Budjettikatsaus 2017

Sisällysluettelo

Talouden näkymät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

Hallituksen talouspoliittinen linja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

Kilpailukykysopimus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

Vuoden 2017 budjetin menot, tulot ja alijäämä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

Kuntatalous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15

Valtiontalouden EU-tulot ja -menot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

Poimintoja talousarviosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

Lisätietoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30

Lukuohjeet ja tulostus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31

2

Talouden näkymät

Maailmantalouden ja -kaupan kasvunäky-mät ovat heikentyneet viime aikoina. Vuon-na 2016 maailmankaupan kasvu jää kahteenprosenttiin ja maailmantalouden kasvu kol-meen prosenttiin. Maailmankaupan ennuste-taan kuitenkin hieman piristyvän lähivuosinaja v. 2018 kasvuvauhdiksi ennustetaan nel-jää prosenttia. Kiinan talouden kasvu hidas-tuu kuuteen prosenttiin v. 2018, mikä heijas-tuu muiden kehittyvien maiden talousnäky-miin erityisesti raaka-aineiden kysynnän las-kiessa.

Suomen talouskasvu on vaisua vuosina 2016–2018. Vaikka vienti piristyykin v. 2017, sejää yhä alhaiselle tasolle samalla kun mark-kinaosuuksien menettäminen kansainvälises-sä kaupassa jatkuu. Suomen BKT:n kasvu-vauhdin ennustetaan olevan 1,1 prosenttia v.2016 ja hidastuvan 0,9 prosenttiin v. 2017.Kasvun taustalla on etupäässä yksityisen ku-lutuksen ja investointien suotuisa kehitys. Yk-sityinen kulutus kasvaa lähivuosina reaalitu-lojen noususta ja työmarkkinoilla tapahtu-neesta positiivisesta käänteestä johtuen. Yk-sityisen kulutuksen kasvu hidastuu kuitenkinhieman v. 2017 nimellisansioiden pienentyes-sä kilpailukykysopimuksen seurauksena. Yk-sityisten investointien ennustetaan kokonai-

suudessaan kasvavan vuosina 2016–2017, mi-tä selittää kone- ja laiteinvestointien mää-rän kasvu ja T&K-investointien kääntyminennousuun. Työllisten määrä lisääntyy 0,3 %ja työttömyysasteen arvioidaan laskevan 8,8prosenttiin v. 2017. Paraneva työllisyystilan-ne tukee omalta osaltaan yksityistä kulutus-ta ja talouskasvua. Kuluttajahintojen nousukiihtyy 1,1 prosenttiin, mutta jää edelleen ta-vanomaista hitaammaksi.

Julkinen talous

Suomen julkinen talous koostuu valtios-ta, paikallishallinnosta, työeläkerahastoista jamuista sosiaaliturvarahastoista. Talouden hi-das kasvu ei tuota tarpeeksi verotuloja rahoit-tamaan julkisia menoja samalla kun väestönikääntyminen kasvattaa julkisia menoja. Jul-kiseen talouteen on kohdentunut mittavia so-peutustoimia, mutta niistä huolimatta alijää-mä ei ole supistunut merkittävästi. Suomenjulkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuo-det.

Julkinen sektori on velkaantunut nopeasti jousean vuoden ajan, ja velkaantuminen jat-

3

kuu lähivuosina. Jotta julkinen talous sel-viäisi ikääntymisen aiheuttamista menopai-neista tulevina vuosikymmeninä ilman lisätoi-mia, julkisyhteisöjen rahoitusjäämän tulisi ol-la noin 2 % ylijäämäinen suhteessa BKT:seenensi vuosikymmenen alussa.

Veroaste eli verojen ja veroluonteisten mak-sujen suhde BKT:seen alenee lähivuosina.Kilpailukykysopimus laskee veroastetta mer-kittävästi, sillä työnantajien sairasvakuutus-maksua alennetaan ja työn sekä eläketulon

verotusta kevennetään v. 2017.

4

Hallituksen talouspoliittinen linja

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen tavoit-teena on nostaa Suomen talous kestävänkasvun ja kohenevan työllisyyden uralle se-kä turvata julkisten palvelujen ja sosiaali-turvan rahoitus. Velkaantuminen suhteessabruttokansantuotteeseen taitetaan vaalikau-den loppuun mennessä ja velaksi eläminen lo-petetaan v. 2021. Hallitus sitoutuu tekemäänhallituskauden aikana päätöksiä säästöistä jarakenteellisista uudistuksista, joita tarvitaanjulkisen talouden 10 mrd. euron kestävyys-vajeen kattamiseen. Verotuksen painopistet-tä siirretään työn ja yrittämisen verotukses-ta erityisesti haittaveroihin. Kokonaisveroasteei nouse vaalikauden aikana. Julkisen talou-den tasapainottaminen hallitusohjelman mu-kaisesti on käynnistetty välittömästi.

Velkatavoitteen lisäksi hallitus on asettanutjulkisen talouden rahoitusasemalle tavoitteet,jotka koskevat yhtäältä valtion, paikallishal-linnon ja sosiaaliturvarahastojen rahoitusase-maa hallituskaudella ja toisaalta julkisyhtei-söjen yhteenlaskettua rakenteellista rahoitus-asemaa keskipitkällä aikavälillä. Näitä ovat:

• valtiontalouden alijäämä korkeintaan½ % suhteessa BKT:seen

• kuntatalouden alijäämä korkeintaan ½

% suhteessa BKT:seen• työeläkerahastojen ylijäämä noin 1 %

suhteessa BKT:seen• muiden sosiaaliturvarahastojen ra-

hoitusasema noin 0 % suhteessaBKT:seen.

Jos tavoitteet saavutetaan, julkisyhteisöjenrahoitusaseman pitäisi lähes tasapainottuahallituskaudella. Hallituksen julkiselle talou-delle vuoteen 2019 asettamien alasektorikoh-taisten rahoitusasematavoitteiden osalta val-tiontalous ei tule valtiovarainministeriön en-nusteen perusteella saavuttamaan tavoitet-taan. Sosiaaliturvarahastojen ja paikallishal-linnon rahoitusasematavoitteet näyttäisivättoteutuvan.

Julkisen talouden kestävän rahoituksen ta-voitteen saavuttamiseksi tarvitaan välittö-miä säästöjä, julkisen hallinnon ja palvelu-tuotannon tehostamista sekä toimia taloudenkasvun edellytysten vahvistamiseksi. Näidenfinanssipoliittisten tavoitteiden lisäksi halli-tus on asettanut tavoitteeksi työllisyysasteennousun 72 prosenttiin ja työllisten määränousun 110 000 hengellä hallituskauden ai-kana. Työllisyyden lisäämiseen ja työttömyy-den vähentämiseen tähtäävät toimet edistä-vät kasvua ja vahvistavat julkista taloutta.

Hallituksen ohjelmaan sisältyy budjettitalou-den menojen kehitystä ohjaava menosään-tö, joka asettaa enimmäismäärän pääosalle(noin 80 %) talousarviomenoista ja kattaakoko vaalikauden. Menosäännön ja sen poh-jalta vahvistettavan valtiontalouden menoke-hyksen ulkopuolelle jäävät mm. suhdanteidenja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttu-vat menot, valtionvelan korkomenot sekä fi-

5

nanssisijoitukset.

Finanssipoliittiset säännöt

Suomen julkisen talouden tavoitteenasette-lua määrittävät sekä kansalliset säännöt ettäEU-säännökset, erityisesti vakaus- ja kasvu-sopimus, joka velvoittaa jäsenvaltiot ylläpitä-mään julkisen talouden tasapainoa ja välttä-mään liiallisia alijäämiä ja velkaantumista.

EU-lainsäädäntö asettaa julkisen taloudenhoidolle kolme finanssipoliittista sääntöä:

• Julkisen talouden alijäämä saa ollaenintään 3 % suhteessa BKT:seen.

• Julkinen velka saa olla enintään 60 %suhteessa BKT:seen.

• Lisäksi julkisen talouden rakenteellisel-le rahoitusasemalle asetetaan keskipit-kän aikavälin tavoite.

Keväällä 2016 vahvistettu keskipitkän aika-välin tavoite rakenteelliselle rahoitusasemal-

le, -0,5 % suhteessa BKT:seen, pidetään en-nallaan. Suomelta edellytetään 0,5 % raken-teellista sopeutus kohti keskipitkän aikavälintavoitetta v. 2016. Vuodesta 2017 eteenpäinsopeutusvaatimus kohoaa 0,6 % suhteessabruttokansantuotteeseen ja pysyy siellä kun-nes keskipitkän aikavälin tavoite on saavutet-tu. Suomi täytti vakaus- ja kasvusopimuksenennaltaehkäisevän osan vaatimukset v. 2015.

Syyskuun ennusteen mukaan julkisen talou-den alijäämä on 2,4 % BKT:sta v. 2016 ja2,6 % BKT:sta v. 2017. Näin ollen Suomitäyttää alijäämää koskevan kriteerin. Aiem-min komissio on todennut Suomen täyttävänmyös velkakriteerin, vaikka julkisen taloudenvelka ylitti 60 prosentin rajan v. 2015. En-nusteen mukaan velka-aste nousee 64,3 pro-senttiin v. 2016 ja 65,8 prosenttiin v. 2017.

Valtiovarainministeriön ennusteen mukaanerityisesti vuoden 2017 osalta on riski, ettäSuomi ei noudata vakaus- ja kasvusopimusta.Asiaa käsitellään tarkemmin lokakuussa hy-väksyttävässä EU:lle toimitettavassa vuoden2017 alustavassa talousarviosuunnitelmassa.

6

7

Kilpailukykysopimus

Työmarkkinaosapuolet allekirjoittivat kilpai-lukykysopimuksen kesäkuussa 2016. Sopi-muksen tavoitteena on parantaa suomalais-ten yritysten hintakilpailukykyä globaaleillamarkkinoilla, lisätä vientiä ja työllisyyttä sekänopeuttaa talouskasvua. Tavoitteisiin pääse-miseksi tuotannon yksikkökustannuksia alen-netaan noin neljällä prosentilla. Sopimus vieosaltaan kohti hallituksen tavoitetta 110 000uudesta työpaikasta kuluvan vaalikauden ai-kana.

Kilpailukykysopimuksen ta-voitteena on parantaa suo-malaisten yritysten hinta-kilpailukykyä, lisätä vientiäja työllisyyttä sekä nopeut-taa talouskasvua.

Sopimuksen kattavuus nousi syyskuun alkuunmennessä yli 90 prosenttiin palkansaajista.Hallitus, työnantajat ja työntekijät sitoutu-vat kilpailukykysopimuksessa toimenpiteisiin,joita ovat muun muassa:

• Vuosityöaika pitenee 24 tunnilla.• Julkisen sektorin lomarahat pienenevät

30 prosentilla vuosina 2017−2019.

• Työnantajan sosiaalivakuutusmak-sut alenevat ja siirtyvät osittainpalkansaajien maksettavaksi.

• Voimassa olevia työ- ja virkaehtosopi-muksia jatketaan vuodella ilman pal-kankorotuksia.

• Aikuiskoulutustuen perusosa alenee 15prosentilla ja tuen enimmäispituutta ly-hennetään 19 kuukaudesta 15 kuukau-teen.

• Hallitus tukee sopimusta veronkeven-nyksin.

Seuraavassa tekstiosuudessa tarkastellaankilpailukykysopimuksen vaikutuksia ainoas-taan valtion budjettiin. Valtiovarainministe-riön syksyn 2016 taloudellisen katsauksen si-vuilla 23–24 on tarkasteltu kilpailukykysopi-muksen vaikutuksia koko julkisen taloudentasolla lähivuosina huomioiden mm. vaiku-tukset kuntatalouteen ja sosiaaliturvarahas-toihin.

Kilpailukykysopimuksen vaiku-tukset valtion budjettiin vuonna2017

Kilpailukykysopimus kasvattaa valtion bud-jettialijäämää vajaalla 900 milj. eurolla v.2017. Muutos aiheutuu määrärahatarpeen yli400 milj. euron nettomääräisestä kasvusta se-kä verotulojen yli 400 milj. euron nettomää-räisestä laskusta.

8

Valtion budjettitasapainoa vahvista-vat toimenpiteet

Kilpailukykysopimuksen seurauksena valtiontoimintamenot, valtionosuudet ja koulutuk-sen valtionrahoitus alenevat yhteensä run-saalla 500 milj. eurolla. Menoja alentavat so-siaalivakuutuksen maksumuutokset, lomara-haleikkaukset ja työajan pidennys.

• Valtion toimintamenot alenevat vajaal-la 130 milj. eurolla työvoimakustannus-ten pienentyessä.

• Kuntien valtionosuuksia alennetaanrunsaalla 370 milj. eurolla kuntien työ-voimakustannusten pienentyessä.

• Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujenvaltionrahoitusta vähennetään runsaal-la 20 milj. eurolla alentuneiden henki-löstömenojen seurauksena.

Valtion budjettitasapainoa heikentä-vät toimenpiteet

Valtion budjettitasapainoa heikentävät vero-tulojen alentuminen, valtion rahoituksen kas-vu Kelan sairausvakuutusmenoihin ja kunnil-

le maksettavan verokevennysten kompensaa-tion kasvu.

• Valtion verotulojen kertymää pienen-tävät työ- ja eläketulojen veronkeven-nykset sekä palkkasumman ja sosiaa-livakuutusmaksujen muutosten vaiku-tukset ansiotuloverojen kertymiin. Toi-saalta yhteisöveron tuoton odotetaankasvavan. Nettomääräisesti verotulojaodotetaan kertyvän vajaa 420 milj. eu-roa vähemmän.

• Valtion määrärahatarpeen kasvu onsäästöjä suurempi. Suurin määrära-hatarpeen kasvuun vaikuttava tekijäon sairausvakuutuksen maksumuutok-set, jotka kasvattavat valtion rahoitus-ta Kelan menoihin. Myös pienituloistenveronkevennys sekä aikuiskoulutustuenja työttömyysvakuutusmaksujen muu-tokset vaikuttavat valtion rahoituso-suuteen Kelan menoista. Valtion rahoi-tusosuus kasvaa runsaalla 690 milj. eu-rolla.

• Valtio kompensoi ansiotulojen veronke-vennyksestä kunnille aiheutuvat vero-tuottomenetykset. Tämä lisää kuntienvaltionosuuksia runsaalla 270 milj. eu-rolla.

9

Vuoden 2017 budjetin menot, tulot jaalijäämä

Valtion talousarvioon sisältyvät valtion bud-jettitalouden tulot ja menot. Valtion budjet-titalous on valtiontaloutta suppeampi käsite,sillä valtiontalouteen kuuluvat valtion budjet-titalouden lisäksi budjettitalouden ulkopuo-lella olevien valtion rahastojen talous ja val-tion liikelaitokset.

Tutkibudjettia.fi -palvelunavulla nähdään valtionmeno- ja tuloarviot visuali-soituina.

Menot

Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdote-taan 55,2 mrd. euroa, mikä on 0,8 mrd. eu-roa enemmän kuin vuoden 2016 varsinaises-sa talousarviossa. Hintatason nousu ja talous-arvioesityksen rakennemuutokset huomioidenhallinnonalojen määrärahat kasvavat reaali-sesti noin 0,7 % vuoden 2016 varsinaiseentalousarvioon verrattuna.

Valtion menotasoa nostavat mm. kärkihank-keisiin käytettävien määrärahojen nettomää-

räinen kasvu ja kilpailukykypaketista aiheu-tuvat muutokset. Menoja lisäävät myös eräätautomaattitekijät kuten valtion ikäsidonnais-ten eläkemenojen kasvu. Hallitusohjelmanliitteen 6 mukaiset sopeutustoimet toisaaltaalentavat valtion menoja noin 0,5 mrd. eurol-la vuodesta 2016. Maahanmuuttoon käytet-tävät menot alenevat noin 180 milj. eurollav. 2016 budjetoituun verrattuna.

Talousarvion määrärahatovat 55,2 mrd. euroa ja tu-lot ennen velanottoa 49,7mrd. euroa. Valtionvelkanousee 111,0 mrd. euroon.

Verotulot

Vuoden 2017 valtion budjettitalouden tulojen(pl. nettolainanotto) arvioidaan olevan noin49,7 mrd. euroa, josta verotulot muodosta-vat noin 84 % eli 41,6 mrd. euroa. Verotulo-jen arvioidaan kasvavan noin 2 % v. 2017, elinoin 0,6 mrd. euroa verrattuna vuoden 2016talousarviossa ja lisätalousarvioissa budjetoi-tuun. Hidas talouskasvu rajoittaa veropohjienkasvua edelleen v. 2017 samalla kun verope-rustemuutokset vähentävät verotulojen ker-tymää. Vuonna 2017 toteutetaan useita hal-litusohjelman mukaisia verotusta keventäviämuutoksia. Lisäksi verotusta kevennetään kil-pailukykysopimuksen tukemiseksi.

10

Alijäämä ja velka

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2017 on 5,5mrd. euroa alijäämäinen, mikä katetaan otta-malla lisää velkaa. Alijäämä pienenee hiemanverrattuna vuodelle 2016 budjetoituun (huo-mioiden jo hyväksytyt lisätalousarviot). Kan-santalouden tilinpidon käsittein valtiontalou-den alijäämän arvioidaan olevan v. 2017 noin2,8 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.Vuoden 2017 lopussa valtionvelan (ml. ra-hastotalouden velka) arvioidaan olevan noin111,0 mrd. euroa, mikä on noin 51 % suh-teessa bruttokansantuotteeseen.

Sopeutuksella hillitään velanottoa

Vuoden 2017 budjetin määrärahoissa onhuomioitu hallitusohjelmassa päätetyt so-peutustoimet, joita täydennettiin vuosien2017—2020 julkisen talouden suunnitelmas-sa. Vuonna 2017 voimaan tulevia merkittä-viä valtion menoja vähentäviä sopeutustoi-mia ovat muun muassa säästöt, jotka kohdis-tuvat ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan,opintotukeen sekä Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkimustoi-minnan erityiseen valtionrahoitukseen. Lisäk-si indeksisidottuihin menoihin tehdään 0,85prosentin tasasuuruinen vähennys. Useidensäästöjen vaikutus kasvaa v. 2017.

11

12

13

14

Kuntatalous

Kunnat järjestävät asukkailleen peruspalve-lut, kuten koulutus- sekä sosiaali- ja terveys-palvelut. Palvelut rahoitetaan osittain kun-tien verotuloilla, joita kertyy kunnallisverosta(85 % verotuloista), kiinteistöverosta (8 %verotuloista) sekä osasta yhteisöveron tuot-toa (7 % verotuloista). Valtio osallistuu pe-ruspalvelujen rahoitukseen valtionosuuksilla.

Kuntatalouden lainakanta kasvaaedelleen

Kuntatalouden kokonaismenot ja -tulot ke-hittyvät vuosina 2016−2020 historiaan näh-den vaimeasti. Tilikauden tuloksen arvioi-daan vahvistuvan lähivuosina, mutta heikke-nevän jälleen vuosikymmenen lopulla. Kun-tataloutta vahvistavat kuntien ja kuntayhty-mien omat sopeutustoimet v. 2016, hallitus-ohjelman mukaiset toimet sekä v. 2017 voi-maan astuva eläkeuudistus. Budjettiesityk-seen sisältyvien valtion toimenpiteiden arvi-oidaan vahvistavan kuntien rahoitusasemaavuoteen 2016 verrattuna nettomääräisestinoin 40 milj. eurolla.

Kunnille arvioidaan kertyvä verotuloja noin21,8 mrd. euroa v. 2017, mikä on noin 0,7

% edellisvuotta vähemmän. Ansiotulovero-tuksessa tehtävät veroperustemuutokset kil-pailukykysopimus huomioon ottaen vähentä-vät kunnallisveron tuottoa nettomääräisestinoin 390 milj. euroa v. 2017. Veroperuste-muutoksista aiheutuvat verotuoton muutok-set kuitenkin kompensoidaan kunnille täy-simääräisesti. Kiinteistöverotukseen tehtävätkorotukset puolestaan kasvattavat verotuot-toa yhteensä noin 55 milj. eurolla.

Vuonna 2017 valtio osoittaa kunnille valti-onapuja yhteensä 10,3 mrd. euroa, joka onnoin 7 % vähemmän kuin vuodelle 2016 bud-jetoitu. Merkittävimmät valtionapujen ale-nemiseen vaikuttavat tekijät ovat perustoi-meentulotuen laskennan ja maksatuksen siir-to kunnilta Kelalle sekä kilpailukykysopimuk-seen liittyvä vähennys.

Valtio osallistuu peruspalvelujen rahoituk-seen valtionosuusjärjestelmän kautta, johonsisältyvä valtionosuusprosentti kuvaa valti-on ja kuntien välistä kustannusten jakoa.Vuonna 2017 kunnan peruspalvelujen valti-onosuuden valtionosuusprosentti on 25,23.Näin ollen kunnat rahoittavat peruspalveluis-ta 74,77 prosenttia. Laskennallisiin valtiono-suuksiin osoitetaan yhteensä 9,4 mrd. euroav. 2017. Valtionosuuksia alentavat mm. kil-pailukykysopimukseen liittyvä vähennys, in-deksisidonnaisten menojen 75 milj. euron li-säsäästö ja edellisellä vaalikaudella päätetty50 milj. euron valtionosuusleikkaus.

Kuntatalouteen aiheutuu menopaineita pal-velutarpeen kasvusta, investoinneista, kor-jausvelasta sekä kasvukeskusten palvelujenja infrastruktuurin laajentamisesta. Toisaal-ta tulorahoitus ei riitä kattamaan nettoinves-tointeja. Kuntatalouteen syntynyt tulojen ja

15

menojen välinen epäsuhta on johtanut kun-tatalouden lainakannan kasvuun. Lainakan-ta nousi v. 2015 yhteensä 17,4 mrd. euroonja uhkaa kasvaa yli 20 mrd. euroon vuoteen2020 mennessä.

Kansantalouden tilinpidon käsittein tarkas-teltuna paikallishallinnon rahoitusasema oli0,6 % alijäämäinen suhteessa bruttokansan-tuotteeseen v. 2015. Alijäämän arvioidaan su-pistuvan hieman v. 2016 ja pysyvän likimaintällä tasolla vuosina 2017–2020. Julkisen ta-louden suunnitelmassa paikallishallinnon net-toluotonannolle asetettu rahoitusasematavoi-te ollaan näin saavuttamassa. Rahoitusase-matavoitteeksi on asetettu korkeintaan 0,5prosentin alijäämä v. 2019.

Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistuksen myötä kuntienja kuntayhtymien tehtäviä siirretään maa-kunnille. Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelui-den järjestämisestä siirtyy 18 maakunnalle v.2019. Vastuu pelastustoimen tehtävien jär-jestämisestä siirretään viidelle maakunnallevuoden 2019 alusta lukien. Hallitus antaa

esitykset uudistuksesta eduskunnalle vuoden2016 loppuun mennessä. Uudistuksen toi-meenpanoa valmistelevan maakuntien väliai-kaishallinnon on tarkoitus aloittaa toimintan-sa 1.7.2017.

Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteena onkaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveysero-ja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaisuut-ta, saatavuutta ja vaikuttavuutta, sekä sovit-taa yhteen valtion aluehallinto ja maakunta-hallinto. Uudistuksella tavoitellaan lisäksi jul-kisen talouden kestävyysvajeen pienentämis-tä 3 mrd. eurolla vuoteen 2030 mennessä, mi-kä edellyttää, että sosiaali- ja terveydenhuol-lon menot saavat jatkossa kasvaa reaalisestivain 0,9 prosenttia vuodessa. Ilman uudistus-ta niiden ennakoidaan kasvavan keskimäärin2,4 prosenttia vuosittain.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvas-tuun siirrolla on merkittäviä vaikutuksia kun-tien toimintaan ja talouteen. Kunnilta maa-kunnille siirtyvien sosiaali- ja terveydenhuol-lon, pelastustoimen sekä ympäristötervey-denhuollon kustannukset ovat yhteensä noin17,7 mrd. euroa v. 2016. Nämä tehtävätmuodostavat keskimäärin 57 prosenttia kun-tien käyttötalousmenosta vuoden 2016 tasol-la. Uudistuksen jälkeen kuntien käyttötalou-den menot painottuvat pääosin varhaiskasva-tukseen sekä esi- ja perusopetukseen.

Valtioneuvosto valmistelee myös työelämä-ja elinkeinopalvelujen, elinkeino-, liikenne- jaympäristökeskuksen, aluehallintoviraston se-kä maakuntien liittojen tehtävien siirtoa maa-kunnille. Lainsäädännön muutokset on tar-koitus toteuttaa vuoden 2019 alusta, jolloinELY-keskusten, TE-toimistojen ja maakun-tien liittojen toiminnat lakkaavat.

16

Valtiontalouden EU-tulot ja -menot

Komissio antoi esityksensä Euroopan unioninvuoden 2017 talousarvioksi 30.6.2016. Esi-tyksen kokonaissumma maksusitoumusmää-rärahoina (sitoumuksina) on 156,6 mrd. eu-roa rahoituskehyksen sisäpuolelle kuuluvienohjelmien osalta. Maksumäärärahoina (mak-suina) esityksen kokonaistaso on 134,3 mrd.euroa. Talousarvioesityksen koko on noin pro-sentti EU:n yhteenlasketusta bruttokansan-tulosta.

Talousarvioesitys keskittyy työllisyyttä, inves-tointeja ja kilpailukykyä edistäviin toimenpi-teisiin, joilla tuetaan Euroopan talouden oras-tavaa kasvua. Toinen keskeinen painopisteon pakolaiskriisin ja sääntelemättömän maa-hanmuuton aiheuttamat toimet, joita on ra-hoitettu EU:n talousarviosta yhteensä noin10,5 mrd. eurolla vuosina 2015−2016. Vuo-den 2017 EU:n talousarvioesitykseen sisältyyyhteensä noin 5,2 mrd. euroa muuttoliikkee-seen kohdennettua rahoitusta, jonka tavoit-teena on vahvistaa politiikkatoimia unioninvapauden, oikeuden ja turvallisuuden edistä-miseksi sekä terrorismin ja järjestäytyneen ri-kollisuuden torjumiseksi. Lisäksi panostuksel-la EU:n ulkopuolisiin toimiin pyritään edis-

tämään demokratiaa, rauhaa, solidaarisuuttaja vakautta. Samalla pyritään vähentämäänköyhyyttä investoimalla unionin naapurivalti-oihin ja tukemalla EU-jäsenyyttä valmistele-via maita, sekä edistämään EU:n perusarvojamaailmanlaajuisesti.

Heinäkuussa 2016 käydyssä neuvoston käsit-telyssä maksumäärärahojen taso laski komis-sion ehdotuksesta noin 1,1 mrd. euroa (ns.erityisvälineet mukaan lukien). Seuraavassavaiheessa talousarvio siirtyy parlamentin käsi-teltäväksi syyskuussa 2016. Vuoden 2017 ta-lousarvio hyväksytään lopullisesti marras-jou-lukuussa 2016.

EU:n budjetti rahoitetaan kokonaisuudessaanns. omilla varoilla. Näitä ovat sokerin tuo-tantomaksut ja tullit, eli ns. perinteiset omatvarat (noin 15 %), sekä jäsenvaltioiden ta-lousarvioiden kautta tulevat maksut, jotkaperustuvat arvonlisäveropohjaan (n. 14 %)ja bruttokansantuloon (noin 70 %). LisäksiEU kerää pienen osan tuloistaan mm. eläke-maksuina, korkoina ja sakkoina (noin 1 %).Omille varoille on asetettu ehdoton ylära-ja, joka on 1,23 % jäsenvaltioiden yhteen-lasketusta bruttokansantulosta. EU:n vuosit-taisia menoja ja tuloja koskevien parlamen-tin ja neuvoston päätösten tulee pysyä vuosil-le 2014−2020 päätetyn rahoituskehyksen ra-joissa.

Valtiontalouden tasolla Suomen arvioidaanmaksavan EU:n budjettiin ja Euroopan ke-hitysrahastoon 1 957 milj. euroa v. 2017.Suomen maksut pienenisivät 39 milj. euroavuodelle 2016 budjetoituun verrattuna. Suo-mi maksaa noin 4,9 mrd. euron suuruises-ta maksualennuksesta Yhdistyneelle kunin-gaskunnalle 130 milj. euroa v. 2017. EU:n

17

budjetista arvioidaan saatavan tuloja noin 1062 milj. euroa, mikä on 105 milj. euroa vä-

hemmän kuin v. 2016 arvioidaan saatavan.

18

19

Poimintoja talousarviosta

Verotus

Tulon ja varallisuuden perusteellakannettavat verot

• Työn verotus kevenee 515 milj. eu-roa kilpailukykysopimuksen ja hallituk-sen verokevennyksen johdosta. Eläke-tulon verotusta kevennetään vastaa-vasti, mikä vähentää verotuloja vuosi-tasolla noin 135 milj. euroa.

• Asuntolainan korkojen vähennyskelpoi-sen osuuden pienentämistä jatketaan.Kotitalousvähennystä korotetaan.

• Metsätilojen sukupolvenvaihdoksia tu-etaan ottamalla käyttöön ns. metsälah-javähennys ja kannusteita yritystoimin-nan harjoittamiseen vahvistetaan uu-della yrittäjävähennyksellä.

• Perintö- ja lahjaveroasteikkoja keven-netään maatilojen ja muiden yritystensukupolvenvaihdosten edistämiseksi.

Valmisteverot

• Makeisten ja jäätelön vero poiste-taan ja virvoitusjuomaveron veropoh-jaan tehdään pieniä muutoksia.

• Tupakkaveroa korotetaan v. 2017 kah-dessa vaiheessa ja sähkösavukkeilleotetaan käyttöön vero.

• Liikenteen polttoaineiden jalämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineidenveroa korotetaan.

• Kaivostoiminta palautetaan alemmansähköverokannan piiriin.

20

Muut verot

• Autoverotusta kevennetään hallitus-kaudella asteittain.

• Paketti- ja henkilöautojen perusveroakorotetaan vuoden 2017 alusta alkaen.Lisäksi vuoden 2017 aikana on tarkoi-tus ottaa käyttöön vene- ja kevyidenmoottoriajoneuvojen vero.

Määrärahat

Suomi 100

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuottavietetään v. 2017. Juhlavuoden teemana on”yhdessä” ja ohjelma rakennetaan eri toimi-joiden kanssa. Juhlavuoden kunniaksi ava-taan uusi kansallispuisto Suomussalmen Hos-saan kesäkuussa 2017. Lisäksi valtio osal-listuu Helsingin keskustakirjaston rahoituk-seen. Kokonaisuudessaan juhlavuoden ohjel-man toteuttamiseen ehdotetaan 10,1 milj.euroa vuodelle 2017.

Hallinto

Kilpailukykysopimuksen lisäksi kaikkien valti-onhallinnon toimintamenoihin vaikuttaa use-at toimintamenoihin kohdistetut säästöt.Hallitusohjelman mukainen toimintameno-säästö kasvaa 30 milj. eurolla v. 2017. Mui-ta nykyisen hallituksen päättämiä toiminta-menosäästöjä on esimerkiksi hankintaproses-sin tehostaminen, jolla tavoitellaan 5 milj. eu-ron säästöä v. 2017. Lisäksi toimintamenoi-hin kohdistuu edelliseltä vaalikaudelta vuosit-tainen 0,5 prosentin tuottavuussäästö, jokakasvattaa säästöä runsaalla 20 milj. eurollav. 2017.

Taide ja kulttuuri

Yleisistä kirjastoista tapahtuvasta lainaami-sesta kirjailijoille maksettavan lainauskor-vauksen tasoa nostetaan 15,6 milj. euroonv. 2017 (sisältäen arvonlisäveron). Korotusmerkitsee suojattujen teosten tekijöille mak-

21

settavan lainauskorvauksen tason nostamis-ta muiden Pohjoismaiden tasolle eduskunnanedellyttämällä tavalla.

Yleissivistävä koulutus

Ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaankoulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mah-dollistamaan tutkinnon laajempi hyödyntä-minen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa.Tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottototeutetaan tutkinnossa asteittain vuoteen2019 mennessä.

Ammatillinen koulutus

Ammatillista koulutusta uudistetaan yhteis-kunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Uu-distuksen tarkoituksena on muun muassapoistaa koulutuksen päällekkäisyyksiä ja tii-vistää yhteistyötä työelämän kanssa. Refor-missa otetaan käyttöön yhtenäinen henki-lökohtaistamisprosessi. Samalla uudistetaanammatillisen koulutuksen ohjaus- ja rahoi-tusjärjestelmät sekä tutkinnon suoritustapa.Uudistuksen valmistelu päättyy vuoden 2017loppuun mennessä ja uudistukset tulevat voi-maan v. 2018. Ammatillisen peruskoulutuk-sen rahoitusta alennetaan reformin toteutuk-seen liittyen 190 milj. eurolla.

Korkeakoulut

Tutkimusrahoitusta ja -laitoksia uudistetaansiten, että voimavaroja suunnataan uudelleenyhteiskunnan muuttuneiden tarpeiden mu-kaisesti. Korkeakouluopetuksen digitaalistenoppimisympäristöjen vahvistamiseen ja ym-pärivuotisen opiskelun edellytysten paranta-miseen kohdennetaan noin 30 milj. euronmäärärahalisäys. Lisäksi Suomen Akatemi-an myöntövaltuutta lisätään 30 milj. eurollakohdennettavaksi nuorten tutkijoiden tieteentekemisen edistämiseen.

Opintotuki

Opintotukiuudistus etenee. Uudistuksessaopintorahan tasoja yhtenäistetään, tukiaikalyhenee ja opintolainan valtiontakaus nou-see. Jatkossa vanhempien tulot eivät vähen-nä opintorahan määrää itsenäisesti asuvien18- ja 19-vuotiaiden toisen asteen opiskeli-joiden osalta. Lisäksi opiskelijan omat tulo-rajat sidotaan ansiotasoindeksiin. Opiskelijanomien tulojen perusteella takaisinperittäväksimäärätyn opintorahan ja asumislisän määränkorotusta kohtuullistetaan 15 prosentista 7,5prosenttiin. Uudistus säästää kokonaisuudes-saan valtion menoja noin 46 milj. eurolla v.2017.

Opiskelijat siirretään yleisen asumistuen pii-

22

riin 1.8.2017 alkaen. Muutos toteutetaan jul-kisen talouden näkökulmasta kustannusneut-raalisti, siten että mahdolliset lisäkustannuk-set katetaan sosiaali- ja terveysministeriönpääluokan sisältä.

Sosiaali- ja terveydenhuolto

Sosiaali- ja terveyspalveluissa toteutettavillamuutoksilla on vaikutusta kunnille maksetta-viin valtionosuuksiin. Omais- ja perhehoidonkehittämistä jatketaan. Tähän liittyen pe-ruspalvelujen valtionosuuteen kohdennetaannettomääräisesti 60 milj. euron lisäys vuo-den 2016 varsinaiseen talousarvioon verrat-tuna. Vanhuspalveluihin kohdistetaan usei-ta muutoksia. Vanhusten kotihoitoon osoi-tetaan 5 milj. euron lisäys. Toisaalta van-huspalvelulaista poistetaan eräitä osatehtä-viä, mikä vähentää valtionosuutta noin 7 milj.euroa. Vanhuspalvelujen henkilöstömitoitus-ta koskevan laatusuosituksen tarkistaminenvähentää valtionosuutta noin 6 milj. euroa.Terveyden- ja sosiaalihuollon päivystystä jaerikoissairaanhoitoa keskitetään viiteen ylio-pistolliseen sairaalaan ja seitsemään muuhunpäivystyspalvelun sairaalaan. Tämä vähentääkuntien valtionosuutta noin 19 milj. euroa.

Hallitus käynnistää vuosina 2017–2018 palve-luseteli- ja perustulokokeilut, jotka ovat osahallituksen hyvinvointi ja terveys -kärkihank-keiden toteuttamista. Näihin kärkihankkeisiinosoitetaan 56 milj. euroa vuodelle 2017, jo-ka on 32,5 milj. euroa enemmän kuin vuoden2016 varsinaisessa talousarviossa.

Sosiaalietuudet ja sairausvakuu-tuksen korvaukset

Osana etuuksiin kohdistuvaa tasoleikkaustalapsilisiä alennetaan 0,91 prosentilla. Tämänon arvioitu tuovan valtiolle 11,7 milj. euronsäästöt. Yksinhuoltajakorotus jää leikkauk-sen ulkopuolelle. Lääkekorvauksia alennetaanvuoden 2017 alusta lukien 134 milj. eurolla,mikä säästää valtion menoja 60 milj. euroa.

Terveyden ja toimintakyvyn edis-täminen

Vesirokkorokote ehdotetaan sisällytettäväk-si kansalliseen rokotusohjelmaan. Muutos li-sää määrärahatarvetta v. 2017 arviolta 4,2milj. eurolla. Myös puutiaisaivokuumeroko-te (TBE) ehdotetaan sisällytettäväksi kan-salliseen rokotusohjelmaan kaikille Ahvenan-maan maakunnan, Paraisten ja Simon kun-tien asukkaille sekä näillä alueilla yli 4 viikkoaluonnossa liikkuville muiden kuntien asukkail-le. Laajennuksen kustannusarvio on noin 120000 euroa.

23

Kansallinen genomikeskus ja kan-sallinen syöpäkeskus

Suomeen perustetaan kansallinen genomikes-kus, jolla tavoitellaan Suomen kehittymistäedelläkävijämaaksi ja kansainvälisesti halu-tuksi yhteistyökumppaniksi genomitietoa eliihmisen koko geeniperimätietoa hyödyntäväl-le terveydenhuollolle, huippututkimukselle jaglobaalille liiketoiminnalle. Genomistrategianmukaisesti biopankkien toimintoja tehoste-taan ja perustetaan kansallinen syöpäkeskus.Perustamiskustannuksiin kohdennetaan kaik-kiaan yhteensä 17 milj. euroa vuosina 2017—2020, joista 5,8 milj. euroa v. 2017.

Valtion maksamat eläkemenot

Valtio maksamat eläkemenot v. 2017 ovatyhteensä noin 9,3 mrd. euroa, josta 4,5 mrd.euroa sosiaali- ja terveysministeriön pääluo-kasta ja 4,8 mrd. euroa valtiovarainministe-riön pääluokasta. Hallitus toteuttaa yli 60-vuotaiden pitkäaikaistyöttömille tarkoitetunkertaluonteisen eläketuen. Eläketuki koskee 5vuotta työttömänä olleita yli 60-vuotiaita jasen kustannus on v. 2017 noin 38 milj. euroa.

Työllisyyspolitiikka

Hallitus valmistelee TE-palvelujen järjestä-misvastuun siirron maakunnille vuoden 2019alusta lähtien. Vuosina 2017—2018 toteute-taan työnhakija- ja työnantajalähtöisen työl-lisyyspalvelun alueellisia kokeiluja, joilla luo-daan työnhakija- ja työnantaja-asiakaslähtöi-nen toimintamalli. Kokeilualueilla julkistentyövoima- ja yrityspalvelujen järjestämisvas-tuu siirretään maakunnalliselle toimijalle.

Kannustinloukkujen purkamiseksi nuortenkuntoutusraha ja nuorille maksettavan am-matillisen kuntoutuksen kuntoutusraha ko-rotetaan takuueläkkeen tasolle, ammatillisenkuntoutuksen kuntoutusrahan käyttö laajen-netaan myös yleissivistävään koulutukseen,kaikille nuoren kuntoutusrahaa saaville mak-setaan myös matkakorvausta ja koulutarvi-kemäärärahaa. Kuntoutusrahan vähimmäis-määrä sidotaan KEL-indeksiin. Ehdotus lisäävaltion menoja 14,2 milj. euroa.

Osana hallituksen työllisyyspakettia TE-toi-

24

mistojen toimintamenoihin ehdotetaan 17milj. euron lisäystä käytettäväksi palvelu-toiminnan tehostamiseen siten, että kaikil-le työttömille työnhakijoille laaditaan työllis-tymissuunnitelma, järjestetään 3 kuukaudenvälein haastattelu ja varmistetaan sanktio-säännöstön toimeenpano nykylainsäädännönpuitteissa.

Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan, työpa-jatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön koh-dennetaan yhteensä 14,5 milj. euroa.

Audiovisuaaliselle alalle ehdotetaan uuttatuotantokannustinta tavoitteena nostaa Suo-men kilpailukykyä sekä kotimaisten että kan-sainvälisten tuotantojen toteuttamispaikka-na. Uudistuksesta johtuen Tekesin avustus-valtuutta ehdotetaan lisättäväksi 9,5 milj. eu-rolla.

Työttömyysturva

Hallitusohjelman mukaisen 200 milj. eu-ron säästön toteuttamiseksi työttömyystur-van omavastuuaikaa pidennetään, ansiosi-donnaisen työttömyysturvan korotusosia pie-nennetään, pitkän työuran korotusosasta luo-vutaan kokonaan ja työttömyyspäivärahanenimmäiskestoa lyhennetään 100 päivällä.Muutos säästää valtion menoja 20 milj. eu-

roa.

Työttömyysturvaa uudistetaan aktivoivam-paan ja työllistymistä tukevampaan suun-taan. Työttömyysetuuksien käyttötarkoitus-ta laajennetaan liikkuvuusavustuksen, start-tirahan ja palkkatuen rahoittamiseen. Start-tirahan käyttömahdollisuuksia laajennetaan.Palkkatukea saavien määrä kasvaa merkittä-västi. Osana uudistusta työttömyysetuudellaomaehtoisesti opiskelevien kulukorvaus pois-tetaan, mikä säästää valtion menoja noin 29milj. euroa. Kulukorvauksen maksaminen työ-kokeilun ajalta ammatillista koulutusta vaillaoleville nuorille lisää valtion kustannuksia 7milj. eurolla.

Maahanmuutto

Turvapaikanhakijoita oletetaan saapuvan 10000 vuosina 2016 ja 2017. Myönteisen tur-vapaikkapäätöksen saavien osuus arvioidaan24 prosentiksi v. 2016 ja 30 prosentiksi v.2017. Myönteisten perheenyhdistämispäätös-ten määräksi arvioidaan 1 000 henkilöä vuo-dessa. Alla olevassa taulukossa on koottunaarvioidut turvapaikanhakijoista aiheutuvat li-sämenot verrattuna aiemmin vakiintuneeseen3 000�4 000 vuosittaisen turvapaikanhakijanmäärään. Vuonna 2017 turvapaikanhakijati-lanteesta johtuvien menojen arvioidaan vä-henevän noin 180 milj. euroa vuodelle 2016budjetoidusta. Painopiste siirtyy vastaanotto-menoista kotouttamismenoihin turvapaikansaaneiden siirtyessä vastaanottokeskuksistakuntiin.

25

Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla lisäme-not aiheutuvat lähinnä perheenyhdistämis-hakemuksiin liittyvistä henkilöstöresurssitar-peista lähetystöissä.

Oikeusministeriön hallinnonalalla menoja ai-heutuu mm. lisääntyneistä valituksista tuo-mioistuimiin sekä oikeusavustajien käytös-tä turvapaikanhakuprosessissa. Painopiste onsiirtymässä nykyistä enemmän yksityisestäjulkiseen oikeusapuun. Oikeusapuun suunna-taan 11 milj. euroa v. 2016 ja 8 milj. euroa v.2017. Tuomioistuimiin on budjetoitu lisäme-noja 12 milj. euroa v. 2016 ja 11 milj. euroav. 2017. Useat lakimuutokset tehostavat janopeuttavat turvapaikkavalitusten käsittelyähallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Sisäministeriön hallinnonalalla vastaanotto-menojen (ml. Maahanmuuttovirasto ja mak-settavat tuet) lisäykset ovat 240 milj. eu-roa v. 2017, mikä on 277 milj. euroa vä-hemmän kuin v. 2016. Vastaanottojärjestel-män piirissä on v. 2017 keskimäärin 13 000henkilöä, ja vastaanoton menot ovat arviolta50 euroa päivässä henkilöä kohden. Poliisinmaastapoistamis- ja noutokuljetuksiin vara-taan noin 14 milj. euroa ja vapaaehtoiseenpaluuseen 5,8 milj. euroa v. 2017. Kiintiöpa-kolaisten määrä on edelleen 750 henkilöä v.2017. Suomeen vaikuttavat myös EU:n yh-teiset päätökset siirtää (ns. sisäiset siirrot) ja

uudelleensijoittaa turvapaikanhakijoita.

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla mää-rärahoja lisätään maistraattien rekisteröinti-tehtäviin noin 130 000 euroa v. 2017.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalal-la määrärahoja lisätään noin 25 milj. euroa v.2016 ja 2017 perusopetuksen oppilasmääränkasvun vuoksi. Oppivelvollisuusiän ylittänei-den perusopetuksessa vuoden 2017 määrära-hat kasvavat 8 milj. eurolla. Ammatilliseenkoulutukseen lisätään 2000 opiskelijapaikkaa,mihin osoitetaan täysi valtionrahoitus eli 21milj. euroa vuosittain.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalallalisämenot kotouttamiskorvauksissa kasvavatvuoden 2016 57 milj. eurosta 115 milj. euroonv. 2017. Lisäys kotoutumiskoulutuksessa onrunsaat 30 milj. euroa kumpanakin vuonna.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalallaturvapaikanhakijoiden määrän lisääntyminenvaikuttaa lapsilisä-, asumistuki-, työmarkki-natuki- ja sairausvakuutusmenoihin. Lisäme-no on 89 milj. euroa v. 2016 ja 106 milj. euroav. 2017. Ulkomaalaislain perusteella oleske-luluvan Suomesta saaneille työttömille työn-hakijoille ehdotetaan maksettavan työmark-kinatuen sijasta kotoutumistukea. Muutok-sen arvioidaan vähentävän työmarkkinatuki-menoja 3,4 milj. eurolla ja lisäävän toimeen-tulotukimenoja 1 milj. eurolla v. 2017.

26

Yleinen järjestys ja turvallisuus

Poliisikoulutuksen aloituspaikkamäärä noste-taan 400 henkilöön ja tähän tarkoitukseenehdotetaan myönnettäväksi 0,4 milj. euron li-sämääräraha. Lisäksi poliisin toimintamenoi-hin tehdään 5 milj. euron määrärahalisäysmm. harmaan talouden torjunnan ja terro-rismin torjunnan tehostamista varten.

Oikeusministeriön hallinnonalalla toteutetaanuseita rakenneuudistuksia. Oikeusaputoimis-tojen alaiset oikeusapupiirit muodostavat lo-kakuusta 2016 alkaen kuusi virastoa. Lisäksivalmisteilla on ulosottotoimen ja syyttäjälai-toksen rakenneuudistus, jotka valmistuvat v.2018. Käräjäoikeuksien määrää on tarkoitusvähentää vuodesta 2017 alkaen. Rikosseu-raamuslaitoksen toimintaa kehitetään nykyi-sessä vankilaverkostossa. Toimintakyvyn tur-vaamiseksi Rikosseuraamuslaitokselle ehdo-tetaan 3,7 milj. euron määrärahalisäystä.

Valtiolle menetetyksi tuomittuja menettämis-seuraamuksia vastaaviin korvauksiin ehdote-taan 8 milj. euron määrärahaa. Rikosasioissaasianomistajalla on mahdollisuus hakea Oi-keusrekisterikeskukselta korvausta tapauksis-sa, joissa rikoksella saatu hyöty on tuomit-tu menetetyksi valtiolle ja menettämisseuraa-mus on pantu täytäntöön. Menettelyssä onkyse rikoksentekijän tai kolmannen henkilönsaaman rikoshyödyn ja siihen liittyvän vahin-gonkorvauksen yhteensovittamisesta.

Maanpuolustus ja kriisinhallinta

Puolustusmateriaalihankintoihin osoitetaan480 milj. euroa, mikä on 65 milj. euroa vä-hemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa ta-

lousarviossa. Vähennys aiheutuu pääosin ai-emmin tehdyistä tilausvaltuuksien menoajoi-tusmuutoksista ja määrärahasiirrosta toimin-tamenoihin.

Talousarvioesitys sisältää kolme uutta tilaus-valtuutta:

• Puolustusmateriaalin kehittämisen ti-lausvaltuuden (519 milj. euroa) menotajoittuvat vuosille 2017—2025

• Puolustusvoimien toimintamenoihinehdotetaan 181 milj. euron tilausval-tuutta, jolla on tarkoitus hankkia mm.ajoneuvoja, varaosia sekä materiaalinhuolto- ja ylläpitopalveluita.

• Ilmavoimien Vinka-koulutuksen kor-vaavan koulutusjärjestelmän ylläpito-ja lentokoulutuspalvelujen hankinnanmenot (32 milj. euroa) ajoittuvat vuo-sille 2017—2024.

Kehitysyhteistyö

Kansainväliseen kehitysyhteistyöhön ehdote-taan yhteensä 0,9 mrd. euroa. Kehitysyh-teistyömäärärahojen tason arvioidaan v. 2017olevan 0,40 % suhteessa bruttokansantuloon.

Arktiset asiat

Suomi toimii puheenjohtajana Arktisessaneuvostossa vuosina 2017—2019. Itämeren,Barentsin ja Arktisen alueen yhteistyöhönkohdistetaan 1,8 milj. euroa, joka on 0,2 milj.euroa enemmän kuin v. 2016. Tavoitteena onmyös edistää kansainvälisen rahoituksen oh-jautumista Suomelle tärkeisiin hankkeisiin.

27

Maa- ja elintarviketalous

Maatalouden kannattavuustilanteen helpot-tamiseksi maa- ja puutarhatalouden kansalli-seen tukeen osoitetaan 16,7 milj. euroa lisäys-tä sekä luonnonhaittakorvauksiin 20,3 milj.euroa v. 2017.

Energiapolitiikka

Uusiutuvan energian tuotantotukeen ehdote-taan 273 milj. euroa, jossa on 39 milj. eu-roa lisäystä vuodesta 2016. Määrärahatar-peen kasvuun vaikuttavat muutokset tuotan-tokapasiteetissa.

Suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn pa-rantamiseksi otetaan käyttöön päästökaupanepäsuorien kustannusten kompensaatiotuki,johon ehdotetaan 43 milj. euron määrärahaavuodelle 2017. Laissa määritellyt hiilivuodonriskille erityisen alttiit toimialat voivat saadatukea päästöoikeuden hinnasta johtuvan kor-keamman sähkön hinnan kompensoimiseksi.

Liikenne

Liikenneverkon investointeihin ja kehittämi-seen varataan 1,9 mrd. euroa, joka on 209

milj. euroa enemmän kuin vuoden 2016 var-sinaisessa talousarviossa.

Vuonna 2017 käynnistetään viisi uutta liiken-nehanketta:

• Vt 6 Luumäki−Imatra,• Vt 4 Oulu−Kemi,• Vt 5 Mikkeli−Juva,• Vt 12 Lahden eteläinen ohikulkutie ja• Helsinki−Turku, nopean ratayhteyden

jatkosuunnittelu.

Perusväylänpidon lisärahoitus korjausvelanvähentämiseen kasvaa 100 milj. eurolla. Li-säksi tähän tarkoitukseen siirretään 104 milj.euroa uusille hankkeille varattua rahoitus-ta. Länsimetron rakentamista rahoitetaan 83milj. eurolla.

Asuntorakentaminen

Valtion tukemaan asuntotuotantoon kohden-netaan 1 410 milj. euron korkotukivaltuus.Erityisryhmien asuntojen rakentamista ja kor-jaamista tuetaan 130 milj. euron investoin-tiavustuksilla. Valtion tukeman 40 vuodenkorkotukimallin omavastuukorko alennetaanmääräaikaisesti 3,4 prosentista 1,7 prosent-tiin vuoden 2019 loppuun asti. Tulorajat ote-taan käyttöön pääkaupunkiseudulla valtion

28

tukemissa asunnoissa. Tulorajat tarkistetaanuusilta asukkailta ja asuntoa vaihdettaessa,

mutta ne eivät vaikuta muiden asukkaidenasemaan. Rakentamattoman maan kiinteis-töveroa korotetaan 9 miljoonalla eurolla.

29

Lisätietoja

BudjettiosastoBudjettipäällikkö Hannu Mäkinen,puh. 02955 30330Apulaisbudjettipäällikkö Juha Majanen,puh. 02955 30247

___________

Valtiovarainministeriö1Snellmaninkatu 1 A

PL 28, 00023 VALTIONEUVOSTOPuhelin 0295 160 01Telefaksi 09 160 33123vm.fi

Budjettikatsaus 2017 – Syyskuu 2016Valtiovarainministeriön julkaisu 34a/2016ISSN 1797-9714 (zine)ISBN 978-952-251-800-2 (zine)

1http://www.vm.fi/vm/fi/01_etusivu/

30

Lukuohjeet ja tulostus

Budjettikatsaus julkaistaan mobiililaitteillaluettavana Mobie Zine HTML5-verkkojulkai-suna. Tämä digitaalinen julkaisu on luettavis-sa kaikilla päätelaitteilla niiden käyttöjärjes-telmästä tai näytön koosta riippumatta (tie-tokoneet, tablet-laitteet, älypuhelimet ja tv-vastaanottimet, joissa on internetselain). Jul-kaisun sisältö skaalautuu automaattisesti kul-loinkin käytössä olevalle näyttökoolle. Saatsuurennettua kuvat ja kaaviot ruudun kokoi-siksi klikkaamalla niitä.

Jos katsot julkaisua tietokoneellasi, voit hel-posti siirtyä sivulta toiselle näppäimistön nuo-linäppäimillä ja kosketusnäytöllisellä laitteellavastaavasti pyyhkäisemällä kuvaruutua oike-alle tai vasemmalle.

Tulostettavissa oleva PDF-versio.2

Palaute

Kerro mielipiteesi verkkojulkaisusta. Lähetäterveisesi julkaisutuotanto@vnk.fi.

2http://verkkojulkaisut.vm.fi/wp-content/uploads/2016/01/Suomi_pdf1.pdf

31