16
HäMEEN PARTIOPIIRI RY:N JäSENLEHTI 4/2010 Partiotoimiston uudet tilat SIVUT 12–13 Ikimuistoinen Kilke SIVUT 4–5 JOULUKAMPANJA SIVUT 8–9

Täplä 4/2010

Embed Size (px)

DESCRIPTION

TÄPLÄ on Hämeen Partiopiiri ry:n jäsenlehti, joka lähetetään kaikille 1-jäsenmaksun maksaneille jäsenille. Lehden levikki on noin 8000 kpl.

Citation preview

Page 1: Täplä 4/2010

eTäpläTäplä

Täplä

hämeen partiopiiri ry:n jäsenlehti

4/2010

Partiotoimiston uudet tilatsivut 12–13

Ikimuistoinen Kilkesivut 4–5

joulukampanjasivut 8–9

Page 2: Täplä 4/2010

2lokakuu 2010

Täplä

Näin suomalaisen partion 100-vuo-tisjuhlavuonna käy väkisinkin mielessä ajatus siitä, millaista partio oli aivan alkuaikoina, tai vaikkapa 50-vuotisjuhlavuonnaan. Näistä ajoista onneksi löytyy do-kumentaatiota, joka valottaa asiaa. Toinen herkullinen ajatusleikki on miettiä, millaista partio mahtaa olla vaikkapa viidenkymmenen – tai jopa sadan – vuoden kuluttua.

…On vuosi 2110 ja lippukunta Ratkiriemukkaat Retkeilijät on aloittelemassa perinteistä kesälei-riään ponttoonilla keskellä Näsi-järveä. Paikan päälle alkaa saapua leiriläisiä minikuuraketeillaan.

Leirin ensimmäisenä ohjelma-numerona on rakentaa päästötön, kierrätysmateriaaleista kootta-va leiriasumus, jossa leiriläiset majoittuvat. Leirin kielet ovat suomi ja englanti, sillä mukana on ihmisiä jokaisesta maailman

kolkasta, vaikkei kyseessä olekaan maailmanjamboree.

Touhutessa tulee nälkä, ja kohta leiriläisten minimaalisiin kynsilä-hettimiin kilahtaakin merkkiääni siitä, että lounas on valmista. Leiriläiset teleporttaavat itsensä leirikatokseen kuumailmapalloon, joka kelluu ilmassa leirialueen yllä…

No, jätetään kuvittelu sikseen. Ken tietää, mitä partiotulevaisuus tuo tullessaan. Sen ainakin tiedäm-me, että juuri me muokkaamme harrastustamme haluamaamme suuntaan. Haluammeko sen etene-vän yhä modernimpaan suuntaan, vai vaalia perinteitä ja vanhoja tapoja – vai jotain tältä väliltä? Partioretki voi parhaimmillaan olla oiva vaihtoehto modernille arjelle lämpimien suihkuvesien,

täplä on Hämeen Partiopiiri ry:n jäsenlehti, joka lähetetään kaikille 1-jäsenmaksun maksaneille jäsenille. Lehden levikki on noin 8000 kpl.

täplä ilmestyy viisi kertaa vuodessa – viimeinen lehdistä on joulun erikoisnumero. Meneillään on 1. vuosikerta.

[email protected]

toimitUs:päätoimittaja: Katariina Kemppi,[email protected]: Sanna Talsta, [email protected]: Sanna Talsta, [email protected]: Kaisu Lämsä, Katariina Kemppi, Hilja Mäki-nen, Jaakko Pirttikoski, Sanna Talsta, Minna Veiranto, Hanna Virtanen ja Virpi Väyrynenkannen kuvat: Jonna Monola, Jukka Tallgren ja Sanna Talsta

jUttUjen toimittaminen:Juttuvinkkejä ja toiveita voi lähettää [email protected]

seuraavien lehtien aineisto- ja ilmestymispäivät:Täplä 5 aineistopäivä 1.11. ilm. 3.12.

Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien julkaisemisesta, säilyttämisestä eikä palauttamisesta.

jUlKaisija:Hämeen Partiopiiri ryYliopistonkatu 60 A, 33100 TamperePuhelinvaihde (03) 3123 4900, Fax (03) 3123 4955Sähköposti: [email protected]

puheenjohtaja: Mikko Jylhä p. 040 772 2963varapuheenjohtaja: Heini Salo, p. 040 775 8755toiminnanjohtaja: Tommi Nyman, [email protected]. 050 3110 919

tilaUKset ja osoiteasiat:Partiotoimisto, puh. (03) 3123 4900 [email protected]

Syksyn tullen suunnitellaan tulevaapUheenjohtajalta

Kuuraketilla partiokokoukseen vuonna 2110?pääKirjoitUs

• • • Katariina KemppiTäplän päätoimittaja

pehmeiden joustinpatjojen, ala-ti piippailevien puhelimien ja pinnallisten tosi-tv-ohjelmien maailmalle. Partio tarjoaa ainakin omasta mielestäni jotakin aitoa ja oikeaa vastaiskuna nykyarjen ajoittaiselle muovisuudelle.

Olisi kiintoisaa kuulla ja lukea Täplästä, miten juhlavuosi on näkynyt piirin eri lippukuntien viikottaisessa partiotoiminnassa. Vai onko se näkynyt? Haastankin nyt teitä ottamaan yhteyttä alle-kirjoittaneeseen aiheen tiimoilta. Joitain esimerkkejä olemme jo vuoden mittaan esitelleetkin mutta olemme varmasti kattaneet vain murto-osan murto-osan.

Jotakin tuttua ja turvallista tässä-kin juhlavuodessa silti on, nimittäin pian käynnistyvä Joulukampan-ja. Myynnissä on aina yhtä ihana adventtikalenteri sekä perinteisiä joulukortteja. Kampanja on monien

Syksyyn kuuluvat viilenevä sää, luonnon värien muutos ja vesisateet. Samalla kun luonto muuttuu, on aika miettiä muutoksia myös partiossa.

Syksy on usein uusien suunnitel-mien tekemisen aikaa. Lippukunnissa aloitetaan uuden toimintakauden suunnittelu, toiminta alkaa ja eteen tulee myös seuraavan vuoden toi-mintasuunnitelman tekeminen. Tulevaisuuteen katsominen luo monissa uutta innostusta.

Myös piirissä toimintasuunni-telmaa on valmisteltu seuraavalle kahdelle vuodelle. Suunnitelmat on aloitettu jo alkuvuonna piirihal-lituksessa ja niitä on jatkettu yhdessä luottamushenkilöiden kanssa luot-tisseminaarissa Lammilla elokuussa.

Kaikilla halukkailla on ollut näin mahdollisuus vaikuttaa piirin tuleviin vuosiin. Sinäkin pääset vai-kuttamaan osaltasi syyskokouksessa, jossa suunnitelmat esitellään.

Lippukunnan suunnitelmien avuksi on kehitetty muun muassa

Kehittyvä lippukunta -työkalu, jonka avulla teidänkin lippukuntanne voi yhdessä alueohjaajan kanssa laatia kehityssuunnitelman.

Tätä kehityssuunnitelmaa voi hyödyntää samalla toiminnan-suunnittelussa seuraaville vuosille. Toivottavasti lähdette alueohjaajanne kanssa tekemään tätä suunnitelmaa ja hyödyntämään sitä lippukunnissanne.

Monesti suunnitelmia tehdään vain seuraavalla vuodelle. Joskus on hyvä myös pysähtyä ja katsoa kauemman tulevaisuuteen ja miettiä, missä haluaisitte lippukuntanne olevan esimerkiksi viiden vuoden päästä. Tässä teitä toivottavasti auttaa tämä Kehittyvä lippukunta -työkalu.

Entä mitä sinä haluaisit tehdä par-tiossa kahden vuoden kuluttua? Harvoin teemme itsellemme hen-kilökohtaisia suunnitelmia vuosien

päähän, harvoin mietimme omaa kehitystämme ja partiopolkua tu-levaisuuteen.

Partio on mielestäni vastapaino muulle elämällä ja itsensä kehittä-minen partion avulla antaa eväitä elämään. Ja kuten sanottu: partio tekee hyvää minulle, muille ja ym-päristölle.

Syksy alkaa, kun partiotoiminta taas alkaa lippukunnissa. Johtajien suunnittelukokouksen tuoma innos-tus, aloituskokouksen letunpaisto, syyskisojen tuoma huuma ja kaikki muu innostuneisuus luo positiivista tunnelmaa syksyn pimeneviin iltoihin.

Partio tarjoaa taas uusia koke-muksia ja haasteita niin nuorille kuin meille vähän vanhemmillekin.

Heini SaloHämeen Partiopiiri ry,piirin varajohtaja

• • •

• • •

irKKU tUli taloonHämeen Partiopiirin järjestösih-teeriksi Heidi Koiviston äitiyslo-mansijaiseksi on valittu 32-vuotias Irene Paajanen Urjalasta. Irene on koulutukseltaan DI ja kotilippukunta on Myyrpartio Vantaalla.

Irene toimii tällä hetkellä Van-taan aluejärjestön Partiokannuksen puheenjohtajana ja on ennen sitä toiminut muun muassa alueohjaa-jana Vantaalla.

Mitä odotat juuri alkaneelta työltäsi HP:n järjestösihteerinä?

Ennen kaikkea uusiin ihmisiin tutustumista, upeita tapahtumia ja iloista tekemisen meininkiä. Olen harrastanut partiota 20 vuotta ja tuntuu hienolta kun nyt pystyy tukemaan partiotoimintaa myös työkseen.

Millainen ihminen olet?Ulospäin suuntautunut, uusille

asioille avoin ja energinen. Ystävät saattaisivat lisätä, että olen puhelias ja tarvittaessa hyvinkin äänekäs. Nautin luonnossa liikkumisesta ja minut löytääkin usein lenkkipolulta, sienimetsästä tai hiihtoladulta.

Ajat paljon autolla – mitä mie-tiskelet matkojen aikana ja mitä kuuntelet ajaessasi?

Auto on mainio paikka kesken-eräisten asioiden työstämiseen. Monet partioleirit, projektit ja raportit on suunniteltu nimenomaan ratin takana. Välillä on ihana huudattaa musiikkia, katsella ohi viliseviä maisemia ja unohtaa kaikki muu. Autossani pauhaa aina radio, jonka kanava vaihtuu mielialan mukaan. Vanha suomipop on lähinnä sydän-täni mutten ole kovinkaan valikoiva musiikin suhteen.

• • •

lippukuntien tärkein varainkeruu-menetelmä ja adventtikalenterin osto ystäville ja läheisille helppo tapa tukea meidän harrastustamme.

Itsenäisyyspäivän gaala 5.12.2010

Kohta on aika kaivaa juhla-asut kaapin perältä ja kiillottaa tanssikengät…

Tamperelaisten partionjohtajienvuoden kohokohta siintää jo edessä.

Lupaamme maittavaa ruokaa, iloisen mielen takaavaa ohjelmaa

ja paljon partioystäviä.

Seuraa ilmoittelua – illalliskortit myynnissä pian!

Page 3: Täplä 4/2010

2lokakuu 2010 3Täplä

Kuuraketilla partiokokoukseen vuonna 2110? Vaeltajien FB-treffit lokakuussaeroversleague

pj-valtakirjoja Hämeen Partiopiirin pj-valtakirjat ovat saaneet Tomi Blåfield, Här-mälän Haukat, Heini Aromaa, Viinikan Sinitytöt, Katariina Hankamäki, Vesilahden Val-kohännät, Emilia Henttinen, Roineen Tytöt, Anni Heikkilä, Sahalahden Sinisudet, Mirva Koivisto, Roineen Tytöt, Arttu Hannula, Härmälän Haukat, Riku Pohjola, Härmälän Haukat, Hannu Strömberg, Härmälän Haukat, Roope Pohjola, Härmälän Haukat, Anna Temonen, Jaakon Samoojat, Riikka Kumpula, Kulhan Kulkijat, Matti Hård, Härmälän Haukat, Johanna Paloposki, Nummen Eränkävi-jät, Katja Järvinen, Kuoreveden Kotkat, Hanna Setälä, Erä-Pirkot, Johanna Lehto, Viinikan Sinitytöt, Sanna-Mari Latvio, Roineen Ty-töt, Margit Pasanen, Sahalahden Sinitytöt, Mari Seppälä, Toijalan Eräveikot ja Saku Rautiainen, Niihaman Saukot, Elina Man-nonen, Mouhijärven Metsot ja Helmiina Peltonen, Eräpirkot.

• • •

positiivisuus- palkinto partiolle

100-vuotisjuhlia viettävä Suomen Partiolaiset palkittiin Tampereella Positiivisuutta Rotvallin Reunalta -seminaarissa. Valinnan tehnyt raati halusi kiittää partiolaisia erityisesti siitä, että Suomen Partiolaiset on toiminnallaan mah-dollistanut monille suomalaisille turvallisen harrastusympäristön, jossa huomioidaan heidän yksi-lölliset ominaispiirteensä. Raati halusi myös antaa tunnustuksen hyvästä ja pitkäjänteisestä työstä suomalaisten nuorten positiivi-sen, kannustavan ja turvallisen harrastuksen puolesta.

• • •

• teKsti: Katariina Kemppi•KUVa: Ville-peKKa reponen

Hämeen Partiopiirin vaeltajajaosto järjestää vaeltajatapahtuma eRovers-leaguen Facebookissa 23.10.2010. Päivän aikana Facebookissa annetaan

vartioille tehtäviä, joiden raportoin-titapa on täysin vapaa: vartiot voivat tehdä videoita, ottaa kuvia, nauhoittaa ääntä, kirjoittaa, piirtää tai vaikka koodata pelin, jos siltä tuntuu.

– Tarjoamme vaihtoehtoista tekemistä perinteiselle retkeilylle

Facebookin ja erilaisten virtuaalisten tehtävien muodossa.Tässä tapahtu-massa vaeltajavartion sijainti ei ole este, sillä tehtäviä voi suorittaa niin Helsingissä kuin Utsjoella, tai miksei vaikkapa partiokämpällä, kertoo tapahtumaa koordinoiva Elina Jylhä.

Vaeltajavartio tarvitsee osallistu-akseen tietokoneen, digikameran ja nettiyhteyden. Kaikkien tehtävien tuotokset toimitetaan Facebookiin ryhmään, joka on rajattu vain tapah-tumaan ilmoittautuneille. Ohjeistus annetaan myös sähköisesti – samoin itse tehtävät, jotka vartiot saavat tapahtumapäivänä.

”sä laitoit meidät nettiin”

Tapahtuman tehtävistä osa on pakollisia ja osa vapaaehtoisia. Pääidea on esitellä muille vartioille, mitä meillä

tehdään. Koska osa tehtävistä vaatii ryhmän, kehottaa Elina kyselemään porukkaa omaan vartioon lähilip-pukunnasta, jos ei ryhmää muuten meinaa syntyä.

– Vartion ei tarvitse olla luonnolli-nen vartio, kaverivaeltajaporukkakin käy oikein hyvin, Elina tiivistää.

Boostia VaeltajUUteen

Tehtävät ovat kaikille vartioille samat, mutta – kuten kuvitella saattaa – toteutustapoja on yhtä monta kuin vartioitakin. Tehtävien suoritusaika on 12 tuntia.

– Yksi tehtävä on esimerkiksi esi-tellä omaa paikkakuntaansa muiden Suomi-projekteja varten, esitystapana voi käyttää niin valokuvia kuin vaikkapa piirroksia tai videotakin, Elina kuvailee.

Tapahtuman järjestäjät toivovat tehtävien tuotosten antavan vaeltajille uusia ideoita ja ”boostia” omaan vael-tajuuteen. Aktiivisimmalle vartiolle on luvassa palkinto, ja tuotoksia esitellään laajemmallekin yleisölle tapahtuman jälkeen.

Tapahtumaan voi ilmoittaua Polussa vielä tapahtumaviikollakin. Kiintiötä tapahtumaan ei ole, joten mukaan pääsevät varmasti kaikki halukkaat.

• • •

tervaksentekijät valloittivat VuoreksenUusi kaupunginosa

•teKsti: emilia paronen•KUVa: tampereen KaUpUnKi

Elokuun alkuviikoilla Tampereen uusi kaupunginosa, Vuores, he-räsi henkiin ensimmäistä kertaa asukkaidensa kera. Vuorekseen oli kutsuttu kaikki tulevat vuoreslaiset ja lähialueiden asukkaat tutustu-maan uuteen asuinalueeseen ja sen mahdolliseen harraste- ja vapaa-ajan tarjontaa. Paikalla oli myös Partiolippukunta Tervaksentekijät.

Tervaksentekijät esittelivät toimintaansa pystyttämällä Sär-kijärvensillan kupeeseen oman partioleirin. Partioleirillä paistettiin

makkaraa nuotiolla ja maisteltiin aidon pannukahvin makuja. In-nokkaimmat pääsivät tutustumaan puolijoukkuetelttaan ja siihen, miten partioleireillä oikeasti majoitutaan. Kiinnostus partiota kohtaan oli kiitettävää ja useampi lapsi tahtoi mukaan toimintaan. Heitä opastet-tiin oman nykyisen asuin alueensa mukaisiin lippukuntiin ahkerasti.

UUsi haaste

Tervaksentekijöille Vuores on uusi haaste.

– Ensimmäinen peruskoulu on suunniteltu avattavaksi vasta

vuonna 2013. Meillä on aikaa vielä suunnitella ja reagoida uuden alueen tarpeisiin partion osalta ja markkinoida omaa toimintaamme uusille asukkaille, lippukunnan johtaja Emilia ”Wiltsu” Paronen kertoo.

– Vaikka toiminta jakautuisikin kahden eri kaupunginosan välille, aiomme silti pitää kiinni Hervannan kokoustiloistamme ja jatkaa siellä toimintaamme entiseen malliin.

• • •

VuoreS

• Vuores on Tampereen ja Lempäälän yhteinen kaupun-ginosa, joka nousee Tampereen ja Lempäälän rajalle.• Vuoteen 2015 mennessä alueelle rakennetaan asunnot yli 13 000 asukkaalle ja toimitilat 3000 - 5 000 työpaikalle.• Vuorekseen rakennetaan viihtyisiä, nykyaikaisella huip-putekniikalla varustettuja asuntoja: pienkerrostaloja, rivi-, pari- ja omakotitaloja. • Yleisilme on luonnonläheinen, sillä rakentaminen so-peutetaan vaihteleviin maastonmuotoihin ja maisemaan sekä arvokkaiden luontoalueiden suojeluun.

Lähde: http://vuores.fi

terVakSentekijät

• Toimii koko Hervannan alueella, kokoustilat Etelä-Hervannassa.• Perustettu 12.8.2008• Jäseniä noin 65 henkeä• Lippukunnassa on tällä hetkellä 6 viikoittain toimivaa ryhmää• Matkaa Tervaksentekijöiden nykyiseltä kololta Vuoreksen tulevaan keskustaan noin 3 km

Vuoreksen kaupunginosa nousee parhaillaan Tampereen ja Lempäälän rajalle.

Koulutusryhmään! Onko sulla ideoita siihen, mi-ten koulutus kohtaisi oikeasti lippukuntien tarpeet? esittää asiat mukaansa tempaavasti ja innostavasti? Näetkö asiat kuvina ja väreinä, ja palatko halusta saada kurssiesitteistämme selkeät ja hauskat? Tai haluatko kehittää itseäsi ja oppia lisää kouluttami-sesta ja esiintymisestä?

Koulutusryhmä etsii uusia kouluttajia ja

ryhmän jäseniä.

Ota yhteyttä Riikkaan, p. 050 530 1992 / [email protected] tai Petriin [email protected]. Tarjolla on kaiken kokoisia pestejä yhdestä kurssista pestiin ryhmässä.

Page 4: Täplä 4/2010

4lokakuu 2010

Täplä

tuli, vesi, ilma ja maalaaKsojen lUmoissa

patjaan oli hauskaa. Jalat edellä tosin, hups...

• • •

•teKsti: iida heinonen•KUVat: Katariina Kemppi

Pääsimme Maalaaksoon ensimmäi-sen kerran maanantaina, jolloin suunnistimme muiden samoajien kanssa Vipusen markkinoille. Ilma säkenöi niin innostuksesta kuin kuumuudesta, mutta päästyämme markkina-alueelle, asia unohtui. Markkinat olivat vähän keskiai-kaiset, kaikilla rastimiehillä oli hauskan vanhahtavat asut, mikä

samoajat loistavassa maalaaksossa

sointui Kalevala-teemaan. Teema näkyi myös tehtävien nimistä, esimerkiksi ”Sammon ryöstö”.

Pelasimme maastopeliä, jossa piti osallistua mahdollisimman moneen tehtävään ja kerätä loitsuja. Tehtä-vät olivat hauskoja, haastaviakin, joskus hieman korkealentoisia, mutta iloisella mielellä otimme haasteet vastaan. Tehtäviä ratkoessa jouduimme muistelemaan niin solmuja kuin kasveja, käyttämään aivojamme ja puhaltamaan yhteen hiileen. Pelin lopuksi muutettiin loitsut pisteiksi ja vartiomme sai 33, kun voittajat puolestaan tienasivat 326 pistettä. Se oli loistavaa.

lUoVUUtta ja VaUhtia

Tiistaina osallistuimme Peuhu-laan, jossa yhdistyivät sirkuksen

maailma, taitoradat sekä action park. Taitoradoissa hyödynnettiin niin parityötä kuin taipumiskykyä, luovuutta ja vauhtia. Erityisesti nesteen päällä kävelyssä, mikä tar-koitti suuria määriä perunajauhoja vesialtaissa, joihin upposi herkästi. Omituinen aine keräsi hilpeyttä, kun suurin osa juoksijoista up-posi nilkkojaan myöten inhaan nesteeseen. Suuressa sirkusteltassa opittiin jongleeraus, devil stickin pyörittely ja taikatemppuja. Tie-tenkään pallot ja kepit eivät aina siististi pysyneet omistajillaan, mutta ei se menoa haitannut.

Kiireellisen aikataulun vuoksi action park jäi melkein väliin, mutta tosi hieno Bag Jump eh-dittiin käydä testaamassa. Se oli suosittu laite, jono oli valtava! Kokemus oli loistava, hyppy

Kovaa ja korkealta ilmalaaksossa•teKsti: Katariina Kemppi•KUVa: jenni KinnUnen

Valkeakosken Korvenkävijöiden ensimmäisen vuoden tarpojan Teemu Karrin mielestä Ilmalaak-son huippujuttu oli ehdottomasti paineilmaraketin tekeminen.

– Raketti ei ollut kovin vaikea tehdä ja oli hienoa nähdä sen toimi-van ja lentävän, Teemu hehkuttaa.

Hieman häntä harmitti, että oman raketin lento tyssäsi puuhun, mutta paikan päällä sai ihastella toistenkin rakettien komeita ja korkeita ilmalentoja – raketit kun ammuttiin kaikki samasta paikasta.

UUsia taitoja

Teemu näki viestin Kilke-leiristä kololla ja sai kipinän lähteä leirille. Vaikka tämä oli hänelle itselleen ensimmäinen suurleiri, oli hänellä jo aiempaakin kosketusta isompiin leireihin, sillä hän kävi katsomassa isoveljeään piirileiri Ilveksellä

vuonna 2006. Kilkkeellä Teemu kävi ohjelmakartan mukaisesti kaikissa laaksoissa. Ilmalaakso vaikutti ensi näkemältä kivalta, ja hän kävikin heti eri pilvila-jeja käsittelevän tietopalapelin kimppuun.

– Muita kivoja juttuja laaksosssa olivat planetaario, tuulimittarit ja frisbeegolf, Teemu kertoo. Listaa kuunnellessa on helppo uskoa, että tehtäviin annettu aika kului helposti Ilmalaakson alueella.

Teemu uskoo, että Ilmalaak-sossa opituilla uusilla taidoilla on jatkossa käyttöä sekä partiossa että muuallakin. Siitäkin hän piti, että Ilmalaaksossa toimittiin vartiossa eikä yksilöinä, ja laakson väeltä sai apua muun muassa tuulimit-tarin kokoamiseen – se kun ei meinannut aluksi pysyä kasassa.

– Vartiossa on hauskempaa tehdä eri tehtäviä, Teemu kiteyttää.

• • •

Kilkkeen ohjelma rakentui neljän kiehtovan laakson - tuli, vesi, ilma ja maa - ympärille. Ohjelmalaaksot tarjosivat jokaisena leiripäivänä kiinnostavaa ja haasteellista tekemistä niin tarpojille, samo-ajille kuin vaeltajille. Kaikille ikäkausille yhteisten ohjelmalaaksojen tarkoituksena oli synnyttää Kilkkeestä yhteinen elämys, joka tarjoaisi jokaiselle uusia kokemuksia. Kilkkeellä varmasti jokainen pääsi oppimaan uutta ja ylittämään itsensä.

V e d e n Va r a s s a

K U U m i n ta h o t t i a•teKsti ja KUVa: Katariina Kemppi

Kolmannen vuoden vaeltaja, Hol-lolan Hirvenhiihtäjien Joonas Tuominen ei edes miettinyt Kilk-keelle lähtöä.

– Se oli itsestäänselvyys, että läh-dettävä on. Taruksesta jäi niin hyvät muistot, että suurleirille oli päästävä uudestaan, Joonas vakuuttaa.

Maalaaksossa lei-ripestissä ollut Joonas ehti sirkushommiensa lomassa nauttia myös leirin vaeltajaohjelmas-ta. Hän piti huolta siitä, että ehti käydä kaikissa ohjelmalaaksoissa tutus-tumassa. Tulilaakso jäi erityisesti Joonaksen mieleen ja sen vaeltaja-ohjelma olikin hänen mielestään leirin parhaimmiston joukossa.

– Kävellessäni Tulilaaksoa kohti kuulin kilkettä ja odotin jo kovasti,

että pääsen takomaan metallitöitä, Joonas kertoo ja nimeää kuumata-komisen sepän pajassa lempipuu-hakseen laaksossa.

Joonas askarteli itselleen hienon huivikoristeen, josta jää leirimuisto pidemmäksikin aikaa. Yksi asia häntä kuitenkin harmitti; se, että aika

mukavan ohjelman parissa loppui kesken. Hän ei ehtinyt Erä-osuuteen ollenkaan, kun takomiseen kului suunniteltua enemmän aikaa. Ennakkotehtä-väkin hänellä oli sinne taskussa odottamassa.

– Parasta Tulilaak-sossa oli se, että pääsi tekemään asioita, joita

ei pääse tekemään juuri missään. Toivottavasti pääsen joskus uudel-leenkin käyttämään oppimiani kuu-mataontataitoja, Joonas hehkuttaa.

• • •

•KUVat: sanna jyKylä ja alina perälä

Vesilaaksossa tarpojaikäiset leiriläiset pääsivät harjoittelemaan kanoot-timelontaa, vesipelastautumista ja käsitöitä. Samoajille oli tarjolla vedenpuhdistusta, vesipelejä, mikro-skopointia ja vetten päällä kävelyä. Vaeltajat taas saivat kokeilla muun muassa ponttonisuksia, pelastau-tumista ja mutapainia.

• • •

Page 5: Täplä 4/2010

4lokakuu 2010 5Täplä

Pottukisa 2010”Pirates of the Lempäälä”

Yarr! Partiolippukunta Kyynärön Kiertäjät toivottaa kaikki tervetulleeksi vuoden 2010 Pottukisaan, joka käydään kammottavien

merirosvoalusten kesken. Nostakaa merirosvolippu salkoon, lastatkaa pyörällinen alus neljällä rohkealla merirosvolla ja saapukaa keskiviikkona 6.10.2010

klo. 17.30 Sääksjärven seurakuntakeskukselle (Pitkäahteentie 12).Kilpailuvartio koostuu neljästä (4) pelottomasta merirosvosta, joiden sukupuolel-la ei ole merkitystä. Kilpailu on tarkoitettu ensisijaisesti vaeltajille, mutta emme tuomitse nuorempia tai vanhempia osallistujia hirsipuuhun. Vartiolla tulee olla

mukanaan nelipyöräinen merirosvoalus (auto), jolla edetään kisan aikana.Ilmoittautuminen tähän vuosisadan merirosvoseikkailuun tapahtuu partiotoimis-

ton kautta ([email protected], p. 31234950) 26.9.2010 mennessä. Ilmoittautumisen yhteydessä on kerrottava

vartion nimi, lippukunta, mahdolliset erikoisruokavaliot sekä vartionjohtajan nimi ja hänen yhteystiedot (puhelinnumero ja sähköpostiosoite).Kilpailu maksaa 15 € / vartio. Summa laskutetaan lippukunnalta.

Varusteluettelo ja lisätiedot kilpailusta lähetetään joukkueille 30.9. mennessä vartionjohtajan sähköpostiin.

Lisätietoja kilpailusta antaa kilpailun kapteeni Leena Leppänen (040-8335165, [email protected])

joKaiselle jotaKin

leiri täynnä toimintaaKilkkeelle osallistui yli 10 000 partiolaista, partiolaisen perheenjäsentä ja ystävää. Jokaisessa alaleirissä oli 2000–3000 asukasta ja perheleiri Pöpössä noin 1000 pienempää ja suurempaa eläjää. Leirillä oli myös yksi sisusavu, jonne sisupartiolaiset majoittuivat johtajiensa kanssa. Sisusavu oli tehty esteettömäksi ja savun läheisyydessä olivat muun muassa inva-wc:t ja erilliset pesutilat. Kotimaisten leiriläisten lisäksi Kilkkeelle osallistui peräti 600 kansainvälistä vierasta ympäri maailman.

sisuna Kilkkeellä•teKsti: sanna talsta•KUVat: aila KasKi

Sisupartiolaiset Erika, Jonna, Tanja ja Sari kertovat, että heille Kilke-leirin kohokohta oli käynti kahvilassa. Hienoja elämyksiä olivat myös leirin avajaiset Kilke-lauluineen ja vierailupäivä, jolloin vanhemmat ja kaverit tulivat leirille tervehtimään.

– Menimme yhdessä Tulilaaksoon tekemään leirimerkin ja omassa sisusavussamme teimme retkisaip-puan, tytöt kertovat.

yhdessä selVittiinJonnalle tuli välillä koti-ikävä,

Sarilla oli hieman vaikeuksia päästä ylös matalasta sängystä ja suihkussa olisi voinut käydä useamminkin, mutta yhdessä sisujohtajien kanssa selvittiin kiperistäkin paikoistaan.

Neljän leiripäivän jälkeen oli mukavaa matkata kotiin tuttujen kavereiden kanssa.

• • •

•teKsti ja KUVat: jaaKKo pirttiKosKi

Suurleiri Kilkkeellä järjestettiin ohjelmaa tarpojille, samoajille ja vaeltajille. Leirialueella vilis-ti sankoin joukoin myös paljon pienempiä partiolaisia, nuorim-mat tarkkailivat leirielämää vielä lastenvaunujen suojista. Perhekylä Pöpö oli noin tuhannen partiolaisen koti Kilkkeellä.

Pöpössä majoittuivat perheet, joiden vanhemmista toinen oli leirillä palvelutehtävässä ja toinen lastenhoi-tajana. Monelle aikuisellekin Pöpö

p e r h e e n K a n s s a pa r t i o l e i r i l l ä

Vasemmalla: Yhteiset ohjelmat ovat suurleirien suola ja sokeri. Tunnelma tiivistyy käsin kosketeltavaksi, kun yli 10 000 partiolaista kokoontuvat yhteen: huudot kaikuvat ja laulu raikaa.

Oikealla: Pispalan poika Mikko Alatalo pyörähti keikalla Cafe Kivessä. Täpötäyden kahvilan tunnelma tempaisi yleisön mukaansa nuorimpia myöten. Myös Alatalo antoi kiitosta aktiiviselle yleisölle.

Koko Kilkkeen yhteisessä iltaohjelmassa esitettiin Laura Peltoniemen ohjaama Maailma ei ole mikään hupsuttelupaikka. Vähän erilainen partiomusikaali oli samoaja- ja vaeltajaikäisten leiriläisten taidonnäyte. Perhekyläläiset seurasivat esitystä eturivistä.

“Mottomme on tää, pöpöt leviää. Pöpö, pöpö, pöpö, pöpö. pöpö!” kaikui perheleirin oma huuto pitkin Evon metsiä. Vaikka perhekylä oli muita alaleirejä pienempi, huudon voimassa ei ei annettu tasoitusta.

Perhekylässä majoittui niin partiokonkareita kuin leirielämän ensikertalaisiakin. Pöpöläisiä parveili Kilkkeellä noin tuhat.

oli ensimmäinen omakohtainen kokemus partioon.

Perhekylässä elettiin suurelta osin samaan tapaan kuin muissa-kin alaleireissä. Edellisistä suur- ja piirileireistä poiketen Pöpössäkin majoituttiin teltoissa: asuntoautot ja -vaunut sekä muut pyörillä kul-kevat kesämökit vesivessoineen ja suihkuineen olivat saaneet alueelle porttikiellon. Pientä ylellisyyttä nuorimmaisten leiriläisten arkeen toi Taruskujan varteen rakennettu Pöpön oma pallomeri.

• • •

Page 6: Täplä 4/2010

6lokakuu 2010

Täplä

Villi länsi jalkautui Kilkkeelleperinne

miten tämän kouluttaisi?

Koulutuskolumni

•tiina leinonen

Tässä pari vinkkiä toiminnallisista koulutusmenetelmistä, joita voi käyttää lippukunnassa, ryhmänjohtajakurssilla tai miksei johtajiston kokouksissakin.

Lisää toimivia koulutusmenetelmiä voi koulutukseensa saada muistelemalla omia hyviä kokemuksia erilaisista koulutuksista, myös partion ulkopuolisista. Myös johtajankansiosta ja muusta partiokirjallisuudesta löytyy vinkkejä.

tUplatiimi

Tämä sopii keskustelun herättäjäksi esimerkiksi ryhmänjohtajan tehtävistä tai toimintasuunnitelmaan sopivista tapahtumista.

Jokainen osallistuja kirjoittaa muutaman minuutin aikana lapuille mahdollisimman monta ehdotusta itse keksien, hil-jaisuudessa. Tämän jälkeen laput käydään läpi pareittain tai pienissä ryhmissä ja etsitään ryhmän mielestä 3–5 tärkeintä ehdotusta. Nämä esitellään koko ryhmälle ja kerätään seinälle kaikkien nähtäväksi. Mahdolliset päällekkäisyydet poistetaan.

Kun kaikki ehdotukset on saatu seinälle, alkaa äänestys. Jo-kaisella on käytettävissään samat äänet. Tähti tärkeimmälle ehdotukselle, kaksi palloa seuraavaksi tärkeimmille ja vielä kolme plussaa muille hyville ehdotuksille. Kaikki käyvät merkitsemässä äänensä seinällä oleville papereille. Lopuksi käydään läpi, mitkä ehdotukset saivat ääniä ja kuinka paljon. Näin saadaan ehdo-tuksista esiin tärkeimmät ja niiden lisäksi ne toiseksi parhaat. Ja mikä tärkeintä – jokainen sai kerrottua oman mielipiteensä.

aBCd-Vartiot

Tämä sopii erityisesti käytännön taitojen ja johtamisen opette-luun isolla porukalla, mutta soveltuu myös muuhun.

Koulutettavat jaetaan vartioihin. Vartion jäsenet nimetään kirjaimella A, B, C, D. Jokaisesta vartiosta A osallistuu pistee-seen, jossa opetellaan taito, vaikkapa myrskylyhdyn huolto ja B osallistuu kamiinan puhdistukseen jne. Kun taidot on opeteltu, kokoonnutaan uudestaan vartioihin ja jokainen opettaa omalle vartiolleen juuri oppimansa taidon. Näin opitaan taitoja ja saadaan kokemusta ryhmän johtamisesta.

Lippukuntien koulutusvastuulla olevista ROK:sta eli ryh-mänohjaajakurssista löytyy lisätietoa netistä: http://www.partio.fi/Suomeksi/Aikuiset/Koulutus/Johtajaksi_lippukunnassa/Ryhmanohjaajakoulutus

Olethan sinä se loistava kouluttaja, jonka koulutus muistetaan vielä vuosien päästä?

• • •

•teKsti: satU Kyllönen•KUVat: minna Veiranto

Pirkkalan Pirkoilla ja Sotkapojilla on ollut jo 80-luvun lopusta saakka lyömätön tapa suurleireillä erottaa oman lippukunnan lapset suures-ta massasta. Poikkeusta ei tehty myöskään Kilkkeellä – tällä kertaa Pirkot ja Sotkapojat korvamerkittiin stetsoneilla villin lännen teemaan.

Pelkkään stetsoniin ei tänä vuon-na enää tyydytty, vaan koko savu oli teeman mukaisesti rakennettu. Kalevan alaleirin Kurki-kylässä oli mahdollista astua sisään Craneville-saluunan ovista, tosin hevosilla ei sisään asiaa ollut, vaan niille oli varattu oma paikka savun ulko-puolella. Valitettavasti leiriä varten tehdyt keppihevoset olivat mysti-sesti karanneet jo ennen viimeistä leiripäivää.

Tärkeää savussa kulkiessa oli varoa kaktuksia sillä niitä kasvoi siellä täällä. Rosvoista sen sijaan ei tarvinnut huolehtia, heille oli varattuna paikka putkasta.

ideasta toteUtUKseen

Teemaa ei tempaistu stetsonista päivää ennen Kilkettä, vaan savun johtajalla Dora Autiolla Pirkkalan Pirkoista ajatus raksutti jo muu-tama kuukausi ennen leirin alkua. Kimmokkeena oli edellisillä leireillä toteutetut joukosta erottautumiset. Suunnittelu tehtiin Pirkkojen ja Sotkapoikien samoaja- ja vaelta-japorukan kesken.

– Toteutus vaatii kuitenkin aina yhden ihmisen, joka lähtee

ajamaan asiaa, Autio muistuttaa. Kaikki kyltit, joita savussa olikin

kiitettävästi, askarreltiin jo ennen Kilkettä. On vaatinut vaivannäköä tehdä savun portiksi saluunan ovet, koristaa savu kaktuksilla, nimetä jokainen savussa oleva paikka teeman mukaisesti ja vieläpä tehdä niille nimikyltit.

– Aluksi vanhemmat olivat va-rautuneita, kun esittelimme ideaa, mutta sitten kaikki innostuivat, etenkin pirkkalaiset, Autio muistelee teeman esittelyä leirikokouksissa.

Pirkkojen ja Sotkapoikien kanssa Cranevillessä asuivat myös Kihniön Katajaiset ja Ikaalisten Korpi-Kotkat.

Huomiota stetson-päiset partiolaiset Kilk-keellä ainakin saivat. Tarpojat Hanna Sy-väoja, Henna Mustola ja Aino Matikainen kertovat kuin yhdestä suusta kokemuksiaan leirin ajalta.

– Kaikki rastimiehet ihmettelivät stetsoneita,

Henna toteaa. – Myös hulluksi stetsonkyläksi

on sanottu, Aino jatkaa. Tyttöjen ei tarvitse kauaa miettiä

mikä teemassa on parasta – Tietenkin stetsonit! Tosin ne

hikoavat kauheasti, Hanna paljastaa. Dora Autio toivoo teeman kanta-

van vielä tulevaisuudessakin leireillä. – Halusimme vahvan teeman,

jolla erottua. Olemme päällisin puolin rauhallinen lippukunta, mutta jotenkin täytyy aina tem-paista, Autio kiteyttää.

perinteellä tilaUsta

Massasta erottautuminen on Pirkoissa tuttua. Pitkän linjan lip-pukuntalainen Minna Veiranto muistelee, että yhteneväisyyttä on viljelty jo 1980-luvulla. Tarve siihen tuli käytännön syistä: Haluttiin sekä luoda yhteenkuuluvaisuuden tun-netta että erottaa suuresta joukosta oman lippukunnan sudenpennut. Yleensä tämä toteutettiin paidoilla tai päähineillä.

Erityisesti Veirannon mieleen on jäänyt päristinväristinpäähine, joka oli hitti kymmenisen vuotta sitten piirin sudenpentuleirillä. Päristinväristin oli trikookankaasta tehty puffin sukulainen. Nimikko-hattu Pirkko oli puolestaan virkattu leppäkerttu, jota sudenpennut käyttivät väiskien sijasta.

– Lapset erottuivat punaisilla päähineillä todella hyvin.

Veirannon mukaan teemat ovat voimavara myös johtajille, ne tuovat leirin pyöritykseen lisämaustetta.

– Esimerkiksi kerran johtajat olivat smurffeja. Siinä oli itselläkin hauska miettiä kuinka olla mah-dollisimman smurffin näköinen, hän nauraa.

Teemojen kantavana salaisuutena Veiranto pitää sitä, että niihin suhtaudutaan löysin rantein.

– Yleensä joku on aina jostain teemasta niin innostunut, että ottaa sen hoitaakseen.

• • •

j ä s e n e K s i i K ä K a U s i j a o s t o o n !

Ikäkausijaostot hakevat toimintaansa mukaan uusia jäseniä. Jaoston jäsenenä pääset auttamaan jaostolle kuuluvien tapahtumien järjestämisessä joko toimimalla tukena tai osallistumalla itse toteutukseen. Pääset myös halutessasi jakamaan omaa osaamistasi lippukunnissa toimiville johtajille vihjareiden ja muiden koulutusten kautta. Pestisi muokataan yhdessä jaoston puheenjohtajan kanssa kokemuksesi ja kiinnostuksen kohteidesi mukaan! Pestissä toimiaksesi sinulla tulisi olla kokemusta tai kiinnostusta ottaa selvää kyseisen ikäkauden ohjelmasta ja ikäkaudessa toimivien partiolaisten erityispiirteitä. Tarjoamme sinulle lisäkoulutusta ja mahdollisuuden auttaa lippukunnissa toimivia ikäkausijohtajia sekä mukavan pestin rennossa jaostoporukassa.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä joko Partiotoimistoon tai suoraan jaoston puheenjohtajaan ja kysy lisää!

•sudenpentujaosto:Petra-SofiaKorpela,[email protected] •seikkailijajaosto:NikoKarhunen,[email protected] •tarpojajaosto:MariUotila,[email protected] •samoajajaosto:MikkoLauniainen,[email protected] •vaeltajajaosto:ElinaJylhä,[email protected]

Kuva

: Maa

rit K

aupp

inen

Page 7: Täplä 4/2010

6lokakuu 2010 7Täplä

Välkehtien saaressa•teKsti: sanna piispa•KUVa: miKKo KiVirinta

Valkeakosken Korvenkävijät ja Viialan Metsänkävijät järjestivät kesäkuussa Välke-leirin yhdes-sä. Nämä kaksi sekalippukuntaa suuntasivat Akaan kaupungin omistamaan Kekän leirisaareen perjantaina 11.6. Matka alkoi jännittävästi, sillä saareen piti siirtyä veneillä ja sateen yllätettyä kesken kuljetusten saimme aloittaa leirin märissä tunnelmissa. Osalle maa-partiolaisista taisi tulla yllätyksenä, että tuulella saattaa veneessä kastua. Suurimmalla osalla kun matkaan pakatut sadevaatteet olivat nätisti pinossa rinkan pohjalla, eivätkä suosituksista huolimatta päällä.

– Päätimme hieman löysentää valmiin Välke-paketin ohjelmaa ja valitsimme leirin ohjelmaan kaikkein kiinnostavimmat aktiviteetit, sanoo leirin johtaja Timo Saarelainen VaKo:sta.

Kolkkakokeeseen kuulunut Noidan kiven etsintä, jossa tu-tustuttiin kivi- ja kalliomuodos-telmien syntyyn, sai leiriläiset innostumaan saaren rantakallioista. Tarinat siivittivät leiriä mukavasti eteenpäin ja salkopallo, pajupilli, jousi ja kaarnaveneet valmistuivat leiriläisiltä sujuvasti.

Lauantaisaunasta pulahti hyiseen veteen laumoittain sudenpentuja ja seikkailijoita uhmaamaan aaltoja, uimavalvojien jäädessä kylmissään rannalle ruikuttamaan.

KilKettä pohjUstaen

Tarpojat ja samoajat suorittivat leirillä leiritarpon aktiviteetteja, joten leirin kokonaisvahvuus oli 50 henkeä. Yhteistyö Välkkeellä pohjusti Untamola-savun yhteis-henkeä Kilkettä ajatellen.

– Tarpoja- ja samoajaikäiset tutustuivat jo alkukesästä tuleviin leirinaapureihinsa ja Kilkkeelle lähtöä odotettiinkin entistä hartaammin, nauraa Tuija ”Tuikku” Haavisto ViMe:stä.

ViMen ja VaKon yhteinen Välke on-nistui hyvin ja leiriläisille jäi mukava muisto vähän suuremmasta leiristä.

• • •

tinanvalanta ja roskapeikko leirin vetonauloina•teKsti: elina esKola•KUVat: elina esKola ja ninna tUhKio

Pälkäneen Kukkolassa vietettiin neljän lippukunnan yhteistä Välke-leiriä. Kolmen päivän leirillä su-denpennut ja seikkailijat pääsivät veistelemään, valamaan tinaa ja nukkumaan teltassa – jotkut jopa ensimmäistä kertaa elämässään!

Sadepilvet kerääntyivät taivaalle samaa tahtia kun leiriläisten bussit lähenivät Kukkolan leirikeskusta. Sadepisaroita alkoi tipahdella juuri sopivasti, kun leiriläiset hakkasivat viimeisiä telttakiiloja maahan. 8-vuotiaalle Iida Sunellille tämä oli ensimmäinen teltassa nukku-miskokemus partiossa.

– Telttojen pystytyskin oli kyllä tosi kivaa, ehkä yksi leirin parhaista jutuista, Iida tuumaa.

Iltapäivällä jokainen leiriläinen sai tehdä itselleen nimirintamerkin ja painaa Välke-huivin. Illansuussa leiriväki ehti vielä Mowglin kou-lutukseen, jossa salapoliisitaidoilla oli käyttöä.

menninKäisen jäljillä

Lauantaiaamu starttasi yön ran-kasta sateesta huolimatta mainiosti. Makuupussit eivät olleet kastuneet ja hymy oli herkässä. Aamuaska-reiden jälkeen päästiin varsinaiseen toimintaan. Menninkäinen ja kanto -aiheisilla rasteilla tutkittiin luonnon ihmeitä, muotoiltiin taikataikinaa, vuoltiin lautaveneitä sekä rakennettiin menninkäinen luonnon materiaaleista.

Iltapäivällä taikataikinamuottei-hin valettiin tinaa. Sudenpennut saivat muistoksi valamansa tassun

ja seikkailijat kompassiruusun. Ti-nanvalanta tuntui olevan leiriläisistä erityisen jännää.

– Parhaiten leiriltä jäi mieleen se tinajuttu, toteavat Miina Koivisto, Saara Huttunen ja Olli Huhtanen lähes yhdestä suusta.

Lauantai huipentui leiriläisten valmistelemaan iltaohjelmaan, jossa seikkailijat esittivät Kalevala-aiheisia näytelmiä.

– Meidän sudenpentujen tehtä-vänä oli harjoitella liikkeet erilaisiin partiohuutoihin ja se oli aikas hauskaa, Iida muistelee.

rosKapeiKKo Villitsi

Sunnuntaina oli aika laittaa teltat kasaan ja kerätä tavarat reppuihin. Aamupäivällä leiri kokoontui yh-teiseen partiomessuun. Ennen kotiinlähtöä vielä itse Roskapeikko

vieraili paikalla. Sudenpennut ja seikkailijat tekivät päivän hyvän työn ja siivosivat läheisestä maas-tosta löytämänsä roskat, jotka sitten kiinnitettiin Roskapeikkoon.

Sudenpennut ja seikkailijat tapaavat toisensa partion merkeissä taas syksyllä. Vaikka oli leirillä muutama onnekas, joilla leirikesä jatkuu vielä.

– Mä pääsen myös Kilkkeelle, joka on ensimmäinen iso leiri, Miina kertoo innoissaan.

Kesäkuun puolivälissä järjestetty leiri kokosi yhteen 70 partiolaista. Kyseessä oli Härmälän Ilvestyttöjen, Härmälän Haukkojen, Viinikan Sinityttöjen ja Teiskapartion yhteinen leiri.

• • •

•KUVat: harri halmejärVi

Suomalaisen partiotoiminnan 100-vuotisjuhlan kunniaksi su-denpennut ja seikkailijat ympäri Suomea osallistuivat viime kesänä lippukuntien, piirien ja alueiden järjestämille Välke-leireille.

Leireillä kurkistettiin entisajan partiointiin, saatiin uusia ystäviä ja vietettiin ikimuistoinen viikon-

loppu yhdessä partiokavereiden kanssa. Moni sudenpentu nukkui ensimmäisen telttayönsä Välkkeellä.

Oriveden Eräsudet leireili Längelmäen päivölässä 9.-12.7.

• • •

Page 8: Täplä 4/2010

2010

2010

Joulukampanja 2010 – iloista varainkeruutaHämeen Partiopiirin Joulukampanja on lippukuntien tärkein keino kerätä varoja omaan toimintaansa. Varainkeruu on osa partio-ohjelman suorittamista ja jokaiselle ikäkaudelle on kampanjassa omat suorituksensa. Tehomyyjät saavat palkkioksi ahkeruudestaan vuoden 2010 hienon tonttumerkin partiopaitansa hihaan. Supertehokkaille myyjille on luvassa lisäksi upea PartioScout-fanikaulaliina.

Hämeen kampanjatuotteita ovat tänä vuonna aito ja tunnelmallinen, Timo Kästämän piirtämä adventtikalenteri sekä Mauri Kunnaksen ja Timo Kästämän iloiset joulukortit. Myynti alkaa perjantaina 15.10. Lippukunnat ohjeistavat myyjiä kampanjan kestosta. Adventtikalenterit ja korttipaketit tulevat myyjille lippukunnan kampanja-asiamiehen tai oman johtajan kautta. Kaikki asiamiehet osallistuvat koulutukseen ennen kampanjan alkua.

Joulukampanjaonlippukuntieniloinentapaansaitarahaaomaantoimintaan!Fanitapartiota–oletehomyyjäjapukeudutulevanatalvenasesonginsiisteimpäänfanikaulaliinaan!

Adventtikalenterionsuomalaistenpartiolaistenmerkittävinvarainhankintamuoto.Kalentereitamyyvätpaikallisetlippu-kunnat,joillesuurinosamyyntituotoistamenee.

Erityisenadventtikalenteristatekeese,ettäensimmäinenka-lenterinluukkuavataanainaensimmäisenäadventtina,vuonna2010siis28.marraskuuta.Kalenterinkääntöpuoleltalöytyyjokajouluuusijoulutarinajatietoapartiotoiminnasta.

Adventtikalenterionsiivittänytsuomalaistajoulunodotustajoylikuudenvuosikymmenenajan.Ensimmäinenpartiolaistenadventtikalenterituotiinmarkkinoillesyksyllä1947.Vuosikym-mentensaatossaseonvoittanutpysyvänsijansuomalaistenjouluperinteessä–jasydämissä.

Kalenterinhintavuonna2010on6euroajakalenterinonkuvittanutTimoKästämä.

AdventtikalenteriMauriKunnaksenjoulukortit

5kpl:npaketeissa

Myyntihinta3€

Joulukortit

TimoKästämäntaitekortit5kpl:npaketeissa,

Myyntihinta5€

Joulukortitonpakattu5kpl:nsellofaanipusseihin.Pusseissaonetiketit,joissakorttienkuvatovatnähtävissäilmanettäpussiatarvitseeavata.

Page 9: Täplä 4/2010

2010Joulukampanja 2010 – iloista varainkeruuta

2010

joulukampajasta potkua lippukunnan toimintaan

K a m pa n j a n m a l l i a m e t s ät y t ö i ltä•teKsti: sanna talsta•KUVa: Ulla marttila

Tamperelainen Messukylän Met-sätytöt -lippukunta onnistui viime vuoden joulukampanjassa erin-omaisesti. Suuri rooli oli kampanja-asiamiehenä toimineella Lotta Kylmälahdella.

– Metsätytöissä asiamiehen pesti on yleensä yksivuotinen, eli se kiertää jatkuvasti henkilöltä toiselle. Oleellisinta asiamiehen valinnassa on, että henkilöllä on käytössään auto, sillä tavaraa haetaan Partiotoimistolta laatikkokaupalla ja sitä toimitetaan kahdelle eri kololle, yli kymmenelle ryhmälle, Lotta kertoo.

aiKataUlUissa pysyttäVä

Tavaralogistiikan lisäksi Lotan tehtäviin asiamiehenä kuului oh-jeistaa johtajia ja tehdä erilaisia materiaaleja, kuten lupalappuja sudenpentujen koteihin, van-hempainkirjeitä seikkailijoille ja tarpojille, juttu ja myyjäohjeet lippukuntalehteen sekä koontilo-makkeet ryhmänjohtajille.

–Raha-asiat hoidimme yhdessä rahastonhoitajan kanssa siten, että kokosin ryhmien lopulliset myyntitiedot rahastonhoitajalle ja ryhmänjohtajat tilittivät rahat suo-raan lippukunnan tilille. Kauttani ei siis kiertänyt yhtään käteistä, mikä helpotti työtä huomattavasti. Suurin työ tilityksissä ja palautuksissa oli pitää huolta siitä, että sovituissa päivämäärissä pysytään ja tiedot ovat piiriä varten ajoissa.

palKinnot innostaVat

Lotta oli viime vuonna joulukam-panja-asiamiehenä ja koulutuksessa ensimmäistä kertaa, joten hän piti koulutusta erittäin hyödyllisenä.

–Suosittelen tämän syksyn kou-lutusta aiemminkin asiamiehinä toimineille, sillä koulutuksessa painotetaan erityisesti uudistuneen kampanjanhallintajärjestelmän käyttöä. Lisäksi voi tietysti jakaa ja saada vinkkejä muista lippukunnista.

Metsätytöissä on perinteisesti jaettu myyntituotto niin, että ryhmät saavat suoraan puolet myymiensä tuotteiden lippukunnalle jäävästä osuudesta. Tämä motivoi Lotan

mukaan vuodesta toiseen sekä johtajia että lapsia, sillä tuotolla saa hankittua esimerkiksi kokouksiin kaikenlaista ekstraa. Monilla johta-jilla on myös tapana järjestää yksi syksyn kokouskerroista niin, että ryhmä jakautuu kolon lähialueille myymään. Tämä on samalla hyvä tapa opetella myymistä muillekin kuin omille sukulaisille ja kavereille.

–Koska aiemmassa kampanja-mallissa emme laskeskelleet hen-kilökohtaisia pisteitä ja tilanneet myyntipalkintoja, olivat henkilö-kohtaiset kannustepalkinnot viime vuonna uusi ja kiva juttu. 62 myyjää sai myyjämerkin ja 39 buffin, ja tänä syksynä into toivottavasti vielä kasvaa kun palkinnot ovat tutumpi juttu. Lippukunnan huimimman myyntisaaliin teki Karhut-lauma, joka myi 136 kalenteria ja 134 pos-tikorttipakettia. Yhteensä ryhmien kassoihin kilahti hieman yli tuhat euroa. Lippukunnalle jäävä tuotto kohdistettiin Kilkkeeseen ja palkin-topisteillä tilattiin muun muassa Kilkkeelle tarvittavia varusteita.

• • •

Messukylän Metsätyttöjen Karhut-lauma teki viime vuoden joulukampanjassa huiman tuloksen.

2010

•teKsti: Virpi Väyrynen

Moni hämäläinen partiolainen muistaa Iloitse Suomesta ja Partio-Scout -joulukampanjat. Osalla on muistissa vielä Markkojen Metsästys -kampanjakin. Viime vuodesta alkaen Hämeen Partiopiirillä on ollut uusi Joulukampanja, joka on tuonut raikkaan tuulahduksen myös lippukuntien varainhankintaan.

Joulukampanjatuotteita on nyt Hämeen aikaisempien vuosien kampanjoista poiketen kolme. Partiolaisten adventtikalenteri on perinteinen ja ”se ainoa oikea”. Lisäksi tarjolla on kahdenlaisia joulukortteja.

Adventtikalenterin kuuden euron myyntihinta tulee kokonaisuu-dessaan partiotoiminnan hyväksi. Myyntihinnan tuotto jakaantuu siten, että lippukunta saa 2,4 euroa, piiri 1,7 euroa ja keskusjärjestö 1,9 euroa. Piiri maksaa osuudestaan kannustepalkintojärjestelmän kulut, lippukuntien asiamiesten koulut-tamisen ja muut kampanjakulut. Suomen Partiolaiset on puolestaan tuottanut ja painattanut adventti-kalenterin.

SP vastaa kalenterin kattomark-kinoinnista sekä muista kampan-

jaan liittyvistä työkaluista, kuten kampanjanhallintajärjestelmästä.

Kalenterista hittitUote

Adventtikalenterin piirtänyt Timo Kästämä on piirtänyt myös Hämeen taitekortit, joissa on viisi tunnelmallista kuva-aihetta ja kirjekuoret mukana. Nämä kortit myydään viiden paketeissa, luonto-ystävälliseen sellofaaniin pakattuina sisältää myös lisälehden, jossa on kuvat kaikista korttiaiheista. Ei siis tarvitse avata pakettia nähdäk-seen, millaisia kuvia korteissa on. Joulupostikortit on tänä vuonna piirtänyt suomalaisten rakastama Mauri Kunnas. Kunnaksen kortteja myydään viiden erilaisen joulukortin paketeissa samalla tavoin pakattui-na kuin Kästämän taitekortitkin. Joulukorttien tuotto tulee niin ikään suoraan partiotoimintaan, piirille ja lippukunnille.

– Uskon, että adventtikalenterista tulee kampanjan hittituote, sanoo Hämeen Joulukampanjasta vastaava järjestöpäällikkö Petri Louko.

– Kalenteri on perinteinen, tur-vallinen ja odotettu tuote. Samoin joulukortit jatkavat ihan varmasti menestystarinaansa. Kortteja on

tilattu reilusti enemmän kuin viime vuonna, joten ne eivät lopu kesken.

Upea FanihUiVi

Joulun jälkeisen talven hitiksi nousee Loukon mukaan takuuvar-masti PartioScout -fanikaulaliina. Pienellä vaivannäöllä piirin jokaisen partiolaisen on mahdollista saada lämmin ja tyylikäs huivi kaulaansa.

– Ja kun koko ryhmällä tai lippukunnalla on fanitus päällä, niin sehän näyttää jo komealta Louko toteaa.

Fanikaulaliina on siis kannus-tepalkinto, jonka saa jokainen partiolainen, joka on myynyt Jou-lukampanjan aikana vähintään 15 tuotetta. Lisäksi kaikki vähintään kahdeksan tuotetta myyneet saavat partiopaidan oikeaan hihaan om-meltavaksi tutun myyjämerkin, jossa on vuoden 2010 värit ja vuosiluku.

asiamies on tärKeä

Lippukunnille Joulukampanja varainhankinnassa paras palkinto on raha. Omalla rahalla lippukunta voi tehdä omaa perustoimintaansa vapaammin, riippumatta partiolais-ten vanhempien tuesta ja julkisista

avustuksista. Lippukunnille on lisäksi tarjolla retkeilyyn ja leireilyyn sopivia kannustepalkintoja.

– Olisiko joidenkin lippukuntien tavoite rahan lisäksi saada lippukun-nalle vaikka uusi puolijoukkueteltta tai kamina telttaan, Louko pohtii.

Järjestöpäällikkö antaa Jou-lukampanjan kynnyksellä pari kuumaa vinkkiä.

– Asettakaa lippukuntanne kampanjalle myyntitavoite ja siitä saatavalle rahalle selkeä, kaikkia motivoiva kohde. Hyviä kohteita ovat esimerkiksi Jamboree-matka, kesän lippukuntaleiri, lippukunnan kevätretki Hämeen Partiopiirin pa-raatiin Lahteen tai partiotaitokisat. Lippukunnan tapahtumakalenteri on täynnä hyviä partiotoiminnallisia kohteita. Toinen tärkeä vinkki on, että lippukunnan kampanja-asiamies on ihan ykkönen. Motivoitunut ja kouluttautunut asiamies tekee ihmeitä lippukunnan tulevan vuo-den budjetille.

hymyä hUUleen!

Louko lisää vielä, että myyjillä on mukava tehtävä kaupata hyviä tuotteita. Hän muistuttaa, että partiolainen on myyntitilanteessa

kohtelias ja muistaa aina kiittää.–Joulukampanjan paras myyjä on

partioasuun pukeutunut, reipas ja aktiivinen partiolainen, joka menee kotiovilla tai kauppakeskuksessa rohkeasti ostajan puheille. Hymyä huuleen!

Myyjille on pöytä katettu hyvillä ja myyvillä tuotteilla. Partiolaisten joulutuotteen paras myyjä on partio-asuun pukeutunut hymyi-levä, reipas ja aktiivinen myyjä, joka menee rohkeasti koti-ovilla tai kauppakeskuksessa ostajan puheille.

• • •

Page 10: Täplä 4/2010

10lokakuu 2010

TäpläKolme kettua – kerää koko sarja!

tUmmat lasit

seiKKailija oppii Kisailemalla•teKsti: anna hanKela•KUVa: petri loUKo

Seikkailijaikäkauden päätavoitteena on, että seikkailija oppii retkeily- ja erätaitoja. Näitä taitoja harjoitellaan kokouksissa ja opitaan käytännössä retkillä, leireillä ja tietysti kisoissa. Kisoissa seikkailija pääsee mittaa-maan jo opittuja taitoja, oppimaan uutta ja toimimaan yhteistyössä seikkailijatoveriensa kanssa.

Kisat ovat aina olleet partion perustoimintaa ja yksi partiome-netelmän tärkeä osa-alue. Kisat kuuluvat myös olennaisena osana seikkailijaikäkauden ohjelmaan. Jokaisen ilmansuunnan suoritta-miseen kuuluu vähintään yhdet kisat. Kolmannen vuoden yksi väli-ilmansuunnista on isojen kisat eli osallistuminen tarpojien kisoihin. Jo seikkailijaohjelma sinänsä tukee kisoihin osallistumista. Ikäkauden aktiviteetteihin kuuluu paljon perinteisiä, käytännön partio- ja

erätaitoja, joita on helppo testata kisamuodossa. Kisoihin osallistu-minen myös motivoi seikkailijoita harjoittelemaan jo opittuja taitoja. Kisainnostuksen kehittymisen kannalta seikkailijaikäkausi on juuri sopiva ajankohta aloittaa kisailu.

monet Kisat VUodessa

Seikkalijaikäkaudelle on tar-jolla monenlaisia kisoja. Hämeen Partiopiiri järjestää vuodessa yhdet varsinaiset kisat, jotka ajoittuvat kevääseen tai syksyyn. Lisäksi toisen ja kolmannen vuoden seikkailijat voivat osallistua piirin tarpojaikä-kauden kilpailuihin (oranssi ja vihreä sarja) talvella ja keväällä.

Alueilla voidaan järjestää omia kilpailuja, joihin myös seikkaili-jat voivat osallistua. Esimerkiksi Tampereen Partiolaiset järjestävät vuosittain leikkimieliset Yrjön-viestin ja Harhahetken. Myös seikkalijaohjelmaan kuuluva Sepeli

eli Seikkailijapeli voidaan järjestää kisamuotoisena lippukunnan tai muutaman lippukunnan kesken. Lippukunnissa voidaan järjestää lippukunnan omiakin kisoja. Pienet kisat sopivat hyvin esimerkiksi samoaja- tai vaeltajaryhmän pro-jektiksi tai pj-työn aiheeksi.

KoKeneemmilta tUKea

Piirin järjestämissä seikkailijaki-soissa noudatetaan omaa seikkailija-kisojen järjestelyohjetta. Seikkailija-joukkueeseen voi kuulua 4–6 jäsentä, jotka ovat iältään 10–13-vuotiaita. Seikkailijajoukkueen mukana kulkee saattaja, joka ei saa osallistua kilpai-lutehtävien tekemiseen. Saattajan rooli on koettu sekä hyvänä että hankalana. Toisaalta seikkailijat oppivat itse tekemällä virheistään ja kaikki vartion jäsenet pääsevät osallistumaan tehtäviin. Toisaalta taas kisavartiosta puuttuu perintei-nen johtajamalli, jonka esimerkkiä

seuraten seikkailijat oppisivat, miten kisoissa kuuluu toimia. Saattaja ei voi vaikuttaa itse kilpailusuoritukseen, mutta voi tehtävän jälkeen edistää oppimista kertaamalla, mitä tehtä-vässä olisi voinut tehdä paremmin.

Tarpojien kisoissa seikkailijat pääsevät mukaan oikeisiin par-tiotaitokilpailuihin. Oranssin ja vihreän sarjan kisoissa 12 vuotta täyttänyt seikkailija pääsee kisailemaan isompien tarpojien kanssa. Uusien partiotaitokilpailujen sääntöjen myötä kilpailuvartion ei tarvitse olla luonnollinen vartio, vaan samaan vartioon voidaan sekoittaa eri ikä-kausien ja ryhmien jäseniä. Tämä onkin suositeltavaa, jotta seikkai-lijat voivat ainakin ensimmäisissä kisoissaan oppia kokeneemmilta partiolaisilta kisataitoja.

onnistUmisen elämyKsiä

Miten kannustetaan seikkailijat kisailemaan? Kisailun aloittamisessa

tärkeässä asemassa ovat sammon ja ikäkausivastaavan kannustus ja tuki sekä lippukunnan kisakulttuuri. Kisoihin lähtemisen kynnys tulee asettaa matalalle ja tavoitteeksi ennen kaikkea uuden oppiminen ja mukava yhdessäolo.

Onnistumisen elämyksiä syntyy kun seikkailija huomaa opituista taidoista olevan hyötyä myös kisoissa.

Kisoissa tarvittavista taidoista saa helposti koottua useammankin kokouksen sisällön ennen kisoja. Monia kisoissa hyödyllisiä tietoja ja taitoja, kuten ajanottoa, yhteis-työtä, tehtäväkäskyjen lukemista tai tehtävä- ja pisteluettelossa annettuja vinkkejä, voi harjoitella jo etukäteen.

• • •

erätaitoKUrssit

•teKsti: pilVi paarlahti•KUVat: harri halmejärVi

Syksy on erätaitokurssien seson-kikausi. Peruskurssi Sinikettu ja jatkokurssi Tulikettu järjestetään syksyisin, peruskurssin toinen osa Hopeakettu talvella. Mikä vie kou-luttajan ja kurssilaisen luontoon? Miksi kurssit kannattaa kahlata läpi?

– Parasta on oman tietämyksen ja kokemusten jakaminen kurssilaisille, sanoo kettukursseilla kouluttajana toimiva Heikki Kylmälä (Napa-piirin Pojat).

Mies on viihtynyt kettukurssien parissa vuodesta 2006 ja mukaan on tarttunut monta hauskaa muistoa.

– Yhdellä Tuliketulla kurssilaiset eivät meinanneet löytää leiripaik-kaansa yösuunnistuksen jälkeen, kun heijastimet olivat unohtuneet, Heikki naurahtaa.

Tämän vuoden Siniketun kurssinjohtaja Harri Halmejärvi (Lähteen Vartijat) on myös pitkän erätaito-oppimäärän käynyt.

– Olen järjestänyt piirissä erätai-tokursseja vuodesta 2002. Ajauduin kouluttajaksi sattumalta ja tällä tiellä olen vieläkin.

Harrin mielestä parasta kursseissa ovat kokonaisuus ja oman tiedon jakaminen.

– Lisäksi pääsee irti normaaleista arkirutiineista, hän sanoo.

hyödyllinen KoKemUs

Pian 18 vuotta täyttävä Ant-ti Helske (Kuoreveden Kotkat) kävi peruskurssit 16-vuotiaana ja osallistuu tänä syksynä Tuliketulle. Hän pitää kurssien käymistä hyö-dyllisenä kokemuksena, vaikka oli itse hieman vanha peruskursseille.

– Parhaiten mieleen jäivät rako-tulet laavumajoituksessa Hopeake-tulla. Se oli uusi juttu, jonka voisi tehdä uudestaan.

Tuliketulta Antti odottaa ret-keilyä mukavassa seurassa sekä vanhojen tuttujen tapaamista.

– Ensiapua olisi hyvä kerrata. Jos siitä aiheesta on jotain käytän-nöllistä ja uutta, niin hyvä.

partioUra noUsUUn

Kaikki kolme ovat samoilla lin-joilla siitä, miksi erätaitokursseille kannattaa osallistua.

– Kursseilla opitaan retkeilyn perustietoja ja taitoja sekä päästään kokeilemaan taitoja myös käytän-nössä, pohtii Heikki.

– Tarpojille peruskurssit ovat kyl-lä hyvä juttu. Jos nuorta partiolaista on kotona ohjattu väärään suuntaan

tai ei ole saanut tarpeeksi tietoa ja harjoitusta, niin näillä kursseilla saattaa partioura kääntyä nousuun. Retkeilykokemuksena kurssit olivat myös hienoja, sanoo Antti.

Harri muistuttaa, ettei perus-taitojen kertaus mene hukkaan.

– Kursseilta saa eväitä retkeilyyn, vaikka olisi jo kokemusta. Silti voi oppia uusia asioita, sillä joku toinen voi katsoa samaa asiaa eri näkökulmasta.

Hän lisää vielä, että retkeily on osa partiota.

– Jos retkeilytaidot ovat huo-nosti hallussa, riskitekijät kasvavat ja saadaan lisäksi huonoa partio-ohjelmaa.

Ja kuka nyt huonoa laatua haluaisi?

• • •

lisää ympäristötietoa•teKsti: riiKKa sUhonen

Suomen ja Senegalin partiojärjes-töjen kumppanuushanke Woomal käynnistyi viime vuonna. Ohjel-maan kuului Senegalissa järjestetyn Woomal-leirin lisäksi metsitystä, ympäristövalistusta ja koulutusta.

pUitteet KUntoon

Hankkeen kautta on vahvis-tettu Senegalin partioliikkeen ympäristöosaamista kouluttamalla vertaiskouluttajia, jotka vievät viestiä eteenpäin paikallisille lippukunnille. Lisäksi pienluottojen kassanhoitajat ja paikalliset naisryhmät saivat koulutusta muun muassa kirjan-pidossa ja hedelmien säilönnässä. Yhteensä Woomal-hanke koulutti viime vuonna yli 400 ihmistä han-kehallinnossa, ympäristönsuojelussa ja ekologisissa kysymyksissä.

Ensimmäisen vuoden aikana satsattiin erityisesti partiokeskusten kunnostamiseen ja varusteluun.

sUomalaiset tempaisiVat

Tietotaitoa kestävästä kehityk-sestä ja ympäristöstä levitetään hankkeessa eri tavoin. Kylissä ja kortteleissa järjestetään ohjattuja ryhmäkeskusteluja esimerkiksi aavi-koitumisesta tai jätteiden lajittelusta, ja niissä opittuja teemoja syvennetään

woomal

kotikäynneillä. Ympäristöaiheisten elokuvailtojen ja tiedotusvälineiden kuten radion kautta tavoitetaan suurempia yleisöjoukkoja. Vuonna 2009 ympäristökasvatustilaisuudet tavoittivat viidellä hankepaikka-kunnalla kaikkiaan lähes 30 000 ihmistä.

Woomal-leirin 35 suomalaista osallistujaa edistivät hanketta konk-reettisesti viime kesänä Senegalissa istuttamalla puuntaimia Mboroon, mangrove-metsää Fimelaan ja marssimalla ympäristötempauksessa Diourbelissa.

Woomal-hanke tukee paikallisten omaa aktiivisuutta ympäristönsuo-jelussa. Tänä vuonna perustetaan kompostiyksiköitä, jotka saman-aikaisesti vähentävät orgaanisia jätteitä ja keinotekoisia lannoitteita pelloilla ja puutarhoissa.

Vuoden 2009 ponnistelut ovat nostaneet hankkeen peruspilarit pystyyn. Toisena hankevuotena on tarkoitus luoda entistä vah-vempia yhteyksiä kumppaneihin: naisyhdistyksiin, kansalaisjärjes-töihin, paikallisiin viranomaisiin ja kouluihin.

• • •

Kirjoittaja on toiminut vuoden 2010 ETVO-vapaaehtoisena Woomal-hankkeessa

Page 11: Täplä 4/2010

10lokakuu 2010 11Täplä

Kuv

a: F

jällr

även

HELSINKI | ESPOO | VANTAA HÄMEENLINNA | IDEAPARK | TAMPERE

JYVÄSKYLÄ | OULU | SAARISELKÄwww.partioaitta.fi

Juuremme ovat syvällä suomalaisessa

ulkoilussa. Olemme perillä parhaasta

valikoimasta, sekä siitä mitä ulkona har-

rastetaan. Arjen polttavan kiireen kes-

kellä avaamme ikkunan ulos luontoon,

voimme nauttia – olemme perillä.

Ulkona. Per i l lä .

alUetapaamisetmistä on aKaan alUetapaamiset tehty?

mari ahola, Kyynärön Kiertäjät

”Aluetapaamiseen kannattaa ehdot-tomasti osallistua! Sieltä saa uusia partiokavereita ja uusia ideoita ja toisenlaisia näkökulmia johtamiseen ja toimintaan yleisesti.”

• • •

tUija haaVisto, Viialan metsänKäVijät

”Aluetapaaminen on mahtava juttu! Siellä tutustutaan uusiin ystäviin ja yhdistelemme erilaisia leirikokoonpanoja. Esimerkkeinä tältä kesältä Välke, jonka Viiala ja Valkeakoski järjestivät yhdessä sekä tietysti Kilke, missä olivat mukana Toijala, Valkeakoski ja Viiala. Akaan muut lippukunnat eli Erä-Pirkot, Kanavan Vartijat, Kyynärön Kiertäjät, Vesilahden Vasamat ja Urjan Varstat muodos-tivat naapurisavumme Kilkkeellä. Kun ohjaajat ovat jo tutustuneet, niin leiri toimii todella mukavasti. Olihan meillä tarpojien majakka-kin viime vuoden kesän alussa ja siinä olivat mukana Lempäälä, Valkeakoski ja Viiala.

Aluetapaamisissa on koettu yhteen-kuuluvuutta, vaikkakin olemme erilaisista lippukunnista ja ikä-haitarikin on aika laaja. Joskus ollaan oltu nuotiolla ja paistettu makkaraa. Syötävää tapaamisissa on ollut aina tarpeeksi.”

• • •

•teKsti: Kirsi-maria lamppU, mari ahola, tUija haaVisto, Katariina Kemppi•KUVa: Kirsi-maria lamppU

Piirin alueella järjestettiin syyskuun aikana aluetapaamisia. Näissä tapaa-missa kunkin alueen lippukunnat käyvät läpi ajankohtaisia asioita läpi alueohjaajan vetämänä. Mitä tapahtui Akaan alueen alueta-paamisessa ja mitä näissä tapaamisissa yleensä tehdään?

lUpa VerKostoitUa

Lippukunnanjohtajan pesti voi hetkittäin tuntua yksinäiseltä ja

aluetapaamiset tuovatkin tähän oivaa lääkettä. Tapaamisissa voi tavata ”kollegoja”, verkostoitua ja saada uusia ideoita oman lippukunnan toimintaan.

Jos lippukunnassa on vähän johtajia tai lapsia, niin yhteistyöllä saadaan järjestettyä laadukasta toimintaa nuorille helpommin.

– Olemme järjestäneet Akaan alueella yhteisen vartionjohtajakurs-sin jo monta vuotta ja tänä syksynä järjestetään vielä samoajien ROK-ryhmänohjaajakoulutusviikonloppu. Lisäksi meillä on ollut yksi yhteinen tarpojien päätösmajakka, Akaan alue-ohjaaja Kirsi-Maria Lamppu listaa.

Akaan aluetapaamisissa on lupa

myös itse saada jotain. Alueella on perinteisesti pidetty vähintään yksi johtajahuollollinen tapaaminen vuodessa.

– Aluetapaamiset ovat hyvä väylä viedä myös lippukuntien huolia ja murheita sekä tietysti niitä ilonaiheita ja onnistumisia piirin tietoisuuten, jotta niistä voitaisi oppia laajemmin ja mahdollisesti kehittää epäkohtia parempaan suuntaan, Kirsi-Maria vinkkaa.

tUKea johtamiseen

Jokaisessa Akaan aluekokouk-sessa pyritään tekemään jotakin mukavaa, jota voi sitten viedä omiin

lippukuntiin. Esimerkiksi kevään kokouksen aluksi tehtiin Partion synttärikakku yhdessä. Ohjelma voi olla myös esimerkiksi kädentaitoja.

– Suurin osa aluetapaamisten ajasta menee kuulumisten vaihtoon ja terveisten viemiseen. Jutellaan siitä, mitä Hämeen Partiopiirin aluella tapahtuu ja mitä on tiedossa – puo-lin ja toisin. Tapaamisissa voidaan tehdä ehdotuksia myös lippukuntien yhteistyöstä, jos huomataan, että siitä voisi olla jokaiselle hyötyä, Kirsi-Maria kuvailee.

Aluetapaamisissa käydään läpi piirin tähtikartta, eli suunnitelma tulevien piirikisojen pitopaikoista, ja kysellään kiinnostuneita kisojen

järjestäjiä. Ketään ei pakoteta järjes-tämään isoja piirin tapahtumia tai alueen yhteisiä pienempiä juttuja, mutta ilmiantoja otetaan vastaan ja välitetään eteenpäin, koska verkostot laajenevat, kun saadaan ihmisiä kasaan eri puolilta aluetta.

Aluetapaamisten tärkein tarkoitus on kuitenkin tukea lippukuntien johtajia omissa pesteissään, lippu-kunnan johtamisessa.

• • •

Akaan alueen partiolaiset viihtyivät yhteisissä ja vierekkäisissä savuissa myös Kilkkeellä. ”Kun ohjaajat olivat jo tutustuneet, leiri toimi todella mukavasti”, kertoo Tuija Haavisto ViMe:stä.

Page 12: Täplä 4/2010

12lokakuu 2010

TäpläUUdet tilat

partiotoimiston tilat monipuolistuivat •teKsti: sanna talsta•KUVat: Galina Berezina ja miKa parKKola

Partiotoimisto sijaitsee osoitteessa Yliopistonkatu 60 A, 5 krs., 33100 Tampere, kulmassa jossa vastapäätä sijaitsevat Tampereen Yliopiston päärakennus ja Tampere-talo. Si-säänkäynti A-portaaseen tapahtuu Tampere-taloa vastapäätä olevasta sisääntulosta.

Partiotoimisto sijaitsee noin kymmenen minuutin kävelymatkan päässä Rautatieasemalta ja Linja-autoasemalta.Rautatieasemalta tullessa voi hyödyntää matkakes-kustunnelia, jota pitkin pääsee Pakkahuoneenaukiolle ja Tullintorin kauppakeskukseen.

Tampereen kaupungin liiken-nelaitoksen linjat 8, 10, 13 ja 22 ajavat Partiotoimiston ohitse. Py-säkit sijaitsevat Kalevantiellä ja Yliopistonkadulla.

Viisi KoKoUstilaa

Partiotoimistossa on viisi varatta-vaa kokoustilaa. Lisäksi suurempien tapahtumien käyttöön voidaan ottaa aulatilat ja toimiston tilat. Suurin sallittu henkilömäärä tiloissa kerrallaan on 225 henkeä.

Kokoustilat 1- 4, voidaan yhdis-tää tai jakaa siirtoseinillä tilatarpeen

Kylässä partiotoimistolla•teKsti: eeVa Kahilaniemi-parKKola

Pienteollisuustalo Tampereen sydä-messä, Tampere-talon ja Yliopiston kupeessa on täynnä uudenlaista elä-mää. Vanhat Tampereen yliopiston käytössä olleet tilat on remontoitu lattiasta kattoon vastaamaan nyky-ajan tarpeita erilaisiksi toimisto-, tuotanto- ja opetustiloiksi.

Partiotoimisto muutti uusiin tiloihin, lähemmäs keskustaa, ke-säkauden aikana ja toimintakausi starttasi varsinaisesti elokuun alussa. Jos aiemmin moni jätti lampsimat-ta Partiotoimistolle, koska se oli keskustasta nähden syrjässä, nyt uusi toimisto on aivan Tampe-reen sydämessä. Rautatieasemalta toimistolle kävelee kymmenessä minuutissa Tullintorin halki, eikä yliopistoltakaan tarvitse kuin luoda katsaus tien toiselle puolelle, niin Partiotoimisto siintelee edessä.

Parkkipaikat ovat keskusta-alueella kortilla, ellei halua pelata rahalla, joten julkiset kulkuneuvot ovat ehdoton ykkösvaihtoehto Partiotoimistolle

suunnatessa. Tampereen kaupungin liikennelaitoksen linjat 8, 10, 13 ja 22 ajavat Partiotoimiston ohitse. Pysäkit sijaitsevat Kalevantiellä ja Yliopistonkadulla.

mainiot KoKoUstilat

Työntekijät tuntuvat viihtyvän

Partioperhe Parkkola testasi Partio-toimiston uudet tilat eräänä kauniina syysmaanantaina. Vaunujen kanssa ylös pääseminen tuotti ongelmia ahtaine ovensuineen ja rappusineen. Riuska isäntä joutui tarttumaan lastenvaunujen toisesta päästä kaksin käsin saadakseen lapsen mukaan viidenteen kerrokseen. Onneksi takaisintulomatkalle selvisi, että Partiotoimiston oven edestä pääsee suoraan tilavalla tavarahissillä Pienteollisuustalon sisäpihalle, josta kulku pois sujui jouhevasti. Partiotoi-

uusissa nykyaikaisissa ja siisteissä tiloissa hyvin, mutta tilat ottavat avosylin vastaan myös muut käyttäjät. Aukeista kokoustiloista saadaan isompaan tarpeeseen tulevia piirin toimitiloja, mutta tarpeen vaatiessa ne palvelevat hyvin myös useita pie-nempiä porukoita. Tila on jaettavissa äänieristetyillä väliseinillä neljään

miston pisteet singahtivat silmissäni pilviin ja papukaijamerkkejä kertyi rintapieluksiin heti tuplasti.

Modernit ja siistit tilat ovat ilo silmälle, mutta sama tunnelma leijaili aivosolukoihini, kuin olisin mihin tahansa muuhun toimistoon astunut. Jäin kaipaamaan niitä aitoja partio-kokemuksia, sitä hajua ja tunnelmaa kun astuu sisään partiotoimintaa ylläpitävään toimistoon. Lattioilla ei maannut ainuttakaan pahvilaatikollista retkeilytarvikkeita, missään ei ollut

kuivumassa olevaa telttaa tai yksikään kokousmappi ei seilannut pöytätasoilla odottamassa parempia aikoja.

Onneksi pian selvisi, että toimiston partioesineistö, viirit, leirijulisteet, partiokirjallisuus ja maailmalta saadut muistoesineet odottaa vielä varastossa esille laittamista. Samoin ilmoitustaulut ovat vasta tulossa. Niistä se kotoisa tunnelma lopulta syntyy.

• • •

Kommentti: ”papukaijamerkkejä!”

osaan ja kokoustilojen yhteydestä löytyy moderni ja nykyaikainen teollisuuskeittiö muonittamaan isommankin kokousväen.

• • •

mukaan. Lisäksi toimistolla on erillinen kokoustila nimeltään Hallituksen huone. Käytössä ovat myös aulatilat sohvaryhmineen sekä toimiston aukioloaikoina kirjaston kokoontumispöytä.

Kokoustilojen kalusteita voi-daan tarpeen mukaan sijoitella eri muotoihin. Kokouksen lopuksi kalusteet tulee siirtää alkuperäiseen muotoonsa.

tilat VarattaVa aina

Tilavaraukset tehdään puhelimit-se tai sähköpostilla toimistosihteeri Sari Huurros-Aaltoselta, puh. (03) 3123 4900, [email protected]. Varauksen voi tehdä myös kunkin ryhmän oman toimihenkilön kautta.

Vaikka ryhmän puheenjohtajalla olisi avain tiloihin, on tilat aina varattava etukäteen päällekkäi-syyksien välttämiseksi. Varatessa tulee ilmoittaa osallistujien määrä, vastaavan henkilön yhteystiedot sekä tarpeet muun muassa av-tekniikkaan ja kokoustarjoiluihin liittyen.

Kokoustiloihin kuljetaan toi-miston aukioloaikoina, arkisin klo 9–17, Partiotoimiston ovesta ja muina aikoina kokoutilojen omasta ovesta.

• • •

Kokoustilat ja Partiotoimiston suurtalouskeittiö ovat ryhmien ja erilaisten projektien käytössä. Tilat varataan toimistolta tai ryhmän oman työntekijän kautta.

Partiotoimisto sijaitsee Tampereen Pienteollisuustalon viidennessä kerroksessa.

Page 13: Täplä 4/2010

12lokakuu 2010 13Täplä

K a l l e n ta lo l l a pä i V y s tä ä lo t e•teKsti: hanna Virtanen

Istun junassa ja katson sateista päijäthämäläistä maisemaa. Olen matkalla toiselle Hämeen Partiopiirin toimistoista eli Lahden Kallentalolle. Helsingistä matka junalla taittuu tunnissa ja Tampereelta vajaassa parissa. Jään junasta pois Lahden asemalla ja lähden kulkemaan radan viertä kohti Kallentaloa.

Jos aikaa olisi enemmän, voisin käydä vilkaisemassa myös Lahden keskustan, joka on asemalta muu-taman korttelin päässä. Nyt jatkan kuitenkin matkaa, sillä piirin jär-

jestöpäällikkö Petri ”Lote” Louko odottaa jo minua.

dominoKeKsejä tarjolla

Toimisto on käytännössä auki aina, kun Lote on paikalla ja toi-mistolle voi ilmestyä milloin vain. Lote kertoo olevansa paikalla yleensä neljänä päivänä viikossa. Tällä hetkellä Kallentalo pyörii yhden miehen voimin, mutta suunnitel-missa on saada toimistolle myös harjoittelijoita. Lote kertoo, että päivisin kävijöitä on harvakseltaan, mutta iltaisin ja viikonloppuisin

talo täyttyy jaostojen ja ryhmien kokouksista sekä piirin päiväkurs-seista. Viikonloppua kohden myös kurssimateriaalin hakijoiden määrä lisääntyy.

Vaikka Kallentalo on jo reilusti yli 100-vuotias, on kokouksia ja kursseja varten olemassa täysin modernit laitteet. Lote kehottaakin poikkeamaan Kallentalolle jo pel-kästään historiallisen rakennuksen takia ja nauttimaan kahvit Domino-keksien kera, sillä niitä kuulemma talosta löytyy varmuudella aina.

• • •

UUdet tilat

Kallentalolla on pitkä historia, joka alkaa jo vuodesta 1879. Hirteen merkitty vuosiluku viittaa raken-nukseen, joka oli silloin pystytetty Kärkölään ja palveli siellä meijerinä. Myöhemmin meijeri purettiin ja siirrettiin Lahteen asuinraken-nukseksi.

Tila, jolla Kallentalo sijaitsi, vaihtoi omistajaa vuonna 1932. Uusien omistajien, Yrjö ja Kalle Widgrenin, myötä Kallentalo sai

myös ensi kosketuksensa partio-laisiin, ja Kallentalosta muodos-tui jonkinlainen Eräveikkojen ja Salpausselän Tyttöjen tukipiste. Moni partiolainen suoritti Kallen opastuksella puutarhurin merkin Kallentalon pihapuutarhassa.

Talossa näkyy myös muistoja sodasta, sillä vuosien 1917-18 aikana talon ikkunasta tuli sisään kiväärin luoteja ja talvisodan ai-kana sirpaleita. Jäljet näkyvät ison

huoneen kaakeliuunissa vieläkin. Kallentalo myytiin Eräveikkojen

Kannatusyhdistys ry:lle vuonna 1969. Kannatusyhdistys kunnosti talon partiokämpäksi ottaen lainan pankista ja myyden jokaisen sei-nälaudan jopa useampaan kertaan lahjoittajille, joiden nimet merkittiin lautojen alareunaan. Ne ovat tosin jo haalistuen häipyneet.

1980-luvulla Kallentalossa to-teutettiin suuri remontti, jolloin

taloon saatiin esimerkiksi sisävessa. Talon yleisilme pyrittiin säilyttämään mahdollisimman samanlaisena. Viimeisimmäksi talo on remontoitu vuonna 2004, kun Kallentalosta oli tullut Salpausselän Partiolaiset ry:n piiritoimisto.

• • •

historiallisen talon monet vaiheet

KISAKUNTOON! -projektietsii yhteensä kuutta aktiivista tarpoja- ja samoajavartiota, jotka eivät ole viime aikoina käyneet partiotaitokisoissa. Tarjoamme opastusta sekä vartiolle että luot-sille ja annamme käyttöönne ohjaajan, joka auttaa vartiota kisapäivään valmis-tautumisessa. Kaikki ohjaus tähtää oikeilla varusteilla tapahtuvaan nautittavaan päiväretkeen piirin partiotaitokisoihin.

Vastineeksi vaadimme sitoutumista projektiin kahdeksi vuodeksi sekä vartiolta että heidän luotsiltaan, valmistautumisesta ja kisakokemuksista kertomista piirin julkaisuissa sekä osallistumista vähintään kahteen oman sarjan kisaan projektin aikana.

Seuraa ilmoittelua.

Haku käynnistyy pian!

Viihtyisä soppi hämeenlinnassa•teKsti: iija Filen

Hämeenlinnan kokoustila sijait-see Hämeenlinnan keskustassa, Arvi Kariston kadun ja Palokunnanka-dun kulmassa. Linja-autoasemalle on matkaa noin 300 metriä ja rautatieasemalle noin 900 metriä. Myös autolla paikalle on helppo tulla: Moottoritieltä on kokous-tilaan matkaa noin 900 metriä ja parkkipaikkoja löytyy vierestä Palokunnankadulta sekä Arvi Ka-riston kadun päästä.

Itse tila on kerrostalon alakerrassa sijaitseva asunto. Eteisen ja WC:n

lisäksi tilassa on kaksi huonetta, joista pienempi ja ikkunaton on Hämeenlinnan alueen partiolaisten varastotila. Varsinaisessa kokoushuo-neessa on iso pöytä ja tuoleja, sekä pieni keittiötaso kahvinkeittimineen ja altaineen. Iso tussitaulu mahdol-listaa lennokkaiden suunnitelmien esittämisen kokousväelle. Myös jääkaappi ja mikro tilasta löytyvät, joten nälkäinenkin saa ruokansa lämpimäksi.

sopii pienille ryhmille

Piirihallituksen jäsen, Henna

Heikkilä, kuvaa tilaa viihtyisäksi kokoussopeksi. Heikkilän mu-kaan tilat sopivat hyvin pienten ryhmien ja jaostojen kokouksiin, joissa osallistujia ei ole kymmentä enempää. Verratessa tilaa Tampereen uusiin tiloihin Heikkilä tyytyy toteamaan: – Vaikeahan tilaa on verrata Tampereen upouusiin tiloihin, tosin Hämeenlinnan kokoustilan isosta ikkunasta voi seurata tylsemmän kokouksen aikana Hämeenlinnan vilkasta kaupunkiliikennettä.

Onneksi ikkunoissa on rulla-verhot, joten osallistujien kaikki

mielenkiinto ei mene ohikulkevia autoja katsellessa.

Kokoustilaa voi varata piiri-toimistolta Tampereelta puhe-linnumerosta (03) 3123 4900.

Kokoustilan avaimen voi Hä-meenlinnassa hakea Partioaitalta osoitteesta Palokunnankatu 15 aukioloaikojen (ark. 10–19, la 10–15) puitteissa. Tampereelta tulevat voivat hakea avaimen

Page 14: Täplä 4/2010

14lokakuu 2010

Täplä

j ota j a j ot i Ko KoaVat pa r t i o l a i s e t y m pä r i m a a i l m a n y h t e e n•teKsti: elina hiltUnen•KUVa: Ville-peKKa reponen

Jamboree on the Air (JOTA) ja Jamboree on the Internet (JOTI) järjestetään vuosittain lokakuun kolmantena viikonloppuna, tänä vuonna siis 16.–17.10.2010. JOTA-JOTI-viikonloppuna partiolaiset ympäri maailmaa kerääntyvät ama-tööriradioiden ja tietokoneiden ääreen tapaamaan partioystäviään ja solmimaan uusia tuttavuuksia suomalaisten ja ulkomaalaisten partiolaisten kanssa. Tapahtumilla on pitkät perinteet, tänä vuonna JOTA järjestetään 53. kerran ja JOTI neljännentoista kerran.

KaiKKia opastetaan

Kilkkeellä luotiin monia tutta-vuuksia ulkomaalaisiin partiolaisiin ja samoajat pääsivät tutustumaan JOTI-tekniikkaan ilmalaaksossa. JOTI tuo nämä asiat yhteen – mahdollisuuden luoda kontakteja eri puolille maail-maa Suomesta käsin. JOTA-JOTI:n

perusluonne liittyy kuulumisten vaih-tamiseen ja tuttavuuksien luomiseen ulkomaailmaan erilaisia tekniikoita hyväksi käyttäen, joten tekniikasta kiinnostuneille JOTA-JOTI tarjoaa hyvän mahdollisuuden tutustua erilaisiin viestintävälineisiin, joilla voi kommunikoida radioaalloilla ja internetissä. Osallistuminen ei vaadi

kuitenkaan mitään erityistä teknistä taitoa, vaan JOTI-tapahtumissa opastetaan kuinka pääsee mukaan juttelemaan. Myös internetistä löytyy

selkeitä ohjeita, kuinka pääset JOTIin mukaan omalta koneeltasi.

”hieno KoKemUs”

Eveliina Peltonen Noormarkun Pääskyparvesta päätti osallistua JOTA-JOTI-tapahtumaan muutama vuosi sitten:

– Mulla ei oikeastaan ollut hajua-kaan mikä JOTI on, tiesin vaan että meidän tapahtumassa siihen liittyi 18h-valvomisliljan suorittaminen, ja että siihen liittyy jotenkin chattaus partiolaisten kanssa.

Eveliinan mukaan JOTIin pääsi hyvin mukaan, vaikka aluksi ei tien-nytkään paljon mitä tuleman piti. Mikä sitten jäi parhaiten mieleen JOTI-tapahtumaan osallistumisesta?

– Se osoittautui tosi hienoksi kokemukseksi ja mulla on vie-läkin semmoisia ulkomaalaisia partiolaiskavereita esim. Kreikasta ja Saksasta, joiden kanssa vaihdetaan sähköpostilla kuulumisia.

• • •

KUoreVeden KotKien hasima-Vartion seiKKailijat mUisteleVat

KoKemUKsiaan Viime VUoden joti:sta, jossa he oliVat sUorittamassa BittiniKKarimerKKiä.

”Menimme seurakuntatalolle, ja siellä olimme koneella ottamassa toisiin partiolaisiin yhteyttä. Tehtävänämme oli saada neljältä partiolaiselta selville heidän lippukukuntansa. Minä sain

selville neljä lippukuntaa: Helsingistä, Jyväskylästä ja Hämeenlinnasta.

Tilaisuudessa saimme myös herkkuja. Minä en kuitenkaan ollut koko aikaa koneella – en jaksanut. Menin nojatuolille istumaan ja pelaamaan puhelimella. Kun yksi väsyi, toinen meni

koneelle jatkamaan yhteydenottoja.

Tapahtuma loppui iltaseitsemältä. Samoajat ja tarpojat jäivät paikalle yöksi.”

Tiia Rantanen

”JOTI oli hauska koska söin siellä karkkia. Sain yhteyden Maltaan, Italiaan ja Tshekkiin. Puhuimme englantia.”

Kalle Vessari

•teKsti: Katariina Kemppi•KUVat: marjo majlUnd

lippUKUnnanjohtajatapaaminen

nämä päivät ovat sinun, lippukunnanjohtaja!

Suomen Partiolaisten jäsenkokous pidetään 20.–21.11. Tampereella ja sen yhteyteen järjestetään myös lippukunnanjohtajatapaaminen. Tapahtumilla on osittain yhteistä ohjelmaa, mutta lippukunnan-johtajille on tarjolla myös omaa, erityisesti heitä varten suunniteltua ohjelmaa. Ja ohjelma se vasta onkin mielenkiintoista tässä tapahtumassa.

– Kerrankin on tarjolla tapahtu-ma, johon lippukunnanjohtaja saa tulla valmiiseen pöytään, tapahtuman johtaja Katja Jäntti tiivistää.

tanssia, retKiä, Vaaleja, nUotiota, roKKia…

Lauantaina Tampere-talolla aloitetaan avajaisilla ja lounaalla. Sen jälkeen päivä jatkuu erilaisilla workshopeilla, joiden aiheet liittyvät muun muassa mediaan, käsitöihin, tanssiin ja vaikuttamiseen. Luvassa on siis paljon vinkkejä, ideoita ja sparrausta.

Lauantai-iltapäivällä kuullaan tutkimusmatkailija Patrick ”Pata” Degermanin innostava puhe unel-miin tähtäämisestä ja yhteisten tavoitteiden saavuttamisesta. Pata vie yleisön tutkimusmatkalle retkikuvien

ja eri teemojen siivittämänä.Iltapäivän ohjelma jatkuu vielä

vaalitentillä, iltanuotiolla lähei-sessä Sorsapuistossa, rokkaavalla iltaohjelmalla sekä iltabuffetilla Sorsapuistosalissa.

”pipa päässä rotVallin reUnalla”

Sunnuntaina LPKJ-tapaamisen osallistujille on tarjolla Tampere-aiheinen kaupunkisuunnistus heti Hetkipalveluksen jälkeen. Kaupun-kisuunnistus vie osallistujat mitä tamperemaisempiin paikkoihin erilaisten kimuranttien, mutta silti

mukavien tehtävien muodossa. Teh-tävät on tietysti kirjoitettu tampereen kielellä, mutta tulkkausapua varmasti saa kadulla kulkevilta paikallisilta. Suunnistuksen jälkeen osallistujat pääsevät nauttimaan vielä lounaasta.

Miksi lippukunnanjohtajan kan-nattaa osallistua tapaamiseen ja mitä hyötyä siitä on hänelle?

– Nämä päivät on tehty ja suun-niteltu juuri lippukunnanjohtajalle. Juhlavuoden päätöstapahtumassa nostetaan yksi partion tärkeimmistä pesteistä – ellei peräti tärkein – lip-pukunnanjohtaja, sille kuuluvaan

arvoonsa, Katja Jäntti kertoo.– Paikalle kannattaa ehdottomasti

tulla, sillä silloin pääsee vaikuttamaan, kuulemaan ajankohtaisista asioista, saamaan koulutusta, rentoutumaan ja ennenkaikkea tapaamaan toisia lippukunnanjohtajia ja nauttimaan ohjelmasta, joka on suunniteltu juuri lippukunnanjohtajille.

Ilmoittautumisaikaatapahtu-maanon18.10.2010asti.Lisätie-tojatapahtumastaosoitteessa:http://www.partio.fi/Projektit/Suomi/Juhlavuosi/LPKJ-tapaaminen.iw3

• • •

Lippukunnanjohtajia edellisessa LPKJ-tapaamisessa Tampereella vuonna 2007.

m i K ä i h m e e n j ä s e n K o K o U s ?jäsenKoKoUs

•teKsti: jaaKKo pirttiKosKi•KUVa: marjo majlUnd

Puskaradio laulaa suuren ja mah-tavan jäsenkokouksen saapuvan Tampereelle. Kuka on kokoamassa jäseniään ja onko tilanteesta syytä huolestua? Mistä ylipäätään jäsen-kokouksessa on kysymys?

Lippukunnassa kaikki merkittä-vimmät päätökset tekee vuosikokous. Samoin partiopiirillä on syys- ja kevätkokoukset, joissa valitaan puheenjohtajat ja hallituksen jäsenet ja lyödään lukkoon tulevaisuuden päämäärät. Suomen Partiolaisissa

viimeisen sanan sanoo joka toinen vuosi kokoontuva jäsenkokous, joka pidetään tällä kerralla Tampereella.

äänestämään?

Tampereen jäsenkokous järjes-tetään yhdessä lippukunnanjoh-tajatapaamisen kanssa. Muutoin muodolliseen kokoukseen onkin luvassa tavallista enemmän vilinää, kun sadat partiojohtajat pääsevät mukaan juhlistamaan suomalaisen partioliikkeen satavuotista taivalta. Osallistujia on luvassa yli 500 enem-män kuin jäsenkokouksessa yleensä.

Vuosikokouksen suola ovat henkilövalinnat, niin myös jäsen-kokouksessa. Syntyykö tiukkoja äänestyksiä, kun useampi erinomai-nen ehdokas pyrkii samaan pestiin vai päädytäänkö valitsemaan paras yhdestä ehdokkaasta? Puheenjohtajien lisäksi valitaan hallituksen jäsenet vastaamaan aluetyöstä, ohjelmasta, koulutuksesta, taloudesta, viestinnästä sekä kansainvälisistä yhteyksistä.

edUstajat edUstaVat

Nimestään huolimatta aivan kaikki Suomen kymmenet tuhannet

partiolaiset eivät pääse kokouksessa ääneen: äänioikeus on piirijärjestö-jen valitsemilla partiokonkareilla, jotka edustavat omia piirejään. Suuremmilla piireillä edustajia on enemmän, pienillä vähemmän.

Hämeellä on kokouksessa käy-tössä 19 ääntä, yhtä monta kuin Pääkaupunkiseudun Partiolaisilla. Suurin äänimäärä on Lounais-Suomen piirillä 21 äänen voimin. Pienin piiri on Pohjois-Savo, jolla on kokouksessa kaksi ääntä. Yhteensä äänivaltaisia edustajia on 110.

Tampereen kokouksen asialista on edellistä, Rovaniemellä pidettyä,

kokousta kevyempi. Lapissa ko-kousväki sai käsiteltäväkseen muun muassa liikkeen uuden peruskirjan ja strategian. Nyt satavuotiaan par-tioliikkeen on aika juhlia yhdessä lippukunnanjohtajien kanssa.

• • •

Page 15: Täplä 4/2010

14lokakuu 2010 15Täplä

huuto syksyn metsässähartaUs

Olin sienestämässä metsässä. Maasto oli kallioista, vuoria ja kukku-loita, mäntypuita kasvavaa. Siellä oli rotkoja. Olin yksin. Yhtäkkiä jostakin kaukaa kuului erikoinen huuto. En erottanut, oliko se eläimen mylvinää vai ihmisen karjahdus.

- Öäähht!

Säpsähdin outoa mölähdystä. Mutta se myös kiinnosti, joten lähdin äänettömästi hiipimään sitä kohti. Se huuto toistui muutaman minuutin välein. Ihminen vai eläin? Ääni oli pelottava. Olin yksin. Mutta se ääni kiinnosti ja siksi samosin sitä kohti.

- Öäähht!

Yllättäen olin jo aivan lähellä. Lymysin pensaikkojen takana ja tuijo-tin sammalta kasvavalle rinteelle. Vanha mies pärekoppa kädessään asteli kalliolla sata metriä suuntaansa ja palasi takaisin – uudestaan ja uudestaan. Välillä hän mylvi outoa, pelottavaa huutoaan. Arasti astelin vanhuksen luo ja kysyin:

- Onko teillä joku hätä? Miksi te huudatte?- Vaimo eksyi jonnekin tuonne metsään!- Mikä hänen nimensä on, onhan hänellä nimi?- Lyyli se on!- Kokeilkaapa huutaa vaimoanne nimeltä!

Mies vetäisi ilmaa keuhkoihinsa ja kajautti kaverinsa nimen:

- Lyylii!

Metsän kaiku vastasi:

- Lii-lii-lii.

Mutta metsästä kuului myös naisen ujo huuto:

- Mitä? Täällä!

Lyylin vastaus kuului kaukaa, mutta vanha mies ja Lyyli löysivät toisensa.

• • •

Palaillessani sienimetsästä mieleeni muistui vanha, kirkossa kuu-lemani Jumalan sana: - Älä pelkää. Minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun. Vuoret järkkykööt ja kukkulat horjukoot, mutta minun armoni ei sinusta väisty!

•maUno niVala, harjUnalUstan siniVeljet

Oili ja Risto Valtosen muistolle.

Varsinainen onnenpotku Raikun koulun pojille oli vuonna 1954, kun koulun johtokunta valitsi Oilin ja Riston koulun opettajaksi. Risto havaitsi 10–15-vuotiaisia poikia, jotka kerääntyivät koulun ”urheilukentälle” pelaamaan. Risto oli nuoruudessaan ollut partiossa ja hänellä heräsi ajatus saada nämä pojat partion piiriin. Niinpä jo samana vuonna Raikun Eräpojat perustettiin. Poikien keskuudessa innostus oli valtaisa. Miltei jokainen poika liittyi partioon.

Riston tapa kohdata nuoria poikia oli uutta. Se oli toverillista, mutta myös isällistä. Pojille opetettiin itsenäisyyttä, mutta myös rajoja. Partion ihanteet olivat Riston tavoitteet yhdistettynä kristillisten arvojen kunnioitukseen. Samalla hän yhdisti niin mökin pojan

kuin ”talollisen” pojan harrastuksen ja etenkin toveruuden läpi elämän kestäväksi. Jos jonkun pojan kotoa ei löytynyt partiopukuun tarvittavaa rahaa, niin jostakin hänelle puku kuitenkin ilmestyi. Ilmeisesti Riston rahoista. Pohjoisen poikana erätaidot olivat Ristolla hallinnassa. Ulkoilman ja luonnon osuus toiminnassa oli

etusijalla. Tästä saikin alkunsa Raikun Eräpoikien pitkään jatkunut menestys partiotaitokisoissa. Lukuisat Suomen mestaruudet olivat partiopiireissä tunnettuja. Vielä 2000-luvullakin Haukat osallistuivat näihin kisoihin.

Kesäiset todelliset ”eräleirit” olivat pojille kohokohta. Linnajärven

jylhissä maisemissa pidetyt leirit opettivat pojille erätaitoja ja yh-teenkuuluvuutta. Ikimuistoiset iltanuotiot ohjelmineen ja Riston nuotiotarinoineen eivät unohdu koskaan. Veljespiirissä laulettu Maa on niin kaunis saatteli pojat hiljaisesti teltoille nukkumaan.

Riston puolisona Oili osallistui myös mukaan partioon. Kaikkein nuorimmat pojat muodostivat joukon, jonka vetäjänä hän toimi. Leireihin Oili myös osallistui. Raikussa oloaikanaan he yhdessä saivat aikaan aikakauden, joka säilyy

mUistoKirjoitUs

K i s at U lo K s i a

aikakone 8.5.2010

lahti, sudenpennut1. leppäkertut, myllykylän Harjuvuokot2. naalit, lahden Versot3. Sinitiaiset, lahden Versotlahti, seikkailijat1. norpat, myllykylän Harjuvuokot2. kauriit, nastapartio3. Saukot, lahden Versotnokia, sudenpennut1. kurret, pirkkalan pirkot2. porokettu, messukylän metsäpojat3. Haukka, Ylöjärven Viittaveljetnokia, seikkailijat1. peura, tampereen kotkat2. pöllö, tampereen kotkat3. SuperSopulit, Viinikan Sinitytöttammela, sudenpennut1. Haukat 1, jokioisten korvenkävijät2. kontionpennut, kyynärön kiertäjät3. kärpät, Harjun pojattammela, seikkailijat1. palokärjet, kyynärön kiertäjät2. lepakot, Harjun pojat3. lumikot 1, ryttylän eräveikot

leon lenkki ja Hilkan kilpa,keuruu 15.–16.5.2010

Sininen1. eVo, tampereen lokit2. Wiedervereinigung, Vihtavuoren Visaiset (j-Sp)3. Valiokunta, mäkipartio (j-Sp)punainen1. jeeS, pitkäjärven Vaeltajat (päpa)2. poro, Harjun pojat3. pa-Ha, tampereen kotkatruskea1. 3D, tesoman Sinisiskot2. ka-ru, tampereen lokit3. Xenon, roineen tytötHarmaa1. ilwes, tampereen kotkat2. tuulihaukka, tampereen kotkat3. pi-Ha, tampereen kotkat

Sp:n partiotaitojen Sm-kilpailut 22.5.2010 keuruu

Vihreä1. Stuntmanit, mellilän menninkäiset (l-Sp)2. li-Ha, tampereen kotkat3. otava, jurvan Saloveikot (pp)9. Va-Ha, tampereen kotkat

oranssi1. kyyhkyt, tampereen lokit2. Sipe, littoisten pirtapiiat (l-Sp)3. kirput, roineen tytöt4. pandaneiti, kuoreveden kotkat8. Hertta, tampereen lokit11. karhonen, näsin tytöt

leVottomat jalat SYYSkiSa, 4.-5.9. riiHimäki

Sininen1. kirput, roineen tytöt2. kultanorsut, aurinkovuoren Vartijat3. kärppätytöt, kärkölän kärpätpunainen1. pa-Ha, tampereen kotkat2. ensikertalaiset, kalevan karhut3. kanto, kuoreveden kotkatruskea1. ka-ru, tampereen lokit2. tirppa, jokioisten korvenkävijätHarmaa1. tuulihaukka, tampereen kotkat2. ankka, pirkkalan Sotkapojat3. Dakota, kuoreveden kotkat

k iSa-akti iV in unelmapeSti !

Kilpailujaosto hakee toimintaansa mukaan uusia jäseniä; sekä kisoista kiinnostuneita aloittelijoita että kokeneita kisa-aktiiveja. Voit toimia joko kisajaoston säännöllisessä toiminnassa aktiivisena jäsenenä kehittämässä piirin kilpailukäytäntöjä tai ilmoittautua käytettäväksi valvojaksi yksittäiseen kisaprojektiin, tuomarineuvostoon kisaviikonlopuksi tai kouluttajaksi kisakursseille. Pestisi voidaan muokata kokemuksesi ja kiinnostuksen kohteidesi mukaan!

Pestissä toimiaksesi sinulla olisi hyvä olla kokemusta PT-kisoista joko kisailijana tai järjestelytehtävistä, aitoa kiinnostusta hämäläisen kisaperinteen kehittämiseen sekä halua oppia lisää kilpailujen järjestämisestä.

Tarjoamme sinulle mielenkiintoisen näköalapaikan hämäläisen kilpailukult-tuurin ytimessä, mahdollisuuden kehittää itseäsi kisanjärjestäjänä, koulut-tajana ja kisakonsulttina, sekä mukavan pestin rennossa jaostoporukassa.

Kiinnostuitko?OtayhteyttäjokoPartiotoimistoontaikilpailujaostonpuheenjohtajaanLiisaSadinkankaaseen,

[email protected]ää!

jälkipolville. Puhuttaessa partiosta ei voida sivuuttaa Valtostenosuutta. Entiset Eräpojat ovat jo melkein kaikki eläkeiässä, mutta Oilin ja Riston perintönä luomaa todellista partiohenkeä vaalitaan vuosittain kokoontuvassa Tervaskannot-killassa. Vasemmalla kiittäen,Heikki Sulander

Page 16: Täplä 4/2010

16 toukokuu 2010

Täplä

lokakuu 4.10. Joulukampanja-asiamieskoulutus, Lahti 5.10. Joulukampanja-asiamieskoulutus, Tampere 6.10. Joulukampanja-asiamieskoulutus, Riihimäki 7.10. Joulukampanja-asiamieskoulutus, Jämsä 8.–10.10. Pj-peruskurssi VI/10, osa 2, Hyvinkää koul. 8.–10.10. Sampokurssi, akelakurssi, luotsikurssi, Hyvinkää koul. 9.10. Tarpojien taitopäivä, Tampere ja Lahti ohj. 9.–10.10. Syys-SM-kisat, Uusimaa SP 11.10. Joulukampanja-asiamieskoulutus, Hämeenlinna 12.10. Joulukampanja-asiamieskoulutus, Nokia 15.–17.10. Lpk-toimijakurssi (YTP), Uusikaupunki koul. 16.10. Koulutuksen superlauantai koul. 16.–17.10. JOTA, JOTI SP 22.–24.10. Vaeltajavisio SP 23.10. eRoversLeague-vaeltajakisa, Facebook ohj. 23.–24.10. Ensiapukurssi 1, Kuorevesi taito 23.–24.10. Laajennetut valiokunnat SP 29._31.10. Pj-peruskurssi VII/10, osa 1, Lempäälä koul.30.–31.10. Leikkikurssi ohj. 30.10. Piirin syyskokous, Tampere piha

marraSkuu 5.–7.11. Ensiapukurssi 2, Asikkala taito 6.–7.11. Tarpojajohtajavihjarit, Lempäälä ohj. 5.-7.11. Sudenpentu- ja seikkailijajohtajakurssi, Ylöjärvi koul. 6.11. Ohjelma käytännössä (sudenpentu, seikkailija), Ylöjärvi koul. 6.–7.11. Partiokouluttajakurssi, Ylöjärvi koul. 11.11. Yösuunnistus, Tampere taito 12.–14.11. Pj-peruskurssi VII/10, osa 2, Ylöjärvi koul. 17.11. Polku-jäsenrekisterikoulutus, Tampere koul. 20.–21.11. Jäsenkokous ja lippukunnanjohtajien tapaaminen, Tampere SP 27.–28.11. Ensiapukurssi 2, yli 17.v., Ylöjärvi taito

joulukuu 16.12. Piirin joulukahvit, Lahti

toimintakalenteri 2010pysy Kärryillä

GallUposallistutko lippukunnanjohtajatapaamiseen marraskuussa?

Kimmo nieminen, Forssan tornitUlet ja tornihaUKat

– Luultavasti osallistun jos vain työt antavat siihen mahdollisuuden. Odotan tapaamiselta sitä, että se on muutakin kuin vain puhetta ja keskustelua. Eritoten odotan konkreettisia neuvoja lippukunnan pyörittämiseen.

emilia paronen, terVaKsenteKijät

– Kyllä osallistun ja odotan saavani uusia ideoita ja energiaa lippukun-tatoiminannan kehittämiseen.

antti lappalainen, hollolan hirVenhiihtäjät

– Mahdollisesti osallistun. Toivoisin saavani vastauksia ja ratkaisuja joh-tajapulaan, millaisia ratkaisuja muut lpkj ovat tehneet ja kuinka saada pidettyä oma motivaatio korkealla.

sisKo BjörK, myllyKylän harjUVUoKot

– Osallistuminen riippuu pitkälti työvuoroista mutta toivottavasti pääsen osallistumaan. Toivoisin, että asioita käsiteltäisiin lippukuntien näkökulmasta, johon partiotoi-minta perustuu, eikä vedettäisi vain suuria linjoja piirien tai SP:n näkökulmasta.

tanja KaUppinen, KUrUn Kontiot

– Osallistuminen on vielä epävar-maa, mutta jos pääsen paikanpäälle niin toivoisin, että pääsisimme myös käytönnössä tekemään jotain emmekä vain istuisi ja keskustelisi.

VieläehtiiPartiojohtajakurssillePartiojohtajien peruskoulutus VII 29.–31.10. Pajaniemi, Lempäälä ja 12.–14.11. Antaverkka, Ylöjärvi. Opit perusteita partiosta ja partio-ohjelmasta sekä lasten ja nuorten kanssa toimimisesta, retkeilet mukavien kurssikavereiden kera ja harjoittelet johtamista. Ilmoittautuminen viimeistään 11.10.

Johdatkosudenpentujataiseikkailijoita?5.–7.11. Sudenpentu- ja seikkailijajohtajakurssi, Antaverkka, Ylöjärvi. Perustietoa sudenpentu- tai seikkailijaikäkauden lasten kanssa toimimisesta, kyseisen ikäkaudenohjelmasta, turvallisen retken järjestämisestä ja ryhmän johtamisesta. Ilmoittautuminen viimeistään 14.10. Muista ilmoittaa, kumman ikäkauden koulutukseen osallistut.

Ilmainenkouluttajakurssi,jostaonhyötyätyöelämässäkin6.–7.11. Partiokouluttajakurssi, Antaverkka, Ylöjärvi. Opit soveltamaan partio-ohjelmaa lippukuntien tarpeisiin partioliikkeestä ja tutustut kouluttamisen välineisiin. Ilmoittautuminen viimeistään 14.10.

Tarjollauusileikkipaketti30.–31.10. Leikkikurssi. Tarjolla on uusia leikkejä ja uusi leikkipaketti sisä- ja ulkoleikkeihin. Ilmoit-tautuminen viimeistään 14.10.

Vinkkejätarpojavartionvetämiseen6.–7.11. Tarpojajohtajavihjarit, Pajaniemi. Käytännön vinkkejä tarpojien toimintaan ja majakan suorittamiseen. Ilmoittautuminen viimeistään 15.10.

VaeltajatapahtumaFacebookissa23.10. eRoversLeague, Facebook. Päivän aikana Facebookissa annetaan vartioille tehtäviä, joiden raportointitapa on täysin vapaa. Maksuton.

Löydätsenkylläpäivänvalolla,entäyönpimeydessä?Tule etsimään rasteja Kaupin maastoon torstaina 11.11. Aloitamme Kaupin vesitornilta kello 19 ja viimeisetkin ovat metsästä pois noin kello 21:n aikoihin. Pyydämme vartionjohtajia tai lippukunnan muita johtajia ilmoittamaan arvioita osallistujamäärästä lähempänä tapahtumaa osoitteeseen: [email protected]. Kartoista perimme 4 € maksun, maalissa on tarjolla kylmää mehua.

SuperlauantaissaperustietoaikäkausistaKoulutuksen superlauantai 16.10., Partiotoimisto, Tampere. Sudenpentuohjelman sähäkät seikat, Seikkailijaohjelman salaisuudet, Tarpojaohjelman temput. Ilmoittaudu 8.10. mennessä.

Haluatkotukeakisajärjestäjiä,tulevalvojakurssille! Koulutus järjestetään lauantaina 16.10. Partiotoimistolla Tampereella. Kurssilla keskitytään valvo-jan tehtäviin kuten järjestelytoimikuntatyöskentelyyn, järjestäjien tukemiseen ja auttamiseen sekä kilpailujen sääntöjen ja partiohengen mukaisuuden varmistamiseen. Lisäksi kurssilla käydään läpi ongelmatilanteita ja niiden erilaisia ratkaisumalleja. Kurssi sisältää paljon ryhmätyöskentelyä, yhteisiä keskusteluja ja esimerkkejä elävästä elämästä. Ilmoittaudu 8.10. mennessä.

Lisätietojakursseista:www.hp.partio.fi/toiminta

KoUlUttaUdU!