TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2011 - Eksote · 2016. 1. 27. · 2. avoterveydenhuolto ja suun terveydenhuolto, akuutti, mielenterveyspalvelut, sairaanhoidolliset tukipalvelut,

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

TILINPÄÄTÖS JA

TOIMINTAKERTOMUS 2011

SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS .............................................................................................................. 1

1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa ............................................................... 1 1.1.1 Toimitusjohtajan katsaus ............................................................................................ 1 1.1.2 Hallinto ja johto ........................................................................................................... 2 1.1.3 Tuloksen muodostuminen, investoinnit, rahoitus ja tase ............................................. 6 1.1.4 Henkilöstö .................................................................................................................. 8

1.2 Sisäinen valvonta ja riskien valvonta ................................................................................. 15 1.3 Konserniohjaus ja konsernivalvonta................................................................................... 18 1.4 Laskelmat ja tunnusluvut ................................................................................................... 20

1.4.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut ............................................................................. 20 1.4.2 Erikoissairaanhoidon tuloslaskelma ja sen tunnusluvut ............................................ 21 1.4.3 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut ........................................................................ 22 1.4.4 Tase ja sen tunnusluvut ............................................................................................ 23 1.4.5 Erikoissairaanhoidon tase ja sen tunnusluvut ........................................................... 25 1.4.6 Kokonaistulojen ja – menojen laskelma .................................................................... 27

1.5 Tilikauden tuloksen käsittely ja tasapainottamistoimenpiteet.............................................. 28 1.5.1 Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ....................................................................... 28 1.5.2 Talouden tasapainottamistoimenpiteet ..................................................................... 28

2. TOTEUTUMISVERTAILUT ...................................................................................................... 30 2.1 Valtuuston hyväksymien sitovien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen .................. 30

2.1.1 Sitovuustasot valtuustoon nähden ............................................................................ 30 2.1.2 Sitovuustasot hallitukseen nähden ........................................................................... 30

2.2 Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen ..................................................... 31 2.3 Käyttötalouden toteutuminen ............................................................................................. 36 2.4 Erikoissairaanhoidon käyttötalouden toteutuminen ............................................................ 37 2.5 Rahoitusosan toteutuminen ............................................................................................... 38 2.6 Investointien toteutuminen ................................................................................................. 39 2.7 Painopistealueiden toteutuminen vastuualueittain ............................................................. 40

2.7.1 Perhe- ja sosiaalipalvelut .......................................................................................... 40 2.7.2 Terveyspalvelut ........................................................................................................ 48 2.7.3 Vanhustenpalvelut .................................................................................................... 64 2.7.4 Yhteiset palvelut ....................................................................................................... 70

3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT .................................................................................................... 76 3.1 Tuloslaskelma ................................................................................................................... 76

3.1.1 Tuloslaskelma .......................................................................................................... 76 3.1.2 Erikoissairaanhoidon tuloslaskelma .......................................................................... 77

3.2 Rahoituslaskelma .............................................................................................................. 78 3.3 Tase .................................................................................................................................. 79

3.3.1 Tase ......................................................................................................................... 79 3.3.2 Erikoissairaanhoidon tase......................................................................................... 81

3.4 Konsernilaskelmat ............................................................................................................. 83 3.4.1 Konsernituloslaskelma .............................................................................................. 83 3.4.2 Konsernirahoituslaskelma......................................................................................... 84 3.4.3 Konsernitase ............................................................................................................ 85

4. LIITETIEDOT ........................................................................................................................... 87 4.1 Toimintakertomuksen tilastot ............................................................................................. 87 4.2 Jäsenkuntien maksuosuudet ........................................................................................... 101

1

1. TOIMINTAKERTOMUS

1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa

1.1.1 Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin toinen vuosi sujui toiminnallisesti ilman suuria yllätyksiä Sosiaali- ja terveyspiiri pystyi vastaamaan sille kuuluvien tehtävien toteuttamisesta kysyntää vastaavalla tavalla. Sekä hoitotakuu että palvelutakuu toteutuivat ilman suuria ongelmia. Alueen väestön kannalta suurimpana ongelmana koettiin puhelinyhteyden saaminen terveysasemiin. Asiaa selviteltiin yhdessä operaattorin kanssa ja ratkaisut siirtyivät kuluvan vuoden alkupuolelle jolloin asiaan on tulossa merkittäviä parannuksia. Perusterveydenhuollossa ja hammashuollossa oli edelleen pulaa lääkäreistä ja vuokralääkäreitä jouduttiin käyttämään koko vuoden ajan. Hoitohenkilökunnan osalta tilanne oli vähän parempi vaikka puutteita edelleen esiintyi. Talouden osalta kunnat maksoivat kuntayhtymän entisiä alijäämiä kertomusvuoden lopussa yhteensä 2,9 milj. €. Uusien alijäämien syntymiseen vaikutti kuntien päätös rahoittaa toimintaa vain 1,5 %:n kuntaosuuksien kasvulla. Jo talousarvion laadintavaiheessa tiedettiin, ettei kasvu vastaa tiedossa olevaa kustannusten nousua. Kuntien päätös aiheutti toimintavuodelta yhteensä 9,2 milj. € alijäämän. Kuntien toiveen mukaisesti alijäämien kattamisesta laaditaan myöhemmin erillinen suunnitelma. Alijäämän syntymisestä huolimatta toiminnan kustannuskehitys oli varsin maltillinen 3,6 %. Erikoissairaanhoidon menojen kasvu oli maan alhaisin 1,8 %. Eksoten strategian toimeenpanosuunnitelma hyväksyttiin valtuustossa joulukuussa 2011. Tällöin päätettiin että keskussairaalan modernisoinnin esisuunnitelma ja suunnitelma alueen terveysasemien vuodeosastojen erikoistumisesta saatetaan myöhemmin erikseen valtuuston käsiteltäväksi. Asiaa valmistellaan yhdessä laajemman tuottavuusohjelman kanssa. Strategian toimeenpanoon liittyvää johtamiskoulutusta on edelleen jatkettu ja strategian toimeenpano jatkuu yhteistyössä henkilöstön ja hallituksen sekä valtuuston kanssa kuluvan vuoden aikana. Strategian toimeenpanon suurimmaksi haasteeksi on muodostumassa sairaaloiden ja terveyskeskusten tilojen peruskorjaaminen sekä tämän yhdistäminen uusiin alueellisiin toimintamalleihin. Tältä osin kertomusvuoden aikana on tehty erilaisia selvityksiä joiden tavoitteena on tuottaa vaihtoehtoja palvelujärjestelmän kehittämiseksi erityisesti toiminnan tuottavuuden ja tuloksellisuuden kannalta. Valtuuston asettamat strategiset tavoitteet kustannusten kasvun, laitoshoidon vähentämisen sekä asiakastyytyväisyyden ja henkilöstön työhyvinvoinnin osalta toteutuivat tavoitteiden suuntaisesti. Yksityiskohtaisesti toteutumista on selostettu tarkemmin toisaalla. Alueellinen pelastuslaitos luopui ensihoidon ja sairaankuljetuksen tuottamisesta ja henkilöstö ja ambulanssit siirtyivät Eksotelle 1.1.2011 lukien.

2

Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirin aikanaan perustama Medi-IT Oy laajeni Etelä-Pohjanmaalle ja Kanta-Hämeeseen. Neuvottelut Keski-Suomen ja Päijät-Hämeen piirien liittymiseksi yhtiöön aloitettiin ja ne johtanevat myönteiseen lopputulokseen kuluvan vuoden aikana. Näiden järjestelyjen jälkeen Medi-IT Oy on suurin julkisomisteinen tietotekniikkayhtiö Suomessa. Saimme paljon aikaan vuonna 2011. Haluankin esittää kiitokset henkilöstöllemme, luottamushenkilöille ja kaikille yhteistyökumppaneillemme. Saavutuksemme ovat seurausta erinomaisesti toimivasta ja luottamukseen perustuvasta yhteistyöstä, joka varmasti jatkuu myös tulevina vuosina.

Pentti Itkonen toimitusjohtaja

1.1.2 Hallinto ja johto Valtuusto

Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto, johon jäsenkuntien kunnanvaltuustot valitsevat toimikautensa ajaksi jäsenet.

Valtuuston kokoonpano vuoden 2011 lopussa:

Vesterinen Marja-Liisa puheenjohtaja Lappeenranta Koivunen Jarmo I varapuheenjohtaja Taipalsaari Viuhko Jaakko II varapuheenjohtaja Imatra Jäsen Varajäsen Harju Ismo Roiha Helena Imatra Hasu Mervi Hulkkonen Sirpa Viskari Markku Mansner Joakim Hirvonen Esa (Jaakko Viuhkon varajäsen) Apo Paavo Jauhiainen Pekka Lappeenranta Arola Tapio Lehtolainen Katja Cedersröm Kirsti Virkki Tapio Nummela Mauno Tamminen Pentti Pulli Jarmo Pellinen Heikki Puolakka Helena Lallo Jaana Sarkomaa Pertti Kiesi Markku Turkia Juha Laakko Marjatta

Kukkonen Päivi (Marja-Liisa Vesterisen varajäsen) Virtala Satu Koskinen Raija Ylä-Outinen Arja Makkonen Jari Huuhilo Marjo Tikka Raija Liisa Lemi Okko Antti Narvola Esa Lohi Heikki Karhu Asmo Luumäki Vikman Teuvo Uski Eija Berg Ari Kontiokorpi Paavo Parikkala Valkeapää Tero Kiviaho Jouni

3

Kataja Kirsi Tervonen Timo Rautjärvi Sahla Seppo Stavén Seija Kymäläinen Suna Liimatta Juhani Ruokolahti Nevalainen Risto Tella Anne Bäcklund Johanna Eteläpää Pentti Savitaipale Suurkaulio Tuula Pöllönen Pirjo

Laihanen Anna-Leena Heiskanen Anne Taipalsaari

Turunen-Saaresti Teemu (Jarmo Koivusen varajäsen) Valtuusto kokoontui 3 kertaa.

Hallitus Kuntayhtymässä on valtuuston toimikautensa ajaksi valitsema hallitus, johon kuuluu 13 jäsentä sekä kullekin henkilökohtainen varajäsen. Mikäli hallituksen varsinaisissa jäsenissä eikä valtuuston puheenjohtajistossa ole edustusta kuntayhtymän kaikista jäsenkunnista, on edustuksetta jääneistä kunnista valittavilla varajäsenillä, yhdellä kustakin kunnasta, osallistumis- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa.

Hallituksen kokoonpano vuoden 2011 lopussa: Hakula Ilpo puheenjohtaja Lonka Taina I varapuheenjohtaja Nummela Tuija II varapuheenjohtaja Jäsen Varajäsen Arponen Antti O. Räsänen Erkki

Peuha Leo (Ilpo Hakulan varajäsen) Kaarna Antti Lohko Jukka Liimatainen Irja Hakonen Hannu

Paakkinen Sakari (Taina Longan varajäsen) Löfman Päivi Vanhanen Nyky Bagge Kari (Tuija Nummelan varajäsen) Poskiparta Sinikka Röyti Sinikka Pulli Katri Suoanttila Hilkka Rantalainen Juha Pylkkö Osmo Roslakka Kai Penttinen Raimo Salenius Pentti Byckling Leena Sutela Tuula Kuru Katja Byckling Leena Savitaipaleen edustaja Hakonen Hannu Lemin edustaja Paakkinen Sakari Parikkalan edustaja Hallitus kokoontui 20 kertaa.

4

Yksilöasioiden jaosto

Hallitus valitsee toimikaudekseen varsinaisista ja varajäsenistään yksilöasioiden jaoston, jossa on 7 jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Yksilöasioiden jaoston kokoonpano vuoden 2011 lopussa: Kaarna Antti puheenjohtaja Bagge Kari varapuheenjohtaja Jäsen Varajäsen Lonka Taina Hakonen Hannu Pylkkö Osmo Arponen Antti O. Röyti Sinikka Peuha Leo Salenius Pentti Penttinen Raimo Vanhanen Nyky Löfman Päivi Nummela Tuija (Kari Baggen varajäsen) Lohko Jukka (Antti Kaarnan varajäsen) Yksilöasioiden jaosto kokoontui 11 kertaa. Henkilöstöjaosto Hallitus valitsee toimikaudekseen varsinaisista ja varajäsenistään henkilöstöjaoston, jossa on 7 jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä.

Henkilöstöjaoston kokoonpano vuoden 2011 lopussa: Bagge Kari puheenjohtaja Pulli Katri varapuheenjohtaja Jäsen Varajäsen Arponen Antti O. Rantalainen Juha Nummela Tuija (Kari Baggen varajäsen) Liimatainen Irja Lohko Jukka Peuha Leo Löfman Päivi Lonka Taina (Katri Pullin varajäsen) Röyti Sinikka Poskiparta Sinikka Salenius Pentti Penttinen Raimo Henkilöstöjaosto kokoontui 6 kertaa

Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kolme muuta jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

Tarkastuslautakunnan kokoonpano vuoden 2011 lopussa: Lohi Heikki puheenjohtaja Nummela Mauno varapuheenjohtaja

5

Jäsen Varajäsen Kekki Arja Muhli Kaarina Nikkilä Rauno (Heikki Lohen varajäsen) Malinen Veikko (Mauno Nummelan varajäsen) Sassi Marjut Porras Päivi Tuomainen Asko Paajanen Iiro Tarkastuslautakunta kokoontui 11 kertaa. Tilintarkastajat: Oy Audiator Ab, JHTT-yhteisö

Vuoden 2011 osalta vastuullisena tilintarkastajana ovat toimineet JHTT, HTM Johanna Lundström ja JHTT, KHT Ulla-Maija Lakonen ja avustavina tarkastajina HTM Olli Muukkonen ja Kaisa Lappalainen.

Toimitusjohtaja vastaa Eksoten operatiivisesta johtamisesta. Jäsenkuntien kuntajohtajista koostuva kuntajohtajien neuvottelukunta toimii toimitusjohtajan työskentelyn tukena erityisesti kuntayhtymän taloudellisten toimintaedellytysten suunnittelussa. Neuvottelukunta kokoontui 6 kertaa.

Eksoten palvelutuotannon organisaatio jakautuu seuraaviin vastuualueisiin:

1. perhe- ja sosiaalipalvelut

2. terveyspalvelut

3. vanhustenpalvelut

4. hallintopalvelut sekä toimitila- ja tukipalvelut (yhteiset palvelut)

Vastuualueet jakautuvat seuraaviin hallituksen vahvistamiin tulosalueisiin: 1. perhepalvelut, aikuisten sosiaalipalvelut, vammaispalvelut

2. avoterveydenhuolto ja suun terveydenhuolto, akuutti, mielenterveyspalvelut, sairaanhoidolliset tukipalvelut, sairaalapalvelut

3. kotiin annettavat palvelut, vanhusten asumispalvelut ja vanhusten laitoshoito

Yhteisiin palveluihin kuuluvat yleishallinto, henkilöstöpalvelut, taloushallinto, viestintä ja tekniset palvelut. Lisäksi suoraan toimitusjohtajan alaisuudessa ovat strategiset tukipalvelut, jotka sisältävät tuen ja kehittämisen, koulutuksen ja työnohjauksen, tietohallinnon sekä laatu- ja turvallisuusasiat.

6

1.1.3 Tuloksen muodostuminen, investoinnit, rahoitus ja tase

Myyntituotot jäsenkunnilta 131 112 52 928 184 041 74 183 57 123 5 910 321 256

Muut myyntituotot 7 244 1 383 8 627 3 740 1 185 160 13 713

Myyntituotot 138 356 54 312 192 668 77 923 58 308 6 070 334 969Maksutuotot 5 536 6 110 11 646 17 076 1 566 131 30 419

Tuet ja avustukset 9 784 793 122 5 263 2 550 8 727

Muut toimintatuotot yhteensä 280 403 683 1 034 758 142 2 617TOIMINTATUOTOT 144 181 61 609 205 790 96 154 65 895 8 893 376 732

VALM. OMAAN KÄYTTÖÖN 0 0 0 0 0 87 87Henkilöstökulut -74 521 -34 911 -109 432 -53 672 -23 285 -8 087 -194 476

Palvelujen ostot -41 807 -18 599 -60 406 -28 093 -22 199 -3 152 -113 850

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -22 663 -4 457 -27 120 -2 819 -636 -2 189 -32 764

Avustukset 0 -18 -18 -4 577 -18 480 0 -23 076

Muut toimintakulut -7 622 -4 776 -12 398 -6 664 -2 397 5 505 -15 954TOIMINTAKULUT -146 613 -62 761 -209 373 -95 825 -66 997 -7 924 -380 120

TOIMINTAKATE -2 432 -1 152 -3 584 329 -1 102 1 057 -3 300Rahoitustuotot ja -kulut -320 5 -315 0 0 84 -231

VUOSIKATE -2 752 -1 147 -3 899 329 -1 102 1 141 -3 531Poistot ja arvonalentumiset -2 634 -74 -2 708 -61 0 -3 765 -6 533

TILIKAUDEN TULOS -5 386 -1 221 -6 607 268 -1 102 -2 624 -10 065Varausten ja rahastojen muutos 900 0 900 0 0 0 900TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -4 486 -1 221 -5 707 268 -1 102 -2 624 -9 165

Taulukossa käytetyt lyhenteet:ESH ErikoissairaanhoitoTerPa TerveyspalvelutVanPa VanhustenpalvelutPerSo Perhe- ja sosiaalipalvelut

Yhteiset palvelut

Eksote yhteensä

Eksote vastuualueittain 20111000 EUR

ESH Muu TerPa

TerPa yhteensä VanPa PerSo

Tuotot Eksoten toimintatuotot olivat 376,7 milj. € vuonna 2011. Toimintatuotot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,5 %. Jäsenkuntien myyntituotot olivat 321,3 milj. €, jossa on kasvua 1,7 % edelliseen vuoteen. Vuoden 2011 maksutuotot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,8 % ja olivat 30,4 milj. €. Tuet ja avustukset olivat 8,7 milj. € ja pienenivät 12,1 %. Muut toimintatuotot olivat 2,6 milj. €, jossa pienenemistä on 11,3 %. Kulut Toimintakulut olivat -380,1 milj. € vuonna 2011. Toimintakulujen kasvu oli vuoteen 2010 verrattuna 3,6 %. Toimintakulut toteutuivat 0,9 % suurempina kuin talousarviossa.

7

Henkilöstökulut olivat 194,5 milj €, jossa kasvua edelliseen vuoteen oli 5,3 %. Kasvusta 1,3 % selittyy ensihoidon henkilöstön siirtymisellä Pelastuslaitokselta ja yksityiseltä palveluntuottajalta Eksoten palvelukseen. Lisäksi 1,0 % selittyy lomapalkkavelkavarauksen ylimääräisellä muutoksella, koska varaus laskettiin KVTES:n A-taulukon mukaan aiemmin käytetyn B-taulukon sijaan. Palvelujen ostoista koituneet kulut olivat 113,8 milj. €, joka on 2,1 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Asiakaspalveluiden ostojen määrä pysyi muuttumattomana ollen 54,7 milj. €. Sairaalapalveluiden ostot Itä-Savon sairaanhoitopiiristä laskivat 2,0 milj. €. Aineisiin, tavaroihin ja tarvikkeisiin kuluneet menot olivat 0,4 % suuremmat kuin vuonna 2010 ollen 32,8 milj. €. Avustuksiin menneet kulut olivat 23,1 milj. €, joka on 1,7 % enemmän kuin edeltäneenä vuonna. Muut toimintakulut kasvoivat 2,7 % ja olivat 16,0 milj. €. Rahoituskulut olivat 0,2 milj. €, mikä on 37,1 % vähemmän kuin vuonna 2010. Tulos Vuosikate oli 3,5 milj. € alijäämäinen. Suunnitelman mukaisia poistoja ja arvonalenemisia kirjattiin 6,5 milj. € vuonna 2011. Poistoeroja tuloutettiin 0,7 milj. € ja investointirahastosta tuloutettiin 0,2 milj. € Etelä-Karjalan Sairaalaparkki Oy:n osakepääoman korottamiseen. Tilikauden 2011 alijäämä oli 9,2 milj. €. Investoinnit Investointeihin käytettiin yhteensä 6,8 milj. €. Tästä rakennuksiin käytettiin 1,1 milj. €, koneisiin ja kalusteisiin 3,5 milj. € ja atk-hankkeisiin 2,0 milj. €. Lisäksi Etelä-Karjalan Sairaalaparkki Oy:n osakkeisiin sijoitettiin 246 000 € lisää. Suurin yksittäinen koneinvestointi oli gammakamera, joka hankittiin kliiniselle fysiologialle. Rahoitus Uutta pitkäaikaista lainaa ei nostettu ja lainoja lyhennettiin suunnitelman mukaisesti. Lyhytaikaiset lainasaamiset, jotka käytännössä ovat konsernitilisaamisia, pienenivät 6,0 milj. € verrattuna 2010 tilinpäätökseen. Lisäksi toiminnan rahoittamiseen on käytetty lyhytaikaisia lainoja. Tase Taseen loppusumma 31.12.2011 on 91,7 milj. €, omavaraisuusaste 25,8 % ja oma pääoma 16,8 milj. €. Tarkistettu talousarvio Vastuualuekohtaisia tuloksia ja talousarvion toteutumista on analysoitu kunkin vastuualueen omissa kertomuksissa. Puolivuotisraportin mukaisen ennusteen mukaisesti valtuusto päätti tarkistaa talousarviota syyskuussa 2011. Tarkistetusta talousarviosta käytetään jäljempänä nimitystä Lisätalousarvio.

8

1.1.4 Henkilöstö Henkilöstömäärä Eksoten palveluksessa työskenteli 31.12.2011 yhteensä 3 889 henkilöä. Vuoden 2011 alussa Eksoten palveluksessa työskenteli 3 823 henkilöä. Alla on pylväskaavio vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön jakautumasta 1.1.2011 ja 31.12.2011 koko Eksotessa.

Määräaikaisten henkilöstömäärässä ovat mukana myös palkkatuella työllistetyt, joita oli sekä vuoden 2011 alussa että vuoden 2011 lopussa 33 henkilöä. Alla olevassa ympyräkaaviossa on esitetty henkilöstömäärä vastuualueittain 31.12.2011.

Henkilötyövuodet Eksoten palveluksessa tehtiin vuonna 2011 yhteensä 3 909,81 henkilötyövuotta, josta vakituisen henkilöstön osuus oli 2 922,3 henkilötyövuotta ja määräaikaisen henkilöstön osuus 987,6 henkilötyövuotta. Määräaikaisessa henkilöstössä ovat myös palkkatukityöllistetyt, joiden osuus oli 27,7 henkilötyövuotta. Vuonna 2010 vakituisen henkilöstön henkilötyövuodet olivat 2 828,6 henkilötyövuotta ja määräaikaisen henkilöstön henkilötyövuodet 998,9 henkilötyövuotta, josta palkkatukityöllistetyt 36,2 henkilötyövuotta. Henkilötyövuodet lisääntyivät vuoteen 2010 verrattuna 82 henkilötyövuodella.

9

Alla olevassa pylväskaaviossa on esitetty henkilötyövuosien jakautuminen vastuualueittain vuosina 2010 ja 2011.

Alla olevissa taulukoissa on esitetty henkilötyövuosien jakautuminen tulosalueittain vuosina 2010 ja 2011.

Perhe- ja sosiaalipalvelut

Hallinto ja yhteiset

Perhe- palvelut

Aikuisten sosiaalipalvelut

Vammais-palvelut

Yhteensä

2011 1,0 317,3 25,1 135,8 479,2 2010 1,0 297,3 26,1 138,8 463,3 Muutos 0,0 20,0 -1,0 -3,0 15,9

Terveys-palvelut

Hallinto Avoterveyden-huolto

E-K Suun terveydenhuolto

Akuutti

2011 1,0 194,2 98,3 217,7 2010 1,0 185,2 93,0 168,4 Muutos 0,0 9,0 5,3 49,3

Terveys-palvelut

Sairaala-palvelut

Mielenterveys-palvelut

Sairaan-hoidolliset tukipalvelut

Yhteensä

2011 689,4 291,2 303,4 1 795,2 2010 664,5 290,5 297,5 1 700,1 Muutos 24,9 0,7 5,9 95,1

10

Vanhusten- palvelut

Hallinto ja yhteiset

Kotiin annettavat palvelut

Vanhusten asumis-palvelut

Vanhusten laitoshoito

Yhteensä

2011 6,8 479,8 174,2 551,3 1 212,1 2010 6,7 479,8 124,2 591,7 1 202,3 Muutos 0,1 0,1 50,1 -40,3 9,9

Yhteiset palvelut muodostuvat vastuuyksiköistä, joten niiden henkilötyövuosia ei ole jaoteltu tarkemmin. Yhteisten palvelujen henkilötyövuodet vuonna 2011 olivat 423,2 ja vuonna 2010 ne olivat 461,9. Muutos henkilötyövuosissa oli siten -38,7.

Henkilötyövuosien kehitystä on analysoitu vastuualueiden toimintaa koskevissa toimintakertomusten osissa.

Sukupuolijakauma

Eksoten palveluksessa olevasta henkilöstöstä oli 31.12.2011 naisia 89,9 % ja miehiä 10,1 %. Vastaavat luvut 31.12.2010 olivat naisia 90,6 % ja miehiä 9,4 %.

Ikärakenne

Kevan Kunta-alan eläkkeet 2010 tilastojulkaisun mukaan kuntasektorin työeläkevakuutettujen keski-ikä oli 45,3 vuotta 31.12.2010. Eksoten keski-ikä 44,7 on siten lähellä kuntasektorin keskiarvoa.

Keski-ikä Naiset Miehet Eksote 2011 44,8 43,6 44,7 2010 44,9 44,8 44,9

Alla olevassa taulukossa on esitetty henkilöstön keski-ikä vastuualueittain. Keski-ikä Perhe- ja

sosiaalipalvelut

Terveys-palvelut

Vanhusten-palvelut

Yhteiset palvelut

Eksote

2011 42,5 44,3 45,3 47,4 44,7

Osa-aikatyö

Eksoten henkilöstön ikärakenne huomioon ottaen työaikajoustojen, kuten osa-aikatyömahdollisuuden järjestäminen on tärkeää. Eksotessa teki osa-aikatyötä 31.12.2011 yhteensä 447 henkilöä. Alla olevassa taulukossa on esitetty osa-aikatyötä tekevien sijoittuminen vastuualueittain.

Osa-aikatyötä tekevät

Perhe- ja sosiaali-palvelut

Terveys-palvelut

Vanhusten palvelut

Yhteiset palvelut

Eksote

Lukumäärä 65 218 122 42 447 Prosenttiosuus henkilöstöstä

13,5 12,4 10,1 9,7 11,5

11

Eläke

Eksoten palveluksesta jäi eläkkeelle vuoden 2011 aikana 96 henkilöä. Näistä 88 jäi vanhuuseläkkeelle ja 8 työkyvyttömyyseläkkeelle.

Eksote palveluksessa olevasta henkilöstöstä 77 saavutti vuonna 2011 henkilökohtaisen eläkeiän. Eläkkeelle jääneistä 11 jäi siten vanhuuseläkkeelle ennen henkilökohtaisen eläkeiän saavuttamista.

Kevan Kunta-alan eläkkeet 2010 tilastojulkaisun mukaan vanhuuseläkkeelle siirryttiin kuntasektorilla vuonna 2010 keskimäärin 65,5 vuoden iässä.

Vuonna 2012 yhteensä 93 Eksoten palveluksessa olevaa henkilöä saavuttaa henkilökohtaisen eläkeiän. Todellinen eläkkeelle siirtyvien määrä vuonna 2012 on vuosien 2010 ja 2011 kokemuksien perusteella selvästi suurempi.

Poissaolot

Henkilöstöllä oli yhteensä 372 334 poissaolopäivää vuonna 2011. Vuonna 2010 vastaava raportoitu luku oli 437 320 poissaolopäivää, mutta järjestelmässä olleen virheen takia luvut eivät ole vertailtavissa. Vuonna 2010 raportille oli tallentunut koko tiedossa olevan poissaolojakson pituus, eli siis sekä vuodelle 2009 että vuodelle 2011 sijoittuva, vahvistettu poissaolo.

Alla olevassa taulukossa on esitetty poissaolojen jakautuminen poissaolon syyn perusteella. Lakisääteisiä poissaoloja ovat esimerkiksi erilaiset perhevapaat.

Poissa-olot

Vuosi-lomat

Laki-sääteiset

Sairaus-poissaolot

Työtapa-turmat

Muut Yhteensä

2011 166 529 85 122 67 631 1 969 51 083 372 334

Sairauspoissaolot

Eksoten henkilöstöllä oli vuonna 2011 yhteensä 67 631 poissaolopäivää sairauden takia.

Eksoten työterveyshuoltopalveluista vastaa Etelä-Karjalan Työkunto Oy, joka on osittain Eksoten omistama yhtiö. Eksoten tasolla suurin syyryhmä työterveyshuollon tilastoimiin sairauspoissaoloihin oli tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet. Alla olevassa taulukossa on esitetty kolmen suurimman syyryhmän aiheuttamien sairauslomapäivien lukumäärät vuonna 2011.

Eläkkeelle jääneet

Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Yhteensä

2011 88 8 96 2010 117 12 129

12

Eksoten tasolla tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet olivat syynä 31,7 % (2010: 32,4) kaikissa työterveyshuollon tilastoimista sairauspoissaoloista, mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 19,1 %:ssa (2010: 18,7) ja hengityselinten sairaudet 14,3 (2010: 12,6) %:ssa kaikista sairauspoissaoloista.

Sairauspoissaolojen suurin syyryhmä oli sama kaikilla vastuualueilla.

Vuonna 2011 sairauspoissaoloja oli 17,3 päivää henkilötyövuotta kohden. Vastaava luku vuonna 2010 oli 16 sairauspoissaolopäivää henkilötyövuotta kohden. Vertailuna voidaan todeta, että kuntatyönantajien mukaan poissaolojen määrä kuntasektorilla oli vuonna 2010 työntekijää kohden noin 18 vuorokautta.

Sairauspoissaolojen määrä henkilöä kohti ei ole suhteessa kuntasektoriin huolestuttava mutta sairauspoissaolot ovat kuitenkin lisääntyneet. Vuosien 2011 - 2013 työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa on sovittu erikseen toimenpiteistä, jotka koskevat kahta suurinta sairauspoissaolojen syyryhmää. Toimintasuunnitelmassa on muun muassa kiinnitetty erityistä huomiota vajaakuntoisten työntekijöiden tunnistamiseen ja masennuksen hoitoon. Yhteistyötä työterveyshuollon kanssa syvennetään edelleen.

Eksoten henkilöstön työkyvyn tukemiseen esimiehille kehitetty varhaisen tuen malli päivitettiin vuoden 2011 aikana. Päivitetystä toimintamallista järjestettiin esimiehille kaksi koulutustilaisuutta, minkä lisäksi se otettiin osaksi johtamiskoulutusta.

Sisäinen liikkuvuus

Eksoten henkilöstön osaamisen kehittämisen kannalta on tärkeää, että henkilöstöllä on mahdollisuus laajentaa osaamistaan sisäisen työkierron kautta. Vuoden 2011 lopussa yhteensä 136 Eksoten palveluksessa vakituisessa palvelussuhteessa olevaa henkilöä työskenteli jossain toisessa Eksoten yksikössä määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vuoden 2010 lopussa vastaava luku oli 121.

13

Työhyvinvointi

Eksotessa toteutettiin toisen kerran työhyvinvointikysely tammi- ja helmikuun vaihteessa 2012. Vaikka kysely toteutettiin vuoden 2012 puolella, niin sen tulokset kohdistuvat vahvimmin vuoden 2011 tilanteeseen. Ensimmäinen työhyvinvointikysely Eksotessa tehtiin joulukuussa 2010. Kyselyn pohjana ovat Kuntien eläkevakuutuksen työhyvinvointikyselyn kysymykset täydennettynä palkkausta koskevilla kysymyksillä. Kysely toteutetaan vuosittain ja ajankohdaksi on nyt vahvistunut tammi- ja helmikuu. Kyselyyn vastasi 2 664 henkilöä (vuonna 2010 vastaajia oli 1 500). Vastausprosentti oli 68 (2010: 37 %), mitä voidaan pitää hyvänä. Vastausprosentti lähes kaksinkertaistui edellisestä vuodesta.

Kyselyn vastauksia tarkastellaan 1) johtamisen, 2) työyhteisön toimivuuden, 3) työolojen ja osaamisen, 4) omien voimavarojen ja työssä jatkamisen sekä 5) palkkauksen osa-alueiksi jaoteltuna. Tulokset esitetään pääosin 5-luokkaisen asteikon mukaan, jossa äärimmäiset lukuarvot merkitsevät seuraavaa: 1 = erittäin huonosti / huono / huonoksi ja 5 = erittäin hyvin / hyvä / hyväksi.

Alla on taulukko viimeiksi mainittujen osa-alueiden keskiarvoista koko Eksotessa vuosina 2011 ja 2010.

Työhyvinvointikyselyn tuloksissa tapahtuneet muutokset eivät ole pääsääntöisesti tilastollisesti merkittäviä. Huomionarvoista on kuitenkin se, että tulokset ovat pääosin kehittyneet myönteiseen suuntaan. Tämä siitä huolimatta, että Eksotessa tapahtui vuonna 2011 useita merkittäviä toiminnallisia ja muita muutoksia.

Toiminnallisia muutoksia olivat muun muassa Etelä-Karjalan alueen ensihoidon ja sairaankuljetuksen, Imatraa lukuun ottamatta, siirtyminen 1.1.2011 Eksoten tuottamaksi. Uuden pysäköintitalon rakentaminen keskussairaalan yhteyteen aloitettiin, mielenterveyspalveluissa toteutettiin suuria toiminnallisia muutoksia ja vanhustenpalveluissa henkilöstöä siirrettiin laitoshoidosta asumispalveluihin. Erityisesti henkilöstöön vaikuttavana asiana oli 1.5.2011 käyttöön otettu uusi palkkausjärjestelmä, jonka piirissä on yli 3 000 Eksoten palveluksessa olevaa henkilöä.

Yksittäisistä kysymyksistä sai korkeimman keskiarvon 4,2 sekä vuonna 2010 että 2012 kysymys ”minkä pistemäärän antaisit nykyiselle työkyvyllesi?”. Toinen yli 4 pisteen keskiarvon 4,1 (2010: ka 4,1) saanut kysymys oli ”saatko tarvittaessa apua ja tukea työkavereiltasi?”. Jälkimmäinen tulos kertoo vahvasta yhteisöllisyydestä ja toisten tukemisen kulttuurista. Se on erittäin hyvä lähtökohta työhyvinvoinnin kehittämiselle.

Työhyvin-vointikyselyn osa-alueet

Johtaminen Työyhteisön toimivuus

Työolot ja osaaminen

Omat voimavarat

Palkkaus

2011 3,3 3,4 3,2 3,8 2,5 2010 3,1 3,4 3,1 3,9 2,6

14

Yksittäisistä kysymyksistä kehityskeskusteluihin (2010 keskiarvo 2,8; 2012 ka: 3,3) ja osaamisen arviointiin (2010 ka: 2,6; 2012 ka: 3,0) oltiin selvästi aiempaa tyytyväisempiä. Esimieheltä saatu palaute sai myös edellistä kyselyä paremman arvion (2010 ka: 2,8; 2012 ka: 2,9).

Työhyvinvointikyselyn tuloksia hyödynnetään työyhteisöjen kehittämisessä. Jos jossakin vastuuyksikössä jonkin työhyvinvointikyselyn osa-alueen keskiarvo jää alle kolmen (3), niin yksikön esimies ja henkilöstö tekevät yhdessä kyselyn tulosten pohjalta työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelman.

Työhyvinvointikysely ja sen perusteella tehtävät kehittämissuunnitelmat ovat keskeisiä työvälineitä tukitoimenpiteiden valinnassa ja kohdentamisessa työyhteisöille. Työhyvinvointikyselyn tuloksia hyödynnetään myös erityisesti johtamisen osalta esimieskoulutuksen suunnittelussa.

Työterveyshuolto

Eksote tarjoaa henkilöstölleen yleislääkäritasoisen työterveyspainotteisen sairaanhoidon työterveyshuollon ammattihenkilöstön toteuttamana. Osallistuminen koulutukseen

Eksoten henkilöstö osallistui vuonna 2012 yhteensä 9 306 kokonaiseen koulutuspäivään.

Eksotella oli vuonna sopimus täydennyskoulutuksen järjestämisestä FCG:n (Finnish Consulting Group) kanssa. Eksoten henkilöstöstä osallistui vuoden 2011 aikana 901 henkilöä FCG:n järjestämiin 37 koulutustilaisuuteen. Koulutuspäiviä oli 47.

Eksote järjesti itse vuoden 2011 aikana henkilöstölle 15 erilaista ryhmäkoulutusta, kuten vaikeat tilanteet työyhteisössä ja stressinhallinta. Kaiken kaikkiaan koulutustilaisuuksia järjestettiin 91 ja niissä oli 2 300 osallistujaa. Osa koulutuksesta, kuten palvelussuhteen elinkaari, joka sisälsi henkilöstöhallintoon liittyvien asioiden perehdyttämistä rekrytoinnista palvelussuhteen päättymiseen, olivat osa esimieskoulutuksen kokonaisuutta.

Koulutukset käsittivät lisäksi muun muassa perehdyttämistä uusiin tietojärjestelmiin, turvallisuusasioita ja esimerkiksi diabeteksen hoitoon liittyviä ajankohtaisia asioita.

Ulkopuolista koulutusta olivat muun muassa henkilöstön osallistuminen ammatillisille koulutuspäiville.

Opiskelijaohjaus

Eksote on merkittävä harjoittelupaikkojen järjestäjä Etelä-Karjalan ammattiopiston (Ekamo) ja Etelä-Karjalan aikuisopiston (Aktiva) terveysalan opiskelijoille sekä Saimaan ammattikorkeakoulun (Saimia) sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille, joiden suorittamat harjoitteluviikot muodostavat yli 70 % kaikista harjoitteluviikoista.

15

Alla olevassa taulukossa on esitetty Eksotessa vuonna 2011 suoritetut harjoitteluviikot oppilaitoksittain.

Oppilaitos Saimia Ekamo Aktiva Muut Yhteensä Harjoittelu-viikot

3 555 561 453 450 5 019

Oppilasohjauksen laatua seurataan CLES+T-mittarilla (Clinical Learning Environment and Supervision Scale+ Teacher). Mittari on tällä hetkellä aktiivisimmassa käytössä terveyspalvelujen sairaalapalveluissa, mutta se otetaan kattavasti käyttöön kaikessa opiskelijaohjauksessa.

Mittarin tuloksia hyödynnetään opiskelijaohjauksen kehittämisessä. Opiskelijaohjaukseen annetulla palautteella on kuitenkin merkitystä myös rekrytoinnin ja harjoittelupaikan tarjonneen yksikö työilmapiirin seurannassa, joten CLES+T-mittaria tarkastellaan rinnakkain muun muassa työhyvinvointikyselyn kanssa.

1.2 Sisäinen valvonta ja riskien valvonta Sisäinen valvonta Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antoi vuonna 2010 yleisohjeen kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Ohjeen mukaan kuntayhtymän on toimintakertomuksessaan arvioitava toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden tasapuolisesti ja kattavasti merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja. Lisäksi hallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kuntayhtymässä järjestetty.

Eksoten sisäisen valvonnan järjestämistä ohjaavat hallintosääntö, tarkastussääntö ja sisäisen valvonnan ohje.

Eksoten hallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä. Toimitusjohtaja, vastuualuejohtajat sekä tulosalueiden, tulosyksiköiden ja vastuuyksiköiden johtajat ja esimiehet vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta omalla vastuualueellaan.

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa on arvioitu vastuualueilta sekä sisäiseltä ja ulkoiselta tarkastukselta saatujen arviointitietojen perusteella. Riskienhallinnan osalta on hyödynnetty riskikartoitusta, joka tehtiin valmisteilla olevaa riskienhallintasuunnitelmaa varten.

Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Hallituksen tiedossa ei ole säännösten, määräysten, päätösten ja hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus-, kanne- tms. vaatimus tai oikeusseuraamus.

16

Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus

Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta on esitetty muualla toimintakertomuksessa ja talousarvion toteutumisosassa.

Kuntalain 71 §:n 2 momentin mukaan valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kuntayhtymässä arvioi myös tarkastuslautakunta arviointikertomuksessaan.

Tavoitteiden raportointi hallitukselle ja valtuustolle tapahtuu puolivuotisraportin ja tilinpäätöksen yhteydessä. Hallitukselle raportoidaan kuukausittain talouden toteutumisesta. Eksoten johtoryhmä ja vastuualueiden johtoryhmät seuraavat taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista säännöllisesti. Tavoitteiden toteumista seurataan myös tulosalue- sekä toiminta- ja vastuuyksikkötasolla.

Valtuusto hyväksyi 14.12.2011/§ 31 Eksoten strategian toimeenpanosuunnitelman 2011 – 2015. Strategian toimeenpanoa ja sen vaikutusten seurantaa ja arviointia varten hallitus oli asettanut jo 1.10.2010 strategian toimeenpano- ja seurantatyöryhmän. Työryhmän luottamushenkilöjäseniksi nimettiin valtuuston puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen (puheenjohtaja), hallituksen puheenjohtaja Ilpo Hakula, hallituksen I varapuheenjohtaja Taina Lonka sekä hallituksen jäsenet Antti 0. Arponen ja Juha Rantalainen. Viranhaltijajäseniksi nimettiin toimitusjohtaja, palvelujohtajat (nyttemmin vastuualuejohtajat), hallintojohtaja, henkilöstöjohtaja ja kehittämisjohtaja sekä henkilöstöjärjestöjen edustajaksi pääluottamusmies Seppo Söderholm. Työryhmä on jatkanut strategian toimeenpanon seurantatyöryhmänä.

Raportointia kehitettiin strategian mukaiseen suuntaan. Tavoitteena on, että raportointi antaa oikean ja riittävän informaation toiminnasta ja taloudesta. Vuoden 2011 aikana pantiin alulle raportoinnin kehittämishankkeita, jotka tähtäävät yhtenäiseen tiedon tuottamiseen läpi koko organisaation. Hankkeet valmistuvat vuoden 2012 aikana. Hankkeet koskevat toiminnan, henkilöstön ja talouden raportointia sekä erikseen että yhdessä. Myös suorituskyvyn mittaamista kehitettiin.

Strategian toimeenpanosuunnitelman valmistelun yhteydessä arvioitiin myös kehittämistoimenpiteiden tuottavuusvaikutuksia. Nämä arviot toimivat pohjana tarkennetulle tuottavuusohjelmalle, joka valmistuu keväällä 2012.

Riskienhallinnan järjestäminen

Eksoten riskienhallintasuunnitelman valmistelu aloitettiin vuoden 2011 aikana ja suunnitelma on tarkoitus saattaa hallituksen käsittelyyn vuoden 2012 keväällä. Suunnitelman valmisteluun nimettiin työryhmä. Valmistelussa on keskitytty seuraaviin riskialueisiin: strategian toimeenpano, henkilöstö/johtaminen, talous, tietosuoja/tietotekniikka, viestintä ja tiedottaminen, valmiusasiat ja toimitilat. Selkeinä ison suuruusluokan riskeinä ovat tulleet esille mm. Eksoten rahoitusriski ja kuntatalouden vaikeudet, talouden ja toiminnan raportoinnin ongelmat ja puutteet raportoinnin käyttämisessä johtamisen välineenä, lainsäädäntömuutoksista aiheutuva palvelutarpeen

17

kasvu, poikkeusoloista kuten sähkövioista aiheutuvat toimintahäiriöt sekä toimitiloissa esiintyvät sisäilmaongelmat.

Vuoden 2011 aikana oli kaksi riskitilannetta, jotka haittasivat olennaisesti Eksoten Lappeenrannan alueen toimintaa. Ensimmäisessä tapauksessa kauppakeskus Armadan rakennustyömaan yhteydessä katkaistiin keskeinen sähkökaapeli, joka johti koko Lappeenrannan keskustan sähkökatkoon. Sähkökatkon seurauksena myös Saimaan talous ja tieto Oy:n tietojärjestelmien konesalista katkesivat sähköt. Konesali toimi akkujen varassa noin puoli tuntia, mutta sen jälkeen kaikki palvelimet sammuivat. Tämän johdosta Eksoten tietoverkko ei toiminut eikä tietojärjestelmiä voinut käyttää Lappeenrannan alueella. Keskussairaalassa potilastietojärjestelmä toimi tietyin reunaehdoin.

Samalla viikolla tapahtui toinen riskitilanne, jossa keskussairaalan lähistöllä olevan rivitalotyömaan rakennustöiden yhteydessä urakoitsija katkaisi keskussairaalalle menevän runkokuituyhteyden. Kuidun katkeamisen vuoksi keskussairaalassa ei voitu käyttää tietojärjestelmiä ja Lappeenrannan alueen puhelinkeskusohjelmistot lopettivat toimintansa.

Ensimmäinen riski olisi voitu välttää mikäli perustietotekniikkapalveluita toimittavalla Saimaan talous ja tieto Oy:lla olisi ollut käytössään varavoimalaite konesalin virransyöttöä varten. Lisäksi lopullinen varmistus olisi saatu konesalien kahdentamisella. Saimaan talous ja tieto Oy:n hallitus oli jo tehnyt päätöksen varavoiman ja konesalin kahdentamisesta, mutta käytännön toimia ei ollut ehditty hoitamaan ennen vahinkoja. Toinen riski olisi vältetty, mikäli runkokuidulle olisi rakennettu erillinen varayhteys toista fyysistä reittiä pitkin keskussairaalan kiinteistöön. Myös tämän osalta käynnistettiin korjaavat toimenpiteet.

Hallitus hyväksyi 18.11.2011/ § 197 Eksoten viestinnän yleiset periaatteet. Näiden lisäksi Eksotella on viestintäohjeet ja kriisiviestintäohjeet. Hallitus hyväksyi 4.11.2011/ § 186 Eksoten tietoturva- ja tietosuojapolitiikan ja velvoitti Eksoten tietosuojatyöryhmän tarpeellisiin toimenpiteisiin politiikan saattamiseksi jokaisen Eksoten palveluksessa olevan sekä muun mahdollisen Eksoten tietojärjestelmän käyttäjän tietoon. Valmiussuunnitelma päivitettiin vuonna 2011, mutta sen tunnettuutta pitää lisätä tiedottamisen ja koulutuksen keinoin.

Hallitus hyväksyi 12.8.2011/ § 121 osaltaan Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnitelman 2011 sekä sen, että turvallisuussuunnitelman painopisteet, tavoitteet ja toimenpiteet otetaan huomioon Eksoten toiminnan suunnittelussa ja Etelä-Karjalan hyvinvointistrategian täytäntöönpanossa.

Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Hallitus hyväksyi 12.8.2011/ § 123 Etelä-Karjalan maakunnalliset hankintaohjeet noudatettaviksi Eksotessa.

Henkilökunnan tekemien hankintojen päätöksentekovaltuudet on erikseen määritelty toimitusjohtajan vahvistamassa toimintasäännössä, jota tarkistettiin 10.3.2011. Päätöksenteko hankinnoissa on viety riittävän ylös valvonnan näkökulmasta, mutta toisaalta tasolle, joka mahdollistaa tarkoituksenmukaisen ja riittävän joustavan toiminnan. Esimiehille ja muulle henkilöstölle tarjottiin hankintoihin liittyvää Eksoten sisäistä matalan kynnyksen koulutusta ja hankintaprosessia kehitettiin yhteistyössä Etelä-Karjalan

18

hankintapalvelujen kanssa. Hankintaosaamista ja siihen liittyvää koulutusta tulee kuitenkin lisätä ja hankintaprosessin laatua ja sujuvuutta parantaa. Sopimustoiminta

Sopimukset kirjataan asiahallintajärjestelmään (Dynasty), mikä palvelee johtamista ja parantaa sopimusten seurantaa. Eksotella on mittavaa ostopalvelutoimintaa, mikä edellyttää hyvää sopimuksenhallintaa. Dynasty-asiahallintajärjestelmän käyttöä on tehostettava ja sopimusten solmimiseen liittyvää osaamista lisättävä.

Sisäisen tarkastuksen järjestäminen

Sisäinen tarkastus on osa Eksoten sisäisen valvonnan järjestelmää, jota hallitus ja toimitusjohtaja käyttävät toteuttaessaan tilivelvollisuuteen kuuluvaa valvontavelvollisuuttaan. Toiminnan tarkoituksena on edistää Eksotelle asetettujen päämäärien ja tavoitteiden toteutumista.

Sisäisen tarkastuksen järjestämistä ohjaa valtuuston hyväksymä tarkastussääntö. Säännöksessä on määritelty sisäisen tarkastuksen tehtävät ja toimintatavat. Sisäinen tarkastus toimii toimitusjohtajan alaisuudessa. Tehtävää toteuttaa yksi henkilö, joka on samalla tarkastuslautakunnan valmistelija ja sihteeri. Sisäisen tarkastajan resurssi jakautuu puoliksi sisäisen tarkastuksen ja tarkastuslautakuntatyön kesken. Syyskuussa sisäisen tarkastajan tehtävissä oli eläköitymisestä johtunut henkilövaihdos.

Sisäinen tarkastus toteutti työsuunnitelman mukaiset tarkastukset, jotka kohdistuivat päätöksentekoprosessiin sekä sääntöjen ja ohjeiden noudattamiseen. Tarkastuskohteita olivat muun muassa toiminnan raportointi ja raportoidun tiedon hyväksikäyttö toiminnan ohjauksessa ja strategian toteuttamisessa, laskutus ja saatavien perintä, omien lääkäreiden päivystys-, lisätyö-, jononhoito- tms. korvaukset varsinaisen työajan ulkopuolella tehtävästä työstä, sopimusten ja niistä aiheutuvan laskutuksen vertailua pistokokein, ostoreskontralaskujen tarkastusta pistokokein, erikoissairaanhoidon tuottavuuslukujen laskentaa ja vertailua, kassatoimintojen tarkastus ja sisäisen valvonnan perehdyttäminen esimiehille. Sisäinen tarkastus osallistui tehtäväalueensa kehittämistyöhön, esimerkiksi Eksoten riskienhallinnan työryhmän työskentelyyn. Sisäinen tarkastus avusti tilintarkastajaa eri tarkastuskohteiden tarkastamisessa.

Sisäinen tarkastus tekee yhteistyötä Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien sisäisen tarkastuksen kanssa parhaiden työmenetelmien kehittämiseksi.

Eksoten tilintarkastajat ovat tehneet nettikyselyn sisäisen valvonnan osa-alueista. Kysely on lähetetty sisäisestä valvonnasta vastuussa olevalle henkilöstölle vuoden 2012 alkupuolella. Kyselystä saatujen vastausten perusteella riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan koulutusta ja ohjeistusta kaivataan lisää. Kehityskohteita löytyi myös strategisten tavoitteiden asettamisesta ja tavoitteiden saavuttamisen seurannasta. Kyselyn tuloksia hyödynnetään riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan kehittämisessä.

19

1.3 Konserniohjaus ja konsernivalvonta Konserniohjausjärjestelmä

Valtuusto hyväksyi 14.12.2011/ § 36 Eksoten konserniohjeen 2012. Konserniohje tuli voimaan 1.1.2012. Kuntayhtymän konserniohjeella luodaan puitteet ensisijaisesti kuntayhtymäkonserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle kuntayhtymän tavoitteiden mukaisesti. Ohjetta noudatetaan soveltuvin osin myös osakkuusyhteisöjen omistajaohjauksessa.

Konserniohjetta sovelletaan kuntayhtymään sen tytäryhteisöihin ja näiden tytäryhteisöihin. Osakkuusyhteisöjä ohjataan lähinnä tilinpäätöstietojen raportoinnin kautta. Osakkuusyhteisöissä Eksoten edustajan tulee pyrkiä siihen, että Eksoten konserniohjeen periaatteita noudatetaan myös osakkuusyhteisössä. Konserniohje käsitellään ja hyväksytään tytäryhteisöjen yhtiökokouksessa ja hallituksessa. Tytäryhteisön on varmistettava, ettei ohje ole ristiriidassa ao. yhteisölainsäädännön tai yhteisön sääntöjen tai yhtiöjärjestyksen kanssa. Konsernijohdolla tarkoitetaan hallitusta ja toimitusjohtajaa.

Valtuusto hyväksyy kuntayhtymän strategian, päättää kuntayhtymäkonsernille ja sen tytäryhteisöille asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä, arvioi toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen vuosittain tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä ja hyväksyy konserniohjeen.

Hallitus valitsee kuntayhtymän edustajat tytär- ja osakkuusyhteisöjen yhtiökokouksiin tai vastaaviin kokouksiin sekä nimeää kuntayhtymän edustajat näiden yhteisöjen hallituksiin, käyttää omistajapuhevaltaa tytär- ja osakkuusyhteisöissä sekä antaa ohjeet kuntayhtymää näiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kuntayhtymän kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin, vastaa tytäryhteisöjen valvonnan järjestämisestä ja saa käyttöönsä yhteisön toiminnan ja tulosten arviointiraportit vuosittain sekä raportoi valtuustolle vuosittain yhtiöille asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta. Toimitusjohtaja johtaa kuntayhtymäkonsernia kuntayhtymän hallituksen alaisuudessa ja vastaa konserniohjauksen toteuttamisesta, valvoo konserniyhteisöjen toimintaa ja konserniohjeen noudattamista sekä tarvittaessa tekee vaadittavista toimenpiteistä ehdotuksia kuntayhtymän hallitukselle ja voi olla läsnä ja käyttää puhevaltaa tytäryhteisöjen hallitusten kokouksissa. Kuntayhtymän muu johtajisto vastaa toimitusjohtajan alaisuudessa konserniohjauksen toteuttamisesta toimitusjohtajan erikseen antaman määräyksen mukaisesti ja he voivat olla läsnä ja käyttää puhevaltaa vastuulleen kuuluvien tytäryhteisöjen hallitusten kokouksissa.

20

1.4 Laskelmat ja tunnusluvut

1.4.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut

TOIMINTATUOTOTMyyntituotot 334 969 328 531Maksutuotot 30 419 29 878Tuet ja avustukset 8 727 9 932Muut toimintatuotot yhteensä 2 617 2 950TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 376 732 371 292VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 87 0TOIMINTAKULUTHenkilöstökulut -194 476 -184 671

Palkat ja palkkiot -147 917 -140 666Henkilösivukulut -46 559 -44 005

Eläkekulut -37 549 -35 781Muut henkilösivukulut -9 010 -8 224

Palvelujen ostot -113 850 -111 493Aineet, tarvikkeet ja tavarat -32 764 -32 629Avustukset -23 076 -22 691Muut toimintakulut -15 954 -15 541TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -380 120 -367 025TOIMINTAKATE -3 300 4 267

Korkotuotot 64 46Muut rahoitustuotot 62 32Korkokulut -347 -318Muut rahoituskulut -10 -129

Rahoitustuotot ja -kulut -231 -368VUOSIKATE -3 531 3 898Poistot ja arvonalentumiset -6 533 -6 127Satunnaiset tuotot ja kulut 0 0TILIKAUDEN TULOS -10 065 -2 229

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 654 662Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 246 0

Varausten ja rahastojen muutos 900 662TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -9 165 -1 567

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUTToimintatuotot/Toimintakulut, % 99,1 101,2Vuosikate/Poistot, % -54,1 63,6

Tunnuslukujen laskentakaavat:Toimintatuotot prosentteina toimintakuluista

= 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - valmistus omaan käyttöön)Vuosikate prosentteina poistoista

= 100 * Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset

TULOSLASKELMAEksote 1000 EUR 1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010

21

1.4.2 Erikoissairaanhoidon tuloslaskelma ja sen tunnusluvut

TOIMINTATUOTOTMyyntituotot 138 356 139 008Maksutuotot 5 536 5 633Tuet ja avustukset 9 11Muut toimintatuotot yhteensä 280 172TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 144 181 144 824VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 0TOIMINTAKULUTHenkilöstökulut -74 521 -70 297

Palkat ja palkkiot -56 832 -53 654Henkilösivukulut -17 689 -16 643

Eläkekulut -14 258 -13 567Muut henkilösivukulut -3 431 -3 076

Palvelujen ostot -41 807 -43 348Aineet, tarvikkeet ja tavarat -22 663 -22 638Avustukset 0 0Muut toimintakulut -7 622 -7 791TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -146 613 -144 074TOIMINTAKATE -2 432 750

Korkotuotot 0 0Muut rahoitustuotot 0 0Korkokulut -320 -316Muut rahoituskulut 0 -114

Rahoitustuotot ja -kulut -320 -430VUOSIKATE -2 752 321Poistot ja arvonalentumiset -2 634 -2 726Satunnaiset tuotot ja kulut 0 0TILIKAUDEN TULOS -5 386 -2 405

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 654 662Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 246 0

Varausten ja rahastojen muutos 900 662TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -4 486 -1 744

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUTToimintatuotot/Toimintakulut, % 98,3 100,5Vuosikate/Poistot, % -104,5 11,8

TULOSLASKELMAErikoissairaanhoito 1000 EUR 1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010

22

1.4.3 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut

Toiminnan rahavirtaVuosikate -3 531 3 898Tulorahoituksen korjauserät 55 -69

Investointien rahavirtaInvestointimenot -6 924 -5 232Rahoitusosuudet investointimenoihin 79 0Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 11 5

Toiminnan ja investointien rahavirta -10 310 -1 398

Rahoituksen rahavirtaLainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 257 -1 457Oman pääoman muutokset 2 926 978Muut maksuvalmiuden muutokset 8 610 -1 346Rahoituksen rahavirta 10 278 -1 825Rahavarojen muutos -32 -3 223

Rahavarat 31.12. 150 182Rahavarat 1.1. -182 -3 405

Rahavarojen muutos -32 -3 223

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Investointien tulorahoitus, % -51,6 74,5=100*Vuosikate/Investointien omahankintameno

Pääomamenojen tulorahoitus, % -43,6 58,3100*Vuosikate/(Investointien omahankintameno+Antolainojen nettolisäys+Lainanlyhennykset)

Lainanhoitokate -2,0 2,4(Vuosikate+Korkokulut)/(Korkokulut+Lainanlyhennykset)

Kassan riittävyys, pv 0,1 0,2365*Rahavarat 31.12./Kassasta maksut tilikaudella

Kassan riittävyys, pv (Lpr konsernitilit mukana)365*(Rahavarat 31.12.+Lpr konsernitilit)/Kassasta 4,8 10,9maksut tilikaudella

RAHOITUSLASKELMA 1000 EUR 2011 2010

23

1.4.4 Tase ja sen tunnusluvut

PYSYVÄT VASTAAVAT 54 083 53 774

Aineettomat hyödykkeet 5 568 5 258Aineettomat oikeudet 3 596 4 600Ennakkomaksut 1 973 659

Aineelliset hyödykkeet 47 458 47 704Maa- ja vesialueet 683 678Rakennukset 35 970 37 294Kiinteät rakenteet ja laitteet 1 750 2 035Koneet ja kalusto 8 664 7 516Muut aineelliset hyödykkeet 179 0Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 213 180

Sijoitukset 1 057 812Tytäryhteisöosakkeet ja -osuudet 399 151Osakkeet ja osuudet 658 661

VAIHTUVAT VASTAAVAT 37 635 42 976

Vaihto-omaisuus 1 732 1 746Aineet ja tarvikkeet 1 732 1 746

Saamiset 35 753 41 047Pitkäaikaiset saamiset 12 221 11 821

Lainasaamiset 428 28Muut saamiset 11 793 11 793

Lyhytaikaiset saamiset 23 532 29 227Myyntisaamiset 9 836 9 492Lainasaamiset 5 735 11 741Muut saamiset 5 265 5 745Siirtosaamiset 2 696 2 248

Rahat ja pankkisaamiset 150 182

VASTAAVAA YHTEENSÄ 91 718 96 750

VASTAAVAA1000 EUR

31.12.2011 31.12.2010

24

OMA PÄÄOMA 16 841 23 326

Peruspääoma 24 168 24 168Arvonkorotusrahasto 678 678Muut omat rahastot 1 564 1 810Edellisten tilikausien yli-/alijäämä -404 -1 763Tilikauden yli-/alijäämä -9 165 -1 567

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 6 821 7 475Poistoero 6 821 7 475

PAKOLLISET VARAUKSET 3 365 3 301Eläkevaraukset 188 210Muut pakolliset varaukset 3 177 3 091

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 122 1 160Lahjoitusrahastojen pääomat 1 122 1 160

VIERAS PÄÄOMA 63 569 61 487

Pitkäaikainen 11 757 13 011Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 5 421 6 348Laina julkisyhteisöiltä 5 276 5 607Muut velat 1 060 1 056

Lyhytaikainen 51 812 48 476Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 926 926Laina julkisyhteisöiltä 331 331Ostovelat 15 094 15 301Muut velat 7 237 6 926Siirtovelat 28 223 24 993

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 91 718 96 750

TASEEN TUNNUSLUVUTOmavaraisuusaste, % 25,8 31,8Suhteellinen velkaantuneisuus, % 16,9 16,6Kertynyt yli-/alijäämä, milj. € -9,6 -3,3Lainakanta 31.12.2011, milj. € 12,0 13,2

VASTATTAVAA1000 EUR

31.12.2011 31.12.2010

25

1.4.5 Erikoissairaanhoidon tase ja sen tunnusluvut

PYSYVÄT VASTAAVAT 49 610 51 414

Aineettomat hyödykkeet 3 354 3 737Aineettomat oikeudet 2 302 3 404Ennakkomaksut 1 052 332

Aineelliset hyödykkeet 45 561 47 229Maa- ja vesialueet 683 678Rakennukset 35 970 37 294Kiinteät rakenteet ja laitteet 1 750 2 035Koneet ja kalusto 7 136 7 088Muut aineelliset hyödykkeet 0 0Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 23 134

Sijoitukset 695 448Tytäryhteisöosakkeet ja -osuudet 399 151Osakkeet ja osuudet 296 297

VAIHTUVAT VASTAAVAT 17 310 20 007

Vaihto-omaisuus 1 732 1 746Aineet ja tarvikkeet 1 732 1 746

Saamiset 15 437 18 124Pitkäaikaiset saamiset 399 8

Lainasaamiset 399 8Muut saamiset 0 0

Lyhytaikaiset saamiset 15 038 18 116Myyntisaamiset 5 965 5 695Lainasaamiset 5 563 8 956Muut saamiset 2 278 2 748Siirtosaamiset 1 232 716

Rahat ja pankkisaamiset 142 137

VASTAAVAA YHTEENSÄ 66 920 71 421

VASTAAVAA1000 EUR

31.12.2011 31.12.2010

26

OMA PÄÄOMA 21 520 23 897

Peruspääoma 24 168 24 168Arvonkorotusrahasto 678 678Muut omat rahastot 1 564 1 810Edellisten tilikausien yli-/alijäämä -404 -1 016Tilikauden yli-/alijäämä -4 486 -1 744

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 6 821 7 475Poistoero 6 821 7 475

PAKOLLISET VARAUKSET 3 365 3 301Eläkevaraukset 188 210Muut pakolliset varaukset 3 177 3 091

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 122 1 153Lahjoitusrahastojen pääomat 1 122 1 153

VIERAS PÄÄOMA 34 092 35 595

Pitkäaikainen 11 749 13 006Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 5 421 6 348Laina julkisyhteisöiltä 5 276 5 607Muut velat 1 051 1 051

Lyhytaikainen 22 343 22 589Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 926 926Laina julkisyhteisöiltä 331 331Ostovelat 6 799 7 557Muut velat 2 758 2 717Siirtovelat 11 529 11 058

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 66 920 71 421


VASTATTAVAA1000 EUR

31.12.2011 31.12.2010

27

1.4.6 Kokonaistulojen ja – menojen laskelma

Toiminta ToimintaToimintatuotot 376 732 99,2 Toimintakulut 380 120 97,8Korkotuotot 64 0,0 Valmistus omaan käyttöön -87 0,0Muut rahoitustuotot 62 0,0 Korkokulut 347 0,1Tulorahoituksen korjauserät Muut rahoituskulut 10 0,0

Pys.vast. luovutusvoitot -9 0,0 Tulorahoituksen korjauserätInvestoinnit Pakoll.var.muutos -64 0,0

Rahoitusosuudet 79 0,0 InvestoinnitPys.vast. luovutustulot 11 0,0 Investointimenot 6 924 1,8

Rahoitustoiminta RahoitustoimintaOman pääoman lisäys 2 926 0,8 Pitkäaik. lainojen vähennys 1 257 0,3

Kokonaistulot yhteensä 379 865 100 Kokonaismenot yhteensä 388 506 100

%TULOT 2011 MENOT 20111000 EUR % 1000 EUR

28

1.5 Tilikauden tuloksen käsittely ja tasapainottamistoimenpiteet

1.5.1 Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tilikauden tulos on 10,1 milj. € alijäämäinen, mikä on 0,6 milj. € lisätalousarviota heikompi.

Hallitus esittää tilikauden 10 064 783,59 €:n alijäämäisen tuloksen käsittelystä seuraavaa:

1) Tuloutetaan poistoeroja 653 728,39 € 2) Tuloutetaan investointirahastosta 246 000 €, joka on käytetty Etelä-

Karjalan Sairaalaparkki Oy:n osakepääoman korottamiseen. 3) Siirretään tilikauden alijäämä 9 165 055,20 € taseen edellisten tilikausien

yli-/alijäämä -tilille

Taseessa oli aikaisempien vuosien alijäämää 404 115,23 € eli tämän jälkeen alijäämää on 9 569 170,43 €.

1.5.2 Talouden tasapainottamistoimenpiteet Eksoten hallituksen edustajien ja kuntajohtajien neuvottelukunnan neuvottelussa 10.11.2011 sovittiin, että kunnat maksavat vuoden 2011 aikana Eksoten alijäämät vuosilta 2009 ja 2010 yhteismäärältään 3,33 miljoonaa euroa. Alijäämän kattaminen edellytti kunnissa valtuustojen päätöstä.

Eksoten perussopimuksen 6 §:n mukaan jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa. Imatran osuus rajoittuu kuitenkin vain siihen varallisuuteen, mikä kohdistuu erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon järjestämiseen, ja niihin velkoihin ja velvoitteisiin, jotka aiheutuvat erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon järjestämisestä.

Erikoissairaanhoidon tuloslaskelma ja tase on eriytetty muusta Eksoten toiminnasta laskennallisen eriyttämisen keinoin. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että erikoissairaanhoidolle on olemassa eriytetty alijäämä. Alla olevassa taulukossa on esitetty tilikauden ali/ylijäämien jakautuminen kunnittain erikoissairaanhoitoon ja muuhun toimintaan vuoden 2010 vahvistettuun tilinpäätökseen asti. Imatran osalta erikoissairaanhoidon osuus on laskutettu erikoissairaanhoidon hinnaston mukaisesti. Eksote laskutti jäsenkunnilta vuoden 2010 loppuun mennessä kertyneet alijäämät. Saadut suoritukset kirjattiin edellisten tilikausien yli-/alijäämä tilille. Imatran kaupunki kiisti vuoden 2010 tuloksen perusteella määräytyneen 404 115,23 €:n osuuden eikä suorittanut tätä osuutta.

29

ennen v. 2009 2010 YHTEENSÄesh muu yht. esh muu yht esh muu yht

Imatra -245 386 0 -245 386 -404 116 0 -404 116 -649 502 0 -649 502Lappeenranta -567 069 -521 114 -1 088 184 -933 883 123 285 -810 598 -1 500 952 -397 829 -1 898 781Lemi -22 576 -20 746 -43 322 -37 179 4 908 -32 271 -59 755 -15 838 -75 593Luumäki -38 343 -35 236 -73 579 -63 146 8 336 -54 810 -101 489 -26 900 -128 388Parikkala 0 -39 354 -39 354 -70 526 9 310 -61 216 -70 526 -30 044 -100 570Rautjärvi -33 808 -31 068 -64 875 -55 676 7 350 -48 326 -89 484 -23 718 -113 202Ruokolahti -41 718 -38 338 -80 056 -68 704 9 070 -59 634 -110 423 -29 268 -139 690Savitaipale -37 166 -34 154 -71 320 -61 207 8 080 -53 127 -98 373 -26 074 -124 446Taipalsaari -29 805 -27 389 -57 194 -49 084 6 480 -42 604 -78 888 -20 909 -99 798yhteensä -1 015 871 -747 398 -1 763 269 -1 743 521 176 819 -1 566 702 -2 759 391 -570 579 -3 329 971

Vuonna 2011 syntyneen alijäämän ja vuoden 2012 talousarvion alijäämän kattamisohjelmasta sekä Eksoten tuottavuusohjelmasta sovitaan Eksoten ja jäsenkuntien välillä keväällä 2012. Vuosina 2012 - 2014 palveluiden tuottavuuden parantaminen keskittyy erityisesti terveysasemien vuodeosastojen erikoistumiseen ja uusien kevyempien asumisratkaisujen kehittämiseen ja sitä kautta henkilöstön määrän kasvun hillintään. Tuottavuuden nostaminen on mahdollista palvelurakennetta ja toimintaa uudistamalla sekä tietojärjestelmiä hyödyntämällä ottaen huomioon teknologian kehityksen, henkilöstön koulutustason nousun ja lähivuosina tapahtuvan eläkkeelle siirtymisen. Eksotella on useita kehittämishankkeita ja toiminnan tehostamissuunnitelmia, joihin on myös saatu ulkopuolista rahoitusta.

30

2. TOTEUTUMISVERTAILUT

2.1 Valtuuston hyväksymien sitovien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen

2.1.1 Sitovuustasot valtuustoon nähden milj. EUR

8,6 0,0 8,6 6,8 alitus 1,8 79 %

* tilikauden tulos -3,2 -6,0 -9,2 -10,1 ylitys 0,9 110 %

5,9 0,0 5,9 0,0 alitus 5,9 0 %1,3 0,0 1,3 1,3 alitus 0,0 100 %

Investoinnit

Tuloslaskelma

Alkup TA

TA muutok

set

Lisätalous arvio

Toteuma2011 Ero Toteuma

%

Rahoitusosa* pitkäaikaislainojen lisäys* talousarviolainojen lyhennykset Valtuusto päätti 23.9.2011 tarkistaa vuoden 2011 talousarviota puolivuotisraportissa esitetyn ennusteen mukaisesti siten, että toiminta- ja rahoitusmenojen yhteissumma on 376,6 milj. €, toiminta- ja rahoitustuottojen yhteissumma on 374,7 milj. € ja tilikauden tulos on 9,2 milj. € alijäämäinen.

2.1.2 Sitovuustasot hallitukseen nähden milj. EUR

Toimintamenojen ja rahoitusmenojen yhteissumma

372,8 4,4 377,2 380,4 ylitys 3,2 101 %

Toimintatuottojen ja rahoitustuottojen yhteissumma

376,7 2,0 374,7 376,9 ylitys 2,1 101 %

Rakennukset ja rakenteet 1,0 0,0 1,0 1,1 ylitys 0,1 112 %Hankeryhmä 2 /Kalusto- ja laitehankinnat 4,4 0,0 4,4 3,5 alitus 0,9 80 %Hankeryhmä 3/ Atk-hankkeet, aineettomat 3,3 0,0 3,3 2,2 alitus 1,1 67 %

Toteuma%

Alkup TA

TA muutok

set

Lisätalous arvio

Toteuma2011 Ero

Hallitus päätti 9.9.2011 esittää valtuustolle, että se tarkistaa vuoden 2011 talousarviota siten, että toiminta- ja rahoitusmenojen yhteissumma on 376,6 milj. €, toiminta- ja rahoitustuottojen yhteissumma on 374,7 milj. € ja tilikauden tulos on 9,2 milj. € alijäämäinen.

31

Laskennassa on tehty hallituksen listatekstissä esitysvaiheessa tekninen virhe: oikea toiminta- ja rahoitusmenojen yhteissumma on 377,2 milj. €, jotta tilikauden tulokseksi jää 9,2 milj. € alijäämä. Taulukoihin tämä tekninen virhe on korjattu.

2.2 Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet vuonna 2011

Mittari Tavoitetaso Toimintakulut €/asukas Alle valtakunnallisen

keskitason Toimintakulut €/asukas 2010 2011 Muutos-%

Toimintakulut €/asukas 3 220 3 350 4,0 %Nettotoimintamenot €/asukas 2 767 2 895 4,6 % Erikoissairaanhoidon osalta asukasmäärissä on mukaan luettu Imatra. Muun kuin erikoissairaanhoidon osalta asukasmäärissä on poisluettu Imatra. Valtakunnallista vertailutietoa vuodelta 2011 ei ole vielä saatavilla. Toimintakulujen Alle valtakunnallisen kasvuprosentti 2010-2012 keskitason

Toimintakulujen muutos 2010 2011 Muutos-%Toimintakulut -367 025 140 -380 119 418 3,6 %Nettotoimintamenot -317 595 233 -330 421 291 4,0 % Kuntien peruspalvelujen hintaindeksi vuonna 2011 oli 2,6%. Muuta valtakunnallista vertailutietoa vuodelta 2011 ei ole vielä saatavilla.

Laitoshoidon kustannusten Laskee vuosittain osuus kokonaiskustannuksista 2010-2012

Laitoshoidon nettomenojen muutos 2010 2011 Muutos-%Laitoshoidon nettotoimintamenot / nettotoimintamenot 36,0 % 34,5 % -4,2 %

32

Laitoshoitopäivien määrä Laskee vuosittain

2010-2012 Laitoshoitopäivien määrä 2010 2011 Muutos-%Erikoissairaanhoito 37 912 38 039 0,3 %Akuutti 44 704 45 167 1,0 %Mielenterveys 26 481 21 802 -17,7 %Päihdelaitoshoito 5 239 5 151 -1,7 %Vanhusten palvelut 284 617 264 593 -7,0 %Lastensuojelu 16 643 17 727 6,5 %Vammaispalvelut 14 714 11 539 -21,6 %Laitoshoitopäivät yhteensä 430 310 404 018 -6,1 %

Vähintään kolmen, vastuualue rajat ylittävän, ydinprosessin kuvaaminen ja prosessimittareiden määrittäminen Kotiutus:

Prosessi kuvattu Mittareita ei vielä määritelty

Terveysasemien vuodeosastojen erikoistuminen ja ikäihmisten asumisen uudet innovaatiot

Prosessi kuvattu Mittarit:

o koko prosessi: laitospaikkojen väheneminen o Talous ja tuloksellisuus: Kunnille löytyy rahoitus rakentamiseen

oikeaan aikaan, mittarina kuinka monella kunnalla o Asiakkaat ja palvelut: Informaation oikea ajoitus, mittarina

asiakastyytyväisyys o Toimintatavat ja prosessit: Laitosmainen toimintatapa ei siirry

asumisyksiköihin, mittarina RAI ja RAVA o Ihmiset ja osaaminen: Henkilöstö sitoutuu muutokseen, mittarina

henkilöstön vaihtuvuus

Terveysasema-malli (Kolmikantamalli): Prosessi kuvattu

o Psykiatriset sairaanhoitajat toimivat aiemman keskitetyn mallin sijaan toiminnallisesti terveyskeskuslääkäreiden rinnalla. Näin saadaan aikaan mielenterveys- ja päihdeongelmien nopeampi tunnistus ja varhaisempi hoidon aloitus. Tähän sisältyy myös palveluohjaus toimintatapana eli ohjataan asiakkaat mahdollisimman pian heidän tarvitsemansa palvelun ääreen.

Mittarit: o hoitoon pääsyaika ja käyntisuoritteiden määrä sekä jakauma

Koti-ikävä (kotihoidon kehittäminen):

Prosessi kuvattu Mittarit:

o Päivystykseen joutuneiden vanhusten lukumäärä

33

Kaikille toiminnoille yhteisen SAS-toiminnan käyttöönotto, laajentaminen ja edelleen kehittäminen SAS -toiminta on laajentunut ja parantunut huomattavasti.

LA-SAS: 1822 potilasta sijoitettiin lyhytaikaispaikalle, joista lähes kaikki (86 %) 3 vuorokauden sisällä.

PA-SAS: SAS on vanhuspalveluiden pyynnöstä ottanut hoitaakseen myös pitkäaikaispotilaiden sijoittamisen, Pa-SAS:n (pitkäaikais-SAS). Sijoituksia oli 180. Pitkäaikais SAS ohjelma on kokeiluvaiheessa.

Mie-SAS: Käyttöön on otettu myös Mie-SAS –ohjelma (mielenterveys- että päihdeasumispalveluihin sijoittumisia ohjaava ohjelmisto).

Vammaispalvelun SAS: ohjelma on tehty ja on käyttöönottoa vailla. Käyttöönotto vammaispalveluissa vuonna 2012.

Asiakastyytyväisyyskysely koko Eksoten alueella Vuonna 2011 toteutetut asiakastyytyväisyyskyselyt ovat osa laajempaa asiakastyytyväisyyden tutkimuskokonaisuutta ja sen tuloksia käytetään Eksoten toiminnan kehittämisessä. Tutkimus etenee vaiheittain:

syksy 2011: 12 terveysaseman ja 11 terveysaseman vuodeosaston tutkimus

kevät 2012: erikoissairaanhoidon vuodeosastojen tutkimus, päivystyspoliklinikoiden tutkimus, aikuissosiaalityön tutkimus

syksy 2012: terveysasemien uusintatutkimus vuosi 2013: suunnitellaan myöhemmin

Suunnittelu ja toteutus on tehty yhteistyössä Saimaan amk:n tutkijaryhmän sekä lääkeyritys Novartis Oy:n kanssa. Toteutuksessa oli mukana n. 170 sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa. Tyytyväisyyttä arvioitiin asteikolla 4-1, jossa 4= tyytyväinen, 3=melko tyytyväinen, 2=melko tyytymätön ja 1= tyytymätön. Lisäksi vaihtoehtona oli ”en osaa sanoa/ei koske minua”. Terveysasemien asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin ns. ovensuukyselynä vastaamalla paperisille lomakkeille.

Asiakastyytyväisyys / terveysasemat Vastaajat, lkm Saatu apu, kaHenkilökunnan osaaminen, ka

Käynti kokonaisuutena, ka

Armila 425 3,47 3,61 3,46Joutseno 187 3,51 3,71 3,64Sammonlahti 176 3,43 3,64 3,61Luumäki 124 3,68 3,82 3,66Parikkala 116 3,60 3,78 3,68Taipalsaari 105 3,64 3,76 3,69Lemi 99 3,60 3,74 3,64Savitaipale 92 3,54 3,64 3,66Lauritsala 88 3,53 3,70 3,53Rautjärvi 79 3,61 3,73 3,67Ruokolahti 78 3,60 3,85 3,63Ylämaa 38 3,79 3,93 3,89Yhteensä / painotettu keskiarvo 1607 3,54 3,70 3,60

34

Terveysaseman vuodeosastojen asiakastyytyväisyyskysely suoritettiin marraskuussa 2011 kullakin terveysaseman vuodeosastolla pääosin yhtenä päivänä. Omaisilla oli mahdollisuus vastata kyselyyn viikon ajan.. Osa potilaista vastasi kyselyyn itse. Opiskelijat haastattelivat niitä potilaita, joiden terveydentila mahdollisti vastaamisen, mutta he eivät pystyneet täyttämään itse lomaketta. Osastonhoitajat arvioivat 160 potilaan terveydentilan mahdollistavan tutkimukseen osallistumisen. Potilailta saatiin 110 vastausta, mikä on 33,3 % potilasmäärästä ja 68,8 % vastaamaan kykenevistä potilaista. Omaisilta saatiin 34 vastausta, mikä oli odotettua vähemmän. Tuloksissa ei ollut vuodeosastokohtaisia eroja.

Asiakastyytyväisyys / vuodeosastot KeskiarvoHenkilökunnan osaaminen 3,68Saatu apu 3,64Hoitojakso kokonaisuutena 3,54 Henkilöstön työtyytyväisyyskysely Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin henkilöstön toinen työhyvinvointikysely toteutettiin 2012 viikoilla 4-6. Kyselyyn vastasi 2 666 eksotelaista vastausprosentin ollessa 68. Ensimmäiseen kyselyyn 2010 (37 %) verrattuna vastausprosentti nousi huomattavasti. Työhyvinvointikyselyn kysymykset perustuivat Kunnallisen eläkelaitoksen Kevan toteuttamiin kyselyihin, mikä mahdollistaa tulosten vertailua Kevan kuntasektorilta (sis. myös sairaanhoitopiirejä) keräämän aineiston kanssa. Asteikko kyselyssä oli 1-5 (1= Heikko/Heikosti/Erittäin tyytymätön, 5= Kiitettävä/Kiitettävästi/Erittäin tyytyväinen). Työtyytyväisyys 2010 2011Johtaminen 3,14 3,3Työyhteisön toimivuus 3,35 3,4Työolot ja osaaminen 3,18 3,2Omat voimavarat ja työssä jaksaminen 3,85 3,8Pistemäärä työkyvylle 4,19 4,2Palkkaus 2,59 2,5Keskiarvo kaikista osa-alueista 3,38 3,4

35

Henkilötyövuosien määrä Laskee v:sta 2010

Henkilötyövuodet 2010 2011 Muutos-%Terveyspalvelut 1 700,13 1 795,23 5,6 %Vanhustenpalvelut 1 202,25 1 212,14 0,8 %Perhe- ja sosiaalipalvelut 463,26 479,2 3,4 %Yhteiset palvelut 461,92 423,24 -8,4 %Eksote 3 827,56 3 909,81 2,1 %

36

2.3 Käyttötalouden toteutuminen

TOIMINTATUOTOTMyyntituotot jäsenkunnilta 322 013 -1 426 320 587 321 256 669 100,2 %Muut myyntituotot 11 717 -708 11 009 13 713 2 704 124,6 %

Myyntituotot 333 730 -2 134 331 596 334 969 3 373 101,0 %Maksutuotot 29 717 1 074 30 792 30 419 -372 98,8 %Tuet ja avustukset 10 598 -823 9 775 8 727 -1 048 89,3 %Muut toimintatuotot yhteensä 2 575 -91 2 484 2 617 133 105,3 %TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 376 621 -1 974 374 647 376 732 2 085 100,6 %VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 0 0 87 87 TOIMINTAKULUT

Palkat ja palkkiot -144 781 595 -144 186 -147 917 -3 731 102,6 %Henkilösivukulut -45 478 411 -45 067 -46 559 -1 491 103,3 %

Henkilöstökulut -190 259 1 006 -189 253 -194 476 -5 222 102,8 %Asiakaspalvelujen ostot -52 410 -2 062 -54 472 -54 693 -221 100,4 %Sos. Ja terv. Palv. Ostot -9 201 -354 -9 555 -9 512 42 99,6 %Muiden palvelujen ostot -48 940 -1 916 -50 856 -49 644 1 212 97,6 %

Palvelujen ostot -110 551 -4 332 -114 883 -113 850 1 033 99,1 %Apteekkitarvikkeet -10 755 -16 -10 771 -10 545 227 97,9 %Hoitotarvikkeet -14 311 -1 204 -15 516 -15 584 -69 100,4 %Muut tarvikkeet -7 734 213 -7 522 -6 635 887 88,2 %

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -32 801 -1 008 -33 809 -32 764 1 045 96,9 %Avustukset -22 353 -659 -23 012 -23 076 -64 100,3 %

Sisäiset vuokrat 0 24 24 0 -24 0,0 %Muut toimintakulut -16 191 266 -15 924 -15 954 -30 100,2 %

Muut toimintakulut -16 191 290 -15 900 -15 954 -54 100,3 %TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -372 154 -4 703 -376 857 -380 120 -3 262 100,9 %TOIMINTAKATE 4 467 -6 677 -2 210 -3 300 -1 089 149,3 %

Korkotuotot 100 -36 64 64 0 99,8 %Muut rahoitustuotot 0 23 23 62 38 263,0 %Korkokulut -552 260 -292 -347 -55 118,8 %Muut rahoituskulut -60 51 -9 -10 -1 109,0 %

Rahoitustuotot ja -kulut -512 298 -214 -231 -18 108,3 %VUOSIKATE 3 955 -6 379 -2 424 -3 531 -1 107 145,7 %Poistot ja arvonalentumiset -7 154 378 -6 776 -6 533 243 96,4 %Satunnaiset tuotot ja kulut 0 0 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS -3 200 -6 000 -9 200 -10 065 -865 109,4 %

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 0 660 660 654 -6 99,0 %Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 0 0 0 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 0 246 246

Varausten ja rahastojen muutos 0 660 660 900 240 136,3 %TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -3 200 -5 340 -8 540 -9 165 -625 107,3 %

TULOSLASKELMAEksote

1000 EUR

Toteuma2011

Lisätalous-arvio

Alkup TA

TA muu-tokset

Ero Toteuma%

37

2.4 Erikoissairaanhoidon käyttötalouden toteutuminen

TOIMINTATUOTOTMyyntituotot jäsenkunnilta 131 694 -1 426 130 268 131 112 844 100,6 %Muut myyntituotot 7 371 -766 6 605 7 244 639 109,7 %

Myyntituotot 139 065 -2 192 136 873 138 356 1 483 101,1 %Maksutuotot 5 399 292 5 691 5 536 -155 97,3 %Tuet ja avustukset 5 3 8 9 1 114,9 %Muut toimintatuotot yhteensä 221 112 332 280 -52 84,3 %TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 144 690 -1 785 142 904 144 181 1 276 100,9 %VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 0 0 0 0 TOIMINTAKULUT

Palkat ja palkkiot -54 583 -10 -54 593 -56 832 -2 240 104,1 %Henkilösivukulut -16 974 0 -16 974 -17 689 -715 104,2 %

Henkilöstökulut -71 653 86 -71 567 -74 521 -2 955 104,1 %Asiakaspalvelujen ostot -15 823 -1 000 -16 823 -17 165 -342 102,0 %Sos. Ja terv. Palv. Ostot -4 967 -500 -5 467 -6 201 -734 113,4 %Muiden palvelujen ostot -18 394 -555 -18 949 -18 440 509 97,3 %

Palvelujen ostot -39 184 -2 055 -41 239 -41 807 -568 101,4 %Apteekkitarvikkeet -9 338 -134 -9 472 -9 305 167 98,2 %Hoitotarvikkeet -10 071 -800 -10 871 -10 996 -125 101,2 %Muut tarvikkeet -2 450 1 -2 449 -2 362 87 96,4 %

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -21 858 -933 -22 791 -22 663 129 99,4 %Avustukset 0 0 0 0 0 0,0 %

Sisäiset vuokrat -7 342 405 -6 937 -6 252 685 90,1 %Muut toimintakulut -1 103 0 -1 103 -1 370 -266 124,1 %

Muut toimintakulut -8 446 405 -8 040 -7 622 418 94,8 %TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -141 141 -2 496 -143 637 -146 613 -2 975 102,1 %TOIMINTAKATE 3 549 -4 281 -733 -2 432 -1 699 331,8 %

Korkotuotot 0 0 0 0 0 Muut rahoitustuotot 0 0 0 0 0 Korkokulut -450 193 -257 -320 -64 124,8 %Muut rahoituskulut -77 77 0 0 0

Rahoitustuotot ja -kulut -522 265 -257 -320 -64 124,9 %VUOSIKATE 3 027 -4 016 -990 -2 752 -1 763 278,1 %Poistot ja arvonalentumiset -3 027 256 -2 771 -2 634 137 95,1 %Satunnaiset tuotot ja kulut 0 0 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS 0 -3 760 -3 760 -5 386 -1 626 143,2 %

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 0 660 660 654 -6 99,0 %Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 0 0 0 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 0 246 246

Varausten ja rahastojen muutos 0 660 660 900 240 136,3 %TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 0 -3 100 -3 100 -4 486 -1 386 144,7 %

TULOSLASKELMAErikoissairaanhoito

1000 EUR

Alkup TA

TA muu-tokset

Lisätalous-arvio

Toteuma2011

Ero Toteuma%

38

2.5 Rahoitusosan toteutuminen

Toiminta ja investoinnitToiminnan rahavirta

Vuosikate 3 955 -6 380 -2 425 -3 531 -1 106 146 %Tulorahoituksen korjauserät 0 0 0 55 55

Investointien rahavirtaInvestointimenot -8 606 0 -8 606 -6 924 1 683 80 %Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 0 79 79 Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 0 0 0 11 11

Toiminta ja investoinnit, netto -4 652 -6 380 -11 032 -10 310 722 93 %RahoitustoimintaLainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 5 900 0 5 900 0 -5 900 0 %Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 347 0 -1 347 -1 257 90 93 %

Vaikutus maksuvalmiuteen -99 -6 380 -6 479 -11 567 -5 088 179 %

RAHOITUSOSA1000 EUR

Toteuma2011

Alkup TA

TA muu-tokset

Lisätalous-arvio

Ero Toteuma%

39

2.6 Investointien toteutuminen

Ed.vuosien Ed.vuosien Talousarvio Toteuma Ero Toteumamääräraha- käyttö 2011 2011 2011 %varaukset 2011

Rakennukset ja rakenteetRgt-arkistojen siirto + rgt-arkistojen remontti 150 64 0 92 -92 EKKS, sisäilmaongelmien korjaukset 200 41 100 100 0 100 %SATU:n kesk.keittiön tilamuut. 0 43 -43 Kahilanniemen tilaelementit 0 121 -121 Sairaalan modernisointi; suunnittelu 300 23 277 8 %EKKS, korjaustyöt 364 444 -80 122 %Rakennukset ja rakenteet yhteensä 350 106 764 823 -59 108 %

Vuokratilat, korjaustyöt *) 220 271 -51 123 %Muut aineelliset hyödykkeet yhteensä 0 0 220 271 -51 123 %

Maa- ja vesialueet yhteensä 0 4 -4

Koneet ja kalustoOsasto A8:n kalustaminen 90 62 28 69 %Kirurgia/Kolono-duodeno-gastro 105 101 4 96 %Leikkausos/leikkaustasot 350 345 5 99 %Ambulanssit (3 kpl) varusteineen 433 427 7 98 %Rtg-kuvauslaite Armilaan 290 303 -13 104 %Ortopantomo, Ekks rgt 100 98 2 98 %Gammakamera /kliininen fysiologia 650 674 -24 104 %Armilan terveysas.kalusteet 110 113 -3 103 %Sänkyjä vanhusten laitoshoitoon 192 183 9 95 %Kotimäenkatu/nuort its.yks kal 100 55 45 55 %Kotimäenkatu/erit.as.yks.kal. 128 41 87 32 %Koivukodin kalustaminen 115 85 30 74 %Muut 1 702 1 018 684 60 %Koneet ja kalusto yhteensä 4 366 3 506 859 80 %

Aineettomat investoinnitKäyttövaltuushallinta / Kertakirjautuminen 120 31 155 215 -60 139 %Kantapalvelut (eResepti, eArkisto, eKatselu) 196 284 -88 145 %Muu kuvantaminen 78 271 230 42 85 %Raportoinnin kehittäminen 100 105 -5 105 %Effican uudet osiot 202 172 30 85 %SAS-ohjelmisto 210 131 79 62 %Sähköinen asiointi (KEKSI) 425 184 225 472 -247 210 %E-K Sairaalaparkki 0 246 -246 Muut 1 898 383 1 515 20 %Aineettomat investoinnit yhteensä 545 293 3 257 2 237 1 020 69 %

KAIKKI INVESTOINNIT YHTEENSÄ 8 606 6 842 1 764 80 %

*) Vuokratilat, korjaustyöt esitetty talousarviossa Rakennukset ja rakenteet -ryhmässä.

INVESTOINTIOSA1000 EUR

Etelä-Karjalan Sairaalaparkki Oy:n osakepääoman korotus rahoitettiin purkamalla Investointirahastoa. Kotimäenkadun uusien tilojen valmistuminen viivästyi niin, että kalustukseen varatut määrärahat toteutuvat vuoden 2012 puolella.

40

2.7 Painopistealueiden toteutuminen vastuualueittain

2.7.1 Perhe- ja sosiaalipalvelut

Myyntituotot jäsenkunnilta 57 123 57 123 0 0,0 % 54 701 2 422 4,4 %

Muut myyntituotot 1 185 801 384 47,9 % 871 315 36,1 %

Myyntituotot 58 308 57 924 384 0,7 % 55 572 2 737 4,9 %Maksutuotot 1 566 1 615 -49 -3,0 % 1 573 -7 -0,4 %

Tuet ja avustukset 5 263 5 201 62 1,2 % 5 280 -18 -0,3 %

Muut toimintatuotot yhteensä 758 800 -42 -5,3 % 754 4 0,5 %TOIMINTATUOTOT 65 895 65 540 355 0,5 % 63 179 2 716 4,3 %

VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 0 0 0 0Henkilöstökulut -23 285 -23 391 106 -0,5 % -21 572 -1 712 7,9 %

Palvelujen ostot -22 199 -21 772 -427 2,0 % -19 794 -2 405 12,1 %

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -636 -662 26 -3,9 % -581 -55 9,5 %

Avustukset -18 480 -18 314 -166 0,9 % -18 397 -83 0,5 %

Muut toimintakulut -2 397 -2 528 131 -5,2 % -2 290 -107 4,7 %TOIMINTAKULUT -66 997 -66 667 -330 0,5 % -62 634 -4 363 7,0 %

TOIMINTAKATE -1 102 -1 127 25 -2,2 % 545 -1 646 -302,3 %Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0 0 0 -93,2 %

VUOSIKATE -1 102 -1 127 25 -2,2 % 544 -1 646 -302,4 %Poistot ja arvonalentumiset 0 -16 16 -100,0 % 0 0

TILIKAUDEN TULOS -1 102 -1 143 41 -3,6 % 544 -1 646 -302,4 %Varausten ja rahastojen muutos 0 0 0 0 0TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -1 102 -1 143 41 -3,6 % 544 -1 646 -302,4 %

*Lisätalousarvio 2011

Perhe- ja sosiaalipalvelut1000 EUR

MuutosTP2011 vs. TP2010

MuutosTP vs. TA*TP 2011 TA 2011* TP 2010

Perhe- ja sosiaalipalveluiden yhteenlaskettu tulos toteutui 41 tuhatta € lisätalousarviota paremmin jääden -1,1 miljoonaa € alijäämäiseksi. Tulosaluetasolla alijäämää syntyi erityisesti vammaispalveluissa (1,5 milj. €) ja aikuisten sosiaalipalveluissa (vajaa 0,2 milj. €), kun taas perhepalveluissa jäätiin lähes 0,6 milj. € ylijäämäiseksi. Vuoteen 2010 verrattuna toimintatuottojen määrä kasvoi ennakoitua enemmän, yhteensä 4,3 % (2,7 milj. €). Kasvu tuli pääasiassa muihin myyntituottoihin sisältyvistä kotikuntakorvauksista. Toimintakulut kasvoivat 7 % lisääntyneistä henkilöstömenoista sekä ostopalveluista johtuen. Kasvaneita henkilöstökuluja (+7,9 %, 1,7 milj. €) selittää osaltaan koko Eksotea koskeneet 2,3 %:n palkkaratkaisu vuodelle 2011 sekä kertaluonteinen KVTES:n mukaisesta taulukkomuutoksesta johtuva kasvu lomapalkkavelkaan (+1,%, 0,2 milj. €). Henkilöstökulut kasvoivat erityisesti perhepalveluiden tulosalueella, jonne saatiin yhteensä 20 henkilötyövuotta lisää. Perhe- ja sosiaalipalvelujen tulosalueista suurin toimintamenojen kasvu oli perhepalveluissa, missä lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut olivat sovitusti strategian

41

mukainen painopiste. Ennakkoon oli jo tiedossa, että neuvola-asetuksen toimeenpanosta aiheutuu lisäkustannuksia. Myös lastensuojelulain toimeenpano tuotti lisäkustannuksia. Vammaispalveluissa toimintamenojen kasvu kohdistui lainsäädäntöuudistuksen myötä vaikeavammaisten henkilökohtaiseen apuun ja vaikeavammaisten kuljetuspalveluihin. Molemmilla alueilla asiakkaiden määrä kasvoi ja subjektiiviset oikeudet laajenivat. Osana palvelurakennemuutosta kehitysvammaisten ja lastensuojelun uudet asumisyksiköt käynnistyivät Savitaipaleella ja Lappeenrannassa. Kotimäenkadun yksiköiden valmistuminen Lappeenrannassa viivästyi usealla kuukaudella, mistä syystä asukkaiden muuttoja ei voitu suunnitellussa aikataulussa toteuttaa. Tästä aiheutui myös taloudellisia menetyksiä. Myönteinen yllätys oli toimeentulotuen maltillinen menokehitys vuonna 2011. Myös työvoiman palvelukeskuksen toiminta toteutui ennakoitua myönteisemmin.

42

Perhepalvelut


Muut myyntituotot 608 434 174 40,1 % 426 182 42,8 %

Myyntituotot 25 506 25 332 174 0,7 % 23 493 2 013 8,6 %Maksutuotot 364 419 -55 -13,1 % 355 9 2,6 %

Tuet ja avustukset 13 4 9 196,9 % 23 -10 -42,7 %

Muut toimintatuotot yhteensä 12 43 -31 -72,1 % 27 -15 -55,2 %TOIMINTATUOTOT 25 895 25 798 97 0,4 % 23 897 1 998 8,4 %


Palvelujen ostot -9 184 -9 050 -134 1,5 % -7 539 -1 645 21,8 %


Avustukset -616 -910 294 -32,3 % -879 264 -30,0 %

Muut toimintakulut -1 234 -1 304 69 -5,3 % -1 111 -123 11,1 %TOIMINTAKULUT -25 324 -25 688 364 -1,4 % -22 369 -2 955 13,2 %

TOIMINTAKATE 571 110 461 418,4 % 1 529 -958 -62,7 %Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0 0 0 -8,5 %

VUOSIKATE 571 110 461 418,3 % 1 528 -958 -62,7 %Poistot ja arvonalentumiset 0 -6 6 -100,0 % 0 0

TILIKAUDEN TULOS 571 104 467 448,8 % 1 528 -958 -62,7 %Varausten ja rahastojen muutos 0 0 0 0 0TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 571 104 467 448,8 % 1 528 -958 -62,7 %



Perhepalvelut1000 EUR

TP 2011 TA 2011*Muutos

TP vs. TA* TP 2010

Perhepalvelujen tilikauden tulos on lähes 0,6 milj. € ylijäämäinen. Toimintatuottoja kertyi hieman arvioitua enemmän lastensuojelun asiakasmaksuista ja valtiolta saaduista korvauksista maahanmuuttajina tulleiden asiakkaiden lastensuojelun kustannuksiin. Toimintakulut kasvoivat 13,2 % edellisvuodesta, mutta jäivät lisätalousarviota pienemmiksi. Henkilöstökulut alittuivat, koska kaikkiin avoinna oleviin tehtäviin ei onnistuttu

43

rekrytoimaan henkilöstöä. Etenkin psykologeista, lääkäreistä ja puheterapeuteista on edelleen pulaa, ja osa on korvattu määräaikaisella henkilöstöllä sekä ostopalveluilla. Kokonaisuutena henkilöstötilanne kuitenkin hieman parani edelliseen vuoteen verrattuna ja henkilöstökulut kasvoivat 11 %. Palvelujen ostot ylitettiin, koska perheasioiden yksikössä oli tarve lisätä lasten valvottuihin tapaamisiin liittyviä palveluja. Kasvua oli myös lastensuojelun avohuollon tukitoimien ja perhekuntoutuksen ostoissa. Kotiin annettavaa vanhemmuutta tukevaa palvelua ostettiin erityisesti tilanteissa, joissa riski oli suuri joutua avohuollon laitossijoitukseen tai huostaanottoon. Perhekuntoutuksella voitiin yksittäisissä tilanteissa parantaa perheen vanhempien tilannetta ja välttää lapsen sijaishuoltoon sijoittaminen. Kaikkiaan ostopalveluissa kasvua edellisvuoteen tuli 21,8 %. Vuonna 2011 lastensuojeluun tuli 1760 lastensuojeluilmoitusta. Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana lastensuojeluasioista 96 %:n kohdalla kyettiin tekemään lain asettaman seitsemän arkipäivän kuluessa ratkaisu siitä, johtaako ilmoitus toimenpiteisiin. Lastensuojelutarpeen selvityksistä 92 % valmistui kolmen kuukauden määräajan sisällä. Toisella vuosipuoliskolla tilanne heikentyi jossain määrin työntekijöiden yhtäaikaisten poissaolojen vuoksi. Alustava toteumaprosentti on 85. Sijaisjärjestelyin tilannetta ei voitu kaikilta osin korjata, koska päteviä lastensuojelun hallitsevia sosiaalityöntekijöitä ei ollut saatavilla. Uusia huostaanottoja oli 29, kun niitä edellisenä vuonna oli 17. Huostaanottojen nousu selittää osaltaan laitoshoidon ostojen kasvua, joskin lasten sijoittuminen ensisijaisesti perhehoitoon ja Eksoten omiin yksiköihin auttoi hallitsemaan ostopalvelukustannusten toteutunutta suurempaa nousua. Painopiste: Lasten, nuorten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vahvistaminen ja varhaisen tuen tunnistaminen (neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä lasten ja nuorten ehkäisevä suun terveydenhuolto, asetus 380/2009, toimintaohjelma hyväksyttävä myös kuntien kasvatus- ja opetustoimessa) Lasten, nuorten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vahvistamista ja varhaisen tuen tunnistamista toteutettiin neuvola-asetuksen pohjalta tehdyn toimintaohjelman avulla. Alle 1-vuotiaiden osalta peittävyys palveluissa oli 99,6 %, 1-6 -vuotiaiden osalta 96,2 % ja peruskouluikäisten osalta noin 90 %. Peruskouluikäisistä lapsista osa jäi laajojen terveystarkastusten ulkopuolelle, koska asetuksen määrittelemät ikäluokat poikkesivat aiemmasta käytännöstä. Väliinputoajille järjestettiin kuitenkin ylimääräisiä terveystarkastuksia ja tarvittaessa oli mahdollista päästä palveluihin. Opiskeluterveydenhuolto toteutui suunnitelman mukaisesti. Painopiste: Lasten ja nuorten laitoshoidon vähentäminen (sijaisperhehoidon ensisijaisuus, uusi asumisyksikkö lastensuojelunuorille Myllymäkeen) Lasten ja nuorten laitoshoidon vähentämistä auttoi Myllymäen nuorten asuntojen toiminnan aloittaminen 19.12.2011. Samalla Eksoten omien laitospaikkojen määrä väheni viidellä. Laitossijoituksessa olevien lasten määrä väheni toimintakauden aikana seitsemällä. Perhehoidon ensisijaisuus toteutui hyvin erityisesti lyhytaikaisten sijoitusten osalta.

44

Painopiste: Laaja-alaisen yhteistyön ja lapsen ja perheen osallisuuden vahvistaminen lähipalveluissa ja ammattilaisten osaamisen vahvistaminen (Lapsen ääni -kehittämisohjelma/Rajan lapset ja nuoret – kehittämishanke, Kannatellen -hanke) Laaja-alaisen yhteistyön ja lapsen ja perheen osallisuuden vahvistaminen lähipalveluissa ja ammattilaisten osaamisen vahvistaminen toteutui Rajan lapset ja nuoret -hankkeen sekä Kannatellen -hankkeen kautta. Rajan lapset ja nuoret -hanke päättyi 31.10.2011. Konsultaatiotoiminta jatkuu KONSTI-hankkeessa. Lasten ja perheiden osallisuus toteutui konsultaatioissa hyvin ja myös nuoret saivat äänensä kuuluville haastattelututkimuksen avulla. Ammattilaisille järjestettiin koulutusta lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Kaikissa koulutuksissa oli mukana myös alueen kasvatus- ja opetustoimen sekä nuorisotoimen henkilöstöä. Painopiste: Lasten ja perheiden ryhmämuotoisen ja vertaistuen volyymin kasvattaminen yhteistyössä 3.sektorin kanssa Lasten ja perheiden ryhmämuotoisen ja vertaistuen volyymien kasvattaminen yhteistyössä 3. sektorin kanssa toteutui tavoitteen mukaisesti. Neuvolaikäisten lasten vanhemmille suunnatut Mie ite -ryhmät laajenivat koko Eksoten alueelle. Neuvoloissa on ollut tarjolla painonhallintaryhmiä ja vanhempaintuen ryhmiä. Nuorten oikeusedustaja on yhteistyössä nuorisotoimen kanssa vetänyt murrosikäisten vanhemmille tarkoitettuja ryhmiä. Eroryhmät on toteutettu kaksi kertaa vuodessa.

45

Aikuisten sosiaalipalvelut

Myyntituotot jäsenkunnilta 12 796 12 796 0 0,0 % 12 760 36 0,3 %


Myyntituotot 13 314 13 157 156 1,2 % 13 147 166 1,3 %Maksutuotot 0 1 -1 -100,0 % 1 -1 -100,0 %

Tuet ja avustukset 5 164 5 126 38 0,7 % 5 167 -3 -0,1 %

Muut toimintatuotot yhteensä 567 548 19 3,4 % 562 4 0,8 %TOIMINTATUOTOT 19 045 18 832 212 1,1 % 18 879 166 0,9 %

VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 0 0 0 0Henkilöstökulut -3 324 -3 319 -5 0,2 % -2 881 -443 15,4 %

Palvelujen ostot -735 -739 5 -0,6 % -668 -67 10,0 %

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -72 -68 -4 6,3 % -86 14 -16,7 %

Avustukset -14 809 -14 789 -21 0,1 % -14 999 189 -1,3 %

Muut toimintakulut -274 -217 -58 26,7 % -261 -13 5,0 %TOIMINTAKULUT -19 214 -19 131 -84 0,4 % -18 895 -319 1,7 %

TOIMINTAKATE -170 -298 129 -43,1 % -16 -153 933,1 %Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0 0 0

VUOSIKATE -170 -298 129 -43,1 % -16 -153 933,1 %Poistot ja arvonalentumiset 0 0 0 0 0

TILIKAUDEN TULOS -170 -298 129 -43,1 % -16 -153 933,1 %Varausten ja rahastojen muutos 0 0 0 0 0TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -170 -298 129 -43,1 % -16 -153 933,1 %



Aikuisten sosiaalipalvelut1000 EUR


TP vs. TA* TP 2010

Aikuisten sosiaalipalvelujen tulos jäi 0,1 milj. € lisätalousarviota paremmaksi, ollen 170 tuhatta alijäämäinen. Toimintatuotot kasvoivat edellisvuodesta vajaan prosentin ja toimintakulut vain 1,7 %. Talousarvio aikuisten sosiaalipalveluiden osalta oli oikein mitoitettu, ja isoilta ylityksiltä vältyttiin. Vuoteen 2010 verrattuna henkilöstökulut kasvoivat 15,4 % (0,4 milj. €), sillä muilta perhe- ja sosiaalipalveluiden tulosalueilta sekä muilta vastuualueilta siirrettiin henkilöitä aikuisten sosiaalipalveluiden puolelle. Henkilöstölisäykset kohdistuivat erityisesti maahanmuuttopalveluihin ja lähipalveluihin palvelutakuun varmistamiseksi. Toimeentulotuen menokehitys kääntyi helmikuun 2011 jälkeen laskuun verrattuna edelliseen vuoden kehitykseen. Menojen hallintaa auttoi se, että toimeentulotukeen oikeutettujen työttömyyspäivärahan saajien aktivoituminen oli lisääntynyt ja yleisen työllisyystilanteen paranemisen myötä toimeentulotukeen oikeutettujen asiakkaiden määrä oli hivenen laskenut. Vuoden 2011 aikana toimeentulotukea sai vähintään kerran vuodessa 4 062 ruokakuntaa. Kuukausittain toimeentulotukea sai keskimäärin 2 259 ruokakuntaa, mikä on 169 vähemmän kuin edellisvuonna. Eksoten alueella 500 päivää työmarkkinatukea saaneita oli kuukaudessa keskimäärin 964, kun edellisenä vuonna heitä oli 1000. Työvoiman palvelukeskuksessa kaikkien aktiivitoimenpiteissä olleiden osalta asetettu tavoite (30 %) ylittyi sen oltua 45 %.

46

Painopiste: Sosiaalityön ja toimeentulotuen palvelutakuun toteutuminen Palvelutakuu toteutui vuonna 2011 keskiarvotilastojen valossa. Valtakunnallisia vertailutietoja toimeentulotukimenojen kustannuskehityksestä ei ole vielä käytettävissä, mutta ennakkotietojen perusteella kustannuskehitys jää alle valtakunnallisen keskitason. Painopisteet: Nuorten, pitkäaikaistyöttömien, vajaakuntoisten ja maahanmuuttajien työllistämis- ja aktivointitoimet yhteistyössä kuntien, Kelan ja työhallinnon kanssa Henkilöstön monikulttuurisen osaamisen ja tietämyksen vahvistaminen Maahanmuuttopalvelujen, työvoiman palvelukeskuksen sekä talous- ja velkaneuvonnan toiminta toteutui suunnitellusti ja talousarvion puitteissa. Näillä alueilla näkyi myös palvelutarpeen kasvu. Monikulttuurinen palvelukeskus Momentti tarjosi asiantuntija- ja konsultaatioapua koko Eksoten alueelle.

Vammaispalvelut



Myyntituotot 19 401 19 347 53 0,3 % 18 528 873 4,7 %Maksutuotot 1 202 1 196 7 0,6 % 1 217 -14 -1,2 %

Tuet ja avustukset 86 70 15 21,8 % 86 0 0,0 %

Muut toimintatuotot yhteensä 179 209 -30 -14,3 % 164 14 8,8 %TOIMINTATUOTOT 20 867 20 822 46 0,2 % 19 994 873 4,4 %


Palvelujen ostot -12 339 -12 038 -301 2,5 % -11 609 -730 6,3 %


Avustukset -3 055 -2 615 -440 16,8 % -2 519 -536 21,3 %

Muut toimintakulut -885 -1 004 119 -11,9 % -914 29 -3,2 %TOIMINTAKULUT -22 385 -21 768 -617 2,8 % -20 997 -1 388 6,6 %

TOIMINTAKATE -1 518 -947 -572 60,4 % -1 003 -516 51,4 %Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0 0 0 -114,9 %

VUOSIKATE -1 518 -947 -571 60,4 % -1 003 -515 51,4 %Poistot ja arvonalentumiset 0 -8 8 -100,0 % 0 0

TILIKAUDEN TULOS -1 518 -954 -564 59,1 % -1 003 -515 51,4 %Varausten ja rahastojen muutos 0 0 0 0 0TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -1 518 -954 -564 59,1 % -1 003 -515 51,4 %



Vammaispalvelut1000 EUR


TP vs. TA* TP 2010

Vammaispalvelujen tulos oli 1,5 milj. € alijäämäinen, ja lisätalousarvio ylittyi 0,6 milj. €. Toimintakulut kasvoivat 6,6 % (1,4 milj. €), ja edellisen vuoden tapaan budjetti ylittyi eniten vaikeavammaisten henkilökohtaisessa avussa ja vaikeavammaisten kuljetuspalveluissa. Henkilökohtaisen avun subjektiivisen oikeuden tuntimäärä kasvoi lainsäädäntömuutoksen myötä 10 tunnista 30 tuntiin. Molemmissa palveluissa myös asiakkaiden määrä kasvoi ja henkilökohtainen apu korvasi osaksi puuttuvaa kotiapua.

47

Painopiste: Henkilökohtaisen avun saannin laajentaminen ja osallistuminen henkilökohtaisen avun keskuksen kehittämiseen Henkilökohtaisen avun keskuksen (Henkka) pilottivaihe päättyi 31.12.2011. Vuoden alusta Henkan toiminta vakinaistui Socomin toimintana. Painopiste: Kehitysvammaisten palvelurakenteen keventäminen (uudet asumisyksiköt Lappeenrantaan ja Savitaipaleelle, Parikkalan asumisyksikön suunnittelun ja toteutuksen käynnistäminen)

Kehitysvammaisten laitos- ja asumispalveluissa palvelurakennemuutos jatkui suunnitellusti kehitysvammaisten asumisohjelman tavoitteiden mukaisesti. Kehitysvammaisten uusi asumisyksikkö Koivukoti aloitti Savitaipaleella vuoden 2011 vaihteessa ja kehitysvammaisten nuorten asumisyksikkö Kotimäki aloitti toimintansa joulukuussa 2011 Lappeenrannassa. Uusien yksiköiden myötä yksittäisten asiakkaiden ostopalvelusijoituksia on voitu purkaa. Asumispalvelujen laajentumisen myötä myös päivä- ja työtoiminnan asiakasmäärä on selkeästi kasvanut. Vammaispalveluyksiköiden esimiehille käynnistyi kevättalvella 2011 opintopiiritoiminta, joka jatkuu edelleen. Opintopiiritoiminnan tavoitteena on jalkauttaa kuntouttava ja ohjaava työote kaikkiin vammaispalveluyksiköihin. Painopiste: Kumppanuusyhteistyön rakentaminen Kumppanuusyhteistyötä on tehty toimintakauden aikana useissa kehittämishankkeissa. Nuoret pudokkaat osahanke käynnistyi osana Etelä-Suomen hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamishanketta. Pilottina hankkeessa ovat Kotimäenkadun yksikköön muuttaneet nuoret ja heidän perheensä. Osahankkeessa aloitti kesäkuun alussa asumisen ja tuen koordinaattori. Kodin muutostöihin liittyvä kehittäminen käynnistyi syyskauden 2011 aikana yhdessä apuvälinekeskuksen ja kotihoidon kanssa. Henkilökohtaisen budjetin pilotissa on tehty yhteistyötä Kehitysvammaliiton ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kanssa. Toimintavuoden aikana toteutui valmistelutyö henkilökohtaisen avun palvelusetelin käyttöönottamiseksi 1.1.2012 alkaen. Kuljetuspalvelujen matkahallintajärjestelmän toimivaksi saattaminen edellytti arvioitua enemmän toimenpiteitä. Painopiste: Palvelutakuun toteutuminen vammaispalveluissa Palvelutakuu toteutui vammaispalveluissa 95 %:sti.

48

2.7.2 Terveyspalvelut

Myyntituotot jäsenkunnilta 184 041 183 372 669 0,4 % 185 789 -1 748 -0,9 %

Muut myyntituotot 8 627 7 251 1 376 19,0 % 7 802 825 10,6 %

Myyntituotot 192 668 190 623 2 045 1,1 % 193 591 -923 -0,5 %Maksutuotot 11 646 12 034 -388 -3,2 % 11 670 -24 -0,2 %


Muut toimintatuotot yhteensä 683 562 121 21,5 % 637 46 7,1 %TOIMINTATUOTOT 205 790 203 820 1 970 1,0 % 206 169 -379 -0,2 %

VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 0 0 0 0Henkilöstökulut -109 432 -105 539 -3 893 3,7 % -100 447 -8 985 8,9 %

Palvelujen ostot -60 406 -60 061 -345 0,6 % -61 918 1 512 -2,4 %

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -27 120 -27 524 404 -1,5 % -26 635 -485 1,8 %

Avustukset -18 -20 2 -9,2 % -174 156 -89,5 %

Muut toimintakulut -12 398 -12 751 353 -2,8 % -12 379 -19 0,2 %TOIMINTAKULUT -209 373 -205 895 -3 478 1,7 % -201 552 -7 822 3,9 %

TOIMINTAKATE -3 584 -2 075 -1 509 72,7 % 4 617 -8 201 -177,6 %Rahoitustuotot ja -kulut -315 -257 -58 22,7 % -430 115 -26,7 %

VUOSIKATE -3 899 -2 332 -1 567 67,2 % 4 187 -8 086 -193,1 %Poistot ja arvonalentumiset -2 708 -2 838 130 -4,6 % -2 736 28 -1,0 %

TILIKAUDEN TULOS -6 607 -5 170 -1 437 27,8 % 1 451 -8 058 -555,4 %Varausten ja rahastojen muutos 900 660 240 36,3 % 662 238 35,9 %TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -5 707 -4 510 -1 197 26,5 % 2 113 -7 820 -370,1 %



Terveyspalvelut1000 EUR


TP vs. TA* TP 2010

Toimintatuotot vuonna 2011 olivat 0,4 milj. € vuotta 2010 pienemmät. Muiden kuin jäsenkuntien osuus toimintatuotoista on kuitenkin kasvanut johtuen lisääntyneistä tutkimuspalveluiden myyntituotoista. Toimintatuotoista 89,4 % koostui jäsenkuntien maksuosuuksista ja loput 10,6 % kuntayhtymän ulkopuolisista tuotoista.

Toimintakulujen kasvu oli 3,9 % (-7,8 milj. €) vuodesta 2010.

Henkilöstökulut ovat kasvaneet 8,9 % (-9,0 milj. €) vuodesta 2010 seuraavista syistä: - 2,0 % ensihoito siirtyi 1.1.2011 Eksoten omaksi toiminnaksi (+34 henkilötyövuotta) - 2,3 % palkkaratkaisu vuodelle 2011 - 0,9 % kasvanut lomapalkkavelka johtuen KVTES:n mukaisesta taulukkomuutoksesta - 3,7 % lisääntynyt muu henkilöstö (+61,1 henkilötyövuotta)

Palveluiden ostot ovat puolestaan vähentyneet 2,4 % (+1,5 milj. €) edellisvuoteen verrattuna. Isoimmat muutokset ovat seuraavissa erissä:

- Sairaalapalveluiden ostot Itä-Savosta ovat vähentyneet (+2,0 milj. €). - Ensihoito –palvelujen ostot ovat vähentyneet (+1,6 milj. €). - Laboratorio- ja röntgen- sekä lääkäripalveluiden ostot ovat kasvaneet (-0,7 milj. €). - ATK-palvelujen kustannukset ovat kasvaneet (-0,4 milj. €). - Asiantuntijapalvelut, vakuutukset sekä koneiden korjaus/huoltokustannukset ovat kasvaneet (-0,7 milj. €).

49

Nettotoimintamenojen (toimintakulut, rahoitustuotot ja kulut, poistot ja varausten muutokset vähennettynä muilla kuin jäsenkuntatuloilla) kasvu oli 3,3 % vuodesta 2010 vuoteen 2011.

Tilikauden alijäämä 5,7 milj. € on 1,2 milj. € yli lisätalousarvion. Kustannuksiin sisältyy lomapalkkavelan kasvua 1,8 milj. €, josta 0,8 milj. € johtuu KVTES:n mukaisesta taulukkomuutoksesta. Lomapalkkavelka 31.12.2011 on laskettu A-taulukon mukaisesti.

Perusterveydenhuollon päivystyskäynnit yhteispäivystyksessä lisääntyivät 5 %. Ensikäynnit erikoissairaanhoidon poliklinikoilla pysyivät jokseenkin ennallaan, mutta erikoissairaanhoidon hoitopäivät vähenivät yli 7 %. Syynä tähän oli keskimääräisen hoitoajan lyhentyminen, mikä näkyy hoitojaksojen 3 % suuruisena lisääntymisenä. Synnytyksien määrässä tapahtui hienoista laskua (vuonna 2011 = 1196, vuonna 2010 = 1224). Leikkaustoimenpiteet lisääntyivät 2,3 %. Naistentautien leikkaustoimintaa on tehostettu mm. hoitotakuussa pysymiseksi. Tekonivelleikkauksia ei ole pystytty tekemään entiseen tahtiin leikkaussalihoitajien ja välinehuoltajien puutteen vuoksi. Myös leikkaussali-kapasiteetin käytettävyys on ajoittain vaikeuttanut leikkaustoimintaa. Korva-nenä-kurkkutautialaan kuuluvat leikkaukset ovat lisääntyneet lääkärityöpanoksen lisäännyttyä, lisäys kohdistuu lähinnä tärykalvoputkituksiin ja nielurisaleikkauksiin. Suu- ja leukakirurgiassa ovat lisääntyneet erityisesti anestesiaa vaativat hampaan poistoleikkaukset ja leukakirurgia yleensäkin.

Avoterveydenhuollon lääkäri- ja hoitajakäynnit ovat vähentyneet. Muutosta vuodesta 2010 selittää osittain se, että vuonna 2010 työterveyshuolto oli kunnissa ensimmäiset 4 kuukautta Eksoten omaa toimintaa ja siten mukana 2010 tilastoissa. Toisaalta avoterveydenhuollon lääkäripula on myös vähentänyt lääkärille pääsyn mahdollisuutta. Neuvola-asetuksen lisääntyneet vaatimukset laaja-alaisista terveystarkastuksista ovat pidentäneet sekä lääkärien, hammaslääkärien, suuhygienistien että terveydenhoitajien vastaanottoaikoja merkittävästi, mikä selvästi vähensi osaltaan käyntimääriä.

Suun terveydenhuollossa päästiin täysin jonottomaan tilanteeseen koko Eksoten alueella syyskuussa 2011.

SAS-toiminnan kautta sijoitettiin lyhytaikaiseen laitosmaiseen jatkohoitoon 1427 potilasta.

Niveltulehduspotilaan tutkimus- ja hoito Eksotessa- hoitoketju julkaistiin Terveysportissa, Diabetespotilaan hoitoketju valmistui ja se julkaistaan myöhemmin Terveysportissa. Vanhoista hoitoketjuista täysin uusittuja ovat Aikuisen alaseIkäpotilaan oireilu, Ihomelanooman sekä Muistisairaan potilaan hoitoketjut.

Terveyspalveluihin kohdistuneet muistutukset lisääntyivät vuodesta 2010 yhteensä 11:llä (2010 yhteensä 98 kpl, 2011 yhteensä 119 kpl), mutta potilasvahingot vähenivät vuodesta 2010 vuorostaan yhteensä 33:llä (2010 yhteensä 165 potilasvahinkoilmoitusta, vuonna 2011 yhteensä 132 ilmoitusta). Näistä vuonna 2011 oli tiedossa yhteensä 19 korvattavaa potilasvahinkoa ja 17 kielteistä korvauspäätöstä.

50

51

Erikoissairaanhoito


Muut myyntituotot 7 244 6 605 639 9,7 % 6 702 541 8,1 %

Myyntituotot 138 356 136 873 1 483 1,1 % 139 008 -653 -0,5 %Maksutuotot 5 536 5 691 -155 -2,7 % 5 633 -97 -1,7 %

Tuet ja avustukset 9 8 1 14,9 % 11 -2 -18,8 %

Muut toimintatuotot yhteensä 280 332 -52 -15,7 % 172 108 63,0 %TOIMINTATUOTOT 144 181 142 904 1 276 0,9 % 144 824 -643 -0,4 %




Avustukset 0 0 0 -100,0 % 0 0

Muut toimintakulut -7 622 -8 040 418 -5,2 % -7 791 169 -2,2 %TOIMINTAKULUT -146 613 -143 637 -2 975 2,1 % -144 074 -2 539 1,8 %

TOIMINTAKATE -2 432 -733 -1 699 231,8 % 750 -3 182 -424,0 %Rahoitustuotot ja -kulut -320 -257 -64 24,9 % -430 109 -25,4 %

VUOSIKATE -2 752 -990 -1 763 178,1 % 321 -3 073 -957,9 %Poistot ja arvonalentumiset -2 634 -2 771 137 -4,9 % -2 726 93 -3,4 %

TILIKAUDEN TULOS -5 386 -3 760 -1 626 43,2 % -2 405 -2 980 123,9 %Varausten ja rahastojen muutos 900 660 240 36,3 % 662 238 35,9 %TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -4 486 -3 100 -1 386 44,7 % -1 744 -2 743 157,3 %



Erikoissairaanhoito1000 EUR


TP vs. TA* TP 2010

Erikoissairaanhoidossa toimintakulut ovat kasvaneet vuodesta 2010 vain 1,8 %. Merkittävä osa Itä-Savon sairaanhoitopiiristä vuonna 2010 ostetuista sairaalapalveluista tuotettiin vuonna 2011 Eksoten omin resurssein. Jos ostot Itä-Savosta olisivat pysyneet edellisen vuoden tasolla, toimintakulujen kasvu olisi ollut 3,1 %. Imatran käyttö kasvoi 2,4 % eli noin 0,56 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2010. 5,2 % toimintatuotoista kertyi kuntayhtymän ulkopuolisista tuotoista. Nettotoimintamenojen (toimintakulut, rahoitustuotot ja kulut, poistot ja varausten muutokset vähennettynä muilla kuin jäsenkuntatuloilla) kasvu oli 1,2 % vuodesta 2010 vuoteen 2011.

THL julkaisi vuonna 2011tutkimustulokset, jotka osoittavat, että Etelä-Karjalassa satsaukset sydänpotilaiden hoitoon ovat tuottaneet tulosta. Sydäninfarktikuolleisuus on laskenut alle maan keskiarvon. Erikoissairaanhoidossa panostettiin omaan varjoainekuvaustoimintaan, ja pallolaajennushoito on tullut Eksoten palveluvalikoimaan angiolaboratorion perustamisen (2010) myötä. Ohitusleikkaukseen ohjaaminen sekä pallolaajennukseen pääsy on merkittävästi parantunut ja samalla on voitu vähentää ostopalvelujen käyttöä. Hoitotakuu toteutui erikoissairaanhoidossa kiireettömän hoidon osalta pääsääntöisesti säädösten mukaisesti.

52

Avoterveydenhuolto ja suun terveydenhuolto



Myyntituotot 28 712 28 433 279 1,0 % 28 215 496 1,8 %Maksutuotot 3 214 3 488 -274 -7,9 % 3 285 -71 -2,2 %


Muut toimintatuotot yhteensä 6 0 6 28635,9 % 49 -43 -88,2 %TOIMINTATUOTOT 31 974 31 922 52 0,2 % 31 556 418 1,3 %




Avustukset 0 -1 1 -100,0 % 0 0 -100,0 %

Muut toimintakulut -2 172 -2 193 21 -1,0 % -2 191 19 -0,9 %TOIMINTAKULUT -31 645 -31 820 174 -0,5 % -29 543 -2 103 7,1 %

TOIMINTAKATE 328 102 227 222,6 % 2 013 -1 684 -83,7 %Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0 0 0 -129,3 %

VUOSIKATE 328 102 227 222,6 % 2 013 -1 684 -83,7 %Poistot ja arvonalentumiset -19 -32 13 -41,0 % -2 -17 978,5 %

TILIKAUDEN TULOS 310 70 240 342,3 % 2 011 -1 701 -84,6 %Varausten ja rahastojen muutos 0 0 0 0 0TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 310 70 240 342,3 % 2 011 -1 701 -84,6 %



Avoterveydenhuolto1000 EUR


TP vs. TA* TP 2010

Vuoden 2011 talousarvio Avoterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon osalta toteutui suunnitellusti. Toimintakulut jäivät hieman oletettua alhaisemmaksi (99 %), toimintatuotot toteutuivat suunnitellusti. Painopiste: Lasten, nuorten ja perheiden terveyden edistämisen vahvistaminen ja varhaisen tuen tunnistaminen (neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä lasten ja nuorten ehkäisevä suun terveydenhuolto, asetus 380/2009)

Vuodesta 2011 alkaen neuvoloissa ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on toteutettu yhtenäistä toimintasuunnitelmaa koko Eksoten alueella. Uutena asiana asetus velvoittaa arvioimaan lapsen, nuoren ja perheen erityisen tuen tarpeen ja kun sellainen todetaan, tekemään hänelle yksiköllisen Hyvinvointi- ja terveyssuunnitelman. Lisäksi tuen toteutumista on seurattava. Näitä ns. laajoja terveystarkastuksia tehdään moniammatillisena yhteistyönä ja ensimmäinen tarkastus toteutetaan jo äitiysneuvolassa loppuraskauden aikana. Neuvola- asetuksen mukaista toimintaa varten henkilöstöä on resursoitu lisää, jotta asetuksen mukainen toiminta voidaan toteuttaa. Varsinkin eri ikäryhmille toteutettavat ns. laajat terveystarkastukset vievät runsaasti henkilöstön työaikaa.

53

Painopiste: Matalan kynnyksen vastaanottojen perustaminen (erikoislääkärien jalkautuva työ terveysasemille, asiantuntijafysioterapeuttien alaselkävastaanotot, mobiiliyksikkö, työttömien ja maahanmuuttajien terveystarkastustoiminta) Matalan kynnyksen vastaanottoja on kehitetty entisestään. Alaselkävastaanotot toimivat kaikilla terveysasemilla ja se on jo vakiintunutta toimintaa. Lappeenrannan osalta toiminta on keskitetty Armilan terveysasemalle, jossa asiantuntijafysioterapeuttien vastaanotot ovat kokopäiväisiä. Asiantuntijafysioterapeuttien alaselkävastaanotot ovat todettu hyvin tarpeelliseksi osaksi terveysasemien toimintaa ja niistä on saatu paljon myönteistä asiakaspalautetta. Mielenterveyspalvelujen psykiatristen sairaanhoitajien jalkautuminen terveysasemille ja heidän tiivis ja suunniteltu yhteystyö avoterveydenhuollon hoitotiimien kanssa on tuonut joustavuutta asiakaspalveluun. Erikoislääkäreiden jalkautuminen terveysasemille on jatkunut samassa laajuudessa kuin edellisenä vuonna. Työttömien ja maahanmuuttajien terveystarkastuksia varten on palkattu terveydenhoitaja Lappeenrannan Sammonlahden terveysasemalle. Maahanmuuttajat asuvat pääosin Lappeenrannan alueelle, ainoastaan muutama yksittäinen asiakas on maakunnassa muiden kuntien alueella. Terveydenhoitaja tekee tiivistä yhteistyötä TE-toimiston ja monikulttuurisen palvelukeskus Momentin kanssa. Yhteisistä toimintatavoista ja verkostotyöstä on sovittu. Työttömien terveystarkastuksia tehdään kyseisen terveydenhoitajan toimesta Lappeenrannassa Sammonlahden terveysasemalla. Kun kyseessä on muun alueen asiakas, terveydenhoitaja ottaa yhteyttä kyseiseen terveysasemaan ja siellä omahoitaja kutsuu asiakkaan terveystarkastukseen. Yhteistyöverkostosta on sovittu. Liikkuvista palveluista Mallu klinikka-auton toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. Palvelukokomaisuutta kehitetään jatkuvasti ja uusia toimijoita on saatu mukaan. Suun terveydenhuollon hoitovälineistö tullee myös klinikka-autoon, jolloin sitä voidaan hyödyntää suuhygienistin terveystarkastuksissa mm. kouluterveydenhuollossa ja vanhustenpalveluissa. Painopiste: Ryhmätoiminnan käyttöönottaminen kuntoutuksessa Tulppatoiminta siirtyi vuoden 2011 aikana Eksoten toiminnaksi. Terveysasemilla on muodostunut Tulppa-ohjaajien verkosto ja ryhmätoimintaa on tasaisesti eri terveysasemilla. Painopiste: Avopalvelujen vahvistaminen (erikoisalojen yksikkö suun terveydenhuoltoon, hoitajavastaanottojen kehittäminen, tehtävänsiirrot) Avoterveydenhuollon toimintamuodot ovat vakiintuneet kuluneen vuoden aikana. Kaikkien terveysasemien hoitotiimit ovat järjestäytyneet ja jokaiselle asiakkaalle on nimetty omahoitaja, joka toimii yhdyshenkilönä terveysasioissa ja hoidon järjestelyissä. Kroonisten sairauksien suunnitelmallinen hoito on lähtenyt käyntiin terveysasemilla. Sairaanhoitajavastaanottoja on lisätty ja kehitetty monipuolisemmiksi. Useita sairaanhoitajia avohoidosta on lähtenyt myös lääkkeenmääräämiskoulutukseen. Uudenlaisia sairaanhoitajien ryhmävastaanottomuotoja on kehitteillä mm. sisätautiyksikön kanssa.

54

Eksoten avoterveydenhuolto on ollut mukana muiden suurten kaupunkien kanssa kehittämässä ja jalkauttamassa Suomeen potilaiden hyvinvointia ja terveyttä edistävää EPP (expert patient program) – toimintamallia. Siinä koulutettujen maallikko-ohjaajien vetämien ryhmien kautta lisätään potilaiden elämänhallintataitoja ja omahoidon osaamista sekä vertaistukea pitkäaikaissairaudessa. Toisena uutena kehittämiskohteena on terveysasemien palvelujen saatavuuden parantaminen, mikä on tavoitteena saavuttaa Hyvä vastaanotto –hankkeen avulla. Sen suunnittelu aloitettiin vuoden 2011 loppupuolella ja pilotointi alkaa huhtikuussa 2012. Terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiirien on perustettava perusterveydenhuollon yksikkö. Eksoteen on perustettu perusterveydenhuollon yksikkötiimi, jossa on edustajia myös Imatran terveyskeskuksesta. Yksikkötiimin ydintehtäviä on valmistella terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa, ottaa kantaa yhteisiin hoitoketjuihin, koulutusasioihin ja henkilöstön rekrytointitoimintaan sekä olla mukana perusterveydenhuollon kehittämistyössä valtakunnallisissa verkostoissa. Eksoten integroituneen organisaation takia perusterveydenhuollon yksikkötiimin tehtävät rajoittuvat kapeammaksi verrattuna muiden sairaanhoitopiirien yksiköihin. Suun terveydenhuolto Hoitotakuulainsäädännön mukaiset suun terveydenhuollon palvelut toteutuivat Eksoten suun terveydenhuollossa marraskuussa 2010, ja täysin jonottomaan tilanteeseen päästiin syyskuussa 2011. Hammaslääkäriviroista on edelleen täytettynä vain 60 %, joten hoitotakuulainsäädännön mukaisen tilanteen saavuttaminen ja ylläpitäminen on edellyttänyt 6,5 vuokrahammaslääkärityövuoden käyttöä seuraavasti: 3,3 hammaslääkärityövuotta Lappeenrannassa, 0,8 hammaslääkärityövuotta Taipalsaarella, 0,4 hammaslääkärityövuosi Länsi-Saimaalla ja 2 hammaslääkärityövuotta Pohjoisen alueella. Koska ostopalveluhammaslääkäritkään eivät voi työskennellä ilman hammashoitajatyöparia, ovat kustannukset ja henkilötyövuodet tämänkin takia olleet ostopalvelukustannuksia suuremmat. Neuvola-asetuksen mukaiset lasten ja nuorten suun määräaikaistutkimukset on saatu toteutettua toimintasuunnitelman mukaisina. Vain Lappeenrannan ja Rautjärven hammashoitoloiden 8-luokan tarkastuksia ei saatu toteutettua kokonaisuudessaan vuoden 2011 aikana. Suun terveydenhuollon työnjakoa ja vaihtoehtoisia vastaanottomalleja kehitetään alueellisissa piloteissa vuosien 2011 - 2012 aikana. Pilotoinnin jälkeen alkaa vuonna 2012 uusien toimintamallien jalkautus. Sähköisten ajanvarauspalveluiden käyttö kasvaa tasaisesti, ja tarjoaa asiakkaille vaihtoehtoisen mahdollisuuden peruuttaa tai tiedustella omaa varattua aikaa. Vuonna 2010 sähköisiä yhteydenottoja oli 2262 ja vuonna 2011 jo 3811. Suun terveydenhuolto ottaa käyttöön palvelusetelin syksyllä 2012 ja käyttöönoton valmistelut aloitettiin syksyllä 2011. Erikoisalojen yksikön erikoishammaslääkärin virkaa ei ole saatu täytettyä, ja toivottua erikoishammaslääkäritoimintaa käynnistettyä. Erikoistuva leukakirurgi jalkautui perusterveydenhuoltoon vuoden 2010 tapaan viitenä päivänä kuukaudessa.

55

Perusterveydenhuollon anestesiahammashoitopalvelut on aloitettu uutena palvelumuotona. Avoterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa henkilöstövuosien määrä kasvoi 14,3 (avoterveydenhuolto 9 + suun terveydenhuolto 5,3) verrattuna edelliseen vuoteen. Henkilöstömenojen kasvu vuonna 2011 oli palkankorotusten jälkeenkin 4,7 % verrattuna edelliseen vuoteen. Tämä johtui mm. neuvola-asetuksen edellyttämistä henkilölisäyksistä, Lappeenrannan kylpyläsäätiöltä siirtyneistä henkilöistä, eläköitymisestä johtuneesta sijaistarpeesta, terveyskeskuslääkärien palkkasopimukseen liittyvästä palkkojen harmonisoinnista ja jonojen purkuun tehdystä lisätyöstä suun terveydenhuollossa.

56

Sairaalapalvelut



Myyntituotot 104 521 104 041 480 0,5 % 106 497 -1 976 -1,9 %Maksutuotot 4 683 4 786 -103 -2,1 % 4 721 -38 -0,8 %

Tuet ja avustukset 1 3 -2 -52,1 % 10 -8 -85,4 %

Muut toimintatuotot yhteensä 226 277 -50 -18,1 % 168 58 34,7 %TOIMINTATUOTOT 109 432 109 106 326 0,3 % 111 396 -1 964 -1,8 %



Aineet, tarvikkeet ja tavarat -17 863 -17 930 68 -0,4 % -17 983 120 -0,7 %

Avustukset 0 0 0 -100,0 % 0 0

Muut toimintakulut -3 672 -4 033 362 -9,0 % -3 839 168 -4,4 %TOIMINTAKULUT -111 036 -109 667 -1 368 1,2 % -110 714 -322 0,3 %

TOIMINTAKATE -1 604 -561 -1 043 185,8 % 682 -2 286 -335,2 %Rahoitustuotot ja -kulut -320 -257 -63 24,7 % -428 107 -25,1 %

VUOSIKATE -1 924 -818 -1 106 135,2 % 254 -2 178 -857,1 %Poistot ja arvonalentumiset -1 109 -1 160 51 -4,4 % -1 220 111 -9,1 %

TILIKAUDEN TULOS -3 033 -1 978 -1 055 53,4 % -966 -2 067 214,0 %Varausten ja rahastojen muutos 900 660 240 36,3 % 662 238 35,9 %TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -2 134 -1 318 -816 61,9 % -304 -1 829 601,6 %



Sairaalapalvelut1000 EUR


TP vs. TA* TP 2010

Painopisteet: Oman toiminnan vahvistaminen erikoissairaanhoidossa Asiakaslähtöiset palvelut Tavoitteeksi asetettu oman toiminnan vahvistaminen vuonna 2011 erikoissairaanhoidossa toteutui. Sairaalapalveluiden ostoja kyettiin vähentämään 15,5 % (2,6 milj. €) edellisestä vuodesta. Yhteensä palveluja ostettiin 14,2 milj. €. Ostopalveluhoitoja on hankittu pääosin HUS-ERVA – piirin erityishoitojen takia. Henkilöstökulut kasvoivat samalla hieman, mutta kokonaisuutena sairaalapalveluiden toimintakulut ovat kasvaneet vain 0,3 % vuodesta 2010 vuoteen 2011. Jos huomioidaan noin 2 miljoonalla pienentyneet ostot Itä-Savon sairaanhoito-piiristä, on toimintakulujen kasvu sairaalapalvelujen osalta 2,1 %. Vuodeosastotoiminnassa hoitopäivien lukumäärä ei merkittävästi muuttunut (31025 vuorokautta) edellisestä vuodesta, mutta potilaita hoidettiin 6,3 % enemmän ja keskimääräinen hoitoaika laski 3,5 % ollen 5,3 vuorokautta. Merkittävimmät toiminnalliset muutokset vuonna 2011 tapahtuivat kirurgiassa. Vastaanotto-yksikkö C3oper avattiin helmikuussa. Leikkaukseen tulevien potilaiden vastaanottaminen ja valmistelu siirtyivät pois vuodeosastoilta helpottaen näin kirurgisten osastojen kuormitusta. Operatiivinen yhdysosasto A8 avautui tammikuussa täydellisen peruskorjauksen jälkeen. Kyseiselle osastolle on keskitetty ongelmamikrobipotilaiden (MRSA) ja muiden vaativien ja erityisesti eristystä vaativien kirurgisten infektioiden hoito.

57

Päiväkirurgisessa yksikössä aloitettiin LYHKI (lyhyt jälkihoitoinen kirurgia) toiminta. Päivystyskirurgian osuus kaikesta leikkaus-toiminnasta on ollut jo 10 vuoden ajan nousussa (20 – 30 %). Päiväkirurgian osuus elektiivisestä kirurgiasta oli hieman yli 50 %. Toteutetut muutokset tukivat asiakaslähtöisten palvelujen kehittämisen tavoitetta. Lastentautien yksikössä ja lastenneurologiassa lisättiin avohoitopainotteisuutta mm. kotisairaala- ja päiväsairaalatoiminnalla. Vaativan kuntoutusosaston toimintaa tehostettiin. Potilaita hoidettiin kyseisellä osastolla 25 % enemmän kuin edellisenä vuonna, ja kotiutusprosentti oli varsin korkea (75 %). AVH -koordinaattoritoiminta vakiinnutettiin koko Eksoten alueelle, joskaan toimen vaatimaa nimikemuutosta ei tehty. Uutena toimintana syksyllä aloitti palliatiivinen poliklinikka. Keinomunuaishoitoon tulevista uusista potilaista jo lähes kolmas osa koulutettiin omatoimisiin hoitomuotoihin (kotihemodialyysi tai peritonelaalidialyysi). Vuodeosastoilla vuonna 2010 vallinnutta vaikeata ylipaikkaisuutta kyettiin merkittävästi vähentämään vuonna 2011 useilla toimenpiteillä. Vastaanottoyksikkö C3operin avautumisen lisäksi osastosulkuja toteutettiin kesällä maltillisesti, osastokuormituksia kyettiin seuraamaan entistä paremmin sähköisen järjestelmän avulla ja lyhytaikaishoidon SAS-ohjelman käyttö vakiintui. Logistiikkaa parannettiin POTKU -ohjelman käyttöönotolla (kuljetusten tilaus ja hallinta-ohjelma) ja samalla palkattiin potilaskuljettajia tavoitteena parantaa sairaanhoitajien mahdollisuutta keskittyä hoitotyöhön. Tehtävien siirtoja lääkäriltä hoitajille toteutettiin eri erikoisaloilla ja asiantuntijasairaanhoitajien vastaanottotoimintaa kehitetään edelleen. Sähköisten palvelujen kehittämistä jatkettiin. Potilastietojärjestelmässä otettiin käyttöön sähköinen kuumekurva ja osastolääkitysosio. Itseilmoittautuminen otettiin käyttöön syksyllä 2011, ja järjestelmän saavutti nopeasti korkean käyttöasteen (80 %). Sairaalan opastejärjestelmät uudistettiin ja uutena toimintamallina otettiin käyttöön sähköinen opastetaulu. B-aulaan avattiin avoin palvelutiski. Erikoislääkäreistä on edelleen pulaa eräillä erikoisaloilla, mikä aiheuttaa painetta lisätöihin ja palvelujen ostoon hoitotakuun kautta, sen sijaan erikoistuvien lääkäreiden rekrytointi on helpottunut. Hoitotakuun toteutumisessa suurimmat paineet kohdistuivat ortopediaan ja naistentaudeille. Naistentautien leikkaustoimintaa kyettiin tehostamaan, sen sijaan tekonivelleikkauksia ei pystytty tekemään riittävästi henkilöstöpulasta johtuen, osin syynä oli myös leikkaussalikapasiteettiongelmat. Anestesia- ja välinehuollon toiminnanohjausjärjestelmän hankintaan tähtäävä suunnittelu alkoikin syksyllä. Järjestelmä on tarkoitus hankkia vuonna 2012 tavoitteena leikkaussalien käyttöasteen nostaminen. Merkittävin hoitohenkilökunnan lisäys (6) tapahtui leikkaussalissa, ja sen tarkoituksena on osaltaan leikkaussalien käyttöasteen nostaminen ja valmistautuminen kaksi- tai kolmivuorotyöhön vuonna 2012. Vaativan kuntoutuksen yksikön henkilöstöä vahvistettiin (2), samoin sytostaattihoitojen lisääntyminen ja syksyllä aloittanut kolmas onkologi edellyttivät yhden uuden sairaanhoitajan työpanosta. Potilaskuljetuksen uusi järjestäminen edellytti kahden potilaskuljettajan työpanosta. Eräillä erikoisaloilla erikoistuvien lääkäreiden saanti helpottui ja ostopalvelua kyettiin vähentämään.

58

Akuutti tulosalue


Muut myyntituotot 1 178 807 371 46,0 % 973 205 21,0 %

Myyntituotot 21 777 21 356 421 2,0 % 21 191 585 2,8 %Maksutuotot 1 643 1 688 -45 -2,7 % 1 573 70 4,5 %


Muut toimintatuotot yhteensä 0 0 0 464,2 % 1 0 -49,4 %TOIMINTATUOTOT 24 102 23 596 506 2,1 % 22 973 1 128 4,9 %


Palvelujen ostot -9 836 -9 850 14 -0,1 % -10 446 610 -5,8 %


Avustukset 0 0 0 0 0

Muut toimintakulut -1 191 -1 177 -14 1,2 % -1 003 -188 18,8 %TOIMINTAKULUT -26 420 -25 420 -1 000 3,9 % -23 083 -3 337 14,5 %

TOIMINTAKATE -2 318 -1 824 -494 27,1 % -110 -2 208 2015,8 %Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0 0 0

VUOSIKATE -2 318 -1 824 -494 27,1 % -110 -2 209 2015,8 %Poistot ja arvonalentumiset -168 -181 12 -6,8 % -145 -23 15,8 %

TILIKAUDEN TULOS -2 486 -2 004 -482 24,0 % -255 -2 231 875,5 %Varausten ja rahastojen muutos 0 0 0 0 0TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -2 486 -2 004 -482 24,0 % -255 -2 231 875,5 %



Akuutti1000 EUR


TP vs. TA* TP 2010

Painopiste: Ensihoidon järjestämisvastuun siirtyminen kokonaisuudessaan Eksotelle (terveydenhuoltolaki) Lappeenrannan, Taipalsaaren ja Ylämaan alueen ensihoito Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta sekä Joutsenon alueen ja sairaaloiden väliset siirtokuljetukset Falck Finland Oy:ltä siirtyivät 1.1.2011 alkaen Eksoten itse tuottamaksi. Toimintaa varten 34 työntekijää siirtyivät ns. vanhoina työntekijöinä Eksoten palvelukseen. Oma toiminta tuli ostopalvelua kalliimmaksi, koska kunnallisen työehtosopimuksen ehdot eivät mahdollista henkilöstön palkkaamista varallaoloon siinä määrin kuin yksityinen sopimus. Falck Finland Oy:ltä siirtyneen henkilöstön henkilöstökulut nousivat. Vuonna 2011 valmisteltiin Imatran ensihoidon tuottamisen siirtyminen Eksotelle 1.1.2012 alkaen. Painopiste: Ensihoidon laadun ja kustannustehokkuuden lisääminen Ensihoidon tuottavuutta on parannettu siten, että ensihoitajat jäävät aikaisempaa enemmän hoitamaan päivystykseen tuomiaan potilaita. Ensihoito on ollut mukana Koti-ikävä projektin pilotissa. Ensihoitajat lähtevät äkillisesti sairastuneen vanhuksen kotiin hoidon arvioon ja hoitamaan potilasta. Näin vältytään turhilta päivystyskäynneiltä.

59

Uusi terveydenhuoltolaki edellyttää Erva- alueen ensihoitokeskuksen perustamista, jossa Eksote on mukana. Imatran ensihoidon järjestämisvastuu siirtyy Eksotelle lain mukaan 1.1.2013. Painopiste: Päivystyksen maakunnallisen kokonaisratkaisun suunnitteleminen ja siirtyminen päivystyksessä ostopalveluista omaan toimintaan Päivystyksen maakunnallinen kokonaisratkaisu-työryhmäraportti valmistui keväällä 2011, mutta esityksiä ei ryhdytä vielä tässä vaiheessa toteuttamaan. Yleislääkäripäivystyksen siirtyminen Eksoten omaksi toiminnaksi ei ole ollut mahdollista lääkärityövoimapulan takia. Yleislääkäripäivystystä on kehitetty Lean managementin keinoin. Puhelimella tapahtuvaa hoidon arviota on kehitetty varustamalla hoitajalle erillinen tila. Vastattujen puheluiden osuus kaikista on edelleen liian matala, noin 50 %. Puhelimella tapahtuvaan ensiarvioon ja yleislääkäripäivystyksen kehittämiseksi on tehty ylimääräisiä työvuoroja, joka näkyy henkilöstökulujen kasvuna. Päivystyskäynnit ovat lisääntyneet noin 5 %. Parikkalan yleislääkäripäivystyksen yöaikainen tarve on huomattavasti pienentynyt ja näitä käyntejä oli keskimäärin vähemmän kuin 1 yössä. Nova-yksikkö on toiminut sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Jatkokuntoutuspaikkoja olisi tarvittu enemmän. Keskimääräinen hoitoaika on noussut 27 tunnista 32 tuntiin. Lääkärityövoiman ostosta voitiin luopua, kun marraskuussa aloitti Novalla oma virkasuhteinen lääkäri. Painopiste: Potilaan kotiutusprosessin parantaminen: SAS toiminnan kehittäminen yhdessä vanhustenpalvelujen kanssa SAS -toiminta on laajentunut ja parantunut huomattavasti. Armilan osastonhoitajat on koulutettu SAS- toimintaan, joten toimintaa on ympäri vuorokauden aikaisemman virka-ajan sijaan. 1822 potilasta sijoitettiin lyhytaikaispaikalle (ml. palveluasunnot) ja heistä lähes kaikki (86 %) 3 vuorokauden sisällä. Sijoituksen käsittelyaika oli joitakin tunteja, muu aika kului jatkokuntoutuspaikan järjestelyihin. SAS on sijoittanut kaikista kunnista tulleita potilaita. Jatkokuntoutuspaikaksi on pyritty valitsemaan kotikunnan laitos tai muu lähin laitos, jossa on vapaa paikka. Vanhustenhuollon laitokset ovat olleet tehokkaassa käytössä. SAS on ottanut hoitaakseen myös pitkäaikaispotilaiden sijoittamisen (pitkäaikais -SAS). Sijoituksia oli 180. Lappeenrannassa odottaa 115 vanhusta tehostetun palveluasumisen paikkaa. SAS- ohjelmistoja on edelleen kehitetty ja pitkäaikais-SAS- ohjelma on vielä kokeiluvaiheessa. SAS:n toiminnan laajentumisen myötä henkilöstöresursseja lisättiin yhdellä. Painopiste: Kuntoutuksen vahvistaminen vuodeosastohoidossa Armilan ja Parikkalan sairaaloiden kuntoutusosastot ovat käynnistäneet laajan kuntoutuksen kehittämisen. Syksyllä kartoitettiin voimavarat ja ongelmat sekä etsittiin niihin ratkaisut. Koulutusta on kehitetty ja kouluttautuminen on aloitettu. Tilaratkaisuja on tehty ja kuntoutusvälineitä on hankittu. Henkilöstömitoitus on osastoilla edelleen pitkäaikaislaitoshoidon tasolla. Osastojen lääkäritilanne on vuosia ollut vaikea, mutta tilanne parani kuitenkin jonkin verran vuonna 2011. Tilannetta helpottivat kokeneet

60

yleislääkärit avoterveydenhuollon puolelta 6 kk kestäneillä yleislääketieteen erikoistumista palvelevilla työjaksoilla Armilan sairaalassa. Armilan sairaalan osastoilla yli puolet potilaista odotti tehostetun palveluasumisen paikkaa, joten kuntoutusta olisi voitu toteuttaa paremmin, jos potilaspaikat voitaisiin varata vain akuuttia ja geriatrista kuntoutusta tarvitseville. Keskimääräinen hoitoaika oli 25 vuorokautta. Parikkalan sairaalassa tilanne on parempi. Pitkäaikaisessa hoidossa olevia ei juuri ole ja keskimääräinen hoitoaika oli 11 vuorokautta. Parikkalan sairaala on toiminut tehokkaasti ja ottanut vastaan potilaita kaikista kunnista. Mielenterveyspalvelut

Myyntituotot jäsenkunnilta 27 956 27 966 -10 0,0 % 28 819 -863 -3,0 %


Myyntituotot 28 372 28 198 174 0,6 % 29 211 -838 -2,9 %Maksutuotot 1 948 1 920 28 1,4 % 1 914 34 1,8 %


Muut toimintatuotot yhteensä 398 229 168 73,3 % 400 -2 -0,6 %TOIMINTATUOTOT 30 774 30 389 386 1,3 % 31 566 -792 -2,5 %


Palvelujen ostot -12 267 -12 306 39 -0,3 % -11 728 -539 4,6 %


Avustukset -18 -19 1 -4,6 % -174 156 -89,5 %

Muut toimintakulut -2 666 -2 664 -1 0,0 % -2 588 -78 3,0 %TOIMINTAKULUT -31 385 -31 100 -285 0,9 % -30 174 -1 211 4,0 %

TOIMINTAKATE -611 -711 100 -14,1 % 1 391 -2 002 -143,9 %Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0 0 0 -64,9 %

VUOSIKATE -611 -711 100 -14,1 % 1 391 -2 002 -143,9 %Poistot ja arvonalentumiset -3 -3 -1 24,2 % -3 -1 24,2 %

TILIKAUDEN TULOS -614 -714 100 -13,9 % 1 389 -2 003 -144,2 %Varausten ja rahastojen muutos 0 0 0 0 0TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -614 -714 100 -13,9 % 1 389 -2 003 -144,2 %



Mielenterveyspalvelut1000 EUR


TP vs. TA* TP 2010

Mielenterveyspalvelujen tulosalueen 4 % kasvaneet toimintakulut selittyvät kasvaneilla henkilöstökuluilla ja asiakaspalvelujen ostoilla. Merkittävää on, että ostopalvelujen kasvu on saatu pysähtymään keskitetyn prosessien ohjannan avulla (Mie-SAS). Kokonaisuutena mielenterveyspalveluissa henkilöstön määrä on pysynyt ennallaan, mutta työpanos/henkilö on kasvanut. Tästä johtuen mielenterveyspalveluiden tulosalueella erilliskorvaukset olivat vuonna 2011 yhteensä 275 000 € yli budjetin. Erilliskorvausten kasvua selittää myös luopuminen vuosityöajasta, jolloin ylityöt maksetaan aina kunkin jakson loputtua, eikä niitä pysty tasaamaan seuraavina kuukausina. Henkilöstökulujen kasvua selittää erilliskorvausten lisäksi myös se, että ostetut lääkäri- ja hoitajapalvelut vähenivät 232 000 € vuodesta 2010.

61

Tulosalueen suurin toiminnallinen muutos on ollut päihde- ja mielenterveyspalvelujen toiminnallinen integraatio: päihdepalvelujen avopalvelut ja raittiustoimisto on sijoitettu avohoidon, laitospalvelut osastopalvelujen ja asumispalvelut mielenterveys-kuntoutukseen vastuuyksikköön. ”Päihdehoito kuuluu kaikille” on samalla koko tulosalueen toimintaa ohjaava periaate. Painopiste: Matalankynnyksen palvelujen lisääminen (Mielenterveyspäivystys ja arviointipoliklinikka) Mielenterveyspäivystys ja arviointipoliklinikan (matalankynnyksen 24/7 palvelu) palveluvalikko on laajentunut asiakkaiden tarpeiden ja uuden prosessinäkymän myötä. Tämän ja edellisessä kappaleessa kuvatun periaatteen myötä päihdeongelmien määrä on lisääntynyt asiakaskunnassamme merkittävästi, millä on suora yhteys arjen todellisuuteen. Painopisteet: Laitoshoidon vähentäminen ja avopalvelujen lisääminen Asiakaslähtöiset palvelut (Liikkuvat palvelut) Prosessien uudistaminen (palvelukotihanke, lastenpsykiatrisen kotisairaalatoiminnan lisääminen, Nuorten talo) Sähköiset prosessien hallintatyökalut ovat tekemämme kehitystyön myötä tulleet osaksi toimintaamme. Käyttöön on tähän mennessä otettu Mie-SAS –ohjelma (mielenterveys- että päihdeasumispalveluihin sijoittumisia ohjaava ohjelmisto) ja ADHD-häiriöiden tutkimusta ja hoitoprosesseja ohjaava työkalu. Aikuispsykiatrisessa avohoidossa aiemmasta keskitetystä mallista on siirrytty ns. terveysasemamalliin. Tässä avohoidon henkilöstö toimii aiempaa kiinteämmässä yhteistyössä terveysasemien henkilökunnan kanssa yhteisenä tavoitteenaan parempi mielenterveys- ja päihdeongelmien tunnistaminen ja varhaisempi hoitoonohjaus. Palveluohjaus on tässä keskeinen toiminnan muoto, sen avulla asiakkaat ohjataan mahdollisimman varhain heille tarkoituksenmukaisten palvelujen piiriin. Lähipalvelujen palveluvalikkoa on lisätty, siellä käyvät psykiatri, nuorisopsykiatri, psykologi, kuntoutuspsykologi, päihdetyöntekijä ja toimintaterapeutit. Ympärivuorokautista päiväsairaalahoitoa on lisätty, palveluvalikkoa laajennettu ja toimintamallia kehitetty Aiempi sairaalapsykiatrian vastuuyksikkö on muuttunut osastopalvelujen vastuuyksiköksi päihdekuntoutuksen laitoksen yhdistyttyä siihen. Suurin muutos on ollut yhden osaston muuttaminen avohoitoa vahvistaviksi ja palveluvalikkoa laajentaviksi toiminnoiksi, minkä myötä Eksoten kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana aikuispsykiatrisia laitospaikkojen määrä on nyt puolittunut. Vaikeiden mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien määrä on lisääntynyt nuorisopsykiatrian vastuuyksikössä ja tämä on vaikuttanut palvelujen tarpeeseen mm. siten, että on jouduttu ostamaan erittäin kalliita ostopalveluja. On käynnistetty muutos erikoissairaanhoidon yksiköstä palveluorganisaatioksi, jossa hoito perustuu aiempaa enemmän asiakkaan tarpeisiin ja psykososiaalisiin tekijöihin eikä pelkkiin lääketieteellisiin seikkoihin. Lastenpsykiatriassa kotisairaalatoimintaa on lisätty ja uutta toimintamallia kehitetty entisestään. Yhteisiä toimintamuotoja on kehitetty yhdessä perhe- ja sosiaalipalvelujen kanssa tavoitteena asteittainen toimintojen yhdistäminen.

62

Mielenterveyskuntoutuksen vastuuyksikön toiminnan myötä mielenterveyskuntoutuksen käsitteistö ja toimintatavat ovat yhtenäistyneet. Palveluvalikkoa ja koteihin suuntautuvaa työtä on lisätty. Mie-SAS –toiminto ohjaa aikuisten ja nuorten sekä mielenterveys- että päihdeasumispalveluihin sijoittumisia keskitetysti ja näiden määrä onkin vähentynyt. Katajapuun (Nuorten talo) toiminta on vakiintunut nuorten ja nuorten aikuisten kuntoutusyksiköksi. Kotiutushoitajan ja kuntoutuskoordinaattorin toimet on luotu sairaalasta kotiutumisten ja palvelukotien kanssa tehtävän yhteistyön kehittämiseksi. Palveluvalikkoa on laajennettu uusilla toimintamuodoilla, kuten. psykofyysinen terapia. Päihdepalvelujen vastuuyksikkö on hajautettu toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisesti, kuten edellä on kuvattu. Päihdeongelmaisten asiakkaiden määrän lisääntymisen takia on kaksi toimea muutettu nuorten päihdetyöntekijöiksi. Opiaattikorvaushoitojen prosessi on siirretty kokonaan omaksi toiminnaksi ja hoitoa saavien asiakkaiden määrää on lisätty. Sairaanhoidolliset tukipalvelut



Myyntituotot 8 515 8 253 262 3,2 % 7 883 632 8,0 %Maksutuotot 158 151 7 4,4 % 173 -15 -8,8 %


Muut toimintatuotot yhteensä 53 56 -3 -5,7 % 20 33 165,7 %TOIMINTATUOTOT 8 737 8 465 272 3,2 % 8 081 657 8,1 %

VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 0 0 0 0Henkilöstökulut -16 599 -15 822 -777 4,9 % -15 176 -1 423 9,4 %

Palvelujen ostot 15 109 15 031 78 0,5 % 14 419 691 4,8 %

josta sisäisiä eriä 21 018 20 302 716 3,5 % 19 634 1 384 7,0 %

josta palvelujen ostoja -5 909 -5 271 -638 12,1 % -5 216 -693 13,3 %


Avustukset 0 0 0 0 0

Muut toimintakulut -2 675 -2 672 -2 0,1 % -2 706 31 -1,1 %TOIMINTAKULUT -8 117 -7 546 -571 7,6 % -7 396 -721 9,8 %

TOIMINTAKATE 620 919 -299 -32,5 % 685 -65 -9,4 %Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0 -2 2 -99,5 %

VUOSIKATE 620 919 -299 -32,5 % 683 -63 -9,2 %Poistot ja arvonalentumiset -1 408 -1 463 55 -3,7 % -1 366 -42 3,1 %

TILIKAUDEN TULOS -788 -544 -244 44,9 % -683 -105 15,4 %Varausten ja rahastojen muutos 0 0 0 0 0TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -788 -544 -244 44,9 % -683 -105 15,4 %*Lisätalousarvio 2011


Sairaanhoidolliset tukipalvelut1000 EUR


TP vs. TA* TP 2010

Sairaanhoidollisten tukipalvelujen lisääntyneestä työmäärästä johtuen sekä toimintakulut että toimintatuotot kasvoivat vuonna 2011. Henkilöstömenot kasvoivat poikkeuksellisesti

63

johtuen röntgenlääkärien ja -hoitajien sekä laboratoriohoitajien palkkarakenteen muutoksesta. Muutos sisälsi vanhojen ja uusien työntekijöiden palkkojen harmonisoinnin sekä tasokorotukset. Röntgenin henkilötyövuosimäärä kasvoi kolmella verrattuna vuoteen 2010, sillä kolmivuorotyö alkoi vuoden 2010 viimeisellä kolmanneksella. Fysioterapiaan otettin 2 työntekijää lisää toimintansa lopettavalta Lappeenrannan kuntoutus- ja kylpyläsäätiöltä ilman, että palkkakulut siirtyivät mukana. Kuntayhtymän ulkopuolelta kertyneiden tuottojen määrä kehittyi positiivisesti. Tuotoista 37,3 % kertyi muilta kuin jäsenkunnilta; vuonna 2010 vastaava osuus oli 35,3 %.

Kuvantamiskeskuksessa radiologian kuvausmäärät nousivat niin keskussairaalassa kuin maakunnissakin 4,1 %. Keskussairaalaan hankittiin uusi ultraäänilaite ja ortopantomokuvauslaitteisto sekä uusittiin Armilan röntgenin toinen suoradigitaalinen luu-thoraxkuvauslaitteisto. Henkilökuntapula jatkui erityisesti lääkärien osalta ja ostopalvelukustannukset nousivat. Edellisenä syksynä alkanut röntgenhoitajien kolmivuorotyö paransi päivystysaikana tarvittavien kuvausten saatavuutta ja sai positiivista palautetta. Ultraäänitutkimuksissa laajennettiin sonograaferitoiminta (erikoiskoulutettu ultraäänitutkimuksia tekevä hoitaja) kolmeen päivään viikossa. Ostopalveluna hankittavien pään alueen ja ortopedisten magneettikuvauksien kilpailutus aloitettiin. Kliinisessä fysiologiassa lääkäripula jatkui ja rasitustutkimuksia tekivät ostopalvelulääkärit. Uusi gammakameralaitteisto asennettiin joulukuussa ja sen käyttökoulutukset alkavat 2012 alussa. Isotooppilausunnot ostettiin TYKS:stä. Ostopalveluna rekassa tehtävät vaativat PET -kuvaukset toteutuivat suunnitellusti, eikä potilaita tarvinnut lähettää yliopistopiireihin asti tutkimusta varten. Kliiniseen neurofysiologiaan saatiin uusi ENMG -laite. Neurofysiologian tutkimukset tehdään keskussairaalassa ja lausunnot ostetaan KNK -laboratoriosta yhteistyössä Carean kanssa. Laboratoriokeskuksen näytteenotot lisääntyivät 3,7 %. Kliinisen kemian tutkimusmäärän kasvu jatkui (5,3 %). Kasvu oli pienempää patologiassa (4 %), mutta siellä kasvu kohdistui ostopalveluihin. Mikrobiologian tutkimusmäärät pienenivät 8 % hyvän MRSA -epidemiologisen tilanteen vuoksi. Toiminnan optimaalista järjestämistä vaikeuttavat vanhat tilarakenteet ja tilanahtaus. Samoin kuin radiologiassa päivystyksenä tilattujen tutkimusten määrä oli todellista tarvetta suurempi ja haittasi prosessihallintaa. Vuoden aikana rekrytoitiin ylikemisti ja neljä laboratoriohoitajaa, mikä ei kata eläkkeelle jääneiden määrää. Joukkopapaseulontanäytteiden ottoa keskitettiin laboratorioihin ja spirometriatutkimusten teko laajeni alueen toimipisteisiin. Kliinisen toiminnan tehostamiseksi toteutui laboratoriovastausten siirto Effican lehdelle sekä kuumekurvalle. Vieritestityöryhmä aloitti toimintansa selvittämällä testauksen laajuutta ja laatua sekä yhteishankintamahdollisuuksia. Ostopalveluissa tutkimusten määrä nousi 12,5 % ja kustannukset ylittyivät yli 400 000 €:lla. Vuoden lopussa alkoivat haastattelut Laboratorion toiminnanohjausjärjestelmän arvioimiseksi. Kuntoutuskeskuksessa fysiatrian ja kuntoutuksen lääkäripulasta huolimatta fysiatrian erikoislääkärin vastaanotot terveysasemilla toteutuivat suunnitellusti. Asiantuntijafysioterapeutit pitivät 558 alaselkävastaanottoa terveysasemilla. Kuntoutusohjaajien ja fysioterapeuttien rakenteellinen kirjaamiskäytäntö alkoi. Kuntoutusohjaajien asiakaskontaktit lisääntyivät n. sadalla käynnillä. Vaativan kuntoutuksen osastolla aloitti uusi toimintaterapeutti. Kehitysvammapoliklinikan poliklinikkakäynnit lisääntyivät 30 %. Apuvälinekeskuksessa kilpailutettiin hankinnat sekä päivitettiin ohjeet myöntämisperusteista ja palveluoppaasta.

64

Painopiste: Sähköinen asiointi (laboratoriovastausten toimittaminen sähköisesti) Sähköinen asiointi suoraan asiakkaalle toteutui INR-tekstiviestipalveluna sekä papaseulontojen e-kirjevastauksina. Painopiste: Kustannustehokkuuden lisääminen (Ruokolahden terveysaseman röntgentoiminnan keskittäminen Imatralle) Ruokolahden kuvaukset siirtyivät onnistuneesti Honkaharjun röntgeniin. Painopiste: Potilaskohtaisten lääkeannosten jakelupalvelun laajentaminen Lääkehuoltokeskuksessa potilaskohtainen annosjakelupalvelu laajeni koskien n. 300 pitkäaikaispotilasta (+50 %). Toimitusrivit lisääntyivät 6 % (toimitusaste 97 %), lääkeaine-valmistuksia oli 1982 ja solunsalpaaja-annoksia 5312. Hävikki pieneni normaaliin 3 %:iin. Peruslääkevalikoima ja radioaktiiviset lääkkeet kilpailutettiin.

2.7.3 Vanhustenpalvelut



Myyntituotot 77 923 77 059 864 1,1 % 74 374 3 548 4,8 %Maksutuotot 17 076 17 068 8 0,0 % 16 635 441 2,7 %


Muut toimintatuotot yhteensä 1 034 1 008 26 2,6 % 1 089 -54 -5,0 %TOIMINTATUOTOT 96 154 95 282 872 0,9 % 92 306 3 848 4,2 %




Avustukset -4 577 -4 677 100 -2,1 % -4 086 -491 12,0 %

Muut toimintakulut -6 664 -6 805 141 -2,1 % -6 677 13 -0,2 %TOIMINTAKULUT -95 825 -95 587 -239 0,2 % -93 296 -2 530 2,7 %

TOIMINTAKATE 329 -305 634 -207,9 % -990 1 319 -133,2 %Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0 0 0 166,8 %

VUOSIKATE 329 -305 633 -207,9 % -990 1 319 -133,2 %Poistot ja arvonalentumiset -61 -66 5 -8,1 % 0 -61

TILIKAUDEN TULOS 268 -371 639 -172,3 % -990 1 258 -127,1 %Varausten ja rahastojen muutos 0 0 0 0 0TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 268 -371 639 -172,3 % -990 1 258 -127,1 %



Vanhustenpalvelut1000 EUR


TP vs. TA* TP 2010

Vanhusten palvelujen kustannukset toteutuivat budjetoidun mukaisesti. Lopullinen tulos muodostui 0,268 milj. € ylijäämäiseksi. Lisätalousarvion mukainen alijäämä oli 0,371 milj. €. Tulokseen sisältyy lomapalkkavelan budjetoimatonta muutosta 0,485 milj. €.

65

Valtiolta saatavia korvauksia saatiin 0,575 milj. € enemmän kuin oli budjetoitu. Eksoten strategiaan liittyvä vanhusten palvelurakenneuudistuksen suunnittelu käynnistyi konkreettisella tasolla. Jokaisen omistajakunnan valtuustossa käytiin keskustelemassa siitä perusajatuksesta, että sairaala ei ole tulevaisuudessa kenenkään koti. Kuntien kanssa todettiin yhteisesti valmius edetä Eksoten valtuuston hyväksymän strategian toimeenpanosuunnitelman mukaisesti kohti avohoitopainotteisempaa vanhustenhoitoa.

66

Kotiin annettavat palvelut



Myyntituotot 28 497 27 641 856 3,1 % 27 178 1 319 4,9 %Maksutuotot 3 122 3 104 17 0,6 % 2 964 158 5,3 %


Muut toimintatuotot yhteensä 139 152 -13 -8,3 % 335 -196 -58,4 %TOIMINTATUOTOT 31 782 30 927 854 2,8 % 30 517 1 265 4,1 %



Aineet, tarvikkeet ja tavarat -814 -845 31 -3,6 % -873 59 -6,7 %

Avustukset -4 432 -4 524 92 -2,0 % -3 904 -528 13,5 %

Muut toimintakulut -960 -937 -23 2,4 % -1 167 207 -17,8 %TOIMINTAKULUT -31 786 -31 093 -692 2,2 % -30 491 -1 295 4,2 %

TOIMINTAKATE -4 -166 162 -97,7 % 26 -30 -114,8 %Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0 0 0 245,9 %

VUOSIKATE -4 -166 162 -97,5 % 26 -30 -115,7 %Poistot ja arvonalentumiset 0 -11 11 -100,0 % 0 0

TILIKAUDEN TULOS -4 -177 173 -97,7 % 26 -30 -115,7 %Varausten ja rahastojen muutos 0 0 0 0 0TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -4 -177 173 -97,7 % 26 -30 -115,7 %



Kotiin annettavat palvelut1000 EUR


TP vs. TA* TP 2010

Kotiin annettavien ateriapalvelujen laajennuksen kustannusvaikutus ei ollut selvillä kun v. 2011 budjettia valmisteltiin. Tuotot ja kulut puuttuivat budjetista. Kuluja toteutui n. 1,4 milj. € ja tuottoja saatiin saman verran. Valtion korvauksia sotainvalidien ja paluumuuttajien hoitoon saatiin budjetoitua enemmän n. 0,5 milj. euroa. Omaishoidon tukeen ja –vapaaseen käytettiin n. 0,6 milj. € enemmän kuin edellisenä vuonna.

Painopiste: Palveluiden saatavuuden paraneminen resurssilisäysten myötä

Kotihoidon palveluiden saatavuus kotihoidon ja kotisairaanhoidon osalta pysyi ennallaan vaikka asiakkaiden keskimääräinen toimintakyky jonkin verran heikkeni. Ajoittain oli vaikeutta löytää sijaisia kotihoitohenkilöstön lomien ajaksi.

Asiakkaille on hankittu kotiutukseen liittyvää lyhytaikaista hoitoa myös palveluseteleillä. Tällaisia palveluseteleitä on myönnetty vuoden 2011 aikana 113 asiakkaalle. Painopiste: Tehostetun kotisairaanhoitotoiminnan laajentaminen ( jos saadaan hankerahoitusta)

Tehostettu kotisairaanhoitoryhmä on ollut mukana Koti-Ikävä- hankkeenesiselvityksessä. Hanke käynnistyy huhtikuussa 2012. Hankkeessa selvitetään ja tehostetaan yhteistyötä kotihoidon, tehostetun kotisairaan-hoidon, ensihoidon, turva-auttajien ja yöpartion kanssa.

67

Kaikkien palvelusetelituottajien yhteiset palaverit on pidetty kahdesti vuoden aikana.

Palveluseteliyrittäjien valvonta aloitettiin vuoden 2011 alussa. Socomin ja Aluehallintoviraston yhdessä laaditun suunnitelman mukaisesti. Painopiste: Omaishoidon laajentaminen Omaishoidettavien määrä on lisääntynyt vuoden aikana. Vuoden lopussa Eksoten alueella oli 678 yli 18-vuotiasta omaishoidettavaa ja 3-17-vuotiaita 114. Painopiste: Muistikuntoutustoiminnan kehittäminen (jos saadaan hankerahoitusta)

Muistisairauksien kasvun takia yksi kotisairaanhoitaja siirrettiin kotihoidon muistihoitajaksi. Muuta Etelä-Karjalan ammattiopiston kanssa on jatkettu kerho- ja päivätoimintaa. Tämä toimintamalli sai kansallinen vuoden Vanhusteko palkinnon. Toimintamalli tukee erityisesti muistisairaiden ja omaishoidettavien kuntouttavaa hoitotyötä. Kotihoitoon perustettiin fysioterapiajohtoinen kuntoutustiimi. Suunnitelman mukaisesti kaikkien asiakkaiden fyysinen toimintakyky jatkossa testataan ja heille laaditaan erillinen kuntoutumissuunnitelma toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Asiakkaiden psyykkiseen ja sosiaaliseen kuntoutukseen kiinnitetään myös huomiota. Rava-mittari on kattavasti kotihoidossa käytössä. Rai-mittarin käyttöönotto laajentui Lappeenrannan alueelta Länsi-Saimaan alueelle.

Hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä jatkettiin 75 -vuotta täyttävälle ikäryhmälle. Lappeenrannan alueella lähes kaksisataa hyvinvointikäyntiä jäi vuodelle 2012 resurssipulan vuoksi. Palveluohjausta hyvinvointikäynneillä on pyritty tehostamaan. Aiemman käytännön lisäksi Valtionkonttori myönsi vuonna 2011 ylimääräistä rintamalisää saavien veteraanien määrän suhteessa kotiin annettaviin palveluihin 2,3 miljoonaa euroa. Eksoten saama osuus määrärahasta on käytetty huonokuntoisempien veteraanien tukipalveluihin (mm. ateriapalveluihin, siivoukseen, saattoapuun).

68

Asumispalvelut

Myyntituotot jäsenkunnilta 17 870 17 911 -40 -0,2 % 14 208 3 663 25,8 %

Muut myyntituotot 99 132 -33 -24,7 % 170 -70 -41,4 %

Myyntituotot 17 970 18 043 -73 -0,4 % 14 377 3 593 25,0 %Maksutuotot 5 280 5 201 79 1,5 % 4 660 620 13,3 %


Muut toimintatuotot yhteensä 853 817 36 4,4 % 753 100 13,3 %TOIMINTATUOTOT 24 120 24 080 40 0,2 % 19 815 4 305 21,7 %

VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 0 0 0 0Henkilöstökulut -7 889 -7 643 -246 3,2 % -5 414 -2 475 45,7 %



Avustukset -50 -50 0 0,2 % -65 15 -23,2 %

Muut toimintakulut -1 309 -1 388 79 -5,7 % -1 179 -130 11,0 %TOIMINTAKULUT -23 831 -24 380 549 -2,3 % -20 444 -3 387 16,6 %

TOIMINTAKATE 289 -300 589 -196,5 % -629 918 -146,0 %Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0 0 0 -100,0 %

VUOSIKATE 289 -300 589 -196,5 % -629 918 -146,0 %Poistot ja arvonalentumiset -22 -11 -11 104,9 % 0 -22

TILIKAUDEN TULOS 267 -310 577 -186,0 % -629 895 -142,5 %Varausten ja rahastojen muutos 0 0 0 0 0TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 267 -310 577 -186,0 % -629 895 -142,5 %



Asumispalvelut1000 EUR


TP vs. TA* TP 2010

Palveluasumisen kilpailutettujen paikkojen hinnannousu viivästyi kilpailutuksesta tehdyn valituksen johdosta; kuluja kertyi n. 0,5 milj. € vähemmän. Painopisteet: Oikean ja tarvetta vastaavan asumismuodon löytyminen asiakkaille Kumppanuuksien kehittäminen eri palveluntuottajien kanssa

Palveluasumisen, tehostetun palveluasumisen ja muistisairauksiin erikoistuneen tehostetun palveluasumisen puitekilpailutus käytiin vuoden 2011 kevään aikana ja palvelun tuottajiksi valittujen kanssa solmittiin ostopalvelu-sopimukset neljäksi vuodeksi. Joutsenon palvelukeskuksen eli tulevan Penttiläntien palvelukodin (tehostettua palveluasumista) uudisrakennus on edennyt aikataulun mukaisesti ja Joutsenon alueelle rakentuvan uuden Leivontien palvelukodin rakennustyö on käynnistynyt. Palvelukeskuksen henkilökunnan kouluttaminen uuteen toimintamuotoon on aloitettu syksyllä. Lappeenrannan Asuntopalvelun kanssa on neuvoteltu tarpeesta saada uusi ohjatun senioriasumisen yksikkö vanhusten asumispalvelujen käyttöön lähivuosina.

69

Laitoshoito


Muut myyntituotot 490 440 50 11,4 % 710 -219 -30,9 %

Myyntituotot 31 003 30 912 90 0,3 % 32 283 -1 280 -4,0 %Maksutuotot 8 674 8 763 -89 -1,0 % 9 010 -336 -3,7 %


Muut toimintatuotot yhteensä 3 0 3 1 2 373,7 %TOIMINTATUOTOT 39 760 39 772 -12 0,0 % 41 437 -1 677 -4,0 %

VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 0 0 0 0Henkilöstökulut -25 574 -25 246 -328 1,3 % -26 826 1 252 -4,7 %

Palvelujen ostot -8 092 -8 266 174 -2,1 % -9 039 947 -10,5 %


Avustukset 0 0 0 0 0 -100,0 %

Muut toimintakulut -4 370 -4 456 86 -1,9 % -4 302 -68 1,6 %TOIMINTAKULUT -39 693 -39 633 -60 0,2 % -41 863 2 170 -5,2 %

TOIMINTAKATE 67 139 -72 -51,8 % -426 493 -115,7 %Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0 0 0 -28,2 %

VUOSIKATE 67 139 -72 -51,8 % -426 493 -115,7 %Poistot ja arvonalentumiset -39 -32 -6 18,7 % 0 -39

TILIKAUDEN TULOS 28 106 -78 -73,3 % -426 454 -106,7 %Varausten ja rahastojen muutos 0 0 0 0 0TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 28 106 -78 -73,3 % -426 454 -106,7 %



Laitoshoito1000 EUR


TP vs. TA* TP 2010

Laitoshoidon tulos on lähes budjetoidun mukainen.

Painopisteet: Kotiutusprosessin kehittäminen yhdessä terveyspalveluiden kanssa Kuntoutuksen laajentaminen mm. lisäämällä kuntohuoneita laitoksiin

Aalto-yliopiston tekemä Eksoten vanhusten palveluyksiköiden inventointi valmistui. Pitkän aikavälin suunnitelma laitoshoidon toteuttamisesta jatkettiin valtakunnallisten suositusten mukaisesti. Lisäksi tehtiin alustavat suunnitelmat laitospaikkojen vähentämisestä ja terveysasemien vuodeosastojen toiminnan muutoksista. Joutsenon palvelukeskuksen tulipalon vuoksi osasto 1 siirtyi myös Rauhan Setälään uudisrakentamisen ja peruskorjauksen ajaksi, jossa jo osastot 2 ja 3 olivat. Hoitopaikat vähenivät 11:llä. Lisäksi Lemin Palolakodista väheni 2, Rautjärven terveysaseman vuodeosastolta 3 ja Parikkalan Käskynkästä 5 hoitopaikkaa. Tehtiin suunnitelma ja päätös, että Armilan sairaalan osastolle 6 siirtyy mielenterveys- ja päihdepalvelujen vastuualueelta psykogeriatriset potilaat 9.1.2012 lähtien. Terveysasemien vuodeosastojen kotiutusmalli (tavoitetila) valmistui. Kuntoutumista ja toimintakykyä edistävän hoidon kehittämistä jatkettiin aloittamalla kaikkien Eksoten

70

vastuualueiden, kolmannen sektorin sekä yksityisten palvelutuottajien yhteiset vertaispäivät. RAVA-mittari oli käytössä kaikissa yksiköissä. RAI-mittarin käyttö laajeni siten, että pohjoisten kuntien yksiköt tulevat mukaan v. 2012. Pitkäaikais-SAS -ohjelma otettiin käyttöön ja vuorohoito-SAS-ohjelman kehittäminen aloitettiin.

2.7.4 Yhteiset palvelut


Muut myyntituotot 160 79 81 102,5 % 235 -75 -32,0 %

Myyntituotot 6 070 5 989 81 1,4 % 4 994 1 076 21,5 %Maksutuotot 131 74 57 77,1 % 1 130 22010,0 %

Tuet ja avustukset 2 550 3 826 -1 276 -33,4 % 4 173 -1 623 -38,9 %

Muut toimintatuotot yhteensä 142 114 28 24,3 % 471 -329 -69,9 %TOIMINTATUOTOT 8 893 10 003 -1 110 -11,1 % 9 638 -745 -7,7 %

VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 87 0 87 0 87

Henkilöstökulut -8 087 -8 080 -7 0,1 % -10 555 2 468 -23,4 %


josta sisäisiä eriä 8 217 8 762 -545 -6,2 % 10 157 -1 939 -19,1 %

josta palvelujen ostoja -11 369 -12 831 1 462 -11,4 % -12 348 979 -7,9 %


Avustukset 0 0 0 -34 34 -99,2 %

Muut toimintakulut 5 505 6 184 -679 -11,0 % 5 805 -300 -5,2 %

josta sisäisiä vuokratuloja 6 344 7 472 -1 128 -15,1 % 6 594 -250 -3,8 %

josta toimintakuluja -839 -1 288 449 -34,9 % -789 -50 6,4 %TOIMINTAKULUT -7 924 -8 708 784 -9,0 % -9 543 1 620 -17,0 %

TOIMINTAKATE 1 057 1 295 -238 -18,4 % 95 962 1016,7 %Rahoitustuotot ja -kulut 84 43 41 95,8 % 62 22 34,9 %

VUOSIKATE 1 141 1 338 -197 -14,7 % 157 984 626,5 %Poistot ja arvonalentumiset -3 765 -3 855 90 -2,3 % -3 391 -374 11,0 %TILIKAUDEN TULOS -2 624 -2 517 -107 4,3 % -3 234 610 -18,9 %Varausten ja rahastojen muutos 0 0 0 0 0TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -2 624 -2 517 -107 4,3 % -3 234 610 -18,9 %*Lisätalousarvio 2011


Yhteiset palvelut1000 EUR

TP 2011 TA 2011* MuutosTP vs. TA*

TP 2010

71

Taloushallinto

Painopiste: Raportointijärjestelmän kehittäminen

Hallitukselle tehtävän talousraportoinnin sisältö määriteltiin ja raportointitapa otettiin käyttöön. Cognos–raportointijärjestelmään määriteltiin valmiita raportteja eri käyttäjien tarpeisiin ja koulutusta annettiin järjestelmän käyttöön. Laskennallisten jakoperusteiden mukaista kuntakohtaista raportointia ja siihen liittyvää tiedonkeruuta kehitettiin ja täsmennettiin. Työryhmä jatkaa kuntalaskutusmallin edelleen kehittämistä. Kuntien ja Eksoten yhteiseen tilastoraportointiin liittyvät toimintamallit suunniteltiin ja otettiin käyttöön. Talousarvio- ja palvelusopimusprosessien määrittelyjä tarkennettiin ja kehitettiin. Kuntien yhteisen strategisen palvelusopimuksen sisältöä muokattiin vastaamaan paremmin kuntien tahtotilaa. Tukipalveluyhtiöiden kanssa yhteistyössä kehitettiin yhteisiä, sujuvaan toimintaan tähtääviä, toimintamalleja mm. tilinpäätösprosessin osalta. Saita Oy:n ja Eksoten yhteistyönä tarkennettiin kauden sulkemiseen liittyviä prosesseja, jotka tähtäävät tuloksen ja koko vuoden tulosennusteen luotettavuuden parantamiseen. Strategiset tukipalvelut Toimintavuoden painopisteinä olivat piirin rakentamista tukevat kehittämistoimenpiteet. Syksyllä 2011 valtuusto hyväksyi Eksoten strategian toimeenpanosuunnitelman. Vuonna 2011 strategisten tukipalvelujen painopisteenä on ollut valmistella strategian toimeenpanosuunnitelma ja tukea vastuualueita sen jalkautuksessa. Maakunnallisen hyvinvointiohjelman valmistelutyötä on jatkettu vuoden 2011 aikana. Vuoden aikana on myös valmisteltu vaikuttavuus ja tuottavuusohjelmaa. Toiminnan ja talouden raportointihanke on käynnistetty osana tietojohtamisen hanketta.

Toimintavuoden aikana toteutettiin esimiesten johtamis- ja muutosvalmennusohjelmaa. Johtamisen käsikirja otettiin käyttöön alkuvuodesta 2011. Vuoden aikana selkiytettiin työnohjaustoiminnan koordinoimista sekä kirjastopalveluiden uudelleen järjestelyjä.

Kehittämisessä, tietohallinnossa ja koulutuksessa painottuivat strategian mukaisesti asiakaskeskeiset kotona asumista tukevat hankkeet, joiden avulla lisätään tuottavuutta.

Vuoden 2011 hanketoimintaa on kuvattu tarkemmin erillisessä hankekatsauksessa. Vuonna 2011 hanketoimintaan saadusta rahoituksesta käytettiin 1, 8 milj. €. Vaikka talousarviossa suunnitellut hanketoiminnan tuotot alittuivat, pysyi hanketoiminnan talousarvio tasapainossa siten, että tuotot ja kulut alittuivat samassa suhteessa. Tuottojen alittuminen johtui siitä, että joidenkin hankkeiden rahoituspäätökset ja/tai toteutus siirtyivät vuodelle 2012 ja yksi hankehakemus sai kielteisen rahoituspäätöksen. Vuonna 2011 uusille hankkeille (vuosille 2011 – 2014) myönnettiin rahoitusta noin 1,1 milj. €.

Tutkimushankkeita toteutettiin Lappeenrannan ja Itä-Suomen yliopistojen sekä Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa. Menossa on muun muassa ikääntyneiden palvelutarpeisiin, älykkääseen palvelujen ohjaukseen sekä liikkuvien palvelujen arviointiin liittyviä hankkeita,

Kehittämishankkeissa on vuonna 2011 painotettu erityisesti liikkuvien palvelujen uusien toimintamallien kehittäminen. Mallu klinikka-auto konseptista on tehty esiselvitys, jonka

72

yhteydessä on kerätty tietoa kustannuksista, asiakkaiden tarpeista ja tyytyväisyydestä palveluihin. Eksoten Mallu-auto voitti elokuussa 2011 Suomen Nuorkauppakamari ry:n Tuottava Idea –aluekilpailun yhteiskuntasarjassa. Tuottava Idea –alueraati piti Mallu-auton toimintamallia asiakaslähtöisenä ja inhimillisenä ja uuden toimintamallin nähtiin lisäävän tasavertaisuutta hoitoon pääsyssä. Mallu- liikkuvien palvelujen mallin kehittämistä jatketaan edelleen myös suun terveydenhuollon palvelujen osalta. Rajan lapset hankkeessa on otettu käyttöön ja jatkokehitetty konsultoivan liikkuvan tiimin toimintamallia.

Palvelusetelien käyttöönoton prosessityötä on jatkettu. Toimitilatuottavuus hankkeista on tehty selvityksiä Aalto-yliopiston kanssa sekä keskussairaalan että terveysasemien vuodeosastojen osalta. Tietohallinto Painopiste: Kansalaisen sähköisen asioinnin kehittämishankkeen (KEKSI-hanke) eteenpäinvieminen ja palveluiden jalkauttaminen kansalaisten käyttöön. Tietohallinnossa jatkettiin vuoden 2011 aikana yhteistyössä neljän sosiaali- ja terveyspiirin / sairaanhoitopiirin yhteistä kansalaisen asioinnin toteuttamisprojektia (KEKSI). Loppuvuonna projektin välituloksena saatiin julkaistua yhteinen www.hyvis.fi hyvinvoinnin edistämisen verkkosivusto kaikille piireille. Sivustolla on oma Eksote spesifistinen osuus. Sähköiseen asiointiin liittyen keskussairaalan B-sisäänkäynnin yhteydessä olevien poliklinikoiden ja yksiköiden suhteen otettiin käyttöön potilaiden sähköinen itseilmoittautumisohjelma.

Vuoden 2011 valmisteltiin ja toteutettiin erittäin laaja maakunnallinen projekti liittyen eReseptin käyttöönottoon Etelä-Karjalassa. Varsinainen työ suoritettiin pitkälti vuoden 2011, mutta varsinainen käyttöönotto tapahtui tammikuussa 2012.

Lisäksi vuoden 2011 otettiin käyttöön ns. Muu kuvantaminen -arkisto. Aikaisemmin muut hoitoon liittyvät kuvat (hammashuollon kuvat, tähystyskuvat, digikuvat ja silmäpohjakuvat) kuin röntgen kuvat olivat erilaisilla CD-levyillä, muistikuilla, verkkolevyillä jne. Kuvat eivät olleet katseltavissa muiden potilaan hoitoon osallistuvien ammattilaisten puolesta. Arkiston käyttöönoton myötä myös muut kuin röntgen kuvat kuuluvat osaksi potilaan potilaskertomusta. Arkiston laajentamista Eksoten toimintayksiköiden käyttöön jatketaan vielä vuonna 2012.

Vuoden 2011 aikana otettiin käyttöön osana Eksoten potilastietojärjestelmää ns. osastolääkitys ohjelmamoduuli. Käyttöönoton tarkoituksena on parantaa potilaan lääkityksen ajantasaisuutta ja oikeellisuutta erikoissairaanhoidon ja avoterveydenhuollon kokonaislääkitys huomioiden. Potilastietojärjestelmän ja laboratoriojärjestelmän välille rakennettiin toiminnallinen integraatio, jonka kautta laboratoriotulokset saadaan suoraan osaksi potilaiden potilaskertomuksia.

73

Lisäksi vuoden 2011 aikana laajennettiin Eksoten käytössä oleva potilaiden sijoittamiseen liittyvää SAS-ohjelmaa koskemaan myös mielenterveyspalveluiden ja vammaispalveluiden sijoittamistoimintaa.

Vuoden 2011 aikana aloitettiin Eksoten potilastietojärjestelmän parissa työskennelleiden järjestelmäasiantuntijatehtävien siirtäminen osaksi Eksoten osaomisteisen toimiala ICT-yhtiön, Medi-IT Oy:n, palvelutuotantoa. Järjestelyn yhteydessä neljä järjestelmäasiantuntijaa siirtyy Eksotesta Medi-IT Oy:n palvelukseen. Siirtoprojekti valmistuu keväällä 2012. Painopiste: Henkilökunnan ajankäytön tehostaminen kertakirjautumisen järjestelmäkokonaisuudella Vuoden 2011 aikana valmisteltiin eri tietojärjestelmiin kytkeytyvää kertakirjautumisratkaisun toteutusta, jonka avulla Eksoten henkilökunnan ei tarvitse muistaa ulkoa lukuisien eri tietojärjestelmien salasanoja vaan kertakirjautumisratkaisu hoitaa asian, pohjautuen eResepti projektin yhteydessä jaettuihin Väestörekisterikeskuksen toimittamiin sirukortteihin. Kertakirjautuminen otettiin käyttöön terveys- ja vanhuspalveluissa tammikuussa 2012. Muut palvelualueet seuraavat kevään 2012 aikana. Henkilöstöpalvelut Painopiste: Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto Eksotessa otettiin 1.5.2011 käyttöön uusi palkkausjärjestelmä, joka perustuu KVTES:n hinnoitteluryhmittäin laadittuihin tehtävien vaativuustasoihin (TVA-taso) ja henkilökohtaisen työstä suoriutumisen arviointiin. Palkkausjärjestelmän piirissä on noin 3 200 Eksoten työntekijää. Palkkausjärjestelmän tavoitteena on toteuttaa Eksoten perustamiseen liittyvä palkkojen harmonisointi. Käyttöönoton kustannusvaikutus palkkoihin on 2,4 prosenttia, minkä takia palkkausjärjestelmän käyttöönotossa on siirtymäkausi, joka päättyy vuoden 2012 lopussa, jolloin uuden palkkausjärjestelmän mukaiset palkat maksetaan täysimääräisenä. Uuden palkkausjärjestelmän tavoitteena on myös varmistaa se, että yhtä vaativissa tehtävissä maksettaisiin sama palkka ja lisätä palkkauksen kannustavuutta. Palkkausjärjestelmän käyttöönottoon sisältyy takuupalkkaoikeus, joka varmistaa sen, että kenenkään palkka ei käyttöönoton takia pienene. Palkkausjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä otettiin käyttöön palkanlaskentajärjestelmään liittyvä Personec hr –osio, jonka kautta arviointeihin perustuvat palkkatiedot siirtyvät suoraan automaattisesti palkanlaskentaan maksettavaksi. Uuden palkkausjärjestelmän ja siirtymäkauden takia palkanlaskentajärjestelmään tehtiin merkittäviä muutoksia. Palkkarakenne uudistettiin ja uusina palkkatekijöinä otettiin käyttöön siirtymäkauden vähennys ja takuuosa. Palkkausjärjestelmän edellyttämien muutosten laajuus huomioiden käyttöönotto sujui teknisesti hyvin. Siirtymäkausi työllistää palkanlaskentaa ja henkilöstöpalveluja, minkä lisäksi se heikentää uuden palkkausjärjestelmän perusteiden ymmärrettävyyttä. Siirtymäkauden jälkeen uuden palkkausjärjestelmän on arvioitu lisäävän erityisesti palkanlaskennan tuottavuutta.

74

Vuodelta 2011 ei tehdä erillistä henkilöstöraporttia vaan toimintakertomuksessa esitetään oleelliset henkilöstöä koskevat tiedot. Tekniset palvelut Painopiste: Investointiprosessin ja vuokratilojen tilahallintaprosessin kehittäminen Keskussairaalan tilojen suunnittelu Teknisten palveluiden omien resurssien merkittävimmät tehtävät painottuivat keskussairaalan tilojen ylläpitoon. Keskussairaalarakennuksen mittavaksi kasvaneen korjausvelan vaatimien välttämättömien korjausten suorittaminen aloitettiin mm. vanhan osan kattorakenteiden korjauksilla. Ns. tornitalojen tontille valmistuikin tilaelementtirakennus väistötilaksi osalle sairaalassa työskenteleville sisäilmaongelmista kärsiville työntekijöille. Vanhojen ja uusien tilojen sisäilmaongelmien poistotyöt vaativat myös paljon panostusta.

Keskussairaalan modernisoinnin suunnittelu ja Eksoten tilasuunnitteluprojekti on jatkunut Aalto-yliopistolta tilatulla selvityksellä ja oman henkilöstön voimin tehdyllä perussuunnittelulla. Keskussairaalarakennuksesta valmistui kuntoselvitys keväällä 2011.

Keskussairaalan pysäköintitalon rakennustyöt alkoivat Etelä-Karjalan Sairaalaparkki Oy:n toimesta elokuussa 2011. Väliaikaisia pysäköintialueita rakennettiin keskussairaalan tontin ympäristöön Lappeenrannan kaupungilta vuokratuille alueille.

Eksotelle vuokrattujen tilojen merkittävimmät uudisrakennus- ja muutostyöt valmistuivat Rautjärven hoitokeskuksen valmistuttua syksyllä 2011. Samoin Parikkalan ensihoidon rakennustyöt valmistuivat kesällä 2011. Armilan keskusterveysaseman saneeraukset jatkuivat koko vuoden. Niiden on suunniteltu valmistuvan vuoden 2013 aikana. Kahilanniemen kampuksen muutostöiden valmistuminen viivästyi ja Eksoten hallinnon sekä jo keskussairaala-alueella olevien muiden toimintojen muutto uusiin tiloihin tapahtuukin vasta vuoden 2012 aikana.

Toiminnanohjauksen avuksi valmistuivat potilaskuljetuksen Potku-järjestelmä ja kiinteistöhuollon vikailmoitusjärjestelmä. Kiinteistöhallintajärjestelmän hankinta ja käyttöönotto on kesken ja sen on suunniteltu valmistuvan vuoden 2012 aikana. Viestintä Painopiste: Viestinnän painopisteenä vuonna 2011 on strategian toimeenpanon tukeminen.

Viestinnän suunniteltuina painopisteinä olivat strategian täytäntöönpano viestinnän osalta sekä sisäinen viestintä koulutuksen ja ohjeistuksen osalta. Lisäksi ulkoisen viestinnän osalta painopisteiksi nousivat palveluista tiedottaminen, rekrytointiviestintä ja suhteet jäsenkuntiin. Viestinnän osalta tehtiin olennaisilta osin kaikki mitä suunniteltiin. Strategiaviestintää tehostettiin kaikissa viestintäkanavissa sekä medialle tiedottamisessa. Lisäksi Eksotelle tehtiin strategiaan pohjautuva viestintäsuunnitelma. Viestintäyksikön omat keskeiset prosessit hiottiin kuntoon ja työnjakoa uudistettiin. Sisäisen viestinnän osalta henkilöstön

75

kuukausitiedote Sisis ilmestyi suunnitellusti kerran kuussa ja henkilöstölehti Miikkulainen suunnitellusti kaksi kertaa vuodessa, kesäkuussa ja joulukuussa. Lisäksi Eksoten intranetiä, Nestoria, markkinoitiin sisäisesti Nestori tutuksi –kampanjalla. Uuden, vuonna 2013 toteutettavan intranetin suunnittelu alkoi yhdessä Lappeenrannan kaupungin intranetin suunnittelun kanssa. Eksotelle laadittiin viestinnän periaatteet, jotka hallitus hyväksyi marraskuussa. Periaatteiden lisäksi henkilökuntaa varten valmistui kattava viestintäohje sekä johtamisen käsikirja. Esimiehille järjestettiin sisäistä viestintäkoulutusta. Sisäistä viestintää ja yhteistyötä tehostamaan perustettiin poikkiorganisatorinen viestintäryhmä, joka kokoontuu joka toinen kuukausi.

Ulkoisen viestinnän osalta toteutettiin Eksoten alueen talouksiin jaettava asiakaslehti Miikkulainen Plus, joka julkaistiin syyskuussa. Kokeilumielessä järjestettiin yleisölle avoin luentosarja, joka koostui yhdestä luentoillasta kuukausittain syksyn 2011 ajan. Luentosarjan tarkoituksena oli osaltaan lisätä Eksoten palvelujen ja osaamisen tunnettuutta sekä tukea Eksoten mainetta. Mediatiedottamisen määrää lisättiin tuntuvasti, ja media kutsuttiin useisiin tiedotustilaisuuksiin sekä mm. valtuuston strategiaseminaariin. Uusien, vuonna 2012 toteutettavien verkkosivujen suunnittelu alkoi esiselvityksen tekemisellä. Tulevien verkkosivujen tärkeimmiksi osioiksi nousivat palvelut, yhteystiedot ja rekrytointi. Rekrytointiviestintää toteutettiin tapahtumamarkkinoinnilla. Eksote oli omalla messuosastolla mukana Laaduntarkkailupäivillä Helsingissä helmikuussa, Tampereen Lääkäripäivillä ja Sairaanhoitajapäivillä Helsingissä maaliskuussa, TerveSOS –tapahtumassa Espoossa toukokuussa, Itä-Suomen Lääketiede – tapahtumassa Kuopiossa syyskuussa, Laboratoriolääketiedenäyttelyssä lokakuussa Helsingissä sekä Hammaslääkäripäivillä Helsingissä marraskuussa. Lisäksi tulevaa rekrytointiviestintäkonseptia varten tehtiin lukuisia haastatteluja ja tulosten analysointia sisäisesti. Jäsenkuntien viestinnästä vastaavien kanssa käytiin läpi, miten yhteistyötä viestinnän osalta kunkin kunnan kanssa tulisi tehdä, ja sovitut asiat toteutettiin käytännössä.

76

3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

3.1 Tuloslaskelma

3.1.1 Tuloslaskelma

TOIMINTATUOTOTMyyntituotot 334 968 937,68 328 531 365,80Maksutuotot 30 419 397,33 29 878 122,16Tuet ja avustukset 8 727 233,64 9 931 859,86Muut toimintatuotot yhteensä 2 616 558,11 2 950 474,45TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 376 732 126,76 371 291 822,27VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 87 436,30 0,00TOIMINTAKULUTHenkilöstökulut -194 475 514,22 -184 671 189,68

Palkat ja palkkiot -147 916 846,74 -140 666 209,95Henkilösivukulut -46 558 667,48 -44 004 979,73

Eläkekulut -37 549 053,15 -35 780 882,37Muut henkilösivukulut -9 009 614,33 -8 224 097,36

Palvelujen ostot -113 849 978,56 -111 492 894,08Aineet, tarvikkeet ja tavarat -32 763 737,52 -32 629 208,58Avustukset -23 075 894,89 -22 691 213,76Muut toimintakulut -15 954 411,68 -15 540 785,64TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -380 119 536,87 -367 025 291,74TOIMINTAKATE -3 299 973,81 4 266 530,53

Korkotuotot 63 999,86 46 477,44Muut rahoitustuotot 61 532,85 32 433,51Korkokulut -347 317,04 -318 374,82Muut rahoituskulut -9 704,07 -128 694,74

Rahoitustuotot ja -kulut -231 488,40 -368 158,61VUOSIKATE -3 531 462,21 3 898 371,92Poistot ja arvonalentumiset -6 533 321,38 -6 126 916,87Satunnaiset tuotot ja kulut 0,00 0,00TILIKAUDEN TULOS -10 064 783,59 -2 228 544,95

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 653 728,39 661 843,41Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 0,00Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 246 000,00 0,00

Varausten ja rahastojen muutos 899 728,39 661 843,41TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -9 165 055,20 -1 566 701,54

TULOSLASKELMAEksote 1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010

77

3.1.2 Erikoissairaanhoidon tuloslaskelma

TOIMINTATUOTOTMyyntituotot 138 355 937,36 139 008 483,02Maksutuotot 5 535 919,05 5 632 952,57Tuet ja avustukset 8 734,16 10 756,27Muut toimintatuotot yhteensä 280 193,99 171 882,45TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 144 180 784,56 144 824 074,31VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0,00 0,00TOIMINTAKULUTHenkilöstökulut -74 521 419,31 -70 296 889,70

Palkat ja palkkiot -56 832 490,46 -53 654 217,55Henkilösivukulut -17 688 928,84 -16 642 672,15

Eläkekulut -14 258 277,30 -13 566 881,88Muut henkilösivukulut -3 430 651,54 -3 075 790,26

Palvelujen ostot -41 806 688,65 -43 347 657,30Aineet, tarvikkeet ja tavarat -22 662 522,68 -22 638 188,39Avustukset 0,00 0,00Muut toimintakulut -7 622 044,37 -7 790 866,03TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -146 612 675,01 -144 073 601,41TOIMINTAKATE -2 431 890,44 750 472,90

Korkotuotot 0,00 0,00Muut rahoitustuotot -37,71 125,56Korkokulut -320 336,93 -315 791,48Muut rahoituskulut -83,29 -113 996,35

Rahoitustuotot ja -kulut -320 457,93 -429 662,27VUOSIKATE -2 752 348,37 320 810,63Poistot ja arvonalentumiset -2 633 501,30 -2 726 174,77Satunnaiset tuotot ja kulut 0,00 0,00TILIKAUDEN TULOS -5 385 849,67 -2 405 364,14

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 653 728,39 661 843,41Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 0,00Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 246 000,00 0,00

Varausten ja rahastojen muutos 899 728,39 661 843,41TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -4 486 121,28 -1 743 520,73

TULOSLASKELMAErikoissairaanhoito 1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010

78

3.2 Rahoituslaskelma

Toiminnan rahavirtaVuosikate -3 531 462,21 3 898 371,92Tulorahoituksen korjauserät 54 579,56 -69 246,40

Investointien rahavirtaInvestointimenot -6 923 616,16 -5 231 956,79Rahoitusosuudet investointimenoihin 79 262,78 0,00Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 11 231,39 5 000,00

Toiminnan ja investointien rahavirta -10 310 004,64 -1 397 831,27


Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 257 224,48 -1 457 224,48Oman pääoman muutokset 2 925 856,00 977 601,31Muut maksuvalmiuden muutokset 8 609 850,16 -1 345 842,77Rahoituksen rahavirta 10 278 481,68 -1 825 465,94Rahavarojen muutos -31 522,96 -3 223 297,21

Rahavarat 31.12. 150 389,60 181 912,56Rahavarat 1.1. -181 912,56 -3 405 209,77

Rahavarojen muutos -31 522,96 -3 223 297,21

RAHOITUSLASKELMA 2011 2010

79

3.3 Tase

3.3.1 Tase

PYSYVÄT VASTAAVAT 54 082 650,07 53 773 849,46

Aineettomat hyödykkeet 5 568 175,15 5 258 311,59Aineettomat oikeudet 3 595 646,17 4 599 802,68Ennakkomaksut 1 972 528,98 658 508,91

Aineelliset hyödykkeet 47 457 590,42 47 703 824,44Maa- ja vesialueet 682 585,27 678 286,27Rakennukset 35 969 631,06 37 294 355,09Kiinteät rakenteet ja laitteet 1 749 702,60 2 035 118,16Koneet ja kalusto 8 664 462,43 7 515 888,60Muut aineelliset hyödykkeet 178 551,09 0,00Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 212 657,97 180 176,32

Sijoitukset 1 056 884,50 811 713,43Tytäryhteisöosakkeet ja -osuudet 399 225,01 150 725,01Osakkeet ja osuudet 657 659,49 660 988,42

VAIHTUVAT VASTAAVAT 37 635 332,80 42 975 678,01

Vaihto-omaisuus 1 731 586,99 1 746 440,85Aineet ja tarvikkeet 1 731 586,99 1 746 440,85

Saamiset 35 753 356,21 41 047 324,60Pitkäaikaiset saamiset 12 220 965,41 11 820 817,88

Lainasaamiset 428 407,41 28 259,88Muut saamiset 11 792 558,00 11 792 558,00

Lyhytaikaiset saamiset 23 532 390,80 29 226 506,72Myyntisaamiset 9 835 720,32 9 492 157,71Lainasaamiset 5 735 431,08 11 741 107,18Muut saamiset 5 264 838,20 5 745 274,62Siirtosaamiset 2 696 401,20 2 247 967,21

Rahat ja pankkisaamiset 150 389,60 181 912,56

VASTAAVAA YHTEENSÄ 91 717 982,87 96 749 527,47

VASTAAVAA 31.12.2011 31.12.2010

80

OMA PÄÄOMA 16 840 770,89 23 325 970,09

Peruspääoma 24 167 967,94 24 167 967,94Arvonkorotusrahasto 678 286,27 678 286,27Muut omat rahastot 1 563 687,11 1 809 687,11Edellisten tilikausien yli-/alijäämä -404 115,23 -1 763 269,69Tilikauden yli-/alijäämä -9 165 055,20 -1 566 701,54

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 6 821 462,91 7 475 191,30Poistoero 6 821 462,91 7 475 191,30

PAKOLLISET VARAUKSET 3 364 864,94 3 301 285,38Eläkevaraukset 188 147,94 209 938,38Muut pakolliset varaukset 3 176 717,00 3 091 347,00

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 122 310,72 1 159 760,75Lahjoitusrahastojen pääomat 1 122 310,72 1 159 760,75

VIERAS PÄÄOMA 63 568 573,41 61 487 319,95

Pitkäaikainen 11 756 930,32 13 010 967,00Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 5 421 430,00 6 347 620,00Laina julkisyhteisöiltä 5 275 862,08 5 606 896,56Muut velat 1 059 638,24 1 056 450,44

Lyhytaikainen 51 811 643,09 48 476 352,95Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 926 190,00 926 190,00Laina julkisyhteisöiltä 331 034,48 331 034,48Ostovelat 15 093 751,37 15 300 763,58Muut velat 7 237 332,25 6 925 645,01Siirtovelat 28 223 334,99 24 992 719,88

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 91 717 982,87 96 749 527,47

VASTATTAVAA 31.12.2011 31.12.2010

81

3.3.2 Erikoissairaanhoidon tase



Aineelliset hyödykkeet 45 561 066,61 47 228 880,97Maa- ja vesialueet 682 585,27 678 286,27Rakennukset 35 969 631,06 37 294 355,09Kiinteät rakenteet ja laitteet 1 749 702,60 2 035 118,16Koneet ja kalusto 7 135 991,31 7 087 503,40Muut aineelliset hyödykkeet 0,00 0,00Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 23 156,37 133 618,05

Sijoitukset 695 171,78 448 169,80Tytäryhteisöosakkeet ja -osuudet 399 225,01 150 725,01Osakkeet ja osuudet 295 946,77 297 444,79


Vaihto-omaisuus 1 731 586,99 1 746 440,85Aineet ja tarvikkeet 1 731 586,99 1 746 440,85

Saamiset 15 436 578,26 18 123 775,98Pitkäaikaiset saamiset 398 690,52 7 650,00

Lainasaamiset 398 690,52 7 650,00Muut saamiset 0,00 0,00

Lyhytaikaiset saamiset 15 037 887,74 18 116 125,98Myyntisaamiset 5 964 854,30 5 695 428,16Lainasaamiset 5 563 256,79 8 956 158,23Muut saamiset 2 277 630,33 2 748 205,99Siirtosaamiset 1 232 146,32 716 333,60

Rahat ja pankkisaamiset 141 942,64 136 909,38


VASTAAVAA 31.12.2011 31.12.2010

82

OMA PÄÄOMA 21 519 704,81 23 896 549,74




TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 122 310,72 1 153 132,70Lahjoitusrahastojen pääomat 1 122 310,72 1 153 132,70

VIERAS PÄÄOMA 34 091 853,48 35 594 692,54

Pitkäaikainen 11 748 732,62 13 005 957,10Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 5 421 430,00 6 347 620,00Laina julkisyhteisöiltä 5 275 862,08 5 606 896,56Muut velat 1 051 440,54 1 051 440,54

Lyhytaikainen 22 343 120,86 22 588 735,44Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 926 190,00 926 190,00Laina julkisyhteisöiltä 331 034,48 331 034,48Ostovelat 6 798 686,18 7 556 945,79Muut velat 2 757 859,12 2 716 509,02Siirtovelat 11 529 351,08 11 058 056,15


VASTATTAVAA 31.12.2011 31.12.2010

83

3.4 Konsernilaskelmat Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty tytäryhteisöt Etelä-Karjalan Sairaalaparkki Oy ja Asunto Oy Joutsenon Pirttiläntie 1 sekä osakkuusyhteisöt Saimaan Tukipalvelut Oy, Medi-IT Oy ja Etelä-Karjalan Työkunto Oy. Osakkuusyhtiötä Saimaan talous- ja tieto Oy ei ole yhdistetty, koska kuntayhtymän osuus siinä ei ole olennainen konsernin kannalta. Konsernilaskelmat tehdään ensimmäistä kertaa, joten tulos- ja rahoituslaskelmissa ei ole edellisvuoden vertailutietoja.

3.4.1 Konsernituloslaskelma

TOIMINTATUOTOTToimintatuotot 376 773 147,71

Valmistus omaan käyttöön 87 436,30

Toimintakulut -380 165 936,48

Osuus osakkuusyhtiöiden voitosta/tappiosta -98 201,28TOIMINTAKATE -3 403 553,75

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 64 238,14

Muut rahoitustuotot 74 769,21

Korkokulut -360 549,13

Muut rahoituskulut -9 704,07VUOSIKATE -3 634 799,60

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -6 624 905,89TILIKAUDEN TULOS -10 259 705,49

Tilinpäätössiirrot 899 728,39TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -9 359 977,10

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUTToimintatuotot/Toimintakulut, % 99,1Vuosikate/Poistot, % -54,9

KONSERNITULOSLASKELMA 2011

84

3.4.2 Konsernirahoituslaskelma

Toiminnan rahavirtaVuosikate -3 536 598,32Tulorahoituksen korjauserät 54 579,56Investointien rahavirtaInvestointimenot -10 018 452,83Rahoitusosuudet investointimenoihin 79 262,78Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 11 231,39TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -13 409 977,42


Pitkäaikaisten lainojen lisäys 6 000 000,00Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 288 027,72

Oman pääoman muutokset 3 171 856,00Muut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -37 450,03Vaihto-omaisuuden muutos 14 853,86Saamisten muutos 5 423 621,04Korottomien velkojen muutos 3 379 304,48

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 16 664 157,63RAHAVAROJEN MUUTOS 3 254 180,21

Rahavarat 31.12. 3 504 159,79Rahavarat 1.1. -249 979,58

RAHAVAROJEN MUUTOS 3 254 180,21

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUTInvestointien tulorahoitus, % -35,6Pääomamenojen tulorahoitus, % -31,5Lainanhoitokate -1,9Kassan riittävyys, pv 3,3

KONSERNIRAHOITUSLASKELMA 2011

85

3.4.3 Konsernitase



Aineelliset hyödykkeet 51 132 372,39 48 349 400,22Maa- ja vesialueet 708 297,17 703 998,17Rakennukset 36 481 688,88 37 869 302,75Kiinteät rakenteet ja laitteet 1 749 702,60 2 035 118,16Koneet ja kalusto 8 664 462,43 7 517 638,60Muut aineelliset hyödykkeet 178 551,09 990,64Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 3 349 670,22 222 351,90

Sijoitukset 667 357,44 658 488,42Osakkuusyhteisöosuudet 663 801,61 566 335,05Osakkeet ja osuudet 3 555,83 92 153,37


Vaihto-omaisuus 1 731 586,99 1 746 440,85

Saamiset 35 591 325,55 41 014 946,59Pitkäaikaiset saamiset 12 220 965,41 11 820 817,88Lyhytaikaiset saamiset 23 370 360,14 29 194 128,71

Rahat ja pankkisaamiset 3 504 159,79 249 979,58


VASTAAVAA 31.12.2011 31.12.2010

86

OMA PÄÄOMA 16 667 497,11 23 175 227,58




TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 122 310,72 1 159 760,75

VIERAS PÄÄOMA 70 218 841,63 62 166 102,24

Pitkäaikainen 18 148 197,04 13 647 840,30Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 17 088 558,80 12 591 389,86Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 1 059 638,24 1 056 450,44

Lyhytaikainen 52 070 644,59 48 518 261,94Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 1 466 003,91 1 289 737,94Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 50 604 640,68 47 228 524,00



VASTATTAVAA 31.12.2011 31.12.2010

87

4. LIITETIEDOT

4.1 Toimintakertomuksen tilastot TILASTO-OSA / LIITE 1. Palveluiden käytön vertailua

Avopalveluiden osalta on tilastoitu kontaktit tai käynnit sekä asiakkaat vuoden aikana. Kontaktit sisältävät mm. käynnit, kotikäynnit, puhelinkontaktit, avustavat suoritteet, peruuttamattomat poisjäännit, sähköpostit ym. kontaktit, jotka käyttävät palveluiden resursseja.

Ympärivuorokautisten palveluiden osalta on tilastoitu hoito/asumispäivät ja/tai asiakkaat ja ja/tai keskimääräiset hoitoajat (pv) vuoden aikana.

Terveyspalvelut

88

89

Avoterveydenhuolto

2010 2011 Muutos-% 2010 2011 Muutos-%Lappeenranta 275 389 286 174 3,9 % 40 003 35 741 -10,7 %Lemi 14 356 14 672 2,2 % 2 101 1 993 -5,1 %Luumäki 24 408 23 892 -2,1 % 3 853 3 238 -16,0 %Parikkala 30 767 35 652 15,9 % 4 232 3 722 -12,1 %Rautjärvi 21 918 22 381 2,1 % 2 895 2 726 -5,8 %Ruokolahti 21 614 19 781 -8,5 % 4 039 3 427 -15,2 %Savitaipale 15 084 16 756 11,1 % 2 596 2 310 -11,0 %Taipalsaari 21 567 26 405 22,4 % 3 259 2 949 -9,5 %Jäsenkunnat yhteensä 425 103 445 713 4,8 % 62 978 56 106 -10,9 %Imatra 425 470 10,6 % 163 156 -4,3 %Muut kunnat 5 009 5 892 17,6 % 2 059 2 125 3,2 %Kaikki yhteensä 430 537 452 075 5,0 % 65 200 58 387 -10,4 %

AvoterveydenhuoltoKontaktit Asiakkaat

Suun terveydenhuolto

2010 2011 Muutos-% 2010 2011 Muutos-%Lappeenranta 51 045 51 431 0,8 % 25 450 26 439 3,9 %Lemi 3 391 3 337 -1,6 % 1 737 1 706 -1,8 %Luumäki 6 499 6 573 1,1 % 3 314 3 267 -1,4 %Parikkala 8 465 8 118 -4,1 % 3 750 3 428 -8,6 %Rautjärvi 4 411 3 531 -20,0 % 2 172 1 791 -17,5 %Ruokolahti 6 250 6 763 8,2 % 3 005 2 999 -0,2 %Savitaipale 4 923 4 557 -7,4 % 2 541 2 192 -13,7 %Taipalsaari 4 337 5 338 23,1 % 2 206 2 432 10,2 %Jäsenkunnat yhteensä 89 321 89 648 0,4 % 44 175 44 254 0,2 %

Suun terveydenhuoltoKäynnit Asiakkaat

Suun terveydenhuollossa raportoidaan käynnit kontaktien sijaan, koska suun terveydenhuollossa ei ole erillistä muuta toimintaa, esimerkiksi sairaanhoitajan neuvontapuhelintoimintaa, kuten muualla.

90

Sairaalapalvelut

2010 2011 Muutos-% 2010 2011 Muutos-%Lappeenranta 76 398 76 820 0,6 % 18 461 18 775 1,7 %Lemi 3 156 3 317 5,1 % 827 859 3,9 %Luumäki 5 555 6 076 9,4 % 1 322 1 375 4,0 %Parikkala 2 757 3 939 42,9 % 790 1 275 61,4 %Rautjärvi 3 976 3 616 -9,1 % 1 043 1 003 -3,8 %Ruokolahti 6 225 5 055 -18,8 % 1 557 1 464 -6,0 %Savitaipale 4 158 4 229 1,7 % 1 027 1 067 3,9 %Taipalsaari 4 560 5 035 10,4 % 1 270 1 387 9,2 %Jäsenkunnat yhteensä 106 785 108 087 1,2 % 26 297 27 205 3,5 %Imatra 23 440 24 545 4,7 % 6 709 6 827 1,8 %Muut kunnat 1 689 2 048 21,3 % 416 474 13,9 %Kaikki yhteensä 131 914 134 680 2,1 % 33 422 34 506 3,2 %

Sairaalapalvelut poliklinikkatoiminta yhteensä

Kontaktit Asiakkaat

2010 2011 Muutos-% 2010 2011 Muutos-% 2010 2011 Muutos-%Lappeenranta 22 551 21 851 -3,1 % 3 492 3 575 2,4 % 6 5 -3,6 %Lemi 976 1 141 16,9 % 127 164 29,1 % 6 6 -7,7 %Luumäki 1 728 1 604 -7,2 % 256 271 5,9 % 6 5 -8,8 %Parikkala 700 1 457 108,1 % 93 239 157,0 % 7 6 -17,1 %Rautjärvi 1 228 1 342 9,3 % 200 222 11,0 % 6 5 -2,8 %Ruokolahti 1 687 1 419 -15,9 % 281 282 0,4 % 5 5 -9,0 %Savitaipale 1 179 1 145 -2,9 % 193 200 3,6 % 5 5 -1,4 %Taipalsaari 1 007 1 066 5,9 % 191 225 17,8 % 5 5 -8,4 %Jäsenkunnat yhteensä 31 056 31 025 -0,1 % 4 833 5 178 7,1 % 6 5 -3,6 %Imatra 6 360 6 687 5,1 % 1 219 1 266 3,9 % 5 5 0,0 %Muut kunnat 496 327 -34,1 % 107 108 0,9 % 5 4 -30,0 %Kaikki yhteensä 37 912 38 039 0,3 % 6 159 6 552 6,4 % 6 5 -3,6 %

ESH osastohoitoHoito/asumispäivät Asiakkaat Keskimääräinen hoitoaika

Akuutti (päivystys)

2010 2011 Muutos-% 2010 2011 Muutos-%Lappeenranta 32 981 34 419 4,4 % 16 597 16 977 2,3 %Lemi 1 302 1 340 2,9 % 657 694 5,6 %Luumäki 1 694 1 787 5,5 % 932 969 4,0 %Parikkala 493 719 45,8 % 345 442 28,1 %Rautjärvi 885 764 -13,7 % 487 428 -12,1 %Ruokolahti 988 943 -4,6 % 588 559 -4,9 %Savitaipale 1 221 1 253 2,6 % 646 676 4,6 %Taipalsaari 1 663 1 880 13,0 % 970 1 038 7,0 %Jäsenkunnat yhteensä 41 227 43 105 4,6 % 21 222 21 783 2,6 %Imatra 3 877 4 189 8,0 % 2 487 2 661 7,0 %Muut kunnat 2 168 2 379 9,7 % 1 727 1 843 6,7 %Kaikki yhteensä 47 272 49 673 5,1 % 25 436 26 287 3,3 %

AkuuttiKontaktit Asiakkaat

91

2010 2011 Muutos-% 2010 2011 Muutos-% 2010 2011 Muutos-%Lappeenranta 33 388 33 493 0,3 % 837 864 3,2 % 33 31 -6,1 %Lemi 65 107 64,6 % 4 9 125,0 % 14 13 -7,1 %Luumäki 268 229 -14,6 % 15 12 -20,0 % 16 19 18,8 %Parikkala 10 286 10 086 -1,9 % 483 478 -1,0 % 13 12 -7,7 %Rautjärvi 539 919 70,5 % 86 113 31,4 % 6 7 16,7 %Ruokolahti 51 66 29,4 % 11 16 45,5 % 5 5 0,0 %Savitaipale 13 16 23,1 % 1 4 300,0 % 14 5 -64,3 %Taipalsaari 23 202 778,3 % 5 12 140,0 % 6 18 200,0 %Jäsenkunnat yhteensä 44 633 45 118 1,1 % 1 442 1 508 4,6 % 23 21 -8,7 %Imatra 1 13 1200,0 % 1 4 300,0 % 1 4 300,0 %Muut kunnat 70 36 -48,6 % 25 12 -52,0 % 4 4 0,0 %Kaikki yhteensä 44 704 45 167 1,0 % 1 468 1 524 3,8 % 22 21 -4,5 %

Akuutti osastohoitoHoito/asumispäivät Asiakkaat Keskimääräinen hoitoaika

2010 2011 Muutos-%Lappeenranta 8 690 8 031 -7,6 %LemiLuumäki 1 104 1 052 -4,7 %Parikkala 1 610 1 528 -5,1 %Rautjärvi 934 863 -7,6 %Ruokolahti 1 016 1 210 19,1 %Savitaipale 1 122 1 123 0,1 %TaipalsaariImatra 4 895 5 516 12,7 %Siirtokuljetukset EKKS 878 1 290 46,9 %Kaikki yhteensä 20 249 20 613 1,8 %

EnsihoitoyksikköTehtävät

SAS-toiminta

Potilaiden LKM Armila os. 5 Armila os. 1 Armila os. 4

Parikkalan ta vuodeosasto

Taipalsaaren ta vuodeosasto

Joutsenon ta vuodeosasto Armila os. 6

Savitaipaleen ta vuodeos asto

Ruokolahden ta vuodeosasto

Luumäen ta vuodeosasto Armila os. 3

Rautjärven ta vuodeosasto Palolakoti

Lehmuskoti os. 2

Luumäen vanhainkoti Yhteensä %-osuus

Lappeenranta 268 262 255 71 71 111 114 8 2 3 57 0 2 1 0 1225 67,0 %Lemi 1 4 0 0 0 1 1 3 0 1 1 0 27 0 0 39 2,0 %Luumäki 1 1 4 4 13 3 0 7 0 60 2 0 2 0 1 98 5,0 %Parikkala 0 0 0 129 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 130 7,0 %Rautjärvi 0 0 1 20 0 0 0 0 1 0 0 47 0 0 0 69 4,0 %Ruokolahti 0 0 0 8 0 0 0 0 105 0 1 0 0 0 0 114 6,0 %Savitaipale 0 0 0 1 1 0 0 89 0 1 0 0 0 0 0 92 5,0 %Taipalsaari 1 1 0 0 48 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 51 3,0 %Muu 0 0 1 0 1 1 0 1 0 0 0 0 0 0 0 4 0,0 %Yht. 271 268 261 233 134 116 115 109 108 65 62 47 31 1 1 1822 100,0 %% 15,0 % 15,0 % 14,0 % 13,0 % 7,0 % 6,0 % 6,0 % 6,0 % 6,0 % 4,0 % 3,0 % 3,0 % 2,0 % 0,0 % 0,0 % 100,0 % 0,0 %

Lyhytaikaisen sas-toiminnan kautta sijoitettujen potilaiden lukumäärät vuonna 2011 kotikunnittain ja sijoituspaikoittain.

92

Mielenterveyspalvelut

2010 2011 Muutos-% 2010 2011 Muutos-%Lappeenranta 43 861 50 022 14,0 % 4 105 4 658 13,5 %Lemi 795 1 099 38,2 % 144 194 34,7 %Luumäki 2 148 2 387 11,1 % 283 350 23,7 %Parikkala 2 208 2 272 2,9 % 352 344 -2,3 %Rautjärvi 1 801 1 934 7,4 % 272 272 0,0 %Ruokolahti 2 370 2 394 1,0 % 278 285 2,5 %Savitaipale 1 540 1 978 28,4 % 200 238 19,0 %Taipalsaari 1 562 1 690 8,2 % 263 260 -1,1 %Jäsenkunnat yhteensä 56 285 63 776 13,3 % 5 897 6 601 11,9 %Imatra 1 501 1 503 0,1 % 239 228 -4,6 %Muut kunnat 581 611 5,2 % 22 29 31,8 %Kaikki yhteensä 58 367 65 890 12,9 % 6 136 6 829 11,3 %

Mielenterveyspalvelut avohoito yhteensä

Kontaktit Asiakkaat

2010 2011 Muutos-% 2010 2011 Muutos-%Lappeenranta 5 323 5 500 3,3 % 579 594 2,6 %Lemi 45 69 53,3 % 11 10 -9,1 %Luumäki 51 11 -78,4 % 9 4 -55,6 %Parikkala 3 5 66,7 % 2 3 50,0 %Rautjärvi 21 16 -23,8 % 5 6 20,0 %Ruokolahti 9 0 -100,0 % 3 0 -100,0 %Savitaipale 26 67 157,7 % 7 13 85,7 %Taipalsaari 78 105 34,6 % 20 27 35,0 %Jäsenkunnat yhteensä 5 556 5 773 3,9 % 636 657 3,3 %Imatra 9 11 22,2 % 6 3 -50,0 %Muut kunnat 92 27 -70,7 % 23 13 -43,5 %Kaikki yhteensä 5 657 5 811 2,7 % 665 673 1,2 %

PäihdeklinikkaKontaktit Asiakkaat

2010 2011 Muutos-% 2010 2011 Muutos-% 2010 2011 Muutos-%Lappeenranta 19 527 15 795 -19,1 % 589 531 -9,8 % 15 13 -13,3 %Lemi 388 348 -10,3 % 13 16 23,1 % 19 18 -5,3 %Luumäki 1 291 805 -37,6 % 33 34 3,0 % 23 18 -21,7 %Parikkala 1 033 773 -25,2 % 39 29 -25,6 % 26 21 -19,2 %Rautjärvi 968 954 -1,4 % 36 28 -22,2 % 24 29 20,8 %Ruokolahti 954 549 -42,5 % 26 21 -19,2 % 18 11 -38,9 %Savitaipale 875 744 -15,0 % 29 27 -6,9 % 24 19 -20,8 %Taipalsaari 384 490 27,6 % 24 21 -12,5 % 12 13 8,3 %Jäsenkunnat yhteensä 25 420 20 458 -19,5 % 789 707 -10,4 %Imatra 847 1 149 35,7 % 42 59 40,5 % 15 17 13,3 %Muut kunnat 214 195 25 25 10 9 -10,0 %Kaikki yhteensä 26 481 21 802 -17,7 % 856 791 -7,6 % 16 14 -12,5 %

Mielenterveyspalvelut osastohoitoHoito/asumispäivät Asiakkaat Keskimääräinen hoitoaika (pv)

93

2010 2011 Muutos-% 2010 2011 Muutos-% 2010 2011 Muutos-%Lappeenranta 4 659 4 598 -1,3 % 735 717 -2,4 % 6 6 0,0 %Lemi 43 28 -34,9 % 7 7 0,0 % 6 4 -33,3 %Luumäki 87 37 -57,5 % 15 7 -53,3 % 6 5 -16,7 %Parikkala 14 67 378,6 % 3 12 300,0 % 5 6 20,0 %Rautjärvi 16 45 181,3 % 3 6 100,0 % 5 8 60,0 %Ruokolahti 297 203 -31,6 % 35 33 -5,7 % 8 6 -25,0 %Savitaipale 75 46 -38,7 % 10 13 30,0 % 8 4 -50,0 %Taipalsaari 34 120 252,9 % 7 24 242,9 % 5 5 0,0 %Jäsenkunnat yhteensä 5 225 5 144 -1,6 % 815 819 0,5 % 6 6 0,0 %Imatra 11 0 -100,0 % 2 0 -100,0 % 6 0 -100,0 %Muut kunnat 3 7 133,3 % 1 2 100,0 % 3 4 33,3 %Kaikki yhteensä 5 239 5 151 -1,7 % 818 821 0,4 % 6 5 -16,7 %

PäihdelaitoshoitoHoito/asumispäivät Asiakkaat Keskimääräinen hoitoaika

2010 2011 Muutos-% 2010 2011 Muutos-%Lappeenranta 93 240 94 584 1,4 % 299 305 2,0 %Lemi 994 1 534 3 5Luumäki 365 537 47,1 % 1 3 200,0 %Parikkala 5 201 5 094 -2,1 % 19 15 -21,1 %Rautjärvi 6 935 6 245 -9,9 % 24 16 -33,3 %Ruokolahti 5 616 4 758 17 14Savitaipale 2 588 2 997 9 9Taipalsaari 3 451 4 380 26,9 % 5 11 120,0 %Jäsenkunnat yhteensä 118 390 120 129 1,5 % 377 378 0,3 %Imatra 0 0 0 0Muut kunnat 0 0 0 0Kaikki yhteensä 118 390 120 129 1,5 % 377 378 0,3 %

Mielenterveys- ja päihdepalvelut palveluasuminen

Hoito/asumispäivät Asiakkaat

Sairaanhoidolliset tukipalvelut

94

2010 2011 Muutos-% 2010 2011 Muutos-% 2010 2011 Muutos-%Radiologia / EKKS 51931 53561 3,1 % 51931 53561 3,1 %Radiologia / Armila 14161 14505 2,4 % 14161 14505 2,4 %Radiologia / Imatra / Honkaharju 12292 13262 7,9 % 12292 13262 7,9 %Radiologia / Joutseno 0 1093 0 1093Radiologia / Ruokolahti 1152 0 -100,0 % 1152 0 -100,0 %Radiologia / Rautjärvi 1296 1065 -17,8 % 1296 1065 -17,8 %Radiologia / Luumäki 1212 1406 16,0 % 1212 1406 16,0 %Radiologia / Savitaipale 1298 1565 20,6 % 1298 1565 20,6 %Radiologia / Parikkala 2288 2788 21,9 % 2288 2788 21,9 %Radiologia yhteensä 85630 89245 4,2 % 85630 89245 4,2 %Kliininen fysiologia yhteensä 8292 7854 -5,3 % 8292 7854 -5,3 %Kliininen neurofysiologia yhteensä 1254 1228 -2,1 % 1254 1228 -2,1 %

KuvantamiskeskusTutkimukset / oma toiminta Tutkimukset / ostopalvelu Tutkimukset yhteensä

2010 2011 Muutos-% 2010 2011 Muutos-% 2010 2011 Muutos-%Näytteenotot / EKKS / Kliin. Kem. Lab. 68 739 68 737 0,0 % 68 739 68 737 0,0 %Näytteenotot / EKKS / Poliklinikka 32 669 36 125 10,6 % 32 669 36 125 10,6 %Näytteenotot / Armila 46 503 48 548 4,4 % 46 503 48 548 4,4 %Näytteenotot / Sammonlahti 10 200 10 360 1,6 % 10 200 10 360 1,6 %Näytteenotot / Lauritsala 7 802 8 306 6,5 % 7 802 8 306 6,5 %Näytteenotot / Imatra / Honkaharju 32 208 30 672 -4,8 % 32 208 30 672 -4,8 %Näytteenotot / Imatra / Mansikkala 11 166 11 670 4,5 % 11 166 11 670 4,5 %Näytteenotot / Joutseno 13 008 14 052 8,0 % 13 008 14 052 8,0 %Näytteenotot / Ruokolahti 9 615 10 109 5,1 % 9 615 10 109 5,1 %Näytteenotot / Rautjärvi 7 721 8 389 8,7 % 7 721 8 389 8,7 %Näytteenotot / Luumäki 9 540 9 759 2,3 % 9 540 9 759 2,3 %Näytteenotot / Savitaipale 8 601 9 329 8,5 % 8 601 9 329 8,5 %Näytteenotot / Taipalsaari 8 117 8 982 10,7 % 8 117 8 982 10,7 %Näytteenotot / Lemi 2 946 3 038 3,1 % 2 946 3 038 3,1 %Näytteenotot / Ylämaa 1 889 1 515 -19,8 % 1 889 1 515 -19,8 %Näytteenotot / Parikkala 11 434 13 157 15,1 % 11 434 13 157 15,1 %Näytteenotot yhteensä 282 158 292748 3,8 % 282 158 292748 3,8 %Laboratoriotutkimukset / Kemia 1 339 671 1 424 814 6,4 % 39 846 44 450 11,6 % 1 379 517 1 469 264 6,5 %Laboratoriotutkimukset / Mikrobiologia 112 699 103 935 -7,8 % 11 281 13 911 23,3 % 123 980 117 846 -4,9 %Laboratoriotutkimukset / Patologia 22 771 23 686 4,0 % 994 1 221 22,8 % 23 765 24 907 4,8 %Laboratoriotutkimukset yhteensä 1 475 141 1 552 435 5,2 % 52 121 59 582 14,3 % 1 527 262 1 612 017 5,5 %

LaboratoriokeskusTutkimukset / oma toiminta Tutkimukset / ostopalvelu Tutkimukset yhteensä

2010 2011 Muutos-% 2010 2011 Muutos-% 2010 2011 Muutos-%Toimitusrivit yhteensä 139 963 148 087 5,8 % 139 963 148 087 5,8 %

LääkehuoltokeskusToimitusrivit / oma toiminta Toimitusrivit / ostopalvelu Toimitusrivit yhteensä

95

2010 2011 Muutos-% 2010 2011 Muutos-%Lappeenranta 17 194 17 309 0,7 % 1 736 1 816 4,6 %Lemi 768 817 6,4 % 72 71 -1,4 %Luumäki 1 103 989 -10,3 % 105 108 2,9 %Parikkala 602 892 48,2 % 71 86 21,1 %Rautjärvi 832 832 0,0 % 77 88 14,3 %Ruokolahti 1 161 1 012 -12,8 % 133 127 -4,5 %Savitaipale 703 761 8,3 % 71 97 36,6 %Taipalsaari 1 065 1 129 6,0 % 125 138 10,4 %Jäsenkunnat yhteensä 23 428 23 741 1,3 % 2 390 2 531 5,9 %Imatra 4 875 4 744 -2,7 % 511 554 8,4 %Muut kunnat 651 716 10,0 % 17 22 29,4 %Kaikki yhteensä 28 954 29 201 0,9 % 2 918 3 107 6,5 %

KuntoutuskeskusKontaktit Asiakkaat

Vanhustenpalvelut

2010 2011 Muutos-% 2010 2011 Muutos-%Lappeenranta 157 153 138 352 -13,6 % 147 983 171 511 13,7 %Lemi 13 080 13 822 5,4 % 0 0Luumäki 29 863 29 604 -0,9 % 845 1 078 21,6 %Parikkala 14 609 11 959 -22,2 % 14 704 13 143 -11,9 %Rautjärvi 14 345 14 256 -0,6 % 11 858 9 515 -24,6 %Ruokolahti 25 856 24 017 -7,7 % 3 638 3 918 7,1 %Savitaipale 15 599 14 917 -4,6 % 20 780 20 364 -2,0 %Taipalsaari 14 112 14 081 -0,2 % 0 0Jäsenkunnat yhteensä 284 617 261 008 -9,0 % 199 808 219 529 9,0 %

Hoito/asumispäivätLaitoshoito Palveluasuminen

Palveluasuminen pitää sisällään sekä tehostetun palveluasumisen että palveluasumisen. Erittelyä ei tehdä, koska vuonna 2011 näiden kesken on tehty paljon keskinäisiä järjestelyjä.

Kotihoito

2010 2011 Muutos-% 2010 2011 Muutos-%Lappeenranta 393 195 412 909 5,0 % 2 783 2 766 -0,6 %Lemi 19 740 22 207 12,5 % 114 112 -1,8 %Luumäki 34 255 32 377 -5,5 % 342 344 0,6 %Parikkala 150 501 142 630 -5,2 % 435 431 -0,9 %Rautjärvi 69 396 70 791 2,0 % 293 242 -17,4 %Ruokolahti 41 326 48 090 16,4 % 304 325 6,9 %Savitaipale 15 018 24 770 64,9 % 213 243 14,1 %Taipalsaari 33 167 40 292 21,5 % 181 200 10,5 %Jäsenkunnat yhteensä 756 598 794 066 5,0 % 4 665 4 663 0,0 %

Kotipalvelut kaikissa kotitalouksissaKontaktit Asiakkaat

96

2010 2011 Muutos-%Lappeenranta 607 631 4,0 %Lemi 15 22 46,7 %Luumäki 27 37 37,0 %Parikkala 60 74 23,3 %Rautjärvi 38 35 -7,9 %Ruokolahti 102 70 -31,4 %Savitaipale 23 19 -17,4 %Taipalsaari 43 32 -25,6 %Jäsenkunnat yhteensä 915 920 0,5 %

OmaishoitoHoidettavat

Perhe- ja sosiaalipalvelut

97

2010 2011 Muutos-% 2010 2011 Muutos-%Lappeenranta 46 382 47 011 1,4 % 9 133 8 571 -6,2 %Lemi 1 603 1 955 22,0 % 352 380 8,0 %Luumäki 2 686 2 888 7,5 % 542 552 1,8 %Parikkala 2 270 2 666 17,4 % 562 579 3,0 %Rautjärvi 1 212 1 299 7,2 % 323 296 -8,4 %Ruokolahti 2 887 3 103 7,5 % 617 616 -0,2 %Savitaipale 1 169 1 392 19,1 % 300 323 7,7 %Taipalsaari 1 987 2 275 14,5 % 499 512 2,6 %Jäsenkunnat yhteensä 60 196 62 589 4,0 % 12 328 11 829 -4,0 %Imatra 39 50 28,2 % 12 18 50,0 %Muut kunnat 951 864 -9,1 % 169 152 -10,1 %Kaikki yhteensä 61 186 63 503 3,8 % 12 509 11 999 -4,1 %

NeuvolatKontaktit Asiakkaat

2010 2011 Muutos-% 2010 2011 Muutos-%Lappeenranta 25 869 24 891 -3,8 % 5 821 6 887 18,3 %Lemi 1 440 1 581 9,8 % 350 361 3,1 %Luumäki 2 461 1 914 -22,2 % 488 453 -7,2 %Parikkala 3 212 3 122 -2,8 % 499 452 -9,4 %Rautjärvi 951 1 174 23,4 % 351 362 3,1 %Ruokolahti 1 538 1 440 -6,4 % 479 516 7,7 %Savitaipale 1 254 1 113 -11,2 % 390 322 -17,4 %Taipalsaari 934 1 434 53,5 % 426 588 38,0 %Jäsenkunnat yhteensä 37 659 36 669 -2,6 % 8 804 9 941 12,9 %Imatra 130 124 -4,6 % 32 29 -9,4 %Muut kunnat 673 650 -3,4 % 124 111 -10,5 %Kaikki yhteensä 38 462 37 443 -2,6 % 8 960 10 081 12,5 %

KouluterveydenhuoltoKontaktit Asiakkaat

2010 2011 Muutos-% 2010 2011 Muutos-%Lappeenranta 17 104 15 994 -6,5 % 3 289 3 110 -5,4 %Lemi 387 504 30,2 % 84 114 35,7 %Luumäki 573 497 -13,3 % 129 119 -7,8 %Parikkala 142 189 33,1 % 48 55 14,6 %Rautjärvi 59 97 64,4 % 10 34 240,0 %Ruokolahti 44 83 88,6 % 19 23 21,1 %Savitaipale 339 399 17,7 % 77 89 15,6 %Taipalsaari 752 694 -7,7 % 189 171 -9,5 %Jäsenkunnat yhteensä 19 400 18 457 -4,9 % 3 845 3 715 -3,4 %Imatra 552 493 -10,7 % 131 113 -13,7 %Muut kunnat 904 488 -46,0 % 109 167 53,2 %Kaikki yhteensä 20 856 19 438 -6,8 % 4 085 3 995 -2,2 %

OpiskeluterveydenhuoltoKontaktit Asiakkaat

98

2010 2011 Muutos-%Lappeenranta 3 416 3 344 -2,1 %Lemi 55 57 3,6 %Luumäki 130 110 -15,4 %Parikkala 142 149 4,9 %Rautjärvi 84 86 2,4 %Ruokolahti 122 101 -17,2 %Savitaipale 113 99 -12,4 %Taipalsaari 141 116 -17,7 %Jäsenkunnat yhteensä 4 171 4 062 -2,6 %

Toimeentulotuki Asiakkaat

Lastensuojelu

2010 2011 Muutos-% 2010 2011 Muutos-%Lappeenranta 13 000 17 492 34,6 % 48 56 16,7 %Lemi 189 0 -100,0 % 1 0 -100,0 %Luumäki 1 094 895 -18,2 % 4 3 -25,0 %Parikkala 1 284 578 -55,0 % 5 3 -40,0 %Rautjärvi 358 418 16,8 % 1 2 100,0 %Ruokolahti 1 690 1 588 -6,0 % 6 6 0,0 %Savitaipale 958 859 -10,3 % 4 3 -25,0 %Taipalsaari 804 999 24,3 % 5 4 -20,0 %Jäsenkunnat yhteensä 19 377 22 829 17,8 % 74 77 4,1 %

PerhekoditHoito/asumispäivät Asiakkaat

99

2010 2011 Muutos-% 2010 2011 Muutos-%Lappeenranta 22 620 21 781 -3,7 % 78 98 25,6 %Lemi 0 78 0 2Luumäki 730 730 0,0 % 2 2 0,0 %Parikkala 927 687 -25,9 % 5 5 0,0 %Rautjärvi 1 551 2 017 30,0 % 5 7 40,0 %Ruokolahti 1 460 1 460 0,0 % 4 4 0,0 %Savitaipale 730 1 224 67,7 % 2 4 100,0 %Taipalsaari 730 730 0,0 % 2 2 0,0 %Jäsenkunnat yhteensä 28 748 28 707 -0,1 % 98 124 26,5 %

SijaisperhehoitoHoito/asumispäivät Asiakkaat

2010 2011 Muutos-% 2010 2011 Muutos-%Lappeenranta 15 371 15 641 1,8 % 133 126 -5,3 %Lemi 31 0 -100,0 % 1 0 -100,0 %Luumäki 0 413 0 4Parikkala 870 31 -96,4 % 10 1 -90,0 %Rautjärvi 0 365 0 1Ruokolahti 249 761 205,6 % 2 6 200,0 %Savitaipale 68 107 57,4 % 2 1 -50,0 %Taipalsaari 54 409 657,4 % 2 3 50,0 %Jäsenkunnat yhteensä 16 643 17 727 6,5 % 150 142 -5,3 %

LaitoshoitoHoito/asumispäivät Asiakkaat

Vammaispalvelut

100

2010 2011 Muutos-% 2010 2011 Muutos-%Lappeenranta 11 137 11 666 4,7 % 43 46 7,0 %Lemi 16 1Luumäki 365 365 0,0 % 1 1 0,0 %Parikkala 917 1 095 19,4 % 3 3 0,0 %Rautjärvi 488 -100,0 % 2 -100,0 %Ruokolahti 937 751 -19,9 % 3 3 0,0 %Savitaipale 365 1Taipalsaari 365 440 20,5 % 1 2 100,0 %Jäsenkunnat yhteensä 14 209 14 698 3,4 % 53 57 7,5 %

AsiakkaatPalveluasuminen

Hoito/asumispäivät

2010 2011 Muutos-% 2010 2011 Muutos-%Lappeenranta 8 317 5 368 -35,5 % 24 23 -4,2 %Lemi 365 365 0,0 % 1 1 0,0 %LuumäkiParikkala 1 100 1 095 -0,5 % 4 3 -25,0 %Rautjärvi 1 095 1 095 0,0 % 3 3 0,0 %Ruokolahti 3 650 3 251 -10,9 % 10 10 0,0 %SavitaipaleTaipalsaari 187 365 95,2 % 1 1 0,0 %Jäsenkunnat yhteensä 14 714 11 539 -21,6 % 43 41 -4,7 %

LaitospalvelutHoito/asumispäivät Asiakkaat

2010 2011 Muutos-% 2010 2011 Muutos-%Lappeenranta 46 250 47 457 2,6 % 166 176 6,0 %Lemi 396 740 86,9 % 2 3 50,0 %Luumäki 5 375 5 507 2,5 % 17 16 -5,9 %Parikkala 3 853 3 650 -5,3 % 10 10 0,0 %Rautjärvi 640 1 095 71,1 % 2 3 50,0 %Ruokolahti 1 805 2 020 11,9 % 6 9 50,0 %Savitaipale 2 935 3 212 9,4 % 9 12 33,3 %Taipalsaari 1 576 1 284 -18,5 % 8 4 -50,0 %Jäsenkunnat yhteensä 62 470 65 271 4,5 % 220 233 5,9 %

AsumispalvelutHoito/asumispäivät Asiakkaat

101

Asiakkaat PäivätLappeenranta 292 36 008Lemi 6 735Luumäki 20 3 570Parikkala 27 4 266Rautjärvi 13 1 807Ruokolahti 10 226Savitaipale 16 2 237Taipalsaari 6 1 039Jäsenkunnat yhteensä 390 49 888

2011Päivä- ja työtoiminta

Päivä- ja työtoiminnan tiedot esitetty vain vuodelta 2011, koska vuoden 2010 tiedot eivät ole vertailukelpoisia.

4.2 Jäsenkuntien maksuosuudet MYYNTITUOTOT JÄSENKUNNILTA, €

TP2011 LISÄTA2011 ERO TP2010 muutos-% Imatra 24 308 203 23 637 876 670 327 23 745 708 2,4 %Lappeenranta 200 532 569 200 532 569 0 197 010 179 1,8 %Taipalsaari 10 972 174 10 972 174 0 10 815 180 1,5 %Lemi 7 641 943 7 641 943 0 7 662 624 -0,3 %Luumäki 14 178 117 14 178 117 0 14 018 976 1,1 %Savitaipale 13 740 209 13 740 209 0 13 416 300 2,4 %Ruokolahti 17 241 440 17 241 440 0 16 999 272 1,4 %Rautjärvi 11 790 838 11 790 838 0 11 750 328 0,3 %Parikkala 20 851 984 20 851 984 0 20 570 232 1,4 %YHTEENSÄ 321 257 477 320 587 150 670 327 315 988 799 1,7 %

Documents

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2011 - Eksote · 2016. 1. 27. · 2. avoterveydenhuolto ja suun terveydenhuolto, akuutti, mielenterveyspalvelut, sairaanhoidolliset tukipalvelut,