GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 331

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Turvetutkimusraportti 331

Tapio Muurinen ja Ilkka Aro

SALLASSA TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA KÄYTTÖKELPOISUUSOSA 1

Abstract :The mires and peat reserves and their potential use in SallaPart 1

Espoo 2001

Muurinen, Tapio ja Aro, Ilkka 2001. Sailassa tutkitut suot, niidenturvevarat ja käyttökelpoisuus, osa 1 . Geologian tutkimuskeskus,Turvetutkimusraportti 331, 47 sivua, 31 kuvaa, 2 liitettä .

Geologian tutkimuskeskus tutki Sallan soita ja turvevarojen käyttökel-poisuutta vuosina 1996 ja 1997 . Sallassa tutkittiin tänä aikana 29 suotayhteiseltä pinta-alaltaan 9237 ha .

Raporttiin kuuluvien soiden yhteenlaskettu turvemäärä on 157,07 milj .suo-m 3 . Jaettuna pinta-alalla keskimääräiseksi turvepaksuudeksi saadaan1,7 m. Turpeesta on 70 % saravaltaista, 17 % rahkavaltaista ja 13 %ruskosammalvaltaista . Kaikkien turpeiden keskimaatuneisuus on 4,6 . Ylimetrin turvekerrostumia on yhteensä 6275 ha (68 % pinta-alasta) ja yli 2 m :nkerrostumia 3521 ha (38 %) .

Energiaturvetuotantoon käyttökelpoista suoalaa on yhteensä 4089 ha,jonka turvemäärä on 80,54 milj . suo-m 3 . Energiasisältö on 40,34 milj . MWh50 %:n käyttökosteudessa .

Energiaturpeeksi soveltuvien turvenäytteiden tuhkapitoisuus onkeskimäärin 4,6 % kuivapainosta ja vesipitoisuus 89,6 % märkäpainosta .Yhdessä suokuutiometrissä on kuiva-ainetta 100,3 kg. Kuivan turpeentehollinen energiasisältö on 20,4 MJ/kg . Rikkiä on kuivassa turpeessa0,28% .

Osalla soista pintaturpeet ovat rahkavaltaisia ja heikosti maatuneita (H14 ) .Soveltuvin käyttötarkoitus on tällöin ympäristöturpeena . Ympäristöturpeitaon yhteensä 4,33 milj . suo-m 3 .

Avainsanoja : turve, suo, inventointi, energiaturve, Salla

Tapio Muurinen, geologiIlkka Aro, tutkimusavustajaGeologian tutkimuskeskusPL 7796101 ROVANIEMI

e-mail : [email protected] -mail . [email protected]

ISBN 951-690-804-7ISSN 1235-9440

Muurinen Tapio and Ilkka Aro, 2001 . Sallassa tutkitut suot, niidenturvevarat ja kÄyttÖkelpoisuus, osa 1 - The mires, peat reserves and theirpotential use in Salla, part 1 . Geologian tutkimuskeskus, Turve-tutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report ofpeat investigation331. 47 pages, 31 figures, 2 appendices .

The Geological Survey of Finland made an inventory of peat resources inthe municipality of Salla (Norhern Finland) in 1996 - 1997 . Altogether 9237hectares of peatlands were surveyed . The main emphasis was to find peat forenergy use.

The average thickness of peat deposits is 1 .7 m. Sphagnum predominantof the peat layers is 17 %, Carex predominant is 70 % and Bryalespredominant is 13 %. The mean humification degree (H) of the peat is 4 .6 .The area deeper than 2 m covers is 3521 ha (38 %) .

Altogether 1510 peat samples were taken to the laboratory . The averageash content of fuel peat is 4 .6 % by dry weight and water content 89 .6 % bywet weight . In situ dry bulk density is 100 .3 kg. The net calorific value ofdry peat is 20 .4 MJ/kg . Sulphur content of dry matter is 0 .28 % .

The total area suitable for fuel peat production is 4089 hectares . Thequantity of usable peat is 80 .54 million m 3 in situ . The energy content is40.34 million MWh at 50 % moisture content .

Key words : peat, mire, inventory, energy peat, Salla

Tapio Muurinen, geologistIlkka Aro, research assistantGeological Survey of FinlandP.O. Box 77FIN-96101 ROVANIEMIFINLAND

e-mail : [email protected] -mail : ilkka [email protected]

SISÄLLYSLUETTELO

ALUEKUVAUS 7JOHDANTO 7

Soiden kehityksestä 9TUTKIMUSMENETELMÄT 9

Kenttätutkimukset 9Laboratoriotutkimukset 9

AINEISTON KÄSITTELY JA TULOSTEN ESITYS 10Laskelmat 10Tuotantokelpoisuus ja arviointiperusteet 10Tulosten esitys 11Arkistoitu aineisto 11

TUTKITUT SUOT 131 . Porttoaapa 132. Kouteloaapa 133. Salmiaapa 134. Isoaapa 175. Riivikonneva 176. Ruokoaapa 207. Harjuaapa 218. Lautakodanaapa 229. Puupuoliaapa 2310. Ahvenaapa 2411 . Pahajoenjänkä 2412. Paikanaapa 2613. Tahkoaapa 2814. Kutrikko 2915 . Vesilasku 3016. Riivikonneva, etelä-osa 3117 . Majava-aapa 3218. Heinäaapa 3319. Korteaapa 3420. Moita-aapa 3421 . Varpuaapa 3622. Tuohiaapa 3723 . Pulkka-aapa 3824. Pierulanaapa 4025 . Kotoaapa 4126. Laukkuaapa 4227. Ahma-aapa 4328. Vallovaara 4429. Poroaapa 44

YHTEENVETO 46KIRJALLISUUSLUETTELO 46LIITTEET

Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report ofPeat Investigation 331, 2001Sallassa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus . Osa 1

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Pohjois-Suomen aluetoimisto on tutkinut Sallan soita jainventoinut niiden turvevaroja. Tutkimukset kes-kitettiin kunnan soistuneimmalle alueelle kirkon-kylän ympäristöön ja siitä sektorissa, joka ulottuulounaasta koilliseen noin 30 km :n säteellä (kuva 1) .Maastotutkimukset tehtiin vuosina 1996 ja 1997 .

Sallan kunnassa on luetteloitu yli 20 ha :n kokoi-sia soita 302 kpl yhteispinta-alaltaan 91 380 ha .Tämä on keskimäärin 16 % kunnan maa-alasta(Lappalainen ym . 1980) . Sallan soistuneinta aluet-ta on kunnan keskiosa, joka alkaa Kursun tienoiltalounaasta j a ulottuu koillisessa Tenniöj okeen . Tämäalue on muutamia vaaroja lukuun ottamatta jääkau-den loppuvaiheessa paikalla sijainneen Sallan jää-järven pohjaa . Jääjärven korkeimmat rantamerkitovat nykyisin noin 240 m mpy (Johansson 1995) .

Kelloselästä luoteeseen jatkuva yhtenäinen laa-ja suoalue, johon kuuluvat mm . Joutsenaavan jaKaita-aavan soidensuojelualueet, on Sallan jääjär-ven keskeistä aluetta . Jääjärven suurin syvyys onollut näillä main noin 60 m. Jäätikön reuna vetäytyilänteen ja luoteeseen . Samalla avautui uusia purka-usuomia. Vedenpinnan laskiessa paikalle kuroutuierillisiä järvialtaita . Jäätiköltä järveen laskevat su-lamisvirrat ovat kuljettaneet mukanaan hienoai-nesta, lähinnä hiesua, jota on paikoitellen metrinverran. Elollinen toiminta niin maalla kuin vedes-säkin lisääntyi vähitellen . Järvien ja lampien poh-jalle kerrostui orgaanista ainesta sisältäviä liejuisiahiesuja ja lopuksi muutamien desimetrien paksui-sia lieju- ja järvimutakerroksia . Niitä on paikoitel-len soiden syvänteissä merkkeinä ajoilta ennenvesistön umpeenkasvua ja lopullista soistumista .

JOHDANTO

ALUEKUVAUS

Tässä raportissa on lyhyt kuvaus tutkituista sois-ta ja arvio turvevarojen käyttökelpoisuudesta . Ar-vio perustuu maastotutkimuksiin ja turvenäyttei-den laboratoriotutkimuksiin . Kaikkia tutkimusai-neistoja ei julkista. Ne on tilattavissa erikseenGTK:n Pohjois-Suomen aluetoimistosta Rovanie-meltä .

Alueen eteläosan vedet laskevat KäsmänjoenkauttaJoutsijärveen ja edelleen Kemijärveen . Kes-ki- ja pohjoisosan vedet laskevat Kurijoen, Kivi-haaranjoen ja Aatsinginjoen kautta Kuolajokeen jaedelleen Tenniöjokeen. Järviä alueella on vähän jane ovat pieniä. Kirkonkylän tuntumassa ovat Ruu-hijärvi ja Märkäjärvi sekä niistä noin 5 km luotee-seen Termusjärvi . Salmivaaran kylässä on pieniSalmijärvi .

Alueen maaperä on enimmäkseen moreenia, jokapeittää vaarojen rinteitä ja niiden välisiä laaksoalu-eita. Eri ikäisiä harjuja ja niiden ympäristöön le-vinneitä hiekkakankaita on paikoitellen . Sallan jää-järven pohjalle kerrostui hiesua . Myös ItämerenAncylusvaihe ulottui lounaasta vähäksi aikaa Sal-mivaaran ja Ahvenselän seuduille n . 200 m mpytasolle, kunnes maankohoamisen myötä ranta siir-tyi länteen. Rantavoimien huuhtova ja muokkaavavaikutus on jäänyt lyhytaikaiseksi .

Kirkonkylän lounaspuolelta alkaa laaja Keski-Lapin graniittialue . Koillispuoli lähelle Naruskaaon kallioperältään kvartsiittejaja emäksisiä vulka-niitteja . Joukossa on myös karbonaatteja. Kasvilli-suus ja suotyypit yleensä ovat vulkaniittialueellajonkin verran rehevämpiä kuin karulla graniittialu-eella .

7

Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation 331, 2001Tapio Muurinen ja Ilkka Aro

Joutser7a -

;nÄ%1Iz~,

P"1111o

a -

&o

r

r . ~~~

ca

Ö

,MwIN Ilk,

~fä~g11 Olk\,O-Mwk

NL

~

(*~r^

q ~

e'kt

l

\F

G

~ar

001

~\J1 b '

1

T

t

z J

ilo

~f

~

Kuva 1 . Tutkimuksiin sisÄltyvÄt suot

5

0

5

10

15 Km

1 . PORTTOAAPA

16. RIIVIKONNEVA, etelÄosa

2 . KOUTELOAAPA

17. MAJAVA-AAPA

3 . SALMIAAPA

18. HEINöAAPA

4 . ISOAAPA

19. KORTEAAPA

5 . RIIVIKONNEVA

20. MOITA-AAPA

Suon pinta-ala6 . RUOKOAAPA

21 . VARPUAAPA

„ 51 - 100

ha7 . HARJUAAPA

22. TUOHIAAPA

„ 101 - 300 ha8 . LAUTAKODANAAPA

23. PULKKA-AAPA

9. PUUPUOLIAAPA

24. PIERULANAAPA

„ 301-500 ha

10 . AHVENAAPA

25. KOTOAAPA

0501-1000 ha11 . PAHAJOENJöNKö 26 . LAUKKUAAPA

12 . PAIKANAAPA 27 . AHMA-AAPA

13 . TAHKOAAPA

28. VALLOVAARA

114 . KUTRIKKO

29. POROAAPA

G T K15 . VESILASKU

Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation 331, 2001Sallassa tutkitut suot, niiden turvevarat ja kÄyttÖkelpoisuus . Osa 1

Erilaisten turvekerrostumien muodostuminenjohtuu ekologisista kasvupaikkatekijÖistÄ, jotkamÄÄrÄÄvÄt suokasviyhdyskunnan eli suotyypin .TÄrkeimmÄt ekologiset tekijÄt ovat vedenpinnantaso, vesien mukana liikkuvat ravinteet ja lÄmpÖ-summa. MÄrÄssÄ ja happamessa ympÄristÖssÄ kas-vimassa hajoaa vain osittain ja kerrostuu turpeeksi .

Sallan suot kuuluvat PerÄpohjolan aapasoidensuokasvillisuusvyÖhykkeeseen . Valuma-alueidenominaisuudet ja lumen sulamisvesien sekÄ pohja-vesien mukana liikkuvat ravinteet ovat merkittÄviÄtekijÖitÄ soiden kehityksessÄ . Soiden ravinnetasoriippuu alueen kallioperÄstÄ ja maalajien kemialli-sesta tekijÖistÄ .

MikÄli suo on syntynyt metsÄmaan soistumana,on pohjalla yleensÄ kohtalaisesti tai hyvin maatu-nut, puunjÄÄnteitÄ sisÄltÄvÄ sararahkaturve . Soi-

KenttÄtutkimukset tehtiin Geologian tutki-muskeskuksen menetelmien mukaan (Lappalainenym. 1984) . Suot tutkittiin yleensÄ linjastomene-telmÄllÄ,jolloin hallitsevan osan lÄpi tehtiin selkÄ-linja ja sitÄ vastaan kohtisuorat poikkilinjat 400 m :nvÄlein. Tutkimuspisteet, jotka merkittiin paaluin japistetunnuksin, ovat linjoilla 100 metrin vÄlein,suon reunoilla tiheÄmmÄssÄkin . Suon muodostariippuen voi linjastoja olla useampia, esim. A, B, Cjne . Tutkimuksia voitiin tÄydentÄÄ hajapistein . Lin-jastot vaaittiin korkeuserojen ja viettosuuntienselvittÄmiseksi .

Suon syvyystietojen lisÄÄmiseksi tehtiin poikki-linjojen puolivÄliin niiden kanssa yhdensuuntaisetlisÄlinjat, joilta turvepaksuus kairattiin 50 tai100 m:n vÄlein . NÄitÄns . pliktauslinjojaja -pisteitÄei merkitty maastoon .

NÄytteistÄ mÄÄritettiin happamuus, vesipitoisuus,kuivatilavuuspaino, tuhkapitoisuus ja lÄmpÖarvo .Vesipitoisuus on prosentteina mÄrkÄpainosta,kuivatilavuuspaino eli kuiva-ainesisÄltÖ on suossaolevan turpeen kuiva-aineen mÄÄrÄn tilavuusyk-sikkÖÄ kohden (kg/suo-m 3) . Tuhkapitoisuus mÄÄri-

Soiden kehityksestÄ

TUTKIMUSMENETELMäT

KenttÄtutkimukset

Laboratoriotutkimukset

den kehitys on jatkunut mesotrofisena, jos ravin-teita on kierrossa riittÄvÄsti, tai oligotrofisena,mikÄli ympÄristÖ on niukkaravinteista . Turvelajitovat saravaltaisia . Ravinteisilla alueilla ja missÄ onlÄhteisyyttÄ suot ovat usein eutrofisia . Suotyypitovat tÄllÖin ruohoisia tai lettoisia ja turve on rusko-sammalpitoista.

Karuimmat kasvuympÄristÖt ovat rÄmeitÄ, jokoalun perin ympÄristÖn niukkaravinteisuudesta tairavinneympÄristÖn kÖyhtymisestÄ johtuen .Turvelajit ovat tÄllÖin happamia rahkaturpeita .

Jos suon kehitys on alkanut vesistÖn umpeen-kasvusta, on pohjalla ensin liejua tai jÄrvimutaa,jonka pÄÄllÄ on joko ruskosammal- tai saraturvetta .Kehitys on voinut jatkua rahkasaraturvetta muodos-tavana aapasuona tai karumpaan suuntaan rahkai-sena rÄmeenÄ .

Kullakin tutkimuspisteellÄ mÄÄritettiin suo-tyyppi, suon pinnan vetisyys, mÄttÄisyys (peittÄ-vyys-%) ja mÄttÄiden korkeus, sekÄ puuston laji,tiheys ja kehitysluokka . Turvepaksuuden mittausja suotyypin sekÄ pohjamaalajin mÄÄritys tehtiintutkimuslinjoilla myÖs pisteiden puolivÄlissÄ .

Turvekerrostuman rakenne ja laatu tutkittiinkairausnÄytteistÄ pinnasta alkaen mineraalimaahansaakka. NÄytteistÄ mÄÄritettiin turvelaji lisÄteki-jÖineen, maatuneisuus (H1-10), kosteus ja kuitui-suus. Liejuista ja pohjamaalajeista tehtiin myÖshavainnot .

Tutkimusten perusteella valittiin ne suot, joistaotettiin tilavuustarkat nÄytesarjat laboratoriotut-kimuksia varten . NÄytepisteet valittiin keskeisiltÄosilta edustamaan kyseisten soiden turvekerros-tumia tai mahdollisia tuotantokelpoisia alueita .YhteensÄ nÄytteitÄ otettiin 1510 kpl .

tettiin hehkuttamalla nÄytteet 815 ö 25„C :ssa. Tu-los ilmoitetaan prosentteina kuivapainosta . LÄm-pÖarvot on saatu kuivatuista ja jauhetuista tur-vepuristeista LECO AC-300 kalorimetrillÄ (ASTMD 3286) . Osasta nÄytteitÄ mÄÄritettiin rikki-pitoisuus, joka on prosentteina kuivapainosta .

9


TurvemÄÄrÄt, keskimaatuneisuudet ja turvelaji-en sekÄ turvetekijÖiden osuudet on saatu ns .vyÖhykelaskutapaakÄyttÄen (HÄnninen ym . 1983) .TurvemÄÄrÄt on ilmoitettu suokuutiometreinÄ (insitu) . Eri kerrostumien keskipaksuudet on saatujakamalla turvemÄÄrÄt vastaavilla pinta-aloilla .Suhteellisia osuuksia on kuvattu prosentteina. Kul-lekin suolle laskettiin suotyyppien prosenttijakaumahavaintojen lukumÄÄrÄstÄ . Turvelajit on jaettu pÄÄ-ryhmittÄin rahka-, sara- ja ruskosammalvaltaisiin

Soiden eri kÄyttÖmuotoja ovat maanviljely jametsÄtalous, turvetuotanto energia-, kasvu- jaympÄristÖturpeena, soidensuojelu, sekÄ virkis-tyskÄyttÖ . TÄssÄ tarkastelussa soiden kÄyttÖkelpoi-suutta on arvioitu ensisijaisesti turvetuotannonkannalta .

Kriteerit soiden soveltuvuudesta turvetuotantoonovat muuttuneet viime vuosina . Vaikuttavia teki-jÖitÄ ovat mm. energian hinta, tuotantotekniikankehittyminen, turpeen kysyntÄ ja erilaiset ympÄris-tÖkysymykset . KÄyttÖkelpoisuutta arvioitaessa onnojauduttu soveltuvin osin polttoturpeen laatuoh-jeeseen (liite 1) . Esimerkiksi rikkipitoisuuden raja-arvo saa olla enintÄÄn 0,3 paino-% kuiva-aineesta,ellei etukÄteen toisin ole ilmoitettu .

TurvetuotantomenetelmiÄ ovat jyrsinturve-tuotanto ja palaturvetuotanto . Edellinen on yleensÄlaajamittaista turveteollista toimintaa, joka vaatiilaajan tuotantokentÄn . Pienetkin alueet (alle 10 ha)ovat tuotantokelpoisia, mikÄli ne ovat lÄhekkÄinesimerkiksi samalla suolla, tai jonkin isommantuotantokentÄn vieressÄ. Palaturvetuotanto voi ollamyÖs tilakohtaista pientuotantoa, jolloin alueenkoko voi olla aareista muutamaan hehtaariin . Toi-minnan edellytyksiÄ ovat tÄllÖin alhaiset valmis-telukustannukset, kuten valmis tieyhteys ja helppokÄyttÖÖnotto ; esimerkiksi vanha suopelto .

Jyrsinturvetuotanto ei ole niinkÄÄn riippuvainenturvelajista ja maatuneisuudesta. Sen sijaan pala-turvetuotanto edellyttÄÄ turpeelta vÄhintÄÄn H4-maatuneisuutta, eikÄ turve saisi olla liian sarapi-toista palan murenemisherkkyyden takia. TÄtÄheikommin maatuneen turpeen seassa pitÄÄ ollasitovana aineena hyvin maatunutta turvetta . Ener-giaturpeeksi soveltuvat muut turpeet paitsi H1-4

1 0

AINEISTON KäSITTELY JA TULOSTEN ESITYS

Laskelmat

Tuotantokelpoisuus ja arviointiperusteet

turpeisiin, sekÄ nÄistÄ muodostuneisiin sekaturpei-siin . KÄyttÖkelpoinen turvemÄÄrÄ (suo-m 3 ) on saa-tu kertomalla pinta-ala yli 1,5 m:n syvyisen alueenkeskisyvyydellÄ, josta on vÄhennetty kÄyttÄmÄttÄjÄÄvÄ 0,5 m:n kerros. Kuiva-ainemÄÄrÄ on saatukertomalla suokuutioiden mÄÄrÄ yhden suokuutionsisÄltÄmÄllÄkuiva-ainemÄÄrÄllÄ . EnergiasisÄltÖ (GJja MWh) on laskettu kuivalle sekÄ 50 % :n ja 35 % :nkÄyttÖkosteudessa olevalle turpeelle .

maatunut rahkaturve, sen alhaisen energiasisÄllÖnvuoksi .

MikÄli heikosti maatunutta rahkaturvetta on yli0,6 m kerros suon pinnalla, on se poistettava taiohennettava ennen energiaturvetuotannon aloit-tamista ja voidaan kÄyttÄÄ ympÄristÖturpeena eri-laisiin tarkoituksiin . Ohuemmat pintakerrokset se-koittuvat valmisteltaessa suota tuotantokuntoon jaturve tuotetaan heikompilaatuisena energiaturpee-na.

Turvetuotantoon soveltuvan alueen vÄhim-mÄissyvyys on 1,5 m . KÄytÄnnÖssÄ raja on useinalhaisempi . NÄin varsinkin ojitetuilla alueilla japelloilla, missÄ turve on tiivistynyttÄ, ja soilla,jotka ovat tasaisella alustalla, esimerkiksi hiekka-pohjalla ilman suuria lohkareita .

Suon kuivatukseen vaikuttavat pinnan kaltevuus,pohjatopografia sekÄ lÄheiset vesistÖt . Jos suo ra-joittuu vesistÖÖn ja korkeusero on pieni, ei suonkuivatusta voida toteuttaa ilman pumppausta . TÄl-lÖin vesistÖn ympÄrille on jÄtettÄvÄ padoksi vÄhin-tÄÄn 100 m leveÄ suojavyÖhyke .

TuotantomenetelmÄt ovat kehittyneet viime ai-koina entistÄ joustavammiksi . MyÖs soiden han-kinta ja ympÄristÖvaikutusten minimointi ovat edel-lyttÄneet tarkempaan soiden kÄyttÖÖn . Pienetkinsuoaltaat voivat olla osana laajempaa tuotantoko-konaisuutta. Pintavalutuskenttien kÄyttÖ yhdistet-tynÄ pumppukuivatukseen, mahdollistaa tuotan-non siellÄ, missÄ pohjavedenpintaa ei ojittamallavoida laskea .

EdellÄ mainittuihin tuotantokelpoisuuteen vai-kuttaviin tekijÖihin liittyy kustannustekijÖitÄ, joi-den suuruutta ei ole arvioitu .


TÄssÄ raportissa on kÄsitelty lyhyesti kunkinsuon sijaintia, ympÄristÖÄ ja mahdollisia kulkuyh-teyksiÄ. SuotyypeistÄ on mainittu yleisimmÄt esiin-tymisalueineen ja kerrottu ojitustilanteesta sekÄsuovesien laskusuhteista ympÄristÖÖn nÄhden . Tur-velajijakauma on ilmoitettu pÄÄturvelajeittain . Eriturvelajeista on mainittu pari yleisintÄ . Keskimaa-

NÄiden lyhyiden selostusten lisÄksi, kaikistatutkituista soista on olemassa GTK :n arkistorapor-tissa yksityiskohtaisempi suoselostus, jossa em.yleisten tietojen lisÄksi on kerrottu tarkemmin suos-ta ja turpeen ominaisuuksista lisÄtekijÖineen .TurvemÄÄrÄt koko suolle, yli 1 m :n, yli 1,5 m:n jayli 2 m:n syvyysalueelle ovat taulukkomuodossa,jossa heikosti maatunut rahkavaltainen pintakerros(H1-4) on laskettu erikseen . MyÖs laboratoriotu-lokset on esitetty taulukoina ja tuloksia on kÄsiteltylyhyesti. Suon kÄyttÖkelpoisuudesta on tehty sel-vitys ja mahdollinen energiasisÄltÖ on laskettu la-boratoriotuloksiin perustuen .

Jokaisesta suosta on piirretty suokartta sekÄ yksitai useampi turveprofiili kaikista niistÄ soista,joilla on linjastotutkimus (kuva 2) . Suokartassa onpisteittÄin turvekerrostuman keskimaatuneisuussekÄ heikosti maatuneen (H1-4) rahkavaltaisen

Tulosten esitys

Arkistoitu aineisto

tuneisuus on laskettu koko suolle sekÄ suontuotantokelpoiselle osalle . Yleisin tai yleisimmÄtpohjamaalajit on mainittuja mahdolliset liejukerros-tumat paksuuksineen. ViimeisenÄ on kappaleessa4.2 mainituin perustein arvio suon kÄyttÖkelpoisistaturvevaroista .

pintakerroksen / koko turvekerroksen paksuusdm:nÄ. MyÖs hajapistein tehdyt tutkimukset jakaik-ki syvyystiedot on merkitty . Syvyystietojen perus-teella on piirretty syvyyskÄyrÄt metrin vÄlein lisÄt-tynÄ 1,5 m:n syvyyskÄyrÄllÄ .

Turvekerrostuman rakennetta on kuvattu poik-kileikkausprofiilein, joihin turvelajit, maatunei-suusluokat ja pohjamaalajit on merkitty symbo-lein. Tutkimuspisteen kohdalla on suotyyppi japohjamaalaji merkitty lyhentein .

EdellÄ mainittujen perustulostusten lisÄksi onsaatavana erilaisia alueellisia suotulosteita tai ra-jattuna halutusta suon osasta . Ne voivat olla kartto-ja tai listauksia . TutkimuspisteittÄin voidaan tulos-taa esimerkiksi karttoja suon pinnan ja pohjankorkeudesta, suotyypeistÄ, pohjamaalajeista, lieju-kerroksen paksuudesta, puustosta jne .

1 1


1 2

n OPr

114

113 J

115

u4

113 -

N

1

AO

4.14/7

3.1

6/1 '13: 9`~1,5m

15/1812/153:5

110/15 /

/i'2 ~I 10/17

I' : „ I

-120m ;;3.64oe16~

-137110 8/2z. 3.0

+sa` 31 " A600 120m

1

14-- ` 52

2

i0

0

0

t~,L171†

-670m5 'o 6-113

/1‡ . 4 3-/3 .

5 .6

I †1/7 †

5,g

5/161/11 †

2 m

-2,r-1 0 /9 3/14 54 .7/15 445 4 .1

~3

3.310/19~ †

8,94†

\ 12/23 3:-~ 1114

7.127,/1 ,~ `'

7/27260 '2614.0/332/384.6

313 A 200+740 mA 0

`~

%- 1301246

'm ,~~:8/10

4 .03/3 ..

… m

nRRTUNEISUUS

ONO

SUOTYYPPI .LIEKOISUUS .TURVELRJIT JR POHJRt1RRLA .IIT

0

500 iiI1111

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

200Mk Nk

600 . 600

BO

1000

eJ~i~ia

Nk

r- f-

Nk S-

. f

t1wN

1200

AI 300m

,.116

.115

-113

Kuva 2 . Esimerkki suokartasta sekÄ turvelaji- ja maatuneisuusprofiilista . Merkkien selitys liitteessÄ 2 .

11 OP1

117

.116

lIs

114

†

3 .8 6/8

†

3

.113


Porttoaapa (kl. 462108) sijaitsee Sallan kirkon-kylÄn tuntumassa, sen koillispuolella (kuva 3) . Suorajoittuu lÄnnessÄ Sallan - KelloselÄn tiehen (kt82), koillisessa Matovaaraan ja muualla moreeni-maastoon. Suon tutkittu ala on 325 ha, josta on ylimetrin syvyistÄ aluetta 263 ha, yli 1,5 m :n aluetta207 haja yli 2 m :n aluetta 171 ha .

Pinta on 208 - 217 m mpy ja viettÄÄ loivastietelÄÄn. LÄnsiosan lÄpi virtaa Portto-oja . Reunoiltaviettosuunta on Portto-ojaa kohti . Suo on moninpaikoin ojitettu. Pohjoisosa eli noin kolmannessuosta on raivattu pelloksi . Vedet laskevat Portto-ojan kautta Ruuhijokeen. Suo ympÄristÖineen kuu-luu Ruuhijoen vesistÖalueeseen 65 .376 .

TutkimuspisteistÄ on 24 % avosuolla, 46 % rÄ-meellÄ, 3 % korvessa, 6 % turvekankaalla ja 22 %pellolla .

Turpeesta on 28 % rahka-, 60 % sara- ja 12 %ruskosammalvaltaista . Puun jÄÄnnÖksiÄ sisÄltÄvi-

Kouteloaapa (kl . 3644 07) sijaitsee noin 25 kmSallan kirkolta luoteeseen (kuva 4) . Suo rajoittuumoreenimaastoon ja on lukuisten moreenisaarek-keiden rikkoma . Asutusalueen tiestÖ reunustaa suo-ta. Suon tutkittu ala on 748 ha, josta on yli metrinsyvyistÄ aluetta 428 ha, yli 1,5 m:n aluetta 310 haja yli 2 m :n aluetta 197 ha .

Pinta on 229 - 254 m mpy ja viettÄÄ lÄnteen . Suoon suurelta osaltaan ojitettu asutustiloja perustetta-essa. Vedet laskevat Koutelojokeen . Suo ympÄris-tÖineen kuuluu Koutelojoen vesistÖalueeseen65 .494 .


Turpeesta on 19 % rahka-, 77 % sara- ja 4 %ruskosammalvaltaista . Puun jÄÄnnÖksiÄ sisÄltÄvi-

Salmiaapa (kl . 3643 08) sijaitsee SalmivaarankylÄn lÄheisyydessÄ noin 8 km Sallan kirkoltalÄnteen (kuva 5) . Suo rajoittuu muualla moreeni-peitteisiin vaaroihin, paitsi etelÄssÄ Sallan - Kemi-jÄrven rautatiehen ja lÄnnessÄ Yli-Salmijokeen .Suon tutkittu ala on 584 ha, josta on yli metrinsyvyistÄ aluetta 451 ha, yli 1,5 m:n aluetta 391 ha

TUTKITUT SUOT

1. Porttoaapa

2. Kouteloaapa

3. Salmiaapa

en turpeiden osuus on 15 % ja varpuainesta sisÄltÄ-vien 13 % . Koko turvekerrostuman keskimaatunei-suus on 4,2 ja energiaturpeeksi soveltuvan osan4,2. YleisimmÄt pohjamaalajit ovat hieta, hiesu jamoreeni .

Tilavuustarkkoja laboratorionÄytteitÄ otettiinneljÄltÄ pisteeltÄ yhteensÄ 51 kpl . Kaikista nÄyt-teistÄ laskettuna kuiva-ainesisÄltÖ on hyvÄ . Sensijaan lÄmpÖarvo jÄÄ hieman alhaiseksi . Rikkipi-toisuus analysoitiin kahden pisteen turvenÄytteistÄ(10 kpl) . Toisen pisteen kaikki nÄytteet ylittivÄtreilusti ilmoitusrajan 0,3 % . MyÖs keskiarvonatÄmÄ raja ylittyi .

Rikkipitoisten alueiden tarkempi rajaaminenedellyttÄÄ jatkotutkimuksia . Ilman nÄistÄ mahdol-lisesti aiheutuvia vÄhennyksiÄ kÄyttÖkelpoista ener-giaturvetta on 145 ha :n alalla yhteensÄ 2,896milj .suo-m 3 .

en turpeiden osuus on 13 % ja varpuainesta sisÄltÄ-vien 11 % . Koko turvekerrostuman keskimaatunei-suus on 4,6 ja energiaturpeeksi soveltuvan osan4,7. YleisimmÄt pohj amaalajit ovat moreeni j a hiek-ka .

Tilavuustarkkoja laboratorionÄytteitÄ otettiinyhdeksÄltÄ pisteeltÄ yhteensÄ 112 kpl . Kuiva-aine-sisÄllÖn, lÄmpÖarvon ja tuhkapitoisuuden puolestaturve soveltuu hyvin energiaturpeeksi . Rikkipitoi-suus analysoitiin neljÄn pisteen turvenÄytteistÄ(20 kpl), joista noin puolet ylitti ilmoitusrajan 0,3 %,myÖs keskiarvona tÄmÄ raja ylittyi .

Ilman rikkipitoisten alueiden tarkempaa selvi-tystÄ ja mahdollisia vÄhennyksiÄ, energiakÄyttÖÖnsoveltuvaa turvetta on 221 ha :n alalla yhteensÄ3,989 milj . suo-m3 .

ja yli 2 m :n aluetta 282 ha .Pinta on 196 - 203 m mpy ja viettÄÄ loivasti Yli-

Salmijokea kohti . Pohjoisimmasta osasta vietto onpohjoiseen . Osa suosta on ojitettu pellonraivaustenyhteydessÄ . Vedet laskevat Salmijoen kautta KÄs-mÄjokeen . Suo ympÄristÖineen kuuluu Ala-Salmi-joen vesistÖalueeseen 65 .377 .

1 3

G

3n

I

ln

=^

j o

.- -~

~\

I ~t4.noa

~n=_~=

n

%~n

r\ A . l

4-

- --

"-6 Ä

Ä

- R

Y1

F

0,~1,,1LI- =0122

ONI

_

400

0

400

8001

Pohjakartta Ö Maanmittauslaitos, lupa nro 474/MYY/O1

Kuva 3 . Porttoaavan kartta .



Turpeesta on 23 % rahka-, 58 % sara- ja 19 %ruskosammalvaltaista . Puun jÄÄnnÖksiÄ sisÄltÄvi-en turpeiden osuus on 8 % ja varpuainesta sisÄltÄ-vien 14 % . Koko turvekerrostuman keskimaatunei-suus on 4,8 ja energiaturpeeksi soveltuvan osan4,9 . YleisimmÄt pohjamaalajit ovat hieta, moreenija hiekka .

Isoaapa (kl . 4621 09) sijaitsee Sallan kirkoltanoin 4 km pohjoiseen (kuva 6). Suo rajoittuu lÄn-nessÄ KÄsmÄjokeen ja Lautakankaanharjuun, poh-joisessa ja idÄssÄ moreenisaarekkeisiin ja osittainviereiseen Lautakodanaapaan . EtelÄosan poikkijohtaa tie asutustiloille. Suon tutkittu ala on 336 ha,josta on yli metrin syvyistÄ aluetta 290 ha, yli 1,5m :n aluetta 242 ha ja yli 2 m :n aluetta 173 ha .

Pinta on 205 - 210 m mpy ja viettÄÄ loivasti kohtiKÄsmÄjokea. Suota on kuivatettu muutamalla ojal-la. Suo ympÄristÖineen kuuluu KÄsmÄjoen ylÄosanvesistÖalueeseen 65 .373 .

TutkimuspisteistÄ on 36 % avosuolla, 17 % rÄ-meellÄ, 19 % korvessa, 17 % turvekankaalla ja11 % pellolla .

Riivikonneva (kl . 4622 07) sijaitsee noin 19 kmSallan kirkolta pohjoiseen (kuva 7) . Suo rajoittuumoreenimaastoon ja on paikoin moreenisaarekkei-den rikkoma. Paikallistie muutamille tiloille johtaasuon etelÄosan lÄpi . Suon tutkittu ala on 170 ha,josta on yli metrin syvyistÄ aluetta 110 ha, yli 1,5m:n aluetta 82 haja yli 2 m :n aluetta 57 ha .

Pinta on 203 - 213 m mpy ja viettÄÄ koilliseen .Suo on ojitettu ja raivattu osittain pelloksi . Ojituslaskee Kurinjokeen, joka kuuluu KivihaaranjoenvesistÖalueeseen 65.484 .


Turpeesta on 41 % rahka-, 52 % sara- ja 7 %ruskosammalvaltaista . Puun jÄÄnnÖksiÄ sisÄltÄvi-en turpeiden osuus on 11 % ja varpuainesta sisÄltÄ-

4 . Isoaapa

5. Riivikonneva

Tilavuustarkkoja laboratorionÄytteitÄ otettiinviideltÄ pisteeltÄ yhteensÄ 67 kpl . Kuiva-ainesisÄl-tÖ vaihtelee alhaisesta n . 50 kg/suo-m3 korkeaan yli100 kg/suo-m3 . Rikkipitoisuus analysoitiin kolmenpisteen turvenÄytteistÄ (14 kpl) . LÄmpÖarvon sekÄtuhka- ja rikkipitoisuuden puolesta turve soveltuuhyvin energiaturpeeksi .

KÄyttÖkelpoista energiaturvetta on 297 hain alalla5,894 milj .suo-m3 . Yli-Salmijoen lÄheisyys on eri-tyisesti huomioitava kuivatussuunnitelmissa .

Turpeesta on 5 % rahka-, 89 % sara- ja 6 %ruskosammalvaltaista . Puun jÄÄnnÖksiÄ sisÄltÄvi-en turpeiden osuus on 9 % ja varpuainesta sisÄltÄ-vien 4 % . Koko turvekerrostuman samoin kuinpolttoturpeeksi soveltuvan osan keskimaatuneisuuson 4,4. YleisimmÄt pohjamaalajit ovat hieta, hiek-ka ja moreeni .

Tilavuustarkkoja laboratorionÄytteitÄ otettiinviideltÄ pisteeltÄ yhteensÄ 60 kpl. Rikkipitoisuusanalysoitiin kolmen pisteen turvenÄytteistÄ (14 kpl) .

KÄyttÖkelpoista energiaturvetta on 176 hain alalla3,240 milj .suo-m3 . Suon pinta on lÄhellÄ RuuhijÄr-ven ja KÄsmÄjoen pintaa, mikÄ kuivatussuunnitel-missa tulee erityisesti tarkasteltavaksi .

vien 19 % . Koko turvekerrostuman keskimaatunei-suus on 5,3 ja energiaturpeeksi soveltuvan osan5,4. YleisimmÄt pohjamaalajit ovat moreeni, hiek-ka ja hieta.

Tilavuustarkkoja laboratorionÄytteitÄ otettiinkolmelta pisteeltÄ yhteensÄ 39 kpl . TurvenÄyttei-den kuiva-ainesisÄltÖ ja lÄmpÖarvo ovat hyviÄ .Muutamien pohjanÄytteiden tuhkapitoisuus onhaitallisen korkea . Rikkipitoisuus analysoitiin kah-den pisteen turvenÄytteistÄ (10 kpl) . PintanÄytteitÄlukuun ottamatta rikkipitoisuus ylitti reilusti ilmoi-tusrajan 0,3 %. MyÖs keskiarvona tÄmÄ raj a ylittyi .

Turpeen korkea rikkipitoisuus edellyttÄÄ rikki-pitoisten alueiden tarkempaa selvitystÄ . Ennen nÄis-tÄ johtuvia mahdollisia vÄhennyksiÄ Riivikonne-valla on kÄyttÖkelpoista energiaturvetta 64 ha :nalalla yhteensÄ 1,272 milj .suo-m3 .

17

=

T

~ LautaKOaanaapai

c~' _

n-

--

9,89 vari-

~

'- -n

M EI

t_ ~)

anhe7u= -

23o.{ > A

400

0

400

800~~ 1Pohjakartta Ä Maanmittauslaitos, lupa nro 474/MYY/01

Kuva 6 . Isoaavan kartta .

-8ri vikonnW-

I

z

206,49

- AA

4w;

-of-`10 .Ilib

200

0

200 400

1-

---a~

' , ,. Pohjakartta Ä Maanmittauslaitos, lupa nro 474/MYY/01

Kuva 7 . Riivikonnevan kartta .

(I3J1 A o, i .. Sr a-

-

_

o)a

_ 199,0 _ -~ = C)Ä- _

.

~, ~V . . ala

oÄ

--400

0

400

800\Pohjakartta 0 Maanmittauslaitos, lupa nro 474/MYY/01

Kuva 8 . Ruokoaavan kartta .

6W1

:202 lÄ ,

Ö

15~Ä.'

121 1

iZ'CJ

0

n x,420-=~-;.

400

0

400

800

1/Pohjakartta ä Maanmittauslaitos, lupa nro 474/MYY/O1

Kuva 9 . Harjuaavan kartta .

-Lauta o naa L

- nn1

ÄaA 'A

a~~

j5

Mb

- _

~n= A

iGr~ y~

1r-5

400

0

400

800 . --'~.

1iiiiii" ~ Pohjakartta Ö Maanmittauslaitos, lupa nro 474/MYY/01

Kuva 10 . Lautakodanaavan kartta .

:

'KallaKk

: ,

F ' .!wa'

ava

-'ttola

to i ek a

ier n

1

0Än -

- n-

4000

400800

-

.- , ^ ,l~,

-~Pohjakartta Ö Maanmittauslaitos, lupa nro 474/MYY/01

Kuva 11 . Puupuoliaavan kartta .


Turpeesta on 32 % rahka-, 64 % sara- ja 5 %ruskosammalvaltaista . Puun jÄÄnnÖksiÄ sisÄltÄvi-en turpeiden osuus on 12 % ja varpuainesta sisÄltÄ-vien 3 %. Koko turvekerrostuman samoin kuinpolttoturpeeksi soveltuvan osan keskimaatuneisuuson 5,0 . YleisimmÄt pohjamaalajit ovat moreeni,hieta ja hiesu .

Ahvenaapa (kl . 3644 01) sijaitsee AhvenselÄssÄnoin 32 km Sallan kirkolta suoraan luoteeseen(kuva 12) . Suosta tutkittiin noin puolet, eli kaak-koisosa. TÄmÄ alue on suurimmaksi osaksi asutus-tilojen vanhoja peltoja . Suo rajoittuu moreenimaas-toon, joka on paikoitellen melko jyrkkÄpiirteistÄ .Asutustilojen tiet reunustavat suon itÄpÄÄtÄ senpohjois-ja etelÄpuolella . Suon tutkittu ala on 302 ha,josta on yli metrin syvyistÄ aluetta 217 ha, yli 1,5m:n aluetta 166 haja yli 2 m :n aluetta 96 ha .

Pinta on 179 - 184 m mpy ja viettÄÄ reunoiltakohti suon keskelle kaivettua valtaojaa, joka laskeelÄnteen Ahvenojaan. Alueen kuivatuksen yhtey-dessÄ suon keskellÄ ollut jÄrvi on kutistunut nykyi-seksi Ahvenlammeksi . Suo ympÄristÖineen kuuluuVuotosjoen ylÄosan alueeseen 65 .492 .

TutkimuspisteistÄ on 10 % avosuolla, 9 % rÄ-

PahajoenjÄnkÄ (kl. 364404) sijaitsee noin 22 kmSallan kirkolta luoteeseen (kuva 13) . Suon etelÄ- jakaakkoisreuna rajoittuu Tiukurovien vaara-aluee-seen, muualla moreenisaarekkeisiin ja viereisiinsoihin . Pohjoisosaa sivuaa MattilanmÄen - Varvi-kon - AhvenselÄn paikallistie .

Pinta on 226 - 241 m mpy ja viettÄÄ luoteeseen .Suo on kuivatettu muutamalla valtaojalla, joidenvaikutus ulottuu laajalle. Vedet laskevat Koutelon-jokeen. Suo ympÄristÖineen kuuluu KoutelonjoenvesistÖalueeseen 65 .494 .

Suon tutkittu ala on 344 ha, josta on yli metrinsyvyistÄ aluetta 198 ha, yli 1,5 m:n aluetta 119 haja yli 2 m :n aluetta 59 ha .

24

10 . Ahvenaapa

11 . PahajoenjÄnkÄ

Tilavuustarkkoja laboratorionÄytteitÄ otettiinpellolla sijaitsevasta pisteestÄ 10 kpl . Tuhkapitoi-suus on pinnassa haitallisen korkea. Rikkipitoi-suutta ei mÄÄritetty .

KÄyttÖkelpoista energiaturvetta on 36 ha :n alal-la yhteensÄ 0,535 milj .suo-m3 .

meellÄ, 3 % korvessa, 38 % turvekankaalla ja 40 %pellolla .

Turpeesta on 9 % rahka-, 84 % sara- ja 7 %ruskosammalvaltaista . Puun jÄÄnnÖksiÄ sisÄltÄvi-en turpeiden osuus on 3 % ja varpuainesta sisÄltÄ-vien 8 % . Koko turvekerrostuman samoin kuinenergiaturpeeksi soveltuvan osan keskimaatunei-suus on 4,5 .

YleisimmÄt pohjamaalajit ovat moreeni, hiesu jahieta . Kuivuneen jÄrven kohdalla on jÄrvimutaa jaliejua paksuimmillaan yli 2 m .

Tilavuustarkkoja laboratorionÄytteitÄ otettiinviideltÄ pisteeltÄ yhteensÄ 58 kpl . Rikkipitoisuusanalysoitiin yhden pisteen turvenÄytteistÄ (3 kpl) .

Ominaisuuksiltaan turve soveltuu energiatur-peeksi, jota on 137 hain alalla yhteensÄ 2,406milj .suo-m 3 .

TutkimuspisteistÄ on 44 % avosuolla, 43 % rÄ-meellÄ, 9 % korvessa ja 4 % turvekankaalla . Tur-peesta on 33 % rahka-, 66 % sara-ja 1 % ruskosam-malvaltaista . Puun jÄÄnnÖksiÄ sisÄltÄvien turpei-den osuus on 12 % ja tupasvillan jÄÄnnÖksiÄ sisÄl-tÄvien 1 %. Koko turvekerrostuman keskimaatu-neisuus on 4,8 ja energiaturpeeksi soveltuvan osan4,9. YleisimmÄt pohjamaalajit ovat moreeni ja hie-ta.

Tilavuustarkkoja laboratorionÄytteitÄ otettiinkahdelta pisteeltÄ yhteensÄ 28 kpl . Rikkipitoisuusanalysoitiin toisen pisteen turvenÄytteistÄ (5 kpl) .

Ominaisuuksiltaan turve soveltuu energiatur-peeksi, jota on 91 ha :n alalla yhteensÄ 1,539milj .suo-m 3 .

14~1~4IIilw'

* ?

.I

C,

r~

l

jIN

,I

;;

9

J.

-

~~f~~

'Ii "

I~

.

A_~

/

~'

."Ä

(OD

.Ir~,

l

p'

,O

_'sv

')v

tcwax

c

PON

_j

0.

CT

A:WIN

iIIiIt.o_

~/

Ir

U0

. A

,,,

SWfr.,ftE'ir

l.

c~r

1=;

i~IN,

j

.,~t':'.1It~

IJh.

45

-

-

''

~

-

1 .I~

Co

eIlhJ

Add

I co

-.,;07d

. .Ä..rr

y..

i~'

Q1

.~~ v~

,~p

,!~j

i

UI

00

r

25

236 .0

2 2

n -

-

(n4:-

Iimr

- . 1

L

L

," :400

0

400

80"

1Pohjakartta Ä Maanmittauslaitos, lupa nro 474/MYY/O1

Kuva 13 . PahajoenjÖngÖn kartta .

MW 0

:me00

m

0

b.. ,

1 1

Pohjakartta Ä Maanmittauslaitos, lupa nro 474/MYY/01

~

M A

7 -IkÖ

_ -l'~ 40

~50~

Q

P,

~=;w

. .

/

äw

.~~ ~1_~. qA I

w

'OIL

r

~ . :

r

ö 1J- -~'ö

I z 1I : ; -

...INQN

n

ANL

IL

ON

l A

400

0

400

800

Kuva 15 . Tahkoaavan kartta .

Pohjakartta Ä Maanmittauslaitos, lupa nro 474/MYY/01 L : "" '" ~~

179~

~_

Zoo _O-

~_'ma,

Mkv

mm .

IK

~OLV

Imu Ole~=-m :ffG

~ ...

11~

=E-40 . . .

.-7 .1

n

'4./'

nn

vinee Ö

400

0

400

800 -)N

1i. ~-

vel

Kuva 16 . Kutrikon kartta .

.

n r.

Äsiissku 'II,

.

n

--'~. -~-

Y

P-I arpu_sel k

- An "~~K, ivul a ' ,W Ku , el1 a --~..

200

0 200 400

tr


Kuva 17 . Vesilaskun kartta .

2f6~

-'-

A 830

~~

200

0

200

400Pohjakartta Ä Maanmittauslaitos, lupa nro 474/MYY/01

4

Kuva 18 . Riivikonnevan etelÖosan kartta .

~ Haw

~.- : n _ 1

KansÄkÖuIu '

.~

----

arpu -[k

-7E-\

ha26M

X

0

C

J\ ä':I'

. .I .-

9d,

E a W. IV

Heikkilö '

-

'O '

:. . , . .

-_ + Mö ' Iö

0

-- _~

- s;-

*,,,-,, . .pu .

A

A'

n -

~ -

Pa-v .la

Js~.Pi kola

i~eriölö ~~'

~, + -

AA

40e

qpec~:~arjula

ni

AN.

Ik

400

0

400

800 .

- Pohjakartta „ Maanmittauslaitos, lupa nro 474/MYY/01-- -

Kuva 19 . Majava-aavan kartta .

t,2,-Ikhm,mÄ, IIN

w

14

Q, ~~ A 0 I'

riw,Ilo .

-m.

4=

1

~use ar

r

A

VonNS,

Mw

11,

Z4N1

s

pi

400

0

400-

800 . .Pohjakartta Ö Maanmittauslaitos, lupa nro 474/MYY/01

Kuva 20 . HeinÄaavan kartta .


Tilavuustarkkoja laboratorionÄytteitÄ otettiinneljÄltÄ pisteeltÄ yhteensÄ 55 kpl . Rikkipitoisuusanalysoitiin kolmen pisteen nÄytteistÄ (13 kpl) .

Korteaapa (kl . 3643 03) sijaitsee Pahkakum-mussa noin 32 km Sallan kirkolta lÄnsiluoteeseen(kuva 21) . Suo rajoittuu lÄnnessÄ hiekkaharjuun,etelÄssÄ korkeisiin vaaroihin ja muualla moreeni-maastoon. LÄpi suon johtaa paikallistie . MyÖs itÄ-ja pohjoisreunaa sivuavat tiet . Suon tutkittu ala on644 ha, josta on yli metrin syvyistÄ aluetta 415 ha,yli 1,5 m :n aluetta 300 haja yli 2 m :n aluetta 207 ha .

Pinta on 171 - 198 m mpy ja viettÄÄ pohjoiseen .Suo on ojitettu lÄhes kokonaan ja raivattu moninpaikoin pelloksi . Vedet laskevat valtaojien kauttaJaurujokeen. Suo ympÄristÖineen kuuluu Karjalai-senjoen vesistÖalueeseen 65 .496 .


Moita-aapa (kl . 3643 04) sijaitsee Kursun etelÄ-puolella noin 26 km Sallan kirkolta lounaaseen(kuva 22) . Suon lounaispuolella kohoaa Moitavaa-ra. Muualla suo rajoittuu moreenimaastoon ja mo-reenisaarekkeiden vÄlistÄ viereisiin soihin . ItÄreu-naa sivuaa paikallistie ja lÄnsipuolella on kt 82JoutsijÄrveltÄ Sallaan . Suon tutkittu ala on 354 ha,josta on yli metrin syvyistÄ aluetta 235 ha, yli 1,5m:n aluetta 184 haja yli 2 m :n aluetta 132 ha .

Pinta on 177 - 200 m mpy ja viettÄÄ pohjoiseensekÄ luoteeseen . Suo on suurimmalta osalta ojitet-tu. Vain lÄnsiosassa on luonnontilaisia alueita .Vedet laskevat Varpuojaan ja edelleen KÄsmÄjo-keen . Suo ympÄristÖineen kuuluu KÄsmÄnjoen ala-osan alueeseen 65 .371 .

TutkimuspisteistÄ on 22 % avosuolla, 51 % rÄ-

34

19 . Korteaapa

20. Moita-aapa

Ominaisuuksiltaan turve soveltuu energiatur-peeksi, jota on 83 hain alalla yhteensÄ 2,132milj .suo-m3 .

Turpeesta on 19 % rahka-, 74 % sara- ja 7 %ruskosammalvaltaista . Puun jÄÄnnÖksiÄ sisÄltÄvi-en turpeiden osuus on 10 %, tupasvillan jÄÄnnÖksiÄsisÄltÄvien 2 % ja varpuainesta sisÄltÄvien 18 % .Koko turvekerrostuman samoin kuin energiatur-peeksi soveltuvan osan keskimaatuneisuus on 4,8 .YleisimmÄt pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni .

Tilavuustarkkoja laboratorionÄytteitÄ otettiinseitsemÄltÄ pisteeltÄ yhteensÄ 89 kpl . Rikkipitoi-suus analysoitiin neljÄn pisteen turvenÄytteistÄ (15kpl). YhdellÄ pisteellÄ kaikki nÄytteet ylittivÄt rei-lusti rikkipitoisuuden ilmoitusrajan 0,3 % .

Ilman rikkipitoisen alueen tarkempaa tutkimus-ta ja mahdollista poisrajausta, turve soveltuu omi-naisuuksiltaan energiaturpeeksi, jota on 305 ha :nalalla yhteensÄ 5,836 milj .suo-m3 .

meellÄ, 12 % korvessa, 3 % turvekankaalla ja 11 %pellolla .

Turpeesta on 29 % rahka-, 67 % sara- ja 5 %ruskosammalvaltaista . Puun jÄÄnnÖksiÄ sisÄltÄvi-en turpeiden osuus on 9 %, tupasvillan jÄÄnnÖksiÄsisÄltÄvien 5 % ja varpuainesta sisÄltÄvien 33 % .

Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on4,7 ja energiaturpeeksi soveltuvan osan 4,8 . Ylei-simmÄt pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka .

Tilavuustarkkoja laboratorionÄytteitÄ otettiinviideltÄ pisteeltÄ yhteensÄ 64 kpl . Rikkipitoisuusanalysoitiin kolmen pisteen turvenÄytteistÄ (13 kpl) .Muutamissa pohjanÄytteissÄ 0,3 % :n rikkipitoi-suus ylittyy, mutta jÄÄ keskiarvona sen alle .

Ominaisuuksiltaan turve soveltuu energiatur-peeksi, jota on 181 ha:n alalla yhteensÄ 3,588milj .suo-m 3 .

1,~

,'

!-

;A,

;<

%pinl

I

r

A,04d

1k

p a

~r

rr~

/~

ÄÄÄdÄiR

lI

~I

,jg

;ij

pÖii

.';"'r~

L

110

`1

~VH`

i'

do44

UN

111144

-,

,kiP,a

ä

R~

71ma,

CI

'~I

I1

ö äö

0ra

8

I.~.

:r

~I

~I

I

o.r

`~'n~I~

fl ..ä

o o

~r/CG 11n

ä-.

ial,

äo

I (

I

4'1ii

lI'II

e

~,

,rr,

I.

I

jo'"'f

I

1.

.C

I

I

`~

~q

ö.

''-'

aw

4'~r'r

ä

I

T!

II.l.

CO

I>tR1

ä.

.liik.

,

Ic:ir

*7t'

'C

,Ay

r'I

~

,

`w

la

r

Q~

~'

I

+~~VV

~

I

(

p

~fhi

`~ 1V~+

I)

~

~I

~i

Ilmo

l

k

vaar-

s

a ilo, M ha

~ elÄ.i--ra

`,

! -A

n_ .; ?

Ed m: maa

n-A A400

0

400

800

:~= 1q?,,

--^ ;


Kuva 22 . Moita-aavan kartta .

_

Yea t~du a

V9

A

Nit

401,

Gr

.~-mm mmmmomm

.

~~; ':I .mommom_A ~ON magic_

-

MILa mms"c!

'ivownut mm 2AMM A

200

0

200 400 ' ',:''c

--^

-

Pohjakartta Ä Maanmittauslaitos, lupa nro 474/MYY/01

Kuva 23 . Varpuaavan kartta .

Ä

~

Tuihl . , r.arj~

~ forp 10

rw~

EMPM ~.-

'Mir

-r Tuo iap

us200

0

200 400

---L ' Pohjakartta Ö Maanmittauslaitos, lupa nro 474/MYY/0l

Kuva 24 . Tuohiaavan kartta .

~OSSI ~-~'

Ylimma Äenr-~l

Pu .7,

: Vilta.

h

Ä 'ul

Viita-- :0,,-.

n :

{

I18,o ~=

u1k, - i

I

~-

I

MMA

-~I-

-2480

A.

400

0

400

800

Pohjakartta ÖMaanmittauslaitos, lupa nro 474/MYY/O1

Kuva 25. Pulkka-aavan kartta .

8,

ARMs - 14

1

, f AJL

oh k ` Ä n

-

eeoa

A

=7~hile 0

- n.~ - _ = P=i=e u'_n_Öaz-~ a. ., . --

,aMi.I,ncal m l

nn

- -

- -

-

,~ ~~ . a87-

'00,

A A19-4 .

- *. *.

wlIWL

_- l

a

-_

d\ r - 00 ,,

~. -ä

E kel -n i

nor rr

-lie

400

0

400

800

/,n Pohjakartta ö Maanmittauslaitos, lupa nro 474/MYY/01

Kuva 26 . Pierulanaavan kartta .

L /}

ÄAF ÖA

=252 7

rto~L

_

mO~~

`o L.L

_r.

Tsalä~ ,,)

196 `200

0

200

400L

___~

_iffiffie"

' Ä= Pohjakartta ö Maanmittauslaitos, lupa nro 474/MYY/O1

Kuva 27 . Kotoaavan kartta .

^ ~ -n -' .A 2iti~ .=

-80

1 2::15 kiii

Ir rCC~i r i1r ERs r~..

--

Laukk aap ~

.-.

n

=n ~~/

A"

Ii

AA

AA

'A\i MIffir

-

U V r y

400

0

400

800'-~

Pohjakartta Ä Maanmittauslaitos, lupa nro 474/MYY/0l

Kuva 28. Laukkuaavan kartta .

L~)

--.

- 8,o-

n

-

_~: Ä "rto-:

PR1 1-

.ro /1-- .,

. -_ --

.~

is

_,~

n

,'~En- -- -t7u~

I. 3m -

. 33 I E!

, :

400

0

400800

A nPohjakartta Ö Maanmittauslaitos, lupa nro 474/MYY/O1

Kuva 29 . Ahma-aavan kartta .

YEi-cola

~~

_-

- r~-

~~,

-~

-

-

>a22

~ _1~_

- =

A

C, 'J 233,

NA Li !1 'A -~ -

- VU,

..

- -2

AA

IES.-iERkMkv TX

.r

19849

II ale

C

EV

!% ta I -

y F

400

0

400800 '

'11'

-Pohjakartta Ä Maanmittauslaitos, lupa nro 474/MYY/01

Kuva 30 . Vallovaaran kartta .

Ii Äl . .

~A1~':a~ n

:z~~

_

':

:`-

T' C~5~=

C ~ C =

,.

1

--

i~ -

-

i

EREK

v -b . .

K. Ira =_

Oy A_

9..

orÖap, _-

~,z

oli

e.aIanir

: o':vu 1o%

. , . ra

jQ

1 . 3

`,,.

U

o

rJI

'~~`~

kl $40`1 ,

~400

0

400

800 ~4

~'<,~

Pohjakartta ä Maanmittauslaitos, lupa nro 474/MYY/01

Kuva 31 . Poroaavan kartta .


Sallassa tutkittiin vuosina 1997 - 1998 yhteensÄ29 suota . Tutkittujen soiden kokonaispinta-ala on9237 ha . Tutkitusta suoalasta on ojitettu 72 % .Avosoita on 38 %, rÄmeitÄ 29 %, korpia 8 % sekÄturvekankaita ja peltoja yhteensÄ 25 % .

Suurimpia soita ovat Kouteloaapa (748 ha),Korteaapa (644 ha) ja Majava-aapa (640 ha) . Soi-den keskimÄÄrÄinen koko on 319 ha .

Turvekerrostumien keskipaksuus on 1,7 m . Ylimetrin alueita on 6275 ha (68 % tutkitusta suoalas-ta), yli 1,5 m:n alueita on 4918 ha (53 %) ja ylikahden metrin alueita 3521 ha (38 %) .

Turpeista on saravaltaisia 70 %, rahkavaltaisia17 % ja ruskosammalvaltaisia 13 % . YleisimmÄtturvelajit ovat ruskosammalsaraturve (31 %) jarahkasaraturve (27 %) . Tavallisia turpeen lisÄteki-j ÖitÄ ovat varpujen j a puiden sekÄ korteitten j ÄÄnteet .Turpeeseen hautautuneita liekoja soissa on erittÄinvÄhÄn .

Turpeiden keskimaatuneisuus on 4,6. Se on myÖssama energiaturpeeksi soveltuvilla yli 1,5 m syvil-lÄ alueilla .

Noin 12 % tutkimuspisteistÄ on liejupohjaisia .Useimmiten kairaus pÄÄttyi moreeniin (42 %) taihiekkaan (23 %) .

Energiataloudellinen Yhdistys, LÄmpÖlaitosyhdistys ryja Turveteollisuusliitto 1991 . Polttoturpeen laatuohje .

HÄnninen, P ., Toivonen, T. ja GrundstrÖm, A. 1983 .Turvetutkimusten laskentamenetelmÄt . Geologien tutki-muskeskus . MaaperÄosasto, Raportti P 13 .4/83/131

Johansson, P. 1995 . The deglaciation in the eastern part ofthe Weichselian ice divide in Finnish Lappland . GeologicalSurvey of Finland, Bulletin 383 .

46

YHTEENVETO

KIRJALLISUUSLUETTELO

Tilavuustarkoista nÄytteistÄ (1510 kpl) mÄÄri-tettiin turpeen fysikaalisia ja kemiallisia omi-naisuuksia . Energiaturpeeksi soveltuvien turpei-den pH on keskimÄÄrin 5,2, tuhkapitoisuus 4,6 %kuivapainosta ja vesipitoisuus 89,6 % mÄrkÄpai-nosta. Suo-m3 :ssÄ on kuiva-ainetta keskimÄÄrin100,3 kg . Kuivan turpeen tehollinen lÄmpÖarvo on20,4 MJ/kg . Tuotantokelpoisten soiden nÄytteistÄmÄÄritetty rikkipitoisuus on keskimÄÄrin 0,28 %kuiva-aineesta .

Soilla on kÄyttÖkelpoisia turvevaroja 4089 hainalalla. Energiaturpeeksi soveltuva turvemÄÄrÄ on80,54 milj . suo-m3 . TÄmÄ on kuiva-aineena 8,08milj.t. EnergiasisÄltÖ on 50 %:n kÄyttÖkosteudessa42,87 milj . MWh .

Mahdollisen turvetuotannon haittana on paikoi-tellen lÄheisistÄ vesistÖistÄ johtuvat kuvatusongel-mat yhdessÄ suonpinnan pienen kaltevuuden kans-sa. ErÄiden soiden nÄytteissÄ todettiin korkeitarikkipitoisuuksia . Energiaturpeessa rikki on haittaja tÄllaiset alueet edellyttÄvÄt jatkotutkimuksia jamahdollisesti alueiden rajauksia .

Suurimpia tuotantokelpoisia alueita on Majava-aavalla (376 ha), Korteaavalla (305 ha) jaSalmiaavalla (297 ha) .

Lappalainen, E ., HÄikiÖ, J. ja Heiskanen, P. 1980 . Suomensuovarat . Geologinen tutkimuslaitos, MaaperÄosasto, Ra-portti P 13,4/80/34.

Lappalainen, E ., Sten, C-G . ja HÄikiÖ, J. 1984 .Turvetutkimusten maasto-opas . Geologian tutkimuskeskus,Opas N:o 12 .

Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation 331, 2001Sailassa tutkitut suot, niiden turvevarat ja kÄyttÖkelpoisuus . Osa 1

Taulukko 1 . Suot (nro ja nimi), joilla on kÄyttÖkelpoisia turvevaroja : 1 = kÄyttÖkelpoinenpinta-ala (ha), 2 = kÄyttÖkelpoinen energiaturvemÄÄrÄ (milj . suo-m), 3 = vastaava kuiva-ainesisÄltÖ (milj . t), 4 = kuivan turpeen energiasisÄltÖ (milj . MWh), 5 = 50%:n kosteudessaolevan turpeen energiasisÄltÖ (milj .MWh) .

47

Suon nro ja nimi 1 2 3 4 5

1 . Porttoaapa 145 2,898 0.292 1,577 1,3792. Kouteloaapa 221 3,936 0,389 2,272 2,0083. Salmiaapa 297 5,896 0,478 2,666 2,3414. Isoaapa 176 3,240 0,322 1,845 1,6265. Riivikonneva 64 1,272 0,136 0,776 0,684

6. Ruokoaapa 56 0,794 0,109 0,626 0,5527. Harjuaapa 105 2,495 0,253 1,436 1,2658. Lautakodanaapa 256 4,438 0,504 2,883 2,5419. Puupuoliaapa 36 0,535 0,060 0,342 0,30110 . Ahvenaapa 137 2,406 0,258 1,424 1,24911 . PahajoenjÄnkÄ 91 1,540 0,147 0,832 0,77812 . Paikanaapa 183 3,573 0,350 1,988 1,75013 . Tahkoaapa 65 0,952 0,089 0,487 0,45414 . Kutrikko 56 0,736 0,080 0,463 0,40815 . Vesilasku 38 0,635 0,066 0,387 0,363

16 . Riivikonneva. etelÄ 25 0,500 0,046 0,265 0,24817 . Majava-aapa 376 7,280 0,762 4,129 3,61218 . HeinÄaapa 83 2,132 0,206 1,185 1,04619 . Korteaapa 305 5,834 0,664 3,871 3,42120 . Moita-aapa 181 3,588 0,393 2,269 2,003

21 . Varpuaapa 54 1,130 0,095 0,530 0,46622 . Tuohiaapa 31 0,744 0,089 0,490 0,43023 . Pulkka-aapa 273 7,659 0,688 3,857 3,39024 . Pierulanaapa 176 3,383 0,360 2,081 1,83725 . Kotoaapa 65 1,327 0,118 0,687 0,606

26 . Laukkuaapa 95 1,687 0,160 0,904 0,79527 . Ahma-aapa 151 2,962 0,278 1,603 1,41428 . Vallovaara 137 2,494 0,257 1,438 1,26429 . Poroaapa 211 4,558 0,430 2,507 2,215

YHTEENSä 4089 80,535 8,081 45,819 42,868


LIITE 1 (1)

POLTTOTURPEEN LAATU OHJE 1991

JYRSINPOLTTOTURPEEN LAATULUOKAT, OMINAISUUKSIEN RAJA-ARVOT

Raja-arvot

Kattavum

Ominaisuuden arvonkatsotaan oivan imoitetunarvonmukainen, mikÄli se poikkeaaraja-arvosta minÄÄn puoht ilmoitustarkkuudesta epÄeiuliseen suuntaan .

A. Koko tursemÄÄrÄn kattavasÄÄnH)llinen minaisuudenmÄÄritys turpeen arvon mÄÄrittÄmistÄ varten .B . Koko turvemÄÄrÄn kattava sÄÄnnÖllinen ominaisuuden mÄÄritys, ei ole suoraan sidottu turpeen arvoon .C . Ominaisuus mÄÄritetÄÄnsatunmsesti taitarpeen vaatiessa

Taajuts

Ilmoitettu Laajuus on sÄhinmiÄstaajuuÄ jolla ominaisuts mÄÄritetÄÄn .

Kohta Ominaisuus Raja-arsonkohdistuminen

YksikkÖ Iinoitus-tarkkuus

Raja-arvot

Laatuluokittain

Toteamistapa- kattavutsjaLaajuus

J6 18 310

KOSTEUSSAAPUMIS-TILASSA

ToimituseÄ-vÄhintÄÄn-enintÄÄnYksittÄinenkuorma-vÄhintÄÄn-enintÄÄn

p-%p-%

p-%o-%

0,10,1

0,10,1

40,09),0

38,065,0

40,056,0

38,063,0

40,050,0

38,060,0

A, 11vrkA, 1/o'k

C

2 . TEHOILINENLäMPöARVOSAAPUMIS-TILASSA

Toimitus"vÄhintÄÄn MJ/kg 0,1 40 8,0 10,0 A, 1/vrk

3 . ENERGIA-TIHEYSSAAPUMIS-TILASSA

Toimituserii,vÄhintÄÄn MWNm' 0,01 Q50 (170 Q8)) A, 1/vrk

4. TEHOILINENLAMPöARVOKUIVA-AINEESSA

Kuukausedi,vÄlintÄÄn MJ/kg (,01 11180 1$00 19,00 B, 1/vrk

5. TUHKA-PITOISUUSKUIVA-AINEESSA

KuukausenÄenintÄÄn

ToimituseÄjakuukausierÄyhdeltÄ toÄni-tusptikaltaenintÄÄn

p-%

p-%

0,1

0,1

10,0

15,0

10,0

15,0

10,0

15,0

B, 1/kk

C

6. TUHKANSULAMIS-KäYTrAYTYM .

KuukauserÄ,puolipallopstevÄhintÄÄn

„C 10 +113)

ellei etukÄteen

+1121)

toisin ole ilmoitettu

+1120 C

7. RIKKI-PITOISUUSKUIVA-AINEESSA

Kuukausi;nÄ,enintÄÄn p-% 0,01 1)31)

ellei etukÄteen

1)30

toisinole imoitettu

Q30 B, 1/kk

8. SUURETKAPPALEET

Kuorma,silmÄlmoltaan200x200 mmtÄryritilÄllejÄÄvÄ osuusenintÄÄn

YksittÄisenkappaleensuurin sallittuulottuvuusjatihvuus

p-%

m

m'

0,2

0,1

1,0

1,0

Q2

ellei

1,0

1,0

Q2

etukÄteen toisin oli sovittu

Q5

1,0

Q2

C

C

C

9. KARKEAAINES

ToimituserÄ,200x21 mmtÄryritilÄn lÄ-pÄisevif, mutta40x40 mm sen-laita jÄÄvÄosuus enintÄÄn

p-% I 6

elleietukÄteen

6

toisin oh sovittu

6 C

10. IRTOTIHEYS Kuorma,-vÄhintÄÄn-enintÄÄn

kg/m'kg/m'

1010

280450

220450

240450

C


POLTTOTURPEEN LAATUOHIE 1991

PALATURPEEN LAATULUOKAT, OMINAISUUKSIENRAJA-ARVOT

H MAInI)KSEr … .). .)

. †)

PienkÄyttiilnskka, jonka osalta toteamistapt (-kattavuusja tarjuus) sovitaan tapauskohtaisesti .Erityisrajoitus kolelassa 5 .2Sovitaan uoimitussopimuksessa kÄytetÄÄnkÖ MJ/kg vai MM/m', ei molempia sannanaikaisesti .LisÄhuomautus : MI/kg-jaMWhAn'-aivoja eiole tÄstÄ syystÄ synkronoim keskenÄÄnSeuhttu kuomnausvaiheessa .

Raja-arvot

Ominaisuuden arvon katsotaan olevan imoitetun arvon mukainen, mikÄli a poikkeaa raja-arvosta enintÄÄn puoht ilmoitustarkkuudesta epÄedulliseen suuntaan .

Kattavuus A . Koko turvemÄÄrÄn kattavasÄÄnni)llinen tminaisuudenmÄÄritys turpeenarvon mÄÄrittÄmistÄ varten .B . Koko turvemÄÄrÄn kattava sÄÄnnÖllinen ominaisuuien mÄÄritys ei ole atoraan sidottu turpeen arvoon .C . Ominaisuus mÄÄritetÄÄn satunmsesti taitarpeen vaatiessa

Taajuus

Ilmoitettu taajuus on vÄhinmÄistaajuus, jollaominaisuts mÄÄritetÄÄn .

LIITE 1 (2)

Kohta Ominaisuus Raja arvonkoh‡stuminen

YksikkÖ Ilmoitus-tarkkuus

Raja-arvot

Laatduokittain

Toteamistapa- kattavuusjataajuus

P9 P11 P13 P15")

KOSTEUSSAAPUMIS-TILASSA

ToinituseÄi-dihintÄÄn

-enintÄÄn

p-%

p-%

0,1

0,1

350

530

300

470

270„)

4Q0

20,0)

33,0

A, l/vrk

A, llvrk

2. TEHOILINENLäMPöARVOSAAPUMIS-TILASSA

ToinituserÄ,vÄhintÄÄn MJ/kg 0,1 9,0 11,0 13,0 150 A,1/vrk

3 . ENERGIA-TIHEYSSAAPUMIS-TILASSA '„')

ToinituserÄ,vÄhintÄÄn MWhJn' (t01 1 00 1 15 131) 1 50 A, 1/vrk

4. TEHOILINENLäMPöARVOKUIVA-AINEESSA

KuukausierÄ,vÄhintÄÄn MJ/kg 0,01 180) 19,00 190(1 20() B, 1/vrk

5. TUHKA-PITOISUUSKUIVA-AINEESSA

KuukausierÄenintÄÄn

ToinitusetÄ jakuukaushtÄyhdeltÄ toimi-tuspaikaltaenintÄÄn

p-%

p-%

0,1

0,1

10,0

150

100

150

80

120

60

8 0

B,1/kk

C

6. TUHKANSULAMIS-KäYTTäYTYM,

KuukeusierÄ,puolQalhpistevÄhintÄÄn

'C 10 +1120

ellei

+1120

etukÄteen toisti

+1120

ole ilmoitettu

+1120 C

7. RIKKI-PITOISUUSKUIVA-AINEESSA

KuukausierÄ,enintÄÄn p-% 0,01 0,30

ellei

0,30

etukÄteen toisti

I

0,30

ole ilmoitettu

I

0,30 B, 1/kk

8. SUURETKAPPALEET

Kuorma,suurin ulottuvuusenintÄÄn

osuus enintÄÄn

mm

p-%

10

0,1

300

1,0

ellei

3(H)

1,0

etukÄteen toisin

300

1,0

ole sovittu

200

1,0

C

9. PALAKOKO KeskimÄÄrÄisetmitat-lnlkaisia

-pituus

mm

mm

10

10

20. ..80 elleietukiteentoisit

80 . . .200 ole sovittu

c

10 . HIENOAINEKSENOSUUS

Kuorma,sihnÄkooltaan20x20 mm verkkoseulan Ilo-sevÄ osuusenintÄÄn

p-% 1 20

ellei

15

etu teen otan

5 - )at10

ole ilmm ettu

5 ) C

11 . IRTOTIHEYS Kuorma-s‡hintÄÄn

-enintÄÄn

kgln'

kgAn'

10

10

280

550

280

550

3(I)

570

300

500

C


LIITE 2SUO KARTTA

ae'

PROFIILITTurvelajit

m

ffiffix x xxx

A A

Pohjamaalajit

Karkeadetritus- KdLjlieju

Hienodetritus -

HdLjlieju

JÄrvimuta

JaMu

Sovilieju SaLj

LirÖjusavi LjSa

Savi

Sa

Hiesu

HS

Hieta Ht

Hiekka Hk

Sora

Moreeni Mr

Kallio

Lohkareita

Lo

Luonnontilaiset suotyypit :Avosuot

RÄme.et

Korvet

Suon syvyyskayro

Ka

Turpeen maatuneisuus :

LAA

SS

H 1-3

H 4

H 5-6

H 7-10

Muita symboleja :

Hiilikerros

Saostuma

Sr

Liekoisuus :3/2 Lieko-osumat syvyydessÄ

0-tm/1-2m

VL Varsinainen letto

LR LettorÄme

VLKR I L Rimpiletto RHSR Ruohoinen sararÄme KOLKVSN Varsinainen saranevo VSR Varsinainen sararÄme LHK

RHSN Ruohoinen saranevo

LKNR LyhytkorsinevarÄme

RHKR I N Rimpineva

TR TupasvillarÄme

KGKKN Kalvakkaneva PSR PallosararÄme VK

LKN Lyhytkortinen neva KOR Kongasrome NKSIN SilmÄkeneva

IR Isovarpuinen rÄme

RAKRN Rahkaneva

RR RahkarÄmeLUN Luhtaneva

KER KeidasrÄme

Muuttuneet suotyypit :

KR KorpirÄme

0 .1 ojikko

KSMU Karhunsammalmuuttuma

KH

KytÖheittoMU muuttumo

RHTK Ruohoturvekangas

PE

PeltoTK turvekangas

WK Mustikkaturvekangas

TA

TurpeennostoaluePTK Puolukkaturvekangas

PTA

Palaturpeen nostoalueVATK Varputurvekangas

JTA

Jyrsinturpeen nostoolueJATK JÄkÄlÄkonervaturvekangas

Suotyyppi-ja liekoisuuskarttaIRMU Suotyyppi

1230

Lieko-osumat (kpl) syvyysvÄleillÄ0-0,5 , 0,5-1,0 ,1,0-1,5 ja 1,5-2 .Om

Varsinainen lettokorpiKoivuleItokorpiLehtokorpiRuoho-ja heinÄkorpiKangas korpiVarsinainen korpiNevakorpiRÄÄseikkÖ

Suokartoissa ja piirroksissa kÄytetyt merkinnÄt ja lyhenteet .

Rahko ( Sphagnum )

S

Sara ( Carex )

C

w- Ruskosammal 1 Bryales )

B

Sararahka ( Carex- Sphagnum I CS

Rahkasara ( Sphagnum-Carex 1 SC

Ruskosammal-(Bryales-Carex )

BCsora

F f Tupasvilla ( Eriophorum )

Er

6i66 6 Tupasluikka ( Trichopharum )

Tr

u u u SiniheinÄ I M olinia 1

Mlu u

r,,r SuolevÄkkÖ ( Scheuchzeria )

Shr /

Korte ( Equisetum )

Eq

E :E a JÄrviruoko ( Phragmites 1

PrF a

Raate ( Menyanthes 1

Mn

Varpuaines ( Nanolignidi I

N

AA AA A

Puuaines ( Lignidi I

L

Suon ja mineraalimaan raja ' l…_

51

Lohkare

KeskimÄÄrÄinen maatuneisuus

Pelto 7123Heikosti maatuneen (H1-4) rahkavaltaisen pintakerroksen/koko turvekerrostuman paksuus dm

JÄrvi toi lampi x22

Turvekerrostuman paksuus dm

~2 Suon syvyyskÄyrÄtOja ja veden virtaussuuntaPuro tai joki

Tiei

Documents

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 331