TILINPÄÄTÖS- JA TOIMINTAKERTOMUS 2015¤ätös- ja... · Talous ja yhteiskunta: paikallaan pol-kevaa kehitystä Euroframe-ryhmän (kymmenen riippumattoman euroop-palaisen tutkimuslaitoksen

Jyväskylän koulutuskuntayhtymäTilinpäätös- ja toimintakertomus 2015

999

Hyväksytty valtuustossa 27.5.2016

TILINPÄÄTÖS- JA TOIMINTAKERTOMUS

2015

1000



1001

Sisällysluettelo

A. TOIMINTAKERTOMUS ..........................................................................................................................................11. Yleiskatsaus ................................................................................................................................................................32. Kuntayhtymän hallinto ..............................................................................................................................................6 2.1 Kuntayhtymän valtuusto 2013 - 2016 ...............................................................................................................6 2.2 Kuntayhtymän hallitus 2013 - 2016 ..................................................................................................................7 2.3 Kuntayhtymän tarkastuslautakunta 2013 - 2016 ...............................................................................................8 2.4 Kuntayhtymän tilintarkastus .............................................................................................................................8 2.5 Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä ...............................................................................93. Taloudellinen kehitys ...............................................................................................................................................10 3.1. Yleistä ............................................................................................................................................................10 3.2 Tuloslaskelman tarkastelu ................................................................................................................................10 3.3 Taseen tarkastelu .............................................................................................................................................12 3.4 Rahoituslaskelman tarkastelu ...........................................................................................................................13 3.5 Rahavirtojen tarkastelu ....................................................................................................................................14 3.6 Tuloksen muodostuminen ja käsittely ..............................................................................................................15 3.7 Konsernin kokonaistalouden tunnusluvut .......................................................................................................16 3.8 Kuntayhtymän kokonaistalouden tunnusluvut ................................................................................................174. Toteutumisvertailu ...................................................................................................................................................18 4.1 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen .....................................................................................................18 4.1.1 Kuntayhtymän johto ja kehittäminen .............................................................................................18 4.1.2 Jyväskylän ammattiopisto ...............................................................................................................22 4.1.3 Jämsän ammattiopisto ....................................................................................................................29 4.1.4 Jyväskylän oppisopimuskeskus .......................................................................................................36 4.1.5 Opiskelijaravintolat-tulosalue ........................................................................................................42 4.1.6 Kiinteistöliikelaitos ........................................................................................................................46 4.1.7 Jyväskylän aikuisopisto -liikelaitos ..................................................................................................50 4.1.8 Jyväskylän lukiokoulutus -liikelaitos ...............................................................................................55 4.1.9 ao-koulutus Oy ..............................................................................................................................60 4.2 Opiskelijamäärät .............................................................................................................................................61 4.3 Investointien toteutuminen .............................................................................................................................62 4.3.1 Kiinteistöjen rakennusinvestointien toteuttaminen vuonna 2015 ...................................................62 4.3.2 Irtaimistohankinnat vuonna 2015 ..................................................................................................64 4.4 Rahoitusosan toteutuminen ............................................................................................................................66 4.5 Tulosaluekohtaiset talousarviovertailut ............................................................................................................69

B. HENKILÖSTÖRAPORTTI ....................................................................................................................................835. Henkilöstöraportti ...................................................................................................................................................85

1002


C. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT ................................................................................................................................1016. Kuntayhtymän konsernituloslaskelma ...................................................................................................................1037. Kuntayhtymän konsernitase ..................................................................................................................................1048. Kuntayhtymän konsernirahoituslaskelma .............................................................................................................1069. Kuntayhtymän tuloslaskelma .................................................................................................................................10710. Kuntayhtymän tase ..............................................................................................................................................10811. Kuntayhtymän rahoituslaskelma .........................................................................................................................110

D. LIITETIEDOSTOT ..............................................................................................................................................11112. Kuntayhtymäkonsernin ja kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetiedot ....................................................................113 12.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot ...............................................................................................113 12.2 Tuloslaskelman liitetiedot ............................................................................................................................114 12.3 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot .............................................................................................................116 12.4 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot ...........................................................................................................117 12.5 Vakuutuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot .................................................................................119 12.6 Henkilöstöä koskevat liitetiedot ...................................................................................................................119 12.7 Muut liitetiedot ...........................................................................................................................................120 12.8 Omistukset muissa yhteisöissä ......................................................................................................................120 12.9 Liikelaitosten tilinpäätöslaskelmat ................................................................................................................121 12.9.1 Kiinteistöliikelaitos .....................................................................................................................121 12.9.2 Jyväskylän aikuisopisto -liikelaitos ..............................................................................................125 12.9.3 Jyväskylän lukiokoulutus -liikelaitos ...........................................................................................128

E. LUETTELOT JA SELVITYKSET ...........................................................................................................................13113. Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista .................................................................................................133 13.1 Käytetyt kirjanpitokirjat ...............................................................................................................................133 13.2 Käytetyt tositelajit ........................................................................................................................................133 13.3 Selvitys kirjanpidon säilytyksestä ..................................................................................................................134

F. ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT ..............................................................................................................13514. Tilinpäätöksen allekirjoitukset ja tilintarkastajan taselauseke ..............................................................................137

Päivitetty 31.3.2016


1

A.

TOIMINTAKERTOMUS

2



3

1. YleiskatsausTalous ja yhteiskunta: paikallaan pol-kevaa kehitystä

Euroframe-ryhmän (kymmenen riippumattoman euroop-palaisen tutkimuslaitoksen verkosto) arvion mukaan eu-roalueen bruttokansantuote kasvoi vuonna 2014 noin 1,5 prosenttia koko maailmantalouden kasvuluvun ollessa 2,9 prosenttia. Vuosille 2016-2017 ennakoidaan 1,8 prosentin kasvua.

Suomen Pankin arvion mukaan Suomen bruttokansan-tuote kasvoi 0,4 prosenttia vuonna 2015. ”Suomen talous-kasvu on ennusteen mukaan hidasta ja jää selvästi euro-alueesta. Ulkomaankauppa ei elvy odotetusti, ja kasvu on yhä kotimaisen kysynnän varassa. Julkisen talouden tila ei korjaannu merkittävästi.”

Euroopan komission Suomen maaraportti 2016 näkee ra-kenteelliset tekijät Suomen talouskasvun keskeisenä haas-teena:

”Hitaan kasvun taustalla vaikuttaa olevan pääasiassa raken-teellisia tekijöitä. Suomi on kohdannut joukon häiriöitä. Elektroniikka-ala on supistunut merkittävästi, kun Noki-an matkapuhelinliiketoiminta ei onnistunut vastaamaan älypuhelinten haasteeseen vaan romahti. Lisäksi Suomen paperiteollisuus on kärsinyt paperituotteiden kysynnän pitkäaikaisesta vähenemisestä. Vuodesta 2014 alkaen vien-ti Venäjälle on lähes puoliintunut Venäjän taantuman ja talouspakotteiden vuoksi. Työvoiman nopea ikääntyminen johtaa siihen, että työikäinen väestö vähenee joka vuosi 0,5 prosenttia, mikä pitkällä aikavälillä väistämättä pienentää kasvupotentiaalia.”

Suora seuraus taantuvasta taloudesta on valtion velkaan-tuminen, jota tarvitaan sosiaali- ja terveyshuollon, koulu-tuksen ja muun yhteiskunnallisen perusinfrastruktuurin rahoittamiseen. Julkisyhteisöjen velka Suomessa nousi yli 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta 2015 ja velka lisään-tyy seuraavina vuosina.

Eurooppalaisen pakolaiskriisin kehikossa Suomeen tuli vuonna 2015 yli 30 000 vieraskielistä, joista ehkä noin kol-mannes tulee jäämään maahan. Suurella volyymilla tulee olemaan vaikutuksia sekä yhteiskunta- että koulutuspoliit-tisiin painopisteisiin ja toimintamalleihin.

Työllisyysaste pysyi vuonna 2015 edellisen vuoden tasolla, mutta työttömyys lisääntyi. Tilastokeskuksen työvoimatut-kimuksen mukaan työllisyysaste 1/2016 oli 66,8 (vuotta aiemmin 66,7) ja työttömyysaste 1/2016 oli 9,3 prosenttia (vuotta aiemmin 8,8). Tilastokeskuksen työvoimatutki-muksen mukaan työttömiä oli vuoden 2016 tammikuussa 245 000 eli 14 000 enemmän kuin edellisenä vuonna.

Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan tammikuussa 2016 työ- ja elinkeinotoimistoissa oli 368 100 työtöntä työnhakijaa, noin 2 prosenttia enemmän kuin tammikuussa 2015.

Keski-Suomessa oli 1/2016 työttömiä työnhakijoita 22 371, mikä oli noin prosentin vähemmän kuin vuosi aiem-min. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta laski hieman eli 17,5 prosenttiin maan keskiarvon ollessa 14 prosenttia, joka puolestaan nousi hieman edellisestä vuo-desta. Keksi-Suomen työllisyystilanteessa on siten pientä myönteistä kehitystä.

Keski-Suomen yleinen tilanne, jossa on myönteistä sävyä, hahmottuu hyvin Keski-Suomen Aikajana -katsauksessa (22.1.2016):

”Keski-Suomen yritysten liikevaihto kasvaa, vaikka koko maassa liikevaihto laskee. Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Teollisuus näyttää elpyvän Jyväskylän seudulla. Lisäksi rakentaminen ja kauppa kehit-tyvät koko maata paremmin. Myös matkailussa liikevaihto on kääntynyt kasvuun kesän aikana.

Maakunta sukelsi lamaan muuta maata aiemmin ja näyttää myös nousevan siitä muuta maata aiemmin. Tämä selittyy Keski-Suomen tuotantorakenteella, joka painottuu inves-tointituotteiden valmistukseen.

Käänteestä parempaan on viitteitä myös Jämsän ja Ääne-kosken seuduilla. Keuruun seudulla liikevaihto on pysynyt erittäin hyvällä tasolla varuskunnan lakkautuksesta huoli-matta. Loppuvuosi näyttää, kääntyykö yritysten liikevaihto kasvuun myös Joutsan ja Saarijärven-Viitasaaren seudulla.”

Pk-sektorin yrittäjyys on avainasemassa tulevaisuuden työmarkkinoiden rakentamisessa. Yrittäjyys asenteena ja oman osaamisen hyödyntämisen toimintatapana on vah-vasti mukana koulutuskuntayhtymän tarjoamassa opetuk-sessa ja harjoittelussa. Myös oppilaitosyhteistyötä vahvis-tettiin korkeakoulujen kanssa yhteisen yrittäjyysstrategian mukaisilla toimilla.

Moniulotteinen ja syvälle käypä kumppanuus mm. Kes-ki-Suomen kauppakamarin, Keski-Suomen Yrittäjien ja yritysten kanssa näkyy luontevana vuorovaikutuksena ja hankeyhteistyönä.

4


Koulutuspolitiikka: leikkaus ja reformi

Alkuvuonna 2015 toisen asteen koulutuksessa valmistau-duttiin uuteen lainsäädäntöön ja järjestämislupien ha-kuun. Uusien lupien ja uuden rahoitusmallin oli määrä tulla voimaan vuoden 2017 alussa. Eduskunta ei kuiten-kaan päättänyt uutta lainsäädäntöä ja siten lakialoitteet raukesivat maaliskuussa 2015. Eduskuntavaalien jälkeen nimitetty Sipilän hallitus palasi taloudenkin pakottamana toisen asteen koulutuspolitiikassaan hyvin samankaltaisiin linjauksiin ja myös säästötavoitteet asetettiin vähintäänkin aiemmalle tasolle. Ammatillisen koulutuksen reformin on määrä toteutua 2018 voimassa olevien toimintalain ja ra-hoituslain siivittämänä.

Ammatillisen koulutuksen rahoitus pienenee 2012-2018 peräti noin 25 prosenttia. Tällä on merkittäviä vaikutuksia sekä koulutuksen järjestäjärakenteeseen että koulutuksen toteuttamiseen. Lukiokoulutuksen yksikköhinnasta lei-kattiin runsaat 10 prosenttia 2014-2015. Jyväskylän kou-lutuskuntayhtymän kokonaistuotot vähenivät vuodesta 2012 vuoteen 2015 noin 8 miljoonaa euroa, opiskelijatuo-tot peräti 10 miljoonaa.

Hallitusohjelmassa koulutuspoliittisen tavoitteet ovat:

• Oppimisympäristöjä on modernisoitu, digi-talisaation ja uuden pedagogiikan mahdolli-suuksia hyödynnetään oppimisessa.

• Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella ole-vien nuorten määrä on vähentynyt. Koulu-tuksen keskeyttäneiden määrä on laskenut.

• Koulutuksen ja työelämän vuorovaikutus on lisääntynyt.

• Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatu ja vaikuttavuus ovat kääntyneet nousuun.

• Koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyys on lisääntynyt ja koulutusviennin esteet on purettu.

Hallitus pyrkii edistämään näitä tavoitteita kärkihankkeil-la. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kuuden kärkihankkeen joukossa on toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi.

Reformissa uudistetaan koulutuksen rakenteita ja rahoi-tusta (käytännössä tulosrahoitusmallin suuntaan kuten jo edellisellä hallituskaudella valmisteltiin) sekä tiivistetään entisestään koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta. Reformissa poistetaan nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat ja kootaan koulutustarjonta, rahoi-tus ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kult-tuuriministeriön alle.

Ammatillisen koulutuksen työelämäyhteys saa reformissa erityisen huomion. Tavoitteena on lisätä työpaikoilla ta-pahtuvaa oppimista sekä uudistaa oppisopimuskoulutusta työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taak-kaa keventämällä.

Reformilla kannustetaan koulutuksen järjestäjiä toiminnan tehostamiseen, johon säästötkin pakottavat. Lukiokoulu-tus jää hallitusohjelmassa vähemmälle huomiolle, mutta uudistamistarpeita on tunnistettu ja todennäköisesti uusi rahoitusmalli tulee tulevaisuudessa myös lukiorahoituksen uudistamisen lähtökohdaksi.

Kuntayhtymä: varautumista tulevaan

Kuntayhtymän luottamushenkilöjohdon, toiminnalli-sen johdon ja koko kuntayhtymän yhteisten palveluiden muodostaman kehyksen tehtävänä on luoda tulosalueille mahdollisuudet perustehtävän laadukkaalle ja tehokkaalle hoitamiselle.

Hallituksen ja johtokuntien yhteistyö toimivan johdon kanssa on ollut kiinteää ja syksyn talousarvioseminaarissa valtuusto, hallitus ja kuntayhtymän toiminnallinen johto kävivät läpi koulutuksen ja resursoinnin reunaehtoja ja nä-kymiä.

Koulutuskuntayhtymän SILTA 2016+ strategia vuosille 2013-2016 antaa toiminnalle suuntaviivat ja tavoitteet. Vuoden 2015 alussa toteutettiin strategian väliarvio, jossa rekisteröitiin toimintaympäristön muutoksia ja pitkittynyt julkisen talouden rahoitusvaje. Uuden hallitusohjelman myötä varmistui sekä koulutusleikkausten jatkuminen että ammatillisen koulutuksen reformi. Loppuvuodesta kävi ilmeiseksi, että on hyödyllistä käsitellä suuret muutokset uuden strategian ja sopeuttamisohjelman työstön avulla.

Vuoden 2015 alussa toimintansa aloittanut kuntayhtymän tytäryhtiö ao-koulutus Oy toteutti markkinaehtoista kou-lutusmyyntiä, ja yhtiön myötä koulutuskuntayhtymästä muodostui konserni. Yhtiön liikevaihto oli 0,6 milj. euroa ensimmäisenä toimintavuotena. Koulutusvientiä tehtiin EduCluster Finland Oy:n kautta.

Koulutuskuntayhtymän toisen asteen koulutuksen pe-rustehtävän toteuma tulee esiin oppilaitostulosalueiden osioissa, mutta yleisellä tasolla voi todeta monia myöntei-siä onnistumisia sopeuttamisen vaatimuksista huolimatta. Ammatillisen peruskoulutuksen laatua todensivat sekä ennätyksellisen hyvä tulosrahoitus että Suomen paras Tai-taja-menestys. Lukio Run – tapahtuma syksyllä oli suuri lukiokoulutuksen yhteisöllisyyden osoitus. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoita osallistui Suomen edustajina Brasilian Skills MM-kisoihin ja lukiopuolelta osallistuttiin mm. kemiaolympialaisiin Bakussa.


5

Kuntayhtymän kehittämispanos ja -hankkeet on suunnattu strategian mukaisesti koulutuksen, opetusteknologioiden ja pedagogiikan, koko ikäluokasta huolehtimisen sekä yritys-ten ja muun työ- ja elinkeinoelämän koulutusyhteistyön ja aluekehittämisen tukemiseen. Kehittämistoiminta on myös toiminut merkittävänä koulutuskuntayhtymän kumppa-nuuksia ja verkostoja vahvistavana yhteistyömuotona.

Alkuvuodesta 2015 toteutettiin ammatillisen koulutuk-sen järjestäjien ensimmäinen valtakunnallinen laadunhal-lintajärjestelmien itsearviointi. Jyväskylän koulutuskun-tayhtymän itsearvioinnin tulokset saavuttivat opetus- ja kulttuuriministeriön asettamat toimivan laadunhallinta-järjestelmän tavoitearvot. Laadunhallinnan kuntayhtymä-tasoisia kehittämisalueita ovat toiminnan arvioinnin koko-naisuuden vahvistaminen, laadunhallinnasta ja toiminnan tuloksista viestimisen tehostaminen sekä opiskelijoiden ja työelämän entistä laajempi osallistaminen laadunhallin-taan ja sen kehittämiseen. Lisäksi vuoden 2015 aikana päi-vitettiin laatujärjestelmän prosessikuvaukset vastaamaan koulutuksen järjestämisen muuttuneita säädöksiä.

Henkilöstön merkitystä koulutuskuntayhtymän tär-keimpänä voimavarana on korostettu laatimalla erillinen henkilöstöraportti tilinpäätöksen osaksi. Erillisellä yhteis-kuntavastuuraportilla ilmaistaan koulutuskuntayhtymän arvojen sitoutuminen sosiaaliseen, taloudelliseen ja ympä-ristövastuuseen.

Vuosi 2015 numeroina: tehty tulos selätti ennusteet

Rahoituksen ja opiskelijamäärien leikkauksen vuoksi kou-lutuskuntayhtymä varautui tekemään vuonna 2015 nega-tiivisen tuloksen. Tulos ylitti kuitenkin 6,6 milj. eurolla talousennusteen ja tilikauden tulos oli positiivinen.

Valtion rahoittaman ammatillisen peruskoulutuksen opis-kelijamäärä (laskentapäivien keskiarvo) oli kaikkiaan 6 315 (- 127 vuodesta 2014). Oppisopimuskoulutuksessa oli 1 306 (+82) opiskelijaa. Ostorahoitteisen koulutuksen opis-kelijatyöpäiviä kertyi 357 959 (- 7 504).

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä oli 2 683 (-89). Kun-tayhtymässä oli perusopetuksessa 100 (-33) opiskelijaa ja taiteen perusopetuksessa 885 (-23). Lievästi alenevat opis-kelijamäärätrendit johtuvat hakujärjestelmien muutoksis-ta, ikäluokkakehityksestä sekä rahoituksen ja opiskelija-paikkojen leikkauksista.

Tästä koulutusvolyymista muodostuvat kuntayhtymän opiskelijatuotot olivat vuonna 2015 90,9 milj. euroa eli 81,1 prosenttia kuntayhtymäkonsernin ulkoisista 112,1 milj. euron toimintatuotoista. Sisäisten myynti- ja vuok-ratulojen kanssa koulutuskuntayhtymäkonsernin toimin-tatuotot olivat 137,1 milj. euroa.

Kokonaistoimintatuotot supistuivat 5,6 milj. euroa eli noin 4,0 prosenttia edellisestä vuodesta. Merkittävin ja va-kain rahoitus eli opiskelijatuotto pieneni 4,6 milj. euroa eli 4,9 prosenttia leikkausten vuoksi.

Koulutuskuntayhtymän kokonaishenkilöstömäärä oli vuo-den 2015 lopussa 1 172 (2014: 1220), joista opetushen-kilöstöä oli 781, tukihenkilöstöä 338, johtoa 28, johtavia asiantuntijoita 12 ja hankehenkilöstöä 13. Henkilöstö-kulut olivat yhteensä 68,2 milj. euroa (2014: 70,3 milj.) eli 68,6 prosenttia toimintakuluista (ilman sisäisiä eriä). Henkilöstökulut olivat siis 2,1 milj. euroa edellisvuotta pienemmät. Tällä oli merkittävä vaikutus kuntayhtymän taloudelliseen tulokseen. Suhteellisesti ottaen henkilöstö-kulujen osuus kaikista toimintakuluista on kuitenkin kas-vanut eli on säästetty enemmän muusta toiminnasta.

Vuoden 2015 rakentamisinvestoinnit olivat 16 milj. euroa. Suurimmat kohteet olivat Harjun kampuksen peruskorjaus (11,4 milj. euroa), Jämsän ammattiopiston Koulutien kam-pussaneeraus sekä Priimuksen auditorion rakentaminen ja aikuisopiston Lievestuoreen toimipisteen investoinnit.

Kuntayhtymän vuosikate oli 12,0 milj. euroa ja suunni-telman mukaisten 8,7 milj. euron poistojen jälkeen tili-kauden tulokseksi muodostui 3,3 milj. euroa. Rahastoihin tehtiin 1,6 milj. euron nettolisäys. Tilinpäätöserien jäl-keen tilikauden ylijäämäksi muodostui 0,55 milj. euroa. Kuntayhtymän taseen loppusumma oli 136,2 milj. euroa. Omavaraisuusaste oli 79 % ja suhteellinen velkaantunei-suus 25 %. Lainakanta oli 8,1 milj. euroa (2014: 8,8 milj.).

Konsernitilinpäätöksessä kuntayhtymän tilinpäätökseen on yhdistetty kiinteistöliikelaitoksen, Jyväskylän aikuiso-pisto-liikelaitoksen ja Jyväskylän lukiokoulutus-liikelai-toksen tilinpäätökset, jotka on käsitelty asianomaisten liikelaitosten johtokunnissa sekä ao-koulutus Oy:n tilin-päätöslaskelmat.

6


2. Kuntayhtymän hallinto

2.1 Kuntayhtymän valtuusto 2013 - 2016

Petäjävesi j Jari Koskenranta hkvj Sanna Talasjärvi Toivakka 1. vpj. Sakari Ainali hkvj Jorma Staudinger Uurainen j Toimi Kankaanniemi, 22.5.2015 saakka j Jarkko Lehtovirta, 22.5.2015 alkaen hkvj Arto Veijonen

Valtuuston puheenjohtajana toimi toiminnanjohtaja Jari Blom sekä I varapuheenjohtajana musiikinopettaja Sakari Ainali ja II varapuheenjohtajana erikoisupseeri evp. Esko Osmio. Valtuuston pöytäkirjanpitäjänä toimi kuntayhty-män suunnittelusihteeri Matti Liukkonen.

Valtuusto kokoontui vuonna 2015 kaksi kertaa ja käsitteli 25 asiaa. Valtuusto käsitteli/päätti mm. seuraavat asiat:

• Valtuuston puheenjohtajan sekä I ja II varapu-heenjohtajan valitseminen vuosiksi 2015 - 2016,

• Eron myöntäminen Toimi Kankaanniemelle Jyväskylän koulutuskuntayhtymän valtuuston jäsenen tehtävästä ja uuden jäsenen valitseminen hänen tilalleen,

• Tilintarkastuskertomus vuodelta 2014,• Tarkastuslautakunnan arviointikertomus Jyväs-

kylän koulutuskuntayhtymän toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta vuonna 2014,

• Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille,

• Lukiokoulutuksen toimenpideohjelma,• Kuntayhtymän omistajapolitiikka ja konser-

niohje,• Hallituksen selvitys tarkastuslautakunnan arvi-

ointikertomuksen havainnoista vuodelta 2014,• Hallituksen selvitys tarkastuslautakunnan

havainnoista Jämsän ammattiopiston Metsäop-pilaitoksentien rakennusten osittaisesta korjaus-velasta,

• Tarkastuslautakunnan arviointisuunnitelma 2013 - 2016 ja työohjelma 2015 valtuustolle tiedoksi,

• Jyväskylän lukiokoulutusliikelaitoksen sitovan tulostavoitteen muuttaminen vuodelle 2015,

• Kuntayhtymän talousarvio 2016 ja taloussuun-nitelmat 2017 - 2018,

• Jyväskylän koulutuskuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet.

Hankasalmi j Tiina Kallioniemi hkvj Saija Nurmela j Jaana Suhonen hkvj Hanna Puputti Joutsa 2. vpj. Esko Osmio hkvj Leo Niinikoski Jyväskylä puh. joht. Jari Blom hkvj Matti Pöppönen j Tarja Viikari hkvj Mervi Hovikoski j Aku Vallenius hkvj Pentti Niekka j Katja Isomöttönen hkvj Paula Linna j Aki Miettinen hkvj Ilkka Laakso j Maria Halme hkvj Juha Vimpari j Anssi Ylönen hkvj Suvi Perttula Jämsä j Matti Similä hkvj Merja Lahtinen j Lotta Ahola hkvj Erkki Mäntylä j Jukka Haaparanta hkvj Pekka Kataja j Tuula Peltonen hkvj Leena Valkeajärvi j Arto Lampinen hkvj Markku Uusipaasto Keuruu j Timo Kosonen hkvj Inkeri Kostamo j Markku Ritola hkvj Kyösti Rahkonen j Henry Träff hkvj Antero Pohjonen Kuhmoinen j Arja Korvenranta hkvj Mariella Rauhala Laukaa j Keijo Koivisto hkvj Pirjo Leinonen j Arja Paakkinen hkvj Eero Hiltunen j Laura Ahonen hkvj Arto Suuronen j Erkki Sivander hkvj Minna Lönn Luhanka j Martti Markkanen hkvj Mervi Nicklén Muurame j Minna Seppänen hkvj Mikko Ruuska j Kari Jääskeläinen hkvj Riina Vilander


7

2.2 Kuntayhtymän hallitus 2013 - 2016

• Raimo Maunun oikaisuvaatimus,• Sähköveijarit Oy:n vaatimus hankintaoikaisusta,• Startti-stipenditililtä jaettavat stipendit vuonna

2015,• Jämsän ammattiopiston Koulutien kampuksen

liikuntasalin ja toimistotilojen laajennus- ja korjaushanke,

• Kehittämisjohtajan virkavaalin vahvistaminen,• Valtuuston kokousten päätösten täytäntöönpa-

no,• Kuntayhtymän taloudellinen tilanne 1.1.-

30.4.2015,• Taidehankinnat rakennushankkeessa,• Sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelma

2015,• Maan hankinta Myllymäen kampuksen uudelle

tieliittymälle,• Jyväskylän ammattiopiston rehtorin virkavaalin

vahvistaminen,• Schildtin lukion siivouspalvelun hankinta,• Lievestuoreen toimipisteen peruskorjaus- ja

laajennushankkeen toisen vaiheen aloittaminen,• Mainostoimistopalveluiden hankinta,• Koulutusharvesterin hankinta koulutuskuntayh-

tymän Jämsän ammattiopistolle,• Paikallinen virkaehtosopimus palvelusuhteen

ehdoista Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lukiokoulutuksen Jyväskylän Lyseon lukion IB-opetuksessa,

• Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle Raimo Maunun 26.5.2015 kunnallisvalituksen johdosta,

• Erityisen koulutustehtävän hakeminen Jyväsky-län koulutuskuntayhtymän lukiokoulutukseen lukuvuodeksi 2016-2017,

• Jyväskylän koulutuskuntayhtymän teleoperaat-toripalvelusopimus ja liittyminen KL-Kuntahan-kinnat Oy:n puitesopimukseen,

• Kuntayhtymän taloudellinen tilanne 1.1.-31.8.2015,

• Jyväskylän nuorisovaltuuston lausunto 2.9.2015,

• Lukiokoulutuksen järjestämismallin kehittäminen,• Gerocenter säätiön valtuuskunnan ja hallituksen

jäsenten esittäminen,• Kyllönmäen E 3 rakennuksen peruskorjauksen

3. vaiheen aloittaminen ja hankkeen urakoitsi-javalinnat,

• Jyväskylän koulutuskuntayhtymän talousjohtajan viran haettavaksi julistaminen ja viran nimikkeen muuttaminen talous- ja hallintojohtajaksi,

• Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen vuoden 2016 aloituspaikat Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä.

• Aikuisopiston rehtorin irtisanominen.

puh.joht. Pauli Partanenhkvj Antti Niskanen j Erja Laaksonen hkvj Marja Länkinen2 vpj. Pirjo Leinonenhkvj Yrjö Määttäj Tahvo Anttilahkjv Anna Järvinen1 vpj. Pentti Mäkinenhkvj Aila Kruus j Eija Aaltonenhkvj Erkki Sivanderj Harri Oksanenhkvj Satu Jokinenj Matti Vesa Volanen hkvj Pentti Haukimäki j Meri Lumelahjkv Kaisa Peltonen

Hallituksen puheenjohtajana toimi kapteeni evp Pauli Par-tanen ja I varapuheenjohtajana pääluottamusmies Pentti Mäkinen sekä II varapuheenjohtajana ohjaaja Pirjo Leino-nen. Esittelijänä on toiminut kuntayhtymän johtaja Vesa Saarikoski ja pöytäkirjanpitäjänä kuntayhtymän suunnit-telusihteeri Matti Liukkonen.

Hallitus on kokoontunut 13 kertaa ja käsitellyt 144 asiaa. Vuoden 2015 aikana hallitus on käsitellyt/päättänyt seu-raavat asiat:

• Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen (VALMA) järjestämisluvan hakemi-nen Opetus- ja kulttuuriministeriöltä,

• Valtuutus luottolimitin nostamiseen Osuuspan-kista,

• Stipendivarojen sijoittaminen,• Tulostuspalvelutoimittajan valinta,• Jyväskylän koulutuskuntayhtymän näyttötoimi-

kuntien nimeäminen,• Ammatillisen peruskoulutuksen ja aikuiskoulu-

tuksen soveltumattomuuden ratkaisujen moni-jäsenisten toimielinten jäsenten nimittäminen (SORA-toimielin),

• Jyväskylän koulutuskuntayhtymän Silta 2016+ strategian väliarvio,

• Sisäinen tarkastus 2014,• EduCluster Finland Oy:n vuoden 2015 yhtiö-

kokous,• Lyhytaikaiset sairauslomat ja tilapäinen hoito-

vapaa,• Harjun peruskorjaus- ja laajennushankkeen

aloittaminen,• ao-koulutus Oy:n vuoden 2015 yhtiökokous,• Jyväskylän ammattiopiston rehtorin viran täyt-

täminen,

8


2.3 Kuntayhtymän tarkastuslautakunta 2013 - 2016

puh. joht. Jari Koskenrantahkvj Tapani Kaleniusj Marianne Lukkarilahkvj Sanna Närävjp Henry Träffhkvj Merja Ahonenj Helena Salminenhkvj Leo Niinikoskij Pentti Niekkahkvj Salla-Birgitta Elersj Enni Toivolahkvj Pia Bärlundj Pekka Katajahkvj Kai Vaaralahti

Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana on toiminut myyntipäällikkö Jari Koskenranta ja varapuheenjohtajana sähköasentaja Henry Träff. Pöytäkirjanpitäjänä on toimi-nut kuntayhtymän suunnittelusihteeri Matti Liukkonen.

Tarkastuslautakunta kokoontui 12 kertaa ja käsitteli 92 asiaa. Vuoden 2015 aikana tarkastuslautakunta on käsitel-lyt/päättänyt mm. seuraavat asiat:

• Jyväskylän aikuisopisto -liikelaitoksen Tekniikka ja liikenne-tulosyksikkö,

• Jyväskylän aikuisopisto -liikelaitoksen Hyvin-vointi ja liiketoiminta-tulosyksikkö,

• Jyväskylän aikuisopisto -liikelaitoksen Avoin aikuisopisto-tulosyksikkö,

• Keski-Suomen tarkastustoimen seminaari 4.-8.3.2015,

• Jyväskylän ammattiopiston Hyvinvointi ja kult-tuuri-tulosyksikkö, kulttuuriala,

• Jyväskylän ammattiopiston Hyvinvointi ja kult-tuuri-tulosyksikkö, sosiaali- ja terveysala,

• Keskustelu kuntayhtymän valtuuston puheen-johtajiston kanssa,

• Kuntayhtymän henkilöstökyselyn 2015 tulokset,• Tilintarkastuksen toinen väliraportti vuodelta

2014,• Kuntayhtymän tilinpäätöksen 2014 ja tavoittei-

den toteutumisen esittely tarkastuslautakunnalle,• Kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakerto-

muksen 2014 arviointikeskustelu,• Tilintarkastuksen loppuraportointi vuodelta

2014,• Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen

2014 luovuttaminen kuntayhtymän puheenjoh-tajistolle ja kuntayhtymän johtajalle,

• Tarkastuslautakunnan arviointisuunnitelma 2013-2016 ja työohjelma 2015,

• Kuntayhtymän taloudellinen tilanne 1.1.-30.4.2015,

• Kuntayhtymän laatu- ja toiminnanohjausjärjes-telmä,

• Tilintarkastajan tarkastussuunnitelma ja työoh-jelma 2015,

• Hallinnon ja tarkastustoimen seminaari 2015,• Kuntayhtymän ajankohtaiskatsaus,• Jämsän ammattiopiston toimitilat ja esittely,• Keskustelu Jämsän ammattiopiston opiskelijoi-

den kanssa,• Tutustuminen Jämsän ammattiopiston Metsä-

oppilaitoksentien tiloihin,• Kiinteistöliikelaitos ja kiinteistöjen ylläpito,• Jyväskylän ammattiopiston Tekniikka ja liiken-

ne-tulosyksikkö,• Keskustelu Jyväskylän ammattiopiston Teknii-

kan ja liikenteen tulosyksikön opiskelijoiden kanssa,

• Tarkastuslautakunnan esitys arvioinnin ja tar-kastuksen talousarvioksi vuodelle 2016,

• Palautekeskustelu hallinnon ja tarkastustoimen seminaarista 2015,

• Jyväskylän ammattiopiston kauneudenhoitoala,• Keskustelu kiinteistöliikelaitoksen johtokunnan

puheenjohtajan kanssa,• Keskustelu Jyväskylän aikuisopisto -liikelaitok-

sen johtokunnan puheenjohtajan kanssa,• Jyväskylän ammattiopiston ajankohtaiskatsaus,• Keskustelu kuntayhtymän hallituksen puheen-

johtajan kanssa,• Sisäisen valvonnan järjestäminen ja riskien

hallinta,• Kuntayhtymän talousarvion 2015 toteutuma ja

talousarvio 2016,• Kehittämis- ja hanketoiminta,• Tilintarkastuksen ensimmäinen väliraportti

vuodelta 2015.

2.4 Kuntayhtymän tilintarkas-tusTilintarkastusyhteisönä on toiminut BDO Audiator Oy ja vastuullisena tilintarkastajana JHTT, HTM Aki Rusanen.


9

2.5 Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä

Luottamushenkilöiden toteuttama seuranta tapahtuu vi-ranhaltijoiden antamalla säännöllisellä raportoinnilla hal-litukselle ja valtuuston puheenjohtajistolle kuntayhtymän toimintojen ja talouden kehityksestä erilaisilla tapahtuma-kohtaisilla raporteilla, analyyseilla ja selvityksillä.

Sisäisen tarkastuksen tavoitteena on edistää kuntayhtymäl-le asetettujen tavoitteiden toteutumista. Se tukee toimin-nallaan tulosalueiden taloudellista, lainmukaista, virheitä ennalta ehkäisevää ja tehokasta toimintaa. Sen avulla tuo-tetaan tietoa ja kehittämisehdotuksia johdolle kuntayh-tymän toiminnasta. Sisäinen tarkastus on ostettu vuonna 2015 tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab:ltä. Sisäisen tarkastuksen kohteet määritellään vuosittain hallituksen hyväksymässä sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelmas-sa. Vuonna 2015 tarkastuksen kohteena olivat opetus- ja liikuntatilojen käytön tehokkuus ja varausjärjestelmä. Tarkastuksessa havaittiin, että tilojen käyttöastetavoitetta ei kaikilta osin ole saavutettu ja että tilavarausjärjestelmän käyttöön tulee kiinnittää huomiota. Lisäksi todettiin joh-topäätöksinä, että oppilaitosten keskinäistä tilankäyttöä ja vuokrausta ulkopuolisille tulee tehostaa. Tarkastusten tu-loksista ja kehittämisehdotuksista on raportoitu hallituk-selle tammikuun 2016 kokouksessa.

Kuntayhtymässä tehtiin laaja riskikartoitus vuoden 2013 lopulla. Kartoituksessa pyrittiin johtoryhmätyöskentelyllä ja LähiTapiolan edustajan johdolla tunnistamaan toimintaa ja toimintaympäristöä uhkaavat tekijät, arvioimaan ja pri-orisoimaan tunnistetut riskit sekä keräämään toimenpiteitä riskien hallitsemiseksi. Kartoituksessa kirjattiin yhteensä 38 erilaista kuntayhtymän toimintaan liittyvää riskiä, arvioi-tiin niiden toteutumisen todennäköisyys ja toteutumisen seuraukset. Riskikartoituksen päivitys tullaan toteuttamaan maaliskuussa 2016 samalla työskentelytavalla. Riskienhal-linnan liittäminen kiinteästi laadunhallinta-, talousarvio- ja tilinpäätösprosesseihin on työn alla.

Koulutuskuntayhtymän valtuusto hyväksyi kokouksessaan 17.12.2015 kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskien-hallinnan perusteet. Talousarvioon 2016 on ensimmäisen kerran kirjattu tulosalueiden riskienhallintasuunnitelmista niiden tärkeimmiksi havaitsemat, tunnistetut riskit ja me-nettelytavat näiden riskien hallitsemiseksi.

Koulutuskuntayhtymällä on myös hallituksen 21.2.2002 hyväksymä menettelytapaohje ulkoisen ja sisäisen valvon-nan järjestämisestä. Sisäisen valvonnan yleisinä tavoitteina on edistää organisaation taloudellisuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta sekä tuotteiden ja palvelujen laatua, turvata resurssien menetykseltä, väärinkäytöksiltä ja virheiltä, valvoa lakien, säännösten ja johdon ohjeiden noudattamista sekä kehittää ja ylläpitää luotettavia tietoja taloudesta ja hallin-nosta. Sisäinen valvonta on jaettu sisäiseen tarkkailuun, luottamushenkilöiden toteuttamaan seurantaan ja sisäiseen tarkastukseen. Vastuu sisäisen valvonnan organisoinnista on hallituksella ja vastuu sen toteuttamisesta toimivalla johdolla sekä johtavilla viranhaltijoilla. Sen lisäksi jokainen työnte-kijä osallistuu omalta osaltaan sisäisen valvonnan toteutta-miseen ja on velvollinen ryhtymään toimiin havaitsemiensa virheiden ja puutteiden korjaamiseksi.

Osana sisäisen valvonnan toteuttamista kuntayhtymäs-sä toimivat selkeä ja dokumentoitu johtamisjärjestelmä, hallituksessa nimetyt johtavat viranhaltijat, johtokunnat ja neuvottelukunnat, kuntayhtymän johtajan päätöksellä nimetyt tiimit, työryhmät, johtoryhmä, työsuojelutoimi-kunta, YT-toimikunta jne. Näiden työskentelyä tukevat tulosalueiden ja koulutusalojen johtoryhmät, jotka kerää-vät systemaattisesti syötteitä arjen toiminnasta. Sisäinen valvonnan näkökulma on mukana myös strategia-, talous-arvio- ja tilinpäätösprosesseissa, joihin liittyy olennaisena osana erilaisten toimintaa mittaavien tunnuslukujen ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen seuranta sekä kuukausittainen talousraportointi. Kuntayhtymän laatu-järjestelmän käytänteiden ja sisäisten auditointien avulla pyritään löytämään toiminnassa mahdollisesti esiintyviä poikkeamia, jotka vaativat korjaustoimenpiteitä. Henkilös-tölle suoritettava henkilöstökysely, sen tuoman palautteen käsittely ja kehityskeskustelut tuottavat tietoa henkilös-töön liittyvistä seikoista ja mahdollisista tarpeista erilai-siin kehittämistoimiin. Näitä täydentää läheinen yhteis-työ työterveyshuollon kanssa, joka raportoi säännöllisesti henkilöstön terveydentilasta ja avustaa ongelmakohtien ratkaisuissa. Vuonna 2015 aikuisopiston johtamistapojen selvitys johti prosessiin, jonka lopputuloksena hallitus irti-sanoi aikuisopiston rehtorin.

10


3. Taloudellinen kehitys

3.1. YleistäKuntayhtymän talous jatkui vakaana päättyneen tilikau-den aikana. Sitovaa tulostavoitetta muutettiin lukiokou-lutus-liikelaitoksen osalta, koska ennakoitua alhaisempi opiskelijamäärä vähensi tuloutettavaa valtionosuutta, sekä rahoituksen osalta, missä vuosikatteen kertymä riitti katta-maan tavoitetta suuremman negatiivisen kassavajeen eikä lainanottoa tarvittu talousarviossa ennakoitua määrää. Kuntayhtymä saavutti valtuuston sille asettamat alkuperäi-set ja muutetut sitovat tulostavoitteet kaikilla tulosalueilla. Rakennusinvestoinnit ja irtaimistohankinnat vietiin läpi suunnitellusti.

Yksikköhintaleikkauksien ja opiskelijamäärien vaikutukset osattiin ennakoida hyvin vuoden 2015 toiminnan suun-nittelussa ja toteutuksessa. Erityisesti suuremmat toimin-tatuotot ja henkilöstökulujen säästöt edesauttoivat talous-arviota korkeamman vuosikatteen kertymän.

Tilinpäätös sisältää ensimmäisen kerran myös koulutus-kuntayhtymäkonsernin tuloslaskelman, taseen ja rahoitus-laskelman sekä niiden liitetietoja. Tytäryhtiö ao-koulutus Oy aloitti toimintansa tilikauden alussa ja saavutti sille ta-lousarviossa asetetut taloudelliset tavoitteet. Sen myymän koulutukset toteuttivat Jyväskylän aikuisopisto ja Jämsän ammattiopisto.

Vuosikate Toteutuma Talousarvio Poikkeama(1 000 e) 2015 2015

Jyväskylän ammattiopisto 258 -875 1 133Jämsän ammattiopisto 1 047 -88 1 135Jyväskylän oppisopimuskeskus 338 0 338Opiskelijaravintolat 306 54 252Kuntayhtymän johto ja kehittäminen 1 892 -130 2 022*Yhteensä 3 841 -1 039 4 880

Kiinteistöliikelaitos 9 861 8 227 1 634Jyväskylän aikuisopisto -liikelaitos 476 404 72Jyväskylän lukiokoulutus -liikelaitos -2 135 -2 189 54*Yhteensä 8 202 6 442 1 760

*Yhteensä 12 043 5 401 6 642

3.2 Tuloslaskelman tarkasteluKonsernin ulkoiset toimintatuotot olivat vuonna 2015 yhteensä 112,1 milj. euroa ja kuntayhtymän 112,0 milj. euroa, missä on laskua 5,1 % eli 5,7 milj. euroa verrat-tuna vuoteen 2014. Eniten laskua oli eri rahoitusmuo-tojen valtionosuuksissa, yhteensä 4,6 milj. euroa eli 4,9 %. Hankerahoitus, tuet ja avustukset olivat yhteensä 5,4 milj. euroa. Lukua nostaa Nuorten aikuisten osaamisoh-jelman valtionavustus, joka myönnettiin nyt kokonaisuu-tena avustuksena eikä enää valtionosuutena eli opiskeli-jatuottoina. Talousarvion toimintatuottotavoite sisältäen kuntayhtymän tulosalueiden sisäisen myynnin oli 133,8 milj. euroa. Tämä ylitettiin 3,2 milj. eurolla eli toteutuneet toimintatuotot olivat yhteensä 137,1 milj. euroa. Sisäiset vuokra- ja myyntituotot olivat yhteensä 25,0 milj. euroa. Kuntayhtymän muut ulkoiset myynti- ja vuokratuotot oli-vat 15,8 milj. euroa. Niihin sisältyy myös poikkeuksellisia eriä kuten metsänmyyntituloja, oikeudenkäyntikulukorva-uksia ja käyttöomaisuuden myyntituottoja.

Konsernin ulkoiset toimintakulut olivat 99,6 milj. euroa ja kuntayhtymän 99,5 milj. euroa. Niissä oli laskua 3,3 % verrattuna vuoteen 2014. Eniten laskivat henkilöstö-kulut 2,1 milj. euroa. Lasku johtuu eläköitymisestä, mää-räaikaisten palvelussuhteiden päättymisestä ja erilaisista työaikajärjestelyistä. Talousarvion toimintakulut sisältäen


11

Tuloslaskelma (1 000 e) 2015 2014 2013 2012 2011

Toimintatuotot 112 033 117 775 119 513 120 569 113 105Valmistus omaan käyttöön 0 30 100 56 0Toimintakulut -99 548 -102 979 -101 909 -105 168 -100 933Toimintakate 12 484 14 825 17 703 15 457 12 172

Rahoitustuotot ja -kulut Korko- ja muut rahoitustuotot 89 83 100 83 67 Korko- ja muut rahoituskulut -530 -545 -497 -508 -543Vuosikate 12 043 14 363 17 306 15 032 11 697

Poistot ja arvonalentumiset -8 729 -7 918 -6 830 -6 449 -6 233Satunnaiset erät 0 0 0 0 0Tilikauden tulos 3 314 6 445 10 476 8 584 5 464

Poistoeron lisäys(-)/vähennys(+) 906 -6 750 -3 068 565 -3 225Varausten lisäys (-)/vähennys(+) -2 047 5 706 -36 -3 840 -80Rahastojen lisäys (-)/vähennys(+) -1 623 -5 019 -5 878 -3 832 -1 483

Tilikauden ylijäämä 550 382 1 493 1 477 676

tulosalueiden sisäiset ostot olivat 127,8 milj. euroa, mikä toteutui 124,6 milj. eurona, joten kustannukset alittuivat 3,3 milj. eurolla. Kuntayhtymä saavutti 12,5 milj. euron toimintakatteen, mikä on 6,5 milj. euroa yli talousarvio-tavoitteen. Edelleen kuntayhtymän terve talous perustuu tulojen määrän myönteiseen kehitykseen ja kustannus-säästöjen saavuttamiseen. Korkotuottojen ja korkokulujen nettosumma oli -0,4 milj. euroa koostuen pääosin omista-jakunnille maksetusta peruspääoman korosta, minkä jäl-keen vuosikatteeksi jäi 12,0 milj. euroa.

Suunnitelman mukaiset poistot olivat 8,7 milj. euroa, josta rakennusten osuus 6,9 milj. euroa. Niiden jälkeen tilikau-den tulokseksi muodostui 3,3 milj. euroa. Ammatillisen koulutuksen kehittämisrahastoa pystyttiin kartuttamaan 1,0 milj. euroa, Jämsän ammattiopiston kehittämisrahas-toa 0,4 milj. euroa sekä oppisopimuskeskuksen kehittä-misrahastoa 0,3 milj. euroa. Jyväskylän ammattiopisto

purki rahastoa kehittämishankkeiden kustannuksiin 0,1 milj. euroa. Näin ollen rahastojen nettolisäys oli 1,6 milj. euroa. Kiinteistöliikelaitoksen uusi muodostettu investoin-tivaraus 3,1 milj. euroa tullaan kohdistamaan Sepänkatu 3 rakennuksen ykkösvaiheen peruskorjaukseen. Ao. liikelai-toksessa purettiin myös pakollinen varaus 0,8 milj. euroa, mikä liittyi Priimus-kampuksen peruskorjausurakan rii-ta-asiaan, jossa käräjäoikeus ei tuominnut kuntayhtymää maksamaan korvauksia. Samoin aikuisopisto purki vanhaa investointivarausta 0,2 milj. euroa liittyen oppimisympä-ristöjen kehittämiseen lähinnä Kankaan alueella. Kaiken kaikkiaan tilinpäätöskirjausten kokonaisvaikutus oli -2,8 milj. euroa. Tilikauden ylijäämäksi muodostui näiden ti-linpäätöserien jälkeen 0,6 milj. euroa.

Tulosalueiden talouden kehittymistä on esitelty niiden osioissa ja talousarviovertailut löytyvät kohdasta 4.5 Tulos-aluekohtaiset talousarviovertailut.

12


3.3 Taseen tarkastelu

Tase (1 000 e) 31.12.2015 31.12.2014 31.12.2013 31.12.2012 31.12.2011

VastaavaaPysyvät vastaavat 125 345 115 922 106 999 94 742 90 640Toimeksiantojen varat 514 531 540 545 314Vaihto-omaisuus 145 161 171 125 241Saamiset 2 465 3 765 8 297 7 543 6 880Rahoitusarvopaperit 21 21 21 21 21Rahat ja pankkisaamiset 7 746 12 452 9 655 7 206 4 974*Yhteensä 136 235 132 853 125 682 110 181 103 069

VastattavaaOma pääoma 80 458 78 285 72 884 65 512 60 203Poistoero ja vapaaeht. varaukset 27 335 25 366 24 322 21 217 17 943Pakolliset varaukset 0 829 829 829 829Toimeksiantojen pääomat 514 531 540 545 314Pitkäaikainen vieras pääoma 6 382 7 253 8 190 3 127 3 615Lyhytaikainen vieras pääoma 21 546 20 590 18 918 18 950 20 166*Yhteensä 136 235 132 853 125 682 110 181 103 069

Kuntayhtymän taseen loppusumma oli 31.12.2015 136,2 milj. euroa. Käyttöomaisuuden kirjanpitoarvo oli 124,1 milj. euroa, josta rakennusten tasearvo 99,0 milj. euroa eli 60 % niiden teknisestä nykyarvosta. Ennakkomaksuissa ja keskeneräisissä hankinnoissa on Harjun kampuksen vuo-den vaihteeseen kertyneet saneerauskulut 13,9 milj. euroa, jotka siirretään valmistumisen jälkeen rakennusten arvoon. Stipendirahastoja oli yhteensä 0,5 milj. euroa, mitkä ovat pääosin lukioiden saamia lahjoituksia ja vaihto-omaisuu-den määrä oli 0,1 milj. euroa. Saamiset olivat poikkeuk-sellisen alhaiset 2,5 milj. euroa johtuen hankesaamisten ja erillisten, lisää myönnettyjen valtionosuuksien vähäisyy-destä. Rahavaroja kuntayhtymällä oli tilikauden päättyessä 7,7 milj. euroa.

Vastattavaa-puolella oma pääoma oli 80,5 milj. euroa, jos-ta peruspääomaa 13,7 milj. euroa, rahastoja 37,8 milj. eu-roa ja edellisten tilikausien ylijäämiä 28,3 milj. euroa. Pe-ruspääoma on muodostettu laskennallisesti kuntayhtymän omaisuuseristä vuonna 1997 ja siihen on lisätty vuonna 2009 Jämsän ammatillisen koulutuksen kuntayhtymästä siirtynyt peruspääoma. Rahastot sisältävät Jyväskylän ja Jämsän ammattiopiston sekä peruskuntayhtymän yhteisen kehittämisrahaston ja oppisopimuskeskuksen kehittämis-rahaston. Lisäksi Jyväskylän aikuisopisto-liikelaitoksella on oma rahasto, jota on kerrytetty tilikauden tuloksesta. Vapaaehtoiset varaukset olivat 6,3 milj. euroa, jotka ovat pääosin kiinteistöliikelaitoksen taseessa olevia investoin-tivarauksia. Poistoeron määrä oli 21,0 milj. euroa. Luku

kertoo, kuinka paljon on käytetty investointivarauksia hankintojen kattamiseen ja se poistuu taseesta investointi-varauksilla katettujen investointien poistojen tahdissa. Toi-meksiantojen pääomat 0,5 milj. euroa ovat opiskelijoille jaettavissa olevia erilaisia stipendivaroja. Omavaraisuusaste oli 79 % ja suhteellinen velkaantuneisuus 25 %. Molem-pien tunnuslukujen arvot säilyivät lähes ennallaan.

Pitkäaikaiset lainat olivat 4,2 milj. euroa. Sen lisäksi kun-tayhtymällä oli pitkäaikaista Jämsän seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymästä siirtynyttä ostovelkaa 2,2 milj. euroa. Kuntayhtymän lyhytaikaisessa lainarahoituk-sessa oli 3,9 milj. euroa, joka sisältää myös pitkäaikais-ten lainojen lyhennykset vuonna 2016. Ostovelat olivat 4,5 milj. euroa, jossa suurimpina erinä rakennusurakka-laskut. Muu lyhytaikainen vieras pääoma sisältää lähinnä henkilöstökuluihin liittyviä velkoja, kuten lomapalkkava-rauksen, ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksut. Ly-hytaikainen vieras pääoma oli yhteensä 21,5 milj. euroa. Korollisten lainojen kokonaislainakanta oli 31.12.2014 8,1 milj. euroa.

Konsernitaseessa poistoero ja tilikauden tuloksesta tehdyt investointivaraukset on palautettu edellisten tilikausien ylijäämiin, jolloin kertyneet ylijäämät kertovat todellisen konsernin ylijäämäkertymän ilman näitä tilinpäätössiir-toja. Lisäksi konsernitaseesta on eliminoitu sisäinen osak-keenomistus.


13

3.4 Rahoituslaskelman tarkastelu

Rahoituslaskelma (1 000 e) 2015 2014 2013 2012 2011

Toiminnan jainvestointien rahavirta Tulorahoitus 11 871 14 232 17 073 14 969 11 085 Investoinnit -17 980 -16 711 -18 854 -10 488 -10 354

-6 108 -2 479 -1 781 4 481 731

Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset -756 2 444 3 694 -1 765 -2 065 Muut maksuvalmiuden muutokset 2 158 2 832 535 -484 693

1 402 5 276 4 230 -2 249 -1 372

Rahavarojen muutos -4 706 2 797 2 449 2 232 -641

Kuntayhtymän rahoitustilanne on vaihdellut tilikauden aikana. Kesäkuukausina käytettiin lyhytaikaista lainara-hoitusta kassavajeen kattamiseen mm. lomapalkkojen maksuhetkellä ja loppuvuodesta nostettiin 3,2 milj. eu-ron lyhytaikainen laina varmistamaan rahoituksen riittä-vyyttä. Korkotaso on pysytellyt edelleen hyvin alhaisena, mistä johtuen korkokulujen vaikutus tilikauden tulokseen on häviävän pieni. Tulorahoitusta jäi 11,9 milj. euroa ja käyttöomaisuusinvestointien summa oli 18,0 milj. euroa. Investointien ja varsinaisen toiminnan nettovaikutus ra-

hoitukseen oli -6,1 milj. euroa. Investointien tulorahoi-tusprosentti oli 66 % vuonna 2015 (2014: 85 %). Vanhoja pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin suunnitelman mukaisesti yhteensä 0,7 milj. eurolla. Kassan riittävyys oli 24 päivää (2014: 38 päivää) ja rahavarojen kokonaismuutos tilikau-den aikana oli -4,7 milj. euroa. Rahavarojen pienentymi-nen johtui investointien tulorahoituksen laskusta. Lainan-hoitokate oli 15,5 (2014: 16,6). Tunnusluvut osoittavat, että kuntayhtymän rahoitustilanne on hieman heikentynyt tilikauden aikana.

14


MAKSUT KUNTAYHTYMÄÄN MAKSUT KUNTAYHTYMÄSTÄVUONNA 2015 teur % VUONNA 2015 teur %

Varsinainen toiminta Varsinainen toimintaToimintatuotot 112 033 94,7 Toimintakulut 99 548 80,9 - Pysyvien vastaavien myyntivoitot -171 -0,1 - Varaston muutos -16 0,0Korkotuotot 23 0,0 Korkokulut 93 0,1Muut rahoitustuotot 66 0,1 Muut rahoituskulut 437 0,4

Investoinnit Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden Investointimenot 18 166 14,8luovutustulot 187 0,2 - Valmistus omaan käyttöön 0 0,0

Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 689 0,6Lyhytaikaisten lainojen lisäys 3 889 3,3 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 3 956 3,2Korottomien velkojen lisäys 1 023 0,9 Korollisten velkojen vähennys 182 0,1Saamisten vähennys 1 301 1,1

MAKSUT KUNTAYHTYMÄÄN 118 349 100,0 MAKSUT KUNTAYHTYMÄSTÄ 123 055 100,0

3.5 Rahavirtojen tarkastelu

Kuntayhtymään tulleesta rahavirrasta varsinaisen toimin-nan tuotot olivat 94,7 % tulokertymästä. Suhteellinen osuus on tavanomaista korkeampi, koska lainarahoituk-sen käyttö oli niukkaa. Rahoitustoiminnan osuus tulleesta rahavirrassa oli vain 5,3 %. Lisäksi kuntayhtymä sai kor-kotuottoja, käyttöomaisuuden myyntivoittoja ja muita ra-hoitustuottoja. Näiden osuus oli 0,2 %. Rahaa kuntayh-tymään tuli tilikauden aikana yhteensä 118,3 milj. euroa, mikä on 10,1 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2014.

Ulospäin suuntautuneista rahavirroista 81,4 % kohdistui toiminta- ja rahoituskuluihin. Investointien osuus oli 14,8 %, mikä oli edelleen korkealla tasolla. Pitkäaikaisten laino-jen lyhennyksiin käytettiin kokonaismaksuvirrasta 0,6 %. Lyhytaikaisten lainojen vähentyminen oli 4,0 milj. euroa ja sen vaikutus 3,2 % ulosmaksuista. Kuntayhtymästä ulos maksetut rahavirrat olivat yhteensä 123,1 milj. euroa. Läh-teneiden maksujen ja tulleiden maksujen erotus -4,7 milj. euroa vähensi kuntayhtymän rahavarantoja.


15

3.6 Tuloksen muodostuminen ja käsittelyKoko kuntayhtymän tilikauden tulos ennen varausten ja rahastojen muutosta oli 3 314 054,95 euroa. Hallitus esit-tää tuloksen käsittelystä seuraavaa:

• kasvatetaan ammatillisen koulutuksen kehittämisra-hastoa 1 000 000,00 euroa,

• kasvatetaan Jämsän ammattiopiston kehittämisrahas-toa 400 000,00 euroa,

• kasvatetaan Jyväskylän oppisopimuskeskuksen kehit-tämisrahastoa 300 000,00 euroa,

• puretaan ammatillisen koulutuksen kehittämisrahas-toa 77 395,66 euroa,

• puretaan Jyväskylän aikuisopisto -liikelaitoksen inves-tointivarausta 224 802,03 euroa, jonka käyttötarkoi-tus on oppimisympäristöjen kalusteet, koneet ja lait-teet sekä tietotekniikkahankinnat,

• kirjataan Jyväskylän aikuisopisto -liikelaitoksessa pois-toeroa 224 802,03 euroa,

• tuloutetaan Jyväskylän aikuisopisto -liikelaitoksessa tehtyjä poistoeroja 16 380,81 euroa,

• muodostetaan kiinteistöliikelaitoksen investointiva-raus 3 100 000,00 euroa, jonka käyttötarkoitus on Sepänkatu 3 -rakennuksen peruskorjauksen ensim-mäinen vaihe,

• tuloutetaan kiinteistöliikelaitoksessa tehtyjä pois-toeroja 1 113 933,20 euroa,

• puretaan kiinteistöliikelaitoksen pakollinen menova-raus 828 582,76 euroa, joka tehty Priimuksen pe-ruskorjausurakkaan liittyvän käräjäoikeuden tuomion mukaisena. Kuntayhtymää ei tuomittu maksamaan em. korvausta.

Edellä mainittujen toimenpiteiden jälkeen kuntayhtymän tilikauden ylijäämäksi jää 550 347,38 euroa, joka esite-tään siirrettäväksi edellisten vuosien yli/alijäämätilille.

Tilikauden ylijäämä (1 000 e) 2015

Tilikauden tulos 3 314

Poistoerojen muutos Jyväskylän aikuisopisto-liikelaitoksen poistoeron lisäys -225 Jyväskylän aikuisopisto-liikelaitoksen poistoeron vähennys 16 Kiinteistöliikelaitoksen poistoeron vähennys 1 114 906 Varausten muutos Kiinteistöliikelaitoksen pakollisten varausten vähennys 829 Kiinteistöliikelaitoksen investointivarauksen lisäys -3 100 Aikuisopisto-liikelaitoksen investointivarauksen vähennys 225 -2 045

Rahastojen muutos Ammatillisen koulutuksen kehittämisrahastoon siirto tilikauden tuloksesta -1 000 Jämsän ammattiopiston kehittämisrahastoon siirto tilikauden tuloksesta -400 Jyväskylän oppisopimuskeskuksen kehittämis- rahastoon siirto tilikauden tuloksesta -300 Ammatillisen koulutuksen kehittämisrahastosta tuloutus 77 -1 623

Tilikauden ylijäämä 550

16


3.7 Konsernin kokonaistalouden tunnusluvut

Tuloslaskelman tunnusluvut

2015 Toimintatuotot / Toimintakulut, % = 100 x Toimintatuotot / (Toimintakulut – Valmistus omaan käyttöön)

113

Vuosikate / Poistot, % = 100 x Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset

138

Vuosikate (1 000 e) 12 026 Vuosikate, euroa/ammatill. perusk. opiskelija 1 904

Rahoituslaskelman tunnusluvut

2015

Investointien tulorahoitus, % = 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno

66

Toiminnan ja investointien rahavirta = Tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymä (1 000 e)

-5 173

Lainanhoitokate = (Vuosikate+ Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset)

15,5

Kassan riittävyys, pv = (365 pv x Kassavarat / Kassasta maksut)

24

Taseen tunnusluvut

2015

Omavaraisuusaste, % = 100 x (Oma pääoma + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset ) / (Koko pääoma – Saadut ennakot)

79

Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 x (Vieras pääoma – Saadut ennakot) / Käyttötulot

25

Kertynyt ylijäämä, milj. euroa *) 56,2 Kertynyt ylijäämä, euroa/ammatill. perusk. opiskelija *) 8 897 Lainakanta 31.12., milj. euroa 8,1 Lainat, euroa/ammatill. perusk. opiskelija 1 281 *) Kertynyt ylijäämä sisältää myös kertyneen poistoeron ja vapaaehtoiset varaukset.


17

Tuloslaskelman tunnusluvut

2015

2014

2013 Toimintatuotot / Toimintakulut, % = 100 x Toimintatuotot / (Toimintakulut – Valmistus omaan käyttöön)

113 114 117

Vuosikate / Poistot, % = 100 x Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset

138 181 253

Vuosikate (1 000 e) 12 043 14 363 17 306 Vuosikate, euroa/ammatill. perusk. opiskelija 1 907 2 230 2 613

Rahoituslaskelman tunnusluvut

2015

2014

2013

Investointien tulorahoitus, % = 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno

66 85 86

Toiminnan ja investointien rahavirta = Tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymä (1 000 e)

-5 156 -4 304 -4 949

Lainanhoitokate = (Vuosikate+ Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset)

15,5 16,6 21,1

Kassan riittävyys, pv = (365 pv x Kassavarat / Kassasta maksut)

24 38 29

Taseen tunnusluvut

2015

2014

2013

Omavaraisuusaste, % = 100 x (Oma pääoma + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset ) / (Koko pääoma – Saadut ennakot)

79 78 77

Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 x (Vieras pääoma – Saadut ennakot) / Käyttötulot

25 24 23

Kertynyt ylijäämä, milj. euroa 28,9 28,3 27,9 Kertynyt ylijäämä, euroa/ammatill. perusk. opiskelija 4 572 4 397 4 218 Lainakanta 31.12., milj. euroa 8,1 8,8 6,4 Lainat, euroa/ammatill. perusk. opiskelija 1 281 1 373 966

3.8 Kuntayhtymän kokonaistalouden tunnusluvut

18


4. Toteutumisvertailu

4.1 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen

4.1.1 Kuntayhtymän johto ja kehittäminenKuntayhtymän johto ja kehittäminen, kiinteistöliikelaitos ja opiskelijaravintolat muodostavat kuntayhtymän yhteiset palvelut. Ne tukevat käyttäjälähtöisesti ja kustannustehok-kaasti perustehtävän toteuttamista.

Perustehtävä on toisen asteen ensiluokkainen ja tulevai-suuteen suuntautunut koulutus. Perustehtävässä onnistu-minen edellyttää vaikuttavaa koulutuksen, alueen ja työ-elämän kehittämistä sekä aktiivista kansainvälistämistä.

Yhteiset palvelut keskittyvät johtamiseen, henkilöstöasioi-hin, talouteen ja hallintoon, kehittämishanketoimintaan, laatu- ja toimintajärjestelmiin, ICT-palveluihin, viestin-tään, tiloihin ja rakennuksiin (kiinteistöliikelaitos), kan-sainvälisen toiminnan päälinjauksiin sekä opiskelija- ja henkilöstöruokailuun (opiskelijaravintolat), jotka hoide-taan kuntayhtymän yhteisillä menettelytavoilla.

Kuntayhtymän johto vastaa koulutuksen järjestäjän tehtä-vän hoitamisesta ja kuntayhtymän kokonaisvaltaisesta ke-hittämisestä valtuuston ja hallituksen päätösten mukaisesti. Kuntayhtymän johdon ja koko kuntayhtymän tavoitteen-asettelu on tehty SILTA 2016+ strategian viitoittamana.

Strategian päälinjaukset ovat:

1. Koulutuskuntayhtymässä on esimerkillisiä toimintatapoja elämänhallinnan taitojen juurruttamisesta huippu- ja moniosaamisen tukemiseen ja korkea-asteen jatko-opintoihin ohjaamiseen.

2. Koulutuskuntayhtymä on mukana työelä-män muutosten ja tarpeiden ennakoinnissa ja toteuttaa työelämälähtöistä koulutusta ja osaamisen kehittämistä sekä antaa opiskeli-joille valmiuksia monimuotoistuvaan työelä-mään, osaamisen päivittämiseen ja yrittäjyy-teen.

3. Koulutuskuntayhtymä kehittää määrätietoi-sesti kilpailu- ja yhteistyökykyistä toisen as-teen koulutuksen ja työelämän kehittämisen mallia ja rakennetta Keski-Suomessa.

4. Koulutuskuntayhtymä rakentaa osallistavaa ja motivoivaa toimintakulttuuria panosta-malla erityisesti kokonaisvaltaiseen työhyvin-vointiin ja ennakoivaan henkilöstösuunnitte-luun.

5. Koulutuskuntayhtymä varmistaa terveen ta-louden lähtökohdasta tulevaisuuden toimin-taja kilpailukykynsä sekä tekee aktiivisesti ja pitkäjänteisesti uusia avauksia osaamisen myynnissä.

6. Yhteiset palvelut ja prosessit tuotetaan tii-viissä vuorovaikutuksessa kuntayhtymän oppilaitosten (asiakkaat) kanssa, ja ne tuovat yhdessä oppilaitosten lisääntyvän yhteistyön ja työnjaon kanssa lisäarvoa perustehtävän laadukkaalle toteutukselle.


19

Tavoiteohjelma

Toimenpiteet 2015

Toteuma 2015

Strateginen linjaus: 1 OPISKELIJA Koulutuskuntayhtymässä on esimerkillisiä toimintatapoja elämänhallinnan taitojen juurruttamisesta huippu- ja moniosaamisen tukemi-seen ja korkea-asteen jatko-opintoihin ohjaamiseen. Koulutuskuntayhtymällä on yh-

dessä kumppaneiden kanssa toimiva opiskelijavirtojen seu-rannan ja syrjäytymisen eh-käisyn malli.

Oppimisen ja ohjauksen henki-

lökohtaistaminen ja joustavat opinpolut varmistavat opiskeli-joiden motivaation ja tukevat heidän sijoittumistaan työelä-mään tai jatkokoulutukseen.

Kansainvälisyyskoulumalli an-

taa kaikille monikulttuurisuus- ja kansainvälistymisvalmiudet ja mahdollistaa kv-osaamisen syventämisen.

Oppilaskuntien asemaa ja osal-lisuutta koulutuskuntayhtymän toiminnassa vahvistetaan.

SILTA2016+ - strategian väliarvio (kaik-

kien strategian linjausten kohdalla). Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mu-

kaisten palveluiden varmistaminen yhteis-työssä kuntien kanssa.

Opiskelijavirtojen raportointijärjestelmän

käyttöönotto. Ohjaamo-toimintamallin kehittäminen. Tulosalueiden kv. liikkuvuusprosessien

vertaisarviointi opiskelija- ja henkilöstöliik-kuvuuden yhteneväisen laadun ja tasa-vertaisuuden vahvistamiseksi.

Viestinnän tehostaminen digitaalisen

viestinnän keinoin potentiaalisten opiske-lijoiden tavoittamiseksi

Väliarvio toteutettiin. Sopimukset Jyväskylän ja Jämsän kau-

punkien kanssa tehty siirtymävaiheen ajaksi.

Raportointijärjestelmä on otettu käyttöön. Ohjaamon toiminta käynnistyi Veturital-

leilla 9/2015. Opiskelijaliikkuvuutta koskeva arviointi to-

teutettiin. Henkilöstöliikkuvuuden arviointi toteutuu vuonna 2016.

Hyödynnettiin verkkoanalytiikkaa, kehitet-

tiin some-kanavia ja uudistettiin yhteisha-kumarkkinointi digikampanjaksi.

Strateginen linjaus: 2 TYÖ- JA ELINKEINOELÄMÄ Koulutuskuntayhtymä on mukana työelämän muutosten ja tarpeiden ennakoinnissa ja toteuttaa työelämälähtöistä koulutusta ja osaa-misen kehittämistä sekä antaa opiskelijoille valmiuksia monimuotoistuvaan työelämään, osaamisen päivittämiseen ja yrittäjyyteen. Työ- ja elinkeinoelämän kump-

panuuksien ylläpito systemati-soidaan ja parannetaan ole-massa olevia vuorovaikutteisia toimintamalleja (kuten neuvot-telukunnat).

Työelämälähtöisen koulutuk-

sen malleja (esim. 2+1, lukioi-den työelämämallit) ja käytän-teitä (opettajien ja muun henki-lökunnan työelämäjaksot) vah-vistetaan.

Koko toisen asteen koulutuk-

sessa on yrittäjyyden erityisteh-tävä (yrittäjyyskoulun toiminta-malli), jota tuetaan aktiivisella yhteistyöllä yrityskentän ja yrit-täjäjärjestöjen kanssa.

Koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden yh-

teisen yrittäjyysstrategian toteuttaminen. Osallistuminen aktiivisesti Yritystehtaan

toiminnan kehittämiseen. Ennakoiva työ Äänekosken biotuoteteh-

taan toimintaympäristön varmistamiseksi.

Strategiaa on toteutettu mm. yhteisten

yrittäjyyskurssien, hankkeiden ja tapahtu-mien muodossa.

Yritystehtaan toiminta käynnistyi alkuvuo-

desta 2015. Koulutuskuntayhtymä on ak-tiivisesti mukana Yritystehtaan toimin-noissa.

Järjestetty maakunnallisessa yhteis-

työssä useita alan rekrytointitapahtumia. Vahvistettu logistiikan ja metsäalan kou-lutustarjontaa.

Toimenpiteiden toteuma 2015: Kuntayhtymän johto ja kehittäminen

20


Strateginen linjaus: 3 ALUE Koulutuskuntayhtymä kehittää määrätietoisesti kilpailu- ja yhteistyökykyistä toisen asteen koulutuksen ja työelämän kehittämisen mal-lia ja rakennetta Keski-Suomessa.

Yhteistyötä mallinnetaan ja

konkretisoidaan erityisesti toi-minta-alueen perusasteen, kor-keakoulujen, kuntakentän, työ-elämän ja aluekehitystoimijoi-den kanssa.

Toisen asteen koulutuksen jär-

jestäjien yhteistyötä, työnjakoa ja rakenneratkaisuja toteute-taan tarkoituksenmukaisesti.

Kansallisessa edunvalvon-

nassa ja viestinnässä otetaan entistä aktiivisempi rooli.

Koulutuksen järjestämislupien hakemi-

nen OKM:ltä. Lukiokoulutuksen toiminta- ja laatuedelly-

tysten varmistaminen. ao-koulutus Oy:n toiminnan käynnistämi-

nen. Koulutuskuntayhtymän yhteisökuvan kir-

kastaminen.

Lainsäädäntö ei edennyt eduskunnassa

eikä hakua ollut. Rahoitettu 2,3 M€ alijäämä. Käynnistet-

tiin hallinnollisen järjestämismallin kehit-täminen.

ao-koulutus Oy aloitti 1/2005.

Toteutettiin imagotutkimus sekä suunni-teltiin ja käynnistettiin yhteisökuvan kir-kastaminen –projekti

Strateginen linjaus: 4 HENKILÖSTÖ Koulutuskuntayhtymä rakentaa osallistavaa ja motivoivaa toimintakulttuuria panostamalla erityisesti kokonaisvaltaiseen työhyvinvoin-tiin ja ennakoivaan henkilöstösuunnitteluun. Osana kokonaisvaltaista henki-

löstösuunnittelua laaditaan tu-losaluekohtaiset henkilöstö-suunnitelmat, joiden pohjalta henkilöstön osaamista syven-netään ja monipuolistetaan suhteessa ennakoituihin tarpei-siin.

Kuntayhtymän tiimien roolia tie-

donvälityksessä, kehittämi-sessä ja päätösten valmiste-lussa vahvistetaan.

Johtamisen lähtökohta on moti-

vointi ja mahdollistaminen pe-rustehtävässä onnistumisen varmistamiseksi.

Uuden mallin mukainen henkilöstö- ja

koulutussuunnittelu ja sen tietopohjaisen raportoinnin kehittäminen.

KVTES:n piiriin kuuluvien työntekijöiden

tehtäväkuvausten tarkastelu.

HR-tiimin toimintasuunnitelman mukai-

sesti henkilöstöhallinnon toimintaohjei-den läpikäynti, arviointi ja päivitys.

Henkilöstön kv. ja monikulttuuri-

suusosaamisen vahvistaminen hanketoi-minnan ja koulutusviennin avulla.

Työskentelytapojen tehostaminen: säh-

köpostin ja kalenterin vaihto ja tehokas käyttöönotto.

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman päi-

vittäminen ja tietojen tarkentaminen to-teutettiin 11-12/2015.

Laadittiin tehtäväkuvaukset toimistohen-

kilöstölle, tarkistettiin ko. tehtävien hin-noittelutunnukset ja nimikkeet. Perustet-tiin TVA-arviointiryhmä.

HR-tiimi kokoontui säännöllisesti käsitte-

lemään kuntayhtymän ajankohtaisia hen-kilöstöasioita ja toimintaohjeita (esimerk-kinä: uusittiin tilapäisen hoitovapaan toi-mintaohje).

Henkilöstön edustajille tarjottiin uusia

mahdollisuuksia täydennyskoulutukseen ulkomailla, kv. hankevalmisteluun sekä vientitoiminnan koulutusten toteutuk-seen.

Sähköposti ja kalenteri vaihdettu 8/2015

ja järjestetty henkilöstökoulutus.


21

Strateginen linjaus: 5 TALOUS Koulutuskuntayhtymä varmistaa terveen talouden lähtökohdasta tulevaisuuden toiminta- ja kilpailukykynsä sekä tekee aktiivisesti ja pitkäjänteisesti uusia avauksia osaamisen myynnissä. Henkilöstö-, tila- ja muut toimin-

nan resurssit mitoitetaan suh-teessa opiskelijamäärään ja -tuottoihin ja niitä kohdennetaan strategisten linjausten mukai-sesti.

Omaisuuden hoidon ytimessä

on kiinteistöjen vastuullinen hoito ja kehittäminen koulutuk-sen tarpeista ja kestävän kehi-tyksen lähtökohdista.

Rahastoja käytetään suunnitel-lusti kehittämistoimintaan.

Kehittämisrahastoja puretaan 1,5 M €. Uusien rahoituslakien analysointi ja arvi-

ointi ja syötteet toiminnan kehittämiseen.

Tilikauden tulos oli arvioitua parempi ja

rahastoja kasvatettiin 1,6 M€. Uutta rahoituslainsäädäntöä ei toteu-

tettu.

Strateginen linjaus: 6 ORGANISAATIO Yhteiset palvelut ja prosessit tuotetaan tiiviissä vuorovaikutuksessa kuntayhtymän oppilaitosten (asiakkaat) kanssa, ja ne tuovat yh-dessä oppilaitosten lisääntyvän yhteistyön ja työnjaon kanssa lisäarvoa perustehtävän laadukkaalle toteutukselle. ICT-palvelujen erityinen paino-

piste on oppimisen ja liikkuvuu-den edistäminen.

Systemaattinen laatutyö var-

mistaa läpinäkyvän toiminnan arvioinnin ja vastuullisen kehit-täminen.

Sisäinen viestintä tukee vuoro-

vaikutteisen asiantuntijayhtei-sön rakentumista ja opiskelijoi-den osallistumista.

Laatutyön kokoaminen ja todentaminen

järjestämislupien hakuprosessissa. Johto ja kehittäminen tulosalueen koo-

tumpi toiminta. Koulutusviennin koordinointimalli käyt-

töön. Älypuhelinten mahdollistaminen koko

henkilöstölle mobillisuus- ja teknologia-taitojen edistämiseksi.

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön

kehittäminen ja uusien teknologioiden hyödyntämisen tehostaminen oppimis-ympäristöissä.

Viestintävastuiden jäsentäminen ja oto-

viestijäverkoston toimintamallin vahvista-minen.

Toteutettiin laatujärjestelmän itsearvi-

ointi. Laadittiin ensimmäinen versio koko kuntayhtymän prosessikartasta ja käyn-nistettiin yhteisten prosessien kuvaami-nen.

Ei edistynyt. Siirtyi strategia 2020+ työs-

töön. Koordinointitehtävä kehittämispalve-

luissa (koulutusvientipäällikkö). Mahdollistettu älypuhelimet ja niiden te-

hokas käyttö; älypuhelimet hankittu lä-hes koko henkilöstölle.

Kehitetty uusia palveluita opetuskäyt-

töön, mm. Office365. Määriteltiin viestinnän tehtäväkokonai-

suudet ja roolit, vakiinnutettiin viestintä-ryhmän toimintamalli: käytäntöjen jaka-minen ja suunnitelmallisuuden lisäämi-nen.

22


4.1.2 Jyväskylän ammattiopisto

Jyväskylän ammattiopisto –tulosalue toteutti vuonna 2015 opetussuunnitelmaperusteista ammatillista koulutusta yh-teensä 24 eri ammatilliseen perustutkintoon. Koulutusta järjestettiin tekniikan ja liikenteen alalla, yhteiskuntatie-teiden, liiketalouden ja hallinnon alalla, luonnontieteiden alalla, matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla, sosiaali-, ter-veys- ja liikunta-alalla sekä kulttuurialalla. Opiskelijamäärä oli vuonna 2015 keskimäärin 4 196, joka oli 158 opiske-lijaa vähemmän kuin asetetussa tavoitteessa. Tavoitellusta opiskelijamäärästä jäätiin erityisesti kone- ja metallialalla sekä hotelli-, ravintola- ja cateringalalla. Yleisinä syinä opiskelijamäärän laskuun olivat muun muassa aikaisempaa vuotta pienempi ikäluokka sekä ylioppilaiden hakeutumi-nen muihin koulutusmuotoihin yhteishakujärjestelmän uudistuttua. Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutus-paikkaleikkauksista johtuen audiovisuaalisen viestinnän ja laboratorioalan perustutkintoon ei otettu uusia opiskelijoi-ta vuonna 2015.

Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskou-lutuksen lisäksi Jyväskylän ammattiopistossa järjestettiin näyttötutkintoperusteista koulutusta musiikin alalla ja graafisella alalla sekä taiteen perusopetusta musiikissa ja tanssissa. Jyväskylän ammattiopisto järjesti nivelvaiheen opintoina ammatilliseen koulutukseen ohjaavaa ja valmis-tavaa koulutusta (Ammattistartti) sekä perusopetusta ja sen lisäopetusta. Ammattistartti koulutusmuotona loppui 31.7.2015 ja uutena koulutusmuotona aloitettiin syk-syllä 2015 ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus VALMA, joka yhdistää aiemman Ammattistar-tin, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen ja kotitalousopetuksen. VAL-MA-koulutusta toteutettiin yhteistyössä Jämsän ammat-tiopiston kanssa. Kahden tutkinnon opintoja suoritettiin Jyväskylän ammattiopistossa aikaisempien vuosien malliin.

Jyväskylän ammattiopiston koulutustoimintaa toteutet-tiin kolmessa ammatillisessa yksikössä: Kauppa ja palvelut, Hyvinvointi ja kulttuuri sekä Tekniikka ja liikenne. Am-mattiopiston yhteisistä palveluista vastasivat Opiskelijapal-velut- ja Yhteiset opinnot- yksikkö sekä ammattiopiston johto ja kehittäminen. Jyväskylän ammattiopisto toimi vii-dellä kampuksella Jyväskylässä. Miilutien kampusaluees-ta Petäjävedellä luovuttiin ja valmistauduttiin siirtämään kuvallisen ilmaisun, käsi- ja taideteollisuusalan sekä vaate-tusalan perustutkintojen toteuttaminen Kankaan alueelle yhteisiin toimitiloihin Jyväskylän aikuisopiston kanssa.

OpetussuunnitelmatyöVuoden 2015 toimintaa leimasivat erityisesti opetussuun-nitelmatyö ja ammatilliseen peruskoulutukseen valmenta-van VALMA-koulutuksen suunnittelu ja käynnistäminen elokuussa 2015. Ammatillisen peruskoulutuksen opetus-

suunnitelmia ja opetuksen toteutussuunnitelmia uudistet-tiin siten, että opintoviikoista siirryttiin osaamispisteisiin ja yhteiset tutkinnon osat tulivat korvaamaan aiempia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia. Opetussuun-nitelmatyötä tehtiin moniammatillisissa ryhmissä. Ope-tussuunnitelmatyöhön osallistui myös opiskelijoiden ja työelämän edustajia. Työn osana uudistettiin osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen ohjeet ja toimintatavat. Uudet 1.8.2015 käyttöönotetut opetussuunnitelmat mah-dollistavat opiskelijoille aiempaa suuremman joustavuu-den ja laajan valinnaisuuden. Uudistus koski sekä uusia aloittavia opiskelijoita että jatkavia opiskelijoita.

Opintojen ohjaus, opiskelijahuolto ja opiskelijoiden hyvinvoinnin turvaaminenOpiskelijalähtöistä ja yksilöllistä ohjausta kehitettiin edel-leen laajentamalla mahdollisuuksia suorittaa opintoja myös elämäntilanteen muuttuessa. Erilaiset toiminnalliset jaksot joko oppilaitoksessa tai työpajoilla tarjosivat opiskelijalle mahdollisuuden suorittaa opintojaan joustavasti.

Huoli opiskelijoiden hyvinvoinnista ja jaksamisesta ko-rostui entisestään. Opintojen läpäisyasteessa ei päästy tavoitteeseen läpäisyasteen jäädessä 67,4 prosenttiin. Ne-gatiivisten keskeyttämisten osuus kasvoi myös aiemmasta vuodesta ollen 7,8 %. Erityisopiskelijoiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta: 12,9 % opiskelijoista oli erityisen tuen tarvitsijoita. Tunnusluvut osoittavat ohjauksen ja opiske-lijoiden tuen merkityksellisyyden. Entistä suuremmalla osalla opiskelijoista oli moninaisia haasteita elämässään ja opinnoissaan ja siten vaikeuksia kiinnittyä opintoihinsa. Ohjaus- ja tukitoimintaa sekä nivelvaiheen toimintamalle-ja kehitetäänkin edelleen vuoden 2016 aikana vastaamaan edellä olevaan haasteeseen.

Toisaalta opintoihinsa motivoituneet opiskelijat saavut-tivat hyviä opiskelutuloksia. Yhtenä osoituksena tästä oli menestys Taitaja 2015 kisoissa. Jyväskylän ammattiopisto saavutti yhteensä 14 mitalia. Menestys palkittiin marras-kuussa 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön Jyväskylän koulutuskuntayhtymälle antamalla Kultainen Taitaja – mitalilla.

Vuonna 2014 uudistunut oppilas- ja opiskelijahuoltolaki toi mukanaan muutoksia kuraattoripalveluiden toteut-tamiseen, kun palvelun tuottaminen lainsäädännöllisesti siirtyi Jyväskylän kaupungin järjestettäväksi. Kuraattori-palvelujen ja opiskeluhuollon toimintamallien kehittämis-tä jatkettiin yhteistyössä kaupungin kanssa vuonna 2015. Opiskeluhuollon toteuttaminen itsearvioitiin moniamma-tillisessa työryhmässä ja sen perusteella laadittiin suunni-telma kehittämistoimenpiteistä. Opiskeluhyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden tukemiseksi yksiköihin perustettiin yksik-kökohtaiset hyvinvointiryhmät, eli HYRY-ryhmät.


23

Ohjauksen kehittäminen nähtiin yhdeksi tärkeimmistä tulosalueiden yhteisistä kehittämiskohteista. Vuoden 2015 aikana perustettiin kuntayhtymän oppilaitosten ohjauksen yhteistyöryhmä. Jyväskylän ammattiopisto ja Jyväskylän lukiokoulutus tekivät tiivistä yhteistyötä syksyllä 2015 oh-jauspalvelun kehittämiseksi.

Laatujärjestelmä ja toiminnan kehittäminen Jyväskylän ammattiopistossa laatutyötä ja toiminnan ke-hittämistä on jatkettu systemaattisesti myös vuonna 2015. Jyväskylän ammattiopisto osallistui aktiivisesti koulutus-kuntayhtymän laatujärjestelmän itsearviointiin sekä sen pohjalta tehdyn laatujärjestelmän kehittämissuunnitelman laadintaan. Laatujärjestelmää tarkennettiin laatimalla omat prosessikuvaukset Jyväskylän ammattiopiston toteuttamal-le taiteen perusopetukselle. Lisäksi sisäisissä auditoinneissa ja johdon katselmuksessa tehtyjen johtopäätösten perus-teella laadittiin yksikkökohtaiset suunnitelmat kerätyn asiakaspalautteen käsittelyn tehostamiseksi.

Henkilöstön osaamisen varmistaminenJyväskylän ammattiopisto hyödynsi keskitettyä koulutus-tarjontaa ja hankkeiden kautta toteutettua kehittämistoi-mintaa henkilöstön osaamisen vahvistamisessa. Osaamista vahvistettiin oppilaitoksen toiminnan kannalta keskeisis-sä teemoissa: pedagogiikka, ohjaus, yrittäjyys, työelämä-yhteistyö, kansainvälisyys sekä opetussuunnitelmatyö ja osaamisperusteisuuden käyttöönotto. Vuonna 2015 kou-lutustarjonnassa korostui edellisen vuoden tapaan ope-tusteknologian käyttövalmiuksien kehittäminen. Hen-kilöstölle oli tarjolla monipuolisesti uuteen teknologiaan keskittyviä työpajoja ja kehittämispäiviä, joita toteutettiin kuntayhtymän omilla henkilöstöresursseilla yli oppilaitos-rajojen.

Työnohjauksellisia kehittämistoimia järjestettiin mm. ku-raattoreille, opiskelijahuoltoryhmille ja joidenkin koulu-tusalojen opetushenkilöstölle ja esimiehille erilaisiin tarpei-siin. Henkilöstön työelämäyhteistyötä sekä kansainvälistä ja monikulttuurista osaamista vahvistettiin ja syvennettiin henkilöstön kansallisilla ja kansainvälisillä työelämäjak-soilla. Työelämäjaksoja ei toteutunut tavoitteen mukaista määrää. Yhtenä syynä tähän oli osaamisperusteisten ope-tussuunnitelmien kehittämistyö ja -käyttöönotto.

Jyväskylän ammattiopiston henkilöstö osallistui aktiivisesti kansainvälistä liiketoimintaa edistäviin hankkeisiin ja toi-menpiteisiin. Jyväskylän ammattiopiston henkilöstöä toimi kouluttajina Kiina-Suomi ammatillisen koulutuksen osaa-miskeskukseen liittyvässä ammatillisten opettajien täyden-nyskoulutusohjelmassa sekä Jyväskylässä että Shanghaissa.

Vertaismentorointitoiminta jatkui aktiivisena. Erityisesti yli 55-vuotiaille työntekijöille suunnatut vertaismento-rointiryhmät olivat suosittuja. Myös esimiesten vertaisryh-mät jatkoivat toimintaansa.

VuosityöaikakokeiluSyksyllä 2014 keskeytyneitä vuosityöaikakokeiluneuvot-teluja jatkettiin uudelleen syksyllä 2015. Jyväskylän am-mattiopiston edustajat jatkoivat edelleen toimimista Kun-tatyönantajien työaikaa kehittävässä yhteistyöryhmässä. Sopijaosapuolet OAJ ja Kuntatyönantajat eivät päässeet ratkaisuun vuoden 2015 aikana.

TalousOpetus- ja kulttuuriministeriön leikkauspäätökset näkyi-vät vuoden 2015 opiskelijamäärässä ja taloudessa, samoin kuin opiskelijarekrytoinnin haasteellisuus. Tästä huolimat-ta Jyväskylän ammattiopiston tilikaudentulos oli vuonna 2015 ennakoitua parempi. Tuloksessa heijastuvat huolel-linen toiminnan suunnittelu ja tarkka talousseuranta. Toi-mintaa ja henkilöstömääriä sopeutettiin olemassa oleviin resursseihin. Hallittu talous ja kehittämisrahaston hyödyn-täminen mahdollistivat riittävän kehittämis- ja investoin-tikyvyn.

Toiminnan kehittämisessä hyödynnettiin aiempien vuo-sien tapaan aktiivisesti ulkopuolista hankerahoitusta. Kuntayhtymän yhteisten palveluiden koordinoimille ESR-hankkeille kohdennetut palkkakustannukset pienen-sivät Jyväskylän ammattiopiston palkkakuluja.

24


Toimenpiteiden toteuma 2015: Jyväskylän ammattiopisto

Tavoiteohjelma

Toimenpiteet 2015

Toteuma 2015 Strateginen linjaus: 1 OPISKELIJA Koulutuskuntayhtymässä on esimerkillisiä toimintatapoja elämänhallinnan taitojen juurruttamisesta huippu- ja moniosaamisen tukemi-seen ja korkea-asteen jatko-opintoihin ohjaamiseen. Koulutuskuntayhtymällä on

yhdessä kumppaneiden kans-sa toimiva opiskelijavirtojen seurannan ja syrjäytymisen ehkäisyn malli.



Kuraattoripalveluja kehitetään yhteistyös-sä Jyväskylän kaupungin kanssa.

Henkilökohtaisten opiskelupolkujen toteu-

tumista seurataan jaksoittain alakohtaisis-sa seurantapalavereissa.

Ohjausta kehitetään tarvelähtöisesti yh-

teistyössä kuntayhtymän eri toimijoiden kanssa mahdollistamalla opiskelijoille yksi-lölliset opinpolut (lukio, aikuisopisto ja op-pisopimuskeskus).

Toteutussuunnitelmat uudistetaan osaa-

misperusteisiksi. Osaamispisteet otetaan käyttöön (ECVET).

Palveluiden toteuttamisesta sovittiin Jy-väskylän kaupungin kanssa.

Jyväskylän ammattiopiston edustaja toimii Jyväskylän kaupungin koordinoimassa opiskelijahuollon moniammatillisessa ke-hittämisryhmässä, mikä aloitti toimintansa syksyllä 2015.

Toteutettiin opiskelijahuoltopalveluiden itsearviointi. Arviointiryhmässä mukana oli myös kaupungin edustajia.

Seurantapalaverikäytäntö vakiintunut, alakohtaiset kokoukset 6 kertaa vuodessa.

Kuntayhtymän eri oppilaitosten ohjauksen

yhteistyöryhmä aloitti toimintansa.

Yksilölliset opintopolut ovat mahdollistu-neet ohjauksen avulla, mikä näyttäytyi opintoaikoina ja valinnaisuutena, mm. o 25 %:lla valmistumispäivä oli muu

kuin toukokuun valmistumispäivä, o n. 59 %:lla valmistuneista oli työssä-

oppimista enemmän kuin säädöksen mukainen minimimäärä (30 osp) ja n. 20 %:lla oli työssäoppimista vähin-tään 45 osaamispistettä,

o 8,3 % valmistuneista suoritti kahden-tutkinnon opinnot.

Taitaja-kisoihin osallistui Jyväskylän am-mattiopistosta 25 kilpailijaa. Tuloksena 14 mitalia. Onnistuneesta kilpailutoiminnasta Opetus- ja kulttuuriministeriö palkitsi Jy-väskylän koulutuskuntayhtymän / Jyväsky-län ammattiopisto ja Jämsän ammattiopisto palkinnolla marraskuussa 2015.

Osaamisen tunnistamisen ja tunnustami-sen ohjeet ja toimintatavat uudistettiin.

Otettiin käyttöön uudistetut ohjeet opiskeli-jakohtaiseen mukauttamispäätökseen ja muihin tutkinnon perusteista poikkeaviin järjestelyihin.

Hyväksyttiin uudistettu tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien yhteinen osa, yhteis-ten tutkinnon osien opetussuunnitelma, kaikille tutkinnoille valinnaisten tutkinnon osien opetussuunnitelma sekä tutkintokoh-taiset opetussuunnitelmat (24 kpl).


25

Kansainvälisyyskoulumalli antaa kaikille monikulttuuri-suus- ja kansainvälistymisval-miudet ja mahdollistaa kv-osaamisen syventämisen.

Oppilaskuntien asemaa ja osallisuutta koulutuskuntayh-tymän toiminnassa vahviste-taan.

Opiskelijaliikkuvuutta lisätään, ulkomaisten työssäoppimisjaksojen arviointi- ja seuran-taprosesseja syvennetään mm. ottamalla käyttöön osaamispisteet.

Tutkintokohtaisiin opetussuunnitelmiin sisältyvät kv-osiot tehdään näkyviksi.

Jamo ry:n jaostojen osallisuutta lisätään

yhteisöllisten hyvinvointitapahtumien jär-jestämisessä. Oppilaskunnan ja oppilai-toksen yhteiselle toiminnalle laaditaan toimintasuunnitelma lukuvuosittain.

Järjestetään säännöllisiä keskustelutilai-

suuksia Jamo ry:n edustajien kanssa.

KV-vaihtojaksoille lähti 229 opiskelijaa ja meille tuli 159 opiskelijaa. Vaihtojaksoja toteutui kaikista yksiköistä.

Kaikkiin tutkintokohtaisiin opetussuunni-

telmiin merkittiin kansainvälisyys näkyväksi (tavoitteet, sisällöt).

Yksikkökohtaiset hyvinvointiryhmät (Hyry-

ryhmä) nimettiin, toiminnalle laadittiin toi-mintasuunnitelmat ja toteutettiin suunnitel-man mukaiset yhteisölliset tapahtumat. Hy-ry-ryhmissä on opiskelijoiden edustus.

Jamo ry:n edustajat ovat tavanneet am-

mattiopiston sekä koulutuskuntayhtymän johtoa. Jamo ry:n edustajat osallistuivat talousarvioseminaariin syksyllä 2015. Ja-mo ry:n edustajia on kutsuttu yksiköiden johtoryhmiin.

Strateginen linjaus: 2 TYÖ- JA ELINKEINOELÄMÄ Koulutuskuntayhtymä on mukana työelämän muutosten ja tarpeiden ennakoinnissa ja toteuttaa työelämälähtöistä koulutusta ja osaamisen kehittämistä sekä antaa opiskelijoille valmiuksia monimuotoistuvaan työelämään, osaamisen päivittämiseen ja yrittäjyy-teen. Työ- ja elinkeinoelämän kump-


Työelämälähtöisen koulutuk-

sen malleja (esim. 2+1, lukioi-den työelämämallit) ja käytän-teitä (opettajien ja muun henki-lökunnan työelämäjaksot) vah-vistetaan.


sessa on yrittäjyyden erityisteh-tävä (yrittäjyyskoulun toiminta-malli), jota tuetaan aktiivisella yhteistyöllä yrityskentän ja yrit-täjäjärjestöjen kanssa.

Esitetään hallitukselle nimettäväksi kes-keisistä yhteistyötahoista Jyväskylän näyt-tötoimikunta 2015-2017. Laaditaan toimi-kaudelle toimintasuunnitelma painottaen tiivistä yhteistyötä oppilaitoksen eri toimi-joiden kanssa.

Henkilöstön työelämäjaksoja toteutetaan,

tavoite vähintään 20 henkilöä à 6 viikkoa. Työpaikkaohjaajakoulutuksien määrää

kasvatetaan vuodesta 2014. NY (Nuori Yrittäjyys) -toimintaa vahviste-

taan ja kehitetään kaikilla koulutusaloilla. Sepän yrityspajan toimintamallia uudiste-taan ja vakiinnutetaan osaksi NY-yritysten toimintaa.

Yrittäjyyspolun jatkuvuutta tuetaan oppilai-

tosten yhteisen yrittäjyysstrategian mukai-sesti.

Uusi näyttötoimikunta nimettiin toiminta-kaudelle 2015-2016. Näyttötoimikunta ko-koontui 7 kertaa.

Henkilöstön kuuden viikon työelämäjaksoja

toteutui 13 kpl. Koulutettiin 76 työpaikkaohjaajaa. NY-yritystoiminta on vakiintunut toimintata-

vaksi kaikissa yksiköissä. NY-yrityksiä oli 229 kpl.

Sepän yrityspajan ilme ja toimintatapa uudistettiin ja markkinointia tehostettiin ot-tamalla käyttöön mm. some kanavia.

Jyväskylän ammattiopiston NY-yritys saa-vutti hopeaa Taitaja2015 kilpailuissa.

Yrittäjyysstrategiaa on jalkautettu mm.

vahvistamalla NY-toimintaa ja pilotoimalla Yrittäjyys yhdistää – hankkeessa ammatti-korkeakoulun ja yliopiston kanssa yhdessä laadittuja valinnaisia opintoja.

Opiskelijoille on mahdollistettu ammattikor-keakoulun yrittäjyyden esihautomotoimin-taan osallistuminen.

26


Strateginen linjaus: 3 ALUE Koulutuskuntayhtymä kehittää määrätietoisesti kilpailu- ja yhteistyökykyistä toisen asteen koulutuksen ja työelämän kehittämisen mallia ja rakennetta Keski-Suomessa. Yhteistyötä mallinnetaan ja

konkretisoidaan erityisesti toi-minta-alueen perusasteen, korkeakoulujen, kuntakentän, työelämän ja aluekehitystoimi-joiden kanssa.

Toisen asteen koulutuksen

järjestäjien yhteistyötä, työnja-koa ja rakenneratkaisuja toteu-tetaan tarkoituksenmukaisesti.

Kansallisessa edunvalvonnas-

sa ja viestinnässä otetaan en-tistä aktiivisempi rooli.

Alueellisen matalankynnyksen ohjauspal-velukeskusta kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa (Ohjaamo).

Valma-koulutus suunnitellaan ja toteute-

taan alueen toisen asteen koulutuksen jär-jestäjien kanssa yhteistyössä.

Opiskelijapalveluita kehitetään yhteistyös-

sä kuntayhtymän toimijoiden kanssa. Mallinnetaan toimintatapoja, joilla lisätään

työelämän osallisuutta alakohtaisessa opetussuunnitelmatyössä mm. alakohtai-sia yhteistyöryhmiä perustamalla.

Kampusyhteistyötä kehittämällä Jyväsky-

län lukiokoulutuksen kanssa erityisesti opintotarjonnan kehittämisessä, tilasuun-nittelussa ja yhteisten toimintojen organi-soinnissa.

Kannustetaan henkilöstöä osallistumaan

valtakunnalliseen kehittämistyöhön mm. AMKEn työryhmien avulla.

Jyväskylän Ohjaamo käynnistyi Veturital-leilla vuonna 2015. Jyväskylän koulutus-kuntayhtymä koordinoi Ohjaamon kehittä-mistä osana EU-hanketta, jossa yhtenä toimijana on Jyväskylän ammattiopiston ohjaushenkilö.

Valma-koulutuksen opetussuunnitelma

laadittiin ja koulutus kuntayhtymässä aloi-tettiin syksyllä 2015. Toimintaa koordinoi Jyväskylän ammattiopisto.

Opiskelijapalveluiden prosessikuvauksen

laadinta aloitettiin kuntayhtymän eri oppilai-tosten yhteistyönä, mitä koordinoi Jyväsky-län ammattiopisto.

Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perus-

tuvien tutkinnon osien laadinta mallinnet-tiin. Tutkinnon osien perusteiksi haettiin lausunnot työelämästä.

Tekniikka ja liikenne yksikössä toimii ala-kohtaiset yhteistyöryhmät.

Harjun kampuksen tilasuunnittelua teh-

dään yhdessä lukiokoulutuksen kanssa. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuk-

sen johto kokoontui syksyllä 2015 yhteen-sä 4 kertaa. Syksyn yhteisenä kehittämis-teemana oli ohjauksen kehittäminen.

Jyväskylän ammattiopiston henkilöstö on

osallistunut aktiivisesti valtakunnaisiin työ-ryhmiin ja kehittämistehtäviin mm. AMKE työryhmät (Ammattiosaamisen valiokunta, Koulutuksen johtamisen verkoston asian-tuntijaryhmä), Kauppaoppilaitoksen rehtorit ry (pj.), KOEL ry:n hallitus (jäsen), Liiketa-louden tutkintotoimikunta (pj.), Karvin arvi-ointiryhmät (laadunhallintajärjestelmien ar-viointi ja tutkinnon perusteiden toimeenpa-non arviointi).

Jyväskylän ammattiopiston edustajat ovat osallistuneet Kuntatyöantajien verkoston kautta vuosityöaikakokeilua valmistelevaan työhön.


löstösuunnittelua laaditaan tu-losaluekohtaiset henkilöstö-suunnitelmat, joiden pohjalta henkilöstön osaamista syven-

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat otetaan käyttöön ja hyödynnetään toi-minnan kehittämisessä ja suunnittelussa.

Henkilöstölle laaditut henkilöstö- ja koulu-tussuunnitelmat päivitettiin vuoden lopus-sa.


27

netään ja monipuolistetaan suhteessa ennakoituihin tar-peisiin.

Kuntayhtymän tiimien roolia

tiedonvälityksessä, kehittämi-sessä ja päätösten valmiste-lussa vahvistetaan.

Johtamisen lähtökohta on

motivointi ja mahdollistaminen perustehtävässä onnistumisen varmistamiseksi.

Hyödynnetään henkilöstökyselyn tuloksia

mm. esimiestyön kehittämisessä.

Henkilöstökyselyn tuloksia on käytetty

mm. yksikkökohtaisten koulutuspäivien suunnittelussa, kehittämisprosessien ta-voitteiden asettelussa sekä työnohjauk-sessa.

Esimiesten vertaisryhmät jatkoivat toimin-taa.

Strateginen linjaus: 5 TALOUS Koulutuskuntayhtymä varmistaa terveen talouden lähtökohdasta tulevaisuuden toiminta- ja kilpailukykynsä sekä tekee aktiivisesti ja pitkäjänteisesti uusia avauksia osaamisen myynnissä. Henkilöstö-, tila- ja muut toi-

minnan resurssit mitoitetaan suhteessa opiskelijamäärään ja -tuottoihin ja niitä kohdenne-taan strategisten linjausten mukaisesti.



Rahastoja käytetään suunnitel-

lusti kehittämistoimintaan.

Toiminta sopeutetaan niukkeneviin re-sursseihin kaikilla koulutusaloilla.

1 Meur kohdennetaan rahaston purun kautta strategisiin kehittämiskohteisiin erillisen suunnitelman mukaisesti.

Toimintaa ja henkilöstömäärää sopeutet-tiin muuttuneeseen opiskelijatilanteeseen sekä muihin resurssimuutoksiin.Vuoden 2015 lopussa henkilöstömäärä oli 22 hlöä pienempi kuin edellisen vuoden vastaa-vana ajankohtana ja 12 hlöä pienempi kuin talousarvioesityksessä vuodelle 2015.

730.000 euroa kohdennettiin suunnitel-

man mukaiseen kehittämiseen, mm. ope-tussuunnitelmien laadintaan, työelämäyh-teistyön kehittämiseen, kilpailu- ja kan-sainvälisyystoiminnan tehostamiseen.

Strateginen linjaus: 6 ORGANISAATIO Yhteiset palvelut ja prosessit tuotetaan tiiviissä vuorovaikutuksessa kuntayhtymän oppilaitosten (asiakkaat) kanssa, ja ne tuovat yhdessä oppilaitosten lisääntyvän yhteistyön ja työnjaon kanssa lisäarvoa perustehtävän laadukkaalle toteutukselle. ICT-palvelujen erityinen paino-

piste on oppimisen ja liikku-vuuden edistäminen.



Sisäinen viestintä tukee vuoro-vaikutteisen asiantuntijayhtei-sön rakentumista ja opiskelijoi-den osallistumista.

Henkilöstön tietoja viestintätekniikka-osaamista sekä viestintävalmiuksia vah-vistetaan.

Päivitetään laatujärjestelmän prosessi-kuvaukset muuttuvien säädösten mukai-siksi.

Laaditaan yksikkökohtaiset palautteiden käsittelysuunnitelmat.

Osallistutaan aktiivisesti strategian vä-liarviointiin ja laadunhallintajärjestelmän itsearviointiin.

Otettiin käyttöön Office365 ja älypuheli-met koko henkilöstölle.

Henkilöstö osallistui sisäisiin koulutuksiin, mm. outlook, multimedia, mobiililaitteiden käyttö, pilvipalvelu, blogit.

Prosessikuvaukset on päivitetty vastaa-

maan muuttuneita säädöksiä. Otettu käyttöön yksikkökohtaiset asiakas-

palautteiden keräämisen ja käsittelyn suunnitelmat (5 kpl).

Laadunhallintajärjestelmän itsearvionti-

istuntoihin osallistui 82 hlöä. Strategian väliarviointiin osallistui 440

hlöä.

28


Yhteenveto Jyväskylän ammattiopiston tunnusluvuista 2012 - 2015

Jyväskylän ammattiopisto

TAV. TOTEUMAT 2015 2015 2014 2013 2012

Prosessit

Opiskelijamäärä (ammatillinen peruskoulutus), aritm. ka. 4 354 4 196 4 335 4 511 4 558 joista ammattistarttilaisia 20.1.2015 77 1) 132 83 78 83 joista VALMAlaisia 20.9.2015 60

Perusopetus ja perusopetuksen lisäopetus (Oksa) (20.9.) 82 62 76 112 130 Taiteen perusopetus (musiikki ja tanssi) (aritm.ka) 1 060 898 944 1 026 1 081 Läpäisyaste -% 2) 69 % 67,4 % 66,2 % 66,9 % 66,1 % Eronneet, henkilöä (ops) 460 566 445 413 452 Negatiiviset eroajat, henkilöä (ops) 3) 260 328 247 277 256 Negatiivisten eronneiden %-osuus opiskelijoista (ops) 5,97 % 7,8 % 5,7 % 6,1 % 5,6 % Vaikuttavuus Suoritetut ammatilliset perustutkinnot 1 390 1 325 1 360 1 382 1 358 Ylioppilastutkinnot, lkm 102 86 99 100 127 Yo-tutkintojen %-osuus valmistuneista 9,7 % 8,3 % 9,6 % 9,1 % 11,3 % Suoritetut amm. perustutkinnot/opettaja 5,0 4,9 4,9 4,8 4,4 Työelämäyhteistyö

ko. vuonna koulutetut työpaikka-ohjaajat 130 76 107 164 197 Asiakasnäkökulma Koulutukseen haluttavuus Ensisijaiset hakijat/aloituspaikat 1,35 1,1 1,5 1,7 1,8 Opiskelijapalaute 4)

opetuksen kokonaislaatu 3,8 4 3,9 3,8 Erityisopiskelijat

henkilöä (aritm. ka) 510 543 500 453 450 %-osuus opiskelijoista (ops) 11,7 % 12,9 % 11,5 % 10,0 % 9,9 %

Hyväksiluvut ov / suoritettu amm. pt. 5) 16,4 19,8 19 18,6 16,6 Kansainvälisyys

opiskelijat ulkomailla, henkilöä 260 229 246 256 195 ulkomailla suoritetut ov:t 1 440 1 184 1 286 1 270 962

Henkilöstö Henkilöstökysely 6) Kokonaisindeksi 3,98 3,92 3,97 3,82 Opetushenkilöstön muodollinen pätevyys

päätoim. opettajien kelpoisuus -% 94,0 % 94,9 % 93,4 % 90,1 % 89,3 %

Henkilöstön kehittäminen euroa/henkilö (sis. myös palkkakulut) 2 200 2 169 2 596 2 165 2 491 koulutuspäivät / henkilö 7,0 7,0 8,2 6,6

Henkilöstön työelämäjaksot henkilöiden määrä 20 13 20 14 8 työelämäjaksojen pituus yhteensä viikkoina 120 78 115 80 36

1) Talousarviossa 2015 Ammattistartille asetettu laskentapäivien 20.1.2015 ja 20.9.2015 aritmeettinen keskiarvotavoite. Ammattistarttikoulutus päättyi 31.7.2015. Uutena koulutuksena syksyllä 2015 alkoi VALMA-koulutus. 2) Vuoden 2015 läpäisyaste-% = v. 2012 aloittaneista opiskelijoista valmistunut vuoden 2015 loppuun mennessä. 3) Laskentatapaa muutettu vuonna 2013 siten että neg. eronneeksi katsotaan kaikki muut paitsi opintoja jatkavat. 4) Inka-kysely valmistumisvaiheen opiskelijoille, asteikko 1 – 5 5) Kaikissa ammatillisissa perustutkinoissa siirryttiin 1.8.2015 osaamispisteisiin. Osaamispisteet (osp) on muunnettu opintoviikoiksi (ov) siten että 1 ov = 1,5 osp. 6) Kokonaisindeksi on laskettu painotettuna keskiarvona kaikista annetuista vastauksista, asteikko 1 - 5


29

4.1.3 Jämsän ammattiopisto

Kokonaisuutena tarkasteltuna Jämsän ammattiopiston ta-lousarviovuosi oli hyvä niin toiminnallisesti kuin taloudel-lisestikin. Sosiaali- ja terveysalan ja nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen koulutusalojen toiminta vakiintui Myllymäen kampuksella. Puutarha-alan toiminnot siirtyivät Auvilan kampukselta Metsäoppilaitoksentielle. Auvilassa puutar-hatuotanto ja puutarhamyymälä suljettiin joulusesongin jälkeen. Auvilan asuntoloiden siirto Jämsän kaupungilta vuokrattuun kerrostaloon Konilannotkoon sujui ongel-mitta kesällä 2015.

Kiinteistöstrategian toteuttaminen jatkui liikuntahallin, kuntosalin ja päärakennuksen mediateekin ja opiskelija-huoltotilojen remonteilla. Ne valmistuivat joulukuussa 2015 ja käyttöönotto tapahtui tammikuussa 2016.

Jämsän ammattiopistolla on ollut ja on selkeä seutukun-nallinen kehittämis- ja työelämän palvelurooli Jämsänjoki-laaksossa. Suhteet Jämsän kaupungin ja sen koulutoimen suuntaan ovat avoimet ja luottamukselliset. Jämsän am-mattiopisto on mukana kaupungin perustamassa vastaan-ottokeskuksen yhteistyötä edistävässä VOK-työryhmässä.

Seutukunnallinen toisen asteen johtoryhmä on kokoontu-nut talousarviovuonna muutamia kertoja. Ammattiopistolla ja lukiolla on yhteisiä opiskelijoita: kaksoistutkinnon suo-rittajia, aineopiskelijoita, urheiluvalmennettavia jne. Am-mattiopistolla on ollut selkeä rooli nuorisotakuun koordi-nointiryhmässä. Olemme toimineet aktiivisesti yhteistyössä perusopetuksen ja etsivän nuorisotyön kanssa varmistaak-semme kaikille ilman opiskelupaikkaa oleville jämsäläis-nuorille koulutuspaikan, jos ja kun opiskeluhalukkuutta on ollut. VALMA-koulutus siirrettiin Jämsästä Jyväskylän am-mattiopiston vastuulle syyslukukauden alussa.

Jämsän ammattiopisto on jatkanut opiskelijahallinnon, ta-loushallinnon ja aikuiskoulutuksen kehittämistä Jyväskylän ammattiopiston ja aikuisopiston kanssa. Yhteistyö koulu-tuskuntayhtymän yhteisten palvelujen kanssa on jatkunut hyvänä.

Jämsän ammattiopiston vetovoimaisuus on pysynyt koh-tuullisen hyvänä. Kaikki valtionosuusrahoitteiset perustut-kintopaikat 1183 ovat olleet täynnä. Opetussuunnitelma-perusteisia opiskelijoita oli 764, näyttöperusteisia 424 ja ammattistarttiopiskelijoita 5. Yhteensä 1193 opiskelijaa.

Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen koulutuspaikat ovat olleet myös täynnä, yhteensä 324 opiskelijaa (120,5 otv). Nuorten aikuisten osaamisohjelman ja Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen -ohjelman opiskelijoita oli 76 (41,2 otv). Muun aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä oli 655 (74,9 otv) eli yhteensä 1055 opiskelijaa (236,6 otv).

Henkilöstöä oli talousarviovuonna kaksi henkilöä enem-män kuin oli budjetoitu, 148 (TA 146). Opetushenkilöstön määrä kasvoi kolmella ja hallintohenkilöstön väheni yhdellä. Henkilöstömäärä on kasvanut metsäalalla, logistiikka-alalla, autoalalla sekä sosiaali- ja terveysalalla. Alat ovat kasvatta-neet opiskelijavolyymiaan toisaalta työmarkkinoiden vedon ja toisaalta opiskelijahakeutuvuuden kasvun vuoksi. Auen-neita palvelussuhteita ei voitu täyttää jo olemassa olevalla henkilöstöllä sisäisin siirroin. Muutamalla koulutusalalla on suuria taloudellisia haasteita, koska henkilöstön ja opiskeli-joiden määrä ei ole oikeassa suhteessa.

Opiskelijayhdistys Pate ry:n toimintaa on pyritty akti-voimaan panostamalla yhden asuntolanohjaajan työtä opiskelijayhdistyksen toiminnan ohjaukseen. Talousarvio-esitykset ja strategiset linjaukset on käsitelty opiskelijayh-distyksen hallituksen kanssa.

Jämsän ammattiopiston toiminnalliset tavoitteet perustu-vat koulutuskuntayhtymän strategisiin tavoitteisiin. Am-mattiopiston toiminnalliset tavoitteet talousarviovuonna jalkautettiin perinteisesti koko henkilöstölle rastikävelyme-netelmällä. Tavoitteiden toteutumisen väliarviointeja on tehty ammattiopiston strategiaryhmässä kolme kertaa ta-lousarviovuonna. Tavoitteiden toteuma on koottu yhteen taulukossa ”Toimenpiteiden toteuma 2015” ja ”Yhteenve-to Jämsän ammattiopiston tunnusluvuista 2012 - 2015”.

30


Toimenpiteiden toteuma 2015: Jämsän ammattiopisto Tavoiteohjelma

Toimenpiteet 2015

Toteuma 2015


dessä kumppaneiden kanssa toi-miva opiskelijavirtojen seurannan ja syrjäytymisen ehkäisyn malli.

Oppimisen ja ohjauksen henkilö-

kohtaistaminen ja joustavat opinpo-lut varmistavat opiskelijoiden moti-vaation ja tukevat heidän sijoittu-mistaan työelämään tai jatkokoulu-tukseen.

Kansainvälisyyskoulumalli antaa

kaikille monikulttuurisuus- ja kan-sainvälistymisvalmiudet ja mahdol-listaa kv-osaamisen syventämisen.

Oppilaskuntien asemaa ja osalli-

suutta koulutuskuntayhtymän toi-minnassa vahvistetaan.

Vahvistetaan opiskelijan työnhakuval-

miuksia esiselvityshankkeen tulosten pohjalta.

Arvioidaan ja kehitetään edelleen oh-

jauspalvelutoimintakokonaisuuden toi-mivuutta. Otetaan käyttöön opetustek-nologian mahdollisuuksia tukemaan opiskelijan opintopolkua.

Valmistaudutaan 1.8.2015 voimaan tu-

levien lainmuutosten (ops) mukaiseen koulutuksen järjestämiseen. Laaditaan osaamisperusteiset, yksilöllisiä, jousta-via opintopolkuja ja valinnaisuutta tuke-vat työelämälähtöiset opetus-, arviointi- ja toteuttamissuunnitelmat jokaiseen tutkintoon.

Vahvistetaan kansainvälisyyskoulumal-

lia osana opiskelijan oppimisprosessia ja organisoidaan uudelleen kansainvä-listä toimintaa.

Lisätään opiskelijoiden osallisuutta ar-

jen toimintaan, suunnitteluun ja arvioin-tiin. Kehitetään viestintää oppilaitosyh-teisössä.

Opiskelijoiden työnhakuvalmiuksien vah-

vistamisen edistämiseksi käynnistettiin työhönhakuvalmiuksiin liittyvä ESR-han-kehaku, Sujuvat työnhakumarkkinat.

Ohjauspalveluiden toimivuutta on arvi-

oitu tekemällä palautekyselyt henkilös-tölle ja opiskelijoille Paussipaikan ja Oh-jauspysäkin toimivuudesta. Toimintojen laatua on arvioitu myös ohjauspalvelu-henkilöstölle pidetyssä kehittämispäi-vässä.

Ryhmänohjaajan ohjauksellisesta mal-

lista on tehty myös palautekysely henki-löstölle ja tulokset on informoitu henki-löstölle.

Opetusteknologian mahdollisuuksia on

hyödynnetty koulutusaloilla edistämään opiskelijoiden yksilöllisiä opintopolkuja (esim. verkkokurssit, e-kirja).

Opetussuunnitelmauudistus toteutettiin

toimenpiteen mukaisesti. Opetussuunni-telmassa huomioitiin ammatillisten tutkin-non osien ja yhteisten tutkinnon osien in-tegrointi, oppimisympäristöjen ja mene-telmien moninaisuus. Yhteistoiminta-aika käynnistettiin YTO-valinnaisten osalta. Näyttötutkintojen tuotekortit päivitettiin uusien tutkinnon perusteiden mukaisiksi. Ammattikorkeakouluyhteistyötä (Jamk ja Humak) kehitettiin sosiaali-, terveys-ja lii-kunta-alalla mm. opintotarjonnan osalta.

KV- koulumallitietoisuutta on vahvistettu

kotikansainvälisyyden osalta saapunei-den opiskelijavierailujen kautta. Uusia oppilaitoskumppanuuksia syntyi Englan-tiin, Espanjaan, Tanskaan ja Unkariin täydentämään työssäoppimispaikkaver-kostoa. Koulutusviennissä järjestettiin Kiina-Suomi metsäalan yhteistyösemi-naari yhdessä Maa- ja metsätalousminis-teriön (MMM:n) kanssa. Chileen tehtiin koulutustarjous metsäkonealan koulutuk-sesta. Kansainvälisen-toiminnan organi-sointia ei muutettu.

Opiskelijoita on ollut mukana esim. laatu-

tiimin toiminnassa, rotaatiomallin ja asuntolatoiminnan suunnittelussa.


31

Strateginen linjaus: 2 TYÖ- JA ELINKEINOELÄMÄ Koulutuskuntayhtymä on mukana työelämän muutosten ja tarpeiden ennakoinnissa ja toteuttaa työelämälähtöistä koulutusta ja osaa-misen kehittämistä sekä antaa opiskelijoille valmiuksia monimuotoistuvaan työelämään, osaamisen päivittämiseen ja yrittäjyyteen. Työ- ja elinkeinoelämän kumppa-

nuuksien ylläpito systematisoidaan ja parannetaan olemassa olevia vuorovaikutteisia toimintamalleja (kuten neuvottelukunnat).

Työelämälähtöisen koulutuksen

malleja (esim. 2+1, lukioiden työ-elämämallit) ja käytänteitä (opetta-jien ja muun henkilökunnan työelä-mäjaksot) vahvistetaan.

Koko toisen asteen koulutuksessa on yrittäjyyden erityistehtävä (yrittä-jyyskoulun toimintamalli), jota tue-taan aktiivisella yhteistyöllä yritys-kentän ja yrittäjäjärjestöjen kanssa.

Säännöllistetään ja tehostetaan työelä-

män/yritysten yhteistyöfoorumeita tär-keiden uudistusten levittämisessä (ope-tussuunnitelmauudistus ja laadun arvi-ointi).

Levitetään koulutusaloille uudet työelä-

mälähtöiset mallit (rotaatio, 2+1-malli, työvaltainen perustutkinto).

Vahvistetaan opettajien opetusteknolo-

gia- ja pedagogista osaamista työpai-kalla tapahtuvassa opiskelijaohjauk-sessa (esim. reaaliaikaiset videotallen-teet opetuksessa, AC:n käyttö, oppimis-päiväkirja).

Yhtenäistetään opiskelijan yrittäjyys-

polku (projektioppiminen, NY-yritys, osuuskuntatoiminta) ja keskitetään yrit-täjyysopintoja. Vahvistetaan opettajien yrittäjyysvalmennusosaamista koulutuk-sella.

Käynnistetään osuuskuntatoiminta

osalle tekniikan aloja. Aktivoidaan työelämän roolia uusien

tutkintojen käynnistämisessä esim. am-mattitutkinnot.

Metsä- ja puutarha-alalla tehostettiin yh-

teistyötä koulutustoimikuntien kanssa. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sekä nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksessa to-teutettiin työelämäyhteistyötapaamiset kerran vuodessa. Kehittämisyhtiötapaa-misia toteutettiin Keulinkin ja Jämsekin kanssa ja muita yhteistyötapaamisia on ollut mm UPM:n ja Jämsän Terveys Oy:n kanssa.

Puutarha-alalle suunniteltiin työelämä-lähtöisen rotaatiomallin sovellus, jonka toteutus käynnistyy keväällä 2016. Sosi-aali-, terveys- ja liikunta-alalla tehtiin suunnitelma työvaltaisesta oppimisesta (päivätoiminta, kummitoiminta) Jämsän Terveys Oy:n kanssa ja suunnitelma alueen ikääntyvien ihmisten toimintaky-vyn ylläpitämiseen. Kotityö- ja puhdis-tuspalvelun perustutkinto toteutettiin yh-teistyössä Jämsän Ateria-, Puhtaus- ja tekstiilipalvelut liikelaitoksen kanssa. Tietoisuus työvaltaisesta malleista on li-sääntynyt ja toteutuksia otetaan käyt-töön vuonna 2016 useilla aloilla.

ETEVÄ-hankkeessa logistiikka- ja met-

säalalla kartoitettiin käytettävää video- ja kameratallenneteknologiaa ja laadit-tiin toimintasuunnitelma, missä kuvattiin toteutettavat pilotoinnin kohteet. Pilo-toinnit käynnistettiin. Useilla aloilla ope-tusteknologian käyttö lisääntyi, esim. AC:n käyttö, videotallenteet ja simulaa-tio-oppiminen.

Yrittäjyyden oppimispolun suunnittelu

siirtyy vuoteen 2016. Neljä opettajaa kouluttautui/ oli kouluttautumassa tiimi-mestareiksi ja kolme yrittäjyysvalmenta-jiksi. 18 opettajaa osallistui Tiimiakate-mian järjestämään tiimioppimisen neljän päivän paalutuskoulutukseen.

Rakennusala osallistui osuuskuntatoi-

mintaan uutena alana. Osuuskuntamah-dollisuudesta informoitiin aktiivisesti.

Jatkettiin työelämäyhteistyötä näyttötut-

kintojen toteuttamisessa (mm. puutava-ran autokuljetuksen ammattitutkinto, tietoja tietoliikennetekniikan perustut-kinto, matkaoppaan ammattitutkinto, lii-kunnan ammattitutkinto, käsityöntekijän ammattitutkinto, kotityö- ja puhdistuspal-velujen perustutkinto).

32


Strateginen linjaus: 3 ALUE Koulutuskuntayhtymä kehittää määrätietoisesti kilpailu- ja yhteistyökykyistä toisen asteen koulutuksen ja työelämän kehittämisen mallia ja rakennetta Keski-Suomessa. Yhteistyötä mallinnetaan ja konkre-

tisoidaan erityisesti toiminta-alueen perusasteen, korkeakoulujen, kun-takentän, työelämän ja aluekehitys-toimijoiden kanssa.

Toisen asteen koulutuksen järjestä-

jien yhteistyötä, työnjakoa ja raken-neratkaisuja toteutetaan tarkoituk-senmukaisesti.

Kansallisessa edunvalvonnassa ja

viestinnässä otetaan entistä aktiivi-sempi rooli.

Tehostetaan nykyisten ja uusien tuottei-

den ja toimintamallien markkinointia alueen yhteistyökumppaneille laatimalla esim. säännöllisesti ilmestyvä Jämsän ammattiopiston tiedote.

Asiakkuuksien/hanketyön järjestelmä

CRM on valmistelussa. Järjestelmää voi hyödyntää jatkossa markkinoinnissa.

Säännöllisesti ilmestyvää Jämsän am-

mattiopiston tiedotetta ei tehty. Kehittä-mistoiminnasta julkaistiin sähköinen uu-tislehti.

Strateginen linjaus: 4 HENKILÖSTÖ Koulutuskuntayhtymä rakentaa osallistavaa ja motivoivaa toimintakulttuuria panostamalla erityisesti kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin ja ennakoivaan henkilöstösuunnitteluun. Osana kokonaisvaltaista henkilös-

tösuunnittelua laaditaan tulos-aluekohtaiset henkilöstösuunnitel-mat, joiden pohjalta henkilöstön osaamista syvennetään ja moni-puolistetaan suhteessa ennakoitui-hin tarpeisiin.

Kuntayhtymän tiimien roolia tiedon-

välityksessä, kehittämisessä ja pää-tösten valmistelussa vahvistetaan.

Johtamisen lähtökohta on motivointi

ja mahdollistaminen perustehtä-vässä onnistumisen varmista-miseksi.

Toteutetaan tukihenkilöstön osaamis-

kartoitus ja laaditaan kehittymissuunni-telmat. Seurataan aktiivisesti opettajien ja esimiesten kehittymissuunnitelmien toteutumista.

Tehostetaan viestin välittämistä kun-

tayhtymän yhteisten tiimien ja työryh-mien tuotoksista.

Osallistutaan työhyvinvointia edistäviin

hankkeisiin ja etsitään ja kokeillaan uu-sia johtamisen työtapoja/ työkaluja.

Otetaan muutos- ja työhyvinvointi osa-

teemaksi koulutuspäiviin ja kehittämis-tiimeihin.

Tukihenkilöstön osaamiskartoitus toteu-

tettiin syksyllä. Esimiesten osaamiskar-toitusten tulokset käytiin yhdessä läpi.

Koulutusaloilla tehostettiin tiedon välittä-mistä tiimeistä ja työryhmistä. Lisäksi korostettiin vastuuta viestien vastaanot-tamisesta. Aloilla otettiin käyttöön Office 365 työkaluja tukemaan sisäistä viestin-tää.

Työhyvinvointiin liittyvät hankkeet eivät

toteutuneet. Etätyömahdollisuutta lisät-tiin ja johtoryhmä teki yhteissuunnittelua vuosisuunnittelun pohjaksi.

Kevään ja syksyn kehittämispäivissä on

ollut osateemana työhyvinvointi. Ver-taismentorointiryhmän päätoiminta si-joittui vuodelle 2015.

Koko henkilöstö osallistui työhyvinvointi-

päivään, joka painottui taiteeseen, his-toriaan ja luontoliikuntaan. Lisäksi kou-lutusalat toteuttivat pienimuotoisempia yhteistyö- ja työhyvinvointitapahtumia.


33

Strateginen linjaus: 5 TALOUS Koulutuskuntayhtymä varmistaa terveen talouden lähtökohdasta tulevaisuuden toiminta- ja kilpailukykynsä sekä tekee aktiivisesti ja pitkäjänteisesti uusia avauksia osaamisen myynnissä. Henkilöstö-, tila- ja muut toiminnan

resurssit mitoitetaan suhteessa opiskelijamäärään ja -tuottoihin ja niitä kohdennetaan strategisten lin-jausten mukaisesti.

Omaisuuden hoidon ytimessä on

kiinteistöjen vastuullinen hoito ja kehittäminen koulutuksen tarpeista ja kestävän kehityksen lähtökoh-dista.

Rahastoja käytetään suunnitellusti

kehittämistoimintaan.

Perustetaan puutarha-alalle kehittämis-

ryhmä vastaamaan talouden, tilojen ja opintolinjojen tuleviin haasteisiin.

Päätetään komposiittitekniikan opetuk-sen jatkosta ammattiopistossa.

Saatetaan loppuun kiinteistösuunnitel-

mat ja toteutetaan vastuullista henkilös-töpolitiikkaa toiminnan luonteen ja vo-lyymin mukaan.

Käytetään rahastoresurssia suunnitel-

lusti toiminnallisten painopistealueiden kehittämiseen.

Puutarha-alan tulevaisuusryhmä ko-

koontui kolme kertaa. Nuorten koulutus suunniteltiin toteutettavaksi rotaatiomal-lin mukaisesti.

Komposiittitekniikan opetuksen jatkosta ei päätetty. Toiminta jatkuu pienimuotoi-sena.

Päärakennuksen suunnitelmat toteutet-

tiin syksyllä (mediateekki, opiskelijapal-velutilat).

Rahastoresurssia käytettiin suunnitel-lusti toiminnallisten painopistealueiden kehittämiseen.

Strateginen linjaus: 6 ORGANISAATIO Yhteiset palvelut ja prosessit tuotetaan tiiviissä vuorovaikutuksessa kuntayhtymän oppilaitosten (asiakkaat) kanssa, ja ne tuovat yh-dessä oppilaitosten lisääntyvän yhteistyön ja työnjaon kanssa lisäarvoa perustehtävän laadukkaalle toteutukselle. ICT-palvelujen erityinen painopiste

on oppimisen ja liikkuvuuden edis-täminen.

Systemaattinen laatutyö varmistaa

läpinäkyvän toiminnan arvioinnin ja vastuullisen kehittäminen.

Sisäinen viestintä tukee vuorovai-

kutteisen asiantuntijayhteisön ra-kentumista ja opiskelijoiden osallis-tumista.

Hankitaan älypuhelimet koko henkilös-

tölle ja tabletit niitä työssään tarvitse-ville.

Tehostetaan edelleen palaute-järjestel-mien käyttöä. Tavoitteena on saada opiskelijoiden vastausprosentti nouse-maan.

Tehostetaan auditointeja ja katselmuk-

sia selkiyttämällä kehittämistoimenpi-teitä ja vastuita niiden toteuttamiseksi. Otetaan opiskelijoita mukaan arviointi-työhön.

Jatketaan matriisimallissa tapahtuvan

vuorovaikutuksen ja rakenteen toimi-vuuden arviointia ja kehittämistä.

Kehitetään ja monipuolistetaan sisäistä

viestintää esim. sosiaalisen median vä-lineet ja infotaulut.

Arvioidaan ja kehitetään tukipalvelujen toimintakokonaisuutta.

Henkilöstölle hankittiin älypuhelimia esi-

miesten esitysten mukaisesti. Palautejärjestelmien käyttö tehostui

etenkin opintojensa aloittaneiden osalta. Jatkettiin toimenpiteitä.

Syksyllä jalkauduttiin koulutusaloille seuraamaan auditointien jälkeisten ke-hittämistoimenpiteiden toteutumista. Opiskelijat osallistuivat toimintaan.

Vuoden aikana tehtiin arviointia vuoro-

vaikutuksesta ja rakenteen toimivuu-desta. Päätettiin siirtyä toiminnan koko-naissuunnitteluun. Sisäisillä järjestelyillä muutettiin toimenkuvia niin, että koko-naissuunnitteluun saatiin vahvistusta koulutussuunnittelijan ja järjestelmä-osaajan avulla.

Kehittämistyötä jatketaan. Infotaulut

otettiin käyttöön sosiaali-, terveys- ja lii-kunta-alalla.

Tukipalveluhenkilöstölle tehtiin osaa-

miskartoitus.

34


Yhteenveto Jämsän ammattiopiston tunnusluvuista 2012 - 2015

Jämsän ammattiopisto

TAV. TOTEUMAT 2015 2015 2014 2013 2012

Prosessit

Opiskelijamäärä, aritm.ka, ammatilliset perustutkinnot 1 246 1 193 1 203 1 220 1 267 opetussuunnitelmaperusteinen 809 764 869 931 965 näyttötutkintoperusteinen 428 424 325 276 290 Ammattistartti, 1.1.–31.7.2015 9 5 9 13 12

Muu koulutus, opiskelijatyöpäivien määrä 37 517 44 946 46 052 36 973 29 512 Läpäisyaste %, opetussuunnitelmaperusteinen 60,0 % 63,8 % 58,4 % 54,4 % 57,7 % Eronneet, henkilöä, ops 100 82 90 150 156 Negatiiviset eroajat, henkilöä ops 50 52 55 73 66 Negatiivisten eroajat %, ops 6,0 % 6,8 % 6,3 % 7,8 % 6,8 % Vaikuttavuus Suoritetut tutkinnot

ammatilliset perustutkinnot, ops 280 291 260 281 264 ammatilliset perustutkinnot, näyttö 200 190 165 130 137 ammattitutkinnot 121 105 84 62 35 erikoisammattitutkinnot 7 7 3 0 3 osatutkinnot 35 75 58 25 33

Suoritetut tutkinnot / opettaja 5,9 6,0 5,0 5,1 4,8 Ylioppilastutkinnot

määrä 5 9 9 7 9 % ops tutkinnon suorittaneista 1,8 % 3,1 % 3,5 % 2,5 % 3,4 %

Työelämäyhteistyö työpaikkaohjaajien koulutus yhteensä 29 19 47 18 näyttötutkintojen arvioijakoulutetut yhteensä 90 92 60 96 180

Asiakasnäkökulma Koulutukseen haluttavuus Ensisijaiset hakijat / aloituspaikat (ops) 0,9 0,6 0,6 0,9 0,98 Opiskelijapalaute asteikolla 1-5

Inka-kysely, opetuksen kokonaislaatu 4,0 4,0 4,0 Erityisopiskelijat, ops

henkilöä 76 69 81 91 103 % opiskelijoista 9,4 % 9,0 % 9,3 % 9,8 % 10,7 %

Hyväksiluvut ov / suoritettu ammatillinen ops.tutkinto *) 11,0 13,7 11,3 11,9 11,2 Päättöpalautteiden keskiarvo, asteikolla 1-5

OPAL, työvoimakoulutuksen palautejärjestelmä 4,0 4,3 3,9 3,9 3,5 AIPAL, näyttötutkintojen palautejärjestelmä 4,0 3,8 3,8 4 4,1

Kansainvälisyys opiskelijat ulkomailla 51 35 25 38 46 ulkomailla suoritetut ov:t 112 160 81 223 171


35

Henkilöstö Henkilöstökysely

kokonaisindeksi, asteikko 1-5 3,95 4,02 3,93 3,77 Opetushenkilöstön muodollinen pätevyys

päätoim. opettajien kelpoisuus -% 89,3 % 84,8 % 83,2 % 91,8 % 82,7 %

Henkilöstön kehittäminen euroa / henkilö (sis. palkkakulut) 1 800 1 725 1 715 2 012 1 602 koulutuspäivät / henkilö 5,4 5

Opettajat työelämässä opettajien määrä 5 5 4 5 2 työssäolon viikot 15 23 21 32 4

*) 1.8.2015 jälkeen valmistuneiden hyväksiluvut on muunnettu laskennallisesti opintoviikoiksi (1 ov = 1,5 ops).

36


4.1.4 Jyväskylän oppisopimuskeskus

Oppisopimuskoulutus on työsuhdeperusteinen, työelämä-läheinen ja kustannustehokas tapa järjestää ammatillista koulutusta. Oppisopimuskoulutuksella kouluttautuminen on aina työelämän tarpeesta lähtevää. Oppisopimusopiske-lija saa samalla tutkinnon ja työkokemusta. Hän on työyh-teisön jäsen ja veronmaksaja koko opiskelunsa ajan.

Tilinpäätösvuodelle oli leimallista oppisopimuskoulutuk-sen erilaisten mallien ja uudistusesitysten tekeminen. Niin Elinkeinoelämän keskusliiton 3+6 malli kuin yrittäjien esi-tykset koulutussopimus- ja nuorten oppisopimusmalleista tulivat vahvasti esiin medioissa. Saksan mallin mukaisesta oppisopimuskoulutuksesta esitettiin jopa ratkaisua Suo-men nuorisotyöttömyyteen.

Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen jatkui vahvana valtakunnallisten verkostohankkeiden avulla. Keväällä käynnistyi kolmevuotinen koko Suomen kattava Opsodiili – ESR hankekokonaisuus (n. 2,8 M€), jonka ta-voitteena on nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutuse-dellytysten turvaamien ja tunnettuuden lisääminen. Koor-dinaatiohankkeen lisäksi kokonaisuuteen kuuluu neljä aluehanketta, joista JKKY/Jyväskylän oppisopimuskeskus on Länsi-Suomen Opsodiili – hankkeen koordinaattori. Länsi-Suomen aluehankkeen ydinviesti on: Nuoret osaajat yritysten voimavarana – yritykset nuorten oppisopimuk-sen mahdollistajina. Tavoitteena on ennen kaikkea tehos-taa nuorten pääsyä oppisopimuskoulutukseen.

Tilinpäätösvuonna nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittämishankkeista päättyivät työpaikkakouluttaja- ja oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso -hanke. Kehit-tämistyön tuloksena vahvistettiin ja uudistettiin oppiso-pimuskoulutuksen pedagogista ajattelua ja kehitettiin konkreettisia työkaluja tukemaan työpaikalla tapahtuvaa oppimista (valtakunnallinen Ohjaan.fi sivusto, Työpaikalla tapahtuva koulutus esite, uudistetut starttivalmennukset jne) sekä luotiin erilaisia oppisopimusta ennakoivia mal-leja helpottamaan varsinaisen oppisopimuksen syntyä. Oppisopimuksen ennakkojakso -hanke nivoutui vahvasti rakentuvaan ammatilliseen peruskoulutukseen valmenta-vaan VALMA-koulutukseen.

Nuorten oppisopimuksen aikaisen tuen ja ohjausyhteis-työn suhteen otettiin myös monia muita kehittämisharp-pauksia mm. pilotoitiin työhönvalmentajamallia ja ma-talankynnyksen ohjauspalveluita (Chat, Oppariapu) sekä kehitettiin ohjausmalli aikuisopiston kanssa.

Kaikkiaan nuoria alle 30 vuotiaita aloitti oppisopimus-koulutuksessa 215 (v. 2014 330). Tämä on 28 % kaikis-ta v. 2015 oppisopimuksella aloittaneista (v. 2014 38 %). Nuorten oppisopimusten määrällistä kehitystä on heiken-tänyt ja hidastanut Keski-Suomen työmarkkinoiden vaikea tilanne sekä alkukevään jälkeinen palkkatukimäärärahojen loppuminen. Tilinpäätösvuonna suoraan perusasteen jäl-keen oppisopimuksen solmineita nuoria oli 30.

Oppisopimuspalvelujen rakentamisessa painopiste oli työnantaja- ja opiskelijapalvelujen kuvaamisessa ja asiakas-ajattelun syventämisessä. Asiakasajattelua vietiin eteenpäin myös maakunnan oppisopimustoimijoiden yhteisen dialo-gisuusvalmennuksen kautta sekä oman toimiston asiakas-ymmärryksen työpajoissa.

Tilinpäätösvuonna toteutettiin oppisopimuskoulutuksen viestinnän kirkastaminen yhdessä mainostoimiston kanssa. Markkinointiviestinnän toimenpiteitä toteutettiin pääasias-sa sähköisin välinen. Opsodiili – hankkeen kautta vahvistet-tiin myös oppisopimustoimijoiden tuotteistamisosaamista.

Alkukesän ja syksyn aikana toteutettujen ammatillisten perustutkintojen uudistamiseen liittyvien toimenpiteiden läpivienti verotti muun kehittämistoiminnan aikaa. Esi-merkiksi asiakkuuksien ja laatutyön kannalta tavoitteena olleita toimenpiteitä jouduttiin siirtämään. Haastavaksi pt-uudistuksen toteuttamisen teki ennen kaikkea tiedon-puute ja ohjeiden odottaminen (OPH).

Oppisopimuskoulutuksen vaikuttavuus säilyi tilinpäätös-vuonna hyvänä. Kysyntä oli edelleen vahvaa ja opiskelijamää-rätavoite ylitettiin. Uusia työ- ja koulutuspaikkoja oppisopi-muksen avulla syntyi 215. Palkkatukimuutokset huomioiden uusien työpaikkojen määrää voidaan pitää edelleen varsin korkeana. Koulutusmuoto on vahva työllistäjä. Työpaikoista valtaosa syntyi pk-yrityksiin (53 %) Ammatillisia tutkintoja suoritettiin oppisopimuskoulutuksena yhteensä 424. Tämä on 76 % tutkintoon johtavista tilinpäätösvuonna opintonsa päättäneistä. Oppisopimuskoulutuksen päättymisen jälkeen työsuhteessa jatkoi 75 % (luku uutena työsuhteena alkaneis-ta). Koulutusyhteistyötä tehtiin n. 750 työnantajan kanssa.

Oppisopimuskoulutus jatkoi suosiotaan myös yrittäjien oman osaamisen kehittämisen tukena. Kaikkiaan 232 yrit-täjää opiskeli oppisopimuskoulutuksessa.

Tilinpäätösvuonna oppisopimuskoulutuksen rahoitusta ka-vensi ammatillisen perustutkinnon yksikköhinnan leikkaus. Ammatilliseen lisäkoulutukseen ei säästötoimia kohden-nettu. Tarkka talous, ulkopuolinen kehittämisraha ja op-pisopimuskoulutusten yhteissuunnittelu työelämän ja op-pilaitosten kanssa tuotti hyvän taloudellisen lopputuleman. Tilikauden tulos oli +338 000 euroa ennakoitua parempi ja rahastosiirron jälkeen ylijäämän suuruus oli +38 000 euroa.

Muutospainotteisen näkymän, muutoksessa elämisen ja toimintatapojen uudistamisen tukena toteutettiin työyh-teisön valmennusprosessi. Työhyvinvointia edistettiin mm. uusimalla toimitilan lattiapinnoite ja hankkimalla henki-löstölle sähköpöytiä.

Oppisopimuskeskuksen vuosi 2015 oli kehittämispainot-teinen, asiakaskeskeinen ja oppisopimuksen moninaisuut-ta osaavan henkilöstön toiminnan avulla esiin tuova aktii-vinen vuosi.


37

Toimenpiteiden toteuma 2015: Jyväskylän oppisopimuskeskus

Tavoiteohjelma

Toimenpiteet 2015

Toteuma 2015

1 OPISKELIJA Koulutuskuntayhtymässä on esimerkillisiä toimintatapoja elämänhallinnan taitojen juurruttamisesta huippu- ja moniosaamisen tu-kemiseen ja korkea-asteen jatko-opintoihin ohjaamiseen. Koulutuskuntayhtymällä on yhdessä

kumppaneiden kanssa toimiva opis-kelijavirtojen seurannan ja syrjäyty-misen ehkäisyn malli.

Oppimisen ja ohjauksen henkilökoh-

taistaminen ja joustavat opinpolut varmistavat opiskelijoiden motivaati-on ja tukevat heidän sijoittumistaan työelämään tai jatkokoulutukseen.

Kansainvälisyyskoulumalli antaa

kaikille monikulttuurisuus- ja kan-sainvälistymisvalmiudet ja mahdollis-taa kv-osaamisen syventämisen.

Oppilaskuntien asemaa ja osallisuut-ta koulutuskuntayhtymän toiminnas-sa vahvistetaan.

Opiskelijan opintopolun ja tutkinnon suorit-tamisen varmentaminen Kehitetään välineitä ja toimintamalleja

opintojen etenemisen seurantaan Tehostetaan hakeutumisvaiheen oh-

jausta ja otetaan yksilöllisten opinpol-kujen suunnittelussa käyttöön Tuetun oppisopimuksen malli ja prosessit

Vahvistetaan oppisopimuskoulutuksen

edellytyksiä huomioimalla työssäoppi-miseen valmentautuminen osana opin-polkua, esim. oppisopimuksen ennak-kojakso

Rakennettu aikuisopiston ohjauspal-

veluiden kanssa yhteistyömalli tuen tarjoamiseksi

Kokeiltu työhönvalmentajan tarjoa-maa tukimallia NAO opiskelijoiden ohjauksessa

Sovittu toimintatapa oppilaitosten kanssa tutkinnon osasuoritusten il-moittamisesta

Uudistettu työssä oppimisen väliar-vioinnin ohjeistusta (opintojen ete-nemisen kysymykset)

Pilotoitu Oppariapu-palvelua Tehostettu koulutuskohtaisten oh-

jausryhmien toimintaa ja systemati-soitu tilannekatsauksia kouluttajien kanssa

Käynnistetty ohjausyhteistyö Oh-jaamo Jyväskylän kanssa

Perehdytetty koulutustarkastajat tukimalleihin

Sovittu erityisen tuen oppisopimus-ten vastuuttamisesta koulutustarkas-tajalle, jolla erityisopettajapätevyys

Pilotoitu erilaisia hakeutumisvai-heenohjauksen muotoja mm. Chat, info-puhelin rinki

Oppisopimuksen ennakkojakso rakentunut VALMA koulutukseen, yhteistyöstä sovittu Jyväskylän am-mattiopiston ja Bovallius ammat-tiopiston kanssa

Kuvattu erilaiset ennakkojaksoina toimivat mallit ja sovittu polutuksesta verkostossa

38


2 TYÖ- JA ELINKEINOELÄMÄ Koulutuskuntayhtymä on mukana työelämän muutosten ja tarpeiden ennakoinnissa ja toteuttaa työelämälähtöistä koulutusta ja osaamisen kehittämistä sekä antaa opiskelijoille valmiuksia monimuotoistuvaan työelämään, osaamisen päivittämiseen ja yrittäjyy-teen. Työ- ja elinkeinoelämän kumppa-

nuuksien ylläpito systematisoidaan ja parannetaan olemassa olevia vuoro-vaikutteisia toimintamalleja (kuten neuvottelukunnat).


malleja (esim. 2+1, lukioiden työelä-mämallit) ja käytänteitä (opettajien ja muun henkilökunnan työelämäjaksot) vahvistetaan.

Koko toisen asteen koulutuksessa on

yrittäjyyden erityistehtävä (yrittäjyys-koulun toimintamalli), jota tuetaan ak-tiivisella yhteistyöllä yrityskentän ja yrittäjäjärjestöjen kanssa.

Ennakoidaan ja kartoitetaan keskeis-ten asiakkuuksien kanssa tulevia osaamisen kehittämistarpeita ja laadi-taan vuositasoiset oppisopimuskoulu-tusten toteuttamisaikataulut

Rakennetaan yhdessä oppilaitos-kumppanien kanssa työelämälähtöi-set tutkintokohtaiset vuosisuunnitelmat alkavista oppisopimus-koulutuksista (kevät-syksy)

Kehitetään Keski-Suomen TE-toimiston kanssa oppisopimus-rekrytointia tukeva toimintamalli (mm. yhteiset linjaukset, työnjako hakeutu-jien ja työnantajien ohjauksessa, säh-köinen rekrytoinnin opas)

Pilotoidaan ja otetaan käyttöön koulu-

tusmoduleista rakentuva ja työpaikka-kouluttajan osaamistarpeeseen poh-jaava työpaikkakouluttajan palveluko-konaisuus

Tehostetaan oppilaitoskumppanien

kanssa yhteistä koulutuspalvelujen tuotteistamista (tutkinnon osat, modu-laarirakenne)

Jatketaan yhteistyötä oppilaitosten

kanssa oppisopimuskoulutuksen to-teuttamiseksi ammatillisena peruskou-lutuksena ( esim.2+1 malli, opintonsa keskeyttäneet opiskelijat)

Toteutetaan kohdennettuja yrittäjyys-

koulutuksia erityisesti mikro-ja kasvu-yrityksille

Systematisoidaan yhteistyö kky:n

alueen yrittäjäyhdistysten kanssa

Osaamistarpeita kartoitettu keskeis-ten asiakkuuksien kanssa (puhdis-tuspalveluala, yrittäjäsektori ja kun-nat)

Julkaistu Alkavat koulutukset –koulutustarjonta uutiskirjeessä (ke-vät-syksy)

Lisätty alakohtaista vuosisuunnitte-lua oppilaitosten kanssa

Palkkatukiuudistus, määrärahakoh-dennus ja toukokuussa huvenneet määrärahat hidastivat ja estivät yh-teistyön kehittymistä.

Toteutettu Nuorten opso-infoja yhteistyössä

Osallistuttu Rekry ym. tapahtumiin Rakennettu valtakunnallisena yhteis-

työnä työpaikalla tapahtuvaa oppi-mista ja työpaikkakouluttajien osaa-misen kehittämistä tukeva palvelu-kokonaisuus

Julkaistu Ohjaan.fi-sivusto Kehitetty uusi starttivalmennusten

malli Pilotoitu nuorten työpaikkakouluttajil-

le suunnattu koulutusmoduli Julkaistu Työpaikalla tapahtuvan

koulutuksen -opas Tehostettu koulutuspalvelujen tuot-

teistamista (mm. työalueopastus, kasviskokit, graafinen ala, osaamis-alat) vastaamaan työelämän tarpeita

Osallistuttu ky:n ohjauksen yhteis-

työryhmän toimintaan mm. Ohjauk-sen ajankohtaispäivät

Laajennettu 2 +1 mallin mukaista ajattelua kohti joustavia siirtymiä koulutus-ja rahoitusmuotojen välillä (x+y -mallit)

Käynnistetty kasvu –yrittäjille suun-

nattuja lyhytkoulutuksia (18 yrittä-jää), yrittäjän at- ja yritysjohtamisen koulutuksia (75 opiskelijaa)

Sovittu Keski-Suomen Yrittäjien

kanssa oppisopimuskeskuksen osal-listumisesta paikallisyhdistyskierrok-siin


39

Kuvattu kuntavastuuhenkilöiden toimintamallissa alueen yrittäjäyhdis-tysten kanssa tehtävä yhteistyö

3 ALUE Koulutuskuntayhtymä kehittää määrätietoisesti kilpailu- ja yhteistyökykyistä toisen asteen koulutuksen ja työelämän kehittämisen mallia ja rakennetta Keski-Suomessa. Yhteistyötä mallinnetaan ja konkreti-

soidaan erityisesti toiminta-alueen perusasteen, korkeakoulujen, kunta-kentän, työelämän ja aluekehitystoi-mijoiden kanssa.

Toisen asteen koulutuksen järjestä-jien yhteistyötä, työnjakoa ja raken-neratkaisuja toteutetaan tarkoituk-senmukaisesti.

Kansallisessa edunvalvonnassa ja


Nimetään kuntavastuuhenkilöt jäsen-kuntien alueelle

Tiivistetään maakunnallista oppisopi-

musyhteistyötä POKE oppisopimus-koulutuksen kanssa

Toimitaan aktiivisesti Suomen oppiso-

pimuskoulutuksen järjestäjien verkos-tossa ja valtakunnallisissa hankkeissa

Nimetty,toiminta osana työnantaja-palveluita

Vahvistettu entisestään tiivistä vuoropuhelua POKE oppisopimuk-sen kanssa (Opsodiili-verkostotyö, yhteistyö työpaikkakouluttaja -hankkeessa ja mm.pt- uudistuksen läpiviennissä)

Toteutettu POKEn ja oppisopimus-keskuksen henkiöstölle yhteinen dialogisuusvalmennus

Edustus Opso ry:n hallituksessa Kumppanina keskeisissä valtakun-

nallisissa hankkeissa ja koordinaat-torina Länsi-Suomen Opsodiili –ESR hankkeessa

4 HENKILÖSTÖ Koulutuskuntayhtymä rakentaa osallistavaa ja motivoivaa toimintakulttuuria panostamalla erityisesti kokonaisvaltaiseen työhyvin-vointiin ja ennakoivaan henkilöstösuunnitteluun. Osana kokonaisvaltaista henkilöstö-

suunnittelua laaditaan tulosaluekoh-taiset henkilöstösuunnitelmat, joiden pohjalta henkilöstön osaamista sy-vennetään ja monipuolistetaan suh-teessa ennakoituihin tarpeisiin.

Kuntayhtymän tiimien roolia tiedon-

välityksessä, kehittämisessä ja pää-tösten valmistelussa vahvistetaan.


ja mahdollistaminen perustehtävässä onnistumisen varmistamiseksi.

Tarkistetaan työ-ja vastuualueet oppi-sopimuspalvelujen uudelleen ryhmitte-lyn mukaisesti huomioiden henkilöstön vahvuusalueet ja laadittu henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

Toteutetaan työyhteisön kehittämispro-

sessi työn muutoksen tukena

Henkilöstömuutoksista johtuen totetettu rekrytointeja huomioiden rakentuvat oppisopimuspalvelut

Vahvistettu henkilöstön osaamispro-fiilia yrittäjyyden työnantajapalvelui-den ja erityisen tuen näkökulmista

Henkilöstön kehittämiseen käytetty rahoitus 1 681 €

Toteutettu työyhteisön sisäinen dialogisuusvalmennus syksyn aika-na

Kaksi koulutustarkastajaa ja yksi koulutussihteeri aloittaneet näyttö-tutkintomestarikoulutuksen

Kaksi koulutustarkastajaa aloitta-neet Välittäjävalmennuksen

40


5 TALOUS Koulutuskuntayhtymä varmistaa terveen talouden lähtökohdasta tulevaisuuden toiminta- ja kilpailukykynsä sekä tekee aktiivisesti ja pitkäjänteisesti uusia avauksia osaamisen myynnissä. Henkilöstö-, tila- ja muut toiminnan

resurssit mitoitetaan suhteessa opis-kelijamäärään ja –tuottoihin ja niitä kohdennetaan strategisten linjausten mukaisesti.


kiinteistöjen vastuullinen hoito ja ke-hittäminen koulutuksen tarpeista ja kestävän kehityksen lähtökohdista.

Rahastoja käytetään suunnitellusti

kehittämistoimintaan.

Varaudutaan rahoitusjärjestelmän uu-distuksiin ennakoimalla tulevaa tiedon-tarvetta

Kehitetään ulkoisten koulutuspalvelujen laskutuksen seurantaa

Tehostettu tutkinnon suorittamistie-tojen ja tutkintotodistustietojen kir-jaamista

Kehitetty uusi laskutusmalli ja oh-jeistettu ky:n ulkopuoliset koulutus-palvelun tuottajat uuden laskutus-mallin mukaiseen toimintaan

Sovittu menettelytavat laskutuksen seurantaan

6 ORGANISAATIO Yhteiset palvelut ja prosessit tuotetaan tiiviissä vuorovaikutuksessa kuntayhtymän oppilaitosten (asiakkaat) kanssa, ja ne tuovat yhdessä oppilaitosten lisääntyvän yhteistyön ja työnjaon kanssa lisäarvoa perustehtävän laadukkaalle toteutukselle. ICT-palvelujen erityinen painopiste

on oppimisen ja liikkuvuuden edistä-minen.

Systemaattinen laatutyö varmistaa


Sisäinen viestintä tukee vuorovaikut-

teisen asiantuntijayhteisön rakentu-mista ja opiskelijoiden osallistumista.

Ryhmitellään oppisopimuskoulutuksen palvelut uudelleen: Työnantajapalvelut ja opinto-ja opiskelijapalvelut

Osallistutaan KKY:n laadunhallinnan itsearviointiin

Toteutetaan prosessien Oppisopimus-koulutuksen päättäminen ja Johtami-nen itsearvioinnit

Tuotetaan ja julkaistaan intrassa oppi-

sopimuskoulutuksen pääprosessit ja prosesseihin liittyvät keskeiset toimin-taohjeet

Käynnistetty kehittämistiimien toi-minta työnantajapalvelujen ja oh-jauspalvelujen rakentamiseen

Kuvattu palvelutarjooma Toteutettu itsearviointi tulosalueella

ja osallistuttu ky tasoiseen itsearvi-ointiprosessiin

Toteutettu oppisopimuskolutuksen

päättäminen itsearvioiti. Johtamisen itsearviointi siirtynyt v. 2016

Julkaistu pääprosessit intrassa.

Uusi henkilökohtaistamisasetus ja pt –uudistuksen läpivienti siirsivät toi-mintaohjeiden laadintaa v. 2016


41

Jyväskylän oppisopimuskeskus

TAV. TOTEUMAT 2015 2015 2014 2013 2012

Prosessit

Opiskelijamäärä 1) perustutkinnot 425 405 414 413 377 ammattitutkinnot / erikoisammattitutkinnot 697 707 689 774 922 muu lisäkoulutus 133 194 121 87 138

Yhteensä 1255 1306 1224 1274 1437 Uudet oppisopimukset 800 766 914 811 703

joista työllistäviä 35 % 28 % 38 % 39 % 39 % Vuosittainen opiskelijamäärä (virtauma) - 1927 1997 1972 2052 Purkautuneet oppisopimukset (negatiivinen) < 5 % 4 % 5 % 4 % 6 % Lisäkoulutuksen täyttöaste 2) 100 % 100 % 91 % 97 % 100 % Vaikuttavuus Suoritetut tutkinnot 3)

perustutkinnot 120 156 141 120 106 ammattitutkinnot 150 184 140 205 217 erikoisammattitutkinnot 125 98 103 128 127

Työllistyminen 72 % 75 % 70 % 77 % 72 % Työelämäyhteistyö

työpaikkakouluttaja- ja starttivalmennuksiin osallistuneet 4)

- 291 659 271 279

Asiakasnäkökulma Yrittäjien oppisopimukset (voimassa v. 2015) - 232 198 186 217 Erityisopiskelijat

henkilöä (aritm. ka) - 8 4 2 3 Kansainvälisyys

opiskelijat ulkomailla (henkilöä) - - 2 2 1 Henkilöstö Henkilöstön kehittäminen

euroa/henkilö (sis. myös palkkakulut) - 1618 1164 1523 2972 1) Laskentapäivien 20.1. ja 20.9. keskiarvo, käytetään valtionosuuslaskennassa 2) Lisäkoulutuksen täyttöaste suhteessa talousarvioon 100 % 3) Tilinpäätösvuonna tutkintotodistuksen saaneet (tutkintotodistuskopio tullut oppisopimuskeskukseen) 4) Vuonna 2014 tilastointitapaa muutettu. mukana starttivalmennuksen eri muodot

Yhteenveto Jyväskylän oppisopimuskeskuksen tunnusluvuista 2012 - 2015

42


4.1.5 Opiskelijaravintolat-tulosalue

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän Opiskelijaravintolat-tu-losalueeseen kuuluivat opiskelija- ja henkilöstöravintolat Hoivakka, Oppilikka, Voionmaa, Ykkönen, Lounastuuli, Kyytipoika, Kahveli ja Tuokkonen, jonka toiminta lopetet-tiin v. 2015 helmikuun lopussa.

Kahdeksan opiskelija- ja henkilöstöravintolaa toimivat Jyväskylän koulutuskuntayhtymän kiinteistöissä, Jyväsky-lässä Keskussairaalantiellä, Viitaniementiellä, Voionmaan-kadulla, Sepänkadulla ja Lievestuoreella sekä Jämsässä Koulutiellä. Opiskelijaravintolat-tulosalueen perustehtävä on tuottaa lounas-, kahvio- sekä kokouspalveluja Jyväsky-län koulutuskuntayhtymän opiskelijoille ja henkilöstölle. Lisäksi merkittävä osa perustehtävää on toimia ammatti- ja aikuisopistojen opiskelijoiden ammatillisesti esimerkillise-nä ja oppimista tukevana oppimisympäristönä sekä työssä-oppimispaikkana.

Perustehtävien lisäksi opiskelijaravintoloissa on monipuo-lista ulkoista palvelutoimintaa.

Henkilöstö

Opiskelijaravintolat-tulosalueella oli vuoden 2015 lopussa 44 työntekijää.

Koulutimme edelleen aktiivisesti henkilöstöämme Jyväs-kylän aikuisopistolta hankitulla ja ruokapalvelualalle räätä-löidyllä monipuolisella koulutuksella. Henkilöstön sisäisiä koulutuspäiviä oli vuonna 2015 yhteensä 138 koulutus-päivää.

Opiskelijaravintolat-tulosalue kouluttaa aktiivisesti op-pisopimuskoulutuksella henkilöstöään. Vuoden 2015 ai-kana valmistui 2 HORACA perustutkintoa, 1 dieettikokin erikoisammattitutkinto, 2 HORACA esimies erikoisam-

mattitutkintoa ja 1 johtamisen erikoisammattitutkinto ja lisäksi 4 henkilöä jatkoi opintojaan erilaisissa tutkintoon valmistavissa oppisopimuskoulutuksissa.

Sisäinen yrittäjyys ja tuloksellisuus

Opiskelijaravintoloiden toiminta kasvoi edelleen vuonna 2015 ja budjetoidut tulot ylittyivät merkittävästi. Liike-vaihdoksi oli budjetoitu 4,53 miljoonaa euroa ja liike-vaihto toteutui 4,94 miljoonana eurona. Kasvua oli 410 000 euroa. Ulkoiset tuotot oli budjetoitu 1,47 miljoonaa euroa ja ne toteutuivat 1,82 miljoonaa euroa. Kasvua oli 350 000 euroa.

Opiskelijaravintoloiden liiketoimintaan sisältyy merkittä-västi monipuolista ulkoista palvelutoimintaa, jonka tuo-tolla katetaan olemassa olevia kiinteitä kustannuksia. Käy-tämme tehokkaasti hyväksemme olemassa olevat resurssit, tilat, koneet ja laitteet sekä ammattitaitoisen henkilöstön työajan. Hyödynnämme myös koulujen loma-aikoina mahdollisuuden myydä tuotteitamme ammattiopiston myymälä Oppipuodissa.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän oppilaitokset maksoi-vat toisen asteen ammatillisesta opiskelijaruokailusta sekä lukio-opiskelijoiden ja aikuisopiston VOS-opiskelijoiden ruokailusta opiskelijaravintolat- tulosalueelle vuonna 2015 yhteensä 2,84 miljoonaa euroa.

Opiskelijaruokailun kustannukseksi oppilaitoksille tuli näin 316 euroa/vuosi/opiskelija eli 1,66 euroa/pvä/190 koulupäivää/8 998 opiskelijaa, kun ruokailun kustannus kohdistetaan jokaiselle opiskelijalle, jolla on oikeus saada ilmainen ateria koulupäivittäin. Opiskelijoista n. 55 % ruokaili koulupäivittäin. Osuutta pienentävät ammat-tiopistojen opiskelijoiden työssäoppimisjaksot sekä lukion koeviikot ja abiturienttien lukuloma.


43

Toimenpiteiden toteuma 2015: Opiskelijaravintolat Tavoiteohjelma

Toimenpiteet 2015

Toteuma 2015

1 OPISKELIJA Koulutuskuntayhtymässä on esimerkillisiä toimintatapoja elämänhallinnan taitojen juurruttamisesta huippu- ja moniosaamisen tuke-miseen ja korkea-asteen jatko-opintoihin ohjaamiseen. Oppimisen ja ohjauksen henkilökoh-

taistaminen ja joustavat opinpolut varmistavat opiskelijoiden motivaa-tion ja tukevat heidän sijoittumistaan työelämään tai jatkokoulutukseen.

Kansainvälisyyskoulumalli antaa kai-

kille monikulttuurisuus- ja kansainvä-listymisvalmiudet ja mahdollistaa kv-osaamisen syventämisen.

Tarjotaan työssäoppimismahdollisuuk-sia erityistä tukea tarvitseville opiskeli-joillemme ja sitoudutaan koulutuskun-tayhtymän opiskelijoiden kannustavaan ja ammatillista kasvua tukevaan ohjaa-miseen. Toimitaan ohjaajina ammatilli-sesti esimerkillisesti.

Tarjotaan työssäoppimisen mahdolli-

suuksia koulutuskuntayhtymän kan-sainvälisille työssäoppijoille ja arvoste-taan monikulttuurista työyhteisöä.

Erityistä tukea tarvitsevat ammat-tiopistojen opiskelijat suorittivat työssäoppimisjaksojaan ja näyttö-jään opiskelijaravintoloissa henki-löstömme ohjauksessa.

Opiskelijaravintoloiden henkilös-

töstä 33 % eli 15 henkilöä on maa-hanmuuttajataustaisia. Vuoden 2015 aikana ei ravintoloissamme ollut kansainvälisiä työssäoppijoita.

2 TYÖ- JA ELINKEINOELÄMÄ Koulutuskuntayhtymä on mukana työelämän muutosten ja tarpeiden ennakoinnissa ja toteuttaa työelämälähtöistä koulutusta ja osaamisen kehittämistä sekä antaa opiskelijoille valmiuksia monimuotoistuvaan työelämään, osaamisen päivittämiseen ja yrittäjyy-teen. Työ- ja elinkeinoelämän kumppa-

nuuksien ylläpito systematisoidaan ja parannetaan olemassa olevia vuoro-vaikutteisia toimintamalleja (kuten neuvottelukunnat)

Koko toisen asteen koulutuksessa on

yrittäjyyden erityistehtävä (yrittäjyys-koulun toimintamalli), jota tuetaan ak-tiivisella yhteistyöllä yrityskentän ja yrittäjäjärjestöjen kanssa.

Aktiivinen toiminta ja vaikuttaminen Ammatillisen kehittämisyhdistyksen asiantuntijaverkostossa.

Koko henkilöstö sitoutuu yrittäjämäi-

seen ja kannattavaan liiketoimintaan sekä omassa toiminnassaan että opis-kelijoiden ohjaamisessa yrittäjyyteen.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän opiskelijaravintoloiden koko henki-löstö osallistui kesäkuun verkosto-koulutukseen ja Jyväskylässä jär-jestettiin verkoston iso koulutusta-pahtuma elokuussa, johon osallistui koulutuksenjärjestäjien ravintola-henkilöstöä yli kymmenestä eri or-ganisaatiosta.

Opiskelijaravintoloissa oli merkit-

tävä määrä ulkoista myynti- ja pal-velutoimintaa ja erilaisia asiakasti-laisuuksia, joita hoidettiin yhdessä työssäoppijoiden kanssa.

3 ALUE Koulutuskuntayhtymä kehittää määrätietoisesti kilpailu- ja yhteistyökykyistä toisen asteen koulutuksen ja työelämän kehittämisen mallia ja rakennetta Keski-Suomessa. Kansallisessa edunvalvonnassa ja


Ammatillisen kehittämisyhdistyksen ra-vintolapalveluiden asiantuntijaverkos-ton puheenjohtajuus.

Opiskelijalijaravintoloiden esimies toimii AMKE ry:n ravintolapalveluver-koston asiantuntijaryhmän puheen-johtajana kaksivuotiskauden 2015–2016.

4 HENKILÖSTÖ Koulutuskuntayhtymä rakentaa osallistavaa ja motivoivaa toimintakulttuuria panostamalla erityisesti kokonaisvaltaiseen työhyvin-vointiin ja ennakoivaan henkilöstösuunnitteluun. Osana kokonaisvaltaista henkilöstö-

suunnittelua laaditaan tulosaluekoh-taiset henkilöstösuunnitelmat, joiden pohjalta henkilöstön osaamista sy-vennetään ja monipuolistetaan suh-teessa ennakoituihin tarpeisiin.

Laaditaan Opiskelijaravintoloiden hen-kilöstösuunnitelmat, joiden pohjalta henkilöstön osaamista syvennetään ja monipuolistetaan suhteessa ennakoi-tuihin tarpeisiin.

Koko henkilöstöä on koulutettu pää-osin aikuisopistolta hankituilla koulu-tuksilla. Koulutusaiheina ovat olleet laatu-, prosessi-, ympäristö- ja kas-visruokaosaaminen.

44



ja mahdollistaminen perustehtävässä onnistumisen varmistamiseksi.

Huomioidaan työn fyysinen ja henki-nen kuormittavuus erilaisin työjärjeste-lyin.

Kehityskeskustelut käydään kaikkien

kanssa vuosittain ja henkilöstö valtuu-tetaan ottamaan vastuu osaamisalu-eestaan.

Henkilöstöä on pystytty siirtämään fyysisesti kevyempään työhön ja osa-aikaisiin tehtäviin heidän niin ha-lutessaan.

Kehityskeskusteluita on käyty ja hen-

kilöstöä on kannustettu ottamaan vastuuta osaamisalueistaan ja vah-vuuksistaan.

5 TALOUS Koulutuskuntayhtymä varmistaa terveen talouden lähtökohdasta tulevaisuuden toiminta- ja kilpailukykynsä sekä tekee aktiivisesti ja pitkäjänteisesti uusia avauksia osaamisen myynnissä. Henkilöstö-, tila- ja muut toiminnan

resurssit mitoitetaan suhteessa opis-kelijamäärään ja –tuottoihin ja niitä kohdennetaan strategisten linjausten mukaisesti.


kiinteistöjen vastuullinen hoito ja ke-hittäminen koulutuksen tarpeista ja kestävän kehityksen lähtökohdista.

Palvelut tuotetaan kustannustehok-kaasti ja kilpailukykyisesti ja seurataan kustannusrakenteita ja toiminnan te-hokkuutta sekä tuloksellisuutta.

Kehitetään kaikkia toimintoja ja palve-

luja huomioiden ympäristönäkökulmat ja kestävä kehitys omassa toimintaym-päristössä.

Lisätään lähi- ja luomutuotteiden käyt-

töä Opiskelijaravintoloissa.

Yksikön talous ja ulkoinen tulonhan-kinta on kehittynyt positiivisesti ja toi-minta on tehokasta ja kilpailuky-kyistä. Olemassa olevat resurssit hyödynnetään tehokkaasti tuotta-vaan työhön.

Energian- ja vedenkäyttöön on kiin-

nitetty erityistä huomiota astiahuol-lossa ja siivouksen prosesseissa on siirrytty ns vedettömään mikrokuitu-siivoukseen.

Suomalaisia luomutuotteita on tar-

jolla päivittäin ja lähialueilta on os-tettu runsaasti mm. metsämarjoja.

6 ORGANISAATIO Yhteiset palvelut ja prosessit tuotetaan tiiviissä vuorovaikutuksessa kuntayhtymän oppilaitosten (asiakkaat) kanssa, ja ne tuovat yhdessä oppilaitosten lisääntyvän yhteistyön ja työnjaon kanssa lisäarvoa perustehtävän laadukkaalle toteutukselle. Systemaattinen laatutyö varmistaa


Sisäinen viestintä tukee vuorovaikut-

teisen asiantuntijayhteisön rakentu-mista ja opiskelijoiden osallistumista.

Kaikkia päivittäistä toimintaa kehite-tään ja vakioidaan laatutyön, itsearvi-oinnin, prosessien jatkuvan parantami-sen ja arvioinnin sekä jatkuvan koulu-tuksen avulla.

Vakioruokaohjeita ylläpidetään ja kehi-

tetään jatkuvasti Jamix-tuotannonoh-jausjärjestelmän avulla.

Jatkuva ja aktiivinen vuoropuhelu ja

yhteistyö ammattiopistojen sekä aikuis-opiston työssäoppimisen kouluttajien ja opettajien sekä johdon kanssa

Koko henkilöstö on koulutettu laatu-työhön ja laatujärjestelmää on päivi-tetty vuosittain.

Jamix-tuotannonohjaus- ohjelmis-

ton avulla tuotantoamme on vaki-oitu ja kehitetty. Yksikössä on otettu käyttöön Jamix -Ruoka-sovellus, jonka avulla asiakkaamme voivat katsoa lounaan raaka-aine- ja ravin-tosisältöjä ravintoloissa olevista tab-leteista tai omasta älypuhelimes-taan

Koko henkilöstö on koulutettu syk-

syllä 2015 käyttöön otettuihin uusiin opetussuunnitelmiin ja uuteen osaamisen arviointiin osaamispis-teinä.


45

Yhteenveto Opiskelijaravintolat-tulosalueen tunnusluvuista 2012 - 2015

Opiskelijaravintolat -tulosalue

TAV. TOTEUMAT 2015 2015 2014 2013 2012

Sisäinen yrittäjyys Kuntayhtymän sisäi-nen laskutus 64 % liikevaihdosta. Ulkoinen tulonhan-kinta 36 % liikevaih-dosta.

Sisäinen laskutus 63 %. Ulkoinen laskutus 37 %.




Toiminnan laatu as-teikolla 1-3

Asiakastyytyväi-syysmittauksen tuloksena kaikkien osa-alueiden yhteen-laskettu ka yli 2,50 asteikolla 1-3

2,52 2,55 2,49 2,49

Henkilöstön kehittämi-nen euroa/henkilö

1 500 euroa/henkilö 1 751 euroa/ henkilö

1 232 euroa/ henkilö

1 345 euroa/ henkilö

761 euroa/ hen-

kilö Tilikauden tulos vähin-tään 0 euroa

0 euroa 232 000 euroa

39 000 euroa

72 000 euroa

7 800

Asiakasmäärän vakiin-nuttaminen

Lounaita budjetoitu ka 5 100 / pvä / 190 koulupäivää (vaihteluväli 3 800- 5 500).

5 222 ateri-aa / pvä



3 470 ateriaa/ pvä

Työssäoppijoiden määrä ja hyväksytyt näytöt

Ulkoinen työssäop-piminen: Työssäop-pijoita 2 opiskelijaa/ jakso jokaisessa ravintolassa suoritta-en ao. jaksoihin liittyvät hyväksytyt näytöt Oppimisympäristönä suoritetut nuorten näytöt: 480 hyväksyttyä osanäyttöä yhteensä opiskelijaravintolois-sa

Ulkoinen työssäoppi-minen: 1-3 opiskelijaa / jakso / ravintola Oppimisym-päristönä suoritetut nuorten näytöt: 480 hyväk-syttyä osa-näyttöä yhteensä opiskelijara-vintoloissa.

Ulkoinen työssäoppi-minen: 2 opiskelijaa / jakso / ravintola Oppimisym-päristönä suoritetut nuorten näytöt: 480 hyväk-syttyä osa-näyttöä yhteensä opiskelijara-vintoloissa

Ulkoinen työssäop-piminen: 2 opiskelijaa / jakso / ravintola Oppimisym-päristönä suoritetut nuorten näytöt: 480 hyväk-syttyä osa-näyttöä yhteensä opiskelijara-vintoloissa

Ulkoinen työssäoppi-minen: 2 opiskelijaa / jakso / ravintola Oppimisym-päristönä suoritetut nuorten näytöt: 480 hyväk-syttyä osa-näyttöä yhteensä opiskelijara-vintoloissa

46


4.1.6 Kiinteistöliikelaitos

Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen

Toiminnalliset tavoitteet

tuksessa ohjelmakauden aikana (vuositavoite keskimäärin 1 %:n parannus). Kuntayhtymä saavutti tavoitteen etuajas-sa, vuoden 2015 lopussa kuntayhtymän toteutunut säästö oli jo 9,5 %. Vuonna 2015 veden kulutus laski 11,4 %, lämmön kulutus laski 9,7 % ja sähkön kulutus laski 1,8 %.

Tietojärjestelmät Kiinteistötietojen tietojärjestelmien kehityshankkeena jatkettiin Modelspace-ohjelmiston pilotointia ja otettiin ohjelmisto kaikissa uusissa rakennusprojekteissa käyttöön. Ohjelmiston käyttö selkeyttää rakennusprojektien suunni-telmien ja asiakirjojen tarkastus ja hyväksymismenettelyä sekä toimii erinomaisena tietovarastona rakennusprojek-tien kuluessa sekä sen jälkeen. Modelspacen rinnalla käy-tetään rakentamisen aikana BEM-projektipankkia. Ohjel-mistojen välille on tehty linkitys, joka mahdollistaa sen, ettei asiakirjoja ja suunnitelmia tarvitse erikseen tallentaa kahteen eri paikkaan.

Investointiprojektien ja vuosikorjausten hallintaan sekä kustannushallintaan etsittiin edelleen sopivaa internetse-laimen kautta käytettävää ohjelmistoa.

LaatutyöKiinteistöliikelaitoksen siivouksen-, kiinteistönhoidon- ja vahtimestaripalveluiden asiakaspalautteet ovat säilyneet edellisen vuoden hyvällä tasolla.

Talous ja investoinnit Valtakunnallinen kiinteistöjen ylläpidon kustannusindeksi nousi vuoden aikana n. 1,5 %. Kiinteistöliikelaitos onnis-tui hillitsemään ylläpitokulujen kasvua. Kasvu jäi tavoit-teen mukaisesti valtakunnallisen indeksin nousuvauhtia pienemmäksi, kulut nousivat edelliseen vuoteen verrattuna n. 1,1 %. Keskimääräinen ylläpitokulu vuonna 2015 oli 3,78 euroa/m2/kk, luku oli pienempi kuin talousarviossa ennakoitu 3,82 euroa/m2/kk. Suurimmat säästöt saatiin energiakuluissa.

Vuoden 2015 vuosikatetavoite oli 8,227 milj. euroa, toteu-tunut vuosikate oli huomattavasti tavoitetta parempi ol-len 9,861 milj. euroa. Toiminnan kokonaistulos oli 1,533 milj. euroa ylijäämäinen.

Toimintatuotot olivat yhteensä 23,897 milj. euroa, ja muodostuivat pääosin kiinteistöliikelaitokselle tuloutet-tavan investointeihin tarkoitetun valtionosuuden (3,735 milj. euroa) ohella sisäisistä ja ulkoisista vuokratuotoista (17,168 milj. euroa) sekä sisäisistä ja ulkoisista myyntituo-toista (2,541 milj. euroa). Ulkoiset vuokratuotot toteutui-

Kiinteistöomaisuuden arvo ja tilojen määräKiinteistöomaisuus on kuntayhtymän ylivoimaisesti suu-rin omaisuuserä, kirjanpitoarvoltaan 99 milj. euroa, noin 80 % kuntayhtymän taseeseen kirjatusta omaisuudesta. Koska kirjanpidon tasearvosta puuttuvat valtion 1990 luvun puolivälissä kuntayhtymälle lahjoittamien raken-nusten arvot, kiinteistöliikelaitos käyttää kuntayhtymän kiinteistöomaisuuden arvon ja arvon perusteella määri-teltävän korjausvastuun arvioinnissa lähtökohtana raken-nusten teknistä nykyarvoa. Teknisen nykyarvon käyttö ”poistolaskennan” laskentaperusteena on varmistanut, että vuosittain on varattu riittävä summa rakennusten korjaus-vastuun kattamiseen.

Vuoden 2015 lopussa kuntayhtymän omistamien raken-nusten tekninen nykyarvo oli 177 milj. euroa, josta Jyväs-kylässä ja Lievestuoreella sijaitsevien rakennusten osuus on 135 milj. euroa ja Jämsän 42 milj. euroa. Vuoden 2015 lopussa Jyväskylän koulutuskuntayhtymän omistamien tilojen laajuus oli yhteensä 147 000 hum2. Jyvässeudulla oli 110 500 hum2 ja Jämsässä 36 500 hum2 opetus- ja asuntolatiloja.

Omien tilojen lisäksi kuntayhtymällä oli käytössään vuok-ratiloja vuoden 2015 lopussa 11 800 hum2. Suurimmat vuokratilat olivat Jyväskylässä Education Facilities Oy:ltä vuokratut Pitkäkatu 19-21 musiikkialan koulutuksen tilat ja peruskorjaushankkeita varten hankitut väistötilat. Petä-jäveden kunnalta vuokratuissa tiloissa toiminut kulttuu-rialan artesaanikoulutus siirtyi Jyväskylään kesällä 2015 ja Petäjäveden tilojen vuokrasopimus päättyi heinäkuun 2015 lopussa. Artesaanien koulutus alkoi syksyllä 2015 väliaikais-tiloissa ja koulutus siirtyi vuodenvaihteessa 2015/2016 Kan-kaan kampukselle Education Facilities Oy:ltä vuokrattuihin uusiin tiloihin.

Energiansäästö ja ympäristövastuuKuntayhtymän kiinteistönpitoa ohjaavat kestävän kehi-tyksen tavoitteet. Suurimmat vaikutukset elinympäris-töön ja työskentelyolosuhteisiin on rakennusinvestointien yhteydessä tehdyillä oikeilla päätöksillä. Tavoitteena on pienentää rakennusten ympäristörasitusta vähentämällä energian, veden, materiaalien, aineiden ja jätteiden mää-rää, tehostamalla tilankäyttöä, parantamalla talotekniikkaa ja –automaatiota sekä hyödyntämällä uusiutuvaa energiaa. Rakennushankkeet toteutetaan Terve Talo –ohjeistuksen mukaisesti, huolellisen työmaavalvonnan avulla. Kuntayhtymä on mukana kuntien energiansäästöohjel-massa vuosille 2009-2017 (KETS-hanke), jossa tavoitteek-si on asetettu 9 % säästö energian ja veden ominaiskulu-


47

vat 0,368 milj. euroa talousarviota suurempana johtuen Jämsän Auvilan tilojen vuokraamisesta ulkopuolisille toi-mijoille.

Muita toimintatuottoja tuloutettiin yhteensä 0,453 milj.euroa, mm. Jyväskylän koulutuskuntayhtymälle maksetut korvaukset 0,250 milj. euroa Priimuksen peruskorjausu-rakkaan liittyvään hovioikeuden päätökseen perustuen. Pysäköintimaksutuottoja kirjattiin yhteensä 100 00 euroa ja käyttökorvauksia 60 000 euroa.

Toimintakulut olivat yhteensä 13,571 milj. euroa, joista suurin erä oli palvelujen ostot 5,1 milj. euroa. Palvelujen ostoista valtaosa eli noin 4,6 milj. euroa käytettiin siivous-

palveluihin, kiinteistöjen hoitoon ja kunnossapitoon sekä piha-alueiden hoitoon. Energiakustannukset olivat 2,9 milj. euroa ja ulkoiset vuokrakustannukset 1,5 milj. euroa.

Rakentamisinvestointeihin oli talousarviossa varattu 16,450 milj. euroa. Toteutuneiden investointien loppu-summa oli 15,984 milj. euroa eli 0,466 milj. euroa suunni-teltua pienempi. Taseen keskeneräisten rakennushankkei-den arvo vuoden 2015 lopussa oli 13,882 milj. euroa, joka suurimmaksi osaksi muodostuu vuonna 2014 käynnis-tyneestä Harjun toimipisteen peruskorjauksesta (12,752 milj. euroa). Harjun peruskorjauksen 1. vaihe valmistuu vuoden 2016 lopussa.

Toimenpiteiden toteuma 2015: Kiinteistöliikelaitos

Tavoiteohjelma

Toimenpiteet 2015

Toteuma 2015

Strateginen linjaus: 1 OPISKELIJA Koulutuskuntayhtymässä on esimerkillisiä toimintatapoja elämänhallinnan juurruttamisesta huippu- ja moniosaamisen tukemiseen ja korkea-asteen jatko-opintoihin ohjaamiseen Oppimisen ja ohjauksen henki-


Valmistumisvaiheessa oleville opiskeli-joille lähetettävään kyselyyn lisätään op-pimisympäristön toimivuuteen liittyvät kysymykset.

Ympäristösiisteyteen kiinnitetään eri-tyistä huomiota. Aloitetaan tehostettu il-kivaltakustannusten seuranta.

Valmistelu on kesken, tällä hetkellä yksi oppimisympäristökysymys.

Ilkivaltatapaukset kuvataan ja tieto ilkival-

lasta toimitetaan koulutuspäälliköille ja yk-sikönjohtajille. Vuonna 2015 oli 51 ilkival-tailmoitusta. Ilkivalta aiheutti 8 500 € lisä-kustannuksia.

Strateginen linjaus: 2 TYÖ- JA ELINKEINOELÄMÄ Koulutuskuntayhtymä on mukana työelämän muutosten ja tarpeiden ennakoinnissa ja toteuttaa työelämälähtöistä koulutusta ja osaa-misen kehittämistä sekä antaa opiskelijoille valmiuksia monimuotoistuvaan työelämään, osaamisen päivittämiseen ja yrittäjyyteen. Työelämälähtöisen koulutuk-

sen malleja (esim. 2+1, lukioi-den työelämämallit) ja käytän-teitä (opettajien ja muun hen-kilökunnan työelämäjaksot) vahvistetaan.


sessa on yrittäjyyden erityis-tehtävä (yrittäjyyskoulun toi-mintamalli), jota tuetaan aktiivi-sella yhteistyöllä yrityskentän ja yrittäjäjärjestöjen kanssa.

Opiskelijaryhmille tarjotaan mahdolli-suutta osallistua rakennusten ja talotek-niikan korjaus-, ja rakennustöihin.

Tarjotaan opiskelijoille työssäoppimis-paikkoja.

Tarjotaan Ny -yrityksille projektitöitä.

Jämsän ammattiopisto on toteuttanut useita Palvian alueen rakennus- ja kor-jaushankkeita. Jyväskylän ammattiopisto ja Jämsän ammattiopisto osallistuivat Ko-nilannotkon asuntolan kunnostustöihin.

Työssäoppijoita on työskennellyt mm. puutarha-viherrakennus-, sähkö-, LVI- ja logistiikan tehtävissä

Jämsän ammattiopiston NY-yritykset to-

teuttivat Konilannotkon ja Metsäoppilai-toksentien rakennuksissa kolme raken-nusprojektia.

Strateginen linjaus: 3 ALUE Koulutuskuntayhtymä kehittää määrätietoisesti kilpailu- ja yhteistyökykyistä toisen asteen koulutuksen ja työelämän kehittämisen mal-lia ja rakennetta Keski-Suomessa. Yhteistyötä mallinnetaan ja

konkretisoidaan erityisesti toi-minta-alueen perusasteen, korkeakoulujen, kuntakentän, työelämän ja aluekehitystoimi-joiden kanssa.

Kehitetään yhdessä Jyväskylän tilapal-velun ja Humanistisen ammattikorkea-koulun kanssa Kankaan alueen uusia yhteistyömalleja.

Harjun ja Kyllönmäen peruskorjaus-

hankkeessa kehitetään uudenlaisia oppi-misympäristöjä ja verkko-opetusta.

Kankaan alueella on käynnistynyt ”Luova kampus” yhteistyöprojekti.

Kiinteistöliikelaitos on yhdessä oppilaitos-

ten kanssa käynnistänyt lukuisia kaluste- ja av- järjestelmien kokeiluprojekteja

48


Strateginen linjaus: 4 HENKILÖSTÖ Koulutuskuntayhtymä rakentaa osallistavaa ja motivoivaa toimintakulttuuria panostamalla erityisesti kokonaisvaltaiseen työhyvinvoin-tiin ja ennakoivaan henkilöstösuunnitteluun. Osana kokonaisvaltaista hen-

kilöstösuunnittelua laaditaan tulosaluekohtaiset henkilöstö-suunnitelmat, joiden pohjalta henkilöstön osaamista syven-netään ja monipuolistetaan suhteessa ennakoituihin tar-peisiin

Laaditaan koulutussuunnitelmat koko henkilöstön kanssa.

Suunnitellut koulutussuunnitelmat ovat pääosin toteutuneet.

Strateginen linjaus: 5 TALOUS Koulutuskuntayhtymä varmistaa terveen talouden lähtökohdasta tulevaisuuden toiminta- ja kilpailukykynsä sekä tekee aktiivisesti ja pitkäjänteisesti uusia avauksia osaamisen myynnissä. Omaisuuden hoidon ytimessä


Valmistaudutaan vuoden 2016 jätelain-säädännön uudistamiseen. Tavoitteena on edelleen kaatopaikkajätteen vähentä-minen.

Lisätään uusiutuvan energian käyttöä al-

kavissa rakennushankkeissa. Vuosikate 8,2 milj. euroa ja rakenta-

misinvestointien taso 16,45 milj. euroa.

Jätteiden syntipistelajittelussa on muutettu painotusta kierrätykseen ja polttokelpois-ten jakeiden tarkempaan lajitteluun jo syn-typisteessä (esim. VN 1 C-E:n uusi jät-teenkeräyspiste).

Energiajakeeksi meni v. 2015 suurempi

osa jätettä kuin edellisvuosina. Alkavissa rakennushankkeissa pyritään

maksimoimaan uusiutuvan energian saan-timahdollisuus jo suunnitteluvaiheessa, mm. Harjun hankkeeseen on suunniteltu aurinkopaneelijärjestelmät.

Koulutuskuntayhtymä on hankkinut Vih-

reän sähkön sertifikaatin ja yhtymän hank-kima sähkö tuotetaan uusiutuvilla energia-lähteillä.

Vuosikate toteutui tavoitetta huomattavasti

parempana ollen 9,9 milj.euroa. Rakenta-misinvestointien toteuma 15,99 milj. euroa


piste on oppimisen ja liikku-vuuden edistäminen.



Jatketaan yhteistyötä Jyväskylän IT- tie-dekunnan opetusympäristöjen kehitys-projektissa.

Ohjelmistotalojen kanssa selvitetään

mahdollisuudet tietomallin tietojen siir-rosta kiinteistötoimen järjestelmien vä-lillä.

Otetaan käyttöön tilatietojen siirto tieto-

mallista suoraan huoltokirjaan.

Suoritetaan asiakaspalautekysely huolto-, siivous ja vahtimestaripalve-luista. Laatua seurataan mittaamalla asiakastyytyväisyyttä.

Jyväskylän yliopiston informaatiotieteiden tiedekunnan kanssa toteutettu Innovatiivi-set oppimisympäristöt – projekti valmistui.

Ohjelmistotalojen kanssa on selvitys kes-ken. Valmista ohjelmaa ei ole vielä saata-villa. Yhteistyötä jatketaan edelleen.

Tilatietojen siirto tietomallista huoltokir-

jaan on käytössä. Kyselyt on toteutettu suunnitelmien mu-

kaisesti.


49

Yhteenveto kiinteistöliikelaitoksen tunnusluvuista 2012 - 2015

Kiinteistöliikelaitos

TAV. TOTEUMAT 2015 2015 2014 2013 2012

Henkilöstö

Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilökunta, työssä jaksaminen ja työkyvyn ylläpitäminen Koulutuskustannuk-

set / henkilö 700 euroa/hlö 1 016 euroa/hlö 1 101 euroa/hlö, 665 euroa/hlö 514 euroa/hlö

Ammattitutkinnon suorittaneet vakitui-sesta henkilöstöstä

siivous 100 % kiinteistönhoito 100 % vahtimestarit 100 % hallinto 100 %



siivous 100 % kiinteistönhoito 100 % vahtimestarit 83,3 % hallinto 100 %

siivous 100 % kiinteistönhoito 93,31 % vahtimestarit 33,3 % hallinto 100 %

Asiakasnäkökulma Asiakkaiden tarpeiden tunteminen, laadukas palvelutuotanto ja nopea reagointikyky

Asiakastyytyväi-syyskysely, kiinteis-tönhoidon ja sii-vouksen osalta (pis-teytys 1-4)

siivous 3,00 (ka) kiinteistönhoito 2,9 (ka) vahtimestaripal-velut 3,0 (ka)



siivous 3,29 (ka) kiinteistönhoito 3,04 (ka)

siivous 3,35 (ka) kiinteistönhoito 2,97 (ka)

Asiakastyytyväi-syyskysely raken-nuttamisen, hallin-non ja isännöinnin osalta toteutetaan (pisteytys 1-4)

Jämsän ammat-tiopisto/ Koulutie 19 peruskorjaus 3,0 (ka)

Jämsän ammat-tiopisto/ Koulutie 12 peruskorjaus 2,57 (ka) Viitaniementie 1 D:n 2. vaiheen peruskorjaus 2,26 (ka)

Toteutetaan keväällä 2015

Viitaniementie 1 D peruskorjauk-sen I vaihe 2,59 (ka)

Viitaniementie 1 B 3,03 (ka) Viitaniementie 1 C 3,04 (ka)

Prosessin sujuvuus Kiinteistönpidon kustannustehokkuus, suunnitelmallisuus, kestävän kehityksen huomioon ottaminen ja toiminnan laatu

Ylläpitokulut: euroa / m² / kk

3,82 euroa/m2 3,78 euroa/m2 3,74 euroa/m2 3,65 euroa/m2 3,59 euroa/m2

Siivous: euroa / sii-vousneliö / kk

1,40 euroa/m2 1,43 euroa/m2 1,38 euroa/m2 1,37 euroa/m2 1,35 euroa/m2

Uudet energian-säästötavoitteet suunnittelukaudella 2009 - 2017 (sähkö, lämpö, vesi)

sähkö -1 % lämpö -1 % vesi -1 % (vuositavoite)

sähkö -1,8 % lämpö -9,7 % vesi -11,4 %

sähkö +15 % lämpö -7 % vesi -4,1 %

sähkö +2,78 % lämpö +1,37 % vesi -1,87 %

sähkö +2,78 % lämpö +1,37 % vesi -1,87 %

Ominaiskulutuksen lasku ajanjaksolla 2009 - 2017 yh-teensä

9 % (kokonaistavoite kaudella 2009 - 2017)

9,5 % 9 % (kokonaistavoite kaudella 2009 - 2017)



Jätteiden syntypis-telajittelu

kaatopaikkajät-teen määrää pyritään edel-leen vähentä-mään

Kaatopaikkajät-teen määrä kasvoi 14,5 %

kaatopaikkajät-teen määrä laski 11 %

kaatopaikkajät-teen määrä laski 14 %

kaatopaikkajät-teen määrä lisääntyi hieman

Toiminnan vaikuttavuus Toiminnan kannattavuus, omaisuuden arvonhallinta (* rakentamisinvestoinnit pois lukien Cygnaeus-rakennuksen ja -maa-alan hankinta)

Vuosikate / perus-korjausinvestoinnit

0,50 (8227/16450)

0,62 (9861/15984)

0,57 (8690/15146)

0,55* (10010/18366)

1,01 (9384/9328)

Tekninen arvo / jälleenhankinta-arvo

0,67 (169255/254354)

0,68 (177144/261450)

0,66 (168872/257482)

0,66 (166766/253377)

0,66 (168547/256258)

Tekninen arvo / tasearvo

1,70 (169255/99683)

1,79 (177144/98912)

1,65 (168872/102262)

1,95 (166766/85374)

2,27 (168547/74205

50


4.1.7 Jyväskylän aikuisopisto -liikelaitos

Jyväskylän aikuisopisto -liikelaitoksen osalta vuosi 2015 toteutui toiminnallisesti ja taloudellisesti tavoitteiden mu-kaisesti. Opiskelijamäärä pysyi lähes vuoden 2014 tasolla ja hakeutuminen aikuiskoulutukseen oli edelleenkin aktiivis-ta. Tämä näkyi mm. omaehtoisen ammatillisen peruskou-lutuksen syksyn sisäänotossa, jolla turvattiin Jyväskylän koulutuskuntayhtymän opiskelijapaikkojen täyttyminen. Myös osaamisohjelmien kohderyhmien opiskelijamäärää onnistuttiin kasvattamaan edelliseen vuoteen verrattu-na. Kokonaisopiskelijamäärä oli 10 707, joka on hieman pienempi kuin vuonna 2014, mutta opiskelijatyöpäivien määrä kasvoi vajaalla 13 000. Tutkintoja suoritettiin vuo-den 2015 aikana yhteensä 2107, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 202 tutkintoa.

Vuoden 2015 toimintatuotot olivat 23,9 miljoonaa euroa ja toimintakulut olivat 23,4 miljoonaa euroa. Tilikauden ylijäämä oli 86 000 euroa, joten asetettu tulostavoite saa-vutettiin. Talousarvioon verrattuna valtionosuusrahoit-teinen koulutus toteutui suurempana kuin oli budjetoitu opiskelijamäärän nousun ansioista. Työvoimakoulutus, oppisopimuskoulutus ja yrityskoulutus toteutuivat lähes budjetoidun mukaisesti.

Vuoden 2015 syksyllä Keski-Suomen ELY-keskus kilpai-lutti ammatillisen koulutuksen ja maahan-muuttajien kotoutumiskoulutusten kapasiteetit. Kilpailutuksen tu-loksena aikuisopisto sai järjestettäväksi ammatilliset kou-lutuskapasiteetit, uutena myös rakennusalan kapasiteetin. Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusten kapasiteetit menivät osittain yksityisille toimijoille. Kotoutumiskoulu-tusten volyymi on ollut vuositasolla noin miljoonaa euroa. Vuoden 2015 lopulla näkyi jo turvanpaikanhakijoiden määrän kasvua, joten tarve maahanmuuttajien kotoutu-miskoulutuksiin tulee kuitenkin kasvamaan lähivuosina. Aikuisopisto pyrkii omalta osaltaan säilyttämään kyvyn vastata tulevaisuuden koulutustarpeisiin.

Opiskelijoita ja asiakkaita koskevien kehittämistoimenpi-teiden pääpaino on ollut kuluneena vuonna henkilökoh-taistamisen kehittämisessä, osaamisen tunnistamisessa ja dokumentoinnissa. Nuorten aikuisten osaamisohjelmassa ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen -ohjelmassa luotiin uusia ohjauksellisia toimintamalleja myös tulevai-suuden tarpeisiin. Aikuisopisto oli osaamisohjelmassa yksi valtakunnan kärkitoimijoista. Nuorten aikuisten osaa-misohjelmassa opiskeli 400 opiskelijaa.

Koulutusaloilla kehitettiin verkko-osaamista, jonka tu-loksena oli mahdollista opiskella osa teoriaopinnoista ver-kossa. Vuonna 2015 aikana 35 opiskelijaa suoritti osan opinnoista ulkomaan työssäoppimisjaksoilla. Henkilö-kohtaistamisen kolmen vaiheen sähköinen dokumentointi opiskelijahallintojärjestelmään otettiin käyttöön ja käytön kattavuutta seurattiin.

Työ- ja elinkeinoelämän kehittämistoimenpiteinä vuonna 2015 olivat mm. ennakointi, asiakkuuden-hallinta, työelä-mälähtöiset opetusmenetelmät ja yrittäjyys. Aikuisopisto osallistui Keski-Suomen liiton koordinoimaan biotuote-tehtaan osaamisen ennakointityöryhmään, Kankaan uu-den toimintaympäristön ja Uusi sairaala -kampuksen ke-hittämisryhmiin.

Asiakkuudenhallintaa kehitettiin yhdessä yritysten kans-sa. CRM -asiakkuudenhallintaohjelma otettiin käyttöön. Työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä hyödynnettiin mm. Priimus-kampuksella ja Tikkakosken lentoasemalla. Finavian yhteistyösopimusta päätettiin jatkaa toistaiseksi.

Yrittäjyysopintoja tarjottiin kaikille avoimessa aikuisopis-tossa. Osuuskunta Verso, jossa toimijoina ovat sekä opis-kelijat että henkilöstö, jatkoi aktiivisesti toimintaansa. Aikuisopisto osallistui koulutuskuntayhtymän hallinnoi-maan Yrittäjyys yhdistää -hankkeeseen (ESR).

Alueellisena kehittämistoimenpiteenä toteutettiin kunta-kierros Jyväskylän koulutuskuntayhtymän omistajakun-tiin, jossa selvitettiin henkilöstön osaamisen kehittämis-tarpeita.

Koulutus- ja kehittämisyhteistyötä tehtiin kulunee-na vuonna mm. Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuk-sen, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Bovalliuksen, Jy-väskylän yliopiston, Yritystehtaan ja Ohjaamo -hankkeen kanssa. Kumppanuusyhteistyötä jatkettiin Keski-Suomen Osuuspankin kanssa.

Sisäistä yhteistyötä tehostettiin mm. toteuttamalla Kan-kaan tilasuunnittelu yhteistyössä Jyväskylän ammattiopis-ton kanssa. Tilojen yhteiskäyttöä tehostettiin lukioiden kanssa ja henkilöstön yhteiskäyttöä lisättiin ammattiopis-ton kanssa.

Henkilöstön kehittämistoimenpiteinä otettiin käyttöön uusi henkilöstö- ja koulutussuunnitelma, jota hyödynnet-tiin rekrytoinnissa ja koulutustarpeiden ennakoinnissa.

Koulutussuunnittelun avulla mahdollistettiin kouluttajien asiantuntijuuden käyttö yli koulutusalojen ja uudistettiin koulutustarjontaa. Yksikönjohtajien työtehtävät uudistet-tiin, koulutuspäälliköille tuli uusia vastuualueita ja koulu-tussihteereiden osalta tarkistettiin työnjakoa.

Laatutyö ja kehittämistyö keskitettiin yhdelle yksikönjoh-tajalle. Sisäiset auditoinnit toteutettiin suunnitelman mu-kaisesti. Opiskelijapalautejärjestelmien automatisointityö aloitettiin.


51

Toimenpiteiden toteuma 2015: Jyväskylän aikuisopisto -liikelaitos

Tavoiteohjelma

Toimenpiteet 2015

Toteuma 2015


dessä kumppaneiden kanssa toimiva opiskelijavirtojen seu-rannan ja syrjäytymisen eh-käisyn malli.



Kansainvälisyyskoulumalli an-

taa kaikille monikulttuurisuus- ja kansainvälistymisvalmiudet ja mahdollistaa kv-osaamisen syventämisen.

Oppilaskuntien asemaa ja osal-lisuutta koulutuskuntayhtymän toiminnassa vahvistetaan.

Yhtenäistetään henkilökohtaistamisessa

osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä dokumentoinnin menetelmiä.

Toteutetaan Nuorten aikuisten osaamis-

ohjelmaa osana nuorten yhteiskuntata-kuuta. Toteutetaan AOV -ohjelmaa rahoi-tuksen puitteissa.

Jokaisella koulutusalalla toteutetaan osa

opinnoista verkkokurssien kautta. Aikuisopistosta 20 opiskelijaa opiskelee

ulkomailla osan opinnoistaan. Ollaan mukana kv-toiminnassa Luoteis-

Venäjän alueella yhteistyössä kotimaisten yritysten kanssa.

Pilotoidaan opiskelija/asiakasraatien toi-

mintamalli.

Sähköisen henkilökohtaistamisdokumen-

tin käyttöönottoa seurattiin toiminnan yhte-näistämiseksi. Henkilökohtaistamiskäytän-nöt päivitettiin 1.8.2015 voimaan tulleen asetuksen mukaiseksi.

Nuorten aikuisten osaamisohjelmassa ja

Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen -ohjelmassa opiskeli yhteensä 400 opiske-lijaa. Hakevan ja tukevan toiminnan vah-vistamiseksi rekrytoitiin opinto-ohjaaja ja työhönvalmentaja. Työhönvalmentajan toi-menkuvaa ja ohjausroolia täsmennettiin hakevan ja tukevan toiminnassa.

Jokaisella koulutusalalla oli mahdollista

opiskella osa opinnoista verkkokurssien kautta.

35 opiskelijaa on opiskellut ulkomailla (In-

tia, Tanska, Hollanti, Kanada, Islanti, Viro, Saksa, Tsekki).

Tarjoukset valmisteltiin yhdessä ao-koulu-

tus Oy:n kanssa viidelle yritykselle (Ilim-Group, LSR, Lemminkäinen, Are ja EKE-Group). Koulutus- ja konsultointia toteutet-tiin Ilim-Groupille, UPM:lle ja EKE-Grou-pille.

Asiakasraadit on toteutettu suunnitelman

mukaisesti.

Strateginen linjaus: 2 TYÖ- JA ELINKEINOELÄMÄ Koulutuskuntayhtymä on mukana työelämän muutosten ja tarpeiden ennakoinnissa ja toteuttaa työelämälähtöistä koulutusta ja osaa-misen kehittämistä sekä antaa opiskelijoille valmiuksia monimuotoistuvaan työelämään, osaamisen päivittämiseen ja yrittäjyyteen. Työ- ja elinkeinoelämän kump-


Työelämälähtöisen koulutuk-sen malleja (esim. 2+1, lukioi-den työelämämallit) ja käytän-teitä (opettajien ja muun henki-lökunnan työelämäjaksot) vah-vistetaan.

Osallistutaan maakunnallisiin ja toimiala-

kohtaisiin ennakointityöryhmiin ja hyödyn-netään niiden tuloksia toiminnan suunnit-telussa.

Rakennetaan kumppanuutta vahvistava

asiakkuudenhallintamalli. Toimitaan Äänekosken biotuotetehtaan

toimijoiden kumppanina.

Osallistuttiin Keski-Suomen Liiton koordi-

noimaan Biotuotetehtaan osaamisen en-nakoinnin työryhmään sekä Kankaan toi-mintaympäristön ja uusi sairaala -kampuk-sen kehittämisryhmiin.

CRM -asiakkuudenhallintaohjelma on val-

mis ja käyttöönotto eteni erikseen laaditun suunnitelman pohjalta.

On osallistuttu erilaisiin yhteistyöneuvotte-

luihin ja kartoitettu koulutustarpeita yhteis-työssä Poken ja Jämsän ammattiopiston kanssa. Äänekoskelle perustettiin toimi-piste koulutusten toteuttamista varten ja ensimmäiset koulutukset käynnistettiin syksyllä 2015.

52


Koko toisen asteen koulutuk-sessa on yrittäjyyden erityisteh-tävä (yrittäjyyskoulun toiminta-malli), jota tuetaan aktiivisella yhteistyöllä yrityskentän ja yrit-täjäjärjestöjen kanssa.

Otetaan käyttöön uusia oppimisympäris-töjä (mm. Kankaan alue, simulaattoriope-tus, Lentoasema – ympäristö).

Yrittäjyysopintoja on mahdollista suorittaa

kaikilla koulutusaloilla. Opetuksessa käy-tetään yrityselämän edustajia. Työkaluna myös Osuuskunta Verso.

Yhteistyösopimusta Finavian kanssa pää-tettiin jatkaa toistaiseksi. Kankaan oppi-misympäristö valmistui käyttöönottoa var-ten ja aikuisopiston osalta Petäjäveden toimipisteen käyttö päättyi kesäkuussa 2015.

Yrittäjyysopintoja tarjottiin kaikille Avoi-

messa aikuisopistossa. Osuuskunta Ver-son toiminta oli aktiivista.

Aikuisopisto oli mukana yrittäjyys yhdistää

–hankkeessa (ESR).

Strateginen linjaus: 3 ALUE Koulutuskuntayhtymä kehittää määrätietoisesti kilpailu- ja yhteistyökykyistä toisen asteen koulutuksen ja työelämän kehittämisen mal-lia ja rakennetta Keski-Suomessa.

Yhteistyötä mallinnetaan ja

konkretisoidaan erityisesti toi-minta-alueen perusasteen, kor-keakoulujen, kuntakentän, työ-elämän ja aluekehitystoimijoi-den kanssa.

Toisen asteen koulutuksen jär-

jestäjien yhteistyötä, työnjakoa ja rakenneratkaisuja toteute-taan tarkoituksenmukaisesti.

Kansallisessa edunvalvonnassa ja viestinnässä otetaan en-tistä aktiivisempi rooli.

Toimitaan veturina maakunnallisessa ai-

kuiskoulutuksen kehittämisessä osana koulutuksenjärjestäjäverkon rakennemuu-tosta.

Tehdään kampusyhteistyötä Jyväskylän

lukiokoulutus -liikelaitoksen ja ammat-tiopistojen kanssa erityisesti opintotarjon-nassa, tilasuunnittelussa ja yhteisten toi-mintojen organisoimisessa. Kankaan alu-eella toteutetaan eri koulutustasojen (JYO, JAMK ja muut toimijat) yhteistyötä.

Otetaan Jyväskylän kaupungin lisäksi ak-

tiivisen toimijan rooli myös muiden omis-tajakuntien henkilöstön osaamisen kehit-tämisessä.

Osallistuttiin aktiivisesti maakunnalliseen

valmistelutyöhön. Tilasuunnitteluyhteistyö toteutui Kankaan

alueella. Opinto-ohjausyhteistyö tiivistyi Ohjaamo-hankkeen kautta sekä Yritysteh-dasyhteistyö (JYO, JAMK) toteutui suunni-tellulla tavalla. Sovittiin yhteistyömenette-lyistä opintotarjonnan hyödyntämiseksi ai-kuislukion ja aikuisopiston välillä.

Toteutettiin kuntakierros Jyväskylän kou-

lutuskuntayhtymän omistajakuntiin.


löstösuunnittelua laaditaan tu-losaluekohtaiset henkilöstö-suunnitelmat, joiden pohjalta henkilöstön osaamista syven-netään ja monipuolistetaan suhteessa ennakoituihin tarpei-siin.

Kuntayhtymän tiimien roolia tie-donvälityksessä, kehittämi-sessä ja päätösten valmiste-lussa vahvistetaan.


vointi ja mahdollistaminen pe-rustehtävässä onnistumisen varmistamiseksi.

Otetaan tulosaluekohtainen henkilöstö-

suunnitelma käyttöön. Henkilöstön osaamista käytetään yli kou-

lutusalojen/yksikkörajojen koulutussuun-nittelua tehostamalla.

Yksikönjohtajien työtehtävät uudistetaan

tulevaisuuden painopistealueiden mu-kaiseksi ja koulutuspäälliköiden rooli lähi-johtamisessa vahvistuu.

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma otettiin

käyttöön, jota hyödynnettiin mm rekrytoin-nin ja koulutustarpeiden ennakoinnissa.

Koulutussuunnittelun avulla mahdollistet-

tiin kouluttajien ristikkäiskäyttö ja koulu-tustarjontaa uudistettiin.

Yksikönjohtajien työtehtävät uudistettiin ja

koulutuspäälliköille tuli uusia vastuualu-eita.


53

Strateginen linjaus: 5 TALOUS Koulutuskuntayhtymä varmistaa terveen talouden lähtökohdasta tulevaisuuden toiminta- ja kilpailukykynsä sekä tekee aktiivisesti ja pitkäjänteisesti uusia avauksia osaamisen myynnissä. Henkilöstö-, tila- ja muut toimin-




Rahastoja käytetään suunnitel-lusti kehittämistoimintaan.

Aikuisopistotasoista koulutussuunnittelua

keskitetään (opetustilat, -kalusto, -henki-löstö).

Laaditaan selkeät toimintamallit yrityskou-

lutusten myyntiin kuntayhtymään perus-tettavan osakeyhtiön kanssa.

Seurataan aktiivisesti OKM:n ja TEM:n eri

rahoituslähteitä ja hyödynnetään täysi-määräisesti niiden kautta saatavat erillis-rahoitukset.

Kohdennetaan uudelleen aiemmin tehty

investointivaraus tuleville vuosille.

Koulutussuunnittelun kehittämisellä saa-

tiin tehokkaammin hyödynnettyä koulu-tustiloja, kalustoa ja henkilöstön käyttöä.

Laadittiin puitesopimus ao-koulutus Oy:n

ja Kuntayhtymän välille. Luotiin toiminta-mallit ja prosessit koulutusten toteutta-miseksi.

Hyödynnettiin OKM:n ja TEM:n eri rahoi-

tuslähteitä koulutus- ja hanketoimin-nassa.

Investointivaraus kohdennettiin oppimis-

ympäristöjen kehittämiseen.





Sisäinen viestintä tukee vuoro-

vaikutteisen asiantuntijayhtei-sön rakentumista ja opiskelijoi-den osallistumista.

Hankitaan koko henkilöstölle mobiililait-

teet sekä annetaan koulutus niiden käyt-töön.

ICT -palveluita hyödynnetään tehokkaam-min opetus- ja ohjaustyössä.

Toteutetaan sisäiset auditoinnit suunnitel-

man mukaisesti ja korjataan poikkeamat. Toteutetaan opiskelijapalautejärjestel-

mien automatisointi (AIPAL). Keskitetään laatutyön ja kehittämistoimin-

nan johtamista.

Mobiililaitteet hankittiin ja koulutus toteu-

tettiin suunnitellusti. Pilotit toteutettiin eri koulutusaloilla. Sisäiset auditoinnit ja jatkotoimenpiteet

toteutettiin suunnitellusti. Opiskelijapalautejärjestelmien automati-

sointityö aloitettiin. Laatutyö ja kehittämistoiminta keskitettiin

yhdelle yksikönjohtajalle.

54


Yhteenveto Jyväskylän aikuisopisto -liikelaitoksen tunnusluvuista 2012 - 2015

Jyväskylän aikuisopisto -liikelaitos

TAV. TOTEUMAT 2015 2015 2014 2013 2012

Vaikuttavuus

Suoritettujen tutkintojen määrä yhteensä 1820 2107 1905 1737 1705 Näyttötutkinnot: Perustutkinnot 800 745 715 712 642 Ammattitutkinnot 340 434 340 327 404 Erikoisammattitutkinnot 250 251 337 290 224 Osatutkinnot 400 646 482 388 400 Opetussuunnitelmaperusteiset perustutkinnot 30 31 31 20 35 Kv-toiminnan % -osuus liikevaihdosta 1 % 0,4 % 0,4 % Asiakasnäkökulma Päättöpalautteiden keskiarvo, asteikolla 1-5 OPAL 4,1 4,1 4,0 4,0 4,05 Aipal 4,0 4,2 3,8 3,9 3,8 Työvoimakoulutuksen % -osuus liikevaihdosta 23,0 % 22,7 % 23,7 % 26,2 % 23,0 % Muun maksullisen palvelutoiminnan % -osuus liikevaihdosta

7,3 % 8,1 % 10,2 % 10,3 % 10,9 %

Ulkomaan jaksolla opiskelevien opiskelijoiden määrä 25 35 31 27 Henkilöstö Opetushenkilöstön muodollinen pätevyys 90 % 87,6 % 87,4 % 89 % 89 % Näyttötutkintomestareiden määrä 185 187 188 184 179 Henkilöstön kehittäminen, euroa hlö 900 1084 1209 1073 1087 Henkilöstökyselyn kokonaisindeksi 4,00 3,95 3,98 4,01 Prosessit Eronneiden opiskelijoiden määrä (vos-rahoitteinen), josta negatiiviset eroamiset (%)

200 55 %

233 80 %

205 81 %

257 55 %

Henkilöstökustannukset % liikevaihdosta (enintään) 64 % 63 % 61 % 62 % 64 %

Vuokrakustannukset % liikevaihdosta (enintään) 10 % 10,3 % 9,6 % 9,8 % 10 % Henkilöstökulut euroa/opiskelijatyöpäivä 33 30 31 32 32 Toimintatuotot euroa/henkilö 99 000 101 188 103 028 98 000 94150 Opiskelijatyöpäivien määrä 465 000 497 626 485 048 460 507 438 958


55

4.1.8 Jyväskylän lukiokoulutus -liikelaitos

Vuoden 2015 alusta syntyivät hallinnollisesti kaksi uutta lukiota: Jyväskylän Lyseon lukio ja Schildtin lukio. Lukiot toimivat edelleen kahdessa eri toimipisteessä eli Viitanie-men ja Harjun kampuksilla. Jyväskylän aikuislukio jatkoi toimintaansa itsenäisenä lukiona ja sijoittui Sepänkadun toimipisteeseen. Lukioittain opiskelijamäärien jakauma oli seuraava: Lyseon lukio 1 151 (sisältää IB- lukio 110), Schildtin lukio 1 227 ja Aikuislukio 242. Naisia opiskeli-joista oli 56 % ja miehiä 44 %. Aloituspaikat saatiin täy-tettyä Jyväskylän Lyseon lukiota lukuun ottamatta. Aikuis-lukioon hakeudutaan jatkuvalla haulla koko lukuvuoden ajan yhteishaun ulkopuolella. Lukioista valmistutaan pää-sääntöisesti keväällä. Yksilöllisten opinpolkujen ja omien tavoitteiden mukaisesti ylioppilaaksi valmistui keväällä 2015 678 kokelasta ja syksyllä 45 kokelasta.

Vuoden aikana jatkettiin Jyväskylän Lyseon lukion ja Schildtin lukion rakentamisen ja saneerauksen suunnit-telutyötä yhdessä kiinteistöliikelaitoksen, arkkitehtien ja suunnittelijoiden kanssa. Lukioissa suunnittelutyöhön osallistuivat henkilöstön ja opiskelijoiden edustajat rehto-riensa johdolla. Jyväskylän Lyseon osalta on aloitettu myös kalusto- ja AV – välineistön hankinnan suunnittelu, mikä sisältää myös kokeiluluokkien perustamisen laitetoimitta-jan kanssa. Suunnittelutyötä on tehty osin yhdessä Jyväs-kylän ammattiopiston kanssa.

Jyväskylän lukiokoulutus -liikelaitoksen johtokunnan keskeisimmät päätökset vuonna 2015 olivat Tikkakosken toimipisteen lakkauttaminen, lukiokoulutuksen sopeut-tamismallin hyväksyminen ja siitä lausunnon pyytäminen Jyväskylän kaupungilta sekä lukiokoulutuksen kehittä-misohjelman arviointi ja päivitys.

Koulutuskuntayhtymän valtuusto hyväksyi joulukuun ko-kouksessaan lukiokoulutuksen tulosalueen sitovuustason muutoksen. Sitovuustasoksi hyväksyttiin tilikauden tulos enintään -2 317 000 euroa. Alkuperäisessä talousarviossa sitovuustaso oli -2 115 000 euroa. Keskeisimmät syyt tu-loksen heikkenemiseen olivat palveluiden ostojen ylitykset ja ennustettua pienempi opiskelijamäärä. Säästöt henkilös-tökustannuksissa eivät riittäneet kompensoimaan edellä mainittuja tekijöitä. Opiskelijatuotot olivat -136 000 eu-

roa alle ennakoidun ja ulkoiset palveluiden ostot ylittyivät 132 000 eurolla. Vastaavasti palkkakustannukset jäivät 160 000 euroa ennustetusta. Muutettu tilikauden sitovuustaso saavutettiin ja tilikauden tulokseksi muodostui -2 266 000 euroa, mikä on 51 000 euroa tavoitetta korkeampi.

Vuoden 2015 aikana jatkui edelleen lukiokoulutuksen kehittämistyö. Erityisinä painopistealueina pedagoginen kehittämistyö (mm. digitalisaation hyödyntäminen ope-tuksessa), työyhteisöjen rakentaminen ja lukioiden tar-koituksenmukaisten yhteisten toimintamuotojen hakemi-nen. Yhteistyössä Keski-Suomen muiden lukioiden kanssa aloitettiin opettajien koulutus sähköisiä yo-kirjoituksia varten. Lukiokoulutuksen työtä varjosti edelleen talouden epävarmuus. Kv- vientityössä jatkettiin keskusteluja ennen kaikkea Pietarin alueen ja Kiinan kanssa osaamisen viennin mahdollisuuksista.

Vuoden 2015 toimintaa hallitsi myös uuden lukiokoulu-tuksen opetussuunnitelman tekeminen sekä taloudellisen sopeuttamismallin työstämisen aloittaminen. Lukuvuo-den lopussa valmistui opiskeluhuollon suunnitelma. Jae-tun johtajuuden mallia toteutettiin ensimmäistä vuotta. Hanketyö pysyi edelleen vahvana ja fokus oli pedagogiikan kehittämisessä sekä opetusteknologian hyödyntämisessä. Vuoden aikana toteutettiin ensimmäiset pilotoinnit säh-köisiä yo-kirjoituksia varten.

Toiminnallisten tavoitteiden painopistealueina olivat työ-elämälähtöisyys, yrittäjyys ja kansainvälisyys. Lukuvuoden aikana tiivistettiin yhteistyötä Jyväskylän ammattiopiston ja oppisopimuskoulutuksen kanssa. Yhteistyö vahvistui myös Jyväskylän perusopetuksen ja korkea-asteen oppi-laitosten kanssa. Keskeisimmät hankkeet olivat Omalle polulle korkea-asteelle -hanke, Pientä Suuressa -hanke, Kaikkialla oppii ja BYOD, Android ja sekalaitteet oppi-misympäristöissä sekä muita opetusteknologian kehittämi-seen liittyviä hankkeita. Loppuvuodesta 2015 aloitettiin Terve sielu terveessä ruumiissa – hyvinvointihanke. Näi-den lisäksi lukioilla oli useita kansainvälistä liikkuvuutta edistäviä hankkeita. Kansainvälisiä kontakteja kirjattiin oleellisesti ennakoitua enemmän.

56


Toimenpiteiden toteuma 2015: Jyväskylän lukiokoulutus -liikelaitos

Tavoiteohjelma

Toimenpiteet 2015

Toteuma 2015

Strateginen linjaus: 1 OPISKELIJA Koulutuskuntayhtymässä on esimerkillisiä toimintatapoja elämänhallinnan taitojen juurruttamisesta huippu- ja moniosaamisen tukemiseen ja korkea-asteen jatko-opintoihin ohjaamiseen. Koulutuskuntayhtymällä on yh-

dessä kumppaneiden kanssa toi-miva opiskelijavirtojen seurannan ja syrjäytymisen ehkäisyn malli.

Oppimisen ja ohjauksen henkilö-kohtaistaminen ja joustavat opin-polut varmistavat opiskelijoiden motivaation ja tukevat heidän si-joittumistaan työelämään tai jatkokoulutukseen.

Kansainvälisyyskoulumalli antaa kaikille monikulttuurisuus- ja kan-sainvälistymisvalmiudet ja mah-dollistaa kv-osaamisen syventä-misen.

Oppilaskuntien asemaa ja osalli-suutta koulutuskuntayhtymän toi-minnassa vahvistetaan.

Opinto-ohjauksen toimintamallin rakenta-

minen ja juurruttaminen yhdessä korkea-asteen kanssa.

Opiskeluhuoltosuunnitelman arviointi ja

päivitys.

Osana kampusmallin toteuttamista moni-muotoisen oppimisen kehittäminen: tut-kiva oppiminen, projektioppiminen, itse-näinen opiskelu, koulun ulkopuolinen op-piminen, osaamisen tunnustaminen.

Kansainvälisten kontaktien määrän ta-voite on 3800.

Oppilaskuntien hallitusten edustajien ja

lukiojohdon tapaamiset.

Toimintamallin rakentaminen alkoi Omalle

polulle korkea-asteelle –hankkeen yhtey-dessä. Yhdessä ammatillisen koulutuksen kanssa kehitettiin raportointimallia.

Lukuvuoden lopussa valmistui opiskelu-huollon suunnitelma.

Toteutettu hankkeiden kautta ja pedagogii-kan kehittämisryhmän toiminnan avulla

Osaamisen tunnustamisen pelisääntöjen

luominen aloitettiin loppuvuodesta 2015.

Useiden liikkuvuushankkeiden ja eri tapah-tumien kautta kontaktien määrä oli 4725 päivää.

Järjestettiin kaksi tapaamista lukiokoulutuk-

sen ajankohtaisista asioista.

Lukiokoulutuksen aloittaneille toteutettiin aloitusvaiheen arviointi syksyllä 2015. Alkuvuodesta toteutettiin työelämä-, yrittä-jyys- ja jatko-opintovalmiuksia ja tietoja kä-sittelevä Attitude-kysely.

Strateginen linjaus: 2 TYÖ- JA ELINKEINOELÄMÄ Koulutuskuntayhtymä on mukana työelämän muutosten ja tarpeiden ennakoinnissa ja toteuttaa työelämälähtöistä koulutusta ja osaami-sen kehittämistä sekä antaa opiskelijoille valmiuksia monimuotoistuvaan työelämään, osaamisen päivittämiseen ja yrittäjyyteen. Työ- ja elinkeinoelämän kumppa-

nuuksien ylläpito systematisoi-daan ja parannetaan olemassa olevia vuorovaikutteisia toiminta-malleja (kuten neuvottelukunnat).


malleja (esim. 2+1, lukioiden työ-elämämallit) ja käytänteitä (opet-tajien ja muun henkilökunnan työelämäjaksot) vahvistetaan.


sessa on yrittäjyyden erityisteh-tävä (yrittäjyyskoulun toiminta-malli), jota tuetaan aktiivisella yh-teistyöllä yrityskentän ja yrittäjä-järjestöjen kanssa.

Työelämäkontaktien määrän tavoite on

4 500.

Lukioittain toteutetaan sovittua työelämä-mallia.

Työelämälähtöisyyden ja yrittäjyyden

painotusten yksityiskohtaisen suunnitte-lun jatkaminen kampusmallien suunnitte-lun yhteydessä.

Työelämäkontaktien määrä oli 14 132. Toiminta jatkui entisellään. Kokonaisuutta käsiteltiin osana opetus-

suunnitelmatyötä. Toimintaa ei pystytty vahvistamaan.

Työelämälähtöisyyden ja yrittäjyyden lin-jaukset kirjattiin opetussuunnitelmaluon-nokseen.


57

Strateginen linjaus: 3 ALUE Koulutuskuntayhtymä kehittää määrätietoisesti kilpailu- ja yhteistyökykyistä toisen asteen koulutuksen ja työelämän kehittämisen mallia ja rakennetta Keski-Suomessa.

Yhteistyötä mallinnetaan ja konk-

retisoidaan erityisesti toiminta-alueen perusasteen, korkeakou-lujen, kuntakentän, työelämän ja aluekehitystoimijoiden kanssa.

Toisen asteen koulutuksen jär-jestäjien yhteistyötä, työnjakoa ja rakenneratkaisuja toteutetaan tarkoituksenmukaisesti.

Lukiokampusmallien painopistealueiden

yksityiskohtainen suunnittelu – nivelvai-heet perusopetuksen ja korkea-asteen kanssa.

Yhteistyötä kehitetään oppisopimuskes-kuksen kanssa keskinäisen ohjauksen mallin luomisessa lukiokoulutuksen päät-täneiden ja keskeyttäneiden osalta.

Yhdessä perusasteen edustajien kanssa

linjoitettiin perusopetuksen toteuttamista Jyväskylän alueella. Keskustelut peruskou-lulaisten valmiuksista lukiokoulutukseen sekä yhteisestä sähköisestä oppimisympä-ristöstä.

Omalle polulle korkea-asteelle –hanke al-koi Jyväskylän yliopiston vetämänä.

Tilasuunnittelua jatkettiin Harjun kampuk-sen osalta yhdessä ammattiopiston kanssa. Aikuisopistosta ohjattiin opiskelijoita yleissi-vistävien aineiden opetukseen aikuisluki-oon. Aloitettiin oppisopimuskeskuksen infot yli-oppilaille.

Strateginen linjaus: 4 HENKILÖSTÖ Koulutuskuntayhtymä rakentaa osallistavaa ja motivoivaa toimintakulttuuria panostamalla erityisesti kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin ja ennakoivaan henkilöstösuunnitteluun. Osana kokonaisvaltaista henki-

löstösuunnittelua laaditaan tulos-aluekohtaiset henkilöstösuunni-telmat, joiden pohjalta henkilös-tön osaamista syvennetään ja monipuolistetaan suhteessa en-nakoituihin tarpeisiin.

Kuntayhtymän tiimien roolia tie-

donvälityksessä, kehittämisessä ja päätösten valmistelussa vah-vistetaan.


vointi ja mahdollistaminen perus-tehtävässä onnistumisen varmis-tamiseksi.

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa to-

teutetaan uusien opetussuunnitelmien, yo – kirjoitusten sähköistämisen ja peda-gogiikan kehittämisen tavoitteiden mu-kaisesti.

Viestintää vahvistetaan kuntayhtymäta-

soisista tiimeistä ja ryhmistä lukiokoulu-tuksen johtoryhmään

Uuden johtamismallia toteutetaan jaetun johtajuuden pohjalta.

Henkilöstön palautekyselyä hyödynne-

tään lukuvuoden toimintasuunnittelussa.

Lukiokoulutuksen koulutukset toteutettiin

linjausten mukaisesti. Koko henkilöstö osallistui KEOS –tapahtumaan marras-kuussa.

eYo-koulutukset toteutettiin yhdessä Keski-Suomen muiden kuntien kanssa.

Toteutui satunnaisesti yksittäisten asioiden

kohdalla.

Toteutettiin rehtoreiden uusi työnjako ja jär-

jestelmä päivitettiin syksyllä 2015.

Toteutettiin suunnitelman mukaisesti lukioi-den vuosisuunnitelmien yhteydessä.

Strateginen linjaus: 5 TALOUS Koulutuskuntayhtymä varmistaa terveen talouden lähtökohdasta tulevaisuuden toiminta- ja kilpailukykynsä sekä tekee aktiivisesti ja pitkä-jänteisesti uusia avauksia osaamisen myynnissä. Henkilöstö-, tila- ja muut toimin-


Omaisuuden hoidon ytimessä on kiinteistöjen vastuullinen hoito ja

Rakennetaan talouden tasapainomalli.

Kurssitarjottimen tiivistys 80 kurssia kurs-siin ja opetusryhmien koon kasvattami-nen.

Kampusyhteistyön kehittäminen Jyväsky-län ammatti- ja aikuisopiston kanssa. Eri-tyisesti opintotarjonnan kehittämisessä,

Lukiokoulutuksen sopeuttamismalli valmis-

tui keväällä 2015. Mallista pyydettiin lau-sunto Jyväskylän kaupungilta. Loppuvuo-desta malli muuttui muutosohjelman teke-miseksi.

Tuntikehys aleni edellisestä lukuvuodesta

2014 – 2015 136 kurssilla. Opetusryhmän keskimääräinen koko nousi n. 27 opiskeli-jasta n. 28:aan.

Toteutettiin ammatillisen koulutuksen osalta osana Harjun kampuksen suunnitte-

58


kehittäminen koulutuksen tar-peista ja kestävän kehityksen lähtökohdista.

tilasuunnittelussa ja yhteisten toimintojen organisoinnissa.

Toteutetaan uusien lukioiden suunnitte-lussa yhteistyössä kiinteistöliikelaitoksen kanssa.

lutyötä. Yhteinen opintotarjonta ja vaihto-jaksot edellisen lukuvuoden käytännön mu-kaiset.

Rakennussuunnittelun lähtökohta on noin

16 800 m² kahdessa lukiossa yhteensä.

Strateginen linjaus: 6 ORGANISAATIO Yhteiset palvelut ja prosessit tuotetaan tiiviissä vuorovaikutuksessa kuntayhtymän oppilaitosten (asiakkaat) kanssa, ja ne tuovat yhdessä oppilaitosten lisääntyvän yhteistyön ja työnjaon kanssa lisäarvoa perustehtävän laadukkaalle toteutukselle.

ICT-palvelujen erityinen paino-


Systemaattinen laatutyö varmis-taa läpinäkyvän toiminnan arvi-oinnin ja vastuullisen kehittämi-nen.

Sisäinen viestintä tukee vuoro-vaikutteisen asiantuntijayhteisön rakentumista ja opiskelijoiden osallistumista.

Opetusteknologian hyödyntämisen mal-

leja luodaan osana monimuotoista oppi-misesta.

Uusien tekniikoita ja innovaatioita pilotoi-daan osana uutta lukioverkkoa.

Valmistaudutaan yo-kirjoitusten sähköis-tämiseen henkilöstön koulutusten säh-köisten kokeiden käyttöönoton ja koetilo-jen testaamisien kautta.

Laatutyössä valmistuu prosessien ku-

vaus, laatukriteerit ja arviointimenettely.

Kehitetään sisäistä viestintää osana joh-toryhmän valmennuskoulutusta.

Toteutettu hankkeiden kautta. BYOD,

Android ja sekalaitteet ympäristöissä, Kaik-kialla oppii –hanke. Monialainen työryhmä valmistautumisessa sähköiseen yo –tutkin-toon. Opettajien TVT –perustaitoja vahvis-tettu. Syksyllä suoritettiin koko henkilöstölle ja opiskelijoille ICT –tasotesti.

Kokeiden pilotointeja suoritettiin 3 kpl, joi-

hin osallistui yhteensä 20 opettajaa ja 497 opiskelijaa.

Loppuvuodesta 2015 valmistui lukiokoulu-

tuksen prosessikuvausten luonnokset. Resurssit eivät riittäneet sisäisen viestin-

nän edelleen kehittämiseen. YT –aikoja hyödynnettiin sisäisessä vies-tinnässä. Tulosaluejohtajan säännölliset sähköposti-viestit koko henkilöstölle.


59

Yhteenveto Jyväskylän lukiokoulutus -liikelaitoksen tunnusluvuista 2012 - 2015

Jyväskylän lukiokoulutus -liikelaitos

TAV. TOTEUMAT 2015 2015 2014 2013 2012

Prosessit

Opiskelijamäärä perusopetuksessa (* 15 14 21 31 40 aineopiskelijat, laskennallinen (* 20 24 36 38 60

Opiskelijamäärä, lukiokoulutuksessa (* 2 642 2 607 2 685 2 644 2 564 aineopiskelijat, laskennallinen (* 80 76 87 95 71

Negatiiviset eroajat, päivälukio, opiskelijaa (** 50 32 57 65 53 Negatiivisten eronneiden %-osuus opiskelijoista 1,9 1,2 2,1 2,5 2,1 Läpäisyaste % 87 84 87 88 87 Vaikuttavuus Ylioppilastutkinnot, lkm 710 723 744 681 694 Suoritetut ylioppilastutkinnot /opettaja 4,6 4,9 4,7 4,3 4,4 Työelämäkontaktit, kertaa 4 500 14 132 5 430 7 273 1 850 Asiakasnäkökulma Koulutukseen haluttavuus

Ensisijaiset hakijat/aloituspaikat 0,90 0,84 0,88 0,95 1,02 Tarjonta

kurssia/opiskelija / lukuvuosi 1,15 1,09 1,12 1,23 1,31 Kansainvälisyys

kansainvälisen toiminnan osuus, työpäivää 3 800 4 725 6 826 5 376 2 000 Henkilöstö Opetushenkilöstön muodollinen pätevyys

päätoim. opettajien kelpoisuus -% 100 100 99,4 100 98

Henkilöstön kehittäminen euroa/henkilö (sis. myös palkkakulut) 1 000 1 383 823 1 497 1 942 koulutuspäivät yhteensä 800 593 335 945 1 196

Taloudellisuus Opetuksen henkilöstökulut, euroa / opiskelija 3 455 3 538 3 505 3 685 3 752 Henkilöstökulut, euroa / opiskelija 4 086 4 065 4 018 4 153 4 206 Neliöt / opiskelija 5,88 5,92 5,72 7,29 7,47 Vuokra, euroa / opiskelija 902 983 929 1 015 960 Ulkoisten ja sisäisten palveluiden ostot euroa / opiskelija 812 870 846 872 874 *) Painotettu keskiarvo, jota käytetään valtionosuuden laskennassa - 20.1 laskentapäivän opiskelijamäärän painoarvo 7/12 osaa - 20.9 laskentapäivän opiskelijamäärän painoarvo 5/12 osaa. Sisältää aineopiskelijoista tulevan laskennallisen määrän **) Päivälukiot

60


4.1.9 ao-koulutus OyKuntalain muutos on edellyttänyt koulutuskuntayhtymän kilpailutilanteessa markkinoilla harjoittaman toiminnan siirtämistä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi. Tämä johtuu EU:n asettamasta kil-pailuneutraliteettivaatimuksesta, jonka tulee turvata tasa-puolinen kilpailu markkinoilla. Kilpailuneutraliteetti edel-lyttää myös sitä, että kaupallista toimintaa ei tueta valtion varoista.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän osalta tämä on tar-koittanut muun kuin järjestämislu-paan, toimilupaan tai oppilaitoksen ylläpitämislupaan perustuvan koulutuksen sekä siihen kiinteästi liittyvien oppilas- ja opiskelijatöiden tuottamisen yhtiöittämistä. ao-koulutus Oy:n toiminta käynnistyi vuoden 2015 alusta ja alkuvaiheessa yhtiöön siirrettiin Jyväskylän aikuisopiston puolustusvoimille myymä logistiikkakoulutus sekä aikuisopiston ja Jämsän ammattiopiston yritys- ja henkilöstökoulutus, johon ei kohdisteta julkista rahoitusta. Yhtiö on kuntayhtymän sata prosenttisesti omistama tytäryhtiö.

ao-koulutus Oy:n ensimmäinen toimintavuosi oli käy-tännössä koulutusliiketoiminnan käynnistämistä sekä toimintatapojen ja mekanismien rakentamista Jyväskylän koulutuskuntayhtymän eri tulosalueiden välillä. Yhtiön osakepääomaa korotettiin 60 000 euroon, mikä on rekiste-röity 13.2.2015. Valtakunnalliseen tilanteeseen verrattuna Jyväskylän koulutuskuntayhtymä eteni eturintamassa kou-lutusliiketoiminnan yhtiöittämisessä.

ao-koulutus Oy:n liikevaihto ensimmäisenä toiminta-vuonna oli 649 629,98 euroa, kun talousarviossa liike-vaihtotavoite oli asetettu 500 000 euroon. Yhtiön myymät koulutukset tuotettiin Jyväskylän aikuisopistossa ja Jämsän ammattiopistossa. Yhtiö tuotti koulutuspalveluja yhteen-sä 1 444 asiakkaalle ja sen palveluksessa oli osa-aikainen toimitusjohtaja. Sen kassavirtatilanne on ollut hyvä koko päättyneen tilikauden ajan eikä konsernin sisäistä laina-nantoa ole tarvittu. Yhtiön tilinpäätös on yhdistelty sisäiset erät eliminoiden kuntayhtymän ja sen liikelaitosten tilin-päätöksiin muodostaen näin koulutuskuntayhtymäkonser-nin tilinpäätöksen.


61

4.2 Opiskelijamäärät

Toteutunut Talous- Poik- Toteutunut Toteutunut Toteutunut Toteutunutvuonna arvio keama vuonna vuonna vuonna vuonna

2015 2015 2014 2013 2012 2011

Valtion rahoittama ammatillinen peruskoulutusP a i n o t e t t u k e s k i a r v o (laskentapäivien 20.1. ja 20.9.) 1)

Jyväskylän ammattiopisto 4 184 4 330 -146 4 330 4 498 4 544 4 462Jämsän ammattiopisto 1 191 1 246 -55 1 202 1 218 1 262 1 247Jyväskylän aikuisopisto -liikelaitos 940 907 33 910 908 934 966*Yhteensä 6 315 6 483 -168 6 442 6 624 6 740 6 675*Muutos edelliseen vuoteen -127 -182 -116 65

OppisopimuskoulutusO p i s k e l i j o i t a y h t e e n s ä (laskentapäivien 20.1. ja 20.9. arit. ka) 2)

Peruskoulutus 405 425 -20 414 413 377 360Lisäkoulutus 901 830 71 810 861 1060 1044*Yhteensä 1 306 1 255 51 1 224 1 274 1 437 1 405*Muutos edelliseen vuoteen 82 -50 -163 32

Vuosittainen opiskelijavirtauma 1 927 - - 1 997 1 972 2 052 2 289

PerusopetusO p i s k e l i j o i t a y h t e e n s ä (laskentapäivän 20.9. määrä)

Jyväskylän ammattiopisto 62 82 -20 76 112 130 169Jyväskylän lukiokoulutus -liikelaitos 38 35 3 57 74 84 76*Yhteensä 100 117 -17 133 186 214 245*Muutos edelliseen vuoteen -33 -53 -28 -31

Lukiokoulutus P a i n o t e t t u k e s k i a r v o (laskentapäivien 20.1. ja 20.9.) 1)

Jyväskylän lukiokoulutus -liikelaitos 2 683 2 708 -25 2772 2 739 2651 2584*Muutos edelliseen vuoteen -89 33 88 67

Taiteen perusopetusO p i s k e l i j o i t a y h t e e n s ä (laskentapäivän 20.9. määrä)

Jyväskylän ammattiopisto 885 1 070 -185 908 1 029 1 060 1 123*Muutos edelliseen vuoteen -23 -121 -31 -63

Muu osto- ja valtionosuusrahoitteinen koulutusO p i s k e l i j a t y ö p ä i v i ä y h t e e n s ä (kertymä vuoden aikana) 3)

Jyväskylän ammattiopisto 540 1 654 -1 114 2 193 5 298 5 805 5 476Jämsän ammattiopisto 44 946 49 244 -4 298 46 052 36 973 29 512 32 287Jyväskylän aikuisopisto -liikelaitos 312 473 309 700 2 773 317 218 297 387 266 163 236 737*Yhteensä 357 959 360 598 -2 639 365 463 339 658 301 480 274 500*Muutos edelliseen vuoteen -7 504 25 805 38 178 26 980

1) Painotettu keskiarvo - 20.1. laskentapäivän opiskelijamäärän painoarvo 7/12 osaa ja - 20.9. laskentapäivän opiskelijamäärän painoarvo 5/12 osaa Painotettua keskiarvoa käytetään valtionosuuslaskennassa.2) Laskentapäivien 20.1. ja 20.9. keskiarvoa, käytetään valtionosuuslaskennassa3) Sisältää ammatillisen lisäkoulutuksen, Nuorten aikuisten osaamisohjelman, yrityskoulutuksen, työvoimakoulutuksen, ulkopuolelle myydyn oppisopimuskoulutuksen jne.

62


4.3 Investointien toteutuminen

Muu ostorahoitteinen koulutus muunnettu vuosiopiskelijaksi 190 päivällä.

1) Painotettu keskiarvo - 20.1. laskentapäivän opiskelijamäärän painoarvo 7/12 osaa ja - 20.9. laskentapäivän opiskelijamäärän painoarvo 5/12 osaa Painotettua keskiarvoa käytetään valtionosuuslaskennassa.2) Laskentapäivien 20.1. ja 20.9. keskiarvoa, käytetään valtionosuuslaskennassa3) Sisältää ammatillisen lisäkoulutuksen, Nuorten aikuisten osaamisohjelman, yrityskoulutuksen, työvoimakoulutuksen, ulkopuolelle myydyn oppisopimuskoulutuksen jne.

VOS, Jyväskylän ammattiopisto

33%

VOS, Jämsän ammattiopisto

9%

VOS, Jyväskylänaikuisopisto

7%Oppisopimuskoulutus10%

Perusopetus1%

Lukiokoulutus20%

Taiteen perusopetus7%

Muu ostorahoitteinen koulutus

13%

OPISKELIJAMÄÄRIEN JAKAUTUMINEN

4.3.1 Kiinteistöjen rakennusinvestointien toteuttaminen vuonna 2015

Peruskorjausohjelman tuloksena Jyväskylän ja Jämsän seu-dun ammatillisten oppilaitosrakennusten ja Jyväskylän lukiokoulutuksen opiskelu- ja työtilojen kunto tulee ole-maan erittäin hyvä, kun valmisteilla olevat peruskorjaukset valmistuvat. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on omista-jana kantanut esimerkillisesti vastuunsa kiinteistöomaisuu-tensa hoidosta.

Kuntayhtymän rakennushankkeissa tavoitteena ovat muuntojoustavat, yhteiskäyttöiset, turvalliset ja terveelli-set opetustilat, joissa on korkeatasoinen tietotekninen ja audiovisuaalinen varustus. Hankkeiden toteutuksessa pyri-tään edistämään kestävän kehityksen tavoitteiden mukais-ta rakentamista kiinnittämällä erityistä huomiota energian säästöön ja uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen.

Peruskorjaushankkeiden suunnittelu tehdään yhdessä op-pilaitosten kanssa ja tiloille on varmistettu toimitila-analyy-sillä riittävä, vähintään 30 tunnin viikoittainen käyttöaste. Tavoitteena on parantaa käyttöasteita koulutusalojen omaa tilankäyttöä tehostamalla ja lisäämällä yhteiskäytössä ole-via tiloja. Kaikissa rakennushankkeissa varmistetaan ns. ”Terve talo”-ohjeistuksen ja ammattitaitoisen työmaa-val-vonnan avulla laadukas ja terveellinen lopputulos.

Kuntayhtymän omistamien Jyväskylän seudun ammatil-lisen opetuksen rakennusten peruskorjausohjelman alkoi vuonna 1997. Vuonna 2009 ohjelmaan liitettiin Jämsän ammattiopiston ja 2011 kuntayhtymälle siirtyneiden lu-kioiden tilojen korjaustyöt. Vuosina 2014–2017 toteutet-tavat kuntayhtymän rakennusinvestoinnit ovat poikkeuk-sellisen suuret, yli 47 milj. euroa. Peruskorjausinvestointien kokonaiskustannuksiksi kiinteistöliikelaitoksen perusta-misvuodesta 1997 lähtien vuoteen 2017 mennessä tulee noin 180 milj. euroa. Viimeiset peruskorjausohjelmassa olevat Jyväskylän kampusten korjaukset valmistuvat kesällä 2018 ja vuoden 2018 jälkeen kuntayhtymän rakennusten korjaustarpeiden ennakoidaan huomattavasti pienentyvän.

Suurimmat investoinnit on tehty Viitaniemen kampukselle, jossa viimeisenä valmistui suuri D rakennuksen peruskorja-us syksyllä 2014. Vuosina 2017–2018 kampuksella tehdään vielä pienempiä tilojen korjaustöitä Schildtin lukiota varten ja viedään loppuun kampuksen piha-alueiden monivuoti-nen kunnostusprojekti. Tällä hetkellä suurin kuntayhtymän korjaushanke on vuonna 2014 alkanut Harjun toimipisteen peruskorjaus. Hanke sisältää lukiokoulutuksen sekä ammat-tiopiston käyttöön tulevat tilat ja myös oppilaitosten yhteis-tiloja. Hanke valmistuu syyskaudella 2017.


63

Investointien toteutuminen

Vuoden 2015 talousarviossa rakennusinvestointeihin oli varattu 16,450 milj. euroa. Toteutuneiden investointien loppusumma 15,984 milj. euroa oli 0,466 milj. euroa pie-nempi kuin hankkeille talousarviossa varattu määräraha.

HarjuHarjun peruskorjaus toteutetaan kahdessa vaiheessa vuo-sina 2014–2017. Ensimmäisessä vaiheessa peruskorjataan lukion käyttöön tulevat tilat vuosina 2014–2016 ja raken-netaan kampukselle uusi liikuntarakennus purettavan me-diapajan tilalle. Toisessa vaiheessa peruskorjataan vuosina 2016–2017 loput oppilaitosrakennuksen tiloista graafisen alan ja Viitaniemestä Harjulle siirtyvän kauppaoppilaitok-sen käyttöön. Entiset kauppaoppilaitoksen tilat Viitanie-men kampuksella siirtyvät Schildtin lukion Voionmaan toimipisteen käyttöön vuosina 2018–2019. Harjun pe-ruskorjauksen ja uudisrakennuksen toteutukseen vuosille 2014–2017 on esitetty yhteensä 35 milj. euroa. Vuoden 2015 määrärahavaraus oli 11,5 milj. euroa, vuoden 2015 toteutuma oli 11,424 milj. euroa.

LievestuoreLievestuoreen toimipisteessä alkoi maarakennus- ja logis-tiikka-alojen toimitilojen peruskorjaus- ja laajennushanke vuonna 2013. Hankkeen ensimmäisenä vaiheena toteu-tettiin huoltohallien ja luokkatilojen laajennusinvestoin-nit vuosina 2013–2014. Vuosina 2015–2016 toteutetaan hankkeen toinen vaihe, joka sisältää vanhan oppilaitosra-kennuksen peruskorjauksen. Vuodelle 2015 hankkeelle oli varattu 0,8 milj. euroa, toteutuma oli 0,784 milj. euroa.

Valmistuvissa tiloissa hyödynnetään uusiutuvaa energiaa, kaukolämpöä ja puuenergiaa sekä aurinkoenergiaa lämmi-tysenergian lähteinä.

JämsäVuoden 2015 peruskorjausohjelmassa oli kaksi Jämsän ammattiopiston kohdetta Koulutien kampuksella. Liikun-tasalin ilmanvaihtolaitteisto uusittiin ja salin yhteyteen rakennettiin laajennus, johon sijoittui uusi erityisesti sosi-aalialan kuntoutuksen opetusta ja erityisliikuntaa palveleva kuntosali.

Toisena hankkeena korjattiin kampuksen päärakennukses-sa oppilashuoltopalvelujen ja hallinnon tilat sekä rakennet-tiin uusi kirjasto- ja informaatiotila. Hankkeiden toteutuk-seen oli varattu 2,6 milj. euroa, toteutuma oli 2,479 milj. euroa.

PriimusPriimuksen kampuksella rakennettiin tyhjäksi jääneeseen vanhaan ilmanvaihtokonehuoneeseen auditorio. Hank-keelle oli varattu 0,650 milj. euron määräraha, toteutuma oli 0,703 milj. euroa. Kustannuksia nosti vesikatossa ha-vaittu vuotokohta, jonka takia iso osa vanhan konehuo-neen kattoa jouduttiin uusimaan.

Aktivoitavat hankkeet Aktivoitaviin pienkorjauksiin oli varattu 0,9 milj. euroa. Hankkeiden toteutuma oli 0,590 milj. euroa. Suurimmat hankkeet olivat Jämsän Myllymäen T-rakennuksen muu-tostyöt puutarha-alan opetuksen käyttöön ja Kyllön E3 –rakennuksen peruskorjausta valmistelevat työt.

Kiinteistöjen rakentamisinvestoinnit 1.1.-31.12.20151 000 euroa

Toteuma Talousarvio Poikkeama2015 2015

Aktivoitavat vuosikorjaukset 590 900 -310Priimus / auditorion rakentaminen 703 650 53Lievestuore 784 800 -16Harjun kampuksen peruskorjaus 11 424 11 500 -76Jämsä/ Koulutien kampussaneeraukset 2 483 2 600 -117Rakentamisinvestoinnit yhteensä 15 984 16 450 -466

64


4.3.2 Irtaimistohankinnat vuonna 2015

Irtaimistohankinnat olivat yhteensä 2 182 000 euroa talousarvion 2 901 000 eurosta. Aktivoitavia irtaimis-tohankintoja jätettiin siis 719 000 suorittamatta, erityi-sesti Jyväskylän ammattiopistossa, aikuisopistossa sekä kuntayhtymän johdossa ja kehittämisessä.

Jyväskylän ammattiopiston ammatilliset yksiköt investoi-vat vuonna 2015 yhteensä noin 348 200 eurolla.

Hyvinvointi ja kulttuuri -yksikön investoinnit painottui-vat Kankaan kampuksen kone- ja laitehankintoihin, joihin vuonna 2015 käytettiin 84 000 euroa. Lisäksi yksikkö jat-koi suunnitellusti sosiaali- ja terveysalan suunhoidon lait-teiston uusimista 17 000 eurolla.

Tekniikka ja liikenne -yksikön investointien yhteismäärä vuonna 2015 oli 223 000 euroa. Investoinnit koostuivat sähköalan virtuaaliverkkojen opetusympäristön ja kenno-keskusten hankinnoista, painoviestinnän tietokoneiden uusinnasta sekä reunalistoituskoneen hankinnasta puualal-le. Lisäksi uusittiin yksi auto oppilaskuljetuksiin raken-nusalalle sekä hankittiin pakettiauto kuntayhtymän sisäis-ten ruokakuljetusten hoitamista varten. Logistiikka-ala investoi kappaletavaranosturin ja vaihtolavan. Kauppa ja palvelut – yksikössä hankittiin tietoja viestintätekniikan perustutkintoon tehotyöasemat investointisuunnitelman mukaisesti. Hankintahinta oli 25 000 euroa.

Talousarviossa 2015 suunnitelluista investoinneista jäi to-teutumatta noin puolet. Musiikkikampuksen asiakastilo-jen ja oppimisympäristön kalustamiseen ja teknologiaan varattu investointi jätettiin toteuttamatta kiinteistön avoi-men suunnittelutilanteen vuoksi. Osa Kankaan kampuk-sen koneiden ja laitteiden sekä irtokalusteiden hankinnasta siirtyivät toimitusaikataulujen yms. vuoksi vuodelle 2016. Painoviestinnän offset-painokoneen ja paperileikkurin hankintoja päätettiin lykätä siihen asti, kunnes alalle val-mistuvat uudet tilat.

Jämsän ammattiopiston investoinnit toteutuivat vuonna 2015 budjetoidun mukaisina. Jämsän ammattiopisto teki vuonna 2015 irtaimistohankintoja 661.229,33 eurolla. Vastaava summa oli edellisenä vuonna 417.000 euroa. Euromääräisesti suurimmat investoinnit tehtiin käytetyn koulutusharvesterin ja metsänhoitokoneen sekä sosiaali- ja terveysalan potilassimulaattorin hankintaan. Asunto-lan ja puutarha-alan muutoista aiheutui kokonaisuutena merkittävä investointikokonaisuus kalustohankintoina 120.000 euroa.

Opiskelijaravintoloiden irtaimistohankinnat olivat yh-teensä 88 000 euroa kohdistuen pääosin Jämsän ammat-tiopiston ravintola Kahvelin uuden jakelulinjaston ja as-tianpesulinjaston hankintaan. Lisäksi hankittiin ravintola Oppilaikkaan raepatapesukone. Kuntayhtymän johdon ja kehittämisen tulosalueella ICT-palveluiden investoin-nit ovat kohdistuneet suurimmaksi osaksi mobiilikäytön edellytyksien parantamiseen, mm. langatonta verkkoa on laajennettu lisäämällä tukiasemia ja sen toimintavarmuut-ta on kasvatettu kahdentamalla kriittisiä laitteita. Lanka-verkossa on uusittu vanhentuvia kytkimiä, palvelimia ja työasemia. Hankinnat olivat yhteensä 199 000 euroa.

Kiinteistöliikelaitos käytti vuonna 2015 irtaimistohankin-toihin yhteensä 239 000 euroa. Kiinteistöliikelaitos hankki kiinteistövalvomolaitteistoa, postinkuljetusauton ja ympä-ristönhoitokoneen. Lisäksi Priimuksen auditorioon han-kittiin AV-kalustoa ja Kankaan uusiin tiloihin kalusteita.

Aikuisopiston irtaimistohankinnat olivat vuonna 2015 yhteensä 583 000 euroa. Aikuisopiston logistiikka-alalle investoitiin kuorma-auton perävaunu ja vastapainotrukki sekä maanrakennusalalle kaivukone ja neljä pakettiautoa. Talonrakennusala hankki henkilönostimen ja liikenne-opettajaopisto henkilöauton. Käsi- ja taideteollisuusalan, erityisesti kalustealan kone- ja laitekannan hankinoilla pyrittiin saamaan opetukseen paremmin soveltuva ja ajan-mukainen konekanta yhdessä Jyväskylän ammattiopiston kanssa. Käsi- ja taideteollisuusalan investoinneista aikuiso-piston hankkimien koneiden osuus oli noin 100 000 eu-roa. Tietotekniikkahankinnat olivat yhteensä 114 000 euroa, joilla uusittiin luokkien ja henkilöstön työasemia. Aikuisopiston taseessa olevaa 715 000 euron investointiva-rausta purettiin 224 800 euroa. Investointivarausta kohdis-tettiin tietotekniikkahankintoihin ja luovien alojen kone- ja laitehankintoihin.

Lukiokoulutuksen irtaimistohankinnat olivat edellisen vuoden tapaan hyvin pieniä. Hankinnat kohdistuivat pääasiallisesti opettajien henkilökohtaisiin päätelaitteisiin ns. tabletteihin ja työasemiin. Kustannukset rahoitettiin valtaosaltaan irtaimiston investointirahoituksella ja vähäi-semmällä osalla hankerahoituksella. Atk-hankinnat olivat yhteensä 64 000 euroa.


65

Irtaimistohankinnat 1.1.-31.12.20151 000 euroa

Toteutuma Talousarvio Poikkeama31.12.2015 2015

Koneet, laitteet, ajoneuvot, kalusteet, atk-laitteet ja -ohjelmatJyväskylän ammattiopisto 348 670 -322Jämsän ammattiopisto 661 706 -45Jyväskylän oppisopimuskeskus 0 0 0Kiinteistöliikelaitos 239 300 -61Jyväskylän aikuisopisto -liikelaitos 583 715 -132Jyväskylän lukiokoulutus -liikelaitos 64 80 -16Opiskelijaravintolat 88 130 -42Kuntayhtymän johto ja kehittäminen 199 300 -101Yhteensä 2 182 2 901 -719

66


4.4 Rahoitusosan toteutuminen

KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMA 2015Toteutuma Alkuperäinen Muutettu Poikkeama

2015 talousarvio talousarvio muutettuun2015 2015 talousarvioon

Toiminta ja investoinnit

Toiminnan rahavirtaVuosikate 12 043 5 545 9 300 2 743Satunnaiset erät 0 0 0 0Tulorahoituksen korjauserät -171 11 871 0 5 545 0 9 300 -171 2 571

Investointien rahavirtaInvestointimenot -18 166 -19 351 -19 016 850Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 0 0Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot 187 -17 980 0 -19 351 0 -19 016 187 1 037

Toiminta ja investoinnit, netto -6 108 -13 806 -9 716 3 608

Rahoitustoiminta

Antolainauksen muutoksetAntolainasaamisten lisäykset 0 0 0 0Antolainasaamisten vähennykset 0 0 0 0 0 0 0 0

Lainakannan muutoksetPitkäaikaisten lainojen lisäys 0 16 500 0 0Pitkäaikaisten lainojen vähennys -689 -1 256 -1 256 567Lyhytaikaisten lainojen lisäys 3 889 1 256 4 456 -567Lyhytaikaisten lainojen vähennys -3 956 -756 -3 956 12 544 -3 956 -756 0 0

Oman pääoman muutos 0 0 0 0Muut maksuvalmiuden muutokset *) -182 -182 -182 0

Vaikutus maksuvalmiuteen -7 046 -1 444 -10 654 3 608

Lainakanta 31.12. 8 089 21 388 8 089 0*) Pitkäaikaisen ostovelan muutos

Seuraavassa on esitetty koko kuntayhtymän, kuntayhty-män ilman liikelaitoksia sekä liikelaitosten rahoituslaskel-mat verrattuna talousarvioon.

Rahoitusosan talousarviota vuodelle 2015 on muutettu valtuuston päätöksellä täysimääräisen lainanoton välttä-miseksi, sillä kassavarannot riittivät kattamaan negatiivisen kokonaisvaikutuksen maksuvalmiuteen. Alkuperäisessä ta-lousarviossa oli varauduttu 16,5 milj. euron pitkäaikaisen lainan nostoon. Oleellisesti korkeampi vuosikate helpotti rahoitustilanteen kehittymistä.

Kuntayhtymän vuosikate ei kuitenkaan kattanut tilivuo-den investointimenojen kokonaismäärää vaan toiminnan ja investointien nettovaikutus oli -6,1 milj. euroa. Kun-tayhtymän kassavarojen tilanne on vaihdellut tilikauden

aikana. Uutta lyhytaikaista lainarahoitusta nostettiin 3,2 milj. euroa loppuvuodesta, mutta pitkäaikaisen lainan nostolle ei vielä ollut tarvetta. Vaikutus maksuvalmiuteen toteutui -7,0 milj. eurona, joten muutetun talousarvion sitova tulostavoite -10,7 milj. euroa ylitettiin. Lukiokou-lutus-liikelaitoksen rahoitustarve oli tilivuoden aikana 2,2 milj. euroa ja kiinteistöliikelaitoksen 7,3 milj. euroa. Tytä-ryhtiö ao-koulutus Oy ei tarvinnut tilikauden aikana kon-sernin sisäistä rahoitusta.

Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin suunnitellusti 0,7 milj. euroa. Kuntayhtymän lainakanta oli tilikauden lopussa 8,1 milj. euroa. Sen lisäksi kuntayhtymällä oli Jämsän seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymästä siirtynyttä pit-käaikaista ostovelkaa 2,2 milj. euroa. Koko lainakanta on kiinteistöliikelaitoksen taseessa.


67

KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ ILMAN LIIKELAITOKSIA RAHOITUSLASKELMA 2015Toteutuma Alkuperäinen Muutettu Poikkeama



Toiminnan rahavirtaVuosikate 3 841 -1 039 2 033 1 808Satunnaiset erät 0 0 0 0Tulorahoituksen korjauserät -104 3 737 0 -1 039 0 2 033 -104 1 704

Investointien rahavirtaInvestointimenot -1 297 -1 806 -1 571 274Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 0 0Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot 119 -1 178 0 -1 806 0 -1 571 119 393

Toiminta ja investoinnit, netto 2 559 -2 845 462 2 097

Rahoitustoiminta


Lainakannan muutoksetPitkäaikaisten lainojen lisäys 0 5 000 0 0Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0 -500 -500 500Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 500 500 -500Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0 0 5 000 0 0 0 0

Oman pääoman muutokset 0 0 0 0Muut maksuvalmiuden muutokset 0 0 0 0

Vaikutus maksuvalmiuteen 2 559 2 155 462 2 097

Lainakanta 31.12. 0 5 000 0 0

KIINTEISTÖLIIKELAITOKSEN RAHOITUSLASKELMA 2015Toteutuma Alkuperäinen Muutettu Poikkeama



Toiminnan rahavirtaVuosikate 9 861 8 227 9 130 731Satunnaiset erät 0 0 0 0Tulorahoituksen korjauserät -2 9 859 0 8 227 0 9 130 -2 729

Investointien rahavirtaInvestointimenot -16 222 -16 750 -16 650 428Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 0 0Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot 2 -16 220 0 -16 750 0 -16 650 2 430

Toiminta ja investoinnit, netto -6 361 -8 523 -7 520 1 159

Rahoitustoiminta


Lainakannan muutoksetPitkäaikaisten lainojen lisäys 0 11 500 0 0Pitkäaikaisten lainojen vähennys -689 -756 -756 67Lyhytaikaisten lainojen lisäys 3 889 756 3 956 -67Lyhytaikaisten lainojen vähennys -3 956 -756 -3 956 7 544 -3 956 -756 0 0

Oman pääoman muutokset 0 0 0 0Muut maksuvalmiuden muutokset *) -182 -182 -182 0

Vaikutus maksuvalmiuteen -7 299 -1 161 -8 458 1 159

Lainakanta 31.12. 8 089 16 388 8 089 0*) Pitkäaikaisen ostovelan muutos

68


JYVÄSKYLÄN AIKUISOPISTO -LIIKELAITOKSEN RAHOITUSLASKELMA 2015Toteutuma Alkuperäinen Muutettu Poikkeama



Toiminnan rahavirtaVuosikate 476 404 326 150Satunnaiset erät 0 0 0 0Tulorahoituksen korjauserät -65 410 0 404 0 326 -65 84

Investointien rahavirtaInvestointimenot -583 -715 -715 132Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 0 0Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot 65 -518 0 -715 0 -715 65 197

Toiminta ja investoinnit, netto -108 -311 -389 281

Rahoitustoiminta


Lainakannan muutoksetPitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0 0 0Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0 0 0 0Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0 0 0Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0 0 0 0 0 0 0

Oman pääoman muutokset 0 0 0 0

Vaikutus maksuvalmiuteen -108 -311 -389 281

Lainakanta 31.12. 0 0 0 0

JYVÄSKYLÄN LUKIOKOULUTUS -LIIKELAITOKSEN RAHOITUSLASKELMA 2015Toteutuma Alkuperäinen Muutettu Poikkeama



Toiminnan rahavirtaVuosikate -2 135 -2 047 -2 189 54Satunnaiset erät 0 0 0 0Tulorahoituksen korjauserät 0 -2 135 0 -2 047 0 -2 189 0 54

Investointien rahavirtaInvestointimenot -64 -80 -80 16Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 0 0Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot 0 -64 0 -80 0 -80 0 16

Toiminta ja investoinnit, netto -2 199 -2 127 -2 269 70

Rahoitustoiminta


Lainakannan muutoksetPitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0 0 0Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0 0 0 0Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0 0 0Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0 0 0 0 0 0 0

Oman pääoman muutokset 0 0 0 0

Vaikutus maksuvalmiuteen -2 199 -2 127 -2 269 70

Lainakanta 31.12. 0 0 0 0


69

4.5 Tulosaluekohtaiset talousarviovertailut1 000 €

KOULUTUSKUNTAYHTYMÄKONSERNI YHTEENSÄ

TOTEUTUNUT TALOUSARVIO ERO2015 % 2015 %

TOIMINTATUOTOTOpiskelijatuotot 90 918 81,1 % 89 821 81,9 % 1 097Myyntituotot (ulkoiset) 12 712 11,3 % 12 463 11,4 % 249Vuokratuotot (ulkoiset) 1 620 1,4 % 1 189 1,1 % 431Tuet ja avustukset, hankerah. 5 341 4,8 % 5 680 5,2 % -339Muut toimintatuotot 1 503 1,3 % 477 0,4 % 1 026

*TOIMINTATUOTOT YHT. 112 086 100,0 % 109 630 100,0 % 2 456

TOIMINTAKULUTHenkilöstökulut, opetustyö -45 500 45,7 % -47 889 46,2 % 2 389Henkilöstökulut, muu työ -22 774 22,9 % -23 192 22,4 % 418Palveluiden ostot (ulkoiset) -17 188 17,3 % -18 209 17,6 % 1 021Aineet ja tarvikkeet -10 256 10,3 % -10 515 10,1 % 259Avustukset -320 0,3 % -456 0,4 % 136Vuokrat (ulkoiset) -2 061 2,1 % -1 978 1,9 % -83Verot -1 202 1,2 % -1 239 1,2 % 37Muut toimintakulut -317 0,3 % -126 0,1 % -191

*TOIMINTAKULUT YHT. -99 619 100,0 % -103 604 100,0 % 3 985

*TOIMINTAKATE 12 467 6 026 6 441Korkotuotot(+)/korkokulut(-) -441 -587 146

*VUOSIKATE 12 026 5 439 6 587Sumu-poistot -8 729 -8 681 -48

*TILIKAUDEN TULOS 3 297 -3 242 6 539Poistoeron muutos 0 744 (* -744Varausten muutos 829 -1 832 (* 2 661Rahastojen muutos -1 623 1 500 -3 123

*YLI/ALIJÄÄMÄ 2 503 -2 830 5 333

*) Talousarvio sisältää poistoeron ja investointivarauksen muutoksen, vuoden 2015 uusien ohjeiden mukaan myös ne tulee elimoida konsernilaskelmassa.

70


JYVÄ

SKYL

ÄN

KO

ULU

TUSK

UN

TAYH

TYM

ÄN

TIL

INPÄ

ÄTÖ

S 2

015

1 00

0 €

Jyvä

skyl

än

amm

atti-

opis

to

Jäm

sän

amm

atti-

opis

to

Jyvä

skyl

än

oppi

sopi

-m

uske

skus

Opi

skel

ija-

ravi

ntol

atK

unta

yhty

-m

än jo

hto

ja

kehi

ttä-

min

en

Kiin

teis

tö-

liike

laito

sJy

väsk

ylän

ai

kuis

-op

isto

-lii

kela

itos

Jyvä

skyl

än

luki

o-ko

ulut

us-

liike

laito

s

Kou

lutu

s-ku

ntay

htym

ä yh

teen

sä

TOIM

INTA

TUO

TOT

Opi

skel

ijatu

otot

35 7

9114

236

5 47

40

6 21

33

735

11 8

8813

582

90 9

18M

yynt

ituot

ot2

476

984

71

689

-810

67

342

6212

658

Myy

ntitu

otot

(sis

äise

t)57

031

80

3 12

21

343

2 43

51

536

49

327

Vuok

ratu

otot

71

20

10

1 50

711

281

620

Vuok

ratu

otot

(sis

äise

t)12

00

00

15 6

610

015

673

Tuet

ja a

vust

ukse

t, ha

nker

ah.

522

631

293

132

545

02

856

377

5 35

6M

uut t

oim

inta

tuot

ot27

640

41

123

453

248

971

503

*TO

IMIN

TATU

OTO

T YH

T.39

718

16 5

765

774

4 94

48

115

23 8

9723

880

14 1

4913

7 05

4

TOIM

INTA

KU

LUT

Hen

kilö

stök

ulut

, ope

tust

yö-1

8 90

3-6

919

00

-43

0-1

0 00

7-9

627

-45

500

Hen

kilö

stök

ulut

, muu

työ

-5 9

42-1

925

-761

-1 6

35-3

448

-2 4

76-5

120

-1 4

35-2

2 74

1Pa

lvel

uide

n os

tot (

ulko

iset

)-2

364

-1 7

00-2

498

-160

-2 2

05-5

012

-2 5

14-6

98-1

7 15

1Pa

lvel

uide

n os

tot (

sisä

iset

)-2

770

-786

-1 8

17-2

54-7

9-9

3-1

863

-1 6

69-9

331

Aine

et ja

tarv

ikke

et-2

250

-1 1

99-3

4-1

901

-86

-3 4

19-1

224

-157

-10

269

Avus

tuks

et-3

2-1

0-2

180

-33

-7-2

0-1

6-3

35Vu

okra

t (ul

kois

et)

-112

-184

-3-9

-1-1

463

-140

-150

-2 0

61Vu

okra

t (si

säis

et)

-7 0

20-2

726

-90

-672

-311

0-2

319

-2 5

25-1

5 66

4Ve

rot

-20

-48

0-6

-3-1

094

-31

0-1

202

Muu

t kul

ut-4

7-3

3-1

40

-48

-7-1

62-4

-316

*TO

IMIN

TAK

ULU

T YH

T.-3

9 46

0-1

5 52

9-5

435

-4 6

38-6

257

-13

571

-23

399

-16

281

-124

570

*TO

IMIN

TAK

ATE

259

1 04

733

930

61

858

10 3

2648

1-2

132

12 4

84K

orko

tuot

ot(+

)/kor

koku

lut(-

)-1

0-2

034

-464

-5-3

-441

*VU

OSI

KAT

E25

81

047

338

306

1 89

29

861

476

-2 1

3512

043

Sum

u-po

isto

t-3

35-4

620

-74

-148

-7 1

71-4

06-1

31-8

729

*TIL

IKAU

DEN

TU

LOS

-77

585

338

232

1 74

42

690

69-2

266

3 31

4Po

isto

eron

muu

tos

00

00

01

114

-208

090

6Va

raus

ten

muu

tos

00

00

0-2

271

225

0-2

047

Rah

asto

jen

muu

tos

77-4

00-3

000

-1 0

000

00

-1 6

23

*YLI

-/ALI

JÄÄM

Ä0

185

3823

274

41

533

86-2

266

550


71

1 000 €

Koulutuskuntayhtymä yhteensä


TOIMINTATUOTOTOpiskelijatuotot 90 918 66,3 % 89 821 67,1 % 1 097Myyntituotot (ulkoiset) 12 658 9,2 % 11 963 8,9 % 695Myyntituotot (sisäiset) 9 327 6,8 % 9 026 6,7 % 301Vuokratuotot (ulkoiset) 1 620 1,2 % 1 189 0,9 % 431Vuokratuotot (sisäiset) 15 673 11,4 % 15 652 11,7 % 21Tuet ja avustukset, hankerah. 5 356 3,9 % 5 680 4,2 % -324Muut toimintatuotot 1 503 1,1 % 477 0,4 % 1 026


TOIMINTAKULUTHenkilöstökulut, opetustyö -45 500 36,5 % -47 889 37,5 % 2 389Henkilöstökulut, muu työ -22 741 18,3 % -23 106 18,1 % 365Palveluiden ostot (ulkoiset) -17 151 13,8 % -17 878 14,0 % 727Palveluiden ostot (sisäiset) -9 331 7,5 % -9 077 7,1 % -254Aineet ja tarvikkeet -10 269 8,2 % -10 450 8,2 % 181Avustukset -335 0,3 % -456 0,4 % 121Vuokrat (ulkoiset) -2 061 1,7 % -1 942 1,5 % -119Vuokrat (sisäiset) -15 664 12,6 % -15 672 12,3 % 8Verot -1 202 1,0 % -1 239 1,0 % 37Muut toimintakulut -316 0,3 % -116 0,1 % -200




*TILIKAUDEN TULOS 3 314 -3 280 6 594Poistoeron muutos 906 744 162Varausten muutos -2 047 -1 832 -215Rahastojen muutos -1 623 1 500 -3 123

*YLI/ALIJÄÄMÄ 550 -2 868 3 418

72


1 000 €

Koulutuskuntayhtymä ilman liikelaitoksia


TOIMINTATUOTOTOpiskelijatuotot 61 714 82,1 % 60 705 83,9 % 1 009Myyntituotot (ulkoiset) 5 148 6,9 % 4 478 6,2 % 670Myyntituotot (sisäiset) 5 353 7,1 % 5 007 6,9 % 346Vuokratuotot (ulkoiset) 74 0,1 % 13 0,0 % 61Vuokratuotot (sisäiset) 12 0,0 % 0 0,0 % 12Tuet ja avustukset, hankerah. 2 123 2,8 % 1 897 2,6 % 226Muut toimintatuotot 705 0,9 % 280 0,4 % 425


TOIMINTAKULUTHenkilöstökulut, opetustyö -25 866 36,3 % -26 928 36,7 % 1 062Henkilöstökulut, muu työ -13 711 19,2 % -14 772 20,1 % 1 061Palveluiden ostot (ulkoiset) -8 927 12,5 % -9 435 12,9 % 508Palveluiden ostot (sisäiset) -5 706 8,0 % -5 571 7,6 % -135Aineet ja tarvikkeet -5 469 7,7 % -5 002 6,8 % -467Avustukset -292 0,4 % -419 0,6 % 127Vuokrat (ulkoiset) -308 0,4 % -266 0,4 % -42Vuokrat (sisäiset) -10 820 15,2 % -10 873 14,8 % 53Verot -78 0,1 % -76 0,1 % -2Muut toimintakulut -142 0,2 % -77 0,1 % -65


*TOIMINTAKATE 3 809 -1 039 4 848Korkotuotot(+)/korkokulut(-) 32 0 32

*VUOSIKATE 3 841 -1 039 4 880Sumu-poistot -1 020 -1 013 -7

*TILIKAUDEN TULOS 2 821 -2 052 4 873Poistoeron muutos 0 0 0Varausten muutos 0 0 0Rahastojen muutos -1 623 1 500 -3 123

*YLI/ALIJÄÄMÄ 1 198 -552 1 750


73

1 000 €

Jyväskylän ammattiopisto


TOIMINTATUOTOTOpiskelijatuotot 35 791 90,1 % 36 548 91,8 % -757Myyntituotot (ulkoiset) 2 476 6,2 % 2 618 6,6 % -142Myyntituotot (sisäiset) 570 1,4 % 408 1,0 % 162Vuokratuotot (ulkoiset) 71 0,2 % 10 0,0 % 61Vuokratuotot (sisäiset) 12 0,0 % 0 0,0 % 12Tuet ja avustukset, hankerah. 522 1,3 % 149 0,4 % 373Muut toimintatuotot 276 0,7 % 85 0,2 % 191

*TOIMINTATUOTOT YHT. 39 718 100,0 % 39 818 100,0 % -100

TOIMINTAKULUTHenkilöstökulut, opetustyö -18 903 47,9 % -19 935 49,0 % 1 032Henkilöstökulut, muu työ -5 942 15,1 % -6 272 15,4 % 330Palveluiden ostot (ulkoiset) -2 364 6,0 % -2 534 6,2 % 170Palveluiden ostot (sisäiset) -2 770 7,0 % -2 663 6,5 % -107Aineet ja tarvikkeet -2 250 5,7 % -2 036 5,0 % -214Avustukset -32 0,1 % -60 0,1 % 28Vuokrat (ulkoiset) -112 0,3 % -121 0,3 % 9Vuokrat (sisäiset) -7 020 17,8 % -7 038 17,3 % 18Verot -20 0,1 % -18 0,0 % -2Muut toimintakulut -47 0,1 % -16 0,0 % -31


*TOIMINTAKATE 259 -875 1 134Korkotuotot(+)/korkokulut(-) -1 0 -1

*VUOSIKATE 258 -875 1 133Sumu-poistot -335 -360 25

*TILIKAUDEN TULOS -77 -1 235 1 158Poistoeron muutos 0 0 0Varausten muutos 0 0 0Rahastojen muutos 77 1 000 -923

*YLI/ALIJÄÄMÄ 0 -235 235

74


1 000 €

Jämsän ammattiopisto


TOIMINTATUOTOTOpiskelijatuotot 14 236 85,9 % 14 174 89,5 % 62Myyntituotot (ulkoiset) 984 5,9 % 460 2,9 % 524Myyntituotot (sisäiset) 318 1,9 % 196 1,2 % 122Vuokratuotot (ulkoiset) 2 0,0 % 3 0,0 % -1Vuokratuotot (sisäiset) 0 0,0 % 0 0,0 % 0Tuet ja avustukset, hankerah. 631 3,8 % 801 5,1 % -170Muut toimintatuotot 404 2,4 % 195 1,2 % 209

*TOIMINTATUOTOT YHT. 16 576 100,0 % 15 829 100,0 % 747

TOIMINTAKULUTHenkilöstökulut, opetustyö -6 919 44,6 % -6 993 43,9 % 74Henkilöstökulut, muu työ -1 925 12,4 % -2 171 13,6 % 246Palveluiden ostot (ulkoiset) -1 700 10,9 % -1 934 12,2 % 234Palveluiden ostot (sisäiset) -786 5,1 % -754 4,7 % -32Aineet ja tarvikkeet -1 199 7,7 % -1 106 6,9 % -93Avustukset -10 0,1 % -2 0,0 % -8Vuokrat (ulkoiset) -184 1,2 % -112 0,7 % -72Vuokrat (sisäiset) -2 726 17,6 % -2 777 17,4 % 51Verot -48 0,3 % -52 0,3 % 4Muut toimintakulut -33 0,2 % -16 0,1 % -17

*TOIMINTAKULUT YHT. -15 529 100,0 % -15 917 100,0 % 388

*TOIMINTAKATE 1 047 -88 1 135Korkotuotot(+)/korkokulut(-) 0 0 0

*VUOSIKATE 1 047 -88 1 135Sumu-poistot -462 -479 17

*TILIKAUDEN TULOS 585 -567 1 152Poistoeron muutos 0 0 0Varausten muutos 0 0 0Rahastojen muutos -400 250 -650



75

1 000 €

Kuntayhtymän johto ja kehittäminen


TOIMINTATUOTOTOpiskelijatuotot 6 213 76,6 % 4 600 70,1 % 1 613Myyntituotot (ulkoiset) -8 -0,1 % 0 0,0 % -8Myyntituotot (sisäiset) 1 343 16,5 % 1 343 20,5 % 0Vuokratuotot (ulkoiset) 0 0,0 % 0 0,0 % 0Vuokratuotot (sisäiset) 0 0,0 % 0 0,0 % 0Tuet ja avustukset, hankerah. 545 6,7 % 620 9,4 % -75Muut toimintatuotot 23 0,3 % 0 0,0 % 23


TOIMINTAKULUTHenkilöstökulut, opetustyö -43 0,7 % 0 0,0 % -43Henkilöstökulut, muu työ -3 448 55,1 % -3 883 58,0 % 435Palveluiden ostot (ulkoiset) -2 205 35,2 % -2 254 33,7 % 49Palveluiden ostot (sisäiset) -79 1,3 % -28 0,4 % -51Aineet ja tarvikkeet -86 1,4 % -113 1,7 % 27Avustukset -33 0,5 % -76 1,1 % 43Vuokrat (ulkoiset) -1 0,0 % -14 0,2 % 13Vuokrat (sisäiset) -311 5,0 % -283 4,2 % -28Verot -3 0,0 % 0 0,0 % -3Muut toimintakulut -48 0,8 % -42 0,6 % -6


*TOIMINTAKATE 1 858 -130 1 988Korkotuotot(+)/korkokulut(-) 34 0 34

*VUOSIKATE 1 892 -130 2 022Sumu-poistot -148 -120 -28

*TILIKAUDEN TULOS 1 744 -250 1 994Poistoeron muutos 0 0 0Varausten muutos 0 0 0Rahastojen muutos -1 000 250 -1 250

*YLI/ALIJÄÄMÄ 744 0 744

76


1 000 €

Jyväskylän oppisopimuskeskus


TOIMINTATUOTOTOpiskelijatuotot 5 474 94,8 % 5 383 95,5 % 91Myyntituotot (ulkoiset) 7 0,1 % 0 0,0 % 7Myyntituotot (sisäiset) 0 0,0 % 0 0,0 % 0Vuokratuotot (ulkoiset) 0 0,0 % 0 0,0 % 0Vuokratuotot (sisäiset) 0 0,0 % 0 0,0 % 0Tuet ja avustukset, hankerah. 293 5,1 % 255 4,5 % 38Muut toimintatuotot 1 0,0 % 0 0,0 % 1


TOIMINTAKULUTHenkilöstökulut, opetustyö 0 0,0 % 0 0,0 % 0Henkilöstökulut, muu työ -761 14,0 % -787 14,0 % 26Palveluiden ostot (ulkoiset) -2 498 46,0 % -2 594 46,0 % 96Palveluiden ostot (sisäiset) -1 817 33,4 % -1 861 33,0 % 44Aineet ja tarvikkeet -34 0,6 % -21 0,4 % -13Avustukset -218 4,0 % -281 5,0 % 63Vuokrat (ulkoiset) -3 0,1 % -1 0,0 % -2Vuokrat (sisäiset) -90 1,7 % -90 1,6 % 0Verot 0 0,0 % 0 0,0 % 0Muut toimintakulut -14 0,3 % -3 0,1 % -11


*TOIMINTAKATE 339 0 339Korkotuotot(+)/korkokulut(-) -2 0 -2

*VUOSIKATE 338 0 338Sumu-poistot 0 0 0

*TILIKAUDEN TULOS 338 0 338Poistoeron muutos 0 0 0Varausten muutos 0 0 0Rahastojen muutos -300 0 -300



77

1 000 €

Opiskelijaravintolat


TOIMINTATUOTOTOpiskelijatuotot 0 0,0 % 0 0,0 % 0Myyntituotot (ulkoiset) 1 689 34,2 % 1 400 30,9 % 289Myyntituotot (sisäiset) 3 122 63,1 % 3 060 67,5 % 62Vuokratuotot (ulkoiset) 1 0,0 % 0 0,0 % 1Vuokratuotot (sisäiset) 0 0,0 % 0 0,0 % 0Tuet ja avustukset, hankerah. 132 2,7 % 72 1,6 % 60Muut toimintatuotot 1 0,0 % 0 0,0 % 1


TOIMINTAKULUTHenkilöstökulut, opetustyö 0 0,0 % 0 0,0 % 0Henkilöstökulut, muu työ -1 635 35,3 % -1 659 37,0 % 24Palveluiden ostot (ulkoiset) -160 3,4 % -119 2,7 % -41Palveluiden ostot (sisäiset) -254 5,5 % -265 5,9 % 11Aineet ja tarvikkeet -1 901 41,0 % -1 726 38,5 % -175Avustukset 0 0,0 % 0 0,0 % 0Vuokrat (ulkoiset) -9 0,2 % -18 0,4 % 9Vuokrat (sisäiset) -672 14,5 % -685 15,3 % 13Verot -6 0,1 % -6 0,1 % 0Muut toimintakulut 0 0,0 % 0 0,0 % 0

*TOIMINTAKULUT YHT. -4 638 100,0 % -4 478 100,0 % -160

*TOIMINTAKATE 306 54 252Korkotuotot(+)/korkokulut(-) 0 0 0

*VUOSIKATE 306 54 252Sumu-poistot -74 -54 -20

*TILIKAUDEN TULOS 232 0 232Poistoeron muutos 0 0 0Varausten muutos 0 0 0Rahastojen muutos 0 0 0


78


1 000 €

Kiinteistöliikelaitos


TOIMINTATUOTOTOpiskelijatuotot 3 735 15,6 % 3 735 16,1 % 0Myyntituotot (ulkoiset) 106 0,4 % 107 0,5 % -1Myyntituotot (sisäiset) 2 435 10,2 % 2 439 10,5 % -4Vuokratuotot (ulkoiset) 1 507 6,3 % 1 139 4,9 % 368Vuokratuotot (sisäiset) 15 661 65,5 % 15 652 67,5 % 9Tuet ja avustukset, hankerah. 0 0,0 % 0 0,0 % 0Muut toimintatuotot 453 1,9 % 103 0,4 % 350


TOIMINTAKULUTHenkilöstökulut, opetustyö 0 0,0 % 0 0,0 % 0Henkilöstökulut, muu työ -2 476 18,2 % -2 690 18,7 % 214Palveluiden ostot (ulkoiset) -5 012 36,9 % -5 103 35,5 % 91Palveluiden ostot (sisäiset) -93 0,7 % 0 0,0 % -93Aineet ja tarvikkeet -3 419 25,2 % -3 988 27,7 % 569Avustukset -7 0,1 % 0 0,0 % -7Vuokrat (ulkoiset) -1 463 10,8 % -1 447 10,1 % -16Vuokrat (sisäiset) 0 0,0 % 0 0,0 % 0Verot -1 094 8,1 % -1 145 8,0 % 51Muut toimintakulut -7 0,1 % 0 0,0 % -7




*TILIKAUDEN TULOS 2 690 1 088 1 602Poistoeron muutos 1 114 1 069 45Varausten muutos -2 271 -2 157 -114Rahastojen muutos 0 0 0

*YLI/ALIJÄÄMÄ 1 533 0 1 533


79

1 000 €

Jyväskylän aikuisopisto -liikelaitos


TOIMINTATUOTOTOpiskelijatuotot 11 888 49,8 % 11 763 48,7 % 125Myyntituotot (ulkoiset) 7 342 30,7 % 7 326 30,3 % 16Myyntituotot (sisäiset) 1 536 6,4 % 1 569 6,5 % -33Vuokratuotot (ulkoiset) 11 0,0 % 0 0,0 % 11Vuokratuotot (sisäiset) 0 0,0 % 0 0,0 % 0Tuet ja avustukset, hankerah. 2 856 12,0 % 3 470 14,4 % -614Muut toimintatuotot 248 1,0 % 16 0,1 % 232

*TOIMINTATUOTOT YHT. 23 880 100,0 % 24 144 100,0 % -264

TOIMINTAKULUTHenkilöstökulut, opetustyö -10 007 42,8 % -11 320 47,7 % 1 313Henkilöstökulut, muu työ -5 120 21,9 % -4 189 17,7 % -931Palveluiden ostot (ulkoiset) -2 514 10,7 % -2 705 11,4 % 191Palveluiden ostot (sisäiset) -1 863 8,0 % -1 768 7,4 % -95Aineet ja tarvikkeet -1 224 5,2 % -1 294 5,5 % 70Avustukset -20 0,1 % -27 0,1 % 7Vuokrat (ulkoiset) -140 0,6 % -88 0,4 % -52Vuokrat (sisäiset) -2 319 9,9 % -2 291 9,7 % -28Verot -31 0,1 % -18 0,1 % -13Muut toimintakulut -162 0,7 % -33 0,1 % -129


*TOIMINTAKATE 481 411 70Korkotuotot(+)/korkokulut(-) -5 -7 2

*VUOSIKATE 476 404 72Sumu-poistot -406 -404 -2

*TILIKAUDEN TULOS 69 0 69Poistoeron muutos -208 -325 117Varausten muutos 225 325 -100Rahastojen muutos 0 0 0


80


1 000 €

Jyväskylän lukiokoulutus-liikelaitos MUUTETTU


TOIMINTATUOTOTOpiskelijatuotot 13 582 96,0 % 13 618 96,5 % -36Myyntituotot (ulkoiset) 62 0,4 % 52 0,4 % 10Myyntituotot (sisäiset) 4 0,0 % 11 0,1 % -7Vuokratuotot (ulkoiset) 28 0,2 % 37 0,3 % -9Vuokratuotot (sisäiset) 0 0,0 % 0 0,0 % 0Tuet ja avustukset, hankerah. 377 2,7 % 313 2,2 % 64Muut toimintatuotot 97 0,7 % 78 0,6 % 19


TOIMINTAKULUTHenkilöstökulut, opetustyö -9 627 59,1 % -9 641 59,2 % 14Henkilöstökulut, muu työ -1 435 8,8 % -1 455 8,9 % 20Palveluiden ostot (ulkoiset) -698 4,3 % -635 3,9 % -63Palveluiden ostot (sisäiset) -1 669 10,3 % -1 738 10,7 % 69Aineet ja tarvikkeet -157 1,0 % -166 1,0 % 9Avustukset -16 0,1 % -10 0,1 % -6Vuokrat (ulkoiset) -150 0,9 % -141 0,9 % -9Vuokrat (sisäiset) -2 525 15,5 % -2 508 15,4 % -17Verot 0 0,0 % 0 0,0 % 0Muut toimintakulut -4 0,0 % -6 0,0 % 2


*TOIMINTAKATE -2 132 -2 189 57Korkotuotot(+)/korkokulut(-) -3 0 -3

*VUOSIKATE -2 135 -2 189 54Sumu-poistot -131 -125 -6

*TILIKAUDEN TULOS -2 266 -2 317 51Poistoeron muutos 0 0 0Varausten muutos 0 0 0Rahastojen muutos 0 0 0

*YLI/ALIJÄÄMÄ -2 266 -2 317 51


81

1 000 €

ao-koulutus Oy


TOIMINTATUOTOTOpiskelijatuotot 0 0,0 % 0 0,0 % 0Myyntituotot (ulkoiset) 650 100,0 % 500 100,0 % 150Myyntituotot (sisäiset) 0 0,0 % 0 0,0 % 0Vuokratuotot (ulkoiset) 0 0,0 % 0 0,0 % 0Vuokratuotot (sisäiset) 0 0,0 % 0 0,0 % 0Tuet ja avustukset, hankerah. 0 0,0 % 0 0,0 % 0Muut toimintatuotot 0 0,0 % 0 0,0 % 0

*TOIMINTATUOTOT YHT. 650 100,0 % 500 100,0 % 150

TOIMINTAKULUTHenkilöstökulut, opetustyö 0 0,0 % 0 0,0 % 0Henkilöstökulut, muu työ -33 5,1 % -86 16,3 % 53Palveluiden ostot (ulkoiset) -608 94,7 % -331 62,7 % -277Palveluiden ostot (sisäiset) 0 0,0 % 0 0,0 % 0Aineet ja tarvikkeet -1 0,2 % -65 12,3 % 64Avustukset 0 0,0 % 0 0,0 % 0Vuokrat (ulkoiset) 0 0,0 % -36 6,8 % 36Vuokrat (sisäiset) 0 0,0 % 0 0,0 % 0Verot 0 0,0 % 0 0,0 % 0Muut toimintakulut -1 0,2 % -10 1,9 % 9

*TOIMINTAKULUT YHT. -642 100,0 % -528 100,0 % -114

*TOIMINTAKATE 7 -28 35Korkotuotot(+)/korkokulut(-) 0 -5 5

*VUOSIKATE 7 -33 40Sumu-poistot -5 0 -5

*TILIKAUDEN TULOS 3 -33 36Poistoeron muutos 0 0 0Varausten muutos 0 0 0Rahastojen muutos 0 0 0


82



83

B.

HENKILÖSTÖRAPORTTI

84



85

5. Henkilöstöraportti

JohdantoHenkilöstöraportin tehtävänä on antaa eri sidosryhmille tietoa Jyväskylän koulutuskuntayhtymän henkilöstövoima-varoista nyt ja lähitulevaisuudessa. Henkilöstöraporttiin on koottu toiminnan kannalta keskeisiä henkilöstötunnuslukuja.

Kuntayhtymän henkilöstöjohtamisen tavoitteet lähtevät kuntayhtymän strategiasta. Silta 2016+ strategian mukai-sesti Jyväskylän koulutuskuntayhtymä rakensi osallista-vaa ja motivoivaa toimintakulttuuria panostamalla enna-koivaan henkilöstösuunnitteluun. Kuntayhtymä päivitti henkilöstö- ja koulutussuunnitelman sekä kartoitti työn-tekijöiden osaamista ja osaamisen kehittämisen tarpei-ta, eläköitymissuunnitelmia ja työyhteisö- ja alakohtaisia henkilöstönäkymiä Swot-analyysiä hyödyntäen. Strategian lähtökohdista kuntayhtymä pyrkii henkilöstösuunnittelul-la varmistamaan, että kuntayhtymässä työskentelee oikea määrä osaavaa henkilöstöä suhteessa toimintaan ja käytet-tävissä oleviin resursseihin.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä haki vuonna 2015 kou-lutuskorvausta työttömyysvakuutusrahastolta osaamisen hallinnan lainsäädännön tullessa voimaan ja sai koulutus-korvausta liki 82 000 euroa. Henkilöstökysely toteutettiin nykymuodossaan kolmannen kerran helmikuussa. Kehitys-keskustelut käytiin työyhteisöissä henkilöstökyselyn perus-

teella 85 % (v. 2014: 81 %). Heistä 82 % (v. 2014: 76 %) vastasi, että oli määritellyt keskustelun yhteydessä kehittä-missuunnitelman pohjaksi kehittämisen painopisteet, mikä on hyvä tulos.

Kuntayhtymän johtamisjärjestelmän mukaisten tiimien tehtävänä on toimia läpileikkaavan teemansa laaja-alaisen keskustelun ja tiedonvälityksen foorumeina, toiminnan suunnittelun, arvioinnin ja koordinoinnin paikkoina sekä valmistella syötteitä ja esityksiä päätöksentekoon. Henki-löstötiimi käsitteli toisena toimintavuonnaan kuntayhty-män henkilöstöasioiden kokonaisuuteen kuuluvia asioita, joita olivat mm. henkilöstön osaamisen kehittäminen, henkilöstösuunnittelu ja -raportointi, palkka- ja palvelus-suhdeasiat, henkilöstöpalvelut, rekrytointi, työhyvinvointi, työterveyshuolto, yhteistoiminta ja työsuojeluasiat. Henki-löstötiimin puheenjohtajana toimi kuntayhtymän johtaja.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän päätoimisen henkilös-tön määrä vuoden viimeisenä päivänä oli 1 172. Henki-löstön keski-ikä oli 47,7 vuotta. Opetushenkilöstön osuus koko henkilöstöstä oli 66,6 %. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 37 työntekijää, keskimäärin 64,1 -vuotiaana. Henkilöstön koulutus- ja kehittämispäiviä työntekijää kohden laskettu-na oli 5,3 päivää.

86


Henkilöstövoimavarat

Henkilöstömäärä 31.12.2015 - päätöiminen vakinainen ja määräaikainen henkilöstö

Toteutunut Talousarvio Poikkeama Tilinpäätös31.12.2015 31.12.2015 31.12.2014

Jyväskylän ammattiopisto ▪ Opetushenkilöstö 329 342 -13 348 ▪ Hanke- ja tukihenkilöstö 112 111 1 115Yhteensä 441 453 -12 463

Jämsän ammattiopisto ▪ Opetushenkilöstö 112 109 3 113 ▪ Hanke- ja tukihenkilöstö 36 37 -1 36Yhteensä 148 146 2 149

Jyväskylän oppisopimuskeskus 17 15 2 15Kiinteistöliikelaitos 66 70 -4 70

Jyväskylän aikuisopisto -liikelaitos ▪ Opetushenkilöstö 193 197 -4 199 ▪ Hanke- ja tukihenkilöstö 43 46 -3 44Yhteensä 236 243 -7 243

Jyväskylän lukiokoulutus -liikelaitos ▪ Opetushenkilöstö 147 152 -5 157 ▪ Hanke- ja tukihenkilöstö 18 16 2 16Yhteensä 165 168 -3 173

Opiskelijaravintolat 44 48 -4 52Kuntayhtymän johto 55 59 -4 55

▪ Opetushenkilöstö yhteensä *) 781 800 -19 817 ▪ Hanke- ja tukihenkilöstö yht. 391 402 -11 403 ▪ Koko henkilöstö yhteensä 1 172 1 202 -30 1 220* ) opetushenkilöstöön lasketaan opettajat ja opinto-ohjaajat


87

Kuntayhtymän palveluksessa oli tilikauden päättyessä 31.12.2015 yhteensä 1 172 päätoimista, vakinaista tai määräaikaista henkilöä. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 1 220, joten kokonaisuudessaan henkilöstömäärä on vähentynyt 48 henkilöllä. Suhteessa talousarvion ennustee-seen henkilöstöä oli 30 ennakoitua vähemmän. Edellisten lisäksi kuntayhtymän palveluksessa työskentelee sivutoi-mi-sia opettajia ja palkkioita maksettiin näytönarvioijille, luennoitsijoille, erilaisten toimikuntien ja ohjausryhmien jäsenille sekä asiantuntijoille ja luottamushenkilöille. Pal-kanlaskennasta lähti viime vuonna maksuun keskimäärin 1 368 palkkalaskelmaa kuukausittain.

Jyväskylän ammattiopiston henkilöstön kokonaismäärä vuoden 2015 lopussa oli yhteensä 441, mikä oli 22 hen-kilöä vähemmän kuin tilinpäätöksessä 2014. Muutokset johtuivat pääosin eläköitymisestä sekä opettajien määrä-aikaisten sopimusten päättymisestä. Talousarvioon 2015 verrattuna henkilöstön kokonaismäärä väheni 12 henki-löllä. Opiskelijamäärä ja tulorahoitus supistuivat erityisesti Kauppa ja palvelut – sekä Tekniikka ja liikenne-yksiköissä, mikä edellytti toiminnan sopeuttamista näissä yksiköissä sekä yhteisiä palveluita tuottavissa yksiköissä. Rekrytointi sopeutettiin muuttuneeseen tilanteeseen. Kaikille virkava-paalla oleville opettajille ei palkattu sijaisia, vaan tehtävät hoidettiin pääosin sisäisillä järjestelyillä.

Jämsän ammattiopistossa oli kahden henkilön lisäys ta-lousarvioon nähden. Ammattiopisto rekrytoi kolme opet-tajaa enemmän kuin oli suunniteltu. Opetushenkilöstön lisäys tapahtui metsä- ja logistiikkakoulutusaloilla sekä sosiaali- ja terveysalan koulutusalalla. Kyseisten koulutus-alojen volyymi kasvoi yli suunnitellun vuonna 2015. Yksi hanke- ja tukihenkilöstöön kuulunut henkilö irtisanoutui.

Jyväskylän aikuisopisto -liikelaitoksen henkilöstömäärä oli vuoden 2015 lopussa 236 henkilöä. Talousarvioon verrat-

tuna henkilöstömäärä on 7 henkilöä alhaisempi. Opetus-henkilöstön poikkeama 4 henkilöä muodostuu määräaikais-ten työsuhteiden päättymisestä. Tuki- ja hankehenkilöstön poikkeama 3 henkilöä aiheutuu eläköitymisestä ja henkilös-tön siirtymisestä muihin tehtäviin.

Jyväskylän lukiokoulutuksessa opetushenkilöstön määrä väheni viidellä määräaikaisella opettajalla opetusresurssien ja tätä kautta tuntikehyksen pienentyessä. Hanke- ja tuki-henkilöstön lisäys selittyy vuonna 2015 alkaneella uudella hankkeella.

Oppisopimuskeskuksen henkilöstömäärä kasvoi kahdella talousarvioon 2015 ja tilinpäätökseen 2014 verrattuna. Henkilöstömäärän kasvua selittävät määräaikaiset opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämät hanke- ja erillismäärä-rahoitukset sekä opintovapaan päättyminen.

Opiskelijaravintoloissa henkilöstömäärä väheni neljällä henkilöllä talousarvioon nähden ja kahdeksalla henkilöllä edelliseen tilinpäätökseen verrattuna. Suunniteltuja uusia oppisopimussuhteita ei päästy aloittamaan vuoden 2015 aikana valtion palkkatukileikkausten ja määrärahojen vä-henemisen vuoksi. Jämsän Auvilan -kampuksella ollut ra-vintolatoiminta loppui vuoden 2015 alussa. Opiskelijara-vintoloista jäi eläkkeelle yksi henkilö.

Kiinteistöliikelaitoksen henkilöstömäärä väheni neljällä sekä suhteessa vuoden 2015 talousarvioon että edellisen vuoden tilinpäätökseen nähden. Vähennys aiheutui sii-voushenkilöstön eläkkeelle siirtymisistä.

Talousarvioon nähden kuntayhtymän johto ja kehittämi-nen ennakoi henkilöstömääränsä isommaksi. Kuntayhty-män johto ja kehittäminen tulosalueella henkilöstöä oli kuitenkin neljä vähemmän talousarvioon verrattuna. Ti-linpäätökseen nähden henkilöstömäärä pysyi samana.

Henkilöstökustannukset Henkilöstökulut olivat yhteensä 68 milj. euroa. Niiden suhteellinen osuus toimintakuluista oli 68,6 %. Henkilös-tökulut pienenivät edellisvuodesta 2,1 miljoonaa euroa.

Henkilöstökulut % % % %

toiminta- toiminta- toiminta- toiminta-2015 kuluista 2014 kuluista 2013 kuluista 2012 kuluista

Palkat ja palkkiot 53 941 54,2 55 570 53,9 54 817 53,8 54 159 51,5Eläkekulut 11 381 11,5 11 711 11,4 11 864 11,6 11 356 10,8Muut henkilösivukulut 2 919 2,9 3 055 3 2 847 2,8 3 189 3,0Yhteensä 68 241 68,6 70 336 68,3 69 528 68,2 68 704 65,3

88


Sopimuskorotukset ja palkkauksen rakenneKunta-alan sopimusten ensimmäisen jakson toinen työl-lisyys- ja kasvusopimuksen mukainen 0,4 %:n sopimus-korotus toteutettiin 1.7.2015 lukien. Kvtes sopimusalalla sopimuskorotuserä käytettiin työaikaluvun jaksotyöaika-määräysten uudistamiseen, palkkahinnoittelu-uudistusten toteuttamiseen ja palkkahinnoittelukohtien peruspalkko-jen korottamiseen. Ovtes sopimusalalla palkkoja korotet-tiin yleiskorotuksella heinäkuussa. Teknisten sopimuksen järjestelyvaraerä sovittiin jaettavan paikallisneuvottelussa yleiskorotuksena.

Taulukossa on esitetty sopimusaloittain palkkauksen ra-kenne keskimäärin ja miesten ja naisten keskiansiot. Teknisten sopimuksen keskiansion alenemiseen vaikutti eläköityminen, jonka johdosta rekrytoitiin tilalle uusia työntekijöitä, joilla palkkataso oli matalampi ja joille ei ole kertynyt vielä erilaisia lisiä peruspalkan päälle.

HenkilöstörakenneJohtoon kuuluvat kuntayhtymän ylin viranhaltijajohto eli kuntayhtymän johtaja, talousjohtaja, kehittämisjohtaja, tulosalueiden johtajat, yksikönjohtajat, lukion rehtorit ja tulosalueiden talouspäälliköt.

Johtavat asiantuntijat henkilöstöryhmään lukeutuvat mm. oppilaitosten kehittämispäälliköt, tietohallintopäällikkö, kansainvälisten asioiden päällikkö, suunnittelupäällikkö, viestintäpäällikkö eli yhteisten prosessien vastuulliset toi-mijat kuntayhtymän ja oppilaitosten johdossa. Tukihen-kilöstön määrän vähennystä selittää osin se, että johtavat asiantuntijat on aiemmin laskettu mukaan ko. henkilös-töryhmään. Kuntayhtymän oppilaitosten 36 koulutuspääl-

Sopimusaloittain palkkauksen rakenne keskimäärin (%-osuudet kokonaisansioista)2015 KVTES OVTES TS

Tehtäväkohtainen palkka 91,38 % 86,07 % 85,78 %Palveluaikaan sidotut lisät 5,91 % 11,24 % 5,62 %Määrävuosilisä 0,34 % 0,00 % 0,00 %Henkilökohtainen lisä 2,25 % 0,53 % 8,52 %Erillislisä 0,11 % 0,00 % 0,08 %ylitunnit 0,00 % 2,11 % 0,00 %kouluk.opet.kehit. 0,00 % 0,05 % 0,00 %Yhteensä 100,00 % 100,00 % 100,00 %keskiansio keskim. €/kk 2 610,27 € 3 740,39 € 2 466,49 €muutos ed. vuoteen 2,91 % 1,48 % -0,58 %Miesten keskiansio €/kk 3 173,36 € 3 621,32 € 2 417,27 €Naisten keskiansio €/kk 2 496,73 € 3 787,70 € 2 761,77 €

likköä ovat mukana tukihenkilöstöryhmässä. Kuntayhty-män esimiestehtävissä työskentelee kaiken kaikkiaan 70 henkilöä.

Eri henkilöstöryhmien suhteellinen osuus on säilynyt suurin piirtein entisellään. Opetus- ja tukihenkilöstön määrä on vähentynyt edellisvuodesta. Hankintapäällikön tehtävä tullaan täyttämään eri nimikkeellä, joka selittää yhden henkilön vähennyksen johtavissa asiantuntijoissa. Viranhaltijajohdon yhden henkilön lisäys tilastossa liittyy Jyväskylän ammattiopiston rehtorin tehtävän täyttöön. Uuden hankekauden käynnistyminen selittää kahden henkilön lisäyksen hankehenkilöstössä. Opetushenkilös-tön osuus koko henkilöstöstä viime vuonna oli 66,6 % (v. 2014: 66,9 %, v. 2013: 66,1 %).

Henkilöstörakenne - henkilöstö henkilöstöryhmän mukaan 2012-2015

2015 Muutos 2014 Muutos 2013 Muutos 2012Johto 28 1 27 -3 30 0 30Johtavat asiantuntijat 12 -1 13 13 0Opetushenkilöstö 781 -36 817 -2 819 3 816Tukihenkilöstö 338 -14 352 -12 364 19 345Hankehenkilöstö 13 2 11 -15 26 -4 30Yhteensä 1 172 -48 1 220 -19 1 239 18 1 221


89

Sukupuolirakenne

Henkilöstö henkilöryhmittäin sukupuolen mukaanMiehiä % Naisia % Yhteensä %

lkm lkm lkmJohto (viranhaltijajohto) 15 53,57 13 46,43 28 100,00Johtavat asiantuntijat 2 16,67 10 83,33 12 100,00Opetushenkilöstö 345 44,17 436 55,83 781 100,00Tukihenkilöstö 90 26,63 248 73,37 338 100,00Hankehenkilöstö 2 15,38 11 84,62 13 100,00Yhteensä 454 38,74 718 61,26 1 172 100,00

Miehet ja naiset henkilöryhmittäinJohto % Johtavat

asiantuntijat %

Opetus- henkilöstö

%

Tuki- henkilöstö

%

Hanke- henkilöstö

%

Yhteensä %

miehiä lkm 3,30 0,44 75,99 19,82 0,44 100,00naisia lkm 1,81 1,39 60,72 34,54 1,53 100,00

Naisten ja miesten suhteellisissa osuuksissa henkilöstöstä ei juurikaan ole tapahtunut muutoksia, mutta miesten osuus näyttää viime vuoden osalta olevan kasvussa. Naisia oli 61,3 % (v. 2014: 62,3 %, v. 2013: 62,3 %) ja miehiä 38,7 % (v. 2014: 37,7 %, v. 2013: 37,7 %). Tuki- ja han-kehenkilöstö on naisvaltainen.

Miesten kokonaismäärästä opetustehtävissä työskentelee 76 % (v. 2014: 76,3 %) ja naisten 61 % (v. 2014: 61,3 %).

PalvelussuhteetKuntayhtymän henkilöstöstä 84 % työskenteli toistaiseksi voimassaolevassa palvelusuhteessa (v. 2014: 81 %). Mää-räaikaisten osuus henkilöstössä oli 16 % (v. 2014: 19 %).

Määräaikaisuuden perusteena on pääsääntöisesti sijaisuus tai opetushenkilöstön osalta kelpoisuuden puuttuminen. Määräaikaisen henkilöstön määrä on vähentynyt edellises-tä tilinpäätöksestä 41 henkilöllä.

Palvelussuhteet (hlöä ja % henkilöstä)2015 % 2014 % 2013 %

Vakinaiset 980 84 987 81 969 78Määräaikaiset 192 16 233 19 270 22

Palvelussuhteet (vakinaiset ja määräaikaiset)vakinaiset määräaikaiset Yhteensä

Kuntayhtymä ilman liikelaitoksia *) 573 132 705Kiinteistöliikelaitos 59 7 66Jyväskylän aikuisopisto -liikelaitos 196 40 236Jyväskylän lukiokoulutus -liikelaitos 152 13 165Yhteensä 980 192 1 172

* ) Jyväskylän ammattiopisto, Jämsän ammattiopisto, kuntayhtymän johto ja kehittäminen, Jyväskylän oppisopimuskeskus, Opiskelijaravintolat

90


Osa-aikaisuusOsa-aikaisena työskenteli yhteensä 130 henkilöä (v. 2014: 141 henkilöä, v. 2013: 164 henkilöä), joista osa-aikaeläk-keellä oli 44 henkilöä (v. 2014: 61 henkilöä, v. 2013: 64 henkilöä). Henkilöstömäärästä osa-aikaisesti työskenteli 11,1 % (v. 2014: 11,6 %, v. 2013: 13,2 %). Osa-aikaisesti työskentelevän henkilöstön määrä on tasaisesti vähentynyt neljän vuoden tarkastelujaksolla.

Kuntayhtymän osa-aikaisessa virka- tai työtehtävässä työs-kenteli 73 työntekijää, joista enemmistö Jyväskylän ai-kuisopisto -liikelaitoksessa. Toiseksi eniten osa-aikaisesti työskennellään osa-aikaeläkkeen johdosta. Muun osa-ai-kaisuuden perusteena olivat työntekijän oma pyyntö tai osittainen hoitovapaa.

Osa-aikainen henkilöstöOsa-aika Osa-aika Muu Yhteensä % henkilö-

eläke virka-/työsuhde osa-aikaisuus määrästäKuntayhtymä ilman liikelaitoksia *) 33 27 6 66 9,36Kiinteistoliikelaitos 1 1 1 3 4,55Jyväskylän aikuisopisto -liikelaitos 8 44 6 58 24,58Jyväskylän lukiokoulutus -liikelaitos 2 1 0 3 1,82Yhteensä 44 73 13 130 11,09

* ) Jyväskylän ammattiopisto, Jämsän ammattiopisto, Jyväskylän oppisopimuskeskus, Kuntayhtymän johto ja kehittäminen, Opiskelijaravintolat

Henkilöstön ikä

Henkilöstöstä suurin osa sijoittuu ikäluokkiin 50–54 ja 55–59. Naisten ja miesten keski-iässä ei juuri ole eroja, mies-ten keski-ikä on tällä hetkellä hivenen alhaisempi. Koko henkilöstön keski-ikä oli 47,7 vuotta. Keski-ikä oli noussut edellisvuoden 47 vuodesta muutaman kuukauden. Kiinteis-

Keski-ikä 31.12.2015Miehet Naiset Yht.

Kuntayhtymä ilman liikelaitoksia * 48,31 47,85 48,08Kiinteistöliikelaitos 43,52 49,38 46,45Jyväskylän aikuiskoulutus -liikelaitos 50,43 48,27 49,35Jyväskylän lukiokoulutus -liikelaitos 47,35 46,66 47,01Yhteensä 47,40 48,04 47,72* Jyväskylän ammattiopisto, Jämsän ammattiopisto, Kuntayhtymän johto ja kehittäminen, Jyväskylän oppisopimuskeskus, Opiskelijaravintolat

töliikelaitoksessa henkilöstön keski-ikä on laskenut viime vuosina eniten. Nuorin henkilöstö työskenteli viime vuonna kiinteistöliikelaitoksessa, kun vielä edellisenä vuonna nuo-rin henkilöstö oli Jyväskylän lukiokoulutus -liikelaitoksessa. Keski-ikä laskee tyypillisesti eläkkeelle siirtymisen myötä, kun tilalle palkataan uusia työntekijöitä.


91

Henkilöstön eläköityminenHenkilöstö voi siirtyä vanhuuseläkkeelle joustavasti 63–68 -vuotiaina. Pääsääntöisesti henkilöstö jatkaa työs-sä henkilökohtaiseen vanhuuseläkeikään saakka, joka on useimmilla korkeampi kuin yleinen vanhuuseläkeikä 63 vuotta. Muutamalla henkilöllä on vielä ns. ammatillinen eläkeikä, joka on alempi kuin 63 vuotta (mm. Jyväskylän lukiokoulutus -liikelaitoksessa). Vanhuuseläkkeelle jäätiin viime vuonna 64,1-vuotiaana (v. 2014: 63,6-vuotiaana).

2032

75

135

184194

218

197

114

30

50

100

150

200

250

-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69

Ikäjakauma 2015

Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden keskimääräinen ikä on kohonnut suunnitelmallisesti muutaman vuoden tar-kastelujaksolla (v. 2014: 55,7 vuotta).

Eläkkeelle jäätiin vuonna 2015 keskimäärin:• vanhuuseläkkeelle 64,1-vuotiaana• osa-aikaeläkkeelle 61,2-vuotiaana• työkyvyttömyyseläkkeelle 59-vuotiaana

Ikäjakauma 2015Ikävuodet -24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 Yht.Henkilöä

Kuntayhtymä ilman liikelaitoksia * 14 19 43 89 97 118 121 128 75 1 705Kiinteistöliikelaitos 6 3 5 2 8 11 16 10 4 1 66Jyväskylän aikuisopisto -liikelaitos 0 6 12 23 38 41 54 34 27 1 236Jyväskylän lukiokoulutus -liikelaitos 0 4 15 21 41 24 27 25 8 0 165Yhteensä 20 32 75 135 184 194 218 197 114 3 1 172* Jyväskylän ammattiopisto, Jämsän ammattiopisto, Kuntayhtymän johto ja kehittäminen, Jyväskylän oppisopimuskeskus, Opiskelijaravintolat

92


Ennakoitu eläkkeelle siirtyminen Seuraamalla eläkepoistumaa ja eläke-ennusteita sekä yhdis-tämällä tietoja strategisiin tavoitteisiin ja toiminnan paino-pisteisiin kyetään ennakoimaan tulevaa työntekijätarvetta, osaamisen poistumaa ja työurien pituutta. Kuntayhtymän henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta käy ilmi, että eläköi-tyminen jatkuu samansuuntaisesti noin 40–50 työntekijän vuosivauhtia seuraavien lähivuosien aikana, kun alustavia suunnitelmia kartoitettiin yli 60-vuotiailta työntekijöiltä. Eläkkeelle siirtyvissä on erityisen paljon ammatillisia opet-tajia mm. tekniikan ja sosiaali- ja terveydenhuollon aloilta. Suhteessa henkilöstömäärään myös kiinteistöliikelaitokses-ta on eläköitynyt henkilöstöä merkittävästi. Organisaation omat ennusteet Kevan ennusteiden rinnalla ovat tärkeitä ja tukevat varautumista eläkepoistumiin, sillä ne perustu-vat esimiehen ja työntekijän väliseen keskusteluun ja työn suunnitteluun.

Eläkkeelle siirtyneet vuosina 2011 - 2015Vuonna Vanhuus- Varhennettu Työkyvyt- Osatyö- Osa-aika Yhteensä

eläke vanhuus- tömyys- kyvyttömyys- eläkeeläke eläke eläke

2015 37 0 3 3 5 482014 24 0 2 1 10 372013 34 0 1 3 7 452012 34 0 4 1 4 432011 26 2 3 4 16 51

Vuonna 2015 vanhuuseläkkeelle jääneistä opettajia oli 22 ja muuta henkilökuntaa 15.

Vanhuuseläkeiän saavuttaa ajanjaksolla 2016–2021 yhteen-sä 216 henkilöä (luku ei sisällä Jyväskylän lukiokoulutus -liikelaitoksen henkilöstöä, johtuu eläkejärjestelmämuu-toksesta) eli 18,4 % tämän hetkisestä henkilöstövahvuu-desta. (Lähde: Keva).

Jyväskylän lukiokoulutus -liikelaitoksesta vanhuuseläkeiän tarkastelujaksolla 2016–2021 saavuttaa arviolta 15 henki-löä. Luku perustuu laskelmiin henkilöstön ikärakenteesta.

Vuonna 2015 vanhuuseläkeiän saavutti 38 henkilöä. Van-huuseläkkeelle jääneitä oli 37 henkilöä. Heistä opettajia oli 22 ja muuta henkilökuntaa 15.

4038

29

37

26

46

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

2016 2017 2018 2019 2020 2021

Vanhuuseläkeiän täyttävät vuosina2016 - 2021


93

Osaamisen johtaminenHenkilöstön osaaminen, ammattitaito ja kyky oppia ovat keskeisiä kuntayhtymän menestystekijöitä. Kuntayhtymän henkilöstöllä on monialaisena asiantuntija- ja oppimis-yhteisönä käytettävissä kattavasti mahdollisuuksia myös oman osaamisen kehittämiseen. Osaamisen kehittämisen ja henkilöstösuunnittelun tueksi kuntayhtymä päivitti vii-me vuonna työntekijöiden osaamista ja kouluttautumista. Valtaosalla henkilöstöstä raportoitiin olevan erilaista täy-dennyskoulutusta, jatkokoulutusta, uusia tutkintoja par-haillaan työn alla tai tehtynä sekä erilaisia ammattia tuke-via lyhytkursseja työuransa aikana. Työntekijöiden vahva ammatillinen osaaminen ja sitä tukeva laaja täydennyskou-lutus nähtiin työntekijöiden vahvuutena monissa työyhtei-söissä. Kartoituksessa havaittiin myös työyhteisöjä, jotka tarvitsevat kehittämistoimia ja työtapojen uudistamista.

Liki puolella henkilöstöstä on ylempi korkeakoulututkin-to joko yliopistosta eli vähintään maisterin tutkinto tai korkeampi tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Seu-raavaksi eniten henkilöstöllä on amk-tasoinen tutkinto. Kolmanneksi eniten työntekijöillä oli jokin keskiasteen tai toisen asteen tutkinto.

Tämän hetken tärkeitä osaamisalueita ovat opettajien pe-dagogisen osaamisen ja ohjausosaamisen sekä oman alan substanssiosaamisen lisäksi e-opettaminen ja digiosaami-nen, joihin liittyvä koulutustarjonta oli moniin kehittä-mishankkeisiin ja järjestelmäuudistuksiin liittyen runsasta viime vuonna. Lisäksi tarvittiin monia näitä tukevia osaa-misia, kuten esimerkiksi verkosto-osaamista, työyhteisö-osaamista, kansainvälisiä valmiuksia ja ylipäätään yhdessä tekemisen työtaitoja. Tulevaisuuden ennakointi ja valmiu-det kohdata muutoksia ja kyky toimia muutoksissa lukeu-tuivat myös työntekijöiden avaintaitoihin. Osaamisen ke-hittämisen painotuksia ja muotoja on kuvattu tarkemmin kuntayhtymän henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa.

Kuntayhtymän järjestämää henkilöstökoulutusta tarjottiin mahdollisuuksien mukaan myös seudun muille ammatil-lisille oppilaitoksille ja Keski-Suomen lukioille. Valtaosa kuntayhtymän kaikista koulutustilaisuuksista suunnitel-tiin ja toteutettiin yhteistyössä yhteistyöorganisaatioiden ja kuntayhtymän hanketoimijoiden kanssa. Lisäksi koulutus-alat järjestivät alakohtaista substanssiosaamista kehittävää koulutusta esimiesvoimin.

Sisäiset koulutukset ovat avoimia ja maksuttomia koko henkilöstölle ja niistä tiedotetaan yhteisesti intran koulu-tuskalenterissa. Opetushenkilöstölle tiedotettiin koulutuk-sista myös Wilman kautta. Henkilöstö kouluttautuu myös käymällä verkkokursseja.

Työyhteisöjen tukitoimista tärkeäksi on muotoutunut työnohjaus tai työnohjauksellinen kehittäminen, jota koordinoidaan henkilöstöpalveluista. Kynnys tämän

tyyppiseen kehittämiseen ja tukeen on pidetty matala-na. Johdolla ja esimiehillä on tarvittaessa mahdollisuus kehittää johtajuuttaan erilaisen vertaisryhmätoiminnan tai johtajuuscoachingin keinoin. Esimiesjoukon yhteen kokoaminen on koettu tärkeäksi. Esimiesten yhteistyö oppilaitoksen sisällä ja kesken on tärkeää esimiesosaami-sen kehittämistä. Syksyllä 2015 kokeiltiin muutamia va-paamuotoisia esimiesfoorumeja henkilöstösuunnittelun ja varhaisen tuen teemoilla.

Vertaismentorointitoiminta jatkui entisellä toimintamal-lilla kuntayhtymään koulutettujen mentoreiden johdolla. Ryhmät kokoontuivat keskimäärin kuusi kertaa luku-vuodessa. Yli 55-vuotialle työntekijöille suunnattuja ver-taisryhmiä perustettiin tarvittaessa. Ryhmissä käsiteltävät teemat painottuvat ajankohtaisiin toimintaympäristön haasteisiin, työssä jaksamiseen ja vertaistukeen.

Tulosalueiden osaamisen kehittämisen toimia ja painotuk-sia on kuvattuna tarkemmin kunkin tulosalueen kohdalla tilinpäätöksessä.

Opintovapaalla (lakisääteinen) vuonna 2015 oli yhteen-sä 34 (v. 2014: 18 työntekijää, v. 2013: 22 työntekijää) kuntayhtymän työntekijää yhteensä 4 774 kalenteripäivää (v. 2014: 3 024 kalenteripäivää, v. 2013: 2 437 kalenteri-päivää). Oman ammattitaidon kehittäminen on kuntayh-tymässä aktiivista. Henkilöstö- ja koulutussuunnittelun perusteella pidemmälle opintovapaalle jäämistä lähivuo-sina suunnitteli 19 työntekijää. Pitkille opintovapaille jää useimmiten opetushenkilöstö.

Tarkasteltaessa kuntayhtymän henkilöstön koulutuspäiviä kokonaisuutena eniten kouluttauduttiin omaan alaan ja työtehtävään kiinteästi liittyvissä asioissa. Koulutuspäivien sisältöalueissa on vuosittaista vaihtelua riippuen kehittä-mistoiminnan painopisteistä ja ulkopuolisen hankerahoi-tuksen kohdentumisesta.

Koulutus- ja kehittämispäivissä on havaittavissa vuosit-taista vaihtelua tulosalueilla ja kehityssuuntia sekä koulu-tuspäivien vähentymiseen että lisääntymiseen. Jyväskylän ammattiopistossa, Jyväskylän aikuisopisto -liikelaitoksessa ja kiinteistöliikelaitoksessa koulutuspäivien määrä kääntyi viime vuonna laskuun.

Sen sijaan Jyväskylän lukiokoulutus -liikelaitoksessa, Jäm-sän ammattiopistossa ja kuntayhtymän johto ja kehittä-minen tulosalueella koulutus- ja kehittämispäivien määrä kääntyi nousuun. Jyväskylän oppisopimuskeskus ja opiske-lijaravintolat ovat myös lisänneet koulutuspäiviään.

Työntekijää kohden laskettuna koulutuspäiviä kertyi kes-kimäärin 5,3 päivää vuonna 2015.

94


Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä esimiehet käyvät ke-hityskeskustelut joko yksilö- tai ryhmäkehityskeskusteluna aina keväisin. Esimiehet kirjaavat käydyt kehityskeskuste-lut yhteiseen järjestelmään, josta palkanlaskenta ottaa ra-portin käydyistä kehityskeskusteluista.

Kuntayhtymän henkilöstökyselyyn vuonna 2015 vastan-neista työntekijöistä 85 % (v. 2014: 81 %) kertoi käyneen-sä kehityskeskustelut esimiehensä kanssa ja 82 % (v. 2014: 76 %) heistä oli määritellyt keskustelun yhteydessä kehit-tämissuunnitelman pohjaksi kehittämisen painopisteet.

Järjestelmään kirjattuja ja rekisteröityjä kehityskeskustelu-ja oli kuntayhtymässä yhteensä 764 kappaletta (v. 2014: 763, v. 2013: 800 kpl), mikä merkitsee sitä, että kehitys-keskusteluprosentti oli 65,2 % (v. 2014: 62,54 %, v. 2013:

Koulutuspäivät2015 2014 2013 2012

Jyväskylän ammattiopisto 3 256,00 3 798,50 3 195,50 3 840,50Jämsän ammattiopisto 804,50 726,00 1 043,00 739,50Jyväskylän oppisopimuskeskus 99,50 58,50 73,50 98,00Jyväskylän aikuisopisto -liikelaitos 803,50 828,50 752,00 732,00Jyväskylän lukiokoulutus -liikelaitos 593,00 334,50 945,00 1 196,00Kiinteistöliikelaitos 100,50 139,00 102,50 86,50Opiskelijaravintolat 189,00 131,50 165,50 37,00Kuntayhtymän johto ja kehittäminen 401,50 286,50 139,50 234,50Yhteensä 6 247,50 6 303,00 6 416,50 6 964,00Koulutuspäivät /hlö 5,3 5,2 5,2 5,7

Opetushenkilöstön pedagoginen koulutus 565 pv

Työelämänvalmiudet 381,5 pv

Omaan koulutusalaan/tehtäviin liittyvä osaaminen 3666,5 pv

Kansainvälisyys ja kielitaito 230,5pv

Tieto- ja viestintätekn. tietojärj.

sos.media 324,5 pv

Viestintä ja vuorovaikutus 476,5

pv

Johtaminen ja esimiestyö 106 pv

Työturvallisuus ja työhyvinvointi 181,5 pv

Veso-koulutus 24,5 pv Ay-koulutus 53 pv

64,57 %). Suhdeluku laskee tässä kohtaa, kun käytyjen kehityskeskustelujen määrä suhteutetaan koko kuntayhty-män henkilöstömäärään (1 172). Tavoite on, että kehit-yskeskustelut käydään vuosittain koko henkilöstön kanssa ja ne kirjataan yhteisesti sovitulla tavalla tietojärjestelmään raportointia ja seurantaa varten. Tulosten perusteella kun-tayhtymässä on edelleen työyhteisöjä, joissa kehityskeskus-telukäytäntöä ei ole saatu toimimaan erilaisista kehittämis-toimista huolimatta. Kehityskeskustelujen käymiseen on yhtenäinen malli, jota esimies voi muokata henkilöstöryh-män – ja vuosittaisen tilanteen mukaan sopivaksi paino-tuksiltaan. Painotus kuntayhtymän kehityskeskusteluissa on kuitenkin hyvä dialogi ja työntekijöiden kohtaaminen, osaamisesta puhuminen, kehittämisen suunnittelu, tavoit-teiden kirkastaminen, toiminnan ja yhteistyön arviointi.


95

VuorotteluvapaaVuorotteluvapaalla vuonna 2015 oli yhteensä 29 työnte-kijää yhteensä 4 379 kalenteripäivää (v. 2014 yhteensä 26 työntekijää, 3 763 kalenteripäivää). Vuorotteluvapaa on ollut suosittua henkilöstön keskuudessa. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman perusteella 21 työntekijää oli esit-tänyt toiveen vuo-rotteluvapaasta seuraavan parin vuoden aikana. Vuorotteluvapaan ehtojen tiukentumisen johdosta myös kuntayhtymä on joutunut tiukentamaan linjaa vuo-rotteluvapaan myöntämisen suhteen.

Henkilöstön kokemukset kuntayhtymän toiminnasta henkilöstökyselyn perusteellaKuntayhtymän henkilöstökysely toteutettiin kolmannen kerran helmikuussa 2015. Kokonaisuutena henkilöstöky-selyn tulokset antoivat varsin hyvän kuvan kuntayhtymän

toiminnasta henkilöstön kokemana. Tuloksia tulkittaessa tuli erityisesti kiinnittää huomioita väittämiin, joiden kes-kiarvo jäi alle 3,5 (asteikko 1-5) tai jos saman mielisiä (täy-sin samaa mieltä / jokseenkin samaa mieltä) yhteisprosentti jäi alle 80 %.

Henkilöstökyselyn tuloksia käsiteltiin ja analysoitiin työ-yhteisöissä tilanteen mukaan mm. kehittämispäivissä, työpaikkakokouksissa ja ryhmäkehityskeskusteluissa. Hen-kilöstökyselyn tulosten pohjalta käynnistettiin kehittämis-toimia esimiesten ja henkilöstöpalveluiden toimesta erityi-sesti niissä työyhteisöissä, joissa tulokset olivat poikkeavia yleisestä kokonaistulosten perusteella sovitusta keskiarvos-ta ja prosentista. Myös työterveyshuollon tukitoimia on käynnistetty kyselyn tulosten pohjalta.

Kaikkien annettujen vastausten indekseihin kysymystee-moittain (henkilöstökyselyn raportista) on esitetty kuviossa.

96


Työhyvinvointi, terveydellinen toimintakyky ja sairauspoissaolot

SairauspoissaolotKalenteripäivinä

2015 Muutos % 2014 Muutos % 2013 Muutos % 2012Jyväskylän ammattiopisto 3 086 -1,50 3 133 8,15 2 897 -8,81 3 177Jämsän ammattiopisto 1 066 37,02 778 -30,84 1 125 -12,10 1 280Jyväskylän oppisopimuskeskus 173 44,17 120 -28,14 167 18,40 141Jyväskylän aikuisopisto -liikelaitos 1 913 -2,70 1 966 33,83 1 469 -26,37 1 995Jyväskylän lukiokoulutus -liikelaitos 662 -26,77 904 5,48 857 -15,65 1 016Kiinteistöliikelaitos 632 5,16 601 -4,15 627 -23,91 887Opiskelijaravintolat 583 -12,46 666 61,5 412 15,41 357Kuntayhtymä johto ja kehittäminen 335 -47,98 644 24,32 518 7,69 481Sairauspoissaolot yhteensä 8 450 -4,11 8 812 9,17 8 072 -13,52 9 334

Sairauspoissaolot päivä/hlö 7,21 7,22 6,51 7,64

Yllä olevassa taulukossa on huomioitu vain palkalliset poissaolot. Mikäli sairauspoissaolotilastoon otetaan mu-kaan myös palkattomat ja osa-palkalliset poissaolopäivät saadaan työntekijää kohden yhteensä 9,25 päivää (10 839 kalenteripäivää).

Sairauspoissaolot laskivat kuntayhtymässä edellisestä vuo-desta 4,11 %. Kalenteripäivinä laskettuna sairauspoissa-olopäiviä oli henkilöstöllä yhteensä 8 450, joka henkilöä kohden laskettuna oli 7,21 kalenteripäivää.

Enintään 3 päivän sairauslomia oli 1 019 kpl (v. 2014: 830 kpl, v. 2013: 706 kpl, v. 2012: 793 kpl) ja yli 3 päivän sairauslomia 413 kpl (v. 2014: 699 kpl, v. 2013: 668 kpl, v. 2012: 620 kpl). Keskimääräinen sairausloman pituus oli 7,22 kalenteripäivää.

Lyhyiden 1-3 päivää kestäneiden sairauspoissaolojen mää-rä kalenteripäivinä oli 22,3 % kaikista sairauspoissaoloista. Lyhyiden sairauslomien osuus on jälleen kasvanut vuo-desta (+2,3 % prosenttiyksikköä). Lyhyiden sairauspoissa-olojen osuus sairauspoissaoloista on osoittanut seuraavaa kehitystä:

• 13,3% vuonna 2011• 15,5% vuonna 2012• 17,2% vuonna 2013• 20,0% vuonna 2014• 22,3% vuonna 2015

Sairauspoissaoloprosentti oli 1,98 (v. 2014: 1,82 %, v. 2013: 1,78 % v. 2012: 2,06 %) ko. tunnusluku lasketaan sairauspoissaolopäivien osuutena koko henkilöstön kalen-teripäivistä).

Työterveys Aallon kuntayhtymälle toimittaman työterve-yshuoltoraportin perusteella henkilöstön sairauspoissaolo-jen syyt jakautuvat seuraavasti:

• erilaiset mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 22,8 % (v. 2014: 22,7 %, v. 2013: 22 %, v. 2012: 17 %)

• tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet 30,1 % (v. 2014: 18,6 %, v. 2013: 18 %, v. 2012: 31 %)

• hengityselinsairaudet 15 % (v. 2014: 11,4%, v. 2013: 16 %, v. 2012: 22 %).

• tapaturmat, ei ole raportoitu työterveyshuollosta

Työterveyshuollon tilaston perusteella tuki- ja liikuntaelin-ten ja sidekudoksen sairaudet olivat tyypillisin sairauspois-saolon syy viime vuonna. Erilaiset mielenterveyden häiriöt olivat toiseksi yleisin sairauspoissaolon syy. Niiden taustal-la on useimmiten käyttäytymisen häiriöitä, akuutteja stres-sireaktioita, univaikeuksia, väsymystä ja uupumusta.

Työterveyshuoltoraportin perusteella poissaoloja ja käynti-syytilastoja voidaan tarkastella keston ja ikäryhmän mukai-sesti. Eniten sairauspoissaolopäiviä oli ikäryhmässä 56–60 (v. 2014 ikäryhmässä 51–55 vuotta). 1-3 päivän poissaolot olivat myös työterveyshuollon tilaston perusteella kasvus-sa. Näiden poissaolojen taustalla oli pääsääntöisesti hengi-tyselinsairaudet (yleisimmin flunssaan liittyviä sairauksia). Eniten 1-3 päivän sairauspoissaoloja oli ikäryhmässä 36–45. Pitkiä sairauspoissaloja oli havaittavissa erityisesti ikä-ryhmässä 46–60. Kokonaisuutena eniten kuntayhtymän työntekijöillä oli työterveyshuollon tilaston perusteella 1-3 päivän lyhyitä sairauspoissaoloja, myös yhden päivän sai-rauspoissaoloja raportoitiin.


97

Flunssakauden varalle kuntayhtymä on tarjonnut työterve-yshuollon kautta influenssarokotteen henkilöstölle. Edel-lisvuoden tapaan järjestettiin syksyllä henkilöstölle erillisiä rokotuspäiviä.

Mikäli työntekijälle kertyy kumulatiivisesti vuoden aika-na 30 sairauspoissaolopäivää, on esimiehen käynnistettävä varhaisen tuen mukaiset toimet ja informoitava asiasta työ-terveyshuoltoa. Myös useiden lyhyiden poissaolojen taus-talta voi joskus löytyä työuupumusta päihteiden käyttöä tai ongelmia esim. perhepiirissä, joten niiden seuranta ja esimiehen varhaisen tuen mallin mukainen toiminta on tärkeää.

Työterveyshuollon tilastoinnin perusteella erilaisia neu-votteluja työterveydessä käytiin 47 kappaletta, koskien yh-teensä 24 eri työntekijää. Työterveysneuvottelut liittyivät päihdeseurantaan, sisäilmasta johtuvaan oireiluun tai työn ja terveydentilan yhteensovittamiseen, joihin liittyi useim-miten myös eläkevaihtoehdon pohdintaa. Neljän henkilön kohdalla päädyttiin osasairauspäivärahan turvin työhön paluuseen. Osan kohdalla on tehty työjärjestelyjä.

Kuntayhtymässä henkilöstön sairauspoissaolot ovat edel-leen valtakunnan tasolla tarkasteltuna alhaisia. Henkilöstö on pääsääntöisesti sitoutunutta ja motivoitunutta työhön-sä, jolloin kynnys jäädä sairauslomalle on hyvin korkea, el-lei kyseessä ole vakavampi sairaus. Vähäiset työntekijöiden sairauspoissaolot ovat yhteydessä myös työyhteisön hyvään ilmapiiriin. Työyhteisöt, joista raportoidaan ongelmista ja jonka henkilöstökyselyn tulokset osoittavat yleistä keski-

arvoa alhaisempia lukemia, on usein myös enemmän sai-rauspoissaoloja. Henkilöstön sairauspoissaolojen vähyyttä voidaan selittää osittain myös kuntayhtymän panostuksella henkilöstöliikuntaan, jonka nähdään pitävän yllä työky-kyisyyttä ja yhteisöllisyyttä.

Sairaan lapsen hoito (tilapäinen hoitovapaa)Henkilöstöllä on oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen alle 10 vuotiaan lapsen tai vammaisen lapsen äkillisen sairas-tumisen johdosta. Tällöin voi saada tilapäistä hoitovapaa enintään neljä työpäivää kerrallaan lapsen hoitamiseksi tai hoidon järjestämiseksi. Maaliskuussa kuntayhtymäs-sä sovittiin käytännöstä, jossa esimiehen on mahdollista myöntää tilapäinen hoitovapaa työntekijälle ilman lapsen terveydentilan todistusta. Yhteensä näitä päiviä kertyi vii-me vuonna 359 kalenteripäivää eli 0,31 päivää työntekijää kohden laskettuna (v. 2014: 360 kalenteripäivää eli 0,29 päivää/henkilö). Käytännön muuttaminen vajaan vuoden tarkastelulla ei ole lisännyt tilapäisen hoitovapaan käyttöä.

Sairastamisen kustannukset työnantajalleSairausajan palkkaa maksettiin yhteensä 1 309 953,55 euroa (v. 2014: 1 096 384,78 euroa, v. 2013: 1 013 016,59 euroa, v. 2012: 1 081 136 euroa ). Sairausajan palkan lisäksi kus-tannuksia aiheutuu mm. sijaisten palkkaamisesta, ylityökor-vauksista, kuntouttamisesta ja hoidoista.

Tapaturmien aiheuttamat sairausajan palkkakustannukset olivat yhteensä 33 450,03 euroa (v. 2014: 66 387,61 euroa, v. 2013: 71 754,38 euroa, v. 2012: 22 775,45 euroa). Ta-paturmien osalta kustannukset vähenivät 32 937, 58 euroa edellisestä vuodesta.

Työnantajan kokonaiskustannukset sairauspoissaolojenja tapaturmien osalta ilman Kela-korvauksia vuonna 2015

sairauslomien eurot tapaturmien eurotJyväskylän ammattiopisto 368 334,52 15 273,05Jämsän ammattiopisto 125 319,15 1 364,22Jyväskylän oppisopimus 26 729,92 0,00Jyväskylän aikuisopisto -liikelaitos 252 613,49 4 404,51Jyväskylän lukiokoulutus -liikelaitos 83 278,69 267,26Kiinteistöliikelaitos 56 438,04 1 911,23Opiskelijaravintolat 40 332,52 1 911,23Kuntayhtymän johto 31 141,16 0,00Yhteensä 984 187,49 25 131,50sivukulut 33,10 % 325 766,06 8 318,53Yhteensä 1 309 953,55 33 450,03

98


TyöterveyshuoltoKuntayhtymälle työterveyshuollon palveluja tuottavat Työterveys Aalto ja sen sopimusyhteistyökumppanit. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti Työterveyshuolto Aalto vastasi työterveyspainotteisesta ja yleislääkäritasoisesta sairaanhoidosta kuntayhtymän hen-kilöstölle. Työterveyshuollon toimintaan kuuluivat myös työkyvyn arviointi, osatyökykyisen tukitoimet, yksilölli-nen palveluohjaus, työkykytarkastukset, kuntoutustarpeen arviointi ja ohjaus kuntoutukseen, erilainen terveysneu-vonta ja terveystarkastukset sekä esimiesten ja työyhteisö-jen konsultaatiot.

Kuntayhtymän ja työterveyshuollon yhteistyöryhmä ko-koontui neljä kertaa vuoden aikana. Tapaamisissa arvioitiin yhteistyön laatua, palvelusopimusta ja kehittämisen kohteita sekä keskusteltiin toimintasuunnitelman toteutumisesta.

Työterveyshuollon kustannukset koostuvat henkilöstön käynneistä työterveyslääkärillä, työterveyshoitajalla ja muilla työterveyshuollon asiantuntijoilla sekä laboratorio- ja radio-logiatutkimuksista. Kela – korvauksen hakeminen, työter-veyden laskujen käsittely ja kustannusten seuranta on kes-kitetty kuntayhtymän johto ja kehittäminen tulosalueelle.

Kustannukset vähennettynä kansaneläkelaitoksen kor-vauksella olivat yhteensä 236 266 euroa. Kustannus las-kettuna henkilöä kohden oli 201,59 euroa, joka on yleistä keskitasoa.

Työterveyshuollon kustannukset 1 000 euroa - Kelan korvauksella vähennettynä

2015 Muutos% 2014 Muutos % 2013 Muutos% 2012Yhteensä 236 266 13,10 208 904 7,20 194 878 13,23 172 100euroa/henkilö 201,59 171,23 157,29 154,79

Henkilömäärät 1 172

Henkilöstön tapaturmat, tapaturmista aiheutuneet poissaolot ja turvallisuusTapaturmista aiheutuneita sairauspoissaoloja oli kun-tayhtymän tilastojen perusteella 267 kalenteripäivää. Tapaturmien määrä vaihtelee vuosittain, mutta viime vuonna oli selkeä lasku edellisvuoteen verrattuna. Sai-rauspoissaoloa aiheuttaneiden tapaturmien lukumäärä oli koulutuskuntayhtymän tilastojen perusteella yhteensä 24 kpl (v. 2014: 19 kpl, v. 2013: 24 kpl, v. 2012:15 kpl).

Vakuutusyhtiölle vuonna 2015 ilmoitettuja henkilöstön tapaturmia oli yhteensä 48 kappaletta (v. 2014: 40 kpl, v. 2013: 43 kpl, v. 2012: 37 kpl). Työssä tai työtehtäviä hoitaessa näistä aiheutui 30 ja työmatkalla 17 kappalet-ta. Liukkaat kulkuväylät ja alustat sekä erilaiset aineet aiheuttivat valtaosan työssä aiheutuneista tapaturmista.

Kuntayhtymän turvaryhmän tehtävänä on kehittää jär-jestelmällisesti kuntayhtymän turvallisuutta painottuen ennen muuta oppilaitosympäristöjen ja opiskelijoiden ja henkilöstön turvallisuuteen ja vahvistaa turvallisuuden toimintakulttuuria. Turvallisuuteen liittyvää tietoa, ha-vaintoja ja kehittämistoimia kootaan tarpeen mukaan tur-vallisuusselontekoihin. Turvaryhmä huolehtii keskitetystä informatiivisesta yhteydenpidosta relevantteihin poliisi- ja pelastustoimen viranomaistahoihin ja osallistaa tarvittaessa viranomaisia turvaryhmän toimintaan. Turvaryhmä toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa kuntayhtymän johdon, oppi-laitosten johdon, kiinteistöliikelaitoksen sekä työsuojelu-toimikunnan kanssa.

Tapaturmapoissaolot Kalenteripäivinä

2015 2014 2013 2012 2011Jyväskylän ammattiopisto 153 142 159 26 35Jämsän ammattiopisto 11 64 5 24 0Jyväskylän oppisopimuskeskus 0 2 0 0 0Jyväskylän aikuisopisto -liikelaitos 34 133 222 60 146Jyväskylän lukiokoulutus -liikelaitos 2 5 0 2 5Kiinteistöliikelaitos 29 63 17 9 12Opiskelijaravintolat 38 21 100 9 18Kuntayhtymän johto ja kehittäminen 0 0 0 4 54Tapaturmapoissaolot yhteensä 267 430 503 134 270


99

HenkilöstöliikuntaKuntayhtymän kuntovalmentajan toimesta henkilöstöl-le järjestettiin ryhmäliikuntaa, pelivuoroja, liikunta- ja hyvinvointikoulutuksia, kuntovalmennusta ja kuntokar-toituksia. Henkilöstöliikunnan liikuntaryhmät ovat va-kiintuneet. Liikkumaan pyritään saamaan jatkuvasti lisää työntekijöitä.

Henkilöstöliikuntaa oli tarjolla sekä Jyväskylässä että Jäm-sässä. Pienemmissä toimipisteissä (Keuruu, Viitasaari, Petäjävesi) henkilöstölle tarjotaan kuntosalimahdollisuus järkevimmällä tavalla. Perustoiminnan lisäksi vuosittain järjestetään tulosalueittain liikuntailtapäiviä.

Ohjattujen liikuntakertojen kokonaismäärä on vakiintu-nut noin 500 kertaan. Kokonaisuudessaan henkilöstölii-kunnan kävijämäärät ryhmissä ovat lisääntyneet joka vuo-si. Keskimääräinen osallistujamäärä ohjatulla tunnilla oli 12 henkilöä.

Liikuntakalenterit suunnitellaan vuosittain edellisen vuo-den kalenterien pohjalle, koska tuntien vakiokävijät ovat jo omaksuneet paikan ja kellonajan tietylle tunnille. Va-kioryhmän pyöriessä on siihen helpompaa myös muiden tulla mukaan. Ryhmään on todettu liittyvän mukava ja va-kiintunut ilmapiiri, mikä lisää merkittävästi osallistumisen motivaatiota.

Koulutuskuntayhtymä on sopinut henkilöstölle myös maksimissaan 50 euron kannustimen eli sponsoroinnin kerran vuodessa kunkin itse valitsemaansa massaliikun-tatapahtumaan. Vuosittain kannustinrahan käyttää noin 100 työntekijää. Myös SAKU -kisat ovat tulleet kiinnosta-vimmiksi työntekijöiden keskuudessa. Osallistujien määrä on noussut hieman vuosittain, mutta näyttää nyt vakiin-tuneen 100 henkilöön. Molemmat liikuntakannustimet lisäävät henkilöstön yhteishenkeä, arvostusta työnantajaa kohtaan ja ne myös tukevat liikunta-aktiivisuutta arjessa.

Henkilökunta- ja senioriyhdistys Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä toimii henkilöstön jäsenistä koostuva henkilökuntayhdistys. Henkilökun-tayhdistyksen jäseneksi voi halutessaan liittyä maksamalla yhdistyksen jäsenmaksun.

Kuntayhtymä tuki toimintaa 10 000 eurolla vuonna 2015. Päättynyt tilikausi oli yhdistyksen 18. toimintavuosi. Henkilökuntayhdistys järjesti jäsenilleen kulttuuri- ja va-paa-ajan toimintaa.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä tukee vuosittain seni-oriyhdistystä 1 500 euron avustuksella. Senioriyhdistys tarjoaa kuntayhtymästä eläkkeelle jääneille työntekijöille mm. liikunta- ja virkistysmahdollisuuksia.

Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoimintaKuntayhtymässä toteutetaan yhteistoimintaa yhteistoi-mintalain hengen mukaisesti. Yhteistoiminnan tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovai-kutusta ja mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan asioihin. Yhteistoiminta näyt-täytyy muun muassa henkilöstön kuulemisena, muutosti-lanteiden perusteiden selvittämisenä ja henkilöstön osallis-tamisena. Esimiehen ja työntekijän välitön yhteistoiminta toteutuu muun muassa työpaikkakokouksissa. Henkilös-tön edustaja on mukana myös johtoryhmissä.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä toimii koko kuntayh-tymän yhteinen yhteistyötoimikunta, jonka puheenjohtaja on kuntayhtymän johtaja. Lisäksi oppilaitos-tulosalueet ovat nimenneet oman yhteistyöryhmän, joita ovat Jyväsky-län ammattiopiston, Jämsän ammattiopiston, Jyväskylän aikuisopiston ja Jyväskylän lukiokoulutus -liikelaitoksen yhteistyöryhmät. Kuntayhtymän edustuksellisissa yhteis-toimintaelimissä käsitellään henkilöstöä laajasti ja yleisesti koskevia yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvia asioita.

Yhteistoiminnassa käsiteltiin mm. talousarviota, ti-linpäätöstä, henkilöstöraporttia, henkilöstö- ja koulu-tussuunnitelmaa, ammatillisen koulutuksen reformia, työterveyshuollon- ja työsuojelun toimintaohjelmaa, joh-tamisjärjestelmää, henkilöstökyselyn tuloksia sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutoksen vaikutuksia.

TyösuojeluTyösuojelun tavoitteena on parantaa työympäristöä ja työ-olosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja yllä-pitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisiä ja psyykkisiä terveyshaittoja.

Työsuojelutoimintaa varten on nimetty työsuojelutoimi-kunta, työsuojeluvaltuutettuja, työsuojeluasiamiehiä ja työsuojelupäällikkö. Työsuojeluvaltuutettu vaihtui maalis-kuussa eläkkeelle siirtymisen johdosta. Samassa yhteydessä myös vastuualueet järjestettiin uudelleen: Juha Paanasen vastuualueeseen kuului lukiokoulutus, Markku Suomi-sen vastuualueeseen kuuluivat kaikki muut tulosalueet ja toiminnot. Petri Hagmanin vastuualueeseen kuului edel-leenkin toimihenkilöt, jotka käytännössä ovat esimiehiä tai vastaavassa asemassa olevia.

Työsuojelutoimikunta kokoontui neljä kertaa. Kokouksis-sa käsiteltiin mm. työsuojeluorganisaation tekemiä sisäisiä työpaikkatarkastuksia, työterveyshuollon tekemiä työpaik-kaselvityksiä, työterveyshuollon ja työsuojelun toiminta-ohjelmia, läheltä-piti tapauksia, sisäilma-asioita ja raken-nuksien saneerausohjelmia. Vaarojen arviointi toteutettiin kaikissa työpisteissä ja huolehdittiin joditablettien uusimi-sista toimipisteisiin.

100


Kuntayhtymän kampuksille hankittiin viisi defibrillaatto-rilaitetta. Laitteet sijoitettiin Jämsän ammattiopistoon, So-siaali ja terveysalalle Kyllönmäelle, musiikkikampukselle, Lyseon lukion Harjun toimipisteseen ja Priimus-kampuk-selle. Henkilöstölle järjestettiin koulutusta laitteiden käyt-töön ja niille nimettiin vastuuhenkilöt.

Jyväskylän ympäristöterveydentarkastaja teki kaksi tar-kastuskäyntiä Harjun kiinteistöön Sepänkatu 3 ja mu-siikkikampuksen toimipisteeseen. Työsuojelupäällikkö ja valtuutetut tekivät sisäisiä työsuojelukäyntejä Sky Caffee and food -ravintolaan, Tekniikan ja liikenteen yksikköön Viitaniemessä, Lyseon toimipisteisiin Harjulle ja Viitanie-meen, Shildtin lukion Voionmaan toimipisteeseen, Op-pisopimuskeskukseen, Lievestuoreen yksikköön sekä Jäm-sän ammattiopiston rakennusalaan ja metsäalaan. Lisäksi työsuojeluvaltuutetut ovat osallistuneet Työterveys Aallon tekemiin työpaikkaselvityksiin.

Raportointiin kuuluu intranetissa tehtävät ns. läheltä-piti ilmoitukset. Ilmoituksia tehtiin yhteensä 26 kappalaetta (2014: 24 kpl, 2013: 18 kpl, 2012: 31 kpl, 2011: 24 kpl).

Ilmoituksien tekeminen painottui syksylle 2015 johtuen asian tiedottamisesta ja aktivoinnista intrassa. Ilmoitukset käsiteltiin anonyymisti työsuojelutoimikunnassa ja sellai-siin tapauksiin puututtiin, jotka oli mahdollista työsuoje-lullisin toimenpitein jatkossa ehkäistä. Jokaiselle ilmoituk-sentekijälle vastattiin ja selvitettiin mihin toimenpiteisiin tulee ryhtyä. Muutoin korjaustoimenpiteet olivat lähinnä kiinteistöliikelaitoksen toimialaan kuuluvia esim. liukkau-den torjunta.

Henkilöstön vaihtuvuusHenkilöstön vaihtuvuutta tarkastellaan työnsä aloittanei-den ja lopettaneiden työntekijöiden lukumäärällä. Vaki-tuisesta palvelussuhteesta erosi 22 työntekijää (v. 2014: 23 hlöä), vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 40 työnte-kijää (v. 2014: 26 hlöä).

Vakituisessa palvelussuhteessa aloitti 42 henkilöä (v. 2014: 50 hlöä)

Henkilöstön vaihtuvuus vuonna 2015 2014 2013 2012

Palvelukseen tulleita ▪ vakituiseen virka-/työsuhteeseen 42 50 54 36 ▪ määräaikaiseen virka-/työsuhteeseen 282 340 384 382Yhteensä 324 390 438 418

Palveluksesta lähteneitä ▪ palveluksesta eronneita 22 23 44 23 ▪ eläkkeelle siirtyneitä 40 26 34 38 ▪ määräaikaisen virka-/työsuhteen päättäneitä 310 359 341 372 ▪ muu syyt 0 1 1 3Yhteensä 372 409 420 436

Lähtövaihtuvuusprosentti kertoo päättyneiden palvelus-suhteiden suhteellisen osuuden koko henkilöstöstä. Pal-veluksesta eronneiden määrä oli 1,88 % (v. 2014: 1,89%, v. 2013: 3,6%, v. 2012: 1,9 %) koko henkilöstön mää-rästä. Palveluksesta eronneet jakautuvat kaikkiin henki-löstöryhmiin.

Lähtövaihtuvuusprosentit:lukumäärä %

31.12.2015 henkilöstön määrä 1 172Palveluksesta eronneita 22 1,88Eläkkeelle jääneitä 40 3,41Määräaikaisen virka-/työsuhteen päättäneitä 310 25,02Muut syyt 0 0,00


101

C.

TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

102



103

6. Kuntayhtymän konsernituloslaskelma

1.1.-31.12.2015

Toimintatuotot 112 085 939,75Toimintakulut -99 618 842,89

Toimintakate 12 467 096,86

VerotulotValtionosuudetRahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 22 836,27Muut rahoitustuotot 65 964,32Korkokulut -92 526,64Muut rahoituskulut -437 372,66 -441 098,71

Vuosikate 12 025 998,15

Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistot -8 728 873,57Omistuksen eliminointierot 0,00Arvonalentumiset 0,00 -8 728 873,57

Satunnaiset erät 0,00

Tilikauden tulos 3 297 124,58

Tilinpäätössiirrot -794 021,58Tilikauden verot 0,00Laskennalliset verot 0,00 -794 021,58

Tilikauden ylijäämä 2 503 103,00

104


7. Kuntayhtymän konsernitase

T A S E 31.12.2015

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeetAineettomat oikeudet 25 416,67

Aineelliset hyödykkeetMaa- ja vesialueet 4 842 967,42Rakennukset 98 898 567,05Kiinteät rakenteet ja laitteet 13 323,04Koneet ja kalusto 6 308 061,69Muut aineelliset hyödykkeet 170 569,81Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat 13 894 223,54 124 127 712,55

SijoituksetMuut osakkeet ja osuudet 1 131 762,14

TOIMEKSIANTOJEN VARAT

Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 513 968,25

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus 145 333,70

SaamisetPitkäaikaiset saamiset 0,00Lyhytaikaiset saamiset 2 472 341,49 2 472 341,49

Rahoitusarvopaperit 20 899,69

Rahat ja pankkisaamiset 7 789 402,20

VASTAAVAA YHTEENSÄ 136 226 836,69


105

T A S E 31.12.2015

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA

Peruspääoma 13 671 480,50Arvonkorotusrahasto 127 654,47Muut omat rahastot 37 787 249,15Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 53 684 403,46Tilikauden yli-/alijäämä 2 503 103,00 107 773 890,58

VÄHEMMISTÖOSUUDET 0,00

PAKOLLISET VARAUKSET 0,00

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT

Lahjoitusrahastojen pääomat 513 968,25

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 6 381 818,00Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 3 888 896,00Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 17 668 263,86 27 938 977,86

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 136 226 836,69

106


8. Kuntayhtymän konsernirahoituslaskelma

1.1. - 31.12.2015

Toiminnan rahavirtaVuosikate 12 025 998,15Tulorahoituksen korjauserät -171 465,23 11 854 532,92

Investointien rahavirtaInvestointimenot -18 166 477,09Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 186 538,56 -17 979 938,53

Toiminnan ja investointien rahavirta -6 125 405,61

Rahoituksen rahavirtaLainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00Pitkäaikaisten lainojen vähennys -688 896,00Lyhytaikaisten lainojen lisäys 3 888 896,00Lyhytaikaisten lainojen vähennys -3 955 560,00

Oman pääoman muutokset 0,00Muut maksuvalmiuden muutokset

Vaihto-omaisuuden muutos 15 694,01Saamisten muutos 1 292 969,92Korottomien velkojen muutos 1 033 633,06Korollisten velkojen muutos -181 818,20 2 160 478,79

Rahoituksen rahavirta 1 404 918,79

Rahavarojen muutos -4 720 486,82

Rahavarojen muutosRahavarat 31.12. 7 810 301,89Rahavarat 1.1. 12 530 788,71 -4 720 486,82


107

9. Kuntayhtymän tuloslaskelma

1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014

ToimintatuototMyyntituotot 103 575 811,35 109 431 139,76Maksutuotot 289 590,48 272 388,77Tuet ja avustukset 5 341 285,54 6 227 466,97Muut toimintatuotot 2 825 875,95 112 032 563,32 1 843 907,99 117 774 903,49

Valmistus omaan käyttöön 0,00 29 715,14

ToimintakulutHenkilöstökulut

Palkat ja palkkiot 53 940 747,06 55 569 701,36Henkilösivukulut

Eläkekulut 11 380 864,07 11 711 070,91Muut henkilösivukulut 2 919 321,44 3 054 764,96

Palvelujen ostot 17 150 904,55 17 811 579,31Aineet, tarvikkeet ja tavarat 10 255 900,29 10 809 174,77Avustukset 321 071,26 355 085,47Muut toimintakulut 3 579 636,21 99 548 444,88 3 668 118,79 102 979 495,57

Toimintakate 12 484 118,44 14 825 123,06

Rahoitustuotot ja -kulutKorkotuotot 22 836,27 65 871,44Muut rahoitustuotot 65 873,11 17 420,54Korkokulut -92 526,64 -118 676,07Muut rahoituskulut -437 372,66 -441 189,92 -426 606,09 -461 990,18

Vuosikate 12 042 928,52 14 363 132,88

Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistot 8 728 873,57 7 918 500,28Arvonalentumiset 0,00 8 728 873,57 0,00 7 918 500,28

Tilikauden tulos 3 314 054,95 6 444 632,60

Poistoeron lisäys(-)/vähennys(+) 905 511,98 -6 749 885,85Varausten lisäys(-)/vähennys(+) -2 046 615,21 5 706 208,08Rahastojen lisäys(-)/vähennys(+) -1 622 604,34 -5 018 684,91

Tilikauden ylijäämä 550 347,38 382 269,92

108


10. Kuntayhtymän tase

T A S E 31.12.2015 31.12.2014

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeetAineettomat oikeudet 25 416,67 540,13

Aineelliset hyödykkeetMaa- ja vesialueet 4 842 967,42 4 838 301,42Rakennukset 98 898 567,05 102 262 886,64Kiinteät rakenteet ja laitteet 13 323,04 26 598,64Koneet ja kalusto 6 308 061,69 6 007 386,14Muut aineelliset hyödykkeet 170 569,81 170 569,81Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat 13 894 223,54 124 127 712,55 1 424 416,25 114 730 158,90

SijoituksetOsakkeet ja osuudet 1 191 762,14 1 191 662,14


Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 513 968,25 531 135,23

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuusAineet ja tarvikkeet 145 333,70 161 027,71

SaamisetPitkäaikaiset saamiset

Muut saamiset 0,00 0,00Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 1 312 331,92 1 906 780,95Muut saamiset 707 746,07 1 057 787,93Siirtosaamiset 444 436,53 2 464 514,52 800 742,53 3 765 311,41

RahoitusarvopaperitOsakkeet ja osuudet 20 899,69 20 899,69

Rahat ja pankkisaamiset 7 745 619,01 12 452 021,89

VASTAAVAA YHTEENSÄ 136 235 226,53 132 852 757,10


109

T A S E 31.12.2015 31.12.2014

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA

Peruspääoma 13 671 480,50 13 671 480,50Arvonkorotusrahasto 127 654,47 127 654,47Muut omat rahastot 37 787 249,15 36 164 644,81Edellisten tilikausien yli/alijäämä 28 321 018,67 27 938 748,75Tilikauden yli/alijäämä 550 347,38 80 457 750,17 382 269,92 78 284 798,45

POISTOERO JA VAPAAEHTOISETVARAUKSET

Poistoero 21 047 200,18 21 952 712,16Vapaaehtoiset varaukset 6 288 003,47 27 335 203,65 3 412 805,50 25 365 517,66

PAKOLLISET VARAUKSET

Pakolliset menovaraukset 0,00 828 582,76


Lahjoitusrahastojen pääomat 513 968,25 531 135,23

VIERAS PÄÄOMA

PitkäaikainenLainat rahoitus- ja vak. laitoksilta 4 200 000,00 4 888 896,00Ostovelat kunnilta ja kuntayht. 2 181 818,00 6 381 818,00 2 363 636,20 7 252 532,20

LyhytaikainenLainat rahoitus- ja vak. laitoksilta 3 888 896,00 3 955 560,00Ostovelat 4 451 530,75 4 246 057,45Muut velat 1 491 262,06 1 654 135,98Siirtovelat 11 714 797,65 21 546 486,46 10 734 437,37 20 590 190,80

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 136 235 226,53 132 852 757,10

110


11. Kuntayhtymän rahoituslaskelma 1.1. - 31.12.2015 1.1. - 31.12.2014

Toiminnan rahavirtaVuosikate 12 042 928,52 14 363 132,88Tulorahoituksen korjauserät -171 465,23 11 871 463,29 -130 720,08 14 232 412,80

Investointien rahavirtaInvestointimenot -18 166 477,09 -16 902 880,33Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 186 538,56 -17 979 938,53 191 485,34 -16 711 394,99

Toiminnan ja investointien rahavirta -6 108 475,24 -2 478 982,19


Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 0,00Pitkäaikaisten lainojen vähennys -688 896,00 -755 560,00Lyhytaikaisten lainojen lisäys 3 888 896,00 5 955 560,00Lyhytaikaisten lainojen vähennys -3 955 560,00 -2 755 554,00

Muut maksuvalmiuden muutoksetVaihto-omaisuuden muutos 15 694,01 9 939,01Saamisten muutos 1 300 796,89 4 531 380,17Korottomien velkojen muutos 1 022 959,66 -1 527 458,97Korollisten velkojen muutos -181 818,20 2 157 632,36 -181 818,20 2 832 042,01

Rahoituksen rahavirta 1 402 072,36 5 276 488,01

Rahavarojen muutos -4 706 402,88 2 797 505,82

Rahavarojen muutosRahavarat 31.12. 7 766 518,70 12 472 921,58Rahavarat 1.1. 12 472 921,58 -4 706 402,88 9 675 415,76 2 797 505,82


111

D.

LIITETIEDOT

112



113

12. Kuntayhtymäkonsernin ja kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetiedot

12.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedotEdellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuusMitään merkittäviä tapahtumia, jotka vaikuttaisivat edelli-sen tilikauden tietojen vertailukelpoisuuteen,ei ole ollut tilikaudella.

Konsernitilinpäätöksen laatimisperi-aatteet

Konsernitilnpäätöksen laajuusKuntayhtymän tilinpäätökseen on yhdistetty kiinteistö-liikelaitoksen, Jyväskylän aikuisopisto -liikelaitoksen ja Jyväskylän lukiokoulutus -liikelaitoksen tilinpäätökset, jotka on käsitelty kyseisten liikelaitosten johtokunnissa. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty koulutuskuntayhty-män omistama tytäryhtiö, ao-koulutus Oy. Konsernitilin-päätöstä ei ole laadittu edellisenä tilikautena sen vähäisen merkityksen vuoksi.

Sisäiset liiketapahtumat ja katteetSisäisiä katteita ei ole.

Keskinäisen omistuksen eliminointiKuntayhtymän ja tytäryhtiön keskinäinen omistus on eli-minoitu.

OsakkuusyhteisötOsakkuusyhteisöä ei ole yhdistelty sen vähäisen merkityk-sen vuoksi.

Pysyvien vastaavien arvostusperiaatteet Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunni-telman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun pois-tosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelma on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa ”Suunnitelman mu-kaisten poistojen perusteet”.

Vaihto-omaisuuden arvostusperiaatteetVaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO-periaatteen mukaan hankintamenon määräisenä.

Saamisten, rahoitusarvopapereiden, rahojen ja pankki-saamisten arvostusperiaatteetEdellä mainitut erät on merkitty taseeseen nimellisarvoonsa.

Pakollinen menovaraus 2015Kirjanpitoon sisältyneeseen pakolliseen menovaraukseen, joka liittyi Priimus-kampuksen vuosien 2006 - 2007 ra-kennusaikaisiin laskuihin ja rakennuttajan oikeudenkäyn-tikuluihin yhteensä 828 582,76 euroa, on saatu helmi-kuussa 2015 hovioikeuden ratkaisu. Siinä kuntayhtymää ei velvoitettu maksamaan edellä mainittuja kuluja. Tämän ratkaisun jälkeen pakollinen menovaraus on purettu tili-kaudella 2015.

114


12.2 Tuloslaskelman liitetiedot

ToimintatuototKuntayhtymän toimintatuotot tulosalueittain ja konsernin toimintatuotot (sisäiset tuotot eliminoitu).

Konserni31.12.2015 31.12.2015 31.12.2014

Jyväskylän ammattiopistoValtionosuusrahoitus 35 791 35 791 37 363Muut toimintatuotot 2 823 2 823 2 772Saadut tuet ja avustukset 522 522 523

Jämsän ammattiopistoValtionosuusrahoitus 14 236 14 236 14 578Muut toimintatuotot 1 334 1 391 1 435Saadut tuet ja avustukset 631 631 463

Jyväskylän oppisopimuskeskusValtionosuusrahoitus 5 474 5 474 5 332Muut toimintatuotot 8 8 1Saadut tuet ja avustukset 292 292 2 103

OpiskelijaravintolatValtionosuusrahoitus 0 0 0Muut toimintatuotot 1 690 1 690 1 636Saadut tuet ja avustukset 132 132 149

Kuntayhtymän johto ja kehittäminenValtionosuusrahoitus 6 213 6 213 6 426Muut toimintatuotot 13 14 1Saadut tuet ja avustukset 545 545 737

KiinteistöliikelaitosValtionosuusrahoitus 3 735 3 735 3 782Muu liikevaihto 2 066 2 066 1 285Saadut tuet ja avustukset 0 0 29

Jyväskylän aikuisopisto -liikelaitosValtionosuusrahoitus 11 888 11 888 12 775Muu liikevaihto 7 056 7 594 8 672Saadut tuet ja avustukset 2 856 2 856 1 900

Jyväskylän lukiokoulutus -liikelaitosValtionosuusrahoitus 13 582 13 582 15 312Muu liikevaihto 187 187 176Saadut tuet ja avustukset 362 362 324

*Kuntayhtymän toimintatuotot yhteensä (teur) 111 436 112 033 117 775

ao-koulutus OyLiikevaihto 650

*Konsernin toimintatuotot yhteensä (teur) 112 086

Kuntayhtymä


115

Poistosuunnitelma PYSYVÄT VASTAAVAT

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Poistoaika PoistojärjestelmäAineettomat oikeudet Atk-ohjelmistot 2 Sumu-poisto Muut pitkävaikutteiset menot Kehittämismenot 2 Sumu-poistoMuut 2 Sumu-poisto

AINEELLISET HYÖDYKKEET Poistoaika Poistojärjestelmä

Maa- ja vesialueet Ei poistoa Rakennukset Hallinto- ja laitosrakennukset 20 Sumu-poistoTehdas- ja tuotantorakennukset 20 Sumu-poistoTalousrakennukset 10 Sumu-poistoVapaa-ajan rakennukset 20 Sumu-poisto Kevyet varastot ja rakennelmat 10 Sumu-poistoAsuinrakennukset 30 Sumu-poistoKiinteät rakenteet ja laitteet Puhelinverkko, keskusasema ja alakeskukset 10 Sumu-poistoMuut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet 10 Sumu-poistoKoneet ja kalusto Henkilöautot ja kevyet kulj. välineet 4 Sumu-poistoKuorma-autot ja muut raskaat kuljetusvälineet 10 Sumu-poistoLiikkuvat työkoneet 5 Sumu-poistoMuut raskaat koneet 10 Sumu-poistoMuut kevyet koneet 5 Sumu-poistoAtk-laitteet 3 Sumu-poistoMuut laitteet ja kalusteet 3 Sumu-poistoMuut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Käytön muk. Arvo- ja taide-esineet Ei poistoa

SIJOITUKSET Poistoaika Poistojärjestelmä

Osakkeet ja osuudet Ei poistoa

• Hyödykepoistetaankuitenkinenintäänsentaloudellisenapitoaikana.• EU-hankkeissavoidaannoudattaarahoittajanilmoittamiapoikkeaviapoistoaikoja.• Sumu-poisto=suunnitelmanmukainenpoisto

116


12.3 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot

Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeetAineet- Muut pitkä- Yhteensä Maa- Raken- Kiinteät Koneet ja Muut Enn.maksut Yhteensä

tomat vaikutteiset alueet nukset rak.ja lait. kalusto aineelliset ja keskener.oikeudet menot hyödykkeet hankinnat

Poistamaton hankintameno 1.1. 1 0 1 4 711 102 263 27 6 007 171 1 424 114 604Lisäykset tilikauden aikana 45 0 45 5 0 0 1 931 0 16 185 18 166Rahoitusosuudet tilikaudella 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0Vähennykset tilikauden aikana 0 0 0 0 0 0 -15 0 0 -15Siirrot erien välillä 0 0 0 0 3 508 0 207 0 -3 715 0Tilikauden poisto -21 0 -21 0 -6 873 -13 -1 823 0 0 -8 730Poistamaton hankintameno 31.12. 25 0 25 4 715 98 899 13 6 308 171 13 894 124 025

Arvonkorotukset 1.1. 0 0 0 128 0 0 0 0 0 128Muutokset tilikauden aikana 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0Kirjanpitoarvo 31.12. 0 0 0 128 0 0 0 0 0 128

Yhteensä 25 0 25 4 843 98 899 13 6 308 171 13 894 124 153

Pysyvien vastaavien sijoitukset

Osakkeet ja osuudet LiikelaitostenOsakkeet Osakkeet Muut Yhteensä peruspää- Yhteensä

tytär- osakkuus- osakkeet omaosuudetyhteisöt yhteisöt ja osuudet

Hankintameno 1.1. 60 179 532 771 420 1 191Lisäykset tilikauden aikana 0 0 0 0 0 0Vähennykset tilikauden aikana 0 0 0 0 0 0Siirrot erien välillä 0 0 0 0 0 0Hankintameno 31.12. 60 179 532 771 420 1 191

Arvonalennukset 0 0 0 0 0 0

Kirjanpitoarvo 31.12. 60 179 532 771 420 1 191

Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina 2014 - 2018

Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot 46 763Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno 80 784Ero (teur) -34 020Ero % -42

Selvitys poikkeaman syistäInvestoinnit kohdistuvat pääosin rakennuksiin, joiden poistoaika on 30 vuotta. Seurantajakson rakennusinvestoinnit olivat poikkeuksellisen korkeat eikä vastikkeetta saatujen rakennusten osalta voida kirjata suunnitelman mukaisia poistoja, mitkä syyt kasvattavat em. poikkeamaa.

Lyhytaikaiset saamisetLyhytaikaiset saamiset tyäryhteisöiltä ja osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä

31.12.2015 31.12.2014Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 7 0Yhteensä 7 0

Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteys-yhteisöiltä

Myyntisaamiset 17 0Yhteensä 17 0*Yhteensä (teur) 24 0

Kuntayhtymä


117

Siirtosaamiset

Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Konserni31.12.2015 31.12.2015 31.12.2014

Hankkeiden tuet ja avustukset 121 121 389Korkosaamiset 1 1 1Työterveyshuollon korvaus 236 236 206Käyttökustannusten valtionosuudet 0 0 133K-Suomen ELY-keskus, työvoimakoulutussaamiset 0 0 38Sosiaalivakuutusmenojen jaksotussaamiset 87 86 23Muut siirtosaamiset 0 0 10*Siirtosaamiset yhteensä (teur) 445 444 801

Kuntayhtymä

12.4 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot

Oma pääoma

Oman pääoman muutokset Konserni31.12.2015 31.12.2015 31.12.2014

Peruspääoma 1.1. 13 671 13 671 13 671Lisäykset tilikaudella 0 0 0Vähennykset tilikaudella 0 0 0

Peruspääoma 31.12. 13 671 13 671 13 671

Arvonkorotusrahasto 1.1. 128 128 128Lisäykset tilikaudella 0 0 0Vähennykset tilikaudella 0 0 0

Arvonkorotusrahasto 31.12. 128 128 128

Muut omat rahastotRahastoidut pääomat 1.1. 2 243 2 243 1 591Siirrot rahastoon 0 0 651Siirrot rahastosta 0 0 0Rahastoidut pääomat 31.12. 2 243 2 243 2 243

Jyväskylän ammattiopiston kehittämisrahasto 1.1. 5 767 5 767 5 900Siirrot rahastoon 0 0 0Siirrot rahastosta 0 0 -133Jyväskylän ammattiopiston kehittämisrahasto 31.12. 5 767 5 767 5 767

Jämsän ammattiopiston kehittämisrahasto 1.1. 800 800 500Siirrot rahastoon 400 400 300Siirrot rahastosta 0 0 0Jämsän ammattiopiston kehittämisrahasto 31.12. 1 200 1 200 800

Jyväskylän oppisopimuskeskuksen kehittämisrah. 1.1. 2 000 2 000 0Siirrot rahastoon 300 300 2 000Siirrot rahastosta 0 0 0Rahastoidut pääomat 31.12. 2 300 2 300 2 000

Ammatillisen koulut. kehittämisrahasto 1.1. 25 355 25 355 23 155Siirrot rahastoon 1 000 1 000 2 200Siirrot rahastosta -77 -77 0Ammatillisen koulut. kehittämisrahasto 31.12. 26 277 26 277 25 355

Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 31.12. 53 684 28 321 27 939

Tilikauden yli-/alijäämä 2 503 550 382*Oma pääoma yhteensä (teur) 107 774 80 458 78 285

Kuntayhtymä

118


Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntien kesken seuraavasti:% e

Hankasalmi 1,6159 220 911Joutsa 1,2675 173 290Jyväskylä 59,1457 8 086 091Jämsä 17,8807 2 444 555Keuruu 3,3006 451 234Kuhmoinen 1,2671 173 229Laukaa 7,4677 1 020 939Luhanka 0,2147 29 348Muurame 3,5192 481 132Petäjävesi 1,4377 196 550Toivakka 1,0529 143 953Uurainen 1,8304 250 248*Yhteensä (%)/(e) 100,00 13 671 480

Pitkäaikainen vieras pääomaVelat ja velkojen osat, jotka erääntyvät viiden vuoden kuluttua eli 1.1.2021tai sen jälkeen

31.12.2015 31.12.2014Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 1 800 2 400*Yhteensä (teur) 1 800 2 400

Kuntayhtymä

Pakolliset varaukset

Pakolliset varaukset Konserni31.12.2015 31.12.2015 31.12.2014

Pakolliset menovaraukset 0 0 829*Yhteensä (teur) 0 0 829

Kuntayhtymä

Lyhytaikainen vieras pääomaLyhytaikaiset velat tytär- ja osakkuus- sekä muille omistusyhteysyhteisöille

31.12.2015 31.12.2014Velat osakkuus- sekä muille omistusyhteysyhteisöille

ostovelat 11 0siirtovelat 5 0

Yhteensä 16 0*Yhteensä (teur) 16 0

Kuntayhtymä

Siirtovelat

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Konserni31.12.2015 31.12.2015 31.12.2014

Lomapalkkajaksotus 6 650 6 647 6 755Oppisopimuskesk. koulutuskorvaukset 431 431 380Käyttökustannusten valtionosuudet 726 726 0Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotus 1 372 1 369 1 150Hankkeiden etukäteen saamat tuet ja avustukset 1 067 1 067 1 352Nuorten aikuisten osaamisohjelman valtionavustukset 1 208 1 208 753Muut siirtovelat 261 261 345*Siirtovelat yhteensä (teur) 11 716 11 710 10 734

Kuntayhtymä


119

12.5 Vakuutuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot

12.6 Henkilöstöä koskevat liitetiedot

Henkilöstön lukumäärä 31.12.2015

Henkilöstön lukumäärä 31.12.31.12.2015 31.12.2014

Jyväskylän ammattiopisto 441 463Jämsän ammattiopisto 148 149Jyväskylän oppisopimuskeskus 17 15Kiinteistöliikelaitos 66 70Jyväskylän aikuisopisto -liikelaitos 236 243Jyväskylän lukiokoulutus -liikelaitos 165 173Opiskelijaravintolat 44 52Kuntayhtymän johto ja kehittäminen 55 55Koko henkilöstö yhteensä 1 172 1 220

Henkilöstön lukumäärä on esitelty tarkemmin toimintakertomuksen toteutumis-vertailuissa kohdassa 5. Henkilöstöraportti.

Kuntayhtymä

LeasingvastuutLeasingvuokrasopimusten mukaisten vuokrien jäljellä oleva määrä

Konserni31.12.2015 31.12.2015 31.12.2014

Kuntarahoitus Oy, Lyseon lukion moduulirakennus 238 238 476Muut leasingvastuut yhteensä 52 52 188*Yhteensä (teur) 290 290 664

Muut vuokravastuutMuiden vuokrasopimusten mukaisten vuokrien jäljellä oleva määrä

Konserni31.12.2015 31.12.2015 31.12.2014

Education Facilities Oy, Kankaan alue, 31.12.2025 asti 5 544 5 544 5 544Parmaco Oy, Lievestuoreen väistötila, 31.1.2017 asti 65 65 171*Yhteensä (teur) 5 609 5 609 5 715

Kuntayhtymä

Kuntayhtymä

Arvonlisäveron palautusvastuu, kiinteistöinvestoinnit

Palautusvastuun määräInvestointien valmistumisvuosi Tarkistusvastuun Konserni

päättymisvuosi 2015 2015 20142008 2017 234 256 234 256 351 3842009 2018 899 976 899 976 1 199 9682010 2019 986 568 986 568 1 233 2102011 2020 1 168 170 1 168 170 1 401 8042012 2021 1 287 264 1 287 264 1 501 8082013 2022 3 085 488 3 085 488 3 526 2722014 2023 2 908 032 2 908 032 3 271 5362015 2024 3 452 544 3 452 544

Arvonlisäveron palautusvastuu yhteensä *) 14 022 298 14 022 298 12 485 982

*) Palautuksena ja vähennyksenä käsitellyt arvonlisäverot uudisrakentamisen ja perusparantamisen hankintamenoista,joihin liittyy mahdollinen palautusvastuu kiinteistöt myytäessä tai niiden käyttötarkoituksen muuttuessa vähennykseentai palautukseen oikeuttamattomaan tarkoitukseen (ALV 120 §). Palautusvastuuta määriteltäessä on otettu huomioonkaikki kiinteistöt myös ne, joiden osalta vastuun toteutuminen ei ole todennäköistä.

Kuntayhtymä

120


MUUT LIITETIEDOTTilintarkastajan palkkiot

Tilintarkastajan palkkiot2015 2014

BDO Audiator OyTilintarkastuspalkkiot 23 26*Yhteensä (teur) 23 26

Kuntayhtymä

Luottamushenkilön palkkioista perityt ja puolueelle tai puolueyhdistykselletilitetyt luottamushenkilömaksut

2015 2014Kansallinen Kokoomus 4 4Perussuomalaiset rp 1 1Suomen Keskusta r.p. 4 4Suomen Kristillisdemokraatit 0 0Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue (SDP) 4 4Vasemmistoliitto 1 1Vihreä Liitto r.p. 1 1*Yhteensä (teur) 16 16

Kuntayhtymä

12.7 Muut liitetiedot

12.8 Omistukset muissa yhteisöissä

Tytär- ja osakkuusyhteisöt

Kotipaikka Kuntayhtymän Konsernin omistusosuus omistusosuus omasta vieraasta tilikauden

% % pääomasta pääomasta voitosta/tappiosta

Tytäryhteisötao-koulutus Oy Jyväskylä 100,0 100,0 61 18 3

*Yhteensä (teur) 61 18 3Osakkuusyhteisöt

Viitasaaren koulutuskiinteistö Oy Viitasaari 24,0 24,0 154 9 -14

*Yhteensä (teur) 154 9 -14Muita omistusosuuksia

Jyväskylän pienteollisuustalo Oy Jyväskylä 5,77 5,77Aike International Oy Jyväskylä 2,77 2,77EduCluster Finland Oy Jyväskylä 10,00 10,00Midinvest Oy Jyväskylä 5,76 5,76

Konsernin osuus


121

12.9 Liikelaitosten tilinpäätöslaskelmat

12.9.1 Kiinteistöliikelaitos

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014

Liikevaihto 23 896 281,89 23 144 051,94Tuet ja avustukset 450,00 28 806,00

Materiaalit ja palvelutAineet, tarvikkeet ja tavarat

Energia ja vesi 2 866 470,36 2 894 102,58Muut aineet, tarvikkeet ja tavarat 552 419,73 638 491,18

Palveluiden ostot 5 104 895,41 8 523 785,50 5 236 391,78 8 768 985,54Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot 1 957 051,77 1 947 281,22Henkilösivukulut

Eläkekulut 419 927,31 416 416,56Muut henkilösivukulut 99 026,99 2 476 006,07 108 261,28 2 471 959,06

Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistot 7 171 433,01 6 322 209,74

Liiketoiminnan muut kulutAvustukset 7 377,58 9 323,67Vuokrat 1 463 079,53 1 620 733,11Verot 1 093 665,64 1 106 607,94Liiketoiminnan muut kulut 7 081,88 2 571 204,63 1 434,73 2 738 099,45

Liikeylijäämä 3 154 302,68 2 871 604,15

Rahoitustuotot ja kulutMuut rahoitustuotot 22 845,70 11,36Muille maksetut korkokulut -92 526,64 -118 036,27Korvaus peruspääomasta -372 073,63 -372 073,63Muut rahoituskulut -22 492,78 -464 247,35 -13 727,37 -503 825,91

Ylijäämä ennen varauksia ja 2 690 055,33 2 367 778,24rahastojen muutoksia

Poistoerojen lisäys/vähennys 1 113 933,20 -6 749 885,85Vapaaehtoisten varausten lisäys/vähennys -3 100 000,00 4 983 000,00Pakollisten varausten lisäys/vähennys 828 582,76 0,00

Tilikauden ylijäämä 1 532 571,29 600 892,39

122


TASE 31.12.2015 31.12.2014

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 0,00 0,00

Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 4 842 967,42 4 838 301,42 Rakennukset 98 898 567,05 102 262 886,64 Kiinteät rakenteet ja laitteet 13 323,04 26 598,64 Koneet ja kalusto 914 138,27 960 987,07 Muut aineelliset hyödykkeet 170 569,81 170 569,81 Keskeneräiset hankinnat 13 881 569,54 118 721 135,13 1 410 422,45 109 669 766,03

Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 319 421,51 319 421,51

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 0,00 0,00

SaamisetPitkäaikaiset saamiset Muut saamiset 0,00 0,00

Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 160 661,26 203 251,07 Muut saamiset 362 246,86 465 725,50 Siirtosaamiset 3 333,53 526 241,65 798,32 669 774,89

Rahat ja pankkisaamiset 471,05 2 429,55



123

TASE 31.12.2015 31.12.2014

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA

Peruspääoma 12 402 454,12 12 402 454,12Arvonkorotusrahasto 127 654,47 127 654,47Edellisten tilikausien ylijäämä 24 109 313,48 23 508 421,09Tilikauden ylijäämä 1 532 571,29 38 171 993,36 600 892,39 36 639 422,07

POISTOERO JA VAPAAEHTOISETVARAUKSET

Kertynyt poistoero 20 838 778,96 21 952 712,16 Investointivaraus 5 797 000,00 26 635 778,96 2 697 000,00 24 649 712,16

PAKOLLISET VARAUKSET

Muut pakolliset varaukset 0,00 828 582,76

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 4 200 000,00 4 888 896,00 Ostovelat 2 181 818,00 6 381 818,00 2 363 636,20 7 252 532,20

Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 3 888 896,00 3 955 560,00 Ostovelat 2 281 443,61 1 525 818,18 Muut velat 42 280,17 39 894,19 Korottomat velat kuntayhtymältä 41 744 052,32 35 306 228,61 Siirtovelat 421 006,92 48 377 679,02 463 641,81 41 291 142,79


124


RAHOITUSLASKELMA 1.1. - 31.12.2015 1.1. - 31.12.2014

Liikelaitoksen toiminnan rahavirtaLiikeylijäämä 3 154 302,68 2 871 604,15Poistot ja arvonalennukset 7 171 433,01 6 322 209,74Rahoitustuotot ja -kulut -464 247,35 -503 825,91Tulorahoituksen korjauserät -2 037,91 9 859 450,43 -2 018,25 8 687 969,73

Investointien rahavirtaInvestointimenot -16 222 802,11 -15 442 841,71Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 0,00Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 2 037,91 -16 220 764,20 2 018,25 -15 440 823,46

Toiminnan ja investointien rahavirta -6 361 313,77 -6 752 853,73


Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 0,00Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys -688 896,00 -755 560,00Muilta saatujen lyhytaikaisten lainojen lisäys 3 888 896,00 3 955 560,00Muilta saatujen lyhytaikaisten lainojen vähennys -3 955 560,00 -755 560,00 -755 554,00 2 444 446,00

Muut maksuvalmiuden muutoksetVaihto-omaisuuden muutos 0,00 0,00Saamisten muutos muilta 143 533,24 995 076,94Korottomien velkojen muutos kuntayht. 6 437 823,71 4 497 570,89Korottomien velkojen muutos muilta 715 376,52 -1 000 107,50Korollisten velkojen muutos muilta -181 818,20 7 114 915,27 -181 818,20 4 310 722,13

Rahoituksen rahavirta 6 359 355,27 6 755 168,13

Rahavarojen muutos -1 958,50 2 314,40

Rahavarojen muutosRahavarat 31.12. 471,05 2 429,55Rahavarat 1.1. 2 429,55 -1 958,50 115,15 2 314,40


125

12.9.2 Jyväskylän aikuisopisto -liikelaitos

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014

Liikevaihto 21 022 745,44 23 104 188,38Valmistus omaan käyttöön 0,00 29 715,14Tuet ja avustukset 2 855 722,73 1 900 209,46

Materiaalit ja palvelutAineet, tarvikkeet ja tavarat 1 223 994,76 1 489 233,47Palvelujen ostot 4 375 320,14 4 550 944,73

HenkilöstökulutPalkat ja palkkiot 11 964 399,88 12 010 818,75Henkilösivukulut

Eläkekulut 2 535 420,13 2 604 548,68Muut henkilösivukulut 626 428,37 15 126 248,38 660 449,33 15 275 816,76

Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistot 406 330,15 404 776,28

Liiketoiminnan muut kulut 2 671 863,04 2 656 677,01

Liikeyli/alijäämä 74 711,70 656 664,73

Rahoitustuotot ja -kulutKorkotuotot 0,00 0,80Muut rahoitustuotot 1 740,66 1 714,28Korvaus peruspääomasta -6 628,22 -6 628,22Muut rahoituskulut -497,35 -5 384,91 -285,12 -5 198,26

Yli/alijäämä ennen varauksia ja 69 326,79 651 466,47rahastojen muutoksia

Poistoeron lisäys (-)/vähennys (+) -208 421,22 0,00Vapaaehtoisten varausten lisäys (-)/vähennys (+) 224 802,03 0,00Rahastojen lisäys(-)/vähennys(+) 0,00 -651 466,47

Tilikauden yli/alijäämä 85 707,60 0,00

126


TASE 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineelliset hyödykkeetKoneet ja kalusto 1 801 102,43 1 610 181,04Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0,00 1 801 102,43 13 993,80 1 624 174,84

SijoituksetOsakkeet ja osuudet 622,30 622,30

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuusAineet ja tarvikkeet 47 820,08 53 254,02

SaamisetLyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 661 957,93 1 220 859,95Saamiset kuntayhtymältä 5 095 740,10 4 425 471,00Muut saamiset 13 784,87 1 850,00Siirtosaamiset 22 847,17 5 794 330,07 99 592,34 5 747 773,29

RahoitusarvopaperitOsakkeet ja osuudet 7 475,95 7 475,95



TASE 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA

Peruspääoma 220 940,67 220 940,67Muut omat rahastot 2 242 795,40 2 242 795,40Edellisten tilikausien ylijäämä 0,00 0,00Tilikauden ylijäämä 85 707,60 2 549 443,67 0,00 2 463 736,07

VAPAAEHTOISET VARAUKSET

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET

Kertynyt poistoero 208 421,22 0,00Investointivaraus 491 003,47 699 424,69 715 805,50 715 805,50

VIERAS PÄÄOMA

LyhytaikainenOstovelat 392 142,14 516 824,46Muut velat 350 255,37 467 358,82Siirtovelat 3 660 564,66 4 402 962,17 3 274 586,40 4 258 769,68



127

RAHOITUSLASKELMA 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014

Toiminnan rahavirtaLiikeylijäämä/-alijäämä 74 711,70 656 664,73Poistot ja arvonalennukset 406 330,15 404 776,28Rahoitustuotot ja -kulut -5 384,91 -5 198,26Tulorahoituksen korjauserät -65 458,70 410 198,24 -45 154,84 1 011 087,91

Investointien rahavirtaInvestointimenot -583 257,74 -388 524,60Pys. vastaavien hyödykk. luovutustulot 65 458,70 -517 799,04 45 154,84 -343 369,76

Toiminnan ja investointien rahavirta -107 600,80 667 718,15

Muut maksuvalmiuden muutoksetVaihto-omaisuuden muutos 5 433,94 -22 161,27Saamisten muutos kuntayhtymältä -670 269,10 -1 601 540,66Saamisten muutos muilta 623 712,32 89 642,01Korottomien velkojen muutos muilta 144 192,49 103 069,65 869 649,02 -664 410,90

Rahoituksen rahavirta 103 069,65 -664 410,90


Rahavarojen muutosRahavarat 31.12. 479,70 5 010,85Rahavarat 1.1. -5 010,85 -4 531,15 -1 703,60 3 307,25

128


12.9.3 Jyväskylän lukiokoulutus -liikelaitos

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014

Liikevaihto 13 772 745,82 15 492 932,29Tuet ja avustukset 376 750,50 339 721,21

Materiaalit ja palvelutAineet, tarvikkeet ja tavarat 157 226,96 198 106,69Palvelujen ostot 2 366 764,12 2 392 238,89

HenkilöstökulutPalkat ja palkkiot 8 802 699,48 9 211 976,68Henkilösivukulut

Eläkekulut 1 785 326,21 1 667 828,43Muut henkilösivukulut 474 019,10 11 062 044,79 486 290,39 11 366 095,50

Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistot 131 427,12 182 697,95

Liiketoiminnan muut kulut 2 695 322,05 2 633 732,72

Liikealijäämä -2 263 288,72 -940 218,25

Rahoitustuotot ja -kulutKorkotuotot 0,00 2,06Muut rahoitustuotot 0,00 0,00Korvaus peruspääomasta -3 000,00 -3 000,00Muut rahoituskulut -88,25 -1 046,05

Tilikauden alijäämä -2 266 376,97 -944 262,24


129

TASE 31.12.2015 31.12.2014

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineelliset hyödykkeetKoneet ja kalusto 119 180,10 186 974,92


Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 348 426,79 353 587,77

VAIHTUVAT VASTAAVAT

SaamisetLyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 8 226,84 27 109,94Muut saamiset 26 027,09 33 447,68Siirtosaamiset 14 034,78 48 288,71 41 569,82 102 127,44


VASTAAVAA YHTEENSÄ 516 015,60 645 390,13

TASE 31.12.2015 31.12.2014

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA

Peruspääoma 100 000,00 100 000,00Muut omat rahastot 0,00 0,00Edellisten tilikausien yli/alijäämä -6 052 821,42 -5 108 559,18Tilikauden alijäämä -2 266 376,97 -8 219 198,39 -944 262,24 -5 952 821,42


Lahjoitusrahastojen pääomat 348 426,79 353 587,77

VIERAS PÄÄOMA

LyhytaikainenOstovelat 80 210,34 449 777,39Muut velat 248 642,17 273 633,64Korottomat velat kuntayhtymältä 7 078 854,29 4 189 135,69Siirtovelat 979 080,40 8 386 787,20 1 332 077,06 6 244 623,78

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 516 015,60 645 390,13

130


RAHOITUSLASKELMA 1.1.-31.12.2015 1.8.-31.12.2014

Toiminnan rahavirtaLiikealijäämä -2 263 288,72 -940 218,25Poistot ja arvonalennukset 131 427,12 182 697,95Rahoitustuotot ja -kulut -3 088,25 -2 134 949,85 -4 043,99 -761 564,29

Investointien rahavirtaInvestointimenot -63 632,30 -64 947,00

Toiminnan ja investointien rahavirta -2 198 582,15 -826 511,29

Oman pääoman muutoksetPeruspääoman muutos 0,00 0,00

Muut maksuvalmiuden muutoksetVaihto-omaisuuden muutos 0,00 0,00Saamisten muutos muilta 53 838,73 -21 768,51Korottomien velkojen muutos kuntayht. 2 889 718,60 959 107,23Korottomien velkojen muutos muilta -747 555,18 2 196 002,15 -108 363,43 828 975,29

Rahoituksen rahavirta 2 196 002,15 828 975,29


Rahavarojen muutosRahavarat 31.12. 120,00 2 700,00Rahavarat 1.1. -2 700,00 -2 580,00 -236,00 2 464,00


131

E.

LUETTELOT JA SELVITYKSET

132



133

13. Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista

13.1 Käytetyt kirjanpitokirjatPäiväkirjaPääkirjaOstoreskontraluetteloMyyntireskontraluetteloPalkkakirjanpitoTEM-matkalaskukirjanpitoPysyvien vastaavien kirjanpitoTuloslaskelmaTase

13.2 Käytetyt tositelajitTositelaji Nimi10 Ostolaskut11 Ostolaskut/Oppisopimuskeskus/ opintososiaaliset maksut12 Ostolaskut/Oppisopimuskeskus/teoriamaksut13 Ostolaskut/Oppisopimuskeskus/ koulutuskorvaukset14 Pankkitositteet, muut/Op15 Pankkitositteet, lahjoitusrahastot/Op16 Pankkitositteet, maksujen keräily, Jyväskylän ja Jämsän ammattiopistot/Op17 Pankkitositteet, lahjoitusrahastot, lukiot/Op18 Pankkitositteet, maksujen keräily, lukiot/Op19 Pankkitositteet, maksujen keräily, Aikuisopisto/ Op20 Ostoreskontramaksut25 Poistotositteet, käyttöomaisuus 30 Pankkitositteet, muut/Danske bank31 Pankkitositteet, lahjoitusrahastot/Danske bank32 Pankkitositteet, maksujen keräily, Jyväskylän ja Jämsän ammattiopistot/Danske bank33 Pankkitositteet, lahjoitusrahastot, lukiot/ Danske bank35 Pankkitositteet, maksujen keräily, lukiot/ Danske bank36 Pankkitositteet, maksujen keräily, Aikuisopisto/ Danske bank37 Pankkitositteet, hyvityskorollinen sivutili/ Danske bank41 Kassatositteet, CPU -palvelukassa, Jyväskylä42 Kassatositteet, CPU -kassapankki44 Kassatositteet, CPU -palvelukassa, Jämsä49 Arvonlisäverojakotositteet50 Myyntilaskut, Jyväskylän ammattiopisto/ Kauppa ja palvelut51 Myyntilaskut,Jyväskylän ammattiopisto/ Tekniikka ja liikenne

52 Myyntilaskut, Jyväskylän ammattiopisto/ Hyvinvointi ja kulttuuri53 Myyntilaskut, Jämsän ammattiopisto56 Myyntilaskut, Jyväskylän ammattiopisto/ Opiskelijapalvelut ja yhteiset opinnot57 Myyntilaskut, Oppisopimuskeskus58 Myyntilaskut/Kuntayhtymän johto ja kehittäminen60 Myyntilaskut/Kiinteistöliikelaitos61 Myyntilaskut/Aikuisopisto62 Myyntilaskut/Opiskelijaravintolat63 Myyntilaskut/Jyväskylän Ammattiopiston johto64 Myyntilaskut/lukiokoulutus65 Myyntireskontrasuoritukset/Danske bank66 Myyntireskontrasuprituksen/Op 70 Palkkatositteet71 Matkalaskutositteet72 Matkaennakkotositteet78 Excel-tositteet, Jämsän ammattiopisto79 Excel-tositteet, Kuntayhtymän kehittämistoiminta80 Muistiotositteet, kaikki tulosalueet81 Excel -tositteet, Jyväskylän ammattiopisto/ Kauppa ja palvelut82 Excel -tositteet, Jyväskylän ammattiopisto/ Tekniikka ja liikenne83 Excel -tositteet, Jyväskylän ammattiopisto/ Hyvinvointi ja kulttuuri84 Excel -tositteet, Jyväskylän ammattiopisto/ Yhteiset opinnot85 Excel -tositteet, Jyväskylän ammattiopisto/ Opiskelijapalvelut86 Excel -tositteet, Oppisopimuskeskus87 Excel -tositteet, Kuntayhtymän johto ja kehittäminen

134


88 Excel -tositteet, Kiinteistöliikelaitos89 Excel -tositteet, Opiskelijaravintolat90 Excel -tositteet, Aikuisopisto91 Excel -tositteet, Jyväskylän ammattiopiston johto92 Kirjanpidon tuloksen kirjaus93 Kirjanpidon laskennallisen tuloksen kirjaus94 Sisäisen laskennan tulos95 Sisäisen laskennan laskennallinen tulos97 Sisäisen laskennan tositteet98 Sisäinen laskenta, automaattikirjaukset99 Vyörytystositteet

13.3 Selvitys kirjanpidon säi-lytyksestäMyyntilaskut säilytetään Opus Capitan ja Aditron arkis-tossa. Ostolaskut ja kassajärjestelmien kassatositteet arkis-toidaan Baswaren arkistoon. Päivä- ja pääkirjat, osto- ja myyntireskontraluettelot, tuloslaskelma ja tase sekä palk-kakirjanpito säilytetään Aditron arkistossa. TEM-mat-kalaskut arkistoidaan järjestelmän omaan arkistoon. Kir-janpitotositteiden tositelajien 78-91 säilytys tapahtuu paperilla.

Paperitositteet säilytetään 13 vuotta tulosalueilla lukuun ottamatta tositelajin 80 muistiotositteita, jotka säilyte-tään keskitetysti kuntayhtymän johdossa. Palkkakortit säilytetään 50 vuotta ja tilinpäätösasiakirjat pysyvästi. Hankkeisiin liittyvä kirjanpitoaineisto säilytetään rahoit-tajilta saatujen ohjeiden mukaan.


135

F.

ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT

136



137

Documents

TILINPÄÄTÖS- JA TOIMINTAKERTOMUS 2015¤ätös- ja... · Talous ja yhteiskunta: paikallaan pol-kevaa kehitystä Euroframe-ryhmän (kymmenen riippumattoman euroop-palaisen tutkimuslaitoksen