Upload
vuque
View
223
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Teem at• t ahd ist im est a yleist ä
• t ahd ist inp o t ilaan eläm än laat u
• oh jauksen vaiheet ;
– sairaalavaihe
– t o ip ilaskurssi
– kun t oneuvo lakäyn t i
• li ikun t a; oh jeist a
kuorm it uksen arvio in t iin
yksilö llisest i
• ICD t ahd ist in , yleisest i
huom io it avaa
Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF
Tahdistusindikaatiot
1. Oireinen hidaslyöntisyys
-SS-syndrooma, AV-katkos
-hitaan sydämen tahdistin
2. Kammiotakyarytmiat – henkeä uhkaavat
rytmihäiriöt -ICD tahdistin
3. Vaikea sydämen vajaatoiminta
Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF
- fyysisen aktiivisuuden mahdollistuminen koettiin positiivisena elämänmuutoksena
- tahdistimeen liittyvät ongelmat ja epätietoisuus olivat lähinnä alkuajan sopeutumisen ja
tietämättömyyden ongelmia.
- Yllättävää oli se miten vähän tietoa sydämentahdistinpotilaat olivat kokeneet saaneensa sairaalan
hoitohenkilökunnalta sydämentahdistimesta ja sen kanssa elämisestä sydämentahdistimen
asennuksen yhteydessä tai sen jälkeen.
Pelkoja; -tietämättömyys ja pelko, epävarmuus tahdistimen toiminnasta.
-tahdistimen pattereiden mahdollisen loppumisen ja erilaisten sähkölaitteiden
käytön vaikutukset tahdistimen toimintaan.
Tahdistimesta aiheutuvista peloista selviytymiseen auttoivat -vertaistuki ja keskustelut,
-harrastukset,
-asioista tiedottaminen, sairaalan hoitohenkilökunta.
Kokemuksia sydämentahdistimen kanssa elämisestä, Sari Nieminen –
Susanne Takala, Syksy 2008, Diakonia-ammattikorkeakoulu /
Tahd ist inp o t ilaan eläm änt ilannet t a
selvit ellyt op innäyt et yö;
Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF
Tahdistimen asentaminen ja -haavan paraneminen
-paikallispuudutuksella, 1 -2 h
-toimenpidet tä seuraavana päivänä
pääsee kot iin
-pintahaava paranee 1-2 viikossa
-tahdist injohdot ja ankkurit
k iinnit t yvät noin 3 viikossa
-tahdist imen puoleisen yläraajan
liikkeet rajoitetaan vaakatason
alapuolelle 3 viikon ajaksi
-jälk itarkastus aika
-toipilas/ ensit ietokurssi
Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF
Tahdist in kont rolli sairaalassa / seurannasta sopiminen
M ahdollisuus aloit taa liikuntaharjoit telu
Kuntoneuvolakäynt i
Yksilöllinen liikunta suorit uskyvyn arvioinnin mukaan, Kir jaus Sydänkuntoutujan kort t iin
Tahdist inkurssi 2 kertaa/ vuosi
Toipilaskurssi er it yisest i t ahdist in pot ilaille
Tieto kurssista pot ilaalla ( Sydänkuntoutujan kort t i)
Lisät ietoa liikunnasta
Tahdist imen asennus, sairaalassa 1-2 vrk
Liikunta; Yläraajan käyt tö, ark iliikunta ( Sydänkuntoutujan kort t i)
Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF
htt
p:/
/med
ikes
.kss
hp.f
i/publi
c/def
ault
.asp
x
?no
dei
d=
32246&
cult
ure
=fi
-
FI&
conte
ntl
an=
1
Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF
http://medikes.ksshp.fi/public/default.aspx?nodeid=32246&cu
lture=fi-FI&contentlan=1Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF
Liikuntaan liit t yvä oheistusLiikunta Käypähoito suositus 2009
• Tavallisella sydämentahdistimella
hoidettaville soveltuu yleensä kaikki
kohtuukuormitteinen liikunta, mutta
kardiologin konsultaatio saattaa olla
tarpeen.
Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF
Tahdistin ja sykemittari
Sykemittari ei aina anna luotettavaa sykelukemaa tahdistinpotilailla.
Sykemittari ei vaurioita tahdistinta eikä vaaranna potilaan turvallisuutta.
Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF
• Rytmihäiriötahdistin seuraa sydämen rytmiä
jatkuvasti. Sykkeen hidastuessa laite toimii
tavanomaisena sydämen tahdistimena ja
kammioperäisen rytmihäiriön ilmaantuessa
se palauttaa sydämen normaalin rytmin joko
antitakykardiatahdistuksella, kardioversiolla
tai defibrilloimalla.
Rytmihäiriötahdistin (ICD)
Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF
Liikuntaan liit t yvä oheistusLiikunta Käypähoito suositus 2009
• Rytmihäiriötahdistimella hoidet tavilla on
suurentunut vakavan rytmihäir iön ja
äkk ikuoleman vaara, joten heille
suositellaan kevyt tä liikuntaa;
kuormit tavampi li ikunta on k iellet t yä.
Lisäksi heidän on keskusteltava
liikunnastaan lait t een säädöt tuntevan
kardiologin kanssa.
Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF
HRmax = iän mukainen maksimisyke = 205 – ½ x ikä, iäkkäillä 220-ikä)
RPE = kuormittavuuden sanallisen arvioinnin pisteytys (”Borgin asteikko”)
MET = metabolinen ekvivalentti (1 MET = hapenkulutus lepotilassa)
VO2max = maksimaalinen hapenotto litraa/kg/min
Esimerkki liikunnan harjoitustehon määrittämisestä Med Sci Sports Exercise 33 (6) Suppl 2001
Harjoitusteho % HRmax RPE MET % VO2max
Hyvin kevyt < 50 < 10 < 2.4 < 30
Kevyt 50 – 63 10 – 11 2.4 – 3.7
Alle 4 MET
30 - 47
Kohtalainen 64 – 76 12 – 13 3.8 – 5.1 48 - 64
Voimakas 77 – 93 14 – 16 5.2 – 6.9 65 - 86
Hyvin voimakas ≥ 94 17 – 19 ≥ 7 ≥ 87
Maksimaalinen 100 20 8 100 Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF
Kestävyysliikunnan kuormittavuuden luokittelu.
Luvut pätevät keski-ikäisiin henkilöihin, joiden maksimaalinen hapenkulutus (»aerobinen
kunto», VO2max) on hyvä (≥ 12 MET eli vähintään 12 kertaa lepoaineenvaihdunta)
tai huono (< 5 MET).
•Tietyn liikunnan kuormittavuus vaihtelee yksilön fyysisen suorituskyvyn mukaan
•Hyväkuntoiselle hyvin kevyttä liikuntaa on rauhallinen kävely (4-5 km/h), joka toisaalta voi olla hyvin raskasta sydän- tai keuhkosairautta sairastavalle
Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF
Liikunnan intensiteettiluokitus ja energiankulutus MET-arvona1 MET = lepohapenkulutus = 3,5 ml x kg-1 x minTaulukko 1. Taulukosta valitaan liikunnan intensiteettiä kuvaava ilmaisu ja sen mukaan intensiteetin luokka.
Tämän numeron mukaan valitaan ko. liikuntalajin MET-arvo.
Intensi-
teetti-
luokka
Hengästyminen Hikoilu Kuormitus Nopeus Liikunta
0 Ei hengästy Ei hikoile Ei. Hidas Ulkoilutyyppinen
1 Ei hengästy Hikoilee jonkin
verran
Kevyt
lisäkuorma
Normaali Kuntoliikunta tai reipas
liikunta
Hengästyy Ei hikoile
2 Ei hengästy Hikoilee runsaasti Kohtalainen Nopea Rasittavampi kuntoliikunta
Hengästyy Hikoilee jonkin
verran
3 Hengästyy Hikoilee Rasittava Kilpavauhti Kilpaliikunta
Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF
Toiminto Intensi-
teetti
MET Toiminto Intensi-
teetti
MET
Jooga 0 4,5 Joukkuepelit 0 5,0
1 4,5 Pallonheitto 1 7,0
2 4,5 Pallopelit 2 10,0
3 4,5 Pelaaminen 3 12,0
Jousiammunta 0 3,0 Judo 0 12,0
1 4,0 1 12,5
2 4,0 2 13,0
3 4,0 3 13,5
Taulukko 2. Eri liikuntalajeja vastaava energiankulutus MET-
arvona arvioituna intensiteettiluokan mukaan.
Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF
Toiminto Intensi-
teetti
MET Toiminto Intensi-
teetti
MET
Ammunta 0 2,0 Autourheilu 2,5
1 2,0 Moottoripyöräil
y,
2,5
2 2,0 -urheilu, -venei
ly
2,5
3 2,0 Ralliurheilu 2,5
Hiihto 0 6,0 Hölkkä 0 7,0
(maastohiihto, 1 8,0 Juoksu 1 8,5
rullasuksihiiht
o)
2 10,0 Lenkkeily 2 10,0
3 14,0 3 12,5
Jalkapallo 0 5,0 Jazztanssi 0 5,5
1 7,0 Jazzbaletti 1 6,0
2 10,0 Modernitanssi 2 6,5
3 12,5 3 7,0Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF
Rytmihäiriötahdistin (ICD) ja liikunta
-Kevyt kestävyysliikunta ja virkistysliikunta on
suositeltavaa
-Äkillisiä, voimakkaita ponnistuksia on
vältettävä, Sykkeen liiallinen nousu saattaa ylittää laitteelle asetetun
rytmihäiriön taajuusrajan, korkea syke tunnistetaan rytmihäiriöksi ja käynnistää
rytmihäiriön hoidon.
-Kontakti- ja kamppailulajit kiellettyjä esim.
vuorikiipeily, karate, laskuvarjohyppy, telinevoimistelu, moottoriurheilu,
sukellus, yksin uiminen.
-Uiminen yksin ja sukeltaminen kielletty
-Laitteen säädöt on tunnettava ennen liikunnan
aloittamista
Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF
Kevyt kestävyysliikunta ja virkistysliikunta
soveltuvat - myös oireisille potilaille.
Tavoitteena normaali elämäRiitta Liisa Hasu 2009/11 SSF
Kun rytmihäiriöön liittyy
vakavan taudinkohtauksen tai
äkkikuoleman vaara, tulee
rasittavaa liikuntaa välttää
Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF
Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF
Uinnin vaikutuksista
• Vedessä ”puristus” kehon ympärillä aiheuttaa merkittävän verimäärän siirtymisen kehon ääreisosista rintakehälle (jopa ¼ l)
laajenemisen seurauksena rytmihäiriöt
• Sydämen minuuttitilavuus ja iskutilavuus suurenevat
• Rytmihäiriöt lisääntyvät
• Syketaajuus pienenee (sukellusrefleksi)
Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF
Kasvojen upottaminen kylmään veteen voi laukaista sukellusrefleksin, jolloin sydämen sykintätaajuus pienenee.
Lähde:Liikuntalääketiede 2005;245
Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF
VALSALVA
Voimakas uloshengityksen pidättäminen suljettua äänirakoa vasten vähintään 10 sekunnin ajan. Tämä nostaa rintakehän sisäistä painetta aiheuttaen verenpaineen tilapäisen nousun mikä edelleen johtaa refleksin aiheuttamaan hidaslyöntisyyteen. Paineen kasvu vaikeuttaa myös laskimopaluuta, jolloin sydämen teho laskee, ja hetken kuluttua verenpaine lähtee laskuun ja vastaavasti syke kohoaa.
Tämä on yleistä esim. raskaita taakkoja nostettaessa hengitystä pidättäen.
http://www.cvphysiology.com/Hemodynamics/H014.htm
Designing Resistance Training programs, Steven J. Fleck / William J. Kraemer, 2004