TASE 2025 -Tampereen seudun

liikennejärjestelmäsuunnitelma

Kaupunkiseutu 2030 seminaari

Markku Kivari 4.12.2009

TASE - Liikennepoliittisen ohjelman (2005) visio

Markku Kivari 4.12.2009

• Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen osuuksia lisätään• Henkilöautoliikenteen osuuden kasvu pysäytetään• Raideliikennettä kehitetään • Joukkoliikenne järjestetään tehokkaasti ja matkaketjuja

sujuvoitetaan• Luodaan mahdollisuuksia liikkumistarpeen vähentämiseen• Lentoliikenteen edellytyksiä kehitetään

Rakennemallin liikennetavoitteet – liikkumisen tapoja uudistetaan

Markku Kivari 4.12.2009

Liikennejärjestelmän kehittäminen (SH 24.6.2009)

• Maankäyttö- ja liikennejärjestelmäratkaisu suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena. Liikennejärjestelmäratkaisu on katuraitiotien, lähijunaliikenteen ja linja-autoliikenteen yhdistelmä (Ve:t 1, 2a ja 2b).

• Maankäytön ja palvelujen vahvistamisella ja liikennejärjestelmän kehittämisellä edistetään vahvojen kevyen liikenteen vyöhykkeiden muodostumista erityisesti Tampereen keskustassa, aluekeskuksissa ja kuntakeskuksissa, mikä osaltaan tehostaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä.

• Rakennemallissa määritellään kehitettävät nykyiset ja uudet joukkoliikenteen laatukäytävät ja niihin tukeutuva maankäyttö siten, että joukkoliikennekäytäville voidaan toteuttaa korkeatasoinen ja kustannustehokas joukkoliikenteen palvelutaso. Joukkoliikenteen käyttöosuutta kasvattamaan ja maankäyttöä tukemaan synnytetään seudullinen joukkoliikennejärjestelmän yhdistelmävaihtoehto, joka mahdollistaa lähijunaliikenteen hyödyntämisen sekä modernin ja joustavan katuraitiotieverkon rakentamisen. Bussiliikenne on jatkossakin joukkoliikenteen keskeinen liikennemuoto joukkoliikenteen laatukäytävillä. Työpaikkojen ja palvelujen sijoittamisella ja joukkoliikennereittien suunnittelulla tavoitellaan joukkoliikenteelle mahdollisimman houkuttelevaa roolia työmatka- ja asiointiliikenteessä. Myös kehätien suuntaista joukkoliikennettä kehitetään.

• Suunnittelussa varaudutaan oikorataan lentokentälle ja huomioidaan oikoradan tuomat vahvuudet lentokenttää ja sen lähialueita kehitettäessä. Lisäksi tiedostetaan oikoradan vaikutukset tavaraliikenteelle sekä olevan rataverkon kapasiteetin vapautuminen lähijunaliikenteen käyttöön.

Markku Kivari 4.12.2009

Rakennesuunnitelma ja liikenne

linja-auto0 - 1000000

8000Passengers

lähijuna0 - 1000000

8000Passengers

katuraitiotie0 - 1000000

8000Passengers

R100

R100

R101

R101

R301

R301

R302

R302

R303

R303

R304

R304

R305

R305 Liikennejärjestelmän kuvaus

Maankäytön sijoittuminen suhteessa liikennejärjestelmään

Kulkutapojen käyttö

Markku Kivari 4.12.2009

Raideliikenneverkko

Lähijunaliikenne

(vuoroväli 30 min)

• Nokia

• Ylöjärvi

• Lempäälä

R100

R100

R101

R101

R301

R301

R302

R302

R303

R303

R304

R304

R305

R305

Katuraitiotie

(vuoroväli ruuhkassa 10 min)

• Hervanta-Vuores

• Pirkkala

• Lielahti

• Hankkio-Lamminrahka

Markku Kivari 4.12.2009

Kulkutapaosuudet nykytilanteessa, vertailuvaihtoehdossa ja rakennemallisuunnitelmassa (talviarki)

osuus matkoista

26,9 %

21,7 %

21,0 %

59,6 %

65,4 %

62,8 %

13,5 %

12,9 %

16,2 %

0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 %

nykytilanne

vertailuvaihtoehto,perusjoukkoliikenne

rakennemalli, 26.11.2009

jalankulku ja pyöräily henkilöauto joukkoliikenne

Markku Kivari 4.12.2009

Väestö ja joukkoliikenteen saavutettavuus

Väkiluku RHR

2009 Rakenne-suunnitelma Yhteensä

Lähijunaliikenteen kävelyvyöhyke (1 km) 54 415 16 % +28 500 20 % 82 915 19 %

Joukkoliikenteen laatukäytävä 142 086 42 % +103 000 71 % 245 086 56 %

338 642 196 501 58 % +131 500 91 % 328 001 76 %

2008 2030

Markku Kivari 4.12.2009

Joukkoliikenteen matka-aika verkolla A vertailuvaihtoehtoon nähden (matka-aika Keskustorille)

Joukkoliikenteen matka-ajan muutosMatka-aika keskustorille vaihtoehdossa A vertailuvaihtoehtoon nähden

29 - 43 % (1)

15 - 29 % (6)

1 - 15 % (79)

-1 - 113 % (184)

-13- -27 % (74)

-27 - -42 % (33)

-41 - 55 % (10)

Markku Kivari 4.12.2009

• Joukkoliikenteen kulkutapaosuus matkoista laskettuna nousee 3 %-yksikköä (Tavoite OK).

– Hyvän joukkoliikennetarjonnan piirissä asuvan väestön osuus kasvaa 58 % => 76 % (Tavoite OK)

• Henkilöauton kulkutapaosuus matkoista laskettuna kasvaa 3% -yksikkö (Tavoite ei täyty).

• Jalankulun ja pyöräilyn kulkutapaosuus matkoista laskettuna laskee 6%-yksikköä (Tavoite ei täyty).

• Joukkoliikenteen osalta tavoitteet täyttyvät, mutta kevyt- ja autoliikenteen osalta eivät, joten:

– Tarvitaan kevytliikenteen ja keskustojen kehittämistoimenpiteitä, joita ei voida arvioida mallitarkastelulla

– Tarvitaan politiikkatoimenpiteitä (pysäköinti, hinnoittelu, jne.)– Voidaanko maankäyttöä tehostaa joukkoliikennekäytäviin esitettyä enemmän?

Saavutetaanko tavoitteet?

Markku Kivari 4.12.2009

Maankäytön herkkyystarkastelut

• jo kohtalaisen pieni lisämaankäyttö joukkoliikenne-käytävien varsilla lisää joukkoliikenteen päivittäistä matkustajamäärää – 3 000 - 4 000 asukasta lisää joukkoliikenteen

matkustajamäärää 800 - 1 000 matkalla– muutos vastaa 0,5 %:n joukkoliikenteen kulkutapaosuuden

kasvua

=> Autoliikennetavoitteen saavuttaminen edellyttäisi n. 20 000 asukkaan sijoittamista rakenteeseen keskeiselle sijainnille korkealaatuisen joukkoliikenteen vaikutuspiiriin (edistäisi samalla kevytliikennetavoitteen saavuttamista)

Markku Kivari 4.12.2009

Mitä kaikki maksaa?

Investoinnit:• Tieliikenne / suuret investoinnit ~ 330 milj. euroa• Bussiliikenne ~ 50 milj. euroa• Raideliikenne

• Raitiotie-investoinnit ~ 450 milj. euroa• Alueellinen liikenne, asemat ~ 65 milj. euroa

• Yhteensä ~ 900 milj. euroa(Huom! Ei sisällä katuverkon parannuksia, pieniä tieinvestointeja, eikä uusien alueiden toteutukseen liittyviä tie- ja katuverkon investointeja)

• Joukkoliikenteen operointi/v (2030). ~ 45 milj.euroa (~vertailuvaihtoehto)