OPISKELIJOIDEN TYÖSKENTELY TAPAHTUMISSA

Johdanto

Osaamisen ja ammattitaidon kehittymisen kannalta käytännön kokemuksen hankkiminen autenttisissa

työtehtävissä on keskeinen oppimisen muoto ja sen vuoksi työharjoittelut, työssä oppiminen, käytännön

projektityöt, alan ammattilaisten vierailuluennot ja muut elävät elinkeinokontaktit ovat olennainen osa

opetusta sekä toisen asteen opetuksessa että ammattikorkeakouluopetuksessa.

Tapahtumamatkailun uudet rakenteet –hankkeeseen liittyen on sovittu, että opiskelijoiden työskentelystä

tapahtumissa laaditaan yhteistyömalli, jota noudatetaan sellaisissa tilanteissa, joissa opiskelijoiden

tapahtumatyöskentely liittyy heidän opintoihinsa. Yhteistyön osapuolina ovat tapahtumia tuottavat ja

toteuttavat organisaatiot sekä hankkeessa mukana olevat oppilaitokset Savon ammatti- ja aikuisopisto

(Sakky) sekä Savonia-ammattikorkeakoulu. Näistä SAKKY edustaa toisen asteen koulutusta, joka kuvion 1.

mukaisesti jaetaan ammatillisiin perustutkintoihin sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin.

Ammatillisen koulutuksen tavoitteet

Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998 5-6 §) määrittelee toisen asteen ammatillisen koulutuksen tavoitteet seuraavasti: ”Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen. Ammatillisessa koulutuksessa tulee ottaa erityisesti huomioon työelämän tarpeet. Koulutusta järjestettäessä tulee olla yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa.

Ammattikorkeakoulutuksen tavoitteet

Ammattikorkeakoululain (351/2003 ja muutos 564/2009) 4 ja 5 § mukaan: ”Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulujen tulee edistää elinikäistä oppimista. Ammattikorkeakoulut antavat ja kehittävät aikuiskoulutusta työelämäosaamisen ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi. Ammattikorkeakoulun tulee tehtäviään suorittaessaan olla erityisesti omalla alueellaan

yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän sekä suomalaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen samoin kuin muiden oppilaitosten kanssa.

Opetussuunnitelmat

Opiskelijoiden opinnot ovat kokonaisuus, joka tähtää ammattitaidon peruselementtien tietojen, taitojen ja

oikean asenteen kehittymiseen ja kasvamiseen opintopolun aikana. Suomalainen koulutusjärjestelmä

perustuu rakenteellisesti konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen, minkä mukaisesti oppiminen on koko

opintopolun ajan kestävä jatkumo. Tämä tarkoittaa sitä, että aikaisemmin opitun päälle rakennetaan uutta

ja opiskeltavat asiat linkittyvät vähitellen kokonaisuudeksi. Lopputuloksena pitäisi syntyä valmiudet toimia

elinkeinossa koulutusta vastaavissa tehtävissä sekä valmiudet jatkaa oppimista.

Opintoihin on laadittu oppilaitoskohtaisesti opetussuunnitelmat, joiden mukaisesti opetus ja opiskelu

toteutetaan. Toisen asteen oppilaitoksissa (SAKKY) tutkinnon perusteet annetaan opetushallituksen (OPH)

määräyksenä ja näiden perusteiden pohjalta laaditaan oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma.

Ammattikorkeakouluissa (Savonia) opetussuunnitelma laaditaan oppilaitoksessa käyttäen apuna elinkeinon

asiantuntijoita, alueellisia viranomaisia ja ennakkointitietoa työelämän tarpeista.

Opintojen rakenne

Opetussuunnitelmissa määritellään opintokokonaisuuskohtaisesti sekä opintojaksokohtaisesti tavoiteltava

osaamistaso sekä arviointikriteerit, joiden perusteella saavutettua osaamista arvioidaan. Opintojaksojen ja

opintokokonaisuuksien sisällä määritellään myös oppimistapahtumat eli ne tavat, joilla opiskelijoille

tarjotaan mahdollisuus oppia ja päästä asetettuihin osaamistavoitteisiin.

Sekä toisen asteen tutkinnot että ammattikorkeakoulututkinnot sisältävät perusopintoja, ammatillisia

opintoja ja syventäviä opintoja. Lisäksi molemmilla tasoilla on pakollista käytännön harjoittelua; toisen

asteen tutkinnoissa työssäoppimista ja ammattikorkeakoulututkinnoissa harjoittelua. Molemmilla asteilla

opiskelijat tekevät opintojensa lopussa laajemman kartoituksen, selvityksen, tutkimuksen, projektityön tai

kehittämishankkeen. Nämä päättötyöt tai opinnäytetyöt tehdään itsenäisesti joko yksilö- tai parityönä

opettajan ohjauksessa.

Yhteistyön muodot

Opetussuunnitelmien käytännön toteutuksia suunniteltaessa opettajalla on mahdollisuus valita asetettuja

oppimistavoitteita parhaiten palvelevia oppimistapahtumia ja –menetelmiä. Seuraavassa on esitelty

parhaiten työelämän kanssa yhteistyössä toteutettaviksi soveltuvia yhteistyömuotoja:

1)OPINTOJAKSOIHIN SISÄLTYVÄ PROJEKTITYÖSKENTELY

Opintojaksoihin tai opintokokonaisuuksiin voidaan sisällyttää erilaisia projektitöitä. Ne voivat olla laajoja,

pitkäkestoisia kokonaisuuksia, joihin osallistuu useampi opiskelija tai pienempiä yksittäisten opiskelijoiden

tekemiä tehtäväkokonaisuuksia.

Projektityöskentelynä opiskelijat voivat osallistua tapahtuman valmistelu-, suunnittelu- ja

markkinointitehtäviin ennen tapahtumaa oppilaitoksessa tai työskennellä tapahtuman aikana tapahtuman

eri toimintapisteissä.

2) Työssä oppiminen (SAKKY)

Ammatillisissa oppilaitoksissa työssäoppimisen tavoitteena on perehdyttää opiskelija alan keskeisiin

työtehtäviin sekä taitojen ja tietojen soveltamiseen työelämässä. Työssäoppiminen valmentaa opiskelijaa

alan erilaisiin käytännön työtehtäviin ja antaa hänelle valmiuksia toimia työyhteisön jäsenenä kehittäen

hänen ammatillista kasvuaan. Työssäoppimisen tulee täyttää sille asetetut ammatilliset vaatimukset

riittävän monipuolisesti antaen opiskelijalle myös mahdollisuuden henkilökohtaisten taitojen mukaiseen

ammatillisen osaamisen kehittymiseen. Työssäoppimista ohjaa aina opiskelijan ammatinopettaja.

Työssäoppimisesta tehdään sopimus, jonka kaikki sen osapuolet: työpaikka, oppilas ja oppilaitos

allekirjoittavat. Työssäoppimista arvioidaan yleensä näytöllä, johon oppilas on perehdytetty ennen

työssäoppimisen alkua ja johon myös työpaikka perehdytettään. Näytöistä on valmis materiaali, jossa on

ohjeet ja arviointikohteet sekä arviointikriteeristö.

Työssäoppimista on koko tutkinnossa yhteensä 23 ov, joka jakaantuu kolmeen osaan (5-13 opintoviikkoa)

kunkin tutkinnonosan tavoitteiden ja jaksotuksen mukaisesti. Työaika kyseisille jaksoille määräytyy kunkin

työpaikan työehtosopimuksen mukaan. Opiskelija tekee ensimmäisen työssäoppimisen oppilaitoksen

omissa palvelupisteissä tai oppilaitoksen ulkopuolella elinkeinossa, seuraavat kaikki elinkeinossa. Jokaiselle

työssäoppimisjaksolle ovat omat tavoitteet, noudattaen osaamisen kehittymistä opintojen edetessä sekä

oppilaan opiskelujen sisältöjen valinnoista.

3) Harjoittelu (Savonia-ammattikorkeakoulu)

Ammattikorkeakoulussa harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti alan keskeisiin työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Harjoittelu syventää opiskelijan tietoja ja taitoja, valmentaa häntä alan erilaisiin käytännön työtehtäviin ja tukee opiskelijan ammatillista kehittymistä sekä koulutusohjelman tavoitteiden saavuttamista. Harjoittelun tulee olla riittävän monipuolista ja sen tulee muuttua edetessään haasteellisemmaksi. Harjoitteluksi soveltuvan työn tulee tukea opiskelua ja mahdollistaa opiskelun kautta saatujen tietojen ja taitojen soveltamista käytäntöön. Harjoittelun aikana opiskelija saa kokemusta matkailu- ja ravitsemisalan eri ammateissa vaadittavista pätevyyksistä ja voi arvioida omaa osaamistaan (Harke).

Savonia-ammattikorkeakouluopiskelijan harjoittelun kokonaislaajuus on 30 opintopistettä jakautuen perusharjoitteluun ja syventävään harjoitteluun. Kumpikin on laajuudeltaan 15 opintopistettä eli yhteensä 400 työtuntia ja harjoittelu suoritetaan pääsääntöisesti yhdessä yrityksessä. Kokonaisajasta osa kuluu harjoitteluraportin kirjoittamiseen. Perusharjoittelussa tehdään yleensä rutiinitöitä ja syventävässä harjoittelussa työtehtävien tulee olla vaativampia suunnittelu-, kehittämis- tai esimiestehtäviä.

4) Opinnäytetyö/päättötyö (toinen aste)

Opinnäytetyö on 2ov laajuinen. Työssään opiskelija osoittaa eri osaamisalueiden kokonaisvaltaista

hallintaa. Työ voi muodoltaan olla esim. pienimuotoinen markkinointitutkinus, tuotekehittelyprosessi,

projekti, tapahtuman järjestäminen tai osa siitä, selvitys jostain ilmiöstä/asiasta tms. Työstä tehdään aina

kirjallinen osa.

5) Opinnäytetyöt (ammattikorkeakoulu)

Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen asiantuntijatyöhön (Asetus ammattikorkeakouluista 352/2003). Opinnäytetyönä opiskelijat voivat tehdä esimerkiksi asiakastyytyväisyystutkimuksia, tuotesuunnittelu/ -kehitysprojekteja tai vastaavia laajoja tehtäväkokonaisuuksia. Opinnäytetyön tulee sisältää vahvaa teoreettista tietoa ja sen käytännön soveltamista. Opinnäytetyön laajuus on 15 opintopistettä.

Yhteistyön käytännön toteutus

Tapahtumajärjestäjä voi ottaa yhteyttä oppilaitokseen ja sopia yhteistyöstä joko opettajien tai

koulutuspäälliköiden kanssa.

Oppilaitoksissa yhteisten toteutusten koordinaattoreina ja opiskelijoiden ohjaajina toimivat

tapahtumatuotantoon liittyvien opintojaksojen ja kurssien opettajat. Tällä hetkellä yhteyshenkilöt ovat:

Savon ammatti- ja aikuisopisto Sakky:

Hannele Hartikainen, 044 785 4810

Päivi Snellman, 044 785 3328

Savonia-ammattikorkeakoulu / Matkailu- ja ravitsemisala:

Riittamaija Pulli, 044 785 785 6062

Jorma Korhonen, 044 785 6015

Koulutus- ja kehittämispäällikkö Tarja Paukkeri, 044 785 5367

Aikataulu

Opetuksen toteutus kaikissa muodoissaan suunnitellaan hyvissä ajoin ennen toteutusta. Opiskelu etenee

lukuvuoden aikana jaksoina ja jakson alkaessa koko jakson toteutussuunnitelma on tehty ja sen

muuttaminen saattaa olla hankalaa. Käytännössä esimerkiksi syyslukukauden opintojaksoihin liittyvistä

projekteista ja muista yhteistyökuvioista tulisi sopia ainakin alustavasti jo keväällä ja vastaavasti

kevätlukukauden toteutuksiin liittyvistä tarpeista tulisi opettajalla olla tieto jo edellisenä syksynä.

Tämän vuoksi on tärkeätä, että mahdollisesta yhteistyöstä päästäisiin sopimaan mahdollisimman ajoissa

ennen haluttua toteutumisajankohtaa.

Toisen asteen opiskelijoiden työssäoppimisjaksot jakaantuvat koko lukuvuodelle. Opiskelijat osallistuvat

työprojekteihin myös osana varsinaista opetusta.

1. vuoden matkailuvirkailijaopiskelijoiden työssäoppimisjaksot: 1.-31.5. ja 1.12. – 28.2.

1. vuoden matkailupalveluiden tuottajaopiskelijoiden työssäoppimisjaksot: 15.2. – 15.4.

2. vuoden matkailuvirkailijaopiskelijoiden työssäoppimisjaksot 15.8. – 31.9.

2. vuoden tuottajaopiskelijoiden työssäoppimisjaksot: 15.2. – 31.5.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden harjoittelut sijoittuvat yleisimmin kesäkaudelle (touko-syyskuu), mutta

harjoittelun voi tehdä muulloinkin, mikäli sopiva harjoittelupaikka ja työtehtävät löytyvät.

Opiskelijoiden perehdyttäminen ja arviointi

Opiskelijoille tulee järjestää perehdyttäminen, jonka avulla opiskelija pystyy hahmottamaan tapahtuman

peruskonseptin:

Kuka? – järjestävä organisaatio ja sen esittely

Miksi? – tapahtuman tavoite (tapahtuman taustaorganisaation tavoitteet, tapahtumaorganisaation

tavoitteet)

Mitä? – tapahtuman sisältö (tuote/palvelut)

Missä? – paikka

Milloin? – ajankohta

Kenelle? – asiakas- /kohderyhmä(t)

Miten? – järjestävän yhteisön tapa toimia (toteutusorganisaatio + resurssit), sidosryhmät,

sponsorit, budjetointi, turvallisuussuunnittelu

Mielikuva? – järjestävän yhteisön ja kumppaneiden imago, tavoiteimago ja niiden mittaaminen

Opiskelijoiden työskentely tapahtumassa tulee arvioida. Harjoitteluissa käytetään arviointilomaketta ja

myös opinnäytetöissä on käytössä erillinen palautelomake toimeksiantajalle. Projektitöissä sovitaan

arvioinnista erikseen opettajan kanssa. Opettajan, opiskelijoiden ja tapahtumajärjestäjän kesken on hyvä

järjestää palautekeskustelu työn tultua valmiiksi.

Kaikissa yhteistyömuodoissa erillinen työtodistus opiskelijalle on paikallaan.