Tiimiakatemia Magazine 4/12

TIIMIAKATEMIAIV/12 JOULUKUU M A G A Z I N E

32

Tiimiakatemia magazineTiimiakatemia magazine

32


Aluksi jalkojani paleli, vaikka astuinkin läm-pimiin saappaisiin. Niissä vain tuntui ole-van tilaa vaikka muille jakaa. Taannoisessa vahvuuslaskentatilaisuudessa nousin polvet tutisten lavalle yhdessä Heli Lepän ja Mika Höltän kanssa, aikeenamme tiedottaa talolle Tiimiakatemia Magazinen projektiryhmän vaihtumisesta. Mainitusta spektaakkelista on kulunut nyt aikaa noin kaksi kuukautta. Vuoden lähetessä loppuaan verenkierto on – nurinkurista kyllä – muuttunut hiljalleen kipristeleväksi ja jännittäväksi lämmöksi.

Tiimiakatemia täyttää kunnioitettavat kak-sikymmentä vuotta tammikuun 19. päivänä 2013. Merkkipaalu on tärkeä koko talolle, sillä tapaus on ennen kaikkea vision toteutumisen juhlaa. Viimeisen viiden vuoden aikana alati kasvava verkostomme on ottanut jättimäisiä kehitysaskeleita, jotka kulminoituvat Learning Networkin (entinen Partus Oy) huikeaan työhön: synttäriviikolla käynnissä ovat niin Team Mastery -koulutusohjelma, Leadership Revolution Program kuin Learning Expediti-onkin. Tohinaa ei Tiimiakatemialta tuolloin tule uupumaan.

Tämän lehden ilmestymisen aikaan meille tiimiakatemialaisille lienee selvinnyt tuleva liiketalouden ja yrittäjyyden huippuyksikön maantieteellinen sijainti. Piippukatu 3 jää

remontin vuoksi historiaan määrittelemät-tömän mittaiseksi ajaksi. Erityisesti monelle vanhemmalle tiimiyrittäjälle muutto tuntuu olevan vaikea paikka, sillä luovan ja kannus-tavan ilmapiirin pelätään haihtuvan osoitteen-vaihdoksen takia. On kuitenkin syytä muistaa, ettei sitä kuuluisaa TA-spiritiä – yhteisöl-listä, innovatiivista ja rennonletkeää meininkiä – luo kukaan muu kuin tiimiyrittäjä itse. Nyt jos koskaan lieneekin todellinen tilaisuus kysyä itseltään legendaariset sanat: mitä tulee paikalle, kun minä tulen paikalle?

Offtopic-erikoismaininta viime marraskuun vahvuuslas-kennasta, jonka ehdottomina tähtinä häärivät pian maailman-ympärimatkalle lähtevien nelos-ten lisäksi tuoreet pinkkutii-mit. Tiivistän tunnustuksen osuuskunta Ideaflyta edus-tavan Sakari Pöyhösen lai-naukseen: ”Todella hyvää sekoilua!”

Teksti: Tomi SalmiKuva: Matias Ulfves

Pääkirjoitus

SISÄ

LTÖ

4/1

2

3 Pääkirjoitus

4 Tiimiakatemian 20-vuotissynttärit osa 3/4

6 Tiimiakatemian pingviinit

8 Kumppanuuspäivä 6.11.2012

9 Taittovika

10 Ravintola Rentukka – Kortepohjan olohuone

12 Valkkuhaastattelu: Riikka Ahmaniemi

14 Leadership Revolution Program goes marketing,

brand & customers

15 Kuinka tulla osaksi Tiimiakatemian verkostoa

kolmessa päivässä

Osoite: Piippukatu 3, 40100 Jyväskylä, Suomi/Finland

Puhelin: +358 45 892 2525

E-mail: [email protected]

Päätoimittaja:Tomi Salmi

ToimittajaSuvi Marjanen

AD:Matias ”Uffe” Ulfves

Myynti:Ibrahim ”Ibu” Sekeröz

Kustantaja:Ideaosuuskunta Made

Painopaikka:Keuruun Laatupaino Oy

Kiitos kaikille lehdentekemisessä avustaneille!

Kannen kuva:Matias Ulfves

(kuvassa Antti Sirviöja Anniina Maukonen)

54


TIIMIAKATEMIAN 20-VUOTISSYN-TYMÄPÄIVIÄ juhlitaan tammikuun 19. päivänä. Syntymäpäivät kokoavat kaupun-kiin satoja osallistujia ympäri maailmaa. Juhlahumussa voi nähdä niin maailmalle kadonneita entisiä t i imiakatemialaisia , valmentajia sekä tietenkin nykyisiä tiimi-yrittäjiä. Juhlaan osallistuu paljon Tiimia-katemian verkostoa niin ulkomailta kuin kotimaastakin.

Kaikkien aikojen synttärit

Projektipäällikkö Emma Soikkeli ja markki-noinnista vastaava Tomi Salmi ovat innoissaan juhlista.

— On nimittäin semmoiset elementit, että you don’t wanna miss, Soikkeli nostat-taa odotusta.

— Luvassa on kaikkien aikojen synttä-rit, Salmi säestää.

Synttäriviikko kokoaa paljon ulkomaa-laisia Tiimiakatemialle. Synttäriviikolla on koulutusohjelmia, kuten Team Master y, jotka tuovat kansainväliset vieraamme hy-vissä ajoin Jyväskylään.

Varsinaiset syntymäpäivät alkavat lau-antaina Behind the Scenes –visioseminaa-rilla. Aalto-salilla järjestettävässä tilaisuu-dessa juhlitaan vanhaa sekä tulevaa visiota. Tilaisuuteen mahtuu 300 osallistujaa. Vi-sioseminaarissa neljä puhujaa keskustelee talk show –hengessä yrittäjyydestä, uusista trendeistä ja uusista oppimisympäristöistä yhteiskunnallisella tasolla. Tilaisuudessa nähdään Tiimiakatemian verkostosta ter-veisiä ympäri maailmaa videoiden välityk-sellä .

Tilaisuus huipentuu hetkeen, jol loin päävalmentaja Ulla Luukas julkistaa Tii-miakatemian uuden vision vuodesta 2013 eteenpäin. Visioseminaarissa julkaistaan myös Innovate or Die –kirja, joka kertoo tiimiakatemialaisten yrittäjyystarinoita. Kirjan takana ovat Tomi Salmi, Heli Leppä ja Matias Ulfves.

Mutta missä on Bond,

James Bond?

Illalla juhlitaan Paviljongissa Casino royale –teemalla. Iltagaalassa on luvassa tervehdyksiä,

puheita ja esiintyjiä. Tilasta luodaan hämyisä valoilla ja muilla elementeillä. Ilta juhlitaan ca-sino-ympäristössä. Gaalassa pääsee kokemaan casino-tunnelmaa RAY:n tuomilla Casino- ja Black Jack –pöydillä.

Se, nähdäänkö itse James Bond iltagaa-lassa, jää arvoitukseksi. Syntymäpäivien mainosvideoissakin nähty Antti Sirviö on kuitenkin Soikkelin mukaan toimittanut hyvin Bondin virkaa.

— Onhan se Sir viö nyt komea James Bond, aivan loistava, Soikkeli kehuu.

— Ja onhan tuo Anniina Maukonenkin hyvin kaunis Bond-tyttö, Salmi täydentää.

Soikkeli ja Salmi toivovat, että osal-listujat tulevat ajoissa paikalle ja ottavat mukaansa juhlamieltä. Tunnelma tulee var-masti muuttumaan illan mittaan aina vain positiivisemmaksi.

I ltagaalaan osal l istujia pyritään saa-maan 800-1000. Soikkeli ja Salmi uskovat, että tavoitteisiin päästään.

Muut tavoitteet kulminoituvat kävijäta-voitteeseen. Kun kävijätavoite saavutetaan, projektiryhmä on onnistunut markkinoin-nissa ja myynnissä. Yksi tavoite on, että osallistujat nähdään juhlassa hymyssä suin.

Synttärit auttavat varsinkin pinkkuja

4 5

Tiimiakatemia 20-vuotissynttärit 19.1.2013klo 10-14 ”behind the scenes” -seminaari Aaltosalilla

klo 18 Casino Royale-juhla Paviljongilla

TIIMIAKATEMIAN


Alla kuvakaappauksia Cameleontin toteuttamasta mainosvideosta. Pokeria, tunteita ja ruudintuoksua.Videon ja lisätietoa löydät osoitteesta tiimiakatemia.fi/syntymapaivat

54


4 5

Tiimiakatemia 20-vuotissynttäritInfot ja ilmoittautuminen:

www.tiimiakatemia.fi/20v

hahmottamaan Tiimiakatemian kokonais-kuvaa, sillä päivän aikana käydään histo-riaa, nykyhetkeä ja tulevaisuutta läpi. Ilta tarjoaa loistavan mahdollisuuden päästä tutustumaan vanhoihin tiimiakatemialai-siin ja tiimeihin. Illan aikana moni varmas-ti tajuaa, kuinka paljon meitä tiimiakate-mialaisia jo oikeasti on.

Tsemppaamalla hyvää fiilistä

Projektiryhmän sisällä osataan iloita toisten onnistumista. Yhdessä tekemisen meininki on kohdillaan, ja toisia tsempataan.

— Yhdessä tekemällä saadaan hyvä fiilis hommaan, Salmi kuvailee.

Projektin kovimmiksi jutuiksi Soikkeli ja Salmi listaavat mahtavan projektiryhmän ja avun tarjoamisen.

— Apua tulee ihan yllättävistä suunnis-ta. Vanhat akatemialaiset ovat soitelleet, ja kysyneet, voivatko olla jotenkin avuksi, Soikkeli hämmästelee.

Soikkeli ja Salmi lähtisivät todennäköi-sesti uudestaankin mukaan tekemään synt-täreitä. Oppeja on tullut matkan varrella niin valtavasti, että he tietävät nyt, mitä tekisivät toisin.

Suurimpana haasteena projektiryhmä kokee sen, että jokaisen mielipidettä on lä-hes mahdotonta ottaa huomioon.

Markkinoinnin osalta projektiryhmä hehkuttaa etenkin videoitaan. Videot on tehnyt yritysvideoita tuottava ideaosuus-

kunta Priiman Cameleontti.— Cameleontt i on aivan uskomaton

juttu . Videot muo dostavat t äydel l i s en kokonaisuuden. Cameleontti ei ole vielä näyttänyt kaikkia puoliaan, Soikkeli kehuu.

— Tammikuussa Tiimiakatemialla tul-laan näkemään ennennäkemätöntä spek-taakkelimaista toimintaa, projektipäällikkö Emma Soikkeli lupailee.

Teksti: Suvi MarjanenKuvat: TA Synttärit Vimeo

& Matias Ulfves

20-VUOTISSYNTTÄRIT


Kuvassa synttäreiden projektiryhmästä Anniina Maukonen, Tomi Salmi, Antti Sirviö ja Emma Soikkeli. Kuvasta puuttuvat Ville Häll ja Aleksi Pietikäinen. Kuten huomata saattaa, kaiken työnteon ei aina tarvitse olla niin vakavaa.

Osa 3/4

76


IdealekaIdea tribula-malleus

Levinneisyys

Idealeka-lajiin voi törmätä keltaisen akate-mian tiloissa. Osa Idealekalaisista koetteli siipiensä voimia Unkarissa. Siivet antoivat hyvin vauhtia, ja takaisin koti-Suomeenkin päästiin palaamaan ehjin höyhenin.

Ravinto

Idealekalaisten ravinnontarve täyttyy pää-asiassa meloneista. Mahtavia bileitä jär-jestävä Rento Meloni Entertainment pitää huolen, että ruokahalu kasvaa tanssijalan vipattaessa. Seuraavat bileitä odotellessa voikin marssia meloniostoksille.

Erikoisominaisuus

Lajin naamiointitaidot ovat aivan huippu-luokkaa. Idealekan Ideal Kauneuspalvelut loihtii näyttävät meikit ja laittaa hiukset viimeisen päälle. Kyllä tyttöjen käsittelyn jälkeen kelpaa jokaisen pingviinin pyöräh-dellä ylpeänä!

Dolio vicus pingvinTiimiakatemian pingviinien sukuun kuuluu kolme pingviinilajia: Idealeka, Millio ja Mittava. Pingviinien odotettu elinikä on yksi vuosi. Vuoden ikäisinä pinkkujen on aika siirtyä syrjään uuden sukupolven vallatessa reviirin. Vuoden aikana pingviinit oppivat paljon niin Tiimiakatemiasta, tiimistään ja itsestään, uskomme että siinä sivussa muutama teoriakin tarttuu pääkoppaan.Elinkaarensa aikana pinkut muodostuvat tiiviiksi, lähtökohtaisesti parikymmenpäisiksi ryhmiksi. Parvi vaappuu yhdessä kohti uusia haasteita, yksilöiden turvautuessa tiimin tarjoamaan tukiverkkoon, ja lajitoverin siipien alta onkin pingviinien hyvä hakea turvaa. Höyhenet kuitenkin saattavat nousta pystyyn ja lajitoverien nokkiminen ei ole tässä ympäristössä ollenkaan tavatonta. Lähes poikkeuksetta pingiinit selviävät toistensa nokkimisista, jolloin yhteinen matka saa jatkua.

Tekstit: Suvi Marjanen

MillioMlo

Levinneisyys

Millio-pinkut ovat sopeutuneet hyvin kor-kean paikan ilmastoon. Millio pitää pesää yläkerran vihreässä akatemiassa. Myös mil-liolaiset kävivät vierailulla Unkarissa, jossa ehdittiin myös paiskoa ankarasti hommia ilonpidon ohella.

Elämäntehtävä

Million tuoterepertuaarista löytyy silkkiuik-kumetsästysasuja. Lajilla on havaittavissa jonkinasteinen identiteettikriisi. Ollako pingviini vai silkkiuikku? Jääkäämme innol-la odottamaan, kutsutaanko tulevaisuudessa Tiimiakatemian pinkkuja silkkiuikuiksi.

Ravinto

Million kaupittelemat pollet eivät löytäneet uutta rakastavaa kotia ja joutuivat makka-ratehtaalle. Nälän yllättäessä milliolaiset voivat siis turvautua meetvurstipötkön mu-tustamiseen.

MittavaMetiriva

Levinneisyys

Mittava asuu sinisen akatemian ti loissa. Samoissa vesissä uiskenteleva Made on onnistunut toistaiseksi välttymään tämän pingviinilajin ammottavalta kidalta. Kun elinympäristö pitää sisällään sielun, elämä on suorastaan mainiota.Mittava ei kuitenkaan tyydy pelkästään Tiimiakatemian tiloihin. Parvi lentää joulu-kuussa Hollantiin tutustumaan toisiin ping-viinilajeihin.

Ravinto

Lajille tyypillistä ruokaa ovat kahvi ja lei-vonnaiset . Kofei inivajauksesta kärsivät löytävät apua helpotukseen entisestä Hard Mym Cafésta, nykyisestä Mymmelistä, jota Mittava ansiokkaasti pyörittää.

Muut aktiviteetit

Tyypillisenä pingviinilajina myös Mittava viihtyy jään tuntumassa. Vaappuviin mitta-valaisiin voi törmätä Synergia-areenalla Jyp-Akatemian pelien aikana lipunmyynnissä ja kioskin luukun takana.

Tiimiakatemia magazine

7

TIIMIAKATEMIAN PINGVIINIT


6

Idealeka

76

Tiimiakatemia magazineTiimiakatemia magazine Tiimiakatemia magazine

7

Pinkun raivo = Lajille

tyypillinen käytöstapa,

jonka avulla projekti kuin

projekti viedään loppuun asti.

Pinkun raivo ei kuitenkaan ole var-

sinaista raivoa, vaan lähinnä inno-

kuutta ja oppimisen iloa. Vaikka tietoa

tai taitoja ei vielä olisikaan yllin kyllin,

jotenkin pinkut aina selviävät kiperim-

mistäkin tilanteista. Tiimiakatemian

vanhemmat nisäkkäät ja linnut voi-

sivat ottaa enemmän oppia pink-

kujen rohkeasta heittäytymisestä

kohti tuntematonta.


6


98

Tiimiakatemia magazine Tiimiakatemia magazineTiimiakatemia magazine

9

Tiimiakatemialla vietettiin historian ensim-mäinen kumppanuuspäivä 6.11.2012. Päivän aikana Tiimiakatemialla vieraili lähes 50 asia-kasta. Asiakkaat osallistuivat päivän aikana eri-laisiin workshopeihin. Kumppanuuspäivä tar-josi mahdollisuuden verkostoitua niin toisten yrittäjien kuin tiimiakatemialaistenkin kanssa.

Tiimiakatemian Brand Manager Aaku Siekkinen on ylpeä koko talon saavutuksesta.

— Yllätyin tosi positiivisesti”, Siekkinen hehkuttaa.

—Kun me kaikki tehdään yhdessä hommia, se ei vaadi keneltäkään paljoa ja yhdessä saa-daan tosi isoja juttuja aikaan.

Päivän aikana asiakkaille oli tarjolla viisi erilaista workshopia, joita järjestivät aiheisiin erikoistuneet tiimiyrittäjät. Tarjolla oli work-shopeja, joissa pääsi tutustumaan sosiaalisen median, asiakaspalvelun, graafisen fasilitoin-nin, copywritingin ja tiimin rakentamisen sa-loihin. Ylivoimaisesti eniten osallistujia keräsi

some-workshop. Asiakkaat innos-tuivat workshopeista

ja saivat

uusia ideoita omaan arkityöhön vietäväksi.Tiimiyrittäjille Kumppanuuspäivä tarjosi

huikean mahdollisuuden esitellä omia tuottei-taan suurelle määrälle asiakkaita yhdellä kertaa. Tiimiyrityksillä oli mahdollisuus tarjota päivän aikana asiakkaille positiivinen ja kuitenkin realistinen kuva omasta toiminnastaan, joten kumppanuuspäivään olikin hyvä hioa myyntis-piikit viimeisen päälle ja laittaa markkinointi-materiaalit kuntoon.

Siekkinen uskoo, että Kumppanuuspäivä kasvattaa tietoisuutta Tiimiakatemian brän-distä. — Kumppanuuspäivä oli valtava voitto koko Tiimiakatemian brändille, Siekkinen ker-too. — Kun asiakkaat saavat positiivisen kuvan Tiimiakatemiasta ja oppivat ymmärtämään tiimiyrittäjien toimitatapoja entistä paremmin, yhteistyö sujuu varmasti yhä mutkattomam-min.

Kumppanuuspäivä saattaa kantaa hedelmää suuremmin vasta vuosien päästä. Onnistu-neiden Kumppanuuspäivän myötä asiakkaat oivaltavat, että Tiimiakatemia on oikeasti kova paikka, ja he ostavat lisää todennäköisemmin.

Pidemmällä aikavälillä päivä lisää yrittäjien luottamusta tiimiakatemialaisia kohtaan, jol-loin ostaminen helpottuu.

Kumppanuuspäivä kehitettiin keväällä Markkinoijan tie –koulutusohjelmassa yhden osallistumiskerran aikana. Siellä suunniteltiin ohjelmarunko ja jaettiin vastuualueet. Päi-västä kiitos kuuluu osaltaan myös asiakas- ja viestintäpäälliköiden ylläpitämälle Business Forumille, joka seurasi myyntiä ja hioi päivän rakennetta.

Siekkinen toivoo, että seuraavasta Kump-panuuspäivästä saadaan yhdessä luotua entistä suurempi.

— Kutsumisprosessia parantamalla kävijä-määrä saadaan nostettua jopa kahdeksaankym-meneen henkeen.

Teksti: Suvi MarjanenKuvat: Matias Ulfves

Kumppanuuspäivä 6.11.2012

9


98

Tiimiakatemia magazine Tiimiakatemia magazineTiimiakatemia magazine

9

TIIMIYRITTÄJYYS ON

KASVATTAVAATule sinäkin 115 000 yrittäjän joukkoon - liity jäseneksi

Suomen Yrittäjiin

yrittajat.fi/keskisuomi | facebook.com/keskisuomenyrittajat

MEEUROOPPA

MAAILMA SINÄSUOMI

KESKI

SUOMI

TAITTOVIKA

Kuulin tässä taannoin erään akatemialaisen puhuvan puhelimessa asiakkaalleen. Tämä aka-temialaisyrittäjä joutui lähes inttäen kuvailemaan puhelimen toiseen päähän Tiimiakatemian ym-päristöä ja sen tuntomerkkejä. ”Ison piipun juu-ressa! Tässä on tällainen pahuksen iso, punainen tiilestä kasattu savupiippu! Ei, ei katolla pönöttävä korsteeni vaan naurettavan suuri piippu!” Niin, kenties tämä asiakas oli aito jyväskyläläinen, ken-ties muualta Keski-Suomesta, mutta hän ei aina-kaan ollut ennen käynyt talossamme eikä tiennyt mitään mistään piipusta. Emme ole yhtä tunnet-tuja kuin Harvia tai JYP, mutta kuitenkin jo sadat, tuhannet ihmiset ympäri Jykylää – ja maailmaa kaupungin rajojen takana – tuntevat käsitteen ”Piippukatu.” Mittariin tärähtää 20 vuotta, joista yli 15 on pönötetty piipun juurella.

Vuodenvaihteen jälkeen suuri Piippu pönöt-tää ilman meitä.

Kuumin puheenaihe talossa (heti nelosten maailmanympärimatkojen jälkeen, piru vieköön) on nurkan takana väijyvä muutto Piippukadulta Savelaan. Muutos tulee kylläkin ihan ajallaan, on-han tässä jo muutoksiin totuttu. Parissa vuodessa Piinapäivistä on tullut Ilonpäivät, Rakettipäivillä tehdään jotain muutakin kuin maksa-arvojen nostatusta, talon sisälle on muodostunut kolme väriakatemiaa, ja onhan valmennusosastokin ollut kevyen remontin alla. Niin, tilannehan suo-rastaan huutaa miljöön vaihtamista!

Muutoksesta puhutaan moneen sävyyn. Yksi on innoissaan, kun pääsee asettamaan korten-sa kekoon uuden ympäristön rakentamisessa; toinen kiroaa sitä kun vasta viime elokuussa muutti Lutakkoon avopuolisonsa kanssa lyhyen koulumatkan vuoksi; kolmannella nousee hymy

korviin kun ajattelee ilmaista parkkeerausta ilman parkkisakon uhkaa. Totuus on se että muutto lienee jokaiselle akateemikolle henkilökohtaisella tasolla erilainen kokemus. Mutta mitä kollektii-visen tietoisuuden omaavan tiimiyrityksen tulisi ajatella asiasta? ”Hitto, nyt Kauppakadun yrittäjät ovat niin ikävän kaukana.” Ei. Ei sitä.

Itsehän uskon muuton kauemmas keskustasta olevan kuin pieni liekki jokaisen akatemialaisen perskarvoituksen alla – etenkin aloittaville opis-kelijoille tiimiyrittäjille. Käydäänpä läpi se tilanne, joka velloo talossa joka syksy. Talossa aloittaneet uudet tiimiyrittäjät on jaettu tiimeihin, ja seuraa-vaksi tulisi miettiä, että mistä sitä rahaliikennettä saadaan ohjattua tänne meille päin. Joku viisaam-pi, kenties valmentaja, kehoittaa tuoreita osuus-kuntia suuntaamaan asiakaskäynneille. No, mihin vielä enimmäkseen kokemattomat nuoret pinkut suuntaavat ensimmäisenä? Keskustaan, Kauppa-kadulle ja sen lähistöllä toimiviin yrityksiin. Olen monesti miettinyt sitä kauhua joka keskustassa puljuaan ylläpitävän yrittäjän päässä liikkuu, kun hän keksii että Tiimiakatemialle on saapunut juu-ri uusi erä innokkaita oppijia. Asiaa ei auta se, että vain harvalla tiimiosuuskunnalla on ensimmäisen kuukauden aikana luotuna jotain oikeasti uusia, oikeasti innovatiivisia ja oikeasti hyödyllisiä tuot-teita tai palveluita.

En siis väitä, että pinkkujen tulisi pysyä neljän seinän sisällä niin kauaksi kun ovat keksineet uuden klemmarin – päinvastoin, kokeiluilla oppii, ja noloilla kokeiluilla vielä paremmin. Olen minä-kin ollut mukana sellaisissa ideoissa ettei niistä voi hyvän maun rajoja noudattaen edes puhua.

Kuitenkin, kun toisena vaihtoehtona Savelan rinnalla oli Kolmikulman kiinteistössä sijaitsevia

liiketiloja, pudistelin kakkosvaihtoehdon kohdalla päätäni Kauppakadun yrittäjien kohtaloa ajatel-len: miten monta kertaa he joutuvatkaan sano-maan ei keskeneräisille ideoille...

Mutta ei hätää! Kuten sanoin, nyt on akate-mialaisilla tuli perseen alla. Savelasta, joka on oikeastaan kaiken rajalla sijaintinsa suhteen, on paljon helpompi lähestyä asiakkaita jotka toi-mivat muualla kuin Jyväskylän ydinkeskustassa. Tiimiyrittäjät oppivat sen, että näkyviä brändejä seuraamalla ei löydä niitä parhaita potentiaalisia asiakkaita. Jos yritys on hyvin näkyvillä keskus-tassa tai erinäisissä mainosmedioissa, se ei välttä-mättä tarvitse markkinointiapua tai sisäänheittoa tapahtumatuotannolla, joten täytyy ajatella jotain kaukaisempaa. Miten monta ennenkuulumatonta yritystä majailee esimerkiksi Laukaassa? Säynät-salossa? Seppälänkankaalla? En alkuperäisran-taruotsalaisena ihmisenä osaa edes luetella niitä kaikkia mahdollisuuksia, joihin Savelan Tiimiaka-temialta on helppoa ja kannattavaa puskea – sen tiedän että ensijärkytyksen jälkeen muutto vieraa-seen ympäristöön tulee olemaan kova boosti.

Saattaa toki olla että uuden kodin positiiviset puolet täytyy vääntää rautalangasta jokaiselle akatemialaiselle, ja suuremman arvon keskus-teluagendoissa saavat pitkät kävelymatkat, liian kuumat pitkät kalsarit, naurettavat bensanhinnat tai jäätyneet pyöränlukot.

Oikeana haasteena on tehdä ihmisille olemas-saolomme selväksi, vaikkemme piipun juureen enää nojaisikaan. Eikä muutto Savelaan tule ole-maan pysyvää – mikään ei loppujen lopuksi ole.

Teksti: Uffe

Matias Ulfves on Magazinen sivuilla vähä-ääninen taustavaikuttaja. Graafisella alalla itseoppinut Made-tiimiläinen on asetellut kirjaimia tämän lehden sivuille jo pian kaksi vuotta, ja mukaan on mahtunut niin muutamia ”ihan kivoja” aukeamia kuin taittovirheitäkin. Lehden sivuille eksyneet taittoviat ovat hauskoja ”Find Waldo” -tyylisiä kes-kustelunavaajia arjessa sekä positiivista painetta luovia piikkejä AD:n lihassa, joten päätimme nimetä tämän kolumnisivun kunnianosoituk-sena niiden mukaan. Ja sitä paitsi, onhan tällä AD:lla myös rillit.


YKSIN PÖNÖTTÄVÄ PIIPPU


10

Tiimiakatemia magazine Tiimiakatemia magazine

11

— No morjesta! Mitenkäs meillä tä-nään luistaa? huutelee iloinen baarimikko kahdelle vakioasiakkaalle siltä tiskin työteli-äämmältä puolelta. Kello lähestyy kahdeksaa marraskuisena perjantai-iltana, ja Jyväskylän Kortepohjassa valmistaudutaan parin tunnin kuluttua astetta raskaampiin desibelilukemiin: Loppu Tulee-festivaalin ennakkoklubi, pääesiin-tyjänään helsinkiläinen Rytmihäiriö, räjähtää piakkoin käyntiin. Mainittu baarityöntekijä ja ravintolan osaomistaja Jussi Galla odottaa iltaa lämmöllä, sillä ennakkotietojen mukaan paikalle on odotettavissa noin parisataa maksanutta asi-akasta. Kyseessä on eräs Rentukan suurimmista tapahtumista viimeisen puolen vuoden aikana.

Gallan palvelemilla vakkareilla tuntuu suju-van tavalliseen tapaan: muutamat läpät tiskillä ennen hanaoluen tilaamista, jonka jälkeen si-joittuminen tutulle ja turvalliselle sohvapaikalle ikkunan edustalle. Myöhemmin kaksikko tilaa asiakaskunnan keskuudessa jo klassikoksi muo-dostuneen Reneburgerin, sillä parina viime kertana sisuksiin on uponnut nokkelasti nimetty Eyjafjallajökull-habaneroburger. Vaihtelu vir-kistää, vaikka illanviettopaikka itsessään onkin viikoittain sama.

Ideaosuuskunta Mateen toukokuusta 2012 asti pyörittämä ravintola on eräs Tiimiakatemian historian suurimpia yksittäisiä projekteja. Tilai-suus baarin elvyttämiseen Kortepohjan ylioppi-laskylässä aukesi, kun ravintolapäällikkö Emppu Paananen hoksasi edellisen yrittäjän lopettaneen pari kuukautta takaperin. JYY:n (Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta) kanssa käytyjen neu-vottelujen jälkeen yhteinen näkemys syntyi ja Rentukka sai yhä jatkaa jo neljäkymmentä vuotta kestänyttä taivaltaan. Ravintola oli luonnollises-ti olennainen osa myös Mateen kesää, jolloin tiimiyritys pyöritti myös satamassa sijaitsevaa Lilliputti-minigolfia ja -jäätelökioskia.

Kesäravintolasta

opiskelijaolohuoneeseen

Galla on tiskillä yksin, sillä Eveliina Ropponen väsää keittiössä ruokaa takahuoneeseen pian pamahtaville bändin tyypeille. Soundcheckit on saatu lähestulkoon valmiiksi, joten shown alkami-seen on aikaa enää vajaa puolitoista tuntia.

— Yleensäkin kovin tungos tulee vasta siinä yhdeksän jälkeen, sillä keittiö menee kiinni kym-meneltä. Burgereiden suosio on yllättänyt meidät, sillä niitä on mennyt tasaisesti illasta toiseen ke-sästä lähtien. Koska olemme orientoituneet opis-kelijaystävälliseksi ravintolaksi, täytyy hintatason

olla myös kohdillaan, ja myös se houkuttelee asiakkaita. Tosin tapahtumailtoina, kuten tänään, asioiden organisointi ja agenda on tiukempi kuin normaalina iltana, jota voisi kuvata enemmänkin no agenda club-henkiseksi, Galla avaa.

Pohjois-Suomesta Jyväskylään opiskelemaan muuttaneella Gallalla on kokemusta asiakas-palvelutyöstä niin kotipaikkakuntansa Vaalan ABC-liikennemyymälästä, kuin Jyväskylän Bra-ravintolasta ja K-Citymarketista. Vaikka työnkuva muistuttaakin samaa kuin missä tahansa muussa-kin baarissa, on tilanne paljon moniulotteisempi. Yrittäjän ominaisuudessa Galla on kahdentoista muun hengen kanssa vastuussa myös ravintolan palvelujen kehittämisestä, työvuorojen organi-soinnista, aktiivisesta seurannasta ynnä muusta elintärkeästä seikasta. Paras esimerkki puoliva-loilla tehdystä kehitystyöstä löytyy vuoden takaa, jolloin Galla toimi yrittäjänä Sumiaisissa sijaitse-valla Matilan Ankkurilla yhdessä kollegoidensa Eveliina Ropposen ja Kari Saarenpään kanssa.

— Kun ajat aamuyöstä 70 kilometriä kotiin, nukut pari-kolme tuntia, heräät aamulla käy-mään tukussa, ajat takaisin Sumiaisiin, tajuat paikan päällä että unohdit tuoda tukusta jotain olennaista, avaat ovet, paukutat seuraavan reilun kaksitoistatuntisen päivän läpi puolen tunnin päi-väunilla ja toistat moista vajaan viikon putkeen, tiedät tekeväsi liikaa töitä. Kykenimme tuolloin keskittymään vain suorittavaan työhön näkemättä lainkaan uusia ideoita tai herättelemättä innova-tiivisuutta. Rentukassa meillä on kaksitoista muu-ta ihmistä plus muutama ulkipuolinen työntekijä esittämässä kehitysehdotuksia. Meillä on kyky nähdä paikka sekä sisältä että ulkoa käsin.

Skebelinjauhamista tiskillä ja

bäkkärillä

Aurinkoisena persoonana tunnettu Galla on kuin luotu asiakaspalvelutyöhön. Positiivinen asenne ja taukoamaton höpöttelykulttuurin ylläpito kielivät sosiaalisuudesta ja vankkumattomasta taidosta laittaa asiakas etusijalle. Galla allekirjoittaa heitto-ni tärkeimmästä asiakaspalvelijan säännöstä.

— Kuuntele asiakkaan toiveita ja höpöttele. Nyrpeää naamaa ei sovi näyttää, vaikka kuin-ka jokin asia ottaisi aivoon. Työvuorot alkavat parhaimmillaan jo aamutuimaan, jos ilta vaatii akuuttia tarvetta valmistella tavallista huolelli-semmin, ja pois pääsee tyypillisesti noin kolmen aikaan aamuyöstä. Uupumus ei saa näkyä asiak-kaalle, vaan hänen on tunnettava itsensä alati ter-vetulleeksi. Plusmerkkinen palaute ja asiakkaasta aistittava hyvä mieli ovat jokaisen illan ehdotto-

mia kivijalkoja, ja se tarkoittaa pieniä tekoja tiskin tältä puolelta.

— Ja onhan se rankan yön jälkeen mukava jauhaa skebeliä työkavereiden kanssa ja naures-kella väsyneessä mielentilassa illan tapahtumille, tiskin takana sekoilulle ja muille hauskoille het-kille. Vastaamme tasan tarkkaan itse siitä, mitä kulloinkin olemme saaneet aikaan, joten työn tu-loksen näkeminen välittömästi auttaa jaksamaan seuraavaankin iltaan. Hyvä fiilis työporukan kesken on olennaista myös vallattomien ideoi-den toteuttamisessa, joka näkyy vahvasti etenkin markkinointiviestinnässämme.

Vaikka Ravintola Rentukassakin on järjestetty lukuisia kone- ja tanssimusiikkipitoisia biletysilto-ja, on Kortepohjan oma olohuone ennen kaikkea opiskelijoiden viihtyisä istuskelupaikka. Jyväs-kylän ydinkeskustan anniskeluravintoloihin ver-rattuna Rentukka erottuu vahvalla yhteisöllisellä ilmapiirillä, mitä erilaisimmilla tapahtumilla sekä toverillisella asiakaspalvelulla. Puolessa vuodessa ravintolatoiminnan pyörittäminen on saanut ympärilleen toimivat raamit ja perusperiaatteet, joiden puitteissa koko kolmentoista hengen osuuskunta on valmiina tekemään vuoroja niin keittiössä kuin tiskilläkin.

— Näinkin isoon haasteeseen tarttuminen olisi ollut paljon vaikeampaa, jos olisimme teh-neet sen pienemmällä porukalla. Kliseisesti on todettava, että joka illan jälkeen oppii aina jotain uutta. Kokeilut ovat avainasemassa, sillä niistä saattaa jäädä elämään toimivia käytänteitä, jotka auttavat koko poppoota kehittämään toimintaan-sa aina vain ammattitaitoisempaan suuntaan. Esi-merkiksi tapa pitää lyhyt briiffi yön tapahtumista sekä ennen että jälkeen työvuoron on lähtenyt yk-sittäisestä kokeilusta, mutta tätä nykyä se kuuluu viestinnällisenä automaationa lähes iltaan kuin iltaan. Tiedämme mitä, missä ja milloin tapahtuu.

Kello lyö pian jo puoli yhtä, ja niin takahuo-neessa kuin yleisössäkin tunnelma on ollut nousussa jo hyvän aikaa. Ihmisiä on ollut pai-kalla ilahduttavan paljon jo lämmittelijäbändin aloittaessa. Lähes jokaisessa pöydässä notkuu tyhjiä lautasia, joissa parista syömättä jääneestä ristikkoperunasta päätellen on sijainnut jokin Rentukan maineikkaista hampurilaisaterioista – kyllähän pittitoimintaa varten on syytä tan-kata. Kahta minuuttia yli sovitun aloittamisajan helsinkiläinen Rytmihäiriö talsii biljardipöy-dän, tiskin ja yleisön läpi lavalle ryhtyen vei-vaamaan perin aggressiivista settiään. Hetkessä koko Rentukka tuntuu olevan kuin yhtä suurta perhettä.

Teksti: Tomi SalmiKuvat: Matias Ulfves

Ravintola Rentukka -Kortepohjan olohuone

11


10

Tiimiakatemia magazine Tiimiakatemia magazine

11

Loppu Tulee- ennakkoklubissa esiintyi Rytmihäiriön lisäksi myös Ramin Kuntopolku. Kahden hengen urban grind-poppoo soitti tanssilatti-an vieressä keskellä ravintolaa ja nosti muutaman sekunnin mittaisilla räjäytysbiiseillään läsnäolijoiden suunpielet kohti korvia.

Jussi Galla (keskellä) juomaa loihtiessa. Työporukalla on päällään valkoiset hihattomat paidat, joiden avulla ravintola otti pilkesilmäkulmassa kantaa Varustelekan nostattamaan wifebeater-paitaskandaaliin. Taustalla Tomi Salmi ja Maria Häkkinen.

12


12


13

12


Valkkuhaastattelu:

Riikka Ahmaniemi

12


Koulutukseltaan Ri ikka on sosiologi. Opiske-lujen aikana valmentaminen ei käynyt hänel-lä edes mielessä. Yrittäjyys on hänelle tuttua jo omilta opiskeluajoilta. Kun Riikka oli yliopistossa, hän oli mukana perustamassa yritystä, joka myi opiskelijahaalareita. Yritys kulki perheen mukana 10 vuotta, kunnes se myytiin työntekijälle.

Valmentajana Tiimiakatemialla

Riikka valmentaa Idealekaa, keltaisen akate-mian pinkkutiimiä yhdessä Essi Silvennoi-sen kanssa. Omasta mielestään Riikka on päässyt kelkkaan mukaan hyvin.

— Meillä on Essin kanssa selkeä työnja-ko. Aluksi opettelen hommaa. Otan pikku-hiljaa enemmän roolia valmentajana, hän kertoo.

Valmentajan työssä Riikka kokee haas-teeksi sen, että myynti ja markkinointi on jäänyt viimeaikoina vähemmälle.

— Osaamista pitää päivittää ja muistia pitää kaivella omilta yrittäjäajoilta. Myös muissa yrityksissä työskentelyn tuomia op-peja pitää muistella, hän toteaa.

Tärkein tavoite valmentajana Riikalla on löytää oma luonteva roolinsa. Oma sopiva tapa valmentaa on vielä etsinnässä.

— Joskus oppimisprosessien pitää vain antaa mennä omalla painollaan. Joka päivä tulen töihin tietämättä mitä tapahtuu.

Riikka toivoo, että hänestä kehittyy Idea-lekalle hyvä haastaja.

— Idealeka on ihan oikeasti huikea tii-mi. Idealekassa on niin ikärakenteeltaan kuin kokemustensa suhteen hyvä jakauma. Idealekassa on älyttömät mahdollisuudet, valmentaja kehuu.

Tulevaisuuden koulutusmuoto

Tiimiakatemialla Riikka näkee tulevaisuu-den koulutusmuodon. Kun opiskelija joutuu itse ottamaan vastuun opiskelusta ja hänelle tarjotaan turvallinen ympäristö opiskella, kehitys on huikeaa.

Tiimiakatemialla valmentaminen eroaa

muusta valmennustyöstä kokonaisvaltaisen prosessin ansiosta.

— Tällaista ei ole tarjolla muille opiskeli-joille, Riikka pohtii.

Riikka toivoo, että Tiimiakatemial la jaksettaisiin hypätä myös niiden kelkkaan, jotka eivät täysin ymmärrä Tiimiakatemian toimintaa. Toiveissa on, että Tiimiakatemi-an toimintaa ymmärtämättömät nähtäisiin kehityshaasteena eikä vihollisina.

— Tiimiakatemia on pääosin avoin yh-teisö, mutta toivon vielä lisää avoimuutta. Meidän pitäisi lähteä rohkeammin myös niiden luo, jotka eivät tykkää meistä. Pak-kokäännyttää ei tietenkään tarvitse, hän pohtii.

Riikka on ollut it-sekin aina tekemäl-lä oppija. Hän ei it-se löytänyt koulusta paikkoja, joissa voisi oppia itse tekemällä.

— Haluaisin, että t ämä ma hdol l i suus tarjoutuisi tavalla tai toisella koko Suomen nuorisolle.

Uudeksi Johannes Partaseksi Riikalla ei kuitenkaan ole aikeita r y ht y ä . Tu l e v a i s u -dessa hän kuitenkin haluaa laajentaa op-p i m i s m a l l e j a j o k o JAMKissa tai sen ul-kopuolella.

R i i k a n v a p a a - a i k a menee lasten kanssa touhutessa. Lisää hu-linaa tuo myös per-h e e n r a n s k a l a i n e n vaihto-oppilas. Kok-kaus ja urheilu ovat suuressa suosiossa . My ö s k i r j a t v i e v ä t suuren osan vapaa-ajasta. Kaunokirjalli-

suus on saanut väistyä bisneskirjallisuuden myötä.

Riikka ei vielä osaa sanoa, aikooko hän valmentaa eläkepäiviinsä saakka.

— Loppuelämästä en tiedä, se on jo liian pitkä aika nykyelämässä, hän pohtii. Riikka on kuitenkin suhtautunut valmentamiseen pitkällä tähtäimellä. Hän haluaa oppia val-mentamisen salat perinpohjin.

Teksti ja kuva: Suvi Marjanen

Riikka Ahmaniemi aloitti valmentamisen Tiimiakatemialla syksyllä 2012. Päävalmentaja Ulla Luukas ehti houkutella Ahmaniemeä valmentajaksi Tiimiakatemialle monen vuoden ajan ennen Riikan saapumista taloon. Riikka työskentelee myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun Generaattorissa, jossa tarjotaan yrittäjyys- ja innovaatiotoiminnan alustaa kaikille opiskelijoille.

13

1514


The second part of Leadership Revolution program in Debrecen, Hungary, was the first get-together abroad for me. Due

to that it was also way more exciting than our previous session in Finland – to be in another country and to see our great bunch of team-preneurs again. Furthermore, our topics were a lot practical than on the first time. To quote Raine: marketing is everything and everything is marketing.

Spending time at the horse farm (or wha-tever that place – I cannot recall the name) is quite a big change to Finland in September: over +25 degrees, plenty of besides horses, plus total privacy of civilization made the place feel like a real nursing home or rehab. Personally, I absolutely enjoyed the time in there – although the food design as “meat filled with meat” didn’t actually work for me. Also, I’m pretty sure that the indoor air of cellar floor contained some mold, which appeared as coughing effect to me. On the other hand I’m still coughing, so pro-bably the flu won’t let me go during this decade. Our visit to Debrecen City opened my eyes in a fierce way: buildings all yellow, barren landscape of no plants and somehow lacking in atmosphere anywhere we went to. In turn, people were very kind and lively both in streets and in stores we had our customer visits. And again, when arriving to Budapest on Friday, Debrecen felt really, really backwarded. I won’t say that Jyväskylä is a big town compared to

our capital Helsinki, but at least we don’t have differences that big in here. This is what I call learning about cultures, right?

Another flashback about cultures was defi-nitely our wild night on Thursday, traditional Hungarian Night. I still have no idea what on earth that dancing thing was there, but I was asked to join the party anyway. And I didn’t resist. Perhaps I should’ve, thanks to our video masters who are probably going to put that spooky material on YouTube. Just kidding, it was one of the most thrilling experiences I’ve ever had in my life. It also must’ve been some kind of destiny speaking, but I succeed to get my credit card work after the party as well. Beer cost about 1,20 euros.

From over ten pages of notes from the training sessions and other educational stuff, I picked three (3) that are holding the most sig-nificance to me personally.

On marketing, you should find your secret, unique thing. Think about something that no one’s ever done before. It could be a unique sound, photo, message or person for example.

Tisza shoes do have their own brand that is amazingly close to my favorite shoe brand, Converse. They’re both expensive, exclusive, original, well-known, old, rebuilt and doing their marketing very well. They’re both very famous in Hungary as well, so probably these criterions are the sign of a good brand.

The power of Team Academy’s network. We

built this revolutional system together, where all units and teamsters are able to connect with each other somehow. In the centre we have our own community called ITAS (International Team Academy System), that works for keeping up the good work between academies. Around that, there’s going to be an event called ITAD (International Team Academy Days), which gathers all teamsters around Europe together via common training sessions, networking and having fun. Thirdly, there’s famous SOL-con-ference (Society of Organizational Learning). Finally, the fourth one happens to be exclusive communication route between all abovesaid – International Team Academy Magazine (ITAM).

Looking forward to the next session in Bas-que Country.

Leadership Revolution Program is an Eng-lish equivalent to NJL (Nuoresta Johtajasta Liideriksi)-program, which is one of the inter-nal education programs of Tiimiakatemia. The-re are teampreneurs from five countries, whose goal is to develop themselves in leadership and put all theories straight into practice in their own companies. The writer found himself later from Bilbao, Basque Country, trying to learn new ways to innovate and be creative. Further-more he worked with the greatest teampreneurs you’re ever able to meet.

Text: Tomi SalmiPhoto: Tiia Lehtinen

Taloushallintoa selkokielellä.

Yrityshuoltamo OyVäinönkatu 42 (2 krs)40100 Jyväskylä

044 578 [email protected]

Leadership Revolution Program goesmarketing, brand & customers

1514


Learning Expedition (to Tiimiakatemia) on nimensä mukaisesti ulkomaalaisille suunniteltu kolmipäiväinen oppimismatka

Jyväskylän Tiimiakatemialle. Seikkailun aikana kaikki rohkeimmat retkelle ilmoittautuneet ete-län hetelmät tutustuvat sekä omatoimisesti että ohjatusti Tiimiakatemian ympäristöön, oppimis-metodeihin ja etenkin tiimiakatemialaisiin. Uskot todennäköisesti, että nämä pelottomat seikkailijat etsivät Liiton Arkkua tai Afrikan Tähteä, mutta mistään näin tylsästä tavoitteesta ei kuitenkaan ole kyse: Learning Expedition tuo jokaisen oman kotimaansa pioneerin osaksi kasvavaa TA-verkostoamme ja auttaa halukkaita ensimmäisen askeleen ottamisessa kohti oman Tiimiakatemian perustamista.

Tämä kaikki on siis mahdollista vain kolmessa päivässä ja haluan kertoa sinulle miten. Seuraavat otteet perustuvat lokakuun 2012 tositapahtumiin.

24.lokakuuta:Höpötystä

Rakas päiväkirjani. Olemme kuulleet Nigeria-laisten ministereiden siirtäneen seikkailuaan vii-sumiongelmien takia. Tiedämme kuitenkin kaik-ki, etteivät he halua tulla Suomeen, ennen kuin täällä on tarpeeksi kylmä. Ihailtavaa rohkeutta. Kokoonnumme kolmen brasilialaisen ja yhden slovenialaisen kanssa valmistautumaan ja paikalla ovat myös kätyrini Niko ja Nina. Rohkaisemme tulokkaita rentoutumaan. Lähetämme heidät kuitenkin lähes saman tien kommunikoimaan alkuasukkaiden kanssa tehtävänään selvittää mitä Tiimiakatemian sanasto oikein tarkoittaa. Ah tätä ironiaa. Seikkailijat näyttävät viihtyvän alkupe-räisväestön seurassa, saamme tarvitsemamme tie-dot ja käymme ne läpi. Tunnen oloni nälkäiseksi.

Täytettyämme vatsamme siirrymme tutustu-maan tarkemmin hieroglyfeihin, joita paikalliset kutsuvat Tiimiakatemialla käytettäviksi oppimi-sen teorioiksi. Niitä on monta ja seikkailijoiden esittämät lukuisat kysymykset kielivät heidän innostuksestaan.

Ulkona sataa lunta. Etelän hetelmät ovat ih-meissään. Nikon ja Ninan rauhallisuus hämmen-tää minua. Päättelen, että he ovat nähneet tuota valkoista ainetta ennenkin. Jännittävää.

Pienen levon jälkeen siirrymme tutustumaan paikalliseen kulttuuriin vanhan kivitalon ravin-tolaan. Illallispöydän ääreen on kokoontunut seikkailijajoukkomme lisäksi paikallisia alkuasuk-kaita, jotka kutsuvat itseään valmentajiksi ja tii-miyrittäjiksi. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi - kuten seurakin. Menemme nukkumaan.

25.lokakuuta: Kiteytystä

Rakas päiväkirjani. Toinen päivä. Etelän he-telmät luulevat vieläkin, että Nina on valmentaja. Kerromme heille totuuden. Suunnistamme heti aamulla noin sata metriä itään kohti paikallista linnaa - Partus-klaanin päämajaa. Meidät vas-taanottaa Tiimiakatemia-heimon henkinen joh-taja Partanen ja hänen oikea kätensä Hassinen. Tutustumme herkkujen ääressä Tiimiakatemian historiaan ja tulevaisuuteen. Seikkailijat ahmivat uusia vinkkejä matkalleen tästäkin tapaamisesta. Lähdemme pois entistä itsevarmempina. Kuiten-kin tuntuu siltä, että meillä on nyt enemmän ky-symyksiä, kuin vastauksia. Minulla on taas nälkä.

Lounastamme jälleen valmentajiksi itseään kutsuvien vandaalien kanssa. Hämmennymme, koska he kysyvät enemmän kysymyksiä, kuin an-tavat vastauksia. Pakenemme äkkiä vierailemaan Tiimiakatemian yhteisössä asuvan Made-Lauman kyläkokoukseen. Olemme onnekkaita sillä nämä alkuasukkaat kommunikoivat myös englanniksi. Loistavaa. Opimme koko ajan uutta.

Emme ehdi estämään seikkailijoita, sillä seu-raavaksi he jo valmistautuvat synnyttämään. Tällä alkuasukkaat tarkoittavat muun muassa uuden tiedon luomista. Tämän kuultuani suoristan stet-soniani. Tai siis en tietenkään suorista. Olemme loppusyksyn Suomessa emmekä missään hiivatin ylängöillä. Herran jestas. Eihän minulla ole edes myssyä päässä.

Illalla matkustamme takseilla kohti paikallis-ten noitatohtoreiden, Monkey Businessin, kiviseen majaan, jossa virkistäydymme ja verkostoidumme taas uusien tiimiakatemialaisten kanssa. He pu-huvat jostain, mitä kutsuvat projekteiksi. Ymmär-rämme ehkä mitä he tarkoittavat. Ehkä. Etelän hetelmät esittivät myös inspiroivan synnytyksensä aiheesta, kuinka soveltaa LE:n oppeja käytäntöön. Odotin huomista levollisin mielin.

26.lokakuuta: Mallinnusta

Rakas päiväkirjani. Käymme läpi menneitä päiviä tutustumalla vielä muutamaan paikallisten käyttämään oppimisen työkaluun. Ensin kir-joitamme oppimissopimuksia ja jaamme niitä. Kysymykset ja vastaukset osoittautuvat mielen-kiintoisiksi. Seuraavaksi opettelemme tekemään niin sanotun Motorolan ja näin sekä me että seik-kailijamme saavat arvokasta palautetta.

Lopulta on aika sanoa hyvästit. Vieraamme kiittävät ja lähtevät kukin omille teilleen. Näemme taas varmasti pian.

Oma työmme ei ole kuitenkaan vielä tehty. Laadimme viikon kuluttua kiitoskirjeen seikkai-lijoille. Tässä kerromme, että tärkein työ alkaa nyt kun he ovat kotona oman kansansa parissa. Tuemme heidän suunnitelmiaan kirjekuoreen pii-lotetulla muistitikulla, joka sisältää kaikkea mah-dollista Tiimiakatemiaan liittyvää. Saammekin pian kuulla, että myöskin nämä brasilialaiset ha-luavat Tiimiakatemian tapoja omaan kouluunsa. Voimmekin todeta tämän seikkailun päättyneen ja onnistuneemme jälleen kerran.

Seuraava seikkailu alkaa tammikuun 16. päivä. Oletko mukana? Matkaamme silloin taas jälleen kerran kohti asiakkaiden odotuksia ja niiden yli.

Ensimmäisen vihjeen löydät osoitteestawww.tiimiakatemia.fi/en/le

Teksti: Vili NieminenKuvat: Niko Kivikunnas

Kuinka tulla osaksi Tiimiakatemian verkostoa kolmessa päivässä

Päiväkirjamerkintöjä lokakuun Learning expeditionilta

Documents

Tiimiakatemia Magazine 4/12