helsinkiläisen kahvila Caruselin aulassakuuluu vilkas, moniääninen ja useammankielen muodostama puheensorina. Väkeätulee ja menee, sohvalla istuu muutamannuoren miehen ryhmä. Hiukan sivummal-la seisoo pysäköitynä moottorikäyttöinenpyörätuoli, jossa istuu harmaatukkainen,viiksekäs ja silmälaseja käyttävä herras-mies. Hän seuraa levollisena touhua ym-pärillään. Ihmiset toki ymmärtävät, ettämies istuu pyörätuolissa jonkin sairaudentakia, mutta tuskin kukaan oivaltaisi sai-rauksien lukumäärää ja vakavuutta. Tämärauhallisesti kahvilayleisöä tarkkailevamies on hyvissä ajoin sovittuun haastat-teluun saapunut Matti Roos, helmikuus-sa 1939 syntynyt entinen vahtimestari,jonka terveys on käytännöllisesti katsoenluhistunut kokonaan. Ja silti hän puristaalämpimästi tulijoiden kättä ja tervehtiireippaasti. Ajatus kulkee jouhevasti arjestaja sairauksista elämänkatsomuksellisiinulottuvuuksiin. Ei voi kuin kysyä itseltään,mistä hän elinvoimansa ammentaa?

Toisten tupakatja pyörätuoliKahvipöydässä Matti Roos - vammalalai-sen entisen kansanedustaja Timo Roosinserkku muuten - kertoo hyvin selkeästioman sairaushistoriansa, joka alkoi ast-masta. Tämä vaiva johtui mitä ilmeisim-min ravintolavahtimestarin työympäris-töstä.

- Olin töissä ravintolan vahtimestari-na ja siellä olin jatkuvassa tupakansa-vussa. Minun astmani johtuu varmastijuuri paljon puhutusta passiivisesta tupa-koinnista, kun savua oli jatkuvasti hengi-tysilmassa, Matti kertoo.

Varsinainen ongelma oli kuitenkin sai-rauden toteamisessa siinä, että aluksi eioikein osattu todentaa, mikä miestä vai-vasi. Sittemmin alkoi kortisonin annos-telu. Siitä seurasi kuitenkin lihas- ja her-mokatoa, polyneuropatiaa. Terveys al-koi todenteolla horjua.

- Ensin tuli kepit ja rollaattori. Pyö-rätuoliin jouduin, kun 1990-luvun puo-livälissä päästä katkesi verisuoni. Puhe-kyky meni kokonaan ja toipumiseen ku-lui noin neljä kuukautta.

Sastamalan seudulta on hiukan koh-talonuskoinen sananparsi: ”Kyllä Herrauhrin tuhrii.” Joskus se on kipeää todel-lisuutta. Matti Roosin sairaskertomusjatkuu toinen toistaan vakavammilla vai-voilla: peräsuolensyöpä, eturauhassyöpä,sädehoidolla ja solumyrkyillä hoidettu

keuhkosyöpä, aivoissa jotain vikaa, mis-tä seurauksena ainainen päänsärky, epi-lepsia, diabetes, harmaakaihi. Kaikenmuun päälle sydämessä on läppävika.

- Muita rajoittavia ja elämänlaatuunvaikuttavia asioita ei sitten olekaan, Mat-ti heittää hymynkare huulillaan.

Rajoittavaksi tekijäksi mies ei katetriaja virtsapussia laske: - Ei se ole mikääneste tai hidaste. Se vetää kaksi litraa. Jospussi täyttyy kesken matkaa, niin sen voivain tyhjentää tienposkeen.

Hyvää hoitoa jaharmittavia kokemuksia

Matti Roosia voi sairaskertomuksensa-kin perusteella pitää varsin hyvänä sai-raanhoidon ja potilastyön asiantuntijana.Tutuiksi ovat tulleet monet sairaalat, muttavieläkin useammat hoitajat ja lääkärit.Erikseen kiitosta hän antaa Meilahden sai-raalalle.

- Meilahdessa on parasta se, että lää-käri todella kuuntelee potilasta. Heillä tun-tuu olevan aikaa jopa istua hetkeksi poti-laan sängyn laidalle ja kuunnella poti-lasta. Myös oma lääkärini Koskelan ter-veyskeskuksessa on oikein hyvä, Mattikiittelee.

Varsinaisen kritiikin kohteeksi nou-sevat keskustelussa neurologit, jotka ei-vät aina riittävästi kuuntele potilasta taijos kuuntelevatkin, niin eivät ota kuule-maansa huomioon. Esimerkkitapaus löy-tyy Matin päänsärkyyn liittyen.

- Kun valitin päänsärkyäni, niin neu-rologit väittivät sitä psyykkiseksi oireek-si, joka johtui pyörätuolissa istumisesta-ni. Lopulta neurologi sitten lähetti minutkuvauksiin sanoen, että ”lähetetään ku-vaukseen, jos särky sillä poistuu”. Ku-vauksessa ei tullut esille mitään muutos-ta edelliseen kertaan, joten lääkäri jättipotilaan oireet huomiotta. Koska pyörä-tuolin aiheuttama päänsärkyepäily oliniin vahva, niin terveyskeskuslääkäri an-toi pyynnöstäni lähetteen psykiatrisellepoliklinikalle. Lähete kuitenkin palautuisieltä ja minut ohjattiin mielenterveys-hoitajan puheille. Hän totesi minut siltäosin terveeksi ja päänsärky sen kun jat-kui! Yksityinen neurologi kallistui diag-noosissaan migreenin kannalle.

Tieto on potilaan turvaMatti kuuluu ERSY:n, Keuhkovamma-liiton ja Sydänliiton jäsenyyteen. Näi-den kautta hän saa tarvittavaa neuvon-taa, tietoa ja tukea.

Elämäkantaavaikkaruumispettää

Elämäkantaavaikkaruumispettää

39

- Potilaalla on oltava tietoa siitä, mi-ten systeemit toimivat. Kun tietoa on riit-tävästi, osaa myös esittää oikeita kysy-myksiä ja tarvittaessa hakeutua vaikkapayksityiseen lääkäriin saadakseen toisenammattilaisen mielipiteen tai diagnoosin.Potilaan pitää myös uskaltaa kysyä asioi-ta, Matti korostaa.

- Potilasyhdistysten yleisöluennot ovatarvokkaita foorumeita, joilta voi saadayleistä tietoa sairauksista ja niihin liitty-vistä ongelmista.

Potilaan turva ja selkänoja onkin jos-kus nimenomaan se, että omat kysymyk-set ja vaatimukset perustuvat vahvaanomaan tietämykseen asioista. Luonnolli-sesti potilasyhdistysten tuki tässä suhtees-sa on arvokasta.

- Joskus harmittaa se, että sitä hoitoaei saa, mitä pyytää. Varsinkaan nuorem-mat lääkärit eivät aina ota kuullakseen po-tilaan esittämiä näkökantoja. Olen huo-mannut, että vanhempi ja kokeneempi lää-käri kuuntelee paremmin. Tämä voi joh-tua siitä, että nuoremmilla lääkäreillä eiole vielä kokemuksen tuomaa itsevar-muutta ja heidän on etsittävä itsetuntoa ja-varmuutta oman auktoriteetin korosta-misella.

Potilaan kuuntelemiseen pitäisi siisriittää paitsi aikaa, myös aitoa kiinnostus-ta. Olisi myös hyvin tärkeää, että poti-laan tilannetta voitaisiin arvioida koko-naisvaltaisesti. Fyysisen sairauden hoita-misen ohella olisi kiinnitettävä nykyistäenemmän huomiota myös psykologiseenpuoleen.

- Esimerkiksi syöpäpotilaiden olisiehdottomasti saatava myös psykologistaapua. Lisäksi tässä toiminnassa olisi olta-va tilaa myös potilaiden puolisoille. He-hän joutuvat jatkuvasti elämään sairaanihmisen ja sairauden välittömässä lähei-syydessä. Esimerkiksi eturauhassyöpäpo-tilaiden vaimot joutuvat lopulta kärsimäänjopa enemmän tästä sairaudesta, sillä heeivät sitä yleensä tunne tai siitä tiedä riit-tävästi.

Tässä kokonaisvaltaisessa suhtautu-misessa olisi tietysti ryhdyttävä panosta-maan paljon nykyistä enemmän myös esi-merkiksi syöpäsairauksien syntymeka-nismien selvittämiseen ja tutkimukseen.

- Kasvaimia hoidetaan, mutta niidensyntyä olisi paremmin tutkittava.

Tässä yhteydessä esimerkki voisiolla vaikkapa passiivisen tupakoinnin vaa-rojen tunnustaminen vasta nyt. Ravinto-loiden tupakkakiellot ovat hyvin uusi asia,mutta passiivisesta tupakoinnista työmaal-

laan sairastuneista on taatusti Matti Roo-sin lisäksi paljon. Myös stressin ja henki-lökohtaisten tragedioiden vaikutusta olisimyös kartoitettava lisää.

Ei vaihtoehtorohtojatai vaippojaMatti on suomalaista sairaanhoitoa koh-taan asiallisen kriittinen, mutta kiitteleemyös silloin, kun kiitokseen on aihetta.Hän ei turhista valita, sillä perusluonteel-taan elämänmyönteinen mies ottaa elämäävastaan sellaisissa annoksissa ja sellaisissamuodoissa, kun se on tullakseen.

- Kyllähän se on lopulta se elämän il-mapiiri, joka auttaa jaksamaan. Valittajiaon vähän liikaa. Jos joku paikka joskussärkee, niin sitten pilleri suuhun ja lasi vet-tä päälle, niin kyllä se siitä helpottaa. Niinsanottua oireen mukaista hoitoa. Elämääpitää katsoa kokonaisuutena, eikä jäädätuijottamaan yhtä asiaa ja ikävyyttä. Vas-toinkäymisten kokeminen taas osaltaanauttaa huomaamaan paremmin niitä hy-viä hetkiä elämässä.

Ehkä Matin toinen elämän voimavaraonkin rehellinen realismi. Kun asiat ottaaniin kuin ne todella ovat, ei putoa pilvi-linnoista.

- Mitään vaihtoehtolääkkeitä ja -lää-kityksiä en ole koskaan käyttänyt. Uskonvahvasti niin sanottuun koululääketie-teeseen. Mutta kyllä minä Jumalaan myösuskon. Uskon, että on korkeampi voima,joka johdattaa. Sen olen todennut useaankertaan. Esimerkiksi jo vuonna 1971, kunajoin kuorma-autolla junan alle Vam-malan asemalla. Lensin noin 80 metriä.Ja selvisin! Otan vastaan sen, mitä anne-taan. Lisäksi olen sellainen ihminen, jokaaika hyvin tottuu kaikkeen.

Mutta eipä sentään ihan kaikkeen. Eiainakaan sellaiseen, mihin ei ihmisen pi-däkään tottua saati sitten suostua.

- Harmillisinta oli vuonna 2004, kunolin Laakson sairaalassa epilepsian takia.Yöllä tuli tarve päästä vessaan. Hoitajatsanoivat, että eivät ehdi viedä sinne ja toi-vat alusastian. Mutta kun ei viiteen mi-nuuttiin mitään tullut, niin käskettiin las-kea vaippaan. Aamulla sanoin lääkärillesuoraan, että minä olen nyt sen ikäinen,että en ala housuihini enää paskomaanja vaadin päästä kotiini.

Rauhallinen,levollinen realistiMatti Roos on vakavasti sairas mies. Mut-ta ei niin sairas, ettei olisi jostakin kohtaa

saanut itseään parempaan kuntoon. Muu-tama vuosi sitten eri lääkärit ja hoitolai-tokset olivat kirjoittaneet miehelle tukut-tain reseptejä ja lääkemääräyksiä. Lopul-ta Matti käytti 31:a erilaista lääkettä, joi-den sivuvaikutukset olivat vakavia. Miesei halunnut enää tällaista vaivaa sairauk-siensa lisäksi ja vieroitti itsensä kemiankahleista. Hän lopetti kaikki lääkkeet ker-ralla ja otti vain särkylääkkeitä tarvit-taessa. Kuukauden kuluttua neurologi saisuostuteltua hänet aloittamaan epilepsia-lääkityksen. Lääkkeitä on vähitellen har-kitusti lisätty. Tällä hetkellä säännöllises-ti käytettyjä lääkkeitä on enää yhdeksän.Ei siis ihme, että Matti on kyennyt järjes-telemään asioitaan siten, että elämän päät-tyminenkin on huomioitu.

- Olen saattanut omat hautajaisjärjes-telyni kuntoon ja järjestykseen. Sanoinvaimolleni, että kun nyt on ilmaantunutverenkiertohäiriöitäkin, niin ne rasitta-vat ruumista entisestään. Niin että joskaikki muu ei nyt vie ennenaikaiseen hau-taan, niin sitten tämä, mies lausuu.

Katse on vakava, vaikka huulilla onhiukkanen hymyä. Elämä - myös sen ra-jallisuus - on viisasta ottaa vastaan.

- Virret ja laulut olemme vaimonikanssa tarkasti sopineet. Samoin on so-vittu kutsuvieraat. Ruumis menee pato-logian laitokselle.

Matti puhuu ruumiista samalla tyy-neydellä ja tasapainoisuudella kuin joshän kertoisi siitä, kuinka toivoo jäämis-töä käsiteltävän.

Patologian laitoksen tunnuslausehanon, että siellä ”kuolleet palvelevat elä-mää”. Matti Roosin tapaamisessa voi kui-tenkin väkevästi todeta, kuinka paljon elä-mää voi palvella sellainen henkilö, jokakeskellä vakavia ja vaikeita sairauksiaanjaksaa rauhallisesti pohdiskella elämän ar-voitusta ja arjessa jaksamista. Rauhalli-sella puheellaan ja keskustelutuokiollaanMatti jakaa meille muille vahvaa uskoasiihen, että vaikeankin arjen keskellä onlöydettävissä pientä iloa ja tyytyväisyy-den aihetta. Niille asioille rakentuu toivo,jonka varassa jaksaa elää taas kappaleenmatkaa tätä elämää.

Teksti: Jaakko Ojanne& Rauno Aaltonen

40

PotilaslehtiSuomen

Föreningen de Sjukas Väl rf är en svensk-språkig politiskt obunden förening. För-eningen grundades år 1989 på initiativav bland andra nattmissionär Arvid vonMartens.

Föreningens målsättning är enligtstadgarna

- att bistå sjuka som inte själva harkraft eller möjlighet att driva sin sak föratt den hjälp och det stöd de är berättigadetill

- för att nå sitt mål samarbetar förenin-gen med de sjuka, deras anhöriga samtvård-personalen

- föreningen vill påverka de besluts-fattande organen för att skapa gynnsammaförhållanden för de sjuka

- föreningen betonar vikten av att pa-tienternas individuella behov beaktas

Riktlinjer för föreningens verksamhet:- att informera beslutsfattarna på alla

Föreningen de Sjukas Väl rfnivåer om de sjukas och äldres situation idagens samhälle för att få en förbättringtill stånd såväl inom den öppna som inominstitutionsvården

- informationen skall basera sig på fak-ta för att vara trovärdig

- fakta skall samlas in genom existe-rade forskningsresultat. Genom kontaktermed myndigheter på både på riks- och lo-kalnivå, genom kontakt med organisatio-ner som är verksamma inom området ochgenom egna undersökningar

- att fortlöpande hålla kontakt medFinlands Patientförbund

Några plock urföreningens verksamhetFöreningen har ordnat tre seminarier kringaktuella teman för äldre personer, derasanhöriga samt vårdpersonal och kommeri februari år 2008 att ordna ett seminarium

kring temat ”Hur har vi det på äldre da´r– livskvalitet och välbefinnande”. Tematkommer att behandlas ur olika synvinklaroch högklassiga föreläsare är redan vid-talade.

Föreningen har under flere år haft ettprojekt vid två svenskspråkiga långvårds-avdelningar i Helsingfors för att aktivera/rehabilitera patienter. Rehabiliteringenhandhas av en utbildad fysioterapeut somär specialiserad på vård av äldre perso-ner. Medel för verksamheten har erhållitssom understöd av en stiftelse. Rehabili-teringen har lett till positiva resultat, bl ahar patienter kunnat överföras till servi-cehus. Flera patienter som varit sänglig-gande sitter nu i rullstol och äter själva.Därmed har deras livskvalitet förbättratsavsevärt.

Runa Reimavuo, ordförande

Hyvinkäällä perustettiin paikallisen Sett-lementtiyhdistyksen myötävaikutuksel-la Liikenneonnettomuuksissa loukkaan-tuneiden toimintaryhmä, jonka vetäjäk-si valittiin Suomen Potilasliiton hallituk-sen varajäsen, Marja Lamberg. Potilas-

Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneidentoimintaryhmä aloittanut toimintansa

liiton hallitus hyväksyi ryhmän kokouk-sessaan 16.9.2007 liiton toimintaan mu-kaan, mikä tarkoittaa käytännössä oike-utta käyttää liiton palveluja ja osallistuasen toimintatapahtumiin. Ryhmän jäsenetliittyvät Potilasliiton henkilöjäseniksi.

Toimintaryhmän sähköpostiosoite on:liikenneonnettomuudessa loukkaantu-neet @pp.inet.fi

Potilasyhdistys Trasek r.y. on perustettu1984 ajamaan transsukupuolisten asiaahoitojärjestelmässä. Myöhemmin mukaanovat tulleet myös intersukupuoliset jatransgenderit. Ensisijaisia asioita ovattrans- ja intersukupuolisten asiat, muttameihin kuuluu koko sukupuolipaletin laa-ja kirjo sekä perheenjäseniämme. Neu-vomme juridisissa ongelmissa auttaensaamaan oikeutta syrjintätapauksissa.Pyrimme jakamaan asiallista ja ajankoh-taista tietoa. Pyrimme saamaan asiallisetja tieteellisesti pätevät tutkimukset ja

korjaushoidon. Sukupuolisuuteen sotket-tavat seksuaalisuus-mielleyhtymät pitääsaada pois ihmisten mielistä ja ennen kaik-kea lääketieteestä. Pyrimme vaikuttamaanlakeihin ja asetuksiin niin, että eri puolil-la Suomea asuvat ihmiset saavat tarvitse-mansa juridiset palvelut ja lääketieteelli-set hoidot samoilla perusteilla, samassaajassa ja laadulla sekä kansainvälisestivertailukelpoisena. Valvomme 2003 alus-sa voimaan astuneen lain ja siihen liitty-vän sosiaali- ja terveysministeriön asetuk-sen toteutumista. Teemme yhteistyötä

muiden potilas- ja vähemmistöjärjestöjenkanssa, sillä emme ole ainoa syrjitty po-tilasryhmä.

Johanna Pihlajamäki, Trasek ry

Trasek ry

41

Kun lapsi sairastuu, vaikka vaan ohime-nevään tartuntatautiin, se aiheuttaa ainaperheessä huolta ja käytännön järjestely-jä. Jonkun on jäätävä kotiin lasta hoita-maan. Mutta kun tuleekin tieto, että sai-raus on vakava, pitkäkestoinen – kentiesparantumaton tai pysyvää vammaa taihaittaa aiheuttava, voimme vain kuvitellamillaisen hädän ja elämänmuutoksen seaiheuttaa. Perhe joutuu etsimään hoitoa,lääkkeitä ja apuvälineitä. On etsittävä jahaettava mahdollisia Kelan etuuksia. En-täpä kun käy ilmi, että lapsen sairaus onvieläpä harvinainen. Sairaus on harvinai-nen, kun sitä sairastaa alle 500 Suomes-sa. Siitä seuraa edellisten lisäksi omia eri-tyispiirteitä:

• Saako lapseni parhaan mahdollisenhoidon - mistä sen voisi saada?

• Millainen on lapsen tulevaisuus?• Osataanko jossakin muualla Suomes-

sa tai ulkomailla hoitaa tätä sairautta vie-läkin tehokkaammin?

• En ole koskaan kuulutkaan tällaisestasairaudesta. Olisipa edes joku, jolta ky-syä.

• Kunpa tapaisin edes yhden, joka onsairastunut samaan tautiin. Näkisin, mi-ten hän on selvinnyt elämässä.

• Miten kerron tästä omaisille, naapu-reille tai koulussa opettajille ja kavereil-le.

Tähän hätään haluavat kaikki harvi-naiset yhdistykset antaa apuaan. Vaikkaongelmat eri diagnooseissa ovat erilaiset,on meillä paljon yhteistä. Yhdistykset tar-joavat vertaistukea perheille. Ne pitävätnettisivuja, joille on yritetty kerätä kaikkimahdollinen/uusin tieto sairaudesta ja sii-hen saatavasta hoidosta sekä sosiaali-etuuksista. Nettisivuilla on keskustelu-palstoja. Yhdistykset järjestävät jäsenil-leen tapaamisia, joihin on yhdistetty asian-tuntijaluentoja. Yritetään painaa esitteitäja toimittaa materiaalia, joka tekisi diag-noosia tunnetuksi. Kaikki yrittävät löytäätoiminnalleen rahoitusta/tukijoita.

Yksi yhdistysten tärkeä rooli on vai-kuttaminen. Sitä varten on oltava kuu-lolla esimerkiksi siitä, millaisia lakeja ontekeillä. Yksi harvinaisten erityishuolen-aihe on annettavan hoidon ja muun koh-telun alueellinen eriarvoisuus maassam-

Harvinaiset hakivat ja saivatImatralta puhtia yhteistyöhön

me. Lokakuun alussa alkaa kahden vuo-den kokeellinen toiminta, jossa potilas saavalita hoitavan sairaalan. Tämä kokeilukoskee n. yhtä miljoonaa suomalaista Vaa-sa – Seinäjoki – Tampere – Lahti –alueel-la.

Imatralla järjestetyillä harvinaistenyhdistysten puheenjohtajapäivillä etsit-tiin konkreettisia yhteistyömuotoja eri yh-distysten kesken. Miten olisimme yhdes-sä enemmän?

Toimintaympäristö onmuuttunut ja muuttuuTietoyhteiskunnan leviäminen kaikkienulottuville on tuonut suuria mahdollisuuk-sia yhdistyksille. Internetin kautta voi ja-kaa ja sen kautta myös löytyy tietoa, to-sin on osattava erottaa oikea ja väärä/van-hentunut tieto. Se helpottaa verkostoitu-misessa, jonka merkitys on ymmärrettykaikessa. Tietoverkot lyhentävät välimat-koja globalisoituneessa maailmassamme.Olemme mukana EU:ssa, joka tuo muka-naan paljon hyvää, mutta myös sellaisiadirektiivejä, joihin meidän on sopeudut-tava. Sähköpostin yleistyminen on madal-tanut kynnystä ottaa yhteyttä muihin -myös ulkomailla. Tietotekniikan kehitty-minen on nostanut esille myös tietosuoja-

Lähes kaikista kutsutuista yhdistyksistä oli edustajia mukana. Kuva on otettu kokouk-sen alkuvaiheessa – lopuksi seinät täyttyivät fläppipapereista.

kysymykset. Toisaalta harvinaisista saira-uksista ja niiden esiintyvyydestä kaivat-taisiin tietorekistereitä.

Harvinaiset ja muut erityisryhmät ovattulleet ulos kaapista. Kouluissa kasvate-taan suvaitsemaan erilaisuuksia, mutta toi-saalta koulu- ja työpaikkakiusaaminen onyhä ongelma. Työelämässä vaaditaan yhätehokkaampaa toimintaa. Nyt ihannoi-daan terveyttä ja pitkää ikää.

Monenlaisia eettisiä kysymyksiä onnoussut esille. Joudumme pohtimaan, jo-pa ottamaan kantaa erityisesti lääketie-teen, bio- ja geeniteknologian kehittymi-seen liittyviin kysymyksiin. Tutkimuksiin-kin voi liittyä eettisiä ongelmia.

Konkreettisia toimiaHarvinaiset-verkosto on käynnistänyt pro-jektin, jonka tavoitteena on rakentaa kat-tava internet-portaali, joka palvelee sai-rastavia ja heidän omaisiaan, asiantunti-joita ja tutkijoita sekä terveydenhoidonammattilaisia. Tähän projektiin löytyi in-nokkaita osallistujia. Kun portaalia raken-netaan, niin samalla saadaan aineistoamyös yhteiseen ensitietokansioon, joita ontarkoitus jakaa sairaaloiden poliklinikoilleja ammattilaisille.

Yksi työryhmä ryhtyi laatimaan toi-

42

PotilaslehtiSuomen

mintasuunnitelmaa ja etsimään rahoitus-ta valtakunnalliselle tiedotuskampanjalleja toinen ryhmä miettii vinkkipankkia.APECED ry:n puheenjohtaja, Arja Nur-mela, haluaa suunnitella harvinaisilleoman ensiapukorun.

Esille nousi myös tarve verkostoituaulkomaalaisten harvinaisten kanssa. Joi-hinkin sairauksiin on löydettävissä lääk-keitä, joita ei vielä saa Suomesta tai neeivät ole ainakaan Kelan korvaamia lääk-keitä. Tähän ongelmaan paneutuvaa työ-ryhmää vetää Taina Hickey Sotos ry:stä.

Kokouksen jälkeen suurta kiinnostus-ta ja sähköpostikeskustelua on herättä-nyt mahdollisen TV-dokumentin tekemi-nen YLE:lle. Dokumentissa esiteltäisiinharvinaisia diagnooseja sekä samalla va-lotettaisiin harvinaisten ongelmia – ei va-littaen, vaan positiivisia ratkaisuja etsi-en. Dokumentti olisi ulossuuntautuvaatiedotustoimintaa parhaimmillaan. Tätähanketta vetämään lähti Merja Vuori Nail-patella ryhmästä, jolla ei ole vielä viral-lista yhdistystä.

Kokousta persoonallisellaotteellaan luotsannut Marjaana

Suosalmi kiteytti harvinaistenyhteistyön/yhteisen vision näin:

Harvinainen sairaus/vamma ontiedostettu, tunnistettu ja

tunnustettu niin, että jokainenharvinainen koko maassa saa

korkeatasoisia sosiaali- jaterveyspalveluja, jotka onkehitetty ja jotka tuotetaan

yhteistyössä kansainvälisesti. Harvinaisten omien yhdistys-

ten verkosto on vakiintunut jasille on turvattu toimintaedelly-

tykset. Se tunnustetaanuskottavaksi asiantuntijaksi ja

innostavaksi jäsentensäyhdistäjäksi. Sen toimintaa

kuvaa innovatiivisuus, vastuul-lisuus ja aito kiinnostus jäsenten-sä asioita. - Marjaana Suosalmi

toimii Invalidiliiton Lahdenkuntoutuskeskuksen johtajana.

Kokouksen lopuksi Invalidiliiton sosiaali-sihteeri Pirkko Justander esitteli OvestaUlos –projektin tuloksia. Hänen esitys-tään oli hauska seurata, sillä Pirkolla onasian lisäksi myös sana hallussaan.Lisäksi hän muistutti meitäpuhelinneuvonnasta. jossa asiantuntijatja koulutetut vapaaehtoiset vastaavatilmaiseksi vammaispalveluja koskeviinkysymyksiin.

Invalidiliiton valtuusto on tehnyt Pert-hes ry:n aloitteesta Kelalle esityksen, ettäKela keskittäisi harvinaisten anomustenkäsittelyn yhteen paikkaan, johon kertyisiriittävä tietämys näistä diagnooseista.Näin Kelan päätökset olisivat tasavertai-sempia eri puolilla maata asuvien kesken.Aloitetta pidettiin erittäin innovatiivise-na ja sen etenemistä seuraavat aktiivisestiPirkko Justander OI-yhdistyksestä ja Las-se Niemi, joka on harvinaisten edustajaI-liiton valtuustossa sekä AMC ry:n vara-puheenjohtaja.

Jokainen yhdistys järjestää jäsenilleenvuotuisen tapaamisen, etsii asiantuntija-

luennoitsijan, neuvottelee tapaamisellepuitteet ja laatii ja lähettää kutsut. Tote-simme, että tässäkin asiassa voisimme teh-dä yhteistyötä. Muutama yhdistys jo il-moittautuikin järjestämään seuraavaajäsentapaamista yhdessä.

Imatran tapaaminen antoi paljon uut-ta intoa. Lämmin kiitos kaikille mukanaolleille ja erityisesti Merja Montolle, jokavastasi tämän tapahtuman koollekutsu-misesta ja käytännön järjestelyistä.

Teksti: Eeva Voima, Perthes ryKuvat: Vesa Nopanen, Redy ry

43

Lääkärit Osmo Hänninen ja Seppo Kin-nunen tuovat tässä uudessa kirjassa esillemm.lasten matkapuhelimen käyttöön liit-tyviä terveydellisisä riskejä, joihin jokai-sen lapselleen kännykkää hankkivan olisihyvä paneutua. Muissa maissa punaisialippuja on jo heiluteltu hyvän aikaa, mut-ta meillä Suomessa vanhemmat ovat ol-leet lähes tietämättömiä lääkäreiden kir-jan ilmestymiseen asti. Viranomaiset ovattyynnytelleet, vaikka heidän olisi ollutkaikki hyvä syy pitää kiinni säteilyturva-keskusten solmimasta yhteispohjoismai-sesta sopimuksesta ja kehottaa lapsia va-rovaisuuteen.

Viime aikoina medioissa on esiteltyHERMO-projekti uutena kännykkätutki-mushankkeena, jonka tulokset ”vakuutta-vat”, ettei langattomaan teknologiaan si-sälly mitään riskejä. Osa HERMO:n tutki-mustuloksista on kuitenkin jo aiemmin-kin ollut esillä lehdistössämme. HER-MO:n tutkimuksissa on osioita, joissa ontullut esille selkeitä biologisia riskejä,mm. Säteilyturvakeskuksen pilot-tutki-mus, jossa ihmisten ihoa altistettiin kän-nykkäsäteilyllä. Kyllähän niissä proteii-neissa havaitiinkin muutoksia. Nämä oli-vat siis terveillä koehenkilöillä saatujatuloksia. Miltähän sähköyliherkkien vas-taavat ihoreaktiot näyttäisivät?

Myös osa hankkeen tutkimustulok-sista esitellään kirjassa ”Matkapuhelin-teknologia - mitkä ovat terveysriskit?”Epidemiologien Michael Kundi, LennartHardell ja George Carlo mielestä on sel-vää, että yli kymmenen vuotta jatkunutkännykän käyttö lisää kasvainriskiä.HERMO:ssa tätä vähätellään. Carlo muis-tuttaa lisäksi kirjan haastattelussa, ettämatkapuhelinsäteilyn vaikutuksista onolemassa yli 300 tieteellistä raporttia, jois-sa on todettu biologisia vasteita. Osa näistähavainnoista on toistettu, mikä lisää tie-teellistä luotettavuutta. HERMO-projek-tissa mukana olevista tutkijoista valtaosakieltää biologiset vaikutukset.

Suomalainentutkimus puolueellistaMiksi kielletään? HERMO-hanketta ra-hoitti yli kolmasosalla matkapuhelinteol-lisuus, loppu tuli TEKES:ltä (Teknologian

Matkapuhelinteknologia- mitkä ovat terveysriskit?

edistämiskeskus). TEKES rahoittaakinkohteita, jotka liittyvät teknologian edis-tämiseen ja kehittämiseen. TEKES:n hal-lituksessa istuu yksi yritysjäsen ja se onNokia. Onko TEKES riippumaton?

Professori Jukka Juutilainen Kuopionyliopistosta koordinoi HERMO-hanketta.Kuopion yliopisto, jossa osa eläinkokeistatehtiin, salli, että Nokian tutkimuksestavastaava Sakari Lang sai ohjata käytän-nön tutkimustyön. Juutilaisella ja Noki-alla on tiivistä yhteistyötä. Onko tämäeduksi kummallekaan osapuolelle? Voi-ko Nokia ohjata yliopiston nimissä tutki-musta?

Professori Jukka Juutilainen on jäse-nenä myös ICNIRP:ssä (InternationalCommission on Non-Ionizing Radiation).Tämä järjestö päättää vallitsevista sätei-

lyn turvanormeista. Matkapuhelinteol-lisuus on tyytyväinen ICNIRP:n suosituk-siin. Niissä ei huomioida lainkaan sätei-lyn biologisia vaikutuksia, vain lämpö-vaikutus, mikä merkitsee, että turvanor-mit sallivat hyvin väljät puitteet teollisuu-delle, mutta entä ihmisten terveys? HER-MO-projektissa oli mukana paitsi Nokia,Elisa, DNA, TeliaSonera, myös kaksimuuta ICNIRP:n jäsentä:

Moni tutkija ajattelee toisin ja vaatiipikaisia toimenpiteitä. USA:ssa on juuriperustettu Bioinitiative Working Group,joka vaatii mikroaaltosäteilyn turvanor-mien laskemista kiireellisesti. (www.Bioinitiative.org) ja esittelee samoja tut-kimuksia kuin Matkapuhelinteknologia-kirjan lääkärit.Vastaperustetun järjes-tön julkilausuman takana ovat monet ni-mekkäät tutkijat, mm. edellä mainitutMichael Kundi, Lennart Hardell ja KjellHansson Mild. He ovat arvostelleet mm.Suomen hallituksen politiikkaa sallia lan-kalinjojen karsiminen ja jättää syrjäseu-tujen asukkaat kännykän varaan. Te kaik-ki voitte vielä kuitenkin vaikuttaa kulu-tustottumuksillanne siihen, että lankalinjatsäilyvät mahdollisimman kauan, vaikkase maksaisikin puhelinlaskussa muutamaneuron enemmän.

Terveisiä eduskuntaanOn selvää, että ympäristölainsäädäntöäm-me on kehitettävä. Langaton teknologialaajenee etenkin ei-luvanvaraisten lait-teiden käyttöönoton myötä, vaikka valo-kaapeli tarjoaisi huomattavasti riskittö-mämmän ja teknisesti turvallisen vaihto-ehdon. Päättäjien on herättävä varovai-suusperiaatteen hengessä uudistamaanlakeja siten, että ne takaavat paremmatvalitusmahdollisuudet niin järjestöillekuin yksityisille kansalaisille.

Erja Tamminen,puheenjohtaja,

Suomen Sähköyliherkät ry

Matkapuhelinteknologia – Mitkäovat terveysriskit? Osmo Hänni-nen, fysiologian emeritusprof.,Seppo Kinnunen, työterveysh.erikoislääkäri, Antero Kassinen,varatuomari, Mona Nilssonjournalisti, ErkkiTuormaa, luo-kanopettaja, ISBN 978-952-92-2163-9

44

PotilaslehtiSuomen

Vuonna 1969 esitteli silmälääkäri LKTJouko Meretoja kiinnostavia tutkimustu-loksia, joiden mukaan eräillä hänen poti-laistaan oli sairauksissaan täysin saman-laisia piirteitä. Nämä Meretojan havaitse-mat ominaisuudet sairauksissa kuitenkinvastaavasti poikkesivat muista silmä-

sairauksista. Vuonna 1973 ilmestyneessäväitöskirjassaan Meretoja selvitti kysy-myksessä olevan geenisairauden. Alettiinpuhua Meretojan taudista, joka ilmenituolloin lähinnä Kymenlaakson ja eteläi-sen Hämeen alueella löytyneissä potilais-sa.

Tätä sairautta alkoi tutkia neurologi-an erikoislääkäri, dosentti Sari Kiuru-Enarin jo 1980-luvun lopulla. Kun Suo-men Amyloidoosiyhdistys perustettiin1997, oli itsestään selvää, että juuri häntäpyydettiin toimintaan mukaan. Olihankysymyksessä vaikeaselkoinen, oireiltaan

Meretojan tauti - Kymen-laaksosta kansainvaelluksiin?

Helsingin Potilasyhdistyksen puhelinneuvonta päivisin• Eeva-Liisa Paloniemi-Lindén 040 706 5914

• Carola Bergström 040 833 5632

• Eeva Rilanne-Autero 0400 652 337

Helsingin Potilasyhdistys ryPL 271, 00531 Helsinki • [email protected] • Sampo Pankki 800012-1514867Jäsenmaksu 7 euroa

HPYry on potilasasioiden yleisjärjestö,joka ottaa kantaa potilaiden kokemuksiinterveydenhuollossa. Osa Suomen Potilas-liiton piiriin kuuluvista neuvonta-asiois-ta hoidetaan myös yhdistyksen avustuk-sella. Yhdistys on Suomen Potilasliittory:n jäsenjärjestö.

Helsingin Potilasyhdistys ryYhdistyksen neuvonta- ja avustustoi-

minta perustuu maallikkokokemukseeneikä sisällä lääkärin tai juristin toimintaa.Avustamme mm. potilaan kannanottojenluonnostelussa, muistutusten ja kantelujenlaadinnassa sekä hoitolaitosten kanssasyntyvissä yksilötason ongelmissa.

Helsingin Potilasyhdistyksen neuvon-tatiimi puhelinnumeroineen löytyy ohestasamoin kuin yhdistyksen yhteystiedot.Yhdistykseen voi liittyä maksamalla jä-senmaksun 7 euroa/vuosi, johon sisältyySuomen Potilaslehden vuosikerta, 4 nu-meroa, sekä niiden postitus kotimaassa.

• Heikki Päivike 0400 336 647

• Brita Heikkilä 040 718 5083

SAMY eli Suomen Amyloidoosiyhdistysry perustettiin Helsingissä v. 1997 ja ko-tipaikaksi tuli Kouvola. SAMY on gelso-liini-amyloidoosia (AGEL-amyloidoosia)sairastavien potilasyhdistys. Sairaus tun-netaan myös Kymenlaakson taudin ja Me-retojan taudin nimellä sen keksijän ja ku-vaajan silmälääkäri LKT Jouko Meretojanmukaan. AGEL-amyloidoosi on yksi ylei-simmistä nk. suomalaisen tautiperinnönvajaasta 40 taudista. Sairaus saattaa ollaperäisin Hämeen Lammilta jo keskiajal-ta. Tautia on esiintynyt perinteisesti eni-ten Hämeessä sekä Kymenlaaksossa, mut-ta se on levinnyt muuttoliikkeen mukanaetenkin pääkaupunkiseudulle. Sairaidenmääräksi koko maassa arvioidaan 1000henkilöä. Suomen lisäksi gelsoliini-amy-

Suomen Amyloidoosiyhdistys ryloidoosiin viittaavaa sairautta on tavattumuuallakin Euroopassa, Yhdysvalloissa,Japanissa ja Iranissa. Taudin yleisimpiinoireisiin kuuluvat iän mukana lisääntyvätsilmä-, iho-, ja neurologiset oireet, muttamyös muita oireita, kuten suun ja ham-paiden alueen sekä munuais- ja sydämen-toiminnan ongelmia saattaa esiintyä.

SAMY:n tärkeimpiä tehtäviä on ta-voittaa ja saada yhteisöönsä jäseneksi jatoimintaansa mukaan mahdollisimmanmonen Meretojan tautia sairastavan. SA-MY:n tehtävä on välittää tietoa tästä tau-dista sitä sairastavien ja heidän omaistensasekä tutkijoiden, hoitoja sosiaalialojenhenkilöstön ja muiden taudista kiinnos-tuneiden välillä. Yhdistyksen tarkoitukse-na on myös toimia potilaiden yhdyssitee-

nä ja edunvalvojana sekä hankkia tietojahoitomahdollisuuksista ja niistä koskevis-ta etuisuuksista kuin myös tukea ja edis-tää tautia koskevaa tutkimusta.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi SA-MY järjestää vuosittain, keväällä ja syk-syllä, kokous- ja yleisöluentotilaisuuksia.Luennot käsittelevät Meretojan tautia, oi-reita, taudin hoitoa, sairastumiseen liitty-viä terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmiasekä taudista saatua uusinta tutkimustie-toa. Tiedon välittämisen ja vuorovaikutuk-sen lisäämiseksi yhdistys pitää yllä ja ke-hittää nettipalvelujaan.

Yhdistyksessä on tällä hetkellä 220jäsentä.

Teksti: Sirkka Lundell

45

vaihteleva, hankalasti määriteltävä ja pie-nen ja harvinaisen sairausryhmän ongel-ma.

Tutkimus ja kanssakäyminen ovat jat-kuvasti tuoneet taudista lisää tietoa. Poti-lasyhdistys SAMY ry tarjoaa tiedotus- jayhteistyökanavan potilaille. Tauti on edel-leen niin sanotusti parantumaton, muttaei suinkaan toivoton. Oireita ja vaivojakyetään monin tavoin hoitamaan ja lievit-tämään. Elämälle voidaan tarjota edelleenhyvä laatu.

Mikä on Meretojan tauti?Esittelijänsä mukaan nimensä saanut tau-ti on tieteelliseltä nimeltään gelsoliiniamy-loidoosi. Tautia kutsutaan myös nimelläsuomalainen perinnöllinen amyloidoosi.

- Kysymyksessä on kertymäsairaus.Potilaalla alkaa kertyä normaalista poik-keavaa valkuaisainetta elimistöön, use-ampaankin elimeen. Tauti on systeemi-sairaus, jossa poikkeavaa valkuaista ker-tyy esimerkiksi silmien sarveiskalvoille,ihoon, hermostoon sekä joskus munuais-ten sydänkudokseen, Kiuru-Enari kertoo.

Yleisiä oireita potilaalla ovat esimer-kiksi silmien kuivuminen ja ärtyminen,iho saattaa löystyä ja kuivua ja ääreisher-mostoon pesiytyneenä taudin seuraukse-na saattaa olla käsien ja jalkojen pistelyäja puutumista. Kasvojen iho saattaa vel-tostua ja kasvojen hermosto voi halvaan-tua.

- Sairaus on perinnöllinen. Tautia kan-tavassa on geeni, jossa on mutaatio eligeenivirhe.

Geenit ohjaavat koodeillaan sitä, min-kälaisia olentoja meistä tulee. Geeni ontavallan se resepti, jolla luonto leipoo ih-misen ja kullekin ihmiselle hänen ominai-suutensa. Jos yhdessä geenissä on virhe,se alkaa kertautua jossakin vaiheessa javalmistaa elimistöömme ja systeemeihim-me sellaista rakennetta, jota ei normaa-listi kehossa pitäisi olla.

- Meretojan taudissa gelsoliini-valku-ainen rakentuu väärin, pilkkoutuu väärinja kertyy potilaan elimistön kudoksiin.Näin potilaalle tulee ylimääräistä amyloi-di-nimistä ainetta sinne, missä sitä ei pi-täisi olla.

Perinnöllinen sairausMeretojan taudin aiheuttaa siis perinnöl-linen geenivirhe, jonka mekanismeja ko-etetaan jatkuvasti yhä tarkemmin selvit-tää. Haaste ei ole vähäinen, sillä ongel-man ydin piileskelee ihmisen olemuksensyvimmissä arkistoissa, geeniperimässä.Amyloidoosi, kertyvä amyloidi siis, ei ole

kuitenkaan verrattavissa kasvaimiin elisyöpään. Kyseessä on valkuaisaine eliproteiini. Samaan amyloidoosien sairaus-ryhmään kuuluu hyvinkin yleinen Alzhei-merin tauti, jossa amyloidi kertyy aivo-jen alueelle ja hävittää muistia. Todennä-köisesti pahamaineisin ja kuuluisin tauti-ryhmään kuuluva sairaus on Creutzfeldt-Jacobin tauti eli kansanomaisesti ”hullunlehmän tauti”.

- Jos sairauksista jotakin positiivistavoi sanoa, niin Meretojan taudissa posi-tiivista on se, että se etenee hyvin hitaas-ti. Sairaus voi olla piilevänä ja se puh-keaa usein vasta myöhemmällä iällä, noin25 - 30-vuotiailla. Noin 60 - 70-vuotiaatsaattavat elää taudin kanssa ilman suurem-paa haittaa eikä sairaus lyhennä merkittä-västi elinikää. Joku oirehtii enemmän jajoku vähemmän. Vaikka tautia ei voidatällä haavaa parantaa, voidaan tutkimustaedelleen jatkaa, kun nyt tiedetään, mistäon kysymys. Lisäksi voidaan antaa pal-jon oireen mukaista hoitoa ja parantaa jat-kuvasti elämän laatua, Kiuru-Enari selvit-tää.

Kohenevaa elämän laatuaMeretojan tautia pidetään osana suoma-laista tautiperintöä, johon kuuluu noin 40perussairautta. Syy on sangen yksinker-tainen, sillä Suomi on tavallaan saari. Itä-rajan takana on kautta historian ollut ko-konaan toinen kulttuuri, josta ollaan oltupääosin erillään ja lännessä lähes kokomaata saartaa meri. Kansakunta on ollutsuhteellisen sisäsiittoinen ja taudeistakinon tullut väen siirtymisen vähäisyydestäjohtuen paikallisia tai ainakin kansallisia.

- Sama ilmiö on muuten todettavissajuutalaisissa, jotka eivät ainakaan ennenole paljonkaan harrastaneet seka-avioliit-toja.

Suomessa arvioidaan olevan noin 400- 600 Meretojan taudin kantajaa. Edes-mennyt Meretoja itse arvioi aikoinaanmääräksi tuhannen potilaan verran. Tut-kiminen, seuranta ja potilastyö ovat tuo-neet sairauden hoitoa ajatellen paljon ar-vokasta. Kun kokemusta on karttunut,voidaan oireenmukaisia hoitoja ja toimen-piteitäkin samalla kehittää ja niitä kyetääntuomaan yhä useamman potilaan ulottu-ville.

- Pyrkimys olisi keskittää tämän sai-rauden hoitoa siten, että kokemusta ja tut-kimuksia voitaisiin hyödyntää mahdolli-simman tehokkaasti ja taloudellisesti. Li-säksi tätä suomalaista tieto-taitoa voitai-siin jakaa myös muualle maailmaan. Sai-rautta on löydetty nyt muualtakin maail-

masta. Raportoituja diagnooseja gelsolii-niamyloidoosista on tehty Tanskasta, Tse-kistä, Hollannista, Englannista, Portuga-lista, Espanjasta, USA:sta sekä Japanis-ta. Ehkä ei ole enää ajankohtaista puhuanimenomaan suomalaisesta amyloidoo-sista, jollaiseksi Meretojan tautia on kut-suttu aikoinaan.

- Viimeisin löytö tehtiin reilu vuosisitten Iranissa. Lääkärikollegani Moham-mad Reza Ardalan työskentelee pohjoi-sen Iranin alueella olevassa Täbrisin yli-opistossa. Hänen vastaanotolleen saapuikaksi sisarusta, joilla oli munuaisten va-jaatoimintaa. Myös heidän kasvojensa ul-konäkö oli lääkäristä outo. Ardalan ryh-tyi tutkimaan asiaa ja lopulta sain häneltäsähköpostia, jossa hän kertoi havainnois-taan ja pyysi apua selvittääkseen, olisikokyseessä Meretojan tauti. Kun dna-näyt-teet kulkevat ilman vaikeita kuljetus-järjestelyjä, pyysin näytteet postissa. Saa-toin analyysien valmistuttua vain onnitellalääkäriä oikeaan osuneesta diagnoosista.Keväällä 2006 kävin itsekin yliopistossapaikalla ja saatoimme selvittää myös si-sarusten sukulaisten diagnoosit.

Kiuru-Enarin kertomusta voidaan pi-tää todella tieteelle ja ihmisten auttami-selle elämänsä pyhittäneiden tieteenteki-jöiden saavutuksena. Se työ on yleisinhi-millistä eikä katso rajoja tai kysele uskon-toa. Lopulta perustettiin suomalais-irani-lainen tutkimussäätiö, jonka tuella aloi-tettua tutkimusta nyt jatketaan.

On lisäksi mielenkiintoista, että alun-perin hyvinkin paikallisena pidettyä sai-rautta löytyy kokonaan toiselta puoleltamaapalloa. Osin syy on saattanut olla sai-rauden alidiagnostisoimisessa. Oireita eioltu osattu aikaisemmin liittää tiettyyngeneettiseen ja periytyvään sairauteen.

Iranista löydetty sairaus liittyy myöslaajempaan ihmistutkimukseen. Voimmeehkä joskus päästä selvyyteen yhteisistäjuuristamme, historiastamme ja vaiheis-tamme. Vaikka tutkimus perustuukin mo-lekyylitason tutkimiseen, niin voisiko Me-retojan taudin selvittely jonakin päivänävakuuttaa ihmiskuntaa siitä, että ihminenon yhtä inhimillinen ja samaa juurta ai-van kaikkialla? Kiinnostavaa on havahtuamyös siihen mahdollisuuteen, että kan-sainvaelluksilla jossakin historian vielähämärään jääneessä vaiheessa olisimmetodella olleet yhdessä nykyään niin etäi-sinä pitämiemme ihmisten kanssa.

Teksti: Jaakko Ojanne

46

PotilaslehtiSuomen

SAMY täytti viime huhtikuussa 10 vuot-ta. Sitä juhlittiin Helsingissä Kampinpalvelukeskuksessa. Tilaisuudessa oli läs-nä runsaasti samylaisia, yhdistyksen pe-rustajajäseniä, nykyisen hallituksen jäsen-ten lisäksi entisten hallitusten jäseniä, yh-distyksen kunniapuheenjohtaja FT AulisHyvärinen, yhdistyksen asiantuntijalääkä-ri dos. Sari Kiuru-Enari ja Meretojan tau-din tutkimukseen perehtyneitä eri alojenasiantuntijoita. Keskeisenä teemana olijuhlaseminaarissa Turun yliopistossa opis-kelevan LK Antti Laineen opinnäytetyönMeretojan tauti -potilaan elämänlaatu -ky-selylytutkimuksen esittely ja tulokset. Vi-rallisen seminaariosan jälkeen juhlaväelläoli kahvitilaisuudessa mahdollisuus tava-ta ”sukulaisiaan” ja keskustella myösMeretojan tautia tutkivien asiantuntijoi-den kanssa. 10-vuotisjuhlaseminaari on-nistui jakamaan ymmärrettävällä tavallatieteellistä tietoa gelsoliini-amyloidoosistasekä käytännöllisiä neuvoja taudin oirei-den helpottamiseksi.

Teksti: sihteeri Sirkka LundellKuvat: Jukka Nuutila

SAMYn juhlakuvasatoa

Juhlaseminaari alkoi J. Sibeliuk-sen Poloneesilla, pianosolistinaLauri Kiviranta.

Puheenjohtaja Raija Mattilanavauspuhe ja lyhyt katsausSAMY:n kymmeneen vuoteen.

Kunniapuheenjohtaja FT AulisHyvärisen puheenvuoro: SAMY10-vuotias.

Seminaarin alustuksena LK AnttiLaine esitteli Meretojan tauti-potilaan elämänlaatu -kysely-tutkimuksen ja sen tulokset.

Prof. Ahti Tarkkanen kertoi Meret-oja-potilaan moninaisistasilmäoireista ja niiden nyky-hoidosta.

47

Prof. Matti Haltian puheenvuoronaihe oli amyloidiproteiininkarakterisaatio ja geenivirheenselvitys.

HLL Pirjo Juusela kertoi hampai-den ja suun alueen ongelmistaMeretojan taudissa.

Dos. Marc Baumannin aiheena olilääketutkimus.

Dos. Sari Kiuru-Enari kertoitulevaisuuden näkymistä Meret-ojan taudin tutkimuksessa.

SAMY:n asiantuntijalääkäri SariKiuru-Enari ja taloudenhoitaja

Leeni Nuutila nimitettiin yhdistyk-sen kunniajäseniksi.

Toimittaja Pekka Siukkola ja LK Antti Laine.

48

PotilaslehtiSuomen

Raija Mattila, puheenjohtaja09 460 170, [email protected]

Eija Lehto, varapj. 09 509 [email protected]

Leeni Nuutila, taloudenhoitaja [email protected]

Sirkka Lundell, sihteeri, jäsenasiat040 569 3676,nettipuh.Skype:[email protected]

Suomen Amyloidoosiyhdistys ry:nkotisivut:

www.suomenamyloidoosiyhdistys.fi

Sähköposti:[email protected]

Yhdistyksen tili:Sampo 800019-70555679

jäsenmaksu: 15 euroa

SAMY:n hallitus 2007-2008Sirpa Lavikainen, 044 323 7070,[email protected]:sirpalavikainen

Riikka Niklander, [email protected]

Sari Kiuru-Enari, 09 888 4335asiantuntija (hallituksen ulkop.)[email protected]

SAMY-yhteystietoja

Suomalainen tietoyhteiskunta etenee lu-jaa vauhtia. Potilastietojärjestelmien siir-tyminen sähköiseen muotoon merkitseeparhaassa tapauksessa suurta edistystä jasiirtymistä myös Exitus ry:n ajamaanhoitotahtorekisteriin. Kun potilaslakiin onkirjattu potilaan oikeus hoitotahdolla teh-dä varauksia tai reunaehtoja omaa hoito-aan koskien, on ollut suorastaan hölmöpuute, että näitä lakiin kirjattuja asiakir-joja ei ole voitu rekisteröidä minnekään.Niinpä hoitotahdon tehnyt ihminen onjoutunut itse kehittämään kaikenlaisiavarajärjestelmiä, jotta hänen hoitotahtonsaolisi hoitavan sairaalahenkilökunnan lu-ettavissa sellaisessa tilanteessa, jossa hänei itse kykene tahtoaan ilmaisemaan. Jär-kevintä on toistaiseksi ollut toimittaa asia-paperi omalle terveysasemalle taikka vii-meksi hoitoa antaneeseen sairaalaanomaan potilaskansioon liitettäväksi. Epä-varmuutta on kuitenkin syntynyt, josmuuttaa paikkakuntaa tai jos arkistoituamateriaalia on paljon. Onko mitään taetta,että kyseinen asiapaperi tarpeen vaaties-sa on löydettävissä?

Onko hoitotahtoajan tasalla?Rekisteriä vastustaneet tahot ovat vedon-neet siihen, että ihminen saattaa muuttaamieltään tai jopa uskonnollista vakau-mustaan. Tällöin viranomaisen ylläpitä-

mässä rekisterissä oleva hoitotahto saat-taisi olla jollakin tapaa ”vanhentunut”.

Samalla perusteellahan tulisi sitten pi-tää kyseenalaisena kaikkia testamentteja,henkivakuutuksia ja omaa elämää koske-via kirjallisia ohjeita ja määräyksiä. Kai-ken kaikkiaan sopimuksien teko yleensäolisi hankalaa, kun koko ajan olisi otetta-va huomioon sellainen reunaehto, ettämieli saattaa muuttua.

Exitus on omissa piireissään tosin voi-nut havaita sen ilmiön, että hoitotahtoa ei

koskaan tehdä kevein perustein. Sen alle-kirjoittaminen ja todistajien hankkiminenedellyttävät yleensä varsin huolellista har-kintaa ja elämän arvojen ja asioiden huo-lellista punnitsemista.

Hoitotahdollakuollaan tai eletäänTässä yhteydessä on muuten tärkeää huo-mauttaa, että hoitotahto ei suinkaan ainaole asiakirja, jolla kielletään vaikkapa el-vyttäminen toivottomassa tilanteessa taik-ka muu elintoimintojen ylläpitäminen sil-loin, kun hoidon tuloksellisuus on epävar-ma tai elämään jääminen tapahtuisi vaka-vasti alentuneessa tajunnan tilassa. Hoito-tahdolla voidaan antaa myös päinvastai-sia määräyksiä. Sillä voidaan velvoittaahoitohenkilökunta esimerkiksi elvyttä-mään potilas kaikissa mahdollisissa tilan-teissa. Hoitotahdolla voidaan myös mää-rätä elintoimintoja ylläpidettäväksi siihensaakka, kunnes potilas niistäkin huolimat-ta menehtyy.

Hoitotahto ei siis ole ainoastaan sejoidenkin ”kuoleman asiakirjaksi” nimeä-mä dokumentti.

Luotettava rekisteriKaikesta edellä esittämästäni johtuen onhyvin toivottavaa, että hoitotahto lopultapääsisi rekisteriin tässä uudessa järjestel-mässä. Se, että hoitotahto muuttuisi

Exitus ry Sähköinen potilasrekisterija sähköinen hoitotahto

49

EXITUS RY / RF

KUTSU YHDISTYKSEN SYYSKOUKSEEN

Exitus ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään keskiviikkona 28. marraskuuta 2007

klo 17.00. Senioritalo Sandels, Välskärinkatu 4, Café Miina (lähellä Töölön toria).

Käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat.

Ilmoittautumiset sihteerille ma 26.11. mennessä; Marjukka Lehtinen

puh. 050 582 1464 tai s-postilla: [email protected]

Kaikki jäsenet tervetuloa! Kahvitarjoilu. Hallitus

sähköiseen muotoon, on yhtä luotettavakuin vaikkapa lääkärintodistus ja resepti,jotka myös löytyvät sähköisenä versiona.Itse asiassa sähköisiin resepteihin ollaansiirtymässä juuri luotettavuuden ja väären-tämättömyyden johdosta.

Hoitotahdon sähköisen rekisteröinninvoi toteuttaa siten, että vanhaan tapaan al-lekirjoitettu ja todistajien allekirjoituk-sillaan vahvistaman hoitotahdon toimit-taa lähimpään terveyskeskukseen taikkaviimeksi hoitoa antaneeseen sairaalaan.Täällä asiakirja rekisteröidään muiden po-tilasasiakirjojen tapaan potilaan omaan jahenkilökohtaiseen tietojärjestelmään.Näin potilaan tahto on aina tiedossa, olihän sitten potilaana Helsingissä, Jyväsky-lässä taikka Rovaniemellä.

Rekisterin tietoja on myös helpompaatarkistaa ja potilaalla on halutessaan myösparemmat edellytykset muuttaa hoito-tahtonsa sisältöä tai jopa poistaa se koko-naan.

Tahto tiedossa,potilaslaki toteutuuPotilaan oikeuksiakin ajatellen hoitotah-tojen rekisteröinti olisi merkittävä edis-tysaskel: kaiken hoidon tai hoitamatta jät-tämisen pitää perustua potilaan oman tah-don kunnioittamiseen. Tämä voi toteutuaainoastaan silloin, kun potilaan mahdol-linen tahdonilmaisu on saatavissa silloin-kin, kun potilas ei itse kykene toimimaan.

Suomen Potilasliitto on omassa kan-nanotossaan ja evästyksessään viranomai-sille antanut viime vuonna kannatuksen-sa myös hoitotahtojen sähköiselle rekis-teröimiselle. Tätäkin taustaa vasten pitäi-si viranomaistaholle olla selvää, että en-sisijaisesti kysymys on potilaan oman tah-don ja oikeuksien kunnioittamisesta. Jot-ta sairaanhoitohenkilökunta ja viranomai-set voivat puolestaan toimia rauhallisestija vailla epävarmuutta potilaan omastatahdosta, on järkevää rekisteröidä hoito-

tahto muun hoitoon vaikuttavan aineistonkanssa. On muistettava, että hoitotahto it-sessään on kirjattu potilaslainsäädäntöön.Niinpä se on hoitohenkilökuntaa velvoit-tava asiakirja. Jos hoitotahto on, mutta sitäei ole jostakin syystä noudatettu, on hoito-henkilökunta velvoitettu selvittämäänlaiminlyönti ja potilaan oikeuden loukkaa-minen.

On kaikkien etu, että rekisterin puut-tuminen saadaan korvattua asianmukai-sella ja luotettavalla tietojärjestelmällä.

Jaakko Ojanne,Exitus ry:n puheenjohtaja ja

Suomen Potilasliiton hallituksen jäsen

KALLELSE TILL FÖRENINGENS HÖSTMÖTEExitus rf:s stadgeenliga höstmöte hålls onsdagen den 28 november

kl.17.00 i seniorhuset Sandels, Fältskärsgatan 4, Café Miina (nära Tölö torg).

På mötet behandlas de i stadgarna nämnda ärendena.

Vi ber deltagarna anmäla sig senast 26.11 till föreningens sekreterare Marjukka Lehtinen

tel. 050 582 1464 eller e-post [email protected]

Alla medlemmar är välkomna! Kaffeservering. Styrelsen

50

PotilaslehtiSuomen

Kommentti

Vuoden 2007 loppua leimaa voimakaskeskustelu suomalaisen sairaanhoidon ti-lasta. Tehyn lakkouhka ja liiton omien pyr-kimysten pönkittäminen joukkoirtisanou-tumisen uhalla jäävät historiaan. Histori-alliseksi tilanteen tekee se, että nyt liekkiinleimahtanut kiistely hoitajien palkoista onkytkeytynyt suoraa potilaiden turvallisuu-teen ja jopa elämään. Normaalin työtais-telun ollessa käynnissä kriittiset toimin-ta-alueet on aina hoidettu. Joukkoirtisa-noutumisen uhkan muuttuessa todellisuu-deksi hoitoa antavat henkilöt ovat todelli-suudessa poissa työvoimavahvuudesta.Tehohoitoon ja lastenosastoille ei voi poti-lasturvallisuutta vaarantamatta määrätäketä tahansa. Osaamista ja työkokemustaei ole mahdollista siirtää hallinnollisellamääräyksellä taikka pikakoulutuksella.

Laki tietysti antaa mahdollisuuksiamäärätä osaajia kriittisille alueille, muttakuinka ja mistä tavoitetaan enää sellaisia

Potilas maksaa aina lopulta

51

Irti Huumeista ry:n ehkäisevän päihdetyön 2007 julistekilpailunvoittajatyö ”Vapaus on suuri vastuu”, tekijä Anna-Stiina Korhonen.

osaajia, jotka ovat saattaneet jo hakeutuamuualle tai ovat yksinkertaisesti panneetkännykkänsä pois päältä?

Mieleen tulee myös yleislakko vuon-na 1956, jolloin veturinkuljettajat määrät-tiin presidentti Urho Kekkosen määräyk-sellä kertausharjoituksiin. Ja kertaushar-joitukseen kutsutut pantiin huolehtimaankuljetuksista rautateillä. Työstään mahdol-lisesti irtisanoutuneita ei tällä tavalla pal-velukseen saada, sillä suurin osa on nai-sia, joilla ei ole kertausharjoituksen vel-voitetta.

Aivan loppukysymykseksi tietysti sit-ten jää, kuinka suurta hallaa kaikenlaisel-la työhön pakottamisella sitten lopultasaadaan? Kuka enää haluaa lainkaan ha-keutua opiskelemaan sellaista alaa, jossaon riski joutua pakkotyöhön kaikkienmuiden epäkohtien ja puutteiden lisäksi.Jo nyt hoitoalan osaajia siirtyy muihinammatteihin ja muihin maihin.

Vastaukseksi ongelmiin tarjotaan– osin toki perustellusti – rahaa. Ostetaanyksityiseltä sektorilta palveluita. Siellä onyleensä myös riittävästi henkilökuntaa,sillä palkat ovat paremmat. Tosin ostopal-veluillakin on hintansa. Julkisella puolel-la itse palvelu on edullisempaa, muttaverovaroin kustannettu palvelu maksate-taan kuntalaisilla. Tehtiin niin tai näin,maksajana toimii aina potilas.

Potilas kustantaa hoitonsa joko vero-varoistaan tai maksamalla enemmän yk-sityiselle. Kumpikaan järjestelmä ei oleilmainen, vaikka tehoja ja taloudellisuut-ta tietenkin pitää aina tavoitella.

Suurin ja kallein maksu potilasta kui-tenkin kohtaa silloin, kun päättävät elimeteivät kykene määrittelemään sitä, mistäbudjetista ja mistä järjestelmästä kustan-nukset katetaan.

Yhteiskunnassa on aivan varmasti tar-peen pohtia sitä, mitä kaikkea jokaisenkunnan on asukkailleen tarjottava. Onkokaikkien tehtävä kaikkea? Tärkeintä onkuitenkin ensin tehdä se periaatepäätös,että kaikki potilaat ja hoitoa ja hoivaa tar-vitsevat hoidetaan ilman, että joidenkin ontaistelutilanteessa maksettava kriisistähengellään.

Vuonna 2007 Suomea on kohdannutkriisitilanne, joka velvoittaa koko yhteis-kunnan korjaamaan rakenteitaan niin, ettäpotilaat hoidetaan ja hoito varmistetaanmyös huomispäivää varten. Vasta sittenkorjattakoot ja kohdennettakoot muut re-surssit.

Jaakko Ojanne,Suomen Potilasliiton hallituksen jäsen

52

PotilaslehtiSuomen

Terveysalan yhteystietojaPääkaupunkiseudun potilasasiamiehiä:

Helsingin terveyskeskuksen potilasasiamiesAnneli Ahola, puh. (09) 3104 3355, ma-pe klo [email protected]äyntiosoite: Siltasaarenkatu 13, 3.krs, 00530 Helsinkipostiosoite: PL 6000, 00099 Helsingin kaupunkiEspooPerusterveyden huollon – terveyskeskusten potilasasiamiesUnto Ahvensalmi, puh. (09) 81 621VantaaMiikkael Liukkonen, (09) 839 22537

HYKS-sairaanhoitoalueen potilasasiamiehet ja vastuualueetSisätautien toimiala, Naistentautien ja synnytysten toimiala,Lasten ja nuorten sairauksien toimiala, Syöpätautienosaamiskeskus ja HUS Röntgen:Elina Lohva: Puhelimitse (09) 4717 1251, osoitteessa BiomedicumHelsinki 2, Tukholmankatu 8 A, 00290 Helsinki, 6. krs,sähköpostitse [email protected] Inkilä: Puhelimitse (09) 4716 7329 (sijainen, osa-aikatyö,tavattavissa ma - ke), osoitteessa Peijaksen sairaala, Sairaalakatu 1,01400 Vantaa, huone C 2017, sähkö[email protected] toimiala, Neurologian, Neurokirurgian, Silmä- jaKorvatautien toimiala, Psykiatrian toimiala (aikuispsykiatria) jaHUSLABMarja-Leena Nieminen: Puhelimitse (09) 861 2991,osoitteessa Jorvin sairaala, Turuntie 150, 02740 Espoo,sähköpostitse [email protected] Väisänen-Sotka: Puhelimitse (09) 471 71252, osoitteessaBiomedicum Helsinki 2, Tukholmankatu 8 A, 00290 Helsinki,6. krs, sähköpostitse [email protected]

LÄÄNINHALLITUKSET (www.laaninhallitus.fi)

Etelä-Suomen lääninhallitusHämeenlinna: puh. 020 516 131, PL 150, 13101 HämeenlinnaHelsinki: puh. 020 516 121, PL 110, 00521 HelsinkiKouvola: puh. 020 516 121, PL 301, 45101 Kouvola

Länsi-Suomen lääninhallitusTurku: puh. 020 517 121, PL 22, 20810 TurkuJyväskylä: puh. 020 517 141, PL 41, 40101 JyväskyläTampere: puh. 020 517 131, , PL 346, 33101 TamperePorin toimisto: puh. 020 517 151, PL 129, 28101 PoriVaasa: puh. 020 517 161, PL 200, 65101 VaasaItä-Suomen lääninhallitusMikkeli: puh. 020 516 161 PL 50, 50101 MikkeliJoensuu: puh. 020 516 181, PL 94, 80101 JoensuuKuopio: puh. 020 516 171 PL 1741, 70101 KuopioOulun lääninhallituspuh. 020 517 181, PL 293, 90101 OuluKajaanin toimisto: puh. 020 517 181,Kalliokatu 2, 87100 KajaaniLapin lääninhallituspuh. 020 517 171, PL 8002, 96101 RovaniemiAhvenanmaan lääninhallituspuh. (018) 6350, PL 58, 22101 MaarianhaminaEduskunnan oikeusasiamiehen kanslia (EOA)puh. (09) 4321Kansanterveyslaitos (KTL)tutkii ja seuraa väestön terveyttä ja tuottaa siitä tietoawww.ktl.fiKuluttajat - Konsumenterna rypuh. (09) 8775 0120, Kasöörinkatu 3 B,yk-kerros, 00520 HelsinkiLääkelaitosvarmistaa, että Suomessa markkinoilla olevat lääkevalmisteetovat käyttäjilleen tehokkaita, turvallisia ja laadukkaita.Puh. (09) 473 341, www.nam.fiPotilasvahinkolautakunta (Pvltk)puh. 020 743 4343, www.pvltk.fiPotilasvakuutuskeskus (Pvk)Lääkevahinkovakuutuspooli, puh. (09) 680 401, Bulevardi 28,00120 Helsinki vakuutuskeskus, www.vakes.fi/pvkSosiaali- ja terveysministeriöpuh. (09) 16001, Meritullinkatu 8, 00170 Helsinki, www.stm.fiStakesSosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus edistääväestön hyvinvointia ja terveyttä sekä sosiaali- ja terveyspal-veluja. Puh. (09) 39 671, Lintulahdenkuja 4, 00530 Helsinki,www.stakes.fiSuomen Kuluttajaliitto rypuh. (09) 454 2210, Mannerheimintie 15 A, 00260 Helsinkiwww.kuluttajaliitto.fiSuomen Potilasasiamiehet ryEila Sundman, puh (09) 471 72646, PL 340, 00029 HUSSuomen Punainen Ristipuh. (09) 12 931, www.redcross.fiTerveydenhuollon oikeusturvakeskus (TEO)myöntää terveydenhuollon ammattihenkilöille ammatin-harjoittamisoikeudet ja valvoo heidän toimintaansa.Puh. 772 920 Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki www.teo.fiTietosuojavaltuutetun toimistopuh. 010 366 6700, PL 315, 00181 Helsinki, www.tietosuoja.fiTilastokeskuspuh. (09) 17 341, www.tilastokeskus.fi

Documents

Suomen Potilas lehti · Suomen Potilaslehti 3/2007 Seuraava 4/2007, talvinumero, ilmestyy joulukuun lopulla ja siihen tarkoitettujen kirjoitusten dead line on 15. marraskuuta 2007