Suomen sodassa kaatuneet, haavoittuneet ja vammautuneet sodassa kaatuneet, haavoittune… · Malariaa (frossa) esiintyi Suomen sodan aikana, vaikka mitään erityistä epidemiaa ei

1.9.2008 Rauno Pääkkönen Työterveyslaitos 1

Suomen sodassakaatuneet,

haavoittuneet javammautuneet

Rauno Pääkkönen, dos. TkTTyöterveyslaitos

Ruona 1808 seminaari, 30.8.2008


Aluksien ole sotahistorioitsijaarvioin sotilaan työtä, työkaluja ja terveyttä1808 ja 2008suhteellistaminen tavoitteenaymmärrys siihen, mitä tapahtui 200 vuottasitten


Ruonan muistomerkistä ote


Suomi jataistelupaik-koja


Joukot ja aseetRuotsin pääaselaji oli jalkaväki, jota täydensi ratsuväki ja tykistösekä pioneerijoukot. Ratsuväen ja tykistön sotilaiden määrä oli noin15 % jalkaväen määrästä ja pioneereja oli vain noin 1 % jalkaväenmäärästä.ruotsalaisten jalkaväki oli varustettu pääosin sileäpiippuisellapiilukkokiväärillä, johon kuului pistin (Zaharov). Kiväärit olivatsuurimmaksi osaksi 1700-luvulta ja niitä oli joukoilla 9 mallia.Jääkäreillä oli käytössään pistimettömät rihlattomat tussarit.Ratsumiehillä oli sapeli tai miekka ja yleensä kaksi piilukollistapistoolia.Ruotsin armeijalla oli vuonna 1807 kaikkiaan 61 000 muskettia taikivääriä ja Englannista ostettiin 23 000 vuonna 1808, mutta 1806-1807 noin 20 000 muskettia ja kivääriä sekä 18 000 miekkaamyytiin Venäjälle ja Preussille. Vain osa näistä aseista oli mukanaSuomen sodassa, koska Ruotsi kävi samanaikaisesti sotia mm.Tanskassa ja Norjassa.


Kiväärit ja pistoolitkaliiperi 16-20 mmpiilukko, 1-3 ls/mintarkkuus 100 m noin 2x2 mepävarma sateessa tai tuulessa

nykyään 762 rk62; 10 ls/min tai sarjatuli700 ls/min, tarkkuus 150 m 0,1x0,1 m


Kivääri ja miekka sodan ajalta



Miekat, sapelit ja keihäätratsumiehellä hyödyllinenruutiaseiden epävarmuus


TykitTykit olivat erikaliiperisia kanuunoita, haupitseja jamörssäreitä.Sodan puhjetessa Ruotsilla oli noin 1600 tykkiä, joistakenttätykkejä oli 300, linnoitustykkejä 1200 ja piiritystykkejänoin 50. Ampumaetäisyys tykeillä oli korkeintaan kilometrinluokkaa. Kenttätykistö pyrki suureen liikkuvuuteen.Venäjän armeijalla oli myös noin 1600 tykkiä, mutta ne olivatkenttätykkejä. Lisäksi Venäjän armeijalla oli 180 piiritystykkiä.Täytyy kuitenkin muistaa, että Suomen sodassa vain osataistelevien osapuolten tykeistä tuotiin Suomeen. Brakelinmukaan suomalaisilla oli prikaateihin sijoitettuna noin 50tykkiä.


Kuva 9. Suomen sodan aikaisen näköistykki Oravaisista, Vänrikki Stoolin keskus.Kuva 9. Suomen sodan aikaisen näköistykki Oravaisista, Vänrikki Stoolin keskus.


Aseiden vaikutusetäisyydetase vaikutusetäisyys, mmiekka tai pistin 0-3pistooli 1-40kivääri 10-100rihlattu kivääri 20-150tykki 50-500

nykyisin: tykit 1-50 kmkiväärit 50-1500 mpistoolit 1-50 m


Taistelujärjestys Ruotsi-SuomiJoukot varustautuivat taisteluun avoimessarivissä. Hajautettua järjestystä ei vieläkäytetty. Ratsuväki toimi suljetussataistelujärjestyksessä ja se kykenitoimimaan myös jalan. Ruotsin armeijapyrki toimimaan myös eri syvyisenäjärjestyksenä, mutta sen koulutus oli hyvinpuutteellinen ja Ruotsin armeijalta puuttuisotakokemus edellisen 18 vuoden ajalta.


Taistelujärjestys Venäjävenäläinen jalkaväki muodosti kolmen miehensyvyisen rintaman, jonka takana upseerit olivat.Tykkimiehet ja krenatöörit sijoitettiin joukonoikealle laidalle ja tarkka-ampujat sijoitettiinjoukon vasemmalle laidalle. Venäjän armeijastaoli alle 11 % ratsuväkeä ja se taisteli vuoden 1796sääntöjen mukaan. Ratsuväki sijoittui kahdenratsun syvyyteen ja ratsumiehet luottivatsapeliinsa. Ratsuväen kuuluisin osa olivatkasakat, jotka toimivat nopeina tiedustelijoina jasaattajina.


Taistelutosajoukkojen taisteluita – koko sotavoimaaei keskitetty yhteen taisteluunkuolleita tyypillisesti kymmenistä satoihinhaavoittuneiden hoito hyvin karkeallatasolla


Taisteluissa kuolleet ja haavoittuneetTaulukko 1. Suomalaisia taisteluissa kaatuneita

tapahtuma vuosi kuolleita_____________________________________________________________________________-Nuijasota 1597 alle 1 000?Isoviha, Napuen taistelu 1714 3 500Suomen sota, taistelut 1808 alle 7 000?Vapaussota/kansalaissota 1917 9 000(Vapaussota/kansalaissota, muut kuolleet 20 000)Talvisota 1939-40 23 000Jatkosota 1941-44 65 000______________________________________________________________________________

Suomalaisia oli 1808 noin 920 000


HuoltoTaktiikan ja toiminnan kannalta huollon merkitys on kirjoituksissausein unohtunut. Tässä mielessä ruotsalaisen Martin Hårdstedtinväitöskirja Ruotsin armeijan huollosta on varsin mielenkiintoinen.Esimerkiksi sotilaan päivittäinen leivän tarve oli 0,5-0,8 kg, jokatarkoitti 15 000 miehen armeijalle päivittäistä noin 10 tonninleipäkuljetusta. Käytännössä vain osa oli ns. kuivatettua leipää,jolloin kuljetustarve muuttui viljan kuljetustarpeeksi lähimmistämakasiineista joukkojen sijoituspaikoille. Joukkojen mukanavankkureissa kulkivat leipomot. Voitaneen karkeasti arvioida, ettätähän ravinnon kuljetustarpeeseen tarvittiin kymmeniähevosvetoisia vankkureita riippuen kuljetusmatkojen pituuksista.Samoin ammustarvikkeiden ja aseiden sekä sairaiden ja muidentarvikkeiden kuljettamiseen tarvittiin kymmeniä hevosia. Kuitenkinnykyiseen sotilasjoukon huoltamiseen tarvittava huollon määrä olipieni.


TaistelutSuomen sodassa 1808-1809 yksittäisissä taisteluissakuolleiden lukumäärä oli 5-15 % sotilaista niin venäläistenkuin ruotsalaisten puolella. Taisteluita käytiin kaikkiaan noin80. Taisteluita luonnehti se, että jossain vaiheessa jompikumpi osapuolista lähti vetäytymään eikä taisteltu katkeraanloppuun saakka niinkuin Ruotsi-Suomi oli tehnyt monissataisteluissa 1700-luvulla. Tähän varmaankin vaikutti myösylipäällikkö Klingsporin varovaisuuspolitiikka, missä huolenaoli, ettei sotajoukko saanut kokonaan tuhoutua. Sodassakäytettiin myös saarrostusliikkeitä puolin ja toisin, jotenviivyttäminen ja irtautuminen kuuluivat taistelutaktiikkaan.


Taistelun kulkuSuomen sodan aikana tykin raehaulit kaatoivat ensimmäiset joukonjäsenet taistelun alettua. Sitten vihollisen yhteislaukauksethaavoittivat kerta toisensa jälkeen, kun joukot lähestyivät toisiaanensin kävellen ja sitten rynnäkössä juosten. Seuraavassavaiheessa ryhdyttiin pistintaisteluun, missä taas osa haavoittui.Tilanne muuttui käsikähmäksi. Taistelun alkaessa kääntyä jommankumman voitoksi takaa-ajovaiheessa osa joukosta myös haavoittui.Haavoittuneilla todelliset ongelmat alkoivat. Pahasti haavoittuneetjäivät taistelukentälle virumaan ja kuolivat seuraavan vuorokaudenaikana. Riippuen siitä, kumman osapuolen haltuun taistelukenttäjäi, haavoittuneita yritettiin hoivata tai huonommassa tapauksessavihollissotilaita saatettiin päästää kärsimyksistään. Lievemminhaavoittuneet pääsivät yksinään tai muun joukon avustuksellajohonkin lepäämään, mutta nykyisten kriteerien mukaan lievästikinhaavoittuneilla oli suuri riski menehtyä.


Vammautuminen ja haavoittuminenSuomen sodassa vammat syntyivät tykin kuulien,kranaattien, raehaulien, kiväärin luotien taimiekkojen tai pistimien aiheuttama. Lisäksi tietystivammoja syntyi hevosten, törmäysten,putoamisten ja muiden samankaltaistentapaturmaisten syiden aiheuttamana. Tapaturmiaaiheuttivat varmasti silloin myös kompastumiset,liukastumiset, nyrjähdykset ja puristumiset, joihinliittyviä vaaran paikkoja oli vaikkapa tykkiensiirtely, rynnäkkö, hevosten käyttö ja niin edelleen.



Henkinen puoli ja urheussuoraa taistelua vihollisen kanssa silmästäsilmään käsiaseilla, miekoilla ja pistimillä tapahtui.Se vaatii kovia hermoja tai sellaisiaominaisuuksia, joita kaikilla ihmisillä ei ole.Tietty joukko ihmisistä joutuu sotapsykoosiin.Varmasti silloinkin vuonna 1808 osa sotilaista eitätä kestänyt, mutta lähteissä tämänkaltaisiaasioita ei näe kirjoitettavan.karkureita kirjattiin, vaikka karkureita vartenjoukon takana oli upseereita, jotka yrittivät tappaakarkureita. Kuri oli kova.


Uskonnollisuus henkisenä tukenaSuomen sodan aikaan uskonnollisuus jauskominen Jumalan korkeaan voimaan jajohdatukseen toimi myös urheuden ja rohkeudentakana.Danielssonin mukaan sotilaat pelkäsiväthaavoittumista enemmän kuin taistelua.Haavoittumisen ja kuoleman pelkoa vähensiuskonnon kautta tuleva lievänasteinen fatalismi jausko kohtalon määräytymiseen.


HoitomahdollisuudetUsein vammautunut ei kuollut heti, vaan joutui virumaantunteja tai vuorokausia ennenkuin kärsimys päättyi.Lääkintähuolto yritti parhaansa mukaan ainakin lievittääkärsimyksiä, mutta mahdollisuudet ja taidot olivat hyvinvähäisiä. Lääkkeitä, tai rohtoja niinkuin silloin sanottiin, olierittäin vähän ja jopa Döbelnin kuvaillaan anelleen rohtojatautiinsa lääkintähenkilöstöltä. Lääkintähuoltohenkilöstönmäärä oli minimaalinen. Välskärit olivat melko vähäiselläammattitaidolla varustettuja ja varsinaisia lääkäreitä olierittäin vähän. Suomen sodan alussa oli 7 rykmentinlääkäriäja 20 alilääkäriä, joten 15 000 sotilaan armeijassa lääkäri oliharvinainen näky. Sodan kuluessa lääkärien määrä väheni27:stä kymmeneen.


Haavoittunut

miekasta tulleitahaavoittumis-jälkiä



Pisto- ja ampumahaavojen hoitoPisto tai viiltohaavoille ei oikeastaan osattu tehdä muuta kuin puristussiteillatyrehdytettiin verenvuoto ja haavoihin pantiin tärpättiä taihampunsiemenöljyä.Sisäänvuotanut veri poistetaan ja valvotaan, ettei haava pinnasta umpeudu,ennenkuin haava on sisältä parantunut. Ampumahaavojen hoidettaessapuhdistetaan ensin haava vieraista esineistä ja pannaan sittenmoninkertainen lappu haavan päälle. Lappua kastellaan etikan, veden japaloviinan seoksella sekä samaan sulatetulla suolalla (Lönroth).Koviin kipuihin voi auttaa suonen iskentä tai iilimatojen käyttö verenimemiseksi. Juomaksi hän suosittelee jäähdyttäviä aineita ja hapahkojajuomia. Haavaan jäänyt luoti tai sirpale pyrittiin poistamaan. Amputaatio olieräs raajavammojen hoitotoimenpide. Tulehdukset ja infektiot tappoivattehokkaasti haavoittuneita. Tänä aikana puhuttiin haavakuumeesta.Haavojen tulehtuminen oli enemmän kuin tavanomaista. Tulehdusriskiä lisäsipuhdistusmahdollisuuksien puuttuminen ja puhtaiden siteiden puute. Joshaavoittunut kaikesta huolimatta toipui, hän jäi tavalla tai toisellavammaiseksi tai raajarikoksi.


Hoito taistelun aikanaPataljoonissa hoidettiin miehiä, joiden ajateltiintoipuvan muutamassa päivässä. Muut kuljetettiinprikaatien liikkuviin sairaaloihin ja muihinkiinteisiin sairaaloihin. Taistelun aikana pyrittiinrakentamaan ensiapupiste haavoittuneille. Tähänpisteeseen pyrittiin varaamaan myös niin monetvaunut ja paarit kuin suinkin mahdollista.Mahdollisimman monen lääkärin ja välskärintoivottiin osallistuvan joukoissa välittömiinhoitotoimenpiteisiin taisteluiden aikana.


Taudit tappoivat enemmänSodan loppuvaiheissa sotajoukkojen kokoonnuttua Oulun jaTornion seudulle joukossa alkoivat levitä taudit - siihen aikaanpuhuttiin kuumetaudista, jotka tekivät sotajoukon lähestoimintakyvyttömäksi. Kun vuosi vaihtui, vuoden alussa 1809sotajoukosta oli tavalla tai toisella sairaana noin 7000 miestä jaterveenä 5500 miestä. Sotajoukossa ilmoitettiin joulukuussa 1808olleen 3200 sairasta, tammikuussa 2000 sairasta ja helmikuussa700 sairasta. Suomen sodassa kuoli noin 6000 miestä. Taudittappoivat enemmän kuin varsinaiset taistelut. Kun tähän vielälisätään paleltuneet tai paleltumavammoja saaneet, päästäänarvioituihin kokonaiskuolleisuuksiin tai sairastuneisiin. Esimerkiksisodan alkuvaiheessa, kun odotettiin venäläisiä saapuvaksi Mikkeliinja miehet olivat asemissa yön ulkosalla, yli 100 sotilasta täytyi jättäävenäläisten tullessa Mikkelin sotilassairaalaan paleltumavammojentakia, kun muu sotajoukko perääntyi venäläisten tieltä.


SairauksistaMalariaa (frossa) esiintyi Suomen sodan aikana,vaikka mitään erityistä epidemiaa ei olekuvailtukaan. Malariaa oli Oulun, Turun, Helsinginja Joensuun seuduilla. Malarialla oli kuitenkin senverran lievä muoto, ettei Suomen sodan aikanasitä ollut ilmeistesti kuolemaa tuottavassa määrin.Lepraa ja kuppaa esiintyi tänä aikana. Kupanlevittäjinä olivat myös sotilaat. Tuberkuloosilla olivahva ote kaupungeissa Suomessakin 1800-luvun alussa.


Sairauksista 2Punatauti on suolistotulehdus, minkä aiheuttaashigella bakteeri (Mikrobiologia, infektiosairaudet).Se leviää vain ihmisten välityksellä ja infektoivavaikutus on hyvin pieni eli 10-500 solua ja seleviää myös kosketustartuntana. Suuri ihmistiheysja heikko yleiskunto ovat myötävaikuttaviatekijöitä. Shigelloosi eli punatauti on ollutarmeijoiden vitsaus monien vuosisatojen ajan.Kehitysmaissa saattaa nykyäänkin syntyätuhansia ihmisiä tappavia epidemioita.


Sairauksista 3Pilkkukuume, pestis bellica tai sotarutto on kukistanuttodellisuudessa monia armeijoita (Mikrobiologia jainfektiosairaudet).Pilkkukuume on riketsia bakteerien aiheuttama kuumetauti,joka voi levitä vaikkapa vaatetäin ulosteiden päästessähaavaan joko haavoittuneella tai kutinan aiheuttaman ihonraapimisen aiheuttamasta haavasta. Hoitamattomanakuolleisuus on luokkaa 40 % sairastuneista.Varmaankin Tornion seudulla riehuneissa taudeissa olipilkkukuumetta. Pilkkukuumetta esiintyi uskomusten mukaanerityisesti sotaväessä, jolloin puhuttiin kenttätaudista(fältsjuka). Vaatetäi ja päätäi olivat pilkkukuumeen levittäjiä.Pilkkukuume tarvitsee levitäkseen myös huonon hygienian,täiden esiintymisen ja majoittumisen ahtaisiin tilapäistiloihin.


Sairauksista 4Punatauti pääsi leviämään loppukesästä 1808, jolloinsairastuneiden lukumäärä oli jatkuvasti yli 2000 sotilasta.Tähän tulivat lisäksi haavoittuneet, joita oli myös merkittävämäärä kesän ja syyskuun taisteluiden jäljiltä. Uumajassahoidettiin vuoden 1808 loppuun mennessä 3800 sotilasta,joista kuoli 1115. Varsinkin Uumajassa hoidetuista oli suurinosa haavoittuneita, jotka kuljetettiin meren yli Ruotsiin, jolloinheikoimmat menehtyivät jo laivalla. Suomalaiset pyrittiinkokoamaan Raaheen ja Ouluun. Tällöin vilu, nälkä, sairaudetja haavat olivat tekijöitä, mitkä vaikuttivat varsin paljon niinterveillä kuin sairaillakin.


Hoitotilanne Suomen sodassakuukausi sairaita kuolleitatouko-elokuu 1808 2566 267syyskuu ?, ei tilastoja ei tilastojalokakuussa 1808 2144 ei tilastojamarraskuu 1808 ei tilastoja ei tilastojajoulukuussa 1808 3173 484tammikuu 1809 2022 749helmikuu 1809 734 550maaliskuu 1809 200yhteensä 2300




Taudit nykypäivään verrattunasairauksien leviämistä ei voitu estäähygienia oli hyvin puutteellistavarusteet olivat hyvin puutteellisetlääkkeitä ei olluthoitoa oli saatavilla erittäin vähän

nykyään preventiiviset periaatteet


KuolleetKaikkiaan kuolleita kesän 1808 jälkeen saadaanedellä mainituista tilastoista arvioimalla ehkäpä4000 sotilasta, joka on 15000 sotilaan joukostaluokkaa 25 %. Kun tähän lisätään taisteluissa janiiden jälkeen haavoihinsa kuolleet, päädyttäneenkarkeaan arvioon, että noin puolet sotajoukostamenehtyi. Venäläisten puolella luvut lienevätsuunnilleen vastaavat. Venäläisten tautitilanteestaei yleensä esitetä tilastotietoja. Siis sotajoukonmerkittävimmät harventajat olivat taudit,kaatuminen ja haavoittuminen taistelussa sekäpaleltumiset.


Haavoittuneiden hoito nykyäänilmaherruus ja panssarointi ratkaiseeevakuointitasot, haavoittuneiden nopeakuljetus poistelelääketiede kenttäsairaaloissavoidaan tehdä erittäin vaativia kirurgisiaoperaatioita


Lääkkeet ja rohdotSenaikaisten lääkkeiden tai rohtojenominaisuuksista on jonkin verran tietoa.Esimerkiksi kuvataan muun muassa Oulussa jaTurussa vaikuttanutta apteekkari Johan Julinia,joka tutki innokkaasti kasveja ja eläimiä pyrkienniiden avulla tekemään uusia lääkkeitä (Forsius).Hän kehitti Merikosken rajalla yrttipuutarhaa ja oliisorokkorokotuksen esitaistelija. Isorokkorokotustaalettiin kehitellä 1700-luvun lopussa, jollointehtyyn haavaan ripoteltiin lehmänrokkovirustasisältävää jauhetta.


Sotaväki ja siviilitOn myös arveltavissa, että venäläisten aiheuttamia siviileihinkohdistuneita raakuuksia ja väkivaltaisuuksia ei tuotu esiin,koska venäläiset hallitsivat maata, jolloin negatiivistenasioiden kertominen saattoi olla kertojalle haitallista.Runeberg välttää kuvaamasta siviilien kiduttamista, kylienpolttamista ja ryöväämistä, tauteihin kaatuvien tuskaa,surkeaa huoltoa, nälkää ja vilua.Mitä sitten ruotsalaisten ja suomalaisten aiheuttamiinkauheuksiin tulee, ne saatettiin jättää tappion takia vähällehuomiolle. Esimerkiksi Wallinin kirjassa 1800-luvunkansakoululaisille (s. 64-68) esitetään varsin sankarillinenkuvaus suomalaisten taisteluista eikä puututa sodankurjuuksiin.


Sodan päättyminenSodan päätyttyä ihmiset palasivat koteihinsa jaryhtyivät hoitamaan talojaan ja tilojaan. Käytiinkeskusteluja siitä, säilyttävätkö miehet ja upseeritsotilaan etunsa uuden vallan alla.Sotaa koskevaa kirjallisuutta alkoi ilmestyä, javeteraanien vähentyessä alettiin myös avustaavammautuneita ja muita veteraaneja.Venäläiset eivät aina katsoneet hyvällä, kunsuomalaiset pystyttivät muistomerkkejätaistelupaikoille, mutta sellaisia rakensivat myösvenäläiset


Lopuksimeillä on paljon opittavaa vieläkin 200vuotta sitten tapahtuneesta Suomensodastamonet asiat ovat menneet valtavastieteenpäin, mutta nykyinen tilanne ei oleitsestään selvyys

Documents

Suomen sodassa kaatuneet, haavoittuneet ja vammautuneet sodassa kaatuneet, haavoittune… · Malariaa (frossa) esiintyi Suomen sodan aikana, vaikka mitään erityistä epidemiaa ei