29
Teem at tahdistimesta yleistä tahdistinpotilaan elämänlaatu ohjauksen vaiheet; sairaalavaihe toipilaskurssi kuntoneuvolakäynti liikunta; ohjeista kuormituksen arviointiin yksilöllisesti ICD tahdistin, yleisesti huomioitavaa Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF

Teemat - asiakas.kotisivukone.com · Tahdistimen asentaminen ja -haavan paraneminen ... -jälkitarkastus aika ... jolloin sydämen teho laskee,

  • Upload
    vuque

  • View
    223

  • Download
    0

Embed Size (px)

Citation preview

Teem at• t ahd ist im est a yleist ä

• t ahd ist inp o t ilaan eläm än laat u

• oh jauksen vaiheet ;

– sairaalavaihe

– t o ip ilaskurssi

– kun t oneuvo lakäyn t i

• li ikun t a; oh jeist a

kuorm it uksen arvio in t iin

yksilö llisest i

• ICD t ahd ist in , yleisest i

huom io it avaa

Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF

Tahdistusindikaatiot

1. Oireinen hidaslyöntisyys

-SS-syndrooma, AV-katkos

-hitaan sydämen tahdistin

2. Kammiotakyarytmiat – henkeä uhkaavat

rytmihäiriöt -ICD tahdistin

3. Vaikea sydämen vajaatoiminta

Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF

- fyysisen aktiivisuuden mahdollistuminen koettiin positiivisena elämänmuutoksena

- tahdistimeen liittyvät ongelmat ja epätietoisuus olivat lähinnä alkuajan sopeutumisen ja

tietämättömyyden ongelmia.

- Yllättävää oli se miten vähän tietoa sydämentahdistinpotilaat olivat kokeneet saaneensa sairaalan

hoitohenkilökunnalta sydämentahdistimesta ja sen kanssa elämisestä sydämentahdistimen

asennuksen yhteydessä tai sen jälkeen.

Pelkoja; -tietämättömyys ja pelko, epävarmuus tahdistimen toiminnasta.

-tahdistimen pattereiden mahdollisen loppumisen ja erilaisten sähkölaitteiden

käytön vaikutukset tahdistimen toimintaan.

Tahdistimesta aiheutuvista peloista selviytymiseen auttoivat -vertaistuki ja keskustelut,

-harrastukset,

-asioista tiedottaminen, sairaalan hoitohenkilökunta.

Kokemuksia sydämentahdistimen kanssa elämisestä, Sari Nieminen –

Susanne Takala, Syksy 2008, Diakonia-ammattikorkeakoulu /

Tahd ist inp o t ilaan eläm änt ilannet t a

selvit ellyt op innäyt et yö;

Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF

Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF

Tahdistimen asentaminen ja -haavan paraneminen

-paikallispuudutuksella, 1 -2 h

-toimenpidet tä seuraavana päivänä

pääsee kot iin

-pintahaava paranee 1-2 viikossa

-tahdist injohdot ja ankkurit

k iinnit t yvät noin 3 viikossa

-tahdist imen puoleisen yläraajan

liikkeet rajoitetaan vaakatason

alapuolelle 3 viikon ajaksi

-jälk itarkastus aika

-toipilas/ ensit ietokurssi

Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF

Tahdist in kont rolli sairaalassa / seurannasta sopiminen

M ahdollisuus aloit taa liikuntaharjoit telu

Kuntoneuvolakäynt i

Yksilöllinen liikunta suorit uskyvyn arvioinnin mukaan, Kir jaus Sydänkuntoutujan kort t iin

Tahdist inkurssi 2 kertaa/ vuosi

Toipilaskurssi er it yisest i t ahdist in pot ilaille

Tieto kurssista pot ilaalla ( Sydänkuntoutujan kort t i)

Lisät ietoa liikunnasta

Tahdist imen asennus, sairaalassa 1-2 vrk

Liikunta; Yläraajan käyt tö, ark iliikunta ( Sydänkuntoutujan kort t i)

Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF

htt

p:/

/med

ikes

.kss

hp.f

i/publi

c/def

ault

.asp

x

?no

dei

d=

32246&

cult

ure

=fi

-

FI&

conte

ntl

an=

1

Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF

http://medikes.ksshp.fi/public/default.aspx?nodeid=32246&cu

lture=fi-FI&contentlan=1Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF

Liikuntaan liit t yvä oheistusLiikunta Käypähoito suositus 2009

• Tavallisella sydämentahdistimella

hoidettaville soveltuu yleensä kaikki

kohtuukuormitteinen liikunta, mutta

kardiologin konsultaatio saattaa olla

tarpeen.

Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF

Tahdistin ja sykemittari

Sykemittari ei aina anna luotettavaa sykelukemaa tahdistinpotilailla.

Sykemittari ei vaurioita tahdistinta eikä vaaranna potilaan turvallisuutta.

Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF

• Rytmihäiriötahdistin seuraa sydämen rytmiä

jatkuvasti. Sykkeen hidastuessa laite toimii

tavanomaisena sydämen tahdistimena ja

kammioperäisen rytmihäiriön ilmaantuessa

se palauttaa sydämen normaalin rytmin joko

antitakykardiatahdistuksella, kardioversiolla

tai defibrilloimalla.

Rytmihäiriötahdistin (ICD)

Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF

Liikuntaan liit t yvä oheistusLiikunta Käypähoito suositus 2009

• Rytmihäiriötahdistimella hoidet tavilla on

suurentunut vakavan rytmihäir iön ja

äkk ikuoleman vaara, joten heille

suositellaan kevyt tä liikuntaa;

kuormit tavampi li ikunta on k iellet t yä.

Lisäksi heidän on keskusteltava

liikunnastaan lait t een säädöt tuntevan

kardiologin kanssa.

Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF

Kevyt

kestävyysliikunta

Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF

HRmax = iän mukainen maksimisyke = 205 – ½ x ikä, iäkkäillä 220-ikä)

RPE = kuormittavuuden sanallisen arvioinnin pisteytys (”Borgin asteikko”)

MET = metabolinen ekvivalentti (1 MET = hapenkulutus lepotilassa)

VO2max = maksimaalinen hapenotto litraa/kg/min

Esimerkki liikunnan harjoitustehon määrittämisestä Med Sci Sports Exercise 33 (6) Suppl 2001

Harjoitusteho % HRmax RPE MET % VO2max

Hyvin kevyt < 50 < 10 < 2.4 < 30

Kevyt 50 – 63 10 – 11 2.4 – 3.7

Alle 4 MET

30 - 47

Kohtalainen 64 – 76 12 – 13 3.8 – 5.1 48 - 64

Voimakas 77 – 93 14 – 16 5.2 – 6.9 65 - 86

Hyvin voimakas ≥ 94 17 – 19 ≥ 7 ≥ 87

Maksimaalinen 100 20 8 100 Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF

Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF

Kestävyysliikunnan kuormittavuuden luokittelu.

Luvut pätevät keski-ikäisiin henkilöihin, joiden maksimaalinen hapenkulutus (»aerobinen

kunto», VO2max) on hyvä (≥ 12 MET eli vähintään 12 kertaa lepoaineenvaihdunta)

tai huono (< 5 MET).

•Tietyn liikunnan kuormittavuus vaihtelee yksilön fyysisen suorituskyvyn mukaan

•Hyväkuntoiselle hyvin kevyttä liikuntaa on rauhallinen kävely (4-5 km/h), joka toisaalta voi olla hyvin raskasta sydän- tai keuhkosairautta sairastavalle

Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF

Liikunnan intensiteettiluokitus ja energiankulutus MET-arvona1 MET = lepohapenkulutus = 3,5 ml x kg-1 x minTaulukko 1. Taulukosta valitaan liikunnan intensiteettiä kuvaava ilmaisu ja sen mukaan intensiteetin luokka.

Tämän numeron mukaan valitaan ko. liikuntalajin MET-arvo.

Intensi-

teetti-

luokka

Hengästyminen Hikoilu Kuormitus Nopeus Liikunta

0 Ei hengästy Ei hikoile Ei. Hidas Ulkoilutyyppinen

1 Ei hengästy Hikoilee jonkin

verran

Kevyt

lisäkuorma

Normaali Kuntoliikunta tai reipas

liikunta

Hengästyy Ei hikoile

2 Ei hengästy Hikoilee runsaasti Kohtalainen Nopea Rasittavampi kuntoliikunta

Hengästyy Hikoilee jonkin

verran

3 Hengästyy Hikoilee Rasittava Kilpavauhti Kilpaliikunta

Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF

Toiminto Intensi-

teetti

MET Toiminto Intensi-

teetti

MET

Jooga 0 4,5 Joukkuepelit 0 5,0

1 4,5 Pallonheitto 1 7,0

2 4,5 Pallopelit 2 10,0

3 4,5 Pelaaminen 3 12,0

Jousiammunta 0 3,0 Judo 0 12,0

1 4,0 1 12,5

2 4,0 2 13,0

3 4,0 3 13,5

Taulukko 2. Eri liikuntalajeja vastaava energiankulutus MET-

arvona arvioituna intensiteettiluokan mukaan.

Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF

Toiminto Intensi-

teetti

MET Toiminto Intensi-

teetti

MET

Ammunta 0 2,0 Autourheilu 2,5

1 2,0 Moottoripyöräil

y,

2,5

2 2,0 -urheilu, -venei

ly

2,5

3 2,0 Ralliurheilu 2,5

Hiihto 0 6,0 Hölkkä 0 7,0

(maastohiihto, 1 8,0 Juoksu 1 8,5

rullasuksihiiht

o)

2 10,0 Lenkkeily 2 10,0

3 14,0 3 12,5

Jalkapallo 0 5,0 Jazztanssi 0 5,5

1 7,0 Jazzbaletti 1 6,0

2 10,0 Modernitanssi 2 6,5

3 12,5 3 7,0Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF

Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF

Rytmihäiriötahdistin (ICD) ja liikunta

-Kevyt kestävyysliikunta ja virkistysliikunta on

suositeltavaa

-Äkillisiä, voimakkaita ponnistuksia on

vältettävä, Sykkeen liiallinen nousu saattaa ylittää laitteelle asetetun

rytmihäiriön taajuusrajan, korkea syke tunnistetaan rytmihäiriöksi ja käynnistää

rytmihäiriön hoidon.

-Kontakti- ja kamppailulajit kiellettyjä esim.

vuorikiipeily, karate, laskuvarjohyppy, telinevoimistelu, moottoriurheilu,

sukellus, yksin uiminen.

-Uiminen yksin ja sukeltaminen kielletty

-Laitteen säädöt on tunnettava ennen liikunnan

aloittamista

Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF

Kevyt kestävyysliikunta ja virkistysliikunta

soveltuvat - myös oireisille potilaille.

Tavoitteena normaali elämäRiitta Liisa Hasu 2009/11 SSF

Kun rytmihäiriöön liittyy

vakavan taudinkohtauksen tai

äkkikuoleman vaara, tulee

rasittavaa liikuntaa välttää

Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF

Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF

Liikunta vedessä - Uinti

Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF

Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF

Uinnin vaikutuksista

• Vedessä ”puristus” kehon ympärillä aiheuttaa merkittävän verimäärän siirtymisen kehon ääreisosista rintakehälle (jopa ¼ l)

laajenemisen seurauksena rytmihäiriöt

• Sydämen minuuttitilavuus ja iskutilavuus suurenevat

• Rytmihäiriöt lisääntyvät

• Syketaajuus pienenee (sukellusrefleksi)

Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF

Kasvojen upottaminen kylmään veteen voi laukaista sukellusrefleksin, jolloin sydämen sykintätaajuus pienenee.

Lähde:Liikuntalääketiede 2005;245

Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF

VALSALVA

Voimakas uloshengityksen pidättäminen suljettua äänirakoa vasten vähintään 10 sekunnin ajan. Tämä nostaa rintakehän sisäistä painetta aiheuttaen verenpaineen tilapäisen nousun mikä edelleen johtaa refleksin aiheuttamaan hidaslyöntisyyteen. Paineen kasvu vaikeuttaa myös laskimopaluuta, jolloin sydämen teho laskee, ja hetken kuluttua verenpaine lähtee laskuun ja vastaavasti syke kohoaa.

Tämä on yleistä esim. raskaita taakkoja nostettaessa hengitystä pidättäen.

http://www.cvphysiology.com/Hemodynamics/H014.htm

Designing Resistance Training programs, Steven J. Fleck / William J. Kraemer, 2004

Kiitos

Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF