Terveyden edistäminen

osana urheilua

Sami Kokko, TtT yliopistotutkija

Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, JY

Nykypäivän haasteita liikunnalle ja urheilulle

o Yhteiskunnallinen kehitys = Liikunnan näkökulmasta

useita negatiivisia (passivoittavia) kehityskulkuja esim.

o teknologinen kehitys = ”ihmisille helpommaksi”

o viihdemedia/internet (ruutuaika)

o Ylipainon ja lihavuuden lisääntyminen (myös lapsilla ja nuorilla)

o Terveyden edistämisen näkökulma urheilussa

o Huippu-urheilu versus kansanterveys

o Harjoittelu, mutta ennen kaikkea kokonaisliikunta-aktiivisuus (määrä ja monipuolisuus)

o Muut nuorten elintavat = Urheilullinen elämäntapa = Urheilijan

elämäntapoihin kasvattaminen

24.10.2014 / Sami Kokko

Tutkimustuloksia nuorten urheilijoiden elämäntavoista

o Seuratoimintaan osallistuvat nuoret…

+ Liikunnallisesti aktiivisempia (Sallis et al. 2000; Vuori et al. 2004)

- Kolmasosa seuratoimintaan osallistuvista ei saavuta

(terveys)liikuntasuositusten mukaista viikoittaista liikuntamäärää

(14h) (Hakkarainen ym. 2008, Eiosdottir ym. 2008, Kokko ym. 2011)

+ Polttavat harvemmin tupakkaa (Haukkala et al. 2006; Melnick et al. 2001)

+ Syövät muita terveellisemmin (Aerenhouts ym. 2008; Cupisti ym. 2002)

- Käyttävät yleisemmin nuuskaa (Kannas et al. 2002; Rolandsson and Hugoson 2001)

- Juovat humalahakuisemmin (Kannas et al. 2002)

- Käyttävät yleisemmin ei-tarpeellisia lisäravinteita sekä doping-aineita (Bents et al. 2004; Calfee and Fadale 2006; Dickinson et al. 2005)

- Yli puolet suomalaisista 13 - 15 vuotta vanhoista urheilijoista käyttää

ruutuaikaa yli päivittäisen suostuksen (max 2 tuntia) (Kokko et al. 2011)

o Kyseenalaistavat urheilun/seuratoiminnan automaattisen

positiivisen vaikutuksen nuorten terveyskäyttäytymiseen

24.10.2014 / Sami Kokko

Elintavoilla keskeinen rooli kokonaisvaltaisessa

urheilijaksi kehittymisessä

24.10.2014 / Sami Kokko

o Elintapojen merkitystä voidaan korostaa kääntämällä ne epäterveiksi

o Liian vähäinen unen määrä, epäterveellinen ruokavalio, päihteiden käyttö,

liiallinen ruutuaika tai energiajuomien käyttö vaikuttaa urheilijana

kehittymiseen… esimerkiksi

o Laskevat psykofyysistä valmiutta harjoittelulle (ennen ja aikana)

o Häiritsee oppimista (aikana ja jälkeen)

o Hidastaa palautumista (jälkeen)

o Edellä mainittujen suorien vaikutusten lisäksi epäterveillä elintavoilla

on epäsuoria vaikutuksia, kuten…

o Liian vähäinen uni johtaa väsymykseen joka voi johtaa huimaukseen,

levottomuuteen, yliaktiivisuuteen, epätasapainoisiin tunteisiin miten

vaikuttavat harjoitteluun ja harjoitusvasteeseen?!

o Vastaavia vaikutus ketjuja on löydettävissä muidenkin elintapojen

osalta

o Selvästikään epäterveiden elintapojen vallitessa parasta

mahdollista harjoitusvastetta ei saavuteta

Urheiluseurojen terveyden edistämismahdollisuudet

1) Seuratoiminta tavoittaa suuren määrän lapsia ja nuoria

Noin 40-50% lapsista ja nuorista osallistuu seuratoimintaan

Pojista jopa 60% osallistuu seuratoimintaan 11-vuotiaina

On myös arvioitu, että 70-80% tietystä ikäluokasta osallistuu

seuratoimintaan jossain vaiheessa ennen 20-vuoden ikää (Koski & Tähtinen

2005; Lämsä & Mäenpää 2002)

2) Seuratoiminnan kasvatusluonne on epävirallinen

Seuratoimintaan osallistuminen on vapaaehtoista

Lapset ja nuoret osallistuvat, koska kiinnostuneita ko. urheilusta

TE:n mahdollisuus on siinä, että urheilulähtöisyys tunnistetaan ja

terveysasiat käydään urheilun kautta läpi

24.10.2014 / Sami Kokko

24.10.2014 / Sami Kokko

3) Valmentajat ja ohjaajat ovat merkittäviä auktoriteetteja

Jossain vaiheessa murrosikää jopa merkittävimpiä

Valmentajien toiminta, esimerkki ja oma käytös vaikuttaa joka

tapauksessa myös nuorten terveysosaamiseen

Halusi tai ei, Tietoisesti tai tiedostamatta

Havaittu ristiriita valmentajien orientaatiossa kokonaisvaltaisesta urheilijan

kehittämisestä ja käytännön valmennustoimissa (Bengoechea ym. 2004; Gilbert &

Trudel 2004)

Kilpailullisuuden ylikorostuminen ja voiton tavoittelu jättävät varjoon

kokonaisvaltaisen toiminnan

Valmentajat eivät itse useinkaan tunnistaneet tätä ristiriitaa (Bengoechea ym.

2004)

Urheiluseurojen terveyden edistämismahdollisuudet

24.10.2014 / Sami Kokko

Urheiluseurojen terveyden edistämismahdollisuudet

4) Terveyden edistäminen hyödyttää niin kansanterveyttä kuin

itse urheilua

Yleinen nuorten terveysosaamisen kehittyminen (yhteisrintama kodin

ja koulun kanssa)

Yhteiskunnallinen paine kansanterveydestä tulee huomioitua, mutta

tärkeimpänä…

Nuori, joka nukkuu ja lepää riittävästi, syö monipuolisesti, ei käytä

päihteitä jne., myös jaksaa ja kehittyy urheilussa paremmin?!

(Epä)terveet elämäntavat / kokonaisvaltainen hyvä(paha)olo näkyy myös

urheilusuorituksessa!

Perustuu ajatukseen

…että ihmisten terveydessä ja terveyskäyttäytymisessä on helpompi saada

aikaan muutoksia, jos terveyden edistämisessä keskitytään

toimintaympäristöjen kehittämiseen ja kontrollointiin, yksilöiden käyttäytymisen

sijaan (Whitelaw et al. 2001)

Eli

…aikaisemmin yksilön päätöksen terveyskäyttäytymisestä (esim. liikkuminen)

katsottiin olevan riippuvainen vain hänen omista valinnoistaan, ilman, että

mitkään elinolosuhteiden tekijät siihen vaikuttivat

…on nyttemmin tunnistettu yhä vahvemmin eri elinympäristölähtöisten

tekijöiden merkitys yksilön valinnoille

…tällöin seuratoiminnan osalta on kysymys siitä, mitä seura voi tehdä, jotta

sen toiminnassa mukana olevien yksilöiden olisi mahdollisuus tehdä

terveyttä edistäviä valintoja seuratoiminnan aikana

…ja toisaalta minkälaiset valmiudet nuorille urheilijoille kehittyy

suhteessa urheilulliseen elämäntapaan

Toimintaympäristölähtöinen terveyden edistäminen

24.10.2014 / Sami Kokko

Sosio-ekologinen terveyden edistämisen

lähestymistapa: terveyden determinantit

24.10.2014 / Sami Kokko24.10.2014 / Sami Kokko

Terveyttä edistävän seuran ulottuvuudet

Seuran terveyden edistämisorientaatio

Seuran terveyden edistämisen ohjeistusaktiivisuus

Valmennustoiminta = Valmentajat

Valmentajien terveyden edistämisaktiivisuus

Seuratoimintaan osallistuva nuori

Terveystottumukset Terveydentila

Seuranjohto

Toimintaympäristö = Seura

24.10.2014 / Sami Kokko

Reciprocal relationship betweenIndividualsand a setting

Micro-level:Daily practice i.e. Coaching practice

Macro-level:A setting i.e. sports club

Meso-level:Club management

Health promotion activity of the coaches

Health promotion guidance activity by a club towards coaches

Health promotion orientation of a sports club

Genetics Biological processesMaturation

Etc.

Personal health behaviors

Individual health status

Health literacy

Influence of the others

Learning history

Etc.

Levels of actors

Conceptualization of health promotion actions on different levels

Determinants of settings-based health promotion and reciprocal interaction of setting- and

individual-based factors within a sports club setting. Kokko et al. 2013

24.10.2014 / Sami Kokko

Lopuksi

• Monet nykyajan kehityspiirteistä, kuten tietotekninen kehitys ja arkiliikkumisen

väheneminen, passivoivat lapsia ja nuoria liikunnan ja urheilun suhteen

• Myös tavoitteellisesti urheileville nuorille pitää antaa valmiuksia

kokonaisvaltaisesta (urheilijana) elämisestä – elämäntavat ja -rytmi eivät ole

automaatio

• Seuroilla hyvät mahdollisuudet nuorten terveyden edistämisessä

• TE panostaminen hyödyttää, ei pelkästään kansanterveystavoitteita, vaan myös

urheilua, urheilusuoritusta ja urheilijana kehittymistä

• Seuratoiminnan terveyspotentiaali on laaja-alaisempi, kuin ”vain” liikuttamalla

fyysiseen terveyteen vaikuttaminen

• Toimintaympäristölähtöisyys korostaa seuran linjausten ja aloitteentekijän

roolia ts. ympäristö vaikuttaa/ohjaa yksilöitä

• TES ulottuvuudet ja tutkimustulokset peräänkuuluttavat toimintalinjausten

kehittämistä, mutta erityisesti niiden aktiivista toimeenpanoa

• Seuratasolta valmentajien välityksellä nuoriin vaikuttaminen

24.10.2014 / Sami Kokko

KIITOS!sami.p.kokko@jyu.fi