Tiimiakatemia Magazine 102

MAGAZINET I I M I A K AT E M I A

II/10 Toukokuu 0€

Mikä ihmeen KLOK?

m u k a n a m m . k L o k / h e i d i j o h a n s s o n / m Y m / k Y L ä k o n t t o r i / j o n i pa k a r i n e n

Hyvää Kesää!

Pääkirjoitus It’s a dog day afternoon.

Maailmani koki maanjäristyksen, kun kuulin vanhempieni harkitsevan koiran hankki-mista. Vavahtelu vain voimistui, kun kuulin pennun olevan jo varattu. Hämmennyin siksi, että perheessämme ei koskaan oltu edes keskusteltu lemmikin hankkimisesta. Olen luvalla sanoen innoissani. Osaksi koiran itsensä takia, mutta varsinkin siksi, että luulin vanhem-pieni olevan niin ”paatuneita” oman maailmankuvansa kanssa, että tällainen muutos olisi

heille mahdottomuus. Toivoa on!Tiedän mitä ajattelette. Kyseessähän on ”vain” koira. Minulle tuo pieni terrieri toimi kuitenkin herätys-

kellona. Jos vanhempani eläkeiän kynnyksellä ovat valmiita tällaiseen muutokseen, niin monella muullakin on siihen mahdollisuus, mukaan lukien itselläni. En ole ottamassa koiraa 32,5 neliön yksiööni, mutta mon-taa muuta asiaa voisin elämästäni muuttaa. Muuttuminen on maailman mustavalkoisin asia. Jos on valmis muuttumaan, muuttuu. Jos ei ole valmis muutokseen, voi keksiä selityksiä muuttumattomuudelleen maail-man tappiin asti.

”Pitää elää unelmaansa, ei unelmoida elämäänsä”, todetaan Elastisen ”Elaksis Kivi” levyllä. Toteamus on kieltämättä hieman raflaava, mutta se on meidän kaikkien kannalta valitettavasti totta. Meitä on opetettu ala-asteesta asti kilteiksi kansalaisiksi ja alaisiksi. Samaan mielenmalliin tumpattuja ihmisiä on helpompi hallita. Viimeisen kuukauden aikana olen ollut kuuntelemassa toinen toistaan inspiroivampia puheenvuoroja eri tapahtumissa. Näiden ihmisten, kuten Mikael Jungnerin ja Petteri Kilpisen viesti on ollut hyvin samankal-tainen; asiaansa intohimoisesti suhtautuva ihminen on matkalla kohti onnellisuutta.

Hyvät lukijamme. Pyydän teitä miettimään ilman turhaa matematiikkaa, teettekö niitä asioita elämässänne, mistä oikeasti nautitte? Hyvää kesää, tapaamme jälleen syksyllä!Kiitos,Jerri Virtanen, päätoimittaja.

PS. Mikael Jungnerin, Petteri Kilpisen ja Elastisen ajatuksista voitte lukea lisää tämän lehden sivuilta.

Osoite Piippukatu 3 ,

40100 Jyväskylä, Suomi/Finland

Puhelin 040 824 8874

[email protected]

Webwww.tamagazine.fi

Päätoimittaja:Jerri Virtanen

Tuottaja:Petrus Piironen

AD:Juha Hydén

Myyntipäällikkö:Mikko Hiukka

Kannen kuva:Markus Karjalainen

Kiitos:Riikka Vahtervuo

Henna IkolaHenri Kiuru

Johannes PartanenLhier Pilado

Aleksi AaltonenMatti Ketola

Anniina Harinen

PainopaikkaKeuruun Laatupaino Oy, Keuruu

Paperi:Kansi:Novatech Gloss 170g

Sisus: G-print 100g

tOIMItus

Seuraava Tiimiakatemia Magazine ilmestyy Syyskuussa

Tiimiakatemia magazine

MAGAZINET I I M I A K AT E M I A

II/10 Toukokuu 0€

m u k a n a m m . k L o k / h e i d i j o h a n s s o n / m Y m / k Y L ä k o n t t o r i / j o n i pa k a r i n e n

�


sIsäLLys6 Johanneksen kirjakerhoTiimiakatemian päävalmentaja Johannes Partasen kirja-arviot

8 Huulten viemääKuka sanoi, mitä sanoi?

8 MenovinkitMinne mennä?

9 Laivuri: unelmien kesä Pielaveden Satamaravintola Laivurin uusi ryhmä esittäytyy

9 esteco secondhandKesällä Tiimiakatemian tiloissa toimii secondhand vaatekauppa

10 tulimyrskyJohtamisen uusi agenda: Petteri Kilpinen

12 AivomyrskyNuorten unelmia kartoitettiin Lempäälässä

16 KLOK creative agencyHaastattelussa KLOK:in Henri Kiuru

19 Head hunter Heidi JohanssonHeidi Johansson kertoo työstään sekä TYH:stä

20 MaailmanympärimatkaTiimiakatemialaiset ovat käyneet taas maailmanympäri matkalta. Haastat-telussa Tero Lehtinen ja Santtu Mäkinen. Lisäksi otteita myös Kaisu Tuo-miniemen ja Sini Penttilän blogista.

25 sport solutionsSport Solutionsin joukkue esittäytyy

26 Joni PakarinenHaastattelussa ralliautoileva tiimiyrittäjä Joni Pakarinen, joka toteuttaa syksyllä oman haaveensa ajaa Jyväskylän MM-rallissa.

28 KyläkonttoriMeri-Teijo makasiinien vohvelikahvila meren rannalla

30 Monkey BusinessLhier Pilado on tällä kertaa kirjoittajana Monkey Business kolumnissa.

16 16

10

20 26 28


tiimiakatemian ystävät Ry:lle va-littiin uusi hallitus huhtikuun lopus-sa. Uudessa hallituksessa yhdistyvät nuoruuden into ja kokemus sopivas-sa suhteessa. Puheenjohtajaksi va-

littiin toisen vuoden tiimiakatemialainen Petri Virta.

-Nyt valitussa yhdistyksen hallituksessa on edustettuna niin nykyiset kuin entisetkin tii-miakatemialaiset sekä valmentajat ja aikuiskou-lutuskin. Uskon tämän mahdollistavan näiden eri sidosryhmien huomioimisen, tuore puheen-johtaja tuumailee.

Tiimiakatemian ystävät ry. on perustettu alun perin kokoamaan yhteen Tiimiakatemian ver-kostoa, niin entisiä tiimiakatemialaisia, yhteis-työkumppaneita ja muuten vain Tiimiakatemi-asta kiinnostuneita. Nyt yhdistys tulee kasvatta-maan rooliaan verkoston kokoajana entisestään. Esimerkiksi Tiimiakatemian syntymäpäivissä ja Tulimyrsky- yrittäjäkohtaamisissa yhdistyksellä tulee olemaan myös entistä näkyvämpi rooli.

-Jonkinlainen linkki tarvitaan näiden tapah-tumien järjestäjien ja varsinaisten asiakkaiden välillä. Yhdistys voi auttaa tätä keskustelua niin, että esimerkiksi syntymäpäivistä saadaan koko vuoden paras paikka tavata vanhoja tuttuja ja hankkia tietysti myös uusia. Onhan selvää, että nykyiset tiimiakatemialaiset katsovat synttäreitä aivan eri näkökulmasta, Virta arvelee

Lisää jäseniä kaivataanNykyisellään yhdistyksellä on noin sata jäsen-tä. Lisää kaivataan, sillä onhan jo pelkästään Tiimiakatemialta valmistuneita monin verroin enemmän. Yhdistyksen jäsenenä voi olla joko yksittäinen henkilö tai myös yritys.

-Eikös se ole niin, että yhdistys elää aktiivi-sista jäsenistä ja jäsenet taas aktiivisesta toimin-nasta. Helsingin porukkamme on hyvä esimerkki tästä, kuinka aktiivinen toiminta saa myös väkeä liikkeelle.

Puheenjohtajan nuijaan tarttunut Petri Vir-ta on innoissaan uudesta pestistään, mutta ei lupaile kuitenkin mitään välittömiä ihmeitä ta-pahtuvan.

-Paljon on ajatuksia mitä asioita tahdomme saada toimimaan, mutta eiköhän sitä pidä ensin laittaa perusasiat kuntoon. Aivan aluksi päivi-tämme jäsenrekisterin ajantasalle, jotta nähdään missä mennään. Nykyisiin jäseniimme olemme yhteydessä vielä tämän kevään nimissä, hän lu-pailee.

tIIMIAKAteMIAn ystävät uudIstuu

tiimiakatemian ystävät ry:n hallitus:Petri Virta, puheenjohtajaSatu ”Stu” VainioJuho SuikkariVilma VäisänenMarja KämppiHeidi Johansson

Tiimiakatemian ystävät ry;n uusi puheenjohtaja Petri Virta kuva: Aleksi Aaltonen

Tilausliikenne S & P LEHTONEN KY on toimi-nut jo vuodesta 1987 lähtien täyden palvelun tilausliikenneyrityksenä. Tarjoamme asiakkai-demme käyttöön hyvin varustellut ja korkea-tasoiset tilausliikennebussit sekä asiantunte-van ja ammattitaitoisen henkilökunnan.

www.splehtonen.fi

•

Painotuotteetkäyntikorteista

kirjoihin

•

www.keuruunlaatupaino.com

•

Löydäihannepainosi

Kilpinen, Petteri: Liekeissä! Miten johtaja inspiroi ihmiset syttymään muutokselle, Ajatus 2008Vihdoin meillä on loistava kirja kaverijohtami-semme kulttikirjaksi. ”Johtamisessa tärkeintä on ihmispääoman ja työntekijöiden potentiaa-lin johtaminen. Kaikki muu seuraa sitä.” Miksi työntekijöitä johdetaan eilisen opeilla? Millaiset yritykset inspiroivat ihmisiä nyt ja tulevaisuu-dessa? Luovasta työstä tulee yhä arvokkaampaa koko kansantalouden näkökulmasta. Tämä vaatii kokonaan uuden lähestymistavan johtamiseen, sillä luovuuden johtaminen lähtee ajatuksesta, että kaikkien tulee kehittyä luovemmiksi, jotta inhimillinen pääoma kasvaisi ja olisi yrityksen käytössä. Siksi luovuutta pitää osata johtaa oi-kein.

Kirja on tarkoitettu kaverijohtajille, jotka ym-märtävät, että uusi aikakausi johtamisessa on al-kanut. Enää ei pelkillä insinöörien eväillä pärjätä. Menestymisemme riippuu yhä enemmän siitä, miten osaamme luoda sellaista kilpailukykyä, joka perustuu arvon kasvattamiseen. Olemmeko taitavia brändin arvon kasvatuksessa, markki-noinnissa, johtamisessa, palvelujen kehittämises-sä ja innovaatioiden kaupallistamisessa?

Aivoteollisuus korvaa perinteisen teolli-suuden. Tarvitsemme osaamista, innovaatioi-ta, patenttien ja brändien hyödyntämistä. Koko pääomarakenne muuttuu yhä enemmän imma-teriaaliseksi pääomaksi, joka muodostuu suh-depääomasta, rakennepääomasta ja ihmispää-omasta. Suhdepääomaan kuuluvat esimerkiksi asiakasarvo, brändi, design, jakelukanavien arvo ja volyymi sekä suhteet ja sopimukset muihin sidosryhmiin. rakennepääoma muodostuu mm. palveluista, innovaatioista, prosesseista, tiedosta ja sen hallinnasta sekä immateriaalioikeuksista. Ihmispääomaa, joka on kaikkein tärkein osa im-materiaalista pääomaa, ovat esimerkiksi yritys-kulttuuri, arvot, johtaminen, osaamisen kehit-täminen, oppiva työkulttuuri ja kyky hyödyntää olemassa olevaa markkinatietoa.

Pääoma ei ole enää hallittavissa vaan houku-teltavissa. Inspiraatio työhön, tehtävään ja joh-tamiseen ratkaisee. Kokeilemalla, yrittämällä ja oppimalla uutta luodaan yrityskulttuuri, jossa

annamme luvan luovalle ajattelulle. Oppiminen ei tarkoita suoritettuja opintoja, sillä tieto van-henee. Oppiarvo on osoitus siitä, että henkilöllä on kyky oppia. Se tie-to, jota töissä tarvitaan, hankitaan töissä. Työ-paikat muuttuvat op-pilaitoksiksi. Menesty-vä yhteiskunta siirtyy ”kertaoppimisesta” jat-kuvaan oppimiseen.

Miksi yritykset tarvitsevat olemassa-ololleen suuremman tarkoituksen? Ihmi-set eivät enää halua tehdä töitä sellaisessa yrityksessä, jolla ei ole numeerisia tavoitteita suurempaa tarkoitus-ta. Yrityksellä pitää olla visio, missio ja strate-gia, jotka vastaavat siihen, mihin se on menos-sa, miksi se on olemassa ja miksi se tulee me-nestymään, eli miksi siellä kannattaa olla töis-sä. Parhaat yritykset toteuttavat aina isompaa tarkoitusta. Tarkoitusta, joka vastaa esimerkiksi kysymyksiin: Miten teemme maailmasta parem-man paikan? Miten parannamme elämän laatua? Miten oikaisemme väärää? Miten suojelemme jonkun hyvän jatkumisen? Kapitalismi 3.0 edus-taa tulevaisuuden vastuullisuutta. Siinä vastuul-lisuus tulee osaksi koko yrityksen johtamista, toimintaa ja arvoja.

Johtamisen vanhassa ja uudessa maailmassa on selvä tavoitteellinen ero. Vanhassa maailmassa pyritään vaurauden ulosmittaamiseen, uudessa vaurauden synnyttämiseen. Jälkimmäinen täh-tää kasvuun. Osaamistalouden yrityksissä in-novoidaan ja luodaan uusia asioita, uusia tuot-teita ja uutta bisnestä, uutta kassavirtaa. Uuden luominen inspiroi ja rikastaa yhteisöä ja siinä työskenteleviä ihmisiä, henkisesti ja fyysisesti. Meissä jokaisessa on varaa kasvuun, kuten myös luomissamme työyhteisöissä, jos tähän vain kan-nustetaan.

Johtajan tulee ajatella, että hänen päämää-

ränsä on tehdä itsensä tarpeettomaksi. Tämä ta-pahtuu rakentamalla organisaatio sellaiseksi, että asiat, jotka nyt vaativat johtajalta eniten aikaa,

muuttuvat rutiineik-si, joissa heitä (häntä) ei enää tarvita. Luovan työyhteisön perusta on se, että organisaation kulttuuri on rakennet-tu keskinäisen luotta-muksen ja kunnioituk-sen varaan. Luottamus mahdollistaa keskinäi-sen dialogin, hyvän vuorovaikutuksen ja rikastavan työyhteisön syntymisen. Dialogi on myös edellytys tiimi-työlle. Jos yrityksessä ei ole dialogia, siellä ei hyödynnetä luovuutta.

Johtaja, jota halu-taan seurata, pystyy vastaamaan myöntävästi seuraaviin kolmeen kysymykseen:

Muuttuvatko ihmiset? Ihmiset saavat itses-tään parasta irti vain, jos he ovat valmiit muu-tokselle. Hyvä johtaja on riittävästi läsnä ja auttaa viemään muutosta läpi. (rivinvaihto kappaleen sisällä, taitossa) Kasvavatko ihmiset? Hyvä johtaja auttaa ihmisiä enemmän kuin vain selviytymään työssään. Hän auttaa heitä muuttumaan ihmisi-nä paremmiksi.

Menestyvätkö ihmiset? Tärkein mittari hy-välle johtajalle on alaisten menestys. Tavoitteen pitää olla kirkas, kirjoitettu ja innostava. Missä asioissa haluat olla hyvä ja arvostettu, missä asi-oissa haluat kehittyä? Mikä on henkilökohtai-nen visiosi?

Brändi on uusi johtamisen väline. Markki-noinnin vanha myytti, jonka mukaan brändiä tulisi rakentaa täsmällisesti, johdonmukaisesti ja koko ajan entiseen nojautuen, on väärä. Brändi tarvitsee evoluutiota: sen on tuotava esiin jotain ennenkuulumatonta, odottamatonta ja yllätyk-sellistä, joka on kuitenkin strategian kannalta relevanttia. Ainoastaan ne brändit muuttavat maailmaa, jotka toimivat odottamattomasti. On

JOHAnneKsen KIrJAKerHOtiimiakatemian päävalmentaja Johannes Par-tasen intohimona ovat kirjat. Hän on lukenut elämänsä aikana tuhansia kirjoja, ja meno sen kun vain yltyy. lukemisharrastuksen lisäksi hä-nen kynästään syntyy vuosittain ilmestyvä yrit-täjän parhaat kirjat teos, josta mm. esa saa-rinen tapaa innostua. tällä kertaa hänellä on tarkastelussa kaksi kirjaa, jotka käsittelevät johtajuutta

�


Johtajan tulee ajatella, että hänen päämääränsä on tehdä itsensä tarpeet-tomaksi. tämä tapahtuu rakentamalla organisaa-tio sellaiseksi, että asiat, jotka nyt vaativat johta-jalta eniten aikaa, muut-tuvat rutiineiksi, joissa heitä (häntä) ei enää tar-vita.

tuotava rohkeasti esille se, millä tavalla oma yri-tys tai brändi on olennaisesti erilainen ja parempi kuin muut.

Brändien rooli on murroksessa. Kuluttajat eivät enää ole passiivisia brändiviestien vastaan-ottajia vaan osallistuvia, uutta luovia brändisisäl-lön muokkaajia. Brändeistä tulee alustoja, joiden avulla yhteisölliset kanavat toimivat. Menestyväl-lä brändillä on kyky luoda suhteita niistä kiin-nostuneisiin yhteisöihin. Pysyäkseen hengissä brändillä pitää olla syvyyttä ja substanssia, visio, tarkoitus ja jopa sielu. Sen pitää kyetä välittämään nämä ominaisuutensa maailmalle kertomalla omaa tarinaansa. Brändin tarina ei koskaan saa olla staattinen: se ei saa nojata historiaan ja perin-teeseen eikä toistaa itseään. (uusi kappale tästä) Uutta on se, kuinka ja missä tarinoita kerrotaan. Mediaa voivat olla kaikki kohtaamiset brändin ja sen yleisön välillä, ei pelkästään kustannettu me-dia. Parhaista brändeistä tulee itsessään medioita, joiden kautta ihmiset elävät elämäänsä.

Brändin idean täytyy ulottua kokonaisvaltai-sesti kaikkeen suunnitteluun ja toimintaan. Ylei-sölle ei vaan puhuta, sitä halutaan viihdyttää ja yllättää. Brändin sisältö ja identiteetti muodostu-vat entistä enemmän asiakkaiden välisessä vuoro-vaikutuksessa. Kyse ei ole enää siitä, mitä brändi väittää olevansa, vaan miten yleisö ja asiakkaat siitä puhuvat. Hyvä brändi antaa hyviä puheen-aiheita. Inspiroivan tarinan, tuotteen ja brändin merkitys korostuu entisestään. Jos brändillä on isompi tarkoitus, se on innovatiivinen, se kertoo inspiroivia tarinoita ja se herättää ihmisissä into-himoja – maailma tulee rakastamaan sitä.

Mitä tämä tarkoittaa?Tämä kirja on kaverijohtamisen perusteos. Mark-kinointi ja brändi sekoittuvat toisiinsa brändin kautta. Onko Tiimiakatemia itsessään media, jonka kautta ihmiset elävät elämäänsä? Työpai-kat muuttuvat oppilaitoksiksi. Meillä on eväät siihen. Koulut romahtavat. Niitä ei tarvita enää siinä mittakaavassa, johon olemme tänä päivänä tottuneet. Tarvitsemme sen sijaan valtavasti uusia tiimi-valmentajia. Uusi visio alkaa hahmottua. Partus on tiimivalmentajien valmennuskorkea-koulu. Menemme kohti uutta tulevaisuutta.

Palmu-Joronen, Anne-Liisa: no-kia-vuodet – Mitä johtamisesta voi oppia, Atena 2009Kirja kertoo, millaista oli olla lakimies raketti-maisesti kasvavassa yhtiössä, keskellä valtavia muutoksia ja kovaa työtä. Tekijä pohtii omien ko-kemustensa valossa, mitä johtamisesta on mah-dollista oppia. Nykyisellä tehokkuusjohtamisella on kova hinta. Ihmisyys ja inhimillisyys kärsivät ja jäävät paitsioon, ihmiskuva kapenee ja vääris-tyy. Ihmisistä halutaan valikoida tehokkaimmat ja parhaimmat, ja samalla kaikenlainen heikkous pyritään leikkaamaan pois. Kulttuuri on kova ja kuluttava, ja siinä on piirteitä, jotka vaikeuttavat merkittävästi luottamuksen ylläpitämistä. Teki-jä pohtiikin, olisiko mahdollista luoda nykyistä parempi johtamis- ja työn- tekokulttuuri kehit-tämällä myös niitä asioita, joita nykyisissä johta-misopeissa ei vielä korosteta selkeästi. Tekijä oli syksyllä 2009 yksi puhuja ”Tiimimestarit Aree-

nalla” – seminaarissamme, ja hän selvästi tukee ajattelullaan kaverijohtamista.

Globaali yritys alkaa elää ja toimia omassa maailmassaan, joka on irronnut ympäristöstään. Yrityksessä työskentelevät ihmiset muuttuvat it-sekin ikään kuin juurettomiksi. Globaaleissa yri-tyksissä muodostuu hyvin vahva sisäinen, oma kulttuuri, joka ei juuri saa virikkeitä yrityksen paikalliskulttuureista. Ihminen on tuon yritys-kulttuurin omaksunut kansalainen, joka on kier-tänyt maailmaa ja hankkinut kokemuksia kysei-sessä yrityksessä eri puolilla maailmaa. Globaa-leista yrityksistä muodostuukin ikään kuin oma heimonsa, jonka jäsenet toteuttavat ennen kaik-kea omia sääntöjään kussakin maassa. On vaara-na, että sekä yrityksen että sen työntekijöiden kyky toimia paikallista kulttuuria huomioiden heikkenee.

Toinen vaara ovat nuoret, itsenäiseen ajatteluun kasvaneet, kilpailuhenkiset ja no-peasti urallaan etene-vät henkilöt, jotka eivät ole sitoutuneet pidem-mäksi aikaa mihinkään yhteisöön, eivätkä tun-ne tarvitsevansa yhtei-söä tai muita ihmisiä. Kun tällaisia ihmisiä otetaan paljon kerralla yritykseen, työpaikan yhteisöllisyys katoaa nopeasti. Esimieheksi ja asiantuntijaksi kypsyminen edellyttää aikaa, jota kiihkeillä uraohjuksilla ei tunnu olevan. Siksi heissä ei välttämättä ole ainesta hyviksi esimie-hiksi.

On paradoksaalista, että nykyään yritetään löytää töihin ihmisiä, jotka eivät ole riippuvai-sia kenestäkään toisesta ihmisestä, mutta joilta samaan aikaan odotetaan, että he pystyvät luo-maan vahvan ja luovuutta edistävän luottamuk-sen ilmapiirin. Luottamuspääomaa taas ei synny ilman, että työntekijöiden välillä vallitsee riittä-västi yhteisöllisyyttä, joka syntyy toista arvosta-vasta ja huomioivasta kulttuurista.

Kehitys edellyttää riittävää yhteisöllisyyttä, sillä vaikka yksilöllisyys ja keskinäinen kilpai-lu-kulttuuri näyttävät olevan keskeisiä piirteitä työelämässä, ihminen on todellisuudessa lauma-eläin. On tärkeää kuulua johonkin yhteisöön ja saada siellä tunne hyväksytyksi tulemisesta, sillä ihmisen minä rakentuu osana yhteisöä. Tämän sisäistäminen on tekijän mukaan tärkeä osa ih-mistuntemusta, joten se pitäisi ottaa huomioon myös sekä esimiesten että työntekijöiden kou-lutuksessa.

Kirjoittajan mukaan jokaisen esimiesasemas-sa olevan tulisi lukea ainakin muutama johta-juudesta kertova teos. Koska johtajuudessa pitää huomioida niin monenlaisia asioita, opiskelemat-ta asiaa kukaan ei voi olla varma siitä, että kaikki tulee huomioiduksi. Esimiesasemassa työskentely tarkoittaa, että ihminen on vastuussa siitä, mi-ten hänen oma toimintansa vaikuttaa muiden

toimintaan.Nykyinen tekemisen tapa ja sen vaatimukset

eivät enää suosi etenemistä kisällistä mestariksi kovinkaan monessa yrityksessä tai tehtävässä. Te-hokkuusjohtaminen ei suosi sitä, että työntekijä oppii työnsä vähitellen työtä tekemällä, koska se edellyttää pitkäjänteisyyttä niin yritykseltä kuin työntekijältäkin. Tekijä kysyy, mitä meille on oi-kein tapahtumassa? Mistä johtuu, että emme osaa hoitaa näin vauraassa ja pitkälle koulutetussa maassa ihmisyyteen ja inhimillisyyteen liitty-viä asioita nykyistä paremmin? Nyt tulee hyvin rehellisesti pohtia, mitä meille suomalaisille on tapahtunut kahdenkymmenen viime vuoden ai-kana. Me aliarvioimme arkisesta elämästämme

nousevan tiedon mer-kitystä. Emme ole tar-peeksi läsnä toisillem-me eikä elämässä ole riittävästi aikuisuutta, joten oireilemme ja sai-rastumme.

Luottamuksen tulee perustua uudenlaiseen asenteeseen ja sitä vah-vistaviin yhteisiin peli-sääntöihin. Nämä pe-lisäännöt pitää löytää yhteisesti ymmärretty-jen arvojen tasolta, ja konkreettiset teot vah-vistavat niitä. Ihminen on paljon enemmän kuin se rationaalinen järkiolento, jollaisena hänet halutaan erityi-

sesti tehokkuuskulttuurissa nähdä. Tämän oival-taminen avaa meidät tulevaisuudelle ja kaikille niille mahdollisuuksille, jotka tällä hetkellä ovat piilossa ja käyttämättöminä. Kun on aika toimia, pelkkä järki ei riitä, vaan tarvitaan myös roh-keutta. Rohkeus on pelkuruuden, laiskuuden ja huolimattomuuden vastakohta.

Elämänkokemukseen ja sen siirtämiseen nuo-rille pitää kiinnittää erityistä huomiota. Suku-pol-viketjujen särkyminen kahdenkymmenen viime vuoden aikana on ollut silmiinpistävää, ja se on vienyt nuorilta olennaisen osan kasvutuesta. Ih-minen on ymmärrettävä ja hyväksyttävä nykyis-tä paremmin yhteisöllisyyden ja sosiaalisuuden kautta. Yhteisöllisyyden syntyminen edellyttää aina aikaa ja yhteistä historiaa.

Mitä tämä tarkoittaa?Sinun on hyväksyttävä, että johtajaksi kasvami-nen vie 20 vuotta. Nuori voi luulla, että heti tut-kinnon suoritettuaan hän on jo ”valmis” johtaja. Tehokkuusajattelu vie väärään suuntaan tuho-ten luottamuksen ja yhteisöllisyyden. Meidän on muistettava yhteisöllisyyden tärkeys. Se muo-dostaa tiimioppimisen ja kaverijohtamisen pe-rustan. Kirjan tekijän mukaan myös lukeminen on välttämätöntä. Tiimiakatemiassa me kaikki tiimiyrittäjät ja tiimivalmentajat luemme paljon. Tänä vuonna kokeilemme mentorointia omassa sisäisessä kaverijohtamisohjelmassamme, jossa jokaisen osallistujan on otettava itselleen lupaava nuori mentoroitavaksi.•

Ihmisyys ja inhimillisyys

kärsivät ja jäävät paitsi-

oon, ihmiskuva kapenee

ja vääristyy. Ihmisistä ha-

lutaan valikoida tehok-

kaimmat ja parhaimmat,

ja samalla kaikenlainen

heikkous pyritään leik-

kaamaan pois


�


�

yrIttäJänMenOvInKIt

HuuLtenvIeMää 2010


�

18.05, Kansainvälinen museopäivä

20.5, Promoe(sWe), tanssisali Lutakko

22.5, yläkaupungin yö, Jyväskylä

27.5, tavastia – Jenni vartiainen

29.5, rock Kirppis, tanssisali Lutakko

29.5, Kari Peitsamo, vakiopaine

2.6, toukofest, Hipposhalli

18.06, teatteri eurooppa neljä: Olavi virta -musikaali - Laajavuori

18.6-20.6, Provinssirock, seinäjoki

17.6–19.6, sataman yö, Jyväskylä

01.07, ränssin Kievarin kesäteatteri: tuplavahinko

2.7-4.7, tuska open air metal festival, Kaisaniemi

7.7-11.7, tangomarkkinat, seinäjoki

9.7-11.7, Joutsan joutopäivät

13.7–18.7, Jyväskylän kesä

16.7–18.7, Ilosaarirock, Joensuu

17.7–25.7, Pori Jazz festival

30.07. - 31.07, Pipefest , sotkamo

13.08-15.8, Flow festival , Helsinki

14.8-15.8, Ankkarock, Korso

”Me uskomme kopiointiin. teemme parhaillaan yh-delle asiakkaalle tv-spottia, joka on suora kopio Cad-buryn palkitusta gorillafilmistä. Me käytämme tosin simpanssia, Järvelä sanoo.” Anssi Järvelä ,

Markkinointi & Mainonta 7.4.2010

”Laite mahdollistaa myös useiden mediamuotojen yhdistämisen. Lukijat voivat lukea esimerkiksi tuo-tearvostelun ja koskettaa artikkelin kuvaa käynnis-tääkseen tuotteen esittelyvideon. Myös mainokset voidaan laatia vuorovaikutteisiksi.” Chris Anderson

Wired Magazinen Ipad versiosta

” Ja taas toisaalta, miksi minun pitäisi fanittaa brän-dejä, miksi brändit eivät fanita minua? se olisi pal-kitsevaa. Lopultakin kun brändisi tulevaisuus riippuu enemmän ihmisistä kuin ihmisten tulevaisuus brän-distäsi.” tommi Laiho, Markkinointi & Mainonta 7.4.2010

”riippuu pankinjohtajasta, minähän rakennan vaik-ka sata tuulivoimalaa, nauraa viihdetaiteilija Jari sil-lanpää ja katsoo merkitsevästi vastapäätä istuvaan pankinjohtajaan.” Kauppalehti.fi , 7.4.2010

”Murdoch uskoo, että suurin osa amerikkalaisista sanomalehdistä alkaa lopulta rahastaa lukijoita net-tisisällöstä. Hän itse ilmoitti viime vuonna aikovansa muuttaa yhtiönsä kaikki nettilehdet maksullisiksi.”

Kauppalehti.fi , 7.4.2010

”Jos hokikielellä sen sanoisi, niin apina putosi mun selästä, kun maaliin tultiin Jordanian rallissa. sel-laista fiilistä en oo kokenutkaan. Se oli satavarmaan mun elämän rankin kisa” Kimi räikkönen,

Iltasanomat, 7.4.2010

”Olutliitto ry:n selvityksen mukaan Alko ei huolehdi oluttarjonnasta sen enempää maantieteellisesti kuin laadullisestikaan. Alko väittää, että sen valikoimaan kuuluu yli 160 olutta, mutta tätä määrää ei löytynyt Olutliiton tekemässä seurannassa yhdestäkään tar-kastetusta liikkeestä.” Kauppalehti.fi, 7.4.2010

”eMG:n mukaan se omistaa patentin tekniikkaan, jota Apple käyttää langattomien laitteiden internet-yhteyksissä. Asia käsitellään itä-teksasissa, jossa tuomari on usein ratkaissut riidat kantajan hyväksi.”

Kauppalehti.fi, 7.4.2010


�


�

satamaravintola Laivuri ava-taan taas toukokussa Pielavedellä. Tämä kesäiltojen istuskelupaikka on jo neljättä vuotta Tiimiakatemialais-ten pyöritettävänä. Satamaravintola

Laivuri tarjoaa ruoan ja juomien lisäksi asiakkail-leen pysähdyspaikan vierasvenesatamassa, ma-joittumisen Pielavesi Hostellissa sekä mahdolli-suuden saunoa vanhassa kunnon puusaunassa.

Kuten viime vuosina, tänäkin vuonna Laivu-rissa nautitaan mitä parhainta Pielaveden pizzaa. Viime vuoden yrittäjät ovat kunnostaneet Laivu-rin ilmettä ja tehneet siitä suositun kohtaamis-paikan kesäpäivinä. Muutoksiin pielaveteläiset olivat erittäin tyytyväisiä.

uudet yrittäjätVeera Puupponen, Leena Kilponen, Lasse Jalka-nen ja Joonas Pesonen ovat Laivurin tämän ke-sän uudet yrittäjät ja taustalla jatkaa myös viime vuodesta tuttu Jarna Kaplas.

– Olemme kaikki ensimmäisen vuoden tiimi-yrittäjiä, Ideaosuuskunta Mainiosta. Kuulimme

tästä projektista jo viime syksynä, kun viime ke-sän yrittäjät kertoivat kesästään Pielaveden Lai-vurissa. Silloin jo heräsi pieni innostus mahdol-lisuudesta pyörittää itse oikeaa ravintolaa. Var-sinaista ammattitaitoa ravintola-alalta ei meiltä löydy, mutta luulemme, että aito innostus ja halu oppia korvaavat ammattimaisuuden.

Vuoden alusta uusi projektiryhmä valittin ja he pääsivät heti aloittamaan kesän suunnit-telun.

– Olemme tehneet paljon taustatyötä tutus-tumalla ravintola- ja hostellitoimintaan. Ihmi-set ovat olleet todella auttavaisia ja kannustavia projektimme suhteen ja olemme saaneet paljon hyviä käytännön vinkkejä Laivuriin. Taustatyö ja tutustuminen saman alan yrittäjiin on ollut tärkeää.

tuttua ja ripaus uuttaTämän vuotisilla yrittäjillä on hyvä pohja läh-teä jatkamaan Laivurin toimintaa. Kovin suuria muutoksia tuotteissa ei tule olemaan ajatellen viime vuotta. Etenkin viime kesä hittituote, mus-

tikkakukko pysyy valikomassa. Yhtenä uutena erikoisuutena tulee savolaiseen makuun muik-kupizza. Pizzan lisäksi Laivurissa tarjotaan myös lounasaikaan muun muassa keittoa ja kapteenin lihapullia muusilla.

– Tottakai meillä on kova halu kehittää Laivu-rin tarjoamia palveluita ja tuotteita. Alussa meillä oli paljon ideoita ja innostus tehdä Laivurista omannäköinen.

– Odotamme malttamattomana kesää. Se tuo tullessaan meille paljon haasteita, mutta oppi-miskokemuksena kesä Laivurissa tulee olemaan ainutlaatuinen. Tämä on yksi keino kokeilla ja etsiä sitä jokaisen omaa unelmaa. Uskomme, että kesä antaa meille uusia näkökulmia ja ajatuksia ajatellen tulevaisuuttamme.

Tervetuloa viettämään kesäpäiviä Savon sydä-meen Satamaravintola Laivuriin Pielavedelle!

Aurinkoista kesää TA Magazinen lukijoille toi-vottaa Veera, Leena, Lasse ja Joonas

uneLMIen Kesä

Kesäkuun 1. päivä Jyväskylän Lu-takkoon avautuva muoti- ja sisus-tusliike Estheco secondhand lait-taa muodinmukaiset, sielukkaat vaatteet ja sisustustavarat kiertoon.

Toimintaperiaatteista vahvimmin meillä näkyvät ekologisuus ja estetiikka; kauniit vaatteet ja esi-neet ansaitsevat uuden mahdollisuuden! Toisen turhake voi olla toisen aarre!

Jyväskylään on jo pitkään toivottu second-hand-liikettä. Tällä hetkellä kaupungista löytyy ainoastaan kirpputoreja ja huutokauppoja. Esthe-co secondhand erottuu tavallisista kirpputoreista siten, että asiakkaan tarvitsee ainoastaan tuoda tavara ja Estheco hoitaa tuotteiden hinnoittelun, tyylikkään esillepanon ja myynnin..

Liike avataan 1. kesäkuuta 2010 osoitteessa

Piippukatu 3. Tavaran vastaanotto on jo aloitettu. Mikäli haluat muuttaa turhat tavarasi rahaksi, ota yhteyttä ja sovi tuontiaika. Vastaan otetaan seson-ginmukaisia, hyväkuntoisia nuorten ja aikuisten vaatteita, asusteita ja sisustustavaroita.

Lisätietoa osoitteesta esthecosecondhand.blog-spot.com

Esthecon nuoret yrittäjät, Sirkku (vas.) ja Satu toteuttivat vappuna erikoisen kampanjan - he keräsivät kaupungin juhlijoilta tyhjät pullot ja roskat, sekä lahjoittivat pullopanttien tuoton WWF:lle. Pulloja kerättiin ostoskärryihin, jotka liikkuivat Jyväskylän keskustan alueella 30.4. -1.5.2010 välisenä aikana.

estHeCO seCOndHAnd

10


”te luulette, että muistatte puheis-tani tämän tapahtuman jälkeen ne tärkeimmät asiat. Paskanmarjat. te muistatte ainoastaan ne asiat mitkä teille on juuri tällä hetkellä on mer-kitystä.”

tBWA\Helsingin toimitusjohtaja ja Liekeissä-kirjan kirjoittaja Pette-ri Kilpinen on valloittava persoona. Hän puhuttelee kuulijoitaan tavalla, jonka tarkoitus on herättää ajatuksia.

Arvostan tätä puhujissa. Kuten Petteri itsekin sanoi tapahtumassa, hänen tarkoituksensa ei ole olla paikalla suoltamassa tekstiä mitä muut kiltisti kuuntelevat. Hänen tarkoituksensa on herättää kuulijat ja saada heidät ryhtymään toimeen. Kil-pisen tyyli on raflaava. Hänen kertomansa asiat tuntuivat välillä itsestäänselvyyksiltä, mutta siitä huolimatta ne herättättivät ajattelemaan. Ei ole mitään epäselvempää kuin itsestäänselvä.

”Kiitos Internetin, maailma on täynnä ostajia jotka etsivät myyjiä. Tämä johtuu siitä, että nyky-ään kaikki mikä kiinnostaa, etsitään Googlesta. Suomessa Googlataan kaikista eniten koko Eu-roopassa. Samaan aikaan Suomessa on suhteessa asukaslukuun kaikkein vähiten verkkokauppoja. Onko järkeä?”, haastaa Kilpinen. Niinpä niin. En-nen ”kehityksen kärjessä” kulkenut Suomi luuli

2000-luvun alussa ”internetkuplan” puhjenneen ja jäi muista jälkeen. On Suomen kannalta onni, että vaikka Internet on yritystoiminnan kannalta kasvattanut jatkuvasti merkitystään, niin se on silti vasta alkutekijöissään. Internet-markkinoin-ti on vasta lapsenkengissä ja sillä on tarjota niin pienille kuin suurillekin organisaatioilla mahdol-lisuus kasvaa kohden tulevaisuutta.

”Joka toinen Eurooppalainen avioliitto päät-tyy eroon ja puolet näistä eroista johtuu työhön liittyvistä asioista. Mikä ääliösukupolvi!”, kertoo Kilpinen. Työtekijöiden hyvinvointi on suurin yksittäinen tekijä yrityksen menestyksen kan-nalta. Johtajan tehtävä on viedä työntekijänsä turvallisesti tulevaisuuteen. Exel-taulukkojohta-minen on historiaa”, hän jatkaa.” Edeltävät lau-seet vahvistivat sitä näkökulmaa, mitä ajattelen nykyihmisen elämästä ylipäätään. Ei ole mitään järkeä tappaa itseään tai työntekijäänsä työllä. Ihmiset ovat ilmeisesti ymmärtäneet epämuka-vuusalueelle menemisen väärin. Sen tarkoitus on haastaa ihmiset tekemään uusia asioita, ei synnyttää lisää arkista stressiä.

”Strategialla ei ole mitään arvoa, jos henkilö-kunta ei sitä ymmärrä. Hienot sanat eivät merkit-se yhtään mitään. Jokainen työntekijä valitsee itse päivittäin, noudattaako strategiaa vai ei. Strategi-an tulisi olla yrityksen kiehtovin asia, 99% se on

yrityksessä tylsintä.” Kilpisen mukaan strategia pitää pystyä määrittelemään TOBY-mallin mu-kaisesti. To and By, eli minne ja miten? Kaikes-sa yksinkertaisuudessaan malli on nerokas. Jos strategian pystyy tiivistämään noihin kahteen lauseeseen, sen pystyy selittämään niin itselleen, työntekijöille kuin asiakkaillekkin.” Strategiassa tulee olla vähintään kolme T:tä. Sen pitää olla tunteisiin vetoava, Mitä isompi päätös elämässä, sitä emotionaalisempi tämä ratkaisu on, sillä vain tunteen kautta, voi synnyttää liikettä. Lisäksi sen pitää sisältää tarina. Jos tarinaa ei ole, työntekijä ei halua jakaa sitä muiden kanssa. Mukana tulee olla myös tarkoitus, sillä työntekijä joka tapauk-sessa kysyy itseltään ”miks mä teen tätä”.”

”Se mikä on vienyt meidän tähän asti, ei vält-tämättä vie meitä menestyen tulevaisuuteen. Jo-kaisen yrityksen tulisi ottaa selvää tekeekö heidän yrityksesnsä sitä mistä asiakas tykkää ja voisi-vatko he tehdä vähemmän sitä, mistä he eivät tykkää. Montun laki: Jos olet jo montussa, älä kaiva syvemmälle”. Kilpisen mukaan myynti on ymmärtämistä. Maailma on täynnä ihmisiä joi-ta ei ymmärrä pomo töissä, vaimo kotona, hyvä jos koirakaan ymmärtää. Yrittäjä joka ymmärtää asiakasta on vahvimmilla. ”Jokaisen tulisi olla kiinnostuneempi asiakkaasta kuin itsestään”, tar-kentaa Kilpinen.

tuLIMyrsKy Johtamisen uusi agendaValokuvat: Aleksi Aaltonen

Petteri Kilpinen tBWA Helsinki


Kilpinen kysyi yleisöltä: ”Miettikää, milloin viimeksi olette olleet työelämässänne liekeissä?” Itse mietin tilannetta, missä edellisen kerran pää-sin oikein kunnolla ideoimaan uusia bisnesmah-dollisuuksia yrityksellemme. Petterin kysymyk-sen tarkoituksena oli saada ihmiset ymmärtä-mään, mistä asiasta he työpaikallaan nauttivat kaikista eniten. ”Se mitä tekee kaikkein suurim-malla intohimolla, tulisi olla se, mitä eniten työ-paikalla tekee.. Asiastaan innostunut ihminen saa aikaan kaikkein eniten tulosta”, Kilpinen kertoo. Tämä kuulostaa itsestäänselvältä, mutta kuinka moni meistä oikeasti tekee sitä työkseen mistä eniten nauttii? Minulta kysyttiin taannoin, että jos saisin tehdä mitä tahansa ensi kesänä ja sai-sin siitä rahaa, mitä tekisin? Suosittelen kaikkia kysymään itseltään samaa. Miettikää missä tei-dän vahvuutenne on. Kilpinen kiteytti asian hy-vin omalla kysymyksellään: ”Mikä teissä on ollut lapsesta saakka se piirre, mikä on saanut teidät menestymään?”. Kilpinen itse oli oman luokkansa pelle. Hän sai muiden kunnioituksen sillä, että uskalsi sanoa mitä mieltä oli asioista. Ehkä tästä syystä, hän löysi lopulta oman juttunsa muiden kouluttamisesta.

Kilpinen puhui rohkeudesta työpaikalla ver-raten sitä kymmenestä metristä hyppäämiseen. Ihminen uskaltaa tehdä uusia asioita, jos hänellä on ympärillään muitakin ihmisiä, jotka uskaltavat hypätä. Monet tämänkin lehden lukijoista ovat pienyrittäjiä, jotka toimivat pienten organisaati-oiden johdossa tai työntekijöinä. On yrityksen menestymisen kannalta elintärkeää, että yrityk-sen henkilöstö omaa rohkeuden puuttua asioi-hin ja heillä on siihen mahdollisuus. Johtajan tulee rohkaista muita olemaan rohkeita. Kilpisen mielestä pelkäävä yritys ajattelee pienesti ja sen tuloksetkin ovat pieniä. Kokeileminen aiheuttaa virheitä ja onnistumisia, mutta ne kaikki vievät yritystä vääjäämättä oikeaan suuntaan. ”Yrityk-sen johtajan tulee olla esimerkki, CEO, Chief Example Officer”.

Väliajan jälkeen Kilpinen jatkoi pohjustustaan puhumalla oppimisesta: ”Jos ihminen asennoituu siten, että oppiminen on helvetin kivaa ja on in-noissaan uuden oppimisesta, hän menestyy”, Kil-pinen kertoi ja jatkoi: ” Ihmisen ei koskaan tulisi ajatella olevansa valmis.” ”Jos yritys luulee olevan-sa uutta oppimatta kehityksen kärjessä vuodesta

toiseen, se elää valheessa”, lisäsi Kilpinen. Yritys ei pysy erinomaisena kehittymättä. Kilpinen korosti vielä egon merkitystä:”Ei ole mitään järkeä tehdä vanhoja asioita hyvin jos ne ovat vääriä asioita”. Ensin yrityksen pitää selvittää, mitkä ovat niitä oikeita asioita. Luulo ei ole tiedon väärti, vaan pitää todella tietää olevansa muiden edellä. Va-paamatkustajat putoavat pois.

”Kaikkein tärkein yksittäinen asia ihmisen onnellisuuteen liittyen, ovat ihmissuhteet”,heittää Kilpinen ilmoille puhuessaan tavoitteista. Usein ihmisillä ei ole omaan elämäänsä liittyviä tavoit-teita. Jos olemme päättäneet mihin suuntaan me-nemme, olemme matkalla kohti onnellisuutta. Jos haluamme aloittaa tavoitteiden asettamisen jostain asiasta, on ne asetettava ihmissuhteita tarkastellen. Tästä Kilpinen toteaa: ”Ihmissuhteet kertovat eniten siitä, onko elämä tasapainossa”. Puhtaasti taloudellista näkemystä tavoitteisiin Kilpinen kuvailee siten, että ne 7% ihmisistä jot-ka ovat asettaneet itselleen tarkkoja tavoitteita elämässään, tienaavat 10 kertaa enemmän, kuin

ne 80% joilla ei ole minkäänlaista tavoitteita. Ta-voitteellisuus on käytännössä aina tuloksellisuu-den taustalla.

Tapahtuman lopuksi, Kilpinen avasi Pando-ran lippaan ja alkoi puhua luovuudesta. Kilpisen mukaan lapsista ajatellaan yleisesti, että he ovat aikuisia luovempia. Tämä ei pidä paikkaansa. Lapsi on valmis harjoittelemaan. Lapsi on valmis opettelemaan, eikä lapsella ole ennakkoluuloja. Aikuinen ihminen pelkää uuden oppimista. ”Kun ruudulla lukee error, niin heti huudetaan IT IT, mä en osaa, ei tästä tuu mitään”, pamauttaa Kil-pinen. Luovuus ei ole taiteilijoiden hommaa, se on harjoittelun tulos. Jokainen meistä on omalla tavallaan luova, mutta luovuus vaatii työtä. Toiset joutuvat harjoittelemaan kauemmin kuin toiset. Uuden luominen vaatii vielä suurempaa sinnik-kyyttä kuin uuden opetteleminen, sillä ihmiset reagoivat uusiin ideoihin sanomalla ”vastustan”. Se joka pystyy taistelemaan ideansa läpi vanhojen mielenmallien on vahvoilla.

”Ihmiset arvostavat kiirettä enemmän kuin aikaansaavuutta. Joka toinen palaveri alkaa muu-taman minuutin keskustelulla siitä, miten kiirei-siä he ovat”, toteaa Kilpinen. Tämä johtaa Kilpisen mielestä siihen, että luovuus häviää läsnäoloky-vyn myötä. ”Yhdessä olemme aina fiksumpia kuin yksin, mutta jos ihminen ei ole aidosti läsnä, uusia ajatuksia ja luovuutta on vaikea synnyttää”, hän jatkaa. Kiire ei anna dialogille, uuden tie-don synnyttämiselle mahdollisuutta. Kilpinen itse päätti poikansa käydyn keskustelun jälkeen, ettei koskaan puhu työpuheluita autossa, kun hä-nellä on lapsia kyydissä. Kiireen ihannoiminen on ilmiö joka on ns. ”menossa”. Tulevaisuudessa tullaan yhä enemmän puhumaan siitä, mitä ol-laan saatu aikaiseksi. Kiireestä kertomalla ei voi enää ostaa toisen kunnioitusta.

Kaiken kaikkiaan Kilpisen Tulimyrsky-esiin-tyminen oli tunteisiin vetoava. Tärkeintä hänelle tuntui olevan ajatusprosessien ja päätöksien he-rättäminen osallistujissa. Petterin mukaan ”haa-veilun ja päätöksien ero näkyy siinä, näkyykö päätös kalenterissa”. Kilpinen on itse tehnyt hyvän päätöksen ryhtyessään puhujaksi. Hän on älykäs ihminen ja hyvä kertomaan tarinoita joihin yleisö pystyy samaistumaan. Jos tapahtuman onnistu-mista mitattaisiin sen jälkeisen keskustelun mää-rällä, saisi Kilpinen arvosanakseen kiitettävän.

Jos yritys luulee olevansa uutta oppimatta kehityksen kärjessä vuodesta toiseen, se elää valheessaPetteri Kilpinen

11

12

suurenmoinen päivä Lempäälän Ideaparkissa alkaa olla lopuillaan. Tämän päivän eteen on tehty töitä akatemian nuorten keskuudessa lä-hes vuoden päivät ja se on ollut sen

arvoista. Nuoryrittäjyystapahtuma Aivomyrskyn tunnelma on ollut intensiivinen koko päivän ajan. Kovilta puhujilta on tipahdellut koppeja ja work-shopeissa kävijät ovat saaneet inspiraatiota sekä uusia alkuja omalle yrittäjyystaipaleelleen. Pää-lava on tarjonnut toinen toistaan inspiroivampia puheenvuoroja ja lopuksi on aika syventyä vii-meiseen – Elastisen yrittäjyystarinaan.

Kimmo Laiho, ”Elastinen”, on omien sanojen-sa mukaan musiikin sekatyöläinen, suomiräppä-ri, tuottaja, artisti, toimitusjohtaja, mutta ennen kaikkea hän kokee olevansa yksityisyrittäjä. Kim-mo pyörittää kahta eri firmaa: hänellä on oma yritys sekä osakkuus Rähinä Records Oy:stä, joka on tällä hetkellä Suomen historian menestynein hiphop levy-yhtiö. Herra Laihon yrityksissä on tällä hetkellä kymmenisen työntekijää.

” Kun ihmisillä on liikeidea, he ajattelevat usein sen siten, miten muutkin ovat aiemmin ajatelleet. Paljon paremmin pärjäävät ne, jotka ajattelevat asioita eri tavalla.” Anne Kukkohovi

Kaikki mitä Kimmo tekee, liittyy hyvin vah-vasti intohimoon, josta kaikki on lähtenyt liik-keelle. Hiphop-kulttuuri tarjosi 13vuotiaalle po-

jalle jotain, mitä hän ei ollut mistään muusta harrastuksesta saanut. Kimmo oli pienestä pitäen ollut todella musikaalinen ja hiphop oli se jut-tu, mistä sai energiaa, vauhtia ja virtaa elämään. Tälle kulttuurille on Kimmo omistanut koko elä-mänsä, niin ammattinsa kuin kaikki harrastuk-sensakin.

” Kun kysyttiin, kuinka moni on innostunut omasta elämästään, vastaus oli 10% kyselyyn vas-tanneista… 10% suomalaisista – aika järkyttä-vää!” Mikael Jungner

Kimmo syntyi musikaaliseen perheeseen Hel-sinkiin, Kallion kaupunginosaan. Poika laitet-tiin 3-vuotiaana musiikkileikkikouluun ja suuri kiitos verensä rytmistä kuuluukin vanhemmille ja opettajille. Sitä rytmiä ei luonnostaan ollut ja vanhempien tahto vaikutti musikaaliseen kehit-tymiseen paljon. Kimmon äiti soitti pianoa ja isä kitaraa, muksuille ei annettu edes minkäänlaisia vaihtoehtoja harrastusten suhteen: Kun muita vietiin lätkäpeleihin tai futisharjoituksiin niin Laihoilla kysyttiin, minkä instrumentin kukin tahtoo. Kimmo valitsi kitaran. Hän soitti kitaraa aina 17-vuotiaaksi asti, mutta ei ikinä oppinut soittamaan niin hyvin kuin olisi toivonut.

Kimmon sisarukset ovat myös musikaalisia ja veli onkin ollut Elastiselle aina tärkein esiku-va. Veljellä oli 18-vuotiaana punkbändi, missä tämä riimitteli englanniksi. Se oli ensimmäisiä kertoja, kun Kimmo inspiroitui itse tekemään

sony antoi luvan tehdä mitä vaan ja BMG:n mie-lestä olisi pitänyt kuu-lostaa enemmän rap-torilta, lähdettiin sitten sonyn talliin. ” elastinen


”Hyvä meininki” teksti: Riikka Vahtervuo

AIvOMyrsKy”Hyvä meininki” teksti: Riikka Vahtervuo

AIvOMyrsKy

13


jotain itse veljensä esimerkin siivittämänä. Kim-mo sai veljensä vaatteet, harrastukset ja kaverei-takin joskus.

Kun Kimmo oli 12, kaikki muut harrastivat perinteisiä lajeja, mutta hän valitsi rohkeasti tans-sin. Hiphop-tanssia ei urheiluluokalla nuorel-ta mieheltä odotettu, mutta riskinotto kannatti. Tanssin kautta Kimmo pääsi yhä syvemmälle ja syvemmälle Hiphopin maailmaan sisään.

Kimmo oli 15-vuotias, kun löysi Harjun nuo-risotalon, missä hänen yrittäjyytensä siemen kylvettiin. Eräs vanhempi mies järjesti nuoril-le mahdollisuuden toteuttaa itseään musikaalin muodossa. Kasattiin yhteen nuoria, jotka saivat tehdä avaimet käteen -periaatteella omaa juttu-aan. ”Tanssikaa, jos osaatte tanssia, laulakaa jos se on teidän juttunne.” Nykyinen Kimmon yhtiö-kumppani Iso H teki musiikkia Kimmon ryhmän tansseille ja tästä alkoi heidän tähän päivään asti kestänyt yhteistyönsä. Noihin aikoihin Kimmo räppäsi ensimmäisen kerran, jolloin Iso H sanoi tälle, että Elastinen oli löytänyt oman juttunsa.

”Ihmisissä on innostusta ja intohimoa tehdä asioita. Nykyisissä organisaatioissa on usein vika-na, että nähdään hirveästi vaivaa tuon intohimon ja innostuksen tappamiseen.” Mikael Jungner

Ensimmäiset askeleet olivat aika hurjia. Ama-töörimusikaali vietiin Ranskaan EU:n tukirahoil-la. Silloin oli vielä ennenkuulumatonta, että nuo-ret tekivät itse itselleen jotain. Ranskassa Elasti-

nen ja Iso H perustivat yhtyeen ja Suomeen tultua laitettiin kasaan oma studio. Kimmo oli tuolloin 16- ja Iso H 18-vuotias. He ottivat Iso H:n van-hempien takaamana 40 000 markan lainan, joka sijoitettiin musiikkilaitteisiin. Näin he pystyivät tekemään sitä mitä halusivat. Se on aina ollut Kimmon yrittäjäidea: täysillä eteenpäin, tyhjän päälle hyppääminen. Siitä koko heidän juttunsa lähti liikkeelle. Lainan maksamiseen meni seit-semän vuotta.

”Kun Suomessa joku puhuu, niin asema pu-huu. Katsokaa vaikka tv-ohjelmia, kaikenlaiset tittelit puhuvat siellä. Tiedättekö mitä aika usein kuulen: blaablaablaablaa. Asema puhuu ja se ei puhu mitään. Yhdysvalloissa itärannikolla, New Yorkissa, merkitsee suku: suku on kaikki, nimi on kaikki. Keskellä Yhdysvaltoja raha on kaikki: mitä enemmän tienaat, sitä arvokkaampi olet. Etelä-Californiassa ulkonäkö: mitä timmimpi vartalo ja nätimpi naama sitä kovempi tyyppi. Pohjois-California, jossa ajatukset merkkaa. Se on ihan sama millainen plösö tai farkkuhirviö olet, mutta jos on fiksuja ajatuksia, on kova tyyppi. Minusta tuntuu, että se on se, mitä tarvitsemme tänne. Ih-misiä, joilla on ajatuksia. Mutta sen sijaan meillä on tämä asemavaltuutus.” Mikael Jungner

”Siitä omasta studiostahan kaikki lähti, oma juttu rakennettiin oman kellaristudion ympärille. Jo noihin aikoihin kuitenkin puhuttiin jo oman firman perustamisesta. Studiolle kutsuttiin kave-

Kun kysyttiin, kuinka moni on innostunut omasta elämästään, vastaus oli 10% kyselyyn vastan-neista… 10% suoma-laisista – aika järkyttävää!Mikael Jungner

1�


reita ja sieltä Suomi hiphop sekä Fintelligens sai alkunsa poikien käsityksen mukaan. Mukana oli esimerkiksi Asa ja musiikkia tehtiin tekemisen ilosta, harrastuspohjalta. Ei osattu ajatella, ei ollut suomalaisia esikuvia. Meitä voitiin verrata vain Raptoriin ja Nikke T:hen, jotka olivat täysin huu-morihommia ja levy-yhtiöiden juttuja, eivätkä lähteneet hiphop-kulttuurista. Fintelligens rupesi tekemään omaa juttuaan, suomenkielistä räppiä. Puhelinsoitot tulivat sekä Sony Musicilta että BMG:ltä – kun se lähti, niin se lähti täysiä. Sony antoi luvan tehdä mitä vaan ja BMG:n mielestä olisi pitänyt kuulostaa enemmän Raptorilta, läh-dettiin sitten Sonyn talliin. ” - Elastinen

1998 ilmestyi Fintelligensin ensimmäinen vi-nyyli ja syksyllä -99 julkaistiin C-kasetti. Se oli poikien ”hiphop-tyyli” tehdä asioita. Levytys-sopimukseen laitettiin nimet alle 99-keväällä, jolloin Kimmo oli 17-vuotias. Elastisen mukaan tuo aika oli melko. Sonylta sanottiin, että Suo-messa sinkut eivät myy - niitä painetaan tuhat kappaletta, jaetaan ilmaiseksi 500, sata myydään ja 400 laitetaan suoraan roskiin. Toisin kävi Fin-telligensin kohdalla: ensimmäinen sinkku myi 5000 kappaletta. Kimmo kirjoitti ylioppilaaksi keväällä 2000, mutta Iso H ei ehtinyt sitäkään. Illalla keikka, yöllä kotiin, aamulla kirjoituksiin ja illalla taas keikalle. Sonylle Fintelligens teki kolme levyä, jotka kaikki myivät kultaa. Lisäksi pihalle tuli yksi kokoelma, jossa mukana oli DVD

keikkareissusekoiluineen. Sekin myi kultaa. Tänä keväänä tulee kymmenen vuotta täyteen, kun Kimmo on räpännyt ammatikseen.

”Inspiroituminen on minulle ihan hirveän tärkeä aihe, koska joudun olemaan niin sanotusti mittatilausluova. Sen takia olen kehittänyt tiettyjä tekniikoita. Itselläni on utelias luonne, mutta totta kai voit myös tietoisesti harjoitella sitä. Itselläni on 8-vuotias poika ja olen saanut aivan hirveän monta ideaa kun olen vain katsonut leikkimistä, tekemistä tai kuunnellut hänen puheitaan. Se voi olla keskustelu bussissa tai missä tahansa julki-sessa liikennevälineessä. Itselläni on aina kirja mukana, mihin kirjoitan ideoita tai ne voi olla kuviakin. Lisäksi minulla on netissä tila, mihin bloggaan asioita. Se on semmoinen kaatopaikka ja jos minulla ei ole yhtäkään ideaa niin lähden sieltä etsimään haasteisiin uusia ajatuksia. Ikea on loistava paikka. Siellä ihmiset yleensä riitele-vät. Se nostattaa tunteita. Voin viettää ulkomailla yhden päivän ruokakaupassa ihan vain katsellen pakkauksia. Yksi hätävara on ottaa pieni breikki ja lähteä käymään levy- tai kirjakaupassa. Katson vain kansia, mutta en lue mitään, se on enemmän vellontaa ja se saattaa myöhemmin pulpahtaa mieleen. Jos saisin valita, miten vietän päivän, istuisin kahvilassa New Yorkissa, Pariisissa, To-kiossa, muutama tunti joka paikassa ja olisi ihan törkeästi ideoita.” Anne Kukkohovi

Kimmon vanhemmat eivät olleet yhtä innois-

Kun ihmisillä on liikeidea, he ajattelevat usein sen siten, miten muutkin ovat aiemmin ajatelleet. Pal-jon paremmin pärjäävät ne, jotka ajattelevat asi-oita eri tavalla. Anne Kukkohovi


saan kuin artisti itse. Kun Kimmo tuli keikalta, odottivat yhteishakupaperit aina pöydällä. Hän joutui todistelemaan monta vuotta vanhemmil-leen, että tämä on oikeasti hyvä juttu. Ensim-mäistä kertaa äiti uskoi poikaansa, kun Kimmo läväytti keikan jälkeen palkkarahat keittiön pöy-dälle – 25 000 markkaa. Muutama viikko sitten Laiho Juniorin naama paistatteli Kauppalehden

kannessa ja silloin äiti totesi tälle puhelimessa: ”hyvä meininki”.

”Uskon, että tämä nykyisen kaltainen yksi-löön perustuva tapa johtaa yhteisöjä on vä-hän niin kuin kaksisor-mijärjestelmä tietoko-neelle kirjoitettaessa. Otetaan se kaikkein lahjakkain tyyppi ja pistetään johtajaksi tai päälliköksi ja suunna-taan kaikki tieto, pää-tösvalta ja raportointi sille. Luotetaan siihen, että tämä yksilö saa sen tiimin toimimaan kaikkein parhaiten. Kymmen-sormijärjestelmä, johon voidaan mielestäni vih-doin siirtyä, on sen tyyppinen työyhteisö, jossa on 5-20 ihmistä. He tekevät kimpassa asioita il-man että on hölkäsenpöläyksen väliä siitä kuka niistä on johtaja. Kaikki tietää kaiken, kaikkien mielipiteellä on merkitystä. Yrittäjillä on tämmöi-nen systeemi, jossa he tekevät kaiken kimpassa.” Mikael Jungner

Kun Kimmo oli ison firman listoilla, pystyi alkuviikon pelaamaan pleikkaa ja viikonloppuna heitettiin pari keikkaa. Nykyään aika menee vii-kolla oman firman pyörittämiseen ja viikonloput artistina. Sonylla ei ollut hajuakaan siitä, mitä räppi on ja miltä sen pitää kuulostaa. Heillä ei

ollut hiphop-kulttuurin ymmärrystä. Mutta So-nylla oli tieto, miten asiat tehdään. Kaikissa pala-vereissa pojilla oli mukana muistikirja, johon uu-

det opit laitettiin ylös, haastatteluissa oltiin mukavia ja kerättiin numerot mukaan. Aina pojilla oli pinnan alla hinku ja kipinä omasta levy-yhtiöstä.

”Mitä voimme täs-sä ja nyt tehdä tulevai-suuden eteen? Meillä ei oikeastaan ole muuta

vaihtoehtoa kuin sylkäistä työrukkasiin ja ruve-ta tekemään töitä. Mielestäni tässä on aika kova nöyryyden haaste meille kaikille, kyetä arvos-tamaan mennyttä, tajuta tässä ja nyt tilanne ja tehdä eteenpäin asioita. Se onnistuu parhaiten tajuamalla että tämän päivän teot tekevät huo-misen.” Rauno Korpi

Kimmo Laiho, Anne Kukkohovi, Mikael Jungner ja Rauno Korpi olivat muiden huippu-jen lisäksi puhumassa Aivomyrskyssä Lempäälän Ideaparkissa 9.4.2010. Aivomyrsky on Suomen suurin nuoryrittäjyystapahtuma, joka järjestet-tiin jo kuudennen kerran. •

Lisää Aivomyrskystä voit lukea www.aivomyrsky.com

15

se onnistuu parhaiten tajuamalla että tämän päivän teot tekevät huo-misen.

rauno Korpi

1�


Mistä kaikki sai alkunsa?Kaikki sai alkunsa oikeastaan jo loppusyksynä 2008. Pekka ja Pauli olivat työstäneet Cameon kanssa erästä ohjelmaideaa ja pyöritelleet siinä samassa ideaa oman yrityksen perustamisesta. He päätyivät esittelemään ideaa minulle ja Laak-sosen Jussille. Ajatus tuntui silloin hienolta, joten päätimme alkaa tosissaan miettimään asiaa. Itse kävin tammi-maaliskuussa 2009 maailmanym-

pärysmatkalla ja siellä halu lähteä yrittäjiksi tällä porukalla sai vahvistuksen. Sieltä palattuani pää-timmekin siis lähteä viemään ideaa käytäntöön. Kevään ja kesän 2009 aikana hioimme liikeide-aa ja loppukesän /syksyn aikana teimme liike-toimintasuunnitelman, tarpeelliset laskelmat ja paperityöt. Lopulta loka-marraskuun vaihteessa 2009 saimme perustamispaperit läpi kauppare-kisteriin ja KLOK Creative Agency sai alkunsa.

Mistä KLOK on lyhenne?KLOK tulee perustajajäsenten sukunimistä, eli KiuruLaaksonenOllulaKopu

Miten tiivistäisit yrityksenne liikeidean?KLOK on digitaalisen viestinnän toimisto. We do Youtube! Tuotamme siis liikkuvaa kuvaa osaksi organisaatioiden verkkoviestintää. Kun yritys haluaa kertoa viestejä eri kohderyhmille Inter-netissä, me autamme sitä tekemään sen oikealla tavalla. Me tunnemme Internetin lainalaisuuden ja tiedämme, kuinka tuottaa tyylikäs video nope-asti ja kustannustehokkaasti. Tästä osaamisesta paras referenssi on Nokia-asiakkuutemme.

Ketä yrityksessänne toimii?Yrityksessä on osakkaina Jussi Laaksonen, Pauli Kopu, Pekka Ollula sekä allekirjoittanut. Lisäk-si Jussi Nikamaa, entinen Cameolainen, aloitti myynnissä maaliskuun alussa ja Uusitalon Petri käsikirjoittajana ja ohjaajana helmikuun alusta. Pauli on opiskellut media-assistentiksi ja viimeis-telee opintojaan parhaillaan Tampereen Ammat-tikorkeakoulussa TTVO:lla. (Tampereen Taiteen ja Viestinnän Osaamiskeskus). Myös Pekka vii-meistelee opintojaan samassa paikassa.

Eli aika miehinen porukka, katsotaan josko seuraava palkattava henkilö olisi nainen, naisnä-kökulma kun ei koskaan ole pahasta!

KLOK on “Creative Agency”. Mikä tekee KLOK:sta muita luovemman?Mitä on kenenkin mielestä luovuus? Monet ihmi-set sanovat, että eivät ole lähtökohtaisesti luovia. Minusta luovuutta on monenlaista. Meillä KLOK:ssa luovuus on sitä, että pyrimme olemaan ajan hermolla ja jopa aikaamme edellä Internetiä, so-siaalista mediaa ja kaikkea ympäröivää maailmaa kohtaan. Pyrimme ajattelemaan asioita eri tavalla.

Meillä KLOK:ssa luovuus on sitä, että pyrimme olemaan ajan hermolla ja jopa aikaamme edel-lä Internetiä, sosiaalista mediaa ja kaikkea ym-päröivää maailmaa koh-taan. Pyrimme ajattele-maan asioita eri tavalla

1�


Luomme asiakkaille ratkaisuja ja tapoja, joilla vi-deot voivat auttaa heitä viestinnässä ja kohderyh-miensä tavoittelussa. Luovuus on parhaimmillaan minusta loistavien ratkaisujen keksimistä ja en-nen kaikkea niiden viemistä käytäntöön.

Kuka on Klok:n potentiaalinen asiakas? Videota voidaan käyttää lukuisiin erilaisiin tar-koituksiin. Se voi olla osana organisaation sisäistä t&k-viestintää aina globaalille tasolle asti. Se voi toisaalta auttaa kuvaamaan tuotteiden toiminnal-lisuuksia. Erilaiset imago-, yritysesittely- ja tuote-esittelyvideot ovat aivan perinteisiä tapoja. Käyt-tötapoja on monia ja me pyrimmekin löytämään koko ajan uudenlaisia tapoja videoiden käyttöön, joilla asiakas pystyisi erottumaan kilpailijoistaan verkossa. Voimme toimia myös konsulttina eri mediayhtiöille ja tähänkin suuntaan ensimmäisiä avauksia on jo tehty.

Paras asiakas on sellainen, joka jo tietää ja ymmärtää videoiden potentiaalin viestinnän ja markkinoinnin tukena. Ideaaliasiakkaalla on myös jatkuva tarve viestiä asioistaan verkossa. Esimerkkinä toimii tässä kohtaa jo aikaisemmin mainittu Nokia ja heidän Beta Labs-kehittäjäyh-

teisönsä. Parhaalla tuotannollamme on jo lähes 600 000 katselukertaa, joka on valtava määrä vi-deolle, jonka ensisijainen kohderyhmä on todella niche-ryhmä sovelluskehittäjiä.

Miksi videoihin kannattaa panostaa vies-tinnän välineenä?Kuten jo aiemmin kerroin, videon käyttömah-dollisuudet ovat laajat. Jotain videoiden suosios-ta kertoo mm. se, että Youtube on tällä hetkellä maailman nopeimmin kasvava sosiaalisen me-dian alusta. Oikea ja laadukas sisältö liikkuvana kuvana kerrottuna ja oikeassa paikassa halutul-le kohderyhmälle tarjottuna on kiinnostavuu-deltaan aivan eri planeetalla kuin perinteinen toimitettu teksti. Tämä korostuu erityisesti In-ternetissä, jossa kuluttaja on nopea liikkeissään. Myös tutkimukset tukevat videota. Erään tutki-muksen mukaan kävijän keskimääräinen aika, joka vietetään pelkkää tekstiä sisältävillä sivuilla, on 42 sekuntia. Kun sivuilla on video/videoita, on keskimääräinen vietetty aika jo 5 minuuttia 50 sekuntia! Tähän ei varmaan tarvitse lisätä enempää...

Onko KLOK edelläkävijä alalleen?Hyvä kysymys. Olemme uusi ja pieni yritys

ja ylipäätään koko toimintakenttä on, varsin-kin Suomessa, vielä vasta hahmottumassa. Vi-deot osana verkkoviestintää koetaan loistavaksi asiaksi. Uskon, että vuoden loppuun mennes-sä voimme sanoa olevamme edelläkävijä. Työs-tämme juuri uudenlaista tuotantotapaa ja kun se lanseerataan, otamme valtavan askeleen kohti edelläkävijyyttä.

Mikä videoissa on just nyt in?Vaaleanpunainen ehdottomasti. Se tulee tosin ke-sää kohti muuttumaan hieman kellertäväksi.

No vakavasti ottaen, viestinnän nousevan trendin voi tiivistää kolmeen lontoonkieliseen sanaan: Show, don’t tell!

Mitä haasteita yrityksenne on kohdan-nut?Eiköhän ne meidän haasteet ole niitä samoja kuin kaikilla aloittavilla yrityksillä. Tuotteistaminen ja asiakasprosessin kehittäminen ovat jatkuvaa. In-ternetissä levitettävä video osana yrityksen vies-tintää on myös verrattain uusi ja ehkä tuntema-

KLOKCreative AgencyHaastattelussa tuore toimitusjohtaja Henri Kiuru.Valokuvat: Markus Karjalainen

1�


tonkin alue. Tämä näkyy yritysten varovaisuu-tena lähteä rohkeasti kokeilemaan tämänlaisia ratkaisuja vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa, vaikka niiden potentiaali saatetaankin ymmärtää. Uskomme kuitenkin, että tarjoomamme alkaa olla hyvässä kuosissa ja pystymme tarjoamaan asiakkaillemme selvää liiketoimintahyötyä.

Millainen henki / ilmapiiri yrityksessänne on?Cameo tunnettiin Tiimiakatemialla loistavasta yhteishengestään ja sitä samaa meininkiä olen pyrkinyt tuomaan myös meille. Henki on hyvä ja se näkyy ehkä parhaiten ideoidessamme jotain uutta kampanjaa tai ratkaisua asiakkaalle. Silloin ideat lentävät todella vauhdikkaasti ja tiimimme erilaiset taustat astuvat todella loistavasti esiin. Erilaisuus on voimavara ja jokaisen mielenkiin-not ja ydinosaamiset tuodaan mahdollisimman hyvin koko yrityksen toimintaan. Kun jokainen kokee tekevänsä tärkeää työtä, jota muut arvos-tavat, myös vaikeat hetket pystytään kääntämään voitoiksi.

Millainen johtaja olet, ja minkälaiseksi haluat tulla?Johtajuudesta on puhuttu meillä paljon kuun vaihteessa. Tämä sinun kysymyksesi kirvoitti mi-nut pohtimaan sitä myös kotisivujemme (www.klok.fi) blogissa.

Pyrin olemaan johtajana helposti lähestyttävä ihminen. Yritän aina miettiä myös asioita koko-naisuuden kannalta

Miten tämä asia vaikuttaa liiketoimin-taamme? Haluan saada palautetta mahdollisimman paljon ja oppia siitä. Meidän väkemme on taustoiltaan ja luonteiltaan aika erilaista. Se tarkoittaa sitä, että yksi ja sama johtamistyyli ei sovellu kaikil-le. Tärkeää ei ole pohtia sitä, mitä kukin tekee. Aidosti merkittävää on se, että miksi kukin tekee sitä mitä tekee. Motivaatio lähtee siitä, että kokee tekevänsä tärkeää ja mielekästä työtä. Tähän py-rimme meillä panostamaan!

nettisivunne ovat tosiaan blogipohjaiset. Miksi näin?Blogi on helpoin ylläpitää ja sinne on helppoa ja nopeaa lisätä uutta tietoa. Blogilla haluamme viestiä nuorekkuutta ja tuoda esille asioita, jotka meitä inspiroivat. Pääasia on, että nettisivumme ovat koko ajan tuoreet ja mielenkiintoiset eri si-dosryhmät huomioon ottaen.

Näkyykö Tiimiakatemia yrityksenne toiminnassa? Totta kai näkyy. Kaikkia käytäntöjä ja toiminta-malleja ei tietenkään voi suoraan kopioida Ca-meosta KLOK:iin, koska porukka on eri ja myös työn luonne poikkeaa hieman. Parhaiten opit tulevat varmaan esiin tilanteissa, jossa tiedän Tii-miakatemia-kokemuksen kautta heti, että mikä toimii ja mikä ei. Näin pystymme siis välttämään kaikki suurimmat sudenkuopat! Toki välillä edel-leen tuntuu siltä, että jotkut asiat vaan on pakko tehdä yrityksen ja erehdyksen kautta!

Mistä saatte työssänne suurimmat “kiksit”?No tähän on varmaan jokaisella meidän ihmi-sellä omanlaisensa mielipide. Itse saan kiksejä ainakin kaupanteosta ja erityisesti kaupan klous-auksesta. Se on hieno fiilis. Kaikki tuki, palaute ja kiinnostus korkean profiilin toimijoilta antaa myös tunteen, että toimintamme menee oikeaan suuntaan.

Mikä vie työssänne eniten aikaa?Tähän asti se on ollut ehdottomasti rahoitusasi-at ja yrityksen käytännön asioiden hoitaminen johtamisen ja hallinnon suhteen. Myyntityö on tietysti tärkeää ja aikaa vievää.

Minkälaisia tulevaisuudensuunnitelmia teillä on?Lyhyen aikavälin suunnitelmana on löytää No-kian rinnalle 2-3 todella suurta asiakasta, joiden kanssa toiminta oli säännöllistä ja syvällistä. Ta-voitteena on tämän vuoden aikana luoda meille malli, jonka avulla tulemme olemaan Suomen nopein ja laadukkain internetissä levitettävän

liikkuvan kuvan tuottaja. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa hallituksen kokoonpanoa ja omistaja-pohjaa todella kovan luokan ammattilaisella.

Pidemmän aikavälin tavoitteena on rakentaa ensin kotikentän toiminta ja referenssit vahvoiksi ja sen jälkeen kansainvälistyä joko omin voimin tai partneroitumalla jonkin isomman toimijan kanssa. Tämä tulee tapahtumaan seuraavan 2-3 vuoden aikana. Meidän tiimin syvällisempi tavoi-te on luoda yrityksestämme unelmien työpaikka sekä meille että meidän tuleville työntekijöille.

Onko teillä yhteisiä “outoja” juttuja / mikä on ominaista yrityksenne toiminnalle.Jokaisella työporukalla on aina omanlaisensa huumori, niin myös meillä. Toimistolla vitsit len-telee mutta samalla jokainen on todella sitoutu-nut työhönsä. Ehkä siis mainitsemisen arvoinen outo juttu on tuo meidän outo huumori!

Miksi yrityksen kannattaa ostaa juuri teiltä? En perustele enempää videoiden voimaa, se lienee tullut jos selväksi. Mutta juuri KLOK:lta kannat-taa ostaa palveluja siksi, että Nokia-kokemuksen ansiosta meillä on varmasti yksi Suomen parhais-ta, ellei paras ymmärrys siitä, mikä Internetissä toimii ja mikä ei. Lisäksi tuotantoprosessimme on hioutunut todella nopeaksi, kustannustehok-kaaksi ja asiakkaan kannalta helpoksi. Palvelun pitääkin olla nopeaa kun toimintakenttänä on maailman nopein media, Internet!

terveisesi tiimiakatemia magazinen lukijoilleParas tapa erottua kilpailijoista on omaksua no-peasti uudet, radikaalitkin tavat viestiä omasta toiminnasta!

Oikein mahtavaa kesää ja voimia omien hom-mien parissa!

Ps. Minkä maun valitset jäätelökioskista?Mansikka parina pallona. Varsinkin, jos vaihtoe-hto esitetään videolla. •

Mutta juuri KLOK:lta kannattaa ostaa palvelu-ja siksi, että nokia-koke-muksen ansiosta meillä on varmasti yksi suomen parhaista, ellei paras ym-märrys siitä, mikä Inter-netissä toimii ja mikä ei.

1�


Hei vain kaikki tA Magazinen lukijat. nimeni on Heidi Jo-hansson ja olen valmistunut Bronco –nimisestä tiimiyrityk-sestä vuoden 2008 alussa. Kirjoitan lehteen siitä syystä, että olen edelleen aktiivisesti tiimiakatemia–hengessä mu-kana. Ajatuksenani on kertoa hieman omasta taipaleestani tiimiakatemian jälkeen sekä tyHin, eli tiimiakatemian ys-tävät Helsingin toiminnasta.

Lähdettyäni Jyväskylästä kesäl-lä 2007, menin töihin HR koordi-naattoriksi erääseen Contact Center-yritykseen. Työ oli määräaikainen ja sopi minulle siitä syystä täydellisesti,

että maailmanympärysmatka odotti minua vielä edessä. Kyseisessä tehtävässä osallistuin työnte-kijöiden rekrytointiprosesseihin alusta loppuun, henkilöstöraportointiin ja henkilöstön kehittä-mistehtäviin. Tämän kaltaiset työt olivat kiin-nostaneet minua jo Bronco –urani aikana, jol-loin toimin aktiivisesti valmennus/henkilöstön kehittämisprojektien parissa. HR koordinaattorin tehtävieni ohessa, ennen maailmanympärysmat-kaani, tein nykyiselle työnantajalleni, JFP Execu-tive Searchille, opinnäytetyöni liittyen suoraha-kuprosessin kehittämiseen. Opinnäytteeni avasi ovia, sillä matkalta paluuta seuraavana päivänä puhelimeni soi ja sain kutsun töihin JFP:lle. Työ tipahti kuin timantti taivaalta, sillä olin juuri tuh-lannut pienen omaisuuden maailmalla.

Olen nyt toiminut yli 2 vuotta head huntte-rin tehtävissä JFP Executive Searchilla. Osalle suorahakumaailma voi olla tuttua mutta niille, jotka nyt miettivät, että mikä ihmeen pääkal-lonmetsästäjä ja mikä ihmeen JFP, seuraa hie-man tarkennusta. Suorahaku (head hunting) on yksi rekrytoinnin muoto. Suorahaku perustuu luottamukselle ja on ehkä hieman salaperäistä siitäkin syystä, ettemme aina pysty kertomaan asiakkaidemme nimiä eteenpäin edes kontak-toiduille ehdokkaillemme.

Käytännössä suorahaku on tarkkaan täsmen-netty haku, jossa hakuprosessi kohdennetaan ainoastaan taustaltaan sopivimmille henkilöille. Se, että löydämme oikeat ihmiset oikeille pai-koille, on osa ammattitaitoamme. Lehdistä voi välillä lukea, että yrityksen X toimitusjohtaja on siirtynyt uusiin tehtäviin ja hänen tilallaan aloit-taa välittömästi uusi henkilö. Usein taustalla on nimenomaan suorahaun kautta suoritettu rekry-tointiprosessi. Etenkin hauissa, joissa nykyinen position haltija ei tiedä tulevista potkuistaan on äärimmäisen tärkeää hoitaa haku luottamuksel-lisena. Olisihan ikävää, jos itse joku päivä joutui-sit lukemaan aamukahvisi ääressä lehdestä, että

tehtävääsi ollaan täyttämässä toisella henkilöllä. Suorahaku on äärimmäisen tehokas rekrytoinnin muoto, sillä tarkennetulla taustatyöllä tavoitetaan asiakkaan tarpeiden mukaiset henkilöt. Lehti-ilmoitusten ja muiden julkisten kanavien kautta suoritetut rekrytointiprosessit eivät jokaisessa haussa tuota tarvittavaa tulosta. Lisäksi voi olla mahdotonta irrottaa resursseja yrityksen sisäl-tä hoitamaan asiaa sen vaatimalla tavalla koko rekrytointiprosessi kun usein hakemuksia tulee satoja lehtihaun perusteella.

JFP on yksi Suomen suurimmista suoraha-kutoimistoista. Palvelemme useita toimialoja, kuten ICT-, elintarvike-, terveys- ja hyvinvointi-teollisuutta. Pääasiassa JFP tekee avainhenkilö ja asiantuntijasuorahakuja. Tiimiakatemiataustani on antanut loistavan pohjan työlleni JFP:llä. Asia-kaspalvelu-, tiimityö-, projektityö- ja jatkuvat uuden oppimisen taidot ovat erittäin olennaisia työssäni head huntterina. Jokainen projekti ja jo-kainen asiakas ovat erilaisia ja on välttämätöntä sisäistää nopeasti heidän tarpeensa sekä toimiala-sidonnaiset eroavaisuudet. Oma työni painottuu pääasiassa ehdokkaiden kontaktointiin ja heidän kanssa toimimiseen kun taas Senior Consultantit yrityksessämme ovat asiakasvastuullisessa ase-massa. Tähänastisen head hunter -urani aikana olen päässyt osallistumaan mm. talousjohtajan-, markkinointijohtajan-, toimitusjohtajan-, tuote-päällikön-, laatu- ja tuotekehitysjohtajan-, sekä yksityispankin vetäjän suorahakuprosessiin. Toi-mialat sekä yritysten kokoluokat ovat vaihdelleet, joka onkin tuonut jokaiseen hakuprosessiin uu-denlaista opittavaa. Työssäni pyrin hyödyntä-mään myös omaa verkostoani, joten minulle saa mielellään lähettää CV:nsä osoitteeseen [email protected]. Meidän kautta monet huippu-osaajat ovat edenneet urallaan.

Moni varmasti miettii miten meidän kaltaiset yritykset löytävät sopivia ihmisiä. Yksi tärkeim-mistä kanavistamme ovat henkilökohtaiset ver-kostomme. Tämä tuo minut loistavasti takaisin Tiimiakatemiaan, TYHiin sekä Tiimiakatemi-an Ystäviin. Tiimiakatemialla on äärimmäisen hienot ja laajat verkostot ja olen ylpeä kun voin sanoa olevani Tiimiakatemialainen. Havahduin

yhden projektini kautta miettimään omaa ver-kostoani ja tuttaviani Tiimiakatemian kautta ja harmikseni huomasin, etten tiedä juurikaan

missä esimerkiksi minun kanssa samaan aikaan opiskelleet ihmiset nykyään vaikuttavat. Jofilai-set, Mogulit, Sereganlaiset, Tuotantokopla, Aivo-pesula, VisioLouhos ja muut samoihin aikoihin piipunjuurella pyörineet ihmiset: I miss you!

Uskoakseni en ole yksi tämän asian kanssa ja varmasti monet haluaisivat kuulla mitä muille tutuille kuuluu, tästä syystä haluan myös promo-ta TYHiä. TYH täyttää tänä vuonna 10-vuotta, joka on kunnioitettava ikä tälle Tiimiakatemian verkostohaaralle. TYHin on kokoontunut noin 4-5 kertaa vuodessa täällä pääkaupunkiseudul-la. Kokoontumisten ideana on tavata Tiimiaka-temialaisia ja tutustua samalla yrityksiin, joissa Tiimiakatemialaiset tänä päivänä työskentelevät. Maaliskuussa 2010 kutsuin TYHiläiset JFP:lle tutustumaan yritykseemme. Illan aikana päivi-timme kuulumisia sekä keskustelimme yleises-ti rekrytointitilanteista eri toimialoilla. Näiden TYHin järjestämien tapaamisten kautta on ol-lut helppo ja mukava pitää yhteyttä verkostoon ja samalla päästä tutustumaan erilaisiin yrityk-siin. Näihin tapaamisiin kaikki ovat tervetulleita eikä käynti sido mihinkään jatkoa ajatellen. Voit käydä kerran, silloin tällöin tai aina. Kaikki on sallittua omien resurssien mukaan. Olisi hienoa, jos tulevaisuudessa toimisi alueellisesti useita TYHin kaltaisia verkostoryhmiä. Käy katsomas-sa tulevista TYHin kokoontumisista tietoa TYH – Tiimiakatemian Ystävät Helsinki - Facebook ryhmän sivuilta. Minuun saa myös henkilökoh-taisesti ottaa yhteyttä mikäli ura-asiat tai TYH kiinnostavat. Nähdään TYHissä! •

Head HuNTerHeIdI JOHAnssOn

Lehdistä voi välillä lukea, että yrityksen X toimitus-johtaja on siirtynyt uusiin tehtäviin ja hänen tilal-laan aloittaa välittömästi uusi henkilö.


1�

20

Keitäs meillä tänään on saapunut paikalle?Tero Lehtinen osuuskunta Krokodiilista. Tultiin maailmanympärimatkalta kotiin tossa 3 viikkoa sitten.Santtu Mäkinen on nimi ja samat tarinat myös täältä. 3 ja puoli vuotta tehtiin Teron kanssa sa-massa tiimissä hommia ja nyt on yhteinen mat-kakin takana.

Mikä matkan merkitys oli Krokodiilin toiminnalle?S: Matkan merkitys oli suuri ja se varmasti näkyi niin muille Akatemialaisille, kuin ihan Akatemi-an ulkopuolisille tutuille. Suurin osa tiimistämme jotka olivat lähdössä mymmille, he todella olivat siihen sitoutuneita.

Miten matka käytännössä näkyi?T: Matkaa hehkutettiin tasaisin väliajoin ja se näkyi päivittäisessä toiminnassamme muuten-kin. Luvut olivat seinillä ja koko ajan tiedettiin ”missä kukin meni”. Kun TJ väheni ja rahatilan-teet päivittyivät matka konkretisoi omat tavoit-teet halutulla tavalla. Matka oli meille palkinto hyvin tehdystä työstä.

Löytyikö matkan aikana tiimiläisistä uu-sia puolia, vielä noiden kolmen ja puolen vuoden jälkeen ?S: Hyvin paljon, niin omasta itsestä kuin muis-takin. Uusi ympäristö vaikuttaa huomattavan paljon siihen miten ihminen käyttäytyy. Pitkät

lentomatkat ja lämpimän ruoan ajoittainen puute saattaa herättää ihmisissä hyvin mielenkiintoi-sia piirteitä. Kaiken kaikkiaan fiilikset ihmisten ”uusista puolista” ovat kuitenkin erittäin posi-tiivisia.

T: Itse ainakin huomasin jännittäväni uusia paik-koja joka kerta vaikka pidänkin matkustamisesta. Jotenkin sitä vaan aina miettii ”että mitenkähän tässä käy”, vaikka kokemukset olivat toistuvas-ti hyviä. Noh, lentokenttiä en ainakaan jännitä enää yhtään”.

tuliko matkan aikana ns. kulttuurishok-keja, joihin ei ollut osannut etukäteen varautua?S: Liikenne on monessa paikassa ihan älytöntä verrattuna Suomeen. Kaistojen merkitys meni ihan uusiks, kun Perussa tavalliselle kaistalle saat-toi mahtua kolmekin autoa kerrallaan vierekkäin. Sanokaa mitä sanotte, mutta yllättävän hyvää Suomalainen liikennekäyttäytyminen on. Kaiken kaikkiaan, sitä aina jännittää uudessa paikassa paikallista kulttuuria, varsinkin kun ”yhteistä

kieltä” ei ole käytössä. Mut turha noitakaan jut-tuja on ihmeemmin jännittää, kyllä se viesti aina lopulta menee perille.T: Joo kyllä niiden paikallisten kanssa sai välillä käsillä huitoo aika paljon, kun yritti saada asiaan kaverille selväksi. Hintojen kanssa on kanssa vä-lillä aivan pihalla, kun listahintojen päälle iske-tään ties miten veroja ja tippejä.

Mitkä muistot jäivät matkala elävimpinä mieleen?T: Oikeastaan ne, joita olin jo etukäteen odotta-nut. Pääsin kattomaan jenkeissä NHL-kiekkoa, skeittamaan ammatilaisten kanssa Los Angelesin kaduilla ja Samoalla löhöämään riippumattossa turkoosin meren äärellä. Eipä siitä paljon parem-maksi loma olisi voinut muuttua.S: Itse olin Jenkeistä positiivisesti yllättynyt, en-nen kaikkea San fransiscon alueesta. En sitten tiedä onko alue itsessään kovin Jenkkimäinen. Alue oli sopivan pienikokoinen, idyllinen ja es-teettisesti kaunis. Samoalla päästiin vesiputouk-selle mikä oli suoraan kuin jostain elokuvasta. Se näky oli jotain, mitä oli oikeastaan aika vaikea uskoa todeksi.T: Los Angeles oli meidän molempien mielestä aika tylsä mesta. Joo, kyllä siellä Hollywood-kyltti oli ja tähtiä Jyväskylän kävelykadun mittaisella tienpätkällä asvaltissa. Ei silti oikein lähtenyt. Las Vegas taas oli melkoinen mikämikämaa ja alkuun todella häkellyttävä paikka. Sekin oli tosin aika nopeesti ”nähty”.

tiimiakatemian opiskelijat tunnetaan siitä, että suuri osa tiimiyrittäjistä kiertää opiske-lujensa lopuksi maailmanym-pärimatkan muiden tiimiläisten kanssa. tiimiakatemia maga-zine haastatteli paria tuoret-ta maailmanympärimatkalta palannutta tiimiyrittäjää, tero Lehtistä ja santtu mäkistä hei-dän kokemuksistaan. Lisäksi saimme haltuumme materiaa-lia ”paikan päältä” sini Pentti-län ja Kaisu tuominiemen päi-väkirjasta jota he kirjoittivat matkan aikana. tyttöjen päi-väkirja löytyy kokonaisuudes-saan osoitteesta tutkismatka.blogspot.com.

väHeMMän On eneMMän

tIIMIAKAteMIALAIset MAtKALLA MAAILMAn yMPärI.


Las vegas taas oli mel-koinen mikämikämaa ja alkuun todella häkellyttä-vä paikka. sekin oli tosin aika nopeesti ”nähty”.

21

Jäikö jotain tekemättä?T: Kelit vaikuttaa yllättävän paljon. Oltiin esim. Perussa tulvien aikaan ja Machu Picchut jäi väliin. Kaliforniassa oltiin ”hirmumyrskyn” aikaan, joka vaikutti lähinnä Suomalaiselta syys-sateelta. Uud-esta-Seelannista jäi eteläsaari käymättä, mutta sellasta se on. Joka paikassa ei vaan pääse/ehdi käymään, ja siihen kannattaa tottua.

Mitä haluaisitte tuoda maailmalta mukananne suomeen?T: Samoalta toisin Suomeen sen, että välillä voi ottaa myös ”iisimmin”. Koko ajan ei tartte olla tekemässä jotain, välillä voi vaan löhöillä riippumatossa ja mietiskellä omaa elämäänsä. Aina ei tarvii olla tietokoneen, telkkarin tai kän-nykän vaikutuksen alaisena. Sit toisin väriä lisää Suomeen. Kun on maailmalla tottunut kirkkaisiin sinisen sävyihin, oli pieni shokki tulla Suomen harmaaseen lopputalveen.S: Vähän samoilla linjoilla. Iloisuutta ja positi-ivisuutta lisää Suomalaiseen kulttuuriin!

Mitä ohjeita antaisitte ihmisille, joita aja-tus maailmanympärimatkasta viehät-tää?T: Vähemmän on enemmän. Varsinkin jos olette lämpimissä maissa, niin uskomattoman pienellä määrällä tavaraa ihminen pärjää. Mukaan tart-tuu kaikenlaista matkan aikana kuitenkin. Lisäk-si voisin mainita, että lähettääkää postin kautta tavaraa kotiin, niin ei tarvitse liikaa kuljetella roinaa maasta toiseen.S: Vähemmän on tosiaan enemmän, myös matka-kohteiden määrän kohdalla. Jos matkustatte, olkaa pidempiä aikoja pienemmässä maarassa

maita. Lentäminen on todella turhauttavaa pu-uhaa ja lentoihin saa tuhlattua helposti paljon päiviä. Kaikkea ei tarvitse nähdä, määränpäistä saa huomattavasti enemmän irti kun on pidem-pään paikallaan.T: Lisäksi kannattaa lyödä päivämäärä omalla matkalle jo pitkän aikaa aikaisemmin ja pitää siitä sitten kiinni. Jos ajattelee, että ”kyllä sitä sitten joskus” niin tuskin koskaan tulee lähdet-tyä. Mitä aikaisemmin päättää lähtevänsä, sitä helpompi on fiksailla töiden ja vaikka lapsien kanssa. Mutta yks asia on ehdottamasti varma, matkalle kannattaisi lähteä melkeinpä jokaisen. Syitä sille miksi reissuun ”ei kannata” lähteä, on helppo keksiä, mutta ne on kuitenkin melkeinpä

aina huonoja syitä. Uusissa ympäristöissä oppii itsestään todella paljon ja maailmalla on järkyt-tävän paljon annettavaa meistä jokaiselle.S: Kannattaa lukea kohteista etukäteen ja jättää ”turhat” ennakkoluulot pois. Meiltäkin varastet-tiin ainoastaan siellä tavaraa minkä piti olla kai-kkein ”turvallisin” mesta, eli Uudessa-Seelan-nissa. Tilaisuus tekee varkaan, eli maalaisjärki kunniaan missä tahansa maailmalla liikkuukin.

Mitkä hetket jäivät matkalla parhaiten mieleen?T: On hienoa nähdä tunnettuja nähtävyyksiä, mutta myös paikallaolo on tärkeää. S: Näin on. Me suunniteltiin homma sillein, että vedetään alkumatka kovalla vauhdilla paikas-ta toiseen ja matkan loppupäästä ollaan sitten enemmän rauhassa ja omillaan. Meidän tiimin Mikko kiteytti matkansa merkityksen hyvin, kun totesi matkan olevan hänen omansa, eikä hän ota paineita siitä mitä muut tekevät tai eivät. Jokainen on omalla ”unelmiensa matkalla”. Toki vietimme paljon aikaa yhdessä, mutta kyllä jokainen tar-

vitsee sopivasti rauhaa ajatuksille.Paljonko lomaa kannattaa suunnitella etukäteen?S: Jonkin verran mutta ei liikaa. Pitää antaa sat-tumalle mahdollisuus, koska aikataulut alkavat ahdistaa nopeasti. Siisteimmät jutut tehdään kuitenkin ex tempore. Sitten, suosittelen men-emään enimmäkseen sellaisiin paikkoihin, missä on lämmintä. Voi käyttää samoja vaatteita mon-essa eri paikassa. Vakuutukset ja rokotukset kan-nattaa myös olla kunnossa, poistaa turhaa jänni-tystä huomattavasti!T: Kannattaa ̈ päättää muutaman juttu etukäteen mitä tekee, sillä pärjää jo pitkälle. Suosittelemme myös auton vuokraamista, se antaa paljon va-pauksia omaan tekemiseen.

viimeiset sanat:T: Kannattaa lähteä reissuun sen verran lompa-kko pullollaan, että pystyy tekee just niitä juttuja mitä haluaa!S: Muistakaa nauttia matkoillanne jokaisesta päivästä, stressata kerkee kotonakin.


Kaistojen merkitys meni ihan uusiks, kun Perussa tavalliselle kaistalle saat-toi mahtua kolmekin au-toa kerrallaan vierekkäin. sanokaa mitä sanotte, mutta yllättävän hyvää suomalainen liikenne-käyttäytyminen on.

22

25. tammikuuta, KaliforniaLosin pienten shoppailujen ja Hall of Famen jäl-keen pakattiin autot ja lähdettiin ajelemaan kar-kuun tornadoja kohti Nevadaa - Las Vegasia! Matkalla nähtiin kaikki mahdolliset säämuodot paisteesta lumisateeseen. Perille päästyämme pit-kän aavikkomatkan jälkeen meitä odottikin Las Vegasin kirkkaat ja loisteliaat valot ja upea Ank-kalinna-hotellimme!

Toinen autoista oli “hieman” meitä myöhem-min perillä, joten odotellessamme tutustuimme kasinoon, ravintoloihin ja yleisfiilikseen omassa ja viereisissä hotelleissa (joihin kaikkiin pääsi kävellen sisäkautta tai junalla!). Muun porukan saavuttua pelailimme pari peliä ja hävisimme ra-hamme :) Lohdutukseksi otimme kivat drinksut ja tanssimme livebändien tahdeissa.

Seuraavana aamuna heräsimme ihanaan au-ringonpaisteeseen ja aivan uuteen näköalaan päi-vänvalossa. Huom. huoneemmehan sijaitsi ker-roksessa 24! :) Lähdimme porukalla tutustumaan Vegasin ihmeisiin. Aloitimme mielettömästä sa-demetsäravintolasta MGM:llä jossa viidakko ol-tiin tuotu todellisen tuntuisesti kasveineen ja ään-televine eläimineen aivan lähellemme.

Päivä kuluikin kivasti eri hotelleja kiertäessä ja hieman shoppaillessa. Sini hulluna CSI-fanina löysi itselleen tietysti hienon CSI L.V. T-paidan. Illan hämärtyessä kuvailimme videokameral-la hienoja valoin koristeltuja hotelleja. Kaikista eniten mieleen jäi Bellagio-hotellin suihkuläh-deshow, joka sai meidät molemmat kerrankin hiljaiseksi. Pientä juoksentelua ja hämmennystä sen näkeminen kuitenkin aiheutti... Hämmen-

nyksen aiheuttaminen ei meille ole koskaan ol-lut vaikeaa :)

Illalla tavattiin muita MYMiläisiä ja jatket-tiin vegas seikkailuja isommalla porukalla. Käy-tiin lähes katy perryn ja marion keikoilla mutta päädyttiin seikkailemaan eri hotellejen välillä ja lopulta penthousejatkoille mandalay bayhin. Mutta oikein mallikkaasti ja turvallisesti vega-sista selvittiin silti:)

Sunnuntaina matka jatkui kohti Hooverin patoa joka olikin varsin vaikuttava. Sää oli myös ensimmäistä kertaa oikein lämmin ja patoa n. puoli tuntia ihastellessa Stepa saikin jo ruske-tusraidat (meillä muilla ei tosin mitään eroa ha-vaittavissa :D). Serpentiinitietä jatkettiin kohti Arizonaa ja Grand Canyonia. Matka oli kuiten-kin sen verran pitkä että päätimme yöpyä Crand Canyonin läheisyydessä ja levätä Flagstaff nimi-sessä kaupungissa.

Tämä kaikki paljastui kuitenkin varsin mie-lenkiintoiseksi seikkailuksi jonka takia meidän ei ehkä koskaan tarvitse palata kyseiseen paikkaan. Syödessämme paikallisesa ravintolassa olimme vahingossa parkkeeranneet huoltamon paikalle meidän luullessa niiden olevan ravintolan asia-kaspaikkoja. No kun saavuttiin syömästä ei autoja enää ollut. Koimme kaikki tunteet sekunneissa läpi kauhusta hysteeriseen nauruun. Lopulta sel-visi että automme on hinattu pois ja meille an-nettiin ns. kartta mistä ne hakea. Lähdimme sit-ten 3m lumikinoksessa ankanmarssia hakemaan autoja (ps. kyseisessä kaupungissa ei ole satanut näin paljoa lunta ikinä!).

Jatkoimme matkaa pienemmällä porukalla

hakemaan autoja. Tutkaparin tukena oli Pacu ja Stepa. Emme meinanneet löytää perille joten pyysimme erästä huoltamonhenkilökunnan jä-sentö tilaamaan meille taksin mutta hän ei suos-tunut tilaamaan koska matka oli niin lyhyt! Kun taivaan ihmeestä saimme kuitenkin paikallisen saudi arabi opiskelijan heittämään meidät ky-seiseen paikkaan ja tässä vaiheessa paljastui että osoitteella on kaksi paikkaa täysin eripuolilla tätä kaupunkia. Kokeilimme molempia ja löytyi vain hämäriä asuin paikkoja. Onneksi lähtiessämme toisesta paikasta meitä tuli vastaan hinausauto jolta pyysimme apua vetisin silmin (ei auttanut tämä itku koska ei ollut kyseisestä firmasta :D).

Vihdoin pääsimme oikeaan paikkaan joka ei ollut mailla halmeillakaan annettua osoitetta. Meitä odotti iso ilkeä jenkkimies joka ystävälli-sesti laskutti 150e/auto kaikesta tunteisiin vetoa-misesta huolimatta ja töykeili vielä arabiystäväl-lemme. Saimme kuitenkin autot ja pääsimme nukkumaan monen tunnin seikkailun jälkeen

sInI JA

KAIsu ”tutkismatkalla”

otteita Kaisun ja sinin reissublogista


22


motelliimme verisine suihkuverhoineen.Aamulla osattiin kuitenkin nauraa tälle kai-

kelle ja varmuuden vuoksi meinattiin lähteä vie-lä suljettua tietä lumivyöryvaara alueelta kohti crand canyonia. Otimme kuitenkin järjen käteen ja odotimme vanhusten kuntoutuskeskuksen pi-hassa TUNNIN toista autoa jotta lähtisimme yh-dessä toiselle tielle. He eivät kuitenkaan löytäneet löytäneet meitä koska olivat eri suljetulla tiellä :D:D:D Lopulta päästiin oikealle tielle ja Crand Canyonille joka oli aika vaikuttava reikä maail-man lattiassa.

Canyonin jälkeen päätimme että lähdemme Arizonasta ja vauhdilla! Kuitenkin suunnitelmat hieman muuttuivat kun käytimme Stepaa lääkä-rissä paikallisessa tuppukylässä. Nyt kuitenkin kaikki hyvin ja takaisin ihanassa Californiassa! Huomenna matka alkaa kohti San Franciscoa ja siitä enemmän sitten ensi kerralla.

Terkkuja erityisesti äiteille ja isille! Paikalliset hullut rekkakuskit ja jatkuvat rakennustyömaat saavat ajatukset väkisinkin kotiin:) Haleja!

7. Helmikuuta, PeruTäällä on vihdoin ihanan lämmin! Saavuttiin trooppiseen Limaan hieman turbulenssirikkaan lennon jälkeen. Ulos kentältä päästyämme pai-kallinen ystavamme hommasi meille taksikyy-ditykset hotelleille. Meidän hotelli oli todella laa-dukas, vaikka olimme ensin kyllä ihan ihmeis-sämme siita ajatuksesta, että meidän pitäisi en-simmäistä kertaa pitkään aikaan nukkua yksin isossa sängyssä :)

Lähdimme vielä koko tiimin kanssa illalli-selle laheiseen ravintolaan. Onnellisena hyvästä ruuasta ja mahat täynnä pääsimme pitkän mat-kustuspaivan jälkeen vihdoin nukkumaan. Li-man autoilukulttuuri pisti silmaan ja kova vislailu ja tööttailu lähes jokaisesta autosta pisti meidät aluksi hieman hamilleen.

Ensimmaisenä kokonaisena päivänä selvitte-limme eri matkatoimistoista mahdollisia aktivi-teetteja ja Macchu Pichun tilannetta. Suruksem-me saimme kuulla, etta Matsu Pitsu oli meidan osaltamme mahdoton. Yritimme myös shopata Kaisulle uutta puhelinta, mutta Perulaiset ovat niin sisäsiittoisia, että haluavat soitella vain omas-sa maassaaan, joten puhelimesta ei olisi ollut mi-tään iloa.

Tutustuimme koko tiimin voimin Limaan hieman tarkemmin. Ja suuntasimme ensimmäis-

ta kertaa koko reissun aikana rannalle palvomaan aurinkoa. Siellapa sitten uni yllätti ja ainakin Si-nin nena ehti hieman palaa. Odotellessamme poikia syomään törmasimme paikalliseen mam-maamme. Istuessamme puiston penkilla, vieressa ollut täti alkoi kyselemaan mistä olimme ja olem-meko kaksosia jne. Keskustelu johti äidilliseen neuvontaan Perun turvallisuuteen ja kulttuuriin liittyen. Lopuksi nainen tokaisi, että kuulostaa ai-

WWW.PARTUS.FI


van meidän äidiltä kaikkine neuvoineen. Halusi kuitenkin vain, etta meillä on hyvä vierailu hanen kotimaassaan. Maalaisjärki pitaa pitää kuulemma mukana.....ja niinhän me tehdään!!!

Muutettiin kahden hotelliyön jälkeen huip-pukivaan hostelliin hyvällä alueella, lähellä ys-täviämme. Hostellissamme oli ihan kattoterassi, jossa nautimme tuorepuristettua mehua. Rannal-ta tullessa kattoterassi oli todella tarpeen. Ilma tuntui lämpenevän koko ajan.

Lauantaina oli jälleen vuorossa aikainen he-rätys, kun lähdimme osalla porukalla Icaan ja Huaca Chinaan sandboardaamaan. Viiden tun-nin bussimatka kuitenkin meni unten mailla. Yhtäkkiä olimmekin keskella korkeita hiekka-dyyneja, joita oli tarkoitus lähteä kapuamaan ylös myöhemmin. Pienen lepin ja syönnin jälkeen lähdimme saatamaan kaikille lautoja ja kenkiä kuosiin. Sitten olikin aika lähteä laudat käsis-sä kävelemään ylös dyyniin huipulle. Meinasi kyllä usko loppua omiin voimiin useampaan-kin otteeseen kiipeamisen aikana. Kuitenkin ylös selvittiin!!

Dyyniin huipulla oli aika alkaa harjoittele-maan. Meitä molempia jännitti ihan uskomatto-man paljon, Sinilla oli pienen pienen pieni ajatus siitä mitä tehdä (muutamien vuosien snoukka-kokemuksella) ja Kaisu oli ensimmäistä kertaa jalat kiinni laudassa. Hiekkaa oli joka päikassa jo ennen ku lähdettiin alas pain dyynilta. Laskemi-nen oli ihan huikean hauskaa ja pärjättiin hyvin! Kaisulla oli henkilökohtainen kädestäpitäjä koko

laskun ajan, joka juoksi perässä ja kiskoi takaisin dyynia ylös kun oli päästävä uudestaan :)

Laskujen jälkeen hyvin hiekkaisena siirryim-me suihkun kautta uima-altaaseen, jossa oli pie-ni palautteleva jumppahetki. Ilta jatkui omalla hostellillamme Pisca-juhlan merkeissä ja myö-hemmin myos toisessa ravintolassa. Kivan illan jälkeen ilta päättyi iltauinnille uima-altaalla.

Yölla oli hieman draamaa ja nyt vähän väsyt-tää... Ei muumitaloa lukita yöksi... Mutta kaikki hyvin ja kohta taas leikkimaan isolle hiekkakasal-le. Mutta tärkeimmät asiat ensin, eli paikkareille altaan reunalle!Terkkuja.

22. Maaliskuuta, thaimaaIhan pakko oli viela viimeisenakin paivana

tulla päivittelemään ku niin jänniä juttuja ehti-nyt tapahtua tassa. Lähdimme eilen temppeleille, tarkemmin Grand Palacelle. Kuskimme vei mei-dät kuitenkin hieman laidemmalle jättäen mei-dat epamääräisen porukan sekä satojen pulujen

keskelle. Samantien kimpussamme oli ihmisiä jyväpusseineen jotka väkisin tunkivat siemenia käteemme ja hokivat ‘good luck for you mada-me’. Tässä vaiheessa Sini ja Maria lähtivät puluja karkuun ja Kaisu ja Tepe hämillään erikoisten ihmisten saartamiksi. No siinähän kävi niin, että ihmiset saartoivat tytöt ja alkoivat vaatia rahaa jyvista, hyvin agressiivisesti. Vähän niistä sitten jouduttiin pulittaa ja kun homma meinas lähteä käsist Kaisu nappas Tepaa kädestä ja sit juostiin. Voidaan sanoa, että yksi reissun pelottavimmista hetkista ja lintufobiasta kärsivälle Sinille varmasti yksi pelottavimmista ikinä!

Päätyämme eroon jyvähuijareista ja tappaja-linnuista ystavallinen tuk tuk mies tuli kertomaan meille, että Palatsi on tänään suljettu seremo-nian vuoksi. Hän tarjosi sen sijaan kiertoajelua itse karttaan piirtämilleen seisovalle buddhalle ja istuvalle koiralle. Tästä huolimatta tajusimme kuitenkin mennä itse tarkastamaan tilanteen, ja mitään seremoniaahan ei ollut.

Pääsimme vaatteiden lainauksen jälkeen sää-dyllisissa kauluspaidoissa temppelialueelle joka oli haikaiseva. Joka puolella kullalla koristeltuja kauniita rakennuksia ja patsaita ja oli aika usko-matonta millainen hiljaisuuden tunnelma saattoi vallita jopa kaikkien niiden turistien keskellä.

Halusimme nähdä vielä lisää katukulttuuria joten suuntasimme Chinatowniin. Joka puolella oli valtava määrä ihmisiä, kultakauppoja, liiken-nettä ja kauppiaita. Maria ja Tepa nauttivat jälleen kerran yhdet uivat nuudelit ja jatkoimme omalle alueellemme. Ilta meni aikalailla kotiinlähtöön valmistautuessa. Hyödynsimme hotellin kuntosa-lin ja leffakanavan pitäessämme pakkausbileita.

Nyt lähdetään vielä ompelimoon sovittamaan pukuja ja tapetaan aikaa iltaan kunnes päästään KOTIIN!:)MAMA I’M COMING HOME!!!:D

Koska emme päässeet päiväsaikaan Khao San Roadin packpackers alueelle opastivat paikalliset, että sinne on turvallista mennä ilta ja yoaikaan. Niimpä yhtenä iltana Kaisu Tepa ja Maria suun-tasivat viettämään iltaa Khao San roadille. Siellä vallitsi todella jännä tunnelma. Kaikille tytöista tuli mieleen vanhan ajan kuuba ja che leffat. Ka-tuja oli suljettu. Punahuiviset miehet nukkuivat suljetuilla kaduilla ja muutama piti vahtia. Riis-tiriidan loi taasen se, etta itse Khao San Road oli kuin mitään ei ymparilla olisi koskaan tapah-tunutkaan. Joka puolella oli travellereita ja live-musiikkia. Yöllinen tuk tuk ajelu kotiin hotellille takasi viimeistään sen, että tuli koettua toinen puoli thaimaasta. •

“majatalo morva on vuosia kestinnyt tiimiakatemian valmen-nusryhmiä erinomaisella tavalla. erityisesti itseleivotusta ruisleivästä sekä kodinomaisesta ilmapiiristä tunnettu morva tarjoaa erinomaiset puitteet niin kokouksiin kuin vapaa-ajan toimintaan.

Morvassa pääset rauhoittumaan kiireistäsi ja nauttimaan elämän yksinkertaisuudesta. lue lisää osoitteesta www.morva.fi”

kun saavuttiin syömäs-tä ei autoja enää ollut. Koimme kaikki tunteet sekunneissa läpi kau-husta hysteeriseen nau-ruun


sport Solutionsin taival alkoi vuoden 2007 alussa. Tii-miakatemian opinnot alkoivat edeltävänä syksynä ja suuren idearyöpyn päätteeksi yhtiö perustettiin Antti Salevan ja Las-se Mäkisen yhteistuumin. Monen yrityksen taival alkaa usein pakosta löytää ensimmäiselle projektille kierrätyskanava, niin

meilläkin. Golfmiehinä ensimmäisenä projektina tuli Audi Long Dri-ve- pituuslyöntikiertue joka toi uutta eloa Suomen golfkentille erilaisen tapahtuman muodossa. Saman aikaisesti liiketoimintasuunnitelmaa to-teuttaen yritysmyynti aloitettiin erilaisista logotuotteista golfin saralle. Antin ja Lassen lisäksi Sport Solutionsilla on ollut onni löytää muitakin urheiluhulluja, jotka ovat osana Sportin toimintaa, Jarmo Rastas ja Jukka Liimatainen. Tätä nykyä edustajiamme löytyy Vaasasta, Jyväskylästä, sekä Helsingistä. Uskomme vankasti siihen, että samanhenkisten pelurien yh-distäminen on edellytys toimivan joukkueen aikaan saamiseksi myös pe-likenttien ulkopuolella.

Sportin valikoimaan kuuluu tällä hetkellä 20 tuotemerkin edustus. Suu-rin osa tuotteista kuuluu golftuotteisiin, mutta myös muihin lajeihin suun-tautuminen näkyy yhä enemmän tuotepuolella. Colo Sport urheilumerkin maahantuonti on alkanut vuoden 2009 kesällä. Colo Sportin sadat eri edus-tusasumallit sopivat pelikentille niin ulkona kuin myös sisätiloissakin.

Sport Solutions on neljän urheiluhullun äijän joukkue. Kaikki ovat harrastaneet joukkuelajeja koko ikänsä ja ehkä se onkin suurin syy miksi joukkue toimii niin loistavasti. Koko tiimi puhaltaa yhteen hiileen ja kaik-ki nauttivat työstään. Vaikeuksiakin tietenkin on, joskin ne vaikeudet ovat pieniä. Esimerkiksi Lasse asuu Vaasassa ja Jukka Vantaalla, kun taas Antti ja Jarmo Jyväskylässä. Emme näe tätä kuitenkaan negatiivisena asiana, vaan mahdollisuutena. Meillä on mahdollisuus kasvattaa asiakaskuntaamme

muuallekin kuin pelkästään Jyväskylään ja asiat näyttävät hyvältä. Näem-me tiiminä säännöllisesti ja vauhtimme kasvaa koko ajan. Joukkueurhei-lumainen avoin ilmapiiri on meille tärkeä ja sen hyödyntäminen osaksi liiketoimintaa on onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla. Autamme ja kannustamme toisiamme joka päivä, ihan kuin olisimme tekemässä urhei-lusuoritusta ja se jos jokin antaa lisää voimaa jatkaa eteenpäin. Ajattelemme tiimimme ennemmin joukkueeksi , kuin yritykseksi. Ehkä tuo ajattelumal-lin muuttaminenkin on osa hyvin toimivaa joukkuetta.

Sportin tulevaisuuden suunnitelmat liittyvät yhä vahvemmin ratkai-suihin monipuolisesti eri urheilulajeihin. Jos kyseessä on urheilu, niin sytymme aina. Olipa kyseessä yksityishenkilö, yritys, tai seura. Urheilu on elintapa, tätä ajatusta haluamme viedä eteenpäin omille sidosryhmil-lemme. Tarjoamme tuotteita ja palveluita, jotka tukevat liikunnan harras-tamista. Näin pyrimme omalta osaltamme edistämään terveyttä ja liikun-nan hauskuutta niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden kanssa olemme tekemisissä.

Sportin sisäisissä asioissa tulee tapahtumaan muutoksia toiminnan kasvaessa. Olemme lisäämässä eri tuotemerkkien sekä kohderyhmien vastaavia, jolloin toiminta ja kontaktointi selkiytyy niin meille itsellemme, kuin myös asiakkaillemme. Jarmo, Antti ja Jukka ovat viimeisen vuoden opiskelijoita, jolloin eteen tulee opinnäytetyön tekeminen. Ryhmän sitou-tumisesta toimintaan kertoo se, että kaikki tekevät opinnäytetyönsä Sport Solutionsin tuotemerkkien edistämisestä Suomessa, sekä yleisesti yrityksen toiminnasta tulevaisuudessa.

Sportsolutions.fi”Parasta urheilua housut jalassa!”

sPOrt sOLutIOns FInLAnd Oy

nimi: Antti Johannes salevaTitteli: KapteeniUrheilutausta: Golf, Salibandy, Jääkiekko, Koripallo, Jalkapallo, Jääpallo, Golfin pituuslyöntiSyntymäaika: 5.10.1984

Urheilu ollut koko ikäni suuri osa elämääni isäni jääkiekko- ja äitini jalkapallotaustan jatkeena. Liikunnan harrastaminen ja treenaaminen on jokapäiväistä, ja tulee olemaan. Tällä hetkellä olen golfin pituuslyöntiam-mattilainen ja kierrän kesäajan paljon kisoja Euroopassa sekä Yhdysvallois-sa.Liiketoiminta urheilupalveluiden ja tuotteiden parissa on jonkinlainen kutsumusammatti, johon minun on helppo samaistua. Tavoitteena tehdä jotain suurta niin omassa ammattiurheilussani, mutta myös liiketoimin-nassa.

nimi: Lasse Mäkinen

Titteli: MaalintekijäUrheilutausta: Salibandy, Jääkiekko, GolfSyntymäaika: 31.5.1985

On Jukan ohella vahvaa Sport Solutionsin 85-syntyneiden ikäluokkaa. Jyväskylästä kotoi-sin oleva maalintekijä on Sport Solutions Fin-land Oy:n toinen omistaja ja on vastannut en-simmäisen kauden Länsi-Suomen myynnistä ja markkinoinnista. Lajivalikoimaltaan mies on kaikkiruokainen, mutta SM –tason kokemusta löytyy golfin, jääkiekon ja salibandyn parista. Urheilun parissa ennen siirtymistään Sport So-lutionsin riveihin maalintekijä on nähty useissa hyvin erilaisissa työtehtävissä. Koulutukseltaan Lasse on Liiketalouden tradenomi.

nimi: Jarmo rastas

Titteli: VoimahyökkääjäUrheilutausta: Jääkiekko, Salibandy, JalkapalloSyntymäaika: 2.12.1984

Urheiluhullu kaveri Jyväskylästä, jonka lem-piurheilu on jääkiekko. Lätkää tulee hakattua 3 kertaa viikossa ja salibandya saman verran. Fu-diskausi lähenee ja nappikset pitäisi kaivaa varas-tosta. Urheiltua tulee lähes joka päivä ja sitä en vaihtaisi mihinkään. Uskon, että urheilun avulla koko joukkueemme toimii paremmin, koska vir-keystila on kokoajan korkealla. Olen tiimipelaaja henkeen ja vereen ja uskon, että tällä joukkueella pystymme saavuttamaan jotain suurta. Sport So-lutions on parasta urheilua housut jalassa!

nimi: Jukka Liimatainen

Titteli: PelinrakentajaUrheilutausta: Jääkiekko, Salibandy, JalkapalloSyntymäaika: 14.9.1985

Sport Solutionsin jyväskylässä palloiluoppin-sa kerännyt ja nykyisin pääkaupunkiseudulle ko-tiutunut pelintekijä, joka tunnetaan myös luetet-tavana joukkuepelaaja. Playmakerin lajivalikoi-masta löytyvät mm. Jääkiekko, salibandy ja golf. Muutoinkin urheiluvarustus tietämys on vah-vaa, sillä mies on nähty ennen saapumista Sport Solutionsin rivistöön useita vuosia InterSportin vahvuudessa sekä Jyväskylässä että Helsingissä. Koulutukseltaan Jukka on piakkoin Liiketalou-den tradenomi.

sPOrt

sOLutIOnsIn

KOKOOnPAnO

25

2�


JOnI PAKArInenMatkalla kohti unelmaaKerro hieman itsestäsi lukijoille:Joni Petteri Pakarinen ja ikää on 22 vuotta muis-taakseni. Mitäs mä kertoisin? Olen asunut lap-suuteni Kuopiossa, mutta syntynyt Rautalam-milla ja koen olevani sieltä kotoisin. Lukion ja jääkiekkoilun kautta päädyin ralliautoilevaksi tiimiyrittäjäksi. Urheilutaustaa on siis jonkin ver-ran. 13 vuotta tuli pelattua jääkiekkoa. Pelatessa-ni viimeistä kautta lätkää, ajoin jo ensimmäisen kauden kilpaa. Nykyisin lätkä on jäänyt ja ralli-autoilusta on tullut se vakavampi juttu.

Mistä ralliautoilu sinun kohdalla sai alkunsa?Olen aina vanhempia muistuttanut siitä kun läh-dettiin vuonna 1999 katsomaan Suurajoja. Sieltä se kipinä jostain vain syttyi. Ei meillä perheessä kukaan muu aja kilpaa ja suvussakin on ollut vain yksi rallikuski. En koe muutenkaan olevani mi-kään autointoilija vaan tykkään vaan ajamisesta.

Se tuli siinä mielessä hieman takakautta. Käytiin katsomassa se Neste Oil Ralli ja jossain vaiheessa nousi ajatus, että pitäisikö hankkia mökkiauto. Koulussa tuli hyvin menestystä ja perheeltä ja mummolta saaduilta stipendirahoilla ostettiin Fiat Uno, jolla ajeltiin pitkin peltoja ja mökkiteillä hieman siellä lain harmaalla alueella. Haaveena tietysti oli, että jos joskus pääsisi ajamaan kunnol-la. Muistan sanoneeni vanhemmille, että sitten kun pelaan NHL:ssä, niin joku kesä tauolla tulen ajamaan Neste Oil -rallin. Ei ollut kuitenkaan haaveissa vielä silloin, että ajaisi rallia tosissaan esimerkiksi SM-tasolla.

Serkun kautta sain tiedon, että 16-vuotiaana pääsee ajamaan rallisprinttiä ja 2003 toukokuussa hommattiin jokaisen rallikuskin aloitusväline eli Ford Escort. Samana vuonna tuli 16 vuotta täy-teen ja ajettiin ensimmäinen sprintti Iisalmes-sa joulukuussa. Siitä se sitten oikeastaan lähti. En mä hirveästi siitä sprintistä tiennyt silloin ja

ekaan kisaan kun mentiin, niin mä en ollut yh-tään sprinttiä käynyt edes katsomassa. Oli hieno juttu kun pääsi kisaamaan. Ensimmäinen kisa tietysti oli mitä oli ja viimeisiksi tultiin. Ei sii-nä uskaltanut mitään vielä tehdä. Ensimmäinen kausi meni opetellessa ja seuraava kausi meni jo vähän paremmin. Silloin hankimme myös Opel Astran, joka oli etuvetoinen ja tutumpi ajaa, kos-ka siihen olin Fiatin kanssa tottunut. Sillä lailla se homma alkoi.

Missä vaiheessa rallisprintti vaihtui ralliin? 2005 täytin 18 vuotta ja sain ajokortin, joka vaa-ditaan tietysti ralliin ja 2006 vuoden alusta pää-sin ensimmäiseen kisaan ajamaan. Lähdettiin alun perin sprinttiin hankitulla Astralla kokei-lemaan. Se oli kuitenkin se juttu miksi lähdin yleensä ajamaan kilpaa. Tykkään taistella pitkään ja sprintti on vain kaksi kierrosta ja maali. Ral-

Joni Pakarisen 11 vuotta sitten syntynyt lapsuuden unelma ajaa Jyväskylän neste Oil -rallyssä on tänä vuonna toteutumassa. tiimiakatemia magazinen toi-mitus kävi haastattelemassa tätä ralliautoilevaa tiimiyrittäjää ja kyselemässä hänen miettei-tään ennen rallia.

haastattelu: Juha Hydén


likisa on vähän kuin jääkiekko-ottelu. Pitää olla koko ajan hyvä.

Ajeltiin erilaisia aluekisoja esimerkiksi F-cuppeja ja mitä sattui olemaan. Auto oli kuiten-kin hyvä. Sillä oli kuitenkin voitettu nuorten SM-pronssia eli kalusto oli kohillaan. Ajeltiin kisoja ja pidettiin hauskaa ja niiden kisojen kautta ke-hitystä tuli. Kun tuli aika mennä armeijaan, niin sitä halusi vieläkin päästä ajamaan, joten ilmoit-tauduttiin nuorten SM-sarjaan, jonka ansiosta sain vapaita ja komennuksia. Se oli hyvä juttu, koska taso oli kova ja sitä kautta kehitystä tuli lisää. Sen jälkeen auto vaihtui Hondaan, joka oli kolme kertaa kalliimpi auto. Sen kanssa on ollut sellaista henkistä koulua tekniikan kanssa.

Mitä se homma on tähän mennessä vaatinut?Se on vaatinut paljon aikaa ja kärsivällisyyttä. Ei noita tuloksia vaan tehdä hetkessä. Moni puhuu, että on kiire saavuttaa ammattilaisuus. Itse pidän kannustimena sitä, että olen 22-vuotias kaveri ja rallin SM-sarjasta löytyy paljon vanhempia kus-keja jotaka eivät ole vieläkään saanut tehdas paik-kaa, vaikka loistavia kuskeja ovatkin. Minulla on siis useampi vuosi aikaa tässä kypsyä. Se vaatii kärsivällisyyttä, työtä ja vähän myös ymmärrys-tä siitä mitä sillä autolla tehdään. Rahallista ja ajallista panostusta tämä homma vaatii tietysti ja siitä tuleekin suuri kiitos vanhemmille, jotka ovat tukeneet tässä hommassa. He monesti uhraavat omasta ajastaan paljon ja ovat ottaneet vapaa-ta töistä, jotta ovat päässeet huoltamaan autoa kun itse ei ole ehtinyt. Tietysti se vaatii hyvän verkostonkin.

Missä vaiheessa tuo neste oil-rally tuli selkeäksi tavoitteeksi?Kaikella kunnioituksella sm-sarjaa kohtaan, niin mä en siitä ole koskaan syttynyt vaikka kova sar-ja onkin. Kuinka monesta Suomen mestarista on loppujen lopuksi tullut maailmanmestareita. Suomessa kärkitason laajuus on aika huikea. Itse ajattelen asiaa enemmänkin bisneksen kannalta. Mulla on haave, että mä saisin tästä ammatin jollain tasolla. Mullekuskin homma ei ole niin tärkeä, koska mä tykkään tästä lajista niin paljon. Siksi mulle on tärkeämpi tavoite nuo mm-jutut tai irc-sarja kunhan se olisi kansainvälinen juttu, koska siellä se iso raha liikkuu. Suomi on köyhä valtio eikä siitä päästä mihinkään. Esimerkiksi Kiinassa maksetaan palkkaa, että täältä lähdetään ajamaan sinne ja siihen verrattuna täällä ollaan pienissä kengissä talouden suhteen. Rallimaana Suomi on ihan mieletön ja tietysti haluaisin tääl-läkin menestyä.

Mulle on tärkeä, että saisin luotua uran tästä ja se vaatisi sitä, että pääsisi ulkomaalaiset kon-taktit. Tai sitten luoda Suomeen uusi konsepti, mikä on tietysti yksi vaihtoehto. Kyllä se Nes-te Oil -rally on ollut haaveena jo siitä 1999 asti. Rautalammilta kun on, niin se Myhinpääm le-gendaarinen erikoiskoe tuo vielä mukavan lisän ralliin.

Kerro vähän siitä uudesta sopimuksestaJoo eli ajetaan vuokratiimissä Neste rallissa.

Printsportilta vuokrataan auto ja saadaan huol-to myös heiltä. Ajetaan nelivetoisella Mitsubishi Lancer evolution 9:llä eli teinien märällä unella. Se on hienoa kun pääsee kokeneen tiimin kanssa Jyväskylän ralliin ja varmasti kaikki on viimei-sen päälle hoidettu heidän puolestaan, joten voi lähteä rauhallisin mielin ajamaan.

Minkälainen tavoite neste rallissa on?Se on ihan puhtaasti maalin pääsy. Se, että pää-see nauttimaan ajamisesta, ja vielä maaliin, olisi tärkeä ja hieno juttu.

Miten elämä tiimiakatemialla on vaikut-tanut tähän rallihommaan?Totta kai se ruokkii. Normaalissa koulussa ei var-masti olisi tällaisia edellytyksiä tehdä näitä jut-tuja. Tärkeä yhteistyökumppani on Osuuskunta Manifant, jotka tekevät yhteistyökumppanien hankintaa. Eli totta kai tämä on tukenut. En usko, että olisin lähtenyt tähän projektiin ilman, että opiskelen täällä. Ei varmaan olisi edes mahdollis-ta koko homma. Työt omassa tiimissä Takomossa tuo tietysti omat paineensa, jotka tulevat lähinnä itseltä. Tiimiltä on kyllä saanut hyvin tukea tähän hommaan. Kaikin puolin ihan jees juttu. Tietysti oppia saa esimerkiksi myyntityöhön mikä on tär-keä juttu tätäkin ajatellen. Printsportin toimitus-

johtaja Eero Räikkönen sanoi kerran hyvin, että vaikka meistä kaikista kuskeista ei tulekaan vält-tämättä ammattikuskeja, niin kyllä meistä pirun hyviä myyjiä tulee. Varmaan pitää ihan paikkaan-sa, kuitenkin joutuu joka vuosi tekemään paljon töitä, että pääsee rallia ajamaan.

Mitä tapahtuu neste rallin jälkeen? Onko se sellainen välietappi tässä vaiheessa, jonka jälkeen katsotaan mihin homma etenee?Varmaan joo. Tässä meni ihan kananlihalle kun kysyit. Tästä on unelmoitu se 11 vuotta. Jos siellä hyvin menee vielä, niin joutuu katsomaan, että entäs nyt. Ei varmaan siinä vaiheessa riitä se ensi vuonna uudestaan asenne enää. Jännä nähdä mi-ten käy. Ei ole tullut mietittyä vielä sitä asiaa niin tarkkaan. Joskus sanoin isälle, että tavoitteena oli Suomen mestaruus ja isä kysyi sitten, että mitäs sen jälkeen. Silloin meni kanssa hieman sormi suuhun. Nykyään on tullut tavoitteeksi, että me-nestyisi myös muullakin tavalla. Olisi hienoa, että oma suojatti voittaisi Suomen mestaruuden.

Kai se pitää ottaa sillä tavalla, että tehdään hommat kunnolla siellä ja katsotaan mihin se homma lähtee sitten. Sen mä tiedän, että olen ulosanniltani varsin poikkeuksellinen tapaus

tuolla ja suomen kielen lisäksi englannin kielen taito on hallussa. Olen myös aika avoin puhu-maan kaikesta enkä koe, että olen niin tärkeä ihminen, että jotain pitäisi salailla.

Mikä on seuraava askel kohti MM-ral-lia?Huomenna käydään testaamassa autoa ja siitä saadaan se konkreettinen alku. Eilen käytiin so-vittamassa penkki siihen ja silloin jo teki mieli päästä vähän ajamaan. Toivottavasti tulee hieno juttu tuosta Neste rallista ja saadaan kaikki toi-mimaan.

vielä joku loppukaneettiNeste rallin jälkeen on jännä nähdä miten

lopulta käy. Mikä on se juttu sen jälkeen mikä vie meitä eteenpäin. Toivottavasti se ei ole se ensi vuonna uudestaan vaan saataisiin joku uusi juttu. Se voisi olla vaikka Ruotsin ralli, vaikka talvella ajaminen ei olekaan ihan se mun juttu.

Kun saisi ihmiset tajuamaan rallista ja Jyväs-kylästä sen, että tämä on Pohjoismaiden suurin vuotuinen tapahtuma ja arvostamaan sitä miten kova juttu Jyväskylän ralli on. Näkisivät muutakin kuin sen, että baareissa on porukkaa ja menisivät kokemaan pätkälle mikä se juttu on. Moni sanoo, että ralliautoilu ei ole urheilua, mutta tervetuloa kyytiin. Olen aina sellaiselle ihmiselle tarjonnut kyydin, joka minulle on niin sanonut ja yleensä he ovat nousseet hikisenä kyydistä, vaikka ovat olleet vain matkustajan paikalla. Sen jälkeen on aina pitänyt kysyä, että onko tämä urheilua. Mä pystyn intensiivisellä lenkillä saamaan sykkeen 178:aan kun taas mennään ralliin normaalille pätkälle, missä ei ole mitään ihmeellistä, niin syke nousee 191:een. Silloin kun kaadoin auton, niin sykemittari meni sekaisin ja lukema näytti 228:aa.

Kaikille suosittelen lämpimästi tätä touhua. Monella on semmoista ihastelua, mutta siihen se jää. Itsellä on toisenlainen elämänasenne. Mie-lestäni asioita ei pidä jättää tekemättä. En halua selitellä, että kunpa olisi tullut tehtyä. Se on hel-pompaa ajatella, että olisipa jäänyt tekemättä.

Itse vihaan liikenteessä kaahaamista. Mun mielestä se on vastuutonta enkä hyväksy sitä kos-kaan. Mulle aina sanotaan että onpa siinä ralli-kuski kun ajaa kymppiä alle rajoituksen, mut-ta mä pääsen purkamaan hurjastelun haluni muualla. Pitää muistaa, että tuolla liikenteessä on enemmän velvollisuuksia kuin oikeuksia. Se on ollut myös haaveena olla asennekouluttajana, koska mä tiedän, että mä pystyn tekemään tun-teisiin vetoavia koulutuksia. Sellainen valmen-nushomma olisi muutenkin ihan jees. Melkein mieluummin näkisi oman suojatin voittamassa sen Suomen mestaruuden, kuin voittaisin sen itse. Tarkoitan tällä sitä, että kyllä se manage-rointi olisi unelma työ. Väitän, että osaan olla henkisenä tukena hyvä. Mielelläni otan jonkun toisen stressit mietittäväksi. Ulkopuolistahan on aina helpompi neuvoa.

Se on myös yllättänyt kuinka positiivinen vas-taanotto on ollut ja ihmiset ovat tulleet kysele-mään rallihommasta. Mielellänihän minä tästä hommasta kerron ihmisille. Paljonriippuu tieten-kin siitä sävystä miten asiaa kysytään. •

2�

Mä pystyn intensiivisellä len-killä saamaan sykkeen 178:aan kun taas mennään ralliin normaalille pätkälle, missä ei ole mitään ihmeellistä, niin syke nousee 191:een. silloin kun kaadoin auton, niin sy-kemittari meni sekaisin ja lu-kema näytti 228:aa.

Kaikki sai alkunsa eräänä talvise-na päivänä tiimiakatemialla. Selai-lin mol.fi sivuston työilmoituksia, hakukriteerinä oli yrittäjävetoisen työpaikan löytäminen. Huomasin

ilmoituksen, jossa haettiin kahvilayrittäjää Meri-Teijo Makasiinien Kahvila Kyläkonttorille. Mi-nulla ei ollut hajuakaan, missä päin Suomea kah-vila sijaitsee joten ensimmäisenä googletinkin makasiinit. Sivuilla avautui kertomus vanhasta

ruukkitehdas alueesta, jota on vuosien saatos-sa kunnostettu kulttuuri ja matkailu käyttöön. Alueen vanhoihin makasiinirakennuksiin olisi tarkoitus remontoida taiteilijoiden työtiloja, sekä ravintolatilat. Lisäksi alueella toimii aktiivinen

harrastajateatteri, Teijon tehtaiden historiasta kertova museo, sekä vanhan tavaran myymälä. Tuntui että jostain eteeni oli tupsahtanut mahdol-lisuus, josta olin pitkään haaveillut. Oma olohuo-nemainen kahvila taidenäyttelyineen, sekä kesä merenrannalla maalaismaisemissa. Mitä muuta ihminen voisi toivoa? Ryntäsinkin opiskelukave-rini Elinan luokse ja pyysin häntä kiireesti kat-somaan löytöäni. Jo samana päivänä soitimme makasiinien toiselle omistajalle. Tiedustelimme paikasta ja päädyimme ruksailemaan työhake-musta.

Ajatus kahvilan liikeideasta tarkentui erään automatkan aikana. Olimme Elinan kanssa me-nossa tsekkaamaan erästä toista kahvilaa, joka sijaitsi Kesälahdella. Tämän mahdollisuuden olimme bonganneet jo ennen makasiinien ilmoi-tuksen löytymistä. Matkalla mietimme, että mi-tähän kahvilassa voisi oikein tarjota perinteisen pullan ja leivoksien lisäksi. Matkalla työhaastat-teluun saimme idean vohvelikahvilasta. Vohvelit ovat nopeita tehdä, niissä on kate kohdallaan ja tietenkin ne ovat ihan älyttömän hyviä. Kesä-lahden kahvilasta jäi fiiliksenä “ihan jees“, mutta kumpainenkin oli hyvin mietteliäänä siitä olisiko

se kuitenkaan meidän juttu. Olen huomannut, että jos tekemisestä puuttuu aito innostus työ alkaa helposti maistua puulta. Tässä tilantees-sa itsensä motivoiminen vie melkein yhtä pal-jon energiaa kuin itse työ ja se vaikuttaa paljon

Ajattelin että “this is it” ja toivoin, että tuula tykäs-tyisi meihin siinä määrin että valitsisi meidät yrit-täjiksi.

KyLäKOnttOrI teksti: Henna Ikola

2�


2�


jokaisella elämään osa-alueella. Päätimme siis odottaa ja matkustaa Mathildedaliin katsomaan Kahvila Kyläkonttoria. Molemmilla oli aavistus, että tämä voisi olla “meidän juttu”.

Seuraavalla viikolla hyppäsimme Saloon vie-vään junaan. Asemalla meitä oli vastassa Tuula Gustafsson makasiinien toinen omistaja. Tuula puhui hassua Turkkusen murretta, jolle hihittelin hieman itsekseni. Matkustimme n.30 km Meri-Teijon matkailualueelle ja siellä sijaitsevaan Mat-hildedalin pikkukylään. Ihastuimme paikkaan saman tien. Niin itse seutuun, kuin makasiinien miljööseen. Kaikki Fiskarsin ja Billnäsin seudul-la käyneet tietävät, miten kauniita paikkoja voi Suomesta löytyäkään. Tämä oli samaa sarjaa, mutta pienemmässä mittakaavassa. Meri-Teijon matkailualueelta löytyy myös tasokas golf-kenttä ja laskettelukeskus, jossa kesäisin toimii mäki-autorata. Itse kahvila sijaitsee vanhan ruukki-alueen sähkömuuntajarakennuksessa. Siellä on vielä tehtaitten aikainen sähkötaulukin paikal-laan. Yläkertaan galleriatiloihin johtaa alkupe-räiset jyrkät metalliportaat. Lattiat ovat kiveä ja muodostavat mustavalkoisen shakkiruutukuvion. Isojen vihreiden ikkunoiden läpi valo tulvii koko kahvilaan. Ajattelin että “this is it” ja toivoin, että Tuula tykästyisi meihin siinä määrin että valitsisi meidät yrittäjiksi. Niinhän siinä sitten kävi, että Tuula tarjosi tapaamisen jälkeen paikkaa meille ja järjestelyt päästiin aloittamaan.

ydinajatuksena oli siis vohve-likahvila. Koko valikoima alkoi muodostua tämän teeman ympä-rille. Päätuotteena suolaiset ja ma-keat vohvelit. Aloimme kartoittaa

sopivia yrityksiä, joilla olisi tarjota arvojemme mukaisia myyntituotteita. Ajatuksena oli alusta asti että kahvilaa lähdetään kehittämään miljöötä kunnioittavalla tavalla. Tuotevalikoimaa lähdet-tiin kehittämään yksilöllisten ja hieman pienem-pien kotimaisten toimittajien ympärille. Han-

kintahinta ei ollut ratkaiseva asia, koska emme nähneet järkevänä tarjota kahvilassa kaikkea sitä mitä monista ketjukahviloista löytyy. Saimme sel-ville, että Meri-Teijon alueella ei ollut saatavilla irtojäätelöä. Valitsimme valikoimiin italialaisen reseptin mukaan valmistetut irtojäätelöt, jotka tilattiin kotimaiselta hieman pienemmältä jää-telötoimittajalta. Jäätelöt täydensivät hyvin voh-veliteemaa, koska asiakas voi halutessaan valita vohvelinsa jäätelöpallolla. Juomatoimittaja löy-tyi kotimaisesta panimosta, joka valmistaa van-han ajan limonadeja aitoja marjoja ja hedelmiä käyttäen. Kahvilan sisustukseen käytettiin piha-piirissä toimivan vanhan tavaran myymälästä löydettyjä värikkäitä kankaita sekä maljakoita. Pöydillä oli koko kesän ajan pihapiirissä kasva-via luonnonkukkia. Kahvilan olohuonemaisen tunnelman takaamiseksi tilasimme sinne päivän sanomalehdet. Ilmainen w-lan yhteys on asiak-kaiden vapaassa käytössä. Markkinointiin pa-nostettiin ottamalla yhteyttä paikallisiin lehtiin. Lehtijuttujen lisäksi, laitoimme ilmoitukset pai-kallisten lehtien kesäliitteisiin. Lisäksi ilmoitte-limme tapahtumista paikallisella ilmoitustaululla ja kahvilan asiakkaille ihan vaan höpöttelemällä. Kahvilan kävijäkuntaan kuuluu paljon alueella kesäisin asustavia mökkiläisiä, golfin harrastajia, ohikulkumatkalla olevia lomalaisia ja tietenkin paikallisia asukkaita ja kesäteatterilaisia.

Tulevan kesän haasteena on saada kahvilan tunnettuus nousemaan Meri-Teijossa lomailevi-en ja lähistöllä asuvien ihmisten parissa. Ajatuk-sena on, että tulevaisuudessa kahvila tunnettai-siin vohveleistaan ja tunnelmastaan Salon rajojen ulkopuolellakin. Hyvän meiningin ja tarjonnan ansiosta puskaradio kävisi ja uusia ihmisiä saa-puisi tutustumaan. Mielestäni paras markkinointi tapahtuu paikanpäällä palvelemalla asiakasta hy-vin. Pienellä paikkakunnalla rento meininki, sekä ystävällinen ja välitön suhtautuminen uuteen asi-akkaaseen on kaiken perusta. Asiakkaan kanssa on hiljaisempina hetkinä mukavaa höpötellä niitä näitä. Tämä on hyvin luontevaa, sillä kaikki tun-

tevat toisensa ja kylillä tapahtuvat asiat tiedetään niin hyvässä kuin pahassa. Hyvää tunnelmaa tuo myös toimivat henkilökemiat henkilökunnan vä-lillä. Yrittäjyyden hyvänä puolena on se, että voi valita työkaverinsa ja tehdä asiat omalla tyylillä. Ehkä meidän etu viime kesää jälkeenpäin miet-tien oli se, että monet tulivat paikanpäälle tsek-kamaan ketkä oikein lähtevät Jyväskylästä asti kahvilaa pyörittämään.

Saimme viime keväänä hyvän alkukiinnos-tuksen kyläläisissä heräämään jo ennen saapu-mistamme. Tämä siksi koska muutimme kylän kovamaineisimman poikamiehen seinänaapu-riksi kukkulan päälle punaisen maalaistalon toi-seen päähän. Loistava “icebreaker “olivat hänen 4 koiraansa, jotka aina tulivat tervehtimään meitä. Viime kesänä meillä oli asuntona n. 35 m2 pää-tyhuoneisto, joka käsitti tupakeittiön ja makuu-huoneen. Onneksi asuntoon kuului myös omaa pihaa, sekä ulkosauna, jota saimme lämmittää aina kun vain saunafiilis pääsi iskemään. Välillä ihmettelen, miten me oikein jaksoimme katsoa toistemme nassuja koko kesän aamusta iltaan, mutta täytyy sanoa että tässä jo aiemmin mai-nitsemani henkilökemiat toimivat todella hyvin. Pari kilahtamista kesän aikana tapahtui, ja nekin todella väsyneessä olotilassa. Kesän 2010 asunto sijaitsee aivan viimekesäisen asuntomme naapu-rissa, yllätys yllätys punaisessa maalaistalossa se-kin. Iloksemme tulevassa asunnossa on yli 100m2 tilaa. Siis kaikille ihan ikioma huonekin.

Viime kesän kokemukset olivat niin rohkai-sevia, että päätös palaamisesta kyläkonttorille yrittäjäksi oli selkeä jo viime syksynä. Ja ehkäpä minut tullaan näkemään Mathildedalin maise-missa vielä monena kesänä tämänkin jälkeen, aika näyttää. Tulevana kesänä matkaan lähtee myös kämppikseni Anniina ja tiimikaverini Pet-rus. Viimevuotiset työkaverini Saija ja Elina ovat matkalla kohti uusia haasteita. Toivotan kaikki tämän jutun loppuun kahlanneet tervetulleeksi kauniiseen Meri-Teijoon ja Kahvila Kyläkont-toriin.•

saimme viime kevää-nä hyvän alkukiin-nostuksen kyläläi-sissä heräämään jo ennen saapumistam-me. tämä siksi kos-ka muutimme kylän kovamaineisimman poikamiehen seinä-naapuriksi kukku-lan päälle punaisen maalaistalon toiseen päähän.

After some time the son realized that if you know what is right, you don’t have to make decisions. When you know what is right, it’s just there for you, and you just do it.

How many times have we heard: “there is this business opportunity, and no one is doing anything for that?” My question is, why am I a Monkey?

I do not develop a project because would be a great business about this and that, and the world

doesn’t have one – as I have heard many times. The reason I get involved in a project is because I just need to do it. When the idea comes to my mind it’s like my head becomes a light bulb and a big spark of light appears in to my eyes. It’s a lot harder to say no and forget about it than to say yes and take it forward, I just have to do it, and there is no other way.

Do we believe in all we do? Can a human be-ing believe in all he/she does? Is there anything more challenging than to work on something that I don’t see any value in, will not change the world or teach me something? Do we always strive for the maximum fun and challenge? Which ques-tion lies at the heart of our work? What are we

working on that is interesting, and who are we, and how does it feel?

Bruce Mau Design Inc. identified the 4 P’s checklist, that helps us to decide whether to say yes or not to a new project:

People: Every project involves spending time with the customer. If the people are friendly, you can overcome any problem. If they’re not, every problem will seem twice as big.

Project: Is the project adventurous? Will it provide new opportunities for learning?

Profit: We need to make money in everything we do in order to sustain the business.

Plate: How much do we have in our plate? How hungry are we for new projects? Think care-fully about how new work will affect yourself and the team.

The biggest challenge we normally face in our daily life is the ability to see the world with fresh eyes, to see things from a different perspec-tive. We get blinded by all the daily tasks: tons of emails, projects…not taking enough time for ourselves. Not stopping for a while to “go up in the hill and see what is cooking in the valley”. Unfortunately it’s ourselves who unconsciously decide to do so.

But the ability to slow down, look deeply into ourselves and afterwards into the world is prob-ably the most precious thing to do, because then we will be able to act smoothly and with a natural flow thanks to what comes from the inner know-

ing. We will be able to sense what’s trying to emerge, getting back into the world to act sharply and having the courage to do what is required to do for its own sake. It is ok as well to get lost dur-ing the journey, but we need to be curious keep-ing in mind that it’s kind to ask for help.

And we are not alone. There are hundreds of courageous monkeys in the world who strong-ly believe in what they do. We need to be able to connect with our inner world firstly, find the monkey we have in ourselves, and afterwards be able to connect, listen and act collectively with all the Monkeys in the world. I do not believe that Leadership in the future will be taken only by in-dividuals, because leadership doesn’t come but we take it. It will be taken collectively by groups, or-ganizations, communities and networks. Collec-tive leadership is needed in the world right now, and it will happen if we are able to see the world with fresh eyes. Because as Margaret Wheatley said: “Collective Leadership involves persever-ance and discipline, but it’s robust and healthy,”

We need to engage our customers and friends on this too, and be friendly with them. Make them feel part of the dream and involve them in actions created towards the vision. We have to be more transparent than ever and reach co-creational levels never experienced before. We need to start dancing with them, not just talk-ing, but gently inviting them to dance with us in the dance floor.•

MOnKey BusInessTeksti: Lhier Pilado

30


More Action. More ChaosMore mistakes. More Learning

COnneCtInG WItH tHe MOnKey WOrLd

young entrepreneur asks his father: “dad, I’m not sure what to do. I have this construction business; I’ve got this music thing. What should I do?”Father: “ you know what? I never made a decision.”son: “Oh, what a letdown…”

My question is, why am I

a Monkey?

250x300_tiimiakatemia_verkkopalvelun ostajan opas_digitaalinen jalanjalki_etc.indd 1 22.4.2010 10:17:21

Documents

Tiimiakatemia Magazine 102