1978 KARJALAN HEIMO N:o 5—6 107

TAPAHTUI OMASSA PIIRISSAMME

Taidevalokuvaaja Vilho Uomala ottaa vastaan handlemyonnetyn Alpo Sailon mitalin.

KALEVALATALO-SAATlON vuosikokouksessa 19.3.-78taidevalokuvaaja Vilho Uomalalle luovutettiin KarjalanSivistysseuran myontama Alpo Sailon 100-vuotismitali.Vilho Uomala on ollut Alpo Sailon henkilokohtainen ysta-va, ikuistanut Alpon tyota ja elamanvaiheita seka viimevuosina avustanut heimolehteamme kiitosta ansaitsevallalavalla. Mitalin luovuttajina olivat seuramme puheenjoh-taja B. Karppela ja kuvanveistaja Nina Sailo.

Opetusministerio on myontanyt taiteilijaelakkeet NinaSailolle ja Armas Hutrille.

Karjalaisen kulttuurin kurssi pidetaan Nurmeksenevankelisen opiston toimesta ja suojissa 15—20.7.78.Luennoitsijoina toimivat arkkipiispa Paavali, professoritHeikki Kirkinen ja Kauko Pirinen, tohtori HeikkiKoukunen, TL Seppo Suokunnas. Jumalanpalveluksiapidetaan seka luterilaisessa etta ortodoksisessa kirkossa.Tutustutaan Bomban taloon, karjalaisiin kansallispukuihinja leikkeihin. Retkeillaan Eva Ryynasen ateljekodissa,Kohtavaaralla, Hattuvaaran tsasounassa ja Runonlaulaja-pirtissa. Osallistutaan 20. 7. 78 Iljan praasniekkaan. Kurssi-maksu on 350:—. Kyselyt ja ilmoittautumiset os.: Nurmek-sen evankelinen opisto, Linja 12, 75999 Nurmes, puh. 976-300076.

AVIOLIITTOON vihittiin juhannusaattona, 23. 6. Ison-kyron Vanhassa Kirkossa hammasl. kand. Sirpa Knaapi jahammaslaakari Jaakko Vesanen. — Jaakon vanhemmatovat my6s hamrnaslaakareita, isa, prof. Eijo Vesanen onlisaksi tunnettu seismologi ja seuramme johtokunnan jasen.Suku on kotoisin Vienasta, Piismalahdesta.

JUHLAT SUOJARVELLA: Satoja kaupunkilaisiaosallistui Lenininkadun juhlaan, jossa piti avajaispuheenkaupunkineuvoston tpk:n puheenjohtaja V. S. Sosunov.Han kertoi kaupungin historiasta ja Lenininkadulla asuvistatunnetuista ihmisista.

Viime vuosina kadun varrelle on pystytetty lukuisiakerrostaloja, jotka ovat juhlan osanottajien muurariV. Golubenkon, maalari T. Zenovan ym. kasialaa. Heilleojennettiin tilaisuudessa muistolahjat.

Kartonkitehtaan tyolaiselle M. Ivanoville ojennettiinavaimet uudesta asunnosta, jonka nan sai uudesta talosta.

Lenininkadun kunnia-asukkaan nimi myonnettiin juhlas-sa Suuren Isanmaallisen sodan osanottajalle S. Gorbunt-soville.

(Neuvosto-Karjala 4. 6. 78)

Impiranta-Saation uudeksi puheenjohtajaksi on valittuPaavo Koponen ja taloudenhoitajaksi Aimo Kuikka. SimoHarkonen ja Vilho Vuotila ovat hoitaneet vastaavia toimiasaation perustamisesta (v. 1948) aina 10.3.78 saakka.

YOToukokuussa leivottiin ylioppilaiksi ennatysmaara nuo-

ria, myos lehtemme lukijakunnan piirista. Olisi suotavaa,etta korkeakouluissa he astuisivat karjalaisiin osakuntiinsielia, missa naita on, Helsingin yliopistossa Karjalaiseen taiViipurilaiseen osakuntaan. Kuvassamme alhaalla ylioppi-laaksi kohonnut Jaakko Mauranen ennen lakittajaisia.(Kuva tuli kutsun mukana.)

108 — N:o 5—6 KARJALAN HEIMO 197!

Kuvanveistaja Alpo Sailon arvokas jaamisto on ollut heitteilla. Kult tuuriyst i ival l inen Vihdin kunta on sille antanut edes viltamattomat hatatilat. Nyt Alpo Sailon satavuotisjuhliin liittyvat tapahtumat herattivat kuitenkin melkoiseta huomiota tahiilskandaalilta tuntuvaan tilaan. Vihdin kunta on antanut Alpo ja Nina Sailon kokoelmille paremmat tilat. Kaikki ty ot on siinettjlOlkkalan kartanon vanhasta rakennuksesta Vihdin keskuksessa sijaitsevaan Niuhalan vanhaan puukouluun. Siirtamistyotaonlsuoritettu seka kunnan etta Sailon perheen ja ystavienkin toimesta. Lahiaikoina on tarkoitus saada kokoelmat esittelykuntooilYksi koulun saleista varataan Kalevalaa ja karjalaisia runonlaulajia esitta ville toille. Kuvassa ylla Alpo ja Nina Sailon »ukkoja> Ija »akkoja» seka kulttuurihenkiloita esittava »paakokoelma».

KESAN PRAASNIEKAT:— Iljanpaiva Ilomantsin Pogostalla 19. — 20.7.— Valassinpaiva Pielavedella 22.— 23.7.

KESAN PITAJAJUHLAT:

HARJU-juhlat Kangasniemella 22.— 23. 7.KOIVISTO-juhlat Helsingissa 29.— 30. 7.MUOLAALAISTEN juhlat Forssassa 29.— 30. 7.

pte.vi.yMaX SoxVamossa. 19.— "iO.T .prtajajuhU \aaksy s-

KANNELJ ARVI-juhlat Salossa 5.— 6. 8.KIVENN AVAN pitajajuhlat Kangasalla 5.— 6. 8.VIIPURIN MLK:n pitajajuhla Rajamaessa 6. 8.IMPILAHTI-juhlat Kuopiossa 12.— 13.8.KUOLEMAJARVI-juhla Turussa 13.8.J AAKKIMAN pitajajuhla Kurikassa 10. 9.SALMIN pitajajuhlat Kuopiossa 28.— 29. 10.

Ekonomi Kyosti Mikkonen on nimitetty SuomenTrikoo Oy:n myyntipaallikoksi Sveitsinja Itavallan markki-nointialueelle. Kyykkakentilla han on puolustanut Impilah-den mainetta.

BENS11N1ASEM1A maassamme on n. 2000. TastaShellilla 477, Essolla 379, Teboililla 315, Unionilla 313,Kesoililla 269, E-oljyilla 119 ja BP:lla 86 asemaa. Gulflopetti vahittaiskaupan pari vuotta sitten.

NURMEKSEN SUKKATEHDAS (SDK) sai merkitta-lvan laajennuksen. Tyovoimaa sen johdosta voidaankorottaa sadasta 140:een. Paaurakoitsijana on ollut PekkaTavi. Toimitusjohtaja Ville Lahelma on kertonut, ettaNurmeksessa valmistuu nyt 90000 sukkaparia viikossa,vuodessa 4,2 miljoonaa.

Tellervo Nordman kiittaa seuramme kyykkakerhoa, etthan ja Helsingin Lastentarhaopettajaopiston oppilaat ovi

laja on opiston \iiV.unnai\.

— Siannhan Xuoianlo viime vuonna o\n \40 m\\)0»-lnaa kiloa. Naudanlihan tuotanto oli n. 106 milj. kiloilSiipikarjanlihaa tuotettiin . 13 milj. kiloa, lampaanlihaa n.|miljoona kiloa, samoin hevosenlihaa, yhteensa lihaa non260 milj. kiloa. (Tuottajain Lihakeskuskunta 12. 12. 77)

PUUKKOJA maassamme valmistetaan 2060000 kplvuodessa. Tasta maarasta Martiini Oy 1 100000, Oy FiskarAb 500000. 1. Jarvenpaa 250000, Kuusamon Uistin 100000.Hackman Oy 80000 ja Lapin puukko 30000..

Suomessa oli v. 1975 yhteensa 1 139967 autoa ja v. I91S1173775. Tasta maarasta henkiloautoja oli 1026303Jpakettiautoja 8 1 049, kuorma-autoja 50 586, linja-autoji8813 ja muita autoja 7024.

— Itsenaisyysjulistuksemme aikana joulukuussa 191itsenaisia valtioita oli runsaat puolisensataa. Nyt YK:ijasenmaara on 149. (UKK:n puhe 27. 11. 1977)

1978 KARJALAN HEIMO N:o 5—6 — 109

Bomban talo, muhkea hirsilinna, on jo paljon pitemmalla kuin mita tasta kuvasta nakyy. Vihkiaiset ovat todennakbisesti 26.8.78

Bomban talon vihkiaiset on kovan talven takia pakkosiirtaa elo-syyskuun vaihteeseen. Majoitustilat on kuitenkinotettu kayttoon 1. 7. 78 ja itse talo avataan yleisolle 1. 8. 78.Talo sisaltaa aitoa karjalaisuutta rajantakaisesta menetetys-ta Karjalasta. Matkailu-, lomailu- ja ravitsemuspalvelustenlisaksi karjalaiskylasta voi tulla merkittava karjalaisenkulttuurin keskus.

Bomban talon tilavuus on yhteensa 6060 m3 ja kerrosala1295 m2. Karjalaisen kylan kokonaiskerrosala on 1 053 m2

ja tilavuus 3174 m3. Rakennuksia karjalaiskylassa onyhteensa 10.

Urheilumme suurmies prof. Lauri Pihkala taytti 5.1. 78 90vuotta. Suomen latu teetti mitalin, jonka tekijana oli NinaSailo.

Markus Petsalo

KOLTTIA, Lapin ortodokseja, on noin 700. Alkuperais-kansoihin kuuluvat koltat asuvat laajalla alueella. Sevetti-jarven lisaksi heita asuu Suprussa ja Kirakkajarvella. Kir-kollisesti koltat kuuluvat Lapin ortodoksisen seurakunnanalueeseen, jonka kirkkoherrana on nuori Markus Petsalo.Han on myos Kolta-asiain Kannatusyhdistyksen puheen-johtaja. Lapin seurakunnassa on myOs yli 200 Ita-Karjalansiirtolaista, entista heimopakolaista.

(Lahde: Aamun Koitto 10/78)

— 12 venalaista munkkia on Leonid Breshneville lahetta-massaan kirjeessa pyytanyt lupaa luostarielaman uudelleenaloittamiseen Kiovan luolaluostarissa. Tama Venajanvanhin luostari lakkautettiin v. 1929, avattiin uudelleenUkrainan miehityksen aikana 1942 ja suljettiin sekamuutettiin museoksi 1961. Nyt avaamisanomuksen tehneet12 munkkia kuuluvat niihin, jotka elivat luostarissa ennensen sulkemista.

110 — N:o 5—6 KARJALAN HEIMO 1971

Mattisen Teollisuus Oy. Vaatetustehtaan uudelleenorga-nisoinnin yhteydessa on Mattisen Teollisuus Oy:ssasuoritettu seuraavat nimitykset: yhtibn johtokunta onnimittanyt uudeksi toimitusjohtajaksi 1. 5. alkaen ekonomiJorma Karjalaisen (34). Han on aikaisemmin toiminutmm. SOK:n palveluksessa vuosina 1968—1972 tekstiili-osastolla jaostopaallikkbna ja sen jalkeen Suomen TrikooOy:n palveluksessa ja siella viimeksi Pyynikin tehtaanisannbitsijana.

Nykyinen toimitusjohtaja S. Mattinen siirtyy MattisenTeollisuus Oy:n paatoimiseksi johtokunnan puheenjohta-jaksi. Han on toiminut yhtion toimitusjohtajana vuodesta1958 alkaen.

MERKKIPAIVIA

Feodor Porokoski 85-vuotispaivanaan vaimonsa Tamaranrinnalla (luulisi haakuvaksi).

85 vuotta taytti ent. kauppias Feodor Porokoski (Foka-sen Fedja) Helsingissa 8.6. Han on syntynyt Aunuksessa,Mantyselan pitajan Pyhaniemen kylassa, Pallajarven tuntu-massa. Kauppauransa hanaloitti Petroskoissajuoksupoika-na, jatkoi sita kaupunhoitajana Sellin karjalaiskylassa.

Han suoritti asevelvollisuutensa Tsaarin henkivartio-kaarti Krenatobrirykmentissa, otti osaa 1. maailman-sotaan, jonka jalkimainingeissa kuului mybs itsenaisenUkrainan armeijaan. Kotiin palattuaan nan otti osaaAunuksen Kansannousuun.

Sen epaonnistumisen jalkeen han siirtyi Suomeenja toimialuksi metsatybnjohtajana Salmin Hosainoffeilla. V. 1924kauppias Porokoski perusti kaupan Viipuriin ja v. 1930muutti liikkeensa Ensoon. Talvisodan jalkeen siirtyi evak-kokauppiaaksi Kemiin v. 1940, v. 1948 Auraan ja v. 1954Helsinkiin.

V. 1964 han jai elakkeelle. Heimoasiat ovat olleet ainahanen sydantaan lahella. Han on pitkaan ollut Seurasaarenkyykkaajien lybmatbn mestari. Viela viime vuonna hanantoi taidostaan oivan naytbn.

MerkkipaivanSan reipas jubilaari joutui monenmoistenonnittelujen kohteeksi. Karjalan Sivistysseuran johto-kunnan nelihenkinen lahetystb luovutti hanelle seuran

ansiomerkin n:o 54. Seuran puheenjohtaja mainitsluovutussanoissaan, etta Feodor Porokoski on ollijesimerkiksi kelpaava rivijasen. Han on osoittanut eriiomaista aktiivisuutta, kotiseuturakkautta, avustanut nuoriiopinteilla ja tahtonut pitaa huolta mybs seuran tulevastitoiminnasta. Kavi ilmi, etta uudestisyntyneen kyykkapeluensimmaiset valineet, sauvat ja kyykat Karppela oli saanuPorokosken halkopinosta (Aurasta). Sielta siis alkaikyykan uusi historia!

80 vuotta taytti Juho Salmela Valtimolla 19. 5. 78. Haon syntynyt ja kasvanut Suojarven Kaitajarvella. Olisisiellelanytkin ellei idan suuri vihuri olisi pakottanut jattamaarakkaan kotiseutunsa. Juho Salmela lukeutuu niihivanhoihin Mironaisten suvun terasvaareihin, joita suvusson ollut lukuisia. Toivotaan, etta han saavuttaa suvuikaennatyksen.

Nykyisella asuinpaikkakunnalla hanet tunnetaan rauhalisena, ystavallisena ja rehellisena miehena. Isanmaallisuija karjalais-ortodoksiset perinteet kuuluvat hanen olemulseensa. Musikaalisuuttakin hanessa Ibytyy. Vuosisatamnalkukymmenina han soitteli vanhoja valsseja kuttLeskiaidin tyttaret, Viho ja Bertta seka Oi Emma, oi Emm

Heimolehtemme ja monet sen lukijat yhtyvat lukuisteonnittelijoiden joukkoon. — Pesha

Sanni Pyornila

70 vuotta taytti kansakoulunopettaja, karjalaisen perirteen vaalija, itkuvirsien taitaja Sanni Pyornila o.s. KahitHelsingissa. Han on syntynyt Suistamolla.

70 vuotta taytti kunnallisneuvos Simo Shemeikka 24.<78 Tohmajarven Saarioisissa.

94 vuotta taytti Pelagea Vasko Pieksamaella 15.5. 7JHan on kotoisin Harlusta.

70 vuotta taytti ylivaapeli evp. Arvi Kyykka 20.4.7!Helsingissa..

75 vuotta taytti Irinja Jermolajev, o.s. Saharov, 5.5.1Lahdessa. Han on kotoisin Saamajarven pitajan Tsuuniimen kylasta. Hanen miehensa katosi NL:n keskitysleirisairistoon.

1978 KARJALAN HEIMO N:o 5—6 — 111

Vilhelmiina Halko

Lappeenrannan vanhin asukas rouva Vilhelmiina Halkoo.s. Reiman taytti 22.5. 100 vuotta Lappeenrannassa.

Vilhelmiina Halko on syntyisin Uudenkirkon Harjun-kylasta, jossa aitinsa pyoraytti hanet maailmaan ollessaankarjaa paimentamassa.

Tapani Repo

60vuotta taytti rovastiTapani Repo 10. 5. 78 Helsingissa.

Alii Vaittinen-Kuikka

— 60 vuotta taytti sosiaalineuvos, kansanedustaja AliiVai t t inen-Kuikka Joensuussa 8. 5. 78. Han on kotoisinImpilahdelta.

60 vuotta taytti Anni Markkula o.s. Petroff Tampereella8. 6. 78. Han on syntynyt Ita-Karjalassa Porajarvella Maximja Maria o.s. Gavrilow Petroffin kymmenpaisen lapsisarjantoiseksi vanhimpana tyttarena. Kun Venajan vallanku-mouksen jalkeen Ita-Karjalan vapauden ja itsenaisyydenpuolesta taistelleet heimosoturit joutuivat vetaytymaanylivoiman edessa Suomen puolelle oli sama kohtalo edessamyos Maria Petroffilla.

Luonteeltaan Anna Markkula on hiljainen ja tyoteliaskotiaan ja perhettaan rakastava todellinen perheenaiti, jolleovat lahimpina sydamenasioina koti ja perhe, jota hanelleon kertynyt kolme hyvin yhteiskuntaan sijoittunutta lasta

Niilo Niemenlehto (keskella)

60 vuotta taytti konttoripaallikkb Niilo NiemenlehtoHelsingissa 22.4. 78. Han on syntynyt Salmissa.

Anna Markkula 50-vuotiaana

seka seitseman lastenlasta. Kuvaavaa hanen yritteliaisyy-delleen on se, etta han otti koko perheensa huollonharteilleen miehensa sairastuttua v:n 1940 kesalla sodanjalkeen toipumislomalla ollessaan polioon. Siita seurauk-sena oli 60%:nen liikuntavamma ja liki 100%:nen invalidi-teetti. Kasityotaitoisena kaytyaan lisaksi naistenpukujenompelu-, leikkuu- ja kuosittelukurssin han elatti perheensaompelemalla aamusta iltaan, joskusjopa illasta aamuunkin.

112 — N:o 5—6 KARJALAN HEIMO 1978

Nikolai Huovinen

50 vuotta taytti kanttori Mikko Nikolai HuovinenPielavedella. Han on syntynyt Suomussalmen vienalais-kylassa Kuivajarvella.

50 vuotta taytti rajaylivaapeli evp. Unto VornanenKajaanissa. Han on kotoisin Korpiselasta.

Tuonilmaisiin ovat siirtyneet:

Maria Lampinen kuoli Helsingissa 30. 5. 78. Han oli syn-tynyt Uhtualla 7.6. 1908. Han toimi ennen sotia aktiivisestiHelsingin Karjala-kerhossa. Han oli Karjalan Sivistysseu-ran jasen ja otti osaa ahkerasti seuran naisjaoston toimin-taan ollen viime vuosina naisjaoston rahastonhoitajana.Hanet siunattiin Isossakyrossa.

Jaakariluutnantti Boris Vaarna kuoli 16.5. 1978Kirkkonummella. Han oli syntynyt 9. 11. 1892 Salmissa jatullutylioppilaaksiNurmeksenvhteiskoulusta 1915. V. 1915ban liittyi 27. Jaakaripataljoonaan, otti osaa asemasotaanMisse-joella ja Riianlahden rannikkoasemissa, Ekkau-Kekkaun taisteluun ja Aa-joen talvitaisteluihin ja olikomennettuna varvaystehtaviin Suomeen 3.1.—15. 3. 1916.Suomen armeijan palvelukseen ban astui 11.2.1918varavaapelina ja saapui jaakarien paajoukon mukanaVaasaan. Osallistuttuaan vapaussotaan ban palveli sen

jalkeen Kenttatykistorykmentti n:o l:n 8. patterissajiPanssarijuna 2:ssa. Armeijasta ban erosi 1920. Salminpiiravt.nimismieheksi hanet nimitettiin 1920 ja 1922 vakinaisetsi. Sen jalkeen ban oli Uukuniemen piirin nimismiehenl1922—32. Aikoinaan ban hoiti myos Salmin sekiUukuniemen sk:n paikallispaallikon tehtavia. Viime sotiaaikana ban palveli mm. patterin seka komppania:paallikkona.

- Ossi Lukkanen kuoli Lieksassa 22. 3. 78. Han olsyntynyt Repolassa 1.4. 1899.

Merkonomi, ent. rikosetsiva Tarmo Aatos Vilho Selia-heimo kuoli Vaaniassa 16.5. Han oli syntynyt 28.5.1903Helsingissa.

Otettuaan osaa Suomen, Viron, Aunuksen ja Karjalaivapaustaisteluihin ban kavi Helsingin Kauppiaitten Kaup-pakoulun. Suoritettuaan v. 1925 Suomen LiikemiestenKauppaopistossa merkonomitutkinnon ban taydensi noilkolmen vuoden ajan kieliopintojaan Englannissa, Rans-kassa ja Saksassa. Sen jalkeen ban toimi poliisialalla.

A-Tikku

kanai

Rovasti Rein Promet pitamassa hartaustilaisuutta Tallirnassa. Terroristien saapuessa hairitsemaiin kirkollista toinitusta ban sai sydankohtauksen, joka aiheutti kuoleman.